RAAKAMÄNTYÖLJYSAKAN HYÖDYNTÄMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAAKAMÄNTYÖLJYSAKAN HYÖDYNTÄMINEN"

Transkriptio

1 RAAKAMÄNTYÖLJYSAKAN HYÖDYNTÄMINEN Iina Tuomola Opinnäytetyö Toukokuu 2012 Paperi-, tekstiili- ja kemiantekniikka Kemiantekniikan suuntautumisvaihtoehto Tampereen ammattikorkeakoulu

2 2 TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Paperi-, tekstiili- ja kemiantekniikan koulutusohjelma Kemiantekniikan suuntautumisvaihtoehto TUOMOLA, IINA: Raakamäntyöljysakan hyödyntäminen Opinnäytetyö 30 sivua Toukokuu 2012 Työn ohjaaja: Yliopettaja, Torolf Öhman Työn tilaaja: Forchem Oy, valvojana ympäristöpäällikkö Anu Valtonen Opinnäytetyön tarkoituksena oli esitellä raakamäntyöljyn talteenottoprosessia, raakamäntyöljyn tislausprosessia yleisesti sekä käydä läpi siitä saatavia tuotteita. Ongelma, jota työssäni ratkon, on raakamäntyöljysakka. Esittelen sen koostumusta, määrää ja syntyä. Työn tavoitteena oli löytää mahdollisimman kannattava hyödyntämis- tai hävitysvaihtoehto raakamäntyöljysakalle. Esittelen työssä neljä ratkaisuvaihtoehtoa raakamäntyöljysakalle, jotka ovat kompostointi, pölynsidonta-ainekseksi, ongelmajätteeksi ja hyödyntäminen energiana. Tällä hetkellä sakka hävitetään kompostoimalla ja tutkimuksen aikana käy ilmi, että se on edelleen järkevin hävitysmuoto. Raakamäntyöljysakan hyödyntämis- ja hävitysmahdollisuuksia voi ja kannattaa tutkia myös tulevaisuudessa. Kävi ilmi, että sakan hyödyntäminen energiana sellutehtaan soodakattilassa olisi mahdollista, mutta vaatisi prosessi- ja laitemuutoksia merkittävästi. Asiasanat: forchem oy, raakamäntyöljy, sakka

3 3 ABSTRACT Tampereen ammattikorkeakoulu Tampere University of Applied Sciences Degree Programme in Paper, Textile and Chemical Engineering Option of Chemical Engineering TUOMOLA, IINA: Benefiting of Crude Tall Oil Bachelor's thesis 30 pages May 2012 Thesis supervisor: senior teacher, Torolf Öhman Co-operating company: Forchem Oy, Head of Quality and Environment Department Anu Valtonen The meaning of this thesis was to introduce reclaiming of crude tall oil. And I also tell about distillation process of crude tall oil and productions of process. Main issue of my thesis is crude tall oil s sediment. I tell different things about it, for example composition, amount and formation. Goal of this thesis was to find the most benefiting option for crude tall oil s sediment. I present four options and those are composting, using as a dust trap substance, toxic waste and using as a side fuel. At the moment sediment reprocess by composting. In fact, it reveals that composting is the best way of benefiting the dregs. Benefiting options of crude tall oil s sediment should keep researching in future. While my research turns out, it could be possible to reuse the dregs in soda boiler and that way get energy. However that requires large investments. Key words: forchem oy, crude tall oil, dregs

4 4 ESIPUHE Tämä opinnäytetyö on tehty Forchem Oy:n mäntyöljytislaamolle. Opinnäytetyön aiheeksi sain itseäni kiinnostavan, ympäristöasioita koskevan työn, jonka minulle antoi Anu Valtonen. Olen tyytyväinen minulle annettuun aiheeseen ja sen myötä saamaani ympäristötietouden karttumiseen. Sain alkuvaiheessa pyytäessäni apua todella hyvin, koska aihe oli minulle vieras ja mahdollisista raakamäntyöljysakan hävitysmahdollisuuksista minulla ei ollut mitään käsitystä. Haluan kiittää työn valvojani Anu Valtosen lisäksi Forchemin tuotantopäällikköä ja laatupäällikköä. Lisäksi suuri kiitos kuuluu runsaasti tietoa antaneelle sekä hyvin ohjanneelle Torolf Öhmanille. Eurajoella, 2012 Iina Tuomola

5 5(30) SISÄLLYS 1 JOHDANTO YRITYSESITTELY RAAKAMÄNTYÖLJY Talteenottoprosessi yleisesti Sulfaattisellukeittoprosessi Sulfaattijäteliemen koostumus Mäntyöljyn koostumus TISLAUS Tislauksen periaate Alipainetislaus Mäntyöljyn tislaus Mäntyöljytislauksessa syntyvät tuotteet Mäntypiki Hartsi Mäntyrasvahappo Muut tuotteet RAAKAMÄNTYÖLJYSAKKA Sakan koostumus Analyysimenetelmät Tuhkapitoisuus Rikkianalyysi Lämpöarvot ICP-OES RATKAISUVAIHTOEHDOT Kompostointiin Pölynsidonta-aineeksi Ongelmajätteeksi Hyödyntäminen energiana POHDINTA LÄHDELUETTELO... 28

6 6(30) 1 JOHDANTO Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää raakamäntyöljy tislauksessa käytettävän mäntyöljyn säiliöiden pohjalle kertyvän sakan hyödyntämis- ja hävitysvaihtoehtoja. Vertailen eri hyödyntämis- ja hävitysvaihtoehtoja ja yritän löytää niistä parhaan ja mahdollisimman kustannustehokkaan ratkaisun. Selvitän sakan koostumuksen sekä ympäristövaikutukset, joiden perusteella pohdin sopivia yrityksiä. Sakkaa vastaanottavan yrityksen maantieteellisyys tulee myös ottaa huomioon. Lisäksi tarkoituksena on selvittää miten raakamäntyöljy muodostuu sellutehtaalla. Kerron, miten se erotetaan mustalipeästä, ja mitä kemikaaleja käytetään. Käyn läpi raakamäntyöljytislauksen periaatteen sekä tislauksessa syntyvät muut aineet ja tuotteet. Opinnäytetyön tavoitteena on löytää kustannustehokas, mutta samalla kannattava tapa sakan hyödyntämiseen tai hävitykseen. Ratkaisun tulisi olla molempia osapuolia miellyttävä ja molempien tulisi hyötyä siitä.

7 7(30) 2 YRITYSESITTELY Forchem Oy on raakamäntyöljytislaamo, joka on aloittanut toimintansa vuoden 2002 keväällä.. Yhtiö tarjoaa suoran työpaikan noin 40 henkilölle, ja välillisesti noin 100 henkilölle. Yhtiö jalostaa raakamäntyöljystä mäntyhartsi- ja rasvahappoja ja sivutuotteena syntyy mäntypikeä. Laitoksen raakamäntyöljyn tislauksen kokonaiskapasiteetti on noin tonnia vuodessa. Forchem Oy: markkinoi tuotteensa pääosin Euroopan maihin, joista keskeisimpinä ovat Ruotsi, Englanti, Saksa ja Benelux-maat, Viennin osuus on noin 90 %. (Forchemin materiaali. 2002).

8 8(30) 3 RAAKAMÄNTYÖLJY 3.1 Talteenottoprosessi yleisesti Mäntyöljyn talteenotto (KUVIO 1) tapahtuu sellutehtailla. Raakasuopa muodostuu rasva- ja hartsihappojen reagoidessa natriumhydroksidin kanssa. Tämä keitetään sulfaattisellukeitossa, joka sisältää natriumhydroksidia ja natriumsulfidia. (Tapaturmavakuutusten liitto, 1990). Kemikaalit liuottavat mahdollisimman paljon ligniiniä ja mahdollisimman vähän selluloosaa. Natriumhydroksidin ja natriumsulfidin seosta kutsutaan valkolipeäksi. Sulfaattikeiton keittoliuos on vahvasti emäksinen. (Isotalo, puu- ja sellukemia, 65). Kun valkolipeä liukenee keittolipeään, muodostuu mustalipeää. Sulfaattikeitto tapahtuu lämpötilassa C. (Knowpulp. 2007). KUVIO 1. Mäntyöljyn talteenotto (Riistama )

9 9(30) 3.2 Sulfaattisellukeittoprosessi Sulfaattikeiton tehtävänä on erottaa puun kuidut toisistaan liuottamalla puun ligniini, jota esiintyy suhteellisesti eniten kuitujen välissä sekä kuitujen pintakerroksissa. Kaiken ligniinin poisto on kuitenkin mahdotonta, koska liian voimakkaat olosuhteet tuhoaisivat kuituja ja heikentäisivät siten paperin ominaisuuksia sekä saantoa. Ligniinin liukenemisessa sulfaattikeitossa voidaan erottaa seuraavat kolme vaihetta: uutosvaihe, bulkkidelignifioituminen, jäännösdelignifioituminen. Ensimmäisessä vaiheessa keittoliuos lähinnä vain uuttaa pienimolekyylistä ligniinirakennetta. Tässä vaiheessa puun ligniinistä liukenee %. Bulkkivaiheessa, joka alkaa lämpötilan noustua yli 140 C, liukenee suurin osa ligniinistä. Jäännösdelignifiointivaiheessa reaktionopeus hidastuu ja suhde ligniinin ja hiilihydraattien liukenemisnopeudessa muuttuu epäedulliseksi, toisin sanoen keittosaanto vähenee. (Isotalo. Puu- ja sellukemia ). 3.3 Sulfaattijäteliemen koostumus Keiton jälkeen massasta erotettava keittolipeä sisältää keitossa liuenneita orgaanisia aineita: ligniiniä, helmiselluloosaa ja uuteaineita. Näihin aineisiin on yhdistyneenä natriumia ja rikkiä. Lisäksi siinä on keitossa reagoimatta jääneet suolat, kuten Na 2 CO 3 ja Na 2 SO 4. Puun sisältämät rasva- ja hartsihapot ovat muuttuneet keitossa natriumsuoloikseen, mistä johtuu mustalipeän kuohaamistaipumus. Osa orgaanisista aineista poistuu jo keiton kaasutusvaiheessa, kuten raakatärpätti. Tärpättiä tärkeämpi sivutuote mäntyöljy on mustassa lipeässä ja se erotetaan siitä suopana. Suovassa olevat rasva- ja hartsihapposuolat muutetaan rikkihapon avulla palstoituksessa vapaiksi hapoiksi ja näin saadaan raakaa mäntyöljyä. (Isotalo. Puu- ja sellukemia ).

10 10(30) 3.4 Mäntyöljyn koostumus Mäntyöljyn happoluku on mgkoh/g, hartsihappojen määrä prosentteina liikkuu 17 ja 31 välillä. Mäntyöljy sisältää rasvahappoja %. Vesiprosentti on alle 2 %. (Forchemin koulutusmateriaali. Rintekno Oy. 2002). Rasvahapot ovat pitkäketjuisia monokarboksyylihappoja, joita esiintyy sekä havu- että lehtipuissa. (Tall oil production and processing). Mäntyöljy sisältää pääosin palmitiinihappoa, öljyhappoa ja linolihappoa (KUVIO 2). (Riistama Kyösti, Suomen kemianteollisuus, 2003,sivu 138). Merkittävimmät hartsihappoedustajat ovat abietiinihappo, dehydroabietiinihappo, palustriinihappo, neoabietiinihappo, primaarihappo ja levoprimaarihappo (KUVIO 3). Näiden happojen keskinäiset suhteet vaihtelevat puulajin mukaan, kuitenkin yleensä abietiinhapon ollessa pääkomponenttina. (Riistama Kyösti, Suomen kemianteollisuus, 2003, 138). Mäntyöljyn neutraaliaineiden pääkomponentteja ovat sterolit, diterpeenialkoholit ja aldehydit. Raa an mäntyöljyn käyttö sellaisenaan on vähäistä. Pääosa toimitetaan mäntyöljytislaamoilla, jotka sijaitsevat Oulussa ja Raumalla. (Isotalo. Puu- ja sellukemia ). KUVIO 2. Mäntyöljyn sisältämät rasvahapot (Puun uuteaineet)

11 KUVIO 3. Mäntyöljyn sisältämät hartsihapot (Puun uuteaineet) 11(30)

12 12(30) 4 TISLAUS 4.1 Tislauksen periaate Tislauksella tarkoitetaan yksikköprosessia, jossa kahden toisiinsa liukenevan nesteen seoksesta höyrystetään helpommin haihtuva komponentti ja syntynyt höyry erotetaan lauhduttamalla. Nesteseoksen helpommin haihtuvat komponentin väkevöityvät höyryfaasiin ja vaikeammin haihtuvat komponentit väkevöityvät nestefaasiin. ( Pihkala, Prosessitekniikan yksikköprosessit ). Tislaaminen perustuu siihen, että kullakin yhdisteellä on tietty kiehumispiste ja lämpötila, jossa se höyrystyy. Aineet tislautuvat erilleen sitä helpommin mitä suurempi ero kiehumispisteiden välillä on. Kun kuumennetaan yhdisteseosta, siitä tislautuu ensin se yhdiste, jolla on alin kiehumispiste. Sen jälkeen lämpötila nousee korkeammalle kiehuvan yhdisteen kiehumispisteeseen. (Pihkala, Prosessitekniikan yksikköprosessit ). On tärkeää huomata myös, että nesteen kiehumispiste riippuu vallitsevasta paineestakin. Alentamalla painetta tislauslaitteessa, yhdiste saadaan kiehumaan alemmassa lämpötilassa. Tällaista alipainetislausta tarvitaan, kun yhdiste normaalissa paineessa tislattaessa hajoaisi kuumuuden vuoksi. (Pihkala, Prosessitekniikan yksikköprosessit ). 4.2 Alipainetislaus Alipainetislaus tarkoittaa tislausta alipaineessa, joka saadaan aikaan vesisuihku- tai kalvopumpulla. Tislauksessa aineita voidaan puhdistaa tai erottaa toisistaan. Alipaineella tislattaessa aineiden kiehumispisteet alenevat, mikä tekee tislaamisesta helpompaa ja turvallisempaa. Näin voidaan myös ehkäistä aineiden hajoaminen, koska liikutaan alemmissa lämpötiloissa. (Orgaanisen kemian laboratorio-opas. 2005).

13 13(30) Tislaus tapahtuu tislauskolonnissa. Kolonnissa erotusaskeleet saadaan aikaan välipohjilla, täytekappaleilla ja täyteaineilla. Kolonnin alaosassa sijaitsee kiehutin. Kiehuttimen ansiosta osa kolonnin pohjalla olevasta nesteestä saadaan kiehumaan, jonka jälkeen se kierrätetään takaisin kolonniin. Kolonnin yläosassa sijaitsee puolestaan lauhdutin, jossa kolonnista poistuva höyryvirta lauhdutetaan joko osittain tai kokonaan nesteeksi. Osa lauhteesta kierrätetään takaisin kolonniin, joka mahdollistaa nestevirran aikaansaamisen. Kolonnin syöttöosan yläpuolella sijaitsee väkevöinti osa, jossa haihtuvat ainesosat väkevöityvät kaasuvirtaan. Kun neste virtaa alaspäin, niin se lauhduttaa ylöspäin kulkevan kaasun vähemmän haihtuvat komponentit. Strippausosa sijaitsee syöttökohdan alapuolella. Vähemmän haihtuvat ainesosat väkevöityvät nesteeseen. Ylöspäin virtaava kaasu strippaa eli höyrystää haihtuvat ainesosat alaspäin virtaavasta nesteestä. (Forchemin koulutusmateriaali. Rintekno Oy. 2002). 4.3 Mäntyöljyn tislaus Raakamäntyöljyn tislauksessa (KUVIO 4) ensimmäisenä vaiheena on kuivaus. Kuivauksella saadaan esiöljy erottumaan, mikä on tislauksesta saatava kevyin jae. Seuraavaksi pien erotus tapahtuu kahdessa ohutfilmihaihduttimessa. Kyseinen haihturi on ihanteellinen pien erotukseen, koska sillä on suuri haihtumisnopeus, lyhyt viipymäaika, tuotteen käsittely tapahtuu hellästi, hyvä lämmönsiirto sekä tehokas pisaranerotus. (Forchemin koulutusmateriaali. Rintekno Oy. 2002). Ensimmäisessä kolonnissa tapahtuu hartsin erotus. Hartsi erottuu, kun piettömästä mäntyöljystä poistetaan tislaamalla rasvahapot. Hartsikolonnista osa palautuu vielä edelliseen vaiheeseen eli pien erotukseen. Prosessin seuraava kolonni on esiöljykolonni. Esiöljy on kevyin jae ja sitä käytetään tehtaan omaan käyttöön polttoaineena. Kolmannessa eli viimeisessä kolonnissa tapahtuu rasvahapon erotus. Rasvahappo on tislauksessa saatavista tuotteista puhtain. Rasvahappokolonnin pohjalta otetaan talteen myös pohjaöljy. (Forchemin koulutusmateriaali, Rintekno Oy, 2002)

14 14(30) KUVIO 4. Mäntyöljyn tislaus (Riistama ) 4.4 Mäntyöljytislauksessa syntyvät tuotteet Mäntyöljytislauksen eri jalosteista voidaan jatkojalostaa monenlaisia tuotteita tai vastaavasti niitä voidaan hyödyntää erilaisten tuotteiden valmistuksessa. Tuotteita voivat olla esimerkiksi purukumi, mäntynestesaippua, öljymaali, kosmetiikkatuotteet, aikakauslehdet, terveysvaikutteiset margariinit ja erilaiset liimat. (Saviainen. Forchemin materiaali. 2002) Mäntypiki Piki on raakamäntyöljytislauksen tislaamaton jäännös. Mäntypikeä käytetään muun muassa bitumin lisäaineena, rakennusteollisuuden sideaineena, fosfaattien ja malmien

15 15(30) vaahdotusöljynä, voimapaperin paperiliimana ja sterolin raaka-aineena. (Forchemin koulutusmateriaali. Rintekno Oy. 2002). Mäntypikeä käytetään lisäksi energian tuotannossa biopolttoaineissa. energian tuotantoon se soveltuu erinomaisesti, koska se on vähärikkinen ja uusiutuva raakaaine. Tämän lisäksi pikeä käytetään myös painovärisideaineena, asfaltin valmistuksessa ja kumi- ja kaivosteollisuuden prosesseissa. Piki sisältää huomattavan määrän elintarvike- ja lääketeollisuuden tarvitsemia steroleja. (Saviainen. Forchemin materiaali, 2002) Hartsi Mäntyhartsia saadaan, kun piettömästä mäntyöljystä on poistettu rasvahapot. Mäntyhartsin rasvahappopitoisuuden tulee olla alle 5 %. (Forchemin koulutusmateriaali, Rintekno Oy, 2002). Mäntyhartsi on teollisuuden perusraaka-aine ja suurin osa siitä käytetään erilaisissa liimasovellutuksissa, kuten kuumasulaliimoissa, paperinvalmistuksen hydrofobiliimoissa ja painovärien sideaineissa. Hartseja käytetään lisäksi muun muassa kumiteollisuudessa ja purukumien valmistuksessa. Hartsin tuotanto-osuus on noin % kokonaistislauksesta. (Saviainen, Forchemin materiaali, 2002) Mäntyrasvahappo Raakamäntyöljyn tislauksesta saatava tisle, jonka rasvahappopitoisuus on yli 95 %. (Forchemin koulutusmateriaali. Rintekno Oy. 2002). Mäntyrasvahappoja käytetään maaliteollisuuden öljymaalien sideaineina, pinnoitteiden raaka-aineina, metallintyöstööljyissä, voitelu- ja hydrauliöljyissä. puhdistusaineiden valmistuksessa, malmien rikastuskemikaaleina ja polttoaineiden lisäaineina. Rasvahappojen osuus on noin %.( Saviainen. Forchemin materiaali. 2002).

16 16(30) Muut tuotteet Raakamäntyöljyn tislauksesta saadaan myös tislattua mäntyöljyä, joka on rasva- ja hartsihappojen seos. Hartsipitoisuus on yleensä %. Tislattua mäntyöljyä käytetään muun muassa raaka-aineina metallien työstönesteissä, öljyteollisuuden emulgaattoreissa, pesuaineissa, mäntysuovassa, alkyydimaaleissa ja lakoissa. (Forchemin koulutusmateriaali. Rintekno Oy. 2002). Lisäksi raakamäntyöljyn tislauksesta saatavia tuotteita ovat esiöljy ja mäntysuopa. Esiöljy on raakarasvahapon tislauksen ylite, joka sisältää keveitä neutraaliaineita ja rasvahappoja. Esiöljy myydään pikeen sekoitettuna polttoaineeksi. Osa esiöljystä käytetään laitoksen kuumaöljykattilan polttoaineena. Esiöljy sisältää vaihtelevasti kevyitä neutraaliaineita ja rasvahappoja. Mäntysuopa on tuote, joka saadaan saippuoimalla tai neutraloimalla mäntyöljy orgaanisella tai epäorgaanisella emäksellä, kuten NaOH:lla. Hartsin saippuointi tapahtuu jatkuvatoimisena prosessina, johon syötetään kuuma hartsiseos, 50 p-% NaOH-liuos ja vesi. Sekoituksen jälkeen hartsisaippuan vesiliuos jäähdytetään ja pumpataan varastosäiliöihin. (Seppälä. 2009).

17 17(30) 5 RAAKAMÄNTYÖLJYSAKKA 5.1 Sakan koostumus Raakamäntyöljysäiliöiden sakka sisältää raakamäntyöljyn lisäksi 0-kuitua, ligniiniä, glaubersuolaa ja vettä. (Valtonen. ympäristöpäällikkö. 2012). Ligniini on amorfinen polymeeri, jonka rakenne eroaa merkittävästi muista puun makromolekyyleistä. Ligniinin rakenne on epäsäännöllinen siten, että rakenteelliset alkuaineet eivät ole kiinnittyneet toisiinsa systemaattisesti. (Paulapuro ). Taulukossa 1 on esitetty raakamäntyöljysakan analyysituloksia. Sakasta on analysoitu tuhka- ja rikkipitoisuudet, lämpöarvo ja alkuainemäärät. Raakamäntyöljyn lämpöarvo vaihtelee 30 MJ/kg kummallakin puolen erästä riippuen. Lämpöarvo on hyvä verrattuna esimerkiksi puun lämpöarvoon, joka on 15 MJ/kg.(Virtuaalikoulu, talotekniikan fysiikkaa). Taulukkoa 1 tarkastelemalla selviää, että sakka sisältää useita eri alkuaineita. Kalsiumia, kaliumia, natriumia, fosforia sekä piitä on selvästi enemmän kuin muita. Niiden milligramma määrien vaihteluväli on tuhansista kymmeniin tuhansiin. Muita alkuaineita on selvästi pienemmät määrät. TAULUKKO 1. Analyysitulokset (Nablabs) Raakamäntyöljysakka Analyysi RMÖ Menetelmä Tuhkapitoisuus 625 C, % 15 mod.din 51719:1997 S, % 1,3 Leco SC-444 Lämpöarvot Kalorimetrinen toim.tila, MJ/kg 30,6 DIN Tehollinen toim.tila, MJ/kg 28,7 DIN Alkuainepitoisuudet mg/kg Al 140 Tuhkan HF-haj./ICP-OES

18 18(30) As <9 Tuhkan HF-haj./ICP-OES Ca Tuhkan HF-haj./ICP-OES Cd 9,7 Tuhkan HF-haj./ICP-OES Co <2 Tuhkan HF-haj./ICP-OES Cr 7,3 Tuhkan HF-haj./ICP-OES Cu 24 Tuhkan HF-haj./ICP-OES Fe 510 Tuhkan HF-haj./ICP-OES K 1230 Tuhkan HF-haj./ICP-OES Mg 430 Tuhkan HF-haj./ICP-OES Mn 400 Tuhkan HF-haj./ICP-OES Na Tuhkan HF-haj./ICP-OES Ni 47 Tuhkan HF-haj./ICP-OES P 1860 Tuhkan HF-haj./ICP-OES Pb <9 Tuhkan HF-haj./ICP-OES Sb <9 Tuhkan HF-haj./ICP-OES Si 920 Tuhkan HF-haj./ICP-OES Sn <9 Tuhkan HF-haj./ICP-OES Ti 12 Tuhkan HF-haj./ICP-OES V 6,6 Tuhkan HF-haj./ICP-OES Zn 320 Tuhkan HF-haj./ICP-OES Raakamäntyöljysakan (KUVA 1) koostumus on pääasiassa jähmeää ja liisterimäisen tahmeaa. Paikoitellen koostumus saattaa vaihdella myös kiinteämmistä osasista nestemäiseen. Sakan väri on tumman ruskeaa. Sakkaa syntyy tonnia vuodessa ja syntyneen sakan määrä ei ole missään suhteessa tuotantoon. Ennemminkin sakan syntyyn vaikuttaa varastoitavat määrät ja varasto-olosuhteet. (Valtonen. ympäristöpäällikkö. 2012).

19 19(30) KUVA 1. Raakamäntyöljysakka (Valtonen. 2012) 5.2 Analyysimenetelmät Taulukoon 1 on merkitty analyysimenetelmät ja laitteet, joilla raakamäntyöljysakan koostumusta on analysoitu. Seuraavaksi on selvitetty minkälaisilla menetelmillä tuhkapitoisuus, rikkipitoisuus, lämpöarvot ja alkuainepitoisuudet on tutkittu Tuhkapitoisuus Menetelmä perustuu DIN standardimenetelmään. Kuivaa tai tasapainokosteudessa olevaa analyysinäytettä punnitaan 0,0001 g:n tarkkuudella 1-2 g

20 20(30) hehkutettuun, vakiopainotettuun polttoupokkaaseen. Upokas asetetaan sisältöineen huoneen lämpötilassa olevaan uuniin. Uunin lämpötila nostetaan 60 minuutissa noin 500 C:n lämpötilaan. Polton jälkeen upokas sisältöineen jäähdytetään eksikaattorissa ja punnitaan. Näytteistä tehdään rinnakkaismääritykset, joiden perusteella lasketut tuhkapitoisuudet saavat erota toisistaan vain tietyn verran. (Alakangas ). Termogravimetrinen analysaattori (KUVA 2) mahdollistaa kosteuden ja tuhkan määrityksen täysautomaattisesti. (Teopal). Terminen analysaattori sisältää sekä termogravimetrin (TG) että differentiaalisen termisen analysaattorin (DTA). Termistä analysaattoria voidaan käyttää sulamis-, kiteytymis- ja polymerisoitumislämpötilan määrittämiseen sekä hapettumis- ja hajoamisilmiöiden kidemuodon muutosten ja katalyyttireaktioiden tutkimiseen. (Tampereen teknillinen yliopisto. 2011). KUVA 2. Termogravimetrinen analysaattori (Teopal)

21 21(30) Rikkianalyysi Käytettäessä LECO- laitteistoa (KUVA 3) saadaan määritettyä rikin määrä näytteessä. Näyte poltetaan happivirrassa rikkidioksidiksi, jonka määrä mitataan infrapunadetektorilla. ( Jarva. 1989). KUVA 3. LECO SC-444 (Analytik) Lämpöarvot Kiinteiden polttoaineiden kuiva-aineen tehollinen lämpöarvo määritetään noudattaen standardia DIN Kalorimetrisessa lämpöarvossa eli ylemmässä lämpöarvossa on otettu huomioon palamisen yhteydessä höyrystyvän veden höyrystymisenergia. Suomessa lämpöarvo ilmoitetaan kuitenkin useimmiten tehollisena lämpöarvona eli alempana lämpöarvona, joka saadaan muunnoskaavan avulla kalorimetrisesta lämpöarvosta ottamalla huomioon vesihöyryn haihduttamiseen kuluva lämpömäärä. (Alakangas ).

22 22(30) ICP-OES Alkuainepitoisuus määritykset on suoritettu ICP-OES (Inductively Coupled Plasma Optical Emission Spectrometry) analyysilaitteella (KUVA 4). Se on plasmaemissiospektrometri, jota käytetään määrittämään konsentraatioita erilaisista liuoksista. Laite sisältää neljä pääkomponenttia, jotka ovat näytteensyöttö, säteilylähde, optiikka ja detektori. (Väisänen. 2006). Näytteiden syöttö ICP-OES:iin tapahtuu autosamplerin, sumuttimen ja sumutinkammion läpi plasmaan. Näyteliuokset muunnetaan sumuttimilla aerosoleiksi ennen plasmaan syöttämistä. Plasmaan johdettaessa näytteiden tulee olla pieninä pisaroina, jotta plasmassa saadaan toistettavasti tapahtumaan näytteen höyrystyminen, atomisoituminen, ionisoituminen ja virittyminen. (Väisänen. 2006). Käyttökelpoisia aerosolin muodostajia ovat ultraääni- ja paineilmasumuttimet. Sumuttimien kehittyessä aerosolin pisarakokoa on saatu pienenemään ja samalla menetelmän toistettavuutta paranemaan. (Väisänen. 2006). KUVA 4. ICP-OES- analyysilaite (Green)

23 23(30) 6 RATKAISUVAIHTOEHDOT 6.1 Kompostointiin Tällä hetkellä raakamäntyöljysakka hävitetään kompostointilaitoksella. Kompostilaitoksen prosessitekniikkana on kaukalokompostointi, johon kuuluu kompostoitavan biojätteen esikäsittely ja seostaminen. Käsittelymenetelmä varmistaa kompostoitavan aineksen tehokkaan hygienisoitumisen. Laitoksen läpikulkuun menee materiaalilta kolme viikkoa, jonka jälkeen se siirretään jälkikypsytykseen.(envor Group). Laitos on varustettu biosuodattimella, joka minimoi prosessin aktiivivaiheessa muodostuneet hajut. Prosessin tuottama lämpöenergia kerätään talteen ja hyödynnetään laitoksen lämmityksessä. Jätevedet ja kenttäalueen suotovedet johdetaan jätevedenpuhdistamolle. Kaikki kompostoitunut biojäte seulotaan ja sen sisältämä roska toimitetaan kaatopaikalle. Kompostin laatua analysoidaan ja tarkkaillaan säännöllisesti. (Envor Group). Raakamäntyöljysakan kompostoinnin hyötyjä ovat ongelmallisen aineksen hyödyntäminen maanparannuskäyttöön. (Nyman.2012). Tämän lisäksi kompostointi on taloudellisesti kannattava vaihtoehto verrattuna esimerkiksi ongelmajätteenä hävittämiseen. Kompostoitavan aineksen tonnihinta, nimikkeelle biojäte, on noin 80 euroa. Vastaava hinta, nimikkeelle happoa sisältävä jäte, on noin 89 euroa. Näiden hintojen lisäksi maksettavaksi tulee jokaisesta kuormasta kuormamaksu. Ongelmajätteenä hävittäminen maksaa yli nelinkertaisesti. (Lähdekorpi. 2012).

24 24(30) 6.2 Pölynsidonta-aineeksi Pölynsidonta-aineita voivat olla vesi, kalsiumkloridi ja muut epäorgaaniset suolat, bitumiemulsio ja muut öljypohjaiset tuotteet, lignosulfaatti, kaliumformiaatti sekä polymeeriemulsiot. Raakamäntyöljysakka sisältää epäorgaanisia suoloja. Suoloja käytetään pölynsidonnassa, sillä ne imevät kosteutta ilmasta ja pitävät siten tien pinnan kosteana. Pintajännitys kasvaa ja haihtuminen hidastuu. (Kaarela, Sorateiden pölynsidonta-aineiden ympäristövaikutuksia. 2003). Kalsiumkloridin kostuttama hienoaines sitoo tehokkaasti yhteen tien kulutuskerroksen eri osaset. Pölynsidonta estää kuoppien, urien ja kiharoiden muodostumista, ja täten tien pinnasta tulee pölytön ja miellyttävämpi tiellä liikkujille. Tien moitteeton kunto parantaa liikenneturvallisuutta ja samalla se vaikuttaa merkittävästi taloudellisuuteen. Pöly on ympäristö- ja terveyshaitta ja tiestä irtoava pöly vaikuttaa suuresti tienvarren asukkaiden asumisviihtyvyyteen.(tetrachemicals). Raakamäntyöljyn käyttöön pölynsidonta-aineena ei periaatteellisesti ole mitään estettä, jos se vain teknisesti onnistuu. Kyseessä on jätteen hyötykäyttö, jonka käyttöönotto edellyttää yhtiön ympäristöluvan tarkistusta tai ainakin valvontaviranomaisen hyväksyntää. Yhtiön tulee keskustella asiasta tarkemmin ympäristöluvan valvontaviranomaisen kanssa. (Hietamäki, 2011). 6.3 Ongelmajätteeksi Raakamäntyöljysakkoja on toimitettu vuosina 2005 ja 2006 ongelmajätekäsittelyyn, koska muiden käsittelyvaihtoehtojen tutkinta oli käynnissä. (Seppälä. 2009). Jätelain mukaan ongelmajätteeksi luetaan sellaiset jätteet, jotka kemiallisen tai jonkin muun ominaisuutensa vuoksi voivat olla haitaksi terveydelle tai ympäristölle. Ongelmajätteiden luettelossa (1129/2011) on luokiteltu yleisimmät jätelajit, jotka on nimetty ongelmajätteiksi. Luettelo on ympäristöministerien asetuksen mukaan tehty.

25 25(30) Luettelon mukainen luokitus pohjautuu EY:n jätteiden ja vaarallisten jätteiden luetteloon. Luettelossa mainittu ongelmajäte katsotaan aina ongelmajätteeksi. Kotitalouksissa syntyvät ongelmajätteet ovat tavallisesti liuottimia, maaleja, raskasmetalliparistoja, loisteputkia, kylmälaitteita, tv- ja atk- näyttöjä sekä jäteöljyjä. (Ongelmajätteet. Valtion ympäristöhallinto. 2009). Ongelmajätteiden haitallisuus asettaa erityisiä kuljetus- ja käsittelyvaatimuksia. Maaja metsätaloudessa sekä asumisessa syntyville ongelmajätteille asianmukainen hävitysmahdollisuus ja käsittelyn järjestäminen on kuntien velvollisuus. Muussa toiminnassa, kuten teollisuudessa, syntyvien ongelmajätteiden hävitys on ensisijaisesti jätteen haltijan tehtävä. (Ongelmajätteet. Valtion ympäristöhallinto. 2009) Suomessa on useita yrityksiä, jotka ovat erikoistuneet ongelmajätteiden hävitykseen ja hyödyntämiseen. Ekokem Oy Ab on merkittävin valtakunnallinen ongelmajätelaitos, joka pystyy vastaanottamaan kaikkia tavallisimpia ongelmajätelajeja. Muut vastaanottolaitokset ovat yleensä erikoistuneet vastaanottamaan ja käsittelemään vain jotain tiettyä ongelmajätettä. Teollisuudessa kuitenkin osa ongelmajätteistä hyödynnetään teollisuuden omaan käyttöön. (Ongelmajätteet. Valtion ympäristöhallinto. 2009) Ongelmajätteiden poltto suoritetaan uunissa jopa 1300 asteen lämpötilassa, jossa haitalliset ja vaaralliset aineet hajoavat, muodostaen vettä, hiilidioksidia ja erilaisia savukaasuja. Parhaalla mahdollisella nykytekniikalla puhdistetuista savukaasuista jää jäljelle loppujäte, joka sijoitetaan ongelmajätteiden kaatopaikalle.(garbage X. Ongelmajätteiden käsittely). Tonnin ongelmajätekuorma maksaa noin 340 euroa ja tämän lisäksi hintaan tulee vielä punnitusmaksu sekä rahti. (Petranen, H. Myyntipäällikkö. 2012).

26 26(30) 6.4 Hyödyntäminen energiana Mäntyöljysakan hyödyntäminen energiana tarkoittaa sitä, että se toimitetaan jollekin teollisuuden yritykselle esimerkiksi sivupolttoaineeksi. Eli sakka syötettäisiin kattilaan muun polttoaineen seassa. Sivupolttoaineeksi toimitettuna on otettava huomioon yrityksen tarpeet. Missä muodossa he voivat hyödyntää sakan, mitä toimenpiteitä se edellyttää ja mitä vaikutuksia, sekä hyödyllisiä että haitallisia, yritykselle on siitä. Ongelmakohdaksi ilmeni sakassa olevan suolan mahdollinen haittavaikutus polttokattilalle. Suolat aiheuttavat korroosiota kattilassa, jonka seurauksena ovat kalliit korjausinvestoinnit. Tämän lisäksi suolat aiheuttavat ongelmia päästöjen kanssa ja polttoprosessi vaikeutuisi. (Sunikka. 2011). Varteenotettavin hyödyntämispaikka olisi sellutehtaan soodakattilassa siten, että sakkaa syötettäisiin pieninä määrinä kattilaan mustalipeän kanssa ja poltettaisiin. Tämä vaatisi kuitenkin prosessiteknisiä muutoksia, kuten polttoon sopivan säiliön hankkimisen syöttölaitteistoineen. Näiden muutosten lisäksi polttoon menevistä sakoista täytyisi tehdä analyysit. (Saarinen. 2011).

27 27(30) 7 POHDINTA Raakamäntyöljysakan hyödyntämistutkimuksen mukaan kompostoimalla käsittely ja käyttö maanparannukseen ovat toistaiseksi kannattavin keino. Se on sekä taloudellisin että ympäristöystävällisin tapa sakan hyödyntämiselle. Ympäristöystävällisen kompostoinnista tekee erityisesti se, että biosuodatin suodattaa hajuhaittoja, prosessissa muodostunut energia hyödynnetään lämmityksessä sekä suotovedet käsitellään vedenpuhdistamolla. Raakamäntyöljyn soveltuvuus pölynsidonta- aineeksi oli kaikille uusi käsite eikä keillään haastattelemillani henkilöillä tai yrityksillä ollut kokemusta aiheesta. Sain kuitenkin tietooni, että jos ympäristöluvat ovat kunnossa, niin käytännössä sakan käyttö pölynsidonnassa voisi olla mahdollista, joten tätäkin vaihtoehtoa olisi hyvä tutkia tulevaisuudessa. Ongelmajätteenä käsittelyä ei enää kannata pitää edes vaihtoehtona, koska uusia, parempia menetelmiä on tutkittu ja niitä voidaan lähteä kehittelemään. Ja raakamäntyöljysakkaa ei ole listattu ongelmajätteeksi ongelmajäteluettelon mukaan, joten olisi täysin turhaa maksaa nelinkertainen summa ongelmajätekäsittelystä verrattuna tämän hetkiseen kompostointiin. Energiana hyödyntäminen polttokattilassa olisi käytännössä mahdollista, mutta vaatisi prosessimuutoksia ja näin ollen kustannukset nousisivat melkoisesti. Kustannuksia on vaikea etukäteen arvioida, koska se vaatisi perehtymistä prosessiin ja tiivistä kanssakäymistä ja suunnittelua sakkaa vastaanottavan yrityksen kanssa. Menetelmää olisi kuitenkin kannattava tutkia lisää, koska käytännössä se olisi mahdollista. Ja tulevaisuudessa, polttokattilassa polttaminen olisi energiatehokas ja ekologinen keino sakan hyödyntämiselle.

JÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi 14.11.2013 Tomi Onttonen Karelia-AMK

JÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi 14.11.2013 Tomi Onttonen Karelia-AMK 1 JÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi Tomi Onttonen Karelia-AMK Sisältö 2 - Perustuu opinnäytetyöhöni - Aineisto kerätty hajautetut

Lisätiedot

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Esityksen sisältö Ekopellettien ja puupellettien vertailua polttotekniikan kannalta Koetuloksia ekopellettien poltosta

Lisätiedot

Uutta liiketoimintaa jätteestä tuhkien modifiointi ja geopolymerisointi

Uutta liiketoimintaa jätteestä tuhkien modifiointi ja geopolymerisointi Uutta liiketoimintaa jätteestä tuhkien modifiointi ja geopolymerisointi Tuhkasta timantteja Liiketoimintaa teollisista sivutuotteista ja puhtaasta energiasta Peittoon kierrätyspuisto -hanke Yyterin kylpylähotelli,

Lisätiedot

Kurkistus soodakattilan liekkeihin

Kurkistus soodakattilan liekkeihin Kurkistus soodakattilan liekkeihin Esa K. Vakkilainen Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto 1 17.8.2014 Sisältö Soodakattila mikä se on Oulusta Kymiin Mustalipeä on uusiutuva polttoaine Lipeän palaminen

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Liite 1 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Tulosten analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys 1.Tutkimustulosten

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena

Lisätiedot

Pellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus

Pellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus Pellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus FM Hanna Prokkola Oulun yliopisto, Kemian laitos EkoPelletti-seminaari 11.4 2013 Biohajoavuus Biohajoavuudella yleensä tarkoitetaan

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus HÖYRYTEKNIIKKA 1. Vettä (0 C) höyrystetään 2 bar paineessa 120 C kylläiseksi höyryksi. Laske

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

4 Yleiskuvaus toiminnasta

4 Yleiskuvaus toiminnasta 4 Yleiskuvaus toiminnasta Borealis Polymers Oy:n tuotantolaitokset sijaitsevat Porvoon kaupungin Kilpilahden alueella. Petrokemian tuotantolaitokset muodostuvat Olefiinituotannosta sekä Fenoli ja aromaatit

Lisätiedot

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 4.2.2016 1 Sisältö Vedenkäsittelyn vaatimukset Mitä voimalaitoksen vesikemialla tarkoitetaan? Voimalaitosten

Lisätiedot

Seosten erotusmenetelmiä

Seosten erotusmenetelmiä Seosten erotusmenetelmiä KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Kemiassa on usein tarve erottaa niin puhtaita aineita kuin myös seoksia toisistaan. Seoksesta erotetaan sen komponentteja (eli seoksen muodostavia aineita)

Lisätiedot

KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS

KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS sivu 1/6 Kohderyhmä: Työ on suunniteltu lukiolaisille Aika: n. 1h + laskut KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS TAUSTATIEDOT tarkoitaa veden sisältämien kemiallisesti hapettuvien orgaanisten aineiden määrää. Koeolosuhteissa

Lisätiedot

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet GES-verkostotapaaminen Kukkuroinmäen jätekeskus 24.02.2016 Apila Group Oy Ab Mervi Matilainen Apila Group Kiertotalouden koordinaattori

Lisätiedot

Energiatehokkuuden analysointi

Energiatehokkuuden analysointi Liite 2 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Energiatehokkuuden analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys

Lisätiedot

HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka

HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA Erikoistutkija Tuula Pellikka TUTKIMUKSEN TAUSTA Tavoitteena oli tutkia käytännön kenttäkokeiden avulla hevosenlannan ja kuivikkeen seoksen polton ilmaan vapautuvia

Lisätiedot

Ympäristölupahakemuksen täydennys

Ympäristölupahakemuksen täydennys Ympäristölupahakemuksen täydennys Täydennyspyyntö 28.9.2012 19.10.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-10-19 2 / 6 Ympäristölupahakemuksen täydennys Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Öljyä puusta Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi Janne Hämäläinen 30.9.2016 Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Sisältö 1) Joensuun tuotantolaitos 2) Puusta bioöljyksi 3) Fortum Otso kestävyysjärjestelmä

Lisätiedot

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE LÄMMÖNTALTEENOTTO Lämmöntalteenotto kuumista usein likaisista ja pölyisistä kaasuista tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden energiansäästöön ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka. Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka. Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU HARJOITUSTYÖOHJE SISÄLLYS SYMBOLILUETTELO 3 1 JOHDANTO 4 2 TYÖOHJE

Lisätiedot

Resurssiviisaus on bisnestä ja huikeita mahdollisuuksia? Kenneth Ekman CrisolteQ Oy April 2013

Resurssiviisaus on bisnestä ja huikeita mahdollisuuksia? Kenneth Ekman CrisolteQ Oy April 2013 Resurssiviisaus on bisnestä ja huikeita mahdollisuuksia? Kenneth Ekman CrisolteQ Oy April 2013 Resurssiviisaus-Sitra Energia Vesi Ruoka Liikenne Jäte Resurssiviisaus-Sitra Jäte Closed Loop B-to-B toimijat

Lisätiedot

JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN. Päivi Seppänen, Golder Associates Oy

JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN. Päivi Seppänen, Golder Associates Oy GEOTEKSTIILIALLAS JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN Päivi Seppänen, Golder Associates Oy Käsittelymenetelmät ESITYKSEN RAKENNE Vedenpoistomenetelmät Puhdistusmenetelmät Sijoitusmenetelmät

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

Kokemuksia muiden kuin puupellettien poltosta

Kokemuksia muiden kuin puupellettien poltosta Kokemuksia muiden kuin puupellettien poltosta Tilaisuuden nimi MixBioPells seminaari - Peltobiomassoista pellettejä Tekijä Heikki Oravainen VTT Expert Services Oy Tavoitteet Tavoitteena oli tutkia mahdollisesti

Lisätiedot

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista.

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. KEMIA Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. Kemian työturvallisuudesta -Kemian tunneilla tutustutaan aineiden ominaisuuksiin Jotkin aineet syttyvät palamaan reagoidessaan

Lisätiedot

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Lasse Okkonen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Lasse.Okkonen@pkamk.fi Tuotantoprosessi - Raaka-aineet: höylänlastu, sahanpuru, hiontapöly

Lisätiedot

Biojalostamot Suomeen, pohjoismaihin ja EU:hun

Biojalostamot Suomeen, pohjoismaihin ja EU:hun Biojalostamot Suomeen, pohjoismaihin ja EU:hun Suomi tarvitsee uutta liiketoimintaa, työpaikkoja, vientiä ja energian huoltovarmuutta Sievi Biofuels Oy Markku Koski 20.05.2014 Sievi Biofuels Oy SBF Oy:n

Lisätiedot

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ensimmäinen sivu on työskentelyyn orientoiva johdatteluvaihe, jossa annetaan jotain tietoja ongelmista, joita happamat sateet aiheuttavat. Lisäksi esitetään

Lisätiedot

Yhdyskuntalietteen käyttö

Yhdyskuntalietteen käyttö Yhdyskuntalietteen käyttö Tiina Tontti MTT Kasvintuotannon tutkimus Lantapäivä 19.3.2014 Kempele, InnoTietoa!-hanke 19.3.2014 1 Esityksen sisältö Puhdistamolieteopas, poimintoja Yhdyskuntalietteen etuja

Lisätiedot

Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko

Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko Tarkoituksena on tuoda esiin, että kemia on osa arkipäiväämme, siksi opiskeltavat asiat kytketään tuttuihin käytännön tilanteisiin. Ympärillämme on erilaisia kemiallisia

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

VTT:n kaasutustekniikan erikoismittaukset. Sanna Tuomi, Matti Reinikainen 13.06.2013, PIKOKAASU-seminaari VTT Technical Research Centre of Finland

VTT:n kaasutustekniikan erikoismittaukset. Sanna Tuomi, Matti Reinikainen 13.06.2013, PIKOKAASU-seminaari VTT Technical Research Centre of Finland VTT:n kaasutustekniikan erikoismittaukset Sanna Tuomi, Matti Reinikainen 13.06.2013, PIKOKAASU-seminaari VTT Technical Research Centre of Finland 2 Kaasutuskaasun epäpuhtaudet Kaasutuskaasu sisältää polttoaineesta

Lisätiedot

Orgaanisten materiaalivirtojen pyrolyysistä

Orgaanisten materiaalivirtojen pyrolyysistä Orgaanisten materiaalivirtojen pyrolyysistä Kimmo Rasa, vanhempi tutkija, MMT Luonnonvarakeskus Sivuhyöty-hankkeen Seminaari 8.4.2015 Esityksen sisältö Pyrolyysi teknologiavaihtoehtona Laboratoriomittakaavan

Lisätiedot

Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä. Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas

Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä. Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas Puupolttoaineen käyttö lämmityksessä Puupolttoaineita käytetään pientaloissa 6,1 milj.m 3 eli 9,1 milj.

Lisätiedot

SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO

SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO SELVITYS Kari Koistinen 1(5) Savon Sellu Oy PL 57 70101 Kuopio Puh 010 660 6999 Fax 010 660 6212 SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO Savon

Lisätiedot

Biotalouden uudet tuotteet

Biotalouden uudet tuotteet Biotalouden uudet tuotteet Prof. Olli Dahl Aalto-yliopisto Kemiantekniikan korkeakoulu Puunjalostustekniikan laitos PL 16300, 00076 Aalto Vuorimiehentie 1, Espoo p. +358 40 5401070 Sisältö Puun kemiallinen

Lisätiedot

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE PENTTI PAUKKONEN VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE Työ nro 82102448 23.10.2002 VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS Kehävalu Oy 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSKOHDE 2 2.1

Lisätiedot

Lentotuhkan hyödyntämisen mahdollisuudet metsäteollisuuden jätevesien käsittelyssä

Lentotuhkan hyödyntämisen mahdollisuudet metsäteollisuuden jätevesien käsittelyssä Lentotuhkan hyödyntämisen mahdollisuudet metsäteollisuuden jätevesien käsittelyssä Sakari Toivakainen RAE-projekti, RAKEISTAMINEN AVARTAA EKOLOGISUUTTA MINISEMINAARI 16.10.2014, Oulu. Clean Technologies

Lisätiedot

KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011

KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 MANU HOLLMÉN ESITYKSEN SISÄLTÖ Aluksi vähän polttopuusta Klapikattilatyypit yläpalo alapalo Käänteispalo Yhdistelmä Vedonrajoitin Oikea ilmansäätö, hyötysuhde 2 PUUN KOOSTUMUS

Lisätiedot

HIILIVOIMA JA HAPPAMAT SATEET

HIILIVOIMA JA HAPPAMAT SATEET Johdanto HIILIVOIMA JA HAPPAMAT SATEET Happosateesta alettiin huolestua 1960- luvulla. Pohjois- Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa havaittiin järvieliöiden kuolevan ja metsien vahingoittuvan happosateiden

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

SPV - Katsastajien neuvottelupäivät 18.10.2014

SPV - Katsastajien neuvottelupäivät 18.10.2014 SPV - Katsastajien neuvottelupäivät 18.10.2014 Energiahaaste St1 yhtiönä Polttoaineista Biopolttoaineista Taudeista ja hoidoista Energiayhtiö St1 Johtava CO 2 -hyvän energian valmistaja ja myyjä Tavoitteemme

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KATTILAN VESIHÖYRYPIIRIN SUUNNITTELU Höyrykattilan on tuotettava höyryä seuraavilla arvoilla.

Lisätiedot

SUEZin kyydissä lajittele jätteet oikein

SUEZin kyydissä lajittele jätteet oikein 63454_SUEZ_kyydissa_esite_287x200.indd 1 11.12.2015 14.39 KESKUSTELU- Miettikää, mitä kaikkea voi laittaa biojätteeseen? Biojäte RUSKEAKANTINEN ASTIA Voit pakata erillisastiaan kerättävän biojätteen sanomalehtipaperiin

Lisätiedot

Mitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan?

Mitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan? 2.1 Kolme olomuotoa Mitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan? pieni energia suuri energia lämpöä sitoutuu = endoterminen lämpöä vapautuu = eksoterminen (endothermic/exothermic)

Lisätiedot

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston

Lisätiedot

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh Lahti Energia Kokemuksia termisestä kaasutuksesta 22.04.2010 Matti Kivelä Puh 050 5981240 matti.kivela@lahtienergia.fi LE:n energiatuotannon polttoaineet 2008 Öljy 0,3 % Muut 0,8 % Energiajäte 3 % Puu

Lisätiedot

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista 22.9.2006 Käytännön toteuttaminen: Osoitettiin pääkaupunkiseudun 15 vuotta täyttäneelle väestölle Tutkimuksen teki TNS Gallup Aineisto kerättiin

Lisätiedot

2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu

2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu 2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu 2.1 Reaktorit Teolliset reaktorit voidaan toimintansa perusteella jakaa seuraavasti: panosreaktorit (batch) panosreaktorit (batch) 1 virtausreaktorit

Lisätiedot

HARVINAISTEN MAAMETALLIVARANTOJEN TALTEENOTTOMENETELMÄT!

HARVINAISTEN MAAMETALLIVARANTOJEN TALTEENOTTOMENETELMÄT! UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ HARVINAISTEN MAAMETALLIVARANTOJEN TALTEENOTTOMENETELMÄT Ari Väisänen 5.10.2016 TUTKIMUSRYHMÄMME HANKKEITA n Harvinaisten maametallien talteenotto puun- ja turpeenpolton tuhkasta

Lisätiedot

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Lisätiedot

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT Kestävästi Kiertoon - seminaari Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa Marja Lehto, MTT Orgaaniset haitta-aineet aineet Termillä tarkoitetaan erityyppisiä orgaanisia aineita, joilla on jokin

Lisätiedot

kemiallisesti puhdas vesi : tislattua vettä käytetään mm. höyrysilitysraudoissa (saostumien ehkäisy)

kemiallisesti puhdas vesi : tislattua vettä käytetään mm. höyrysilitysraudoissa (saostumien ehkäisy) Pesukemian perusteet Veden pesuominaisuudet 1. kostuttaa 2. liuottaa (dipoli) 3. laimentaa 4. liikkuva vesi tekee mekaanista työtä 5. kuljettaa kemiallisesti puhdas vesi : tislattua vettä käytetään mm.

Lisätiedot

BIOMUOVIA TÄRKKELYKSESTÄ

BIOMUOVIA TÄRKKELYKSESTÄ BIOMUOVIA TÄRKKELYKSESTÄ KOHDERYHMÄ: Soveltuu peruskoulun 9.luokan kemian osioon Orgaaninen kemia. KESTO: 45 60 min. Kemian opetuksen keskus MOTIVAATIO: Muovituotteet kerääntyvät helposti luontoon ja saastuttavat

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU

SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA... 2 2. YMPÄRISTÖN TARKKAILU 2013... 2 2.1 Vuoden 2013 mittauksista/tutkimuksista valmistuneet raportit... 3 2.2 Päästöt ilmaan... 3 2.3 Päästöt veteen... 4 2.4 Ilmanlaadun

Lisätiedot

Vähärauma, Teknologiakeskus Pripoli, A-siipi, 3. kerros. Suorat puhelinnumerot: Toimisto 02-621 3342

Vähärauma, Teknologiakeskus Pripoli, A-siipi, 3. kerros. Suorat puhelinnumerot: Toimisto 02-621 3342 1 YHTEYSTIEDOT: AVOINNA: ma - pe klo 8.00-15.30 KÄYNTIOSOITE: POSTIOSOITE: INTERNETOSOITE: SÄHKÖPOSTIOSOITE: Vähärauma, Teknologiakeskus Pripoli, A-siipi, 3. kerros Tiedepuisto 4, 28600 PORI www.pori.fi/porilab

Lisätiedot

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8. 9. 11. b Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

CCS:n rooli päästökaupassa

CCS:n rooli päästökaupassa CCS:n rooli päästökaupassa CCS-seminaari, 28.10.2009 Hanasaari, Espoo Ryhmäpäällikkö, TkT Jarno Ilme Päästökaupparyhmä Energiamarkkinavirasto Hiilidioksidin talteenoton vaiheet Laitos talteenotto siirto

Lisätiedot

Käyttöturvallisuustiedote

Käyttöturvallisuustiedote Sivu 1 / 5 KOHTA 1: Aineen tai seoksen ja yhtiön tai yrityksen tunnistetiedot 1.1 Tuotetunniste Abbreviation: Elektrolyt CDM 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt ja käytöt, joita

Lisätiedot

KALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN

KALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN KALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN Vesi tärkein elintarvikkeemme SMA Mineral on Pohjoismaiden suurimpia kalkkituotteiden valmistajia. Meillä on pitkä kokemus kalkista ja kalkin käsittelystä. Luonnontuotteena kalkki

Lisätiedot

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen Kuivauksen fysiikkaa Hannu Sarkkinen 28.11.2013 Kuivatusmenetelmiä Auringon säteily Mikroaaltouuni Ilmakuivatus Ilman kosteus Ilman suhteellinen kosteus RH = ρ v /ρ vs missä ρ v = vesihöyryn tiheys (g/m

Lisätiedot

TUTKIMUSTODISTUS 2012E

TUTKIMUSTODISTUS 2012E TUTKIMUSTODISTUS 2012E- 21512-1 Tarkkailu: Talvivaara kipsisakka-altaan vuoto 2012 Tarkkailukierros: vko 51 Tilaaja: Pöyry Finland Oy Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus

Lisätiedot

Tiedelimsa. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä.

Tiedelimsa. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. KESTO: 15min 1h riippuen työn laajuudesta ja ryhmän koosta. MOTIVAATIO: Arkipäivän kemian ilmiöiden tarkastelu

Lisätiedot

13. Savisideaineet. Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto

13. Savisideaineet. Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto 13. Savisideaineet Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto Savisideaineet ovat luonnon tuotteita, jotka saadaan sitomiskykyiseksi kostuttamalla ne vedellä. Savella on taipumus imeä itseensä

Lisätiedot

OPINPOLKU 6 HAIHDUTUS, TISLAUS JA REFRAKTOMETRIA

OPINPOLKU 6 HAIHDUTUS, TISLAUS JA REFRAKTOMETRIA Oulun Seudun Ammattiopisto Page 1 of 11 Turkka Sunnari & Pekka Veijola OPINPOLKU 6 HAIHDUTUS, TISLAUS JA REFRAKTOMETRIA PERIAATE/MENETELMÄ Työssä on tarkoituksena tutkia miten paine vaikuttaa veden kiehumispisteeseen,

Lisätiedot

(l) B. A(l) + B(l) (s) B. B(s)

(l) B. A(l) + B(l) (s) B. B(s) FYSIKAALISEN KEMIAN LAUDATUTYÖ N:o 3 LIUKOISUUDEN IIPPUVUUS LÄMPÖTILASTA 6. 11. 1998 (HJ) A(l) + B(l) µ (l) B == B(s) µ (s) B FYSIKAALISEN KEMIAN LAUDATUTYÖ N:o 3 1. TEOIAA Kyllästetty liuos LIUKOISUUDEN

Lisätiedot

Torrefioitu biomassa tuotantoprosessi ja mahdollisuudet

Torrefioitu biomassa tuotantoprosessi ja mahdollisuudet Torrefioitu biomassa tuotantoprosessi ja mahdollisuudet David Agar Jyväskylän yliopisto Kestävä bioenergia www.susbio.jyu.fi Sisältö Mitä on torrefiointi? Miksi torrefiointi? TOP-prosessi Tapaustutkimus

Lisätiedot

Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet

Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet Risto Ryymin Jyväskylän Energia Oy Copyright 2014 Jyväskylän Energia Oy Copyright 2014 Jyväskylän Energia Oy Metsäenergian käytöstä Copyright 2014

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT

KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt ja

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Asetuksen (EY) N:o 1907/2006 mukaisesti

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Asetuksen (EY) N:o 1907/2006 mukaisesti Created on: 11.08.2010 1. Aineen tai seoksen ja yhtiön tai yrityksen tunnistustiedot Tuotetiedot Aineen ja/tai seoksen käyttötapa Biokemiallinen tutkimus ja analyysit Valmistaja: Merck KGaA * 64271 Darmstadt

Lisätiedot

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT Posion kunta, Toimintaympäristöpalvelut 01.03.2016 1 Kunta perii järjestämästään jätehuollosta ja siihen liittyvistä kustannuksista jäljempänä

Lisätiedot

Sivutuotteiden hyötykäytön nykytila voimalaitosten tuhkat

Sivutuotteiden hyötykäytön nykytila voimalaitosten tuhkat Sivutuotteiden hyötykäytön nykytila voimalaitosten tuhkat Risto Ryymin 23.9.2016 www.jyvaskylanenergia.fi Tuhkan tuotantolaitokset Rauhalah (1986 ) Keljonlahti (2010 ) Pääpolttoaineet: turve, teollisuuden

Lisätiedot

Käyttöturvallisuustiedote (direktiivin 2001/58/EY mukaan)

Käyttöturvallisuustiedote (direktiivin 2001/58/EY mukaan) Sivu /4. Tuotteen nimi ja valmistaja.. Valmisteen tunnistustiedot Toilet cleaner.2. Valmisteen käyttötarkoitus Kiinteä, hajustettu, sininen WC:n puhdistusaine.3. Yrityksen tunnistustiedot: BUCK-Chemie

Lisätiedot

Pellettikoe. Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela

Pellettikoe. Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela Pellettikoe Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela Johdanto Tässä kokeessa LAMKin ympäristötekniikan opiskelijat havainnollistivat miten puupellettien kosteuden muutos vaikuttaa

Lisätiedot

Riikinvoiman ajankohtaiset

Riikinvoiman ajankohtaiset Riikinvoiman ajankohtaiset Yhdyskuntajätteestä energiaa kiertopetitekniikalla 18.2.2016 Sisältö 1. Hanke- ja prosessiesittely 2. Kiertopetitekniikan haasteet ja mahdollisuudet 3. Tilannekatsaus Riikinvoiman

Lisätiedot

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI Kirsi Koivunen, Pöyry JOHDANTO Suurten polttolaitosten uuden BREF:n luonnos julkaistiin

Lisätiedot

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa. KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa. KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015 Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015 Ossi Tukiainen, Pohjois-Savon ELY-keskus 17.2.2015 1 Tavanomaisen jätteen kaatopaikka VNA kaatopaikoista

Lisätiedot

Metsäbiomassan korkean jalostusarvon kemikaalien hävikki toimitusketjussa

Metsäbiomassan korkean jalostusarvon kemikaalien hävikki toimitusketjussa Metsäbiomassan korkean jalostusarvon kemikaalien hävikki toimitusketjussa FT Hanna Brännström BIOKOKKOLA-SEMINAARI 28.10.2015 Esityksen sisältö 1. Puun kemiallinen koostumus 2. Uuteaineet Uuteaineiden

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 7/13 Päivämäärä Dnro 27.03.2013 731/14/2013 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 15.04.2013 toistaiseksi Muuttaa MMMa lannoitevalmisteista (24/11) liitettä I ja II,

Lisätiedot

Lupahakemuksen täydennys

Lupahakemuksen täydennys Lupahakemuksen täydennys 26.4.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-04-26 2 / 6 Lupahakemuksen täydennys Täydennyskehotuksessa (11.4.2012) täsmennettäväksi pyydetyt

Lisätiedot

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj Korjausliike kestävään talouteen Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja 1Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 2 KIERRÄTYS JA HYÖDYNTÄMINEN:

Lisätiedot

Puhtaat aineet ja seokset

Puhtaat aineet ja seokset Puhtaat aineet ja seokset KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Määritelmä: Puhdas aine sisältää vain yhtä alkuainetta tai yhdistettä. Esimerkiksi rautatanko sisältää vain Fe-atomeita ja ruokasuola vain NaCl-ioniyhdistettä

Lisätiedot

Puupelletit. Biopolttoainepelletin määritelmä (CEN/TS 14588, termi 4.18)

Puupelletit. Biopolttoainepelletin määritelmä (CEN/TS 14588, termi 4.18) www.biohousing.eu.com Kiinteän biopolttoaineen palaminen Saarijärvi 1.11.2007 Aimo Kolsi, VTT 1 Esityksen sisältö Yleisesti puusta polttoaineena Puupelletit Kiinteän biopolttoaineen palaminen Poltto-olosuhteiden

Lisätiedot

Kiertotalous & WtE. Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen L. Pirhonen

Kiertotalous & WtE. Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen L. Pirhonen Kiertotalous & WtE Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen 25.10.2016 L. Pirhonen 1 Sisältö Kiertotalous ja kierrätystavoitteet Millaisilla tavoilla kierrätysaste olisi mahdollista saavuttaa?

Lisätiedot

TÄYTTÖOHJE KYSELY NMVOC-INVENTAARIOSSA TARVITTAVISTA LIUOTTIMIEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖMÄÄRISTÄ MAALIEN, LAKAN, PAINOVÄRIEN YMS.

TÄYTTÖOHJE KYSELY NMVOC-INVENTAARIOSSA TARVITTAVISTA LIUOTTIMIEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖMÄÄRISTÄ MAALIEN, LAKAN, PAINOVÄRIEN YMS. TÄYTTÖOHJE KYSELY NMVOC-INVENTAARIOSSA TARVITTAVISTA LIUOTTIMIEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖMÄÄRISTÄ MAALIEN, LAKAN, PAINOVÄRIEN YMS. VALMISTAJILLE Suomen ympäristökeskus ylläpitää ympäristöhallinnon ilmapäästötietojärjestelmää,

Lisätiedot

Jätetaksa 1.2.2016 alkaen

Jätetaksa 1.2.2016 alkaen Sivu 1 / 9 Jätetaksa 1.2.2016 alkaen Hyväksynyt Ylä-Savon jätehuoltolautakunta xx.xx.2016 Iisalmi Kiuruvesi Keitele Lapinlahti Pielavesi Sonkajärvi Vieremä Sivu 2 / 9 1 Yleistä jätetaksasta Ylä-Savon Jätehuolto

Lisätiedot

Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa

Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa Jari Aromaa, Lotta Rintala Teknillinen korkeakoulu Materiaalitekniikan laitos 1. Taustaa, miksi kupari syöpyy ja kuinka

Lisätiedot

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge Pakkauksen rooli Yhteenveto» Hyvä pakkaus täyttää perustehtävänsä: suojaa ja informoi» Tuotteen valmistuksen ympäristökuorma on moninkertainen pakkaukseen verrattuna» Käytetty pakkaus voidaan kierrättää»

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Ekomaksut Yhteisen keräyspisteen väärinkäyttö. Vapaa-ajan asuntojen lukolliset jäteastiat Pienikokoinen poltettava jäte 1.1.

Ekomaksut Yhteisen keräyspisteen väärinkäyttö. Vapaa-ajan asuntojen lukolliset jäteastiat Pienikokoinen poltettava jäte 1.1. Ekomaksut LIITE 2 / 22 Suupohjan jätelautakunta 2.11.2016 Jätetaksa Oy Botniarosk Ab:n toimialueella Jätemaksutaulukko nro 1 /vuosi /vuosi Asunnot, joissa asuu 1 henkilö 20,00 24,8 Asunnot, joissa asuu

Lisätiedot

Metallien kierrätys on RAUTAA!

Metallien kierrätys on RAUTAA! Metallien kierrätys on RAUTAA! METALLEJA VOI KIERRÄTTÄÄ L O P U T T O M A S T I M E T A L L I N E L I N K A A R I Metallituotteen valmistus Metallituotteen käyttö Metallien valmistuksessa raaka-aineiden,

Lisätiedot

Maatilan jätehuolto ja vaaralliset aineet

Maatilan jätehuolto ja vaaralliset aineet Maatilan jätehuolto ja vaaralliset aineet 1 Jätehuollon ajurit kohti kierrätysyhteiskuntaa Vahvimmat muutosajurit Uusi jätelaki ja siihen liittyvät asetukset Biohajoavan jätteen kaatopaikkaamiskielto Markkinatalouden

Lisätiedot

LEIKKUUNESTEEN JÄTELIUOSTEN KÄSITTELY. Pekka Hyvärinen aluejohtaja

LEIKKUUNESTEEN JÄTELIUOSTEN KÄSITTELY. Pekka Hyvärinen aluejohtaja LEIKKUUNESTEEN JÄTELIUOSTEN KÄSITTELY aluejohtaja Esityksen sisältö Ekokem Oy Ab Yleistä jätelainsäädännöstä Jätteiden toimittaminen käsittelyyn Käsittelytavat - projektin saostuskokeilu - muut käsittelytavat

Lisätiedot

Kohti energiaomavaraista jätevesilaitosta. Vesi ja vihreä talous - seminaari

Kohti energiaomavaraista jätevesilaitosta. Vesi ja vihreä talous - seminaari Kohti energiaomavaraista jätevesilaitosta Vesi ja vihreä talous - seminaari 11.9. 2013 1 Konsernirakenne 2013 Econet-konserni Econet Oy Econet Consulting Oy 100 % Oy Slamex Ab 100 % Dewaco Oy 100 % Econet

Lisätiedot

Turvallisuusohjelehti asetus (EY) N:o 1907/2006 mukainen Painopäivämäärä 15.01.2008 viimeistelty 15.01.2008 HOMESWIM Kloorirae, klooriarvon nopeasti

Turvallisuusohjelehti asetus (EY) N:o 1907/2006 mukainen Painopäivämäärä 15.01.2008 viimeistelty 15.01.2008 HOMESWIM Kloorirae, klooriarvon nopeasti 1 AINEEN TAI VALMISTEEN SEKÄ YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTUSTIEDOT Kauppanimi Rez.-Nr. 410014 Valmistaja/toimittaja Hätätapauksissa vastaavan tiedonantajan nimi ja osoite / puhelin BAYROL Scandinavia A/S

Lisätiedot

Mäntyöljykyllästys vaihtoehto kreosootille?

Mäntyöljykyllästys vaihtoehto kreosootille? 28.5.2014 1 Mäntyöljykyllästys vaihtoehto kreosootille? Lieksan Puuakatemia seminaari Puun käytön laaja-alaistaminen Janne Monni, vtj, Iivari Mononen Oy 20.-21.5.2014 Lieksa 28.5.2014 2 Esityksen sisältö

Lisätiedot