Läheltä LIIKKEELLE. Lähiliikuntapaikat ovat:

Transkriptio

1 Kunnallisvaalit 2000 Läheltä LIIKKEELLE OPERAATIO LIIKUTUS Lähiliikuntapaikat ovat: liikuntapolitiikkaa terveyspolitiikkaa sosiaalipolitiikkaa ympäristöpolitiikkaa alueiden käyttöpolitiikkaa P aikallisen liikunnan puolesta 1

2 Puheenjohtajan tervehdys: 2

3 Tyhjä piha on hukattu liikuntamahdollisuus Lapsi liikkuu luonnostaan, jos olosuhteet sen sallivat. Itse näen sen lastenlapsissani. Nuorimmat liikkuvat kotona ja pihapiirissä, vanhemmat matkaavat seuroihin harrastamaan. Itselleni liikunta on tärkeä henkisen ja fyysisen elinvoiman antaja. Liikun päivittäin ja talvisin teemme perheen kanssa omat hiihtoladut lähimetsiin. Olosuhteet ovat liikkumisen perusedellytys, on sitten kyse lapsesta, nuoresta, kilpa- tai huippuurheilijasta, aikuisesta kunto- ja terveysliikkujasta, erityisryhmiin kuuluvasta tai vanhuksesta. Uusi liikuntalaki painottaa väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen tukemista liikunnan avulla. Kunnat omistavat 70 prosenttia Suomen liikuntapaikoista ja vastaavat keskeisesti liikunnan harrastamisen edellytyksistä. Lähiliikuntapaikat ovat kunnissa yhtä hyvin liikunta-, terveys-, sosiaali- ja ympäristöpolitiikkaa kuin alueiden käyttöpolitiikkaa. Suomen Liikunta ja Urheilu kutsuu Sinut mukaan kampanjaamme: Läheltä Liikkeelle. Vaikutetaan yhdessä päivittäisen liikunnan olosuhteisiin. Aloita vaikka omasta lähiympäristöstäsi. Carl-Olaf Homén, SLU:n puheenjohtaja 3

4 Miksi Läheltä Liikkeelle? Ympäristön suunnittelu vaikuttaa elämänlaatuun ja hyvinvointiin. Hyvä elinympäristö on terveellinen, turvallinen ja viihtyisä sekä tukee ihmisten kanssakäymistä ja päivittäistä liikkumista. Liikuntapaikkojen etäisyys on liikunnan harrastamisen este usealle suomalaiselle. Lähiympäristön liikkumisen paikat, luonto sekä turvallinen ja toimiva kevyen liikenteen väylästö mahdollistavat päivittäisen liikunnan. Arkiliikunta alkaa kotiovelta. Olosuhteet ovat liikkumisen perusedellytys, on sitten kyse lapsesta, nuoresta, kilpa- tai huippuurheilijasta, aikuisesta kunto- ja terveysliikkujasta, erityisryhmiin kuuluvasta tai vanhuksesta. Suurin osa suomalaista liikkuu omatoimisesti. Läheltä Liikkeelle -politiikka turvaa omaehtoisen liikkumisen perusedellytykset ja innostaa päivittäiseen liikuntaan. Arkiliikunnan edistäminen on kansanterveyden ja kansantalouden kannalta erittäin tärkeää. 4

5 Liikunta- ja urheiluseurat liikuttavat lähes miljoonaa suomalaista. Seurat tarvitsevat paikkoja tämän vapaaehtoisuuteen perustuvan toimintansa pyörittämiseen. Hyvinvointia tukeva liikuntapaikkapolitiikka turvaa perheiden harrastamisen lähellä kotia, edullisesti ja järkevään aikaan. Lait ohjaavat lähiliikuntapolitiikkaan Vuoden alusta voimaan astunut uusi maankäyttö- ja rakennuslaki velvoittaa kunnat turvaamaan kuntalaistensa vaikuttamismahdollisuudet kaavoitusta ja rakentamisratkaisuja valmisteltaessa. Lähiympäristöjen suunnittelu nousee entistä olennaisemmaksi kunnallispoliittiseksi kysymykseksi. Liikuntalain mukaan kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät. Kunnille myönnettävä valtionosuus tulee käyttää juuri tähän liikunnan edistämistehtävään. Liikuntapaikkojen rakentamiseen saadaan avustusta opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaan. Valtioneuvoston uuden päätöksen mukaan kustannusraja on laskenut markkaan vuoden 1999 alussa. Uudistus on merkittävä varsinkin lähiliikuntapaikkojen kehittämisen kannalta. 5

6 Lapset ja nuoret Lapset liikkuvat luonnostaan, jos olosuhteet sen sallivat. Luonto sekä pienkentät lähellä kotia innostavat liikkumaan. Useasti lapsen liikkumisen suurin este on etäisyys liikuntapaikoille. Lasten ja nuorten liikkumisen paikat on oltava lähellä ja helposti saavutettavissa. Hyvinvointia liikunnasta Liikkuminen on lapselle ehtymätön ilon ja elämysten lähde liikunta onkin lasten ja nuorten suosikkiharrastus! Liikkumalla lapsi opettelee käyttämään kehoaan ja rakentaa suhdetta ympäröivään todellisuuteen. Liikkumalla lapsi luo perustaa tiedolliselle, sosiaaliselle ja persoonalliselle kehittymiselleen - liike on lapselle oppimisen väline! Liikkumisen perustaidot on opittava lapsena. Ihmisen hermoverkosto rakentuu ja fyysisen käyttäytymisen ominaispiirteet muovautuvat lapsuusiässä. Taitojen oppimisessa on tärkeää liikkeiden määrä lapsi tarvitsee mahdollisuuksia tuhansiin toistoihin! Liikunnan myönteisten terveysvaikutusten perusta luodaan jo varhaislapsuudessa. Lasten liikunnan edistäminen on valittu kaikissa uusissa kansanterveysohjelmissa keskeiseksi keinoksi liikkuva lapsi liikkuu aikuisenakin! 6

7 7

8 Liikettä joka päivä Lasten tulisi liikkua joka päivä mielellään useamman tunnin ajan. Suomalaisista lapsista vain joka kolmas liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Liikunnallisesti täysin passiivisia lapsia on alaasteikäisistä noin 10 prosenttia ja yläasteen loppuvaiheessa passiivisia on jo prosenttia. Päivittäisen liikkumisen kokonaismäärä voi kertyä useista lyhyistä tuokioista. Osan liikkumisesta tulisi kuitenkin olla kohtuullisen rasittavaa eli aiheuttaa sykkeen kohoamista ja hengästymistä. Lasten arkiliikkumisen paikat lähelle Alle kouluikäisen lapsen liikkumisen säde on kaupunkiympäristössä metriä kotiovelta. 7-9-vuotiaatkin pysyttelevät vielä alle 400 metrin etäisyydellä Lasten päivittäistä liikkumista eniten vaikeuttava seikka on etäisyys liikuntapaikoille ja liikkumisen turvattomuus. Riittävän päivittäisen liikkumisen turvaaminen edellyttää olosuhteitten luomista lasten arkiliikkeelle. Ala-asteikäisten lasten tärkeimpiä päivittäisen liikkumisen paikkoja ovat asuinalueiden pihat ja muu kodin lähiympäristö sekä koulupihat. Varsinaisissa liikuntapaikoissa tapahtuu alle 15 prosenttia lasten liikkumisesta. 8

9 Lisää tietoa lasten liikunnasta ja lähiliikuntapaikoista: Nuori Suomi ry,, Radiokatu, 20, Helsinki p , fax Liikkumisen paikat on tuotava lähelle lasta. Riittävä päivittäinen liikunta edellyttää turvallisten ja virikkeellisten olosuhteiden luomista lasten arkiliikkeelle. 9

10 Seuratoiminnan perusedellytyksistä huolehdittava Urheiluseura on suurin organisoitua liikuntaa järjestävä taho lasta ja nuorta harrastaa liikuntaa ja urheilua seurassa. Seuroihin kuulumattomistakin lapsista ja nuorista yli puolet, lähes , haluaisi harrastaa liikuntaa seurassa. Lasten ja nuorten seura- Joka kolmas lapsi liikkuu seurassa Suomessa toimii yli liikunta- ja urheiluseuraa. Niissä on yli 1,1 miljoonaa jäsentä. Seuroissa yli isää, äitiä ja seura-aktiivia tekee vapaaehtoistyötä. 10

11 Nuorille turvataan liikunnan harrastamisen mahdollisuudet maksutta tai edullisesti ja järkevään aikaan kello 8-20:n välillä. toimintaa tukevien liikuntaolosuhteiden luominen on yhteiskunnan tärkein tuki liikuntaseuroille. Liikuntapaikkojen kohonneet käyttömaksut ovat nousemassa lasten liikunnan harrastamisen esteeksi. Hyvinvointia tukeva liikuntapaikkapolitiikka ottaa huomioon rakentamisratkaisuissa lasten ja nuorten erityistarpeet sekä turvaa harrastamisen lähellä, edullisesti ja järkevään aikaan. Aktiivisen harrastuksen lisäksi nuoren on ehdittävä hoitaa koulu ja hänelle on jäätävä aikaa muulle vapaa-ajalle sekä riittävälle levolle. 11

