Monta Monikeskuksisuutta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Monta Monikeskuksisuutta"

Transkriptio

1 Monta Monikeskuksisuutta Professori Jussi S. Jauhiainen Sektoritutkimuksen neuvottelukunta Alue- ja yhdyskuntarakenteet ja infrastruktuurit

2 Monta monikeskuksisuutta 1 Monta Monikeskuksisuutta Arvioita Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan alue- ja yhdyskuntarakenteet ja infrastruktuurit (AYI) -jaoston Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus - tutkimushankkeista Professori Jussi S. Jauhiainen Turun yliopisto

3 2 Monta monikeskuksisuutta Esipuhe Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan Alue- ja yhdyskuntarakenteet ja infrastruktuurit (AYI) -jaosto käynnisti kesällä 2010 neljä monikeskuksiseen aluerakenteeseen liittyvää tutkimushanketta. Tutkimushaun tavoitteena oli saada monipuolinen valikoima tutkimushanke-ehdotuksia, joissa aihetta tarkastellaan laajasti, poikkihallinnollisesti ja useista eri näkökulmista ja erilaisten alueiden ja aluetasojen (kansainvälinen, valtakunnallinen, alueellinen ja paikallinen) kannalta. Tutkimushaun tarkoituksena oli myös syventää esiselvitysten tuottaman tiedon pohjalta tutkimusteemaa ja siihen liittyviä näkökulmia. Monikeskuksisuus on ollut yksi aluerakenteen kehittämisen keskeisiä tavoitteita mm. Vanhasen II hallituksen ohjelmassa ja eri ministeriöiden linjauksissa. Siihen kytkeytyvät metropoli- ja suurten kaupunkien politiikka ja monet muut hallitusohjelman linjaukset. Monikeskuksisuus liittyy maakunta- ja kuntarakenteeseen, yhteysverkostoihin, alueellisiin työmarkkinoihin, palvelujen saatavuuteen, alueidenkäyttöön, maaseudun kehittämiseen jne. Monikeskuksisuudella on merkitystä eri hallinnonalojen ja maakuntien suunnittelun näkökulmista voidaanko aluerakenteen kehitystä ohjata esimerkiksi monikeskuksiseen suuntaan ja parantaa alueiden toimivuutta ja elinvoimaisuutta sekä ihmisten hyvinvointia. Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan alue- ja yhdyskuntarakenteet ja infrastruktuurit -jaosto tilasi tämän raportin, jossa tarkastellaan ja tulkitaan neljää vuonna 2011 valmistunutta Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus -teeman tutkimushanketta sekä arvioidaan laajemmin monikeskuksisuutta, varsinkin ajatellen Suomen aluerakennetta. Tämän raportin on laatinut professori Jussi S. Jauhiainen Turun yliopistosta. Raportin päätelmät ovat kirjoittajan tulkintoja monikeskuksisuudesta sekä arvioiduista tutkimushankkeista. Nämä tulkinnat eivät välttämättä vastaa tutkimushankkeiden toteuttajien, eivätkä myöskään Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan AYI-jaoston näkökulmia. Marraskuussa 2011 Sektoritutkimuksen neuvottelukunta Alue- ja yhdyskuntarakenteet ja infrastruktuurit -jaosto

4 Monta monikeskuksisuutta 3 Tiivistelmä Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan alue- ja yhdyskuntarakenteet ja infrastruktuurit -jaosto tilasi tämän raportin, jossa tarkastellaan ja tulkitaan neljää vuonna 2011 valmistunutta Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus tutkimushanketta sekä arvioidaan laajemmin monikeskuksisuutta, varsinkin ajatellen Suomen aluerakennetta Monikeskuksisuus on yksi tärkeimpiä termejä ja tavoitteita koskien 2000-luvun aluekehitystä ja aluesuunnittelua Suomessa ja yleisemmin Euroopan unionissa. Monikeskuksisuudella on monta määritelmää ja merkitystä. Yksi näkökulma on keskusten välisen ja sisäisen alue- ja yhdyskuntarakenteen järjestäytymisen morfologinen näkökulma. Toinen on alue- ja yhdyskuntarakenteen toimintojen järjestäytymisen ja vuorovaikutuksen funktionaalinen näkökulma. Kolmas on alueja yhdyskuntarakenteen ja sen toiminnallisuuden järjestäytymisen prosesseihin liittyvä poliittinen näkökulma. Suomessa monikeskuksisuus on esillä monissa keskeisissä valtionhallinnon asiakirjoissa aina hallitusohjelmasta keskeisten ministeriöiden viimeaikaisiin strategioihin. Näissä se tarkoittaa yleensä kaupunkiseutujen tai kaupungin ja maaseudun välistä vuorovaikutusta sekä tätä tukevan liikenneinfrastruktuurin kehittämistä. Suomessa monikeskuksisuutta on tutkittu varsin niukasti. Tutkijat ovat varovaisia määritelmissään ja suosituksissaan. Niinpä tutkimuksesta ammentavaa politiikkaohjausta on vaikea tehdä. Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan tilaamat tutkimukset paikkaavat osaltaan tätä tutkimusvajetta ja täydentävät osittain toisiaan. Tämän raportin näkemyksenä on, että monikeskuksisuus tarkoittaa synergisesti vuorovaikutteista alue- ja yhdyskuntarakennetta sekä tähän liittyvää toiminnallisuuden keskittymisen ja hajautumisen mielekästä tasapainoa. Sillä tuetaan kaupunkiseutujen, muiden alueiden, maaseudun ja aluerakenteen taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta. Tämän perustana on inhimillisten, institutionaalisten ja ympäristöllisten resurssien kestävä hyödyntäminen. Monikeskuksisuuden toteuttamiseksi tarvitaan tiivistä strategista ja operatiivista yhteistyötä julkisen ja yksityisten sektorin toimijoiden ja asukkaiden välillä, huomioiden myös ei-inhimillisten toimijoiden vaikutus yhteiskuntaan ja ympäristöön. Tarkastelunäkökulman tulee olla glokaali eli tarvitaan selkeää ymmärrystä paikallisista ja ei-paikallisista vaikuttavista tekijöistä ja niiden jatkuvasta muutoksesta. Monikeskuksinen alue- ja yhdyskuntarakenne kehittyy kestävästi julkisen sektorin, yksityisen sektorin ja ihmisten välisessä toiminnassa pitkän ajanjakson kuluessa. Se on yksi keskeisimpiä kilpailutekijöitä nyky-yhteiskunnassa. Rakenteen historiallisen muutoksen, kehityksen polkuriippuvuuden ja uusiutumiskyvyn tarkas-

5 4 Monta monikeskuksisuutta telu on olennaista, mutta myös ennakointi ja megatrendien ja heikkojen signaalien huomiointi ja tulevaisuuden villien korttien mahdollisuus. Monikeskuksisuus on hallinnan hallintaa (metahallintaa) alueellisessa kontekstissa. Siihen kuuluvat visio, strategia, prioriteetit, poikkisektoraalinen sitoutuminen, tasapaino monimuotoisuuden tarjonnan ja vapaan valinnan välillä, toimijoiden sopivuus järjestelmään, oppiminen sekä julkinen osallistava legitimiteetti. Keskeisimpiä tulevaisuuden haasteita on saavuttaa selkeä yhteinen visio Suomesta. Oikein toteutettuna monikeskuksisuus mahdollistaa kilpailukyvyn, hyvinvoinnin ja ympäristön kestävyyden ja sillä saavutetaan tehokas ja kestävä taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus.

6 Monta monikeskuksisuutta 5 Sammandrag Avdelningen för region- och samhällsstrukturer samt infrastrukturer vid delegationen för sektorforskning beställde denna rapport i vilken forskningsprojektet Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus (Polycentrisk regionstruktur och regionernas funktionalitet) som blev klart 2011 granskas och tolkas. Dessutom bedöms polycentrismen mer omfattande, i synnerhet med tanke på Finlands regionstruktur. Polycentrism är ett av de viktigaste begreppen och målen avseende regionutvecklingen på 2000-talet i Finland och mer allmänt i Europeiska unionen. Polycentrism har flera definitioner och betydelser. Ett perspektiv är det morfologiska perspektivet på organiseringen av region- och samhällsstrukturen mellan och inom olika centrum. Ett annat är det funktionella perspektivet på organiseringen av och växelverkan mellan funktionerna i region- och samhällsstrukturen. Ett tredje perspektiv är det politiska perspektivet på organiseringsprocesserna för region- och samhällsstrukturen och dess funktionalitet. I Finland lyfts begreppet polycentrism fram i flera viktiga handlingar av statsförvaltningen från regeringsprogrammet till ministeriernas aktuella strategier. I dessa handlingar innebär polycentrism oftast växelverkan mellan stadsregioner, växelverkan mellan stad och landsbygd samt utveckling av en trafikinfrastruktur som stöder denna växelverkan. I Finland har man inte forskat i polycentrism särskilt mycket. Forskarna är försiktiga i sina definitioner och rekommendationer. Därför är det svårt att styra politiken utifrån forskningen. De undersökningar som delegationen för sektorforskningen beställt lappar för sin del dessa brister i forskningen och kompletterar delvis varandra. Enligt denna rapport innebär polycentrism en synergiskt växelverkande region- och samhällsstruktur samt en ändamålsenlig balans mellan centralisering och decentralisering av funktionerna i anslutning till detta. Genom polycentrism stöder man stadsregionernas, de övriga regionernas, landsbygdens och regionstrukturens ekonomiska, sociala och regionala samhörighet. Grunden för detta utgörs av ett hållbart utnyttjande av mänskliga, institutionella och miljörelaterade resurser. I genomförandet av polycentrism krävs nära strategiskt och operativt samarbete mellan aktörerna inom den offentliga och privata sektorn samt invånarna även med beaktande av inverkan av icke-mänskliga aktörer på samhället och miljön. Perspektivet ska vara glokalt, dvs. det behövs en klar förståelse av lokala och ickelokala påverkande faktorer och den ständiga förändringen av dem. En polycentrisk region- och samhällsstruktur utvecklas hållbart i interaktionen mellan den offentliga och privata sektorn samt människorna på lång sikt. Detta är en av de viktigaste konkurrensfaktorerna i dagens samhälle. Granskningen av strukturens historiska förändringar, utvecklingens stigberoende och förnyelse-

7 6 Monta monikeskuksisuutta förmåga är väsentlig, men det är också prognostiseringen samt beaktandet av megatrender och svaga signaler samt de möjligheter som framtidens vilda kort erbjuder. Polycentrism är styrning av styrningen (metastyrning) i en regional kontext. Den omfattar en vision, en strategi, prioriteringar, ett tvärsektorialt engagemang, en balans mellan utbudet av mångfald och fria valmöjligheter, aktörernas lämplighet för systemet, inlärning samt en offentlig delaktiggörande legitimitet. En viktig framtida utmaning är att skapa en tydlig gemensam vision för Finland. Om polycentrismen förverkligas på rätt sätt möjliggör det en hållbar konkurrenskraft, välfärd och miljö, och dessutom uppnår man en effektiv och hållbar ekonomisk, social och regional samhörighet.

