KANSALLINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖAINEISTO

Transkriptio

1 KANSALLINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖAINEISTO MERENKULKUALAN PERUSTUTKINTO Kansallinen ammattiosaamisen näyttöaineisto on laadittu voimassa olevien merenkulkualan perustutkinnon opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden pohjalta ( , dnro 6/011/2004). Aineisto on kyseisen määräyksen liiteosa 2, ei normi. OPETUSHALLITUS 2006

2 MERENKULKUALAN PERUSTUTKINTO SISÄLLYS 1 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ JA KANSALLINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖAINEISTO MERENKULKUALAN PERUSTUTKINTOON 1 2 OHJEET AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖAINEISTON KÄYTTÖÖN Ammattiosaamisen näytön suunnittelu ja toteutus eri osapuolten yhteistyönä Ammattiosaamisen näytön arviointi Ammattiosaamisen näytön arvosanan antaminen ja arviointitiedon tallentaminen Erityisohjeita merenkulkualan perustutkinnon ammattiosaamisen näyttöjen järjestämiseen 4 3 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖAINEISTO OPINTOKOKONAISUUKSITTAIN 5 3.1A Tutkinnon yhteiset ammatilliset opinnot Kansivahti- ja konevahtimies, 25 ov 7 3.1B Koulutusohjelmittain eriytyvät ammatilliset opinnot 10 Kansi- ja konekorjauksen koulutusohjelma Yleistekniset opinnot, 15 ov Laivakonetekniikka, 4 ov Sähkö- ja automaatiotekniikka I, 3 ov Huolto ja kunnossapito, 10 ov Merikuljetustekniikka, 5 ov 20 Sähkökäytön koulutusohjelma Sähkötekniikka, 6 ov Elektroniikka, 12 ov Sähkökoneet ja laitteet, 7 ov Hälytys- ja valvontalaitteet, 5 ov Laiva-automaatiotekniikka, 11 ov Laivojen sähkö- ja konekäytöt, 7 ov Navigointi- ja viestintälaitteet, 5 ov Ammattienglanti, 2 ov 32 Kansipäällystön koulutusohjelma Navigaatio, 18 ov Merikuljetustekniikka, 6 ov Merimiestaito ja johtaminen, 8 ov Meriradio-oppi, 3 ov 40 Konepäällystön koulutusohjelma Laivakonetekniikka, 15 ov Merimiestaito ja johtaminen, 8 ov Sähkö- ja automaatiotekniikka, 5 ov Huolto ja kunnossapito, 7 ov 44

3 1 1 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ JA KANSALLINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYT- TÖAINEISTO MERENKULKUALAN PERUSTUTKINTOON Ammattiosaamisen näytöistä on säädetty laissa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta 601/2005 ja valtioneuvoston asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta 603/2005. Ammattiosaamisen näytössä opiskelija osoittaa käytännön työtehtäviä tekemällä, miten hyvin hän on saavuttanut opetussuunnitelman perusteiden tavoitteiden mukaisen, työelämän edellyttämän ammattitaidon. Ammattiosaamisen näytöt suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä työelämän edustajien kanssa. Näytöt järjestetään mahdollisuuksien mukaan työssäoppimisen yhteydessä. Näyttöjä voidaan toteuttaa myös muilla työpaikoilla tai oppilaitosten työtiloissa. Kansallinen ammattiosaamisen näyttöaineisto on laadittu voimassa olevan opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden pohjalta. Aineisto ei ole normi, vaan tukimateriaali, jota koulutuksen järjestäjät voivat käyttää ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelun ja toteuttamisen apuna. Aineisto ohjaa ammattiosaamisen näyttöjen paikallista toteuttamista ja yhdenmukaistaa opiskelijan arviointia. Näyttöaineistossa on ohjeet sen käyttäjille ja opintokokonaisuuksittain laaditut osiot, jotka sisältävät näytön kuvauksen, näyttöympäristön kuvauksen ja näytön arvioinnin sekä esimerkkejä näyttöjen toteuttamisvaihtoehdoista. Ammattiosaamisen näytön arvioinnin tallentamisen ohjeet ovat kansallisen näyttöaineiston kohdassa 2.3. Aineisto on Opetushallituksen Internet-sivuilla osoitteessa Näytön kuvaus -kohdassa on määritelty sen opintokokonaisuuden keskeinen osaaminen, joka ammattiosaamisen näytöllä osoitetaan. Osaaminen kuvataan työelämän toimintaa vastaavana tekemisenä ja työprosessina. Näyttöympäristö-kohdassa on kuvattu osaamisen näyttämisen kannalta olennaiset vaatimukset. Kansallisessa ammattiosaamisen näyttöaineistossa annetaan ohjeet siitä, millaisissa olosuhteissa ja millaisessa ympäristössä tai työyhteisössä ammattiosaamisen näyttö on hyvä toteuttaa. Lisäksi annetaan ohjeita siitä, millaisia materiaaleja, välineitä ja laitteita tarvitaan, jotta opiskelija pystyy osoittamaan osaamisensa ja osaaminen voidaan luotettavasti arvioida. Näytön arviointi -kohdassa on määritelty arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit. Arvioinnin kohteet ohjaavat arvioijaa kiinnittämään huomiota asioihin, jotka arvioinnissa ovat keskeisiä. Arviointikriteerit auttavat arvioijaa määrittelemään opiskelijan osaamisen tason suhteessa ennalta asetettuihin tavoitteisiin. Arviointikriteerit on laadittu opetussuunnitelman perusteiden pohjalta kolmiportaisesti. Arvosanat ovat tyydyttävä T1, hyvä H3 ja kiitettävä K5. 2 OHJEET AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖAINEISTON KÄYTTÖÖN 2.1 Ammattiosaamisen näytön suunnittelu ja toteutus eri osapuolten yhteistyönä Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa ovat mukana koulutuksen järjestäjä, koulutuksen järjestäjän nimeämä toimielin, opettajat, työelämän edustajat ja opiskelijat. Eri osapuolet voivat hyödyntää kansallista näyttöaineistoa seuraavissa tilanteissa. Koulutuksen järjestäjä voi hyödyntää aineistoa suunnitellessaan ja toteuttaessaan ammattiosaamisen näyttöjä tiedottaessaan ammattiosaamisen näytöistä kouluttaessaan asettamansa toimielimen jäseniä, opetushenkilöstöä ja työelämän edustajia näyttöä varten

4 2 tarkistaessaan opetussuunnitelmaa niin, että se vastaa voimassa olevia säädöksiä ja määräyksiä. Toimielin voi hyödyntää aineistoa hyväksyessään suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioimisesta osaksi koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmaa valvoessaan näyttötoimintaa ja ammattiosaamisen näyttöjen periaatteiden toteutumista käsitellessään ammattiosaamisen näyttöjen arviointia koskevia oikaisuvaatimuksia. Opettaja voi hyödyntää aineistoa suunnitellessaan ja toteuttaessaan ammattiosaamisen näyttöjä käytännössä yhdessä työelämän edustajan ja opiskelijan kanssa tiedottaessaan ammattiosaamisen näytöistä ja niiden arvioinnista opiskelijoille ja työelämän edustajille ja perehdyttäessään heitä niihin havainnoidessaan opiskelijan työskentelyä sekä kannustaessaan ja antaessaan tarvittaessa ohjausta osallistuessaan arviointikeskusteluun päättäessään ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnista. Työelämän edustaja voi hyödyntää aineistoa perehtyessään ammattiosaamisen näyttöjen tavoitteisiin sekä arvioinnin kohteisiin ja arviointikriteereihin osallistuessaan ammattiosaamisen näytön suunnitteluun yhdessä opiskelijan ja opettajan kanssa huolehtiessaan siitä, että opiskelijalla on työssäoppimisjakson aikana mahdollisuus harjaantua näytössä vaadittavaan osaamiseen perehdyttäessään opiskelijan toimipaikan niihin toimintatapoihin, työtiloihin, koneisiin ja laitteisiin, jotka ovat ammattiosaamisen näyttöjen kannalta merkittäviä, sekä toimipaikan työsuojelu- ja työturvallisuusohjeisiin havainnoidessaan opiskelijan työskentelyä, kannustaessaan ja antaessaan tarvittaessa ohjausta kertoessaan muille työyhteisön jäsenille näytöistä osallistuessaan arviointikeskusteluun päättäessään ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnista. Opiskelija voi hyödyntää aineistoa perehtyessään ammattiosaamisen näytön tavoitteisiin sekä arvioinnin kohteisiin ja arviointikriteereihin suunnitellessaan ammattiosaamisen näyttöä ja sopiessaan siitä ja sen ajankohdasta opettajan ja työelämän edustajan kanssa arvioidessaan omaa osaamistaan. Opettajan vastuulla on selvittää opiskelijan mahdolliset oppimisvaikeudet ja muut osaamisen osoittamisen esteet. Ne otetaan huomioon näytön suunnittelussa niin, että opiskelijan on mahdollista näyttää todellinen osaamisensa. Arviointikriteerit on näyttöaineistoissa ilmaistu selkeästi työhön liittyvänä toimintana ja tekemisenä, joten ne soveltuvat hyvin myös erityisopiskelijoiden ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnin pohjaksi.