12 Tilaa omaehtoiselle nuoriso- ja opiskelijaliikunnalle Nuoruus on vastuuseen kasvamisen aikaa. Itsestään huolehtiminen myös fyysisesti vaatii huomiota. Nuoret harrastavat liikuntaa usein omatoimisesti yksin tai kaveriporukassa. Liikuntaa harrastava opiskelija pitää yllä opiskeluvireyttään ja huolehtii työkyvystään. Oppilaitoksen liikuntatilat ovat opiskelijan ensisijaisia liikuntapaikkoja myös vapaasti käytössä olevat kentät ja puistot otetaan ahkerasti käyttöön. Liikuntatilojen puute ja sopivan harrasteryhmän puuttuminen rajoittavat opiskelijan liikunnan harrastamista. Järjestetään riittävästi tiloja nuorten ja opiskelijoiden omaehtoiselle liikunnalle. 12

13 13

14 14 Aikuiset

15 Suomalaisista 85 prosenttia pitää liikuntaa tärkeänä arkielämässä jaksamiselle. Yli 2 miljoonaa aikuista harrastaa kävelylenkkeilyä. Kävelytiet, pururadat, hiihtoladut ja uimahallit ovat suosituimpia liikuntapaikkoja. Silti suomalaisista aikuisista 1,5 miljoonaa ei liiku terveytensä kannalta riittävästi. Kansanterveydelle tärkeintä on tukea päivittäistä arkiliikuntaa. Virkeyttä ja jaksamista Liikunnan harrastamisen päämotiivit 90-luvulla ovat terveys, kunto ja työkyky. Noin 85 prosenttia suomalaisista pitää liikuntaa tärkeänä työssä jaksamiselle. Työnantajatkin sen tietävät: liikunnallisesti aktiivisilla on lähes neljä kertaa vähemmän sairaspoissaoloja kuin passiivisilla. Sairaspäivän kokonaishinta on noin 1500 markkaa. Aikuisista suurin osa liikkuu omatoimisesti yksin tai ryhmässä. Suomalaisten harrastetuimmat ja halutuimmat perusliikuntamuodot ovat kävelylenkkeily, pyöräily, hiihto ja uinti. Työmatkat ovat terveysliikunnan aatelia. Työmatkaliikunnan terveyshyötyä korostaa sen 15

16 säännöllisyys. Suomalaiset pitävät terveyttä, hyvinvointia ja ympäristöystävällisyyttä tärkeimpinä syinä työmatkaliikunnalle. Liikuntaseuroissa harrastaa liikuntaa noin aikuista. Tämän lisäksi noin aikuista harrastaa aktiivisesti omaehtoista liikuntaa. Yhä useampi haluaisi tulla mukaan seurojen toimintaan. Ongelmana on ohjaaja- ja tilapula. Lähes 80 prosenttia suomalaisista haluaa lisäpanostusta liikuntaan. 16

17 Suunnitellaan ja rakennetaan kevyen liikenteen väylät oleellisena osana yhdyskuntasuunnittelua arkiliikunnan edistämiseksi. Tuetaan sisäliikuntatilojen saatavuutta erityisesti korjausrakentamisen kautta. Liikuntapaikkojen suunnittelussa ja toteutuksessa ovat mukana myös terveysalan asiantuntijat. Liikunta todistettavasti edistää henkistä hyvinvointia lievittää masennusta pienentää ennenaikaisen sydän- ja aivohalvauksen vaaraa auttaa painonhallinnassa pienentää vaaraa saada aikuisiän sokeritauti, kohonnut verenpaine, huonot veren rasva-arvot vahvistaa luustoa vahvistaa lihaksistoa ja nivelten toimintaa 17

18 Liikuntaa ilman ikärajaa Kaksi kolmasosaa eläkeläisistä kävelee ainakin puoli tuntia vähintään neljä kertaa viikossa. Liikunta auttaa kaikenikäisiä säilyttämään toimintakykynsä ja parantamaan sitä. Jopa yli 90-vuotiaat voivat parantaa huomattavasti lihaskuntoaan. Monet terveys- ja hyvinvointivaikutukset ovat saavutettavissa, vaikka säännöllinen liikunta aloitetaan iäkkäänä. Kaiken ikäiset ihmiset ja sekä miehet että naiset hyötyvät säännöllisestä fyysisestä aktiivisuudesta. 18

19 Turvataan kaikille ikääntyville ja erityisryhmiin kuuluville mahdollisuus käyttää esteettömiä, turvallisia ja liikuntaan houkuttelevia liikkumisväyliä ja -paikkoja päivittäisissä toiminnoissa kaikkina vuodenaikoina. Runsas puolet yli 60-vuotiaista pitää uimahallia tärkeimpänä liikuntapaikkana, jonka tulisi sijaita nykyistä lähempänä kotia. Liikkuva väestö merkitsee yhteiskunnalle mm. pienempiä terveydenhuollon ja ennen aikaisten eläkkeiden kustannuksia sekä laitoshoidon tarpeen vähenemistä. Liikkumisympäristön esteettömyys on yksi kanssakäymisen ja syrjäytymisen ehkäisemisen edellytys. 19

20 Terveysliikunnan suositus Jokaisen meistä tulisi harrastaa useimpina päivinä viikossa ja mieluiten päivittäin kohtuullisesti rasittavaa liikuntaa tai muuta fyysistä aktiivisuutta vähintään 30 minuutin ajan. Yhteensä vähintään 30 minuutin fyysinen aktiivisuus voidaan toteuttaa useassa pätkässä portaita nousten, puutarhaa hoitaen, haravoiden tai lunta luoden, tanssien tai työmatkan tai sen osan kulkemalla jalan tai polkupyörällä. Suositellun puolituntisen liikuntaa voi toteuttaa myös kunto- tai virkistysliikuntana, esimerkkeinä hölkkä, tennis, uinti tai pyöräily. 20

21 21

22 Läheltä Liikkeelle - Lähiympäristöjen liikuntaolosuhteet kuntoon 22

23 Pihat kuntoon - talkoohengessä! Kotipiha on lapsen tärkein toiminta- ja liikuntaympäristö. Hyvästä kotipihasta löytyy luonnonympäristöä sekä riittävästi tilaa ja välineitä erilaisille leikeille ja peleille. Kotipihan leikkivälineet ovat pienten lasten liikuntavälineitä! Koulujen ja päiväkotien pihat ovat myös ratkaisevassa asemassa lasten päivittäisen liikkumisen kannalta. Lapsi viettää ala-asteella 1500 tuntia välitunneilla, enemmän kuin minkään kouluaineen parissa. Liikettä aikaansaamaton koulupiha on hukattu mahdollisuus! Kunta tukee kansalaisten omaa aktiivisuutta ja talkoohenkeä paremman lähiympäristön luomiseksi. Koulujen ja päiväkotien pihat otetaan lähiliikuntapaikkojen rakentamiskohteiksi. 23

24 Arkireitit turvallisiksi - yhdyskuntasuunnittelun keinoin! Kulkeminen on kuntoilua. Aikuisista noin 88 prosenttia käyttää kävelyteitä perusliikuntapaikkana. Lasten ulkonaoloajasta 65 prosenttia on liikkumista paikasta toiseen. Sekä lasten että aikuisten arkiliikunnan kannalta on tärkeää, että kevyen liikenteen väylät ovat turvallisia ja muodostavat tarkoituksenmukaisen reitistön. Koulureitit tehdään turvallisiksi niin, että ne mahdollistavat matkan teon jalan tai pyöräillen. Koulumatkat ovat lasten työmatkoja. Kevyenliikenteen väylien suunnittelu ja rakentaminen nostetaan painopisteeksi kunnissa. Työmatkat ovat aikuisille terveysliikunnan aatelia. 24

25 Vihreitä virkistysalueita - luontoa vaalittava! Luonto on tärkeä liikunta- ja virkistysympäristö. Suomalaiset kaipaavat vihreyttä, vehreyttä ja rauhaa. Ainutlaatuiset jokamiehen oikeudet antavat mahdollisuuden paitsi luonnossa liikkumiseen myös marjastukseen ja muuhun hyötyliikuntaan. Lapsille luonto on paras liikuntapaikka. Kuntasuunnittelun haastavimpia tehtäviä on varmistaa, että luonto on riittävän lähellä. Lapsille luontoa ovat jo pienet lähipuistot ja lähivirkistysalueet. Luonto- ja viheralueet otetaan aina huomioon uusia alueita kaavoitettaessa. Lähivirkistys- ja virkistysalueet suunnitellaan osana kaavoitus- ja liikennesuunnittelua. Viheralueiden kunnossapitoon ja hoitoon varataan riittävästi määrärahoja. 25