8 Monta monikeskuksisuutta 7 Summary The Spatial and Urban Structures and Infrastructures section of the Advisory Board for Sectorial Research contracted this report to review four research reports completed in 2011 as part of their research programme called Polycentric Spatial Structure and Functionality of Regions. In addition, this report analyses polycentrism, especially regarding the spatial structure of Finland. Polycentrism is one of the most important terms and goals regarding regional development and planning in the 2000s in Finland and more generally in the European Union. Polycentrism has many definitions and meanings. First, the morphological viewpoint of polycentrism regards inter- and intra-urban structures. Second, the functional viewpoint of polycentrism is about organisation of activities and interaction in spatial and urban structures. Third, polycentrism is also a political viewpoint regarding the organising processes of spatial and urban structures. In Finland, polycentrism exists in various key public documents from the Government to the latest strategies of ministries. In these documents, polycentrism means most often the interaction between urban areas, interaction between urban and rural areas and the development of transport infrastructure supporting such interactions. Polycentrism has been scarcely researched in Finland. In addition, scholars have been cautious in their definitions and policy recommendations. Therefore, research has not properly supported the policy formulation. However, the research programme Polycentric Spatial Structure and Functionality of Regions helps to tackle this challenge. To some extent, the conducted reports cover polycentrism and support each other. Polycentrism means synergically interactive spatial and urban structures and meaningful balance of functional concentration and decentralisation regarding this. It supports economic, social and territorial cohesion of urban areas, rural areas, other regions and spatial structure. The basis is the sustainable use of human, institutional and environmental resources. To achieve polycentrism, one needs dense strategic and operational cooperation between public sector, private sector and inhabitants taking into account also the impact of nonhuman actors on society and environment. The perspective should be glocal with clear understanding of local and non-local influences and their continuous change. Polycentric spatial and urban structure develops sustainable in the action between the public sector, private sector and people over long period. It is crucial for competitiveness in the contemporary society. The consideration of structures historical change, path dependency and resilience of development is

9 8 Monta monikeskuksisuutta important, but also path creation and foresight as well as taking into account of megatrends, weak signals and wild cards of the future. Polycentrism means metagovernance in spatial and regional contexts. Vision, strategy, priorities, cross-sectorial commitment, balance between supply and free choice, fitting of actors into the system, learning and public participatory legitimacy are required to achieve it. One of the most crucial future challenges is to achieve a clear collective vision about Finland. Implemented appropriately, polycentrism makes competitiveness, welfare and sustainable environment possible to achieve efficient and sustainable economic, social and territorial cohesion.

10 Monta monikeskuksisuutta 9 Sisällys Esipuhe...2 Tiivistelmä...3 Sammandrag...5 Summary...7 Sisällys Johdanto Monikeskuksisuus: määritelmä, tausta ja haasteet Monikeskuksisuuden määritelmä Monikeskuksisuuden tausta Monikeskuksisuuden määrittelyn haasteet Monikeskuksisuus ja Suomen alue- ja yhdyskuntarakenne Alue- ja yhdyskuntarakenteen kehitys Suomessa Alue- ja yhdyskuntarakenteen kehitys Suomessa Arvio tutkimusraporteista Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) Keskusjärjestelmä 2.0 avaimia aluerakenteen hahmottamiseen Seutukaupungit aluerakenteessa ja sektoripolitiikassa Yritystoiminnan sijoittuminen ja työpaikkakeskittymien muodostaminen monikeskuksisessa aluerakenteessa Loppupäätelmät Lähdeluettelo... 40

11 10 Monta monikeskuksisuutta 1. Johdanto Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan alue- ja yhdyskuntarakenteet ja infrastruktuurit -jaosto (AYI-jaosto) tilasi keväällä 2011 tämän raportin, jossa tarkastellaan ja tulkitaan keväällä 2011 valmistuneita Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus tutkimushankkeita sekä arvioidaan laajemmin monikeskuksisuutta, varsinkin ajatellen Suomen aluerakennetta. Monikeskuksisuus on noussut yhdeksi tärkeimmistä termeistä ja tavoitteista koskien 2000-luvun aluekehitystä ja aluesuunnittelua Suomessa ja yleisemmin Euroopan unionissa. Monikeskuksisuus on merkittävästi yhteydessä alue- ja yhdyskuntarakenteen toiminnallisuuteen ja hallintaan mahdollistaen ja ohjaten yhteiskunnan ja yhdyskuntien tasapainoista kehitystä. Kyse on siitä, miten kaupunkiseudut ja keskukset verkostoituvat keskenään sekä niitä ympäröivän alueen kanssa. Monikeskuksisuus korostaa synergisesti vuorovaikutteisen alueja yhdyskuntarakenteen merkitystä yhtenä keskeisimmistä kilpailutekijöistä nykyisessä yhteiskunnassa. Erityisenä haasteena on samanaikaisesti globaali ja lokaali, glokalisoitunut talous ja yhteiskunta. Erilaiset verkostot, virrat ja digitalisoituminen toteutuvat kaupungeissa ja muilla alueilla monin tavoin. Niinpä monikeskuksisuudella on monta määritelmää, ja näitä on syytä pohtia tarkemmin. Tässä raportissa esitetään tulkintoja monikeskuksisuudesta sekä päähavaintoja mainituista tutkimushankkeista. Havainnot perustuvat tutkimushankkeiden loppuraportteihin ja niiden loppuseminaarin esitelmiin. Raportin avaa johdanto, jossa selvitetään raportin laatimisen tausta. Tätä seuraa toinen luku, jossa määritetään monikeskuksisuus ja tarkastellaan sen suurimpia haasteita. Kolmas luku käsittelee Suomen aluerakenteen ja monikeskuksisuuden suhdetta. Neljännessä luvussa käydään läpi tutkimushankkeiden päätulokset sekä esitetään arviot niistä. Loppupäätelmät tutkimushankkeiden tuloksista, loppuseminaarin sisällöstä ja monikeskuksisuudesta esitetään viidennessä luvussa. Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan AYI-jaosto toteutti tutkimushaun vuonna 2010 teemasta Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus. Tutkimusohjelman tarkoituksena oli saada tarkentavia vastauksia seuraaviin kysymyksiin: 1) Mitä monikeskuksisuudella tarkoitetaan ja tavoitellaan Suomen ja eri alueiden näkökulmasta? 2) Lisääkö monikeskuksisuus alueellista toimivuutta, elinvoimaa ja verkostoitumista monikeskuksisuuden hyödyt ja haitat? 3) Miten ja missä määrin monikeskuksista aluerakennetta voidaan edistää ja miten eri hallinnonalat ja maakunnat voivat siihen toiminnassaan vaikuttaa? 4) Miten aluerakennetta voidaan seurata ja kehittää kuvaus/suunnittelumenetelmiä palvelemaan eri hallinnonalojen ja maakuntien suunnittelua?

12 Monta monikeskuksisuutta 11 Avoimesti haettavana ollutta tutkimusrahoitusta haki kymmenen tutkimusryhmää. Tutkimussuunnitelmien arvioinnin jälkeen jaosto valitsi neljä hanketta toteutettaviksi. Näiden hankkeiden valinnan taustalla olivat mm. jaoston aiemmin teettämät esiselvitykset, jotka käsittelivät erilaisten alueiden toimivuutta ja kansainvälistä kilpailukykyä, verkottunutta aluerakennetta ja parhaita keinoja ja käytäntöjä alueellisten muutosten hallintaan. Eri tutkimusryhmien toteuttamat neljä hankketta olivat: Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT), Keskusjärjestelmä 2.0 avaimia aluerakenteen hahmottamiseen, Kaupunkiverkon ja maaseudun välimaasto mikä on seutukaupunkien paikka aluerakenteessa? (Seutukaupungit aluerakenteessa ja sektoripolitiikassa) ja Yritystoiminnan sijoittuminen ja työpaikkakeskittymien muodostaminen. Tutkimushankkeiden ohjausryhmänä on toiminut AYI-jaosto. Tutkimusryhmät esittelivät jaostolle hankkeiden etenemistä kahdessa seminaarissa. Niiden lisäksi pidettiin hankekohtaisia ohjaus- ja keskustelutilaisuuksia. Tutkimushankkeiden kääntyessä kohti loppua järjesti AYI-jaosto Helsingissä monikeskuksisuutta käsitelleen loppuseminaarin Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus, jossa tutkimusryhmät esittivät päätuloksiaan. Lisäksi seminaarissa kuultiin Jussi S. Jauhiaisen esitelmä Aluerakenteen kehitysnäköaloja. Ohjelmassa oli myös aihepiiriä koskeva paneelikeskustelu. Siinä osallistujina olivat aluekehitysjohtaja Janne Antikainen (työ- ja elinkeinoministeriö), aluesuunnitteluneuvos Ulla Koski (ympäristöministeriö), suunnittelujohtaja Heikki Saarento (Varsinais-Suomen liitto), liikenneneuvos Petri Jalasto (liikenne- ja viestintäministeriö), johtaja Keijo Sahrman (Suomen Kuntaliitto) ja professori Jussi S. Jauhiainen (Turun yliopisto). Tutkimushankkeiden loppuraportit valmistuivat syyskuussa 2011.

