KESU KYSELY VASTAUS VARSINAIS-SUOMI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KESU KYSELY 10.2.2014 VASTAUS 12.3.2015 VARSINAIS-SUOMI"

Transkriptio

1 1 KESU KYSELY VASTAUS VARSINAIS-SUOMI 1. Alueen elinkeinorakenteen kehitysnäkymät ja niihin liittyvät osaamistarpeet (tutkintokoulutus ja sitä täydentävä koulutus) a) Miten arvioitte alueenne toimialojen ja/tai klusterien työllisyyden kehittyvän vuoteen 2030 mennessä 1? Mitkä ovat näiden keskeisimmät osaamisalat koulutusasteittain? Nykytasolla säilyvät toimialat/klusterit Osaamisalat Ammatillinen peruskoulutus Ammattikorkeakoulutus Yliopistokoulutus 1)Teknologia-alat (ml. meri, -konepajateollisuus sisältäen kulkuneuvojen valmistuksen ja ICT-teollisuus) sähkö- ja automaatioalat, tieto- ja tietoliikennetekniset alat, kemianteollisuuden alat, metalliala Insinöörikoulutus ja YAMKinsinöörikoulutus sekä insinööri (erityisesti laivanrakennussuunnittelu) DI-taso sekä tohtorikoulutus DI-tasoinen meriteollisuuden täydennyskoulutus 2) Kaupan ala (vähittäiskauppa,tukkukauppa, erikoistunut kauppa, myynti ja markkinointi, b2b, hankintaosaaminen) Liiketalouden, -myynnin ja kaupan ammatti ja esimieskoulutukset Kaupan alalla tarvitaan myös huomattava määrä myytävien tuotteiden ja palveluiden asiantuntijoita, joilla on kyseisen subtanssialan koulutus Yritysmyynti (b2b), insinöörien myyntiosaaminen Kauppatieteen maisteri (KTM) (mm.markkinointi, laskentatoimi, kansainvälinen liiketoiminta) 3) Elintarvikeketju (Alkutuotanto kokonaisuutena ml. kotieläintalous, kasvinviljely sekä elintarvikkeiden valmistus) maatalous, hevostalous, metsätalous, puutarhatalous, kalatalous, luonto- ja ympäristöala, elintarvikeala Bio- ja elintarviketekniikka Prosessi- ja materiaalitekniikka (ins. AMK) Kemiantekniikka ja bioteknologia (ins. YAMK) FM elintarvikekemia DI elintarvikekehitys 4) Luovat alat (arkkitehtitoimiala, käsityöala, muotoilu, esittävät taiteet ja peliala) ja kulttuuriyrittäjyys 5) Logistiikka (meri- ja tieliikenne, lentoasemapalvelut sekä logistiikka) Käsi- ja taideteollisuus, audiovisuaalinen viestintä, kuvallinen viestintä, tanssi, musiikki yhdistyneenä muihin aloihin Kuljettajakoulutus, varastoala, merenkulku musiikki, tanssi ja teatteri ( AMK, YAMK) Yhdistyneenä muihin aloihin Merenkulkuala (merikapteenikoulutus) Merenkulkualan,insinöörit, Työnjohto/suunnittelu, Liiketoiminnan, logistiikka (tradenomi), hankinnat, kuljetustensuunnittelu, toimitusketjun hallinta, julkiset hankinnat Taiteiden tutkimus Digitaalinen kulttuuri Yhdistyneenä muihin aloihin Tutkimus (Turun kauppakorkeakoulu/logistiikka ja hankinnat, TY/Merenkulkualan tutkimuskeskus) Perustelut klustereittain: Alueella ei kaiken kaikkiaan ole tarvetta suuriin muutoksiin koulutusalojen ja määrien suhteen. Työvoiman tarve kasvaa alueella väestökehityksen, eläköitymisen ja työllisyystilanteen parantumisen myötä. Alueella tehdään aktiivista ennakointityötä maakuntaliiton ja ELY:n sekä koulutuksen järjestäjien, sidosryhmien ja työelämän edustajien kesken. Teknologia-alat Teknologiateollisuudella on keskeinen asema Varsinais-Suomen elinkeinorakenteessa ja työllisyydessä. Keskeiset tunnusluvut ja kehitysarviot osoittavat selkeän tarpeen vahvistaa tekniikan ylemmän korkeakoulutason osaamista maakunnassa alueen kilpailu- ja uusiutumiskyvyn varmistamiseksi. Esimerkiksi meriteollisuudessa on käynnissä merkittävä sukupolvenvaihdos (mm. insinööriosaajien eläköityminen) mutta myös merkittäviä kasvunäkymiä alan globaalin luonteen vuoksi. Meriteollisuuteen panostaminen edellyttää asiantuntijoiden kouluttamista hyvinkin erilaisiin klusteria ja sitä lähellä oleviin tehtäviin (ml. alihankintaketjun tarpeet) samalla, kun konepajateollisuuden kilpailukyvyn säilyminen 1 Pyydämme pohtimaan tässä kysymyksessä enintään viittä keskeisintä nykytasolla säilyvää, kasvavaa ja supistuvaa toimialaa ja/tai klusteria.

2 2 varmistetaan. On huomattava, että meriteollisuudessa on kokonaisuutena kysymys hyvin globaalista klusterista, jossa merkittävä osa kasvua tapahtuu kansainvälisessä suunnittelussa että alihankintatoiminnassa. Kilpailukyky perustuu vahvaan osaamiseen ja yhä enemmän T&K pohjaisiin tuotteisiin ja palveluihin (meriteollisuusklusteri on kokonaisuutena nähtävä kasvualana). Lyhyellä aikavälillä on tarpeen varmistaa insinöörikoulutuksen tarjonta ylimaakunnallisesti korkeakoulujen yhteistyöllä. Pidemmällä aikavälillä tavoitteena on tekniikan alan DI-koulutus Turussa. Samalla myös muun kulkuneuvoteollisuuden tarpeet tulee huomioida (esim. autoteollisuus). Myös uusi hybridi ja sähköautoteknologia muuttaa alan osaamisvaatimuksia. Koko sektorilla on myös vahva yhteys logistiikkatoimintoihin. Alueella tarvittaisiin lisää modernien tuotantotekniikoiden osaamista ja liiketalousosaamista palvelukonseptien kehittämiseksi ja perinteisen teollisuuden kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Informaatio- ja viestintäpalveluiden osaajia tarvitaan alueella digitalisoinnin kehittämiseksi. Työnjohtajien tarve erilaisiin työnjohdollisiin tehtäviin on hyvin suuri. Pohjakoulutuksena voi olla joko ammatillinen peruskoulutus tai ammattikorkeakoulututkinto. Korkeatasoinen ja monipuolinen ammatillinen peruskoulutus on koko teknologiaklusterin perusta. Teknologia-aloilla tapahtuu siis voimakas eläköitymisen kasvu, jonka johdosta korvaavan työvoiman tarve kasvaa merkittävästi. Vuotuinen eläköitymisten korvausrekrytointitaso kasvaa Varsinais-Suomessa viime vuosien n. 500 henk./v. tasosta n. 800 henk./v. tasoon (60%). Lisätietoja: (erityisesti s. 9-10). Voimakkaimmin eläköityminen näkyy kone- ja metallitekniikan ammatillisessa koulutuksessa, jossa vuosittainen rekrytointitarve tulee olemaan n. 300 henk./v., kun esim. syksyllä 2014 tällä sektorilla aloitti opiskelun kaikissa Varsinais-Suomen ammatillisissa oppilaitoksissa yhteensä n. 110 nuorta. Kone- ja metallitekniikan ammatillisessa koulutuksessa tämä edellyttää toimialan koulutuksen vetovoiman kasvattamista, koulutuksen läpäisyasteen merkittävää parantamista sekä teknologiateollisuuden aloituspaikkojen säilyttämistä nykytasolla ja valmiutta tarvittaessa aloituspaikkojen kasvattamiseen tarkastelujakson aikana. Kaupan ala Myyntiosaaminen on alueen elinkeinoelämän keskeisiä kehittämiskohteita. Kasvuyrityksillä korostuu tarve yleisesti vaativampaan kaupalliseen osaamiseen (etenkin kansainvälistymis- ja myyntiosaamiseen liittyvät tarpeet). Moniosaajien tarve sekä toisaalta erikoisalojen osaajien tarve korostuvat. Kaupan alan kehitys seuraa kuluttajien ostovoiman kehitystä, ja tämänhenkisen taantuman jälkeen on odotettavissa kasvua. Päivittäistavarakauppa on myös lähitulevaisuudessa vahvasti myymäläpainotteista, eikä päivittäistavarakaupan siirtymistä merkittävissä määrin verkkoon ole nähtävissä ainakaan lähitulevaisuudessa. Kaupan alan ammatillisella peruskoulutuksella on kysyntää jatkossakin, joskin alan kasvukehitystä voidaan pitää hyvinkin maltillisena. Merkittävämpi kasvupaine on kuitenkin yleisemmän myyntiosaamisella (b2b-myynti). Valmistuvista liiketalouden tradenomeista vain pieni osa sijoittuu varsinaisesti vähittäiskaupan aloille, sillä suurin osa sijoittuu palvelualoille toimistotehtäviin. Teknisen myynnin merkitys on suuri vientivetoisessa Varsinais-Suomessa, ja insinöörien osaamiseen pitäisi jatkossa kuulua myös myyntiosaamista. Vähittäiskaupassa on osattava myyntiä, asiakaspalvelua ja kassapalvelua mutta myös kyettävä suoriutumaan osasta varastotehtäviä ym. Monissa eri ammateissa on myös osattava myydä sekä ymmärrettävä taloutta ja bisnestä. Lisäksi tuotetietouden kasvattaminen sekä sähköiset palvelut, digitalisaatio ja monikanavaisuus korostuvat kaupan alalla. Hankintaosaaminen korostuu yhä enemmän läpileikkaavasti eri aloilla. Elintarvikeketju Ruokaketju on merkittävä aluetaloudellinen toimija (vaikutus sekä bruttokansantuotteeseen että työllisyyteen) Varsinais-Suomessa tällä hetkellä ja ennusteiden mukaan myös tulevaisuudessa. Ruokaketju työllistää alkutuotannossa ja jalostuksessa yhteensä noin henkilöä. Eri ennusteiden mukaan ruokaketju on maltillisessa kasvussa vuoteen 2020 saakka (VATT ja Varrun aluetalousselvitys 2012 Varsinais-Suomen ruoantuotannon aluetaloudelliset vaikutukset ). Elintarvikejalostajien kasvuennusteet lupaavat Varsinais-Suomeen vuoteen 2020 mennessä noin uutta työpaikkaa ja 344 miljoonan euron lisäyksen bruttokansantuotteeseen. Perusmaataloustuotannon määrä sekä elintarvikkeiden valmistus on Varsinais-Suomessa kasvussa. Maataloustuotannon kasvu johtuu tilakoon kasvamisesta sekä tuotannon tehostumisesta. Elintarvikkeiden valmistuksessa kasvun vetureina toimivat lähinnä pk- ja mikroyritykset. Ruokaketju tarvitsee monipuolisia osaajia koulutuksen eri tasoilta ja aloilta. Elintarvikkeiden valmistuksessa korostuu työn polarisoituminen eli tarvitaan sekä isomman teollisuuden automaatio- ja prosessiosaajia sekä pienten yritysten käsityövaltaisten ammattiryhmien osaajia. Markettien paistopisteissä korostuvat leipomo- ja myyntiosaaminen sekä ravintola-alan erikoisosaajat, joissa yhdistyy esim. konditoriaosaaminen. Suorittavan työn lisäksi tarvitaan osaajia tutkimukseen, kehittämiseen sekä hallinnon eri aloille tukemaan ruokaketjun mahdollisuutta kehittymiseen. Työn automatisoinnin ja tuotannon tehostumisen johdosta ala nähdään kuitenkin nykytasolla säilyvänä kuin suoraan kasvavana alana riippuen kansainvälisen taloustilanteen kehityksestä. Luovat alat Varsinais-Suomessa on tarve edistää kulttuurivientiin liittyvää liiketoiminta- ja yrittäjäosaamista sekä tuottaja- ja manageriosaamisen kehittämistä sekä tuotekehitys- ja innovaatiotoimintaa. Tavoitteena on lisätä ja edistää kulttuurivientiä ja luovien alojen markkinointiosaamista sekä vahvistaa luovien alojen elinkeinotoiminnan ja viennin mahdollisuuksia. Lisäksi luovien alojen toimialarajat ylittävän kansainvälisen liiketoiminta- ja suunnitteluosaamisen kehittäminen korostuu. Luovien alojen keskeisenä erityispiirre on se, että ne kehittyvät ennen kaikkea linkittymällä muihin aloihin. Luovan talouden kasvupotentiaali on nimenomaan juuri toimialat ylittävässä toiminnassa ja kulttuuriyrittäjyyden edistämisessä. Tämä korostaa tarvetta luovien alojen opintokokonaisuuksien monipuolistamiselle. Kulttuuri- ja viihdeala ovat itsessään kasvavia aloja. Kulttuuri- ja viihdealan työpaikkamäärä on kasvanut Tilastokeskuksen mukaan 20 % vuodesta EU:n tilastojen mukaan tekijänoikeusalat työllistävät 4,3 % Suomen työvoimasta (toiseksi eniten EU:ssa) ja tuovat 4,8 % BKT:sta (EU:n kolmanneksi suurin). Kulttuurilla ja taiteella on myös vahva alueellinen vaikutus. Ne

3 3 syntyvät paikallisesti ja vahvistavat Suomen alueiden elinvoimaisuutta. Alueella on merkittävää arkkitehtitoimialan toimintaa, mutta ei koulutusta. Alueella olisi tarve järjestää arkkitehtuuriin liittyviä tukikoulutuksia, kuten arkkitehtuurikasvatukseen ja arkkitehtuuriin täydennyskoulutukseen liittyviä koulutuksia, ja ammattikorkeakoululla voisi olla tässä keskeinen rooli. Käsityön, muotoilun ja esittävien taiteiden koulutuksen nykytaso on säilytettävä, jotta maakunnassa säilyy riittävä osaaminen. Tämä on tärkeää, koska aikaisemmalla KESU -kierroksella koulutusta karsittiin merkittävästi, jolloin monialaisen luovien alojen osaamisen takaamiseksi koulutustarjontaa ei saa enää vähentää. Käsityöalan koulutuksessa on kiinnitettävä huomiota mm. verkostoitumiseen, osaamisen tuotteistamiseen ja matkailuyhteyteen. Muotoilualan yrityksissä alueella on kansainvälisiä toimijoita, jotka näkyvät vähän alueella. Muotoilualalla alueella ei kuitenkaan ole vahvaa koulutusta, vaikka on vahvoja alan toimijoita. Käsityöalan ammatti- ja erikoisammattitutkinnot korvaavat tätä puutetta osittain. Esittävien taiteiden (musiikki, tanssi, teatteri) ammattilaiset liikuttavat suurta joukkoa harrastajia. Lisäksi heillä on selkeä tehtävä taiteen ja hyvinvoinnin kentällä. Esittävien taiteiden koulutusjatkumossa (taiteen perusopetus ammatillinen koulutus korkea-asteen koulutus) koulutusjärjestelmän rakenteita on tarpeellista kehittää tukemaan alakohtaisia koulutusjatkumoita. Oppilaitosverkosto on tällä hetkellä melko hajanainen. Alueella oleva vahva visuaalisten alojen koulutuskeskittymä luo pohjaa viestintä ja media-alan kehitykselle. Koulutuskeskittymää on vahvistettava edelleen mm. korkeakoulujen välisellä monialaisella yhteistyöllä. Animaatioala kehittyy voimakkaasti mm. sektorit ylittävien yhteistöiden toimesta. Ala tarvitsee toimintaa tukevia palveluja esim. välittäjäporrasta, jolla on myyntiosaamista. Alan toimijat tarvitsevat lisäosaamista mm. peleistä, mainonnasta, markkinoista, viestinnästä. Pelialan osaamisen käyttö laajenee mm. oppimispelien, markkinoinnin ja journalismin kautta. Lisäksi lisätuloja tuovat pelien oheistuotteet ja -palvelut. Pelialan kehitys edellyttää poikkialaista yhteistyötä mm. visuaalisuuden, tarinallisuuden ja äänimaailman osalta. Elokuva- ja tv-ala tarvitsee alueelle tuotantopalveluja. Tarpeiden ja olemassa olevien palvelujen ja osaamisen kohtaaminen on heikkoa. Kuvataide on keskittynyt pääkaupunkiseudulle. Turku on kohonnut varteen otettavaksi toimijaksi pääkaupunkiseudun rinnalle, ja alueelle on muuttanut viime vuosina valmiita kuvataitelijoita. Kuvataiteen kentälle on tarve maisterikoulutukselle. YAMK koulutus käynnistyy Turun AMK:ssa. Alueen taidealan välittäjäporras on heikko. Välittäjäportaan ja kuvataitelijan ansaintalogiikan kehittäminen ja täydennyskouluttaminen on tärkeää. Mainonnan- ja markkinoinnin sekä viestinnän kenttiä haastavat viestinnän ja median kentällä tapahtuneet ja tapahtuvat muutokset mm. digitaalisuus, tarinallistaminen, liikkuvan kuvan ja animaation lisääntyminen, yhteisöllisyys ja yleisön osallistaminen, yritysten strateginen viestintä sekä palvelujen tuotteistaminen ja myynti. Ammattikentällä tarvitaan myös jatkuvasti sisällön tuottajien osaamisen kehittämistä vastaamaan viestinnän ja median kehitystä. Luovien alojen koulutusohjelmien sisältöjä tulisi myös sisällyttää muiden alojen opintoihin. Uutena nostona eri koulutusaloille poikkileikkaavasti voidaan mainita tarve saattaa digitaaliset palvelut ihmisten arjen tueksi (nostettu esille tässä yhteydessä). Tällöin kohteena ovat innovatiiviset palveluyhdistelmät ja digitalisaation ihmiskeskeinen hyödyntäminen tulevaisuuden palveluissa. Tavoitteena olisi mm. tunnistaa nuorten, työikäisten ja vanhusten jokapäiväiset tarpeet uusien palvelujen kehittämiseksi. Olennaista on eri palveluntuottajien välisten kokeilujen innovointi ja oppiminen uuden arvon tuottamiseksi. Logistiikka Logistiikka-alan koulutustarpeita määriteltäessä tulee ensin nähdä maakunnan asema Itämeren ytimessä, osana pohjoista kasvuvyöhykettä. Varsinais-Suomi kytkeytyy Suomen aluerakenteeseen pääkaupunkiseudun, sisämaan ja rannikon suuntaisten pääyhteyskäytäviensä kautta teitse ja rautateitse. Varsinais-Suomen ja Turun kaupunkiseudun rooli korostuu erityisesti porttina Skandinaviaan sekä läntiseen Eurooppaan meri- ja lentoliikenneyhteyksien yhdistämänä. Alueen tavoitteena on mahdollisimman runsas henkilöliikenteen tarjonta alueen elinkeinoelämälle ja myös matkailulle. Volyymien kasvu ei välttämättä aiheuta merkittäviä paineita koulutusjärjestelmälle. Merenkulun ja satamatoimintojen osaajien sekä henkilö- ja tavaraliikenteen kuljettajien ja varastoalan osaajien saatavuus on kuitenkin turvattava. Meriliikenteen osalta tonnistoveron muutokset johtavat lyhyellä aikavälillä työllisten määrän kasvaa. Eläköityminen aiheuttaa lisäksi työvoiman tarvetta. Kuljetusalan ammattipätevyys aiheuttaa tilapäisesti työvoiman poistumista työmarkkinoilta. Logistiikka-alalla työpaikat ja koulutustarve reagoivat yleiseen talouselämän kasvuun nopeasti. Mahdolliset tekniikan tuomat muutokset saattavat vaikuttaa työvoiman tarpeeseen. Ammatillisen peruskoulutuksen osalta logistiikan perustutkinto ja ammattitutkinto palvelevat logistiikan aluetta. Ammattipätevyyskoulutuksen (meri-, tieliikenne) tarjonnan ja saatavuuden kansallinen soveltaminen yritysten tarpeiden mukaisesti tulisi varmistaa. Pätevyyskirjojen vanheneminen (5 v.) lisää tarvetta täydennyskoulutukselle. Kaupan rakenteen muutokset vaikuttavat välittömästi myös kuljetusalaan ja sen koulutuksen määrään ja laatuun. Turun telakan mahdolliset laivatilaukset vaikuttavat koko talousalueen toimintoihin kasvua lisäävästi. Eri alojen kasvuyrityksillä on erityisesti globalisaation myötä tarvetta vaativampaan logistiikkaosaamiseen sekä huolinta- ja ulkomaankaupan osaamiseen. Turun ammattikorkeakoulussa saatava logistiikkaosaaminen palvelee lähes kaikkia alueen aloja, myös edellä mainittuja teknologia-aloja ja elintarvikeketjuja. Turussa voi opiskella kuljetus- ja logistiikka-alaa sekä insinööri- että tradenomiopinnoissa. Insinööriopinnoissa tämä on mahdollista etenkin ajoneuvo- ja kuljetustekniikan sekä tuotantotalouden koulutuksessa. Tradenomiopinnoissa alan opiskelu mahdollistuu puolestaan liiketoiminnan logistiikan koulutuksessa. Meriteollisuuden elpyminen lisää hankinta- ja alihankintaosaamisen tarvetta alueella. Liiketoiminnan logistiikan koulutuksessa osaaminen keskittyy hankintoihin, kuljetuksiin, varastointiin, huolintaan, toimitusketjuihin ja informaatiologistiikkaan. Globaalissa taloudessa toimitusketjut ovat entistä monimutkaisempia. Julkisten hankintojen osalta on osaamisvajeita kunnissa, samoin kilpailuttamisessa.

4 4 Lähes kaikkia klustereita koskevana asiana voidaan todeta lisääntyvä tarve vahvistaa ja lisätä yrittäjyysopintoja niin II asteen ammatillisessa koulutuksessa kuin korkeakoulujen opinto-ohjelmissakin. Kasvavat toimialat/klusterit Osaamisalat Ammatillinen peruskoulutus Ammattikorkeakoulutus Yliopistokoulutus 1)Teknologia-alat (cleantech, hyvinvointiteknologia, robotiikka, hajautettu energiatuotanto) Life Science ja biokemia (kemianteollisuus, prosessiteollisuus, rakennusaineteollisuus, elintarviketeollisuus, lääketeollisuus ja diagnostiikka sekä biotekniikka) Biotalous 2) Elintarvikeketju ja biotalous (metsätalouden uudet tuotteet, uusiutuva energia, luomu, suoramyynti, green care, kalatalous. Tuotekehitys ja innovaatio-osaaminen sekä yrittäjyyspainotukset) 3) Sosiaali- ja terveysala Opetus- ja kasvatusala Prosessiteollisuuden alat, laboratorioala sekä asentaja ja huoltopuoli sekä mekatroniikka, älyjärjestelmät ja robotiikka Luonto- ja ympäristöala, elintarvikeala Sosiaali- ja terveysala, lapsi- ja perhetyö, viittomakielinen ohjaus Insinöörit/suunnittelijat (YAMK), esimies-valmentaja Materiaali ja prosessitekniikka Ohjelmointiosaajat, mekatroniikka, robotiikka, älyjärjestelmät Kemiantekniikka ja bioteknologia (ins. YAMK) Liiketalous, Palveluiden tuottaminen ja johtaminen, Bio- ja elintarviketekniikka Prosessi- ja materiaalitekniikka (ins. AMK), Kemiantekniikka ja bioteknologia (ins. YAMK) Sairaanhoitajat Erikoissairaanhoito Sosionomi Sote-alan YAMK DI-koulutus (erityisesti kemia ja biotekniikka Teollisuustalous Kemian, fysiikan ja biokemian alan maisterit ja tohtorit FM elintarvikekemia, DI elintarvikekehitys Maisteri- ja tohtoritutkinnot (esim. lääke ja terveystiede, johtaminen, sosiaalityö, psygologia jne.) 4)Rakennus- ja kiinteistöala Maanmittaus, maanrakennus, asvalttiala, talonrakentaminen, talotekniikka, kiinteistöpalvelut, pintakäsittely. Painopiste uudis-, korjaus- ja infrarakentamisessa Nykyisten lisäksi LVI- ja sähköinsinööri- sekä rakennusarkkitehtikoulutus Kiinteistönvälitys- ja isännöinti opettaja- ja lastentarhaopettajan koulutus,erityisopetuksen tarpeet ja täydennyskoulutus Rakennusalan yliopistokoulutus 5)Matkailuala Matkailu-, hotelli-, ravintola- ja cateringala Matkailu- ja ravintola-alan palveluiden tuottamisen, kehittämisen ja johtamisen osaaminen (restonomin tutkinto) Matkailuliiketoiminnan opintokokonaisuus Kulttuuri- ja elämysmatkailu Maantiede (matkailuopinnot) Perustelut klustereittain: Teknologia-alat sekä Life Science (erityisesti biokemia) sekä biotalous Bio- ja kiertotalous, cleantech sekä ns. vihreä kasvu (green growth) ovat merkittävän kasvupotentiaalin aloja, jotka edellyttävät merkittäviä panostuksia myös koulutukseen yritysten tarpeisiin vastaamiseksi. Varsinais-Suomessa on käynnistetty laaja yhteistyö vihreän talouden edistämiseksi (mm. Turun AMK, maakuntaliitto, ELY ja yritykset) ja esimerkiksi älykkään sähköisen liikenteen kehittämiseksi. Hyvinvointiteknologia on potentiaalinen kasvuala erilaisten henkilön hyvinvoinnin tarkkailuun liittyvien laitteiden kysynnän lisääntyessä tarjoten myös vientimahdollisuuksia. Alan kehittyminen edellyttää ymmärrystä asiakkaiden tarpeista ja näiden tarpeiden välittämistä tuotekehitykseen. Tarvitaan monialaista yhteistyötä ja osaamista. Robotiikkaan ja digitalisaatioon liittyvä osaaminen edellyttää lisäpanostuksia teknologiateollisuuden kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Lisäksi tulee huomata 3-D teknologian kehittyminen millä on vaikutuksia useille toimialoille. Kemian alan osaamista tarvitaan usealla toimialalla, ja se toimii kierto- ja biotalouden mahdollistajana. Tavoitteena on, että vahva tutkimus muuttuu liiketoiminnaksi uudenlaisen prosessiteollisuuden muodossa perustuen kierto- ja biotaloudelle ja luoden uusia teollisia työpaikkoja. Kemianteollisuuden kasvulla on myös merkittäviä kerrannaisvaikutuksia muille aloille, kuten kone- ja metalliteollisuuteen sekä suunnittelutoimintaan (insinööritoimistot). Kasvavia aloja ovat myös voimalateollisuus, korkean lämpötilan kemian alat energiatekniikka sekä elintarviketeollisuus (osa prosessiteollisuutta). Tutkimus tällä saralla mahdollistaa myös uudentyyppisten elintarvikkeiden synnyn ja sitä kautta elintarviketeollisuuden kasvun. Lisäksi myös suorittavan tason osaamistarpeisiin tulee vastata varmistamalla mm. prosessi- ja laboratoriotekniikan perustutkinnon määrällinen ja laadullinen kapasiteetti.

5 5 Elintarvikeketju Kasvavia osa-alueita koko ruokaketjussa ovat luomutuotanto sekä laajemmin biotalous ja ympäristöosaaminen sekä ennen kaikkea näiden tuotteistaminen. Kuluttajat arvostavat yhä enenevissä määrin ympäristöystävällisiä tuotteita ja toimintatapoja, joiden tuotteistamisessa on suuri potentiaali koko ruokaketjun yrityksille. Suoramyynnin erilaiset toimintamallit kasvattavat jatkuvasti suosiotaan. Kuluttajat haluavat ostaa elintarvikkeet suoraan maatalousyrittäjältä ja tämä luo yrittäjälle mahdollisuuksia parempaan kannattavuuteen. Yrittäjät tarvitsevat tähän myös kokonaisvaltaista osaamisen lisäämistä (asiakastyö, liiketoiminta jne.). Varsinais-Suomen markkinat ovat isot ja asukkaiden maksupotentiaali on hyvä, mikä luo hyvän pohjan elintarvikkeiden suoramyynnille. Kotimaisten marjojen, kasvisten ja vihannesten sekä uusien viljelykasvien suosio on kasvussa erityisesti uusien ravitsemussuositusten myötä. Näiden viljelyyn, tuotteistamiseen ja jatkojalostukseen tarvitaan koulutusrajat rikkovaa yhteistyötä. Lisäksi erityiset niche-tuotteet ovat kuluttamisen polarisoitumisen mahdollisuuksia. Maatalouden oheispalveluiden tuotteistaminen on todellinen lisäansion mahdollisuus tiloille. Tällaisena toimii esimerkiksi Green Care -palveluiden tarjoaminen ja siihen liittyvän osaamisen kehittäminen. Koko ruokaketjun ymmärryksen lisääminen, eli moniosaamisen lisääminen sekä koulutuksen rajapintojen rikkominen koko ruokaketjussa on koulutuksen kehittämisen keskiössä. Työelämässä vahvuutena on koko ketjun ja prosessien tunnistaminen, esimerkiksi askel eteen- ja taaksepäin (maatila-jalostajakauppa/ammattikeittiö-kuluttaja). Lisäksi vieläkin vahvempi työelämälähtöisyys on koko ruokaketjun koulutuksen edellytys. Kalatalous on merkittävä elinkeino, sillä neljännes Suomen meri- ja sisävesikalastajista toimii Varsinais-Suomen alueella. Kalatalouden elinkeinoelämän mukaan Varsinais- Suomessa tulee panostaa kala-alan osaamisen lisäämiseen, jotta elinkeinolla on ammattitaitoisia työntekijöitä myös jatkossa (mm. alan erikoisammattitutkinnot). Varsinais-Suomessa on yli 300 elintarvikkeita jalostavaa yritystä (Ruoka-Suomi 2014), joista 75 % työllistää alle 5 henkilöä. Lisäksi suuri osa alkutuotannon yrityksiä ovat pieniä perheyrityksiä. Näille yrityksille on tyypillistä tuotteiden alhainen jalostusaste ja riittämättömät resurssit jalostusasteen nostoon. Tuotekehitys osaaminen on tuotteiden jalostusasteen nostamisen keskiössä, johon tähdätään koulutuksenjärjestäjien välisellä yhteistyöllä (ammattioppilaitokset, AMK, yliopisto). Kotimaan markkinat ovat melko stabiilissa tilanteessa ja todellista toimialan kasvua olisikin haettava elintarvikkeiden ja siihen liittyvän osaamisen viennin kautta. Yritykset tarvitsevat kansainvälisyys ja vientiosaamista sekä markkinoiden tunnistamista. Vihreän talouden kasvun myötä yrityksille tulee osaamisvajetta ympäristöasioiden hallitsemisessa, kehittämisessä sekä tuotteistamisessa (biotalouden liiketoimintamahdollisuudet). Ruokaketjun asiakkaiden kulutustottumukset ovat jatkuvassa muutoksessa, jonka vuoksi kulutustottumusten tunnistamiseen sekä asiakaslähtöisyyden ja ajanhermolla pysymiseen tarvitaan lisää osaamista. Kasvuhakuisten yritysten menestymisen takeena on monialainen ja prosessit tunnistava henkilöstö, joka tuntee oman ammattinsa sidokset muuhun toimintaympäristöön laajemminkin. Liiketoiminta- ja yrittäjyysosaamisen (ml. sisäinen yrittäjyys) lisääminen on keskeistä työelämän jatkuvan muutoksen vuoksi. Sosiaali- ja terveysala Eläkepoistumat tulevat kasvamaan Varsinais-Suomessa tulevina vuosina. Esimerkiksi hoitoalalla vuoteen 2025 mennessä ennakoidaan jäävän eläkkeelle merkittävä määrä, jopa % alan ammattilaisia. Sosiaali- ja terveysalan kasvuun vaikuttavat erityisesti väestön ikääntyminen, odotettavissa olevan eliniän piteneminen ja yleinen elintason kasvu. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan sosiaali- ja terveysalan ammateissa avautuu Suomessa vuoteen 2025 mennessä työpaikkaa poistuman ja työvoiman kysynnänkasvun vuoksi. Työvoimatarpeeseen vaikuttavat myös uusien teknologioiden kehittyminen. Tulevaisuudessa tarvitaan vahvaa tutkimus- ja kehittämisosaamista. Siihen vastauksena ovat sosiaali- ja terveysalan YAMK-tutkinnot sekä tiedekorkeakoulujen maisteri- ja tohtoritutkinnot. Sosiaali- ja terveysalan osaamista tullaan tarvitsemaan kasvavassa määrin sote-yhteistyön sekä potilaiden/asiakkaiden oman vastuun ja valinnanvapauden näkökulmista. Vanhustyö ja ikääntyneiden hoitotyö tulevat tarvitsemaan uusia innovaatioita ja toimintatapojen uudistamista. Terveyden- ja sosiaalihuollon koulutuksissa tulee lisätä huomattavassa määrin hyvinvointi- ja terveysteknologian osaamista, jota tullaan vaatimaan huomattavasti enemmän tulevaisuuden työssä. Osaamisen tulee olla enemmän kuin käyttäjäosaamista siis esim. suunnittelu-, kehittämis-, käyttöönotto- ja arviointiosaamista). Myös palvelu- ja yrittäjäosaamista tulisi lisätä. Sosiaalija terveysalalla ei ole näkyvissä supistamisen tarvetta. Henkilöstön tarve on kasvava ja alalle tarvitaan uusia erikoisaloja. Lisäksi sosiaali- ja terveysalalla korostuvat erikoissairaanhoidon osaamisen tarve (esim. lastensairaanhoitaja, jalkaterapeutti, tehohoito, työterveys, kuvantamisen ja leikkaussalihoitaja), erilaisten terapeuttien tarve (esim. puhe-, fysio- ja toimintaterapeutti sekä ravitsemusterapeutti, jonka koulutus puuttuu alueelta kokonaan) sekä lääkintävahtimestarin osaamisen tarve (erityisesti erikoissairaanhoidossa). Tulevaisuudessa sosiaali- ja terveysalalla tarvitaan myös enemmän hyvinvointiteknologiaan liittyvää osaamista (etähoidot lisääntyvät), asiakaspalveluosaamista ja vanhustyön erikoisosaamista. Hoitajien itsenäiset vastaanotot lisääntyvät, ja osaamisen tarve tällä alueella kasvaa. Hoitotyön johtamisen osaamisen tarve on suuri tulevaisuudessa. Myös lääkäreistä, psykologien ja sosiaalityöntekijöistä on pulaa jo nyt ja tarve kasvaa edelleen jatkossa. Opetus- ja kasvatusala Opetus-, kasvatus- ja ohjausalan koulutus- ja työvoimatarve Varsinais-Suomessa tulee jatkumaan, ellei jopa kasvamaan. Maakunnan asukasluku kasvaa tasaisesti erityisesti siirtolaisuuden seurauksena. Maahanmuuton vaikutukset näkyvätkin kuntien arjessa jo päivähoidon järjestämisestä alkaen jatkuen opetustoimen riittävän ja osaavan työvoiman saamisen haasteina. Kyse on pitkälti yliopistotason koulutuksesta, minkä vuoksi on tärkeää varmistaa yliopistojen, erityisesti Turun yliopiston opettajan ja lastentarhanopettajan koulutuksien toimintaedellytykset. Näiden lisäksi on tärkeää lisätä erityisopetuksen pätevyyden antavaa täydennyskoulutusta. Myös ohjaukseen liittyvä koulutustarve on tunnistettava: elinikäisen ohjauksen periaatteita noudattamaan tarvitaan osaavia ohjaajia niin lapsityöhön, kouluihin ja kerhoihin, eri vammais- ja kieliryhmille, nuorisotoimeen ja etsivään työhön kuin opinto-ohjaukseen perusasteella ja siitä eteenpäin. Humanistinen ja kasvatusala kouluttaa ohjauksen ammattilaisia mm. päiväkoteihin lastenohjaajiksi, koulunkäynnin sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajiksi ja sekä viittomakielisen ohjauksen osaajia sosiaali- ja terveysalalle. Koulutetuille ohjaajille on jatkuva ja kasvava tarve.

6 6 Rakennus- ja kiinteistöala Suomen kansallisvarallisuudesta yli 70 % on rakennetussa ympäristössä, ja sen ylläpito työllistää rakennus- ja kiinteistöalaa myös tulevaisuudessa. Rakentamisen euromääräisestä volyymistä tällä hetkellä noin puolet on uudisrakentamista ja toinen puoli korjausrakentamista, ja korjausrakentaminen on kasvanut jo pitkään noin 2 % vuodessa. Tämä tulee jatkumaan, esimerkiksi ja 1980-luvuilla rakennuttu erittäin suuri asuntokanta on vasta tulossa putkiremonttivaiheeseen. Uudisrakentaminen puolestaan on tällä hetkellä niin alhaisella tasolla, ettei oikeastaan ole enää muita suuntia kuin ylöspäin. Viime aikojen vähäinen uudisrakentamisen määrä on patouttanut paljon hankkeita, jotka jossain vaiheessa purkautuvat liikkeelle. Myös kiinteistöjen ylläpidon merkitys kasvaa, ja erilaisia kiinteistöjen ylläpidossa toimivia toimijoita tulee lisää. Ihmisten kulutustottumukset muuttuvat, kun kasvava vanha väestönosa ei enää jaksa ja nuorempi ei osaa, ehdi tai halua käyttää aikaansa kiinteistöjen huoltoon ja ylläpitoon. Lisäksi sisustuksen arvostus on kasvanut, mikä lisää erilaisten rakennusalan tekijöiden tarvetta. Toisen asteen koulutuspaikkoja tarvitaan tavallisen talonrakentamisen lisäksi rakennusalaan liittyviin tehtäviin (esim. rakennusmaalaukseen, kiinteistönhoitoon ja sisustukseen) työvoiman tarpeen kattamiseksi. Automaatiosta ja koneellistumisesta huolimatta rakentaminen on edelleen hyvin käsityövaltainen ja raskas toimiala. Tämä tarkoittaa sitä, että läheskään kaikki eivät jaksa 65 vuoden eläkeikään saakka, mikä edelleen kasvattaa työvoiman tarvetta. Työntekijätehtävissä tarvetta on mahdollista tyydyttää ulkomaisella työvoimalla, mutta pohja tulee aina olemaan kotimaisessa työvoimassa. Ulkomainen työvoima tasaa kapasiteettihuippuja ja kenties joitakin tiettyjä erityisosaamisalueita. Rakennusmestari ja - insinöörikoulutuksen Turun AMK:ssa suorittaneet työllistyvät heti alueella jo nyt, mikä tarkoittaa, että toimialan elpyessä taantumasta tulee amk - tutkinnon suorittaneista Varsinais-Suomessa heti pulaa. Toimihenkilötehtäviin osaavaa työvoimaa ei tulla myöskään saamaan ulkomailta tai riittävästi muualta Suomesta. Lisäksi Turun ammattikorkeakoulusta ei valmistu LVI-insinöörejä tai sähköinsinöörejä, ja myös rakennusarkkitehtikoulutuksella sekä yliopistotasoisella rakennusalan koulutuksella olisi maakunnassa tarvetta. Erityisiä tulevia osaamistarpeita on kiristyvien energiamääräysten johdosta talotekniikan (LVIS) alalla sekä kierrätys- ja uusiomateriaalien käyttämisessä. Myös rakentamisen laadun nostaminen tulee edellyttämään entistä tarkempaa asioiden kirjaamista ja dokumentointia, ja erilaiset digitaaliset järjestelmät tuovat osaamistarvevaatimuksia, mitkä yhdessä lisäävät teknisten toimihenkilöiden tarvetta. Lisäksi uutena osaamisalana nähdään älytalot ja niihin liittyvä teknologia, kehittäminen, asentaminen, korjaus ja ylläpito. Tänä vuonna Turun AMK aloitti ensimmäisenä ammattikorkeakouluna Suomessa kiinteistönvälityksen opetuksen yhteistyössä Kiinteistönvälittäjien Keskusliiton kanssa. Suunnitelmissa on myös isännöintialan koulutuksen aloittaminen. Tämän toteutuessa yhdessä rakennustekniikan ja myynnin koulutuksen kanssa saataisiin alueelle varsin kattava rakennus- ja kiinteistöalan osaamisklusteri, josta kuitenkin jää siis silti puuttumaan arkkitehtuuri- ja LVIS-koulutus. Matkailu Keskeisten matkailupalvelualojen perusosaamisen tarve pysyy vähintäänkin nykyisellään, ja Varsinais-Suomen kattavalle ammatillisten perustutkintojen ja erikoisammattitutkintojen tarjonnalle on kysyntää myös tulevaisuudessa. Erittäin tärkeänä nähdään ylioppilaspohjainen matkailun perustutkintokoulutus. Ammattikorkeakoulutuksen osalta matkailupalveluiden tuottamisen, kehittämisen ja johtamisen osaaminen pitää sisällään matkailualan erityispiirteiden (esim. brändin johtaminen, elämyshakuisuus, kv-asiakkaiden erityistarpeet) ymmärtämisen yhdistettynä liiketalousosaamiseen, jossa korostuvat kannattava liiketoiminta, vuorovaikutteinen markkinointi sekä henkilöstöjohtaminen. Esimiestyövoimaa tarvitaan erityisesti hotelleihin, ravintoloihin, henkilöliikennepalveluihin, matkailupalveluiden myyntiin, markkinointiin ja tuotekehitykseen. Suomenkielisen restonomikoulutuksen päättyminen aiheuttaa pulaa matkailu- ja ravintola-alan asiantuntijoista ja esimiehistä. Matkailuliiketoiminnan suomenkielisen ammattikorkeakoulutuksen palauttamisen on tärkeää. Englanninkieliselle alan koulutukselle on myös kysyntää niin toisella asteella kuin ammattikorkeakoulutasollakin. Matkailukysynnässä on havaittavissa voimistuvia trendejä, jotka vaativat erikoistunutta osaamista, jota voitaisiin tuottaa lisäämällä esimerkiksi valinnaisia osioita ammatillisen ja ammattikorkeakoulutason tutkintoihin. Kasvavaa kysyntää on seuraavanlaisille osaamisille: Hyvinvointimatkailupalveluiden tuottaminen, markkinointi, myynti ja johtaminen (matkailupalveluiden ja hoito-/liikunta- yms. hyvinvointia edistävien palveluiden moniosaamisen tarve) Henkilöliikennepalveluiden tuottaminen, markkinointi ja myynti (erityisesti liikennepalveluihin sovellettu asiakaspalvelu- ja myyntiosaaminen sekä kielitaito) Kokonaiselämyksen tuottaminen matkailijalle vaatii verkosto-osaamista eli miten yhdessä yrittäjät/toimijat tuottavat matkailupalveluita ja miten tällaista verkostoa johdetaan. Tähän osaamistarpeeseen liittyen kaivattiin esimerkiksi matkailupalveluiden tuottajakoulutusta yrittäjyyspainotteisesti, mahdollisesti erikoisammattitutkintoa ja/tai erikoistumismoduulia ammattikorkeakoulutasolla. Lisäksi koulutuksiin tarvitaan moniosaamista ja poikkialaisuutta, eli esimerkiksi kulttuuri-, tapahtuma- ja urheilumatkailuosaamisen mahdollistavia joustavia koulutuspolkuja sekä matkailualakohtaista IT-osaamista (digitaalinen markkinointi, varaus- ja myyntijärjestelmät). Majoituspalveluiden kirjon kasvu vaatii ainakin pidemmällä aikavälillä monipuolisempaa majoituspalveluiden koulutusta kuin nykyinen hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkinnon vastaanottovirkailijan koulutus. Yliopistokoulutuksessa tulisi lisätä mm. matkailun yrittäjäosaamisen koulutusta ja eri matkailutoimintoihin liittyvää kansallista ja kansainvälistä tutkimusta. Määrällisen tutkimuksen (esim. matkailun aluetaloudellinen vaikutus) lisäksi tarvitaan erityisesti laadullista tutkimusta esimerkiksi asiakastarpeista, asiakaskokemuksista, palveluiden käytön esteistä jne. Myös seurantutkimukset ovat tarpeen keskeistä on saada konkretisoitua tutkimustuloksia alempien koulutustasojen sisältöihin sekä elinkeinon täydennyskoulutukseen.

7 7 Turvallisuusala Yksittäisenä näkökulmana koulutustarpeiden osalta nousee esille turvallisuusala ja siihen liittyvä koulutus. Lähes kaikkia klustereita koskevana asiana voidaan todeta lisääntyvä tarve vahvistaa ja lisätä yrittäjyysopintoja niin II asteen ammatillisessa koulutuksessa kuin korkeakoulujen opinto-ohjelmissakin. Supistuvat toimialat/klusterit Osaamisalat Ammatillinen peruskoulutus Ammattikorkeakoulutus Yliopistokoulutus Perustelut: Myönteisen työllisyyskehityksen ja kiihtyvän eläkepoistuman aiheuttaman tulevan työvoimatarpeen kasvun vuoksi Varsinais-Suomessa ei ole koulutustarjontaa, jonka tarve olisi merkittävästi vähenemässä. Koulutustarjonnan määrällisen vähenemisen sijaan tiettyjen alojen osaamistarpeessa tapahtuu merkittäviäkin laadullisia muutoksia, jotka johtavat koulutustarjonnan sisällölliseen kehittämistarpeeseen (esimerkiksi Naantalin jalostamon tuotannon muutosten vaikutus koulutustarpeeseen). Näitä osaamistarpeen muutoksia yksilöidään tarkemmin kyselyn muissa vastauksissa. b) Mitä osaamisen kehittämistarpeita on alueenne kasvuyrityksillä, joihin koulutuksen määrällisessä ja laadullisessa suunnittelussa pitäisi kiinnittää erityistä huomiota? Alueen kasvuyritysten keskeisiin tarpeisiin on viitattu jo aiemmin kysymyksen 1a perusteluissa. Tarpeet liittyvät mm. markkinoinnin kehittämiseen, myyntiosaamisen vahvistamiseen, kansainvälistymiseen, logististen ketjujen ja palvelumallien kehittämiseen, alakohtaisten sähköisten järjestelmien osaamisen kehittämiseen, ammatillisen koulutuksen työelämälähtöisyyden lisäämiseen, digitalisaation haasteisiin vastaamiseen, erilaisten prosessien hallinnan kehittämiseen sekä robotisaatioon. Lisäksi osaamisketjujen hallinta ja moniosaajuuden (uudet oppimisyhdistelmät) tarpeet korostuvat alalla kuin alalla. Yrittäjyys- ja yritysjohtamiseen liittyvän koulutuksen ja osaamisen kehittäminen korostuu eri koulutustasoilla. c) Mikä alueellanne järjestettävä koulutustarjonta vastaa keskeisimmin alueenne elinkeinorakenteen kilpailukyvyn ylläpitämiseen ja kehittämiseen sekä erityisesti työvoimapoistuman korvaamiseen myös pitkällä aikavälillä? Ammatillinen peruskoulutus Osaamisalat Sähkö- ja automaatioalat, tieto- ja tietoliikennetekniset alat, kemianteollisuuden alat, metalliala Prosessiteollisuuden alat sekä laboratorioalat Elintarvikealan (koko ketju) ammatillinen peruskoulutus Rakennus- ja kiinteistöalan (mm. maamittaus, rakentaminen, talotekniikka) Logistiikka-ala (Kuljettajakoulutus, varastoala, merenkulku) Alojen määrälliset ja laadulliset kehittämistarpeet Alojen määrällisiä ja laadullisia kehittämistarpeita on käsitelty kysymyksen 1a perusteluissa.

8 8 Ammattikorkeakoulutus Yliopistokoulutus Tekniikan (mm. materiaali, - prosessi- ja elintarviketekniikka) insinöörikoulutus (ml. YAMK) LVI- ja sähköinsinöörikoulutus sekä rakennusarkkitehtikoulutus Logistiikka-alat (Merenkulkuala (merikapteeni-koulutus) Merenkulkualan insinöörit Työnjohto/suunnittelu Liiketoiminnan logistiikka (tradenomi): hankinnat, kuljetustensuunnittelu, toimitusketjun hallinta julkiset hankinnat) Tekniikan, kemian, elintarvikekemian- ja biotekniikan DI-koulutus Logistiikka- ja hankintaalan koulutukset sekä tutkimus Liiketalouden ja johtamisen koulutusohjelmat Alojen määrällisiä ja laadullisia kehittämistarpeita on käsitelty kysymyksen 1a perusteluissa. Alojen määrällisiä ja laadullisia kehittämistarpeita on käsitelty kysymyksen 1a perusteluissa. Muu koulutus - - d) Järjestetäänkö alueellanne koulutustarjontaa, jonka tarve on vähentynyt ja jota voitaisiin tästä syystä supistaa tai josta voitaisiin luopua kokonaan alueenne erikoistumisen tukemiseksi tai elinkeinorakenteen ylläpitämisen sekä kehittämisen kannalta kriittisten osaamisalojen työvoimatarjonnan turvaamiseksi? Koulutuksesta ei voida enää supistaa määrällisesti eikä laadullisesti esimerkiksi opetusta yksipuolistamalla. Alue kykenee tunnistamaan lisääntyviä koulutustarpeita ja myös koulutuksen kysynnän muutoksia laskevaan suuntaan. Maakunnassa on lakkautettu mm. II asteen ammatillisessa koulutuksessa koulutusohjelmia taloustilanteen muuttuessa ja osaajien kysynnän supistuessa (esimerkkeinä elektroniikka-ala, muoviala, puuala, vaatetusala). 2) Lukiokoulutuksen määrällinen kehitys vuoteen 2020 a) Mikä on lukiokoulutuksen tavoitteellinen aloittajamäärä alueellanne vuonna 2020? Aloittajamäärä vuonna 2020 Aloittajamäärä: Perustelut Lukiokoulutuksen aloituspaikkojen tarve säilyy nykyisellään. Vaikka 16- vuotiaiden ikäluokan koko pienenee hieman 2010-luvun loppupuolella, kompensoituu se lukion aloittaneiden ikäluokkaosuuden kasvulla. Kaiken kaikkiaan odotettavat muutokset Varsinais-Suomen lukioiden aloittajapaikkamäärissä ovat vähäisiä. b) Mikä on lukiokoulutuksen ja oppilaitosmuotoisen ammatillisen koulutuksen aloittaneiden tavoitteellinen jakautuminen alueellanne vuonna 2020 (%)? Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus (%) 60 % 40 % Lukiokoulutus (%) Perustelut Vuonna 2013 suhde oli 59/41 %. Suhdetta muuttaa hieman ammatillisin koulutuksen aloittajamäärien suuremmat kasvuodotukset lukiokoulutukseen verrattuna.

