SUOMEN PITKÄN AIKAVÄLIN ENERGIA- JA ILMASTOPOLITIIKKA JA TEOLLISUUDEN KILPAILUKYKY

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMEN PITKÄN AIKAVÄLIN ENERGIA- JA ILMASTOPOLITIIKKA JA TEOLLISUUDEN KILPAILUKYKY"

Transkriptio

1 PTT raportteja 245 PTT Reports 245 SUOMEN PITKÄN AIKAVÄLIN ENERGIA- JA ILMASTOPOLITIIKKA JA TEOLLISUUDEN KILPAILUKYKY Leena Kerkelä Markus Lahtinen Lauri Esala Antti Kosunen Kirsi Noro Helsinki

2 Pellervon taloustutkimus PTT Eerikinkatu 28 A Helsinki Puh Faksi Sähköposti ISBN (painettu) ISBN (PDF) ISSN (painettu) ISSN (PDF) Helsinki

3 Kerkelä, L., Lahtinen, M., Esala, L., Kosunen, A. ja Noro, K SUOMEN PITKÄN AIKAVÄLIN ENERGIA- JA ILMASTOPOLI- TIIKKA JA TEOLLISUUDEN KILPAILUKYKY. PTT raportteja s. ISBN (painettu), ISBN (PDF), ISSN (painettu), ISSN (PDF). Tiivistelmä: Energia on teollisuuden kilpailukyvyn kannalta keskeisessä roolissa ja hinnassa tapahtuvat muutokset heijastavat markkinoiden ja politiikkatoimien vaikutuksia. Toimialatarkastelussa hinnan sijaan on mielekästä tarkastella kustannusosuuksia, jotka muodostuvat hinnan ja määrän tulona. Näiden kustannusosuuksien kehitys kertoo energian kustannuskilpailukyvyn kehittymisestä toimialoittain ja alueittain. Viime vuosina Suomen teollisuuden kilpailukyky yksikköenergiakustannuksilla mitattuna suhteessa keskeisiin kilpailijamaihin on selvästi heikentynyt. Pitkällä tähtäimellä talouden tavoite ei kuitenkaan ole kustannusten minimoinen vaan kestävä rakennemuutos, joka pyrkii varallisuuden kasvattamiseen kokonaisarvonlisän kautta. Avainsanat: Kilpailukyky, energia- ja ilmastopolitiikka, yksikköenergiakustannus Kerkelä, L., Lahtinen, M., Esala, L., Kosunen, A. and Noro, K LONG TERM ENERGY AND CLIMATE POLICY AND COMPETI- TIVENESS OF INDUSTRY IN FINLAND. PTT Reports p. ISBN (painettu), ISBN (PDF), ISSN (painettu), ISSN (PDF). Abstract: Energy forms an important role in determining the competitiveness of industry. Changes in the price of energy reflect impacts from markets and policy actions. In the industry level approach, cost shares as an income of volume and price rather than a pure price information, make an rewarding approach to analyse competitiveness. The changes in cost shares enlighten the evolvement in competitiveness by industry and region. During the last years, competitiveness of Finnish industry measured by real unit energy costs has deteriorated clearly compared to rival countries. In the long term, the goal of the economy can still not be the minimization of costs but a structural change that aims in increasing the wealth of nation by total value added. Key words: Competitiveness, energy- and climate policy, real unit energy cost 3

4 4

5 Esipuhe Energia- ja ilmastopolitiikka on pitkän tähtäimen työtä. Menestyksellinen ilmastopolitiikka edellyttää kansalaisten tukea koko pitkän prosessin ajan. Tämän tuen saamiseksi ilmastopolitiikan pitää mahdollistaa myös työllisyyden kannalta välttämätön talouskasvu. Ilmastopolitiikan edellyttämät toimenpiteet tuleekin määrittää niin, ettei niiden toteuttaminen uhkaa nykyisen toiminnan edellytyksiä. Suomen kansantalouden menestyksen kannalta kansainvälinen kilpailukyky on ensiarvoisen tärkeätä. Talouden kilpailukyky turvataan pitkällä tähtäimellä korkealla jalostusasteella ja rakennemuutoksella, joka teknologian ja tuottavuuden avulla sopeuttaa talouden vähähiiliseen toimintaympäristöön. Suomalainen teollisuus kamppailee kuitenkin myös lyhyen tähtäimen kilpailukykyongelmien kanssa ja kaikki ylimääräiset kustannusrasitteet koetaan uhkaaviksi. Lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteiden yhteensovittaminen on energia- ja ilmastopolitiikan suurin haaste myös kilpailukyvyn kannalta. Tässä työssä on arvioitu ilmastopolitiikan vaikutuksia teollisuuden kilpailukykyyn lähtien liikkeelle energian hinnasta, joka selvimmin heijastaa erilaisten politiikkatoimien ja markkinoiden yhteisvaikutusta. Kilpailukyvyn kannalta tärkeäksi on nähty suhteelliset energiakustannukset ja niiden vertailu keskeisiin kilpailijamaihin. Mittariksi kilpailukyvyn arvioinnille on otettu yksikköenergiakustannus, joka vastaa yleisintä kilpailukyvyn mittaria, yksikkötyökustannusta. Yksikköenergiakustannuksia tarkastelemalla havaitaan, että Suomen kilpailukyky suhteessa tärkeimpiin kilpailijamaihin on viime vuosina heikentynyt, vaikka pitkällä tähtäimellä kustannukset ovatkin melko vakaat. Kilpailukyvystä huolehtiminen myös energiakustannusten osalta onkin jatkossa välttämätöntä, jotta matka vähähiiliseen yhteiskuntaan lopulta onnistuu. Työ- ja elinkeinoministeriö on tilannut työn PTT:ltä. Kiitämme tilaajaa mahdollisuudesta paneutua tärkeään ja haastavaan yhteiskunnalliseen kysymykseen. Tekijät vastaavat tutkimuksen sisällöstä ja johtopäätöksistä. Helsingissä Pasi Holm toimitusjohtaja 5

6 6

7 Yhteenveto Tässä raportissa selvitetään energia- ja ilmastopolitiikan yhteyttä teollisuuden, erityisesti energiaintensiivisen vientiteollisuuden, kilpailukykyyn. Laajasta viitekehyksestä huolimatta tarkastelu on tehty lähtökohtaisesti Suomen teollisuuden kilpailukyvyn näkökulmasta. Lyhyellä tähtäimellä hintakilpailukyky on tärkeä kilpailukykytekijä, johon vaikuttaa alueelliset erot energian hinnassa riippuen kansallisista päätöksistä. Lyhyellä tähtäimellä yritykset minimoivat välituotekäytön kustannuksia ja mitä homogeenisemmat markkinat, sitä suurempi merkitys pienelläkin hinnannousulla on markkinaosuuden menettämiseen. Myös yritysten sijoittumispäätöksiin hintatekijöillä on merkitystä. Hinnoissa tapahtuvat muutokset ovat näin lähtökohta yritysten kannattavuudelle ja teollisuuden kilpailukyvylle, erityisesti sen menettämisen uhalle. Alueelliset erot energian hinnoissa vähenevät pitkällä aikavälillä talouksien sopeutuessa alkutilanteen hintaeroihin. Lyhyellä aikavälillä energian hinta muodostuu silti suurelta osin kansallisesti riippuen energian tarjonnasta, mutta myös kansallisista hinnoitteluratkaisuista. Lisäksi äkilliset teknologiashokit, kuten liuskekaasun saatavuus, saattavat muuttaa suhteellisia raaka-ainehintoja nopeastikin. Ilmastopolitiikan ratkaisut nostavat energian hintaa, mutta teollisuuden kokemaa kustannusten nousua on EU-maissa laajasti suojeltu ilmaisilla päästöoikeuksilla. Suomen teollisuus sijoittuu kansainvälisessä vertailussa hyvin, mutta viime vuosina kustannukset ovat nousseet kilpailijamaita nopeammin Suomen teollisuuden energiaintensiivisyys muodostaa rakenteellisen kilpailukyvyn keskeisen haasteen kansantalouden tasolla. Energiakustannusten osuus teollisuuden välituotekäytöstä on kuitenkin kohtuullinen, n. 5 prosenttia. Liikenteen osuus muodostaa kuitenkin toisen ilmastopolitiikan 7

8 kannalta tärkeän kustannuskomponentin. Viime vuosien kehitys energiakustannuksissa osoittaa, että energiakustannukset Suomessa ovat kasvaneet. Myös talouden energiaintensiivisyys on lisääntynyt finanssikriisin jälkeen. Teollisuuden kilpailukykyä energian suhteen voidaan mitata reaalisella yksikköenergiakustannuksella (RUEC), joka suhteuttaa energiakustannukset arvonlisään. Yksikkökustannusten muutosten perusteella talouden rakennemuutos on vähentänyt energiaintensiivisyyttä, kun tarkastelu ulotetaan 90-luvulle, mutta hintojen nousu on lisännyt sitä. Sekä Saksa että Yhdysvallat ovat onnistuneet alentamaan energiakustannusten osuutta. Keskipitkän ja pitkän aikavälin kilpailukyvyn turvaaminen Vaikka energiakustannusten osuus energiaintensiivisillä toimialoilla on lyhyellä tähtäimellä keskeinen tekijä, on sen merkitys pitkällä tähtäimellä toissijainen. Pitkällä tähtäimellä tuotantorakenteen muuttuminen, investoinnit ja niiden lisäämä tuotantopotentiaali ovat kilpailukyvyn perusta. Ilmastopolitiikan yhteydessä epävarmuus toimintaympäristön muotoutumisesta on suuri haaste. Ilmastopolitiikan merkitys globaalisti ja eri talousalueiden kannalta on jatkuvassa murroksessa oleva politiikkalohko. Politiikkatoimien kustannusvaikutuksia voidaan optimitilanteessa jakaa yli ajan niin, etteivät niiden kustannusvaikutukset toteudu liian nopeasti nykyistä kannattavaa tuotantorakennetta uhaten. Pitkällä aikavälillä kilpailukyvyn turvaaminen on kiinni uusista korkean lisäarvon tuotteista ja teknologioista. Suomessakin energiaintensiivisen teollisuuden pitää siirtyä korkeamman jalostusasteen tuotantoon. Korkeamman jalostusarvon tuotteiden kysyntä ei ole yhtä herkkä energian hinnan muutoksille kuin perustuotteiden kysyntä. 8

9 Sisällys Esipuhe... 5 Yhteenveto Johdanto Ilmastopolitiikka ja kilpailukyky Kustannuskilpailukyky lyhyen aikavälin tavoitteena Kilpailukyky ja arvonlisä pitkän aikavälin tavoitteena Kilpailukyky ja tuotannon sijainti Energian alueellisiin hintaeroihin vaikuttavat tekijät Eurooppalaiset energiamarkkinat Sähkön tuotanto ja sähkön hinta Energia- ja ilmastopolitiikan vaikutukset kilpailukykyyn Suomen energiaintensiivisen teollisuuden asema maailmantaloudessa Keskeisten vientitoimialojen kustannusrakenne Yksikköenergiakustannusten kehitys Yksikköenergiakustannusten kehitys koko... teollisuudessa Yksikköenergiakustannusten kehitys energiaintensiivisessä teollisuudessa Reaalisten yksikköenergiakustannusten muutoksen lähteet Saksan esimerkki energia- ja ilmastopolitiikasta Ilmastopolitiikan vaikutukset kilpailukykyyn keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä Kansainvälisen ilmastopolitiikan tulevaisuus Energian suhteelliset hintatrendit Ilmastopolitiikan vaikutukset kilpailukykyyn keskipitkällä aikavälillä Ilmastopolitiikka, energian hinta ja kilpailukyky Ilmastopolitiikka, kansantalouden uusiutuminen ja kilpailukyky Ilmastopolitiikan vaikutukset kilpailukykyyn pitkällä... aikavälillä Johtopäätökset ja suositukset Lähteet:

10 10

11 1. Johdanto Kysymys talouden kilpailukyvystä on noussut esille ilmasto- ja energiapolitiikassa yhä keskeisemmin. Muutoksen taustalla ovat toisaalta talouden suhdanteet, mutta myös EU:n tärkeiden kilpailijamaiden jättäytyminen Kioton sopimuksen ja sitovien päästörajoitteiden ulkopuolelle. Kioton sopimuksen ulkopuolisten maidenkin tilanne voi muuttua maiden sisäpoliittisten muutosten seurauksena. Obaman hallinnon esittämät uudet ilmastotavoitteet ovat tästä hyvä esimerkki. Suomelle ollaan laatimassa vuoteen 2050 ulottuvaa energia- ja ilmastotiekarttaa. Tässä työssä arvioidaan keinot ja kustannukset vähähiilisen yhteiskunnan rakentamiseksi ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Pitkäjänteinen ilmasto- ja energiapolitiikka on nähty tärkeäksi kansalaisten hyvinvoinnin, teollisuuden kilpailukyvyn ja investointien, huoltovarmuuden sekä ilmasto- ja ympäristönäkökohtien vuoksi. Talouden kilpailukyky turvaa kansantalouden kyvyn tuottaa jaettavaa lisäarvoa. Huolimatta globaalista taloudesta, jossa tuotannontekijät liikkuvat, on kilpailukyvyn kehittyminen kansallisvaltion kasvun turvaamiseksi keskeinen tekijä. Kilpailukykykeskustelussa ilmastopolitiikan roolin voi nähdä kahtalaisena. Ilmastopolitiikka pyrkii vähentämään hiilen käyttöä erityisesti energiantuotannossa. Nopein keino kysynnän rajoittamiseen syntyy hinnoittelun kautta. Hinnan noustessa hiilen kysyntä vähenee. Kustannusten nousu kuitenkin heikentää teollisuuden hintakilpailukykyä verrattuna erityisesti niihin maihin, joissa vastaavaa politiikkaa ei toteuteta. Toisaalta ilmastopolitiikan nähdään turvaavan kilpailukyvyn pitkällä tähtäimellä, kun se ohjaa talouden rakennemuutosta kestävän talouden suuntaan. Tässä raportissa on käyty läpi kilpailukykykeskustelun osa-alueita toisaalta energian hintaan vaikuttavien tekijöiden kautta, mutta myös ilmastopolitiikan keinojen ja vaikutusten kautta. Eräs raportissa esille nouseva kysymys on se missä määrin yksittäiset maat, erityisesti EU:n sisällä voivat käyttää energia- ja ilmastopolitiikkaa kilpailukyvyn turvaamiseen. 11

12 Raportissa tarkastellaan myös nykyisten vientitoimialojen kustannusrakenteita suhteessa tärkeimpiin kilpailijamaihin. Kustannusrakenteiden tarkastelu auttaa hahmottamaan sen mittakaavan, jossa energiakustannukset ovat viimeisen n vuoden aikana muuttuneet. Keskeinen indikaattori raportissa on energiakustannusten osuus tuotannosta. Osuuksien muutoksia voidaan selittää toisaalta sekä markkinoihin ja politiikkaan liittyvillä tekijöillä. Yksittäisten tekijöiden painottaminen suhteessa muihin tekijöihin ei ole ollut mahdollista tämän työn puitteissa. Työn rakenne on seuraava. Luvussa 2 on käyty lyhyesti läpi kilpailukykykeskustelua. Luvussa 3 on keskusteltu alueellisten energianhintojen muodostumisesta sekä ilmastopolitiikan roolista tässä kehityksessä niin Euroopassa, kuin myös globaalisti. Luvussa 4 on käyty läpi vertailevaa aineistoa eri toimialojen kustannusrakenteista tavoitteena avata energiakustannusten osuutta Suomen tärkeimpien kilpailijamaiden kanssa. Kehitys Saksassa otettu erityistarkasteluun. Luvussa 5 on keskusteltu ilmastopolitiikan merkityksestä kilpailukyvylle keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Luvussa 6 on koottu yhteen työn keskeiset johtopäätökset. 12

13 2. Ilmastopolitiikka ja kilpailukyky Kilpailukyky tarkoittaa kansantalouden kykyä tuottaa arvoa tai arvonlisää. Tavoite ei ole tuottaa mahdollisimman paljon mahdollisimman halvalla, vaan maksimoida kansantalouden tuotannon arvo. Kilpailukykyä voidaan tarkastella koko kansantalouden tai yksittäisen toimialan kannalta. Kilpailukyvyn määräytyminen on hyvin monitahoinen kokonaisuus. Ensinnäkin kilpailukyky voidaan jakaa rakenteelliseen kilpailukykyyn ja kustannuskilpailukykyyn. Rakenteellisella kilpailukyvyllä tarkoitetaan talouskasvun kannalta olennaisten instituutioiden laatua (mm. oikeusjärjestelmän ja koulutusjärjestelmän laatua), ihmisten osaamistasoa sekä sen hyödynnettävyyttä ja harjoitettavan politiikan ennakoitavuutta. Lisäksi luonnonvarat voivat muodostaa kansantaloudelle rakenteellisen kilpailukykytekijän. Toisekseen kilpailukykyyn vaikuttaa kansantalouden kustannustaso verrattuna keskeisten kilpailijamaiden panoskustannuksiin (mm. työ- ja energiakustannukset). Kysymys on tällöin yksikkökustannuksista eli hinnan lisäksi myös tuotantopanosten kilpailijoita tehokkaampi käyttö lisää kilpailukykyä. Rakenteellisen kilpailukyvyn osalta luonnonvarat muodostavat ilmastopolitiikkaan liittyvän kilpailukykytekijän. Uusiutuvien luonnonvarojen maksimaalinen hyödyntäminen energialähteenä osana ilmastopolitiikkaa määrittää osaltaan kansantalouden kilpailukykyä. Lisäksi politiikan ennakoitavuus muodostaa ilmastopolitiikkaan liittyvän kilpailukykytekijän. Voidaan ajatella, että ilmastopolitiikka vaikuttaisi myös laajemmin talouden kilpailukykyyn, esimerkiksi sen kautta syntyvien talouskasvuun vaikuttavien odotusten kautta. Ilmastopolitiikan vaikutusta kasvuun ei kuitenkaan yleensä oteta huomioon esimerkiksi laajoissa mallilaskelmissa. Esimerkiksi VATT:n ja VTT:n yhteisissä ilmastopolitiikan vaikutuksia arvioivissa laskelmissa talouskasvun oletetaan noudattavan VM:n keskipitkän aikavälin ennustetta vuoteen Näissä ennusteissa ilmastopolitiikka on jo mukana. (ks. esim. Honkatukia et al. 2013) Se ei siis itsessään alenna talouskasvua. 13

14 Kustannuskilpailukyvyn osalta energian hinta on aivan keskeinen kilpailutekijä erityisesti energiaintensiivisessä teollisuudessa. Tuotantokustannuksiin perustuvaa kansallista kilpailukykyä mitataan usein yksikkökustannuksilla, joilla tarkoitetaan suhteellista kustannusta tuotettua yksikköä kohti kansainvälisesti kilpailluilla sektoreilla yhteisessä valuutassa ilmaistuna. Koska kilpailukyky on suhteellinen käsite, siihen vaikuttavat myös esimerkiksi muutokset kustannusten nousutahdissa muissa maissa. Ilmastopolitiikan kilpailukykyvaikutuksia arvioitaessa pitää ottaa huomioon myös talouden tuotantorakenteen uudistuminen muista kuin ilmastopolitiikasta johtuvista seikoista. Energiaintensiivisenkin teollisuuden tuotannon sijaintipäätöksiin vaikuttaa energian saatavuuden ja hinnan lisäksi myös muiden tuotantopanosten suhteelliset hinnat ja kasvavien markkinoiden saavutettavuus. 2.1 Kustannuskilpailukyky lyhyen aikavälin tavoitteena Energiapanoksen hinta määrittää osaltaan tuotannosta muodostuvaa arvonlisän määrää. Arvonlisäys jakautuu markkinatilanteen määrittämän neuvotteluvoiman mukaisesti työ- ja pääomakorvauksiin. Energiapanoksen hinnan merkittävyys arvonlisän syntymiselle riippuu tuotantoprosessia käytetyn energian määrän lisäksi yrityksen kohtaamasta kilpailutilanteesta. Erityisesti tilanteessa, jossa valmistettava hyödyke on helposti korvattavissa kilpailijan valmistamilla hyödykkeillä, yrityksen mahdollisuus siirtää energiasta syntyviä kustannuksia asiakkaiden maksettavaksi on heikko. Tällöin kustannuskilpailukyvyn merkitys yrityksen päätöksenteossa korostuu. Energiapanoksissa on kansainvälisillä markkinoilla joko suoraan tai epäsuorasti (vaihtoehtoiskustannus) määrittyvä osa sekä kansallisista päätöksistä määrittyvä osa. Kansalliset päätökset johtavat energian hintaeroihin kansantalouksien välillä. Toisaalta energian käytön tehokkuus vaikuttaa toimialan energian yksikkökustannukseen. Kilpailukykyä mitataan usein samassa valuutassa ilmaistuilla kustannuksilla tuotettua yksikköä kohti. Suhteellinen yksikkökustannus on yksi tapa laskea maan reaalinen valuuttakurssi verrattuna toiseen maahan. Jos halutaan mitata maan kilpailukykyä suhteessa useampaan kuin yhteen maahan, voidaan laskea niin sanottu reaalinen efektiivinen valuuttakurssi. 14

15 Efektiivisellä tarkoitetaan tässä yhteydessä tilanteen punnitsemista useita eri maita vastaan. Tässä laskelmassa käytetään usein hyväksi ns. kauppapainoja, joissa kauppaosuuksilla määritetään eri maiden osuudet. Kauppapainoja käyttämällä kuitenkin jätetään ottamatta huomioon kansainvälisten tarjontaketjujen vaikutus kilpailutilanteeseen. Tarjontaketjuilla kilpaillessaan yritykset kilpaileva tuotantoprosessin osilla ja hajauttamalla hankintaketjuja eri maissa oleviin yrityksiin (Haaparanta, 2013). Kustannuskilpailukyvyn määrittely suhteessa laajaan maaryhmään globaalit tarjontaketjut huomioon ottaen antaisi parhaan mahdollisen ymmärryksen energiakustannusten vaikutuksesta suomalaisten yritysten kilpailukykyyn. Tässä työssä kilpailukykyä mitataan yksinkertaisuuden vuoksi suoraan tiettyihin keskeisiin kilpailijamaihin. Tuloksia tulkitessa tulee kuitenkin muistaa, että kustannuskilpailumielessä korkean kauppapainojen maiden merkitys ylikorostuu ja kilpailukykyä tulee tarkastella läheisimpiä kauppakumppaneita laajemmassa kehikossa. Tähän haasteeseen on osaltaan pyritty vastaamaan ottamalla analyysiin mukaan myös Yhdysvallat ja Kiina, joiden merkitys globaaleissa tarjontaketjuissa on merkittävämpi kuin suoraan Suomen kauppakumppaneina. 2.2 Kilpailukyky ja arvonlisä pitkän aikavälin tavoitteena Lyhyellä aikavälillä kansantalouden uusiutumiskyky korkean arvonlisäyksen mielessä on rajallinen. Mikäli energiaintensiivisen teollisuuden osuus kansantalouden tuotannosta on merkittävä, työpaikkojen menestys kustannusnousun seurauksena on suuri verrattuna kansantalouteen, jossa arvonlisästä pienempi osa syntyy energiaintensiivisessä teollisuudessa. Vähäinen työpaikkojen määrä johtaa pitkittyviin työttömyysjaksoihin ja työvoiman laadun heikkenemiseen. Koska kilpailukyvyllä tavoitellaan mahdollisimman suurta arvonlisää, tulee huomio kiinnittää myös ilmastopolitiikan vaikutuksiin tuotantorakenteeseen pitkällä aikavälillä. Erityisesti työvoima on kansantalouden tasolla niukka resurssi. Kansantalouden kyky tuottaa korkean arvonlisän tuotteita on pitkällä aikavälillä riippuvainen ennen kaikkea työvoiman laadusta ja allokaatiosta eri tuotantosektorien välillä. 15

16 Jotta pitkän aikavälin kilpailukyky turvataan, koulutetun työvoiman pitää hakeutua merkittävin osin potentiaalisesti korkean arvonlisän toimialoille. Energiaintensiivisten toimialojen pitää joko uusiutua tuottamaan entistä korkeamman arvonlisän tuotteita tai niiden osuus kokonaistuotannosta pitää pitkällä aikavälillä vähentyä suhteessa korkean arvonlisäpotentiaalin toimialojen työpaikkoihin. 2.3 Kilpailukyky ja tuotannon sijainti Lyhyellä aikavälillä monikansalliset yritykset voivat hyödyntää pieniäkin kustannuseroja eri maissa sijaitsevien tuotantolaitosten välillä. Tämä on merkittävä tekijä erityisesti taloudellisen taantuman aikana, jolloin yrityksillä on runsaasti käyttämätöntä tuotantokapasiteettia. Olemassa olevan tuotantolaitoksen pysyvä alasajo ei tyypillisesti ole kuitenkaan seurausta kohtuullisesta kustannuserosta eri kansatalouksien välillä, varsinkaan jos kustannusero ei ole pysyvä. Ammattitaitoisen työvoiman ja raaka-aineiden saatavuus ovat usein merkittävämpiä tuotannon sijaintiin vaikuttuvia tekijöitä (Aldy ja Pizer, 2011). Lisäksi sellaiset toimialat, joissa tuotantoon (tuotantolaitoksiin) on sitoutunut paljon pääomaa, eivät siirrä tuotantoaan perustuen ilmastopolitiikan aiheuttamiin tyypillisiin kustannuseroihin (Ederington, 2005). Tämä koskee erityisesti sijainniltaan keskeisiä maita, joista kuljetuskustannukset päämarkkina-alueille ovat alhaiset. Koska ilmastopolitiikka kuitenkin vaikuttaa myös kuljetuskustannuksiin, sillä on vaikutus sijaintipäätöksiin myös tätä kautta. Ilmastopolitiikan kilpailukykyvaikutuksia pitääkin arvioida toimialan käyttämän energiapanoksen suuruuden lisäksi toimialan muiden omanaispiirteiden pohjalta. Kustannusten vaikutus yritysten päätöksiin uusien investointien sijaintipaikoista poikkeaa merkittävästi vanhojen tuotantolaitosten sulkemispäätöksistä. Siinä missä vanhojen tuotantolaitosten osalta päätöksentekoa leimaa pysyvyys (hystereesi), uusien tuotantolaitosten osalta päätökset ovat herkempiä kustannuseroille ja epävarmuudelle liittyen tuleviin kustannuksiin. Kilpailukyky uusista investoinneista edellyttääkin suhteellisten kustannusten hallinnan lisäksi kustannuksiin vaikuttavan politiikan ennakoitavuutta. 16

17 Hiilivuoto on käsite, jolla viitataan investointien ja tuotannon siirtymiseen tiukkaa ilmastopolitiikkaa harjoittavista maista niihin maihin, joissa rajoituksia ei ole. Hiilivuodon mittaaminen on edelleen haaste, sillä sen erottaminen muista kasvuun ja investointiasteeseen vaikuttavista tekijöistä on vaikeaa. Tähän viiitataan myös IEA:n vuoden 2013 selvityksessä World Energy Outlook, jonka eräs teema on energian merkitys kilpailukyvylle. 17

18 3. Energian alueellisiin hintaeroihin vaikuttavat tekijät Energian hinta on ilmasto- ja energiapolitiikan yhteydessä selkein mittari kilpailukyvylle. Vertailemalla esimerkiksi teollisuuden kaasusta ja sähköstä maksamaa hintaa nähdään, että suhteessa Yhdysvaltoihin, sekä Japani, Kiina, että Euroopan Unionin maksavat sekä kaasusta että sähköstä yli kaksinkertaista hintaa suhteessa Yhdysvaltoihin. Kun ilmastopolitiikkaa toteutetaan suoraan verotyyppisillä ratkaisuilla, nostaa se energian hintaa ja heikentää näin hintakilpailukykyä. Tuet vaikuttavat maksettavaan hintaan päinvastoin, niitä alentavasti. Syöttötariffin muodossa maksettava tuki turvaa tuottajahinnan ja tuottajien pääsyn markkinoille, mutta siirtää tuen joko kuluttajien tai yhteiskunnan maksettavaksi. Tuet vaikuttavat myös muiden energialähteiden suhteelli- 5 KAASU SÄHKÖ Vähennys 2013 lähtien 2035 USA1 0 Japani Euroopan unioni Kiina Japani Euroopan unioni Kuvio 1. Kaasun ja sähkön hinnat suhteessa Yhdysvaltojen hintoihin teollisuudessa, Nykyinen tilanne, vs. skenaario = 5-kertainen Lähde: WEO Kiina 18

19 siin hintoihin, mikä monimutkaistaa analyysiä. Pääsääntöisesti panoshyödykkeiden kysynnän ristijoustot vaikuttavat alentavasti myös muiden kuin tuettujen hyödykkeiden hintoihin. Kilpailukykytarkastelussa keskeistä ovat siis suhteelliset hinnat eri energiamuodoissa sekä niihin vaikuttavat tekijät eri maissa. Mitä säätelemättömämmät markkinat, sitä enemmän hinta muodostuu markkinaratkaisuna. Ilmasto- ja energiapolitiikka vaikuttavat myös eri mekanismien kautta toisaalta teollisuuden ja kotitalouksien maksamaan energian hintaan. Kilpailukyvyn turvaamisen kannalta vain päätösperäisillä tekijöillä voidaan lyhyellä tähtäimellä vaikuttaa kilpailukykyyn. Pitkällä tähtäimellä suhteelliset hintaerot joko kapenevat tai tuotanto sen sijoittumisen kautta reagoi hintaeroihin. Näin esimerkiksi teknologian kehitykseen tai uusien energialähteiden löytymiseen voidaan reagoida vain epäsuorasti. Mielenkiintoista sen sijaan on se, kuinka paljon politiikkatoimilla voidaan vaikuttaa toisaalta lyhyen ja pitkän tähtäimen valintoihin. Kuinka paljon esimerkiksi hintakompensaatioilla tai verohelpotuksilla voidaan vaikuttaa hintakilpailukykyyn. Tämän raportin loppupuolella on käyty lyhyesti läpi energiamarkkinoihin liittyviä skenaarioita ja mahdollisia reagointitapoja niihin. Tässä luvussa sen sijaan keskitytään harjoitetun politiikan keinoihin puuttua kilpailukykyyn. 3.1 Eurooppalaiset energiamarkkinat EU:n yhteisen energia- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta on mielenkiintoista tarkastella, missä suhteessa Euroopan maat kohtaavat symmetriset, hinnalta samanlaiset primäärienergian markkinat. On luonnollista, että jo EU:n sisällä kansallisissa energialähteissä on eroja, mikä vaikuttaa energian hintaan ja toisaalta energialähteiden valintaan. Energian saatavuus ja hinta ovat pitkälti myös kansallinen kysymys, johon vaikuttavat omat kansalliset energialähteet, talouden rakenne sekä politiikka. 19

20 Energialähteet teollisuudessa % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % Kaukolämpö Sähkö Uusiutuvat Kaasu Öljy Hiili 10 % 0 % Saksa Suomi Ruotsi Kuvio 2. Primäärienergian lähteet teollisuudessa Suomessa, Saksassa ja Ruotsissa. Lähde: Eurostat. Kuvion 2 perusteella nähdään, että kaasulla ja hiilellä on Saksassa selvästi suurempi merkitys kuin Suomessa ja Ruotsissa. Suomessa ja Ruotsissa taas uusiutuvien energialähteiden käyttö erityisesti metsäteollisuudessa on merkittävää. Kaasu on siis merkittävä energialähde myös teollisuudessa ja sen hintakehityksellä on vaikutusta koko eurooppalaiseen kilpailukykyyn. Energian hinta lähteittäin vaihtelee maittain suurestikin (Kuvio 3). Ruotsissa kaasun hinta on koko ajanjakson ollut suurempi kuin Saksassa ja Suomessa. Hintaerojen taustalla on osin myös maiden erilaiset kaasun toimitussopimukset Venäjän kanssa. Viime vuosina Suomessa kaasun hinta on noussut. Energian hintaan vaikuttaa perushinnan lisäksi verot ja maksut. (Kuvio 4) Kuvioiden 3 ja 4 avulla voi nähdä, että viime vuosina, verojen ja maksujen vaikutus muuttaa järjestystä Suomen ja Saksan osalta. Saksassa teollisuuden maksama kaasun hinta on halventunut suhteessa Suomeen. 20

21 16 Kaasun hinta teollisuudelle /GJ, ei veroja tai maksuja S1 2001S1 2002S1 2003S1 2004S1 2005S1 2006S1 2007S1 2008S1 2009S1 2010S1 2011S1 2012S1 2013S1 Saksa Suomi Ruotsi Kuvio 3. Kaasun hinta teollisuudelle Saksassa, Suomessa ja Ruotsissa , Lähde: Eurostat. 35 Kaasun hinta teollisuudelle, /GJ, verot ja maksut mukana S1 2001S1 2002S1 2003S1 2004S1 2005S1 2006S1 2007S1 2008S1 2009S1 2010S1 2011S1 2012S1 2013S1 Saksa Suomi Ruotsi Kuvio 4. Kaasun hinta teollisuudelle, ml. verot ja maksut Saksassa, Suomessa ja Ruotsissa , Lähde: Eurostat. 21

22 3.2 Sähkön tuotanto ja sähkön hinta Sähkömarkkinoiden hinta ja toimivuus on olennainen kilpailukykytekijä. Komission arvion mukaan jo pelkästään aiemman tavoitteen määrittämän uran jatkaminen vuoteen 2030 olisi merkinnyt sähkön nousua noin kolmanneksella EU:ssa (European Commission Staff Working Document, 2014). Entistä kunnianhimoisemmat ilmastotavoitteet tulevat entisestään nostamaan sähkön hinnan nousupaineita. Sähkön hinta koostuu kolmesta osasta. Sähkön tuotantokustannus muodostaa suurimman kustannustekijän. Toinen keskeinen kustannus on verkkomaksut. Erityisesti uusiutuvan energian hajautettu tuotanto lisää sähköverkkoon liittyviä kustannuksia. Lopullisen hinnan määrittää sähköenergialla määrätyt verot ja maksut ja teollisuuden osalta myös näiden maksujen palautukset. Suomen teollisuuden ostaman sähkön hinta on Euroopasta valikoidun vertailujoukon matalinta tasoa. Sähkön markkinahinta on hieman noussut vuodesta 2007 ja verokomponentin osuus hinnasta on myös kasvanut. Ruotsin teollisuussähkön hinnassa veron osuus on erittäin pieni. Verkkomaksujen osuus hinnasta on kuitenkin suurempi, kuin Suomessa tai Saksassa. Kokonaisuutena teollisuuden sähkön hinta on hieman Suomen tasoa korkeampi. Euroa 0,16 Suomi 0,14 0,12 0,10 0,08 0,06 0,04 Verot ja maksut Verkkomaksut Energian hinta ja tarjona 0,02 0, Kuvio 5a. Suomen teollisuuden ostaman sähkön hinnan komponentit. Lähde: Eurostat 22

23 Euroa 0,16 Ruotsi 0,14 0,12 0,1 0,08 0,06 0,04 Verot ja maksut Verkkomaksut Energian hinta ja tarjona 0, Kuva 5b. Ruotsin teollisuuden ostaman sähkön hinnan komponentit. Lähde: Eurostat Euroa 0,16 0,14 Saksa 0,12 0,1 0,08 0,06 0,04 Verot ja maksut Verkkomaksut Energian hinta ja tarjona 0, Kuvio 5c. Saksan teollisuuden ostaman sähkön hintakomponentit. Lähde: Eurostat. Saksan teollisuuden kohtaama sähkön keskimääräinen hinta on vertailujoukossa suurta. Etenkin verokomponentti on merkittävä ja sähkön hinnan nousu johtuukin siitä. Sähkön markkinahinta on hieman Suomen ja Ruotsin tasoa korkeampi, mutta taso on laskenut vuodesta 2008 vuoteen Saksan teollisuuden kohtaamaan energian hintaan liittyy kuitenkin tukijärjestelmiin liittyvää tilastollista epävarmuutta, josta on keskusteltu kappaleessa

24 3.3 Energia- ja ilmastopolitiikan vaikutukset kilpailukykyyn Ilmastopolitiikan tavoitteet määräytyvät Suomessa kansainvälisten sopimusten, EU:n Energia- ja Ilmastopaketin sekä kansallisen energia- ja ilmastostrategian pohjalta. Kansallisen strategian tavoite on toteuttaa kansainväliset sitoumukset ja määritellä toimialakohtaiset tavoitteet ja toimenpiteet (Suomi communicea, luku 1.3). Ilmastopolitiikan säätely pyrkii luomaan markkinoita ja niukkuutta hyödykkeelle, jolla sellaisia ei luonnostaan ole. Siksi säätely ja ohjaus muodostavat tärkeän osan ilmastopolitiikan keinoista. Ilmastopolitiikan keskeinen tavoite, päästövähennykset toisaalta päästökauppasektorilla sekä sen ulkopuolella, vaikuttaa suoraan ja epäsuorasti energian hintaan. Vuoteen 2012 mennessä Suomen tavoite oli vähentää päästöjä vuoden 1990 tasolle. Tässä tavoitteessa onnistuttiin ja vuoteen 2020 mennessä päästöjä tulisi vähentää 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta (30 mikäli globaali sopimus saavutettaisiin). EU-laajuisten tavoitteiden lisäksi Suomi osallistuu yhteistoteutukseen (JI) ja puhtaan kehityksen mekanismeihin (CDM). Päästökaupan piiriin kuuluvien sektorien päästövähennystavoitteet ovat tärkein keino saavuttaa päästötavoitteet. Päästökaupan ulkopuoliset sektorit tavoittelevat keskimäärin 16 prosentin päästövähennystä. Energiaja ilmastopakettiin sisältyy myös tavoite lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä 38 prosenttiin energian loppukulutuksesta ja saavuttaa bioperäisten liikennepolttoaineiden käytössä 10 prosentin taso vuoteen 2020 mennessä. EU:n päästökauppajärjestelmä on kehittynyt vaiheittain niin, että ensimmäisessä vaiheessa ( ) järjestelmä käynnistettiin ja markkinat luotiin. Jotkut toimialat saivat liikaa ilmaisia päästöoikeuksia. Toisessa vaiheessa ( ) toimialat saivat päästöoikeuksia realistisemmin, mutta lama lievensi tavoitteen saavuttamisen haastavuutta. Kolmannessa vaiheessa ( ) sähköntuotanto ei saa enää ilmaisia päästöoikeuksia vaan sen täytyy hankkia luvat huutokaupan avulla. Myös teollisuus saa vähemmän ilmaisia oikeuksia. EU:n ilmastopolitiikka on huomioinut päästökaupan aiheuttamat kustannuspaineet ja hiilivuodon uhan jo nyt melko kattavasti. Hiilivuototoimialat tulevat saamaan päästöoikeudet ilmaiseksi ns. vertailuarvojen perusteella. Ilmaisten päästöoikeuksien määrä ei kuitenkaan vastaa toimi- 24

Energiaintensiivinen teollisuus. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014

Energiaintensiivinen teollisuus. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014 Energiaintensiivinen teollisuus Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014 Energiaintensiivinen teollisuus Suomalainen teollisuus on perinteisesti ollut hyvin energiaintensiivistä (metsä-, paperi-,

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 Lähtökohta oltava suotuisan toimintaympäristön säilyttäminen

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Kustannuskilpailukyvyn tasosta

Kustannuskilpailukyvyn tasosta Suomen Pankki Kustannuskilpailukyvyn tasosta Kommenttipuheenvuoro Pekka Sauramon esitykseen Tulkitsen samoin kuin Pekka Kustannuskilpailukyky on heikentynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen Kustannuskilpailukyvyn

Lisätiedot

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Sanna Syri Professori, energiatalous Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos EU:n 2020 tavoitteet 20-20-20-10 tavoitteet -20% kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Päästökaupan toiminta ja kustannusvaikutukset. Kati Ruohomäki

Päästökaupan toiminta ja kustannusvaikutukset. Kati Ruohomäki Päästökaupan toiminta ja kustannusvaikutukset Kati Ruohomäki Sisältö Ajankohtaista päästökaupassa Päästökaupan toimintaperiaate Hiilivuodon käsite ja ratkaisu Maksuttomat päästöoikeudet Päästökaupan epäsuora

Lisätiedot

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015 Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle Simo Pinomaa 18.5.2015 Aiheita Mikä on lähtöpiste? Muutos vai taso? Reaaliset vai nimelliset yksikkötyökustannukset? Miten Suomen

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Pekka Sauramo. Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 TUTKIMUSLAITOS PALKANSAAJIEN

Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Pekka Sauramo. Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 TUTKIMUSLAITOS PALKANSAAJIEN Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 Pekka Sauramo Alustuksen tarkoituksena on Kommentoida suomalaisen kilpailukykykeskustelun tiettyjä piirteitä:

Lisätiedot

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Matti Pohjola Kilpailukyky Yhteiskunnan kilpailukyky = kansalaisten hyvinvointi aineellinen elintaso = tulotaso = palkkataso työllisyys

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan

Lisätiedot

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö ja kilpailukyky Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Säteilevät Naiset -seminaari Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö tuotannontekijänä Sähkö tuotteena Sähköön liittyvä cleantech-liiketoiminta

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

Myös Suomessa tarvitaan päästökauppakompensaatiota

Myös Suomessa tarvitaan päästökauppakompensaatiota Myös Suomessa tarvitaan päästökauppakompensaatiota EU:n päästökauppa aiheuttaa suoraa kustannusrasitetta päästöoikeuden hintana, minkä lisäksi päästökauppa nostaa epäsuorasti sähkön markkinahintaa. Tämä

Lisätiedot

Päästökauppa selkokielellä

Päästökauppa selkokielellä Päästökauppa selkokielellä Päästökaupan alkeisoppimäärä 28.5.2015 Ilmastoslangia suomentamassa Karoliina Anttonen, TEM ja Kati Ruohomäki, EK Minkälaisia kasvihuonekaasujen vähennystavoitteita on EU:ssa

Lisätiedot

Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako metalliteollisuudessa

Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako metalliteollisuudessa Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako metalliteollisuudessa Jorma Antila Syyskuu 21 Metallityöväen Liitto ry, tutkimustoiminta 1(12) Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Päästökaupan uudistaminen

Päästökaupan uudistaminen Päästökaupan uudistaminen 21.8.2015 Palace Avaus Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Puheenvuorot Kati Ruohomäki, EK Ismo Ulvila, Euroopan komissio Karoliina Anttonen, TEM Kysymyksiä ja keskustelua Päästökaupan

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso

Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso Euroopan komission puheenjohtaja Eurooppa-neuvoston kokous 22.5.2013 Uusia realiteetteja globaaleilla energiamarkkinoilla Finanssikriisin vaikutus

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Hanna-Liisa Kangas Väitöskirja-aiheen esittely 29.5.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN

Lisätiedot

Päästökaupan toimintaperiaate

Päästökaupan toimintaperiaate EU:n päästökauppa Päästökaupan toimintaperiaate Kannustaa vähentämään fossiilisen energian tuotantoa ja käyttöä siten, että hiilidioksidipäästöille luodaan hintalappu. Päästöoikeuden hinta muodostuu markkinaehtoisesti

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset

Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset Liite 1 Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset 1Mit 1. Miten tähän on tlt? tultu? 2. Miten avittaa talouskasvua? 3. Miten kutistaa kestävyysvajetta? Bengt Holmström, Sixten Korkman ja Matti

Lisätiedot

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011 ja hintojen kehitys Elintarvikkeiden kuluttajahinnat Suhteessa maan yleiseen hintatasoon on elintarvikkeiden hinta Suomessa Euroopan alhaisimpia. Arvonlisäverottomilla hinnoilla laskettuna elintarvikkeiden

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

Päästökaupan nykytila ja muutokset 2020-luvulla

Päästökaupan nykytila ja muutokset 2020-luvulla 1 Päästökaupan nykytila ja muutokset 2020-luvulla Päästökaupan toimintaperiaate Kannustaa vähentämään fossiilisen energian tuotantoa ja käyttöä sitä kautta, että hiilidioksidipäästöille luodaan hintalappu.

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

1. Sähköveroissa huomioitava yleiseurooppalainen kehitys

1. Sähköveroissa huomioitava yleiseurooppalainen kehitys SUOMEN ELFI OY LAUSUNTO 1 (2) 13.8.2010 VALTIOVARAINMINISTERIÖ valtiovarainministeriö@vm.fi kopio: Viite: Lausuntopyyntönne VM007:00/2008 LAUSUNTO ENERGIAVEROTUKSEN UUDISTAMISTA KOSKEVAN HALLITUKSEN ESITYKSEN

Lisätiedot

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta

Lisätiedot

PANOS-TUOTOSMALLIT. Olavi Rantala ETLA

PANOS-TUOTOSMALLIT. Olavi Rantala ETLA PANOS-TUOTOSMALLIT Olavi Rantala ETLA 19.11.2013 Panos-tuotosmalli Esimerkkitapauksena kahden toimialan kansantalouden panos-tuotosriippuvuudet: Y1 = a11y1 + a12y2 + b11c + b12g + b13k + b14x Y2 = a21y1

Lisätiedot

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-

Lisätiedot

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline Rahan yksi tehtävä on olla vaihdon väline

Lisätiedot

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maailma käyttää maakaasua, onko Suomella varaa jättää se hyödyntämättä? Maakaasuvaroja on hyödynnettävissä sadoiksi vuosiksi

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Osaaminen, innovaatiot ja vihreä teknologia

Osaaminen, innovaatiot ja vihreä teknologia Osaaminen, innovaatiot ja vihreä teknologia Elias Einiö Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT VATT päivä 2.10.2013 Päästöjä vähennetään 1990=100 Kasvihuonekaasujen päästöt, Suomi 140 120 100 80 Tavoite

Lisätiedot

Päästökaupan kehitysnäkymät vuoteen 2030. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015 Joona Poukka

Päästökaupan kehitysnäkymät vuoteen 2030. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015 Joona Poukka . Päästökaupan kehitysnäkymät vuoteen 2030 EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015 Joona Poukka Päästökaupan kehitysnäkymät vuoteen 2030 Sisältö Päästökaupan haasteet Markkinavakausvaranto Seuraavat vaiheet EU:n

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen?

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Jussi Ahokas Itä-Suomen yliopisto Sayn laki 210 vuotta -juhlaseminaari Esityksen sisällys Mitä on tuottavuus? Tuottavuuden määritelmä Esimerkkejä tuottavuudesta

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Tiekartan taustaselvitykset. Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aloitusseminaari 29.5.2013, Helsinki, Finlandia-talo Tiina Koljonen, VTT

Tiekartan taustaselvitykset. Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aloitusseminaari 29.5.2013, Helsinki, Finlandia-talo Tiina Koljonen, VTT Tiekartan taustaselvitykset Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aloitusseminaari 29.5.2013, Helsinki, Finlandia-talo Tiina Koljonen, VTT 2 Vähähiiliskenaarioita on laskettu jo pitkään Vähähiilitiekartat

Lisätiedot

ENERGIAPOLIITTISTEN OHJAUSKEINOJEN VAIKUTUS METSÄTEOLLISUUDEN ENERGIAKUSTANNUKSIIN EUROOPASSA

ENERGIAPOLIITTISTEN OHJAUSKEINOJEN VAIKUTUS METSÄTEOLLISUUDEN ENERGIAKUSTANNUKSIIN EUROOPASSA ENERGIAPOLIITTISTEN OHJAUSKEINOJEN VAIKUTUS METSÄTEOLLISUUDEN ENERGIAKUSTANNUKSIIN EUROOPASSA Tiivistelmä raportista Metsäteollisuus ry:lle 7.1.16 Pöyry Management Consulting Oy ( Pöyry ) pidättää kaikki

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa

Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Kaija Saarni Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus Porotalouden tuotannon ja markkinoinnin kehittäminen MTT taloustutkimus, RKTL Sisältö 1. Tukipolitiikan tavoitteet

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Tuleva energiapolitiikka ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Laajempi toimintaympäristö Globaalit ilmastosopimukset Pariisin COP21 EU:n energia- ja ilmastokehykset

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013 Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle Logistics 2013 Suomen ulkomaankauppa alueittain 2012, %-osuudet Tavaravienti, 56,8 mrd euroa Tavaratuonti, 59,2 mrd euroa Yhdysvallat 6.3 % Muu

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013

Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 Pitkän aikavälin skenaariot millainen kansantalous vuonna 2050? Alustavia tuloksia Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon

Lisätiedot

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Merja Turunen, Ympäristöministeriö 12.2.2016 Hallitusohjelma BIOTALOUS JA PUHTAAT RATKAISUT 1. Hiilettömään puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Mittausmenetelmien arviointia

Mittausmenetelmien arviointia Liite 1 Kustannuskilpailukyky k k Mittausmenetelmien arviointia Markku Kotilainen Tutkimusjohtaja, ETLA Talousneuvosto 13.6.2012 1362012 1 Tutkimuksen tekijät Tutkija, VTM Reijo Mankinen Tutkimusneuvonantaja,

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi 10.11.2009 Ilmastonmuutos maksaa Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski 10.11.2009

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Mikael Ohlström, johtava asiantuntija Toimittajataustainfo Miten EU:n resurssitehokkuuspolitiikassa

Lisätiedot

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR 1 Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR Eurooppa Aasia 77 % 11 % Muut 16 % Pohjois-Amerikka Afrikka Latin. Amerikka 7 % 2 % 1 % USA 7 % Oseania Päämarkkinamaat Saksa 1 % 18 % Muu Eurooppa

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

talouskasvun lähteenä Matti Pohjola

talouskasvun lähteenä Matti Pohjola Työn tuottavuus talouskasvun lähteenä Matti Pohjola Tuottavuuden määritelmä Panokset: -työ - pääoma Yit Yritys tai kansantalous Tuotos: - tavarat - palvelut Tuottavuus = tuotos/panos - työn tuottavuus

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopaketti 2030 ja sen toteutus Suomessa

EU:n energia- ja ilmastopaketti 2030 ja sen toteutus Suomessa EU:n energia- ja ilmastopaketti 2030 ja sen toteutus Suomessa ylijohtaja Riku Huttunen TeollisuusSummit, Oulu, 14.10.2015 Esityksen teemat EU:n energia- ja ilmastotavoitteet vuoteen 2030 Energiaunioni

Lisätiedot