26 Lähiliikuntapaikka - liikuntarakentamisen uusi mahdollisuus Lähiliikuntapaikka on uusi käsite valtion liikuntarakentamisen tukipolitiikassa. Lähiliikuntapaikkojen rakentamisen tukeminen on valtion liikuntarakentamisen painopistealue lähivuosina. Lähiliikuntapaikan määritelmä on väljä. Lähtökohtaisesti se on: Lasten ja nuorten sekä kunto- ja terveysliikuntaan tarkoitettu Sijaitsee asuinalueella tai on helposti käyttäjien saavutettavissa Vapaassa käytössä oleva sekä käytössä kaikkina vuodenaikoina Käyttömahdollisuuksiltaan monipuolinen ja turvallinen 26

27 Luovasti toteutettu ja mitoituksiltaan vapaamuotoinen Rakentamis- ja käyttökustannuksiltaan edullinen Kestävän kehityksen mukainen, esteetön ja esteettinen Lähiliikuntapaikkoja voivat olla esimerkiksi: Monikäyttöiset ja ympärivuotiset pienkentät ja luistelualueet Erilaiset liikunnalliset temppu- ja seikkailuradat Kuntoradat sekä hiihtoladut, -reitit ja hiihtomaat Rullalautailu- ja rullaluistelualueet Monikäyttöiseksi muokatut lajiliikuntapaikat Sisäliikuntatilat, jotka varustetaan lähiliikuntakäyttöön soveltuviksi Kaikki mahdolliset em. yhdistelmät 27

28 Läheltä Liikkeelle - Ehdotukset: Lähiliikuntapaikat. Kuntaan laaditaan lähiliikuntapaikkaohjelma, jolla varmistetaan, että jokaisella asuinalueella on riittävä määrä lähiliikuntapaikkoja. Kevyen liikenteen väylät. Kevyen liikenteen väylät suunnitellaan ja rakennetaan siten, että ne palvelevat mahdollisimman hyvin arkiliikkumista ja ovat turvallisia. Erityisen tärkeitä ovat reitit kodeista päiväkoteihin, kouluihin ja työpaikoille. Kotiympäristöt ja piha-alueet. Lapsiystävällinen, inhimillinen kaavoitus varmistaa asuinalueiden sopivuuden kaikille asukkaille. Kunnan kannattaa tukea ja vauhdittaa piha-alueiden ja kotiympäristöjen liikuntaedellytysten kunnostamiseen tähtäävää talkootoimintaa. Luonto. Jokaisella asuinalueella tulisi olla lähipuisto ja -virkistysalue. Varataan riittävät resurssit näiden alueiden kunnossapitoon ja hoitoon. Luonnonmukaisten alueiden säilyminen tulee varmistaa jo kaavoitusvaiheessa. 28

29 Taksapolitiikka. Järjestetään edulliset tai maksuttomat liikuntatilat lasten ja nuorten käyttöön. Yleishyödyllinen seuratoiminta otetaan huomioon kuntien liikuntapaikkojen taksapolitiikassa ja liikuntakäyttöön liittyvissä ehdoissa. Sisäliikuntatilat. Tuetaan sisäliikuntatilojen rakentamista erityisesti korjausrakentamisen kautta. Rakentamisessa ja saneeraamisessa otetaan erityisesti huomioon lasten liikunnan ja erityisliikunnan tarpeet. Liikunnan ja virkistyksen osayleiskaava. Kuntaan laaditaan oma tai lähikuntien kanssa yhteinen liikunnan ja virkistyksen osayleiskaava, jolla turvataan liikuntapaikkojen, -alueiden ja reittien tarkoituksenmukainen sijoittuminen yhdyskuntasuunnittelun eri vaiheissa. Lähi- ja arkiliikunnan peruspalvelut toteutetaan samanaikaisesti muun lähiösuunnittelun ja -rakentamisen kanssa. 29

30 SLU toimii PAIKALLISELLA TASOLLA 7133 liikunta ja -urheiluseuraa tai muuta paikallisyksikköä ALUEELLISELLA JA MAAKUNNALLISELLA TASOLLA SLU-alueet sekä jäsenjärjestöjen omat alue- ja piiriorganisaatiot VALTAKUNNALLISELLA TASOLLA Valtakunnalliset jäsenjärjestöt ja toimialajärjestöt SLU:n hallitus, SLU-toimisto, SLU-hallintopalveluyksikkö ETELÄ-KARJALAN LIIKUNTA JA URHEILU RY Uimahalli, Imatra Puh. (05) ETELÄ-SAVON LIIKUNTA RY Nuijamiestenkatu 1, FIN Mikkeli Puh. (015) ETELÄ-SUOMEN LIIKUNTA JA URHEILU RY Olympiastadion, Eteläkaarre, Helsinki Puh. (09) HÄMEEN LIIKUNTA JA URHEILU RY Aleksanterinkatu 20 B 16, Tampere Puh. (03) KAINUUN LIIKUNTA RY Kalliokatu 7, Kajaani Puh. (08) KESKI-POHJANMAAN LIIKUNTA RY Måttisenkatu 8, Kokkola Puh. (06) KESKI-SUOMEN LIIKUNTA RY Sepänkatu 4 B, Jyväskylä Puh. (014) KYMENLAAKSON LIIKUNTA RY PL 43, Kouvola Puh. (05) LAPIN LIIKUNTA RY Aallonkatu 1, Rovaniemi Puh. (016) lapli LOUNAIS-SUOMEN LIIKUNTA JA URHEILU RY Rieskalähteentie 55-57, Turku Puh. (02) LOUNAIS-SUOMEN LIIKUNTA JA URHEILU RY, PORIN TOIMISTO PL 34, Pori Puh. (02) POHJANMAAN LIIKUNTA JA URHEILU RY Keskuskatu 10, Seinäjoki Puh. (06) POHJOIS-KARJALAN LIIKUNTA RY Kalevankatu 8, Joensuu Puh. (013) POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY Peltolantie 8 A 1, Oulu Puh. (08) POHJOIS-SAVON LIIKUNTA RY Haapaniemenkatu 10 A, Kuopio Puh. (017) psliikunta PÄIJÄT-HÄMEEN LIIKUNTA JA URHEILU RY Urheilukeskus, Lahti Puh. (03)

31 Läheltä Liikkeelle -kampanja Pääkohderyhmänä kunnallisvaaliehdokasta Tarkoitettu kaikille liikunnan olosuhteista kiinnostuneille Kunnallisvaalit 22. lokakuuta 2000 Y H T E Y S T I E D O T : SUOMEN LIIKUNTA JA URHEILU Radiokatu 20, SLU, p. (09) tai (09) fax (09) , NUORI SUOMI RY Radiokatu 20, Helsinki, p. (09) , fax (09) , SUOMEN KUNTOURHEILULIITTO RY Radiokatu 20, Helsinki, p (09) , fax (09) , SUOMEN OLYMPIAKOMITEA Radiokatu 20, Helsinki, p. (09) , fax (09) , sähköposti: office@noc.fi, OPISKELIJOIDEN LIIKUNTA- LIITTO RY, Olympiastadion, Eteläkaarre, Helsinki, p. (09) , fax (09) , Linkkejä erityisliikuntaan: Linkkejä koululais- ja opiskelijaliikuntaan: SLU:n 74 lajiliittoa löytyvät osoitteesta jasenjarjestot Materiaali on toimitettu yhteistyössä Nuori Suomi ry:n ja Suomen Kuntourheiluliitto ry:n kanssa. SLU kiittää opetusministeriötä, Suomen Kuntaliittoa, Oy Veikkaus Ab:tä ja muita yhteistyötahoja sekä Sinua Läheltä Liikkeelle - kampanjointiin ryhtyvää isää, äitiä, kansalaisaktiivia yhteistyöstä Läheltä Liikkeelle -kampanjassa. SLU:N YHTEISTYÖKUMPPANIT: 31

32 Suomen Liikunta ja Urheilu on yli miljoonan suomalaisen kansalaisjärjestö. SLU:ssa on 126 jäsenjärjestöä, joissa on yhteensä yli 1,1 miljoonaa jäsentä. SLU:n tavoitteena on tasa-arvoinen liikuntakulttuuri, jossa kaikilla suomalaisilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet harrastaa, toimia ja päättää. lisää tietoa ja ideoita faktaa kaiken ikäisten liikkumisesta läheltä liikkeelle esimerkkejä lajivinkkejä Esko Aaltosen katu 2, Forssa. Puh (03) , faksi (03) Salomonkatu 17 A, Helsinki. Puh (09) , faksi (09) Valokuvat: Antero Aaltonen Ulkoasu: Satu Lusa/Kaskelotti Forssan Kirjapaino 2000