kyläohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "kyläohjelma 2004 2008"

Transkriptio

1 Päijät-Hämeen kyläohjelma Tiivistelmä Viihtyisät ja elinvoimaiset kylät! Maakunnallinen kyläohjelma on päijäthämäläisten kylien yhteinen tahdonilmaisu kylien, kylätoiminnan ja maaseudun kehittämisen tulevaisuudesta. Samalla se on maakunnallinen kehittämisstrategia, jonka tavoitteena on viihtyisät ja elinvoimaiset kylät. Päijät-Hämeen kyläohjelma vastaa kysymykseen: mitä on tehtävä, että alueen kylät säilyvät viihtyisinä ja elinvoimaisina? Kyläohjelma on koottu alhaalta ylöspäin. Sen kokoajana on toiminut Päijät-Hämeen kylät ry ja sen tekemiseen ovat osallistuneet maaseudun asukkaat sekä viranomais-, rahoittaja- ja kehittäjätahot. Ohjelman toteuttamiseen tarvitaan kyläläisiä, maaseudun asukkaita, yrittäjiä, vapaa-ajan asukkaita. Kyläyhdistyksissä on oivallettu, että ottamalla itse vastuuta lähiympäristöstä sekä omista ja yhteisistä asioista, saadaan paljon aikaan. Vapaaehtoistoimijoiden tueksi tarvitaan monessa asiassa kuntia, muita viranomaisia ja muita toimijoita. Yrittäkäämme kaikki yhdessä vastata tulevaisuuden haasteisiin tehdäksemme kylistämme viihtyisiä ja elinvoimaisia!

2 2 Visio Kylät positiiviseen kierteeseen Jotta kylässä on turvallista asua, tehdä työtä, elää ja viihtyä, on siellä oltava myös asukkaita. Kun asukkaita on enemmän, on palvelujen käyttäjiäkin enemmän. Nyt haasteena on räätälöidä ja yhdistää ja ylittää rajoja niin, että kylien palvelut säilyvät ja monipuolistuvat. Toimivat palvelut houkuttelevat muuttajia, jos taloja ja tontteja on tulijoille. Samalla kylän viihtyisyys nykyisillekin asukkaille lisääntyy. Moni asia kytkeytyy toiseen. Uhkakuvana voidaan nähdä päinvastainen kierre, jossa kylä lähtee autioitumaan. Kylässä kannattaa valita tärkeä asia, jolla lähdetään liikkeelle tai jolla jatketaan eteenpäin. Parhaiten kierre lähtee eteenpäin, jos kaikkia osa-alueita vahvistetaan. Kun kyläläiset toimivat ensin ja osoittavat, että ollaan tosissaan, lähtee kunta ja moni muukin taho mukaan. Seuraavassa esitellään kyläohjelman tavoitteet painopisteittäin, sekä tärkeimpiä toimenpiteitä ja esimerkkejä. 1. Kehitetään hyviä toimintatapoja ja uutta yhteistyötä 2. Kylässä on turvallista asua, tehdä työtä, elää ja viihtyä. 3. Palvelut säilyvät ja monipuolistuvat kylässä. 4. Uusia asukkaita tulee kylälle

3 3 1. Hyviä toimintatapoja ja uutta yhteistyötä 1.1 kylä paikalliskehittäjänä Kyläsuunnitelma on kylän asukkaiden yhdessä kokoama näkemys kylän tulevaisuudesta. Kyläsuunnitelmassa asiat laitetaan tärkeysjärjestykseen, mutta samalla tuodaan esille kokonaisuus. 1. Kylässä sovitaan koko kylän yhteisestä kehittäjätahosta. Perustetaan kyläyhdistys tai annetaan koordinaatiovastuu jollekin muulle kylän yhdistykselle tai lyöttäydytään yhteen muiden kylien kanssa isommaksi kehittämisyhdistykseksi. 2. Kyläsuunnitelmaa käytetään kylän kehittämisvälineenä. Se pidetään ajan tasalla, esimerkiksi vuosikokouksen yhteydessä mietitään sen toteutumisen tilannekatsaus. Valitaan tärkeimmät asiat toteutettaviksi. Tarvittaessa syvennetään kyläsuunnitelmaa maankäytön suunnittelulla tai liiketoimintasuunnitelmalla. 3. Uusia kyläsuunnitelmia laaditaan ja vanhoja päivitetään. Järjestetään kylien tulevaisuusiltoja, joista tehdään yhteenveto, joka toimii kyläsuunnitelman kevytversiona. 1.2 Kunnat paikalliskehittäjien vahvoina kumppaneina Kylä on osa kuntaa. Kylän paikallinen asukastoiminta, asiantuntemus, kehittämis- ja talkootyöpanos oman asuinpaikan eteen hyödyttävät myös kuntaa. Kylien ja kuntien yhteistyö on selvästi parantunut. Kuntien kyläyhdyshenkilöt ovat kaikissa kunnissa, vaikkakin oman toimensa ohella. 1.3 Päijät-Hämeen viranomaiset ja muut toimijat kehittävät maaseutua yhteistyössä Kyläohjelma on ruohonjuuritasolta kummunnut kylien kokonaisvaltainen kehittämisohjelma. Sen toteuttamiseksi tarvitaan kuntia, viranomaisia, tutkimusta, monenlaista osaamista ja kumppaneita kylien rinnalle. Kyläohjelma sisältää kehittämishankkeilla rahoitettavia asioita, joille tarvitaan rahoitusta eri lähteistä. Mutta myös tärkeitä tarpeita, joihin tarvitaan maaseutumyönteistä, poliittista päätöksen tekoa ja toimintatapojen muutoksia. 1.4 Kylien omaleimaisuus sekä myönteinen kylä- ja maaseutukuva vahvistuvat Jokainen kylä on omanlaisensa. Erityisyydet jäävät mieleen ja voivat tuoda saman alan ystäviä yllättävistäkin paikoista. Kulttuuria tai vaikka uusia asumismuotoja voidaan luoda niiden pohjalta. Jokainen kyläläinen on tärkeä oman alueensa markkinoijana. 17. Sovitaan pelisäännöt avoimeen ja eri yhdistykset yhdistävään tiedottamiseen. Kytketään tiedottaminen itsestään selvyydeksi kaikkeen toimintaan. Ollaan aktiivisia lehtiin, radioon ja televisioon päin. Valitaan kiinnostuneista kylän tiedotustiimi, joka tekee kylälehden tai tiedotteen ja kylän kotisivut. 1.5 Kaupunkilaisten ja maaseudun vuorovaikutus syvenee Moni tämän päivän suomalainen on puoliksi kaupunkilainen ja puoliksi maalainen. Vuorovaikutuksessa on oleellista löytää yhteiset kiinnostuksen kohteet, joiden kehittämisestä on hyötyä molemmille osapuolille. 5. Kyläsuunnitelmat viedään kunnan suunnitelmiin. Esimerkiksi ajan tasalla pidettävä kunnan kylien kehittämisohjelma on väline tähän. Kunnan virkamiehiä ja päättäjiä kutsutaan kyläsuunnitelman tekoon mukaan. 6. Joka kunnassa järjestetään kunnanjohdon ja kylien kesken neuvotteluja vähintään kerran vuodessa. Kyläsuunnitelmien asioita viedään vuosittain kunnan talousarvioon. Kyläneuvottelukuntien toimintaa kehitetään toteavasta kehittäjäksi. 8. Kannustetaan kuntia myöntämään kylärahaa/toimintaavustusta vastuulliselle kylän kehittäjäyhdistykselle ja kylien pieniin kehittämishankkeisiin sekä myöntämään yhdistyksille korottomia lainoja paikallisten hankkeitten välirahoituksen järjestämiseksi. 22. Edistetään kaupungin ja maaseudun kohtaamista mm. asukas- ja kyläyhdistysten, koulujen, päiväkotien, harrastusyhdistysten yhteen saattamisella sekä kesäasukkaiden, uusien muuttajien, paluumuuttajien, entisten kyläläisten ja metsänomistajien kautta.

4 4 2. Kylässä turvallista asua, tehdä työtä, elää ja viihtyä 2.1 Kylien liikenneturvallisuus paranee Kylien liikenneturvallisuuden parantamiseksi on lähdettävä miettimään tieasioita uudella tavalla. Erilaiset hidasteet, ajoradan kavennukset tai taajamaportit tukevat alennettuja nopeusrajoituksia. Kylässä voidaan miettiä, mitä me voisimme tehdä liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Tieasioissa kylän kannattaa olla aloitteellinen sekä kuntaan että suoraan Hämeen tiepiiriin. 24. Asukkaat osallistuvat kylänsä maankäytön ja infrastruktuurin (tiet, vedet ja jätevedet, tietoliikenne) suunnitteluun ja mahdollisuuksien mukaan käytännön toteuttamistyöhön. Kyläyhdistykset tekevät aloitteita ja miettivät myös kyläläisten mahdollisuuksia antaa omaa työpanostaan näitten asioitten toteuttamiseksi. 25. Lähdetään keskustelemaan yhteisistä vesihuoltoratkaisuista erityisesti jätevesiasetuksen mukana tuomien muutosten täyttämiseksi. Niitä voivat olla yhteishankinnat, vesiosuuskunta tai vesihuoltolaitoksen toiminnan laajentaminen. 27. Edistetään useamman tiekunnan kattavia tieisännöintejä ja -urakointeja, myös alempiluokkaisten paikallisteiden hoidon parantamiseksi. 2.3 Maaseutu tasa-arvoisena tietoyhteiskunnassa Maaseudun yrittäjille ja asukkaille on oleellista, että tulevaisuudessa maaseudulla voidaan saada sähköisesti vastaavia palveluja kuin kaupungeissa. Esimerkki Kyläläiset rakentavat kevytväylää Pakaalla maantien 167 viereen. Pakaalaisten tavoitteena on 2,5 km kevytväylä, josta on valmista kilometri sekä siihen liittyvä silta. Tieasia on edennyt yhteistyössä Orimattilan kaupungin ja Hämeen tiepiirin kanssa. Kaupunki teki tiesuunnitelman. Kyläjohtokunta kokosi työryhmän, joka vastaa töiden suunnittelusta ja työnjaosta. Talkoolaisia on toistakymmentä, pääasiassa erilaisina konetöinä. Kaupungilta on saatu materiaalia, kuten soraa sekä avustusta siltaa varten. Maanomistajat ovat lahjoittaneet maankäyttöoikeuden väylän kohdalta. Kyläläiset voivat mielestään näin toimia kylänsä kehittämiseksi parhaiten. Pyörätie lisää kylän houkuttelevuutta ja viihtyisyyttä asuinpaikkana. 28. Kehitetään tietotekniikkaan, internetiin ja kännykkään perustuvia sähköisiä palveluja, välitysjärjestelmiä ja yhteismarkkinointia kyläläisten palvelusaatavuuden sekä paikallisten tuotteiden kysynnän parantamiseksi. 2.4 Elinkeinotoiminta monipuolistuu Maaseudun elinkeinojen kehittämistä ja siihen liittyvää ohjaus- ja yritysneuvontaa hoitavat Hämeen TE-keskus ja Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy (LAKES). Yrityksen perustajia tai sitä vasta harkitsevia auttaa Lahden Alueen 2.2 Kylien vesihuoltoon etsitään yhteisratkaisuja Esimerkki Sysmän maaseudun vesihuoltoa hoitavat vesiosuuskunnat: Leenharju, Pohjois-Sysmä ja Etelä-Sysmä. Vesiosuuskunnat ovat ottaneet taloudellisen vastuun hankkeiden toteuttamisesta. Kunta on auttanut suunnittelussa, rahoituksen hankinnassa, sopimusten laadinnassa ja töiden valvonnassa. Lisäksi kunta on antanut kaikille vesiosuuskunnille 20 % avustusta rakentamiskustannuksista ja taannut lainat. Edulliset rahoitusratkaisut olivat lähtökohtana toteuttamisessa.

5 5 Uusyrityskeskus ry - Silta Yrittäjyyteen. Kyläyhdistykset voivat edistää paikallisten palvelujen ja tuotteiden käyttöä, esimerkiksi kokoamalle palveluoppaita ja ylläpitämällä kotisivuja. Kylätorit ja markkinatapahtumat lisäävät tietoisuutta kylien tuotteista ja palveluista toimien näin markkinointikeinona. Paikallisten tuotteiden pysyvät myyntipisteet tarjoavat jatkuvamman tulon. 2.5 Vesistöjä, maisemia ja ympäristöjä hoidetaan ja kunnostetaan Vuonna 2004: Kylistä on toteuttanut vesistön kunnostusta käytännössä tai kylän rannan kunnostusta 51 %, ympäristönhoitotoimenpiteitä 40 % ja yhteistilojen kunnostusta 60 %. Tavoite 2008: löytyy 10 esimerkkiä, jossa yhteisistä ympäristöhoidollisista toimista saadaan korvausta. 2.7 Kylän yhteishenki ja yhteisvastuu vahvistuvat Minkälaiset ovat kyläyhdistyksen ja muiden kylällä toimivien yhdistysten roolit, suhteet ja työnjako? Kuinka toimintaa johdetaan sillä tavalla, että saadaan porukat mukaan? Osataanko jakaa johtajuutta ja vastuuta? Jokaisessa kylässä on osaamista, kiinnostusta ja lahjakkuutta, joka voidaan saada toimimaan yhteiseksi hyväksi. Onko kylässä huomioitu nuoret, vapaa-ajanasukkaat, kansainvälisyys? Tavoite 2008: - Kaikilla kylillä järjestetään vähintään 4 kaikille avointa tapahtumaa, juhlaa tai talkoita vuodessa. Kyselyn 2004 mukaan näin toimittiin 87 % kylistä jo nyt % kylillä on kylän tilaisuuksien järjestämisessä tai aktiivisesti kylän kehittämisessä mukana vähintään 10 ihmistä. Kyselyn 2004 mukaan näin oli 53 % kylistä. 2.6 Kylien liikuntapaikat ja -reitistöt palvelevat paikallisia ja matkailijoita Esimerkki Koitti ry hoitaa Itä-Hartolan liikuntapaikkoja sovittuaan asiasta kunnan kanssa. Kyläyhdistys pitää kunnossa uimarantaa, valaistuja latuja, pururatoja, päivälatua, vaelluspolkua ja jääkiekkokaukaloa. Hoidosta on sovittu kunnan kanssa niin, että tekninen toimi maksaa hoidosta nettokustannukset. Lisäksi kyläläiset ovat rakentaneet voimailuvälineet ja pukukopin. Tavoite 2008: Liikuntapaikkojen ja reittien hoidosta on sovittu sopimuksin kolmas osassa kyliä. 3. Kylien palvelut säilyvät ja monipuolistuvat Uutta työtä hoivasta ja asumista tukevista palveluista 3.1 Yhteistilojen käyttö paranee ja monipuolistuu Esimerkki Kuivannon koulu toimii monitoimikeskuksena. Kyläkoulussa on 59 oppilasta, 3 opettajaa ja 2 kouluavustajaa. Orimattilan kaupungin järjestämiä palveluja koululla ovat päiväkoti, pienoisuimahalli, neuvola, terveydenhoitajan vastaanotto sekä kotipalvelun toimipiste. Pienoisapteekki on avoinna 2 h päivässä. Koulun tiloja käyttävät myös kansalaisopisto, 4H-kerho, nuorisoseura ja kyläjohtokunta. Pihapiirissä nuorisoseuran ylläpitämässä nuorisotilassa järjestetään nuorteniltoja, koululaisten iltapäiväkerho sekä seurakunnan kerhot. 39. Edistetään kylien yhteistilojen kuten koulujen, kylätalojen ja myös kyläkauppojen moninaiskäyttöä. Neuvotellaan kuntien kanssa eri sektoreiden toimirajojen ylittämisestä eri palvelumuotojen yhdistelemiseksi esim. lastenhoito ja vanhusten päivätoiminta, kouluruokailu ja ateriapalvelu /-myynti. Otetaan mukaan myös yksityiset palvelut. 3.2 Asumista tukevia palveluja saadaan helposti ja läheltä 40. Luodaan toimintatapoja kylien palvelujen, erityisesti täydentävien hoivapalvelujen, järjestämiseksi, jotta vanhenevat ihmiset voivat asua kotona sekä lapsiperheet, maalle muuttajat ja osa-aika-asukkaat saavat palveluja kylässä. 41. Aktivoidaan mökkitalkkari-kyläisäntätoimintaa, jossa asiantunteva henkilö auttaa kiinteistötehtävissä. 42. Neuvotellaan kuntien kanssa vastikkeellisten sopimusten solmimisesta joko ostopalveluperiaatteella tai toiminta-avustuksena vanhusten täydentävien hoivapalvelujen järjestämiseksi, ympäristönhoitotöissä, infrastruktuurin parantamisessa jne. 43. Kannustetaan ihmisiä lisäansioihin ja tilapäistyöhön esimerkiksi monitaito-osuuskuntien tai työllistämiseen harjaantuneiden yhdistysten kautta, jotka toimivat työnantajina tai laskuttajina. Kannustetaan tällaisten tahojen perustamista, jotta saadaan monitaito-osuuskuntia kattavasti koko maakuntaan. 44. Edistetään kylien palvelujen saatavuutta luomalla kun-

6 6 nittaisia palvelunvälitysjärjestelmiä sekä hoiva- että muille palveluille. Palvelu-Santra toimii jo kuuden kunnan alueella. 45. Edistetään logististen järjestelmien ja matkojen yhdistelemistä kuten kirjastoautot, kauppakassi, postipalvelut, kutsutaksit, harrastusmatkat. 46. Koululaisten iltapäiväkerhotoimintaan ja kuntien nuorisotyöhön etsitään ratkaisuja, jotka palvelevat myös kyliä. 3.3 (Kylä)yhdistyksen rooli vahvistuu uudenlaisena toimijana ja sopijana Kyläyhdistys on oman alueensa asiantuntija, joka tuntee asukkaansa. Se ottaa uudenlaisen roolin palvelujen linkittäjänä, sopijana ja välittäjänä. Kylässä on monenlaisia osaajia, emäntiä ja monitoimimiehiä. Kyläyhdistys voi lähteä kartoittamaan kyläläisten osaamista ja etsimään alkuun vaikka osa-aikaisia työntekijöitä, jotta palvelutarjonta saadaan paikalleen. Tavoitteena on, että nykyiset peruspalvelut, kuten koulut ja kaupat eivät vähene. Esimerkki Heinolan kirkonkylän Kyläpirtti tarjoaa ja välittää palveluja. Kyläpirtin palvelutoimisto tarjoaa veloituksetta palvelua valtion-, kunnan- ja työvoimahallintoon liittyvissä asioissa sekä matkailu- ja asuntoasioissa. Kyläyhdistyksen palkkalistoilla on hankevaroin palkattu koordinaattori. Yhdistys on palkannut työllistämistuella tupaemäntiä ja kylätalkkarin. Lisäapua on saatu koulujen työharjoittelijoista, työssä oppijoista ja työhön tutustujista. Kyläläisten talkoopanos on myös merkittävä. Kyläpirtin tiloissa toimii lisäksi pitopalvelukahvila omana yrityksenään. Pirtillä myydään myös noin 50 paikallisen tuottajan tuotteita. Esimerkki Monitaito-osuuskunta Hämeenkosken Ratas tarjoaa palveluita; siivousta, kotitöitä, pihatöitä, pieniä remonttitöitä, entisöintiä, pienkonekorjausta, kirjanpitoa, ATK tukea... Tällä hetkellä Rattaassa on 10 osuuskuntayrittäjää ja kirjoilla työskentelee yli 20 henkilöä. Työntekijät ovat osa-aikatyöntekijöitä, työttömiä tai sivutoimisesti työskenteleviä. Työtilaukset hoidetaan keskitetysti Rattaan toimiston kautta. Toimistotyöntekijä ottaa vastaan tilaukset, hoitaa laskutukset sekä mainonnan. Osuuskunta huolehtii työntekijöiden palkanmaksusta, henkilösivukuluista, arvonlisäverosta ja muista pakollisista yrittäjävelvoitteista. Kotitaloudenverovähennys on lisännyt palvelujen käyttöä huomattavasti. Kuvassa Osuuskunta Rattaan työntekijä Kaija Pantke (vas.) asiakkaansa Anja Lindemanin (edessä) luona. Minna Heikkilä (oik.) kertoo Tyyne-hankkeesta. 47. Kylien yhdistyksiä lähtee työnantajaksi hyödyntäen työvoimapoliittisia keinoja kuten yhdistelmätukea. Mietitään työllistämistä voittoa tavoittelemattomiin yleishyödyllisiin tehtäviin kuten kylätalon/kylätoimiston hoitajat, kerhojen vetäjät, kyläavustajat, kyläkulttuurin tekijät.

7 7 4. Uusia asukkaita kylälle 4.1 Maakuntakaavakylissä myynnissä yksityisten ja kunnan tontteja Tavoite 2008: Maakuntakaavan kylissä on kussakin myynnissä vähintään viisi tonttia ja 2/3:aan näistä kylistä myös kunnan tonttitarjontaa. 48. Kunta etsii kyläläisten kanssa yhdessä hyviä rakennuspaikkoja, jotka kootaan tonttipörssiksi. Kunta laatii kyläläisten kanssa maankäytönsuunnitelmia. 49. Kunnat hankkivat maakuntakaavan mukaisista kylistä tonttimaata ja markkinoivat niitä aktiivisesti kuten myös yksityisten omistajien tontteja. Kunnat hankkivat kylistä vaihtomaata tonttien saamiseksi hyville paikoille. 4.2 Kylillä on uusia ja vanhoja taloja myynnissä Kyliin rakentamisen edistämiseksi on löydettävä väliaikaisrahoittajia ja edullisia tapoja rakentaa. Rakennusyrittäjät olisi saatava kiinnostumaan kyliin rakentamisesta. Kylän rakennusyrittäjät, taitajat tai kylän rakentamisosuuskunta voisivat hiljaisena kautena rakentaa runkovalmiita taloja tai avaimet käteen taloja. Esimerkki Urajärvellä paikallinen rakennusyrittäjä rakensi kaksi avaimet käteen taloa omalla riskillä Kyläasumisen messuille Maalle muuttoa helpottava maakunnallinen palvelu toimii Kylien tonttien, joista suurin osa on vielä yksityisien tontteja, markkinointi ontuu. Lahden seutu markkinoi kuntien tontteja yhdessä. Maaseudun asumismarkkinointia on viety eteenpäin hankkeilla: Kunnan, seudun ja maakunnan markkinoinnissa panostetaan myös maaseutuasumisen markkinointiin. Luodaan Maalle muuton verkko- ja neuvontapalvelu yhtenäisesti koko Päijät-Hämeeseen ja pysyväksi järjestelmäksi. Palvelussa toimii maalle muuttajan palveluhenkilö sekä verkosto, joka auttaa tulijaa kunnassa ja kylässä asti. 4.4 Vapaa-ajanasuminen lähenee ympärivuotista asumista Päijät-Hämeessä on noin vapa-ajanasuntoa. Varustetaso kasvaa jatkuvasti, kuten myös kakkosasunnolla vietettävä aika. Oleellista olisi saada tyhjillään olevat ja vajaakuntoiset mökit tehokkaampaan käyttöön. 52. Edistetään ympärivuotista asumista rannoilla tukemaan kylien elinvoimaisuutta. Tehdään rantayleiskaava- ja rantakaavoja ja niiden muutoksia siten, että loma-asuntorakennuspaikat muutetaan ympärivuotiseen asumiseen. Edistetään loma-asuntojen vuokraamista esimerkiksi luomalla selkeä välitysjärjestelmä. 4.5 Uudenlaisia asumismuotoja syntyy Uudenlaisia asumismuotoja ja uuskyliä sopiville paikoille? Laiturikyliä suurten vesien ääreen? Ikääntyvien asumispalveluja siirtolapuutarhamalliin? Golfkyliä, kulttuurikyliä, ekokyliä? Pieniä palvelukoteja?

8 Päijät-Hämeen kylät Etelä-Suomea, aitoa hämäläistä maaseutua Lahti ja Heinola ovat keskellä ja pääkaupunkiseutu tunnin, parin päässä. Kylät ovat vanhoja ja usein arvokkaita kylämiljöitä, joissa on toimivaa maa- ja metsätaloutta sekä yrittäjyyttä. Maisemat ovat hienot; Salpausselkien eteläpuolen kumpareiset ja viljavat pellot sekä pohjoisen laajat metsät ja puhtaat vedet. Aktiivisia ja omaleimaisia kyliä reilut 90 Puolella kylistä kyläsuunitelma Kylien internet-sivuja 35 Asukkaita kylissä vajaat Työpaikkoja kylissä reilut Vapaa-ajan asuntoja Toimivia maatiloja Kyläkouluja 49 Kyläkauppoja 19 Päijät-Hämeen kylät ry vie kyläohjelmaa eteenpäin ja auttaa kyliä sen asioitten toteuttamisessa Päijät-Hämeen kylät ry toimii kylien kehittämisessä kylien, kuntien ja muiden tahojen tukena sekä yhteistyön edistäjänä. Yhdistys toimii kylien ja kyläaktiivien tukena niiden kehittäessä toimintaansa ja työtapojaan. Kylämarkkinat Lahden satamassa vuosittain toukokuussa. Kotisivuilla, sähköpostilistalla ja kyläkirjeissä on ajankohtaista tietoa kylien kehittämisestä. Kyliemme kotisivut: Maakunnallinen kyläpäivä järjestetään Vuoden Kylän kanssa sekä muita tilaisuuksia ajankohtaisista aiheista. Kehittämishankkeita, joilla viedään kyläohjelmaa eteenpäin, yhteistyössä Päijänne-instituutin kanssa. Kyläohjelmatyöryhmässä on ollut Päijät-Hämeen kylät ry:n lisäksi edustajat Päijät-Hämeen liitosta, Hämeen TEkeskuksesta, Päijät-Hämeen maaseudun kehittämisyhdistyksestä ja ETPÄHÄ ry:stä. Päijät-Hämeen kyläohjelman hyväksyi Päijät-Hämeen kylät ry:n vuosikokous Se on kokonaisuudessaan 48-sivuinen ja löytyy Toimitus: Elina Leppänen, taitto: Johanna Sahinoja, valokuvat: Henna Jartti, Tapio Kiviniemi, Helena Lamminsivu, Tero Pajukallio, Tapani Pietari, Outi Rautkoski, Ilkka Vuorio. Paino: Lahti-Kopio, toukokuu 2005

Kylien palvelut sopimalla, hyviä käytäntöjä!

Kylien palvelut sopimalla, hyviä käytäntöjä! Kylien palvelut sopimalla, hyviä käytäntöjä! Heli Siirilä Maaseutuasumisen teemaryhmä, erityisasiantuntija Lappeenranta 24.1.2012 25.1.2012 1 Esityksen kooste Mistä maaseudun palvelusopimuksessa on kyse?

Lisätiedot

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Etunimi Sukunimi 29.8.2014 Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden

Lisätiedot

Pohjois-Savon Kylät ry

Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla. Merja Kaija kyläasiamies

Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla. Merja Kaija kyläasiamies Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla Merja Kaija kyläasiamies Maaseutuparlamentti Maaseutupolitiikan neuvosto (MANE), Suomen Kylätoiminta ry, Pohjois- Savon Kylät ry ja Maaseutuverkostopalvelut ovat

Lisätiedot

Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko

Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko Työpaja 16.4.2015 Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja neuvonta Tiedotus:

Lisätiedot

Kaupungin johdon ja asukas, kotiseutu ja kyläyhdistysten tapaaminen

Kaupungin johdon ja asukas, kotiseutu ja kyläyhdistysten tapaaminen Kaupungin johdon ja asukas, kotiseutu ja kyläyhdistysten tapaaminen Aika: 28.1.2016 klo 17.00 18.28 Salon kaupunki 235/00.04.01/2016 Paikka: Kaupungintalo, Kataja Läsnäolijat ( erillinen luettelo) 1. Yhres

Lisätiedot

KYLÄKYSELY HANHIKOSKELAISILLE

KYLÄKYSELY HANHIKOSKELAISILLE KYLÄKYSELY HANHIKOSKELAISILLE Tällä kyselyllä kartoitetaan Teidän mielipiteitänne omasta kylästänne. Mitkä asiat kylällä ovat hyvin ja mitkä asiat kaipaisivat muutosta? VASTAAJAN TAUSTATIEDOT: Ikä: 18-44

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, kylätoiminta Salossa

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, kylätoiminta Salossa Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, kylätoiminta Salossa Viitannummi, Viitanlaakso 15.9.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen, Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo -hanke 2016-2018 Kylätoiminta on monipuolista

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman ennakkoarviointi

Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman ennakkoarviointi Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman 2014-2020 ennakkoarviointi Arvioinnin tausta ja tehtävä Arvioinnin tavoitteena oli selvittää kehittämissuunnitelman vastaavuus alueen maaseutustrategiaan kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset palvelujen turvaajina maaseudulla huomioita yhteiskunnallisesti tärkeiden palvelujen julkisesta hankinnasta

Yhteiskunnalliset yritykset palvelujen turvaajina maaseudulla huomioita yhteiskunnallisesti tärkeiden palvelujen julkisesta hankinnasta Yhteiskunnalliset yritykset palvelujen turvaajina maaseudulla huomioita yhteiskunnallisesti tärkeiden palvelujen julkisesta hankinnasta Hanna Moilanen projektitutkija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI ( )

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI ( ) Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI (2012-2014) Yleishyödyllinen kehittämishanke Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta Pohjois-, Keski- ja Etelä-Pohjanmaan alueella Hanketta

Lisätiedot

Kolmas sektori maaseutukunnissa

Kolmas sektori maaseutukunnissa Kolmas sektori maaseutukunnissa Luopioinen 23.3.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Vaikea

Lisätiedot

Muotoilemme elämäämme kestäväksi

Muotoilemme elämäämme kestäväksi Muotoilemme elämäämme kestäväksi Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma strategia 2035 Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan kehittämiseksi Pohjautuu sekä alueiden kehittämis- että maankäyttö-

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6. Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.2014 Vesistö on valuma-alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Yläkemijoki 26.3.2013 Sivu 1 28.3.2013 Mihin voi saada julkista tukea? Koulutukseen; maaseutuyrittäjien koulutus ja maaseudun asukkaiden koulutus Tiedottamiseen

Lisätiedot

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 Kyselyyn vastasi kaikkiaan 149 ihmistä, joista 31 olivat ruotsinkielisiä ja 118 suomenkielisiä Kaikki ihmiset eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin

Lisätiedot

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi Suomusjärvi 9.5.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen, Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo -hanke 2016-2018 Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys,

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Paikallisesti, kumppaneina ja ulos karsinoista!

Paikallisesti, kumppaneina ja ulos karsinoista! Paikallisesti, kumppaneina ja ulos karsinoista! PED: kaksi esimerkkiä ja kolme ajatusta Demokratiapäivä 2015 Kuntatalo 13.10.2015 Ritva Pihlaja palvelut demokratia Kuntien toiminnan lähtökohtana on paikallisuus.

Lisätiedot

Sopimuksellisuus palvelutuotannossa ja maaseudun uudet palvelujen organisointitavat

Sopimuksellisuus palvelutuotannossa ja maaseudun uudet palvelujen organisointitavat Sopimuksellisuus palvelutuotannossa ja maaseudun uudet palvelujen organisointitavat Vuoropuhelun paikka Luopioinen 23.3.2011 Hilkka Vihinen MTT Taloustutkimus Maaseutu, palvelutuotanto ja sopimuksellisuus

Lisätiedot

Miten saada uusia asukkaita kylään?

Miten saada uusia asukkaita kylään? Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina

Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina 2016-2018 Mirja Kettunen Verkostokoordinaattori Lapin liitto Arjen turvan lähtökohta Palvelut Toimeentulo

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään

Lisätiedot

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta Kysely Vaalan vapaa-ajanasukkaille Hyvä Vaalan vapaa-ajanasukas! Tervetuloa vastaamaan Vaalan kunnan vapaa-ajanasukkaille suunnattuun kyselyyn. Vaala haluaa saada vapaa-ajanasukkaansa viihtymään paikkakunnalla

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,

Lisätiedot

Lohjan Kylät ry:n historia ja kyläsuunnittelun tulevaisuus

Lohjan Kylät ry:n historia ja kyläsuunnittelun tulevaisuus Lohjan Kylät ry:n historia ja kyläsuunnittelun tulevaisuus Salo 31.1.2012 Katja Ranta Lohjan Kylät ry Lohjan ja siihen yhdistymispäätöksensä tehneiden kuntien kylä- ja asukasyhdistysten yhteistyöelin Perustettu

Lisätiedot

Putkilahden kyläselvitys

Putkilahden kyläselvitys Putkilahden kyläselvitys Kyläilta 2.6.2015 Arto Sipinen Jyväskylän kaupunki / yleiskaavoitus LÄHTÖKOHTIA Korpilahden maankäytön esiselvitys ESSU vuonna 2008 Olemassa olevan tiedon kerääminen maankäytön

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310 Toimintasuunnitelma 2012 Joensuun seudun JHL 310 TOIMIHENKILÖT 2012 2013 2 (10) (: etunimi.sukunimi@jns.fi tai poikkeavat mainittu erikseen) Puheenjohtaja Helena Timoskainen.............. 050 452 0013

Lisätiedot

Tulevaisuuden Orimattila Asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen kehittämisohjelma

Tulevaisuuden Orimattila Asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen kehittämisohjelma Tulevaisuuden Orimattila Asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen kehittämisohjelma 2016-2017 Orimattilan visio 2020: Itsenäinen Orimattila on uudistumiskykyinen ja yhteisöllinen maaseutukaupunki metropolialueen

Lisätiedot

KYLÄSUUNNITELMAT JA RAHOITUS NURMIJÄRVELLÄ

KYLÄSUUNNITELMAT JA RAHOITUS NURMIJÄRVELLÄ Kokoontumis- ja harrastustilat sekä kyläyhdistyksen perustaminen (Harrastus)toiminnan pitää olla uutta, tai toimintaa on laajennettava/uusittava. Kotiseutuliiton ja opetusministeriön varoja kannattaa myös

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

tark Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

tark Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8.8.2007 tark. 11.1.2010 Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.1.2010 1 TEHTÄVÄN KUVAUS ESIPUHE Niinniemen alueen asemakaavoitus käynnistyi virallisesti

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA

ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA Kuhmalahden ja Pälkäneen kehittämistä Hankkeen tausta ja teema Rahoittajina Työ- ja elinkeinoministeriö Hallinnoijina Pomoottori ry sekä Kaakkois- Pirkanmaan seutukunta

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Liite 1. Nuorisotoimi 2015

Liite 1. Nuorisotoimi 2015 Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Näiden tavoitteiden

Lisätiedot

Pohjois-Savon Kylät ry

Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

Viestiupseeriyhdistys ry.

Viestiupseeriyhdistys ry. Viestiupseeriyhdistys ry Toiminnan tarkoitus Viestiupseeriyhdistys on viesti- ja johtamisjärjestelmäalalla sekä sähköisen viestialan tehtävissä toimivien ja toimineiden yhteinen maanpuolustusjärjestö.

Lisätiedot

Toivakan kunta Toivakantie 49 46600 Toivakka

Toivakan kunta Toivakantie 49 46600 Toivakka HANKESUUNNITELMA 1 (6) Hyvinvoivat ja elävät Toivakan kylät! Taustaa ja tarvetta hankkeelle sijaitsee eteläisessä Keski-Suomessa, jonka voimavarana on energiset ja kauniit kyläkunnat. Kylien merkitys kunnan

Lisätiedot

Mitä Leader tarkoittaa?

Mitä Leader tarkoittaa? Mitä Leader tarkoittaa? Leader on toimintatapa, jonka ydin on paikallinen ja asukkaiden oma aktiivinen toiminta maaseudun kehittämiseksi. Leader-ryhmät rahoittavat yleishyödyllisiä ja elinkeinotoimintaa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia. Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen

Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia. Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen www.helsinki.fi/yliopisto 11.4.2011 1 Muuttuva vapaa-ajan asuminen muuttuvalla maaseudulla

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) VIRRANPUISTON YMPÄRISTÖ ASEMAKAAVAN MUUTOS, joka koskee Iisalmen kaupungin 5. kaupunginosan korttelia 80 (osa) ja puistoaluetta. Kaava-alue sijaitsee Iisalmen

Lisätiedot

Pälkäneen Valokuitu Oy

Pälkäneen Valokuitu Oy INFO 15.09.2016 INFO 16.09.2016 Tervetuloa Pälkäneen Valokuitu Oy:n järjestämään infotilaisuuteen valokuituverkon rakentamisesta ja verkossa tarjottavista palveluista Pälkäneen kunnan alueelle Pälkäneen

Lisätiedot

Rakenna kotikulmillesi Naapuruuspiiri. Soile Ataçocuğu & Kalevi Möttönen 2015

Rakenna kotikulmillesi Naapuruuspiiri. Soile Ataçocuğu & Kalevi Möttönen 2015 Rakenna kotikulmillesi Naapuruuspiiri Soile Ataçocuğu & Kalevi Möttönen 2015 Tämä on alueellinen mahdollisuus. Silmukka kerrallaan kutoen, paikalliset mahdollisuudet huomioiden alueellisten toimijoiden

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

KYMENLAAKSON KYLÄT RY. Maakunnallinen Kylien Kehittämisohjelma 2011-2013. Potkua ja Vauhtia Kylätoimintaan

KYMENLAAKSON KYLÄT RY. Maakunnallinen Kylien Kehittämisohjelma 2011-2013. Potkua ja Vauhtia Kylätoimintaan KYMENLAAKSON KYLÄT RY Maakunnallinen Kylien Kehittämisohjelma 2011-2013 Potkua ja Vauhtia Kylätoimintaan 2 Sisällysluettelo 2 Alkusanat 3 Maakunnallinen kylien kehittämisohjelma 2011-2013 4 Kehittämisohjelman

Lisätiedot

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 2 Strategiaperusta Visio: Kasvava Valkeakoski on puhtaasta luonnosta ja asiakaslähtöisistä palveluista tunnettu kaupunki asukkaiden ja yritysten

Lisätiedot

Aluelautakuntien järjestämistehtävä. Työseminaari Sirpa Salminen

Aluelautakuntien järjestämistehtävä. Työseminaari Sirpa Salminen Aluelautakuntien järjestämistehtävä Työseminaari 13.2.2013 Sirpa Salminen Palvelujen järjestäminen Aluelautakunta tilaajana vastaa palvelujen järjestämisestä, määrittelee määrän ja laadun, noudattaa valtuuston

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

TTS tutkii ja kehittää Green Care - Vihreä Hoiva. Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät Irene Roos 1

TTS tutkii ja kehittää Green Care - Vihreä Hoiva. Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät Irene Roos 1 TTS tutkii ja kehittää Green Care - Vihreä Hoiva Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät 20. 21.1.2012 Irene Roos 1 Green Care Green Care on uusi palvelumuoto, jolla on paljon menestymisen mahdollisuuksia

Lisätiedot

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut Innokylä Uudistuvat lähipalvelut 12.9.2012 Mira Sillanpää Asukasagentti, Uudistuva kylä kaupungissa hanke Hämeenlinna Näkökulmana Uutta ajattelutapaa palvelujen järjestämiseen Lähellä tapahtuva toiminta

Lisätiedot

Kyläkysely. Valitse kunta. Vastaajien määrä: 95 0% 5% 10% 15% 20% 25% Iisalmi. Juankoski. Kaavi. Keitele. Kiuruvesi. Kuopio. Lapinlahti.

Kyläkysely. Valitse kunta. Vastaajien määrä: 95 0% 5% 10% 15% 20% 25% Iisalmi. Juankoski. Kaavi. Keitele. Kiuruvesi. Kuopio. Lapinlahti. Kyläkysely Valitse kunta Vastaajien määrä: 95 5% 1 15% 2 25% Iisalmi 6,32% Juankoski Kaavi Keitele Kiuruvesi Kuopio 23,16% Lapinlahti 5,26% Leppävirta 8,42% Maaninka Nilsiä 6,32% Pielavesi Rautalampi Rautavaara

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi TIEDOTE 1 () Valtatie :n parantaminen Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä Alustava yleissuunnittelu valtatie :n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

ELÄVÄT KYLÄT HYVINVOIVA VIRRAT

ELÄVÄT KYLÄT HYVINVOIVA VIRRAT ELÄVÄT KYLÄT HYVINVOIVA VIRRAT Hankeaika 25.2.2010 31.07.2010 Hankkeen tarkoitus Virtain kylien yhteisen kyläsuunnitelman laatiminen Kyläsuunnitelman tavoite Hanke on esiselvityshanke, jonka aikana laaditaan

Lisätiedot

TUOHITUN KYLÄYHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS 2016

TUOHITUN KYLÄYHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS 2016 TUOHITUN KYLÄYHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS 2016 Vuosikokouksen jälkeen kyläasiamies Henrik Hausen kertoo uudesta hankkeesta ja vastaa kysymyksiin. 28.2.2016 klo 18.00. Paikka Tuohikoto Käsiteltävät asiat: 1.

Lisätiedot

Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia

Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia ti Kylien Salo, FM Tanja Ahola VASTAAJAT (194 vast.) muut 1 % yksi aikuinen 27 % lapsiperhe 15 % kaksi aikuista 57 % Lähetettiin 1040 kpl julkinen tiedote postinumeroalueille:

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Forssan seudun Green Care klusterihankkeen 2016 2017 aloitusseminaari 16.2.2016 Yliopettaja Päivi Homan-Helenius HAMK ja tutkija Anja Yli-Viikari

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut.

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Lähinnä menestystä. Lähialueesi yritysten menestyksessä mukana jo 90 vuotta Pohjolan Osuuspankki on markkinajohtaja toimialueellaan henkilöasiakkaiden

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Markku Ahonen, Lapin kalatalouden toimintaryhmä Risto Pyhäjärvi, Lokan Luonnonvara osuuskunta Marjaana Aarnio, Sodankylän kunta KALATALOUDEN TOIMINTARYHMÄT Euroopan

Lisätiedot

Isonkyrön strategia 2025

Isonkyrön strategia 2025 Isonkyrön strategia 2025 Isonkyrön missio ja visio Päivitimme Isonkyrön mission ja vision jo nykyiseen talousarvioomme ja suunnitelmaamme 2016-2018. Isonkyrön missio ja visio Missio: Yrittämisen Isokyrö

Lisätiedot

Paikallisuus ja maaseudun kulttuuri

Paikallisuus ja maaseudun kulttuuri Paikallisuus ja maaseudun kulttuuri Mikkolan navetta 21.1.2012 Ellinoora Auvinen kulttuurituottaja Hanksalmen kunta Hankasalmi Kolme taajamaa: Kirkonkylä, Asema ja Niemisjärvi Noin neljännes asukkaista

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta

Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta Suomalaiset yksi maailman nopeimmin ikääntyvä kansakunta Taloudellinen kasvu pitkään rajallista Inhimillisiä ja taloudellisia paineita senioreiden

Lisätiedot

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Maarit Alikoski 15.9.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 15.92015 Kuva: Pasi Tarvainen 2015 Rovaniemen maaseudun kehittämisohjelma 2013-2020 Laaja yhteys

Lisätiedot

Kunnan tavoitteet maankäytössä ja yhteensovittamisessa

Kunnan tavoitteet maankäytössä ja yhteensovittamisessa Kunnan tavoitteet maankäytössä ja yhteensovittamisessa 15.2.2017 Kuntastrategian linjaukset Maankäyttöstrategia KL 27.1.2017 - poimintoja - Yhteiskunnan edun mukaista olisi, että kaikki elinkeinot voisivat

Lisätiedot

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele 22.3.2016 Muistio Kunnanjohtaja Harri Anttila avasi tilaisuuden ja toivotti osallistujat tervetulleiksi Kunnanhallituksen puheenjohtaja Taina Lonka toimi tilaisuuden puheenjohtajana Tilaisuuteen osallistui

Lisätiedot

Viuruniemen kyläyhdistys ry Toimintakertomus vuodelta 2015

Viuruniemen kyläyhdistys ry Toimintakertomus vuodelta 2015 Viuruniemen kyläyhdistys ry Toimintakertomus vuodelta 2015 Viuruniemen kyläyhdistyksessä oli 200 jäsentä (v.2014 jäseniä oli 181). Viuruniemen kyläyhdistyksen hallitukseen kuuluivat Saila Keronen puheenjohtaja,

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Tilannekatsaus 9 / 2016

Tilannekatsaus 9 / 2016 Tilannekatsaus 9 / 2016 LEADER 2014-2020 Suomessa 54 Leader-ryhmää Koot ja asukasmäärät vaihtelevat: 3-14 kuntaa, 14000 122000 asukasta Leader-toiminnan julkinen rahoitus 300 m Ryhmittäiset vaihtelut 2,9

Lisätiedot

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa 13.11.2012 Vyöhykkeisyys ja kyläsuunnittelu yhdistyneen kaupungin suunnittelussa Aluearkkitehti Julia Virtanen Jyväskylän kaupunki Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ

Lisätiedot

Toteuttaja: Business Arena Oy

Toteuttaja: Business Arena Oy Ammattilaiset Areenalla on kuntamarkkinoinnin SM-palkittu nopean vastineen toimenpide äkilliseen irtisanomistilanteeseen. Business Arena Oy on toteuttanut sen Viitasaarella (2014) ja Saarijärvellä (2006).

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

KOOSTE LIITOSALUEIDEN ESITYKSISTÄ KUOPION PÄÄTTÄJILLE 7.4.2014 Kokoaja: Asukkaan ääni paikallisvaikuttamisen mahdollisuudet

KOOSTE LIITOSALUEIDEN ESITYKSISTÄ KUOPION PÄÄTTÄJILLE 7.4.2014 Kokoaja: Asukkaan ääni paikallisvaikuttamisen mahdollisuudet KOOSTE LIITOSALUEIDEN ESITYKSISTÄ KUOPION PÄÄTTÄJILLE 7.4.2014 Kokoaja: Asukkaan ääni paikallisvaikuttamisen mahdollisuudet Pohjois-Savossa - Lähidemokratian tiedonvälityshanke 1.8.2013-30.9.2014 -Rahoitus:

Lisätiedot

Kehittyvä Alakemijoki

Kehittyvä Alakemijoki Kehittyvä Alakemijoki Asukaslähtöinen palvelutuotanto Kyläparlamentti 15.6.2011 Sirkka Liisa Peteri 1 Mikä on Alakemijoki? 31.12.2009 alueella 2908 asukasta Tervolan rajalta Eteläkeskukseen Jaatilan kylät

Lisätiedot

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.

Lisätiedot

Ikäinnovaatio 2012 2014 -hankkeen Ylä-Savon seututapaaminen 7.5.2012 Iisalmessa

Ikäinnovaatio 2012 2014 -hankkeen Ylä-Savon seututapaaminen 7.5.2012 Iisalmessa Ikäinnovaatio 2012 2014 -hankkeen Ylä-Savon seututapaaminen 7.5.2012 Iisalmessa Tilaisuuden aluksi Elsa Paronen (Ikäinnovaatio hankkeen projektipäällikkö) esitteli Ikäinnovaatio 2012-2014 hanketta ja sen

Lisätiedot

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella.

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

Peräpohjolan kehitys ry

Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Rekisteröity maaseudun kehittämisyhdistys = toimintaryhmä Toiminta-alue: Keminmaa, Ranua, Simo, Tervola, Kemin asemakaavan ulkopuoliset alueet, Rovaniemen

Lisätiedot

Tekninen sektori edelläkävijänä kestävien hankintojen edistäjänä? Kehto-verkosto Taina Nikula, YM

Tekninen sektori edelläkävijänä kestävien hankintojen edistäjänä? Kehto-verkosto Taina Nikula, YM Tekninen sektori edelläkävijänä kestävien hankintojen edistäjänä? Kehto-verkosto Taina Nikula, YM 14.4.2016 Julkiset hankinnat hallitusohjelmassa Kannustetaan julkista sektoria hiilineutraaleihin energiaratkaisuihin.

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ ELINVOIMAA HANKESUUNNITELMA 1 HAKIJA

YHTEISTYÖSTÄ ELINVOIMAA HANKESUUNNITELMA 1 HAKIJA YHTEISTYÖSTÄ ELINVOIMAA HANKESUUNNITELMA 1 HAKIJA Hankkeen hakijana on Siikajoen kunta. Hankkeeseen on sitoutunut xx yhdistystä, joista löytyy käytännön hankekokemusta. Tekstiä hakijasta. Siikajoen kunta

Lisätiedot

TYRNÄVÄN KUNTASTRATEGIA

TYRNÄVÄN KUNTASTRATEGIA TAUSTAA Markkuun seudun kyläyhdistys ja aiemmin kylätoimikunta on toiminut aktiivisesti pian 20 vuotta Kylän alueella asuu tällä hetkellä arviolta yli 300 henkeä Aktiivista ja elinvoimaista ydinmaaseutua

Lisätiedot

Jaalan kirkonkylän kyläkysely ja palvelukartoitus 2010

Jaalan kirkonkylän kyläkysely ja palvelukartoitus 2010 1 Jaalan kirkonkylän kyläkysely ja palvelukartoitus 2010 Voitte vastata kaikkiin kysymyksiin tai vain itseänne kiinnostaviin kysymyksiin. 1. Millä kyläalueella asutte (tai minkä alueen asioita vastauksenne

Lisätiedot

Seutukierros. Kuhmoinen

Seutukierros. Kuhmoinen Seutukierros Kuhmoinen 8.9.2016 Asukkaita n. 2326 (31.12.2015) Itsenäinen vuodesta 1868 Vapaa-ajanasuntoja noin 3 000 Pinta- ala: 937 km2 Veroprosentti 20,75 Kunnanvaltuusto 21 jäsentä Kunnanhallitus 7

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot