kyläohjelma
|
|
- Joel Laine
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Päijät-Hämeen kyläohjelma Tiivistelmä Viihtyisät ja elinvoimaiset kylät! Maakunnallinen kyläohjelma on päijäthämäläisten kylien yhteinen tahdonilmaisu kylien, kylätoiminnan ja maaseudun kehittämisen tulevaisuudesta. Samalla se on maakunnallinen kehittämisstrategia, jonka tavoitteena on viihtyisät ja elinvoimaiset kylät. Päijät-Hämeen kyläohjelma vastaa kysymykseen: mitä on tehtävä, että alueen kylät säilyvät viihtyisinä ja elinvoimaisina? Kyläohjelma on koottu alhaalta ylöspäin. Sen kokoajana on toiminut Päijät-Hämeen kylät ry ja sen tekemiseen ovat osallistuneet maaseudun asukkaat sekä viranomais-, rahoittaja- ja kehittäjätahot. Ohjelman toteuttamiseen tarvitaan kyläläisiä, maaseudun asukkaita, yrittäjiä, vapaa-ajan asukkaita. Kyläyhdistyksissä on oivallettu, että ottamalla itse vastuuta lähiympäristöstä sekä omista ja yhteisistä asioista, saadaan paljon aikaan. Vapaaehtoistoimijoiden tueksi tarvitaan monessa asiassa kuntia, muita viranomaisia ja muita toimijoita. Yrittäkäämme kaikki yhdessä vastata tulevaisuuden haasteisiin tehdäksemme kylistämme viihtyisiä ja elinvoimaisia!
2 2 Visio Kylät positiiviseen kierteeseen Jotta kylässä on turvallista asua, tehdä työtä, elää ja viihtyä, on siellä oltava myös asukkaita. Kun asukkaita on enemmän, on palvelujen käyttäjiäkin enemmän. Nyt haasteena on räätälöidä ja yhdistää ja ylittää rajoja niin, että kylien palvelut säilyvät ja monipuolistuvat. Toimivat palvelut houkuttelevat muuttajia, jos taloja ja tontteja on tulijoille. Samalla kylän viihtyisyys nykyisillekin asukkaille lisääntyy. Moni asia kytkeytyy toiseen. Uhkakuvana voidaan nähdä päinvastainen kierre, jossa kylä lähtee autioitumaan. Kylässä kannattaa valita tärkeä asia, jolla lähdetään liikkeelle tai jolla jatketaan eteenpäin. Parhaiten kierre lähtee eteenpäin, jos kaikkia osa-alueita vahvistetaan. Kun kyläläiset toimivat ensin ja osoittavat, että ollaan tosissaan, lähtee kunta ja moni muukin taho mukaan. Seuraavassa esitellään kyläohjelman tavoitteet painopisteittäin, sekä tärkeimpiä toimenpiteitä ja esimerkkejä. 1. Kehitetään hyviä toimintatapoja ja uutta yhteistyötä 2. Kylässä on turvallista asua, tehdä työtä, elää ja viihtyä. 3. Palvelut säilyvät ja monipuolistuvat kylässä. 4. Uusia asukkaita tulee kylälle
3 3 1. Hyviä toimintatapoja ja uutta yhteistyötä 1.1 kylä paikalliskehittäjänä Kyläsuunnitelma on kylän asukkaiden yhdessä kokoama näkemys kylän tulevaisuudesta. Kyläsuunnitelmassa asiat laitetaan tärkeysjärjestykseen, mutta samalla tuodaan esille kokonaisuus. 1. Kylässä sovitaan koko kylän yhteisestä kehittäjätahosta. Perustetaan kyläyhdistys tai annetaan koordinaatiovastuu jollekin muulle kylän yhdistykselle tai lyöttäydytään yhteen muiden kylien kanssa isommaksi kehittämisyhdistykseksi. 2. Kyläsuunnitelmaa käytetään kylän kehittämisvälineenä. Se pidetään ajan tasalla, esimerkiksi vuosikokouksen yhteydessä mietitään sen toteutumisen tilannekatsaus. Valitaan tärkeimmät asiat toteutettaviksi. Tarvittaessa syvennetään kyläsuunnitelmaa maankäytön suunnittelulla tai liiketoimintasuunnitelmalla. 3. Uusia kyläsuunnitelmia laaditaan ja vanhoja päivitetään. Järjestetään kylien tulevaisuusiltoja, joista tehdään yhteenveto, joka toimii kyläsuunnitelman kevytversiona. 1.2 Kunnat paikalliskehittäjien vahvoina kumppaneina Kylä on osa kuntaa. Kylän paikallinen asukastoiminta, asiantuntemus, kehittämis- ja talkootyöpanos oman asuinpaikan eteen hyödyttävät myös kuntaa. Kylien ja kuntien yhteistyö on selvästi parantunut. Kuntien kyläyhdyshenkilöt ovat kaikissa kunnissa, vaikkakin oman toimensa ohella. 1.3 Päijät-Hämeen viranomaiset ja muut toimijat kehittävät maaseutua yhteistyössä Kyläohjelma on ruohonjuuritasolta kummunnut kylien kokonaisvaltainen kehittämisohjelma. Sen toteuttamiseksi tarvitaan kuntia, viranomaisia, tutkimusta, monenlaista osaamista ja kumppaneita kylien rinnalle. Kyläohjelma sisältää kehittämishankkeilla rahoitettavia asioita, joille tarvitaan rahoitusta eri lähteistä. Mutta myös tärkeitä tarpeita, joihin tarvitaan maaseutumyönteistä, poliittista päätöksen tekoa ja toimintatapojen muutoksia. 1.4 Kylien omaleimaisuus sekä myönteinen kylä- ja maaseutukuva vahvistuvat Jokainen kylä on omanlaisensa. Erityisyydet jäävät mieleen ja voivat tuoda saman alan ystäviä yllättävistäkin paikoista. Kulttuuria tai vaikka uusia asumismuotoja voidaan luoda niiden pohjalta. Jokainen kyläläinen on tärkeä oman alueensa markkinoijana. 17. Sovitaan pelisäännöt avoimeen ja eri yhdistykset yhdistävään tiedottamiseen. Kytketään tiedottaminen itsestään selvyydeksi kaikkeen toimintaan. Ollaan aktiivisia lehtiin, radioon ja televisioon päin. Valitaan kiinnostuneista kylän tiedotustiimi, joka tekee kylälehden tai tiedotteen ja kylän kotisivut. 1.5 Kaupunkilaisten ja maaseudun vuorovaikutus syvenee Moni tämän päivän suomalainen on puoliksi kaupunkilainen ja puoliksi maalainen. Vuorovaikutuksessa on oleellista löytää yhteiset kiinnostuksen kohteet, joiden kehittämisestä on hyötyä molemmille osapuolille. 5. Kyläsuunnitelmat viedään kunnan suunnitelmiin. Esimerkiksi ajan tasalla pidettävä kunnan kylien kehittämisohjelma on väline tähän. Kunnan virkamiehiä ja päättäjiä kutsutaan kyläsuunnitelman tekoon mukaan. 6. Joka kunnassa järjestetään kunnanjohdon ja kylien kesken neuvotteluja vähintään kerran vuodessa. Kyläsuunnitelmien asioita viedään vuosittain kunnan talousarvioon. Kyläneuvottelukuntien toimintaa kehitetään toteavasta kehittäjäksi. 8. Kannustetaan kuntia myöntämään kylärahaa/toimintaavustusta vastuulliselle kylän kehittäjäyhdistykselle ja kylien pieniin kehittämishankkeisiin sekä myöntämään yhdistyksille korottomia lainoja paikallisten hankkeitten välirahoituksen järjestämiseksi. 22. Edistetään kaupungin ja maaseudun kohtaamista mm. asukas- ja kyläyhdistysten, koulujen, päiväkotien, harrastusyhdistysten yhteen saattamisella sekä kesäasukkaiden, uusien muuttajien, paluumuuttajien, entisten kyläläisten ja metsänomistajien kautta.
4 4 2. Kylässä turvallista asua, tehdä työtä, elää ja viihtyä 2.1 Kylien liikenneturvallisuus paranee Kylien liikenneturvallisuuden parantamiseksi on lähdettävä miettimään tieasioita uudella tavalla. Erilaiset hidasteet, ajoradan kavennukset tai taajamaportit tukevat alennettuja nopeusrajoituksia. Kylässä voidaan miettiä, mitä me voisimme tehdä liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Tieasioissa kylän kannattaa olla aloitteellinen sekä kuntaan että suoraan Hämeen tiepiiriin. 24. Asukkaat osallistuvat kylänsä maankäytön ja infrastruktuurin (tiet, vedet ja jätevedet, tietoliikenne) suunnitteluun ja mahdollisuuksien mukaan käytännön toteuttamistyöhön. Kyläyhdistykset tekevät aloitteita ja miettivät myös kyläläisten mahdollisuuksia antaa omaa työpanostaan näitten asioitten toteuttamiseksi. 25. Lähdetään keskustelemaan yhteisistä vesihuoltoratkaisuista erityisesti jätevesiasetuksen mukana tuomien muutosten täyttämiseksi. Niitä voivat olla yhteishankinnat, vesiosuuskunta tai vesihuoltolaitoksen toiminnan laajentaminen. 27. Edistetään useamman tiekunnan kattavia tieisännöintejä ja -urakointeja, myös alempiluokkaisten paikallisteiden hoidon parantamiseksi. 2.3 Maaseutu tasa-arvoisena tietoyhteiskunnassa Maaseudun yrittäjille ja asukkaille on oleellista, että tulevaisuudessa maaseudulla voidaan saada sähköisesti vastaavia palveluja kuin kaupungeissa. Esimerkki Kyläläiset rakentavat kevytväylää Pakaalla maantien 167 viereen. Pakaalaisten tavoitteena on 2,5 km kevytväylä, josta on valmista kilometri sekä siihen liittyvä silta. Tieasia on edennyt yhteistyössä Orimattilan kaupungin ja Hämeen tiepiirin kanssa. Kaupunki teki tiesuunnitelman. Kyläjohtokunta kokosi työryhmän, joka vastaa töiden suunnittelusta ja työnjaosta. Talkoolaisia on toistakymmentä, pääasiassa erilaisina konetöinä. Kaupungilta on saatu materiaalia, kuten soraa sekä avustusta siltaa varten. Maanomistajat ovat lahjoittaneet maankäyttöoikeuden väylän kohdalta. Kyläläiset voivat mielestään näin toimia kylänsä kehittämiseksi parhaiten. Pyörätie lisää kylän houkuttelevuutta ja viihtyisyyttä asuinpaikkana. 28. Kehitetään tietotekniikkaan, internetiin ja kännykkään perustuvia sähköisiä palveluja, välitysjärjestelmiä ja yhteismarkkinointia kyläläisten palvelusaatavuuden sekä paikallisten tuotteiden kysynnän parantamiseksi. 2.4 Elinkeinotoiminta monipuolistuu Maaseudun elinkeinojen kehittämistä ja siihen liittyvää ohjaus- ja yritysneuvontaa hoitavat Hämeen TE-keskus ja Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy (LAKES). Yrityksen perustajia tai sitä vasta harkitsevia auttaa Lahden Alueen 2.2 Kylien vesihuoltoon etsitään yhteisratkaisuja Esimerkki Sysmän maaseudun vesihuoltoa hoitavat vesiosuuskunnat: Leenharju, Pohjois-Sysmä ja Etelä-Sysmä. Vesiosuuskunnat ovat ottaneet taloudellisen vastuun hankkeiden toteuttamisesta. Kunta on auttanut suunnittelussa, rahoituksen hankinnassa, sopimusten laadinnassa ja töiden valvonnassa. Lisäksi kunta on antanut kaikille vesiosuuskunnille 20 % avustusta rakentamiskustannuksista ja taannut lainat. Edulliset rahoitusratkaisut olivat lähtökohtana toteuttamisessa.
5 5 Uusyrityskeskus ry - Silta Yrittäjyyteen. Kyläyhdistykset voivat edistää paikallisten palvelujen ja tuotteiden käyttöä, esimerkiksi kokoamalle palveluoppaita ja ylläpitämällä kotisivuja. Kylätorit ja markkinatapahtumat lisäävät tietoisuutta kylien tuotteista ja palveluista toimien näin markkinointikeinona. Paikallisten tuotteiden pysyvät myyntipisteet tarjoavat jatkuvamman tulon. 2.5 Vesistöjä, maisemia ja ympäristöjä hoidetaan ja kunnostetaan Vuonna 2004: Kylistä on toteuttanut vesistön kunnostusta käytännössä tai kylän rannan kunnostusta 51 %, ympäristönhoitotoimenpiteitä 40 % ja yhteistilojen kunnostusta 60 %. Tavoite 2008: löytyy 10 esimerkkiä, jossa yhteisistä ympäristöhoidollisista toimista saadaan korvausta. 2.7 Kylän yhteishenki ja yhteisvastuu vahvistuvat Minkälaiset ovat kyläyhdistyksen ja muiden kylällä toimivien yhdistysten roolit, suhteet ja työnjako? Kuinka toimintaa johdetaan sillä tavalla, että saadaan porukat mukaan? Osataanko jakaa johtajuutta ja vastuuta? Jokaisessa kylässä on osaamista, kiinnostusta ja lahjakkuutta, joka voidaan saada toimimaan yhteiseksi hyväksi. Onko kylässä huomioitu nuoret, vapaa-ajanasukkaat, kansainvälisyys? Tavoite 2008: - Kaikilla kylillä järjestetään vähintään 4 kaikille avointa tapahtumaa, juhlaa tai talkoita vuodessa. Kyselyn 2004 mukaan näin toimittiin 87 % kylistä jo nyt % kylillä on kylän tilaisuuksien järjestämisessä tai aktiivisesti kylän kehittämisessä mukana vähintään 10 ihmistä. Kyselyn 2004 mukaan näin oli 53 % kylistä. 2.6 Kylien liikuntapaikat ja -reitistöt palvelevat paikallisia ja matkailijoita Esimerkki Koitti ry hoitaa Itä-Hartolan liikuntapaikkoja sovittuaan asiasta kunnan kanssa. Kyläyhdistys pitää kunnossa uimarantaa, valaistuja latuja, pururatoja, päivälatua, vaelluspolkua ja jääkiekkokaukaloa. Hoidosta on sovittu kunnan kanssa niin, että tekninen toimi maksaa hoidosta nettokustannukset. Lisäksi kyläläiset ovat rakentaneet voimailuvälineet ja pukukopin. Tavoite 2008: Liikuntapaikkojen ja reittien hoidosta on sovittu sopimuksin kolmas osassa kyliä. 3. Kylien palvelut säilyvät ja monipuolistuvat Uutta työtä hoivasta ja asumista tukevista palveluista 3.1 Yhteistilojen käyttö paranee ja monipuolistuu Esimerkki Kuivannon koulu toimii monitoimikeskuksena. Kyläkoulussa on 59 oppilasta, 3 opettajaa ja 2 kouluavustajaa. Orimattilan kaupungin järjestämiä palveluja koululla ovat päiväkoti, pienoisuimahalli, neuvola, terveydenhoitajan vastaanotto sekä kotipalvelun toimipiste. Pienoisapteekki on avoinna 2 h päivässä. Koulun tiloja käyttävät myös kansalaisopisto, 4H-kerho, nuorisoseura ja kyläjohtokunta. Pihapiirissä nuorisoseuran ylläpitämässä nuorisotilassa järjestetään nuorteniltoja, koululaisten iltapäiväkerho sekä seurakunnan kerhot. 39. Edistetään kylien yhteistilojen kuten koulujen, kylätalojen ja myös kyläkauppojen moninaiskäyttöä. Neuvotellaan kuntien kanssa eri sektoreiden toimirajojen ylittämisestä eri palvelumuotojen yhdistelemiseksi esim. lastenhoito ja vanhusten päivätoiminta, kouluruokailu ja ateriapalvelu /-myynti. Otetaan mukaan myös yksityiset palvelut. 3.2 Asumista tukevia palveluja saadaan helposti ja läheltä 40. Luodaan toimintatapoja kylien palvelujen, erityisesti täydentävien hoivapalvelujen, järjestämiseksi, jotta vanhenevat ihmiset voivat asua kotona sekä lapsiperheet, maalle muuttajat ja osa-aika-asukkaat saavat palveluja kylässä. 41. Aktivoidaan mökkitalkkari-kyläisäntätoimintaa, jossa asiantunteva henkilö auttaa kiinteistötehtävissä. 42. Neuvotellaan kuntien kanssa vastikkeellisten sopimusten solmimisesta joko ostopalveluperiaatteella tai toiminta-avustuksena vanhusten täydentävien hoivapalvelujen järjestämiseksi, ympäristönhoitotöissä, infrastruktuurin parantamisessa jne. 43. Kannustetaan ihmisiä lisäansioihin ja tilapäistyöhön esimerkiksi monitaito-osuuskuntien tai työllistämiseen harjaantuneiden yhdistysten kautta, jotka toimivat työnantajina tai laskuttajina. Kannustetaan tällaisten tahojen perustamista, jotta saadaan monitaito-osuuskuntia kattavasti koko maakuntaan. 44. Edistetään kylien palvelujen saatavuutta luomalla kun-
6 6 nittaisia palvelunvälitysjärjestelmiä sekä hoiva- että muille palveluille. Palvelu-Santra toimii jo kuuden kunnan alueella. 45. Edistetään logististen järjestelmien ja matkojen yhdistelemistä kuten kirjastoautot, kauppakassi, postipalvelut, kutsutaksit, harrastusmatkat. 46. Koululaisten iltapäiväkerhotoimintaan ja kuntien nuorisotyöhön etsitään ratkaisuja, jotka palvelevat myös kyliä. 3.3 (Kylä)yhdistyksen rooli vahvistuu uudenlaisena toimijana ja sopijana Kyläyhdistys on oman alueensa asiantuntija, joka tuntee asukkaansa. Se ottaa uudenlaisen roolin palvelujen linkittäjänä, sopijana ja välittäjänä. Kylässä on monenlaisia osaajia, emäntiä ja monitoimimiehiä. Kyläyhdistys voi lähteä kartoittamaan kyläläisten osaamista ja etsimään alkuun vaikka osa-aikaisia työntekijöitä, jotta palvelutarjonta saadaan paikalleen. Tavoitteena on, että nykyiset peruspalvelut, kuten koulut ja kaupat eivät vähene. Esimerkki Heinolan kirkonkylän Kyläpirtti tarjoaa ja välittää palveluja. Kyläpirtin palvelutoimisto tarjoaa veloituksetta palvelua valtion-, kunnan- ja työvoimahallintoon liittyvissä asioissa sekä matkailu- ja asuntoasioissa. Kyläyhdistyksen palkkalistoilla on hankevaroin palkattu koordinaattori. Yhdistys on palkannut työllistämistuella tupaemäntiä ja kylätalkkarin. Lisäapua on saatu koulujen työharjoittelijoista, työssä oppijoista ja työhön tutustujista. Kyläläisten talkoopanos on myös merkittävä. Kyläpirtin tiloissa toimii lisäksi pitopalvelukahvila omana yrityksenään. Pirtillä myydään myös noin 50 paikallisen tuottajan tuotteita. Esimerkki Monitaito-osuuskunta Hämeenkosken Ratas tarjoaa palveluita; siivousta, kotitöitä, pihatöitä, pieniä remonttitöitä, entisöintiä, pienkonekorjausta, kirjanpitoa, ATK tukea... Tällä hetkellä Rattaassa on 10 osuuskuntayrittäjää ja kirjoilla työskentelee yli 20 henkilöä. Työntekijät ovat osa-aikatyöntekijöitä, työttömiä tai sivutoimisesti työskenteleviä. Työtilaukset hoidetaan keskitetysti Rattaan toimiston kautta. Toimistotyöntekijä ottaa vastaan tilaukset, hoitaa laskutukset sekä mainonnan. Osuuskunta huolehtii työntekijöiden palkanmaksusta, henkilösivukuluista, arvonlisäverosta ja muista pakollisista yrittäjävelvoitteista. Kotitaloudenverovähennys on lisännyt palvelujen käyttöä huomattavasti. Kuvassa Osuuskunta Rattaan työntekijä Kaija Pantke (vas.) asiakkaansa Anja Lindemanin (edessä) luona. Minna Heikkilä (oik.) kertoo Tyyne-hankkeesta. 47. Kylien yhdistyksiä lähtee työnantajaksi hyödyntäen työvoimapoliittisia keinoja kuten yhdistelmätukea. Mietitään työllistämistä voittoa tavoittelemattomiin yleishyödyllisiin tehtäviin kuten kylätalon/kylätoimiston hoitajat, kerhojen vetäjät, kyläavustajat, kyläkulttuurin tekijät.
7 7 4. Uusia asukkaita kylälle 4.1 Maakuntakaavakylissä myynnissä yksityisten ja kunnan tontteja Tavoite 2008: Maakuntakaavan kylissä on kussakin myynnissä vähintään viisi tonttia ja 2/3:aan näistä kylistä myös kunnan tonttitarjontaa. 48. Kunta etsii kyläläisten kanssa yhdessä hyviä rakennuspaikkoja, jotka kootaan tonttipörssiksi. Kunta laatii kyläläisten kanssa maankäytönsuunnitelmia. 49. Kunnat hankkivat maakuntakaavan mukaisista kylistä tonttimaata ja markkinoivat niitä aktiivisesti kuten myös yksityisten omistajien tontteja. Kunnat hankkivat kylistä vaihtomaata tonttien saamiseksi hyville paikoille. 4.2 Kylillä on uusia ja vanhoja taloja myynnissä Kyliin rakentamisen edistämiseksi on löydettävä väliaikaisrahoittajia ja edullisia tapoja rakentaa. Rakennusyrittäjät olisi saatava kiinnostumaan kyliin rakentamisesta. Kylän rakennusyrittäjät, taitajat tai kylän rakentamisosuuskunta voisivat hiljaisena kautena rakentaa runkovalmiita taloja tai avaimet käteen taloja. Esimerkki Urajärvellä paikallinen rakennusyrittäjä rakensi kaksi avaimet käteen taloa omalla riskillä Kyläasumisen messuille Maalle muuttoa helpottava maakunnallinen palvelu toimii Kylien tonttien, joista suurin osa on vielä yksityisien tontteja, markkinointi ontuu. Lahden seutu markkinoi kuntien tontteja yhdessä. Maaseudun asumismarkkinointia on viety eteenpäin hankkeilla: Kunnan, seudun ja maakunnan markkinoinnissa panostetaan myös maaseutuasumisen markkinointiin. Luodaan Maalle muuton verkko- ja neuvontapalvelu yhtenäisesti koko Päijät-Hämeeseen ja pysyväksi järjestelmäksi. Palvelussa toimii maalle muuttajan palveluhenkilö sekä verkosto, joka auttaa tulijaa kunnassa ja kylässä asti. 4.4 Vapaa-ajanasuminen lähenee ympärivuotista asumista Päijät-Hämeessä on noin vapa-ajanasuntoa. Varustetaso kasvaa jatkuvasti, kuten myös kakkosasunnolla vietettävä aika. Oleellista olisi saada tyhjillään olevat ja vajaakuntoiset mökit tehokkaampaan käyttöön. 52. Edistetään ympärivuotista asumista rannoilla tukemaan kylien elinvoimaisuutta. Tehdään rantayleiskaava- ja rantakaavoja ja niiden muutoksia siten, että loma-asuntorakennuspaikat muutetaan ympärivuotiseen asumiseen. Edistetään loma-asuntojen vuokraamista esimerkiksi luomalla selkeä välitysjärjestelmä. 4.5 Uudenlaisia asumismuotoja syntyy Uudenlaisia asumismuotoja ja uuskyliä sopiville paikoille? Laiturikyliä suurten vesien ääreen? Ikääntyvien asumispalveluja siirtolapuutarhamalliin? Golfkyliä, kulttuurikyliä, ekokyliä? Pieniä palvelukoteja?
8 Päijät-Hämeen kylät Etelä-Suomea, aitoa hämäläistä maaseutua Lahti ja Heinola ovat keskellä ja pääkaupunkiseutu tunnin, parin päässä. Kylät ovat vanhoja ja usein arvokkaita kylämiljöitä, joissa on toimivaa maa- ja metsätaloutta sekä yrittäjyyttä. Maisemat ovat hienot; Salpausselkien eteläpuolen kumpareiset ja viljavat pellot sekä pohjoisen laajat metsät ja puhtaat vedet. Aktiivisia ja omaleimaisia kyliä reilut 90 Puolella kylistä kyläsuunitelma Kylien internet-sivuja 35 Asukkaita kylissä vajaat Työpaikkoja kylissä reilut Vapaa-ajan asuntoja Toimivia maatiloja Kyläkouluja 49 Kyläkauppoja 19 Päijät-Hämeen kylät ry vie kyläohjelmaa eteenpäin ja auttaa kyliä sen asioitten toteuttamisessa Päijät-Hämeen kylät ry toimii kylien kehittämisessä kylien, kuntien ja muiden tahojen tukena sekä yhteistyön edistäjänä. Yhdistys toimii kylien ja kyläaktiivien tukena niiden kehittäessä toimintaansa ja työtapojaan. Kylämarkkinat Lahden satamassa vuosittain toukokuussa. Kotisivuilla, sähköpostilistalla ja kyläkirjeissä on ajankohtaista tietoa kylien kehittämisestä. Kyliemme kotisivut: Maakunnallinen kyläpäivä järjestetään Vuoden Kylän kanssa sekä muita tilaisuuksia ajankohtaisista aiheista. Kehittämishankkeita, joilla viedään kyläohjelmaa eteenpäin, yhteistyössä Päijänne-instituutin kanssa. Kyläohjelmatyöryhmässä on ollut Päijät-Hämeen kylät ry:n lisäksi edustajat Päijät-Hämeen liitosta, Hämeen TEkeskuksesta, Päijät-Hämeen maaseudun kehittämisyhdistyksestä ja ETPÄHÄ ry:stä. Päijät-Hämeen kyläohjelman hyväksyi Päijät-Hämeen kylät ry:n vuosikokous Se on kokonaisuudessaan 48-sivuinen ja löytyy Toimitus: Elina Leppänen, taitto: Johanna Sahinoja, valokuvat: Henna Jartti, Tapio Kiviniemi, Helena Lamminsivu, Tero Pajukallio, Tapani Pietari, Outi Rautkoski, Ilkka Vuorio. Paino: Lahti-Kopio, toukokuu 2005
TOIMINTASUUNNITELMA 2016
Maakunnallinen kyläyhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Lappilaiset Kylät ry toimii Lapin kylien kattojärjestönä. Yhdistys toimii kylien asukkaiden, kylätoimikuntien, kylä- ja asukasyhdistysten sekä Lapin
LisätiedotAsia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu
PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -
LisätiedotKylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013
Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja järjestöosaaminen
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2015
Maakunnallinen kyläyhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Lappilaiset Kylät ry toimii Lapin kylien kattojärjestönä. Yhdistys toimii kylien asukkaiden, kylätoimikuntien, kylä- ja asukasyhdistysten sekä Lapin
LisätiedotPäijät-Hämeen. kyläohjelma 2004 2008
Päijät-Hämeen kyläohjelma 2004 2008 14.3.2005 2 SISÄLLYS Mikä on Päijät-Hämeen kyläohjelma? Miksi sellainen tarvitaan? 3 Nykytilanne 6 Kylien haasteita 8 Visiona: Kylät positiiviseen kierteeseen eli kaikki
LisätiedotMonia pieniä askeleita
Monia pieniä askeleita Päijät-Hämeen kyläohjelma 2004 2008 tavoitteiden toteutuminen sosiaalinen välitilinpäätös 2006 Päijät-Hämeen kyläohjelma on päijäthämäläisten kylien yhteinen tahdonilmaisu kylien,
LisätiedotMaaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö
Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin
LisätiedotEP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA
EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA Suomen Kylätoiminta ry Syty on käynnistänyt Vuoden Kylä 2010 -valintakierroksen. Vuoden Kylän valinnalla halutaan nostaa esiin kylien monipuolista toimintaa ja lisätä kylätoiminnan
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan Kylät ry:n kysely kylätoimijoille
Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry:n kysely kylätoimijoille Tämän kyselyn tarkoitus oli löytää Pohjois-Pohjanmaan kylätoiminnan tärkeimmät kehityskohteet sekä saada tietoa maakunnallisen kyläyhdistyksen, Pohjois-Pohjanmaan
LisätiedotKylien palvelut sopimalla, hyviä käytäntöjä!
Kylien palvelut sopimalla, hyviä käytäntöjä! Heli Siirilä Maaseutuasumisen teemaryhmä, erityisasiantuntija Lappeenranta 24.1.2012 25.1.2012 1 Esityksen kooste Mistä maaseudun palvelusopimuksessa on kyse?
LisätiedotKYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät
KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015 EK-Kylät Jotta ohjelman sisältö vastaisi myös kylien/asuinalueiden ajatuksia ja toiveita, haluaisimme sinunkin mielipiteesi maakuntamme kylätoiminnan kehittämisestä. Mitkä
LisätiedotViestintä ja materiaalit
Viestintä ja materiaalit http://tammelankylat.wikispaces.com/ Erilaisia dokumentteja, mm. kyläsuunnitelmat http://tammelankylat.ning.com/ Keskustelupalstat Kalenteri Linkit löytyvät: www.tammelankylat.fi
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2014
TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä ja edunvalvojana.
LisätiedotKylätoiminnan kasvava vastuu
VOIMISTUVAT KYLÄT kampanja 2010 2012 Tuomas Perheentupa Suomen Kylätoiminta ry Kylätoiminnan kasvava vastuu Kylätoiminta organisoitunut nopeasti - rekisteröityneiden kyläyhdistysten lukumäärä - paikalliset
LisätiedotPalvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys
Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys Tammela 19.4.2011 Hilkka Vihinen MTT Taloustutkimus Tästä on puhe Palvelujen järjestäminen maaseudulla Tammelan maaseutu Maaseudun elinkeinot
LisätiedotPalvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo
Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Etunimi Sukunimi 29.8.2014 Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden
LisätiedotRyhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön
Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen
LisätiedotKYLÄKAUPASTA YKSITYISTEN JA JULKISTEN PALVELUIDEN KÄYTTÖLIITTYMÄ
KYLÄKAUPASTA YKSITYISTEN JA JULKISTEN PALVELUIDEN KÄYTTÖLIITTYMÄ Sosiaalisten vaikutusten arviointiosuus Kick off 6.3.2013, Helsinki TY, koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea, Sami Tantarimäki TOTEUTUSAIKATAULU
LisätiedotEteläisen maaseudun osaajat EMO ry
KYLIEN TOIMINNALLINEN KEHITTÄMINEN - esimerkkinä Nurmijärvi Eteläisen maaseudun osaajat EMO ry Leader-ryhmä Keski-Uudenmaan ja Etelä- Hämeen alueelta. Kehittää maaseutua pääasiassa rahoittamalla Manner-Suomen
LisätiedotRistijärven kuntastrategia
Ristijärven kuntastrategia 2018-2030 Johdanto Kuntastrategiassa esitetään Ristijärven kunnan tavoitteet kaudelle 2018-2030. Kuntastrategian tavoitteet tarkennetaan vuosittain arvioitaviksi toimenpiteiksi
LisätiedotESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI
ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI Yhteisö Eskolan kylä on yli 400 asukkaan teollisuuspainotteinen taajama Kannuksen kaupungissa. Kylällä on kaksi kauppaa, ala-aste, päiväkoti ja n. 160 teollista
LisätiedotYHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?
YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksille Ruralia-instituutti 2018 1 OSA 4B: KYLÄYHDISTYS JA YRITTÄJYYS MIELIPIDEVÄITTÄMÄT Ruralia-instituutti
LisätiedotAJANKOHTAISTA KYLÄTOIMINNASSA POHJOIS-SAVOSSA
AJANKOHTAISTA KYLÄTOIMINNASSA POHJOIS-SAVOSSA Kylärekisteri ja kylätalorekisteri Muistakaa ilmoittaa kylärekisteriin yhteystietojen muutokset. Kylärekisterin kautta teemme kaiken tiedotuksen teidän kylien
LisätiedotKylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko
Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko Työpaja 16.4.2015 Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja neuvonta Tiedotus:
LisätiedotSulkavan elinvoimastrategia
Sulkavan elinvoimastrategia 2018-2021 Johdanto Elinvoimastrategia on osa Sulkavan kunnan kuntastrategiaa, ja se luo toimintalinjat Sulkavan elinvoiman kehittämiseen. Sulkavan kunnan elinvoima riippuu oleellisesti
LisätiedotPohjois-Savon Kylät ry
Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä
LisätiedotPidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa
ver Ohjelma kuntavaaleihin Pidetään kaikki mukana Jokaista ihmistä pitää arvostaa SDP:n tavoite on inhimillinen Suomi. SDP haluaa, että Suomessa kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia. Jokaista ihmistä pitää
LisätiedotKylän kestävyyspolku -hanke. Salo
Kylän kestävyyspolku -hanke Salo 7.5.2019 Varsinais-Suomen Kylät ry (perustettu vuonna 2000) Olemme kaksikielinen maakunnallinen toimija, joka palvelee kylä- sekä asukasyhdistyskenttää Varsinais-Suomen
LisätiedotMarkkuun koulu. Tärkeä sekä Tyrnävän kunnalle että Markkuun kyläläisille
Markkuun koulu Tärkeä sekä Tyrnävän kunnalle että Markkuun kyläläisille MAHDOLLISUUKSIEN MARKKUU V. 2025 VISIO SIITÄ MITÄ VOISI OLLA TYRNÄVÄN KALTAISESSA KUNNASSA, MARKKUUN KALTAISELLA KYLÄLLÄ, JOS LÖYTYY
LisätiedotKEHITTÄMISOHJELMA Kylä: Enon kirkonkylä
Teema: Pienet investoinnit Uiminen: uimapaikkojen kartoittaminen KESÄ: Niskan rantaan satamaalueen lähelle kunnostaminen (historia) Kotirannan uimarannan kunnostaminen TALVI: Kotirannan uima-allas käyttöön
LisätiedotPALAUTE KYLÄAVUSTAJA- TOIMINNASTA Yhdistykset
PALAUTE KYLÄAVUSTAJA- TOIMINNASTA Yhdistykset Vastaajan taustaorganisaatio 35% 12% 53% Muu kylä- tai asukasyhdistys Kyläavustajan työllistänyt yhdistys Muu yhdistys Kyläavustajatoiminnan tunnettavuus 9%
LisätiedotSulkavan elinvoimastrategia
Sulkavan elinvoimastrategia 2018-2021 Johdanto Elinvoimastrategia on osa Sulkavan kunnan kuntastrategiaa, ja se luo toimintalinjat Sulkavan elinvoiman kehittämiseen. Sulkavan kunnan elinvoima riippuu oleellisesti
LisätiedotMiten kyläsuunnitelma voi tukea kylän asukashankintaa? 6.4.2014
Onni kutsuu kylään -hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja sitä rahoittavat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELY - keskukset Miten kyläsuunnitelma voi tukea kylän asukashankintaa?
LisätiedotMaaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla. Merja Kaija kyläasiamies
Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla Merja Kaija kyläasiamies Maaseutuparlamentti Maaseutupolitiikan neuvosto (MANE), Suomen Kylätoiminta ry, Pohjois- Savon Kylät ry ja Maaseutuverkostopalvelut ovat
LisätiedotKyläyhdistykset palvelukumppaneina
Kyläyhdistykset palvelukumppaneina Kotipalvelujen kasvava markkina uudet ratkaisut 15.6.17 Kehittyvät Kylät palveluita tuottamassa kyläkoordinaattori Tuula Palojärvi Pohjois-Savon Kylät ry Pohjoissavolaisten
LisätiedotITU-kylät. Kyläsuunnittelu. Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf
Kyläsuunnittelu Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf 1 Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf Perustettu vuonna 2000 Itäisen Uudenmaan alueen kylien edunvalvoja sekä kyläyhdistysten etujärjestö
LisätiedotPaikallisella yhteistyöllä.. hanke, kylätoiminta Salossa
Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, kylätoiminta Salossa Viitannummi, Viitanlaakso 15.9.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen, Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo -hanke 2016-2018 Kylätoiminta on monipuolista
LisätiedotKaupungin johdon ja asukas, kotiseutu ja kyläyhdistysten tapaaminen
Kaupungin johdon ja asukas, kotiseutu ja kyläyhdistysten tapaaminen Aika: 28.1.2016 klo 17.00 18.28 Salon kaupunki 235/00.04.01/2016 Paikka: Kaupungintalo, Kataja Läsnäolijat ( erillinen luettelo) 1. Yhres
LisätiedotKYLÄKYSELY HANHIKOSKELAISILLE
KYLÄKYSELY HANHIKOSKELAISILLE Tällä kyselyllä kartoitetaan Teidän mielipiteitänne omasta kylästänne. Mitkä asiat kylällä ovat hyvin ja mitkä asiat kaipaisivat muutosta? VASTAAJAN TAUSTATIEDOT: Ikä: 18-44
LisätiedotKonginkankaan IDEAILTA
Konginkankaan IDEAILTA Konginkankaan kyläsuunnitelma 2010-2015 2009 Vihreän väylän kehittämishanke Mt 637 matkailulliseksi maisematieksi - 2013 Leader-hanke käynnistetty 12/2010 hakijana ja hallinnoijana
LisätiedotJärjestöjen kokemustiedon kerääminen osana hyvinvointikertomustyötä
Järjestöjen kokemustiedon kerääminen osana hyvinvointikertomustyötä Sähköinen hyvinvointikertomus työryhmä 5.6.2018 Sara Löyttyjärvi, Hämeen Setlementti ry Yleistä Kokemustietoa keräämällä tavoitetaan
LisätiedotPALAUTE KYLÄAVUSTAJA- TOIMINNASTA. KYSELY 18. 31.5.2015 Vastauksia 27/67 kpl
PALAUTE KYLÄAVUSTAJA- TOIMINNASTA KYSELY 18. 31.5.2015 Vastauksia 27/67 kpl Oletteko kokeneet Kyläavustajatoiminnan tarpeelliseksi omalla alueellanne Kyllä 27 100 % Ei 0 0 % Kyläavustajatoiminnan onnistuminen
LisätiedotRuhtinansalmen kyläsuunnitelma
Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku
LisätiedotRuhtinansalmen kyläsuunnitelma
Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku
LisätiedotMONIPALVELUKESKUS Jokuset kyläyhdistys ry / Kehittyvä Kuusaa kehittämishanke: opintomatka Ilomantsi Eija Liimatta
MONIPALVELUKESKUS Jokuset kyläyhdistys ry / Kehittyvä Kuusaa kehittämishanke: opintomatka 22.4.2017 Ilomantsi Eija Liimatta Ilomantsi Väkiluku 2016 = 5 236 Ikäryhmittäin 0 to 14 10.1% 15 to 64 56.1% 65
LisätiedotKohti viihtyisiä ja elinvoimaisia kyliä? Päijät-Hämeen kyläohjelman 2004 2009 sosiaalinen tilinpäätös
Kohti viihtyisiä ja elinvoimaisia kyliä? Päijät-Hämeen kyläohjelman 2009 sosiaalinen tilinpäätös Kylätoiminta yhteiskunnallisesti vaikuttavaa? Päijät-Hämeen kyläohjelma 2009 laadittiin yhteiseksi tahdonilmaisuksi
LisätiedotVoimistuvat kylät seminaari Rantasalmella 30.-31.3.2012
Voimistuvat kylät seminaari Rantasalmella 30.-31.3.2012 Kyllä kylä kuuluu, kun Miten välitetään kylän tahto päättäjille /perjantain lörning kafeen tulokset: TEEMA NÄKYVYYS : Alueen tapahtumat oltava mukana
LisätiedotNURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.
NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät
LisätiedotKyläkulttuuria paikallisuus vahvistuu 12.3.2009 Sysmä
Kyläkulttuuria paikallisuus vahvistuu 12.3.2009 Sysmä Vapaan sivistystyön laki: Tarkoituksena on elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta tukea yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä
LisätiedotYHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?
YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksille Ruralia-instituutti 2018 1 KALVOSARJAN OSAT Osa 1: Taustatiedot Osa 2: Nykytilanne Osa
LisätiedotÄlykylä. Sodankylä Juri Laurila toimitusjohtaja
Älykylä Sodankylä 12.1.2019 Juri Laurila toimitusjohtaja Päivän ohjelma Klo 14.00 Älykylä -konseptin esittely Sodankylän Älykylä yhdistys Kysymyksiä ja keskustelua Klo 16.00 Tauko Klo 16.15 Sodankylän
LisätiedotKYLÄSUUNNITELMAT JA RAHOITUS NURMIJÄRVELLÄ
Kokoontumis- ja harrastustilat sekä kyläyhdistyksen perustaminen (Harrastus)toiminnan pitää olla uutta, tai toimintaa on laajennettava/uusittava. Kotiseutuliiton ja opetusministeriön varoja kannattaa myös
LisätiedotAsukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja
Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja Pirkanmaan ohella väkiluvultaan nopeiten kasvava maakunta
LisätiedotKylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa
VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri
LisätiedotEsimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto
Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa 19.1.2012 Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto 1 Kylä välittää hanke Vuoden 2011 kylä Päijät-Hämeessä 18.1.19.1.20122012 2 Kylä välittää hanke
LisätiedotVISUVEDEN KYLÄKYSELY SYKSY 2017
VISUVEDEN KYLÄKYSELY SYKSY 2017 Tämä on Visuveden kylän asukkaille - vakituisille ja vapaa-ajan asukkaille - tarkoitettu kysely kyläyhteisömme kehittämisen pohjaksi. Kyselyn järjestää Visuveden Kyläyhdistys
LisätiedotKonkreettista tukea alueelliseen kehittämiseen
Konkreettista tukea alueelliseen kehittämiseen Nastolan maaseutu elinvoimaiseksi hanke 2016-2018 Maaseudun parhaat hankkeet tulevat Päijät-Hämeestä hankemarssi 17.3.2017 Mari Brunou Nastolan maaseutu elinvoimaseksi
LisätiedotMitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?
Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan
LisätiedotEtelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman ennakkoarviointi
Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman 2014-2020 ennakkoarviointi Arvioinnin tausta ja tehtävä Arvioinnin tavoitteena oli selvittää kehittämissuunnitelman vastaavuus alueen maaseutustrategiaan kehittämissuunnitelman
LisätiedotVesiosuuskunnat harrastajasarjasta ammattilaiskehään Vesa Arvonen
Vesiosuuskunnat harrastajasarjasta ammattilaiskehään 13.11.2017 Vesa Arvonen Vesiosuuskunnat Suomessa Vesiosuuskuntia perustettu Suomessa 110 vuoden ajan Nyt Suomen n 4800 osuuskunnasta n 1300 on vesihuoltoosuuskuntaa
LisätiedotYhteistyön kantava voima kylät palvelukeskuksina, case Kainuu. Siilinjärvi
Yhteistyön kantava voima kylät palvelukeskuksina, case Kainuu Siilinjärvi 11.04.2013 Veli-Matti Karppinen Lähtökohtia 1. Miten kansainvälisten hyvien käytäntöjen juurruttaminen 2. Nopeisiin verkkoihin
Lisätiedoton rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi
on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään
LisätiedotPertunmaan kunnan strategia
Pertunmaan kunnan strategia 2019 2023 2019 PERTUNMAAN KUNTASTRATEGIA 2019 2023 KUNNAN VISIO 2023 Koko perheen Pertunmaa - yhteisöllinen ja yritysystävällinen PISTE! KEHITYKSEN POLKU Lapset ja nuoret Hyvinvointi
LisätiedotVisio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja
Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja elinkeinoelämässä on vahva usko tulevaisuuteen. Johdanto Ylitornion
LisätiedotGreen Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen
Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,
LisätiedotKYLÄOHJELMAN TOTEUTUS 2014-Asuminen ja ympäristö
KYLÄOHJELMAN TOTEUTUS 2014-Asuminen ja ympäristö Maankäytön suunnittelu Tonttimarkkinointi Maisemankunnostus Uusia asukkaita Hyödynnettävä kyläkaavan antamat rakentamisen mahdollisuudet kylillä Tonttityöryhmän
LisätiedotPOHJOIS-SAVON KYLÄT RY TOIMINTASUUNNITELMA 2015
POHJOIS-SAVON KYLÄT RY TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä,
LisätiedotHämeenkoski kutsuu asumaan ja onnistumaan!
Hämeenkoski kutsuu asumaan ja onnistumaan! Kangasala 12 Padasjoki 24 Heinola Hyvien yhteyksien varrella 53 Asikkala 10 54 Hämeenlinna Janakkala Riihimäki Hyvinkää 3 Lammi HÄMEENKOSKI Kärkölä 4 Hausjärvi
LisätiedotKyläkyselyn 2001 tulosten raportointi
Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi Lavajärven - Komin seutu Hanhijärvenkulma - Joenkulma - Komi - Kirmonkulma - Lavajärvi - Myllykulma - Majamaankulma - Sorvajär vi - Viitaankulma Yleistä kyselystä
LisätiedotPIENET INVESTOINNIT JA VÄHÄN ISOMMATKIN
Venepaikat Leirikeskuksen saunan rakennus Tonttipörssin luominen Oksasilppuri joka kylälle Uimahalli Juukaan Skeittirampit kylille (kunta) Katuvalot Vihtasuon risteys-koulu, Kannas PIENET INVESTOINNIT
LisätiedotJOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.
JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan
LisätiedotKylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella
Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Yläkemijoki 26.3.2013 Sivu 1 28.3.2013 Mihin voi saada julkista tukea? Koulutukseen; maaseutuyrittäjien koulutus ja maaseudun asukkaiden koulutus Tiedottamiseen
LisätiedotCADDIES asukaskyselyn tulokset
CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,
LisätiedotKehittyvät Kylät palveluita tuottamassa
Kehittyvät Kylät palveluita tuottamassa Hankkeen toteutusaika 10.3.2016-30.5.2018 Toteuttaja: Pohjois-Savon Kylät ry Kehittyvät Kylät palveluita tuottamassa Projektipäällikkö (50% työajalla) Merja Kaija
LisätiedotKYLÄSUUNNITELMA KALAKANGAS HAAPAJÄRVI
KYLÄSUUNNITELMA KALAKANGAS HAAPAJÄRVI Niinikankaan lava 50v toukokuu 2003 (suojelukohde) 15.10.2003 Kalakankaan kyläyhdistys Kylävalakiat hanke Kyläenergialla Nokka Nousun hanke Sisällysluettelo 1. KUVAUS
LisätiedotKysely Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksille
Kysely Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksille YTYÄ kylätoimintaan yhdistykset palveluiden tuottajina 3.11.2016 Yhteiskunnallinen yrittäjyys maaseudulla -hanke 4.11.2016 1 Taustaa - Kyselyn tavoitteena oli
LisätiedotPOLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4
POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 Kuntastrategian tavoitteena on antaa tavoitteellinen, suunnitelmallinen ja määrätietoinen pohja kaikelle kuntaorganisaatiossa tapahtuvalle päätöksenteolle, valmistelulle
LisätiedotAvustuspäätökset liitteineen
Avustuspäätökset liitteineen Maa- ja metsätalousministeri myöntää tällä päätöksellä vuoden 2019 talousarvion momentilta 30.10.63 yhteensä 1 200 000 euron yleisavustuksen (kohdennettu yleisavustus) Suomen
LisätiedotKolmas sektori maaseutukunnissa
Kolmas sektori maaseutukunnissa Luopioinen 23.3.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Vaikea
LisätiedotMikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata?
Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? TASAISESTI KOKO SUUNNITTELUALUEELLE NYKYISEEN ASUTUKSEEN TUKEUTUEN JA MAISEMAAN SOVELTUEN KYLÄKESKUSTAA PAINOTTAEN, MUUALLE
LisätiedotYritysympäristön kehittäminen Rautjärvellä
Yritysympäristön kehittäminen Rautjärvellä 21.5.2019 Vastaajien kokonaismäärä: 8 1. Missä asioissa käytät Kehyn palveluja vai käytätkö? Vain vähäisesti käyttänyt. Etelä-Karjalan Yrityskummien ja Kehyn
LisätiedotVanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla
Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri
LisätiedotIkäihmisten palvelusuunnitelma
Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman
LisätiedotVesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI ( )
Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI (2012-2014) Yleishyödyllinen kehittämishanke Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta Pohjois-, Keski- ja Etelä-Pohjanmaan alueella Hanketta
Lisätiedot- Kupla kuvastaa kantavaskiolaisen ja muualta Vaskiolle tulleen tapaamista
- Omanlainen maaseutukylä, jossa paljon lapsiperheitä - Salon kaupungin taloudellinen ahdinko sekä nykyaikaiset verkostoitumisen ja markkinoinnin vaatimukset ovat nähtävissä kaikessa kylän toiminnassa
LisätiedotMuotoilemme elämäämme kestäväksi
Muotoilemme elämäämme kestäväksi Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma strategia 2035 Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan kehittämiseksi Pohjautuu sekä alueiden kehittämis- että maankäyttö-
LisätiedotPaikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi
Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi Suomusjärvi 9.5.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen, Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo -hanke 2016-2018 Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys,
LisätiedotKyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi
Kyläkyselyn tuloksia Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Vastaajat Vastaajia yhteensä 15. Miehiä kuusi ja naisia yhdeksän. Ikäjakauma: eniten 50 64-vuotiaita. Nuorin vastaaja 25-vuotias ja vanhin 88-vuotias
LisätiedotAVAIMET YRITTÄJYYTEEN -Sparrausta ja tukea yritystoiminnan alkuun ja muutostilanteisiin
UUSIA YRITTÄJIÄ, YRITYSTEN KEHITTÄMISTÄ JA TÄHÄN LISÄOTSIKKO, Kuva: maaseutuverkosto; Contum O ja Jyrki Vesa -Sparrausta ja tukea yritystoiminnan alkuun ja muutostilanteisiin Hankkeen hallinnoija: ProAgria
LisätiedotPÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN
PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on
LisätiedotMiten saada uusia asukkaita kylään?
Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat
LisätiedotLAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016
LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 Kyselyyn vastasi kaikkiaan 149 ihmistä, joista 31 olivat ruotsinkielisiä ja 118 suomenkielisiä Kaikki ihmiset eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin
LisätiedotRAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille
RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille Tällaisia kehittämishankkeita ovat mm. maisemahoitosuunnitelmien laatiminen
LisätiedotMiten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.
Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.2014 Vesistö on valuma-alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta
LisätiedotHÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET
MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013
LisätiedotSatakunnan Leader-ryhmät Noormarkku
Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään
LisätiedotLUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS
LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja
LisätiedotTulevaisuuden Hajala. Keskusteluilta Kyläasiamies Henrik Hausen, Salon kaupunki.
Tulevaisuuden Hajala Keskusteluilta 7.3.2018 Kyläasiamies Henrik Hausen, Salon kaupunki www.salo.fi Tutkimus: muuttajat Hannu Kytö, Kuluttajatutkimuskeskus, eri tutkimukset: Talouskasvun vuosina korostuivat
LisätiedotSopimuksellisuus palvelutuotannossa ja maaseudun uudet palvelujen organisointitavat
Sopimuksellisuus palvelutuotannossa ja maaseudun uudet palvelujen organisointitavat Vuoropuhelun paikka Luopioinen 23.3.2011 Hilkka Vihinen MTT Taloustutkimus Maaseutu, palvelutuotanto ja sopimuksellisuus
Lisätiedot