Joustavasti oppien ammattiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Joustavasti oppien ammattiin"

Transkriptio

1 Työvaltainen oppiminen ja Attointegraatio Nuori Yrittäjyys Modulointi Joustavasti oppien ammattiin MUOVIALAN OPETUS- JA TOTEUTUSSUUNNITELMAN UUDISTAMINEN LÄPÄISYN TEHOSTAMISEKSI JA KESKEYTTÄMISEN EHKÄISEMISEKSI Minna Keskinen Ammatillinen eritysopettajakoulutus 28. syyskuuta 2014

2 Tiivistelmä Joustavasti oppien ammattiin: Muovialan opetus- ja toteutussuunnitelman uudistaminen läpäisyn tehostamiseksi ja keskeyttämisen ehkäisemiseksi Tässä artikkelissa kerrotaan kehittämistyöstä, joka on tehty Koulutuskeskus Salpauksen Muovi- ja kumitekniikan koulutusalalle osana Koulutuskeskus Salpauksen Jousto - ja Joustokaks -hankkeita. Hankkeet ovat osa Opetushallituksen Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisen ohjelmaa. Kehittämistyön tavoitteena oli vähentää opintojen keskeyttämisiä ja lisätä siten läpäisyastetta opinnoissa kehittämällä opetus- ja toteutussuunnitelmia koulutuksenjärjestäjän strategian mukaisesti. Muovialan heikosta vetovoimasta johtuen alan opiskelijoiden keskeyttämisaste on yksi Koulutuskeskus Salpauksen suurimpia, mikä loi tarpeen kehittää opetusta ja uudistaa oppimisympäristöjä läpäisyn tehostamiseksi. Jousto- ja Joustokaks hankkeista haettiin konkreettisia keinoja opintojen keskeyttämisen vähentämiseksi. Uudistuksen keskiössä olivat opintojen moduloiminen, yrittäjyys oppimismenetelmänä ja attoaineiden integrointi läpäisyn tehostamisen keinoina. Kehittämistyön tuloksena muovialan opintojen keskeyttämisten väheneminen oli selkeästi nähtävissä tehtyjen toimenpiteiden seurauksena. Opiskelijat ovat motivoituneempia opiskeluun ja opintojen seuraaminen on jäsentyneempää. Myös attoaineiden integroinnin haasteet tulivat tutuiksi ja sitä lähdemmekin jatkokehittämään niin muovialan koulutuksessa, kuin Koulutuskeskus Salpauksen muillakin aloilla. Kehittämistyö läpäisyn tehostamiseksi jatkuu edelleen muovialalla opetus- ja toteutussuunnitelmia sekä menetelmiä kehittämällä. Jatkossa pyrimme myös tekemään toimenpiteitä opintoalan vetovoiman kasvattamiseksi yhteystyössä yrityselämän kanssa. Avainsanat: opetussuunnitelma, joustavuus, yrittäjyys, modulointi, integrointi Keywords: curricula, flexibility, entrepreneurship, modulation, integration SIVU 1

3 JOUSTAVASTI OPPIEN AMMATTIIN Muovialan opetus- ja toteutussuunnitelman uudistaminen läpäisyn tehostamiseksi ja keskeyttämisen ehkäisemiseksi Minna Keskinen Muovialan koulutuksen vähenevät hakijamäärät ja lisääntyvät opintojen keskeytykset aiheuttivat tarpeen uudistaa näkökulmaa opettajuuteen, opetusmenetelmiin ja oppimiseen. Osana Koulutuskeskus Salpauksen Jousto-hanketta lähdimme etsimään keinoja läpäisyn tehostamiseen niin opintojen moduloinnilla, NY-yrittäjyydellä kuin attoaineiden integroinnilla. Opetus- ja toteutussuunnitelmat haluttiin rakentaa tukemaan uusia oppimisympäristöjä ja joustavia tapoja oppia muovialan ammatti. Vetovoima hukassa Muoviala kuuluu ns. ei-vetovoimaisiin aloihin, joille opiskelijoista ei syksyisin ole tunkua. Yhteishaussa ala on opiskelijoilla usein kolmantena, neljäntenä tai vasta viidentenä vaihtoehtona, jolloin asenteellisesti alalle joudutaan, ei päästä. Ala kuuluu kemianteollisuuden aloihin, joita nuoriso ei tunnu pitävän mielenkiintoisina ja haluttavina ammattialoina, vaikka ala työllistää Suomessa hyvin. Työllistyminen ei välttämättä olekaan enää nykypäivän peruste ammatin opiskelulle nuorten keskuudessa, sillä vain kolmannes miespuolisista vastaajista pitää sitä opintoihin myönteisesti vaikuttavana tekijänä Opetushallituksen teettämän tutkimuksen mukaan (Vehviläinen & Koramo, 2013, s. 83). Toisaalta muovin julkinen imago perustuu negatiiviselle uutisoinnille, niin materiaalina, kuin työllistävänä teollisuudenalanakin. Uutisten keskiössä ovat valtamerien muovipyörteet ja YT-neuvottelut irtisanomisineen. Yritysten edustajat eivät ole innokkaita taistelemaan tuulimyllyjä vastaan mediassa, vaikka negatiivinen imago vaikuttaa negatiivisesti hyvän ja koulutetun työvoiman saamiseen. Tänä vuonna jo 4 % Suomen muovialan yrityksistä ilmoittaa tuotannon pullonkaulaksi ammattitaitoisen työvoiman puuttumisen ja luku kasvaa koko ajan (Kärhä, 2014). Kaiken kaikkiaan muovialan tunnettuus on heikko, eivätkä peruskoulua päättävien vanhemmat tai opinto-ohjaajat osaa kertoa alasta, jonka tuotteet kuuluvat kaikkien arkeen, mutta kaikki muu tieto on vähäistä. Pienenä alana jäämme helposti isompien jalkoihin myös oppilaitoksen koulutuksen markkinoinnissa ja alan koulutusta on viime vuosina vähennetty, vaikka Suomen muoviteollisuuden ja muoviosaamisen yhtenä merkittävänä uhkana nähdään koulutusmahdollisuuksien väheneminen (Muoviteollisuus Ry, 2014). Teollisuus ja erityisesti kemianteollisuus tarvitsee kiistatta tulevaisuudessa osaavaa työvoimaa ja tämä tarve on kansantaloudellinen tosiasia. Kemianteollisuus kattaa noin neljänneksen Suomen viennistä, joten vaikka ala on pieni, sen merkitys bruttokansantuotteelle on huomattava (Kemianteollisuus Ry, 2014). Pienenä maana Suomi tarvitsee kipeästi vientituottoa ja työllistäville aloille koulutettua teollisuuden työvoimaa, jotta hyvinvointivaltiomme kasvavat kustannukset voidaan kattaa. Ei vetovoimaa ei motivoituneita oppijoita Ongelmaksi alan koulutuksessa on vetovoiman puuttuessa muodostunut se, että muovitekniikan perustutkinnon ryhmä koostuu pääasiassa muilta koulutusaloilta opiskelijavalinnan ulkopuolelle jääneistä, ei motivoituneista ja syrjäytymisriskissä olevista opiskelijoista. Ryhmässä on usein vain SIVU 2

4 muutama opiskelija, jotka ovat aidosta kiinnostuksesta hakeutuneet alalle opiskelemaan. Vajaata ryhmää täydennetään usein lisähaulla, minkä myötä muun koulutuksen ulkopuolelle jääneiden määrä ryhmässä vain kasvaa, jolloin vallitsevana asenteena ryhmässä on alalle joutuminen ja negatiivinen asennoituminen opiskeluun. Opetushallituksen vuonna 2011 käynnistämässä Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelmassa tehdyn tutkimuksen mukaan kiinnostava ala on ylivoimaisesti tärkein opintoihin myönteisesti vaikuttava asia (kuva 1). On siis luonnollista, että tämän tekijän puuttuminen vaikuttaa opiskeluasenteeseen negatiivisesti. Kuva 1. Opiskelijoiden mielipidekyselyn kooste opintoihin myönteisesti vaikuttavista asioista. (Vehviläinen & Koramo, 2013, s. 83) Muoviala ei ole opintoalana kovin helppo, vaan vaatii opiskelijoilta käsityötaitoja, koneiden käyttötaitoja, loogista päättelykykyä, kemian ja fysiikan ymmärrystä, laatutietoutta, teknistä piirustusten lukutaitoa ja monia muita taitoja. Koska alalle pääsee opiskelemaan, vaikka peruskoulun päättötodistus muodostuu pääasiassa heikoista arvosanoista, voi monet asiat tuntua opiskelijoista liian vaativilta ja siten myös keskeyttämisen riski kasvaa. Todellisuudessa ongelma ei ole niinkään opiskelijoiden osaamattomuudessa vaan ennemminkin opiskelutaitojen puutteessa. Kun heikkoihin opiskelutaitoihin yhdistetään heikko motivaatio asian oppimiseen, on vääjäämättä suurena riskinä opintojen keskeyttäminen. Tärkeänä tekijänä muovialan läpäisyn tehostamiseksi voidaankin siis nähdä sekä motivaatiotason nostaminen että joko opiskelutaitojen parantaminen tai oppimistavan ja -ympäristön muuttaminen pois perinteisestä luokkaopetuksesta. SIVU 3

5 Opintojen keskeyttäminen ongelmana Muovialalta valmistuu keskimäärin alle puolet opintonsa aloittaneista. Syyt suureen keskeyttämisten määrään ovat moninaiset, mutta pääasiallisesti keskeyttämiset johtuvat siitä, että ala ei ole alun perinkään opiskelijaa kiinnostanut, eikä opiskelijalla ole välttämättä valmiuksia alalla menestymiseen. Opiskelijan elämänhallintataidot saattavat olla hukassa ja asiat omassa elämässä niin sekaisin, ettei opiskelu onnistu. Univaikeudet, peli-, ihmissuhde-, alkoholija/tai huumausaineongelmat ovat todellisia ongelmia myös muovialan opiskelijoilla. Osalla opintoja haittaavat erilaiset oppimisvaikeudet, kuten kielelliset erityisvaikeudet sekä keskittymisen tai käyttäytymisen vaikeudet. Kun näihin vaikeuksiin lisätään heikko oppimismotivaatio, on opiskelu erityisen haastavaa, jopa mahdotonta. Poissaoloja kertyy ja niiden aiheuttama rästitöiden määrä muodostuu kohtuuttomaksi painolastiksi opiskelijalle. Keskeyttäminen on helpompaa, kuin asioiden selvittäminen ja korjaaminen. Poissaoloihin puuttuminen ja niiden syiden selvittäminen on ensisijaisen tärkeää, jotta opiskelijan opinnot etenevät. Kuitenkin monissa tapauksissa opettajat ovat melko voimattomia, kun täysi-ikäinen opiskelija on opinnoista poissa. Vaikka syyt poissaoloihin olisi selvillä, ei niihin silti pystytä vaikuttamaan oppilaitoksen taholta. Siksi jo opintojen alussa on tärkeää saada opiskelijat innostumaan alan opinnoista ja huolehtia turvallisen ryhmän muodostumisesta, jotta kouluun tuleminen on niin mukavaa, ettei opiskelija edes halua olla sieltä poissa. Mikäli poissaoloja kuitenkin syystä tai toisesta tulee, pitää niiden korvaaminen tehdä opiskelijalle mahdolliseksi ja antaa siihen riittävää ohjausta aikaisessa vaiheessa. Opintojen aikana opiskelijan mielenkiintoa alaan ja opintoihin on pidettävä yllä, sekä opiskelijaa on hyvä motivoida eteenpäin erilaisilla porkkanoilla. Myös tehokkaat tukitoimet oppimisvaikeuksien huomioimisessa ovat erityisen tärkeitä. Koulutuskeskus Salpauksen tavoitteeksi erityisopetuksessa on asetettu koko ikäluokan ammatillinen koulutus ja työelämään valmennus, sekä koulutuksellisen syrjäytymisen ehkäisy (Koulutuskeskus Salpaus, 2012). Jousto-projektista alkuun (Kivistö, 2010) Opetushallitus käynnisti syksyllä 2011 ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman, jonka tavoitteena on vähentää ammatillisen koulutuksen keskeyttämistä ja lisätä tutkinnon suorittaneiden osuutta. Ohjelmaa on toteutettu koulutuksen järjestäjien koordinoimien kehittämishankkeiden kautta, joita Koulutuskeskus Salpauksessa ovat olleet Joustavuutta oppimiseen hanke vuosina , Jousto hanke vuosina ja Joustokaks hanke vuosina Muoviala lähti mukaan Jousto -hankkeeseen syksyllä 2012, koska keskeyttämislukumme olivat Salpauksen suurimpia ja tilanne vaati nopeita korjaustoimia. Hankkeen kautta löydettiinkin hyviä ajatuksia ja ideoita, joita lähdettiin vauhdilla toimeenpanemaan alan koulutuksessa. Ensimmäisenä huomattiin yrittäjyys opetusmenetelmänä, jota toteutettiin Nuori Yrittäjyys konseptilla pilottiryhmässä SIVU 4

6 Koulutuskeskus Salpauksen kiinteistönhoidon perustutkinnon opinnoissa. Yrittäjyys opetusmenetelmänä -idea vaikutti aivan loistavalta muovialalle, sillä koulutammehan työntekijöitä tuottavaan teollisuuteen, joten miksei tuotteita valmistettaisi myytäviksi asti. Kiinteistönhoitoalan KIHO-konsernin pääjehu, lehtori Petri Sinisalo kävi esittelemässä meille muovialalaisille asiaa ja innostuimme ideasta niin paljon, että pyörät laitettiin heti pyörimään. Ryhdyimme suunnittelemaan koko opetussuunnitelmaamme uudelleen NY-yrittäjyyden (=Nuori Yrittäjyys) pohjalta. Samaan opetussuunnitelmauudistukseen otettiin joustavien ja yksilöllisten opintopolkujen mahdollistamiseksi modulointi, eli opintojaksot ositettiin jaksojärjestelmään sopivaksi jakamalla ne 6 opintoviikon osiin, siten että joka jaksossa opiskelija suorittaa yhden kokonaisuuden. Tällä pyrittiin siihen, että opinnot koostuvat selkeistä osakokonaisuuksista, joita opiskelija pystyy suorittamaan joustavasti eri tavoin, erilaisilla aikatauluilla ja eri oppimisympäristöissä. Samalla opintojen seuranta helpottuu niin opiskelijoille, kuin opettajillekin. Tämä mahdollistaa myös opintojen aloittamisen missä vaiheessa vuotta hyvänsä, sekä muun muassa laajennetun työssäoppimisen siten, että suurimman osan moduuleista voi suorittaa työssä oppimalla. Opetushallituksen raportin mukaan opintojen keskeyttämiseen ja venymiseen liittyy eräänlainen epäselvyys omien opintojen tilanteesta (Vehviläinen & Koramo, 2013, s. 51). Tämän olemme havainneet merkittäväksi tekijäksi myös muovialalla, ja laajat opintokokonaisuudet, jotka jatkuvat koko lukuvuoden, ovat lisänneet ongelmaa. Moduulijärjestelmä helpottaa kaaosta ja selkiyttää opintojen rakennetta, helpottaen myös rästitehtävien hallintaa. Ryhmänohjaajan työ opintojen seurannan osalta helpottuu, mikä mahdollistaa myös varhaisen puuttumisen opiskelijan ongelmiin opinnoissa. Attoaineiden integrointi ammatillisiin aineisiin otettiin huomioon, kun uusimme toteutussuunnitelmaamme ja sen toteuttamista käynnistellään vaiheittain aina mahdollisuuksien mukaan. Attoaineiden integroinnin koettiin Opetushallituksen raportin mukaan lisäävän opiskelijoiden motivaatiota ja lyhentävän opiskeluaikoja, vaikka se nähtiin myös haastavana kehittämiskohteena (Vehviläinen & Koramo, 2013, s. 113). Samanlaisia kokemuksia on saatu myös Koulutuskeskus Salpauksessa mm. kone- ja metallialan koulutuksessa Orimattilassa. Opetussuunnitelmauudistus Motivaatio Työelämätaidot Modulointi Yksilölliset, joustavat opintopolut Opintojen etenemisen seuranta NYyrittäjyys ATTOintergaatio Työvaltainen oppiminen Sitominen tosielämään Kuva 2. Opetus- ja toteutus suunnitelmauudistuksen osa-alueet ja tavoitteet. SIVU 5

7 Opetus- ja toteutussuunnitelmien uudistustyö aloitettiin syksyllä 2013 ja työn lähtökohtana oli modulointi, attointegrointi ja NY-yrittäjyyden toteuttaminen. Modulointia lähdettiin pohtimaan siten, että opinnot jaettiin selkeisiin kokonaisuuksiin, jotka voitiin sitoa yhteen ja toteuttaa yhden jakson aikana. Kuvassa 3 esitetään valmis modulointi. 1. vuosi Tuotannossa toimiminen 30 ov + atot 10 ov (2 ov/jakso) Turvallinen työskentely tuotannossa 6ov Työtekniikat 6ov Tuotantotyön perusteet 6 ov Ruiskuvalun ja automaation perusteet 6ov Ekstruusiomenetelmien perusteet 6ov 2.vuosi Muovituotteiden valmistus 30 ov + atot 6ov +NY yrittäjyys 4 ov (2 ov/jakso) Mekaaninen työstö 6ov Kertamuovit ja komposiitit 6ov Lämpömuovaus 6 ov Ruiskuvalu ja robotiikka 6 ov Ekstruusimenetelmät ja jälkikäsittely 6 ov 3. vuosi Kaikille valinnaiset tutkinnon osat 30 ov+ Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 ov Kaikille valinnaiset tutkinnon osat, 8 ov Kaikille valinnaiset tutkinnon osat, 2 ov+ 2 ov + 4 ov Kaikille valinnaiset tutkinnon osat, 8ov Kaikille valinnaiset tutkinnon osat, 6 ov Vapaasti valittavat tutkinnon osat, 2 ov Vapaasti valittavat tutkinnon osat, 8ov Kuva 3. Muovialan modulointi uusitussa opetus-/totetutussuunnitelmassa. (Oppilaitos, NY-yritys, Työssäoppiminen). Moduloinnin tarkoituksena on mahdollistaa yksilölliset opintopolut, sekä helpottaa opintojen etenemisen seurantaa opiskelijalle ja opettajalle. Opiskelija ja opettaja näkevät opintojen tilanteen selkeästi jokaisen jakson jälkeen, jolloin voidaan kiinnittää heti huomiota siihen, jos opinnot eivät etene tai opiskelijalla on puuttuvia tehtäviä. Jos opiskelijalla on jossain jaksossa liikaa poissaoloja, eikä moduulista tule suoritusmerkintää, voi hän suorittaa moduulin toisena ajankohtana, eikä näin ollen esimerkiksi jää luokalleen. Toisaalta esimerkiksi opiskelija, jolla on aikaisempaa osaamisen tunnistamista ja tunnustamista voi suorittaa minkä tahansa moduulin työssäoppimalla ja vaikka kesäaikana, jolloin opinnot kertyvät joutuisammin ja valmistuminen aikaistuu. Moduuleita ei tarvitse suorittaa tietyssä järjestyksessä, joten se tuo vapautta yksilöllisten opintopolkujen suunnitteluun. Moduulien sisällöt eivät myöskään ole aikaan sidottuja, vaan tavoittelevat tiettyä osaamista, jolloin toinen opiskelija voi suorittaa moduulin sisällön neljässä viikossa ja toinen kuudessatoista. Toisessa moduulissa tilanne voi olla päinvastoin opiskelijoiden erilaisista vahvuuksista johtuen. Tämä ennakoi osaamispisteisiin siirtymistä opetussuunnitelmassa ja vastaa osaamisperustaisuuden ajatukseen opintojen suorittamisessa. Moduloinnin suurimpana haasteena näen opettamisen ajatusmallin muuttamisen pois perinteisestä luokka- ja tuntiopetuskulttuurista kohti projektioppimisen ja ongelmaperustaisen oppimisen malleja. Opettajalta ja opettamiselta vaaditaan joustavuutta ja täysin uudenlaista asennoitumista. Jokainen opiskelija ei enää opikaan asioita samalla peruskaavalla, vaan tapoja on lähes yhtä monta, kuin on opiskelijoitakin. Vaikka tämä on erittäin suuri mahdollisuus, se tuo myös haasteita, joiden ratkaiseminen vaatii kokeneeltakin opettajalta harjoittelua ja soveltamisen taitoa sekä ennen kaikkea tahtoa uudistaa ja uudistua. Oppimistehtävät ja SIVU 6

8 opetuksen sisältö tulee miettiä uudestaan, jotta opintopolkujen yksilöllistäminen onnistuu oppilaitoksen arjessa sujuvasti. Atto-aineet on pyritty sijoittamaan modulointiin siten, että niiden integrointi ammatillisiin aineisiin olisi mahdollisimman luontevaa. Esimerkiksi kemian kurssi järjestetään ensimmäisen vuoden ensimmäisessä jaksossa, koska ammatillisissa aineissa opiskellaan muovi- ja kumiraakaaineiden kemiaa. Fysiikka taas sijoittuu toiseen jaksoon, koska sen integroiminen ammatilliseen mittaustekniikkaan on luontevaa. Muovialan koulutuksessa toteutetaan tällä hetkellä osassa attoaineita 50/50 integraatiota, jolloin puolet attoaineista opiskellaan työsalissa käytännön työtehtäviin sitoen. Kaikissa atto-aineissa integrointi ei vielä toteudu, mutta toteuttamiseen haetaan toimivia malleja ja sitä lisätään asteittain mahdollisuuksien mukaan. Atto-integroinnin onnistumisessa sujuva yhteistyö atto- ja ammatillisten opettajien välillä on merkitsevässä asemassa. Muovialalla tämän tekee haasteelliseksi se, että atto-aineiden opettajamme vaihtuvat usein, eikä pitkän tähtäimen suunnitelmat ole aina mahdollisia. Moduloinnin avulla haluttiin tukea yrittäjyys opetusmenetelmänä -ajatusta. Tavoitteena on mahdollistaa se, että kaikki muovialan opiskelijat voivat olla mukana vuosi NY-yrittäjänä ohjelmassa toisena opiskeluvuotena. Toisen vuoden syksyllä opiskelijat perustavat yritykset ja lähtevät ideoimaan tuotevalikoimaansa sekä toteuttavat markkinointia. Kun tilauksia alkaa tulla, sisällytetään tuotteiden valmistus opiskelijan opintoihin siten, että NY-yrityksen työt ovat samalla harjoitustehtäviä johonkin moduuliin. Jos opiskelija tuottaa esimerkiksi lämpömuovattuja kappaleita myyntiin, suorittaa hän samalla lämpömuovaus moduulin opintoja. Attointegroinnin tavoitteena toisena opiskeluvuotena on tukea NY-yrittäjyyttä. Esimerkiksi matematiikka 3 opintojaksolla lasketaan NY-yrityksen tuotteiden katteita ja laskujen viivästyskorkoja. Uuden opetussuunnitelman mukaista opetusta lähdettiin harjoittelemaan jo elokuussa 2013, vaikka varsinainen uudistustyö oli vielä kesken. Modulointi otettiin käyttöön elokuussa 2013 sekä ensimmäisen, että toisen vuoden opintoihin ja vuosi NY-yrittäjänä opinto-ohjelma aloitettiin toisen vuoden opiskelijoiden kanssa. Samalla mietittiin, mitä asioita opetussuunnitelmassa pitää muuttaa, jotta modulointi, NY-yrittäjyys ja attointegrointi saadaan toimimaan. Uudistustyössä moduulit rakennettiin kokoamalla tutkinnon perusteiden sisällöistä selkeitä erillisiä osakokonaisuuksia siten, ettei niiden suorittaminen vaadi määrättyä järjestystä, ja että niiden oppiminen onnistuu joustavasti erilaisissa oppimisympäristöissä. Tutkinnon perusteiden rakenne salli hyvin ensimmäisen ja toisen vuoden opintojen moduloinnin jaksojärjestelmää tukevaksi, mutta kolmannen vuoden opinnoissa 10 opintoviikon kokonaisuuksien jakaminen viidelle jaksolle oli käytännössä mahdotonta toteuttaa järkevästi. Kokonaisuuden kannalta järkevintä olikin siirtää kaikki työssäoppiminen viimeiselle vuodelle. Työssäoppimisen suurin anti muovialalla on syventävä osaaminen spesifissä muovintyöstötekniikassa (kaikille valinnaiset tutkinnon osat), työelämätaitojen kehittyminen, sekä mahdollinen työllistyminen yritykseen, jossa on ollut työssäoppimassa. Nämä asiat puoltavat muovialan työssäoppimisen painottamisen viimeiselle opiskeluvuodelle. NY-yrittäjyys otettiin uudistuksessa huomioon toisen vuoden moduloinnin ja opetusmenetelmien suunnittelussa. Attoaineiden integrointia varten jokaiseen jaksoon jätettiin kaksi opintoviikkoa tilaa, eli jokaisessa jaksossa voidaan integroida kaksi opintoviikkoa attoaineita ammatilliseen kokonaisuuteen soveltuvasti. Nuori yrittäjyys motivaattorina Nuoren yrittäjyyden, eli NY-yrittäjyyden idea opetusmenetelmänä on loistava! Jo pelkästään se, että opiskelija voi tienata rahaa oppimalla, on varsin tehokas motivaattori. Mitä muuta NYyrittäjyys sitten antaa? Muovialan koulutuksessa NY-yrittäjyys on tuonut tullessaan useita SIVU 7

9 positiivisia sivuvaikutuksia. Opiskelijat oppivat ottamaan vastuun tekemisestään. Oman työn arviointi muuttuu aidoksi, asiakasta palvelevaksi ja kriittisemmäksi, jolloin työn laatu ja käden jälki paranevat. Työskentelyn aikataulutus muuttuu asiakkaan odotusten mukaiseksi, eikä koulupäivän pituus enää olekaan niin merkityksellinen. Tää on valmis, kelpaaks tää? muuttuu Miten tästä sais paremman -lauseeksi, ja Joks voidaan lähtee? kuulostaakin tältä: Voinko mä jäädä tekemään tän loppuun?. Suurin muutos tapahtuu opiskelijoiden omassa asennoitumisessaan omaan työhönsä ja työskentelyyn, kun työ tehdään opettajan sijaan oikealle asiakkaalle oikeasta tarpeesta. Työskentelyyn tulee automaattisesti mukaan laaduntarkkailu ja parantaminen, ja jopa tuotekehitys. Työskentelyn tehokkuus muuttuu ja työtä tehdään erilaisella innolla. Pakkaaminen, toimitus ja laskutus ovat osa prosessia, eikä niitä tarvitse opetella teoreettisesti tai teennäisillä harjoituksilla. Vaikka muovialan opiskelijat eivät tulevaisuudessa perustaisikaan omaa yritystä, ovat NYyrittäjyyden hyödyt selkeät. Opiskelijat oppivat ymmärtämään, mitä kaikkea yrittäjyys pitää sisällään ja ymmärtävät yrityselämän toimintaa uudesta näkökulmasta. Uskon vakaasti, että vuosi NY-yrittäjänä -kokemus tuottaa yrityksille parempia, vastuullisempia ja omaaloitteisempia työntekijöitä. Tulokset Opintonsa keskeyttäneiden määrä toisen opintovuoden aikana väheni selkeästi ensimmäisen vuosi NY-yrittäjänä ohjelman aikana. Kuvissa 4 ja 5 on esitetty muovialan eroamistilastot vuonna 2011 aloittaneiden ryhmästä, sekä vuonna 2012 aloittaneiden ryhmästä. Tilastoista voidaan havaita selkeä eroamisprosentin aleneminen vuonna 2012 aloittaneen ryhmän osalta toisen opiskeluvuoden aikana, kun NY-yrittäjyyttä ja moduulijärjestelmää alettiin toteuttamaan. Ainoastaan yksi opiskelija keskeytti opintonsa muovialalla henkilökohtaisista syistä johtuen kyseisessä ryhmässä. Vuonna 2011 aloittaneiden ryhmästä yksi opiskelija keskeytti opintonsa vuonna , mutta hän hakeutui takaisin alan opintoihin vuonna 2012 aloittaneiden ryhmään ja otti myös osaa vuosi NY-yrittäjänä ohjelmaan ja sai opintoja kerrytettyä huomattavasti aiempaa enemmän. SIVU 8

10 Kuva 4. Kumi ja muovialan perustutkinnon (2011 aloittaneet) erotilasto. (Koulutuskeskus Salpaus, 2014) SIVU 9

11 Kuva 5. Kumi ja muovialan perustutkinnon (2012 aloittaneet) erotilasto. (Koulutuskeskus Salpaus, 2014) Opiskelijoiden kokemukset olivat positiivisia ja kaikki ohjelmaan osallistuneet pääsivät tienaamaan ainakin hieman taskurahaa. He kokivat opiskelumotivaationsa paremmaksi, kun tekeminen oli mielekästä ja opinnotkin etenivät aikaisempia vuosikursseja paremmin. Moduulijärjestelmä toimi hyvin ja sen myötä yksilöllisiä opintopolkuja on toteutettu onnistuneesti. Kaksi ylioppilaspohjaista ensimmäisen vuoden opiskelijaa suorittivat yhden moduulin työssäoppimisjaksolla ja yksi sähköalan perustutkinnon suorittanut opiskelija suoritti kaksi moduulia työssäoppimassa ja suoritti kesän aikanakin opintoja työssäoppien. Muutamalla opiskelijalla jäi opintoja suorittamatta poissaolojen vuoksi, mutta moduulijärjestelmän ansiosta he eivät jääneet luokalleen, vaan suorittavat puuttuvia opintoja syksyllä ennen työssäoppimisen alkamista. Eräs opiskelija oli aikeissa lopettaa opintonsa tänä syksynä suuren rästitaakan vuoksi, joten etsimme hänelle työssäoppimispaikan, jossa hän saa suoritettua opintoja eteenpäin ja saa siten motivaatiota rästien suorittamiseen. Tämä osoittautui hänen kohdallaan toimivaksi ratkaisuksi. Toki kehitettävääkin ensimmäisestä vuodesta jäi esimerkiksi attoaineiden integroitumisen osalta. Toivomme, että tulevina vuosina saamme attoaineiden opettajat innostumaan integraatiosta paremmin, jolloin esimerkiksi opintojen tiivistäminen 2-2,5 vuoteen olisi mahdollista. Nyt suunnitelmissa on esimerkiksi äidinkielen suorittaminen projektioppimisen keinoin osana ammattiin oppimista, ja siihen liittyen työssäoppimispaikan hankinta harjoitustyönä tehdyllä työhakemuksella ja ansioluettelolla. Tähän liittyisi myös työpaikkahaastattelu työssäoppimispaikalla, jossa saisi aitoa palautetta haastattelutilanteessa toimimisesta. Opetusmenetelmien ja oppimistehtävien rakentaminen järjestelmään sopivaksi jatkuvat edelleen. Kokemusten ja tulosten perusteella kehitämme opetustamme, jotta oppimistulokset saadaan paremmiksi ja keskeyttämiset vähenisivät entisestään. Kaikkia keskeytyksiä ei tietenkään voi, eikä oikeastaan pidäkään estää, sillä jokainen opiskelija kulkee oman polkunsa opintojen tiellä, eikä se voi kaikille muovinen tie, vaikka se kuinka tasaiseksi olisi tallattu. Ja toisaalta joskus on hyvä poiketa ojan puolella, jotta huomaa kuinka hyvä polku olikaan astella. Kehitystyö opetussuunnitelman parissa jatkuu tänä vuonna, kun uudet tutkinnon perusteet oppimispisteineen ja uusi jaksojärjestelmä astuvat voimaan ensi syksynä. Myös Salpauksen johtoryhmän päätös siitä, ettei muovitekniikan perustutkinnossa ole sisäänottoa syksyllä 2015 vaikuttaa tulevaisuuden suunnitelmiimme, sillä tämä tarkoittaa vuoden taukoa myös NYyritystoiminnassamme. Opetussuunnitelmauudistuksen ohessa kehitämme muovialalle myös aikuiskoulutukseen sopivia joustavia ratkaisumalleja, jotta voimme palvella jatkossa paremmin aikuisopiskelijoita ja muovialan yrityksiä. Vaikka opetussuunnitelmauudistuksemme keskittyvät joustavien, työvaltaisten opintopolkujen ja NY-yrittäjyyden kautta läpäisyn tehostamiseen ja opintojen keskeyttämisen ehkäisemiseen, lääkitsee se enemmän seurausta kuin varsinaista syytä. Syynä kun pohjimmiltaan on alan huono vetovoima, on sen parantaminen varmasti jatkossakin suurin haasteemme. Uskon kuitenkin, että opinnoissa viihtyvät, alalle työllistyvät ammattilaiset ovat merkki siitä, että asioita tehdään oikein ja myös erinomainen mainos siitä, että muovialaa kannattaa tulla opiskelemaan. SIVU 10

12 Lähdeluettelo Kemianteollisuus Ry. (28. Lokakuu 2014). Ala numeroin: Kemianteollisuus Ry. Noudettu osoitteesta Kemianteollisuus Ry:n kotisivut: Kivistö, H. (2010). Opettaja -lehti, 2010(50). Koulutuskeskus Salpaus. (2012). Erityisopetuksen suunnitelma. Koulutuskeskus Salpaus. (28. Lokakuu 2014). Supertietovarasto. Kärhä, V. (1. Lokakuu 2014). Muoviteollisuus Ry. (M. Keskinen, Haastattelija) Muoviteollisuus Ry. ( ). Muovin tulevaisuuden näkymät: Muoviteollisuus Ry. Noudettu osoitteesta Muoviteollisuus Ry:n kotisivut: Vehviläinen, J.;& Koramo, M. (2013). Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma vuosina Tampere: Opetushallitus. SIVU 11

Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma. Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä

Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma. Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä Yhdessä hankkeen tavoitteet Porvoon Ammattiopistossa Läpäisyn tehostaminen

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Yhdessä koulutustakuuseen - hankkeen avausseminaari 22.4.2015 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Ammatillinen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

Arkioppimisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Arkioppimisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arkioppimisen tunnistaminen ja tunnustaminen Eurooppalainen opintopolku verkosto http://eurooppalainenopintopolku.fi/index.php Leonardo kesäpäivät 2014 3.6.2014 Anne Mari Behm Savonlinnan ammatti ja aikuisopisto

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA. (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi

KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA. (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi KIELENOPPIMISEN OSA-ALUEITA: 1.KUULLUN YMMÄRTÄMINEN 2.PUHUMINEN ENGLANTI 1-2 KURSSIEN ARVIOINNIN KOHTEET: 1. Tiedonhankinta

Lisätiedot

VAASAN AMMATTIOPISTO

VAASAN AMMATTIOPISTO VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA KULTTUURIALA Media-assistentti Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon tutkintokohtainen opetussuunnitelma

Lisätiedot

ATOT TYÖSSÄOPPIEN Laajennetun työssäoppimisen kokeilu Roadshow /kevät 2012

ATOT TYÖSSÄOPPIEN Laajennetun työssäoppimisen kokeilu Roadshow /kevät 2012 ATOT TYÖSSÄOPPIEN Laajennetun työssäoppimisen kokeilu Roadshow /kevät 2012 1 ATTO = Ammattitaitoa Täydentävä Tutkinnon Osa Ammatillisissa perustutkinnoissa on 20 ov attoja 16 ov pakollisia tutkinnon osia

Lisätiedot

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Kiinni Työelämässä Mahis työhön projektin väliseminaari 11.11.2009 Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen - yksikkö Opetushallitus Ammatillisten

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus

Ammatillinen koulutus Ammatillinen koulutus pähkinänkuoressa AMMA projekti, 2005. Ammatillinen koulutus maahanmuuttajille. YLIOPISTOT 4-7 vuotta Suomen koulutusjärjestelmä AMMATTIKORKEA- KOULUT, 4 vuotta Suomessa kaikki käyvät

Lisätiedot

OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013

OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013 OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013 1. 2+1 TOTEUTUKSEN KRITEERIT 2. 2+1 MALLIN TOTEUTUS RAKENNUSALALLA 3. OPPIMISPOLKUJA 4. POSITIIVISTA / POHDITTAVAA Oppisopimusfoorumi Hannu Rinne TUTKINNON TAVOITTEET KOLMELLE

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

1-vuosi. 2-vuosi. 3-vuosi. 1- jakso 2- jakso 3- jakso 4- jakso 5- jakso AMMATILLINEN TYÖSSÄOPPIMINEN AMMATILLINEN LÄHIJAKSO ATTO-OPINNOT LÄHIJAKSONA

1-vuosi. 2-vuosi. 3-vuosi. 1- jakso 2- jakso 3- jakso 4- jakso 5- jakso AMMATILLINEN TYÖSSÄOPPIMINEN AMMATILLINEN LÄHIJAKSO ATTO-OPINNOT LÄHIJAKSONA 1- jakso 2- jakso 3- jakso 4- jakso 5- jakso 1-vuosi 2-vuosi 3-vuosi AMMATILLINEN TYÖSSÄOPPIMINEN AMMATILLINEN LÄHIJAKSO ATTO-OPINNOT LÄHIJAKSONA ATTO-OPINNOT INTEGROITUNA AMMATILLISEEN TYÖSSÄOPPIMISEEN

Lisätiedot

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI Valmis -hanke Salon seudun ammattiopisto Toimintamalli Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaaminen työelämään hotelli-,

Lisätiedot

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11. VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013 Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.2013 7.11.2013 2 Miten vastataan työelämälähtöisyyteen?? 7.11.2013 3 7.11.2013

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Kummiyritystoiminta on konseptoitu ja pilotoitu Tulevaisuuden ammattiosaajat pk-yrityksissä Etelä-Pohjanmaalla -hankkeessa vuosina 2012-2014 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013. Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013. Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11. VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013 Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.2013 Kehittämiskohde: Opintopolut Mitä? Tutkintojen opintopoluissa toteutetaan

Lisätiedot

LUONNONTIETEIDEN ALA Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto Datanomi

LUONNONTIETEIDEN ALA Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto Datanomi N TUTKINTOKOHTAINEN OSA LUONNONTIETEIDEN ALA Datanomi Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnon tutkintokohtainen opetussuunnitelma OPH:n määräys 85/011/2014 (sisältää

Lisätiedot

Pedagogisen johtamisen hyvät käytännöt. Merja Rui lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

Pedagogisen johtamisen hyvät käytännöt. Merja Rui lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus Pedagogisen johtamisen hyvät käytännöt Merja Rui lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus SALPAUKSEN TUNNUSLUVUT Koulutuskeskus Salpaus on perustettu 1.1.2001 ja se muodostaa Päijät-Hämeen

Lisätiedot

2013 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä

2013 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä Saimaan ammattiopisto Sampo tarjoaa ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille sekä koulutus- ja kehittämispalveluja yrityksille ja muille yhteisöasiakkaille. Saimaan ammattiopisto Sampo aloitti toimintansa

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti Oppisopimus toimintamallin arviointi Perusraportti 1. Olen Vastaajien määrä: 8 0 1 2 3 työelämän edustaja opiskelija opettaja koulutusorganisaation johtoa 2. Yllä olevan oppisopimusmallin (kuva) selkeys

Lisätiedot

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla?

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Johanna Korkeamäki Tutkija, VTM 1.12.2014 1 Opintojen keskeyttäminen Opinnot keskeytti viiden vuoden seurannassa 15 % lukion aloittaneista ja joka neljäs

Lisätiedot

Omnian avoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustavia polkuja

Omnian avoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustavia polkuja Omnian aoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustaia polkuja Marja Muukkonen ja Jaanamari Österman Aoin ammattiopisto Mahdollisuus suorittaa ammattiopiston ammatillisen perustutkinnon opetussuunnitelman

Lisätiedot

Ammattistartin merkitys hakijalle ja opiskelijalle, tilastollinen tarkastelu

Ammattistartin merkitys hakijalle ja opiskelijalle, tilastollinen tarkastelu sivu 1/ 5 Ammattistartin merkitys hakijalle ja opiskelijalle, tilastollinen tarkastelu 1. Johdanto Tässä kartoituksessa tarkastelemme Ammattistartin merkitystä ensiksi hakijan näkökulmasta, toiseksi sen

Lisätiedot

VAASAN AMMATTIOPISTO

VAASAN AMMATTIOPISTO VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA KULTTUURIALA Artesaani Dokumentin tiedot Dokumentin nimi tutkintokohtainen suunnitelma Määräys 53/011/2014 (sisältää määräyksen 4/011/2015

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

VAASAN AMMATTIOPISTO

VAASAN AMMATTIOPISTO VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Elektroniikka-asentaja, ICT-asentaja Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Laatija Tila Tieto- ja tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin Johanna Venäläinen Kenelle ja miksi? Lähtökohtana ja tavoitteena on - tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen

Lisätiedot

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten oppilaitosten ja työpajojen välinen yhteistyön toimintamalli Hämeenlinnan seudulla Tämä julkaisu on toteutettu osana Yty-hankkeen toimintaa.

Lisätiedot

OTA TALTEEN! Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot MUOVISTA AMMATTI. - Ammatista tutkinto

OTA TALTEEN! Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot MUOVISTA AMMATTI. - Ammatista tutkinto Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot OTA TALTEEN! MUOVISTA AMMATTI - Ammatista tutkinto Suorita perus-, ammattitai erikoisammattitutkinto Muovien kiehtovaan maailmaan pääsee montaa reittiä. Ilman

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamishankkeet Joustavuutta oppimiseen ja Jousto

Läpäisyn tehostamishankkeet Joustavuutta oppimiseen ja Jousto Läpäisyn tehostamishankkeet Joustavuutta oppimiseen ja Jousto Opetuksen järjestäminen uudella tavalla Orimattilassa kone- ja metallialan perustutkinnossa Ari Mansikkaniemi ja Kirsi Manninen FOJO Fiksua

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

11.12.2012. Ammattistarttilaisen polku - Starttaako moottori

11.12.2012. Ammattistarttilaisen polku - Starttaako moottori Ammattistarttilaisen polku - Starttaako moottori 1 APUA MULLA EI OO OPISKELUPAIKKAA! MITÄ MÄ TEEN? Zoomausopas opiskelijoille jotka eivät saaneet 2 asteen koulutuspaikkaa Hakuaikaa myöhennettiin heinäkuulle

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman seurannan tuloksia

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman seurannan tuloksia Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman seurannan tuloksia Ohjauksen vastuutaho: koulutuksen järjestäjä Ohjauksen vastuutaho: perusopetuksen järjestäjä KOULUTUS Lukiokoulutus PERUSOPETUS Oppilaanohjausta

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm

Lisätiedot

Ammattireitti. Laajennetun työssäoppimisen kokeilu. Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä

Ammattireitti. Laajennetun työssäoppimisen kokeilu. Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä Ammattireitti Laajennetun työssäoppimisen kokeilu Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä Laajennetun työssäoppimisen kokeilu Oulun seudun ammattiopisto OSAO on mukana Opetushallituksen rahoittamassa

Lisätiedot

Stadin ammattiopisto

Stadin ammattiopisto Stadin ammattiopisto Lukuvuoden 2014-2015 aloitustilaisuus Leena Mäkelä 4/5/13 Tervetuloa töihin! Stadin ammattiopiston toinen lukuvuosi alkaa Opiskelijarekrytointi jatkuu edelleen Oppimisympäristöjä parannetaan

Lisätiedot

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015 VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus Käynnistyy 11.8.2015 Korvaa nykyiset neljä koulutusta Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (Ammattistartti) Ammatilliseen

Lisätiedot

KYLLÄ MÄ SEN AMMATIN HALUAISIN

KYLLÄ MÄ SEN AMMATIN HALUAISIN KYLLÄ MÄ SEN AMMATIN HALUAISIN Erityistä tukea tarvitsevien nuorten koulutuspolut Anna-Leena Klemetti-Falenius, lehtori Marjaana Salmi, erityisopettaja Seurakuntaopisto Tuurilla vai tutkinnolla Koulutuksen

Lisätiedot

Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet

Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet Puutarha-alan kehittämispäivät 20.-21.11.2014 Axxell Överby Anne Liimatainen, Opetushallitus Aiheet Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet Puutarha-alan tutkintojen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 0-0 n tulokset..0 Heikki Miettinen Lukion. vuosikurssin palvelukykykysely 0-0 Vastaukset Opiskelijat Vastaukset Vastaus% Espoo 0 0 % Helsinki, kaupungin lukiot %

Lisätiedot

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET AMMATILLISEN TUTKINNON OSAN MUODOSTUMINEN JA TUTKINNON OSIEN VALINNAISUUS 19.11.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Läpäisyn tehostaminen - seminaari Kokemuksia ja näkemyksiä keskeyttämisestä ja läpäisystä

Läpäisyn tehostaminen - seminaari Kokemuksia ja näkemyksiä keskeyttämisestä ja läpäisystä 7.2.2012 Tulevaisuuden Päivi Kortesniemi tekijät Tavastiasta 1 Läpäisyn tehostaminen - seminaari Kokemuksia ja näkemyksiä keskeyttämisestä ja läpäisystä Opiskelijapalvelupäällikkö Päivi Kortesniemi Järjestelmäasiantuntija

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Tutkintojärjestelmän/perusteiden kehittämisen tahtotila

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Oppilaitosten kehittämishankke et

Oppilaitosten kehittämishankke et Oppilaitosten kehittämishankke et Oppilaitosseminaari 16.11.2012 Eija Karhatsu 11.01.13 KASELY / ek Koulutuspoliittisia linjauksia ja tavoitteita /OKM Pitkät koulutusurat lyhyemmiksi Suuret koulutustasoerot

Lisätiedot

Avoin ammattiopisto. Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli

Avoin ammattiopisto. Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli Avoin ammattiopisto Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli Taustaa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän Nuorten tuki hanke Ohjaamo malli Nuorten pitkäkestoinen ohjaus ja tuki http://avoinammattiopisto.ning.com/page/ohjaamo-1

Lisätiedot

Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta

Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta Lausunto 1(5) Opetushallitus PL 380 (Kumpulantie 3) 00531 Helsinki Viite Opetushallituksen lausuntopyyntö 17/421/2008 Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta Pyydettynä lausuntona

Lisätiedot

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä Opintoviikoista osaamispisteisiin, ECVET Round Table - keskustelutilaisuus Helsinki ma 9.12.2013 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ELINTARVIKEALAN PERUSTUTKINTO

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ELINTARVIKEALAN PERUSTUTKINTO Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ELINTARVIKEALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 4 Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 43 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 10 Koulutuksen sisällöt ja

Lisätiedot

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Kokeilua kolme vuotta Tavoitteena tuottaa uusia testattuja toimintamalleja ja -tapoja laajamittaisen työssäoppimisen toteuttamiseen Lupa kokeilla ja todeta, mikä

Lisätiedot

Tutkinnon, opetuksen ja arvioinnin tietomalli, luonnos

Tutkinnon, opetuksen ja arvioinnin tietomalli, luonnos , opetuksen ja arvioinnin tietomalli, luonnos OPH Koulutusala Opintoala / Osaamisala Koulutusohjelma Tutkintonimike Koulutuksen järjestäjä & Työelämä Opiskelija & Opettaja Koulutus Hakemus Koulutuksen

Lisätiedot

AMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa

AMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa Mikä on ammattilukiotoiminta Torniossa? Mitä tahansa ammatillista perustutkintoa opiskeleva opiskelija voi opiskella perustutkinnon rinnalle myös ylioppilastutkinnon

Lisätiedot

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Kokeilun päätavoitteet Tuottaa uusia testattuja toimintamalleja ja -tapoja laajamittaisen työssäoppimisen toteuttamiseen Tavoitteena on, Edistää työssäoppimisen

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10. Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.2011 Sisältö 1. WinNova 2. Opiskelijoiden perehdyttäminen arviointiin 3.

Lisätiedot

Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot. Lukuvuosi 2015-2016

Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot. Lukuvuosi 2015-2016 Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot Lukuvuosi 2015-2016 Kahden tutkinnon suorittaminen - ammatillinen perustutkinto ja yo-tutkinto Opiskelijalla on mahdollisuus sisällyttää ammatilliseen perustutkintoonsa

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti on ollut todella mahtavaa! Olen todella tykännyt olla täällä ja sen myös huomaa arvosanoistani. Kiitokset ammattistartin keksijöille!

Lisätiedot

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjauksen osa-alueet Kasvun ja kehityksen tukeminen Itsetunto Itsetuntemus Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

TOPHOPS-OPSO hankkeen toteuttajakohtainen toimintasuunnitelma / Kanneljärven Opisto

TOPHOPS-OPSO hankkeen toteuttajakohtainen toimintasuunnitelma / Kanneljärven Opisto TOPHOPS-OPSO hankkeen toteuttajakohtainen toimintasuunnitelma / Kanneljärven Opisto Hankkeen nimi: TOPSHOPS-OPSO Hankeaika: Vuoden 2016 loppuun Toimijat: Kanneljärven Opisto, Lohjan Nuorisopalvelut, Vantaan

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Valmistautuminen opettajan työn suunnittelun muutokseen

Valmistautuminen opettajan työn suunnittelun muutokseen Valmistautuminen opettajan työn suunnittelun muutokseen Työelämälähtöiset oppimistulokset ja opiskelijalähtöisyys lähtökohtina Oulun seudun ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu Riitta Karusaari

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO. Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista

Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO. Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista Koul Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO Kuv Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen oppimistulosten

Lisätiedot

Itsearviointi osana ammatillista kasvua - välineitä ja käytäntöjä

Itsearviointi osana ammatillista kasvua - välineitä ja käytäntöjä Itsearviointi osana ammatillista kasvua - välineitä ja käytäntöjä Mari Korhonen Turun kristillinen opisto Mistä lähdettiin liikkeelle Valmis hanke Keskeyttäneiden kartoitus ja syiden läpi käyminen Luodaan

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS ERITYINEN-PROJEKTIN PÄÄTÖSSEMINAARI 20.3.2007

TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS ERITYINEN-PROJEKTIN PÄÄTÖSSEMINAARI 20.3.2007 TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS ERITYINEN-PROJEKTIN PÄÄTÖSSEMINAARI 20.3.2007 Anne Aalto, Kim Karlsson Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUSOHJELMAN PERUSTEET

Lisätiedot

Mitä hyötyä ECVET'stä?

Mitä hyötyä ECVET'stä? Mitä hyötyä ECVET'stä? Kansainvälisessä liikkuvuudessa hyvä, niin opiskelijoiden kuin työvoiman liikkuvuuden osalta Saadaan selkeämmät säännöt/selkeyttää tunnistamista ja tunnustamista Pisteytys antaa

Lisätiedot

Pehmeä lasku perustutkintoon koulutusmalli Jipot & jekut 22.4.2009

Pehmeä lasku perustutkintoon koulutusmalli Jipot & jekut 22.4.2009 Pehmeä lasku perustutkintoon koulutusmalli Jipot & jekut 22.4.2009 Maahanmuuttajanuorten VaSkooli Salon seudun koulutuskuntayhtymä Tomi Vuorela Mervi Leino 1 Pehmeä lasku perustutkintoon koulutusmallin

Lisätiedot

HAKEMUS 12.3.2013. Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille 2012-2015:

HAKEMUS 12.3.2013. Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille 2012-2015: Opetushallitus LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN Painopiste 1. Vaihtoehtoiset tavat suorittaa ammatillinen perustutkinto yhdistämällä oppilaitoksessa, työpajassa ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista sekä oppisopimuskoulutusta

Lisätiedot

Opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpauksessa. Merja Rui ja Heikki Tuomainen lehtorit, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

Opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpauksessa. Merja Rui ja Heikki Tuomainen lehtorit, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus Opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpauksessa Merja Rui ja Heikki Tuomainen lehtorit, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus Pedagoginen johtaminen Salpauksessa Opiskelijat ja työelämä Maarit

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN ENSIMMÄISEN VUODEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE Huhtikuu 2015 Vastausprosentti: 49,9 % Vertailuryhmä: Kaikki koulutusalat kaikki oppilaitokset Lukuvuoden

Lisätiedot

TEKNIIKAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO

TEKNIIKAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TEKNIIKAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO osaamista monialaiseen työnjohtamiseen ERIKOISAMMATTITUTKINTO Tutkintorakenne Tekniikan erikoisammattitutkinto on virallinen Opetushallituksen vahvistama erikoisammattitutkinto.

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Polkuja läpäisyn tehostamiseen III. Hankkeen tavoitteena on vähentää koulutuksen keskeyttämistä ja lisätä opintojen läpäisyä.

Polkuja läpäisyn tehostamiseen III. Hankkeen tavoitteena on vähentää koulutuksen keskeyttämistä ja lisätä opintojen läpäisyä. Polkuja läpäisyn tehostamiseen III Hankkeen tavoitteena on vähentää koulutuksen keskeyttämistä ja lisätä opintojen läpäisyä. Polkuja läpäisyn tehostamiseen III Hankkeen yhdistävänä tavoitteena on hyödyntää

Lisätiedot

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa

Lisätiedot

Muovialan tutkintoon valmistava koulutus

Muovialan tutkintoon valmistava koulutus Muovialan tutkintoon valmistava koulutus Tapio Hietaranta AEL on Suomen suurin tekniikan lisäkouluttaja Muoviteknologia kouluttaa Taito -kurssit ja Insko -seminaarit Yrityskohtaiset räätälöidyt koulutukset

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot