Ota mukaasi! nyt! Kesä Lounasta pohjoisessa. Kultamuistelu Tankavaarasta. Parhaita palveluja, tuotteita ja tarjouksia. Hansin aamuseremonia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ota mukaasi! nyt! Kesä 2010. Lounasta pohjoisessa. Kultamuistelu Tankavaarasta. Parhaita palveluja, tuotteita ja tarjouksia. Hansin aamuseremonia"

Transkriptio

1 Ota mukaasi! Lounasta pohjoisessa Kesä 200 Kultamuistelu Tankavaarasta Hansin aamuseremonia Parhaita palveluja, tuotteita ja tarjouksia

2 Verkkoliite ilmoituksineen osoitteessa KESÄ 200 Pohjois-Lappi (numerot kartalla viittaavat lehden ilmoituksiin) ultima gift ultima jewelry riekonlinna gielas Design: Björn Wecström Segno + lapinkihla virva + timanttipisarat kesän uutuus - ilona Design: Tony Granholm laaja valikoima kihla- ja vihkisormuksia myös uniikkisormusten suunnittelu ja valmistus. hyvä valikoima sveitsiläisiä kelloja. upeita kotimaisia nahkalaukkuja kaislakertun neuleita, taidelasia, koruja sekä puukkoja seitsemältä eri sepältä ultima jewelry finest finnish design ultima gift lapland Hotel riekonlinna Saariselkä t t shops open daily: i p p a L s Pohjoi. vuosikerta Julkaisija ja kustantaja: Yrittäjien Joiku Oy Vastaava päätoimittaja/tuottaja: Pasi Ruotsalainen, Ivalo , Toimittajat ja vakituiset avustajat: Ritva Savela, Helena Sahavirta, Vesa Luhta, Juha Kauppinen. Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani 200 Verkkoliite osoitteessa: KULTAPÄIVIÄ, KESÄÖITÄ Hotelli Korundi Kultamajat Camping kultakenttä Välimatkoja: Vuotso-Ivalo 72 Saariselkä-Ivalo 5 Ivalo-Inari Ivalo- Karigasniemi 7 Ivalo-Kaamanen 65 Ivalo-Utsjoki 5 Ivalo-Lemmenjoki, Njurguilahti 90 Ivalo-Nellim 40 Ivalo-Kirkkoniemi 24 Karigasniemi-Utsjoki 07 Utsjoki-Nuorgam 5 Nuorgam-Vesisaari, Norja 0 Nuorgam-Neiden, Norja Neiden-Ivalo 95 Inari-Kittilä 95 Ivalo-Rajajooseppi 5 ultima jewelry tunturihotelli - gielas Saariselkä t t 2 /vrk/hlö alk. Hotelli Kiepin ruskapaketti 5 vrk Kahden hengen huone 225,- 25 Wanhan Waskoolimiehen Ravintola Kesäravintola Nugget ja Ruosteisen Waskoolin Kapakka Gold Museum & Golden World Kaivosrautatie Kullanhuuhdontaa Luontopolut Opastusta, ohjelmaa KULLANHUUHDONNAN SM 200 Hinnat eur/hlö, sis. 5 vrk:n majoituksen kahden hengen huoneessa, aamiaisen ja iltasaunan. Hotelli Kiepin talvipaketti 5 vrk Kahden hengen huone alk. 266,- Hinnat eur/hlö, sisältää 5 vrk:n majoitus kahden hengen huoneessa, aamiaisen ja iltasaunan. Tankavaaran Kultakylä Tankavaara Goldvillage tel. +5(0)

3 KESÄ 200 Verkkoliite ilmoituksineen osoitteessa Kahdeksan askelmaa kadulta uudistettuun Ravintola Kieppiin. Pääkirjoitus Kadonneitten opasteiden metsästys Välimaan kenttä ja sen päärakennus Tenon rantatörmällä. Kuva: Juha Kauppinen Pohjoinen Lappi on monella tavalla matkustavaisten paratiisi. Upea luonto, mahdollisuus monipuolisiin kesäisiin aktiviteetteihin, saamelaiskulttuuri taidokkaine käsitöineen, ja loppumattoman valoisat kesäyöt ovat ainutlaatuisia. Jotakin kuitenkin puuttuu. Ilmeisesti alueen luontaiseen vetovoimaan uskotaan niin paljon, että nähtävyyksiin opastavia merkkejä ei juuri tienvarsilta löydy. Esimerkkinä - ehkä pahimpana - voi mainita Utsjoki-Nuuorgamtien varrella sijaitsevan Välimaan kentän, arvokkaan kulttuurihistoriallisen kohteen, jota Museovirasto aikoinaan kunnosti miljoonilla markoilla. Sitä pidetään ainutlaatuisena Tenon kalastajalappalaisten asuinkenttänä, merkittävänä nähtävyytenä. Kuitenkaan tälle yli kolmen hehtaarin alueelle ei ole minkäänlaista viitoitusta, sinne johtava lyhyt liittymä on kurjassa kunnossa, ja opastintaulu on vuosien mittaan haalistunut paikoittain lähes lukukelvottomaksi. On epäilty, että Muesovirasto ei sitä ole halunnutkaan kaikella kansalle esitellä, koska sen päärakennus toimii viraston henkilökunnan virkistyspaikkana. Välimaan kenttä ei kuitenkaan ole ainoa vaikeasti löydettävä nähtävyys ylisessä Lapissa. Paikalliseen sotahistoriaan kuuluva neuvostosotilaiden muistomerkki Hyljelahdessa löytyy vain, jos on asialle vihkiytynyt paikkakuntalainen mukana, Kaamasen Lapin sodan muistomerkille on viitta patsaan kohdalla, ennakkotietoa nähtävyydestä ei ole. Ja niin edelleen. Inarin kunnan matkailuneuvontaa hoitavat Metsähallituksen opastuspisteet Saariselän Siulassa, Inarin kirkonkylän Siidassa ja Lemmenjoen kansallispuiston luontotuvalla. Niistä kannattaa kysyä alueen historiasta, siihen liittyvistä paikoista ja nähtävyyksistä. Samoin tämän päivän palveluista ja mahdollisuuksista. Utsjoella neuvonta hoituu niin ikään Metsähallituksen opastustuvalla lähellä Tenojoen siltaa. Näitä palveluja kannattaa käyttää hyväksi - toivoa sopii, että jo ensi kesänä viitoitus toimisi paremmin, ja myös rakennettu ympäristö tulisi tutuksi useammille. P.S. Välimaan kenttä löytyy Utsjoelta Nuorgamiin päin mentäessä tien vasemmalta puolelta aivan heti välimatkaa osoittavan viitan, jossa numerot 245, jälkeen. Eli noin 24 kilometriä Utsjoella olevasta Nuorgamintien risteyksestä. ÊÊRentouduÊmatkallasi jaêhoidaêruokailusiê RavintolaÊKiepissŠ: ÊAAMIAINEN pšivittšinêkloê7-0 KEITTOLOUNAS pšivittšinêkloê-5 KES INENÊËÊLAÊCARTE pšivittšinêklo4-20 KIEPINÊKES TERASSITÊ UusinÊkesŠterassiÊavataanÊSaariselŠntien puolelleêjuhannusviikolla.êtervetuloa! R A V I N T O L A LOBBYBAARI ViihtyisŠssŠÊbaarissammeÊvoitÊnauttiaÊ drinkkisiêrauhassaêêjaêseurataêisoltaê LCD-nŠytšltŠÊformulakisoja,Êjalkapalloa... RavintolaÊKieppiÊavoinnaÊkesŠsesongissaÊkloÊ07ÊÐÊvŠhintŠŠnÊkloÊ20:een. Taste the Spirit of Lapland Pohjois-Lappi Nyt! kesällä 200 Edullista lounasruokaa pohjoisessa Lapissa Kuvat: Pasi Ruotsalainen Pohjoiseen Lappiin vaikkapa omalla autolla matkaavalla ei ole syytä huolestua ainakaan edullisen aterian puutteesta. Aivan turhankin paljon puhutaan siitä, miten kesäaikaa ei lasketa sesongiksi, joten esimerkiksi lounas puuttuisi ravintoloiden valikoimasta. Näin ei todellakaan ole. Monenmoista edullista syötävää löytyy matkan varrelta. Kultamiesten keittolounaat Lähdetään liikkeelle Ylä-Lapin etelärajalta. Vuotson Porokylässä parhaiden perinteiden mukaan valmistettua poronlihakeittoa on tarjolla pitkin päivää. Ravintolan yhteydessä toimivasta Tokka Gourmet Groupin tehtaan myymälästä voi valita mukaansa mieleisiä poronlihajalosteita, joista seuraava lappihenkinen ateria valmistuu kotona tai majapaikassa. Seuraavaksi ollaan Laanilassa, jossa savottaperinne elää voimakkaana Savottakahvilan seinien sisäpuolella omassa museossaan, ja jossa kultaperinne on elävää nykypäivää. Siellä voi tavata kullanhuuhtojia, sieltä saa päivitettyä tietoa kulta-alueiden todellisuudesta - ja siellä lounaan aikarajat ovat juuri niin venyvät, kuin yöttömän yön Lapille sopiikin. Keittolounasta on mahdollisuus nauttia peräti iltakahdeksaan asti. Kutturantien Kultakioskilla Lyyli Huhtamella tarjoaa niin ikään keittolounasta, jota nauttiessa voi seurata kuin- ka Ivalojoen kultamiehet arkipäiväänsä elävät. Saariselällä valinnan varaa Saariselän tunturikeskuksessa nälkäisellä on mistä valita lounaansa. Voi ajella Kaunispään Huipulle ja nauttia päivän pihvin 4 lajin salaattipöydän kanssa, ihailla maisemia ja käydä vaikkapa ostamassa ikioma isomushippu samalla reissulla. Voi mennä uusittuun ravintola Kieppiin keskellä kylää ja syödä maittavan keittolounaan. Voi pistäytyä monialatavaratalo Kuukkelissa ja valita useista eri lämminruokavaihtoehdoista itselle sopivin lounasateria, ja katsella samalla mitä kaikkea kaupasta löytyy - jos ei muuta, niin vaikkapa hankkia autoon mukavaa Souvari-musiikkia letkeäksi matkamusiikiksi. Voi piipahtaa opastus- ja ostoskeskus Siulaan ja testata Siulan Riistan ja kalan lounasbuffeen - ja vaikka ostaa mukaan mainioita kala-, poro- ja marjajalosteita. Samalla reissulla voi hankkia korkealaatuisia matkamuistoja, tai hankkia itselle ja perheelle kunnon retkikampetta. -Ja jos koko perhe ei lounasta halua, seinän takana on KotiPizza pizzoineen ja salaatteineen. Saariselän Tunturihotelli tarjoaa keittolounasta aina kello :een asti Toki Saariselkä tarjoaa myös kesällä paljon muutakin nähtävää, koettavaa ja hankittavaa, joten kannattaa varata aikaa tunturikeskuksessa pyörähtämiselle. -Majoitusta löytyy myös, totta kai, joka lähtöön ja jokaiselle kukkarolle sopivasti. Kuntakeskus Ivalo palvelee Saariselältä pohjoiseen päin matkatessa seuraava lounas- ja majoituspaikka on Ivalo River Camping noin 25 kilometrin jälkeen. Sieltä voi saada valmiin ruoan lisäksi matkaansa myös tuoretta Inarijärven kalaa, voi perustaa tukikohdan edullisiin mökkeihin tai jäädä nauttimaan pohjolan valkeista öistä A-oikeuksin varustetussa ravintolassa. Ivalon kylällä Esso-asemalta saa lounasaikaan erinomaista ja edullista kotiruokaa, samoin uutukaisesta kahvila-ravintola Nutukkaasta. Ivalon konditoria puolestaan tarjoaa maukasta porokeittoa - ja tietysti tuoreita leivonnaisia. Ivalossa kannattaa pysähtyä hetkeksi Petsamolaispatsaalle, ja siirtyä siitä Hotelli Kultahipun rannassa sijaitsevaa Kultamiespatsasta ihailemaan. Jos paikalle sattuu lounasaikaan, ravintola Kultahipusta löytyy valinnan varaa lämpimien ruokien valinnassa, ja tietysti kunnollinen salaattipöytä. Poroa, lohta ja Karhunpesäkivi Legendaarisen Karhunpesäkiven pihapiirissä olevassa tunnelmallisessa kodassa matkustavaisilla on mahdollisuus nauttia tosi edullisesti taatusti paikallista poroa tai savusiikaa. Pihalla tervehtii turistiystävällinen ja kielitaitoinen karhu, jonka viitoittamaa tietä pääsee kävelemään oikealle karhinpesäkivelle - mielenkiintoinen nähtävyys sekin. Kesäinen Inari Inarin kirkonkylä on perinteisesti ollut kesämatkailijan paratiisi. Onhan siellä mahdollisuus muun muassa käydä laivamatkalla saamelaisten vanhalla pyhällä paikalla, Ukonsaarella, tutustua saamelaismuseo-opastuskeskus Siidan hienoihin näyttelyihin, lähteä lentomatkalle tarkastelemaan aluetta tilauskoneella, ja tietysti tutustua upeaan saamelaiseen käsityöperinteeseen. Nälkää ei Inarissa tarvitse lounasaikana nähdä. Useamman lämpimän vaihtoehdon tarjoavat keskellä kylää sijaitseva Hotelli Inari, perinteikkäänä kultamiesten omana Ranta-Marina aiemmin tunnettu ja Juutuajoen varrelta löytyvä Hotelli Kultahovi, jossa voi muun muassa katsella joen kalasta elämää tositeeveestä reaaliajassa. Siidan rakennuksessa on ravintola Sarrit, jonka tarjoaa lounaaksi hyvää kotiruokaa tykötarpeineen. Siellä aterian nauttimisen voi liittää vaikkapa Siidan näyttelyihin tutustumiseen. -Niitä tullaan muuten katsomaan aina Australiasta asti. Hyvän lounaan voi mussuttaa myös paikallisella Neste-asemalla, jossa kannattaa piipahtaa muutenkin matkalla pohjoiseen. Seuraava varinainen huoltoasema ei aivan heti vastaan tule! Lemmenjoen kultamaat Lemmenjoen tarunomainen vetovoima ei ole hiipunut. Sen upeat maisemat ja legendaariset kultamaat houkuttelevat kulkijoita käymään ja viipymään. Päivittäiset venematkat Kultalaan tarjoavat unohtumattoman elämyksen, samoin tutustuminen paikallisten huippuosaajien käsityötaieeseen. Ravintola Ahkun Tupa pitää huolen siitä, että lounasaikaan on mahdollisuus syödä edullisesti, on sitten tulossa tai menossa. Tenojoen hurmaa Ustjoen kirkonkylän molemmat ravintolat, perinteikäs Luossajohka ja uudempi tulokas Raste Gaisa tarjoavat niin ikään mahdollisuuden edulliseen lounasruokailuun. Karigasniemen Kalastajan Majatalon lounaan lisäksi kannattaa mainita talon jättikokoiset pizzat. Jos matkustaa Nuorgamin kautta Norjaan, kannattaa mennessä poiketa ravintola Staalon Pesässä syömässä - siellä lounas tarjoillaan Norjan ajassa, eli se alkaa poikkeuksellisesti vasta kello 2. Yleensä lounasaika on arkisin kello -5. Unohtaa ei sovi, että kaikissa ravintoloissa ja muissa ruokapaikoissa syötävää saa toki myös muina aikoina listalta tilattuna. Ritva Savela

4 KESÄ 200 Verkkoliite ilmoituksineen osoitteessa Inarijärven veneilytukikohdat avoinna kaikille Kaiken se tarjoaa. 6 TEHTAAN MYYMÄLÄ JA KAHVIO VUOTSON POROKYLÄ 4 Inarijärvelle on rakennettu useita veneilytukikohtia, jotka on autiotupien tavoin tarkoitettu yhteiseen käyttöön. Osa on rakennettu samassa yhteydessä kunnostettujen autiotupien yhteyteen, osa kokonaan uusiin paikkoihin. Ensimmäinen veneilytukikohta valmistui Petäjäsaareen jo muutama vuosi sitten. Metsähallituksen Luontopalvelut korjasi vanhan autiotuvan ja rakensi samalla saareen uusia, retkeilyä helpottavia rakenteita. Saaren keskellä olevan katetun kesäkeittiön kolme seinää ovat osittain avoimia, peräseinällä on keittotaso kaasulevyineen. Ruokailua varten katoksen alla on kaksi täysmäntyistä ruokailuryhmää. Hieman syrjemmällä on tulistelutupa, jollainen tulee kaikkiin veneilytukikohtiin. Sen seiniä kiertävät istuintasot, joiden keskellä on lasein suojattu pyörivä kamiina ja oviseinustalla keittonurkkaus kaasulevyineen. Katoksen alle pinotut puiset telttailualustat helpottavat majoittumista muuten mättäikköisellä saarella, sillä toisiinsa kytkettävien puualustojen avulla teltalle on helppo akentaa tasainen pohja. Saaren rannalla on kaksi erillistä tulistelupaikkaa, puuliiterit ja kuivakäymälät. Kaikkiin veneilytukikohtiin tulee lisäksi laiturit sekä veneilijöille että melojille. - Kaikkiin rakennetaan myös erilliset kalanperkuupaikat, joiden yhteyteen tulee komposti. Näin saadaan perkuutähteet pois järvestä, jonka vettä käytetään myös ruokavetenä, kertoo puistomestari Markku Välitalo. Erilaisten yöpymispaikkojen sijoittelulla on pyritty siihen, että ihmiset voivat olla omissa oloissaan. - Täällä pystyy nyt hyvin yöpymään neljä eri porukkaa, Välitalo esittelee Petäjäsaaren tukikohtaa. Rannan nuotiopaikoilla on myös pöytäryhmät. Kärppäsaaressa retkeilijöiden käytössä ovat kaikki muut rakenteet paitsi kesäkeittiö. Varustukset on rakennettu myös Tyllylahteen ja Suovasaareen, joissa ei kuitenkaan ole autiotupia. Pisteri ja Kahkusaari saavat vastaavat rakenteet myöhemmin, ehkä jo ensi vuonna. Tänä kesänä veneilytukikohdissa tehdään vain viimeistelytöitä. - Veneilytukikohdista on saatu pääsääntöisesti hyvää palautetta, vaikka kaikki eivät ota uskoakseen, että ne on tarkoitettu yleiseen käyttöön jokamiehenoikeudella, Välitalo naurahtaa. Veneilytukikohtien rakentaminen liittyy Inarin retkeilyalueen kehittämiseen, jonka rahoittamiseen osallistuvat Metsähallitus, TE-keskus ja Inarin kunta. Inarin kohteet odottavat rahaa - Jäniskosken riippusillan rakentamisrahaa on haettu Maaseudun kehittämisohjelmasta, kertoo puistonjohtaja Pirjo Seurujärvi, jonka vastuulla on mm. Inarin retkeilyalueen kehittäminen. Mikäli Juutuanjoen yli rakennettavan sillan rahoitus järjestyy, muotoutuu Inarin kirkonkylän Oi Juutua! polusta ympyräreitti. Suunnitelmissa on myös tulistelupaikan rakentaminen Inarin Pahtaniemen kärkeen mm. Siidan ja tulevan kulttuurikeskuksen asiakkaita ja muita vieraita varten. Saamelaismuseo Siidan pihalle tuleva, Lapin luonnonkasveja esittelevä Pohjoisen puutarha on edelleen vailla rahoitusta, samoin Pielpajärven erämaakirkolle vievän polun kunnostaminen. - Suunnitelmia Pielpan polun leventämisestä ja pohjustamisesta pyöräilyreitiksi on kyllä arvosteltu ja rahoituskin on vielä auki, Seurujärvi kertoo. Helena Sahavirta, teksti ja kuvat Kaapin Jounin tila entisöidään kulttuurikohteeksi Lemmenjoella sijaitsevaa Kaapin Jounin tilaa entisöidään kulttuurikohteeksi jo kolmatta kesää. Metsähallitus osti tilan vuonna 2002 ja liitti sen Lemmenjoen kansallispuistoon. Museovirasto valmistelee sen nimeämistä valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriperintökohteeksi. Kaapin Jouni eli Jouni Aikio (75-956) oli inarinsaamelaisen sukunsa päämies ja pororuhtinas. Hän tuli Lemmenjoen järvilaajentuman rannalla eli Sotkajärvellä sijaitsevan tilan isännäksi 905. Tila oli Lemmenjoen ensimmäisiä uudistiloja. Kenttä rakennuksineen kertookin saamelaisesta elämäntavasta siinä vaiheessa, kun alettiin siirtyä kiinteään asumiseen. Tilan vanha karjasuoja on jo kunnostettu, samoin vanhimpiin rakennuksiin kuuluva, neljällä jalalla seisova pylväsaitta. Tänä kesänä jatkuu päärakennuksen entisöinti. Sen alkuperäiset, jo00-luvun lopulta peräisin olevat hirsirakenteet ovat kätkössä lukuisten uudempien kor- Markku Välitalo näyttää, kuinka helposti uudet telttailualustat siirtyvät maastoon. jausten alla. Vanhat kuusiruutuiset ikkunat on joskus poistettu, niiden aukot peitetty ja seiniin avattu uusia ja isompia ikkunoita. Rakennusta ei voida palauttaa alkuperäiseen asuunsa, joten siinä jää näkyviin rakentamisen kerroksellisuus. Myös nykyinen laudasta tehty ulkoverhous ja ikkunat jäävät paikoilleen. Kentällä on rakennuksia yli sadan vuoden ajalta. Päärakennuksen takana törmän päällä seisovat auringon paahtamat aitat ovat peräisin 00-luvun lopulta. Asuinrakennuksen lähelle on rakennettu uudempi sauna, kauempana kentällä seisoo harmaantunut liiteri. Kentän nurmi pidetään lyhyenä niittämällä, kuten silloinkin, kun sitä kalusivat lampaat ja lehmät. (HS) Vanha pylväsaitta on saanut uuden katon, myös alin hirsikerta on uusittu. Kaapin Jounin kenttä pidetään lyhyenä niittämällä. Tuoretta poronlihaa, lämmin-ja kylmäsavutuotteita, poronlihasäilykkeitä ja -jalosteita myymälän puolelta mökille ja matkalle. Nauti maittava poronlihakeitto tai poronkäristys kahviossa. Hyvä taukopaikka nelostien varrella. avoinna joka päivä Tervetuloa! Ivalontie VUOTSO -24h , Buffet-lounas ark. -5 Nauti maistuva kotiruokalounas klo 5 noutopöydästämme tai hae paikan päällä valmistetut, tuoreet eväsherkut mukaasi! Ammattitaitoista pitopalvelua Päivän lounas,50 euroa, keittolounas 7 euroa erilaisiin tilaisuuksiin Hinnat sisältävät salaatin, leivän, ruokajuoman sekä jälkiruuan tai kahvin. Majoitusta yläkerran huoneistoissa Tervetuloa! Palvelemme arkisin klo 9 osoitteessa Ivalontie 2. Tarjoamme myös majoitusta kiinteistön yläkerrassa sijaitsevissa huoneistoissa sekä laadukasta pitopalvelua erilaisiin tilaisuuksiin. Avoinna: ma-pe 9-9 la 0-6, su suljettu Meillä et maksa lapinlisää IVALO puh. (06) Hyvää kesää kaikille lomailijoille!

5 KESÄ 200 Verkkoliite ilmoituksineen osoitteessa Laanihovi uuteen aikaan perinteitä kunnioittaen Pasi Ruotsalainen Maineikas Laanihovi on saanut uudet isännät, kun Top Safaris-yhtiön Ilona Iisalo ja Jarkko Sipiläinen lähtivät uusille urille ja ottivat ohjelmapalveluyrityksensä lisäksi myös Laanihovin ravintola- ja majoituspalvelujen ohjat käsiinsä. Kesä menee pitkälti tilojen kunnostamisessa, varsinaiseen toimintaan ryhdytään syksyllä, jolloin Ilona Iisalon mukaan päästään talossa myös tanssimaan. - Vanhoja kunnon monotanssejakaan ei tietenkään unohdeta, lupaa Ilona Iisalo. Enempää Ilona Iisalolla kuin Jarkko Sipiläiselläkään ei itsellään ole suurempaa ravintolataustaa, mutta he voivat kertomansa mukaan suhtautua uuteen aluevaltaukseen luottavaisin mielin, sillä kaikkien Saariselän kävijöiden vanha tuttu Jussi Riepula tulee toimimaan ravintolan vastaavana palaten näin ikään kuin juurilleen vanhaan tuttuun työpaikkaan. Laanihovilla on pitkät perinteet. Sitä olivat aikoinaan perustamassa Lapin lasten ystävät, sen toimintahistoriaan kuuluvat Ilona Iisalon ja Jarkko Sipiläisen kesä kuluu Laanihovin remontissa niin ikään Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Arvo Ylppö - muun muassa. Ilona Iisalo kertoo, että tämä osa talon historiaa tullaan nostamaan voimallisesti esille samalla kun juhlistetaan sitä, että Laanihovi on sijainnut nyklyisellä paikallaan pian viisikymmentä vuotta. Top Safarikselle Iisalo uskoo koituvan synergiaetua omasta majoituskapasiteetista, Laanihoville Top Safariksen ulkomaalaisista asiakkaista. Hän luottaakin siihen, että näistä muodostuu yhteensä vahvuus, jonka avulla voidaan pitää Laanihovi avoinna vuoden ympäri. Elävää musiikkia Laanihovissa tulee olemaan vastakin. Omaan taloon hankittavat vahvistimet ja pa-laitteet mahdollistavat entistä paremmin muun muassa Tunturihotellissa iltaisin soittavien orkestereiden musisoinnin päiväsaikaan Laanihovissa. Avajaisia vietetään syyskuussa. Ritva Savela Monipuolinen Kesäkauppa pysy yvästi edulliset hinnat selkeä ja valoisa myymälä runsaat tuoretuotevalikoimat elintarvikkeiden lisäksi myös pukeutumisen, asumisen, vapaa-ajan ja kodin pienraudan tuotteita joustava ja nopea kassapalvelu laaja pysäköintialue S-Pankki palvelemme joka päivä -2 S-Etukortilla Bonusta jopa 5% postipalvelut Alko ABC-kylmäasema Cafestop pysyvästi edulliset hinnat selkeä ja valoisa myymälä runsaat tuoretuotevalikoimat elintarvikkeiden lisäksi myös pukeutumisen, asumisen, vapaa-ajan ja kodin pienraudan tuotteita joustava ja nopea kassapalvelu laaja pysäköintialue S-Pankki palvelemme joka päivä -2 S-Etukortilla Bonusta jopa 5% postipalvelut Alko ABC-kylmäasema Cafestop... ja kaiken kukkuraksi ammattitaitoinen ja ystävällinen henkilökunta! Kutturantie Kultakioski - kullankaivun nykypäivää Ivalojoen kultamaat ovat kutsuneet kulkijoita jo pitkälti toista sataa vuotta, ja kutsun voima on edelleen valtaisa. Sadat kaivajat tulevat joka kesä raatamaan valtauksillaan siitä huolimatta, että useimmille harrastus tulee jotensakin kalliiksi. Mutta niin kuin parikymmentä vuotta alueella kultaa huuhtonut kaveri totesi, golfinpeluu Portugalissa tulisi ehkä vieläkin arvokkaamaksi... Kutturantien kultakioski on kultamiesten kohtauspaikka, jonne löytävät tiensä yhä useammin myös muut matkustavaiset. Ja miksipä eivät löytäisi: Lyyli Huhtamella ja hänen poikansa Marko Tiainen ovat luoneet paikasta monitoimikeskuksen, josta löytyvät niin tuoreet leivonnaiset kahvin kanssa kuin maistuvat lounaskeitot ja nyt jo satoja teoksia käsittävä lainakirjastokin. - Kirjoja tuodaan tänne koko ajan enemmän ja enemmän, kertoo Lyyli Huhtamella. - Ja kyllä niitä paljon lainataankin. Täällä ei kultamiehillä ole televisioita, jos haluaa vapaa-ajalla tai oikein kurjan kelin sattuessa jotakin harrastaa, kirjoista on paljon iloa. Kultakioskille johtava Kutturantie lähtee nelostieltä Saariselän eteläpuolelta, ja sen varrella on mahdollisuus seurata myös kullankaivajia arkisessa aherruksessaan. (RS) Luossajohkassa elvytetään vanhaa ilmapiiriä Upealla paikalla Utsjoen kirkonkylässä sijatseva Hotelli Luossajohka (Lohijoki) haluaa herätellä vanhan Utsjoen Matkailuhotellin ilmapiiriä nykyajan kiireitten keskelle. Nettisivuillaan Utsjoen Wanhan Matkailuhotellin Ystäwät kutsuu kaikkea kansaa vaalimaan Wanhan Hyvän Ajan Henkeä: - Aikoinaan, toimiessaan Tenon lohimiesten ja muiden tunturien ja erämaiden ystävien kotina ja yhdyspaikkana, Utsjoen Matkailuhotelli loi olemukseensa ystävällisyyden ja välittömyyden ilmapiirin. Nyt uusi yhdistys kertoo haluavansa toimia yhdyssiteenä vanhan hotellin entisten ja uuden hotellin Pasi Ruotsalainen nykyisten käyttäjien välillä, kerätä talteen hotellin toimintaan liittyviä esineitä, valokuvia ja tarinoita. Muistaa ja tallentaa aikaisemmin elettyä ja koettua, lohisaaliita ja saaliittomuuksia, kerrata ja verrata elettyä ja nykyistä aikaa. Luossajohkan ravintolasalista avautuvat hulppeat näköalat ympäröivään maisemaan. Kesäaikana asiakkailla on mahdollisuus myös nauttia elämästään ja ruoastaan kahdellakin terassilla, ja kokea olevansa osa utsjokista luontoa. Mikäli liiallinen luonnonkauneus alkaa ahdistaa, voi viikonloppuna mennä alakerrassa sijatsevaan pubiin, jossa on hyvä rupatella niin muiden matkustavaisten kuin paikallistenkin kanssa. (RS) Petsamontie Ivalo puh. elintarvike , rauta , tekstiili ruokaa ja pientä suolaista herkullisia leivonnaisia piristäviä kahvijuomia veikkauspiste kalastusluvat ja ulkoilukartat Avoinna ma-pe -, la 0-7, su sulj. CafeStop S-Market Vaskooli, Ivalo Herkkuhetki ostosten lomassa Ivalossa! Kalastusluvat Cafe Stopista: - Metsähallituksen vesiin - Ivalojoen yksityisvesiin: Törmäsen kalastualue Kyrön kalastusalue (Ivalon kylä) Koppelon-Akujärven kalastusalue SAARISELÄN TILAUSLIIKENNE TAMMELA IVALO AIRPORT Tolosentie Ivalo Tel Tallinnasta Tanskan ja Saariselän kautta Utsjoelle kotiutunut keittiömestari Juri Maljukov lupaa laittaa päivittäin maittavan lounaan lisäksi myös paikallisista raaka-aineista ja Jäämeren antimista toinen toistaan herkullisempia á la carte-annoksia. (Kuva: Juha Kauppinen) Fax , .

6 0 Verkkoliite ilmoituksineen osoitteessa KESÄ 200 Juha Kauppinen Aina kolmanteen polveen Nuorgamilainen Jari Suomenrinne voi olla levollisella mielellä liikkeensä tulevaisuutta ajatellessaan. Kaikki kolme tytärtä ovat innostuneita yrittämisestä, ja hankkivat melkeinpä päivittäin kaupassa tietoa ja taitoa vastaisuuden varalle. Niinpä esimerkiksi Linda-tyttö hallitsee jo varhaisella iällä nykyaikaisen kassakoneen salat. Pirkon Pirtti avoinna koko kesän! alkaen Joka päivä klo Kesällä myös grillijuhlia ja rapubileitä Tervetuloa! (Kuva: Juha Kauppinen) Juha Kauppinen Lippa vinoon! Meimi ja Veikko Kautovuori valmistautuvat 7. kesäänsä Vastusjärven levähdyspaikalla Kaamasentiellä, missä heillä on Vastusgoahti -niminen kesäkahvila ja matkamuistomyymälä. Meimin kahvin, lättyjen ja lohileipien vuoksi kannattaa pysähtyä. Sen ovat monet kulkijat todenneet. nordean talo ruskatie ivalo Kukkakauppa Kylätalo Giisá matkalaisen olohuone Kylätalo Giisá on rauhallinen taukopaikka keskellä Utsjoen kirkonkylää. Kahvilan, käsityömyymälän ja lasten leikkihuoneen lisäksi kylätalossa on kirpputori, Matkahuolto ja MLL:n välinevuokraus, josta saa pientä korvausta vastaan käyttöönsä vaikka lasten syöttötuolin, matkasängyn tai pelastusliivit. - Meillä on myynnissä vain paikallisten tekijöiden tuotantoa, muun muassa käsitöitä, kirjallisuutta ja musiikkia, kertoo kylätalon vetäjä Tuula Porsanger. Käsityömyymälässä onkin runsas ja monipuolinen valikoima erilaisia tuotteita huovutustöistä koruihin, onhan taitavia tekijöitä lähes kolmekymmentä heistä puolenkymmentä on käsityöalojen ammattilaisia. Itse kahvila räsymattoineen on kuin rauhallinen olo- huone, josta voi ostaa tuoretta kahvia ja paikalla leivottuja voisilmäpullia, korvapuusteja ja munkkeja. Kahvilassa voi myös perehtyä kylän tuleviin tapahtumiin, sillä ne kaikki merkitään ylös seinäkalenteriin. Kylätaloa ylläpitää kolme paikallista yhdistystä. Varsinaisesta toiminnasta vastaa Utsjokisuun kyläyhdistys ry., mutta mukana ovat myös käsityöyhdistys Šiella ja Mannerheimin lastensuojeluliiton paikallisyhdistys. Kylätalo on toiminut yli kymmenen vuotta ja pärjää omillaan, ilman avustuksia. Myymälä on vuokralla kunnan kiinteistössä ja sekä työntekijät että tuotteiden valmistajat saavat työstään asiallisen korvauksen. Kylätalo Giisá on kesällä avoinna arkisin - ja lauantaisin 0-5. HS uusi, laaja Puutarhamyymälä '6'4.*%20,5*45*'4 +50,55654 /#**--' +#.*')*--' '; 0/ 6**.'*4'-4 '*+#4#6#4 4*,,#5,'4,:*6#2*# 0),'*# ',: )'*+#4#6# 700) -0(0 6#'..## 2*//## *'4'/,004 #*4'/, kesäkukat, perennat, pensaat, puut ym. muut Pykeijan ystävät -yhdistys tukee myös suomalaisen kulttuurin ja suomen kielen säilymistä Jäämeren rannoilla. - Norja on Pykeijassa pääkieli mutta sen lisäksi täällä praatataan vanhaa suomea, Haldorsen kertoi Pykeijan ystäville. Suomen kieltä ymmärtävien osuus on kylässä nousemassa, sillä Pykeijassa vierailee hyvin paljon suomalaisia ja koulussakin opetetaan suomea. - Me suomalaiset olemme rakentaneet tämän maan, Haldorsen kertoi ja totesi suomalaisten uudisasukkaiden tuoneen Pohjois-Norjaan niin maanviljelyksen kuin saunankin. Vaikeiden vuosien jälkeen Pykeijalla menee jo paljon paremmin: kuningasravun ja poronlihan jalostamot sekä rapututkimus työllistävät, samoin kalastus. Kylässä on koulu, lastentarha ja vanhainkoti. Vaikka nuoret lähtevätkin opiskelemaan muualle, tulee osa kuitenkin takaisin. Tuula Porsanger huolehtii siitä, että paikallisten taitajien työt ovat näyttävästi esillä Kylätalo Giisássa. (Kuva: Juha Kauppinen) le, ettei kylä tulisi täpötäyteen autoja, Haldorsen kertoi. Kylään ei myöskään haluta kahta kerrosta korkeampia taloja. - Olemme yrittäneet saada Pykeijan ja muut sodassa polttamatta jääneet Varanginvuonon kylät UNESCO:n maailmanperintöluetteloon, Haldorsen kertoi. Muita sodalta säilynei- hengittävä ja kevyt kenkä tä kyliä ovat Kallijoki, Hamningsberg, Vuoreija, Vesisaari, Kiiperi ja Ekkerøy. Pykeijan ystävät ry. on perustettu 200 ja siinä on noin 50 jäsentä. Kotisivut löytyvät osoitteesta Helena Sahavirta Kuvat: Juha Kauppinen - Haluamme, että ihmiset rakentavat Pykeijaan. Mutta heidän pitäisi rakentaa kylän ulkopuolel- (40,-) 49,90 Roxy Beach Brights ja Hoos rib Sweat Killer 0 -Naisten ja miesten värikkäät ja nuorekkaat hupparit 49,90 59,90 59,90 Keskellä kylää sijaitsevan Pykeijan hautausmaan hautakivet todistavat suomalaisten olleen alueen enemmistökansaa joitakin vuosikymmeniä sitten )'/(*44:6:: '),#/(#4# /4''44**/ 6#)6*,,'*/ :-*0)+#/# )-0/.#4'2*##-* +0#,0,0 *4,: *-.#4/ 450 )6:/ 6#*.'//5,'/ '/(:/,',*0#/ 45,*#-# #/4##,'/(:--',*'240+:,,44: #**--' +#.*')*--' 0.#4.#--*4 Salomon Techamphibian 2. *'4'/,004 Monipuolinen kesäjalkine #*4'/,004 Quicksilver SuperbadMiesten puuvillaiset ruutushortsit (79,90). Pykeijan ystävät kokoontuivat kesäkuussa Pykeijassa. Vasemmalta Ellen Granholm, Helve Ott, Virve Parviainen, Pertti Mikkelä, Hilkka Laitinen, Elsa Haldorsen, Liisa Niskanen ja Aarne-Matin Ott. Kannassa ilmatyynyvaimennus. Antibakteerikäsittely sekä pitävä ulkopohja.(05,-) Salomon rx Slide -kevyt ja ilmava vapaa-ajan sandaali hyvällä vaimen 50,5,'/,: /'542##-*#,'-4#+#--' ::--*/'/ nuksella (55,-) miesten (79,90) pykeijalaiset kuin Pykeijan ystävätkään, ainakaan keskelle pientä kylää. 69,00 79,90 Naisten (69,90) Huolenaiheitakin on, yksi niistä kylään kaavailtu hotelli. Sitä eivät tunnu haluavan sen enempää 5--##6# 20/##4*045' ,5,'/,: ::--*/'/ materiaalia ja nupukkinahkaa. '),#/(#4# /4''44**/ 6#)6*,,'*/ Kannassa ilmatyynyvaimennus. )-0/ 6:-*0)+#.#4'2*##-* +0/,#,#//## (9,90) +# :,*:: "00. *2 *-.#4/4 #//#/ *:50-'/ 4*)':.*.#4'2*##-* ',: 004$2*&(' )*&#4#6#4 20/##4*04# +# '4:6:4 -*20/##4*04# 4')0,,##4* #**--' +#.*')*--' 0.#4.#--*4 *'4'/,004 Merrel Siren sport- naisen #*4'/, Pykeijan Ystävät talkoilevat vaikka rannat puhtaiksi Pykeijan kylällä (Bugøynes) on Suomessa vireä ystäväjoukko, Pykeijan Ystävät -yhdistys. Osa sen jäsenistä talkoili kesän alussa kylän rannat puhtaiksi. Samalla Lassintalossa vietettiin pykeijalais-brasilialaisen taidenäyttelyn avajaisia ja alakoululaisille järjestettiin musiikkileiri, jolla opeteltiin suomalaisia lastenlauluja ja loruja. - Osaltaan tämä yhdistys johtuu Penedosta, Brasiliaan perustetusta suomalaisesta siirtokunnasta, kertoi yhdistyksen puheenjohtaja Ellen Granholm. Yhdistyksen jäsenistä moni on kierrellyt Etelä-Amerikkaa, missä myös yhdistys on perustettu. Heitä yhdistää myös retkeily pohjoisessa. Pikku Suomet kohtaavat näyttelyssä on Penedossa asuvan Eija Ampulan kuvakudoksia ja Pykeijan puuhanaisen Elsa Haldorsenin valokuvia kotikylästään. Näyttely on avoinna syyskuun 2. päivään saakka. Merrel Barrado Sport-Naisten kevyt ja muodikas vapaa-ajan jalkine. Päällinen hengittävää (00,-) kaikkeen liikkumiseen. ark. 9- la,su 9-5 ylä-lapin suurin ja monipuolisin kukkakauppa ja hautauspalvelu Hautauspalvelu urheiluun ja vapaa-aikaan. Muuntuu sekä lenkkariksi että sandaaliksi. Naisten ja miesten mallit. (9,-) 6990 (25,-) 69,90 Salomon XT HK 2 vaimennettu juoksujalkine miehille (5,-) 99,00 Salomon Xt Whisper 2 vaimennettu juoksujalkine naisille (5,-) 99,00 5/*02'*&'/ 6'2*0.##*-.#/ 45//'45*..#4# +50,5,'/(:4: :-*0)+# 0-52'4##/*# ',: *-.#4/ 6#*.'/4#.## *,5*-4# -,00)+## 60)6'-*,56*0*45# )**-*,5.*# 004! 990 (65,-) Varastossa runsaasti myös muita juoksujalkineita esim. Asics Gel Nimbus. MAALI-KONEKOTA #55/(*/0# #45 Ivalo 5) Ivalontie #-6'-'..' 9 9 puh. (06) 66 22

7 2 KESÄ 200 Verkkoliite ilmoituksineen osoitteessa Pasi Ruotsalainen Saariselässä on sitä jotain... Pohjois-Lapille uusi markkinoija Pasi Ruotsalainen Pizzan teko alkaa sujua muutaman viikon harjoittelun jälkeen Jarmo Nefflingiltä kuin vanhalta mestarilta ikään. Jarmo opettelee pizzan pyöritystä Vähänpä tiesi helsinkiläisen Pihla Väänäsen äiti tyttärensä tulevaisuuden suunnasta innostaessaan tätä menemään ylioppilaaksi tulon jälkeen Sodankylään, Lapin opistoon matkailulinjalle. Erinomaisin paperein lukionsa päättänyt Pihla taivasteli kotona tietämättä oikein, mitä isona haluaisi tehdä, ja päätti sitten lähteä vähäksi aikaa katselemaan pohjoisen maisemia. Kun äitikin kannusti. Lappi otti ja vei Sodankylästä saatu matkailuinnostus johti Rovaniemen Ammattikorkeakoulun restonomilinjalle, monipuolisiin tehtäviin ohjelmapalveluyrityksissä, Lapin yliopiston matkailukoulutukseen opettajaksi, ja nyt kesän kynnyksellä Pohjois-Lapin Matkailun markkinointijohtajaksi. - Ei voinut jättää käyttämättä tätä mahdollisuutta, kun se avautui, hymyilee Pihla Väänänen. - Minulle Saariselkä on aina ollut Lapissa Se Paikka, jossa on jotain erityistä. Siinä on ainutlaatuista vetovoimaisuutta ja potentiaalia. Haastatattelua tehtäessä Pihla Väänänen oli ollut uudessa tehtävässä parisen viikkoa, aika oli mennyt palaveeratessa, taloon tutustuessa, meneillään oleviin projekteihin syventyessä. - On ollut mukava tulla uuteen paikkaan ja huomata, että koko ajan tapahtuu jotain. Että pyritään systemaattisesti kehittämään alueen palveluja, muun muassa meneillään olevan laatuprojektin avulla. - Se vähä, minkä tähän mennessä olen ehtinyt hahmottaa osoittaa, että esimerkiksi lasten ja nuorten palveluihin ollaan kiinnittämässä erityistä huomiota. Alueen yrityksiin ja toimijoihin Pihla Väänänen pääsee tutustumaan vasta kesän kuluessa, jotakin on kuitenkin jo selvinnyt: - En ole koskaan elämässäni ajanut autolla yhtä paljon kuin nyt, enkä kuitenkaan ole ehtinyt nähdä tästä valtavasta alueesta kuin pienen osan jouduttuani käymään muutaman kerran Inarin kirkonkylällä eri tapaamisissa, ja ajeltuani viikonloppuisin Rovaniemelle ja takaisin. - Meillä kuitenkin pohjoisimmat jäsenyritykset ovat aivan Jäämeren lähellä, joten ainakin tässä oppii ajelemaan pohjoisilla teillä. Luonto kutsuu Pohjois-Lapin Matkailun uusi markkinointijohtaja Pihla Väänänen uskoo Saariselkään ja koko yliseen Lappiin ja sen tulevaisuuteen. Helsinkiläistytön harrastuksen ovat muokkaantuneet Lapin maisemissa. Pihla Väänänen kertoo olevansa nykyään innokas hiihtäjä, laskettelija ja vaeltaja. - En minä sellainen himovaeltaja ole, joka viikkotolkulla rinkka selässä tiettömiä taipaleita kulkee, mutta mielelläni kävelen valmiilla reiteillä ja katselen luontoa, hän toteaa. - Täällä näihin harrastuksiin on todistetusti erinomaiset mahdollisuudet, muun muassa Suomen parhaat hiihtomaastot, joihin pääsee lähes suoraan kotiovelta. - Seuraavaksi hankin maastopyörän ja lähden sillä ajelemaan ja tutustumaan ympäristöön, lupaa Pihla Väänänen. Paitsi Saariselän luontoa, alueen innovatiivisuutta ja palvelutarjontaa, rakennettuja reittejä ja niiden antamia harrastusmahdollisuuksia, Pihla Väänänen kiittelee myös Saariselällä tapaamiaan ihmisiä, jotka ovat ottaneet tulokkaan hyvin vastaan, tehneet olon kotoisaksi alusta alkaen ja antaneet niin tukea kuin tietoakin. - Tänne on ollut helppo tulla, ja täällä on helppo viihtyä. Ritva Savela kuva: Pasi Ruotsalainen - Innostus yrittämiseen lähti oikeastaan toisilta yrittäjiltä. Olin vuoden verran puhelinmyyjänä, ja pääsin siinä yhteydessä juttelemaan paljon heidän kanssaan. Viesti oli selvä: vaikka kaikki kertoivat kuinka raskasta, aikaa vievää ja kuluttavaa yrittäjän elämä on, kukaan ei kertonut haluavansa luopua siitä työstä. - Ajattelin, että täytyyhän siinä jotain tavoittelemisen arvoista olla, kertoo Saariselän Siulassa Koti- Pizza-yrittäjänä aloittanut Jarmo Neffling. Uuden työn aloittaminen oli Jarmolle samalla paluu kotikonnuille. Vuosien harharetket muun muassa Turussa ja Oulussa ovat nyt ohi: - Pienten lasten kanssa huomaa, miten tärkeä sukulaisten ja tuttavien muodostama turvaverkko on, pohdiskelee Jarmo Neffling. Lappi on lappilaiselle muutakin kuin läheiset ihmiset: - Kyllä elämä täällä on toisenlaista, jotenkin kiireettömämpää ja rauhallisempaa silloinkin, kun tekee pitkää päivää. Aikaa tuntuu olevan enemmän kaikenlaisiin asioihin. Ajattelepa vaikka kaupassa käyntiä. Parkkipaikkoja ei tarvitse hakea tuntitolkulla, auton saa aina pysäköityä kaupan viereen. Esimerkiksi. Jarmo Neffling nauttii myös Lapin luonnosta; kalalle, hiihtämään ja vaeltamaan pääsee käytännössä kotiovelta silloin kun harrastaa haluaa. Soppeli harjoitusaika Uusi pizzayrittäjä aloitti työnsä harjoituksen kannalta parhaaseen mahdolliseen aikaan, silloin kun tunturissa oli kaikkein hiljaisinta. - Tämä sopi minulle oikein hyvin. Vaikka Koti- Pizza kouluttaa yrittäjät, ja perusasiat oppii siinä vaiheessa, on hieno juttu ettei työtä tarvinnut aloittaa sesonkina. Kaikki asiat ovat kuitenkin vielä uusia, ja olen huomannut että jo kahden asian tekeminen, eli asiakkaan kanssa keskustelu ja pizzan teko ei oikein tahdo onnistua yhtä aikaa. Koko ajan opitaan kuitenkin lisää, ja varmuutta työhönkin löytyy. Siulassa vireää yritystoimintaa - Vielä kun saisi pizzasta pyöreän... Tässä vaiheessa Jarmo Neffling hoitaa yritystään pääasiassa yksin. Hän on kuitenkin jo värvännyt avukseen tyttärensä, ja kunhan pienimmät lapset kasvavat, toiveissa on saada myös vaimo kumppaniksi. - Jalat täytyy pitää tiukasti maassa. Ei tässä haaveillakaan mistään mahdottomista asioista. Uskon kuitenkin lujasti Saariselän tulevaisuuteen ja siihen, että aikaisempi työkokemukseni terveydenhoitoalalta on antanut valmiuksia asiakaspalveluun, joten tulevaisuus tuntuu valoisalta. Tavoitteena on, että jossakin vaiheessa voisimme työllistyä vaimon kanssa molemmat tässä kokopäiväisesti. Muutaman työviikon aikana Neffling on ehtinyt tutustua Siulan muuhun väkeen, ja on tyytyväinen: - Täällä on otettu uusi mies tosi hyvin vastaan, ja koko talossa on hyvä ja elävä tekemisen meininki. Ritva Savela Saariselän Siulassa sijaitsee muun muassa Metsähallituksen opastus- ja neuvontapiste, josta saa tietoa Ylä- Lapin matkailupalveluista. Siellä voi myös tutustua upeaan Jäämerta kohti-näyttelyyn, jonka avulla pääsee tutustumaan arktisen alueen luontoon pohjoisessa Suomessa, Norjassa ja Venäjällä. Siulan palvelutarjontaan kuuluvat niin ikään matkamuistomyymälät, joista Hippupuoti on muuttanut alakertaan entisen Tonttulan tiloihin. Siwan myymälästä löytää nopeasti tarvittavat elintarvikkeet, ja suurempiin tiloihin muuttanut SkiWearmyymälä varustaa matkustavaisen tarvittaessa vaellusvaatteisiin monipuolisine valikoimineen. Pizzerian naapurissa Siulan Riista ja Kala myy pohjoisen parhaita kala- liha- ja marjatuotteita, ja tarjoaa lounasta, listaruokaa ja kahvia matkailijoille. INARIVIIKOT TANSSII LAULAA SOI - KALASTAA HUUHTOO TARINOI Ivalon Pelimannipäivät, Kaamanen, Inari ja Ivalo 6.7. Klo 7.00 Inariviikkojen avajaiset & Rajan Puun istutustilaisuus, Ivalo 6.7. Klo.00 Naisten ja nuorten uistelukisat, Inari 7.7. Klo 0.00 Inarin uistelukisat, Inari 7.7. Klo.00 Viihdekuoro Siulaset -konsertti, Ivalon elokuvateatteri Aslak 7.7. Klo.00 Vilpertti-teatterin esittämä Lampaansyöjät, Hotelli Kultahippu, Ivalo Lapin Kullankaivajain mestaruuskisat, Ivalo River Camping IFEM - Kokeellisen musiikin festivaali, Inari & Ivalo Klo 7.00 Lasten ilta Viljami-jäniksen kanssa, Ivalo River Camping 2.7. Klo.00 Ivalojoen kumilauttaretki yö Kultalassa, lähtö Saariselältä 2.7. Klo Jaakko Teppo ilta, Ivalo River Camping Klo 2.00 Yöttömän yön konsertti, Ivalon kirkko 2.7. Klo 2.00 Nellimin rännijuhla, Nellim 2.7. Klo 7.00 Koppelon Kyläjuhla, Koppelo 2.7. Klo 9.00 Väärtit soittaa ja laulaa laulukilpailu, Ivalo 2.7. Klo 2.00 Helmenkalastajat tanssit, Ivalo Tukkilaisten suomenmestaruuskilpailut Juutuanjoella, Inari Klo 0.00 Markkinat, Kultahovin piha, Inari Klo.00 Sevettijärven urheilutapahtuma Klo 9.00 Tukkilaiskonsertti, Inari Klo 2.00 Tukkilaistanssit Helmenkalastajat tanssittavat, Inari Klo 2.00 Sevettijärven lavatanssit, Sevettijärvi Klo 22.0 Old Riders Hurriganes Hurriganes-rockia, Kultahippu Hotel, Ivalo Klo 4.00 Harrastajateatteri Ivaloiset esittää: Kartalta karisseet, Inari (ensiesitys) Klo.00 Tukkilaisristeily, Inari Klo.00 Harrastajateatteri Ivaloiset esittää: Kartalta karisseet, Ivalo 2.7. Klo.00 Lasten onkitapahtuma, Ivalo Klo 5.00 Savottakahvilan Ollinpäivä, Saariselkä Klo.00 Harrastajateatteri Ivaloiset esittää: Kartalta karisseet, Ivalo 0.7. Klo.00 Watercross Blues -risteily, Inari 0.7. Klo 9.00 KKKK Kaiken kansan kuntokipaisu, Inari Klo.00 Ivalo-sity (Intrigue, Forbitten Fruits, The Rollover), Ivalo River Camping 0.7. Klo 2.0 Channel Four, Hotelli Ivalo..7. Klo.00 Watercross-kisat, Hotelli Ivalo.7. Klo 7.00 Ivalon Yrittäjänaisten kesäkeittiön arvonta, Ivalo.7. Klo Watercross Blues Malpractice ja Banjocaster, Hotelli Ivalo TERVETULOA INARIVIIKOILLE!

8 4 KESÄ 200 Jos Sä lipun nostat salkoon... i Saariselän Informaatio- ja liikekeskus Verkkoliite ilmoituksineen osoitteessa SIULA i Laadukkaat, kohtuuhintaiset tuotteet vapaa-aikaan ja ulkoiluun Mahtavaavajais ALE! Laulun mukaan lipun salkoon nostaminen tarkoittaa sitä, että laulaja ei turhan tautta ole menossa tapaamaan rakkaintaan. Kaamanen-Karigasniemi-tien varrella sijaitsevan Muotkan Ruoktun isännän, Hans Niittyvuopion perinteisellä saamenlipun nostolla on sama päämäärä: kun lippu hulmuaa salossa, matkustavainen tietää, että Muotkan Ruoktun ovet ovat auki, majoitusta ja kahvia löytyy. Ja tietenkin poronkäristystä, sitä Suomen parhaaksi valittua, jonka Hans tekee edelleen samalla taidolla, tunteella ja rakkaudella kuin ennenkin. Karhun soft shell takit miehille ja naisille MEILTÄ KOKO MAAILMA YHDELLÄ KERTAA, GOOASTA JÄNKHÄÄN. Kotipizza Saariselkä Siula Avoinna: ma-pe -2, la-su 2-2 Saariselkä -lippikset ,- ja Saariselkäpaidat meiltä (norm. 9,-) Sol s fleece-takit koot XS-5XL useita värejä Myös Inaripaidat meiltä! Meiltä löydät myös laadukkaat MBTjalkineet työhön ja vapaa-aikaan -20% Keyone-lippikset ja hatut Hatut norm. 25,90 e ja lippikset norm. 20 e. Lippiksiä usealla eri kuviolla. Koot: XS-XXXL Since 96 Kesän aukioloajat: 0- ma-la su suljettu avataan Siula-talossa, uusissa tiloissa 2.6. Tervetuloa! 5 arctic design! T U N U UUDIST HIPPU PUOTI gift shop souvenirs Laila Horsma e ll si k o st o le il is o il a lo tu e rv e T Hippupuotiin Siulan alakertaan! T: Marjo XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXx jos ei nappaa narratessa niin apu löytyy kalamiehen altaasta osta tuliaisiksi tai valmista ITSE: HERKKUJa KALASTA,porosta, RIISTASTA JA MARJOISTA Tervetuloa uudistuneeseen Hotelli Inariin! uusia huoneita upeat näköalat Inarijärvelle hyvät parkkitilat ruokalistaltamme jokaiselle jotakin lounas ark klo -5 siulan riista ja kala puh tuleppa välillä syömään niin jaksat taas! noutopöydästä 9,50 päivän lämmin ruoka klo. -6 Ateriaan SISÄLTYY myös SALAATTI, LEIPÄ, JUOMA SEKÄ KAHVI. olemme AVOINNA klo. -7, paitsi kesäsunnuntait kalassa (suljettu) TERVETULOA! liikkeemme löydät informaatio- ja liikekeskus siulasta, kelotie. Inarin kirkonkylä puh XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXx SUOMEN SUOSITUIN LÄHIKAUPPA PALVELEE SAARISELÄLLÄ JOKA PÄIVÄ 9-2

9 6 KESÄ 200 Verkkoliite ilmoituksineen osoitteessa 7 Saamelaisten suurhanke etenee Sajoksen peruskivi muurattiin Tässä rakennetaan kulttuurikeskusta, joka on tuonut investointeja Inarin kirkonkylälle jo ennen rakennusaikaa, hyödyttänyt yrityksiä rakentamisen aikana, ja luo uusia työpaikkoja valmistumisensa jälkeen. Sajos = tukikohta tai asentopaikka, jossa saatetaan viipyä pitkäkin aika. Inarin kirkonkylään rakennettava saamelaisten kulttuurikeskus on antanut jo ennen peruskiven muurausta uutta ilmettä koko kylälle. Kun päätös kulttuurikeskuksen rakentamisesta tehtiin, rohkaistuivat yrittäjät laajentamaan toimintojaan, ja usko Inarin kehitykseen on luja. Samaa lujaa uskoa on osoittanut myös Inarin kunta, jonka investoinnit alueelle ovat koko kuntakonsernina noin 2 miljoonaa euroa, totesi kunnanvaltuuston puheenjohtaja Teuvo Katajamaa peruskiven muuraustilaisuudessa. Katajamaan mukaan kulttuurikeskuksen arvoa saamelaisille ei voi mitata rahassa, kunnan ja kuntakonsernin satsauksen voi. Varsinaisen rakennuksen osalta se on noin viisi miljoonaa. Katajamaan mielestä tässä tapauksessa voidaan puhua sijoituksesta tulevaan. Katajamaa kiitti erikseen juhlapuheen pitänyttä kansanedustaja Hannes Mannista, joka on omalla henkilökohtaisella panoksellaan voimakkaasti vaikuttanut siihen, että hanke on näin pitkällä, ja että se voitiin rakentaa nykykyiselle keskeiselle paikalle. Seinät eivät riitä Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi painotti omassa puheenvuorossaan kulttuurikeskuksen merkitystä paikkana, joka tarjoaa puitteeet saamelaisten poliittiselle toiminnalle ja näyttely- ja esitystilat saamelaistaiteilijoille. Hän uskoo keskuksen rikastuttavan saamelaisten kulttuurielämää: - Uudelle keskukselle on jo saatu nimi, inarinsaamenkielinen Sajos. Saamelaisyhteisö on siis valmis vastaanottamaan uuden kulttuurikeskuksen. Mutta, seinät ja nimi eivät tee sisältöä, vaan saamelaisten itsensä tulee täyttää seinät saamelaistaiteella ja saamelaisella käsityöllä, saada talo raikumaan joiusta ja musiikista, ja täyttymään tanssista ja teatterista. Meidän tuleekin pohtia, miten saamelaiskäräjät ja Suomen valtio voivat lisätä taloudellista tukeaan saamelaistaiteilijoille, jotta seinien sisällä on riittävästi toimintaa. Näkkäläjärvi toivoi edelleen, ettei saamelaiskulttuurikeskuksesta tule vain matkailun vetonaulaa vaan aito saamelaisten kohtaamispaikka, jonka eri toimintojen kautta voitaisiin tuoda myös saamelaiskäräjien toimintaa lähemmäs saamelaisten arkea. - Näen keskuksen olevan tärkeä myös siksi, että se tarjoaa saamenkielisen ympäristön alueen saamelaisille ja erityisesti lapsille ja nuorille. Toivonkin saamen kielen muodostuvan keskuksen pääkieleksi. Kulttuurikeskus voisi toimia näin esimerkkinä saamenkielisistä palveluistaan myös muille viranomaisille, totesi Näkkäläjärvi. Kulttuurikeskus valmistunee ensi vuoden lopulla. (RS) Vähällä vaivalla lohta ja poroa Mahtavan Tenon varrella, Alakönkäällä matkalla Nuorgamiin, voi pistäytyä nauttimassa grilliherkkuja tai juopasemassa kupin kahvia Tenon Lohikellarin kioskilla, josta on mahdollisuus ostaa myös mukaan poroa ja lohta - jälkimmäistä tietysti, jos joki on ollut antopäällä. Tiskin takaa löytyy hymyileviä opiskelijatyttöjä, Erica ja Veera, joista jälkimmäinen eli Veera Kiviniemi on kuvassa. Fjellstuella syödään suomeksi Norjan Nejdenissä, heti Näätämön tullin jälkeen Suomesta mentäessä kyltti ohjaa matkustavaisia Fjellstueniin, jonka mökeissä on mahdollisuus yöpyä, ja jossa on myös A-oikeuksin varustettu ravintola. Fjellstuenissa käyvät, toisin kuin monessa muussa pohjoisnorjalaisessa paikassa, myös eurot. Kieliongelmiakaan ei tarvitse pelätä - palvelu pelaa selvällä suomenkielellä. Perinteikäs nejdeniläispaikka sopii niin ikään niille, jotka arkailevat Norjan ruokien mahdollista eksotiikkaa; keittiössä on taattua suomalaista osaamista, josta vastaavat Kaarina Parpala ja Elvi Semenoff. 7 9 Pohjan Tuli vaihtui Hillajänkään - Jos ei välillä uudistu, menee takapakkia, tuumailee Susanna Westerlund, joka otti rohkean askeleen puolituntemattomaan ja ryhtyi K-kauppiaaksi Utsjoella. Susanna ja Kari Westerlund ovat tulleet tutuksi hotelli Pohjan Tulen isäntäparina, joka aloitti oman yritystoiminnan oltuaan sitä ennen parisen vuotta työntekijöinä Susannan vanhempien matkailuyrityksessä. - Tulimme Utsjoelle vuonna 996, ja työtä on riittänyt mukavasti siitä alkaen. Nyt alkoi kuitenkin tuntua siltä, että jotain muutakin voisi kokeilla, ja kun Marjuskan väki oli lopettelemassa, siinä oli hyvä paikka uusille haasteille. Susanna Westerlundille asiakaspalvelu ja yritystoiminnan perusasiat ovat tietysti tuttuja, K-kauppiaan koulutuksesta huolehtii keskusliike. - Liikkeestä tuli K-Market Hillajänkä, ja vaikka tilat ovat toistaiseksi asettaneet rajoituksia, olemme pystyneet jonkin verran tekemään uudistuksia jo nyt. Susanna Westerlund on tyytyväinen siihen, että tontilla on tilaa laajennukselle, joka aloitetaan vielä tänä vuonna: - Laajennus antaa mahdollisuuden tavaravalikoiman monipuolistamiselle ja lisäämiselle ja sitä kautta tietysti myös paremmalle palvelulle. Vaikka kauppiaan tehtävät ovat kovin uusia, Susanna Westerlund on kertomansa mukaan päässyt hyvin mukaan liikkeen toimintaan: - Minulla on hyviä ja osaavia työntekijöitä, jotka ovat olleet korvaamattomana apuna totutellessani uuteen työhön, hän kiittelee. (RS) Susanna Westerlund kukkana kukkien keskellä. Uusi ura kauppiaana on lähtenyt mukavasti liikkeelle. Ready To Go.fi Inarilaisten oma täyden palvelun matkatoimisto Ivalontie 7, 9900 Ivalo Puh S-posti: Internet:

10 KESÄ 200 Verkkoliite ilmoituksineen osoitteessa 9 Toivasen Rantamökit majoittaa Inarissa jo toisessa polvessa Toivasen Rantamökit piiloutuu Inarin kirkonkylän lähellä Uruniemessä koivikon katveeseen. Alkukesän kulleroniitty hehkuu keltaista ja Inarijärvi liplattaa rantamättäisiin. Inarin ensimmäisiin lukeutuva mökkikylä pesee hiljalleen kasvojaan, kun uusi sukupolvi on astunut remmiin. - Remonttia on tehty pari vuotta. Rantaan mahtuu nyt kymmenkunta uisteluvenettä, vanhempiensa työtä jatkava Maija Toivanen laskee. Puulämmitteinen rantasauna on jo kunnostettu ja rantaan saatu uusi laituri, isompi remontti odottaa kuitenkin kunnallistekniikkaa, jonka myötä mökit voitaisiin varustaa talviasuttaviksi. Uudistuksista huolimatta Toivanen aikoo säilyttää mökkikylän siistinä, rauhallisena ja pienenä paikkana, jossa viipyy vielä hitunen 60-luvun retroakin vaikka sängynpäällisissä tai punaisissa palosangoissa. - Yötön yö, Inarijärvi, tähtitaivas ja revontulet näkyvät joka mökin ikkunasta. Eikä täällä ole valosaastetta, Toivanen viittoo Juutuanvuonon kaukaiselle vastarannalle. Mökit ovat omatoimisten matkailijoiden ja lapsiperheiden suosiossa. Samoin nuoret etsivät usein edullista majoitusta. Kalastajat pitävät paikkaa tukikohtanaan ja heidän saalistaimenilleen onkin varattu iso pakastin. - Moni vieras on käynyt täällä jo isän ja äidin aikana, jopa ulkomaalaiset, tytär kertoo. Inarista on hyvä tehdä päiväretkiä kauemmas Norjaan ja Tenojokilaaksoon tai lähemmäs Tuulispäälle, Lemmenjoelle, Otsamolle ja Pielpajärvelle. Kierros maailmalla toi takaisin Maija Toivasen inarinsaamelainen isä ja Kuopiosta kotoisin oleva äiti ryhtyivät vuokraamaan omakotitalonsa yläkerran huoneita turisteille 960-luvun alussa, kuten moni muukin perhe. Kirkonkylässä oli kova pula majapaikoista, sillä kesämatkailijoiden virta Nordkappiin ja Hammerfestiin oli juuri alkanut. Ajan myötä toiminta laajeni mökkikyläksi. - Kun me lapset tulimme aamulla tupaan, saattoi lattia olla täynnä makuupusseissa nukkuvia matkailijoita. Uruniemessä kaikki lapset kasvoivat turismiin, Toivanen kertoo. Maija Toivanen lähti jo varhain maailmalle. Hän kävi lukion Pieksämäellä Linnea kirkasti alkukesän Pohjoisen Tapahtumat Nyt! ilmestyy 5.7. Jakelu joka talouteen Inarin kunnassa viikolla 27. Telinejakelu matkailukohteissa syyskuun alkuun asti. Juttuvinkit ja ilmoitusasiat Pasille. Yht.tiedot sivulla 2. Poromuotia ja rumpuja Siidan näyttelyissä Moni urheilukalastaja pitää Toivasen Rantamökkejä tukikohtanaan.(kuva Maija Toivanen) Retro sävyttää pientä ja rauhallista mökkikylää Kukkaniitty ympäröi rantasaunaa. (Kuva Riitta Andreassen) Tämä on sellainen reilun matkailun paikka, jossa hyöty jää suoraan paikallisille ihmisille. Inariin maailmalta palannut Maija Toivanen haluaa säilyttää rantamökeissään hitusen retroa, menneen ajan henkeä. (Kuva: Helena Sahavirta) Toivasen Rantamökit tätinsä luona ja teki kesätöitä milloin Ruotsissa ja milloin Inarissa. Koulun jälkeen hän vietti pari vuotta Ranskassa, hankki Savonlinnassa matkailualan kouluksen, työskenteli Israelissa kibbutsilla ja Norjassa rannikkolaiva Hurtigrutenilla ja kävi Saariselällä eräopaskurssit. Elettiin vuotta 97 kun hän pestautui norjalaisen Royal Viking Line -varustamon risteilyaluksille, joiden mukana hän kiersi seitsemän vuotta maailman meriä. Pari vuotta maissa ja taas hän oli merellä: nyt Suomen ja Ruotsin väliä seilaavilla matkustajalautoilla. Välillä hän kouluttautui hierojaksi ja alkoi työskennellä Silja Symphonylla. Mutta kun laiva 2000-luvulla myytiin Tallinkille, järjesti uusi omistaja palvelut omalla tavallaan. Sen jälkeen Maija Toivanen ei kauaa harkinnut: hän tuli paluumuuttajana Inariin, asettui vanhaan kotitaloonsa ja alkoi elvyttää vanhempiensa aloittamaa mökkikylätoimintaa. Helena Sahavirta Mökkikylä Inarijärven rannalla Uruniemessä, noin kaksi kilometriä Inarin kirkonkylän eteläpuolella. Viisi 2-5 hengen mökkiä, joissa 2 vuodepaikkaa. Mökeissä keittomahdollisuus ja astiat sekä lämmin vesi, jääkaappi ja sähkölämmitys sekä vuodevaatteet ilman lakanoita. Lisäsiivessä suihkut ja WC:t. Avoinna kesän alusta syksyn loppuun. Lemmenjoen kultamailta kuuluu aina joskus iloisia uutisia isomushipuista, joita kaivajat löytävät, usein vuosikymmenten uurastuksen jälkeen - ja usein loppukesästä. Tämä kesä alkoi kultaperhe Telilän osalta toisin. Mika ja Risto Telilä löysivät heti kesän aluksi Linneaksi ristityn, yli grammasen isomuksen, kun työtä valtauksella oltiin tehty yhteensä vasta 29 tuntia, eli ennen kuin oikeastaan oli edes aloiteltu mitään tälle suvelle. - Uskoin, että isomuksen ovat kaivannon toisella puolella, mutta sielläpä ne odottelevat, naureskelee Mika Telilä. Mikalle isomus oli ensimmäinen näin suuri, Isä-Risto oli ollut mukana jo kaksitoista vuotta sitten, kun Marjut Telilä oli löytänyt kultahistorian tähän mennessä kolmanneksi suurimman isomuksen, eli Pikkumammutin, joka painoi peräti 25 grammaa, ja on kaikkien aikojen suurin Lemmenjoelta löydetty hippu. Linnea sijoittuu kaikkien aikojen rankinglistalla seitsemänneksi. Kärkeä on pitänyt vuodesta 95 alkaen inarilaisen Evert Kiviniemen 92,9 grammainen, jonka hän kertoi Linnea hohtaa kesäistä kultaa. (Kuva: Mika Telilä) löytäneensä Laanilasta Luttojoen latvoilta. Hipun löytöpaikasta on sittemmin esitetty erilaisia arveluita. On pohdiskeltu myös sitä, onko Evertin löytö sittenkään kaikkien aikojen suurin; Mikko-Aleksanteri Kiviniemen vuonna 90 löytämästä, 5 grammaa painaneesta hipusta oli ennen punnitusta lohjennut palanen, josta Iso-Aleksi oli kertomansa mukaan saanut sormuskullat... Isomushippu on iloinen asia, mutta tämän päivän tilanteessa Mika Telilä ei aivan täysin sydämin voi siitä riemuita. Uusi kaivoslaki uhkaa lopettaa Lemmenjoen konekaivun, ja jättää arvomineraalit maan uumeniin: - Koska muutamat kaivajat ovat Pekkarisen kaivajien omaisuuden sosialisoinnin (kaivoslain) myötä alkaneet jo ajamaan tuotantoa alas menetettyään myös investointihalukkuuden, näitä ei enää monena vuonna löydy. - Kaivumäärät tulevat romahtamaan kuten kullantuotantokin. Kullankaivajan ammatti on kriminalisoitu - yritä nyt tässä sitten juhlia yhtä hippua omaisuuksien jäädessä kaivolain myötä maahan, tuhahtaa Mika Telilä, joka kertoo kuitenkin olevansa noin muuten poositiivisella ja iloisella mielellä. (RS) Inarin kirkonkylässä sijaitsevassa saamelaismuseo Siidassa esitellään kesän ja syksyn aikana ainutlaatuista pohjoista käsityötaitoa, kun nähtävillä on sekä korkeatasoista poron nahkasta ja luusta luotuja muotiasusteita että huippulaadukkaita rumpuja. Näyttelyn Rumpujen äiti on Tenonvarren Rovisuvannosta kotoisin oleva saamelainen taiteilija Elli Maaret Helander. Hänne taiderumpujensa pintaa peittävät maalaukset kertovat saamelaisia tarinoita osin perinteeseen pohjautuen, osin uutta luoden. - Rummun valmistaminen voi olla tekijälleen myös parantava kokemus, toteaa Helander. Saamelaiselle noidalle rumpui oli kommunikaatioväline jumalmaailmaan ja sitä käytettiin muun muassa parantamisriiteissä. Elli Maaret Helander toivoo, etteivät ihmiset pelkäisi rumpuja, vaan näkisivät ne osana rikasta saamelaista kulttuuriperintöä. Hänelle rummun valmistaminen ja sen kuvittaminen ovat antoisa matka omaan menneisyyteen ja nykypäivään. Helanderin rumpujen kuvitus pohjautuu jossakin määrin perinteisten saamelaisten noitarumpujen kuvituksiin. Tyylin tekee omaperäiseksi persoonallisen muotokielen ja uusien kuva-aiheiden sisällyttäminen perinteisten symbolien joukkoon. Perinteisten noitarumpujen kuvamaailma rakentuu joko aurinkokeskeiselle tai kerroksiselle käsitykselle maailman rakenteesta keskeisine jumalhahmoineen ja elementteineen. Helanderin rummut kuvittavat saamelaisia tarinoita ja suhdetta sekä fyysiseen ympäristöön että henkimaailmaan. Rummut ovat yhtä aikaa sekä yhteisöllisiä että henkilökohtaisia. Huippumuotia porosta Via della moda in renna -erikoisnäyttely on rakennettu ostoskadun muotoon muotimaailman esikuvien mukaisesti. Porolle omistetulla muotikadulla on tarjolla innovatiivista designia, jonka lähtökohtana ovat erilaiset porosta saadut raaka-aineet. Perinteisen saamelaisen vaatetuksen materiaalina ovat olleet porosta saadut materiaalit, nahka, talja, sarvi, luu ja jopa jänteet nahan ompelulankana. Nykyisin nämä materiaalit jäävät usein hyödyntämättä. Poro muotiin -hankkeen tavoitteena on lisätä poromateriaalien käyttöä ja tunnettuvuutta. PoroFashion-näyttelyn muotikadulla porotuotteiden status nousee symbolisesti maailman halutuimpien merkkitavaroiden rinnalle. PoroFashion -näyttelyssä esitellään Poro muotiin hankkeessa järjestettyjen työpajojen ja designkilpailun tuotteita. Poro IN! -designkilpailun tavoitteena oli kannustaa kehittämään uusia tuotteita poromateriaaleista ja lisätä näiden materiaalien tunnettuutta myös Etelä-Suomen muotoilijoiden ja suunnittelijoiden parissa. Kilpailuun saapuneiden 47 kilpailuehdotuksen joukosta voittajiksi valittiin kaksi työtä: Katja Lettisen muotoilema poron konttiluusta ja hopeasta valmistettu korusarja ja Pekka Tuomisen taittoveitsi teräksestä ja poronsarvesta. Nämä ja monet muut designuutuudet ovat esillä Siidan PoroFashion -näyttelyssä. PoroFashion -näyttely Siidassa kesäkauden aina 9.9. saakka, Rumpujen äitinäyttely lokakuulle asti. Siida on avoinna joka päivä kello 9-20.

11 20 KESÄ 200 Verkkoliite ilmoituksineen osoitteessa 2 Neidenissä avautuu Itäsaamelainen museo 60 vuotta kauppaa Karigasniemellä 60 vuotta kauppaa Karigasniemellä - tuntureiden kainalossa 0 MARKET Norjan Neidenissä eli Ala-Näätämössä rakennetaan parhaillaan Itäsaamelaisen museon (Østsamisk museum, Nuõrttsaa mi mu zei) perusnäyttelyä. Museo avataan vielä tänä vuonna, mikäli perusnäyttely valmistuu aikataulussaan. Museon perusnäyttely jakautuu kolmeen osaan. Niistä ensimmäinen, Ihmiset, kertoo kolttien esihistoriasta, kielestä, uskonnosta, luonnonvarojen käytöstä, käsitöistä ja yhteiskuntarakenteesta. Toinen osa, Maa, kulkee vuodenaikojen läpi. Se käsittelee aikaa 600-luvulta 00-luvulle ja esittelee itäsaamelaisten seitsemän historiallista asuinaluetta. Kolmas osa, Maailma, kertoo niistä murroksista, joiden keskellä itäsaamelaiset ovat eläneet viikinkiajasta II maailmansodan loppuun asti. Maailma-osa kertoo myös nykyajasta - aiheista, jotka liittyvät muun muassa kolttasaamelaiseen identiteettiin ja muutoksiin koltansaamen asussa. Museon perusnäyttelyyn tulee toistasataa esinettä, jotka ovat peräisin sekä esi- että historialliselta ajalta. Ne saadaan lainaksi Norjan Kansallismuseosta Oslosta, Tromssan yliopiston museosta ja Kirkkoniemen Rajaseutumuseosta. Näyttelyyn on myös tilattu Suomen Museovirastolta noin kaksisataa itäsaamelaisia esittävää valokuvaa, joista osa on otettu Venäjällä. - Mielenkiintoista, kolttasaamelaisuuden juurista kertovaa arkeologista materiaalia on saatu kaivauksista, joita on tehty Kjelmøyan saarella Kirkkoniemen edustalla, kertoo museonjohtaja Honna Havas. Paikalta löydettiin Paatsjoen kolttien noin vuotta vanha asuinpaikka jo vuonna 907. Paikalla on kaivettu myöhemmin myös 90-luvulla. - Asuinpaikalta on löydetty suuri määrä peuranluusta valmistettuja ongenkoukkuja ja nuolia. Nuolet viittavaat siihen, että koltat metsästivät osan vuodesta sisämaassa muun muassa peuroja. Myös hirviesineet ja majavanhammaslöydöt viittavat siihen, että Kjelmøyan asukkailla oli yhteyksiä sisämaahan, Havas kertoo. Kaivauksissa löydetyn keramiikan kuviointi kertoo siitä, että saamelainen identiteetti alkoi muotoutua jo tuolloin laajalla, saamelaisten asuttamalla alueella Kuolassa ja Skandinaviassa. Neidenin itäsaamelaisen museon arvokkaimpia näyttelyesineitä tulevat olemaan hopeiset kaula- ja rannekorut, jotka on ajoitettu 00-luvulle. Ne löydettiin Neidenin Kolttakentältä 950-luvulla. Itäsaamelaisen museon rakentaminen on maksanut 42 miljoonaa kruunua, minkä lisäksi perusnäyttelyn kokoamiseen käytetään noin 5 miljoonaa kruunua. Sisäänpääsy Itäsaamelaiseen museoon tulee olemaan ilmaista. Teksti: Helena Sahavirta Kuva: Juha Kauppinen Museonjohtaja Honna Havas osallistuu museon perusnäyttelyn suunnitteluun. KARIGASNIEMI PUH , FAX Palvelemme kesäaikaan: ma-pe la su Tervetuloa! HÄRKÖNEN Tervetuloa tutustumaan uudistettuun kauppaan ja uuteen tuotevalikoimaan! Terveisin kauppias Seppo Härkönen Merisaamelaisten museo vuonon pohjukassa Várjjat Sámi Musea (Varanger Samiske Museum) esittelee merisaamelaista kulttuurihistoriaa Varanginvuonon pohjukassa Pohjois-Norjassa. Museo sijaitsee Uuniemen (Nesseby) kunnassa Varangerbottenin kylässä, Vesisaareen ja Kirkkoniemeen vievien teiden risteyksessä. Museon perusnäyttely piirtää kuvan merisaamelaisten elämästä Varanginvuonon rannoilla vanhemmasta kivikaudesta tähän päivään. Perinteisen esineistön lisäksi esillä on kivikautisia löydöksiä ja kalmistolöytöjä. Perusnäyttelyssä on seitsemän osa-aluetta, jotka ulottuvat viimeisestä jääkaudesta nykypäivään. Näyttely kertoo muun muassa alueen ensimmäisistä asukkaista noin vuotta sitten sekä esikristillisestä uskonnosta, asumismuodoista ja hautaustavoista. Esillä on myös merisaamelainen elämäntapa 900-luvun alussa sekä nykypäivänä. Museossa on esillä myös tämän päivän saamelaiskäsitöitä koko saamelaisalueelta. Museon yhteydessä on Stállobiedju, lastenkamari, jossa perheen nuorimmat voivat tutustua saamelaisiin taruihin ja satuihin sekä leikkiä, kiipeillä ja liukua. Museossa on kahvila ja museokauppa ja sen ulkoalueelle on rakennettu perinteinen merisaamelainen asuinympäristö sekä tulistelupaikka ja lasten leikkipaikka. Lähistöllä on myös lintujen suojelualue. Museon alueella järjestetään 2. elokuuta Vuonnamárkanat eli perinteiset Vuonomarkkinat, joilla myydään paikallisten valmistamia kotitekoisia tuotteita ja lähiruokaa. Museon hoidossa on myös Mortensnesin muinaismuistoalue (Ceavccageađge), joka sijaitsee Vesisaareen vievän tien varrella. Paikalla on viitoitettu kulttuuripolku, joka vie läpi esikristillisen kalmiston ja eri aikakausilta periytyvien uhrija asuinpaikkojen. Paikalla on näyttely ja pieni kahvila, joka on kesäsesongin aikana avoinna päivittäin -6. Várjjat Sámi Musea on avoinna joka päivä klo 0- sekä muulloin ma-pe klo 0-5. Pääsymaksu aikuiset 50 kr, lapset 0 kr, alle kouluikäiset ilmaiseksi. Härkösen mökit Tenolla ja tunturissa Akuvaara 44 m2 + parvi + sauna. Akukoskella 25 km Karigasniemeltä Utsjoelle päin. Varustelu: täydellinen astiasto, jääkaappi + pakastelokero, kaasuhella ja uuni, lähdekaivo. Sirma, 4 m 2, max. 4+2 aikuista Viihtyisä, lautarakenteinen lomaasunto Tenojoen rannalla, Norjan puolella, Sirman kylässä, Utsjoelta km. Varustelu: täydellinen astiasto, jääkaappi + pakastelokero, kaasuhella ja uuni, sähkö aggregaatista, radio/cd-/kasettisoitin, kalastusvälineet, vene. Rovisuvanto Uusi, korkeatasoinen huvila Tenojoen törmällä, 0 km Karigasniemeltä. Täydellisesti varusteltu. Oh, keittiö, mh, yläkerta mh, sauna. Jegelväjoki Erähenkinen, 4 hengelle, keittomahdollisuus, sauna, puronvarressa, tammukkajoki, hyvät riekkomaat ympäristössä. Oikea erämiehen tukikohta. 6 km Karigasniemeltä Tenonvarrentietä Utsjoelle päin, kilometri Tenolle. Mökkejä myös Norjan Iesjärvellä Tiedustelut ja varaukset: Seppo Härkönen, Karigasniemi, Teksti: Helena Sahavirta Kuva: Juha Kauppinen Várjjat Sámi Musea esittelee merisaamelaista kulttuurihistoriaa Varanginvuonon pohjukassa Pohjois-Norjassa. Hyvää kesää, kireitä siimoja!

12 22 Verkkoliite ilmoituksineen osoitteessa KESÄ 200 Suoprofessorin kultainen kesä Saamelaismuseot Miehet ja poro poseeraavat Tankavaarassa 947. Aulis Kajanto ja Rauno Ruuhijärvi (vas.) Kuva on otettu läheltä paikkaa, jossa Max Peronius meni miinaan Matka haaveiden kultamaille Rauno Ruuhijärven nuoruuden kultaseikkailu alkoi kesäkuun ensimmäinen päivä vuonna 947. Syynä retkeen oli hänen ruotsinopettajansa Aulis Kajanto, joka oli kaivanut jo ennen sotia vuosikausia Laanilan seudulla ja Moberginojalla. Ruuhijärvi oli pyytänyt lupaa päästä mukaan ja yllätyksekseen saanut, Kajanto kun ei ollut ihmisenä helpoimmasta päästä. Kohteena oli Virtasen veljesten valtaus Tankavaarassa nykyisen matkailukylän kupeella. Pahanojan lammen kaivuutyömaata Pellisen, Kokko-Heikin ja Isolan kätten jälkiä. Etualalla tammi, joka ohjasi Sotajoen uuteen, kaivettuun uomaan. Kuvassa Rauno Ruuhijärvi koiran kanssa. (Kuva: A. Kajanto). Linja-autossa Ruuhijärven vierustoveriksi osui rovasti Yrjö Aittokallio, joka oli matkalla Utsjoelle. Tämä kertoi matkan aikana kokemuksiaan Laanilan partisaanihyökkäyksestä, jossa venäläiset tulittivat ohiajanutta linja-autoa kohtalokkain seurauksin. Kuljettaja kuoli ja lähes kaikki matkustajat saivat osumia. Aittokalliokin haavoittui vatsaan. Piispa Wallinmaalle kävi tunnetusti vielä huonommin. panoslaatikoita ja kaikenlaista sotarihkamaa. Jostain syystä juuri kultamonttujen ympäristöön oli kylvetty sadoittain panssarimiinoja. Kajanto epäili sen johtuneen saksalaisesta arkkitehti Thiedestä, joka yritti paikalla koneellista kaivua ennen talvisodan syttymistä, mutta joutui luopumaan viranomaisten ajettua hänet maasta. Thieden itsensä väitettiin käskyttäneen miinoitukset alueelle. Kaivosmontun lähelle kuusen juurelle oli kasattu jumalaton läjä panssarimiinoja eri puolilta maastoa. Miinojen läsnäolo tuntui kaiken aikaa painostavalta, ne olivat vielä purkamattomia ja vain 20 metrin päässä miesten vanerikämpästä. Kajanto oli katkera ystävänsä Max Peroniuksen menehtymisestä miinaan. Edellisenä kesänä Peronius oli nostanut varovasti löytämäänsä panssarimiinaa syrjemmäksi, muuta ovela saksalainen oli kytkenyt sen alle käsikranaatin, joka laukesi ja räjäytti Peroniuksen sylissä olleen miinan. Koska miina räjähti tavallaan ilmassa, oli maahan syntynyt kuoppa pieni. Peroniuksesta itsestään ei jäänyt paljoakaan jäljelle. Ruuhijärvi sattui löytämään toisen Peromiuksen saappaista, jossa oli vielä kantapääosa tallessa. Se oli lentänyt kymmenien metrien päähän... Tankavaaran arkea Kajannon ja Ruuhijärven kullankaivuu Tankavaarassa tapahtui tuona kesänä lähellä paikkaa, jossa nykyään sijaitsee Max Peroniuksen muistomerkki. Kulta oli moreenissa noin metrin syvyydessä, lähellä kalliota. Virtasen veljekset kaivoivat heidän kupeellaan, puron toisella puolella, mutta siirtyivät seuraavana kesänä ylemmäksi, paikkaan, josta löytyi kuuluisa gramman sekahippuisomus. Virtaset asuivat yhä pystyssä olevassa Thieden kämpässä, jossa myös kauhavalaisten kulta punnittiin tarkasti joka ilta. Kajannon hakku heiluu Tankavaarassa 947 (Kuva: R. Ruuhijärvi) Kultaa kertyi kesän mittaan Ruuhijärvelle 40 grammaa, ja suurin hippu oli 2-grammainen. Miehet kaivoivat enimmäkseen vuorotellen. Kajannon saalis oli hiukkasen parempi, sillä Ruuhijärvi oli mieltynyt myös retkeilemään lähimaastoissa. Kajantokaan ei ollut erityisen uuttera kaivuumies ja rännivedestä oli alituinen puute. Asunnokseen he rakensivat saksalaisten jättämistä vanerilevyistä kevyen kämpän, jossa oli kamiina sisällä. Sääskiparvet ryntäilivät joka kolosta sisään. Ruoka Ruosteojan kaivospiiri oli periytynyt Virtasen veljeksille Taunolle ja Joukolle heidän isäpuolensa Max Peroniuksen räjähdettyä miinan mukana ilmaan edellisenä kesänä. Paikalla kävi kesän aikana monenlaisia tutkijoita, mm. vuoden alussa kaivostarkastajaksi valittu Herman Stigzelius ensimmäisellä tarkastusmatkallaan, sekä professori Aarne Laitakari yhdessä rajavartioston päällikkö kenraali Vainion kanssa.. Lopuksi he kävivät Pahaojalla katsomassa KokkoHeikin porukan padotustyömaata, joka olikin vaikuttava. Pato oli juuri valmistunut ja ensimmäisiä näytteitä otettiin joen pohjasta. Seuraava kesä jäi kuitenkin väliin Ruuhijärveltä, sillä opiskelu alkoi kutsua. Ruuhijärvestä tuli biologi, ja kullanhuuhdonta jäi. Kajanto yritti vielä 94 Moberginojalla, mutta lähti lopulta hänkin kokeilemaan Lemmenjoen rikkaiksi kohuttuja kultapaikkoja. Ruuhijärveltä jäi kaatuneen kelon alle piiloon hakku ja vaskooli jonnekin Härkäselän ja Mobergin välille. Lienevätkö siellä vieläkin? Teksti: Vesa Luhta Kuvat: Aulis Kajannon Voigtländerkameralla Rauno Ruuhijärvi ja Aulis Kajanto anár inari HeaHttá Hetta Če vetjäu rr sevettijärvi Peuratie 5, enontekiö puh nuõrttsaa mi ä rbbvuõttpõrtt Kolttien Perinnetalo sevettijärventie sevettijärvi puh inarintie 46, 9970 inari puh Ravintola Sarritista lounaat a la carte ja kahvilaherkut! Tervetuloa nauttimaan ja viihtymään! Matka Mobergille ja Sotajoelle keitettiin useimmiten ulkona. Kajanto piti huolen, että ruoka oli hyvää, etupäässä herkullisia säilykkeitä, joita hankittiin Vuotson Taka-Lapin kaupasta. Kullan hinta oli tuolloin korkea, ja myydessään puolet saaliista, Ruuhijärvi sai hyvät opiskelurahat. Isommat hiput hän säilytti ja teetti niistä myöhemmin vaimolleen rannerenkaan. 970-luvulla hänen kodissaan kävi varkaita rannerengas oli kelvannut mieluusti voroille ja katosi sen tien. Elokuun 5. päivänä miehet jättivät Tankavaaran ja lähtivät valmistelemaan seuraavaa kesää taluttamalla polkupyörällä varusteita Moberginojalle. Yöpyessään matkalla Härkäselän kämpässä sinne työntyi mies, joka esittäytyi Hepo-ojaksi ja oli tulossa hänkin kaivamaan Lappiin kultaa. Lemmenjoen kultahuhut kiersivät jo, ja samana syksynä hänestä tulikin Lemmenjoen ensimmäinen vakioasukas. Mobergilla miehet tutkivat Kajannon aikaisempia monttuja. Kämpällä asustivat tuolloin mm. Elias Mäen perhe sekä Böök-niminen kaivaja, joka oli juuri lähdössä etelään. Böök oli jo eläkeiässä. Hän oli kiertänyt vuosia merillä ja hallitsi koko joukon maailman kieliä. Töitä hän teki mahdollisimman laiskasti, ja siksi kultaakin löytyi yleensä hyvin vähän. Hänkin oli kiertänyt kultamaita jo kymmenen kesän ajan. Kaivuun ohessa Ruuhijärvi vaelteli lähiseudun tuntureilla ilman karttaa. Raututunturit, Nattaset ja Tankavaarat tulivat kuitenkin tutuiksi. Kerran hän huomasi Purnumukan tienhaaran paikkeilla seisovansa keskellä pioneerien rajaamaa purkamatonta penaalimiinakenttää. Pelottava kokemus tuli uniin vielä vuosien päästä. Miinoja, miinoja, miinoja Alkuperäinen Mobergin kämppä Sotajoella. (Kuva: R. Ruuhijärvi 947) 24 KokkoHeikki vaskaa Sotajoella 947. (Kuva: R. Ruuhijärvi) 2 lännestä itään Kauhavalainen 7-vuotias nuorukainen Rauno Ruuhijärvi sai toteuttaa monen haaveileman unelman kesällä 947. Hän pääsi kokeneen kullankaivajan oppiin kokonaiseksi kesäksi tuolloin villiin Tankavaaraan. Myöhemmin Ruuhijärvi kunnostautui suotieteilijänä tutkien mm. Lokan altaan alle jäävää kasvillisuutta useiden kesien ajan. Hänestä kehkeytyi merkittävä luonnon puolesta puhuja, joka toimi 90- luvulla pitkään Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtajana ja on edelleen liiton kunniapuheenjohtaja. Maisteri Kajanto oli lähtenyt jo ennen koulun päättymistä pohjoiseen, ja nuori Rauno Ruuhijärvi paineli perässä. Juna toi nuorukaisen Rovaniemelle, josta hän jatkoi seuraavana päivänä postiautolla kohti tarujen kultamaata. Lapin sodan aikana saksalaisilla oli puolustuslinja Tankavaaran kohdalla. Metsät olivat täynnä korsuja, Härkäselän kämppä, puolimatkan krouvi Lapin kullan tiellä. (Kuva: R. Ruuhijärvi) Böök lähdössä etelään piippuineen ja poronsarvineen Moberginojalla 947. (Kuva: R. Ruuhijärvi) Siidassa ulkomuseon yleisöopastuksia kesä-heinäkuussa Siidan ulkomuseoon pääsee tänä kesänä tutustumaan oppaan johdolla. Opas johdattaa vieraat 50 vuotta ajassa taaksepäin 50-luvulle, aikaan jolloin Inarissa oli vain muutama pieni rakennus ja elämä rytmittyi kahdeksan vuodenajan ympärille. Yleisöopastus järjestetään joka torstai kello 2. Opastus kestää reilun tunnin ja se sisältyy Siidan pääsylipun hintaan. Opastus ei ole tarkoitettu ryhmille. Ulkomuseon ryhmäopastuksista voi kysyä lisää Siidan asiakaspalvelusta: puh Inarijärven rantaan sijoittuvalla, seitsemän hehtaarin laajuisella ulkomuseoalueella esitellään tyypillisiä kalastajasaamelaisten ja porosaamelaisten asuinmuotoja, sekä heidän pyyntitapojaan. Alueella voi tutustua muun muassa Tirron rakennuksiin, jotka ovat peräisin 50-luvulta. Yhteensä merkittyjä kohteita alueella on lähes 50. MARKET NÄÄTÄMÖ elintarvikkeet päivittäistavarat polttoaineet A24-seteliautomaatti kalastustarvikkeet ja -luvat Puh. (06) , gsm Avoinna ark. 9-9, la-su 9-20

13 24 KESÄ 200 Verkkoliite ilmoituksineen osoitteessa 25 Kuva: Juha Kauppinen HARRI ON KALA Thymallus timjami ajuruoho 7 VENEAIKATAULU LEMMENJOELLA 200 TIMETABLE - FAHRPLAN Petteri Kyrön teoksia on esillä Ivalon kirjastossa kesäkuun ajan. Innoittajana luonto - aktivoijana kaamos Inari on tunnettu luovien ihmisten kotikuntana. Pohjoinen Lappi kasvattaa varsinkin kuvataiteilijoita, joille alueen ainutlaatuinen luonto on jatkuvasti muuttuva, aina yhtä ehtymätön työnteon perusta. Pohjoisesta luonnosta löytää aiheensa myös ivalolainen Petteri Kyrö, joka lähti aikoinaan Limingan taidekouluun opiskelemaan, ja pääsi kotikuntansa tietoisuuteen 90-luvun lopulla, jolloin paikallinen Lions-klubi valitsi hänen ölyvärimaalauksensa joulukortin malliksi. Sen jälkeen on tapahtunut paljon, Limingassa öljyväreillä opiskellut Petteri on pikku hiljaa siirtynyt akvarelleihin: - Akvarellimaalauksen olen opetellut itse kantapään kautta kokeilemalla eri tekniikoita. Taidekoulussa opiskelin öljyväreillä maalausta. Vesivärejä koulussa en käyttänyt muuten, kuin värioppitunneilla värejä sekoittaen, ne kun ovat hieman halvempia käyttää. - Akvarellimaalaukseen innostus tuli vähän pakon edessä, kun työtilaa ei ollut öljyvärien käyttöön, kertoo Petteri Kyrö. Hän lukeutuu niihin, jotka viihtyvät kaamoksensa ja löytävät sen rauhassa parhaan luomisvireensä: - Minulla on tapana maalata yleensä kaamoksen aikaan tai sen jälkeen. Silloin, kun ensimmäinen auringonkajo näkyy. Kuten niin monet muutkin ylisen Lapin ihmiset, Petterikin elää vuodenaikojen rytmissä, luonnon mukana, sen ehdoilla. Inarijärvi on tärkeä, kalastus verissä. Vesille pääseminen voittaa jopa aktiivisen taiteellisen työn: - Inspiraatio loppuu keväällä, kun aloitan veneiden huollot, tai viimeistään silloin, kun vedet vapautuvat jäistä ja pääsen kalalle. Aiheiden etsintä, tulevien töiden hahmottuminen, tulevan kaamoksen aherruksen pohjan luominen ei kuitenkaan häviä taiteilijan mielestä kesälläkään: - Inarijärvi on minulle tärkeä paikka, sieltä olen moneen tauluun aiheet löytänyt. Otan paljon valokuvia reissuilla ja käytän niitä joskus akvarelleissa apuna, lähinnä väreissä ja valossa. - Muutamiin uusimpiin tauluihin olen suunnitellut värien sekoitukset, valokohdat ja varjot etukäteen ja kirjannut ne muistiin. Siitä on apua tulevaisuudessa, kun miettii värien sekoituksia pitkän maalaustauon jälkeen. Petteri on innokas perhokalastaja, joka tuntee myös Juutuajoen apajapaikat, eikä Tenon lohikaan ole outo pyyntiveriselle miehelle. Kalastukseen liittyy niin ikään Petterin kesätyö kalanviljelyslaitoksella - taide ei vielä elätä miestä. Käsityöläiseksi Vielä nyt tarvitaan ulkopuolista työnantajaa elannon turvaamiseksi. Petteri Kyrön suunnitelmissa on kuitenkin mahdollisimman pian pystyä elättämään itsensä taiteen tekijänä ja käsityöläisenä. - Vuosina 200 ja 2009 opiskelin Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa saamenkäsityöartesaanin linjalla eri materiaalien tuntemusta ja työskentelytapoja. Materiaalina olivat poronsarvi, poronkynsi, poronluu, sisna, koivupahka, koivu ja hiiliteräs. - Valmistin siellä muun muassa kuksia, sarvikoruja, puukonteriä, puukonkahvoja, puukontuppeja ja perhorasiakin tuli tehtyä. Yritän kehittää käsityötaitojani jatkuvasti, korkeatasoiselle käsityölle on kysyntää nykymaailmassa, ja materiaalit löytyvät läheltä, pohdiskelee Petteri Kyrö. Ritva Savela Petterin taidokkaat työnäytteet Saamelaislaueen koulutuskeskuksesta todistavat käsityötaidoista. Harri eli harjus on pohjoinen kirkasvetisten jokien, järvien ja lompoloiden kala. Se on toinen keväällä kutevista lohensukuisista kaloistamme. Se toinen on kuore eli norssi. Harrin paras tuntomerkki on sen purjemainen selkäevä, joka jo kiloisella kalalla on huomattavan komea. Harri viihtyy jokien nivoissa ja suuremmissa vesissä sorapohjaisilla kivikkorannoilla sekä karikkojen kupeissa. Hehkeimmän tähänastisen harrielämyksen koin Tsurnun reitin eräällä pitkällä koskella noustessamme Sinkkosen kanssa sitä ylös kera kanootin. Emme kalastaneet. Siihen joki oli liian matala. Kristallin kirkkaassa vedessä aivan liki rantatörmää oli parvi 0,5,0 kg harjuksia päät kohti ylävirtaa odotellen sieltä ujuvaa ravintoa. Kirkas auringon paiste sai kalojen evät kiuhtaamaan purppuraan ja turkoosiin. Eräs parven suurimmista säntäsi myötävirtaan selkäevä nivan pintaa viistäen valon korostaessa sen ylenpalttista kauneutta. Sitä me ikääntyneet, nuoruuden saalistusvietin kadottaneet kalamiehet katselimme ihaillen. Harrin tieteellinen nimi on thymallus thymallus. Thymallus on yhtä kuin timjami eli ajuruoho. Timjami on taas jokaisen emännän ja joidenkin isäntienkin tuntema mauste monille rääteille. Jos hajustelet vastaperattua harria, et voi olla aistimatta timjamin eli ajuruohon hienostunutta tuoksua. Lipalla ja perholla Kalastetaan sitten lipalla tai perholla, ei välineiden tarvitse olla järeää luokkaa, vaikka harri äityisi isoksikin. Suurimmat yltävät tätä nykyä päälle parin kilon, mutta tavallisimmillaan puoleen kiloon. Asetuksen määräämä alamitta 0 cm, on käypä ruokakalaksi ainoastaan ns. survivaltilanteessa. Yli neljänkymmenen Yrittäjien Joiku Oy:n sääntömääräinen YHTIÖKOKOUS pidetään yhtiön toimistossa Ivalossa Ruskatie alkaen klo 2. Käsitellään sääntömääräiset ym. esille tulevat asiat. Osakkaiden yhtiökokoukselle mahdollisesti esittämät asiat jätettävä kirjallisesti viikkoa ennen hallitukselle. Kokouksen pöytäkirja on nähtävillä yhtiön toimistossa. Hallitus vuoden kokemuksella väitän harrin olevan ruokana parhaimmillaan juuri puolikiloisena. Silloin se ei ole vielä puolimetrinen, joka painaa noin kilon ja on enemmän komeaa katseltavaa kuin nautittavaa. Mutta tämä on makuasia. Ei kiistellä. Harrin voi paistaa. Kalakeitossa se on oivallinen, savukalana erinomainen ja suolakalana paremman puutteessa kelvollinen. Kun kalastusvälineenä on ns. virveli, on vieheenä parhaimpia Aglian kuparikakkonen sekä Kalkkisten veljesten Hannun ja Kalevin Lottolippa. Niillä saalista pitää heltiämän, kun harri on otillaan. Ja kun se on otillaan, ota sitä siitä huolimatta vain sen verran mitä ruuaksesi tarvitset, sillä harri säilyy vain illasta aamuun runoilijan kala. Matsutake ja sashimi Olen useana kesänä löytänyt Inarijärven eräästä saaresta sienen nimeltään tuoksu- valmuska. Se on japanilaisten asiantuntijoiden mukaan jopa parempi kuin heidän kotimaassaan supersuosittu matsutake, joka on raakanakin syötävää kuten meidän tuoksuvalmuskamme. Siitä olen tehnyt muhennoksen ja nauttinut sen kera paistetun harrin. Tänä kesänä teen harrista sashimia. Perkaan kalan nahattomaksi ja ruodottomaksi. Pienessä kupissa on soijaöljy kera wasabijauheen. Harrin palat kastetaan siihen ja nautitaan lisukkeena marinoitua tuoksuvalmuskaa. Sake tekisi tilanteesta jo liian japanilaisen, joten korvaan sen vahvarunkoisella ja rotevalla valkoviinillä. Sellainen on mm. ranskalainen Fumées Blanches. teksti: Seppo Pulkkinen kuvat: Esa Sinkkonen BARENTSIN MESSUT KULTTUURIA JA KAUPANKÄYNTIÄ 4 AVOINNA MA TO 0 PE 0 9 LA 0 6 SU 6 Barentsin messut pidetään parhaaseen ruska-aikaan Saariselkä Areenalla. Kansainvälisillä messuilla on monipuolista tarjontaa lahjatavaroista matkailutuotteisiin. Viime messuilla oli tarjolla muun muassa vaatteita, manikyyrejä, hierontatuoleja, paikallisia herkkuja ja paljon muuta. K-market EU:n huipulla! Samasta pihasta löydät: elintarvikkeet kalastustarvikkeet veneilyvarusteet polttoaineet karavaanialueen Alkon PERÄMOOTTOREIDEN MYYNTI JA VARAOSAT Suurin valikoima kalastustarvikkeita Tenolle sekä ammattitaitoinen opastus Tenon kalastukseen! Messuilla riittää runsaasti nähtävää ja mielenkiintoista oheisohjelmaa. Messuilla esiintyvät venäläiset ja ruotsalaiset taiteilijat sekä norjalais-suomalainen kuoro. Sámi Duodji järjestää saamenpukujen esittelyn ja yhteistyössä naisyrittäjien sekä poromuotihankkeen kanssa toteutetaan muotishow. Pääesiintyjä on saamelaisyhtye SomBy, joka voitti Sámi Grand Prix laulukilpailun Kautokeinossa keväällä 2009 ja Hollannissa järjestetyn vähemmistökielten laulukilpailun Lietin marraskuussa Pohjoismainen kulttuurirahasto on myöntänyt avustuksen tämänvuotiseen pohjoismaiseen ohjelmaan. Murmanskin ja Lapin kauppakamarit järjestävät yhteisen messuseminaarin. Messut ovat avoinna perjantaina 0.9. klo 0- sekä Rajamarket Suomenrinne lauantaina.9. klo 0-6. Messuvieraat pääsevät tänä vuonna ilmaiseksi sisään. Lisätietoja messuista löytyy sivuilta Tervetuloa! NUORGAM k-market.com

14 26 KESÄ 200 Verkkoliite ilmoituksineen osoitteessa 27 Kotimajoitus Katariina yövyttää kulkijoita Vuotsossa - Tämä on vain piimäpurkin kokoinen ekologinen kokeilu, nauraa yrittäjä Kaisu Jalkanen, joka majoittaa matkailijoita Vuotsossa. Kotimajoitus Katariina avattiin vuosi sitten juhannuksena, heti kun kiinteistön kauppa oli tehty ja kaikki leimat saatu papereihin. Etelä-Suomesta kotoisin olevat Kaisu ja Pentti Jalkanen ovat tavanneet toisensa Ylläksellä. Etelä-Suomessa ja Espanjassakin elettyjen vuosien jälkeen he ryhtyivät etsimään Lapista paikkaa minne asettua. Nyt he rakentavat kotimajoitusta omin voimin Vuotson entiseen seurakuntataloon, joka sijaitsee aivan valtatien varrella kylän pohjoispäässä. Kaisurouvalta ei puutu ideoita ja nikkaroinnista pitää taidolla huolen talon isäntä. Peräti 260-neliöisen rakennuksen tiloista on jo remontoitu kotimajoitukselle yksi neljän ja yksi kolmen hengen huone, kolmas huone odottaa vielä remonttivuoroaan. Kotimajoitushuoneiden yhteyteen on tulossa myös lämmin, lasitettu terassi ja takka-seurusteluhuone. Matkailijoiden käytössä ovat myös uudenkarheat sauna, pieni keittiö ja tilava WC. -Lapin kylissä ihmiset kyllä tuntevat kierrätyksen. Ja sota-ajan lapsille se on tuttua. - Tämän huoneen nimi on Aamiaishuone, jos joku vieraista haluaisi nauttia aamupalaa meidän seurassamme, Kaisu Jalkanen esittelee isäntäväen avaraa oleskeluhuonetta, jossa on tilaa niin kymmenen hengen ruokapöydälle kuin antiikkisille lepotuoleillekin. Talon kalustus on kirjavaa ja kotoisin eri aikakausilta, mikä kuvastaa jo eläkkeellä olevan pariskunnan aatemaailmaa: kierrättämistä ja ekologisuutta. Kompostia ja ekovessaa Maailmaa kulkenut Kaisu Jalkasen kertoo silmiensä avautuneen jo vuosia sitten Espanjassa, kun hän tajusi turhan tavaran paljouden: jopa uusia lasten Kaisu Jalkanen tutkii maapallostaan, kuinka kaus pohjoiseen Golfvirran tuoma lämpö kulkeutuu. leluja kärrättiin joulun jälkeen kaatopaikalle. - Ihmiset eivät vieläkään tajua kierrättämisen ideaa. Eletään vauhdikkaasti ja mainokset vievät ajatukset tuotteisiin, joita kukaan ei kuitenkaan tarvitse. Kirppareilla on myynnissä tavaroita, joita on tuskin paketista avattu, hän huokaisee ja ihmettelee, mitä sitten seuraa, kun kuluttajiksi alkavat kiinalaiset ja intialaiset, jotka vasta opettelevat asiaa. Kaisu-rouvalle itselleen matkailijoiden yövyttäminen on enemmänkin sosiaalinen juttu kuin elinkeino mutta sinällään myös pieni eläkkeen lisä. Kesällä hän aikoo keitellä ohikulkijoille kahvia ja paistaa ohukaisia, kunhan pihalle rakennettava kesäkeittiö valmistuu. Samalla hän pääsee tutustumaan uusiin ihmisiin. Kotimajoituksen pihapiirissä tehdään kesällä myös ekologisuutta lisääviä parannuksia. Pihaan aiotaan rakentaa kaksi kymmenen neliön rakennusta, joista toiseen tulee ekologinen WC. Siinä voivat poiketa myös ohikulkijat. Pihalle suunnitellaan myös entisaikojen maakellaria, johon pystyy varastoimaan isommankin erän juureksia ja vihanneksia. Jo viime kesänä Jalkaset hankkivat Porttipahdan kalastajilta saavitolkulla kalanperkeitä, joita he ovat kompostoineet vadelmapensaiden juurelle Metsähallitukselta saadun puunkuorikkeen kanssa. Kaisu Jalkanen miettii myös mahdollisuutta ohjelmapalveluihin, joita joku kyläläinen voisi innostua tarjoamaan. Vuotsossa riittää puhdasta luontoa ja lähellä sijaitsevat myös Nattaset, kolmen tunturin ryhmä, joiden lähelle vie tie aivan kotimajoituksen vierestä. Helena Sahavirta, teksti ja kuva 2 Kuva: Juha Kauppinen elintarvikkeet päivittäistavarat polttoaineet Apteekin lääkekaappi Veikkauksen Online K-Market Hillajänkä, 9990 Utsjoki Puh Kultamiesten viimeinen leposija: Pyrkyreiden palsta Inarin kirkonkylän hautausmaalla tervehtii kävijää honkapuinen risti, johon kiinnitettyyn vaskooliin on kultaiselle pohjalle kaiverrettu kymmenien kultamiesten nimet. Ollaan Pyrkyreiden palstalla. Lemmenjoen kulta löydettiin kesällä 945, ja jo parin vuoden päästä sana oli levinnyt ympäri maata. Lemmenjoelle tuli väkeä idästä ja lännestä, tuli herraa ja narria, veijareita ja huijareita. Tuli niitä, jotka uskoivat kuokkivansa kilokaupalla kultaa pienellä vaivalla ja pääsevänsä äkkirikastuneiden hulppeaan joukkoon, huomasivat työn raskaaksi ja vaativaksi, ja lähtivät korvat luimussa takaisin sinne mistä olivat tulleetkin. Tuli myös niitä, jotka olivat valmiita tekemään työtä, joille kullankaivusta tuli elanto ja elämäntapa, Lemmenjoesta uusi koti. Elinkautisia. Monet olivat juurettomia miehiä, sodan jälkeen kotiseutunsa menettäneitä, tai kotoaan lähteneitä, joiden uusi elämä rakentui ainoastaan ja vain kullan ympärille. Kullankaivajat järjestäytyivät vuonna 949, jolloin perustettiin Lapin Kullankaivajien Liitto, ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittii Kullervo Korhonen. Kultamaiden suurten legendojen joukkoon kuulunut Heikki Kokko, joka toimi liiton puheenjohtajanakin, halusi turvata Honkaristi vaskooleineen juhlistaa kullankaivajien viimeistä leposijaa Inarin hautausmaalla. UTSJOKI Avoinna kesäaikaan ark. 9-20, la 9-, su 0- Muulloin ark. 9-, la 9-5, su sulj. Nähtävyys Inarissa! elinkautisille hautapaikan uudessa kotipitäjässä, ja hänen aloitteestaan saatiin Inarin hautausmaalle liitolle oma tontti, johon ensimmäiset kultamiehet haudattiin vuonna 95. Nimen synty Nykyään kultamiesten hautapaikka tunnetaan Pyrkyreiden palstana. Seppo J.Partanen kertoo nimen synnystä kirjassaan Sankareita, veijareita ja huijareita: Kultamiesliitto vietti 0-vuotisjuhliaan Laanilassa syksyllä 979. Edellisenä kesänä oli haudattu vanhat ystävät Jaakko Isola ja Veikko Nevalainen. Vähän ennen juhlia oli Väinö Hoppu löydetty kuolleena teltastaan. Kun juhlat oli juhlittu, tulvahtivat mieleen nuo surulliset muistot. Joukko oli lähtötunnelmissa Laanihovin pöydässä. Heikki Kokko muisteli Hopun poismenoa. Pitkän hiljaisuuden jälkeen Kullervo Korhonen otti kynän käteensä sanoen: Kukahan meistä seuraavana lähtee. Pitää panna oikein ylös. Kukaan ei tohtinut tuohon kysymykseen vastata, mutta hiljaisuuden jälkeen pöydästä kuului tokaisu: Turhaan niitä nimiä paperille panet. Niitä on pyrkyreitä tälläkin alalla. Menevät toisten vuorolla. (RS) 4 5 4

15 2 KESÄ

Kouvolan seudun ABC-asemat

Kouvolan seudun ABC-asemat Nykyään ABC on S-ryhmän ketju, joka on sekä matkailijan viihtyisä taukopaikka että lähiseudun asukkaan päivittäisiä palveluja tarjoava palvelukeskus. ABC-ketjuun kuuluu ABC-palveluasemia, ABC-automaattiasemia

Lisätiedot

SUOMI Graafinen ohjeistus

SUOMI Graafinen ohjeistus SUOMI ohjeistus ovellukset. inen värilogo valkoisena juhla-asussaan. värinen. inari.fi Inari on Suomen suurin kunta. Sen voimavara on mahtava luonto, josta voi olla aidosti ylpeä. Inarin helmi ja aarreaitta

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Matkailun mahdollisuudet kulttuuriperinnön hyödyntämiseen Lemmenjoen kansallispuistossa. 30.8.2014 MRL-seminaari Pirjo Seurujärvi, puistonjohtaja

Matkailun mahdollisuudet kulttuuriperinnön hyödyntämiseen Lemmenjoen kansallispuistossa. 30.8.2014 MRL-seminaari Pirjo Seurujärvi, puistonjohtaja Matkailun mahdollisuudet kulttuuriperinnön hyödyntämiseen Lemmenjoen kansallispuistossa 30.8.2014 MRL-seminaari Pirjo Seurujärvi, puistonjohtaja Esityksen sisältö Metsähallituksen luontopalvelut Suomen

Lisätiedot

HELMI-vapaa-ajantalot 2007. Unelmista tehty

HELMI-vapaa-ajantalot 2007. Unelmista tehty HELMI-vapaa-ajantalot 2007 Unelmista tehty 21 Helmi Sisällysluettelo Helmi 68..... s. 4 Helmi 99.... s. 14 UUTUUS Helmi 69..... s. 6 Helmi 111... s. 16 Helmi 63..... s. 8 Kärkimallit.......s. 18 Toimitussisällöt...s.

Lisätiedot

OULU JOULUNAJAN VIIKKO-OHJELMA

OULU JOULUNAJAN VIIKKO-OHJELMA Joulunajan viikko-ohjelma on voimassa 23.12.2011 8.1.2012 PERJANTAI 23.12. / 30.12. / 6.1. 12:00 MOOTTORIKELKKASAFARI ERÄMAAHAN Nauti ulkoilmaelämästä moottorikelkkasafarilla luonnon sydämeen. Reittimme

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa.

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa. Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite. Kantri kertoo tästä ajasta, maaseudun elämästä, ihmisistä ja ilmiöistä lämpimästi ja terävästi. Se ei kaihda kaivautua pintaa syvemmälle, mutta uskaltaa

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

RIKALANMÄKI. Sinun kokemuksesi on meidän tarinamme

RIKALANMÄKI. Sinun kokemuksesi on meidän tarinamme RIKALANMÄKI Sinun kokemuksesi on meidän tarinamme TERVETULOA RIKALANMÄELLE. Rikalanmäki Salon Halikon kulttuurimaisemassa yhdistää historialliset puitteet ja modernin palvelun. Meillä onnistutte luomaan

Lisätiedot

1. Toiminta ja palvelut

1. Toiminta ja palvelut 1. Toiminta ja palvelut Hotelli Joki on 32-paikkainen huoneistohotelli, jossa on kahdeksan esteetöntä huoneistoa, ja viereisessä siivessä ravintolatilat n. 40 ruokailijalle, sauna ja kesäterassi. Kaikissa

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton.

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. AIKAMUODOT PLUSKVAMPERFEKTI JA AIKAMUOTOJEN KERTAUSTA Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. PLUSKVAMPERFEKTIN KÄYTTÖ PLUSKVAMPERFEKTI kertoo, mitä oli tapahtunut,

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 0-1 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

Usein Kysytyt kysymykset Kuunari Linden

Usein Kysytyt kysymykset Kuunari Linden ME RAKASTAMME MERTA Usein Kysytyt kysymykset Kuunari Linden Mistä alus lähtee? Lindenin kotisatama on Halkolaituri Pohjoisrannassa. Mikä on ryhmän maksimikoko Lindenillä? Lindenillä voimme ottaa kyytiin

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 1-2 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

KAJAANIN KAMPUS PUUTYÖRAKENNUS SEMINAARINKATU 2

KAJAANIN KAMPUS PUUTYÖRAKENNUS SEMINAARINKATU 2 KAJAANIN KAMPUS PUUTYÖRAKENNUS SEMINAARINKATU 2 2 Yrittäjän Kajaani Kajaani on kehittyvä yrityskaupunki sekä vireä kulttuuri- ja urheilukaupunki. Se on valittu suurista kaupungeista ja maakuntakeskuksista

Lisätiedot

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Johdanto Aloimme etsimään työssäoppimispaikkaa ulkomailta, koska olimme kiinnostuneet mahdollisuudesta

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Skenaario 1: Paavo kokouksessa

Skenaario 1: Paavo kokouksessa Vaatimusmäärittely liite A: Skenaariot 1-6 Skenaario 1: kokouksessa Osapuolet Tero Eeva Siirrettävä data Paikkatieto Kalenterimerkinnät Käyttäjän tunnistus Oikeuksien luovutus Käyttäjäprofiilit Tilanne

Lisätiedot

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi?

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? POROA VAI BURGERIA Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? Suomalainen ruokaperinne Kropsua, hapanleipää, karjalanpaistia

Lisätiedot

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä. Liikuntalupaus 1. Omassa pihassa, pyörätiellä, metsässä ja missä vielä meidän perhe liikkuu, polskuttelee, kiikkuu. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

OMAISKYSELY. 1. Kuinka hyvin omaisesi viihtyy hoivakodissa. 2. Omat huomioni omaiseni viihtymisestä. 3. Ruokailun järjestäminen

OMAISKYSELY. 1. Kuinka hyvin omaisesi viihtyy hoivakodissa. 2. Omat huomioni omaiseni viihtymisestä. 3. Ruokailun järjestäminen OMAISKYSELY 1. Kuinka hyvin omaisesi viihtyy hoivakodissa 1=heikosti 2=välttävästi 3=tyydyttävästi 4=hyvin 5=erinomaisesti Keskiarvo: 3,4 2. Omat huomioni omaiseni viihtymisestä Vastaajien määrä: 4 - Juuri

Lisätiedot

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata!

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! Matti tapasi uuden naapurin Jussin Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! M : Niin olet muuttanut uuteen taloon nyt. Miltä sinusta

Lisätiedot

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen Maastoon matalalla kynnyksellä Tiiina Riikonen PyöräPolku hanke 2014-2015 Hanke keskittyi maastopyöräilyyn luontoympäristössä. Maastopyöräily on monipuolinen laji. Kuntoliikuntana, ulkoiluna, retkeilynä

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Ainutlaatuista asumista Jyllin Kodit tarjoaa mahdollisuudet elinikäiseen asumiseen ja rentouttavaan terveyslomailuun Ikaalisten

Lisätiedot

Mitä asioita huomioida, kun valitsee hoitokotia

Mitä asioita huomioida, kun valitsee hoitokotia Pirkanmaa Mitä asioita huomioida, kun valitsee hoitokotia Pienet asiat merkitsevät paljon Aila Suoanttila 2015 2 1 JOHDANTO Tämän vertailulistan tarkoitus on auttaa vanhusta ja hänen omaisia valitsemaan

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki

Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki Junassa on tunnelmaa siitä ei pääse mihinkään. Ja yöjunassa sitä on moninverroin enemmän. Aamulla puoli kahdeksan aikaan astuimme yön rytkytyksen jälkeen Oulun

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi MILLAINEN? vertailu -mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi kevyt - kevyen - kevyempi siisti - siistin - siistimpi iloinen - iloisen hidas hitaan - iloisempi - hitaampi -mpi (komparatiivi) KAKSITAVUISET,

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) 1 minä Minä olen. Minä laulan. Minä tanssin. Minä maalaan. Minä väritän. Minä piirrän. Minä otan. Minä myyn. Minä istun. = Olen. = Laulan.

Lisätiedot

SM Kuvagalleria /21

SM Kuvagalleria /21 www.saunamafia.fi 6.6.2011 1/21 Linja-autossa on tunnelmaa. Shakkia pelaa Lars! Rantagrillikin löytyi. Erik ja Larissa matkalla mukana. Välillä väsyttää.. Ensimmäinen majapaikkamme Fregat-leirintäalueella.

Lisätiedot

Työssäoppimassa Espanjan Fuengirolassa

Työssäoppimassa Espanjan Fuengirolassa Työssäoppimassa Espanjan Fuengirolassa Fuengirola Fuengirola on kaupunki eteläisessä Espanjassa, Andalusian maakunnassa. Kaupunki sijaitsee Välimeren rannalla Costa del Solin eli Aurinkorannikon alueella.

Lisätiedot

Sami musea ja Davvi-Sámi luondduguovdda¹ SIIDA FIN-99870 Inari Tel. +358 (0)16 665 212 Fax. +358 (0)16 665 156

Sami musea ja Davvi-Sámi luondduguovdda¹ SIIDA FIN-99870 Inari Tel. +358 (0)16 665 212 Fax. +358 (0)16 665 156 1 KOULULAISTEHTÄVIÄ 7 7 7 7 7 7 78907890789012789078907890127890 78907890789012789078907890127890 789012345 789012345 789012345 789012345 789012345 789012345 789012345 789012345 789012345 789012345 789012345

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMASSA ACCOMM-PRAGUESSA. Vaclavin aukio (Vaclavske namesti) Jenni Jämsä & Marjo Kukkohovi Ma05 Praha, Tsekki 04.01. 1.3.

TYÖSSÄOPPIMASSA ACCOMM-PRAGUESSA. Vaclavin aukio (Vaclavske namesti) Jenni Jämsä & Marjo Kukkohovi Ma05 Praha, Tsekki 04.01. 1.3. TYÖSSÄOPPIMASSA ACCOMM-PRAGUESSA Vaclavin aukio (Vaclavske namesti) Jenni Jämsä & Marjo Kukkohovi Ma05 Praha, Tsekki 04.01. 1.3.2008 Olimme työssäoppimassa Prahassa, jota kutsutaan kaikkien kaupunkien

Lisätiedot

Minulle on suuri ilo toivottaa Teidät kaikki oikein lämpimästi tervetulleeksi Rovaniemelle viettämään Talvipäiviä.

Minulle on suuri ilo toivottaa Teidät kaikki oikein lämpimästi tervetulleeksi Rovaniemelle viettämään Talvipäiviä. TALVIPÄIVÄT ROVANIEMELLÄ 12. 14.4.2013 Talvipäivien suojelijan tervehdys Rakkaat Jyty Ystävät, Minulle on suuri ilo toivottaa Teidät kaikki oikein lämpimästi tervetulleeksi Rovaniemelle viettämään Talvipäiviä.

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Alpo Kähkönen: Juhlien Jatkot Leirikari ja Petäjäselkä

Alpo Kähkönen: Juhlien Jatkot Leirikari ja Petäjäselkä Alpo Kähkönen: Juhlien Jatkot Ketosen tilausajobussi odotti pääjulan päätyttyä Jänkätien ammattioppilaitoksen pihalla piirikokoukseen lähteviä juhlijoita. Suuntana oli Rovaniemen kaupungin omistama leirikeskus

Lisätiedot

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä 6.10. 14.11.2014 Sisustusrakennusalan opiskelijat Anne Kinnunen ja Johanna Laukkanen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ajatuksena oli lähteä työharjoittelujakson

Lisätiedot

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015 Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Lounais-Suomen ammattiopisto, Novida Saavuimme Sierra Leonen pääkaupunkiin Freetowniin

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Lapland Hotel Sirkantähden viikko-ohjelma 11.1. 15.4.2016

Lapland Hotel Sirkantähden viikko-ohjelma 11.1. 15.4.2016 Lapland Hotel Sirkantähden viikko-ohjelma 11.1. 15.4.2016 Lapland Hotel Sirkantähden talven viikko-ohjelmassa nautitaan luonnon rauhasta, uusista kokemuksista, yhdessä tekemisestä ja Lapin tarinoista!

Lisätiedot

Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 3/2015

Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 3/2015 Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 3/2015 KESÄTEATTERI KIINNOSTI Kuopion Uudessa Kesäteatterissa Rauhalahdessa esitettiin kuluneena kesänä täysille katsomoille musikaalia Solistina Olavi Virta.

Lisätiedot

Tapahtuma Aika Paikka Yhteyshenkilö

Tapahtuma Aika Paikka Yhteyshenkilö Toimintasuunnitelma 2016 Päivitetty 25.3.2016 Keskiviikkomelonnat ovat 1-2 tunnin kestoisia porukalla tehtäviä kevyitä melontalenkkejä. Peruskurssien jälkeiset neljä ovat ohjattuja. Voi myös lähteä koskeen

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926.

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926. Pauli Holmlund Pauli Johansson Holmlund syntyy 17.10.1904 Porissa ja käy siellä koulunsa. 16- vuotiaana hän lähtee vapaaehtoisena vapauttamaan Karjalaa. Sisaret naureskelevat, kun Pauli luulee ottavansa

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen MEKin Strategia 2010-2015 ETENEMINEN Ulkomailla 1.Matkailumaabrändin rakentaminen 2.Alueiden strateginen profilointi

Lisätiedot

CCI-sanomat 5 19.8.2014

CCI-sanomat 5 19.8.2014 Kyösti Meriläinen Aihe: VL: CCI-sanomat 4 / 28.7.2013 CCI-sanomat 5 19.8.2014 CCI-sanomat uudistuu Turun tuomiokirkon poika- ja koulutuskuoro Turun konservatorion poikakuoromuskari CCI-sanomissa tiedotetaan

Lisätiedot

Toivotamme hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa, ja laulun täyttämää tulevaa vuotta!

Toivotamme hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa, ja laulun täyttämää tulevaa vuotta! Puheenjohtaja Sihteeri Taiteellinen johtaja Helena Toivanen Irma Pakarinen Rita Varonen Laulutalo, Kauppakatu 51 Laulutalo, Kauppakatu 51 Kilpisenkatu 14 a 13 80100 Joensuu 80100 Joensuu 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Peltolan uutiset Peltola Golfin jäsenlehti Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Kädessäsi on Peltola Golfin ensimmäinen jäsenlehti. Sähköpostiin ja Peltolan nettisivuille

Lisätiedot

Löydä päivävaelluksen hauskuus

Löydä päivävaelluksen hauskuus Päivävaelluksen suunnittelu FValitse jokin hauska ja mielenkiintoinen retkikohde. Jos liikutte ryhmänä, ota muut huomioon retkikohteen valinnassa. FOta selvää vaellusreitin pituudesta ja siitä, kuinka

Lisätiedot

Ruokakurssilla. Mirtosissa. Hyvää ruokahalua!

Ruokakurssilla. Mirtosissa. Hyvää ruokahalua! Ruokakurssilla Mirtosissa Hyvää ruokahalua! Kurssin lopuksi jamastettiin ryhmän valmistamien ruokien äärellä. Jannis piti huolen siitä, että kaikki maistui aidosti kreetalaiselta. 14 15 Kreetalainen ruoka

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 1/6,Kuva: http://www.maija.palvelee.fi/ TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET sivu VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 SUKUSEURAN KOTISIVUISTA MIELENKIINTOISET

Lisätiedot

Maisemanvaihdos. piristää. Ryhmä- ja kokousmatkat talvi & kevät 2016. Ryhmäetu. Sormisyötäviä ja vihershotteja. Tutustu kokoustiloihin etukäteen

Maisemanvaihdos. piristää. Ryhmä- ja kokousmatkat talvi & kevät 2016. Ryhmäetu. Sormisyötäviä ja vihershotteja. Tutustu kokoustiloihin etukäteen Ryhmäetu Kun varaat kokous- tai ryhmämatkan vähintään 20 hengelle. Kysy lisää! Maisemanvaihdos piristää Ryhmä- ja kokousmatkat talvi & kevät 2016 Sormisyötäviä ja vihershotteja Laajensimme kokoustarjoiluja.

Lisätiedot

TERVETULOA Tanssikkaan Tango & Tanssilava -tangoleirille!

TERVETULOA Tanssikkaan Tango & Tanssilava -tangoleirille! TERVETULOA Tanssikkaan Tango & Tanssilava -tangoleirille! Tangon saloihin meitä ovat perehdyttämässä tanssinopettajat: Jari ja Sari Aaltonen (JaSa) Tanssikoulu Aaltonen, Oulu Kimmo ja Marika Lasanen (KiMa)

Lisätiedot

Hotelli Seashells Resort**** Qawra Coast Road, Qawra, SPB 1902, Malta

Hotelli Seashells Resort**** Qawra Coast Road, Qawra, SPB 1902, Malta Kevätretki Maltalle 23 27.4.2017 Matkalla nähdään pääsaaren lisäksi Gozon vihreämpää luontoa ja tutustutaan monipuolisesti historiaan ja nähtävyyksiin. Saaren etelä-osan retkellä nähdään mm. Zurrieq laakso

Lisätiedot

Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa

Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa Pikkujoulussa oli teemana Haapavesi 150-vuotta Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa 11.11.2016 Pikkujoulua vietettiin 11.11.2016 Helsingissä Ostrobotnialla. Ostrobotnia on

Lisätiedot

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste 26.1.2011 Suomussalmi Ämmänsaaren seurakuntatalo Illan ohjelma Ilmoittautumiset ja iltakahvit Illan teemojen ja keskustelumenetelmän esittely

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

BADALONA, ESPANJA 29.05. 16.07. 2013. Titta Lumiaho 25.07.2013

BADALONA, ESPANJA 29.05. 16.07. 2013. Titta Lumiaho 25.07.2013 BADALONA, ESPANJA 29.05. 16.07. 2013 Titta Lumiaho 25.07.2013 JOHDANTOA Minun yksi unelmista on ollut se, että pääsen ulkomaille työharjoitteluun. Tämä unelma toteutui, kun opettajani ilmoitti, että Espanjassa

Lisätiedot

Ulkoilua Kuolimon äärellä!

Ulkoilua Kuolimon äärellä! Ulkoilua Kuolimon äärellä! Kuolimon ympäristö tarjoaa loistavat mahdollisuudet ulkoiluun ja luonnosta nauttimiseen. Rantametsissä on kilometreittäin merkittyjä retkipolkuja ja monin paikoin myös laavuja

Lisätiedot

Tervetuloa loma-asuntomessumatkalle Mäntyharjuun!

Tervetuloa loma-asuntomessumatkalle Mäntyharjuun! Tervetuloa loma-asuntomessumatkalle Mäntyharjuun! Loma-asuntomessut Mäntyharjussa 27.6. - 10.7.2011 Valtakunnalliset loma-asuntomessut pidetään lomaasumisen sydämessä Mäntyharjussa 27.6. 10.7.2011. Messut

Lisätiedot

Thaimaa Rayong 26.1.-2.2.2015

Thaimaa Rayong 26.1.-2.2.2015 Thaimaa Rayong 26.1.-2.2.2015 Rayong Marriott Resort Rayongin alue tuli vähän yllättäen osaksi tämän kertaista Thaimaan matkaamme. Olemme niin intohimoisia hiekkarantakävelijöitä eli varpaistelijoita,

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot