SUOMEN PITKÄN AIKAVÄLIN ENERGIA- JA ILMASTOPOLITIIKKA JA TEOLLISUUDEN KILPAILUKYKY

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMEN PITKÄN AIKAVÄLIN ENERGIA- JA ILMASTOPOLITIIKKA JA TEOLLISUUDEN KILPAILUKYKY"

Transkriptio

1 PTT raportteja 245 PTT Reports 245 SUOMEN PITKÄN AIKAVÄLIN ENERGIA- JA ILMASTOPOLITIIKKA JA TEOLLISUUDEN KILPAILUKYKY Leena Kerkelä Markus Lahtinen Lauri Esala Antti Kosunen Kirsi Noro Helsinki

2 Pellervon taloustutkimus PTT Eerikinkatu 28 A Helsinki Puh Faksi Sähköposti ISBN (painettu) ISBN (PDF) ISSN (painettu) ISSN (PDF) Helsinki

3 Kerkelä, L., Lahtinen, M., Esala, L., Kosunen, A. ja Noro, K SUOMEN PITKÄN AIKAVÄLIN ENERGIA- JA ILMASTOPOLI- TIIKKA JA TEOLLISUUDEN KILPAILUKYKY. PTT raportteja s. ISBN (painettu), ISBN (PDF), ISSN (painettu), ISSN (PDF). Tiivistelmä: Energia on teollisuuden kilpailukyvyn kannalta keskeisessä roolissa ja hinnassa tapahtuvat muutokset heijastavat markkinoiden ja politiikkatoimien vaikutuksia. Toimialatarkastelussa hinnan sijaan on mielekästä tarkastella kustannusosuuksia, jotka muodostuvat hinnan ja määrän tulona. Näiden kustannusosuuksien kehitys kertoo energian kustannuskilpailukyvyn kehittymisestä toimialoittain ja alueittain. Viime vuosina Suomen teollisuuden kilpailukyky yksikköenergiakustannuksilla mitattuna suhteessa keskeisiin kilpailijamaihin on selvästi heikentynyt. Pitkällä tähtäimellä talouden tavoite ei kuitenkaan ole kustannusten minimoinen vaan kestävä rakennemuutos, joka pyrkii varallisuuden kasvattamiseen kokonaisarvonlisän kautta. Avainsanat: Kilpailukyky, energia- ja ilmastopolitiikka, yksikköenergiakustannus Kerkelä, L., Lahtinen, M., Esala, L., Kosunen, A. and Noro, K LONG TERM ENERGY AND CLIMATE POLICY AND COMPETI- TIVENESS OF INDUSTRY IN FINLAND. PTT Reports p. ISBN (painettu), ISBN (PDF), ISSN (painettu), ISSN (PDF). Abstract: Energy forms an important role in determining the competitiveness of industry. Changes in the price of energy reflect impacts from markets and policy actions. In the industry level approach, cost shares as an income of volume and price rather than a pure price information, make an rewarding approach to analyse competitiveness. The changes in cost shares enlighten the evolvement in competitiveness by industry and region. During the last years, competitiveness of Finnish industry measured by real unit energy costs has deteriorated clearly compared to rival countries. In the long term, the goal of the economy can still not be the minimization of costs but a structural change that aims in increasing the wealth of nation by total value added. Key words: Competitiveness, energy- and climate policy, real unit energy cost 3

4 4

5 Esipuhe Energia- ja ilmastopolitiikka on pitkän tähtäimen työtä. Menestyksellinen ilmastopolitiikka edellyttää kansalaisten tukea koko pitkän prosessin ajan. Tämän tuen saamiseksi ilmastopolitiikan pitää mahdollistaa myös työllisyyden kannalta välttämätön talouskasvu. Ilmastopolitiikan edellyttämät toimenpiteet tuleekin määrittää niin, ettei niiden toteuttaminen uhkaa nykyisen toiminnan edellytyksiä. Suomen kansantalouden menestyksen kannalta kansainvälinen kilpailukyky on ensiarvoisen tärkeätä. Talouden kilpailukyky turvataan pitkällä tähtäimellä korkealla jalostusasteella ja rakennemuutoksella, joka teknologian ja tuottavuuden avulla sopeuttaa talouden vähähiiliseen toimintaympäristöön. Suomalainen teollisuus kamppailee kuitenkin myös lyhyen tähtäimen kilpailukykyongelmien kanssa ja kaikki ylimääräiset kustannusrasitteet koetaan uhkaaviksi. Lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteiden yhteensovittaminen on energia- ja ilmastopolitiikan suurin haaste myös kilpailukyvyn kannalta. Tässä työssä on arvioitu ilmastopolitiikan vaikutuksia teollisuuden kilpailukykyyn lähtien liikkeelle energian hinnasta, joka selvimmin heijastaa erilaisten politiikkatoimien ja markkinoiden yhteisvaikutusta. Kilpailukyvyn kannalta tärkeäksi on nähty suhteelliset energiakustannukset ja niiden vertailu keskeisiin kilpailijamaihin. Mittariksi kilpailukyvyn arvioinnille on otettu yksikköenergiakustannus, joka vastaa yleisintä kilpailukyvyn mittaria, yksikkötyökustannusta. Yksikköenergiakustannuksia tarkastelemalla havaitaan, että Suomen kilpailukyky suhteessa tärkeimpiin kilpailijamaihin on viime vuosina heikentynyt, vaikka pitkällä tähtäimellä kustannukset ovatkin melko vakaat. Kilpailukyvystä huolehtiminen myös energiakustannusten osalta onkin jatkossa välttämätöntä, jotta matka vähähiiliseen yhteiskuntaan lopulta onnistuu. Työ- ja elinkeinoministeriö on tilannut työn PTT:ltä. Kiitämme tilaajaa mahdollisuudesta paneutua tärkeään ja haastavaan yhteiskunnalliseen kysymykseen. Tekijät vastaavat tutkimuksen sisällöstä ja johtopäätöksistä. Helsingissä Pasi Holm toimitusjohtaja 5

6 6

7 Yhteenveto Tässä raportissa selvitetään energia- ja ilmastopolitiikan yhteyttä teollisuuden, erityisesti energiaintensiivisen vientiteollisuuden, kilpailukykyyn. Laajasta viitekehyksestä huolimatta tarkastelu on tehty lähtökohtaisesti Suomen teollisuuden kilpailukyvyn näkökulmasta. Lyhyellä tähtäimellä hintakilpailukyky on tärkeä kilpailukykytekijä, johon vaikuttaa alueelliset erot energian hinnassa riippuen kansallisista päätöksistä. Lyhyellä tähtäimellä yritykset minimoivat välituotekäytön kustannuksia ja mitä homogeenisemmat markkinat, sitä suurempi merkitys pienelläkin hinnannousulla on markkinaosuuden menettämiseen. Myös yritysten sijoittumispäätöksiin hintatekijöillä on merkitystä. Hinnoissa tapahtuvat muutokset ovat näin lähtökohta yritysten kannattavuudelle ja teollisuuden kilpailukyvylle, erityisesti sen menettämisen uhalle. Alueelliset erot energian hinnoissa vähenevät pitkällä aikavälillä talouksien sopeutuessa alkutilanteen hintaeroihin. Lyhyellä aikavälillä energian hinta muodostuu silti suurelta osin kansallisesti riippuen energian tarjonnasta, mutta myös kansallisista hinnoitteluratkaisuista. Lisäksi äkilliset teknologiashokit, kuten liuskekaasun saatavuus, saattavat muuttaa suhteellisia raaka-ainehintoja nopeastikin. Ilmastopolitiikan ratkaisut nostavat energian hintaa, mutta teollisuuden kokemaa kustannusten nousua on EU-maissa laajasti suojeltu ilmaisilla päästöoikeuksilla. Suomen teollisuus sijoittuu kansainvälisessä vertailussa hyvin, mutta viime vuosina kustannukset ovat nousseet kilpailijamaita nopeammin Suomen teollisuuden energiaintensiivisyys muodostaa rakenteellisen kilpailukyvyn keskeisen haasteen kansantalouden tasolla. Energiakustannusten osuus teollisuuden välituotekäytöstä on kuitenkin kohtuullinen, n. 5 prosenttia. Liikenteen osuus muodostaa kuitenkin toisen ilmastopolitiikan 7

8 kannalta tärkeän kustannuskomponentin. Viime vuosien kehitys energiakustannuksissa osoittaa, että energiakustannukset Suomessa ovat kasvaneet. Myös talouden energiaintensiivisyys on lisääntynyt finanssikriisin jälkeen. Teollisuuden kilpailukykyä energian suhteen voidaan mitata reaalisella yksikköenergiakustannuksella (RUEC), joka suhteuttaa energiakustannukset arvonlisään. Yksikkökustannusten muutosten perusteella talouden rakennemuutos on vähentänyt energiaintensiivisyyttä, kun tarkastelu ulotetaan 90-luvulle, mutta hintojen nousu on lisännyt sitä. Sekä Saksa että Yhdysvallat ovat onnistuneet alentamaan energiakustannusten osuutta. Keskipitkän ja pitkän aikavälin kilpailukyvyn turvaaminen Vaikka energiakustannusten osuus energiaintensiivisillä toimialoilla on lyhyellä tähtäimellä keskeinen tekijä, on sen merkitys pitkällä tähtäimellä toissijainen. Pitkällä tähtäimellä tuotantorakenteen muuttuminen, investoinnit ja niiden lisäämä tuotantopotentiaali ovat kilpailukyvyn perusta. Ilmastopolitiikan yhteydessä epävarmuus toimintaympäristön muotoutumisesta on suuri haaste. Ilmastopolitiikan merkitys globaalisti ja eri talousalueiden kannalta on jatkuvassa murroksessa oleva politiikkalohko. Politiikkatoimien kustannusvaikutuksia voidaan optimitilanteessa jakaa yli ajan niin, etteivät niiden kustannusvaikutukset toteudu liian nopeasti nykyistä kannattavaa tuotantorakennetta uhaten. Pitkällä aikavälillä kilpailukyvyn turvaaminen on kiinni uusista korkean lisäarvon tuotteista ja teknologioista. Suomessakin energiaintensiivisen teollisuuden pitää siirtyä korkeamman jalostusasteen tuotantoon. Korkeamman jalostusarvon tuotteiden kysyntä ei ole yhtä herkkä energian hinnan muutoksille kuin perustuotteiden kysyntä. 8

9 Sisällys Esipuhe... 5 Yhteenveto Johdanto Ilmastopolitiikka ja kilpailukyky Kustannuskilpailukyky lyhyen aikavälin tavoitteena Kilpailukyky ja arvonlisä pitkän aikavälin tavoitteena Kilpailukyky ja tuotannon sijainti Energian alueellisiin hintaeroihin vaikuttavat tekijät Eurooppalaiset energiamarkkinat Sähkön tuotanto ja sähkön hinta Energia- ja ilmastopolitiikan vaikutukset kilpailukykyyn Suomen energiaintensiivisen teollisuuden asema maailmantaloudessa Keskeisten vientitoimialojen kustannusrakenne Yksikköenergiakustannusten kehitys Yksikköenergiakustannusten kehitys koko... teollisuudessa Yksikköenergiakustannusten kehitys energiaintensiivisessä teollisuudessa Reaalisten yksikköenergiakustannusten muutoksen lähteet Saksan esimerkki energia- ja ilmastopolitiikasta Ilmastopolitiikan vaikutukset kilpailukykyyn keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä Kansainvälisen ilmastopolitiikan tulevaisuus Energian suhteelliset hintatrendit Ilmastopolitiikan vaikutukset kilpailukykyyn keskipitkällä aikavälillä Ilmastopolitiikka, energian hinta ja kilpailukyky Ilmastopolitiikka, kansantalouden uusiutuminen ja kilpailukyky Ilmastopolitiikan vaikutukset kilpailukykyyn pitkällä... aikavälillä Johtopäätökset ja suositukset Lähteet:

10 10

11 1. Johdanto Kysymys talouden kilpailukyvystä on noussut esille ilmasto- ja energiapolitiikassa yhä keskeisemmin. Muutoksen taustalla ovat toisaalta talouden suhdanteet, mutta myös EU:n tärkeiden kilpailijamaiden jättäytyminen Kioton sopimuksen ja sitovien päästörajoitteiden ulkopuolelle. Kioton sopimuksen ulkopuolisten maidenkin tilanne voi muuttua maiden sisäpoliittisten muutosten seurauksena. Obaman hallinnon esittämät uudet ilmastotavoitteet ovat tästä hyvä esimerkki. Suomelle ollaan laatimassa vuoteen 2050 ulottuvaa energia- ja ilmastotiekarttaa. Tässä työssä arvioidaan keinot ja kustannukset vähähiilisen yhteiskunnan rakentamiseksi ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Pitkäjänteinen ilmasto- ja energiapolitiikka on nähty tärkeäksi kansalaisten hyvinvoinnin, teollisuuden kilpailukyvyn ja investointien, huoltovarmuuden sekä ilmasto- ja ympäristönäkökohtien vuoksi. Talouden kilpailukyky turvaa kansantalouden kyvyn tuottaa jaettavaa lisäarvoa. Huolimatta globaalista taloudesta, jossa tuotannontekijät liikkuvat, on kilpailukyvyn kehittyminen kansallisvaltion kasvun turvaamiseksi keskeinen tekijä. Kilpailukykykeskustelussa ilmastopolitiikan roolin voi nähdä kahtalaisena. Ilmastopolitiikka pyrkii vähentämään hiilen käyttöä erityisesti energiantuotannossa. Nopein keino kysynnän rajoittamiseen syntyy hinnoittelun kautta. Hinnan noustessa hiilen kysyntä vähenee. Kustannusten nousu kuitenkin heikentää teollisuuden hintakilpailukykyä verrattuna erityisesti niihin maihin, joissa vastaavaa politiikkaa ei toteuteta. Toisaalta ilmastopolitiikan nähdään turvaavan kilpailukyvyn pitkällä tähtäimellä, kun se ohjaa talouden rakennemuutosta kestävän talouden suuntaan. Tässä raportissa on käyty läpi kilpailukykykeskustelun osa-alueita toisaalta energian hintaan vaikuttavien tekijöiden kautta, mutta myös ilmastopolitiikan keinojen ja vaikutusten kautta. Eräs raportissa esille nouseva kysymys on se missä määrin yksittäiset maat, erityisesti EU:n sisällä voivat käyttää energia- ja ilmastopolitiikkaa kilpailukyvyn turvaamiseen. 11

12 Raportissa tarkastellaan myös nykyisten vientitoimialojen kustannusrakenteita suhteessa tärkeimpiin kilpailijamaihin. Kustannusrakenteiden tarkastelu auttaa hahmottamaan sen mittakaavan, jossa energiakustannukset ovat viimeisen n vuoden aikana muuttuneet. Keskeinen indikaattori raportissa on energiakustannusten osuus tuotannosta. Osuuksien muutoksia voidaan selittää toisaalta sekä markkinoihin ja politiikkaan liittyvillä tekijöillä. Yksittäisten tekijöiden painottaminen suhteessa muihin tekijöihin ei ole ollut mahdollista tämän työn puitteissa. Työn rakenne on seuraava. Luvussa 2 on käyty lyhyesti läpi kilpailukykykeskustelua. Luvussa 3 on keskusteltu alueellisten energianhintojen muodostumisesta sekä ilmastopolitiikan roolista tässä kehityksessä niin Euroopassa, kuin myös globaalisti. Luvussa 4 on käyty läpi vertailevaa aineistoa eri toimialojen kustannusrakenteista tavoitteena avata energiakustannusten osuutta Suomen tärkeimpien kilpailijamaiden kanssa. Kehitys Saksassa otettu erityistarkasteluun. Luvussa 5 on keskusteltu ilmastopolitiikan merkityksestä kilpailukyvylle keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Luvussa 6 on koottu yhteen työn keskeiset johtopäätökset. 12

13 2. Ilmastopolitiikka ja kilpailukyky Kilpailukyky tarkoittaa kansantalouden kykyä tuottaa arvoa tai arvonlisää. Tavoite ei ole tuottaa mahdollisimman paljon mahdollisimman halvalla, vaan maksimoida kansantalouden tuotannon arvo. Kilpailukykyä voidaan tarkastella koko kansantalouden tai yksittäisen toimialan kannalta. Kilpailukyvyn määräytyminen on hyvin monitahoinen kokonaisuus. Ensinnäkin kilpailukyky voidaan jakaa rakenteelliseen kilpailukykyyn ja kustannuskilpailukykyyn. Rakenteellisella kilpailukyvyllä tarkoitetaan talouskasvun kannalta olennaisten instituutioiden laatua (mm. oikeusjärjestelmän ja koulutusjärjestelmän laatua), ihmisten osaamistasoa sekä sen hyödynnettävyyttä ja harjoitettavan politiikan ennakoitavuutta. Lisäksi luonnonvarat voivat muodostaa kansantaloudelle rakenteellisen kilpailukykytekijän. Toisekseen kilpailukykyyn vaikuttaa kansantalouden kustannustaso verrattuna keskeisten kilpailijamaiden panoskustannuksiin (mm. työ- ja energiakustannukset). Kysymys on tällöin yksikkökustannuksista eli hinnan lisäksi myös tuotantopanosten kilpailijoita tehokkaampi käyttö lisää kilpailukykyä. Rakenteellisen kilpailukyvyn osalta luonnonvarat muodostavat ilmastopolitiikkaan liittyvän kilpailukykytekijän. Uusiutuvien luonnonvarojen maksimaalinen hyödyntäminen energialähteenä osana ilmastopolitiikkaa määrittää osaltaan kansantalouden kilpailukykyä. Lisäksi politiikan ennakoitavuus muodostaa ilmastopolitiikkaan liittyvän kilpailukykytekijän. Voidaan ajatella, että ilmastopolitiikka vaikuttaisi myös laajemmin talouden kilpailukykyyn, esimerkiksi sen kautta syntyvien talouskasvuun vaikuttavien odotusten kautta. Ilmastopolitiikan vaikutusta kasvuun ei kuitenkaan yleensä oteta huomioon esimerkiksi laajoissa mallilaskelmissa. Esimerkiksi VATT:n ja VTT:n yhteisissä ilmastopolitiikan vaikutuksia arvioivissa laskelmissa talouskasvun oletetaan noudattavan VM:n keskipitkän aikavälin ennustetta vuoteen Näissä ennusteissa ilmastopolitiikka on jo mukana. (ks. esim. Honkatukia et al. 2013) Se ei siis itsessään alenna talouskasvua. 13

14 Kustannuskilpailukyvyn osalta energian hinta on aivan keskeinen kilpailutekijä erityisesti energiaintensiivisessä teollisuudessa. Tuotantokustannuksiin perustuvaa kansallista kilpailukykyä mitataan usein yksikkökustannuksilla, joilla tarkoitetaan suhteellista kustannusta tuotettua yksikköä kohti kansainvälisesti kilpailluilla sektoreilla yhteisessä valuutassa ilmaistuna. Koska kilpailukyky on suhteellinen käsite, siihen vaikuttavat myös esimerkiksi muutokset kustannusten nousutahdissa muissa maissa. Ilmastopolitiikan kilpailukykyvaikutuksia arvioitaessa pitää ottaa huomioon myös talouden tuotantorakenteen uudistuminen muista kuin ilmastopolitiikasta johtuvista seikoista. Energiaintensiivisenkin teollisuuden tuotannon sijaintipäätöksiin vaikuttaa energian saatavuuden ja hinnan lisäksi myös muiden tuotantopanosten suhteelliset hinnat ja kasvavien markkinoiden saavutettavuus. 2.1 Kustannuskilpailukyky lyhyen aikavälin tavoitteena Energiapanoksen hinta määrittää osaltaan tuotannosta muodostuvaa arvonlisän määrää. Arvonlisäys jakautuu markkinatilanteen määrittämän neuvotteluvoiman mukaisesti työ- ja pääomakorvauksiin. Energiapanoksen hinnan merkittävyys arvonlisän syntymiselle riippuu tuotantoprosessia käytetyn energian määrän lisäksi yrityksen kohtaamasta kilpailutilanteesta. Erityisesti tilanteessa, jossa valmistettava hyödyke on helposti korvattavissa kilpailijan valmistamilla hyödykkeillä, yrityksen mahdollisuus siirtää energiasta syntyviä kustannuksia asiakkaiden maksettavaksi on heikko. Tällöin kustannuskilpailukyvyn merkitys yrityksen päätöksenteossa korostuu. Energiapanoksissa on kansainvälisillä markkinoilla joko suoraan tai epäsuorasti (vaihtoehtoiskustannus) määrittyvä osa sekä kansallisista päätöksistä määrittyvä osa. Kansalliset päätökset johtavat energian hintaeroihin kansantalouksien välillä. Toisaalta energian käytön tehokkuus vaikuttaa toimialan energian yksikkökustannukseen. Kilpailukykyä mitataan usein samassa valuutassa ilmaistuilla kustannuksilla tuotettua yksikköä kohti. Suhteellinen yksikkökustannus on yksi tapa laskea maan reaalinen valuuttakurssi verrattuna toiseen maahan. Jos halutaan mitata maan kilpailukykyä suhteessa useampaan kuin yhteen maahan, voidaan laskea niin sanottu reaalinen efektiivinen valuuttakurssi. 14

15 Efektiivisellä tarkoitetaan tässä yhteydessä tilanteen punnitsemista useita eri maita vastaan. Tässä laskelmassa käytetään usein hyväksi ns. kauppapainoja, joissa kauppaosuuksilla määritetään eri maiden osuudet. Kauppapainoja käyttämällä kuitenkin jätetään ottamatta huomioon kansainvälisten tarjontaketjujen vaikutus kilpailutilanteeseen. Tarjontaketjuilla kilpaillessaan yritykset kilpaileva tuotantoprosessin osilla ja hajauttamalla hankintaketjuja eri maissa oleviin yrityksiin (Haaparanta, 2013). Kustannuskilpailukyvyn määrittely suhteessa laajaan maaryhmään globaalit tarjontaketjut huomioon ottaen antaisi parhaan mahdollisen ymmärryksen energiakustannusten vaikutuksesta suomalaisten yritysten kilpailukykyyn. Tässä työssä kilpailukykyä mitataan yksinkertaisuuden vuoksi suoraan tiettyihin keskeisiin kilpailijamaihin. Tuloksia tulkitessa tulee kuitenkin muistaa, että kustannuskilpailumielessä korkean kauppapainojen maiden merkitys ylikorostuu ja kilpailukykyä tulee tarkastella läheisimpiä kauppakumppaneita laajemmassa kehikossa. Tähän haasteeseen on osaltaan pyritty vastaamaan ottamalla analyysiin mukaan myös Yhdysvallat ja Kiina, joiden merkitys globaaleissa tarjontaketjuissa on merkittävämpi kuin suoraan Suomen kauppakumppaneina. 2.2 Kilpailukyky ja arvonlisä pitkän aikavälin tavoitteena Lyhyellä aikavälillä kansantalouden uusiutumiskyky korkean arvonlisäyksen mielessä on rajallinen. Mikäli energiaintensiivisen teollisuuden osuus kansantalouden tuotannosta on merkittävä, työpaikkojen menestys kustannusnousun seurauksena on suuri verrattuna kansantalouteen, jossa arvonlisästä pienempi osa syntyy energiaintensiivisessä teollisuudessa. Vähäinen työpaikkojen määrä johtaa pitkittyviin työttömyysjaksoihin ja työvoiman laadun heikkenemiseen. Koska kilpailukyvyllä tavoitellaan mahdollisimman suurta arvonlisää, tulee huomio kiinnittää myös ilmastopolitiikan vaikutuksiin tuotantorakenteeseen pitkällä aikavälillä. Erityisesti työvoima on kansantalouden tasolla niukka resurssi. Kansantalouden kyky tuottaa korkean arvonlisän tuotteita on pitkällä aikavälillä riippuvainen ennen kaikkea työvoiman laadusta ja allokaatiosta eri tuotantosektorien välillä. 15

16 Jotta pitkän aikavälin kilpailukyky turvataan, koulutetun työvoiman pitää hakeutua merkittävin osin potentiaalisesti korkean arvonlisän toimialoille. Energiaintensiivisten toimialojen pitää joko uusiutua tuottamaan entistä korkeamman arvonlisän tuotteita tai niiden osuus kokonaistuotannosta pitää pitkällä aikavälillä vähentyä suhteessa korkean arvonlisäpotentiaalin toimialojen työpaikkoihin. 2.3 Kilpailukyky ja tuotannon sijainti Lyhyellä aikavälillä monikansalliset yritykset voivat hyödyntää pieniäkin kustannuseroja eri maissa sijaitsevien tuotantolaitosten välillä. Tämä on merkittävä tekijä erityisesti taloudellisen taantuman aikana, jolloin yrityksillä on runsaasti käyttämätöntä tuotantokapasiteettia. Olemassa olevan tuotantolaitoksen pysyvä alasajo ei tyypillisesti ole kuitenkaan seurausta kohtuullisesta kustannuserosta eri kansatalouksien välillä, varsinkaan jos kustannusero ei ole pysyvä. Ammattitaitoisen työvoiman ja raaka-aineiden saatavuus ovat usein merkittävämpiä tuotannon sijaintiin vaikuttuvia tekijöitä (Aldy ja Pizer, 2011). Lisäksi sellaiset toimialat, joissa tuotantoon (tuotantolaitoksiin) on sitoutunut paljon pääomaa, eivät siirrä tuotantoaan perustuen ilmastopolitiikan aiheuttamiin tyypillisiin kustannuseroihin (Ederington, 2005). Tämä koskee erityisesti sijainniltaan keskeisiä maita, joista kuljetuskustannukset päämarkkina-alueille ovat alhaiset. Koska ilmastopolitiikka kuitenkin vaikuttaa myös kuljetuskustannuksiin, sillä on vaikutus sijaintipäätöksiin myös tätä kautta. Ilmastopolitiikan kilpailukykyvaikutuksia pitääkin arvioida toimialan käyttämän energiapanoksen suuruuden lisäksi toimialan muiden omanaispiirteiden pohjalta. Kustannusten vaikutus yritysten päätöksiin uusien investointien sijaintipaikoista poikkeaa merkittävästi vanhojen tuotantolaitosten sulkemispäätöksistä. Siinä missä vanhojen tuotantolaitosten osalta päätöksentekoa leimaa pysyvyys (hystereesi), uusien tuotantolaitosten osalta päätökset ovat herkempiä kustannuseroille ja epävarmuudelle liittyen tuleviin kustannuksiin. Kilpailukyky uusista investoinneista edellyttääkin suhteellisten kustannusten hallinnan lisäksi kustannuksiin vaikuttavan politiikan ennakoitavuutta. 16

17 Hiilivuoto on käsite, jolla viitataan investointien ja tuotannon siirtymiseen tiukkaa ilmastopolitiikkaa harjoittavista maista niihin maihin, joissa rajoituksia ei ole. Hiilivuodon mittaaminen on edelleen haaste, sillä sen erottaminen muista kasvuun ja investointiasteeseen vaikuttavista tekijöistä on vaikeaa. Tähän viiitataan myös IEA:n vuoden 2013 selvityksessä World Energy Outlook, jonka eräs teema on energian merkitys kilpailukyvylle. 17

18 3. Energian alueellisiin hintaeroihin vaikuttavat tekijät Energian hinta on ilmasto- ja energiapolitiikan yhteydessä selkein mittari kilpailukyvylle. Vertailemalla esimerkiksi teollisuuden kaasusta ja sähköstä maksamaa hintaa nähdään, että suhteessa Yhdysvaltoihin, sekä Japani, Kiina, että Euroopan Unionin maksavat sekä kaasusta että sähköstä yli kaksinkertaista hintaa suhteessa Yhdysvaltoihin. Kun ilmastopolitiikkaa toteutetaan suoraan verotyyppisillä ratkaisuilla, nostaa se energian hintaa ja heikentää näin hintakilpailukykyä. Tuet vaikuttavat maksettavaan hintaan päinvastoin, niitä alentavasti. Syöttötariffin muodossa maksettava tuki turvaa tuottajahinnan ja tuottajien pääsyn markkinoille, mutta siirtää tuen joko kuluttajien tai yhteiskunnan maksettavaksi. Tuet vaikuttavat myös muiden energialähteiden suhteelli- 5 KAASU SÄHKÖ Vähennys 2013 lähtien 2035 USA1 0 Japani Euroopan unioni Kiina Japani Euroopan unioni Kuvio 1. Kaasun ja sähkön hinnat suhteessa Yhdysvaltojen hintoihin teollisuudessa, Nykyinen tilanne, vs. skenaario = 5-kertainen Lähde: WEO Kiina 18

19 siin hintoihin, mikä monimutkaistaa analyysiä. Pääsääntöisesti panoshyödykkeiden kysynnän ristijoustot vaikuttavat alentavasti myös muiden kuin tuettujen hyödykkeiden hintoihin. Kilpailukykytarkastelussa keskeistä ovat siis suhteelliset hinnat eri energiamuodoissa sekä niihin vaikuttavat tekijät eri maissa. Mitä säätelemättömämmät markkinat, sitä enemmän hinta muodostuu markkinaratkaisuna. Ilmasto- ja energiapolitiikka vaikuttavat myös eri mekanismien kautta toisaalta teollisuuden ja kotitalouksien maksamaan energian hintaan. Kilpailukyvyn turvaamisen kannalta vain päätösperäisillä tekijöillä voidaan lyhyellä tähtäimellä vaikuttaa kilpailukykyyn. Pitkällä tähtäimellä suhteelliset hintaerot joko kapenevat tai tuotanto sen sijoittumisen kautta reagoi hintaeroihin. Näin esimerkiksi teknologian kehitykseen tai uusien energialähteiden löytymiseen voidaan reagoida vain epäsuorasti. Mielenkiintoista sen sijaan on se, kuinka paljon politiikkatoimilla voidaan vaikuttaa toisaalta lyhyen ja pitkän tähtäimen valintoihin. Kuinka paljon esimerkiksi hintakompensaatioilla tai verohelpotuksilla voidaan vaikuttaa hintakilpailukykyyn. Tämän raportin loppupuolella on käyty lyhyesti läpi energiamarkkinoihin liittyviä skenaarioita ja mahdollisia reagointitapoja niihin. Tässä luvussa sen sijaan keskitytään harjoitetun politiikan keinoihin puuttua kilpailukykyyn. 3.1 Eurooppalaiset energiamarkkinat EU:n yhteisen energia- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta on mielenkiintoista tarkastella, missä suhteessa Euroopan maat kohtaavat symmetriset, hinnalta samanlaiset primäärienergian markkinat. On luonnollista, että jo EU:n sisällä kansallisissa energialähteissä on eroja, mikä vaikuttaa energian hintaan ja toisaalta energialähteiden valintaan. Energian saatavuus ja hinta ovat pitkälti myös kansallinen kysymys, johon vaikuttavat omat kansalliset energialähteet, talouden rakenne sekä politiikka. 19