5 3 2.2 Ammattiosaamisen näytön arviointi Ammattiosaamisen näytössä arvioija seuraa opiskelijan työskentelyä ja tekee siitä huomioita. Työpaikan edustajan osallistuminen oppilaitoksessa toteutettaviin ammattiosaamisen näyttöihin ei ole aina mahdollista, eikä opettaja voi osallistua kaikkiin työpaikalla toteutettaviin ammattiosaamisen näyttöihin. Koulutuksen järjestäjän hyväksymään opetussuunnitelmaan on kirjattu suunnitelma siitä, miten opintokokonaisuuden ammattiosaamisen näyttö tai näytöt arvioidaan ja mitkä osapuolet näyttöä ohjaavat, seuraavat ja arvioivat. Koulutuksen järjestäjän asettama toimielin hyväksyy ammattiosaamisen näyttöjen arviointisuunnitelmat. Koulutuksen järjestäjä ja opettaja huolehtivat siitä, että ammattiosaamisen näytön arviointi toteutetaan toimielimen hyväksymällä tavalla. Ammattiosaamisen näytön jälkeen käydään arviointikeskustelu, johon osallistuvat tavallisesti opettaja, työelämän edustaja ja opiskelija. Arviointikeskustelussa hyödynnetään työssäoppimisen ohjauksessa ja arvioinnissa saatuja kokemuksia. Joissakin tapauksissa arviointikeskustelu voidaan toteuttaa esimerkiksi sähköisellä keskustelufoorumilla. Opiskelijan itsearviointi on olennainen osa näyttöjen arviointia. Arviointikeskustelussa kukin arvioija tuo esille arviointinsa perusteluineen. Näiden arviointien sekä mahdollisesti asiakkailta ja muilta työntekijöiltä saadun palautteen pohjalta muodostetaan yhteinen näkemys opiskelijan osaamisesta. Ammattiosaamisen näyttöä arvioivien opettajien ja työelämän edustajien tulee olla kyseisen ammattialan asiantuntijoita, jotka toimielin on määrännyt tehtävään. Opiskelijaa arvioidaan suhteessa ennalta asetettuihin tavoitteisiin ja hänen osoittamaansa osaamista verrataan ennalta määriteltyihin arvioinnin kohteisiin ja arviointikriteereihin. Arvioinnin kohteet ammattiosaamisen näytöissä ovat työprosessin hallinta työtehtävän hallinta (työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta) työn perustana olevan tiedon hallinta työturvallisuuden hallinta kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen yhteiset painotukset. Kansallisen ammattiosaamisen näyttöaineiston luvussa 3 on konkretisoitu arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit opintokokonaisuuksittain. Arviointikriteerit on määritelty kohteittain tasoille T1, H3 ja K5. Ammattiosaamisen näytöt arvioidaan käyttäen samaa arviointiasteikkoa kuin muussakin opiskelijan arvioinnissa: T1, T2, H3, H4 ja K5 (A 603/2005). Työn perustana olevan tietopohjan hallinnasta tehdään huomioita työsuorituksen aikana. Mikäli tietopohja ei tule työskentelystä selkeästi esille, se selvitetään tarkentavilla kysymyksillä työn lomassa tai arviointikeskustelussa. 2.3 Ammattiosaamisen näytön arvosanan antaminen ja arviointitiedon tallentaminen Ammattiosaamisen näyttötilanteen jälkeen käytävässä arviointikeskustelussa tehdään ammattiosaamisen näytön arvioinnit, jotka tallennetaan opintokokonaisuuksittain ja arvioinnin kohteittain. Nämä arvioinnit toimivat perustana opintokokonaisuuden ammattiosaamisen näytön arvosanalle. Jokaisesta ammatillisten opintojen opintokokonaisuudesta annetaan arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät toimielimen määräämät opettajat ja työelämän edustajat yhdessä tai erikseen, pääsääntöisesti kuitenkin yhdessä. Opintokokonaisuuden ammattiosaamisen näytön arvosana perusteluineen on tallennettava ja merkittävä näyttötodistukseen. Oppilaitokset suunnittelevat ammattiosaamisen näytön arviointitietojen tallentamista varten selkeät lomakkeet. Niitä on helppo käyttää myös työpaikoilla työelämän edustajien kanssa yhteisissä arviointitilanteissa. Kun arviointitiedot tallennetaan, arviota voi tarvittaessa perustella myös jälkikäteen. Erityisen tärkeää arviointiin

6 4 palaaminen on silloin, kun opintokokonaisuuden keskeinen osaaminen osoitetaan useammassa ammattiosaamisen näyttötilanteessa (ammattiosaamisen osanäyttöinä). Näyttöjen arviointi on haasteellista myös silloin, kun yhden ammattiosaamisen näyttötilanteen aikana osoitetaan kahden tai useamman opintokokonaisuuden osaamista (yhdistetty näyttö). Näissä tilanteissa arvioinnin kohteet on pystyttävä erottelemaan ja tallentamaan opintokokonaisuuksittain. Arviointitiedon tallentamisesta vastaa yleensä opettaja. Arviointiin tulee tallentaa ainakin seuraavat arviointikeskustelussa esille tulevat asiat: ammattiosaamisen näytön antaja näytettävä opintokokonaisuus tai opintokokonaisuuden osa ammattiosaamisen näytön toteuttamispaikka kuvaus ammattiosaamisen näytön sisällöstä arvioijien yhteisnäkemyksen pohjalta annetut arvosanat arviointikohteittain perustelut ammattiosaamisen näytön arvosanan muodostumiselle opintokokonaisuuksittain perustelut ammattiosaamisen näytön arvosanan muodostumiselle silloin, kun näyttö muodostuu osanäytöistä näytön täydentäminen tai uusiminen sellaisessa tapauksessa, jossa ei vielä ole saavutettu vähintään tyydyttävän tason osaamista opiskelijan kehitettävät osaamisalueet arviointiin osallistuneiden allekirjoitukset. Tulevaisuudessa kansallinen oppimistulosten arviointi tullaan tekemään ammattiosaamisen näytöistä saatujen oppimistulosten pohjalta. Kun siirrytään ammattiosaamisen näyttöihin perustuvaan kansalliseen oppimistulosten arviointiin, ammattiosaamisen näytön arvosanan tallentamiseen tullaan liittämään arvioinnin taustatietoja ja tallentamisesta annetaan erilliset ohjeet. 2.4 Erityisohjeita merenkulkualan perustutkinnon ammattiosaamisen näyttöjen järjestämiseen Kun merenkulkualan perustutkinnon ammattiosaamisen näyttöjä suunnitellaan ja toteutetaan eri osapuolten yhteistyönä, työelämän edustaja voi hyödyntää kansallista näyttöaineistoa perehtymällä näyttöjen tavoitteisiin sekä arvioinnin kohteisiin ja arviointikriteereihin ottaen huomioon sen, mitä merenkulkijoiden koulutusta, pätevyyskirjoja ja vahdinpitoa koskeva muutettu yleissopimus (STCW) ja merenkulkijoiden vähimmäiskoulutusta koskeva direktiivi 2001/25/EY sekä direktiivi 2003/103/EY merenkulkijoiden osaamisen arvioinnista edellyttävät. Esimerkiksi kaikille aloille yhteistä ydinosaamista ei ole näyttöaineistossa irrotettu omaksi arviointikohteekseen, koska se sisältyy implisiittisesti STCW-vaatimuksiin ja on vaikeasti erotettavissa muista arviointikohteista. Näyttöjä suunniteltaessa, toteutettaessa ja arvioitaessa ydinosaaminen tulee kuitenkin arvioida mahdollisuuksien mukaan ja lähinnä niiltä osin kuin osaamisalueisiin ei liity suoranaisia STCW-vaatimuksia (laivasähköasentaja ja korjaaja tietyiltä osin). Merenkulkualalla suuri osa työelämän edustajista työskentelee liikenteessä olevilla kauppa-aluksilla, jolloin heidän mahdollisuutensa osallistua näyttöjen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin ovat rajallisemmat kuin ammatillisessa koulutuksessa keskimäärin. Näin ollen merenkulkualan perustutkinnon osalta työelämän edustaja voi hyödyntää näyttöaineistoa osallistuessaan mahdollisuuksien mukaan näytön suunnitteluun yhdessä opiskelijan ja opettajan kanssa. Edelleen, ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät toimielimen määräämät opettajat ja merenkulkualan näyttöjen tapauksessa mahdolliset työelämän edustajat yhdessä tai erikseen, pääsääntöisesti kuitenkin yhdessä.