9 9 c) Millaisia tarpeita koette toisen asteen koulutuksen kehittämiselle pitkällä aikavälillä? Keskeiset kehittämistarpeet toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa koskevat mm. opetuksen työelämälähtöisyyttä ja työssä oppimista, ohjaustoimintaa, oppimispolkujen ja jatko-opintomahdollisuuksien kehittämistä sekä asiakaslähtöisyyden sisällyttämistä opintoihin kattavasti/poikkileikkaavasti. Ohjauksellisuuden vaatimus on yhä merkittävämpi jatkossa. Ohjauksellisuuden vaatimus on yhä merkittävämpi, ja on huomioitava, että koulutus- ja nuorisotakuun velvoitteet koskevat pääsääntöisesti ammatillisen koulutuksen järjestäjiä. Lähitulevaisuuden tarpeita ovat myös ammattialoja leikkaavien opintojen kehittäminen sekä eri alojen yhteen saattamista ja erikoistumista jo opintojen aikana lisäävät toimet (moniosaajuus). Opintojen joustavoittamista kaiken kaikkiaan tulee edelleen lisätä. Erityinen tarve lähes alasta riippumatta on myynti- ja yrittäjyysosaamiselle sekä kansainvälistymisosaamiselle. Sosiaalisten taitojen ja esiintymistaitojen kehittäminen korostuu yhä enemmän. II asteen koulutuksen valtionrahoituksen muutokset ja järjestäjäverkkoihin liittyvät lainsäädännölliset muutokset vaikuttavat koulutuksenjärjestäjien toimintaan mutta vastauksenantohetkellä asia on täysin avoin lainsäädäntöprosessin pysähdyttyä eduskunnassa. Maakunnan II asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjien keskinäinen yhteistyö ja koulutussuunnittelu sekä yhteistyö lukioiden kanssa tulee korostumaan yhä enemmän jatkossa. Koulutuksen rakenteiden (ns. koulutusinfra) säilyttäminen on tärkeää, koska kaikkea opetusta ei voida siirtää esimerkiksi verkkopohjaiseksi. Monilla aloilla kaksoistutkintojen merkitys kasvaa (esim. rakennus- ja hoiva-alat). Lukiokoulutuksen osalta aloituspaikkojen määrä riippuu paljolti toisen asteen koulutuksen järjestämislupa- ja rahoituslakien mahdollisesta jatkovalmistelusta (Vastauksen antohetkellä järjestämislupalaki-esitys on kaatunut eduskunnassa). Jos lait (tai vastaavat) tulevat voimaan jossain vaiheessa, kuntien omat päätökset rahoituksen ohjaamisesta lukiokoulutukseen vaikuttavat koulutuksen tulevaan saatavuuteen maakunnassa. Lukiokoulutuksen osalta ennuste aloituspaikkatarpeista tulee perustua ikäluokkien kokoon ja väestöennusteisiin sekä siihen, ollaanko tietoisesti ohjaamassa nykyistä suurempi osa ikäluokista yleissivistävän toisen asteen koulutuksen sijasta ammatillisiin koulutuksiin. 3) Aikuisväestön osaamisen kehittämishaasteet a) Mitä aikuisväestön osaamistason nostamiseen tähtäävää koulutusta alueellanne tarvitaan vuoteen 2020 mennessä? Elinkeinoelämän jatkuva muutos ja osaamisten päivittämistarpeet heijastuvat vahvasti aikuiskoulutukseen. Tarjonnassa tulee huomioida sekä ammatissa toimivien jatko- ja täydennyskoulutus että alaa vaihtavien ammatillinen perus-, lisä ja täydennyskoulutus. Monilla aloilla erilaiset erikoistumistarpeet lisäävät jatkuvasti lisäkoulutuksen tarvetta mm. teknisen kehityksen ja lainsäädäntöjen muutosten vuoksi. Asiakkuuksien ja asiakaspalvelun vaatimukset kasvavat palvelualoilla ja esimerkiksi matkailussa. Myös yrittäjyysosaamisen vahvistaminen korostuu aikuiskoulutuksessa mm. mikroyrittäjyyden lisääntymisen kautta. Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus on olennainen osa aikuiskoulutusta koko maakunnassa mutta erityisesti Turun seudulla. Alasta riippumatta digitalisaation lisääntymisen kautta tulevat osaamistarpeet ja edelleen myös perustietotekniikan hyödyntäminen sekä myyntiosaaminen, asiakaspalvelu korostuvat kunkin alan substanssiosaamisen lisäksi. Teknologiaalan täydennyskoulutustarpeet on syytä nostaa esille maakunnassa erityisesti. Korkeakoulujen osalta uutena asiana ja mahdollisuutena nousevat esille erikoistumiskoulutukset. b) Mitä pitkän aikavälin aikuisväestön osaamistasoon liittyviä haasteita on alueellanne? Aikuisväestön osaamistason kehittämiseen liittyy pitkällä aikavälillä entistä voimakkaammin maahanmuuttajaväestön koulutustarpeiden huomiointi. Väestönkasvu tulee alueelle pitkälti juuri maahanmuuttajien kautta. Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien ammattitaito pitäisi pystyä hyödyntämään nykyistä paremmin. Varsinais-Suomessa aikuisväestön alhainen koulutustaso tulee ottaa huomioon koulutuksen mitoituksissa ja sisällöissä. Jatkossa erilaisten osaamisyhdistelmien hallinta ja muuntokoulutuksen tarve korostuvat yhä enemmän. Koulutuksen työelämäyhteistyö ja yhdessä elinkeinoelämän kanssa toteutettavien koulutusten määrä tulee kasvamaan. Myynti- ja kansainvälistymiskoulutuksien tarve pysyy suurena myös pitkälle tulevaisuuteen. Myös alueellisen ennakoinnin tulisi kyetä vastaamaan aikuisväestön osaamistasoon liittyviin haasteisiin. c) Mitkä ovat alueenne nykyisen aikuisväestön keskeisimmät osaamisvajaukset tavoitteellisen elinkeino- ja palvelurakenteen kehittämiselle pitkällä aikavälillä? Miten nämä osaamisvajaukset kohdistuvat eri väestö- ja ikäryhmiin? Osaamisvajeet liittyvät yleisesti tietotekniikkaosaamiseen, yrittäjyysosaamiseen, muutoksen hallintaan sekä eri alojen erikoisosaamisten tarpeisiin. Teknisen kehityksen nopeus ja rakennemuutos aiheuttavat kasvavia haasteita aikuisväestön osaamiselle, ja alan vaihtamisesta on tullut arkipäivää irtisanomisten myötä. Vanhemmissa ikäluokissa työn kuormittavuuden huomioiminen tulee korostumaan. Karkeasti yleistäen erilaiset teknologiseen osaamiseen liittyvät haasteet korostuvat yli 40-vuotiaiden ryhmässä. Tätä nuoremmilla voidaan jälleen yleistäen nostaa esille esimerkiksi sisäiseen yrittäjyyteen ja vastuunkantoon liittyviä teemoja. Maahanmuuttajien koulutustarpeisiin on viitattu jo aiemmin, ja maahanmuuttajien osaamisen hyödyntäminen on todennäköisesti merkittävin yksittäinen myönteinen haaste tulevaisuudessa.

10 10 4) Mitkä ovat alueenne ruotsinkielisen koulutustarjonnan merkittävimmät muutostarpeet vuoteen 2020 mennessä koulutusasteittain? Arbetslivet är inte indelat enligt språk och behoven av ny arbetskraft inom branscherna är ungefär desamma i de svensk- och tvåspråkiga regionerna som i de finskspråkiga regionerna och i landskapet överlag. Inom den svenskspråkiga yrkesutbildningen på andra stadiet i regionen är för närvarande inga behov av förändringar i utbildningsutbudet aktuella. På uppdrag av UKM har minister en utredning gjorts (Ole Norrback) om den svenskspråkiga yrkesutbildningen i landet och där diskuteras eventuella sammanslagningar av utbildningsanordnare. I rapporten föreslås att ansvaret för utbildningen Handel och Data i Åbo yrkesinstitut överförs till en svenskspråkig utbildningsanordnare där bl.a. nuvarande Axxell ingår och att utbildningen blir kvar i Åbo. Om denna omstrukturering sker påverkar detta således inte utbildningsutbudet i regionen. I Egentliga Finland ordnar Yrkeshögskolan Novia svenskspråkig yrkeshögskoleutbildning. YH Novia har ett nationellt ansvar för utbildningarna till Samhällspedagog, Restonom, Sjökapten samt Ingenjör inom sjöfartsbranschen, eftersom dessa utbildningar ordnas på svenska endast i Åbo. Detta betyder att man inte enbart kan utgå ifrån Egentliga Finlands behov av arbetskraft inom dessa branscher utan måste ta hela landets behov i beaktande. En väldigt stor andel av de graduerade blir inte kvar i EF. Det här bör tas i hänsyn med tanke på den allmänna studieplatsdimensioneringen i Egentliga Finland. Vidare är det med tanke på den svenskspråkiga servicen viktigt att det finns ett tillräckligt utbud av utbildningsplatser inom social- och hälsovårdsbranschen (socionom, sjukskötare, hälsovårdare) samt inom det humanistiska området (samhällspedagog). Inom Västra Nyland, som har en betydande andel svenskspråkiga, anordnas ingen svenskspråkig yrkeshögskoleutbildning inom dessa branscher, vilket betyder att utbildningsansvaret också till denna del är hos Novias utbildningsenhet i Åbo. Åbo Akademi är landets enda svenskspråkiga universitet och har därmed ett nationellt utbildningsansvar. Behovet av utbildningsplatser bör i detta fall ses ur ett nationellt perspektiv. 5) Mitä muita näkemyksiä alueellanne on koulutuksen ja osaamisen kehittämistarpeista pitkällä aikavälillä? Pitkällä aikavälillä on syytä korostaa että talouden syklit ja ennakoimattomat toimialakohtaiset muutokset tulevat edellyttämään a) lisääntyvää joustavuutta aloituspaikkojen muutoksiin toimialojen välillä myös tarkasteluajanjaksojen aikana ja b) nuorisoasteen ja aikuiskoulutuksen yhteistyön oleellista lisäämistä. Monialaisuuden tarpeet koulutuksissa sekä loogisten koulutusketjujen säilyminen ovat ensiarvoisen tärkeitä maakunnan elinkeinojen kehittymiselle. Myös opettajien ammattitaidon kehittämiseen tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota ja lisätä ammattikunnan työelämäkiertoa. Yleisesti yliopistokoulutuksen monialaisuuden ja laajan oppiainetarjonnan säilyttäminen on tärkeää korkeatasoisen ja monipuolisen osaamisen varmistamiseksi maakunnan elinkeinoelämän ja julkishallinnon tarpeisiin. Lisäksi yrittäjyysosaamisen kehittäminen ja lisääminen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa on tärkeä painopiste nyt ja tulevaisuudessa. Varsinais-Suomen maakuntastrategia määrittelee useita koulutuksen ja osaamisen kehittämiseen liittyviä painopisteitä kuten läpileikkaavan työelämäyhteistyötavoitteen, ennakoinnin kehittämisen, elinikäisen oppimisen, erilaiset työharjoittelumallit sekä mm ammatillisen koulutuksen ja erilaisten oppimisympäristöjen kehittämisen. Varsinais-Suomen koulutusstrategia määrittelee ennakoinnin yhdeksi keskeiseksi strategiseksi tavoitteeksi maakunnassa tarjottavan koulutuksen ajantasaisuuden varmistamisen ja tulevaisuuden tarpeiden määrittelemisen. Alueellinen tavoitteellinen ennakointi edellyttää, että ennakointitiedon tuottajilla ja käyttäjillä on verkostomainen toimintatapa, ennakointitietoa tuotetaan systemaattisesti ja käytössä on tarkoituksenmukaiset tiedonvaihtoalustat. Perustoimintamuotona ovat klusteriperusteiset työryhmät ja niiden puitteissa tehtävä ennakointityö. Koulutusorganisaatioiden ja työelämän kiinteän yhteistyön kehittäminen on yksi keskeisimmistä ennakointitoiminnan tavoitteista. Lisäksi elinikäisen ohjauksen merkityksen jatkuvasti kasvaessa painotetaan myös tätä puolta maakunnassa yhä enemmän. Asian organisointia ja toimintaa on pyritty tehostamaan hiljattain sekä linjaamaan alueellisia konkreettisia tavoitteita. Koulutusviennin kehittäminen tulee säilymään yhtenä keskeisenä yhteistyön osa-alueena niin maakunnallisesti kuin ylimaakunnallisestikin ja nostettu mm. maakuntastrategiassa vahvasti esille. Maakunnassa on yhteenliittymä (Finnwaylearning) painottuen ammatilliseen koulutusvientiin sekä yliopistojen muodostama koulutusvientiyhtiö yhdessä Itä-Suomen ja Tampereen yliopistojen kanssa.

Arvoisa vastaanottaja,

Arvoisa vastaanottaja, Arvoisa vastaanottaja, Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt asettaa koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointia ja valmistelua varten työryhmän 17.9.2014. Työryhmän tehtävänä on 1) Koordinoida koulutustarpeen

Lisätiedot

Tieto- ja viestintäteknologia

Tieto- ja viestintäteknologia Tieto- ja viestintäteknologia Metropolia ammattikorkeakoulu Opiskelijoita 14 000 Valmistuvia/vuosi 2500 Henkilökuntaa 1100 4 koulutusalaa kulttuuriala liiketalouden ala sosiaali- ja terveysala tekniikan

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Viite: Opetusministeriön päätökset 25.6.2002 ja 27.9.2002 (36/400/2002) Asia: Opetushallinnon koulutusluokituksen muuttaminen

Viite: Opetusministeriön päätökset 25.6.2002 ja 27.9.2002 (36/400/2002) Asia: Opetushallinnon koulutusluokituksen muuttaminen Dnro 19/400/2004 Pvm 25.3.2004 Jakelussa mainituille Viite: Opetusministeriön päätökset 25.6.2002 ja 27.9.2002 (36/400/2002) Asia: Opetushallinnon koulutusluokituksen muuttaminen Opetusministeriö on päättänyt

Lisätiedot

Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia

Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia Ilpo Hanhijoki 30.3.2012 Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia Alueiden ennakointiseminaari Porissa 29. - 30.3.2012 Ammattirakenne Työllisten määrä ammattiryhmittäin tai ammattiryhmien

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Ennakointi ammatillisessa koulutuksessa

Ennakointi ammatillisessa koulutuksessa Ennakointi ammatillisessa koulutuksessa Läpäisyntehostamisohjelman työseminaari 11.5.2015 Samuli Leveälahti Opetusneuvos Ennakointi- ja strateginen kehittäminen -yksikkö Opetushallitus Sisältö Läpäisystä,

Lisätiedot

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Työvoima- ja koulutustarve 2025 maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Maakunnan suunnittelun kokonaisuus UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAKAAVA Budj. rahoitus EU-ohj.rahoitus

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

Vetovoimaa rakennusalalle

Vetovoimaa rakennusalalle Vetovoimaa rakennusalalle Rakennusalan valtteja Koulutus Tulevaisuuden keskeisiä osaamistarpeita Satu Elho Asiamies Rakennus- ja kiinteistöpalvelualan vetovoima ry www.themesta.net Mitä ammattilaiset itse

Lisätiedot

22.08.2014. Ammattikorkeakoulujen hakija- ja opiskelupaikkarekisteri (AMKOREK) Opetushallitus

22.08.2014. Ammattikorkeakoulujen hakija- ja opiskelupaikkarekisteri (AMKOREK) Opetushallitus .. Lukuvuosi S ( ) Yhteishakuun kuuluva koulutus Centria-ammattikorkeakoulu Humanistinen ja kasvatusala Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koul. Musiikin koulutus Kemiantekniikan koulutus Sähkö- ja automaatiotekniikan

Lisätiedot

Nuorten koulutuksen aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2016 KORKEAKOULUTUS. Varsinais-Suomi + Satakunta

Nuorten koulutuksen aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2016 KORKEAKOULUTUS. Varsinais-Suomi + Satakunta Nuorten koulutuksen aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi KORKEAKOULUTUS %) vuoden %) vuoden 1 Humanistinen ja kasvatusala 811 795 525-270 -33,9 4 897 4 827 4 990 163 3,4

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillisen koulutuksen merkitys kunnille ja elinkeinoelämälle -seminaari 11.5.2011 Sanna Halttunen-Välimaa Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Turun toimisto

Lisätiedot

Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä. Turku 30.8.2011

Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä. Turku 30.8.2011 Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä Turku 30.8.2011 1 KOULUTUSTOIMIKUNTAJÄRJESTELMÄ Valtioneuvoston asetus koulutustoimikuntajärjestelmästä. Koulutustoimikuntajärjestelmä

Lisätiedot

Mikä koulutus työllistää? Kuinka yritykset rekrytoivat? EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tuloksia

Mikä koulutus työllistää? Kuinka yritykset rekrytoivat? EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tuloksia Mikä koulutus työllistää? Kuinka yritykset rekrytoivat? EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tuloksia Jenni Ruokonen 13.3.2014 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 27 jäsenliittoa 16 000 jäsenyritystä, joista

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Ennakoima yhessä! - Lapin ennakoinnin toimintamalli Pohjalla tiivis yhteistyö alueviranomaisten,

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen V-S:n koulutusstrategia/ Maahanmuuttajakoulutuksen teemaryhmä 8.6.2012 Sanna Halttunen-Välimaa EK Turku Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti

Lisätiedot

Ammattiosaamisen merkitys tehokkuuden ja laadun tuottamisessa Mistä ja miten koulutettua henkilöstöä alalle tulevaisuudessa

Ammattiosaamisen merkitys tehokkuuden ja laadun tuottamisessa Mistä ja miten koulutettua henkilöstöä alalle tulevaisuudessa Ammattiosaamisen merkitys tehokkuuden ja laadun tuottamisessa Mistä ja miten koulutettua henkilöstöä alalle tulevaisuudessa Mitä kiinteistöpalveluala on tänään? osa mittavaa kiinteistö- ja rakentamisklusteria

Lisätiedot

Koulutus Robotiikan Muuttuvassa Ajassa

Koulutus Robotiikan Muuttuvassa Ajassa Koulutus Robotiikan Muuttuvassa Ajassa Robottiviikko 24.11.2015 TEAK Teuvan Aikuiskoulutuskeskus Ari Maunuksela Toimitusjohtaja/Rehtori TEAK lyhyesti Koulutustoiminta aloitettu 1959 Pääpaino työvoimakoulutuksissa

Lisätiedot

Terveyspalvelualan Liiton lausunto kehittämissuunnitelmasta

Terveyspalvelualan Liiton lausunto kehittämissuunnitelmasta Opetus ja kulttuuriministeriö Kirjaamo Eila Rissanen Opetus ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Terveyspalvelualan Liiton lausunto

Lisätiedot

Osaamis- ja koulutustarpeet tekniikan alalla

Osaamis- ja koulutustarpeet tekniikan alalla Osaamis- ja koulutustarpeet tekniikan alalla Turun Kauppakorkeakoulu Yritystoiminnan tutkimus- ja koulutuskeskus Sari Stenvall-Virtanen Esityksen kohdentuminen ja eteneminen Esityksen taustana ESR-ennakointihankkeissa

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet Ammatillisen lisäkoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan laadun kehittäminen tiedotus- ja keskustelutilaisuus 4.12.2013 Olli Pekka Hatanpää

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Jouko Lehtoranta, toimitusjohtaja, DI Sisältö: Lähtökohdat: Työpaikat Kymenlaaksossa AMK:sta valmistuneet insinöörit Toimintaympäristö ja sen muutokset

Lisätiedot

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Teknologiateollisuus on merkittävä työllistäjä Teknologiayritykset työllistävät

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

01.10.2013. Ammattikorkeakoulujen hakija- ja opiskelupaikkarekisteri (AMKOREK) Opetushallitus

01.10.2013. Ammattikorkeakoulujen hakija- ja opiskelupaikkarekisteri (AMKOREK) Opetushallitus .. Lukuvuosi S ( ) Yhteishakuun kuuluva koulutus Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Elokuvan ja television ko Kulttuurituotannon ko Matkailun ko Ensihoidon ko Hoitotyön ko Liikunnan ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI

KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI Ilpo Hanhijoki KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI Tulevaisuuden osaamisperustan rakentaminen 11.6.2014 Opetushallituksen tehtävät ennakoinnissa työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi (määrällinen

Lisätiedot

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Esityksen osat: Kulttuuriviennin visio 2011

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Energia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys. Kevät 2013

Energia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys. Kevät 2013 Energia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys Kevät 2013 Yritysvastaajia 22 yli kolmannes vastaajista edusti yli 500 työntekijän yritystä Yrityksen toimintaympäristö energia-alalla 45,00 % 4

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen kevään yhteishaku 2014/Gemensam ansökan till yrkeshögskolor våren 2014 12.11.2013

Ammattikorkeakoulujen kevään yhteishaku 2014/Gemensam ansökan till yrkeshögskolor våren 2014 12.11.2013 Sosiaali- ja terveys- ja liikunta-ala Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Centria ammattikorkeakoulu 15 Karelia ammattikorkeakoulu 30 Lahden ammattikorkeakoulu 22 Metropolia ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus, kuljetusala. Yli-insinööri Timo Repo

Ammatillinen koulutus, kuljetusala. Yli-insinööri Timo Repo Ammatillinen koulutus, kuljetusala Yli-insinööri Timo Repo Kuljettajatutkimuksen mukaan: Työni on... Yhteisöllistä (sosiaalista) Arvostettua 5 4 Fyysisesti (ruumiillisesti) raskasta Sopivan haasteellista

Lisätiedot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Alueellinen vesihuoltopäivä, Kouvola, 19.3.2015 Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit Koulutuspäällikkö Anna-Maija Hallikas 18.3.2015 1 Esiintyjän nimi Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

TAULUKKOLUETTELO TAULUKKO

TAULUKKOLUETTELO TAULUKKO TAULUKKOLUETTELO TAULUKKO 1: HELSINGIN YLEISSIVISTÄVIEN KOULUJEN LUKUMÄÄRÄ YLLÄPITÄJITTÄIN 2009-2014 TAULUKKO 2: HELSINGIN YLEISSIVISTÄVIEN KOULUJEN OPPILAS- JA OPISKELIJAMÄÄRÄ YLLÄPITÄJITTÄIN 2009-2014

Lisätiedot

Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä. Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas

Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä. Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas 12.2.2013 Päijät-Hämeen koulutuskonserni Päijät-Hämeen koulutuskonserni

Lisätiedot

Hakijasuman purkamiseen myönnetyt aloituspaikkojen lisäysmäärät 2014 ja 2015

Hakijasuman purkamiseen myönnetyt aloituspaikkojen lisäysmäärät 2014 ja 2015 Hakijasuman purkamiseen myönnetyt aloituspaikkojen lisäysmäärät 2014 ja 2015 Korkeakoulu Hakukohde Myönnetty lisäysmäärä 2014: Myönnetty lisäysmäärä 2015: Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola sjukskötare

Lisätiedot

BIOTALOUDEN TYÖLLISYYS- JA KOULUTUSNÄKYMÄT

BIOTALOUDEN TYÖLLISYYS- JA KOULUTUSNÄKYMÄT 12.2.2015 Hannu Korhonen BIOTALOUDEN TYÖLLISYYS- JA KOULUTUSNÄKYMÄT Keski-Suomi on osaava ja hyvinvoiva bio- ja digitalouden kansainvälinen maakunta 1 Keski-Suomen strategia: Biotalous toimii Keski-Suomen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen kevään yhteishaku 2014/Gemensam ansökan till yrkeshögskolor våren 2014 8.11.2013

Ammattikorkeakoulujen kevään yhteishaku 2014/Gemensam ansökan till yrkeshögskolor våren 2014 8.11.2013 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Sairaanhoitajakoulutus Diakonia-ammattikorkeakoulu Pieksämäki 40 Hämeen ammattikorkeakoulu Lahdensivu 30 Karelia ammattikorkeakoulu Joensuu 30 Laurea ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

ESR-FUTUREX Osaamisen arviointi yritysten näkökulmasta 6.6.2012 koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

ESR-FUTUREX Osaamisen arviointi yritysten näkökulmasta 6.6.2012 koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu ESR-FUTUREX Osaamisen arviointi yritysten näkökulmasta 6.6.2012 koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu 14.6.2012 1 Yrittäjät ja työvoima Suomessa Työlliset 2 474 000 Työttömät 209 000 Työvoima 2

Lisätiedot

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunnallinen henkilöstö 434 000 Järjestystoimi 1,9 % Sosiaalitoimi

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen haasteet

Aikuiskoulutuksen haasteet Aikuiskoulutuksen haasteet Väestön ikä- ja koulutusrakenteen muutokset osaavan työvoiman saatavuus aikuisten muuttuva koulutuskäyttäytyminen Muutokset työmarkkinoilla pätkätyöt osa-aikaisuus löyhä kiinnittyminen

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

Vanhempainilta 14.1.2014

Vanhempainilta 14.1.2014 Vanhempainilta 14.1.2014 yliopistot ja korkeakoulut: kandidaatti 3v maisteri 2v lisää ammatillinen perustutkinto (lukion käyneelle 2 v) ammattikorkeakoulu 3,5v Koulutusjärjestelmän ulkopuoliset Vaihtoehdot

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

Oppilaitosten tutkintoon johtamaton koulutus vuonna 2013 Oppilaitostunnus 12345

Oppilaitosten tutkintoon johtamaton koulutus vuonna 2013 Oppilaitostunnus 12345 Oppilaitosten tutkintoon johtamaton vuonna 2013 Oppilaitostunnus 12345 Oppilaitoksen nimi Täyttäjän sukunimi Täyttäjän etunimi Puhelin esim. 015-12345678 Faksi esim. 015-12345678 Päivämäärä esim. 01032013

Lisätiedot

Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi

Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi Työvoimatarve koulutuksen aloittajatarpeeksi VATT:n toimialaennuste (työlliset) 2008 2025» Perusura ja tavoiteura Toimialaennuste muunnettu ammattirakenne-ennusteeksi

Lisätiedot

Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi

Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi Rovaniemi Erityisasiantuntija Maarit Kallio-Savela, Suomen Kuntaliitto Jatkumo esiopetuksesta perusopetuksen kautta toiselle asteelle nuoruus

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen 4.10.2007

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen 4.10.2007 Johtamiskoulutuksen tarve Simo Halonen 4.10.2007 Sisältö Teknologiateollisuus ja Salon Konepaja Oy Johtamisosaamisen tarve Johtamisen erityishaasteita Suomessa Ammattikorkeakoulutuksen haasteita Päätoimialat

Lisätiedot

Rohkeasti uuteen ammattiin. Emeritus läänin sisvistystoimentarkastaja Tapio Toivonen EK-elinkeinopäivä 18.5.2006 Lappeenranta

Rohkeasti uuteen ammattiin. Emeritus läänin sisvistystoimentarkastaja Tapio Toivonen EK-elinkeinopäivä 18.5.2006 Lappeenranta Rohkeasti uuteen ammattiin Emeritus läänin sisvistystoimentarkastaja Tapio Toivonen EK-elinkeinopäivä 18.5.2006 Lappeenranta Miten toimittava, jotta rohkeus kasvaisi? 1. Tunnustettava aikuiskoulutuksen

Lisätiedot

Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa. Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen

Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa. Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen 2 Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen 3 Karelia-ammattikorkeakoulu - Ylläpitäjänä Karelia Ammattikorkeakoulu Oy - Kampukset: Sirkkala, Tikkarinne,

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma toiminnalle asetettavat keskeiset tavoitteet ja valtakunnalliset kehittämishankkeet osa tutkintotavoitteisesta

Lisätiedot

Rakennus- ja kiinteistöala

Rakennus- ja kiinteistöala Rakennus- ja kiinteistöala Olli Jalonen 1 Rakennus- ja kiinteistöala osana Mertopoliaa KULTTUURI JA LUOVA ALA 14 % LIIKETOIMINTA OSAAMINEN 9 % TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGI A 19 % TERVEYS- JA HOITOALA 16

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Uudet kiinteistöpalvelualan ammatti- ja erikoisammattitutkinnot voimaan 1.8.2013. Huomioi uudet tutkinnot palvelua tilatessasi!

Uudet kiinteistöpalvelualan ammatti- ja erikoisammattitutkinnot voimaan 1.8.2013. Huomioi uudet tutkinnot palvelua tilatessasi! Uudet kiinteistöpalvelualan ammatti- ja erikoisammattitutkinnot voimaan 1.8.2013 Huomioi uudet tutkinnot palvelua tilatessasi! Sisällys Koulutusuudistuksen taustaa Mikä muuttuu? Alan ammatillinen koulutus,

Lisätiedot

KESU Kehityspäällikkö Marko Koskinen

KESU Kehityspäällikkö Marko Koskinen KESU -2016 13.6.2012 Kehityspäällikkö Marko Koskinen Mitoituksen periaatteita/ KT2016 Nuorisoikäluokan ennakoitu kehitys yhteiskunta- ja nuorisotakuun toteuttamisessa Toiselle asteelle siirtyvän keskimääräisen

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Löydämme tiet huomiseen Opiskelua, tutkimusta ja työtä loistoporukassa Lappeenrannassa ja Imatralla 3100 opiskelijaa ja 300 asiantuntijaa muodostavat innovatiivisen ja avoimen korkeakouluyhteisön laadukas

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

7.12.2009 LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, VALINNAISUUS. Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi

7.12.2009 LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, VALINNAISUUS. Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, TUTKINNON MUODOSTUMINEN JA VALINNAISUUS Opetushallitus infotilaisuus 7.12.2009 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO Ammattikorkeakoulut perustivat konsortion 14.11.2007. Konsortio

Lisätiedot

Uudistuneet ammatilliset perustutkinnot ja valmistavat koulutukset

Uudistuneet ammatilliset perustutkinnot ja valmistavat koulutukset UUSIEN AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA TUTKINNON PERUSTEIDEN KÄYTTÖÖNOTTO - AIKATAULU Sirkka-Liisa Kärki Opetusneuvos Asiantuntijayksikön päällikkö Sirkka-Liisa.Karki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Veikko Vuoristo Majoitus- ja ravitsemisala III 4.5.2011

Veikko Vuoristo Majoitus- ja ravitsemisala III 4.5.2011 Veikko Vuoristo 4.5.2011 Majoitus- ja ravitsemisala III = Keskustelufoorumi, jossa tiedonvaihtoa tuetaan avoimella keskustelulla eri toimialojen osaamistarpeista. Kokoontuu toimialakohtaisesti. Koostuu

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

Pätevyys on ammatillista osaamista ja ammattitaitoa

Pätevyys on ammatillista osaamista ja ammattitaitoa Pätevyys on ammatillista osaamista ja ammattitaitoa INSKE ry 27.1.2016 1 Sisältö: Metsä Group lyhyesti Biotalouden osaamistarpeet Metsäteollisuuden henkilöstön koulutustaustoja ja oppilaitoksia Ammatillisen

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä

Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa pääjohtaja Aulis Pitkälä Koulutuksen haaste ja mahdollisuus: Muotoilun laajentunut kenttä Muotoile Suomi -ohjelma huomioi muotoilun ymmärryksen ja

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke, VARRU Työvoima- ja koulutuskysymysten näkökulmasta 22.1.2013

Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke, VARRU Työvoima- ja koulutuskysymysten näkökulmasta 22.1.2013 Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke, VARRU Työvoima- ja koulutuskysymysten näkökulmasta 22.1.2013 Laura Mattinen MMM agronomi, ETT jatko-opiskelija Projektipäällikkö, Turun yliopisto Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU V I S I O 2 0 2 0 Metropolialueen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kansainvälinen kehittäjä 30.1.2014 Jouni Koski www.laurea.fi Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 Metropolialueen

Lisätiedot

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Mitä lähdettiin tavoittelemaan? Tavoitteena luoda uusi rakenne korkeakoulutettujen asiantuntijuuden kehittämiselle

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA TKOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2007-2012 T Luonnos lausunnolle 6/2007, määräaika 9/2007 T Esitys valmis 12.10.2007 T Sivistyspoliittisen ministeriryhmän käsittely 10-11/2007 T Valtioneuvoston

Lisätiedot

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v. opinnot) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v. opinnot) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön

Lisätiedot

Kilpailutoiminta ammatillisen koulutuksen kehittäjänä. Mika Tammilehto 12.5.2011

Kilpailutoiminta ammatillisen koulutuksen kehittäjänä. Mika Tammilehto 12.5.2011 Kilpailutoiminta ammatillisen koulutuksen kehittäjänä Mika Tammilehto 12.5.2011 Ammattikoulutus myrskyn silmässä? Osaamistarpeet muuttuvat mikä muuttuu, miten ja millä aikajänteellä? uusien teknologioiden

Lisätiedot

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

RPKK KoulutustaRjonta 2009

RPKK KoulutustaRjonta 2009 RPKK koulutustarjonta 2009 huomisen SUUNNANNÄYTTÄJÄt 2 Suomen ensimmäinen Suomen ensimmäisen kauppaopiston, Raahen Porvari- ja Kauppakoulun, perustivat laivanvarustajaveljekset Johan ja Baltzar Fellman

Lisätiedot

NÄYTTÖTUTKINNOT TYÖELÄMÄN OSAAMISEN KEHITTÄMISESSÄ

NÄYTTÖTUTKINNOT TYÖELÄMÄN OSAAMISEN KEHITTÄMISESSÄ NÄYTTÖTUTKINNOT TYÖELÄMÄN OSAAMISEN KEHITTÄMISESSÄ Näyttötutkintomestari seminaari Långvik 25.9.2014 Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 1 MIKSI KOULUTUKSEN JA OSAAMISEN

Lisätiedot