13 12 Monta monikeskuksisuutta 2. Monikeskuksisuus: määritelmä, tausta ja haasteet 2.1 Monikeskuksisuuden määritelmä Monikeskuksisuus tarkoittaa synergisesti vuorovaikutteista alue- ja yhdyskuntarakennetta sekä tähän liittyvää toiminnallisuuden keskittymisen ja hajautumisen mielekästä tasapainoa. Sillä tuetaan kaupunkiseutujen, muiden alueiden sekä aluerakenteen taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta. Monikeskuksisuuden perustana on inhimillisten, institutionaalisten ja ympäristöllisten resurssien kestävä hyödyntäminen. Tämän toteutumiseksi tarvitaan säätelyä ja ohjausta, josta päävastuussa ovat alue- ja yhdyskuntarakenteeseen ja niiden toiminnallisuuteen vaikuttavat julkisen sektorin toimijat. Monikeskuksisuuden toteuttavat käytännössä yksityinen ja julkinen sektori sekä ihmiset yksilöinä ja ryhminä. Monikeskuksinen alue- ja yhdyskuntarakenne on yksi keskeisimpiä kilpailutekijöitä nyky-yhteiskunnassa. Oikein toteutettuna monikeskuksisuus mahdollistaa kilpailukyvyn, hyvinvoinnin ja ympäristön kestävyyden ja sillä saavutetaan tehokas ja kestävä taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus. 2.2 Monikeskuksisuuden tausta Elämme monikeskuksisessa Suomessa, Euroopassa ja maailmassa. Ihmistoiminta on aina alueellisesti järjestäytynyt suurempiin ja pienempiin keskuksiin, näiden väliseen maaseutuun sekä näiden välisiin kulkuyhteyksiin. Infrastruktuuri, toiminta ja sijainti ovat aina yhteydessä toisiinsa. Tätä järjestäytymistä on ohjattu eri tavoin. Monikeskuksisuus ulottuu esiteollisista jälkiteollisiin yhteiskuntiin, tosin tavoitteet, ohjaamisen tavat ja sisällöt ovat vaihdelleet. Teollisen yhteiskunnan ja jälkiteollisen yhteiskunnan aikana on monikeskuksisuuden sisältöä ja sen toteutumista ohjattu julkisen sektorin politiikalla, välillä aktiivisemmin, välillä passiivisemmin. Viime vuosikymmeninä on keskeistä ollut valtiovallan näkökulma, ja myös Euroopan unionin konteksti. On tärkeää pohtia, miten monikeskuksisuus vaikuttaa yhteiskunnan, alueiden, kaupunkiseutujen ja kaupunkien ja niissä sijaitsevien instituutioiden, yritysten ja ihmisten toimintaan ja minkälaista monikeskuksisuutta nämä toteuttavat. Teollista yhteiskuntaa luonnehti pyrkimys kehityksen hierarkkiseen suuntaamiseen ja ohjaamiseen. Jälkiteollisessa yhteiskunnassa on julkisen sektorin kiinnostus ja kyky ohjaukseen ollut vähäisempää, varsinkin alue- ja yhdyskuntarakenteen kannalta. Kaupunkiseutujen välillä on tapahtunut toiminnallista erikoistumista, yhteydenpitoa ja kilpailua. Viime vuosina on kuitenkin havah-

14 Monta monikeskuksisuutta 13 duttu siihen, että liian vapaa ja satunnainen ihmistoiminnan sijoittuminen tuo merkittäviä haittoja, jotka erityisesti korostuvat pitkällä ajanjaksolla. Kiinnostus kehityksen ohjaamiseen on jälleen kasvanut paikallisesti (esimerkiksi kaupunkiseuduilla), kansallisesti (esimerkiksi Suomessa) ja myös suuralueiden tasolla (esimerkiksi Euroopan unionissa). Monikeskuksisuudella pyritään mielekkääseen alueelliseen tasapainoon toimintojen keskittymisen ja hajautumisen välillä. Monikeskuksisuus on ajankohtaista myös Suomessa, vaikka suuria kaupunkiseutuja onkin siellä varsin vähän. Monikeskuksisuuden toteuttamiseen liittyy huomattava historiallinen polkuriippuvuus. Aiemmat päätökset kaupunkien ja fyysisen infrastruktuurin rakentamisesta ja näiden päätösten toteutuminen ohjaavat oleellisesti vuosikymmeniä, jopa vuosisatoja ihmistoiminnan sijaintia. Keskusten alueellinen sijainti on suhteellisen pysyvä, vaikka infrastruktuuri ja toiminnot muuttuvat. Merkittävin osa taloudellista toiminnasta ja väestöstä on keskuksissa eli kaupunkiseuduilla. Keskusten välisillä alueilla taloudellinen toiminta on merkitykseltään vähäisempää. Kuitenkin myös maaseudulla on tärkeää yritystoimintaa ja merkittävä osa Suomen väestöstä asuu maaseudulla. Euroopassa on ollut tavanomaista, että monikeskuksiset kaupunkiseudut ovat syntyneet yhteen kasvamisen ja liittämisen myötä. Pohjois-Amerikassa tavallisempaa on toimintojen siirtyminen vanhoista keskuksista kaupunkiseudun reuna-alueelle (Hall & Pain 2006; Riguelle ym. 2007; Dühr ym. 2010; Hanlon ym. 2010). Monikeskuksisessa verkostossa tapahtuu jatkuvasti muutoksia. Vanhoja kaupunkeja laajennetaan sekä uusia kaupunkeja ja keskuksia rakennetaan. Jotkin kaupungeista supistuvat ja infrastruktuuri niissä jää vaille tehokasta käyttöä. Yhteydenpito ja aineelliset ja aineettomat virrat vaihtelevat. Digitalisoituminen ja teknologinen kehitys helpottavat näiden virtojen kulkua, mutta aiemman fyysisen verkoston perusta on edelleen olennainen. Saavutettavuus on edelleen hyvin tärkeää, mutta pelkkä fyysinen läheisyys ei ole riittävää. Monikeskuksinen rakenne on arkipäivää nyt ja pitkälle tulevaisuuteen. Toisaalta monikeskuksisuutta voidaan tulkita myös laajemman aluerakenteen näkökulmasta. Siinä usein korostetaan laajan kaupunkijärjestelmän hierarkkisuuden tasapainottumista suuntaamalla taloudellisia toimintoja eri kaupunkiseutujen kehityksen tasapainoittamiseksi (Meijers ym. 2007), tai kuten edellä määritelmässä todettiin, myös tukemalla sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta. Tarkasteltuna laajempaa aluerakennetta, on Suomi Meijersin (2008) mukaan monikeskuksisuuden suhteen keskitasoa Euroopan unionissa (EU). Vaikutuksiltaan merkittäviä kaupunkiseutuja löytyy siis eri puolilta maata. Euroopassa on esimerkkejä hyvin voimakkaasti keskittyneestä, yksikeskuksisesta aluerakenteesta (kuten esimerkiksi Tallinna Virossa) sekä voimakkaan monikeskuksisesta aluerakenteesta, kuten monien vahvojen kaupunkiseutujen Saksa. Toisaalta tarkasteltaessa kaupunkiseutujen sisäistä kehitystä Suomessa, monikeskuksisuus rakentuu eri tavoin. Väestön ja asutuksen mukaan mitattuna suurimmat kaupunkiseudut laajenevat. Toiminnallisuuden eli työpaikkojen suhteen tapahtuu erilaistavaa kehitystä eli

15 14 Monta monikeskuksisuutta eri toiminnot muuttavat sijaintiaan seudun sisällä, syntyvät ja katoavat ja sen myötä myös monikeskuksisuutta osoittavat pendelöintivirrat. Monikeskuksisuus on nykyään yksi tärkeimpiä laajojen alueiden, kaupunkiseutujen ja paikkakuntien kehitykseen ja kehittämiseen liittyviä käsitteitä ja käytäntöjä. Se on noussut merkittävään asemaan jäsentämään EU:n aluerakennetta ja aluelähtöisiä kehityksen tavoitteita ja keinoja (CEC 1999; ESPON 2005; Barca 2009). EU:n jäsenvaltioiden osallistuminen eurooppalaiseen alueelliseen kehittämiseen on tuonut monikeskuksisuuden tärkeään asemaan myös useiden jäsenvaltioiden kehittämispolitiikassa, näin myös Suomessa (Antikainen 2005). Myös kaupunkipolitiikan vahvistuminen Suomessa on lisännyt keskustelua monikeskuksisuudesta (Antikainen & Vartiainen 2005). Monikeskuksisuus on 2010-luvulla merkitystään nostava alueellisen kehittämispolitiikan väline, joka liittyy tavoitteeseen EU:n taloudellisesta, sosiaalisesta ja alueellisesta (territoriaalisesta) koheesiosta. Alueellisen agendan ja muiden aluelähtöisten, kehittämistä tukevien politiikkojen merkityksen kasvun myötä tulee monikeskuksisuus entistä tärkeämmäksi (Meijers ym. 2007; CEC 2008; CEC 2010; Faludi 2010). 2.3 Monikeskuksisuuden määrittelyn haasteet Tavallisimmin monikeskuksisuutta tarkastellaan kolmesta näkökulmasta. Ensimmäisenä on keskusten välisen ja sisäisen alue- ja yhdyskuntarakenteen järjestäytymisen morfologinen näkökulma. Toisena on alue- ja yhdyskuntarakenteen toimintojen järjestäytymisen ja vuorovaikutuksen funktionaalinen näkökulma. Kolmantena on alue- ja yhdyskuntarakenteen ja sen toiminnallisuuden järjestäytymisen prosesseihin liittyvä poliittinen näkökulma (Kloosterman & Musterd 2001; Waterhout ym. 2005; Mäntysalo ym. 2011). Meijers ym. (2007) esittävät, että monikeskuksisuuteen on liitetty myös muita, jopa toisilleen vastakkaisia näkökulmia. Näitä ovat alueiden yhteenkuuluvuutta (koheesiota) tukevat politiikat (aluekehityksen tasapaino ja alueiden yhdenvertaisuus kehityseroja vähentämällä); kilpailukyky (metropolialueiden vahvistaminen); verkostoituminen (kaupunkien välisten ja kaupunki maaseutu -verkostojen edistäminen); alueellisen hajautumisen rajoittaminen (kaupunkiseutujen kasvusta aiheutuvien haittojen vähentäminen); ja syrjäseutujen elvyttäminen (poismuuton vähentäminen syrjäseuduilta ja maaseudulta). Suomessa monikeskuksisuudesta puhutaan monin tavoin, eikä läheskään aina yhtenäisesti. Monikeskuksisuudella on monta määritelmää, ja monissa tapauksissa se on jätetty määrittelemättä. Usein monikeskuksisuus kytketään Suomessa laajaan pääkaupunkiseutuun ja sen sisällä tapahtuvaan toiminnalliseen erikoistumiseen. Toisaalla puhutaan koko maan aluerakenteesta, jossa erikokoiset kaupunkiseudut ovat yhteydessä toisiinsa ja niitä ympäröivään maaseutuun. Tutkijat eivät ole yksimielisiä siitä, mitä monikeskuksisuus tarkoittaa. Se voi tarkoittaa asioita, jotka voivat olla jopa toisilleen vastakkaisia. Monikeskuksisuuden hyötyjä ja haittoja on vaikea osoittaa yksi-

16 Monta monikeskuksisuutta 15 selitteisesti, koska määritelmä on tavallisesti liian epämääräinen. Se on usein poliittista puhetta, joka osoittaa strategioissa, suunnitelmissa ja asiakirjoissa yhteyksiä niihin EU:n tai Suomen alueellisen kehittämisen strategioihin, asiakirjoihin ja käytäntöihin, joissa monikeskuksisuus on jollakin tapaa mainittu (Mäntysalo ym. 2011). Monet kehitystä ohjaavat toimijat tai siihen vaikuttavat viranomaiset vieroksuvat monikeskuksisuutta, koska he eivät tiedä siitä riittävästi. Nämä ovat haasteita ajateltaessa monikeskuksisuuden käyttöä alueja yhdyskuntarakenteen ja toiminnallisen alueellisen kehityksen käytännön ohjaamisessa ja tämän ohjauksen poliittisessa perus-telussa. Monikeskuksisuudella on Suomessa periaatteessa hyvin merkittävä painoarvo. Se mainitaan monissa olennaisissa asiakirjoissa, jotka liittyvät Suomen alueelliseen järjestäytymiseen ja kehitykseen. Vuosien hallitusohjelman mukaan Suomessa pyritään vahvoihin maakuntiin perustuvaan monikeskuksiseen aluerakenteeseen, joka vahvistaa kaupunkiseutujen ja maaseudun elinvoimaisuutta perustuen alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin (Pääministeri 2007). Ympäristöministeriön Suomen aluerakenteen tulevaisuutta vuoteen 2030 hahmottavassa ja suuntaavassa asiakirjassa keskuksiin ja niiden välisiin kehittämisvyöhykkeisiin perustuva monikeskuksinen Suomi on aluerakenteena vahva, yhtenäinen ja keskinäisessä työnjaossa toimiva kaupunkiverkosto, jossa eri keskukset ja alueet tukevat toinen toisiaan (Ympäristöministeriö 2006). Työ- ja elinkeinoministeriön vuoteen 2020 ulottuvassa aluekehityksen strategiassa pyritään monikeskuk-siseen Suomeen. Siinä eri puolilla maata sijaitsevat monipuoliset osaamisen ja taloudellisen toiminnan keskukset vaikutusalueineen ovat tärkeitä moni-keskuksisen aluerakenteen solmukohtia ja eteläisen Suomen suurimmat kaupunkiseudut verkottuvat vyöhykkeinä pääkaupunkiseudulle (Työ- ja elinkeinoministeriö 2010). Näihin asiakirjoihin tulee lisätä vielä useat EU:n aluekehityksen ja aluerakenteen dokumentit, joissa monikeskuksisuus on keskeisenä tavoitteena (CEC 1999; Territorial Agenda of the European Union 2007; CEC 2008). Monikeskuksisuus on aluekehityksen asiakirjojen perusteella toiminnallinen kaupunkiseutujen verkosto, jolla on talouteen, hyvinvointiin ja ympäristöön liittyviä yleishyödyllisiä tavoitteita. Monikeskuksisuuden määrittelemisessä on kolme erityistä laajempaa haastetta. Ensimmäinen haaste on yhteiskuntapoliittinen. Mikäli monikeskuksisuus on julkisen sektorin esittämä tavoitetila, on se otettava olennaisesti huomioon alue- ja yhdyskuntarakenteen järjestämisessä ja alueellisen kehityksen suuntaamisessa. On pohdittava, jäsentyykö monikeskuksisuus hallituksen poliittisina tavoitteina, keskeisten ministeriöiden näkemyksenä vai alueiden ja kaupunkiseutujen näkökulmasta. Tähän kytkeytyy nykyisen monikeskuksisuuden yhteys EU:n asiakirjoihin, alkaen Euroopan alueellista rakennetta ja kehitystä hahmottavista suuntaviivoista (ESDP) ja päätyen uusimpiin näkemyksiin alueellisesta yhteenkuuluvuudesta (CEC 2008). ESDP korosti useiden globaalisti merkittävien ja toisiinsa yhteydessä olevien vyöhykkeiden luomista eri puolille

17 16 Monta monikeskuksisuutta Eurooppaa sekä verkoston ytimessä olevien kaupunkiseutujen yhteyttä niitä ympäröiviin vähemmän kehittyneisiin alueisiin (CEC 1999). EU:iin kriittisesti suhtautuvat voivat tulkita monikeskuksisuuden keinona valuttaa koko EU:ia koskevia päätöksiä ylhäältä alaspäin jäsenvaltioihin. Se on väline sitoa eri aluetasoilla toimivat kehittäjät yhteen, Euroopan laajuiseen tavoitteeseen (Vandermotten ym. 2008). ESDP ja vastaavat aluekehityksen EU-tasoiset asiakirjat ovat kuitenkin luonteeltaan suosittelevia eivätkä pakottavia. Alueellisen kehityksen järjestäminen on jäsenvaltioiden itsensä määräysvallassa. Alueellisen koheesion (yhteenkuuluvuuden) ja alueellisen agendan tulo oleellisiksi EU:n kehityksen tavoitteiksi korostaa monikeskuksisuuden kytköstä EU:iin (Territorial Agenda of the European Union 2007; CEC 2008). Joka tapauksessa yleiseurooppalaista monikeskuksisuutta voidaan tulkita monin tavoin jäsenvaltioissa, myös Suomessa. Tämän joustavuuden tuloksena on haasteellista ottaa yksiselitteinen määritelmä käyttöön kaikissa jäsenvaltioissa. Toisaalta mikäli monikeskuksisuus tulkitaan hyvin joustavasti, ei se sido toimijoita. Jokainen päättää poliittisesta kontekstista riippuen, mitä monikeskuksisuus tarkoittaa ja mitä siihen vedoten toteutetaan. Tämä on sumea monikeskuksisuuden käsite (ks. myös Meijers 2008). Sillä on yleisen puhunnan ulkopuolella hyvin vähän poliittista painoarvoa tai käytännöllistä kehityksen ohjausvaikutusta. Tämä käsitteen liiallisen joustava käyttö on tarkoittanut usein myös sitä, että monikeskuksisuus on tulkittu kritiikittömästi kehitykseksi, jossa kaikki osapuolet voittavat, vaikkapa juuri taloudellisen kilpailukyvyn ja sosiaalisen hyvinvoinnin suhteen (ks. Davoudi 2003; Waterhout ym. 2005). Toinen monikeskuksisuuden haaste on tutkimuspoliittinen. Yhteiskunnan kehittämisessä on useita vuosikymmeniä hyödynnetty tutkimustietoa. Modernina aikakautena nähtiin, että tutkimustieto voidaan suoraan valjastaa yhteiskunnan yhteisen hyvän saavuttamisen tueksi. Monilla tutkimuksilla ja käsitteillä oli normatiivinen agenda. Tutkimuksilla ja malleilla ei kuitenkaan pystytty poistamaan kaikkia oleellisiakaan epäkohtia. Niinpä tutkijat alkoivat vieroksua soveltavaa tutkimusta politiikan tekijöiden tai valmistelijoiden valitsemista teemoista. Monet tutkijat tulivat epävarmoiksi tai varovaisiksi koskien tutkimuksista johdettavien suositusten esittämistä hyödyntämään poliittista päätöksentekoa. Tähän liittyy myös kiistely perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen suorista hyödyistä yhteiskunnan kehityksessä ja tämän hyödyn nopeudesta ja mitattavuudesta (ks. Löytönen 2010). Lisäksi postmodernismin nousun myötä monet tutkijat alkoivat vierastaa täsmällisiä ja pysyviä käsitteitä. Käsitteiden täsmällisyyden, tarkkuuden ja pysyvyyden ovat usein korvanneet epämääräisyys, joustavuus ja muuttuvuus. Tämä koskee myös monikeskuksisuuden määrittelyä. Siitä on tarjolla nykyään määritelmien kirjo, josta on vaikea löytää yhteistä ydintä paitsi että kyse on monista keskuksista. Mikäli halutaan, että tutkimus tukee politiikkavalintoja ja että valittu politiikka ohjaa tehokkaasti tietoiseen suuntaan, on päästävä pois monikeskuksisuuden sumeasta määrittelystä. Monikeskuksisuus ei ole ollut Suomessa muutenkaan kovin laajasti tutkittu asia, vaikka Suomen verkottuneen aluerakenteen ominaisuuksia on selvitetty (ks. Strafica ym. 2009a;

18 Monta monikeskuksisuutta b; 2009c; Yhdyskuntasuunnittelun ym. 2009; Turunen & Tynkkynen 2010; vrt. Antikainen 2005; Antikainen & Vartiainen 2005; Eskelinen & Fritsch 2009). Kolmas monikeskuksisuuden haaste liittyy entistä moniulotteisempaan ja monimutkaiseen kehityksen kontekstiin, jota on haasteellista hallita. Samaa ilmiötä voidaan tarkastella globaalilla, valtion ja tätä alempana olevilla tasoilla, kuten kaupunkiseuduilla. Samat keskukset, vyöhykkeet ja syrjäisemmät alueet näyttäytyvät eri tavoin erilaisissa alueellisissa mittakaavoissa. Mitä laajemmille mittakaavatasoille noustaan, sitä epäselvempää on ollut monikeskuksisuuden täsmällinen määrittely (Davoudi 2003). Monikeskuksinen järjestelmä yhdellä aluetasolla voi näyttäytyä yksikeskuksisena toisella aluetasolla (Hall & Pain 2006). Monikeskuksisuutta voidaan jäsentää myös glokaalisti. Siinä paikalliset ja ei-paikalliset ilmiöt kietoutuvat monimutkaisesti ja jatkuvasti muuttuen toisiinsa. Lisäksi monikeskuksisuutta voidaan pohtia ytimen (keskuksen) tai reunan (periferian) näkökulmista. Yhtä kaikki, erilaisista alueellisista näkökulmista saa sama monikeskuksisuus erilaisen merkityksen ja todellisuuden (ks. Vandermotten ym. 2008; Dühr ym. 2010; Haughton ym. 2010; Jauhiainen & Moilanen 2011). Ratkaisuna määrittelyn haasteisiin on yleispiirteinen ja selkeä laajempi määritelmä monikeskuksisuudesta. Tähän tarvitaan tutkimustietoa alue- ja yhdyskuntarakenteesta, toiminnallisuudesta, poliittisesta yhdentymisestä ja yhteistyöstä ja monista glokaaleista taloudellisista, sosiaalisista ja ympäristöllisistä ilmiöistä. Tarvitaan poliittista visiota ja määrittelyyn osallistumisen kautta saatua yhteistä näkemystä siitä, mihin monikeskuksisuudella pyritään. Yleispiirteinen määritelmä ei saa olla liian jäykkä, jotta sillä pystytään huomioimaan poliittisissa tavoitteissa ja kehityksen konteksteissa tapahtuvat muutokset. Yleispiirteisen määritelmän lisäksi tarvitaan täsmällisempää ohjeistusta suunnittelua, kehittämistä ja kaavoitusta varten.

19 18 Monta monikeskuksisuutta 3. Monikeskuksisuus ja Suomen alue- ja yhdyskuntarakenne 3.1. Alue- ja yhdyskuntarakenteen kehitys Suomessa Suomen aluerakenne on aina koostunut monista keskuksista. Niiden välille on rakennettu vuosisatojen kuluessa yhteydenpidon mahdollistava fyysinen infrastruktuuri eli liikenne- ja viestintäverkosto. Laajempien kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne on toteutettu niin, että niiden reunoilta on yhteys seudun ytimeen. Alue- ja yhdyskuntarakenteen sisällä on ollut vuorovaikutusta erisuuruisten keskusten välillä ja tätä vuorovaikutusta on pyritty myös ohjaamaan. Tämän perusteella voidaan todeta, että monikeskuksisuus on ollut osa Suomen kehittämistä jo pitkään, mutta sen sisältö on vaihdellut eri aikoina. Suomen alue- ja yhdyskuntarakennetta sekä sen toiminnallisuutta on tietoisesti kehitetty viimeiset sata vuotta, siis koko itsenäisyyden ajan (Jauhiainen & Niemenmaa 2006). Erityisen aktiivista julkisen sektorin ohjaus oli 1960-luvulta 1980-luvun alkupuolelle. Tällöin laajennettiin aluerakenteen fyysisiä ja sosiaalisia infrastruktuureja kattamaan varsin tasapuolisesti koko maan alue. Samoin kiinnitettiin huomiota kaavoituksen avulla yhdyskuntarakenteen suunniteltuun ohjaukseen. Alue- ja yhdyskuntarakenteen suunnittelu ja kaavoitus olivat hierarkkisia ja varsin jäykkiä. Eri aikakausina on ohjattu eri tavoin keskusten ja niitä ympäröivän alueen kehitystä sekä keskusten välistä yhteydenpitoa. Julkinen sektori on ollut välillä hyvin aktiivinen kehityksen ohjaaja, jopa määräävä toimija. Välillä julkinen sektori on tyytynyt kansallisesti ja paikallisesti seuraamaan kehitystä ilman laajempaa tavoitetta tai aktiivisia toimenpiteitä kehityksen suuntaamiseksi. Monikeskuksisuus eri aikakausina hieman eri termiä käyttäen on ollut julkisen sektorin aktiivisen huomion kohteena ja 1970-luvuilla ja 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puolivälistä lähtien. Näiden väliin sijoittuu ajanjakso, jolloin yksityinen sektori ja yksittäiset asukkaat olivat pää-vastuullisia monikeskuksisuuden muotoutumisen toteuttajia. Hajautuminen ja keskittyminen ovat vaihdelleet eri ajanjaksoina sekä sen taustalla olevat voimat ja perusteet. Monikeskuksisuutta ohjattiin Suomessa teollisen yhteiskunnan kontekstissa monin tavoin aina 1980-luvulle asti. Tavoitteena oli tukea koko maan kattavaa aluerakennetta ja tehostaa kaupunkien palvelurakennetta luomalla kehitystä ohjaava hierarkkinen järjestelmä. Siinä jokaiselle kaupungille määritettiin oma suora vaikutusalue sekä tämän perustana oleva palvelutarjonta kaupungissa. Kansallinen julkinen sektori pystyi eri resurssein suuntaamaan tämän hier-

20 Monta monikeskuksisuutta 19 arkian kehittymistä perusteltuun suuntaan. Tämä keskus- ja aluejärjestelmä oli monikeskuksinen, mutta hierarkkinen. Koko Suomen alue otettiin aktiiviseen käyttöön, mutta vuorovaikutuksen määrään ja laatuun järjestelmässä ei kiinnitetty merkittävästi huomiota. Julkinen sektori tuki erityisesti niitä alueita ja kaupunkeja, jotka olivat syrjäisen sijaintinsa ja paikallisten resurssien suhteen haasteellisia. Tämän mahdollistivat tulonsiirrot vauraammilta alueilta ja kaupunkiseuduilta. Poliittisena perusteena oli hyvinvointivaltion kehittäminen ja laajentaminen. Monikeskuksisuus näyttäytyi myös suurimmilla kaupunkiseuduilla niiden keskustan ja alakeskusten välisen erikoistumisen ja työnjaon suunnitteluna. Kehityksen konteksti muuttui oleellisesti tultaessa 1990-luvun alkuun. Talouden globalisaatio, teollisen tuotannon muutos, alueiden ja kaupunkiseutujen päätäntävallan kasvaminen ja Suomen integroituminen Euroopan unioniin loivat tilanteen, jossa hierarkkiseen järjestelmään pyrkiminen ei ollut enää mielekkäästi perusteltavissa. Entistä enemmän kansainväliseen kilpailuun ja kilpailukykyyn perustuva kehitys loi kontekstin, jossa totuttuun tapaan laajentaa ja ylläpitää hyvinvointivaltion rakennetta ei ollut enää resursseja. Ajatus voimakkaan hierarkkisesti ohjatusta ja tasapäistävästä kehityksestä ei ollut enää taloudellisesti tai poliittisesti perusteltavissa. Suomen kehittäminen alkoi keskittyä kaupunkiseuduille. Uusliberaali kilpailuvaltio oli syntymässä (ks. Ferguson & Gupta 2002). Samalla monien suurten kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne alkoi hajautua ja toiminnallinen työnjako seudun keskustan ja alakeskusten välillä alkoi murentua. Monikeskuksisen yhdyskuntarakenteen eri keskusten painoarvot muuttuivat. Tässä 1990-luvun tilanteessa oli tarpeen uusi alue- ja yhdyskuntarakenteen tarkastelu, jossa huomioidaan vuorovaikutteisuuden lisääntyminen kaupunkien välillä ja kaupunkiseutujen merkityksen kasvu. Kaupunkiverkostojen tarkastelu korosti erilaisten vahvuuksien varaan rakennettavaa alueiden välistä työnjakoa ja toiminnallista klusteroitumista. Tuloksena oli kuvaus olemassa olevasta järjestelmästä ja sen seurantamenetelmä, eikä malli, jota käytettäisiin kaupunkien, kaupunkiseutujen ja aluerakenteen sijainnillisen suunnittelun ja fyysisen ja toiminnallisen kehittämisen perustana. Menetelmä sopi tuolloin ajankohtaiseen ohjelmalliseen aluepolitiikkaan ja strategiseen ajatteluun tukeutuvaan aluekehitykseen (Lampinen ym. 2011). Kaupunkiverkostojen tarkastelu nosti esille vuorovaikutteisen taloudellisen, hallinnollisen ja järjestöllisen yhteistyön oleellisuuden. Vuorovaikutuksen edellytyksenä oli toimiva infrastruktuuri eli materiaalinen kommunikaatioverkosto. Tähän kuuluivat sekä tie-, rautatie-, laivaliikenne- ja lentoliikenneverkosto että telekommunikaatioverkosto. Informaation ja tiedon siirtämisen ja jalostamisen merkitys kasvoi oleellisesti kansantaloudessa sekä tätä tuottavissa yrityksissä. Ne sijaitsivat tavallisesti suurilla kaupunkiseuduilla tai niiden välittömässä läheisyydessä. Suuret kaupunkiseudut alkoivat kasvaa merkittävästi väestön ja talouden suhteen.

21 20 Monta monikeskuksisuutta Toisen maailmansodan jälkeen rakennettu kattava fyysinen ja sosiaalinen aluerakenne alkoi natista liitoksistaan. Monikeskuksinen aluerakenne haurastui monien taantuvien keskusten kohdalla ja tiivistyi kasvavissa ja vuorovaikutustaan lisäävissä keskuksissa. Monikeskuksisuus alkoi näyttäytyä Suomessa verkostona, jonka sisällä on merkittävää kilpailua ja yhteistyötä. Huolimatta hierarkioista luopumisesta, oli osa keskuksista selvästi toisia keskuksia merkittävämpiä. Muuttuva hierarkkisuus on osa monikeskuksista järjestelmää. Toiset keskukset nostavat suhteellista asemaansa, toiset menettävät merkitystään. Varsinkin pienemmät ja yksipuolisesti yhteen elinkeinoon nojautuvat seutukaupungit menettivät asemaansa (Eskelinen ym. 2011). Kun julkinen sektori ei enää voimakkaasti säädellyt verkoston ja sen keskusten kehitystä kansallisesti tai paikallisesti, oli seurauksena vetovoimaisten keskusten voimakas ja nopea kasvu. Teollisen rakennemuutoksen alle jääneet ja riittävästi uusiutumaan kykenemättömät seudut ja alueet taantuivat. Erot kaupunkiseutujen välillä alkoivat kasvaa, ja varsinkin kehittyneisyyserot suurten kaupunkiseutujen ja syrjäisen maaseudun välillä. Joustavan kaavoituksen ja kehittämisen myötä yhdyskuntarakenne hajautui, erityisesti nopeasti kasvavilla kaupunkiseuduilla. Taantuvilla kaupunkiseuduilla ja alueilla olemassa olevan infrastruktuurin käyttö jäi vähemmän tehokkaaksi ja alkoi rapistua. Monikeskuksisuuden merkityksen muutokseen liittyy olennaisesti kaupunkiseutujen, etenkin suurten kaupunkiseutujen nousu tärkeimpinä taloustoiminnan sijaintipaikkoina. Tutkimustietoon ja vertailevaan tutkimukseen perustuen tunnistettiin EU:ssa 1990-luvulla kaupunkiseutujen olennainen ja suureneva merkitys koko EU:n taloudelliseen kehitykseen (Brenner 2009). Siirtyminen perinteisestä teollisuudesta teknologiavetoiseen, huippuosaamiseen perustuvaan ja innovaatioihin pyrkivään talouteen nosti kaupunkiseutujen asemaa entisestään. Suuremmat kaupunkiseudut olivat useimmin yliopistopaikkakuntia, joissa oli teknologian kehittämiskeskuksia, räätälöityjä palveluja ja kulutusta sekä muita luovan talouden elementtejä. Tutkimusten mukaan houkuttelevat kaupunkiseudut menestyvät. Niissä on uuteen talouteen nojautuvia ja sitä kehittäviä vaativia ja tuottoisia työpaikkoja. Niissä on osaavaa työvoimaa ja ne pystyvät houkuttelemaan sitä lisää. Niissä on riittävästi sisäistä erilaisuutta, joka synnyttää valmiuden ja käytännöt mielenkiintoisille innovatiivisille verkostoille yksilöiden, yritysten ja erilaisten instituutioiden välille (Florida 2002; Storper & Scott 2009). Tässä yhteydessä myönnettiin, että kaupunkiseutujen koolla on merkitystä. Metropolit tarjosivat useimmin osaamistalouden ja innovaatioiden kehittymisen kriittistä massaa ja monipuolisuutta. Tämä massa puuttui pienemmistä kaupungeista tai harvaan asutuilta alueilta. Nämä haasteelliset alueet pystyivät kompensoimaan tätä puutetta verkostoitumalla keskenään ja varsinkin vahvempien metropolien kanssa. Osoitettiin, että innovaatioiden kehittymistä tukeva kaupunkiseutujen vuorovaikutus on oleellista. Kehityksen liiallisen keskittymisen estämiseksi alettiin jo 1990-luvulla kiinnittää myös huomiota kaupungin ja maaseudun välisiin verkostoihin. Monikeskuksinen Eurooppa tarkoitti siis erikokoisten kaupunkiseutujen vuorovaikutteista työnjakoa, kilpailua

22 Monta monikeskuksisuutta 21 ja yhteistyötä ja riittävässä määrin myös yhteyttä vähemmän kaupungistuneisiin alueisiin (CEC 2008). Olennainen osa muutosta oli kaupunkiseutujen kasvu. Lähes kaikkialla läntisessä Euroopassa suuremmat kaupungit ja kaupunkiseudut alkoivat kasvaa 1990-luvun aikana. Monet kaupungeista ja kaupunkiseuduista menettivät väestöään 1980-luvulla ja vielä 1990-luvun alussa. Uudistetut kaupunkien keskusta-alueet houkuttelivat uusia asukkaita, mutta merkittävä osa kasvusta kohdistui esikaupunkiin ja kaupunkiseutujen reuna-alueelle. Esikaupunki tai reuna-alue ei ollut enää syrjäinen tai perifeerinen alue suhteessa keskustaalueeseen. Kaupunkiseudun reunalle suurien virtojen risteyksiin (moottoritieliittymät, juna-asemat, lentokentät) rakennetut kuluttamisen, kehittämisen, osaamisen ja asumisen keskittymät nostivat oleellisesti reunakaupungin taloudellisesta ja poliittista merkitystä. Määrällisesti suurimmat ja näyttävimmät muutokset nähtiin Euroopan suurilla kaupunkiseuduilla. Vastaavasti 1990-luvulta lähtien monet Euroopan unionin jäsen-valtiot vahvistivat merkittävästi kansallista kaupunkipolitiikkaa (European 2010). Pienemmässä mittakaavassa samat ilmiöt on havaittavissa Suomessa, etenkin pääkaupunkiseudulla ja muutamalla muulla suurella kaupunkiseudulla (Laakso & Moilanen 2011). Myös kansalliseen kaupunkipolitiikkaan on alettu kiinnittää huomiota Suomessa. Monikeskuksisuuden kehityksessä on eroja asutuksen ja toiminnallisuuden suhteen. Suurimmat kaupunkiseudut ovat laajenneet asutuksen suhteen. Samalla talouden murrosten myötä on tapahtunut työpaikkojen erilaistavaa kehitystä. Toimintojen sijainti muuttuu kaupunkiseutujen sisällä ja osa toiminnoista katoaa ja uusia syntyy tilalle. Monikeskuksisen aluerakenteen solmukohtien vahvistumisen kääntöpuolena on ollut yhdyskuntarakenteen hajautuminen. Tämä on ollut näkyvä ilmiö Suomessa. Pyrkimyksiä kasvun ohjaamiseen on ollut. Näistä esimerkkeinä voidaan mainita kaupunkirakenteen tiivistäminen rakentamalla aiemmille väljemmin rakennetuille alueille sekä tiivis ja matala asumisrakenne. Tavallinen tulos on ollut hajautunut kaupunkirakenne ja vähemmän tehokas yhdyskuntarakenne. Osittain syy tähän on ollut lyhytnäköisessä alue- ja kaupunkisuunnittelussa, liiallisessa joustavuudessa suurissa rakennushankkeissa (esimerkiksi suuret kauppakeskukset) sekä kuntien koordinoimattomassa kilpailussa uusien asukkaiden suhteen tonttipolitiikan avulla. Samalla yhdyskuntarakenteen toiminnallinen monikeskuksisuus on heikentynyt. Hajautumisen pitkäkestoiset haitat ovat tulleet yllättävänkin nopeasti ilmi 2000-luvun alussa. Nämä liittyvät vaikeuksiin saavuttaa lisääntyneitä ympäristön laatuvaatimuksia, estää haitallista ilmastonmuutosta ja kehittyä energiatehokkaasti, välttää aikaa ja energiaa kuluttavaa ruuhkaista liikennettä sekä tarjota palveluja myös autottomille tai yhden auton talouksille. Näiden haasteiden ratkaisemiseksi on esitetty monikeskuksista Suomea, jossa kasvua ohjataan keskusten välisiin kehittämisvyöhykkeisiin ja jossa on aktiivista vuorovaikutusta sekä keskusten välillä että keskusten, alueiden ja maaseudun välillä (Ympäristöministeriö 2006; Jauhiainen ym. 2007a; 2007b; Jauhiainen & Moilanen 2011).

23 22 Monta monikeskuksisuutta 3.2. Alue- ja yhdyskuntarakenteen kehitys Suomessa Alue- ja yhdyskuntarakenteen kehityksen tulevaisuutta Suomessa tulee arvioida pitkän ajanjakson kuluessa ja suhteessa sekä maan sisäiseen kehitykseen että globaaliin kontekstiin. Alue- ja yhdyskuntarakenne muuttuu hitaasti pitkän ajanjakson kuluessa, mutta nopeat muutokset ovat mahdollisia tai jopa todennäköisiä, kun tarkastellaan yksittäisiä paikkakuntia tai alueita. Yleisen taloudellisen tilanteen ja ympäristösuhteen lisäksi on olennaista kiinnittää huomiota päävisioon, tavoitteeseen ja tulokseen, miten aluerakennetta, yhdyskuntarakennetta ja liikennettä kehitetään sekä mitkä ovat yksityisen sektorin, julkisen sektorin ja asukkaiden tehtävät. Taulukko 1 luonnehtii näissä tapahtuneita olennaisia muutoksia viimeisten vuosikymmenten aikana Suomessa. Taulukko 1. Alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen Suomessa teema kaupunkihierarkia kaupunkiverkosto kehittämisvyöhyke ajanjakso luvut luvut luvut talous kansallisvetoinen globalisoituva globaali ympäristö luonnonvara virkistyskäyttö kestävä käyttö visio hyvinvointivaltio kilpailuvaltio kestävä ja joustava alue strategia hierarkkisuus toiminnallisuus monikeskuksisuus suunnittelu julkinen normiohjaus yksityis-julkinen sopimus julkis-yksityisasukasneuvottelu väline tasa-arvoiset alueet erikoistuneet klusterit ekotehokkaat vyöhykkeet toteutus kaupunkihierarkia kaupunkiverkosto kehittämisvyöhyke aluerakenne koko maa kaupunkiseudut kehittämisvyöhykkeet yhdyskuntarakenne kaavoitettu hajoava tiivistyvä liikenneverkko laajeneva supistuva valikoiden uudistuva julkinen sektori määrääjä vetäytyjä ohjaaja yksityinen sektori toteuttaja johtaja mahdollistaja asukas yhteisö yksilö intressiryhmä Aluerakenteen tulevaa kehitystä voidaan arvioida monikeskuksisuuden malleilla, jotka ovat mahdollisia Suomessa (kuva 1). Ne ovat keskittyminen (A), hierarkkinen (B) ja vuorovaikutteinen (C). Mallit ovat yksinkertaistuksia, joten tulevaisuus on jossain määrin muunnos näistä malleista. Metropoli-Suomi (A) tarkoittaa Suomen väestön ja taloudellisen toiminnan merkittävää keskittymistä pääkaupunkiseudulle. Eteläisen Suomen suurimmat kaupunkiseudut ovat tiiviisti yhteydessä monikeskusiseen pääkaupunkiseutuun kehittämisvyöhykkeiden avulla. Keskittyminen johtuu alueen vetovoimaisuudesta ja julkisen sektorin päätöksestä kohdentaa resurssit kriittisen massan saavuttamiseksi. Klusteroitumisen tavoitteena on korkea kansainvälinen kilpailukyky. Periaatteessa Suomen väestö mahtuu hyvin Turku Tampere Lahti Kotka -alueelle, joka on kooltaan kuten Viro tai Alankomaat. Mainittakoon, että jälkimmäisessä monikeskuksisuus on keskeinen kehittämisen periaate.

Aluerakenteen kehitysnäköaloja

Aluerakenteen kehitysnäköaloja Aluerakenteen kehitysnäköaloja Jussi S. Jauhiainen 1 Taustaa Aluerakenne on käytännössä aina (materiaalisesti) monikeskuksinen verkosto, ja tällä materiaalisella verkostolla on sosiaalinen ulottuvuus ja

Lisätiedot

Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Tutkimushankkeiden loppuseminaari 17.3.2011 Alue- ja yhdyskuntarakenteet ja infrastruktuurit -jaosto

Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Tutkimushankkeiden loppuseminaari 17.3.2011 Alue- ja yhdyskuntarakenteet ja infrastruktuurit -jaosto Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Tutkimushankkeiden loppuseminaari 17.3.2011 Alue- ja yhdyskuntarakenteet ja infrastruktuurit -jaosto Risto Murto Mitä on sektoritutkimus? Sektoritutkimuksella

Lisätiedot

Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT)

Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan alue ja yhdyskuntarakenteet ja infrastruktuurit (AYI) jaoston tutkimuskokonaisuus "Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Monikeskuksisuuden monet Raine Mäntysalo

Lisätiedot

Keskusjärjestelmä 2.0

Keskusjärjestelmä 2.0 Keskusjärjestelmä 2.0 DI, VTM, YY-Optima Oy Fil. lis. Anna Saarlo, YY-Optima Oy HTT Ilari Karppi, Tampereen yliopisto HTL Ville Viljanen, Tampereen yliopisto DI, HTM Sakari Somerpalo, Linea Oy FM Jaana

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä

Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä Sosiaalialan osaamiskeskuspäivät Pyhätunturi 27.8.2009 Heikki Eskelinen Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos 1. Johdanto

Lisätiedot

Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT)

Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan alue- ja yhdyskuntarakenteet ja infrastruktuurit (AYI) - jaoston "Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus aloitusseminaari 2.9.2010 Vesa Kanninen Aalto-yliopisto/

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT)

Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan alue ja yhdyskuntarakenteet ja infrastruktuurit (AYI) jaoston tutkimuskokonaisuus "Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Monikeskuksisuuden monet todellisuudet

Lisätiedot

Seutukaupungit aluerakenteessa ja sektoripolitiikassa

Seutukaupungit aluerakenteessa ja sektoripolitiikassa Tutkimushanke: Kaupunkiverkon ja maaseudun välimaasto mikäon seutukaupunkien paikka aluerakenteessa? (9/2010 3/2011) Sektoritutkimus; alue ja yhdyskuntarakenteet ja infrastruktuuri jaosto Seutukaupungit

Lisätiedot

Metropolipolitiikka, seutupolitiikka, aluepolitiikka- Mistä oikein on kysymys? Helsinki 15.9.2010

Metropolipolitiikka, seutupolitiikka, aluepolitiikka- Mistä oikein on kysymys? Helsinki 15.9.2010 Metropolipolitiikka, seutupolitiikka, aluepolitiikka- Mistä oikein on kysymys? Helsinki 15.9.2010 Perttu Vartiainen Monitasoinen aluepolitiikka vai kamppailu aluetasoista? Alue- ja kaupunkijärjestelmän

Lisätiedot

Loppuseminaari

Loppuseminaari DI, VTM Seppo Lampinen, YY-Optima Oy Fil. lis. Anna Saarlo, YY-Optima Oy HTT Ilari Karppi, Tampereen yliopisto HTL Ville Viljanen, Tampereen yliopisto DI, HTM Sakari Somerpalo, Linea Oy YTM Jaana Martikainen,

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja

Lisätiedot

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu 2010 -luvulla Veijo KAVONIUS Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö 3.2.2010 Aluestrategia 2020 työ Valmistuu

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Mitä kestävä kehitys? Suomalainen tulkinta Suomen kestävän kehityksen toimikunta :

Mitä kestävä kehitys? Suomalainen tulkinta Suomen kestävän kehityksen toimikunta : Itämeren kestävän kehityksen tutkimustarpeet Elina Rautalahti ympäristöministeriö Mitä kestävä kehitys? Suomalainen tulkinta Suomen kestävän kehityksen toimikunta 15.12.1994: Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti,

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Aluekehittämisen tieteellinen perusta

Aluekehittämisen tieteellinen perusta Aluekehittämisen tieteellinen perusta Perusasetelma Perusasetelma Innovaatiotoiminta Aluekehittäminen Lähtökohta Aluekehittäminen on jonkin aluekokonaisuuden tulevaisuuden toimintaedellytysten parantamista

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013 Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva ALLI Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013 Keskiössä Suomen aluerakenne siis mikä? Palvelut Aluerakenteella e a tarkoitetaan väestön ja asumisen, tö työpaikkojen

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Congress Paasitorni, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 13.11.2013 2 Etunimi Sukunimi

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Uusimaa innovaatiopolitiikan veturina mita edellyttaä? Markku Markkula, maakuntahallituksen pj

Uusimaa innovaatiopolitiikan veturina mita edellyttaä? Markku Markkula, maakuntahallituksen pj Uusimaa innovaatiopolitiikan veturina mita edellyttaä? Markku Markkula, maakuntahallituksen pj Europe needs forerunner cities and city driven regions. Espoo committed to be one of those. SDG 3 Health SDG

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Aluekehityksen tilannekuvan ja valtion ja maakuntien aluekehittämiskeskustelujen 2018 valmistelu. Alueiden uudistumisen neuvottelukunta

Aluekehityksen tilannekuvan ja valtion ja maakuntien aluekehittämiskeskustelujen 2018 valmistelu. Alueiden uudistumisen neuvottelukunta Aluekehityksen tilannekuvan ja valtion ja maakuntien aluekehittämiskeskustelujen 2018 valmistelu Alueiden uudistumisen neuvottelukunta 17.11.2017 Aluekehityksen tilannekuva Aluekehityksen tilannekuva on

Lisätiedot

Glokaali paikkakunta tulevaisuuden kehittäjäauktoriteettina

Glokaali paikkakunta tulevaisuuden kehittäjäauktoriteettina Glokaali paikkakunta tulevaisuuden kehittäjäauktoriteettina Kaupunki-maaseutu -suhteen uudistuminen -foorumi Kouvola 10.6.2010 Tutkimusjohtaja, dos. Torsti Hyyryläinen Ruralia-instituutti Mikä on Suomen

Lisätiedot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sari Löytökorpi, pääsihteeri Sektoritutkimus yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnallisia palveluja tukevaa tutkimustoimintaa palvelee poliittisessa päätöksenteossa

Lisätiedot

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010 Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille LiikuTe Neuvottelukunta 02 03 2010 Vuoden 2010 lähtöruutu 1. Edetään vuosien 2007 2009 kokemusten pohjalta 2. Tapahtumia toukokuussa

Lisätiedot

Kehityskäytävät yleensä ja E18 erityisesti

Kehityskäytävät yleensä ja E18 erityisesti Kehityskäytävät yleensä ja E18 erityisesti 10.12.2013 Helka Kalliomäki Maantieteen ja geologian laitos, Turun yliopisto Mistä investointeja Kotkan-Haminan seudulle? -tilaisuus KEHITYSKÄYTÄVÄT YLEENSÄ Mikä

Lisätiedot

Kaupunki- ja aluekehitys ja tilastot

Kaupunki- ja aluekehitys ja tilastot Kaupunki- ja aluekehitys ja tilastot Maaseudun ja kaupungin määrittely tilastoissa ja tilastojen avulla seminaari Tilastokeskuksessa Janne Antikainen SM/AHO/AKO 24.8.2005 Neljä kansallista projektia Osaamis-Suomi

Lisätiedot

Vipuvoimaa vyöhykkeistä? Toiminnalliset alueet ja kasvuvyöhykkeet Suomessa

Vipuvoimaa vyöhykkeistä? Toiminnalliset alueet ja kasvuvyöhykkeet Suomessa Vipuvoimaa vyöhykkeistä? Toiminnalliset alueet ja kasvuvyöhykkeet Suomessa 11.5.2017 Citizen*ship - kaupunkikehittämisen foorumi Valtteri Laasonen RAJOJA RIKKOVAT TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus. Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Antti Irjala

Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus. Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Antti Irjala Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Antti Irjala Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen valmistelu http://www.ym.fi/mrluudistus Tietopohjan

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Seppo Laakso (Kaupunkitutkimus TA) & Paavo Moilanen (Strafica) Yritystoiminnan

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Tilastojen kehittämistarpeet aluetalouden ja politiikan näkökulmasta

Tilastojen kehittämistarpeet aluetalouden ja politiikan näkökulmasta Tilastojen kehittämistarpeet aluetalouden ja politiikan näkökulmasta Tilastokeskus 19.4.2007 Paavo Okko Kansantaloustieteen professori paavo.okko@tse.fi Näkökulmia aluetietoon Tutkimus Aluekehittäminen/alueintressin

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä Jyrki Myllyvirta kaupunginjohtaja Lahti 2011 Yksi nopeasti kasvavista kaupunkiseuduista, erityisesti korkeakoulutetun väestön osalta Suomen merkittävin

Lisätiedot

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Lounaisrannikkoseminaari 5.2.2015 Neuvotteleva virkamies Olli Alho Lähtökohtia TEM tilasi selvityksen yhteiskuntamaantieteen

Lisätiedot

Muotoilemme elämäämme kestäväksi

Muotoilemme elämäämme kestäväksi Muotoilemme elämäämme kestäväksi Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma strategia 2035 Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan kehittämiseksi Pohjautuu sekä alueiden kehittämis- että maankäyttö-

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Keskustelutilaisuus 4.11.2014, Ympäristöministeriö Päivi Nurminen, seutujohtaja, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Kaupunkiseutu 2015 Kaupunkiseutu

Lisätiedot

Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken?

Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken? Kommenttipyyntö Tulevaisuuden kunta-parlamentaarisen työryhmän väliraportista / Begäran om kommentarer till mellanrapporten från parlamentariska arbetsgruppen för Framtidens kommun Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter:

Lisätiedot

Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken?

Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken? Kommenttipyyntö Tulevaisuuden kunta-parlamentaarisen työryhmän väliraportista / Begäran om kommentarer till mellanrapporten från parlamentariska arbetsgruppen för Framtidens kommun Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter:

Lisätiedot

Biotalous-strategian julkistus Bryssel. Sari Tasa Hankepäällikkö (BCK) TEM/ Innovaatiot ja yritysrahoitus-osasto

Biotalous-strategian julkistus Bryssel. Sari Tasa Hankepäällikkö (BCK) TEM/ Innovaatiot ja yritysrahoitus-osasto Biotalous-strategian julkistus 22.10.2018 Bryssel Sari Tasa Hankepäällikkö (BCK) TEM/ Innovaatiot ja yritysrahoitus-osasto 24.10.2018 Konferenssin agenda Itävallan puheenjohtajakauden korkean tason tapahtuma

Lisätiedot

Tie- ja liikenneolojen alueelliset merkitykset

Tie- ja liikenneolojen alueelliset merkitykset 1 Tie- ja liikenneolojen alueelliset merkitykset Seppo Lampinen, Ilari Karppi, Anna Saarlo, Jani Hanhijärvi YY-Optima Oy Tampereen yliopisto, Aluetieteen ja ympäristöpolitiikan laitos Luonnos 5.11.2003

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen

ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi Jussi Huttunen 20.11.2013 2013 MIHIN SUUNTAAN JA MITEN SUOMEN ALUERAKENNETTA JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄÄ TULISI KEHITTÄÄ laatia Suomen uusi kehityskuva? o Kun edellinen kysymys

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tähänastinen valmistelu. Foorumit Oulu 5.5, Jyväskylä 6.5 ja Helsinki 9.5.

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tähänastinen valmistelu. Foorumit Oulu 5.5, Jyväskylä 6.5 ja Helsinki 9.5. Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tähänastinen valmistelu Foorumit Oulu 5.5, Jyväskylä 6.5 ja Helsinki 9.5.2014 Kehityskuvan tavoitteena valtakunnallinen näkemys pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030

Maa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030 Maa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030 Uusiutuva Suomi mahdollisuuksien maailma Monet nyt itsestään selvinä pitämämme asiat ovat ainutlaatuisia. Puhdas ruoka ja vesi ovat tulevaisuudessa elintärkeintä

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille. Vaasa 22.5.2014

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille. Vaasa 22.5.2014 Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Vaasa 22.5.2014 Miksi vahvempia kaupunkiseutuja? Kauniisti muotoillut kaupungit: toiminnallisilla kaupunkiseuduilla toimiva ja sujuva arki asukkaille

Lisätiedot

MUUTTOLIIKE KAUPUNGISTUMISEN MUUTOSAJURINA. Valtiotieteen tohtori Timo

MUUTTOLIIKE KAUPUNGISTUMISEN MUUTOSAJURINA. Valtiotieteen tohtori Timo MUUTTOLIIKE KAUPUNGISTUMISEN MUUTOSAJURINA Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro 17.5.2017 KAUPUNGISTUMINEN NYKYISESSÄ HALIITUSOHJELMASSA? KESKITTYMIS- JA HARVENEMISKEHITYS Kaupunkialueiden väkiluku

Lisätiedot

Minun tulevaisuuden kuntani

Minun tulevaisuuden kuntani Minun tulevaisuuden kuntani Tulevaisuuden kunta -seminaari 20.1.2016 Finlandia-talo Kaupunkien merkityksestä Kaupungistuminen on lähivuosikymmeninä Suomen talouden suurin projekti Osmo Soininvaara ja Mikko

Lisätiedot

MAASEUTUPOLITIIKAN NEUVOSTO ja sen laaja #maaseutupolitiikka

MAASEUTUPOLITIIKAN NEUVOSTO ja sen laaja #maaseutupolitiikka MAASEUTUPOLITIIKAN NEUVOSTO ja sen laaja verkosto @Maaseutupolitiikka #maaseutupolitiikka VUODESTA 1988 NYKYPÄIVÄÄN 1988-1991 Maaseudun kehittämisprojekti 1992-1994 Maaseutupolitiikan neuvottelukunta 1995-2015

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9

Oma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9 Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen Minna Takala / 20.2.2017 / versio 0.9 Analyysityökaluna Trello

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus. Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Antti Irjala

Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus. Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Antti Irjala Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Antti Irjala MRL- kokonaisuudistuksen vaiheita Tietopohjan laajentaminen ja suuntaviivojen valmistelu (esivalmisteluvaihe)

Lisätiedot

Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013

Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013 Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013 Tuleva vuosi 2013 on tärkeä vuosi Kainuun aluekehitystyössä. Vuoden aikana uusitaan kaikki maakunnan keskeiset kehityssuunnitelmat: maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Logomo 12.3.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.3.2012 1 http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1473/alueelliset_talousnakymat_1_2012_web.pdf

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020 EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020 19.12.2014 Työ- ja elinkeinoministeriö ENI CBC yhteistyö 2014-2020 ENI CBC -yhteistyön strategiset päätavoitteet: A. Taloudellisen

Lisätiedot

Suuret muutokset mahdollisuuksina: näkymiä Suomen aluerakenteeseen. Prof. Sami Moisio Oulun yliopisto 27.11.2012

Suuret muutokset mahdollisuuksina: näkymiä Suomen aluerakenteeseen. Prof. Sami Moisio Oulun yliopisto 27.11.2012 Suuret muutokset mahdollisuuksina: näkymiä Suomen aluerakenteeseen Prof. Sami Moisio Oulun yliopisto 27.11.2012 Esitelmän tarkoitus 1. Erittelen Suomen aluerakenteen peruselementit 2. Avaan Suomen alueellisen

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Aluestrategia 2020 ja EU:n alueja rakennepolitiikan valmistelu

Aluestrategia 2020 ja EU:n alueja rakennepolitiikan valmistelu Aluestrategia 2020 ja EU:n alueja rakennepolitiikan valmistelu Alivaltiosihteeri Heikki Aurasmaa Työ- ja elinkeinoministeriö Rovaniemi 5.5.2010 Suomen aluekehittämisstrategia 2020 I Suomen aluekehittämisstrategia

Lisätiedot

AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategiaasiakirjan 2016-2019 valmistelutilanne

AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategiaasiakirjan 2016-2019 valmistelutilanne AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategiaasiakirjan 2016-2019 valmistelutilanne Havaintoja hallitusohjelmasta, strategiakehikosta ja alueiden kehittämisen painopisteistä TEM/Marja-Riitta Pihlman Hallitusohjelman

Lisätiedot

Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja Helsingin seudun MAL-visio 2050

Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja Helsingin seudun MAL-visio 2050 Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja Helsingin seudun MAL-visio 2050 Visiosta strategisiin linjauksiin ja edelleen eteenpäin 1 Miten yhteinen visio syntyi Ideakilpailu 2007 Kansainvälinen

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen foorumi 2014

Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Miten Suomi hyötyy sähköisestä liikenteestä Hannele Pokka 14.5.2014 Ilmastopaneelin (IPCC) terveiset sähköisen liikkumisen näkökulmasta Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet

Lisätiedot

MAAKUNTAUUDISTUS Katsaus valmisteluun. Ympäristönsuojelun ajankohtaispäivä Kaisa Äijö

MAAKUNTAUUDISTUS Katsaus valmisteluun. Ympäristönsuojelun ajankohtaispäivä Kaisa Äijö MAAKUNTAUUDISTUS Katsaus valmisteluun Ympäristönsuojelun ajankohtaispäivä 22.11.2018 Kaisa Äijö ALY -palvelukokonaisuus Alueiden suunnittelu ja käyttö Liikenne Ympäristö Epävarmuudesta huolimatta muutosorganisaatiossa

Lisätiedot

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Global Grant Mitä se on ja mitä ei?

Global Grant Mitä se on ja mitä ei? Global Grant Mitä se on ja mitä ei? Leader-tapaaminen Helsinki 29.11.2010 Ruralia-instituutti / tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläinen www.helsinki.fi/ruralia 29.11.2010 1 Global Grant ei ole vastaus, mutta

Lisätiedot

Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit

Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit Ari Hynynen Professori Tampereen teknillinen yliopisto Arkkitehtuurin laitos / Seinäjoen kaupunkilaboratorio 28.01.2016 Miksi asemanseudut? Miksi

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen lähtökohdat ja tavoitteet. Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Antti Irjala

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen lähtökohdat ja tavoitteet. Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Antti Irjala Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen lähtökohdat ja tavoitteet Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Antti Irjala Maankäyttö- ja rakennuslain uudistamisen lähtökohtia Tavoitteena on, että

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Olli T. Alho Alueosasto 16.4.2013 Tausta ja tavoitteet Suurten kaupunkiseutujen kansainvälisen kilpailukyvyn ja veturiroolin vahvistaminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Pienten keskusten tulevaisuus aluekehittämisen näkökulmasta Ylijohtaja Marja-Riitta Pihlman, yritys- ja alueosasto

Pienten keskusten tulevaisuus aluekehittämisen näkökulmasta Ylijohtaja Marja-Riitta Pihlman, yritys- ja alueosasto Pienten keskusten tulevaisuus aluekehittämisen näkökulmasta Ylijohtaja Marja-Riitta Pihlman, yritys- ja alueosasto 100 suomalaista kirkonkylää kuntien keskukset muutoksessa -seminaari 16.5.2017 Maakuntauudistus,

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Seppo Laakso (Kaupunkitutkimus TA) & Paavo Moilanen (Strafica) Yritystoiminnan

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Smart and Green Mining Regions of EU

Smart and Green Mining Regions of EU Smart and Green Mining Regions of EU Vaihe 1: 30kk (Tammikuu 2017) Vaihe 2: 24kk Budjetti: 1 997 655 Rikasta Pohjoista 2018, Kemi Taustaa Euroopan komissio esitti 2015, että Lappi lähtee johtamaan kaivannaisalueiden

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa Jäsentelyä MAL osana kaupunkipolitiikkaa Sopimusperusteinen kaupunkipolitiikka

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Liikenne ja yhdyskuntarakenne Mistä tulossa, mihin menossa?

Liikenne ja yhdyskuntarakenne Mistä tulossa, mihin menossa? Liikenne ja yhdyskuntarakenne Mistä tulossa, mihin menossa? HT, DI Seppo Lampinen Lehtori, Hämeen ammattikorkeakoulu Etelä-Savon ELY-keskus 29.11.2016 Kaupunki ja liikennejärjestelmä Kaupungit ovat aina

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Työelämän murros - Millaisesta työstä eläke karttuu tulevaisuudessa? Työeläkekoulu

Työelämän murros - Millaisesta työstä eläke karttuu tulevaisuudessa? Työeläkekoulu Työelämän murros - Millaisesta työstä eläke karttuu tulevaisuudessa? Työeläkekoulu 28.3.2017 Elina Laavi yhteiskuntasuhteiden päällikkö Työeläkevakuuttajat Tela Twitter: @elinalaavi 1970-luku Viisi prosenttia

Lisätiedot

SATAKUNNAN TULEVAISUUSFOORUMI vt. maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä, Satakuntaliitto

SATAKUNNAN TULEVAISUUSFOORUMI vt. maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä, Satakuntaliitto SATAKUNNAN TULEVAISUUSFOORUMI 30.11.2018 vt. maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä, Satakuntaliitto Satakunnalla menee paremmin kuin 10 vuoteen, Venator muodostaa poikkeuksen, mutta ei muuta kokonaiskuvaa Meillä

Lisätiedot

Liikenne tulevassa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmässä. Petteri Katajisto Kuopio

Liikenne tulevassa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmässä. Petteri Katajisto Kuopio Liikenne tulevassa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmässä Petteri Katajisto Kuopio 4.4.2019 Tavoitteena elinvoima, kestävä kehitys ja hyvä elinympäristö Nykyisen lain tavoite luodaan edellytykset hyvälle

Lisätiedot

Innovative and responsible public procurement Urban Agenda kumppanuusryhmä. public-procurement

Innovative and responsible public procurement Urban Agenda kumppanuusryhmä.   public-procurement Innovative and responsible public procurement Urban Agenda kumppanuusryhmä https://ec.europa.eu/futurium/en/ public-procurement Julkiset hankinnat liittyvät moneen Konsortio Lähtökohdat ja tavoitteet Every

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014

Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014 Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014 Asmo Honkanen Sidosryhmäfoorumi, 10.6.2014 Asiakkuus ja palvelut -projekti Kyselyn toteutus Asiakkuus- ja palvelut projektiryhmä

Lisätiedot

Kohti monimuotoistuvaa maaseutua? Jari Kolehmainen Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö (Sente) Tampereen yliopisto

Kohti monimuotoistuvaa maaseutua? Jari Kolehmainen Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö (Sente) Tampereen yliopisto Kohti monimuotoistuvaa maaseutua? Jari Kolehmainen Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö (Sente) Tampereen yliopisto Neljä kansallista projektia Lähde: muokattu Antikainen / TEM Osaamisen Suomi Volyymi

Lisätiedot