7 5 3 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖAINEISTO OPINTOKOKONAISUUKSITTAIN Tutkinnon yhteisten ammatillisten opintojen opintokokonaisuuksien näytöt ovat pakollisia kaikille opiskelijoille. Koulutusohjelmittain eriytyvien opintokokonaisuuksien näytöt ovat pakollisia kyseisen koulutusohjelman valinneelle. Opiskelijan on osoitettava osaamisensa näytöillä myös valitsemissaan valinnaisissa ammatillisissa opinnoissa. Koulutuksen järjestäjä päättää näyttöjen lukumäärän siten, että kaikkien ammatillisten opintokokonaisuuksien osaaminen tulee näytettyä. MERENKULKUALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET OPINNOT, 90 OV Tutkinnon yhteiset ammatilliset opinnot, 25 ov Kansivahti- ja konevahtimies, 25 ov Koulutusohjelmittain eriytyvät ammatilliset opinnot, 65 ov Kansi- ja konekorjauksen koulutusohjelma Sähkökäytön koulutusohjelma Kansipäällystön koulutusohjelma Konepäällystön koulutusohjelma Yleistekniset opinnot, 15 ov Laivakonetekniikka, 4 ov Sähkö- ja automaatiotekniikka I, 3 ov Huolto ja kunnossapito, 10 ov Merikuljetustekniikka, 5 ov Työssäoppiminen, 28 ov Sähkötekniikka, 6 ov Elektroniikka, 12 ov Sähkökoneet ja laitteet, 7 ov Hälytys- ja valvontalaitteet, 5 ov Laivaautomaatiotekniikka, 11 ov Laivojen sähkö- ja konekäytöt, 7 ov Navigointi- ja viestintälaitteet, 5 ov Ammattienglanti, 2 ov Työssäoppiminen, 10 ov Navigaatio, 18 ov Merikuljetustekniikka, 6 ov Merimiestaito ja johtaminen, 8 ov Meriradio-oppi, 3 ov Työssäoppiminen (ohjattu harjoittelu), 30 ov Laivakonetekniikka, 15 ov Merimiestaito ja johtaminen, 8 ov Sähkö- ja automaatiotekniikka, 5 ov Huolto ja kunnossapito 7 ov Työssäoppiminen (ohjattu harjoittelu), 30 ov Työssäoppimisen seurantakirjan avulla pyritään varmistumaan siitä, että opiskelija on saanut harjoitella riittävän monipuolisia työtehtäviä ennen näyttöjen antamista. Merenkulkualan perusopetuksen näytöt järjestetään ja annetaan pääosin koululaivoilla, simulaattoreissa sekä oppilaitoksen työsaleilla, takiloissa ja muissa vastaavissa tiloissa, joissa olosuhteet lähinnä vastaavat normaalia työympäristöä. Näytöt järjestetään ja arvioidaan mahdollisuuksien mukaan myös aluksilla työssäoppimisen yhteydessä. Näytöt on valittu keskeisistä, kuhunkin tutkintonimikkeeseen liittyvistä sellaisista ydinosaamisen tehtävistä, jotka voidaan toteuttaa kaikissa merenkulkualan opetusta antavissa yksiköissä. Nämä tehtävät ovat myös sellaisia, joista ko. pätevyyskirjan haltija ammattia harjoittaessaan joutuu useimmin suoriutumaan. Merimiestaito ja johtaminen- sekä Merikuljetustekniikka-opintokokonaisuuksien näytöt annetaan korjaajan tutkintoa lukuun ottamatta pääosin kirjallisina. Lisäksi näiden opintokokonaisuuksien ammattiosaamisen kehittymistä seurataan ohjatun harjoittelun seurantakirjan sekä ohjatun harjoittelun aikana kerättävän portfolion avulla. Merimiestaito ja johtaminen pitää sisällään seuraavat osa-alueet, joita ei voida koulualuksilla sellaisenaan sijoittaa näyttöjen osiksi STCW:n kohtien A-II/1 ja A-III/1 edellyttämällä tavalla ja riittävän kattavasti:

8 6 meriympäristön suojelun soveltamiseen liittyvien määräysten ja säädöstön tunteminen laivateoria ja aluksen merikelpoisuuteen liittyvä säädöstö kansainvälisten yleissopimusten tunteminen työ- ja sosiaalilainsäädännön osaaminen. Nämä asiakokonaisuudet on hallittava, mutta sellaista näyttöä, joka sisältäisi kaiken edellä mainitun, on mahdotonta järjestää. Osaaminen on siten osoitettava ja varmennettava kirjallisin kokein sekä ohjatun harjoittelun seurantakirjan ja ohjatun harjoittelun aikana laadittavan portfolion avulla. Merikuljetustekniikkaan sisältyy lastioperaatioiden suunnittelu (STCW A-II/1) useille erilaisille alustyypeille ja lasteille. Suunnittelun teorian osaaminen osoitetaan vain kirjallisesti. Lisäksi laaditaan portfolioita ohjatun harjoittelun yhteydessä. Ohjatun harjoittelun seurantakirjan suoritusmerkintöjen perusteella voidaan varmentaa, että opiskelija on hankkinut riittävät tiedot ja taidot asiakokonaisuudesta. Merikuljetustekniikan osaamista ei koulualuksilla voida näyttää, koska ne eivät ole lastialuksia. Näyttötilanteen on mahdollisuuksien mukaan oltava kaikille näyttöä antaville opiskelijoille samanlainen. Mikäli näyttötilanne ei täysin vastaa näytöstä annettua kuvausta, on opiskelijan kanssa yhdessä selvitettävä muutokset ja niiden vaikutus arviointiin. Ennen näyttöä on varmistettava, että kaikki näytössä käytettävät laitteet, välineet ja tarvikkeet ovat saatavilla ja normaalissa käyttökunnossa. Mikäli näyttöön liittyy erityisiä turvallisuustekijöitä, ne tulee selvittää opiskelijalle ennen näytön aloittamista. Näytön vastaanottaja voi keskeyttää näytön, mikäli sen jatkaminen aiheuttaa tai saattaa aiheuttaa alus-, meri- tai työturvallisuusriskin tai vaaraa meriympäristölle. Muussa tapauksessa näyttö keskeytetään vain, jos opiskelija sitä erikseen pyytää. Merenkulkualan perustutkintoon sisältyvät opetusministeriön päätöksen (216/2001) mukaisesti seuraavat koulutusohjelmat ja tutkintonimikkeet: kansi- ja konekorjauksen koulutusohjelma, korjaaja sähkökäytön koulutusohjelma, laivasähköasentaja kansipäällystön koulutusohjelma, vahtiperämies konepäällystön koulutusohjelma, vahtikonemestari. Tutkinnon yleistavoitteena on sellainen ammatillinen aluksen käytön, huollon ja kunnossapidon perusosaaminen, että tutkinnon suorittanut saa koulutuksen ja työkokemuksen perusteella suorittamansa koulutusohjelman opintoja vastaavan pätevyyskirjan (A 1256/1997) ja voi aloittaa työskentelyn aluksella tai muissa sellaisissa tehtävissä, joihin tarvitaan edellä mainitun asetuksen mukaista pätevyyttä tai osaamista. Tutkinnon ammatillista ydinosaamista on meri- ja alusturvallisuuden ylläpitäminen ja aluksen käyttö kansainvälisten sekä kansallisten säädösten ja määräysten edellyttämällä tavalla. Toinen ammatillinen ydinosaamisen alue on aluksen tehokas käyttö, kunnossapito ja huolto. Koulutusohjelmien ammatilliset opinnot muodostuvat merenkulkijoiden koulutusta, pätevyyskirjoja ja vahdinpitoa koskevan muutetun kansainvälisen yleissopimuksen (STCW) normatiivisen koodin (A) sisältämistä aluksen käytön opinnoista, meriradioliikenneopinnoista, hätätilanne- ja terveydenhuoltokoulutuksesta sekä muista alan työelämäosaamisen mukaisista ammatillisista opinnoista.

9 7 3.1A Tutkinnon yhteiset ammatilliset opinnot Kansivahti- ja konevahtimies, 25 ov Näytön kuvaus Opintokokonaisuuden keskeiset kansi- ja konevahtimiehen (STCW A-II/4 vahtimies ja A-III/4 konevahtimies) työn osaamisalueet: kansi- ja konevahdinpito merellä ja satamassa aluksen kiinnitys ja irrotus sekä ankkurointi käsityökalujen käyttö huolto ja kunnossapito poltto- ja voiteluaine- sekä tarviketäydennysten tekeminen tilojen puhtaanapito hätätilannetoiminnan perusteiden hallinta (henkilökohtainen pelastautuminen, palonsammutus, ensiapu, työsuojelu, alus sosiaalisena ympäristönä sekä pelastusveneet ja -lautta). Opiskelija tekee kansi- ja konevahtimieheltä edellytettävät työt merellä ja satamassa. Hän osallistuu aluksen kiinnitykseen ja irrotukseen, ankkurointiin, lastaukseen ja purkuun sekä lastin kiinnitykseen. Opiskelija käyttää käsityökaluja, tekee huolto- ja kunnossapitotöitä, osallistuu polttoaine- ja muonatäydennysten tekoon sekä tekee aluksen tilojen puhtaanapitotöitä. Opiskelija osoittaa hätätilannetoiminnan perusosaamisen (STCW A-VI/1 basic safety training) tekemällä harjoitustilanteissa pelastautumistoimenpiteitä, palonsammutustöitä, antamalla ensiapua ja tekemällä ensiapuun sekä työsuojeluun liittyviä toimenpiteitä harjoitustilanteissa. Opiskelija osoittaa pelastuslautta- ja pelastusvenemiespätevyyden edellyttämän osaamisen (STCW A-VI/2-1 competence of survival craft other than fast rescue boats) käyttämällä pelastuslauttoja ja -veneitä asianmukaisesti ja turvallisesti harjoitustilanteissa. Näyttöympäristö Näyttö annetaan koulualuksella, liikenteessä olevalla kauppa-aluksella ja oppilaitoksen työsaleissa. Näytössä käytetään pelastusvälineistöä. Näyttö annetaan soveltuvin osin työssäoppimisen (ohjatun harjoittelun) yhteydessä. Näytön arviointi, kansivahtimies Arvioinnin kohteet Työprosessin hallinta Arviointikriteerit TYYDYTTÄVÄ (T1) HYVÄ (H3) KIITETTÄVÄ (K5) Opiskelija Opiskelija Opiskelija hallitsee komentosilta- ja hallitsee komentosilta- ja hallitsee komentosilta- ja satamavahdin tehtävät satamavahdin tehtävät satamavahdin tehtävät sekä toiminnan hätätilanteessa järjestyksessä ja ohjeiden itsenäisesti ja ohjeiden vahtipäällikön oh- mukaisesti. mukaisesti, mukaan luki- jeistamana. en toiminnan hätätilanteessa. Työtehtävän hallinta hallitsee aluksen ohjaamisen, siirtymisen ohjaushallitsee aluksen ohjaamisen, hinauksen, kiinnitykhallitsee aluksen ohjaamisen, hinauksen, kiinnityk-

10 8 moodista toiseen, hinauksen, kiinnityksen, irrotuksen ja ankkuroinnin sekä aluksen huollon ja kunnossapidon perustehtävät ammattilaisen ohjeistamana ja valvonnassa. sen, irrotuksen ja ankkuroinnin sekä aluksen huollon ja kunnossapidon perustehtävät ohjeistettuna ammattilaisen valvonnassa. sen, irrotuksen ja ankkuroinnin sekä aluksen huollon ja kunnossapidon perustehtävät itsenäisesti ja hyvän merimiestavan mukaisesti sekä osaa toimia myös poikkeustilanteessa. Työn perustana olevan tiedon hallinta noudattaa vahtimieheltä edellytetyssä laajuudessa ohjaus- ja kulkusääntöjen, kunnossapidon ja lastinkäsittelytoimintojen perusperiaatteita. noudattaa epäröimättä vahtimieheltä edellytetyssä laajuudessa ohjaus- ja kulkusääntöjen, kunnossapidon ja lastinkäsittelyn perusperiaatteita. hallitsee epäröimättä vahtimieheltä edellytetyssä laajuudessa ohjaus- ja kulkusääntöjen, kunnossapidon ja lastinkäsittelyn perusperiaatteet myös yllättävissä ja poikkeuksellisissa tilanteissa. Työturvallisuuden hallinta toimii turvallisuusohjeiden mukaan ja noudattaa alus- ja laivatyöturvallisuusperiaatteita. toimii epäröimättä turvallisuusohjeiden mukaan ja alus- ja laivatyöturvallisuusperiaatteita noudattaen. toimii epäröimättä turvallisuusohjeiden mukaan ja alus- ja laivatyöturvallisuusperiaatteita noudattaen, myös tavallisesta poikkeavissa tilanteissa. Yhteiset painotukset osaa käsitellä alusjätettä ja ymmärtää meriympäristön suojelun vaatimukset sekä osaa sen tasoista englantia, mitä komentosilta- ja kansivahdilta edellytetään. tuntee alusjätteen käsittelyn ja meriympäristön suojelun vaatimukset sekä osaa sen tasoista englantia, mitä komentosilta- ja kansivahdilta edellytetään. tuntee alusjätteen käsittelyn ja meriympäristön suojelun vaatimukset sekä osaa sen tasoista englantia, mitä komentosilta- ja kansivahdilta edellytetään. Esimerkkejä näytöistä Kansivahdin pitäminen: ruorinpito ja merivahdinpito Aluksen irrotus, kiinnitys, ankkurointi ja ankkurin nosto (osanäyttöjä) Näytön arviointi, konevahtimies Arvioinnin kohteet Työprosessin hallinta Arviointikriteerit TYYDYTTÄVÄ (T1) HYVÄ (H3) KIITETTÄVÄ (K5) Opiskelija Opiskelija Opiskelija osaa konevahdin tehtävät, osaa konevahdin tehtävät, osaa konevahdin tehtävät, neste- ja höyrykattiloiden neste- ja höyrykattiloiden neste- ja höyrykattiloiden käytön ja tarvikkeiden käytön ja tarvikkeiden käytön ja tarvikkeiden varastoinnin vahtipäällikön varastoinnin prosessina varastoinnin prosessina ohjeistamana ja tä- vahtipäällikön ohjaukses- itsenäisesti ja ohjeiden män valvonnassa. sa. mukaisesti.

11 9 Työtehtävän hallinta tekee koneistolaitteiden huollon perustehtävät, pumppaustoiminnot, puhtaanapidon ja puhdistustyöt sekä jäte- ja ympäristönsuojelun tehtävät ammattilaisen ohjeistamana ja valvonnassa. tekee koneistolaitteiden huollon perustehtävät, pumppaustoiminnot, puhtaanapidon ja puhdistustyöt sekä jäte- ja ympäristönsuojelun tehtävät ohjeistettuna ammattilaisen seurannassa. osaa toimia poikkeustilanteessa. tekee koneistolaitteiden huollon perustehtävät, pumppaustoiminnot, puhtaanapidon ja puhdistustyöt sekä jäte- ja ympäristönsuojelun tehtävät. osaa toimia myös poikkeustilanteessa. Työn perustana olevan tiedon hallinta tuntee voimakoneiden ja niiden apulaitteiden sekä sähkökoneiden ja niiden apulaitteiden yleisiä toimintaperiaatteita siinä määrin, että kykenee suorittamaan konevahdin tehtävät oikein ja turvallisesti. tuntee voimakoneiden ja niiden apulaitteiden sekä sähkökoneiden ja niiden apulaitteiden yleiset toimintaperiaatteet niin hyvin, että kykenee epäröimättä suorittamaan konevahdin tehtävät oikein ja turvallisesti. tuntee voimakoneiden ja niiden apulaitteiden sekä sähkökoneiden ja niiden apulaitteiden yleiset toimintaperiaatteet niin hyvin, että kykenee epäröimättä suorittamaan konevahdin tehtävät oikein ja turvallisesti. kykenee toimimaan myös poikkeustilanteissa. Työturvallisuuden hallinta toimii turvallisuusohjeiden mukaisesti aluksen kone- ja sähkökäytössä konevahtimiehen tehtävissä alus- ja laivatyöturvallisuusperiaatteita noudattaen. toimii epäröimättä turvallisuusohjeiden mukaisesti aluksen kone- ja sähkökäytössä konevahtimiehen tehtävissä alus- ja laivatyöturvallisuusperiaatteita noudattaen. toimii epäröimättä turvallisuusohjeiden mukaisesti aluksen kone- ja sähkökäytössä konevahtimiehen tehtävissä myös tavallisesta poikkeavissa tilanteissa. Yhteiset painotukset soveltaa työskentelyssään alusjäte- ja meriympäristön suojelun vaatimuksia ammattilaisen ohjeistamana ja valvonnassa. soveltaa työskentelyssään alusjätteen käsittelyn ja meriympäristön suojelun vaatimuksia ohjeistettuna ammattilaisen seurannassa. soveltaa työskentelyssään alusjätteen käsittelyn ja meriympäristön suojelun vaatimuksia itsenäisesti ja ohjeiden mukaisesti. Näytön arviointi, hätätilannetoiminnan perusteet Opiskelijan osaamisalue Pelastautuminen TYYDYTTÄVÄ Opiskelija suorittaa sisältöjen STCW A-VI/1-1 mukaisen pelastautumiskoulutuksen, jossa hyväksytyn osaamisen kriteerit ovat hälytysmerkkien tunnistaminen johdonmukainen hätätilannetoiminta pelastuslautan tai -veneen turvallinen miehittäminen

12 10 Palonsammutus Ensiapu Työsuojelu ja alus sosiaalisena ympäristönä Pelastuslautta- ja pelastusvenemiespätevyys toiminta pelastusveneessä vaarantamatta pelastautumista. Opiskelija suorittaa sisältöjen STCW A-VI/1-2 mukaisen palonsammutuskoulutuksen, jossa hyväksytyn osaamisen kriteerit ovat turvallisuuskaavion ja hälytysluettelon mukainen toiminta palon syttymis- tai alkutilanteessa palonsammutustilanteen vaatimuksia vastaavasta vaatetuksesta ja sammutusvarustuksesta huolehtiminen palotilanteen vaatimuksia vastaavan palonsammutuskaluston ja tekniikan sekä toimenpiteiden hallinta turvallisen savusukellustekniikan hallinta. Opiskelija suorittaa sisältöjen STCW A-VI/1-3 mukaisen ensiapukoulutuksen, jossa hyväksytyn osaamisen kriteerejä ovat oikein ajoitettu ja oikein toteutettu toiminta onnettomuustilanteessa vammojen laadun ja syyn asianmukainen arviointi oman ja potilasturvallisuuden varmistaminen. Opiskelija suorittaa sisältöjen STCW A-VI/1-4 mukaisen työsuojelukoulutuksen, jossa osaamiskriteerejä ovat hätätilanteen laadun ymmärtäminen ja tilannetta koskevan ohjeistuksen mukainen toiminta meriympäristön suojelun vaatimien aluskohtaisten toimien hallinta työsuojelun ja laivatyöturvallisuuden vaatimusten tunteminen ja toiminta niiden mukaisesti käytännössä. Opiskelija suorittaa sisältöjen STCW A-VI/2-1 mukaisen pelastuslautta- ja venemieskoulutuksen, jossa hyväksytyn osaamisen kriteerejä ovat pelastuslautan tai -veneen laskun ja miehityksen turvallinen valmistelu siten, että vene ja/tai lautta saadaan laskettua ja irrotettua aluksesta turvallisesti järjestäytyminen lautalla tai veneessä veneiden tai lauttojen nosto koneen turvallinen ja oikea käyttö toiminta lautalla tai veneessä viestintä- ja hätämerkkivälineiden käyttö vammojen hoito. 3.1B Koulutusohjelmittain eriytyvät ammatilliset opinnot Kansi- ja konekorjauksen koulutusohjelma Yleistekniset opinnot, 15 ov Näytön kuvaus Opintokokonaisuuden keskeiset osaamisalueet: kone- ja metallitekniikan perustaidot asennus-, kokoonpano-, mittaus- ja aineliitostekniikka lastuava työstö automaatio- ja sähkötekniikan perusteet ohjauksen ja tehonsiirron perusteet hydrauliikassa.

13 11 Opiskelija tekee metalli- ja konetekniikan perustöitä, hitsaa, juottaa, polttoleikkaa ja suorittaa lastuavaa työstöä. Hän lukee ja tulkitsee hydrauliikka- ja pneumatiikkakaavioita, laatii työkuvia sekä suorittaa laitteiden ja järjestelmien huoltotöitä. Näyttö kattaa ammattiosaamisen, jota vaaditaan matruusilta, konemieheltä, pursimieheltä ja korjausmieheltä opintokokonaisuuden keskeisillä osaamisalueilla. Näyttöympäristö Näyttö annetaan oppilaitoksen työsaleissa, laboratoriossa ja koulualuksella. Näytön arviointi Arvioinnin kohteet Työprosessin hallinta Arviointikriteerit TYYDYTTÄVÄ (T1) HYVÄ (H3) KIITETTÄVÄ (K5) Opiskelija Opiskelija Opiskelija osaa metalli- ja konetekniikan soveltaa kone- ja metalli- soveltaa kone- ja metallisen, perustyöt, hitsauktekniikan sekä sähkö- ja tekniikan sekä sähkö- ja juottamisen, polttoleikkaamisen automaatiotekniikan yh- automaatiotekniikan yh- ja lastuavan distämisen perusteita distämisen perusteita työstön prosessina. laivasovellutuksissa. laivasovellutuksissa. huolehtii työpaikan siisteydestä ja jätteiden asianmukaisesta käsittelystä. osaa lukea konepiirustuksia ja laatia työkuvia. tunnistaa aluksella käytössä olevat tavanomaiset materiaalit ja osaa niiden liitostekniikan sekä osaa lastuavan työstön aluskäytössä olevassa laajuudessa. osaa lukea konepiirustuksia ja laatia työkuvia. tunnistaa aluksella käytössä olevat materiaalit ja osaa niiden liittämisen. osaa lastuavan työstön itsenäisesti. osaa toimia poikkeustilanteessa. Työtehtävän hallinta osaa käyttää aluksella käytössä olevia kone- ja metallitekniikan käsityökaluja. osaa käyttää aluksella käytössä olevia kone- ja metallitekniikan työkaluja. osaa käyttää aluksella käytössä olevia kone- ja metallitekniikan työkaluja. osaa metallitekniikan perustyöt, osaa käyttää tietokonetta sekä suorittaa tulityökortin. osaa lukea hydrauliikkaja pneumatiikkakaavioita sekä suorittaa laitteiden ja järjestelmien huoltotyöt. osaa tulkita hydrauliikkaja pneumatiikkakaavioita sekä suorittaa laitteiden ja järjestelmien huoltotyöt ja kykenee soveltamaan osaamaansa myös uusissa yhteyksissä. Työn perustana olevan tiedon hallinta soveltaa aluksella käytössä olevan metalli-, koneja sähkötekniikan, elekttuntee aluksen kansi- ja konetekniikan vaatiman asennus-, mittaus- ja kotuntee aluksen kansi- ja konetekniikan vaatiman asennus-, mittaus- ja ko-

14 12 roniikan, automaation, hydrauliikan ja pneumatiikan perusteita. koonpanotekniikan. tietää aluksella käytössä olevan sähkötekniikan, elektroniikan, automaation, hydrauliikan ja pneumatiikan perusteet. koonpanotekniikan. tietää aluksella käytössä olevan sähkötekniikan, elektroniikan, automaation, hydrauliikan ja pneumatiikan perusteet sekä niiden soveltamis- ja yhdistämismahdollisuudet tehonsiirrossa. Työturvallisuuden hallinta toimii turvallisuusohjeiden mukaisesti aluksen kone- ja sähkötöissä alusja laivatyöturvallisuusperiaatteita noudattaen. pitää työtilat siisteinä käsitellen jätteet asianmukaisesti. osaa toimia alus- ja laivatyöturvallisuuden edellyttämällä tavalla ja toimii aina turvallisuusohjeiden mukaisesti aluksen koneja sähkötöissä. osaa työskennellä alus- ja laivatyö- sekä ympäristöturvallisuuden edellyttämällä tavalla toimien kaikissa olosuhteissa turvallisuusohjeiden mukaisesti aluksen kone- ja sähkötöissä. Yhteiset painotukset osaa käsitellä huollossa syntyvän jätteen alusjätemääräyksiä noudattaen. osaa käsitellä huollossa syntyvän alusjätteen ja tuntee meriympäristön suojelun vaatimukset yksittäisen aluksen näkökulmasta. osaa käsitellä huollossa syntyvän alusjätteen ja osaa soveltaa käsittelytapoja meriympäristön suojelun vaatimusten mukaan Laivakonetekniikka, 4 ov Näytön kuvaus Opintokokonaisuuden keskeiset osaamisalueet: aluksen voimakoneistojen ja niiden apulaitteistojen huoltotyöt lasti- ja konejärjestelmään liittyvät putkisiirtosovellutukset (jäähdytysjärjestelmät, vesi, polttoaine, voiteluöljyt, painolasti) sekä niiden huolto ja kunnossapito laivasähkö- ja automaatiolaitteiden huolto sekä kunnossapito työturvallisuus ja meriympäristön suojelu. Opiskelija suorittaa laivakoneteknisiä käyttö- ja huoltotöitä. Näyttö kattaa osaamisen, jota konemieheltä ja korjausmieheltä vaaditaan opintokokonaisuuden keskeisillä osaamisalueilla. Näyttöympäristö Näyttö annetaan oppilaitoksen työsaleissa, laboratoriossa ja koulualuksella

15 13 Näytön arviointi Arvioinnin kohteet Työprosessin hallinta Arviointikriteerit TYYDYTTÄVÄ (T1) HYVÄ (H3) KIITETTÄVÄ (K5) Opiskelija Opiskelija Opiskelija suorittaa laivakoneteknisiä suorittaa laivakonetekni- suorittaa laivakonetekni- käyttö- ja huoltotöitä siä käyttö- ja huoltotöitä siä käyttö- ja huoltotöitä osoittaen tuntevansa nelitahtisen osoittaen tuntevansa pää- osoittaen tuntevansa päädieselin nopeakäyntisen ja apukoneistojen toimin- ja apukoneistojen toimin- toimintaperiaatteen taperiaatteen sekä tuntetaperiaatteen sekä tuntesen ja tuntevansa alukvansa niiden ja aluksen vansa aluksen painolasti-, painolasti-, polttoaine-, painolasti-, polttoaine-, polttoaine-, voiteluainedytysjärjestelmien voiteluaine- ja jääh- voiteluaine- ja jäähdytys- ja jäähdytysjärjestelmien toimintaperiaatteen järjestelmien toimintape- sekä kylmälaitteiden toisessinapitoprosessina. myös proriaatteen myös kunnossamintaperiaatteen myös kunnossapitoprosessina. osaa arvioida toimintapoikkeaman syitä. Työtehtävän hallinta osaa ammattimiehen ohjauksessa tehdä kuljetusja apukoneiden käyttö- ja perushuollot sekä niiden tavanomaisen kunnossapidon. osaa tehdä kuljetus- ja apukoneiden sekä kylmälaitteiden käyttö- ja perushuollot sekä niiden tavanomaisen kunnossapidon. osaa tehdä kuljetus- ja apukoneiden sekä kylmälaitteiden käyttö- ja perushuollot sekä niiden kunnossapidon. suorittaa polttoaineen, painolastin ja muun vastaavan siirron ohjeiden mukaisesti. suorittaa polttoaineen, painolastin ja muun vastaavan siirron ohjeiden mukaisesti. suorittaa polttoaineen, painolastin ja muun vastaavan siirron ohjeiden mukaisesti. kykenee soveltamaan osaamaansa myös poikkeustilanteessa. Työn perustana olevan tiedon hallinta Työturvallisuuden hallinta osaa soveltaa työssään pää- ja apukoneiden sekä polttoaine-, voiteluaine-, painolasti- ja jäähdytysjärjestelmien toiminta- ja käyttöperiaatteita. noudattaa konehuoneen työturvallisuuden, siisteyden ja järjestyksen periaatteita osoittaen siten ymmärtävänsä niiden merkityksen ergonomian ja turvallisuuden kannalta. osaa soveltaa epäröimättä pää- ja apukoneiden sekä polttoaine-, voiteluaine-, painolasti- ja jäähdytysjärjestelmien toiminta- ja käyttöperiaatteita. noudattaa konehuoneen työturvallisuuden, siisteyden ja järjestyksen periaatteita osoittaen siten ymmärtävänsä niiden merkityksen ergonomian ja turvallisuuden kannalta. osaa soveltaa epäröimättä pää- ja apukoneiden sekä polttoaine-, voiteluaine-, painolasti- ja jäähdytyssekä turvallisuusjärjestelmien toiminta- ja käyttöperiaatteita myös toimintapoikkeamien yhteydessä. noudattaa konehuoneen työturvallisuuden, siisteyden ja järjestyksen periaatteita osoittaen siten ymmärtävänsä niiden merkityksen ergonomian ja turvallisuuden kannalta.

16 14 osaa ennakoida puutteellisuuksien vaikutuksia operatiiviseen turvallisuuteen. Yhteiset painotukset käsittelee huolloissa syntyviä jätteitä noudattaen alusjätemääräyksiä. käsittelee huollossa syntyvän alusjätteen ja tuntee meriympäristön suojelun vaatimukset. käsittelee huollossa syntyvän alusjätteen ja soveltaa alusjätemääräyksiä meriympäristön suojelun vaatimusten mukaan. noudattaa siisteyttä ja järjestystä työ- ja asuintiloissa. ymmärtää englantia niin hyvin, että voi tehdä tarviketäydennykset. ymmärtää englantia niin hyvin, että osaa tehdä tarviketäydennykset ja käyttää käsikirjoja Sähkö- ja automaatiotekniikka I, 3 ov Näytön kuvaus Opintokokonaisuuden keskeiset osaamisalueet: sähköntuotannon valvonta ja sähkölaitehuolto sekä aluksen valvonta- ja turvallisuusjärjestelmien käyttö ja huolto sekä kunnossapito laivasähkö- ja automaatiolaitteiden huolto sekä kunnossapito sähköisten kansilaitteiden, lastinkäsittely- ja pelastusvälineiden käyttö ja huolto sähköturvallisuus, työturvallisuus ja meriympäristön suojelu. Näytön kuvaus Opiskelija käyttää sähköteknisiä, hydraulisia ja pneumaattisia laitteita, tekee käytön vaatimia huoltotoimia kannella ja koneessa sekä käyttää ja ylläpitää aluksen koneiston valvonta- ja turvallisuusjärjestelmiä. Opiskelija tekee systemaattista vianetsintää. Näyttö kattaa korjausmieheltä vaadittavan ammattiosaamisen sähköisten kansilaitteiden, lastinkäsittely- ja pelastusvälineiden käytön ja niiden sähkötekniikan, laivasähkö- ja automaatiosekä turvalaitteiden valvonnan vaatiman huolto- sekä kunnossapidon osaamisen korjaajalta edellytettävässä laajuudessa ottaen huomioon laiva- ja työturvallisuuden vaatimukset. Näyttöympäristö Näyttö annetaan oppilaitoksen työsaleissa, laboratoriossa ja koulualuksella

17 15 Näytön arviointi Arvioinnin kohteet Työprosessin hallinta Arviointikriteerit TYYDYTTÄVÄ (T1) HYVÄ (H3) KIITETTÄVÄ (K5) Opiskelija Opiskelija Opiskelija soveltaa sähkö- ja tietotekniikkaa osaa lukea piirustuksia ja osaa lukea lähes virheetkoneiston kansi- ja laiva- kaavioita soveltaessaan tömästi piirustuksia ja käyttö- ja apulaitteiden, sähkö- ja tietotekniikkaa kaavioita soveltaessaan peräsin- ja pot- kansi- ja laivakoneiston ja sähkö- ja tietotekniikkaa kurikoneistojen ohjaus- ja niiden apulaitteiden sekä kansi- ja laivakoneiston ja valvontaprosessissa sekä peräsin- ja potkurikoneistojen niiden apulaitteiden sekä vianetsintäprosessissa. ohjaus-, valvonta- ja peräsin- ja potkurikoneis- vianetsintäprosessiin. tojen ohjaus-, valvonta- ja vianetsintäprosessiin. Työtehtävän hallinta suorittaa ammattimiehen ohjauksessa ja valvonnassa sähköteknisten, hydraulisten ja pneumaattisten laitteiden käytön ja käytön vaatimat huoltotoimet kannella ja koneessa. suorittaa sähköteknisten, hydraulisten ja pneumaattisten laitteiden käytön ja käytön vaatimat huoltotoimet kannella ja koneessa. suorittaa sähköteknisten, hydraulisten ja pneumaattisten laitteiden käytön ja käytön vaatimat huoltotoimet kannella ja koneessa. ymmärtää koneiston valvonta- ja turvallisuusjärjestelmien käytön ja ylläpidon perusteet. osaa aluksen koneiston valvonta- ja turvallisuusjärjestelmien käytön ja ylläpidon. osaa suorittaa systemaattisen vianetsinnän. tuntee aluksen koneiston valvonta- ja turvallisuusjärjestelmien käytön ja ylläpidon. osaa suorittaa systemaattisen vianetsinnän. Työn perustana olevan tiedon hallinta osaa soveltaa aluksen keskeisimpien sähköteknisten, hydraulisten ja pneumaattisten laitteiden toimintaperiaatteita koskevaa tietämystä. osaa soveltaa aluksen sähköteknisten, hydraulisten ja pneumaattisten laitteiden toimintaperiaatteita koskevaa tietämystä tavanomaisessa ja vianetsinnän logiikassa kunnossapidon ja huollon vaatimassa laajuudessa. osaa soveltaa aluksen sähköteknisten, hydraulisten ja pneumaattisten laitteiden toimintaperiaatteita koskevaa tietämystä ja hallitsee vianetsinnän logiikan tavanomaisen kunnossapidon ja huollon vaatimassa laajuudessa. Työturvallisuuden hallinta soveltaa vaatimuksia, joita sähkötekniset, hydrauliset ja pneumaattiset laitteet asettavat työturvallisuudelle ja siisteydelle. soveltaa vaatimuksia, joita sähkötekniset, hydrauliset ja pneumaattiset laitteet asettavat aluksen operatiiviselle toiminnalle sekä työturvallisuudelle ja siisteydelle. soveltaa vaatimuksia, joita sähkötekniset, hydrauliset ja pneumaattiset laitteet asettavat aluksen operatiiviselle toiminnalle sekä työturvallisuudelle ja siisteydelle. osaa ennakoida puutteellisuuksien vaikutuksia

18 16 operatiiviseen turvallisuuteen. Yhteiset painotukset käsittelee huollossa syntyviä jätteitä noudattaen alusjätemääräyksiä. käsittelee huollossa syntyvän alusjätteen ja tuntee meriympäristön suojelun vaatimukset. käsittelee huollossa syntyvän alusjätteen ja osaa soveltaa jätemääräyksiä meriympäristön suojelun vaatimuksiin. ymmärtää englantia niin hyvin, että voi käyttää kaavioita. osaa englantia niin hyvin, että voi käyttää kaavioita ja käsikirjoja Huolto ja kunnossapito, 10 ov Kansi- ja konehuolto erillisinä Näytön kuvaus Opintokokonaisuuden keskeiset osaamisalueet: vaijereiden, köysien sekä nosto- ja kiinnitysvöiden asianmukainen huolto ja turvallinen käyttö liittämistekniikan hallinta korroosionesto ja pinnoitetyöt takilan ja eri rikien kuntotarkistukset ja huolto siivous- ja puhdistustyöt meriturvallisuuden vaatima tarvikkeiden ja laitteiden kiinnittäminen ja varastointi sekä kiinteiden ja nestemäisten aineiden tai kaasujen käsittely ja varastointi ahtaustyössä, huoltokäsikirjojen käytössä ja tarviketäydennysten teossa tarvittava englannin kieli. Opiskelija suorittaa puhtaanapitotöitä aluksella, liittää toisiinsa nosto- ja kiinnitysvälineitä tavanomaisin menetelmin sekä tekee juoksevan ja kiinteän takilan kuntoarvioita ja huoltotöitä. Näyttö annetaan korjausmieheltä vaadittavasta ammattiosaamisesta kansi- ja koneosaston huoltotöissä. Näyttö jaetaan kahteen osa-alueeseen: kansipuolen huoltoon ja kunnossapitoon sekä koneosaston huoltoon ja kunnossapitoon. Näytössä otetaan huomioon laiva- ja työturvallisuuden vaatimukset. Näyttöympäristö (kansi) Näyttö annetaan oppilaitoksen lastaus- ja pelastuslaitetakilassa, työsaleissa, laboratoriossa ja koulualuksella.

19 17 Näytön arviointi (kansi) Arvioinnin kohteet Työprosessin hallinta Arviointikriteerit TYYDYTTÄVÄ (T1) HYVÄ (H3) KIITETTÄVÄ (K5) Opiskelija Opiskelija Opiskelija käyttää vaijereita, köysiä käyttää vaijereita, köysiä käyttää vaijereita, köysiä sekä nosto- ja kiinnitysvöitä sekä nosto- ja kiinnitys- sekä nosto- ja kiinnitys- asianmukaisesti. vöitä asianmukaisesti. vöitä tilanteen mukaan, turvallisesti ja asianmukaisesti. tuntee korroosionestosekä pinnoitetyöprosessin. soveltaa korroosionestoja pinnoitetyöprosessia eri kohteissa. soveltaa korroosionestoja pinnoitetyöprosessia eri kohteissa. Työtehtävän hallinta tekee puhtaanapitotyöt aluksella. osaa liittää nosto- ja kiinnitysvälinemateriaalit toisiinsa tavanomaisin menetelmin. osaa liittää nosto- ja kiinnitysvälinemateriaalit toisiinsa. osaa liittää nosto- ja kiinnitysvälinemateriaalit toisiinsa. tuntee nostokaluston ja välineiden hylkäysperusteet sekä ymmärtää kiinteän takilan kuntoarvioinnin sekä huoltotoimien perusteet. tuntee juoksevan ja kiinteän takilan kuntoarvioinnit sekä huoltotoimet. kykenee juoksevan ja kiinteän takilan kuntoarviointiin sekä huoltotoimiin myös erikoistilanteissa. Työn perustana olevan tiedon hallinta ottaa työskentelyssään huomioon vaijereiden, köysien sekä nosto- ja kiinnitysvöiden lujuuden sekä rasitusten vaikutuksen nostovälinemateriaaleihin. ottaa työskentelyssään huomioon vaijereiden, köysien sekä nosto- ja kiinnitysvöiden lujuuden sekä rasitusten vaikutuksen nostovälinemateriaaleihin. valitsee tilanteeseen sopivan vaijerin, köyden tai nosto- ja kiinnitysvyöt lujuuden sekä rasituksen perusteella. ottaa huomioon korroosion ja sen eston perusteet. ottaa huomioon korroosion ja sen eston perusteet. valitsee materiaalin perusteella sopivan korroosionestomenetelmän. Työturvallisuuden hallinta toteuttaa tarvikkeiden ja laitteiden kiinnittämisen ja varastoinnin sekä kiinteiden ja nestemäisten aineiden tai kaasujen käsittelyn ja oikean varastoinnin aluksen operatiivisen turvallisuuden ja työturvallisuuden kannalta tarkoituksenmukaisesti. osaa hyvää merimiestapaa noudattaen varastoida ja kiinnittää tarvikkeet ja laitteet alusturvallisuuden kannalta oikein. ymmärtää, kuinka tärkeää kiinteiden ja nestemäisten aineiden tai kaasujen oikea käsittely ja varastointi osaa hyvää merimiestapaa noudattaen varastoida ja kiinnittää tarvikkeet ja laitteet alusturvallisuuden kannalta oikein. ymmärtää, kuinka tärkeää kiinteiden ja nestemäisten aineiden tai kaasujen oikea käsittely ja varastointi

20 18 on aluksen operatiivisen turvallisuuden ja työturvallisuuden kannalta. on aluksen operatiivisen turvallisuuden ja työturvallisuuden kannalta. Yhteiset painotukset ottaa huomioon tuote- ja turvaselosteiden sisällön fysikaalisten ja kemiallisten ominaisuuksien kannalta. ottaa huomioon tuote- ja turvaselosteiden sisällön fysikaalisten ja kemiallisten ominaisuuksien kannalta. ottaa huomioon tuote- ja turvaselosteiden merkityksen ja fysikaalisten ja kemiallisten ominaisuuksien vaikutukset työ- ja alusturvallisuuteen. noudattaa ympäristönsuojelun määräyksiä aineiden käsittelyssä. noudattaa ympäristönsuojelun määräyksiä aineiden käsittelyssä. noudattaa ympäristönsuojelun määräyksiä aineiden käsittelyssä. Esimerkkejä näytöistä Suojapeitteen valmistus, porttien ja luukkujen huollot ja säädöt, kansikoneiden huolto ja kunnossapito (osanäyttöjä). Huolto ja kunnossapito (koneosasto), 10 ov Näytön kuvaus Opintokokonaisuuden keskeiset osaamisalueet: liitostyöt käsityökalujen käyttö, laivakoneistojen kokoonpano- ja asennustyöt mittauksineen sekä laitteiden tai koneiden nostot ja siirrot laitteisto- ja putkistopiirustusten lukeminen ja tulkinta laivakoneistojen käytönaikainen huolto ja kunnossapito paineastioiden käsittely, käytönaikainen huolto ja kunnossapito konehuoneen puhdistustyöt meriturvallisuuden vaatimusten mukainen tarvikkeiden ja laitteiden kiinnittäminen ja varastointi sekä kiinteiden ja nestemäisten aineiden tai kaasujen käsittely ja varastointi. Opiskelija tekee konehuoneen puhdistustöitä ja metalliliitostöitä. Hän käyttää työstökoneita huoltotöissä, suorittaa laivakoneistojen kokoonpano- ja asennustöitä sekä nostaa ja siirtää koneita ja laitteita konehuoneessa. Näyttö annetaan korjausmieheltä vaadittavasta ammattiosaamisesta koneosaston kunnossapito- ja huoltotöissä. Näytössä otetaan huomioon laiva- ja työturvallisuuden vaatimukset. Näyttöympäristö Näyttö annetaan oppilaitoksen konesaleissa, konetyösaleissa ja koulualuksella.

21 19 Näytön arviointi (kone) Arvioinnin kohteet Työprosessin hallinta Arviointikriteerit TYYDYTTÄVÄ (T1) HYVÄ (H3) KIITETTÄVÄ (K5) Opiskelija Opiskelija Opiskelija suorittaa laivakoneistojen kokoonpano-, asennus- ja huoltotöitä. suorittaa laivakoneistojen kokoonpano-, asennus- ja huoltotyöt sekä tekee niihin liittyvät laitteiden tai koneiden nostot ja siirrot konehuoneessa. suorittaa laivakoneistojen kokoonpano-, asennus- ja huoltotyöt eri olosuhteissa sekä tekee niihin liittyvät laitteiden tai koneiden nostot ja siirrot konehuoneessa. Työtehtävän hallinta osaa käsityökalujen käytön, konehuoneen puhdistustyöt ja metallien liittämisen perustyöt. osaa käsityökalujen käytön, konehuoneen puhdistustyöt ja metallien liittämisen. osaa käsityökalujen käytön ja metallien liittämisen. osaa työstökoneiden käytön perusteet huollossa ja osaa laivakoneistojen kokoonpano- ja asennustyöt sekä laitteiden tai koneiden nostot ja siirrot konehuoneessa ammattimiehen ohjauksessa. lukee piirustuksia, osaa käyttää työstökoneita huollossa, osaa laivakoneistojen kokoonpanoja asennustyöt sekä laitteiden tai koneiden nostot ja siirrot konehuoneessa. osaa lukea piirustuksia, käyttää työstökoneita huollossa, osaa laivakoneistojen kokoonpanoja asennustyöt sekä laitteiden tai koneiden nostot ja siirrot konehuoneessa. Työn perustana olevan tiedon hallinta lukee ja tulkitsee laitteisto- ja putkistopiirustuksia perustasolla. ymmärtää laivakoneistojen käytön ja käytönaikaisen huollon, paineastioiden käsittelyn sekä käytönaikaisen huollon ja kunnossapidon perusteet. lukee ja tulkitsee laitteisto- ja putkistopiirustuksia. osaa laivakoneistojen käytön ja käytönaikaisen huollon, paineastioiden käsittelyn sekä käytönaikaisen huollon ja kunnossapidon. lukee ja tulkitsee laitteisto- ja putkistopiirustuksia. osaa laivakoneistojen käytön ja käytönaikaisen huollon, paineastioiden käsittelyn sekä käytönaikaisen huollon ja kunnossapidon. Työturvallisuuden hallinta toteuttaa tarvikkeiden ja laitteiden kiinnittämisen ja varastoinnin sekä kiinteiden ja nestemäisten aineiden tai kaasujen käsittelyn ja oikean varastoinnin aluksen operatiivisen turvallisuuden ja työturvallisuuden kannalta tarkoituksenmukaisesti. osaa hyvää merimiestapaa noudattaen varastoida ja kiinnittää tarvikkeet ja laitteet alusturvallisuuden kannalta oikein. ymmärtää, kuinka tärkeää kiinteiden ja nestemäisten aineiden tai kaasujen oikea käsittely ja varastointi on aluksen operatiivisen turvallisuuden ja työturvallisuuden kannalta. osaa hyvää merimiestapaa noudattaen varastoida ja kiinnittää tarvikkeet ja laitteet alusturvallisuuden kannalta oikein. ymmärtää, kuinka tärkeää kiinteiden ja nestemäisten aineiden tai kaasujen oikea käsittely ja varastointi on aluksen operatiivisen turvallisuuden ja työturvallisuuden kannalta.