20 Energialähteet teollisuudessa % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % Kaukolämpö Sähkö Uusiutuvat Kaasu Öljy Hiili 10 % 0 % Saksa Suomi Ruotsi Kuvio 2. Primäärienergian lähteet teollisuudessa Suomessa, Saksassa ja Ruotsissa. Lähde: Eurostat. Kuvion 2 perusteella nähdään, että kaasulla ja hiilellä on Saksassa selvästi suurempi merkitys kuin Suomessa ja Ruotsissa. Suomessa ja Ruotsissa taas uusiutuvien energialähteiden käyttö erityisesti metsäteollisuudessa on merkittävää. Kaasu on siis merkittävä energialähde myös teollisuudessa ja sen hintakehityksellä on vaikutusta koko eurooppalaiseen kilpailukykyyn. Energian hinta lähteittäin vaihtelee maittain suurestikin (Kuvio 3). Ruotsissa kaasun hinta on koko ajanjakson ollut suurempi kuin Saksassa ja Suomessa. Hintaerojen taustalla on osin myös maiden erilaiset kaasun toimitussopimukset Venäjän kanssa. Viime vuosina Suomessa kaasun hinta on noussut. Energian hintaan vaikuttaa perushinnan lisäksi verot ja maksut. (Kuvio 4) Kuvioiden 3 ja 4 avulla voi nähdä, että viime vuosina, verojen ja maksujen vaikutus muuttaa järjestystä Suomen ja Saksan osalta. Saksassa teollisuuden maksama kaasun hinta on halventunut suhteessa Suomeen. 20

21 16 Kaasun hinta teollisuudelle /GJ, ei veroja tai maksuja S1 2001S1 2002S1 2003S1 2004S1 2005S1 2006S1 2007S1 2008S1 2009S1 2010S1 2011S1 2012S1 2013S1 Saksa Suomi Ruotsi Kuvio 3. Kaasun hinta teollisuudelle Saksassa, Suomessa ja Ruotsissa , Lähde: Eurostat. 35 Kaasun hinta teollisuudelle, /GJ, verot ja maksut mukana S1 2001S1 2002S1 2003S1 2004S1 2005S1 2006S1 2007S1 2008S1 2009S1 2010S1 2011S1 2012S1 2013S1 Saksa Suomi Ruotsi Kuvio 4. Kaasun hinta teollisuudelle, ml. verot ja maksut Saksassa, Suomessa ja Ruotsissa , Lähde: Eurostat. 21

22 3.2 Sähkön tuotanto ja sähkön hinta Sähkömarkkinoiden hinta ja toimivuus on olennainen kilpailukykytekijä. Komission arvion mukaan jo pelkästään aiemman tavoitteen määrittämän uran jatkaminen vuoteen 2030 olisi merkinnyt sähkön nousua noin kolmanneksella EU:ssa (European Commission Staff Working Document, 2014). Entistä kunnianhimoisemmat ilmastotavoitteet tulevat entisestään nostamaan sähkön hinnan nousupaineita. Sähkön hinta koostuu kolmesta osasta. Sähkön tuotantokustannus muodostaa suurimman kustannustekijän. Toinen keskeinen kustannus on verkkomaksut. Erityisesti uusiutuvan energian hajautettu tuotanto lisää sähköverkkoon liittyviä kustannuksia. Lopullisen hinnan määrittää sähköenergialla määrätyt verot ja maksut ja teollisuuden osalta myös näiden maksujen palautukset. Suomen teollisuuden ostaman sähkön hinta on Euroopasta valikoidun vertailujoukon matalinta tasoa. Sähkön markkinahinta on hieman noussut vuodesta 2007 ja verokomponentin osuus hinnasta on myös kasvanut. Ruotsin teollisuussähkön hinnassa veron osuus on erittäin pieni. Verkkomaksujen osuus hinnasta on kuitenkin suurempi, kuin Suomessa tai Saksassa. Kokonaisuutena teollisuuden sähkön hinta on hieman Suomen tasoa korkeampi. Euroa 0,16 Suomi 0,14 0,12 0,10 0,08 0,06 0,04 Verot ja maksut Verkkomaksut Energian hinta ja tarjona 0,02 0, Kuvio 5a. Suomen teollisuuden ostaman sähkön hinnan komponentit. Lähde: Eurostat 22

23 Euroa 0,16 Ruotsi 0,14 0,12 0,1 0,08 0,06 0,04 Verot ja maksut Verkkomaksut Energian hinta ja tarjona 0, Kuva 5b. Ruotsin teollisuuden ostaman sähkön hinnan komponentit. Lähde: Eurostat Euroa 0,16 0,14 Saksa 0,12 0,1 0,08 0,06 0,04 Verot ja maksut Verkkomaksut Energian hinta ja tarjona 0, Kuvio 5c. Saksan teollisuuden ostaman sähkön hintakomponentit. Lähde: Eurostat. Saksan teollisuuden kohtaama sähkön keskimääräinen hinta on vertailujoukossa suurta. Etenkin verokomponentti on merkittävä ja sähkön hinnan nousu johtuukin siitä. Sähkön markkinahinta on hieman Suomen ja Ruotsin tasoa korkeampi, mutta taso on laskenut vuodesta 2008 vuoteen Saksan teollisuuden kohtaamaan energian hintaan liittyy kuitenkin tukijärjestelmiin liittyvää tilastollista epävarmuutta, josta on keskusteltu kappaleessa

24 3.3 Energia- ja ilmastopolitiikan vaikutukset kilpailukykyyn Ilmastopolitiikan tavoitteet määräytyvät Suomessa kansainvälisten sopimusten, EU:n Energia- ja Ilmastopaketin sekä kansallisen energia- ja ilmastostrategian pohjalta. Kansallisen strategian tavoite on toteuttaa kansainväliset sitoumukset ja määritellä toimialakohtaiset tavoitteet ja toimenpiteet (Suomi communicea, luku 1.3). Ilmastopolitiikan säätely pyrkii luomaan markkinoita ja niukkuutta hyödykkeelle, jolla sellaisia ei luonnostaan ole. Siksi säätely ja ohjaus muodostavat tärkeän osan ilmastopolitiikan keinoista. Ilmastopolitiikan keskeinen tavoite, päästövähennykset toisaalta päästökauppasektorilla sekä sen ulkopuolella, vaikuttaa suoraan ja epäsuorasti energian hintaan. Vuoteen 2012 mennessä Suomen tavoite oli vähentää päästöjä vuoden 1990 tasolle. Tässä tavoitteessa onnistuttiin ja vuoteen 2020 mennessä päästöjä tulisi vähentää 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta (30 mikäli globaali sopimus saavutettaisiin). EU-laajuisten tavoitteiden lisäksi Suomi osallistuu yhteistoteutukseen (JI) ja puhtaan kehityksen mekanismeihin (CDM). Päästökaupan piiriin kuuluvien sektorien päästövähennystavoitteet ovat tärkein keino saavuttaa päästötavoitteet. Päästökaupan ulkopuoliset sektorit tavoittelevat keskimäärin 16 prosentin päästövähennystä. Energiaja ilmastopakettiin sisältyy myös tavoite lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä 38 prosenttiin energian loppukulutuksesta ja saavuttaa bioperäisten liikennepolttoaineiden käytössä 10 prosentin taso vuoteen 2020 mennessä. EU:n päästökauppajärjestelmä on kehittynyt vaiheittain niin, että ensimmäisessä vaiheessa ( ) järjestelmä käynnistettiin ja markkinat luotiin. Jotkut toimialat saivat liikaa ilmaisia päästöoikeuksia. Toisessa vaiheessa ( ) toimialat saivat päästöoikeuksia realistisemmin, mutta lama lievensi tavoitteen saavuttamisen haastavuutta. Kolmannessa vaiheessa ( ) sähköntuotanto ei saa enää ilmaisia päästöoikeuksia vaan sen täytyy hankkia luvat huutokaupan avulla. Myös teollisuus saa vähemmän ilmaisia oikeuksia. EU:n ilmastopolitiikka on huomioinut päästökaupan aiheuttamat kustannuspaineet ja hiilivuodon uhan jo nyt melko kattavasti. Hiilivuototoimialat tulevat saamaan päästöoikeudet ilmaiseksi ns. vertailuarvojen perusteella. Ilmaisten päästöoikeuksien määrä ei kuitenkaan vastaa toimi- 24

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Päästökaupan toiminta ja kustannusvaikutukset. Kati Ruohomäki

Päästökaupan toiminta ja kustannusvaikutukset. Kati Ruohomäki Päästökaupan toiminta ja kustannusvaikutukset Kati Ruohomäki Sisältö Ajankohtaista päästökaupassa Päästökaupan toimintaperiaate Hiilivuodon käsite ja ratkaisu Maksuttomat päästöoikeudet Päästökaupan epäsuora

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako metalliteollisuudessa

Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako metalliteollisuudessa Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako metalliteollisuudessa Jorma Antila Syyskuu 21 Metallityöväen Liitto ry, tutkimustoiminta 1(12) Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Hanna-Liisa Kangas Väitöskirja-aiheen esittely 29.5.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline Rahan yksi tehtävä on olla vaihdon väline

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä?

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä? Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä? 28.10.2014 Kaisa Pirkola Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Biomassojen kestävyyteen liittyviä aloitteita EU:ssa Liikenteen biopolttoainei

Lisätiedot

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050 Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2 Erikoistutkija Tiina Koljonen VTT Energiajärjestelmät Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti 6.3.29,

Lisätiedot

Suomen metsäsektorin kilpailukyky: näkemyksiä

Suomen metsäsektorin kilpailukyky: näkemyksiä Suomen metsäsektorin kilpailukyky: näkemyksiä Lauri Hetemäki Metsäalan strateginen ohjelma kilpailukykyselvitys, ohjausryhmän kokous 18.6.2009, TEM, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Päästökaupan toimintaperiaate

Päästökaupan toimintaperiaate EU:n päästökauppa Päästökaupan toimintaperiaate Kannustaa vähentämään fossiilisen energian tuotantoa ja käyttöä siten, että hiilidioksidipäästöille luodaan hintalappu. Päästöoikeuden hinta muodostuu markkinaehtoisesti

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-

Lisätiedot

1. Sähköveroissa huomioitava yleiseurooppalainen kehitys

1. Sähköveroissa huomioitava yleiseurooppalainen kehitys SUOMEN ELFI OY LAUSUNTO 1 (2) 13.8.2010 VALTIOVARAINMINISTERIÖ valtiovarainministeriö@vm.fi kopio: Viite: Lausuntopyyntönne VM007:00/2008 LAUSUNTO ENERGIAVEROTUKSEN UUDISTAMISTA KOSKEVAN HALLITUKSEN ESITYKSEN

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa 1 Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa Markus Pöllänen Lehtori Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos 2 Lähtökohtia Tiekuljetusten ja talouden

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

PANOS-TUOTOSMALLIT. Olavi Rantala ETLA

PANOS-TUOTOSMALLIT. Olavi Rantala ETLA PANOS-TUOTOSMALLIT Olavi Rantala ETLA 19.11.2013 Panos-tuotosmalli Esimerkkitapauksena kahden toimialan kansantalouden panos-tuotosriippuvuudet: Y1 = a11y1 + a12y2 + b11c + b12g + b13k + b14x Y2 = a21y1

Lisätiedot

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy 2016-26-10 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Skenaariot 3. Tulokset ja johtopäätökset 2 1. Tausta ja

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

ENERGIAPOLIITTISTEN OHJAUSKEINOJEN VAIKUTUS METSÄTEOLLISUUDEN ENERGIAKUSTANNUKSIIN EUROOPASSA

ENERGIAPOLIITTISTEN OHJAUSKEINOJEN VAIKUTUS METSÄTEOLLISUUDEN ENERGIAKUSTANNUKSIIN EUROOPASSA ENERGIAPOLIITTISTEN OHJAUSKEINOJEN VAIKUTUS METSÄTEOLLISUUDEN ENERGIAKUSTANNUKSIIN EUROOPASSA Tiivistelmä raportista Metsäteollisuus ry:lle 7.1.16 Pöyry Management Consulting Oy ( Pöyry ) pidättää kaikki

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Merja Turunen, Ympäristöministeriö 12.2.2016 Hallitusohjelma BIOTALOUS JA PUHTAAT RATKAISUT 1. Hiilettömään puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Mikael Ohlström, johtava asiantuntija Toimittajataustainfo Miten EU:n resurssitehokkuuspolitiikassa

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset Poliittinen riski Suomessa Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset 16.10.2014 Taustaa tutkimuksesta Aula Research Oy toteutti syys-lokakuussa kyselytutkimuksen poliittisesta riskistä Suomessa Tutkimus

Lisätiedot

Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia. (COM(2016) 501 lopullinen)

Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia. (COM(2016) 501 lopullinen) Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia (COM(2016) 501 lopullinen) 1 Strategian tavoitteet Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen tulee vuonna 2050 olla vähintään 60 prosenttia pienemmät

Lisätiedot

Ilmastopolitiikan seurantaindikaattorit

Ilmastopolitiikan seurantaindikaattorit Ilmastopolitiikan seurantaindikaattorit Indekseissä arvo 1 vastaa Kioton pöytäkirjan päästöseurannan referenssivuotta. Suomen päästötavoite ensimmäisellä velvoitekaudella 28-21 on keskimäärin vuoden 199

Lisätiedot

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus 10.11.2014 1 Työryhmä GTK Laura Lauri Susanna Kihlman Mari Kivinen Saku Vuori VTT Tiina Koljonen

Lisätiedot

MAPTEN. Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla. Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009. MTT ja VATT

MAPTEN. Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla. Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009. MTT ja VATT MAPTEN Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009 Jyrki Niemi, Ellen Huan-Niemi & Janne Niemi MTT ja VATT Politiikkavaikutuksia tarkastellaan tutkimuksessa

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia

Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa Ville Haltia 17.9.2013 Sisältö Tausta t&k-menojen pääomittamiselle Yleistä kansantalouden tilinpidosta Pääomittamisen menetelmät

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät

Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät Energian varastointi TEKES -seminaari 24.5.2016 Tatu Pahkala Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti TAVOITE: Uusiutuvan

Lisätiedot

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä 1(5) EU-lainsäädäntö asettaa julkisen talouden hoidolle erilaisia finanssipoliittisia sääntöjä, joista säädetään unionin perussopimuksessa ja vakaus- ja kasvusopimuksessa. Myös kansallinen laki asettaa

Lisätiedot

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Kansantaloudellinen yhdistys ja Metsäekonomistiklubi Töölönkatu 11A 00100 Helsinki, Finland olli.haltia@indufor.fi www.indufor.fi Indufor Oy 2004

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

muutokset Päivittäistavarakaupan aamupäivä

muutokset Päivittäistavarakaupan aamupäivä Kansainväliset kaupan sääntelyn muutokset Kaupan sääntelyn kansainvälinen ominaispiirre on sekavuus Kilpailun kannalta tärkeimpiä vähittäiskaupan sääntelyn osa-alueita ovat kaavoitus ja suurmyymälät, erilaiset

Lisätiedot

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra Maailmantalouden kasvu hiipuu Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Imatra 23.8.2011 2 Markkinalevottomuuden syitä ja seurauksia Länsimaiden heikko suhdannekuva löi

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2012 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2016

Lisätiedot

LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 15.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon malli (AGE) Perustuu laajaan

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta Pääviestit tiivistettynä Sisältö Edessä olevat päätökset Suomessa ja EU:ssa Suomen rooli ilmasto-ongelman ratkaisijana Energiapäätösten merkitys Suomelle

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö

Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö Toimialajohtaja Kari Larjava Rambollin tulevaisuusseminaari 16.9.2009 TAUSTAA EU on sitoutunut rajoittamaan ilmaston

Lisätiedot

EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030

EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030 EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030 Forestenergy 2020, Jyväskylä 8.10.2014 Pekka Tervo, TEM Komission tiedonanto ilmasto- ja energiapolitiikan puitteista vuosille 2020-2030 (annettu 21.1.2014)

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa?

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? 14.4.2016/Pertti Lemettinen Esitelmäni sisältö: Kuka olen, mistä tulen. Mitä koneenrakennus- ja metallituoteteollisuudessa on tapahtunut?

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden näkymiä. Juha Ylä-Jääski

Teknologiateollisuuden näkymiä. Juha Ylä-Jääski Teknologiateollisuuden näkymiä Juha Ylä-Jääski Teknologiateollisuuden päätoimialat Elektroniikka- ja sähköteollisuus Kone- ja metallituoteteollisuus Metallien jalostus Teknologiateollisuus Suurin teollisuudenala

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku Kilpailukykysopimuksen vaikutukset Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku 12.11.2016 1 Kilpailukykysopimuksen taustaa Sipilän hallitus uhkasi ns. pakkolaeilla ja 1,5 miljardin euron lisäleikkauksilla

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Mallinnuksen lähtöoletukset

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Kustannuskilpailukyky kasvumenestyksen ehtona Mittausta, osatekijöitä ja tulkintaa

Kustannuskilpailukyky kasvumenestyksen ehtona Mittausta, osatekijöitä ja tulkintaa Kustannuskilpailukyky kasvumenestyksen ehtona Mittausta, osatekijöitä ja tulkintaa Mika Maliranta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Helsinki, 26.8.2014 Suomen talous kärsii nestevajauksesta, mikä haittaa

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot