ELLO WP 3. Vientiteollisuuden tulevaisuuden näkymät Haastatteluraportti Marja Mattila. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ELLO WP 3. Vientiteollisuuden tulevaisuuden näkymät Haastatteluraportti 9.11.2010. Marja Mattila. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu"

Transkriptio

1 Marja Mattila Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus CEMAT ELLO WP 3 Vientiteollisuuden tulevaisuuden näkymät Haastatteluraportti

2 Aalto-yliopiston Pienyrityskeskus ja Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus CEMAT toteuttivat Kymenlaakson ammattikorkeakoulun toimeksiannosta ELLO-hankkeeen WP3:n osaselvityksen Vientiteollisuuden tulevaisuuden näkymät. Tutkimus jakaantuu kahteen osioon 1) kirjoituspöytätutkimukseen, jonka tulokset raportoidaan tilastokatsauksena ja 2) empiiriseen aineistonkeruuseen haastattelututkimuksen keinoin, jonka tulokset raportoidaan tässä raportissa. Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun CEMAT:n haastatteluaineistosta vuosilta CEMAT:n tutkijatiimi toteutti semistrukturoituja syvähaastatteluja suomalaisen kuljetus- ja logistiikka-alan asiantuntijoiden keskuudessa lokakuun 2008 ja syyskuun 2010 välisenä aikana. Haastatteluja tehtiin sekä julkisen että yksityisen sektorin toimijoiden keskuudessa. Lisäksi tausta-aineistoina käytettiin CEMAT:n vuonna 2008 toteuttaman Internet-pohjaisen Delfoi-paneelin tuloksia. Paneeliin osallistui 56 asiantuntijaa yrityksistä ja julkisen sektorin organisaatiosta. Paneelissa kartoitettiin mm. asiantuntijoiden näkemyksiä Suomen liiketoimintaympäristöstä ja sen kehitysnäkymistä. Lisäksi panelistit ottivat kantaa Suomen globaaliin kilpailukykyyn ja potentiaaliin houkutella kotimaisia ja ulkomaisia investointeja. Asiantuntijoiksi kutsuttiin yksityisen ja julkisen sektorin edustajia, sekä tutkijoita ja järjestöjen edustajia

3 Sisältö 1. Vientiteollisuuden kehitysnäkymät Metsäteollisuus Teknologiateollisuus Kemianteollisuus Logistiikka-ala Ulkomaiset investoinnit Suomeen Suomen logistiseen ympäristöön vaikuttavat tekijät Venäjä Ympäristösäädökset Konttiliikenteen kehitys Suomen logistisen ympäristön muutos Lähteet

4 1. Vientiteollisuuden kehitysnäkymät Suomen vientiteollisuus nojaa vahvasti teknologia-, metsä- ja kemianteollisuuteen Globaalin taloustaantuman myötä Suomen tavaravienti supistui lähes neljänneksellä. Palvelutoimiala sen sijaan kutistui huomattavasti maltillisemmin. Metsä- ja kemianteollisuus ovat jälleen kasvussa kriisin jälkeen teknologiateollisuuden vaikeudet jatkuvat Aasia-painotus voimistuu entisestään tulevaisuudessa Kaivosteollisuuden merkitys kasvaa voimakkaasti tulevaisuudessa Suomen vientiteollisuutta hallitsee teknologiateollisuuden ja metsäteollisuuden ulkomaankauppa. Kolmantena teollisuuden kivijalkana toimii kemianteollisuus. Vaikka Suomen teollisuuden tuotantorakenne on 1990-luvun laman jälkeen monipuolistunut, on se kansainvälisissä vertailussa edelleen melko keskittynyttä. Tämä yhdessä ulkomaankaupan merkityksen korostumisen myötä altistavat Suomen voimakkaasti maailmatalouden heilahteluille (Suomen Pankki 2010) Globaali talouden taantuma käänsi monella mittarilla ennätysvuoden 2008 kasvukäyrät laskuun. Kansainvälisen vientikysynnän tyrehtyminen leikkasi vuonna 2009 Suomen vientiä noin kolmanneksella edellisvuoteen verrattuna. Eniten väheni metallien ja metallituotteiden, sähkö- ja elektroniikkatuotteiden sekä kulkuneuvojen vienti (Tullihallitus 2010). Maailmankaupan ennustetaan Suomen Pankin talouskatsauksessa palautuvan lamaa edeltävälle tasolleen vielä vuoden 2010 aikana. Tämä vaikuttaa positiivisesti myös Suomen viennin elpymiseen, joskaan se ei vielä alkuvuodesta 2010 yltänyt maailmankaupan kasvulukemiin. Maailmankauppa kasvoi 2010 vuoden alkupuolella pyrähdyksenomaisesti yritysten täydentäessä taantuman aikana tyhjäksi kulutettuja varastojaan. Vastaaviin kasvulukemiin ei uskota jatkossa yllettävän, vaan maailmankaupan ennustetaan jatkossa kasvavan noin 15% ja Suomen viennin noin 13% vuosivauhtia. Elpymisestä huolimatta Suomen vienti kasvaa vientimarkkinoita hitaammin, eikä tule ennustejaksolla saavuttamaan vuoden 2008 huippulukuja. Suomen tuonnin sen sijaan ennustetaan kasvavan erityisesti ennustejakson lopulla vientiä nopeammin. (Suomen Pankki 2010) Haastatteluissa nousee vahvasti esiin taloudellisen taantuman vaikutukset nykyisellään, ja toisaalta kaksoistaantuman uhka, ja siitä seuraavat kehityskulut globaalisti ja Suomen mittakaavassa. Taantuma rokotti erityisen voimakkaasti Suomen tavaravientiä, joka supistui 23 %. Palvelutoimiala sen sijaan kutistui huomattavasti maltillisemmin 8%:n vuosivauhtia. Taantuman myötä palveluiden osuus Suomen kokonaisviennistä on kasvanut 30%, minkä vuoksi taantuman nähdäänkin muuttaneen Suomen talouden rakennetta kertaheitolla, ja vaikuttaneen merkittävästi Suomen talouden rakenteisiin pitkällä aikavälillä. Palveluviennissä ilmenee Suomen osalta kuitenkin erittäin mielenkiintoisia piirteitä. Ensinnäkin palveluvienti on erittäin - 3 -

5 toimialakeskittynyttä radio-, televisio- ja tietoliikennevälineet- ryhmän palveluvienti vastaa 70% koko Suomen palveluviennistä. Muilla toimialoilla palveluiden vienti on edelleen melko vähäistä. Toinen kiinnostava seikka on, että huolimatta Suomen T&K-toimintaan suunnatuista kansainvälisesti korkeista resursseista, ei T&K näy Suomen ulkomaanviennissä, vaan suuntautuu ennen kaikkea kotimaisten yritysten käyttöön Suomessa. Korkeasta koulutusasteesta huolimatta Suomi ei siis toimi laajassa mittakaavassa ulkomaisten yritysten tutkimuskeskusten sijoittautumispaikkana. (Suomen Pankki 2010) Asiantuntijat nostavat esiin merkittävimpinä huolenaiheina yritysten kilpailukyvyn säilymisen ja valtion velkaantumisen. Maailmanlaajuisen painotuksen siirtyminen Aasiaan puolestaan korostaa jatkossa Suomen roolia pitkälle jalostetun arvotavaran tuottajana. Yksinkertaisen valmistus- ja kokoonpanotyön nähdään sen sijaan siirtyvän yhä suuremmassa mittakaavassa lähelle yritysten päämarkkina-alueita lyhyiden kuljetusmatkojen ja edullisemman kustannustason tukemana. Erityisesti kuljetuksiin kohdistuvien tiukentuvien ympäristövaatimusten ja sitä myötä nousevan kustannustason uskotaan monin paikoin lisäävän yritysten kiinnostusta siirtää tuotantoaan Aasiaan. CEMAT:n haastattelemat asiantuntijat arvioivat melko epäyhtenäisellä rintamalla Suomen potentiaalisia kasvualoja tulevaisuudessa. Osa arvelee, että 1990-luvun lamasta Suomen nostaneen elektroniikkateollisuuden kaltaista talouden moottoria ei tule Suomeen enää syntymään, vaan talouden taantumasta voidaan nousta ainoastaan kaikkien toimialojen menestyksellä. Osa näkee esimerkiksi Pohjois-Suomen kaivosteollisuuden merkityksen kasvavan voimakkaasti tulevaisuudessa, ja uskoo sen mahdollisuuksiin nousta uudeksi talouden veturiksi Suomessa. Kaivosteollisuuden liikevaihdon arvioidaan tänä vuonna nousevan 808 miljoonaan euroon. Lähivuosina liikevaihdon ennakoidaan kasvavan edelleen toimintansa aloittaneiden kaivosten myötä. Vuonna 2010 käynnissä olevien kaivosinvestointien kokonaisarvo on yhteensä noin 960 miljoonaa euroa, joista osa jakautuu useammalle vuodelle. Lisäksi valmisteilla on useita suuria kaivoshankkeita, joista ei ole vielä tehty lopullisia päätöksiä. Nämä huomioon ottaen lähiajan kaivostoiminnan investoinnit nousevat yli 1,6 miljardiin euroon. (Kaivosteollisuuden toimialaraportti 2010) Kaivosteollisuus kuitenkin vaikuttaa ennen kaikkea Pohjois-Suomen talouteen ja alueen kuljetuskysyntään. Etelä-Suomeen kaivosteollisuuden vaikutuksen ei nähdä ulottuvan niin taloudellisesti kuin logistisestikaan. Pidemmällä tähtäimellä toimialasta riippumatta asiantuntijat ennakoivat Suomessa siirryttävän yhä voimakkaammin korkean jalostusarvon tuotantoon, mikä siten nostaa Suomen viennin euromääräistä arvoa enemmän kuin tonnimääräistä volyymia Metsäteollisuus Metsäteollisuus on vahvasti toipumassa 2000-luvun ylikapasiteetti- ja tehottomuusongelmista Taantuma supisti toimialan globaalia kysyntää, mutta vuoden 2010 loppupuolella ala on hyvää vauhtia saavuttamassa lamaa edeltäneen kapasiteetin käyttöasteen - 4 -

6 Venäjän epävarma liiketoimintaympäristö ei kannusta suomalaista metsäteollisuutta investoimaan voimakkaasti paikallisiin toimintoihin Panostukset kansainvälisille markkinoille ja korkeamman jalostusarvon tuotteisiin vähentävät todennäköisesti alan kuljetustarpeita Suomen markkinoilla Metsäteollisuuden osuus Suomen kokonaisviennin arvosta on noin 17%, ja se tuottaa arviolta kolmanneksen Suomen nettovientituloista (Metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmä 2008). Toimialalla käynnistyi säästökuuri vuonna 2005, kun se globaalin ylitarjonnan vuoksi joutui sulkemaan huonosti kannattavia tehtaitaan ja rationalisoimaan toimintojaan. Toiminnan ja toimitusketjujen tehostaminen vaikuttivat positiivisesti alan arvonlisäykseen ja ennen globaalia talouden taantumaa suomalaisen metsäteollisuuden kysyntä näytti vahvasti elpymisen merkkejä. Talouden taantuma vaikutti luonnollisesti toimialan globaaliin kysyntään, mutta myös Suomessa alkuvuodesta 2010 satamat pysäyttänyt ahtaajien lakko koetteli Suomen metsäteollisuutta. Kansainvälisen kysynnän kiihtyessä metsäteollisuus joutui markkinoiden imusta huolimatta ajamaan tehdastuotantoaan alas lakon myötä, sillä tuotannon volyymeista johtuen maantiekuljetukset eivät tarjonneet järkevää vaihtoehtoa merikuljetuksille. Vuoden 2010 loppupuolella metsäteollisuus on kuitenkin saavuttanut taas liki lamaa edeltäneen kapasiteetin käyttöasteen ja tilauskannan. Tulevaisuuden kasvuodotuksia kuitenkin vähentää alalla läpikäydyt ankarat kapasiteettileikkaukset. Erityisesti paperi- ja selluteollisuudessa kapasiteettia on viime vuosina purettu nopeaa tahtia, mikä rajoittaa jatkossa merkittävää tuotannon kasvua. Metsäteollisuuden osalta raaka-aineiden hintojen nousu on heijastunut toimialan kasvulukuihin vuoden 2010 aikana. Monien paperilaatujen hinnat ovat lähteneet varovaiseen nousuun ja samoin sellun hinta on kohonnut voimakkaasti viimeisen vuoden aikana. (Suomen Pankki 2010) Globaalin markkinatilanteen lisäksi myös Venäjän asettamat puun vientitullit ovat ajaneet Suomen metsäteollisuuden sopeuttamaan toimintojaan. Venäjä on asettanut vientitulleja puukuljetuksilleen kannustaakseen ulkomaista metsäteollisuutta investoimaan Venäjälle. Suuresta markkinapotentiaalista huolimatta suomalainen metsäteollisuus ei ole tähän mennessä osoittanut suurta kiinnostusta paperitehtaiden perustamiseen Venäjän puolelle. Vaikka suomalainen metsäteollisuus on perustanut maahan mm. sahoja ja levytehtaita, nähdään poliittinen epävarmuus ja infrastruktuurin heikko taso sähkön- ja vedenjakelun epävarmuus sekä kuljetusreittien huono kunto toistaiseksi liian suurina riskeinä suurille paperitehdasinvestoinneille. Jatkossa metsäteollisuuden muutokset vaikuttavat merkittävästi Suomen vientiin ja sitä kautta viennin tarvitsemiin kuljetuksiin. Asiantuntijat ennakoivat suomalaisen metsäteollisuuden hakevan jatkossa kasvua erityisesti kansainvälisiltä markkinoilta, mikä takaa paremmat mahdollisuudet pitkän tähtäimen menestymiseen. Globaalin taantuman myötä metsäteollisuus leikkasi rajusti kiinteitä investointejaan ja sopeutti tulevia investointisuunnitelmiaan muuttuneeseen tilanteeseen (ks. taulukko alla). Sen sijaan tuotekehitysmenojen leikkaukset olivat huomattavasti maltillisempia niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Toimialan panostaminen T&K-työhön ja tuotannon kehittämiseen, saattaa jatkossa merkitä siirtymistä yhä korkeamman jalostusarvon tuotteisiin ja - 5 -

7 palveluihin. Tämä muuntaa alan kuljetustarpeita, ja vähentää todennäköisesti alusliikenteen kysyntää toimialan ulkomaankuljetuksissa. Metsäteollisuus 2008 milj. EUR milj. EUR 2010 milj. EUR % % Kiinteät investoinnit ja investointisuunnitelmat ,4-7,9 T&K-menot - Suomessa ,3-3,5 - Ulkomailla ,1-3,5 Yhteensä ,6-6,9 Lähde: EK Investointitiedustelu kesäkuu Teknologiateollisuus Suomen teknologiateollisuus on vahvasti riippuvainen globaaleista markkinoista sekä raaka-ainetuonnin ja vientimarkkinoiden osalta Alalla nähdään merkittävää potentiaalia kansainväliselle kasvulle Suomen kasvava kaivosteollisuus vähentää jatkossa jonkin verran metalliteollisuuden riippuvuutta ulkomaisista raaka-aineista 1990-luvun veturina toiminut elektroniikka- ja sähköteollisuus kärsii edelleen taantuman myötä romahtaneesta kysynnästä Teknologiateollisuus käsittää metallien jalostuksen, kone- ja metalliteollisuuden sekä elektroniikkaja sähköteollisuuden tuotteet. Teknologiateollisuus vastaa noin 60% Suomen viennistä. Ala on Suomessa hyvin riippuvainen globaaleista markkinoista, sekä raaka-aineen saannin että lopputuotteiden markkinoiden kannalta. Erityisesti metalliteollisuus on alana erittäin riippuvainen kansainvälisistä markkinoista. Suomessa jalostettavat rautarikasteet tuodaan ulkomailta, samoin suuri osa kupari-, sinkki- ja nikkelirikasteista. Jatkossa tosin Suomessa vahvasti kasvavan kaivosteollisuuden nähdään jonkin verran vähentävän metallisteollisuuden riippuvuutta ulkomaisesta raaka-aineesta. Suomessa valmistetusta metallista puolestaan yli 70% menee vientiin. Metallit ovat maailman kierrätetyimpiä materiaaleja, ja näin olleen myös kierrätys nostaa alan kuljetustarpeita merkittävästi. Käytöstä poistettuja tuotteita käytetään yhä uudelleen uusien tuotteiden raaka-aineina. Esimerkiksi Suomessa käytöstä poistetuista terästuotteista yli 90% jalostetaan uudelleen. (Teknologiateollisuus ry 2010) Elektroniikka- ja sähköteollisuus vastaavat noin puolta koko teknologiateollisuuden viennistä. Alalla oli merkittävä rooli Suomen nostamisessa lamasta 1990-luvun alussa. Nokian johtama elektroniikkateollisuuden buumi käänsi Suomen teollisuuden massiiviseen volyymikasvuun ja houkutteli myös ulkomaisia yrityksiä investoimaan Suomeen. Sittemmin Suomen elektroniikkateollisuus on kokenut vahvasti ns. Kiina-ilmiön, kun tehtaita on siirretty lähelle

8 maailman suuria markkina-alueita, ja Suomeen on jäänyt lähinnä korkean teknologian tuotteiden valmistusta. Vuonna 2008 käynnistynyt globaali talouden taantuma rokotti erityisesti voimakkaasti Suomen elektroniikka- ja sähköteollisuutta, jonka tuotanto supistui metsäteollisuuden kanssa eniten. Toimialan tilauskanta ja tuotanto eivät ole vieläkään toipuneet vuoden 2009 alun romahduksesta. Lisäksi jo pitkään jatkunut huipputeknologian tuotteiden hintojen lasku voimistaa ennestään toimialan laskevaa trendiä. Elektroniikka- ja sähkötuotteiden osuus Suomen viennistä supistuukin jatkuvasti toimialan panostaessa ennen kaikkea kansainvälisten toimintojen kasvuun. (Suomen Pankki 2010). Toimialan painopisteen siirtyessä yhä vahvemmin kansainvälisille markkinoille, Suomen rooli painottuu jatkossa korkean teknologian tietointensiivisille aloille ja palveluliiketoimintaan. Talouden taantuma pakotti teknologiateollisuuden alat vähentämään investointejaan niin Suomessa kuin kansainvälisestikin (ks. taulukko alla). Poikkeuksen tekee metallien jalostus-ala, jossa investoinnit kasvoivat vielä vuodenvaihteessa. Pahiten taantuman seurauksena romahtivat sähkö- ja elektroniikkateollisuuden investoinnit, jotka putosivat yli 50%. Kuten muillakin Suomen vientisektoreilla, myös teknologiateollisuudessa on havaittavissa tuotekehitysinvestointien säilyminen taantuman aikana liki ennallaan. Kotimaisten T&K-menojen vähentyessä maltillisesti, kansainvälisten toimintojen T&K-panostukset jopa kasvoivat. Teknologiateollisuus 2008 milj. EUR Kiinteät investoinnit ja investointisuunnitelmat - Metallien jalostus - Kone- ja metallituoteteollisuus - Elektroniikka- ja sähköteollisuus T&K-menot - Suomessa - Ulkomailla milj. EUR milj. EUR % % -33,6 13,8-39,8-50,7-15,9-32,5-15,5 5, ,7 1,8-0,1 0,3 Yhteensä ,5-2,2 Lähde: EK Investointitiedustelu kesäkuu 2010 Globaali raaka-aineiden hintojen kasvu on vaikuttanut kuluvan vuoden aikana voimakkaasti teknologiateollisuuden eri toimialoihin. Erityisesti Kiinan vahvan kysynnän seurauksena monien metallijalosteiden hinta on kääntynyt nousuun. Jatkossa teknologiateollisuuden ennustetaan kasvavan entisestään joskin keskittävän toimintojaan globaalisti sinne missä tuotanto on edullisinta. Suomessa teknologiateollisuuden uskotaan kokonaisuudessaan vähentävän jatkossa henkilöstöään, joskaan tuotantovolyymit eivät välttämättä putoa. Tuotannon jalostusarvo sen sijaan kasvaa kotimassaa, mikä heijastuu tiukentuvina vaatimuksina logistiikan joustavuudelle. Erityisesti älykkäiden komponenttien ja osien vienti. (Metsäranta et al. 2007) - 7 -

9 1.3. Kemianteollisuus Suomen kemianteollisuus on hyvin vahvasti riippuvainen globaaleista markkinoista, noin 75% alan tuotannosta suuntautuessa joko suoraan vientiin tai vientituotteiden panoksina kansainvälisille markkinoille Kemianteollisuuden painopiste on siirtynyt Euroopasta Aasiaan Kemianteollisuus on hyvää vauhtia toipumassa talouden taantumasta ja kapasiteetin käyttöaste hipoo jo lamaa edeltänyttä tasoa Vahva painottuminen yhä jalostetumpaan lopputuotteeseen, systeemeihin ja palveluihin pienentää alan kuljetussuoritetta tulevaisuudessa Kemianteollisuus on hyvin monipuolinen ala, johon kuuluu kemian perusteollisuus ja kemian tuoteteollisuuden eri toimialat; mm. lannoitteiden, lääkkeiden, maalien ja muovien valmistus. Tärkeitä asiakasaloja ovat metsäteollisuus, liikenne, elektroniikkateollisuus, metalliteollisuus ja rakentaminen. Kemianteollisuus edustaa Suomen teollisuuden kolmatta tukijalkaa vastaten noin 16% viennin arvosta. Kemianteollisuus on vahvasti riippuvainen sekä kansainvälisistä markkinoista että suurten asiakasalojensa menestyksestä. Arviolta kolme neljäsosaa alan tuotannosta Suomessa menee joko suoraan vientiin tai vientituotteiden panoksina kansainvälisille markkinoille. Eurooppa edusti pitkään kemianteollisuuden pääaluetta, mutta on sittemmin menettänyt asemiaan nousevalle Aasialle. Alan uusien investointien suuntautuessa voimakkaasti Aasiaan, on Euroopan osuus maailman kemikaalikaupasta tänä päivänä 29,5%, kun Aasian osuus on noussut lähes 38%:iin. (Chemind.fi 2010, Kauppalehti ) Suomalaisen kemianteollisuuden päämarkkina-alusta on kuitenkin edelleen Euroopassa. Eniten kemianteollisuuden tuotteita viedään Suomesta Ruotsiin ja Venäjälle, jotka vastaavat yhdessä reilusta 40% Suomen kemianteollisuuden viennistä (v. 2009). (Chemind.fi 2010) Talouden taantuma leikkasi rajusti kemianteollisuuden kiinteitä investointeja Ala sopeutti myös vuodelle 2010 suunniteltuja investointeja alemmalle tasolle. Alan tuotekehitysmenojen jakauma on selvästi Suomi-painotteinen ja tämä painotus näyttäisi jatkuvan myös tulevaisuudessa. Myöskään taantuman aikana kemianteollisuus ei merkittävästi karsinut kotimaan T&K-menoja, vaan vähensi tuotekehitysinvestointeja ennen kaikkea ulkomaantoiminnoista. Kemianteollisuus % % milj. milj. milj. EUR EUR EUR Kiinteät investoinnit ja investointisuunnitelmat ,3-3,3 T&K-menot - Suomessa ,5 5,0 - Ulkomailla menot ,1-11,3 Yhteensä Lähde: EK Investointitiedustelu kesäkuu

10 Metsäteollisuuden tavoin myös kemianteollisuudessa kapasiteetin käyttöaste on pitkälti palautunut lamaa edeltäneelle tasolle. Kemianteollisuuden yritykset arvioivat myös tilauskantansa palautuneen lamaa edeltäneelle tasolleen. (Suomen Pankki 2010) Kemianteollisuuden uskotaan jatkossa kasvavan voimakkaasti, joskin kasvu perustunee kansainvälistymiseen. Viimeisten kymmenen vuoden aikana kemianteollisuus osuus Suomen viennistä onkin kasvanut jatkuvasti. Kasvua haetaan ennen kaikkea Itämeren alueen markkinoilta. Alalla näkyy vahva painottuminen yhä jalostetumpaan lopputuotteeseen, systeemeihin ja palveluihin, joka pienentää alan kuljetusintensiteettiä tulevaisuudessa. Kemianteollisuuden uusimpana ydinalueena on biotekniikka, jota pidetään yhtenä lupaavimmista huipputeknologian aloista Suomessa. Globaalin kilpailukyvyn kannalta EU:n kaavailemat, yhä tiukentuvat kemikaaliturvallisuussäädökset koetaan uhkaavan kemianalaa Euroopassa, ja saattavan Euroopassa operoivat toimijat eriarvoiseen asemaan globaalissa mittakaavassa. Jatkossa kemianteollisuuden uskotaan siirtyvän yhä vahvemmin Aasiaan, lähelle kasvavia markkinoita. Tätä siirtymää puoltaa sekä toimivammat logistiikkaratkaisut että edullisempi kustannustaso Logistiikka-ala Suomen riippuvuus ulkomaankaupasta korostaa logistiikka-alan merkitystä Merikuljetukset painottuvat Suomen vientisektorilla Logistiikka-alan megatrendejä ovat palveluiden sähköistäminen ja automatisointi, sekä yritysten kuljetustoimintojen keskittäminen ja ulkoistaminen Suomen kansantalouden riippuvuus ulkomaankaupasta linkittyy vahvasti logistiikkaan ja kuljetuksiin. Vientikuljetuksissa painottuu erityisesti merikuljetusten suuri osuus, kun tonneissa mitattuna reilut 70% Suomen viennistä tapahtuu meriteitse. Seuraavaksi tärkeimmäksi kuljetusmuodoksi nousevat maantiekuljetukset. Tonneissa mitattuna lentorahdin määrä on hyvin vaatimaton, mutta viennin arvossa mitattuna, se vastaa noin 10%. Kuljetusten, varastoinnin ja tietoliikenteen osuus on kasvanut tasaisesti aina näihin päiviin asti vastaten reilusta 15 % Suomen palvelutoimialasta kokonaisuudessaan. Tavarankuljetusten määrä kasvaa suunnilleen bruttokansantuotteen tahdissa. Kasvu on painottunut Suomessa maantieliikenteeseen ja EU:n sisäisiin merikuljetuksiin. Talouden globaali taantuma heikensi myös Suomen logistiikka-alan kysyntää. Asiakasalojen leikatessa tuotantoaan, pieneni luonnollisesti myös kuljetuspalveluiden tarve. Heikentyneen kysynnän ohella liikevaihtoa on supistanut myös logistiikkapalveluiden heikko hintakehitys. Alan yritysten liikevaihto romahtikin 2008 vuoden lopulla, mutta on 2010 vuoden aikana kääntynyt jälleen kasvukäyrälle saavuttaen hiljalleen lamaa edeltänyttä tasoa. Suomen vientisektorin kuljetukset ovat vahvasti painottuneet merikuljetuksiin, jotka palvelevat tehokkaasti erityisesti raskaan teollisuuden kuljetustarpeita. Suomen päätoimialoista metsäteollisuuden kuljetussuorite on suurin. Tämä tarkoittaa, että samansuuruista arvonlisäystä kohden metsäteollisuus joutuu kuljettamaan eniten rahtia

11 Metsäteollisuus onkin merkittävin kuljetuksenantaja Suomessa. Alan osuus Suomen rautateiden kuljetussuoritteesta on 60%, maanteiden kuljetussuoritteesta 30% ja ulkomaan meriviennistä 45% (Sundberg 2009). Venäjän asettamat vientitullit raakapuulle ovat vaikuttaneet Suomen metsäteollisuuden kuljetuksiin ja raaka-ainemarkkinoihin. Ennen Venäjän asettamia vientitulleja noin viidesosa Suomen metsäteollisuuden raakapuutarpeesta tyydytettiin Venäjän-tuonnilla. Nyt metsäteollisuus on korvannut menetettyä raakapuutuontia pitkälti kotimaisella hankinnalla, joskin erityisesti koivupuuta tuodaan lähinnä muualta Euroopasta ja Yhdysvalloista. Merenkulkulaitoksen tutkimuksessa (Venäläinen, P. ja Utriainen, M 2009) arvellaan raakapuuntuonnin keskittyvän jatkossa enenevässä määrin Etelä- ja Pohjois-Amerikan kaukotuntiin, mikä tarkoittaa jatkossa suurempia aluskokoja Suomen satamissa. Kotimaan raakapuuostojen lisääntyminen on lisännyt metsäteollisuuden kotimaan kuljetustarpeita. Kun aiemmin puuta saatiin Venäjän rajan yli melko lähelle Kaakkois-Suomen tehtaita, joudutaan puuta kuljettamaan nyt Keski-Suomesta Kaakkois-Suomeen, ja Pohjois-Suomesta Keski-Suomeen. Puukuljetusten järjestäminen olisi edullisinta rautateitse, mutta samaan aikaan metsäteollisuudella on ollut hankaluuksia saada riittävää vaunukalustoa käyttöönsä, jolloin osa kuljetuksista joudutaan kapasiteetin puuttuessa kuljettamaan kumipyörillä. Metsäteollisuus käyttää hyvin kattavasti Suomen koko liikenneverkkoa. Vaikka metsäteollisuuden tiekuljetukset painottuvatkin Etelä-, Itä- ja Lounais-Suomen valtatieverkolle, raaka-aineiden tiekuljetuksia on merkittävästi myös alemmalla tieverkolla ja poikittaisilla yhteyksillä. Pidemmällä tähtäimellä metsäteollisuuden kuljetuksiin vaikuttaa myös kotimaisen raideverkoston vahvistaminen. Tämän myötä rautateitä käyttävä teollisuus voi lastata yhä suurempia kuormia junavaunuihin. Myös sisävesiliikenteen kehittäminen nostetaan asiantuntijoiden taholta esiin pienempänä alan kuljetuksiin vaikuttavana tekijänä. Saimaan kanavan vuokrasopimuksen vahvistuttua seuraavaksi 50 vuodeksi, vesiliikenteen toimijat pyrkivät kehittämään sisävesiliikennettä pitkäjänteisesti. Erityisesti Venäjän sisävesireittien avaaminen näyttäytyy mielenkiintoisena mahdollisuutena Suomen sisävesiliikenteen jatkokehittämiselle. Parhaimmillaan sisävesiliikenne on vastannut reilun parin miljoonan tonnin kuljetusvolyymeja, joskin volyymit ovat pudonneet sittemmin rajusti taantuman ja Venäjän tuontipuurajoitusten myötä. Teknologiateollisuuden kuljetusintensiteetti vaihtelee merkittävästi toimialan sisällä. Perusmetallien valmistus edellyttää huomattavasti suurempaa kuljetussuoritetta kuin esimerkiksi metallituotteiden valmistus. Suurin osa Suomen perusmetallien valmistuksesta hoidetaan merikuljetuksina tehtaiden sijaitessa rannikkoalueilla (Sundberg 2009). Vuonna 2009 raudan ja teräksen viennistä tonnimääräisesti yli 86% kulki merikuljetuksina. Lähinnä kotimaan kuljetuksia edustavat maantie- ja rautatiekuljetukset. Arvotavaran vientikuljetukset puolestaan painottuvat ennen kaikkea lentokuljetuksiin. Siirtyminen jalostetumpaan tuotantoon merkitsee toimialan logistiikan kannalta ennen kaikkea kuljetusmäärien vähenemistä. Erityisesti elektroniikka- ja sähköteollisuuden tuotteissa pienet kuljetuserät ja toisaalta suuri kuljetusfrekvenssi näyttää siirtää arvotavarakuljetuksia yhä voimakkaammin lentorahtiin. Samaan aikaan kun maailmassa siirrytään

12 jatkuvasti yhä pienempiin varastointimääriin, on valmistajilla paineita toimittaa tavaraa hyvin nopeasti ja liki reaaliaikaisesti asiakkaille. Tällaisissa täsmäkuljetuksissa, joissa rahti on pientä ja kevyttä tavaraa lentorahti onkin usein tehokkain kuljetusmuoto. Sektorin moninaisuudesta johtuen kemianteollisuuden alatoimialoilla on hyvin erilaisia kuljetustarpeita. Kotimaassa ja Venäjän-kaupassa peruskemikaalien kuljetuksiin käytetään ennen kaikkea rautatie- ja maantiekuljetuksia. Kemianteollisuuden kuljetukset vastaavatkin noin 20% Suomen rautateiden kokonaisvolyymeista. Muut ulkomaankuljetukset tapahtuvat sen sijaan pääasiassa merikuljetuksina. Kemianteollisuuden kuljetustarpeiden ennustetaan jatkossa kehittyvän Suomen muun vientisektorin tavoin yhä vaativampaan suuntaan. Erilaisten vaarallisten aineiden ja kemikaalien kuljetusten turvallisuusvaatimukset kiristyvä jatkuvasti, myös ympäristöystävällisyys ja ekologisuus kasvattavat merkitystään kemianteollisuuden kuljetuksissa. (Metsäranta et al. 2007) Yritysten logistiikkakustannukset ovat Suomessa kansainvälisesti korkealla tasolla johtuen pitkistä välimatkoista ja kuljetusreittien vähyydestä. Elinkeinoelämän pyrkimykset vähentää logistiikkakustannuksia ja tehostaa toimintoja ovat johtaneet laajamittaiseen logistiikkapalvelujen ulkoistamiseen ja keskittämiseen erityisiin logistiikkakeskuksiin. Yritysten ostaessa kuljetuspalvelunsa ulkopuolisilta toimittajilta, voivat logistiikkakeskuksissa toimivat kuljetus- ja huolintayritykset entistä tehokkaammin järjestää kuljetuksia asiakkaiden tarpeet ja kuljetustehokkuuden huomioon ottaen. Logistiikkakeskuksien uskotaan jatkossa olevan merkittävä tekijä kuljetusmuotokysymyksiä koskevissa päätöksissä. Rahdin kuljetusmuotovalinta siirtyy asiakkaalta kuljetus- tai logistiikkapalveluntarjoajalle, jolloin asiakkaalle kuljetusmuoto sinänsä on toissijainen tekijä. Vuosaaren sataman rakentamisen käynnistyminen vuonna 2003 nosti yksittäisenä tekijänä pinnalle useita uusia logistiikkakeskushankkeita Suomessa. Tähän on syynä erityisesti Vuosaaren sataman läpivirtaukseen perustuva strategia, jolloin sisämaan logistisia keskuksia tarvitaan lastien purkamiseen, pakkaamiseen, varastointiin ja edelleen lähettämiseen. Toisaalta myös Venäjän kaupan virrat ovat houkutelleet uusien keskusten perustamiseen. Suomeen on suunnitteilla lukuisia logistiikkakeskuksia ja -terminaaleja, ja monet hankkeista ovat keskenään kilpailevia. Erityisesti hankesuunnitelmia on tehty eteläisen Suomen alueella, mutta suurehkoja hankkeita on vireillä myös muualla Suomessa. Asiantuntijat kuitenkin näkevät monien logistiikkakeskushankkeiden haasteena sen, että ne on käynnistetty kunta- tai aluepolitiikan aloitteesta, eivätkä alan toimijat ole välttämättä sitoutuneet niihin (Haveri, O. 2008) Ulkomaiset investoinnit Suomeen Ruotsi, Iso-Britannia ja Yhdysvallat ovat suurimmat ulkomaisten investointien alkuperämaat Suomessa. Kiinalaisinvestoinnit loistavat poissaolollaan Tärkeimmät toimialat hyvinvointi- ja terveys, tieto- ja viestintäteknologia, liike-elämän palvelut sekä vähittäiskauppa Palveluinvestointien osuus yli kaksinkertainen verrattuna teollisuusinvestointeihin

13 Tulevaisuudessa kasvua odotetaan erityisesti palvelualoilta Suomen houkuttelevuutta tulisi lisätä ennen kaikkea verotuksellisin keinoin Suomeen etabloitui vuonna uutta ulkomaista yritystä. Näistä 77 etabloitui maahan yritysoston kautta ja 51 ns. greenfield-investointina. Ulkomaisten uusien yritysten määrä on supistunut Suomessa viimeisen parin vuoden ajan. Huippuvuosi koettiin vuonna 2007, jolloin Suomeen perustettiin yhteensä 100 uutta ulkomaista yritystä ja ulkomaisten toimesta tehtiin lisäksi 203 yritysostoa. Valtaosa ulkomaisista investoinneista tulee Suomeen Ruotsista, Iso-Britanniasta ja Yhdysvalloista. Lähialueen merkitys on suuri myös kärkikolmikon ulkopuolella, investointien virratessa Suomeen pitkälti Virosta, muista Pohjoismaista ja Saksasta. Sen sijaan Suomi ei ole onnistunut houkuttelemaan merkittävissä määrin esim. kiinalaissijoituksia, joita Suomessa on tällä hetkellä vain muutamia. Yritysostot Uudet yritykset (greenfield) Lähde: Invest in Finland Hyvinvointi- ja terveysala houkutteli vuonna 2009 eniten ulkomaisia suoria investointeja. Myös ICT, liike-elämän palvelut ja kauppa olivat merkittäviä ulkomaisten sijoitusten kohdesektoreita. Ulkomaisten investointien suhde teollisuuden ja palvelusektorin välillä onkin muuttunut vahvasti palvelupainotteiseksi. Palveluinvestoinnit ohittivat teollisuuden investointikohteena 1990-luvun lopussa, ja ovat sen jälkeen kasvaneet yli nelinkertaisiksi (Suomen Pankki 2010b). Tulevaisuudessa kasvupotentiaalia nähdään erityisesti liike-elämän palveluissa, ympäristöteknologian, luovien alojen ja biotieteiden sektoreilla. Näiden sektorien osalta investoinnit levittyvät laajalti eri toimialojen välillä

14 Maantieteellisesti tarkasteltuna pääkaupunkiseudulla on vahva painotus ulkomaisten investointien keskuudessa. Erityisesti palveluinvestoinnit ovat kohdistuneet voimakkaasti pääkaupunkiseudulle. Mielenkiintoisena kuriositeettina on myös vuoden 2009 aikana tehtyjen kaivosteollisuusinvestointien kohdistuminen pääkaupunkiseudulle. (Invest in Finland 2010)

15 Suomi markkinoi itseään ulkomaalaisille yrityksille erilaisten valtion sektorin instituutioiden kautta. Koko Suomen promootiosta vastaa Invest in Finland, mutta maahan on syntynyt myös monia alueellisia markkinointiorganisaatioita, jotka vastaavat erityisesti oman alueensa markkinoinnista globaalilla kentällä. Suomi on pitkään profiloitunut korkean teknologian keskittymänä ja tuotekehitysinvestointien kohdemaana. Pääkaupunkiseutua markkinoiva Greater Helsinki Promotion on yhteistyössä Invest in Finlandin ja Finpron kanssa käynnistänyt muun muassa Golden Bridge-hankkeen tavoitteenaan houkutella vuosittain korkean teknologian, tutkimuksen tai julkisten innovaatioiden alalla toimivaa kiinalaisyritystä investoimaan Suomeen. Toistaiseksi Suomessa on vain muutama kiinalaisinvestointi, kun esim. Ruotsissa niitä on merkittävästi enemmän. Haastatteluissa asiantuntijat pohtivat Suomen talouden palauttamista kasvuraiteille ja maan kilpailuasemaa globaalilla kentällä. Asiantuntijat näkevät Suomen tulevaisuuden kilpailukyvyn riippuvan kahdesta tekijästä; yhtäältä Suomen kyvystä kannustaa kotimaisia yrityksiä investoimaan myös Suomeen, ja toisaalta Suomen houkuttelevuudesta ulkomaisten investointien kohdemaana. Suomen vetovoimatekijöinä nähdään suomalaisten työntekijöiden ammattitaitoa sekä maassa valmistettujen tuotteiden ja palveluiden korkeaa laatutakuuta. Ulkomaisten yritysten kannalta Suomessa nähdään houkutteleviksi tekijöiksi ennen kaikkea vakaa ja helppo toimintaympäristö sekä hyvälaatuinen infrastruktuuri. Toisaalta Suomen houkuttelevuutta vähentää merkittävästi maan syrjäinen sijainti Euroopan, Aasian ja Amerikan päämarkkina-alueista. Myös kotimarkkinoiden pieni koko ja niiden saturoituneisuus vaikeuttaa erityisesti pienempien yritysten markkinoille tuloa. Maantieteelle Suomi ei voi mitään, mutta kotimainen elinkeinoelämä näkee Suomen liiketoimintaympäristössä merkittäviä parannusmahdollisuuksia. Erityisesti Suomen nykyinen yritysverojärjestelmä saa osakseen arvostelua asiantuntijoiden keskuudessa. Toimialat vertaavat yritysten Suomessa maksamia energiaveroja mm. Ruotsiin, jossa energiaintensiivisten yritysten verotus on merkittävästi kevyempää (EK 2010). Toiseksi merkittäväksi tekijäksi nousivat yritysten kehittämisinvestointikannusteet. Suomen kilpailukyvyn sekä kotimaisten että ulkomaisten tuotekehitysinvestointien osalta nähdään paranevan merkittävästi, mikäli yrityksille myönnetään verovähennysoikeus yrityksen tuotekehitysmenoista

16 2. Suomen logistiseen ympäristöön vaikuttavat tekijät Itämeren alueen logistinen toimintaympäristö elää jatkuvassa muutoksessa. Itämeren liikennesektoriin ja sen pitkän tähtäimen kehitykseen vaikuttavat erityisesti Venäjän talouskasvu, kiristyvät ympäristösäädökset sekä asiakkaiden kohoava vaatimustaso kuljetusten reaaliaikaisen seurattavuuden ja ennakoitavuuden suhteen Venäjä Suomella pitkä historia Venäjän-transitokuljetuksissa Autojen transito edustaa noin viidennestä koko Suomen kautta kulkevista Venäjäntransitokuljetuksista Luoteis-Venäjälle syntymässä ulkomaalaisen autoteollisuuden klusteri, joka muuttaa jatkossa autotransiton kuljetustarpeita Venäjän omien satamien ja muiden kilpailevien reittien myötä Suomen asema transitomaana saattaa muuttua Suomen kilpailukyky tulevaisuuden globaaleilla kuljetus- ja logistiikkamarkkinoilla puhuttaa asiantuntijoita Suomen massiivisen Venäjän-transiton myötä. Globaali taantuma on syönyt myös Venäjän-transitoa, mutta vuonna 2008 arviolta 15% koko Venäjän ulkomaantuonnista kulki Suomen kautta. Tuolloin transitoliikenteen arvo oli noin 30,9 miljardia euroa. (Tullihallitus 2010) Suomi on pitkään edustanut Venäjän-transitossa turvallista ja luotettavaa reittiä erityisesti arvo- ja investointituotteiden kuljetuksissa. Myös Suomen liikenneinfrastruktuurin korkea taso ja maan poliittiset suhteet Venäjään ovat luoneet yhteistyölle hyvät lähtökohdat. Kuljetusmarkkinoilla eletään kuitenkin jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä ja globaalien kuljetusten jatkuvasti lisääntyessä, ala pyrkii aktiivisesti kartoittamaan uusia reittejä Euroopan, Aasian ja Venäjän suurten markkinoiden välillä. Euroopasta katsottuna Suomen reitti ei suinkaan ole maantieteellisesti lyhin ja itäisen Euroopan maiden kehittäessä jatkuvasti omia reittejään, joutuu Suomi tulevaisuudessa kilpailemaan ankarammin omista transitokuljetuksistaan. Erityisesti halvemman bulkkitavaran uskotaan tulevaisuudessa ohjautuvan enenevässä määrin Itä-Euroopan maiden kautta Venäjälle. Suomen transitoliikenteessä kulkuneuvojen osuus on ollut suuri. Vuonna 2008 Suomen satamien kautta kuljetettiin n henkilöautoa Venäjälle. Autojen transitoon Suomen kautta on useita syitä. Ensinnäkin Pietarin satamassa ei ole autojen varastoimiseen tarvittavaa tilaa ja suurten autoja kuljettavien alusten on vaikea päästä Pietarin satamaan varsinkin talviaikaan. Toiseksi, Venäjän tullikäytäntö, jonka mukaan tuontierä on tullattava 21 päivässä ei puolla isojen erien tuomista maahan kerralla, sillä veroja ei haluta maksaa etukäteen. Suomessa Venäjän-transito on keskittynyt erityisesti Kotkan ja Hangon satamiin, joiden kautta kulki ennen taantumaa noin 60% transitoliikenteestä. Globaalin taloustaantuman myötä Venäjälle kuljetettavien autojen määrä kuitenkin romahti vuonna Tähän vaikutti laman ohella myös

17 Venäjän vuoden 2009 alussa asettamat tuontiverot ulkomaisille autoille. Moottoritilavuuden mukaan määräytyvät tuontiverot nostavat ulkomaisten autojen hintaa liki kolmanneksella. Alun perin yhdeksäksi kuukaudeksi määrättyjä veronkorotuksia on jatkettu vuoteen 2012 asti, mikä lamaannuttaa taantumasta kärsivää Venäjän autotuontia entisestään. Lisäksi Venäjän johto on väläytellyt mahdollisuuksia tuontiverojen nostosta jatkossa (Fox Business ; The Moscow Times ). Ulkomailta tuotuihin autoihin kohdistuvat verot tähtäävät ulkomaisen autoteollisuuden houkuttelemiseen Venäjälle. Monet suuret autoalan toimijat, kuten Ford, General Motors, Nissan ja Toyota, ovatkin perustaneet kokoonpanotehtaitaan Luoteis-Venäjälle. Investointeihin kannustaa myös Venäjän myöntämä komponenttien tulliton tuonti, mikäli 8 vuoden kuluessa toiminnan käynnistämisestä 30% tehtaiden käyttämistä komponenteista ostetaan Venäjältä. Syyskuun 2010 lopussa Venäjä kuitenkin ilmoitti sopimusehtojen kiristymisestä ulkomaisten autotehtaiden on nostettava kotimaisuusastetta 60%:iin vuoteen 2020 mennessä. Tämä aiheuttaa ulkomaisille autotehtaille merkittäviä haasteita, sillä jo kotimaisuusasteen nostoa 30%:iin pidettiin alun perinkin suurena haasteena (Kauppalehti ). Toistaiseksi komponenttien valmistus tapahtuu kuitenkin muualla, ja Venäjällä toimitetaan lähinnä autojen kokoonpanotyö ulkomaisista osista. Pitkään on spekuloitu sillä, että Suomen tähän asti massiivinen autotransito Venäjälle saattaa hiljalleen kehittyä kohti komponenttien kuljetusta, kun autot itsessään kootaan verotussyistä Venäjällä. Jatkossa tuore kotimaisuusasteen nostovaatimus luonnollisesti vaikuttaa tähän skenaarioon. Suomalaiset kuljetus- ja logistiikka-alan asiantuntijat arvioivat Suomen säilyttävän tulevaisuudessa asemansa arvotavaran transitokuljetuksissa Venäjälle. Baltian mailla on niin ikään vahva kilpailuasema kauttakulkuliikenteessä Keski-Euroopasta Venäjälle ne ovat Suomea paremmin reitillä ja kustannustasoltaan edullisempia. Maiden maine ja suosio kauttakulkumaana onkin parantunut huomattavasti niiden EU-jäsenyyden myötä. Baltian satamat eivät kuitenkaan välttämättä kilpaile suoraan Suomen satamien kanssa, sillä niiden kilpailukyvyn uskotaan kasvavan erityisesti kemikaali- ja öljykuljetuksissa. Näistä kuljetuksista Baltian satamat kilpailevat jatkossa yhdessä Venäjän omien satamien, ennen kaikkea Primorskin sataman kanssa. Venäjän pyrkimys siirtää kaikki kuljetuksensa omiin satamiinsa luo haasteen muille Itämeren alueen satamille. Venäjän muista satamahankkeista erityisesti Ust-Luga tulee valmistuessaan vaikuttamaan merkittävästi myös Suomen transitokuljetuksiin. Venäjän viranomaiset ovat arvioineet, että vuonna 2018, kun satama saavuttaa täyden kapasiteettinsa, sen läpi kulkee vuosittain 180 miljoonaa tonnia rahtia (Baltic Port Organization 2010). Vuonna 2009 sataman läpi kulki noin 10,3 miljoonaa tonnia rahtia, kun Suomen satamissa kulki samana aikana yhteensä vajaat 90 miljoonaa tonnia. Asiantuntijoiden näkemykset Ust-Lugan täysipainoisen toiminnan käynnistymisestä kuitenkin vaihtelevat. Osa uskoo sataman valmistuvan nopealla aikataululla ja imevän jo muutaman vuoden kuluessa merkittävän osan transitoliikenteen kuljetuksista. Toisaalta osa asiantuntijoista epäilee, että Ust-Lugan sataman kehitys tulee hidastumaan jatkossa investointivirtojen ohentuessa. Satama vaatii toimiakseen hyvän infrastruktuurin maantie- ja rautatieverkoston mikä tällä hetkellä on edelleen keskeneräinen. Sataman viime vuoden volyymit

18 puhuvat kuitenkin puolestaan; kun vuonna 2009 muiden Venäjän Itämeren satamien volyymit laskivat, Ust-Lugan sataman volyymit jatkoivat kasvukäyrällä. Venäjän satamahankkeista riippumatta monet asiantuntijat kuitenkin uskovat myös, että taantuman jälkeen Venäjän kasvu tulee olemaan niin voimasta, että kasvavasta kaupasta riittää kuljetusvolyymia myös muihin satamiin. Suomen kilpailukyky Venäjän-transitossa on riippuvainen monesta ulkoisesta tekijästä. Reitinvalintaan vaikuttaa reitin nopeus, turvallisuus ja luotettavuus. Lisäksi erikoiskuljetuksilla on omat kriteerinsä reitinvalintaan. Reitinvalinnan ratkaisevat viime kädessä yritykset, jotka valitsevat itselleen tehokkaimmin toimivan vaihtoehdon. Venäjän-transitossa reitinvalintaan vaikuttaa usein myös varastoinnin tarve halutaanko Venäjälle toimitettavat tavarat viedä kerralla perille vai varastoida Venäjän ulkopuolella ja toimittaa määränpäähän pienissä erissä. Tämä luonnollisesti vaikuttaa transitokuljetusten määräsataman valintaan Ympäristösäädökset Ympäristösäädökset kiristyvät sekä kansallisesti että kansainvälisesti Maantieliikenteen puolella on otettu selviä edistysaskeleita viimeisen parinkymmenen vuoden aikana niin moottoriteknologia, rengas- kuin polttoainepuolellakin IMO:n rikkipäästödirektiivi aiheuttaa merkittäviä kustannushaasteita merikuljetuksille ja siten suoraan myös Suomen vientiteollisuudelle Toteutuessaan rikkipäästödirektiivi muuttanee Suomen ulkomaankuljetusten reittejä johtaen todennäköisesti kuljetusten siirtymiseen jossain määrin meriltä maakuljetuksiin Ekologiset arvot ja ympäristöystävällisyyden levittäytyminen yhteiskunnan eri aloille ovat kiristäneet ympäristösäädöksiä myös kuljetusalalla. Viime vuosina sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla on entistä voimakkaammin pyritty edistämään puhtaiden liikenneratkaisujen käyttöönottoa. Itämeren alueen uusiin säädöksiin vaikuttaa ennen kaikkea EU. Useat suomalaisasiantuntijat kokevat EU:n suurten linjausten, kuten ympäristöystävällisempiin kuljetusmuotoihin siirtymisen ja rautatieliikenteen kehittämisen olevan kuitenkin vailla käytännön voimaa. Haasteena nähdään EU:n vaatimattomat taloudelliset panostukset omiin kehityslinjoihinsa. Suomen hiilidioksidipäästöistä noin viidennes syntyy liikenteestä, siitä reilut 70% maantieliikenteestä. Tavarankuljetus- ja logistiikka-ala ovat Suomessa solmineet energiatehokkuussopimuksen. Vapaaehtoisella sopimuksella pyritään tavoittamaan 60% tavaraliikenteen yrityksistä, ja sitouttamaan ne 9% energiasäästötavoitteeseen vuoteen 2016 mennessä. Ympäristösäännökset heijastuvat kumipyöräliikenteessä erityisesti polttoaineen laatuun, renkaisiin ja ajoneuvojen moottoriteknologiaan. Asiantuntijat kokevat ympäristöystävällisyydellä saavuttavansa maantieliikenteessä usein myös pitkän tähtäimen taloudellista hyötyä. Asiantuntijat kuitenkin nostivat esiin myös kumipyöräliikenteessä ympäristösäännösten noudattamisesta syntyvän rajahyödyn, eli kuinka paljon yksittäiselle yritykselle maksaa siirtyminen ympäristöystävällisempään moottoriteknologiaan suhteutettuna siitä aiheutuva hyötyyn

19 ympäristölle. Ympäristösäännökset ovat olleet pitkään läsnä EU:n maatieliikenteessä ja viimeisen parinkymmenen vuoden aikana on otettu merkittäviä edistysaskeleita ajoneuvojen ekologisuudessa. Siinä missä maantiekuljetusten puolella ympäristönormit ovat tuoneet pitkällä tähtäimellä jopa kustannushyötyjä, uhkaavat tämän hetkiset suunnitelmat merikuljetusten puolella vakavasti koko Suomen vientiteollisuuden kilpailukykyä. Lokakuussa 2008 Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n meriympäristön suojelukomitea hyväksyi MARPOL 73/78-yleissopimuksen uudistetun liitteen, jossa rajoitetaan meriliikenteen typenoksidi- ja rikkioksidipäästöjä. Polttoaineiden rikkipitoisuus laski sopimuksen myötä Itämeren ja Pohjanmeren altaissa 1,5 prosentista 1,0 prosenttiin heinäkuussa Liitteen mukaan polttoaineen rikkipitoisuusrajoitukset tiukentuvat jälleen tammikuussa 2015, jolloin pitoisuusrajoitus lasketaan Itämerellä 0,1 prosenttiin. (Kalli et al. 2009) Suomalaiset merikuljetusten toimijat ja sidosryhmät ovat IMO:n päätöksestä erittäin huolestuneita. Tällä hetkellä IMO:n kriteerit täyttävää polttoainetta ei ole saatavilla, ja sen tulevia kustannuksia on erittäin vaikea arvioida. Enimmillään on ennustettu Suomen meriliikenteen polttoainekustannusten nousevan jopa 70-85% kiristyvien rikkipitoisuusrajoitusten myötä (Kalli et al. 2009). Viime kädessä kustannusten nousu heijastuu Suomen kaikkiin ulkomaankauppaa käyviin aloihin ja horjuttaa vakavasti Suomen teollisuuden globaalia kilpailukykyä. Turhautumista herättää asiantuntijoiden keskuudessa kustannusten kasvun ohella erityisesti rikkipäästöjen vähäinen merkitys itse Itämereen. Rikkipäästöillä ei ole todettu olevan rehevöittävää vaikutusta mereen, eikä myöskään ilmaston lämpenemiseen. Rikkipäästöjen vähenemisellä on ennen kaikkea vaikutusta hengitysilman pienhiukkasten määrään, ja sitä kautta rannikkoseudulla asuvien ihmisten terveyteen. Koska Itämeren rannikkoalueet eivät ole yhtä tiuhaan asuttuja kuin esim. Välimerellä, Itämeren valinta pilottialueeksi herättää kysymyksiä. Globaalilla tasolla rikkirajoitukset ovat merkittävästi löyhempiä. Polttoaineen korkein sallittu rikkipitoisuus laskee globaalilla tasolla tammikuussa ,5 prosentista 3,5 prosenttiin, ja vuonna ,5 prosenttiin. (Teknologiateollisuus 2010). Suomalaisasiantuntijat uskovat meriliikenteen merkittävän kustannusnousun pahimmillaan johtavan päästöjen lisääntymiseen kuljetusten siirtyessä meriltä maanteille ns. modal back-shift-ilmiön myötä. Suomen ulkomaankuljetuksissa arvioidaan aiemmin meriteitse kulkeneen liikenteen siirtyvän jossain määrin kulkemaan lyhyillä merikuljetuksilla Suomen länsirannikolta Ruotsiin, ja siitä maakuljetuksina edelleen Euroopan ydinalueille. Ro-ro-kuljetusten uskotaan myös lisääntyvän Helsinki-Tallinna välillä, josta rahti jatkaa kumipyörillä Baltian tai Venäjän läpi loppumarkkinoille Konttiliikenteen kehitys Konttiliikenne kasvaa maailmanlaajuisesti Tyhjien konttien logistiikka vastaa noin 15-25% Suomen satamien liikenteestä

20 Venäjän ulkomaankaupan tehostunut konttien hyödyntäminen huonontaa tyhjien konttien saatavuutta Suomessa ja korottaa konttikuljetusten kustannuksia Yritysten ei uskota merkittävässä määrin lanseeraavan markkinoille omia kuljetuskonttiratkaisuja Konttiliikenteen kasvu on ollut voimakasta 1980-luvulta lähtien. Vuosina Suomen konttiliikenteen volyymi kaksinkertaistui, ja kasvun odotetaan jatkuvan noin 5%- luokkaa (Venäläinen P, ja Utriainen, M. 2009). Erityisesti huippuvuonna 2008 konttikuljetukset kasvoivat voimakkaasti, kun suhteessa 2000-luvun alkuun konttien määrä nousi 65%, kontista yli konttiin. (Merenkulku.fi 2010) Vuonna 2008 kontteja kulki Suomessa reilut 1,5 miljoonaa TEU:ta. Taantuman nakertama vuoden 2009 luku putosi rajusti, ollen vajaa 1,05 miljoonaa TEU:ta. Merenkulkulaitoksen vuoden 2006 arvion mukaan Suomen konttikuljetukset nousevat vuoteen 2020 mennessä 2,3 miljoonaan TEU:hun (Lehto, H. ja Vepsäläinen, P. 2006). Eräissä kansainvälisissä arvioissa Suomen konttiliikenteen uskotaan kasvavan vieläkin enemmän, jopa 3,5 miljoonaan TEU:hun. (Venäläinen, P. 2008) Merenkulkulaitoksen (Venäläinen, P. 2008) toteuttamaan haastattelututkimukseen osallistuneet asiantuntijat arvioivat Itämeren liikenteen konttialusten koon kasvavan tulevaisuudessa. Syynä tähän nähdään valtamerialusten entistä suuremmat uudet mallit, ja entisten valtamerialusten siirtyminen Itämeren feeder-liikenteeseen. Suomen osalta siirtyminen suurempiin aluskokoihin nostaa uhan kustannusten noususta satamien kalliista ylityömaksuista johtuen. Satamien osalta edellytetäänkin yhä suurempaa lastinkäsittelytehokkuutta, jolla voidaan välttää ylityöt ja toisaalta myös satamien ruuhkautuminen, mikä vähentäisi Suomen-kuljetusten aikataulujen ennakoitavuutta ja luotettavuutta. Tyhjien konttien logistiikka Tyhjien konttien osuus Suomen satamien liikenteestä on asiantuntijoiden mukaan noin 15-25%. Viime vuodet tyhjien konttien suhde Suomen kokonaiskonttiliikenteeseen on pysynyt melko vakiona. Tyhjät kontit (TEU) Konttiliikenne yht. (TEU) Tyhjien konttien suhde kokonaiskonttiliikenteeseen ,84 % ,49 % ,28 % Lähde: Suomen satamaliitto 2010 Tyhjien konttien logistiikka on massiivista myös globaaleilla mittareilla. Tyhjien konttien siirtely yhdistetään usein tehottomuuteen tai viennin ja tuonnin epätasapainoon. Siihen on kuitenkin myös muita syitä. Esimerkiksi. Suomessa, jossa viennin kuljetukset tarvitsevat konttiliikennettä enemmän, mitä tuonti tarjoaa, Venäjän konttien palautuminen Suomeen on pitkään tarjonnut arvokasta helpotusta konttilogistiikkaan. Tyhjien konttien siirtelyä vaatii myös Suomen

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta

Lisätiedot

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015 Jenni Kuronen 0 Suomenlahden meriliikennevirrat WP1 Tavoitteet: Selvittää Suomenlahden meriliikennevirrat v. 2007 Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut. Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.04.2009

TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut. Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.04.2009 TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.4.29 Päätutkimuskysymys Minkälaisia lisäarvopalveluja Suomen transitoliikenteessä on käytössä ja millaiset ovat lisäarvopalvelujen

Lisätiedot

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013 Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle Logistics 2013 Suomen ulkomaankauppa alueittain 2012, %-osuudet Tavaravienti, 56,8 mrd euroa Tavaratuonti, 59,2 mrd euroa Yhdysvallat 6.3 % Muu

Lisätiedot

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Tekniikan päivät 16.1.2008 klo 9 Dipoli, Espoo professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka tutkimuskeskus

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007 Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa Pentti Ruutikainen 29.11.2007 040107 0 Raportit 1. Suomen ja Venäjän välinen kuljetuslogistiikka Yrityshaastattelut - Suomen reitin ja vaihtoehtoisten

Lisätiedot

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M Helsingin kaupungin liikelaitos Henkilömäärä 185 Liikevaihto 87 M Helsingin Satama Kokonaisliikennemäärä (2011) 11,2 M tonnia Vuosaari Yksikköliikenne (2011) 10,2 M tonnia Markkinaosuus 25 % Suomen liikenteestä

Lisätiedot

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU PYRIN ANTAMAAN VAIN PIENEN PINTARAAPAISUN TÄLLÄ HETKELLÄ

Lisätiedot

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma Logistics 13, Wanha Satama, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus Suomessa Ala työllistää noin 56 000 henkilöä kotimaassa Sekä noin 60 000 työntekijää muissa

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010

Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010 Kauppa 2011 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,4; 8 % Rautatiekuljetukset; 1,2; 3 % Muut kuljetukset;

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys Kymenlaakso liikenteen

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kauppa 2012 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 8,2 % Muut kuljetukset; 0,2; 0,6 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput

Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput Vienti- ja tuontilogistiikan haasteet seminaari, Tampereen Messu- ja urheilukeskus, 13.10.2011, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuusko auringonlaskun

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

PTT-ennuste: Metsäsektori

PTT-ennuste: Metsäsektori MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus%) Maantiekuljetukset; 3,5; 8 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Martti Sassi Terästuotannon johtaja Outokumpu Stainless Oy 19.02.2014 Outokumpu Tornion tehtaat Outokummun Kemin kromiittikaivos ja Tornion ferrokromi- ja terästuotanto

Lisätiedot

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011 Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena Metsäteollisuus on elintärkeä yli 50 paikkakunnalle 50 sellu- ja paperitehdasta Yli 240 teollista

Lisätiedot

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 Organisaatio Konsernipalelut Matkustajaliikenne Logistiikka Junaliikennöinti Corenet Oy 60 % 2 Monipuolinen palveluyritys

Lisätiedot

Metsäteollisuuden huoltovarmuus

Metsäteollisuuden huoltovarmuus Huoltovarmuuden turvaaminen poikkeustilanteissa -seminaari, Helsinki Metsäteollisuuden huoltovarmuus Harri Rumpunen 2 Metsäteollisuus Suomessa Suomen metsäteollisuus 2009 Tuoteryhmät Tuotanto (2008) Vienti

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17

Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17 Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17 VR Cargo 2007 Kuljetukset 40,3 miljoonaa tonnia Liikevaihto 342,9 MEUR Markkinaosuus

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun @Finnlines @Bore Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun Kirsi-Maria Viljanen, MKK 0 Ilmastonmuutoksen vaikutukset merenkulkuun Globaali ilmiö Vaikutukset: Suorat vaikutukset

Lisätiedot

Pelastaako Luoteis-Venäjän ja Pietarin talouskasvu Itä-Suomen? Pekka Sutela www.bof.fi/bofit 4.9.2008 Venäjä / Neuvostoliitto Suomen kauppakumppanina 100 80 60 Osuus, % Vienti Venäjälle / NL:on Tuonti

Lisätiedot

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI Tampere 13.10.2011 Markku Mylly Toimitusjohtaja Suomen Satamaliitto ry. Esityksen sisältö. Suomen Satamaliitto ry. Satamaverkko Suomessa Merikuljetukset Suomen

Lisätiedot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot Suuntana Venäjä, nopeasti itään VR-konsernin Venäjä-toiminnot 12.10.2010 VR-Yhtymä Oy Päivi Minkkinen VR-konserni - monipuolinen logistiikkayritys Liiketoimintasektorit Kuljetus- ja logistiikkapalvelut

Lisätiedot

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa 1 Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa Logistiikka-Kuljetus 2012, Helsinki Erikoistutkija Tomi Solakivi 10.5.2012 LOGISTIIKKASELVITYS 2012 2 Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta Tilastokeskus - Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takais... http://www.stat.fi/til/ttvi/2009/11/ttvi_2009_11_2010-01-08_tie_001.html?tulosta Page 1 of 3 Teollisuustuotanto väheni

Lisätiedot

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT 16.9.2010 1 Venäjän talous supistui vuonna 2009 voimakkaasti, mutta nousu on jo alkanut 50 40 30 20

Lisätiedot

Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010

Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Russian railways Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit Sementti

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

SATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI -

SATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI - SATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI - Kymenlaakson kauppakamari / logistiikkapäivä 24.5.2010 Toimitusjohtaja Markku Mylly Suomen Satamaliitto Kurssi kohti tulevaa Mitä

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/05

Osavuosikatsaus II/05 Osavuosikatsaus II/05 26.7.2005 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Hyvä tulos vaikeassa markkinatilanteessa. Toimitusmäärät laskivat, mutta tuotevalikoima ja myynnin

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Suomen logistiikan näköalat

Suomen logistiikan näköalat BESTUFS II Tavaraliikenne kaupungeissa 22.8.2007 Suomen logistiikan näköalat Jari Gröhn, yli-insinööri Liikennepolitiikan osasto 1 Logistiikka hallitusohjelmassa! Osallistutaan EU:n logistiikkapolitiikan

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTIALAN SUHDANNEKATSAUS 1/2015. Tilauskanta

SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTIALAN SUHDANNEKATSAUS 1/2015. Tilauskanta SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTIALAN SUHDANNEKATSAUS 1/2015 Tilauskanta Kokonaiskasvu suunnittelu- ja konsultointiyritysten tilauskannassa oli seitsemän prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä, ja 18 %

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö ja kilpailukyky Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Säteilevät Naiset -seminaari Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö tuotannontekijänä Sähkö tuotteena Sähköön liittyvä cleantech-liiketoiminta

Lisätiedot

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR 1 Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR Eurooppa Aasia 77 % 11 % Muut 16 % Pohjois-Amerikka Afrikka Latin. Amerikka 7 % 2 % 1 % USA 7 % Oseania Päämarkkinamaat Saksa 1 % 18 % Muu Eurooppa

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2014 Investointitiedustelu Kesäkuu 2014 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan investoinnit

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011 Metsäalan merkitys Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry Metsäteollisuus on oleellinen osa Suomen kansantaloutta Metsäteollisuuden osuus Suomen Teollisuustuotannosta 13 % Tehdasteollisuuden

Lisätiedot

The forest means the future for us

The forest means the future for us The forest means the future for us JUNNIKKALA OY 20.11.2013 www.junnikkala.com 2 JUNNIKKALA OY KALAJOELLA JA OULAISISSA TOIMIVA, VUONNA 1960 PERUSTETTU MEKAANISEN PUUNJALOSTUKSEN 100% PERHEYRITYS KASVANUT

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kauppa 2013 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 9 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuus: Suomen merkittävin elinkeino 6 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista

Lisätiedot

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen 4.10.2007

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen 4.10.2007 Johtamiskoulutuksen tarve Simo Halonen 4.10.2007 Sisältö Teknologiateollisuus ja Salon Konepaja Oy Johtamisosaamisen tarve Johtamisen erityishaasteita Suomessa Ammattikorkeakoulutuksen haasteita Päätoimialat

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Lapin Liikennepäivät 12.11.2015 Tehoa teollisuuden logistiikkaan Metsä Group ja logistiikka Metsä Groupissa Suomen

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015 Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle Simo Pinomaa 18.5.2015 Aiheita Mikä on lähtöpiste? Muutos vai taso? Reaaliset vai nimelliset yksikkötyökustannukset? Miten Suomen

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä 0 MKK pähkinänkuoressa Turun yliopiston erillislaitos Perustettu 1980 5 toimipistettä 42 työntekijää Vuonna 2011: 38 julkaisua

Lisätiedot

Suomen logistinen kilpailukyky

Suomen logistinen kilpailukyky 1 Suomen logistinen kilpailukyky -Liikennepoliittisen selonteon selvitysmiesryhmä* ja Logistiikkaselvitys 2012 Väylät & Liikenne 2012 Erikoistutkija Tomi Solakivi 30.8.2012 *Jyrki Paavola (pj.), Antti

Lisätiedot

Tilanne ja näkymät 2/2015. Vientimarkkinat kehittyvät epäyhtenäisesti s. 3. Uudet tilaukset vähentyneet uudelleen s. 4

Tilanne ja näkymät 2/2015. Vientimarkkinat kehittyvät epäyhtenäisesti s. 3. Uudet tilaukset vähentyneet uudelleen s. 4 Tilanne ja näkymät 2/215 ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS METALLIEN JALOSTUS SUUNNITTELU JA KONSULTOINTI TIETOTEKNIIKKA-ALA Maailman ja Suomen talouden näkymät Vientimarkkinat

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2013. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2013. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 0 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 0 8 6 0 mrd. Lähteet: Suomen tulli Tilastokeskus 00 00 00 006 00 008 00 00 0 0 Tavaravienti

Lisätiedot

LOGISTISET JÄRJESTELMÄT - ONKO HÄIRIÖHERKKYYS LISÄÄNTYMÄSSÄ?

LOGISTISET JÄRJESTELMÄT - ONKO HÄIRIÖHERKKYYS LISÄÄNTYMÄSSÄ? LOGISTISET JÄRJESTELMÄT - ONKO HÄIRIÖHERKKYYS LISÄÄNTYMÄSSÄ? HUOLTOVARMUUSKESKUS 10 VUOTISJUHLASEMINAARI 26.02.2003 1 LOGISTIIKAN HÄIRIÖHERKKYYS? illuusio ihmiset yhteiskunta yritykset - johtaminen globalisaatio

Lisätiedot

Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen

Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen 1 Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys Tutkimusotos: suuret huolinta- ja kuljetusyritykset

Lisätiedot

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Yhteistyössä: Kuljetusala.com Kuljetusala pitää Suomen pyörät pyörimässä Kuljetusala liikuttaa kaikkea Suomessa ja ulkomailla

Lisätiedot

Russian railways..today..in the future

Russian railways..today..in the future Russian railways.today..in the future Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit

Lisätiedot

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2009

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2009 KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 9 Julkaistavissa..8 klo KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 9 Lokakuu 8 KESKUSKAUPPAKAMARI Aleksanterinkatu, PL, 1 Helsinki Puh.

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Rikkidirektiivi aiheuttaa vakavan uhan kilpailukyvylle. Matti Spolander 11.4.2013

Rikkidirektiivi aiheuttaa vakavan uhan kilpailukyvylle. Matti Spolander 11.4.2013 Rikkidirektiivi aiheuttaa vakavan uhan kilpailukyvylle Matti Spolander 11.4.2013 Teknologiateollisuus on viiden toimialan kokonaisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus ABB, Ensto, Murata Electronics, Nokia,

Lisätiedot

ELLO Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Hankkeen tulokset

ELLO Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Hankkeen tulokset ELLO Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Hankkeen tulokset Teija Suoknuuti Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu / North European Logistics Institute 7.4.2010 ELLO hanke 1.9.2009 30.4.2012

Lisätiedot

Ruukki tänään. Rautaruukki Oyj Sakari Tamminen, President & CEO Sijoitus Invest 2007, Wanha Satama. Sakari Tamminen. 14.11.2007 www.ruukki.

Ruukki tänään. Rautaruukki Oyj Sakari Tamminen, President & CEO Sijoitus Invest 2007, Wanha Satama. Sakari Tamminen. 14.11.2007 www.ruukki. Ruukki tänään Rautaruukki Oyj Sakari Tamminen, President & CEO Sijoitus Invest 2007, Wanha Satama 14.11.2007 www.ruukki.com Sakari Tamminen Ruukki tänään Liikevaihto vuonna 2006: 3,7 mrd euroa 14 700 työntekijää

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2013 Investointitiedustelu Kesäkuu 2013 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

Logistiikkaratkaisut Venäjällä nyt ja tulevaisuudessa. Passion Logistics Oy

Logistiikkaratkaisut Venäjällä nyt ja tulevaisuudessa. Passion Logistics Oy Logistiikkaratkaisut Venäjällä nyt ja tulevaisuudessa Passion Logistics Oy Passion Logistics Yhtiö on perustettu kesäkuussa 2012, kaikilla omistajilla on pitkä tausta logistiikka-alalta Yli 30 vuoden kokemus

Lisätiedot

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS MOOTTORILIIKENTEEN KESKUSJÄRJESTÖ PL 50, Nuijamiestentie 7, 00401 Helsinki puh 020 7756 809 tai 040 570 9070 faksi 020 7756 819 sähköposti molike@taksiliitto.fi 9.9.2011 Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta

Lisätiedot

SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ

SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ Kommenttipuheenvuoro Itä-Suomen liikennestrategiapäivillä Savonlinnan seudun kuntayhtymä Waterways Forward -projekti Vesiliikenne on olennainen osa Itä-Suomen

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus

Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus Markku Kotilainen, ETLA ETLA 21.11. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Suomen talous kasvuun viennin kasvun myötä Viennin kasvua rajoittaa hidas

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

intermodaalikuljetusten näkökulmasta Suomessa

intermodaalikuljetusten näkökulmasta Suomessa KombiSuomi Konttiliikenne ja sen tulevaisuus intermodaalikuljetusten näkökulmasta Suomessa tutkija Tommi Mäkelä 2 Viitekehys ja lähtökohdat Yleisen Teollisuusliiton toimeksiannosta osana KombiSuomi-hanketta

Lisätiedot

Helsingin seudun logistiikan haasteet ja mahdollisuudet

Helsingin seudun logistiikan haasteet ja mahdollisuudet Helsingin seudun logistiikan haasteet ja mahdollisuudet Ulla Tapaninen Kansainvälisen logistiikan asiantuntija Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 6.9.2013 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Helsingin seudun

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset 1 : Julkistaminen ja keskeiset tulokset Turun Liikennepäivä 2014 Professori Lauri Ojala 19.11.2014 LOGISTIIKKASELVITYS 2014 2 Liikenneviraston toimeksianto Tietojen keruu suoritettu keväällä 2014 Toteutettu

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Tulliliiton vaikutukset Suomen Venäjän vientiin

Tulliliiton vaikutukset Suomen Venäjän vientiin Tulliliiton vaikutukset Suomen Venäjän vientiin Etumatkaa korkealaatuisilla palveluratkaisuilla www.nurminenlogistics.com 127 v. Nurminen Logistics on suomalainen pörssiyhtiö, jolla on 127 vuoden kokemus

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy 1. Metsäteollisuuden maailmankuva on helppo ymmärtää Kilpailevat tuotteet Kasvu

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

Energiaintensiivinen teollisuus. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014

Energiaintensiivinen teollisuus. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014 Energiaintensiivinen teollisuus Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014 Energiaintensiivinen teollisuus Suomalainen teollisuus on perinteisesti ollut hyvin energiaintensiivistä (metsä-, paperi-,

Lisätiedot