Joustavasti oppien ammattiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Joustavasti oppien ammattiin"

Transkriptio

1 Työvaltainen oppiminen ja Attointegraatio Nuori Yrittäjyys Modulointi Joustavasti oppien ammattiin MUOVIALAN OPETUS- JA TOTEUTUSSUUNNITELMAN UUDISTAMINEN LÄPÄISYN TEHOSTAMISEKSI JA KESKEYTTÄMISEN EHKÄISEMISEKSI Minna Keskinen Ammatillinen eritysopettajakoulutus 28. syyskuuta 2014

2 Tiivistelmä Joustavasti oppien ammattiin: Muovialan opetus- ja toteutussuunnitelman uudistaminen läpäisyn tehostamiseksi ja keskeyttämisen ehkäisemiseksi Tässä artikkelissa kerrotaan kehittämistyöstä, joka on tehty Koulutuskeskus Salpauksen Muovi- ja kumitekniikan koulutusalalle osana Koulutuskeskus Salpauksen Jousto - ja Joustokaks -hankkeita. Hankkeet ovat osa Opetushallituksen Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisen ohjelmaa. Kehittämistyön tavoitteena oli vähentää opintojen keskeyttämisiä ja lisätä siten läpäisyastetta opinnoissa kehittämällä opetus- ja toteutussuunnitelmia koulutuksenjärjestäjän strategian mukaisesti. Muovialan heikosta vetovoimasta johtuen alan opiskelijoiden keskeyttämisaste on yksi Koulutuskeskus Salpauksen suurimpia, mikä loi tarpeen kehittää opetusta ja uudistaa oppimisympäristöjä läpäisyn tehostamiseksi. Jousto- ja Joustokaks hankkeista haettiin konkreettisia keinoja opintojen keskeyttämisen vähentämiseksi. Uudistuksen keskiössä olivat opintojen moduloiminen, yrittäjyys oppimismenetelmänä ja attoaineiden integrointi läpäisyn tehostamisen keinoina. Kehittämistyön tuloksena muovialan opintojen keskeyttämisten väheneminen oli selkeästi nähtävissä tehtyjen toimenpiteiden seurauksena. Opiskelijat ovat motivoituneempia opiskeluun ja opintojen seuraaminen on jäsentyneempää. Myös attoaineiden integroinnin haasteet tulivat tutuiksi ja sitä lähdemmekin jatkokehittämään niin muovialan koulutuksessa, kuin Koulutuskeskus Salpauksen muillakin aloilla. Kehittämistyö läpäisyn tehostamiseksi jatkuu edelleen muovialalla opetus- ja toteutussuunnitelmia sekä menetelmiä kehittämällä. Jatkossa pyrimme myös tekemään toimenpiteitä opintoalan vetovoiman kasvattamiseksi yhteystyössä yrityselämän kanssa. Avainsanat: opetussuunnitelma, joustavuus, yrittäjyys, modulointi, integrointi Keywords: curricula, flexibility, entrepreneurship, modulation, integration SIVU 1

3 JOUSTAVASTI OPPIEN AMMATTIIN Muovialan opetus- ja toteutussuunnitelman uudistaminen läpäisyn tehostamiseksi ja keskeyttämisen ehkäisemiseksi Minna Keskinen Muovialan koulutuksen vähenevät hakijamäärät ja lisääntyvät opintojen keskeytykset aiheuttivat tarpeen uudistaa näkökulmaa opettajuuteen, opetusmenetelmiin ja oppimiseen. Osana Koulutuskeskus Salpauksen Jousto-hanketta lähdimme etsimään keinoja läpäisyn tehostamiseen niin opintojen moduloinnilla, NY-yrittäjyydellä kuin attoaineiden integroinnilla. Opetus- ja toteutussuunnitelmat haluttiin rakentaa tukemaan uusia oppimisympäristöjä ja joustavia tapoja oppia muovialan ammatti. Vetovoima hukassa Muoviala kuuluu ns. ei-vetovoimaisiin aloihin, joille opiskelijoista ei syksyisin ole tunkua. Yhteishaussa ala on opiskelijoilla usein kolmantena, neljäntenä tai vasta viidentenä vaihtoehtona, jolloin asenteellisesti alalle joudutaan, ei päästä. Ala kuuluu kemianteollisuuden aloihin, joita nuoriso ei tunnu pitävän mielenkiintoisina ja haluttavina ammattialoina, vaikka ala työllistää Suomessa hyvin. Työllistyminen ei välttämättä olekaan enää nykypäivän peruste ammatin opiskelulle nuorten keskuudessa, sillä vain kolmannes miespuolisista vastaajista pitää sitä opintoihin myönteisesti vaikuttavana tekijänä Opetushallituksen teettämän tutkimuksen mukaan (Vehviläinen & Koramo, 2013, s. 83). Toisaalta muovin julkinen imago perustuu negatiiviselle uutisoinnille, niin materiaalina, kuin työllistävänä teollisuudenalanakin. Uutisten keskiössä ovat valtamerien muovipyörteet ja YT-neuvottelut irtisanomisineen. Yritysten edustajat eivät ole innokkaita taistelemaan tuulimyllyjä vastaan mediassa, vaikka negatiivinen imago vaikuttaa negatiivisesti hyvän ja koulutetun työvoiman saamiseen. Tänä vuonna jo 4 % Suomen muovialan yrityksistä ilmoittaa tuotannon pullonkaulaksi ammattitaitoisen työvoiman puuttumisen ja luku kasvaa koko ajan (Kärhä, 2014). Kaiken kaikkiaan muovialan tunnettuus on heikko, eivätkä peruskoulua päättävien vanhemmat tai opinto-ohjaajat osaa kertoa alasta, jonka tuotteet kuuluvat kaikkien arkeen, mutta kaikki muu tieto on vähäistä. Pienenä alana jäämme helposti isompien jalkoihin myös oppilaitoksen koulutuksen markkinoinnissa ja alan koulutusta on viime vuosina vähennetty, vaikka Suomen muoviteollisuuden ja muoviosaamisen yhtenä merkittävänä uhkana nähdään koulutusmahdollisuuksien väheneminen (Muoviteollisuus Ry, 2014). Teollisuus ja erityisesti kemianteollisuus tarvitsee kiistatta tulevaisuudessa osaavaa työvoimaa ja tämä tarve on kansantaloudellinen tosiasia. Kemianteollisuus kattaa noin neljänneksen Suomen viennistä, joten vaikka ala on pieni, sen merkitys bruttokansantuotteelle on huomattava (Kemianteollisuus Ry, 2014). Pienenä maana Suomi tarvitsee kipeästi vientituottoa ja työllistäville aloille koulutettua teollisuuden työvoimaa, jotta hyvinvointivaltiomme kasvavat kustannukset voidaan kattaa. Ei vetovoimaa ei motivoituneita oppijoita Ongelmaksi alan koulutuksessa on vetovoiman puuttuessa muodostunut se, että muovitekniikan perustutkinnon ryhmä koostuu pääasiassa muilta koulutusaloilta opiskelijavalinnan ulkopuolelle jääneistä, ei motivoituneista ja syrjäytymisriskissä olevista opiskelijoista. Ryhmässä on usein vain SIVU 2

4 muutama opiskelija, jotka ovat aidosta kiinnostuksesta hakeutuneet alalle opiskelemaan. Vajaata ryhmää täydennetään usein lisähaulla, minkä myötä muun koulutuksen ulkopuolelle jääneiden määrä ryhmässä vain kasvaa, jolloin vallitsevana asenteena ryhmässä on alalle joutuminen ja negatiivinen asennoituminen opiskeluun. Opetushallituksen vuonna 2011 käynnistämässä Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelmassa tehdyn tutkimuksen mukaan kiinnostava ala on ylivoimaisesti tärkein opintoihin myönteisesti vaikuttava asia (kuva 1). On siis luonnollista, että tämän tekijän puuttuminen vaikuttaa opiskeluasenteeseen negatiivisesti. Kuva 1. Opiskelijoiden mielipidekyselyn kooste opintoihin myönteisesti vaikuttavista asioista. (Vehviläinen & Koramo, 2013, s. 83) Muoviala ei ole opintoalana kovin helppo, vaan vaatii opiskelijoilta käsityötaitoja, koneiden käyttötaitoja, loogista päättelykykyä, kemian ja fysiikan ymmärrystä, laatutietoutta, teknistä piirustusten lukutaitoa ja monia muita taitoja. Koska alalle pääsee opiskelemaan, vaikka peruskoulun päättötodistus muodostuu pääasiassa heikoista arvosanoista, voi monet asiat tuntua opiskelijoista liian vaativilta ja siten myös keskeyttämisen riski kasvaa. Todellisuudessa ongelma ei ole niinkään opiskelijoiden osaamattomuudessa vaan ennemminkin opiskelutaitojen puutteessa. Kun heikkoihin opiskelutaitoihin yhdistetään heikko motivaatio asian oppimiseen, on vääjäämättä suurena riskinä opintojen keskeyttäminen. Tärkeänä tekijänä muovialan läpäisyn tehostamiseksi voidaankin siis nähdä sekä motivaatiotason nostaminen että joko opiskelutaitojen parantaminen tai oppimistavan ja -ympäristön muuttaminen pois perinteisestä luokkaopetuksesta. SIVU 3

5 Opintojen keskeyttäminen ongelmana Muovialalta valmistuu keskimäärin alle puolet opintonsa aloittaneista. Syyt suureen keskeyttämisten määrään ovat moninaiset, mutta pääasiallisesti keskeyttämiset johtuvat siitä, että ala ei ole alun perinkään opiskelijaa kiinnostanut, eikä opiskelijalla ole välttämättä valmiuksia alalla menestymiseen. Opiskelijan elämänhallintataidot saattavat olla hukassa ja asiat omassa elämässä niin sekaisin, ettei opiskelu onnistu. Univaikeudet, peli-, ihmissuhde-, alkoholija/tai huumausaineongelmat ovat todellisia ongelmia myös muovialan opiskelijoilla. Osalla opintoja haittaavat erilaiset oppimisvaikeudet, kuten kielelliset erityisvaikeudet sekä keskittymisen tai käyttäytymisen vaikeudet. Kun näihin vaikeuksiin lisätään heikko oppimismotivaatio, on opiskelu erityisen haastavaa, jopa mahdotonta. Poissaoloja kertyy ja niiden aiheuttama rästitöiden määrä muodostuu kohtuuttomaksi painolastiksi opiskelijalle. Keskeyttäminen on helpompaa, kuin asioiden selvittäminen ja korjaaminen. Poissaoloihin puuttuminen ja niiden syiden selvittäminen on ensisijaisen tärkeää, jotta opiskelijan opinnot etenevät. Kuitenkin monissa tapauksissa opettajat ovat melko voimattomia, kun täysi-ikäinen opiskelija on opinnoista poissa. Vaikka syyt poissaoloihin olisi selvillä, ei niihin silti pystytä vaikuttamaan oppilaitoksen taholta. Siksi jo opintojen alussa on tärkeää saada opiskelijat innostumaan alan opinnoista ja huolehtia turvallisen ryhmän muodostumisesta, jotta kouluun tuleminen on niin mukavaa, ettei opiskelija edes halua olla sieltä poissa. Mikäli poissaoloja kuitenkin syystä tai toisesta tulee, pitää niiden korvaaminen tehdä opiskelijalle mahdolliseksi ja antaa siihen riittävää ohjausta aikaisessa vaiheessa. Opintojen aikana opiskelijan mielenkiintoa alaan ja opintoihin on pidettävä yllä, sekä opiskelijaa on hyvä motivoida eteenpäin erilaisilla porkkanoilla. Myös tehokkaat tukitoimet oppimisvaikeuksien huomioimisessa ovat erityisen tärkeitä. Koulutuskeskus Salpauksen tavoitteeksi erityisopetuksessa on asetettu koko ikäluokan ammatillinen koulutus ja työelämään valmennus, sekä koulutuksellisen syrjäytymisen ehkäisy (Koulutuskeskus Salpaus, 2012). Jousto-projektista alkuun (Kivistö, 2010) Opetushallitus käynnisti syksyllä 2011 ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman, jonka tavoitteena on vähentää ammatillisen koulutuksen keskeyttämistä ja lisätä tutkinnon suorittaneiden osuutta. Ohjelmaa on toteutettu koulutuksen järjestäjien koordinoimien kehittämishankkeiden kautta, joita Koulutuskeskus Salpauksessa ovat olleet Joustavuutta oppimiseen hanke vuosina , Jousto hanke vuosina ja Joustokaks hanke vuosina Muoviala lähti mukaan Jousto -hankkeeseen syksyllä 2012, koska keskeyttämislukumme olivat Salpauksen suurimpia ja tilanne vaati nopeita korjaustoimia. Hankkeen kautta löydettiinkin hyviä ajatuksia ja ideoita, joita lähdettiin vauhdilla toimeenpanemaan alan koulutuksessa. Ensimmäisenä huomattiin yrittäjyys opetusmenetelmänä, jota toteutettiin Nuori Yrittäjyys konseptilla pilottiryhmässä SIVU 4

6 Koulutuskeskus Salpauksen kiinteistönhoidon perustutkinnon opinnoissa. Yrittäjyys opetusmenetelmänä -idea vaikutti aivan loistavalta muovialalle, sillä koulutammehan työntekijöitä tuottavaan teollisuuteen, joten miksei tuotteita valmistettaisi myytäviksi asti. Kiinteistönhoitoalan KIHO-konsernin pääjehu, lehtori Petri Sinisalo kävi esittelemässä meille muovialalaisille asiaa ja innostuimme ideasta niin paljon, että pyörät laitettiin heti pyörimään. Ryhdyimme suunnittelemaan koko opetussuunnitelmaamme uudelleen NY-yrittäjyyden (=Nuori Yrittäjyys) pohjalta. Samaan opetussuunnitelmauudistukseen otettiin joustavien ja yksilöllisten opintopolkujen mahdollistamiseksi modulointi, eli opintojaksot ositettiin jaksojärjestelmään sopivaksi jakamalla ne 6 opintoviikon osiin, siten että joka jaksossa opiskelija suorittaa yhden kokonaisuuden. Tällä pyrittiin siihen, että opinnot koostuvat selkeistä osakokonaisuuksista, joita opiskelija pystyy suorittamaan joustavasti eri tavoin, erilaisilla aikatauluilla ja eri oppimisympäristöissä. Samalla opintojen seuranta helpottuu niin opiskelijoille, kuin opettajillekin. Tämä mahdollistaa myös opintojen aloittamisen missä vaiheessa vuotta hyvänsä, sekä muun muassa laajennetun työssäoppimisen siten, että suurimman osan moduuleista voi suorittaa työssä oppimalla. Opetushallituksen raportin mukaan opintojen keskeyttämiseen ja venymiseen liittyy eräänlainen epäselvyys omien opintojen tilanteesta (Vehviläinen & Koramo, 2013, s. 51). Tämän olemme havainneet merkittäväksi tekijäksi myös muovialalla, ja laajat opintokokonaisuudet, jotka jatkuvat koko lukuvuoden, ovat lisänneet ongelmaa. Moduulijärjestelmä helpottaa kaaosta ja selkiyttää opintojen rakennetta, helpottaen myös rästitehtävien hallintaa. Ryhmänohjaajan työ opintojen seurannan osalta helpottuu, mikä mahdollistaa myös varhaisen puuttumisen opiskelijan ongelmiin opinnoissa. Attoaineiden integrointi ammatillisiin aineisiin otettiin huomioon, kun uusimme toteutussuunnitelmaamme ja sen toteuttamista käynnistellään vaiheittain aina mahdollisuuksien mukaan. Attoaineiden integroinnin koettiin Opetushallituksen raportin mukaan lisäävän opiskelijoiden motivaatiota ja lyhentävän opiskeluaikoja, vaikka se nähtiin myös haastavana kehittämiskohteena (Vehviläinen & Koramo, 2013, s. 113). Samanlaisia kokemuksia on saatu myös Koulutuskeskus Salpauksessa mm. kone- ja metallialan koulutuksessa Orimattilassa. Opetussuunnitelmauudistus Motivaatio Työelämätaidot Modulointi Yksilölliset, joustavat opintopolut Opintojen etenemisen seuranta NYyrittäjyys ATTOintergaatio Työvaltainen oppiminen Sitominen tosielämään Kuva 2. Opetus- ja toteutus suunnitelmauudistuksen osa-alueet ja tavoitteet. SIVU 5

7 Opetus- ja toteutussuunnitelmien uudistustyö aloitettiin syksyllä 2013 ja työn lähtökohtana oli modulointi, attointegrointi ja NY-yrittäjyyden toteuttaminen. Modulointia lähdettiin pohtimaan siten, että opinnot jaettiin selkeisiin kokonaisuuksiin, jotka voitiin sitoa yhteen ja toteuttaa yhden jakson aikana. Kuvassa 3 esitetään valmis modulointi. 1. vuosi Tuotannossa toimiminen 30 ov + atot 10 ov (2 ov/jakso) Turvallinen työskentely tuotannossa 6ov Työtekniikat 6ov Tuotantotyön perusteet 6 ov Ruiskuvalun ja automaation perusteet 6ov Ekstruusiomenetelmien perusteet 6ov 2.vuosi Muovituotteiden valmistus 30 ov + atot 6ov +NY yrittäjyys 4 ov (2 ov/jakso) Mekaaninen työstö 6ov Kertamuovit ja komposiitit 6ov Lämpömuovaus 6 ov Ruiskuvalu ja robotiikka 6 ov Ekstruusimenetelmät ja jälkikäsittely 6 ov 3. vuosi Kaikille valinnaiset tutkinnon osat 30 ov+ Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 ov Kaikille valinnaiset tutkinnon osat, 8 ov Kaikille valinnaiset tutkinnon osat, 2 ov+ 2 ov + 4 ov Kaikille valinnaiset tutkinnon osat, 8ov Kaikille valinnaiset tutkinnon osat, 6 ov Vapaasti valittavat tutkinnon osat, 2 ov Vapaasti valittavat tutkinnon osat, 8ov Kuva 3. Muovialan modulointi uusitussa opetus-/totetutussuunnitelmassa. (Oppilaitos, NY-yritys, Työssäoppiminen). Moduloinnin tarkoituksena on mahdollistaa yksilölliset opintopolut, sekä helpottaa opintojen etenemisen seurantaa opiskelijalle ja opettajalle. Opiskelija ja opettaja näkevät opintojen tilanteen selkeästi jokaisen jakson jälkeen, jolloin voidaan kiinnittää heti huomiota siihen, jos opinnot eivät etene tai opiskelijalla on puuttuvia tehtäviä. Jos opiskelijalla on jossain jaksossa liikaa poissaoloja, eikä moduulista tule suoritusmerkintää, voi hän suorittaa moduulin toisena ajankohtana, eikä näin ollen esimerkiksi jää luokalleen. Toisaalta esimerkiksi opiskelija, jolla on aikaisempaa osaamisen tunnistamista ja tunnustamista voi suorittaa minkä tahansa moduulin työssäoppimalla ja vaikka kesäaikana, jolloin opinnot kertyvät joutuisammin ja valmistuminen aikaistuu. Moduuleita ei tarvitse suorittaa tietyssä järjestyksessä, joten se tuo vapautta yksilöllisten opintopolkujen suunnitteluun. Moduulien sisällöt eivät myöskään ole aikaan sidottuja, vaan tavoittelevat tiettyä osaamista, jolloin toinen opiskelija voi suorittaa moduulin sisällön neljässä viikossa ja toinen kuudessatoista. Toisessa moduulissa tilanne voi olla päinvastoin opiskelijoiden erilaisista vahvuuksista johtuen. Tämä ennakoi osaamispisteisiin siirtymistä opetussuunnitelmassa ja vastaa osaamisperustaisuuden ajatukseen opintojen suorittamisessa. Moduloinnin suurimpana haasteena näen opettamisen ajatusmallin muuttamisen pois perinteisestä luokka- ja tuntiopetuskulttuurista kohti projektioppimisen ja ongelmaperustaisen oppimisen malleja. Opettajalta ja opettamiselta vaaditaan joustavuutta ja täysin uudenlaista asennoitumista. Jokainen opiskelija ei enää opikaan asioita samalla peruskaavalla, vaan tapoja on lähes yhtä monta, kuin on opiskelijoitakin. Vaikka tämä on erittäin suuri mahdollisuus, se tuo myös haasteita, joiden ratkaiseminen vaatii kokeneeltakin opettajalta harjoittelua ja soveltamisen taitoa sekä ennen kaikkea tahtoa uudistaa ja uudistua. Oppimistehtävät ja SIVU 6

8 opetuksen sisältö tulee miettiä uudestaan, jotta opintopolkujen yksilöllistäminen onnistuu oppilaitoksen arjessa sujuvasti. Atto-aineet on pyritty sijoittamaan modulointiin siten, että niiden integrointi ammatillisiin aineisiin olisi mahdollisimman luontevaa. Esimerkiksi kemian kurssi järjestetään ensimmäisen vuoden ensimmäisessä jaksossa, koska ammatillisissa aineissa opiskellaan muovi- ja kumiraakaaineiden kemiaa. Fysiikka taas sijoittuu toiseen jaksoon, koska sen integroiminen ammatilliseen mittaustekniikkaan on luontevaa. Muovialan koulutuksessa toteutetaan tällä hetkellä osassa attoaineita 50/50 integraatiota, jolloin puolet attoaineista opiskellaan työsalissa käytännön työtehtäviin sitoen. Kaikissa atto-aineissa integrointi ei vielä toteudu, mutta toteuttamiseen haetaan toimivia malleja ja sitä lisätään asteittain mahdollisuuksien mukaan. Atto-integroinnin onnistumisessa sujuva yhteistyö atto- ja ammatillisten opettajien välillä on merkitsevässä asemassa. Muovialalla tämän tekee haasteelliseksi se, että atto-aineiden opettajamme vaihtuvat usein, eikä pitkän tähtäimen suunnitelmat ole aina mahdollisia. Moduloinnin avulla haluttiin tukea yrittäjyys opetusmenetelmänä -ajatusta. Tavoitteena on mahdollistaa se, että kaikki muovialan opiskelijat voivat olla mukana vuosi NY-yrittäjänä ohjelmassa toisena opiskeluvuotena. Toisen vuoden syksyllä opiskelijat perustavat yritykset ja lähtevät ideoimaan tuotevalikoimaansa sekä toteuttavat markkinointia. Kun tilauksia alkaa tulla, sisällytetään tuotteiden valmistus opiskelijan opintoihin siten, että NY-yrityksen työt ovat samalla harjoitustehtäviä johonkin moduuliin. Jos opiskelija tuottaa esimerkiksi lämpömuovattuja kappaleita myyntiin, suorittaa hän samalla lämpömuovaus moduulin opintoja. Attointegroinnin tavoitteena toisena opiskeluvuotena on tukea NY-yrittäjyyttä. Esimerkiksi matematiikka 3 opintojaksolla lasketaan NY-yrityksen tuotteiden katteita ja laskujen viivästyskorkoja. Uuden opetussuunnitelman mukaista opetusta lähdettiin harjoittelemaan jo elokuussa 2013, vaikka varsinainen uudistustyö oli vielä kesken. Modulointi otettiin käyttöön elokuussa 2013 sekä ensimmäisen, että toisen vuoden opintoihin ja vuosi NY-yrittäjänä opinto-ohjelma aloitettiin toisen vuoden opiskelijoiden kanssa. Samalla mietittiin, mitä asioita opetussuunnitelmassa pitää muuttaa, jotta modulointi, NY-yrittäjyys ja attointegrointi saadaan toimimaan. Uudistustyössä moduulit rakennettiin kokoamalla tutkinnon perusteiden sisällöistä selkeitä erillisiä osakokonaisuuksia siten, ettei niiden suorittaminen vaadi määrättyä järjestystä, ja että niiden oppiminen onnistuu joustavasti erilaisissa oppimisympäristöissä. Tutkinnon perusteiden rakenne salli hyvin ensimmäisen ja toisen vuoden opintojen moduloinnin jaksojärjestelmää tukevaksi, mutta kolmannen vuoden opinnoissa 10 opintoviikon kokonaisuuksien jakaminen viidelle jaksolle oli käytännössä mahdotonta toteuttaa järkevästi. Kokonaisuuden kannalta järkevintä olikin siirtää kaikki työssäoppiminen viimeiselle vuodelle. Työssäoppimisen suurin anti muovialalla on syventävä osaaminen spesifissä muovintyöstötekniikassa (kaikille valinnaiset tutkinnon osat), työelämätaitojen kehittyminen, sekä mahdollinen työllistyminen yritykseen, jossa on ollut työssäoppimassa. Nämä asiat puoltavat muovialan työssäoppimisen painottamisen viimeiselle opiskeluvuodelle. NY-yrittäjyys otettiin uudistuksessa huomioon toisen vuoden moduloinnin ja opetusmenetelmien suunnittelussa. Attoaineiden integrointia varten jokaiseen jaksoon jätettiin kaksi opintoviikkoa tilaa, eli jokaisessa jaksossa voidaan integroida kaksi opintoviikkoa attoaineita ammatilliseen kokonaisuuteen soveltuvasti. Nuori yrittäjyys motivaattorina Nuoren yrittäjyyden, eli NY-yrittäjyyden idea opetusmenetelmänä on loistava! Jo pelkästään se, että opiskelija voi tienata rahaa oppimalla, on varsin tehokas motivaattori. Mitä muuta NYyrittäjyys sitten antaa? Muovialan koulutuksessa NY-yrittäjyys on tuonut tullessaan useita SIVU 7

9 positiivisia sivuvaikutuksia. Opiskelijat oppivat ottamaan vastuun tekemisestään. Oman työn arviointi muuttuu aidoksi, asiakasta palvelevaksi ja kriittisemmäksi, jolloin työn laatu ja käden jälki paranevat. Työskentelyn aikataulutus muuttuu asiakkaan odotusten mukaiseksi, eikä koulupäivän pituus enää olekaan niin merkityksellinen. Tää on valmis, kelpaaks tää? muuttuu Miten tästä sais paremman -lauseeksi, ja Joks voidaan lähtee? kuulostaakin tältä: Voinko mä jäädä tekemään tän loppuun?. Suurin muutos tapahtuu opiskelijoiden omassa asennoitumisessaan omaan työhönsä ja työskentelyyn, kun työ tehdään opettajan sijaan oikealle asiakkaalle oikeasta tarpeesta. Työskentelyyn tulee automaattisesti mukaan laaduntarkkailu ja parantaminen, ja jopa tuotekehitys. Työskentelyn tehokkuus muuttuu ja työtä tehdään erilaisella innolla. Pakkaaminen, toimitus ja laskutus ovat osa prosessia, eikä niitä tarvitse opetella teoreettisesti tai teennäisillä harjoituksilla. Vaikka muovialan opiskelijat eivät tulevaisuudessa perustaisikaan omaa yritystä, ovat NYyrittäjyyden hyödyt selkeät. Opiskelijat oppivat ymmärtämään, mitä kaikkea yrittäjyys pitää sisällään ja ymmärtävät yrityselämän toimintaa uudesta näkökulmasta. Uskon vakaasti, että vuosi NY-yrittäjänä -kokemus tuottaa yrityksille parempia, vastuullisempia ja omaaloitteisempia työntekijöitä. Tulokset Opintonsa keskeyttäneiden määrä toisen opintovuoden aikana väheni selkeästi ensimmäisen vuosi NY-yrittäjänä ohjelman aikana. Kuvissa 4 ja 5 on esitetty muovialan eroamistilastot vuonna 2011 aloittaneiden ryhmästä, sekä vuonna 2012 aloittaneiden ryhmästä. Tilastoista voidaan havaita selkeä eroamisprosentin aleneminen vuonna 2012 aloittaneen ryhmän osalta toisen opiskeluvuoden aikana, kun NY-yrittäjyyttä ja moduulijärjestelmää alettiin toteuttamaan. Ainoastaan yksi opiskelija keskeytti opintonsa muovialalla henkilökohtaisista syistä johtuen kyseisessä ryhmässä. Vuonna 2011 aloittaneiden ryhmästä yksi opiskelija keskeytti opintonsa vuonna , mutta hän hakeutui takaisin alan opintoihin vuonna 2012 aloittaneiden ryhmään ja otti myös osaa vuosi NY-yrittäjänä ohjelmaan ja sai opintoja kerrytettyä huomattavasti aiempaa enemmän. SIVU 8

10 Kuva 4. Kumi ja muovialan perustutkinnon (2011 aloittaneet) erotilasto. (Koulutuskeskus Salpaus, 2014) SIVU 9

11 Kuva 5. Kumi ja muovialan perustutkinnon (2012 aloittaneet) erotilasto. (Koulutuskeskus Salpaus, 2014) Opiskelijoiden kokemukset olivat positiivisia ja kaikki ohjelmaan osallistuneet pääsivät tienaamaan ainakin hieman taskurahaa. He kokivat opiskelumotivaationsa paremmaksi, kun tekeminen oli mielekästä ja opinnotkin etenivät aikaisempia vuosikursseja paremmin. Moduulijärjestelmä toimi hyvin ja sen myötä yksilöllisiä opintopolkuja on toteutettu onnistuneesti. Kaksi ylioppilaspohjaista ensimmäisen vuoden opiskelijaa suorittivat yhden moduulin työssäoppimisjaksolla ja yksi sähköalan perustutkinnon suorittanut opiskelija suoritti kaksi moduulia työssäoppimassa ja suoritti kesän aikanakin opintoja työssäoppien. Muutamalla opiskelijalla jäi opintoja suorittamatta poissaolojen vuoksi, mutta moduulijärjestelmän ansiosta he eivät jääneet luokalleen, vaan suorittavat puuttuvia opintoja syksyllä ennen työssäoppimisen alkamista. Eräs opiskelija oli aikeissa lopettaa opintonsa tänä syksynä suuren rästitaakan vuoksi, joten etsimme hänelle työssäoppimispaikan, jossa hän saa suoritettua opintoja eteenpäin ja saa siten motivaatiota rästien suorittamiseen. Tämä osoittautui hänen kohdallaan toimivaksi ratkaisuksi. Toki kehitettävääkin ensimmäisestä vuodesta jäi esimerkiksi attoaineiden integroitumisen osalta. Toivomme, että tulevina vuosina saamme attoaineiden opettajat innostumaan integraatiosta paremmin, jolloin esimerkiksi opintojen tiivistäminen 2-2,5 vuoteen olisi mahdollista. Nyt suunnitelmissa on esimerkiksi äidinkielen suorittaminen projektioppimisen keinoin osana ammattiin oppimista, ja siihen liittyen työssäoppimispaikan hankinta harjoitustyönä tehdyllä työhakemuksella ja ansioluettelolla. Tähän liittyisi myös työpaikkahaastattelu työssäoppimispaikalla, jossa saisi aitoa palautetta haastattelutilanteessa toimimisesta. Opetusmenetelmien ja oppimistehtävien rakentaminen järjestelmään sopivaksi jatkuvat edelleen. Kokemusten ja tulosten perusteella kehitämme opetustamme, jotta oppimistulokset saadaan paremmiksi ja keskeyttämiset vähenisivät entisestään. Kaikkia keskeytyksiä ei tietenkään voi, eikä oikeastaan pidäkään estää, sillä jokainen opiskelija kulkee oman polkunsa opintojen tiellä, eikä se voi kaikille muovinen tie, vaikka se kuinka tasaiseksi olisi tallattu. Ja toisaalta joskus on hyvä poiketa ojan puolella, jotta huomaa kuinka hyvä polku olikaan astella. Kehitystyö opetussuunnitelman parissa jatkuu tänä vuonna, kun uudet tutkinnon perusteet oppimispisteineen ja uusi jaksojärjestelmä astuvat voimaan ensi syksynä. Myös Salpauksen johtoryhmän päätös siitä, ettei muovitekniikan perustutkinnossa ole sisäänottoa syksyllä 2015 vaikuttaa tulevaisuuden suunnitelmiimme, sillä tämä tarkoittaa vuoden taukoa myös NYyritystoiminnassamme. Opetussuunnitelmauudistuksen ohessa kehitämme muovialalle myös aikuiskoulutukseen sopivia joustavia ratkaisumalleja, jotta voimme palvella jatkossa paremmin aikuisopiskelijoita ja muovialan yrityksiä. Vaikka opetussuunnitelmauudistuksemme keskittyvät joustavien, työvaltaisten opintopolkujen ja NY-yrittäjyyden kautta läpäisyn tehostamiseen ja opintojen keskeyttämisen ehkäisemiseen, lääkitsee se enemmän seurausta kuin varsinaista syytä. Syynä kun pohjimmiltaan on alan huono vetovoima, on sen parantaminen varmasti jatkossakin suurin haasteemme. Uskon kuitenkin, että opinnoissa viihtyvät, alalle työllistyvät ammattilaiset ovat merkki siitä, että asioita tehdään oikein ja myös erinomainen mainos siitä, että muovialaa kannattaa tulla opiskelemaan. SIVU 10

12 Lähdeluettelo Kemianteollisuus Ry. (28. Lokakuu 2014). Ala numeroin: Kemianteollisuus Ry. Noudettu osoitteesta Kemianteollisuus Ry:n kotisivut: Kivistö, H. (2010). Opettaja -lehti, 2010(50). Koulutuskeskus Salpaus. (2012). Erityisopetuksen suunnitelma. Koulutuskeskus Salpaus. (28. Lokakuu 2014). Supertietovarasto. Kärhä, V. (1. Lokakuu 2014). Muoviteollisuus Ry. (M. Keskinen, Haastattelija) Muoviteollisuus Ry. ( ). Muovin tulevaisuuden näkymät: Muoviteollisuus Ry. Noudettu osoitteesta Muoviteollisuus Ry:n kotisivut: Vehviläinen, J.;& Koramo, M. (2013). Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma vuosina Tampere: Opetushallitus. SIVU 11

TYÖPAJOILLA SUORITETTAVIEN AMMATILLISTEN OPINTOJEN TOIMINTAMALLI OPPILAITOKSEN JA TYÖPAJOJEN VÄLILLÄ

TYÖPAJOILLA SUORITETTAVIEN AMMATILLISTEN OPINTOJEN TOIMINTAMALLI OPPILAITOKSEN JA TYÖPAJOJEN VÄLILLÄ TYÖPAJOILLA SUORITETTAVIEN AMMATILLISTEN OPINTOJEN TOIMINTAMALLI OPPILAITOKSEN JA TYÖPAJOJEN VÄLILLÄ Kohderyhmä: Opiskelijat, jotka tarvitsevat työvaltaista tapaa suorittaa ammatillisia opintoja Opiskelijat,

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 6.2.2013 M.Lahdenkauppi Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

Muovi- ja kumitekniikan perustutkinnon perusteiden muutokset

Muovi- ja kumitekniikan perustutkinnon perusteiden muutokset Muovi- ja kumitekniikan perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015 Osaamisperusteisuuden vahvistaminen Opetus- ja oppiainekeskeisestä ajattelusta opiskelijan oppimiseen ja osaamiseen Opetussisällöistä

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Opetussuunnitelma alkaen

Opetussuunnitelma alkaen Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 2011 Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus uusissa perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola 28.8.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013

OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013 OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013 1. 2+1 TOTEUTUKSEN KRITEERIT 2. 2+1 MALLIN TOTEUTUS RAKENNUSALALLA 3. OPPIMISPOLKUJA 4. POSITIIVISTA / POHDITTAVAA Oppisopimusfoorumi Hannu Rinne TUTKINNON TAVOITTEET KOLMELLE

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Haapajärven ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT...

Lisätiedot

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11. VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013 Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.2013 7.11.2013 2 Miten vastataan työelämälähtöisyyteen?? 7.11.2013 3 7.11.2013

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2)

Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2) Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2) Puheenjohtajana kehittämispäällikkö Helena Miettinen, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Havainnoija erityisasiantuntija Minna

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen

Lisätiedot

2015 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä

2015 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä Saimaan ammattiopisto Sampo tarjoaa ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille sekä koulutus- ja kehittämispalveluja yrityksille ja muille yhteisöasiakkaille. Saimaan ammattiopisto Sampo aloitti toimintansa

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS

TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS Riitta Karusaari Pedagogiset huiput Levillä 16.9.2016 Mikä on Tulevaisuuden opettajan opas? Lähtökohtana pohdintaa - Millaista opettajan työ on tulevaisuudessa? - että opetus

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm

Lisätiedot

yle.fi/aihe/abitreenit

yle.fi/aihe/abitreenit Kaksoistutkinto Saimaan ammattiopisto Sampossa lv 206-207 Kaksoistutkinnon opinto-ohjaaja: Virpi Miettinen virpi.miettinen@edusampo.fi p. 040 550 62 www.ylioppilastutkinto.fi yle.fi/aihe/abitreenit www.imatranyhteislukio.fi

Lisätiedot

Datanomiopinnot Salpauksessa 120 ov

Datanomiopinnot Salpauksessa 120 ov Datanomiopinnot Salpauksessa 120 ov Taulukossa datanomiopiskelijan peruspolku, johon sisältyy 24 ov työssäoppimista. Jokaiselle opiskelijalle tehdään myös peruspolussa oma HOPS. Palvelutehtävissä toimiminen

Lisätiedot

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. Aloituspalaveri x.8.xxxx Käydään läpi opettajille muokatut tehtävä- ja tulostoimenkuvat. Keskustelu työelämälähtöisistä oppimisympäristöistä

Lisätiedot

Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet

Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet Puutarha-alan kehittämispäivät 20.-21.11.2014 Axxell Överby Anne Liimatainen, Opetushallitus Aiheet Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet Puutarha-alan tutkintojen

Lisätiedot

Laajennettu työssäoppiminen

Laajennettu työssäoppiminen Laajennettu työssäoppiminen Liiketalouden perustutkinto Esityksen nimi / Tekijä 13.11.2013 1 Nykyisin käytössä olevat mallit Koulutuskeskus Sedu, Seinäjoki, Koulukatu, liiketalouden perustutkinto Tieto-

Lisätiedot

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA?

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? RAKENNUS- JA METSÄALAN PETUSTUTKINTOJEN OPPIMISTULOKSET 12.11.2012, OPH NÄYTÖISTÄ KOOTUT TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi, oppilaitoksen/toimintayksikön

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA

Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA Kristiina Sallinen VALMA - Ammatilliseen perustutkintoon valmentava koulutus

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen tunnustamisen taustaa Oppimisympäristöjen monipuolistuminen Koulutuksen taloudellisuuden, tehokkuuden

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Ammatillisen koulutuksen hyvinvointiseminaari Helsinki ke 9.2.2011 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Taustaa (1) Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa:

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Arvioinnin opas 2015 (Oppaat ja käsikirjat 2015:11) - s. 18 viimeinen

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta

Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta Lausunto 1(5) Opetushallitus PL 380 (Kumpulantie 3) 00531 Helsinki Viite Opetushallituksen lausuntopyyntö 17/421/2008 Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta Pyydettynä lausuntona

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO 2 Miksi teknologia! Miksi kone- ja tuotantotekniikka! 3 Teknologiateollisuus mahdollisuuksien maailma Teknologia työllistää

Lisätiedot

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015 VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus Käynnistyy 11.8.2015 Korvaa nykyiset neljä koulutusta Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (Ammattistartti) Ammatilliseen

Lisätiedot

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi

Lisätiedot

Läpäisyhankkeet ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen

Läpäisyhankkeet ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen Läpäisyhankkeet ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari Tallink Silja Line 6.5.2013 Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus - yksikön päällikkö, opetusneuvos

Lisätiedot

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017- UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-24.9.2015 Opetussuunnitelmatyön aikataulu Syyskuu 2015: Rehtorin päätös opetussuunnitelmatyön yhteisiksi tavoitteiksi / linjauksiksi 24.9.2015: opetussuunnitelmatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat...

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat... 1 (5) Päivämäärä: Suunnitelman laatija(t): Salme Lehtinen Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla 2 + 1 Valtionavustus 346/422/2008 13.10.2008 Hankkeen hallinnointi, kustannuspaikka,

Lisätiedot

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin kokonaisuus arvioinnin periaatteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen oppimisen

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman seurannan tuloksia

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman seurannan tuloksia Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman seurannan tuloksia Turku 30.9.2015 NAO-seminaari Juhani Pirttiniemi, Opetushallitus Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma 2011 2015 (1)

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi 2.0. Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry

Ammattiosaajan työkykypassi 2.0. Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry Ammattiosaajan työkykypassi 2.0 Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry L630/1998, Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 5 Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille

Lisätiedot

Erityisopetusta saavien opiskelijoiden oppimistulokset ammattiosaamisen näytöistä Kommenttipuheenvuoro

Erityisopetusta saavien opiskelijoiden oppimistulokset ammattiosaamisen näytöistä Kommenttipuheenvuoro Erityisopetusta saavien opiskelijoiden oppimistulokset ammattiosaamisen näytöistä Kommenttipuheenvuoro Pirjo Väyrynen 17.1.2012 Ammatillisen koulutuksen erityisopetuksen kehittäminen -seminaari OPPIMISTULOSTEN

Lisätiedot

Uudistuneet yhteiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa Tuija Laukkanen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus

Uudistuneet yhteiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa Tuija Laukkanen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Uudistuneet yhteiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa 18.-20.4.2016 Tuija Laukkanen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Esityksen sisältö: Säädösmuutokset voimaan 1.8.2016, koska lukion

Lisätiedot

Soluopetus. LARK5 workshop Katja Wirenius Gsm

Soluopetus. LARK5 workshop Katja Wirenius Gsm Soluopetus LARK5 workshop 22.9.2016 Katja Wirenius katja.wirenius@keuda.fi Gsm 040 174 54 36 Yleisesittely soluopetuksesta: https://sway.com/y2bxmz5cjcjtwe4x SOLUOPETUS Omat polut MA TI KE TO PE Kouluympäristö

Lisätiedot

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumi 2015 M/S Viking Gabriella ke 25.3.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 19.11.2008 Marja Hollo ja Hanna Ketonen Osaamisen ja sivistyksen asialla KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Yhteishaku, kevät 2016 Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Mitä ysin jälkeen? Peruskoulun jälkeen voit hakea ammattioppilaitokseen hakea lukioon suorittaa 3-4 vuodessa ammatillisen

Lisätiedot

TOPHOPS-OPSO hankkeen toteuttajakohtainen toimintasuunnitelma / Kanneljärven Opisto

TOPHOPS-OPSO hankkeen toteuttajakohtainen toimintasuunnitelma / Kanneljärven Opisto TOPHOPS-OPSO hankkeen toteuttajakohtainen toimintasuunnitelma / Kanneljärven Opisto Hankkeen nimi: TOPSHOPS-OPSO Hankeaika: Vuoden 2016 loppuun Toimijat: Kanneljärven Opisto, Lohjan Nuorisopalvelut, Vantaan

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla 2 + 1, jatkohakemus

Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla 2 + 1, jatkohakemus 1 (5) Päivämäärä: Suunnitelman laatija(t): Salme Lehtinen Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla 2 + 1, jatkohakemus Valtionavustus Dno 290/422/2009 12.10.2009 ( TP3, rakennusalan

Lisätiedot

Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot. Lukuvuosi

Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot. Lukuvuosi Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot Lukuvuosi 2016-2017 Kahden tutkinnon suorittaminen - ammatillinen perustutkinto ja yo-tutkinto Opiskelijalla on mahdollisuus sisällyttää ammatilliseen perustutkintoonsa

Lisätiedot

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET 1 AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET Opiskelija täyttää itse hakemansa opintojakson tiedot eli mitä opintojaksoa tai opintojakson osaa hän hakee tunnustettavaksi. Samoin opiskelija

Lisätiedot

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Liisi Mattila ja Anu Parantainen 3.5.2016 M.O.T. monenlaisia oppijoita työpaikalla Mukana menossa: Turun kaupungin sivistystoimiala, ammatillinen

Lisätiedot

30 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. suorittaja osaa: työskentely

30 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. suorittaja osaa: työskentely Hyväksymismerkinnät 1 (5) Kone- ja metallialan perustutkinto Koodi: KON141 Päätös: LAO C3/2015 Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tekemällä tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Itsenäinen elämä Työ Ammatillinen koulutus VALMENTAVA I 20-40 (80) ov - ammatilliseen peruskoulutukseen tai työelämään valmentavat perusopinnot koulutusalakohta

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 24.11.2008 Pirkko Laurila ja Raili Laasonen Osaamisen ja sivistyksen asialla LABORATORIOALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Jyväskylä

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Jyväskylä Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät 2013 5-6.11.2013 Jyväskylä Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillisen koulutuksen eurooppalaiset välineet

Lisätiedot

HAKEMUS 12.3.2013. Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille 2012-2015:

HAKEMUS 12.3.2013. Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille 2012-2015: Opetushallitus LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN Painopiste 1. Vaihtoehtoiset tavat suorittaa ammatillinen perustutkinto yhdistämällä oppilaitoksessa, työpajassa ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista sekä oppisopimuskoulutusta

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Urheiluvalmentautumisen tutkinnon osat ammatillisessa tutkinnossa. Tavoitteet. Urheiluvalmennus ja ammatillinen perustutkinto

Urheiluvalmentautumisen tutkinnon osat ammatillisessa tutkinnossa. Tavoitteet. Urheiluvalmennus ja ammatillinen perustutkinto Urheiluvalmentautumisen tutkinnon osat ammatillisessa tutkinnossa Urheilijoiden ammatillisen peruskoulutuksen erityisen tehtävän saaneissa oppilaitoksissa urheiluvalmentautuminen on integroitu yhtenäiseksi

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 46,0 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 11 Koulutuksen sisällöt

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19-21.3.2012 OPH seminaari Riitta Karusaari Koulutuspäällikkö

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin

Lisätiedot

TUTKINTOKOHTAISTEN OPETUSSUUNNITELMIEN ARVIOINTIVÄLINE

TUTKINTOKOHTAISTEN OPETUSSUUNNITELMIEN ARVIOINTIVÄLINE TUTKINTOKOHTAISTEN OPETUSSUUNNITELMIEN ARVIOINTIVÄLINE Tämä väline on tarkoitettu tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien arviointiin. Arviointivälineellä opetussuunnitelmavastaavat arvioivat laatimiaan

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

Tutkinnon muodostuminen

Tutkinnon muodostuminen Tutkinnon muodostuminen Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 19.3.2015 yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Valtioneuvoston asetus ammatillisen perustutkinnon muodostumisesta

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki 5.11.2010 Opetusneuvos Kristiina Ikonen Oppilaan arvioinnin merkitys ja tehtävä opetussuunnitelman perusteissa

Lisätiedot

Opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpauksessa. Merja Rui ja Heikki Tuomainen lehtorit, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

Opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpauksessa. Merja Rui ja Heikki Tuomainen lehtorit, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus Opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpauksessa Merja Rui ja Heikki Tuomainen lehtorit, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus Pedagoginen johtaminen Salpauksessa Opiskelijat ja työelämä Maarit

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen vastuualue 18.11.2014 Muutosten kokonaisuus ammatillisessa koulutuksessa

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes KOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISIA LINJAUKSIA Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelma 17.6.2011 Koulutus ja tutkimus vuosina 2011 2016, KESU Nuorten

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2. Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori

Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2. Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2 Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori 30.10.2014 Toisen asteen koulutuksen rakenteellinen uudistus Uudistuksessa tehostetaan koulutusjärjestelmän

Lisätiedot

Arja Pietikäinen Savon ammatti- ja aikuisopisto

Arja Pietikäinen Savon ammatti- ja aikuisopisto ECVET Round Table 2016 Osaamisperusteisuus ja eurooppalaiset suositukset muutoksessa Arja Pietikäinen Savon ammatti- ja aikuisopisto Mitä tunnustettavaksi haettavat opinnot ja osaaminen voivat ammatillisessa

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijakyselyt 2013 alkaen

Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijakyselyt 2013 alkaen mod. 1 Ohjaus ja neuvonta 1 (5) Taustakysymykset: Kysymyksien arviontiasteikko, ellei kysymyksessä ole toisin esitetty ja vastauksen painoarvo oppilaitos Täysin samaa mieltä. 5 sukupuoli Jokseenkin samaa

Lisätiedot

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

Valtionavustukset 2014 ammatillisen peruskoulutuksen tukena

Valtionavustukset 2014 ammatillisen peruskoulutuksen tukena Valtionavustukset 2014 ammatillisen peruskoulutuksen tukena Aloitustilaisuus11.9.2014 Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillisen koulutuksen valtionavustusten

Lisätiedot