HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA VUODEN 2010 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 194/02/02/00/08/2010

Transkriptio

1 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA VUODEN 2010 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 194/02/02/00/08/2010 HYKS 10 Vuoden 2010 talousarvio ja taloussuunnitelma hyväksyttiin valtuuston kokouksessa kuntayhtymätasoisena. Lisäksi valtuusto vahvisti käyttötalousosassa sairaanhoitoalueille, HUS-Tilakeskukselle ja liikelaitoksille asetettavat tulosja tuotta vuustavoitteet sekä sisäisten palvelujen hintatason muutoksia koskevat tavoitteet. Katsaus vuoden 2010 toimintaan Talousarvion täytäntöönpanon osalta hallitus päätti kokouksessaan hyväksyä sairaanhoitoalueiden vuosien 2010 käyttösuunnitelmat talousarvioasiakirjan 2010 käyttötalousosassa esitetyn mukaisesti. Tilinpäätöksessä kuntayhtymän tuloslaskelma, rahoitusosa ja investointien toteutumisvertailu laaditaan yhtymätasolla. HUS:n toimintakertomus esitetään pääosin kuntayhtymätasoisena, mutta käyttötalousosan toteutumista arvioitaessa esitetään sairaanhoitotoiminnan osuudessa myös sairaanhoitoalueiden toimintakertomustietoja. Sairaanhoitoalueiden toimintakertomus laaditaan tuloskorttimuodossa neljästä näkökulmasta (asiakas ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus; talous; prosessit ja rakenteet; henkilöstö, kyvykkyys ja johtaminen). HUS:n konsernihallinnon ohjeistuksen mukainen sairaanhoitoalueen tekninen tilinpäätösmateriaali on toimitettu konsernihallintoon Hyksin tuloskorttimalliin laadittu toimintakertomus vuodelta 2010 on esityslistan liitteenä 1. Lisäksi se sisältää toiminnan, henkilöstön ja talouden avainlukuja vuodelta Talouden lukujen käsittelyn yhteydessä on huomioitava, että luvut ovat tilintarkastamattomia ja niissä saattaa tapahtua pieniä muutoksia. Muutokset eivät kuitenkaan ole kokonaisuuden kannalta merkittäviä. Vuosi 2010 oli sekä toiminnallisesti että taloudellisesti erinomainen vuosi. Lähtökohta toimintavuodelle oli haasteellinen, sillä talousarvio oli yli 40 miljoonaa euroa alijäämäinen ja jonoissa oli runsaasti yli 6 kuukautta hoitoon odottaneita potilaita. Lisäksi Valvira asetti koko HUS:lle 2 miljoonan euron uhkasakon vauhdittamaan jonojen purkamista. Talousarvion valmistelun yhteydessä laaditut sopeuttamistoimenpiteet toteutuivat vain osittain vuoden aikana tulleiden talousarvioon sisältymättömien toiminnallisten muutosten ja hoitotakuulain asettamien velvoitteiden vuoksi, joten

2 toimintatuotot ylittivät talousarviossa suunnitellun 6, 0 % ja toimintakulut 2,4 %. Henkilötyöpanos ja kustannukset HYKS-sairaanhoitoalueella nousivat kuitenkin vähemmän kuin tuotantomäärä, joten tuottavuus jatkoi viime vuosien tapaan nousutrendiä. Henkilötyön tuottavuus parani 1,3 %, kun vuokratyövoiman käytön vähennys otettiin huomioon. Kokonaistuottavuus parani 4,4 %, kun kustannustason nousu (+ 3,1%; ennakkotieto Tilastokeskus) otettiin huomioon. Suotuisasti kehittyi myös euroa/asukas-kustannus, joka laski reaalikustannuksia käyttäen 1,9 %. Toimintakulut ja poistot yhteensä nousivat edelliseen vuoteen verrattuna vain 2 %, mikä jäänee selvästi alle sairaanhoitopiirien keskimääräisen kustannusnousun. Vaikka kustannusten nousu pidettiin aisoissa, potilaat olivat suoritetun potilastyytyväisyyskyselyn perusteella hyvin tyytyväisiä saamaansa hoitoon (yleisarvosana 8,51). Asiakastyytyväisyyskyselyssä selvitettiin myös kunta-asiakkaiden tyytyväisyyttä. Ilahduttavaa on se, että kuntien edustajien käsitys Hyksistä ja luottamus sen toimintaan parantui selkeästi edelliseen vuoteen verrattuna. Hyks-alueen kuntien edustajat olivat lisäksi keskimääräisesti tyytyväisempiä kuin muiden alueiden edustajat. Myös suoritettu henkilökunnan työolobarometrikysely kertoi myönteisestä kehityksestä HYKS-sairaanhoitoalueella. Esimiestyöindeksi jatkoi jo kolmatta vuotta nousuaan ja saavutti tason 3,6. Samoin on käynyt työkykyindeksin, joka nousi tasolle 4,1. Organisaatiomme onnistui hienosti jonojen purkamisessa vuoden 2010 loppuun mennessä. Henkilöstö osoitti merkittävää venymiskykyä tehostamalla päiväaikaista toimintaa ja osallistumalla aktiivisesti lisätöihin iltaisin ja viikonloppuisin. Lisäksi hyvänä apuna kaihileikkausjonojen purkamisessa olivat yksityisten palvelutuottajien kanssa solmitut ostopalvelusopimukset. HYKS-sairaanhoitoalueella kehitetään ja otetaan käyttöön jatkuvasti uusia hoitomenetelmiä niin kansainvälisten kuin kansallisten suositusten mukaisesti. Kuluneen vuoden alkupuolella mm. suoritettiin Hyksin Lastenklinikalla Suomen ensimmäinen ohutsuolensiirto, tehtiin ensimmäinen haimansiirto elinsiirto- ja maksakirurgian klinikassa ja valmistauduttiin elinluovuttajilta irrotettujen tuoresiirteiden käyttöön nivelvaurioiden korjauksessa (ns. tuoreallograftileikkaus) ortopedian klinikassa. Robottikirurgian käyttöä gynekologisissa toimenpiteissä laajennettiin edelleen vuoden aikana, ja toinen lahjoitusvaroin hankittu leikkausrobotti otettiin käyttöön vuoden lopulla. HYKS:n opetus- ja tutkimustoiminnassa tavoitteena on saavuttaa yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa huippuluokan tuloksia. HYKS:n opetuksen ja tutkimuksen organisointi ja koordinointi on keskeistä tavoitteen saavuttamisen kannalta. HYKS:n tavoitteena on käyttää koko sairaanhoitoaluetta tehokkaasti opetuksen organisoimisessa. HUS:n saama koulutusmääräraha oli 28,4% kaik-

3 Toiminnan ja talouden kehitys kien yliopistollisten sairaanhoitopiirien yhteenlasketusta koulutusmäärärahasta. Sairaanhoitoalueen vuoden 2010 talousarvio valmisteltiin poikkeuksellisen vaikeassa taloudellisessa taantumassa, jonka seurauksena myös kuntien taloustilanne oli selvästi heikentynyt. Tämän vuoksi talousarvio sisälsi varsinkin pääkaupunkiseudun suurten kuntien taholta vaatimuksen merkittävistä sopeutustoimista. Talousarvion toimintakulujen ja poistojen yhteenlaskettu määrä oli noin 0,1 % / 1,7 miljoonaa euroa alle vuoden 2009 toteuman. Vastaavasti talousarvion valmistelussa käytetty arvio vallitsevasta kustannustason muutoksesta vuodesta 2009 vuoteen 2010 oli henkilöstökulujen osalta keskimäärin noin 2,5 % ja toimintakuluissa yhteensä noin 1,4 % oletuksella, että sisäisten palvelujen hintataso alenee keskimäärin noin 0,6 %. Sairaanhoitoalueen vuoden 2010 talousarvioon sisältyi noin 34,5 miljoonan euron toimintakulujen sopeuttamisvaade, jotta tilikauden tulos olisi +/- 0, kun tulopohjana käytettiin 2 % tuottavuusparannuksen sisältämää kuntatarjousta. Vuoden 2010 talousarviossa jäsenkuntien palvelulaskutus aleni vuoden 2009 toteutumasta 5 % / 48,1 miljoonaa euroa. Sairaanhoitoalueen oman tuotannon hoitopalveluiden keskihintaa alennettiin jäsenkuntien palvelujen osalta noin 0,6 %. Jäsenkuntien palvelutuotantoon vuodelle 2010 käytettävissä oleva euromäärä aleni merkittävästi HYKS-sairaanhoitoalueella. Vuoden 2010 talousarvion yhtenä taustaoletuksena olikin, että jäsenkuntien pienentynyt tilaus vähentää toimintaa. Palvelutuotanto Tuoteryhmäkohtaisesti NordDRG-tuotteet ylittivät merkittävästi talousarviossa suunnitellun (16,8% / kpl) ja käyntituotteet vastaavasti (4,2 % / kpl). Hoitopäivätuotteet jäivät alle talousarviossa suunnitellun (3,1 % / kpl) johtuen pääasiassa psykiatrian hoitopäivien suunniteltua pienemmästä toteumasta. Tämä vastasi kuitenkin toivottua kehitystä eli psykiatrisen hoidon painottumista osastohoidosta avohoitoon. Tuotteistuksessa vuoden 2010 alusta tapahtuneen muutoksen vuoksi osa aiemmin käyntituotteisiin kuuluneista palveluista siirtyi NordDRG-tuotteiksi, joten NordDRG-tuotteiden määrä nousi vuodesta 2009 merkittävästi. Merkittävin käynnistä DRG-ryhmään siirtyneistä hoidoista on 914P raskauden hoito, diagnostinen toimenpide ( kpl). Käyntituotteiden lisäyksestä pääosa tuli hoitopuhelujen määrän kasvusta. Vuoteen 2009 verrattuna NordDRG- ja käyntituotteiden yhteenlaskettu määrä nousi 2,5 % ( kpl). Hoidossa olleiden eri henkilöiden määrä vuonna 2010 oli , kasvua vuodesta 2009 oli 0,9 % (3 204 henkilöä).

4 HYKS-sairaanhoitoalueen jäsenkuntalaskutus, valtuuston kokouksessaan päättämän vuoden 2010 ylijäämän hyvityksen jälkeen, ylitti talousarvion 6,3 % (58,1 milj. euroa). Tämä johtui pääasiallisesti oman palvelutuotannon vilkkaudesta (vrt. palvelutuotannon määrät edellä), jota lisäsi jonojen aktiivinen purku Valviran toukokuussa 2010 asettaman 2 miljoonan euron uhkasakon välttämiseksi. Vuoteen 2009 verrattuna HYKS-sairaanhoitoalueen jäsenkuntalaskutus nousi ainoastaan 9,9 milj. euroa (1,0 %). Jäsenkuntien ulkopuolisten maksajien palvelulaskutus oli noin 104 milj. euroa, joka oli 7,9 % / 7,6 milj. euroa enemmän kuin edellisenä vuonna (vuoden 2009 luvuista on vähennetty ylikäyttömaksut). Talous Toimintatuotoista (1 157,0 milj. euroa) muodostui 84,3 % jäsenkuntien palvelulaskutuksesta, 9,8 % muusta palvelulaskutuksesta ja muista myyntituotoista, 3,7 % maksutuotoista, 1,9 % erityisvaltionosuudesta ja noin 0,3 % muista toimintatuotoista sekä tuista ja avustuksista. Talousarvion sitovana määrärahatavoitteena olivat toimintakulut. Toimintakulut, 1 144,2 miljoonaa euroa, ylittivät talousarvion 26,7 miljoonalla eurolla (2,4 %). Toteutuneista toimintakuluista 44,7 % muodostui ostoista HUS-konsernin sisäisiltä palveluntuottajilta. Sisäiset ostot ylittivät 6,2 miljoonalla eurolla (1,2 %) talousarviossa suunnitellun, kun liikelaitosten asiakashyvitykset (4,9 miljoonaa euroa) ja konsernihallinnon vuosisopimuksen hyvitys (5,7 miljoonaa euroa) otetaan huomioon. Poistot, 12,9 miljoonaa euroa, alittivat talousarvion 2,3 miljoonaa euroa (-15,0 %). Tilikauden tulos muodostui noin euroa alijäämäiseksi. Vuoteen 2009 verrattuna toimintakulujen ja poistojen yhteenlaskettu summa kasvoi 2,0 % (22,8 miljoonaa euroa) ja vuoteen 2008 verrattuna kasvu oli 4,5 % (50,1 miljoonaa euroa) kun vuoden 2008 tiedoissa huomioidaan Hyksin tukipalvelut-tulosyksikön lakkauttaminen (TP2008 luvuista vähennetty noin 28 miljoonaa euroa lukujen saamiseksi vertailukelpoiseksi). Tilinpäätöksen 2010 poikkeamat syyskuun 2010 ennusteeseen Toimintatuotot toteutuivat syyskuun ennusteeseen verrattuna noin 2,6 milj. euroa (0,2 %) pienempinä (jäsenkuntatulot -9,0 milj. euroa, muut palvelutulot +3,1 milj. euroa, erityisvaltionosuus + 1,1 milj. euroa, maksutuotot +1,0 milj. euroa, tuet ja avustukset + 1,0 milj. euroa ja muut toimintatuotot + 0,2 milj. euroa) kun valtuuston päätöksen mukainen jäsenkuntien hyvitys on huomioitu. Toimintakulut toteutuivat syyskuun ennusteeseen verrattuna 7,7 milj. euroa pienempinä (henkilöstökulut -1,3 milj. euroa, palvelui-

5 den ostot -6,6 milj. euroa, aineet, tarvikkeet ja tavarat +1,0 milj. euroa ja muut toimintakulut -0,7 milj. euroa) kun saadut sisäisten palvelujen asiakashyvitykset on huomioitu. Ostot konsernin sisäisiltä tuottajilta (myyjän ennuste) alittivat syyskuun ennusteen noin 8,4 milj. eurolla, mihin oli syynä vasta tilinpäätöksen valmistelun yhteydessä varmistuneet liikelaitosten asiakashyvitykset ja konsernihallinnon hyvitys (yhteensä 10,6 milj. euroa). Tilikauden 2010 tulos parani 5,4 milj. euroa. Investoinnit Kuntayhtymän investoinneista valtaosa kohdistuu HYKS-sairaanhoitoalueeseen. Hallituksen tarkistamassa vuoden 2010 investointiohjelmassa oli HYKS:n tulosyksiköiden tutkimusja hoitolaitehankintoihin 21,4 milj. euroa. HYKS-alueella sijaitsevien sairaalarakennusten peruskorjauksiin ja lisärakentamiseen oli HUS-Tilakeskuksen vastuulla olevassa suurten hankkeiden ohjelmassa noin 60 milj. euroa. Merkittävimmät valmistuneet investointihankkeet vuonna 2010 olivat Kolmiosairaala ja Lastenklinikan laajennusosa sekä Meilahden alueen liikennejärjestelyt -projekti. HYKS-sairaanhoitoalueen laitehankintaohjelmaan sisältyivät Kolmiosairaalan potilasvalvontalaitteisto (kardiologia) sekä Syöpätautien klinikan sädehoitolaite 6:n uusinta ja simulaattorihankinnan käynnistys. Lisäksi tulosyksiköiden pieniin laitehankkeisiin ja mm. Kolmiosairaalan kalustamiseen oli varattu yhteensä 13,4 milj. euroa. Toteumavertailun mukaan vuonna 2010 suuriin rakennushankkeisiin HYKS-alueella käytettiin 55,9 milj. euroa, em. suuriin laiteprojekteihin yhteensä 2,9 milj. ja pieniin laitehankkeisiin 11,3 milj. euroa. Henkilöstö Sairaanhoitoalueen henkilöstömäärä oli Talousarvioon verrattuna määrä ylittyi 1,4 %:lla (157 henkilöä). Vakinaisen henkilöstön osuus oli vuoden lopussa 75,8 % henkilöstöstä. Henkilökunnan sairauspoissaolot ovat vuosittain jatkuvasti alentuneet, henkilömäärään suhteutettuna sairauspoissaolot ale nivat edellisestä vuodesta 4,4 %. Vastaava myönteinen kehitys on tapahtunut myös käytettäessä vertailupohjana henkilötyövuo sia. Vakinaisen henkilöstön prosentuaalinen lähtövaihtuvuus (6 %) oli vuonna 2010 edellisen vuoden tasolla. Koulutuspäivien määrä henkilöä kohden lisääntyi vuoteen 2009 verrattuna ollen 3,3 päivää/henkilö. Henkilöstökulut olivat yhteensä 545,8 milj. euroa, mikä oli 2,7 % (14,2 milj. euroa) yli talousarviossa suunnitellun. Henkilöstökulujen kehitykseen ovat vaikuttaneet sopimuskorotusten lisäksi mm.

6 hoitotakuuseen liittynyt lisätyönä tehty jonojen purku (6,7 milj. euroa), minkä osuus henkilöstökuluista oli 1,2 % (v ,6 %). Palveluiden ostoissa vuokratyövoimaan käyttöön kului 4,7 milj. euroa. Vuokratyövoiman käyttö ylitti talousarvion 1,5 milj. eurolla (49,3 %). Vuoden 2009 toteumaan verrattuna vuokratyövoiman käyttö kuitenkin lähes puolittui (- 4,2 milj. euroa) sairaanhoitoalueen sopeuttamisohjelman keskeisen tavoitteen mukaisesti. Tulosyksikkökohtaisten käyttösuunnitelmien toteutuminen Lautakunnan käsittelyyn tuodaan myöhemmin keväällä hyväksyttäväksi tuloskorttimalliin laaditut tulosyksikkökohtaisten käyttösuunnitelmien toteumat vuodelta Päätösesitys Lautakunta päättää 1. omalta osaltaan hyväksyä sairaanhoitoalueen liitteessä 1 olevan toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vuodelta 2010; 2. esittää tilinpäätöksen hallituksen ja edelleen valtuuston käsiteltäväksi. Päätös Esitys hyväksyttiin. Lisäksi lautakunta päätti merkitä tiedoksi sairaanhoitoalueen erittäin hyvän kehityksen taloudessa, työolobarometrin tuloksissa ja potilastyytyväisyydessä vuonna Myös potilasjonot purettiin. Lisätietoja Jorma Lauharanta, puh. (09) Jari Finnilä, puh. (09)