2 Hankkeen nimi: Kuortaneen Puutarhakylä-esiselvityshanke
|
|
- Pirkko Korhonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Loppuraportti Kuortaneen Puutarhakylä- esiselvityshanke 1 Hankkeen toteuttaja Kuortaneen kunta sopimuksella hakijan, Kylänraitti ry:n kanssa. 2 Hankkeen nimi: Kuortaneen Puutarhakylä-esiselvityshanke 3 Yhteenveto hankkeesta 3.1 Tausta Lisääntynyt rivitalo- ja kerrostaloasuminen on kasvattanut kysyntää edulliseen ja ekologiseen vapaa-ajanviettopaikkaan Etelä-Pohjanmaalla. Kuortaneenjärvi on sijaintinsa, kokonsa ja jo tehtyjen kunnostustoimenpiteiden ansiosta erinomainen vapaa-ajan asumispaikka esim. kasvavan Seinäjoen talousalueen asukkaille. Järven lisäksi Kuortaneella on entuudestaan loistava palvelutarjonta vapaa-ajanasumiseen Urheiluopiston, golfkentän, ym. tarjonnan myötä, mutta kesämökkien tai mökkitonttien tarjonta on vähäistä. 3.2 Tavoitteet Esiselvityshankkeella selvitettiin siirtolapuutarhojen periaatteella toimivan mökkialueen, Kuortaneen puutarhakylän perustamisen edellytykset. Hankkeen aikana selvitettiin kysyntä tämän tyyppiselle alueelle, vaikutus alueen elinkeinoelämään, ympäristövaikutukset ja toteuttamismahdollisuudet. 3.3 Toimenpiteet Kysynnän selvittämiseksi ideaa esiteltiin omilla nettisivuillaan, Pytinki-messuilla, Kuortaneen kesätapahtumissa. Esittelyjen aikana ja nettisivuilla kiinnostuneiden oli mahdollisuus vastata aluetta koskevaan kyselyyn. Kyselyjen pohjalta suunniteltiin asiakaslähtöisesti mahdollisimman tarkoituksenmukainen alue ja tyyppimökit. Elinkeinovaikutusten kartoittamiseen käytettiin Tilastokeskuksen mökkiläisbarometrin ja Sisäasiainministeriön tutkimusten tuloksia. Kustannusarvion kunnallistekniikasta ja ympäristövaikutusten arvioinnit laadittiin Seigeo Oy:n ja ympäristöpäällikkö Kotolan toimesta. 3.4 Tulokset Hankkeen tuloksena saatiin kartoitettua alustava kysyntä, kustannusarvio ja laadittua suunnitelma Kuortaneelle soveltuvan puutarhakylätyyppisen vapaa-ajanasumisalueen toteuttamismalliksi. Suunnitelma sisältää arvion hankkeen vaikutuksista alueen elinkeinoelämään, kustannusarvion kunnan investointien osalta ja ympäristöön. Suunnitelmassa esitetään kohderyhmän sekä edunsaajien kannalta sopivin ja ekologisesti paras toteuttamismalli, koko, rahoituspohja ja toteuttajatahot.
2 4 Raportti 4.1 Hankkeen tavoitteet Esiselvityshankkeella selvitettiin siirtolapuutarhojen periaatteella toimivan mökkialueen, Kuortaneen puutarhakylän perustamisen edellytykset. Hankkeen aikana selvitettiin kysyntä tämän tyyppiselle alueelle, vaikutus alueen elinkeinoelämään, ympäristövaikutukset ja toteuttamismahdollisuudet. 4.2 Ylemmän tason tavoitteet, joiden osana hanke on Ylemmän tason tavoitteena on Kuortaneenjärven ja Kuortaneen vapaaajanviettomahdollisuuden hyödyntäminen virkistyskäyttöön nykyaikaisen siirtolapuutarhan muodossa. Toteutuessaan hankkeella poistetaan maakunnallista vapaa-ajan asuntotonttien puutetta ja lisätään kasvavan Seinäjoen kaupungin talousalueen ja maaseudun vuorovaikutusta sekä lisätään ranta-alueiden viihtyvyyttä. Hanke myös edesauttaa Kuortaneenjärven ja kirkonkylän rakennetun ympäristön ja maisemanhoitoa koskevien suunnitelmien laatimista ja toteuttamista. 4.3 Toteutus Hankkeen toteutusaika oli , täydellä teholla hanke käynnistyi hakijoiden käynnistettyä hankkeen omalla riskillään Toimenpiteet Seuraavat hankkeen toimintasuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet on suoritettu: Hanketta esitelty seuraavissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa:pytinki-messuilla, Aholankankaan mökkihuutokaupassa, Kuortaneen Eliittikisoissa, Kuortaneen kuhinoilla ja Kuharannan uistelu- ja golfkilpailun yhteydessä sekä muissa ma tapahtumissa.esittelyt sekä puutarhakyläalueen merkintä- ja mittaustyöt on suoritettu suurimmaksi osaksi Kylänraitti ry:n talkootyönä. Hankkeelle on laadittu kotisivut, joissa tiedotetaan hankkeesta ja kerätään tietoja alueesta kiinnostuneilta web-pohjaisella kyselyllä. Kyselyyn on vastannut 107 kiinnostunutta.
3 Raivaustalkoot Pennalanlahdella Hankkeesta ja sen edistymisestä on tiedotettu alueella ilmestyviin lehtiin ja alueen radiokanaviin, mökki- ja puutarha-aiheisissa lehtiin. Elinkeinovaikutuksten arvio on laadittu Tilastokeskuksen mökkibarometrin (v.2009) ja Sisäasiainministeriön mökkiläiset kuntapalvelujen käyytäjinä (2006) tulosten mukaisilla rahamäärillä. Hankkeen aikana on tehty kolme tutustumismatkaa Tampereelle ja Kokkolaan. Tutustumismatkoilla aikana tutustuttiin vierailuin neljän siirtolapuutarhan ( Rahola, Niihama, Tullinmäki ja Ykspihlaja) toimintaan, infastruktuuriin sekä ranta-alueiden maankäyttöön Ylöjärven Kurussa. Lisäksi hankevetäjä on perehtynyt puhelimitse ja sähköpostitse noin 20 siirtolapuutarhayhteisön toimintaperiaatteisiin.
4 Kysynnän selvittämiseen tarvittavan alueen visualisointia potentiaalisille palstanvuokraajille on toteutettu suunnittelutoimisto Motiivin kanssa. sisältäen mm.aluesuunnitelman ja tyyppimökkien luonnokset. Saadun palautteen pohjalta Puutarhakylä-alueen sisältämiä toimintoja ja rakennetta on suunniteltu ohjausryhmän ja tarjouskilpailun voittaneen suunnittelutoimisto Motiivin henkilöstön kanssa. Aluesuunnitelmasta on saatu muokatut luonnokset, jotka ovat olleet esillä hankkeen nettisivuilla. Puutarhakylän aluesuunnitelmaan liittyvä rannan ruopppaustarve on kartoitettu maastokäynnein. Ruoppauksesta laadittiin erillinen suunnitelma ja kustannusarvio ja asia etenee omana hankkeenaan Kuortaneen kunnan toimesta. Mittaus- ja merkintätöitä Pennalanlahden rehevöityneessä rannassa Aikataulu Aikataulullisesti hankeaika oli tiukka, mutta riittävä alustavan kysynnän, kustannusarvioiden ja toteutussuunnitelmien tekoon. Lopullisen toteutussuunnitelmien tekemiseen ei hankkeen kestoaikana ole mahdollisuutta kunnallisen päätöksentekoprosessin, kaavoitysrytmin ja lupaasioiden käsittelyaikojen vuoksi Resurssit Hanke sai rahoitusta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Rahoittajina toimivat Kuusiokuntien kehittämisyhdistys Kuudestaan ry, Kuortaneen kunta, Kuortaneen Yrittäjät ja Kyläyhdistys kylänraitti ry. Resurssit olivat riittävät Toteutuksen organisaatio Hankkeen ohjauryhmä koostui Kuortaneen kunnan viranhaltijoista, Kuortaneen Yrittäjien ja Kylänraitti ry:n jäsenistä. Hankkeen ohjausryhmässä ovat toimineet: Auli Viitasaari, Raimo Saari, Tauno Lampinen, Alpo Santanen, Veli-Matti Kalmari, Jyri Saranpää, Paula Erkkilä, Kaija Ylinen ja Minna Nikkari Hankkeella oli ajalle palkattuna projektipäällikkö Mika Peräkangas. Ohjausryhmä piti kokouksia hankkeen aikana 3 kertaa ja
5 ohjausryhmän jäsenista koostuva alueen suunnitteluryhmä kokoontui useita kertoja yhdessä suunnittelutoimisto Motiiivi Oy:n henkilöstön kanssa. Ohjausryhmän jäsenten monipuolisuudesta oli suuri hyöty hankkeen laaja-alaisuuden vuoksi Kustannukset ja rahoitus Hankkeen rahoitus riitti hyvin. Kustannukset alitettiin palkkakustannuksien osalta, koska hanke päästiin käynnistämään kolme viikkoa aiottua myöhemmin. Myös muiden kustannusten osalta rahaa kului budjetoitua vähemmän, koska hankkeen käynnistyttyä löydettiin huomattavasti suunniteltua edullisempi tapa toteutaa kysely. Lisäksi Puutarhakylä-esitteen sisältö eli hankkeen edetessä jatkuvasti, joten esitteet oli järkevintä toteuttaa kopioimalla suunniteltujen painatusten sijaan Raportointi ja seuranta Hankkeen ohjausryhmä on kokoontunut 3 kertaa ja kokouksissa on raportoitu sidosryhmien edustajille hankkeen etenemisestä. Lisäksi hankkeesta on tiedotettu sähköpostitse hankkeessa mukana oleville tahoille ja kyselyyn vastanneille. Hankkeesta on tiedotettu alueen lehtiin ja Pohjanmaan radioon Yhteistyökumppanit Hankkeen aikana tehtiin tiivistä yhteistyötä aluesuunnittelun osalta Suunnittelutoimisto Motiivi Oy:n, Suomen siirtolapuutarhaliiton sekä usean toiminnassa olevan siirtolapuutarhan kanssa. Alueen alustavan kustannusarvion laati alueen hyvin entuudestaan tunteva Seigeo Oy. Tyyppimökkien osalta hirsirakentajan näkemystä Motiivi Oy:lle antoi Raimo Saari ja ympäristövaikutusten osalta Kuortaneen kunnan ympäristöpäällikkö Jukka Kotola. Tyyppimökki 35 m²
6 Tyyppimökki 50 m² 5 Tulokset ja vaikutus 5.1 Kysyntä Lisääntynyt rivitalo- ja kerrostaloasuminen on lisännyt vapaa-ajanviettopaikkojen kysyntää Etelä-Pohjanmaalla. Voimakkaasti kasvavan Seinäjoen talousalueen lähistöllä järviä on vähän ja niiden rannat alkavat olla täyteen rakennettuja tai mökkitontteja ei ole tarjolla. Kuortaneenjärvi on sijaintinsa, kokonsa sekä aiemmin tehtyjen kunnostustoimenpiteiden ansiosta erinomainen vapaa-ajan asumispaikka lähialueiden asukkaille. Järven lisäksi Kuortaneella on entuudestaan loistava palvelutarjonta vapaa-ajanasumiseen Urheiluopiston, golfkentän, kalastusmahdollisuuksien ym. tarjonnan myötä, mutta kesämökkien tai mökkitonttien tarjonta on myös Kuortaneella käytännössä olematonta. Vapaa-ajanasuntojen hankkijoiden potentiaalinen kohderyhmä on maantieteellisesti vakituista asumista laajempi koska päivittäinen työmatka ei rajoita sijaintia. Kesämökin ja asunnon keskimääräinen etäisyys Suomessa on 118 km. Puutarhanhoito on noussut suosituksi harrastukseksi ja Siirtolapuutarha-toiminnan suosio on voimakkaassa kasvussa etenkin Ruotsissa ja Suomessa. Omaa rantatonttia helpompi rakentaminen ja uudet jätevesimääräykset luovat kysyntää tiiviimmälle, kunnallistekniikan parissa olevalle loma-asumiselle. Hankkeen aikana tehdyn kyselyn tuloksien perusteella Puutarhakylälle on tilaus Etelä-Pohjanmaan ensimmäiseksi siirtolapuutarhatyyppiseksi lomaasuntoalueeksi. Kuortaneen Puutarhakylästä tehtyyn kyselyyn on vastannut 107 taloutta. Hankkeen kotisivuilla on vieraillut 1033 eri kävijää yhteensä 1516 käyntiä. Sivulatauksia on tehty kpl eli keskimääräinen sivulataus / käynti on 11,2 kpl:a. Keskimääräinen sivustoilla vietetty aika on 8 min 53 s. Yleisesti ottaen hyvänä kiinnostavan sivuston lukuina pidetään yli 3 latausta/ sivusto ja yli 3 minuutin vietettyä aikaa/ sivusto. Alueeseen on halunnut käydä tutustumassa paikanpäällä n. 20 taloutta. Kyselyyn vastanneiden talouksien kotipaikka jakautui seuraavasti: Seinäjoki 57 kpl, Kuortane 12 kpl, Lapua 8 kpl, Helsinki 6 kpl, Alajärvi 6 kpl, Vaasa 3 kpl, Ilmajoki 2 kpl, Kaustinen 2 kpl.
7 Yksi vastaajatalous oli seuraavilta paikkakunnilta: Kauhajoki, Kihniö, Kurikka, Töysä, Lahti, Lehtimäki, Kristiinankaupunki, Rauma, Fehraltorf (Sveitsi). Noin kolmasosalla vastaajista oli jonkunlainen aikaisenpi side paikkakuntaan ( aikaisempi kotikunta, opiskellut paikkakunnalla tms). Vastaajien keski-ikä on n. 50 vuotta ja talouden keskikoko 2,5 henkilöä. Vastaajista 54% on aikeissa rakentaa vapaa-ajan asunnon 1-2 vuoden kuluessa, 31% 3-4 vuoden kuluessa ja 14% 5-6 vuoden kuluessa. 5.2 Alue Alueen osalta kartoitettiin maanomistuksen, koon ja sijainnin näkökulmasta Kuortaneen vesistöjen rantakiinteistöjä, mutta kyllin yhtenäisiä ja puutarhakylän kokovaatimuksen täyttäviä alueita ei Kuortaneen vesistöjen lähistöltä löydy. Pennalanlahden rannalla sijaitseva alue on ainoa järkevin kustannuksin toteutettavissa oleva alue. Lisäksi ko. alueen etuina ovat mm. hyvät liikenneyhteydet pikitie miltei perille, hyvä yhteys maakuntakeskukseen ja kuntakeskuksen läheisyys. Alueelta on suhteellisen lyhyt matka tarvittavan olemassaolevaan viemäriverkostoon kunnallistekniikan rakentamista ajatellen. Alueen omistaa kokonaisuudessaan Kuortaneen kunta, joten maanhankintoja ei tarvitse tehdä ja alueen rajanaapuri on hankkeelle myötämielinen. Suunniteltu alue Kuortaneenjärven Pennalanlahden rannalla. Alue on tällä hetkellä Kuortaneen ja Mäyryn osayleiskaavassa merkinnällä AP-3. Tulvaveden vaikutuksesta vaurioituvat rakenteet tulee sijoittaa alimman rakentamiskorkeuden yläpuolelle ( ). Omakotitaloja kevytrakenteisempi mökkirakentaminen on alueelle helpompi ja edullisempi toteuttaa. Jokisuiston itä- ja länsirannalla on useita olemassaolevia loma-asuntoja, jotka on rakennettu alavammalle ja tulvaherkemmälle alueelle kuin suunniteltu puutarhakylä. Lisäksi kunnallistekniikan kustannusten jakajia on puutarhakylä-tyyppisessä tehokkaassa maankäytön muodossa mahdollisuus saada samankokoiselle maa-alueelle paljon. Alue säilyy myös kuntalaisille avoimena virkistysalueena, josta on mahdollisuus vuokrata viljelypalsta ilman rakennusoikeutta ja käydä ulkoilemassa.
8 Alue pohjoisesta katsoen 5.3 Ympäristövaikutukset Viemäröinnin ansiosta Puutarhakylätyyppinen alue kuormittaa Kuortaneenjärveä vähemmän kuin perinteinen järven ympärille muodostunut mökkirakentaminen ja alueen tähänastinen käyttö, eli peltoviljely. Muu jätteenkäsittely järjestettäisiin kustannustehokkkaasti ja ympäristöystävällisesti yhteisellä aluekeräyspisteellä, joten ympäristövaikutuksia ei niidenkään osalta synny. Maatuvat jätteet hyödynnetään maanparannusaineena kiinteistökohtaisella kompostoinnilla. Alueella tulisi salllia ainoastaan ympäristöystävälliset lannoitteet. Pennalanlahden ranta on rehevöitynyt 1950-luvulta lähtien voimakkaiden maatalouden keinolanoitteiden vuoksi, joten alueelle tehtävä ruoppaus ennallistaisi rehevöityneen jokisuiston sellaiseksi kuin se oli ennen keinolannoitteiden aikaa. Mikäli hanke etenee, ohjausryhmä suosittelelee Kuortaneen ulkopuolisen luontokartoittajan arviointia. 5.4 Elinkeinovaikutukset Puutarhakylän rakentamisen ja asukkaiden kulutuksen aikaansaama liikevaihto on merkittävä ja jakautuu useille toimialoille. Laskelmien pohjatietoina on käytetty Tilastokeskuksen v julkaisemaa kesämökkibarometri-tutkimusta ja Sisäasiainministeriön julkaisua Mökkiläiset kuntapalvelujen käyttäjinä (v. 2006). Tilastokeskuksen aineiston ja mökkiläisten keskimääräisen ostokäyttäytymisen perusteella huomattava osa, eli yli n. 60% kulutuksesta kohdistuu mökkikunnan yrityksiin. Kulutuksen osuus mökkikunnassa kasvaa matkan ja mökillä vietetyn ajan pidetessä. Toteutuessaan hanke tukee laaja-alaisesti alueen yritysten ja työpaikkojen lisääntymistä sekä elinkeinojen monipuolistumista. Lisääntynyt kesäasukkaiden palvelujen tarve vaikuttaa positiivisesti työllisyyteen alueella ja siten vaikuttanee positiivisesti myös alueen varsinaisen asukasluvun kehitykseen. Etelä- Pohjanmaan ensimmäinen siirtolapuutarha-tyyppinen mökkialue hyödyntäisi kunnan vahvuustekijöitä ja vaikuttaisi positiivisesti kunnan imagoon. Infrastuktuurin ja mökkien rakennusvaiheessa alue luo kysyntää etenkin mm. rakennus-, sähkö-, lvi-, ja rakennustarvikealan yrittäjille sekä loma-asuntojen ja piharakennuksien
9 valmistajille. Kuortanelaiset alan yritykset saavat lähelleen uudet markkinat, joissa yrityksille muodostuu kilpailuetua mm. kuljetus- ja matkakustannusten muodossa. Kunnan ja mökkiläisten investoinnit alueen infrastruktuuriin olisivat 70 mökillä n. 4,9 milj. euroa, josta kunnallistekniikan ja teiden osuus Seigeo Oy:n tekemän alustavan kustannusarvion mukaan Kunnallistekniikan ja teiden kustannukset tulevat katetuksi vesi- ja viemäriliittymämaksuina ja tonttivuokrina n. 10 vuoden kuluttua. Varsinaisia vesi- ja jätevesimaksuja sekä Haavistontielle mahdollisesti rakennettavien ja olemassaolevien kiinteistöjen vaikutusta ei laskelmissa ole huomioitu. Myös välilliset vaikutukset kuntatalouteen on jätetty investoinnin takaisinmaksulaskelmien ulkopuolelle. Lopullinen uuden kysynnän hyödyntäminen riippuu luonnollisesti yritysten omasta toiminnasta ja tarjonnasta. Kuortanelaisten yritysten keskuudessa on jo asian esiselvitysvaiheessa alkanut muotoutua verkostoja mm. mökkien rakennuttajien helpottamiseksi. Kysynnän hyödyntämistä edesauttaa tämäntyyppisten alueiden keskimääräistä voimakkaampi yhteisöllisyys. Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan kesämökki on oman kotitalouden tai jonkun muun henkilön käytössä keskimäärin 75 vuorokautta vuodessa. Talviasuttavilla mökeillä käyttöaste on 103 vuorokautta vuodessa. Jatkossa Puutarhakylän mökkiläisten kulutus vahvistaa monipuolisesti niin rakentamisen, vähittäiskaupan, palveluntuottajien, uusiutuvien energiamuotojen tuottajien ja maatalouden liitännäiselinkeinojen paikallisia markkinoita ja mahdollisuuksia elinkeinotoiminnassa. Mökkiläisten vuotuinen rahankäyttö tuottaisi liikevaihtoa n euroa / mökki, joten täyden alueen (70 mökkiä) tuottama liikevaihto olisi n euroa / vuosi. Kyselyn palautteessa korostuivat harrastusmahdollisuudet, joten alan toimijat kuten Kuortane Golf ja Urheiluopisto ovat todennäköisiä uusien kanta-asiakkaiden saajia. Alue lisää Kuortaneen vetovoimaisuutta asuin- ja vapaa-ajan ympäristönä ja edesauttaa siten osaltaan Kuortaneen säilymiseen vireänä ja toimivina kuntana. Alueen väljyys mahdollistaa jatkossa tarpeiden mukaisen laajenemisen ja sen myötä Kuortaneen kehittymisen entistä merkittävämmäksi vapaa-ajan asumisen keskeisiksi paikkakunniksi aluellamme. Liitteet 2 ja 3: ( Kunnan kassavirtalaskelma, Puutarhakylän tuottama liikevaihto)
10 6 Esitykset jatkotoimenpiteiksi Maakunnallisen ja Kuortaneen kuntaa koskevan loma-asunto paineen helpottamiseksi ja hyödyntämiseksi Kuortaneen Puutarhakylä-hankkeen ohjausryhmä esittää esiselvityshankkeen tulosten pohjalta jatkotoimenpiteiksi Kuortaneen kunnalle: Suunniteltu puutarhakyläalueen kaavoitus siirtolapuutarha-alueeksi aloitetaan alkuvuodesta Alueen suunniteluun budjetoidaan vuodelle Koska jätevesiasetus ja vaihtoehtoiset ratkaisut hakevat vielä muotoaan, puutarhakyläalueelle rakennetaan kunnallinen vesi-ja viemäriverkosto, johon mökkiläiset velvoitetaan liittymään. Kunnallistekniikan karkeatyöt pyritään käynnistämään alkuvuodesta 2012, koska talvirakentaminen on maanrakennusyritysten työtilanteesta johtuen yleensä kesäaikaa edullisempaa. Alue palstoitetaan aluesuunnitelman mukaisesti 70 kpl:a n.500 m² vuokrapalstaa, jotka kunta vuokraa pitkällä, esim. 20 vuoden sopimuksella suoraan mökkiläiselle. Vuokrasopimus siirtyy mökin omistajanvaihdostilanteessa uudelle mökin omistajalle. Yhteisalueet vuokrataan perustettavalle alueen asukasyhdistykselle, jolloin hoitovastuu on alueen asukkailla. Maanvuokran on ko. alueita koskien syytä olla lähinnä nimellinen. Alue on suuri ja yhteisön resurssit kohdistuvat täten paremmin hoitotoimenpiteisiin ja alueiden kunnossapitoon. Alueen kunnallistekniikka ja tonttitiet voidaan rakentaa kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa huolto- ja sisääntulotie, puolet pysäköintialueesta ja tonttitiet alueen sisääntulotien itäpuolisille tonteille ( 38 kpl). Alueen mökkien rakentamisesta vastaavat tulevat asukkaat. Perinteiset luvuilla rakennetut siirtolapuutarhamökit eivät vastaa tämän päivän tarpeita. Kuortaneen tyyppisessä maaseutupaikkakunnalla mökkien tulisi olla hieman kaupunkien kyljissä sijaitsevia vanhoja siirtolapuutarhamökkejä suurempia. Kyselyn mukaan suurin osa kiinnostuneista asuu Kuortaneen ulkopuolella ja pidempi matka aiheuttaa tilantarvetta mm. vaatteiden ja harrastusvälineiden säilytyksen osalta. Lisäksi omat peseytymistilat ja sauna kuuluvat nykyaikaiseen vapaa-ajanasuntoon. Aluesuunnittelun yhteydessä laadittiin piirustukset kahdesta erikokoisesta tyyppimökistä, joita voidaan käyttää alueen rakennusmääräysten pohjana rakennusmateriaalien, neliömäärien ja kattokaltevuuksien osalta. Alueelle tulisi mökin lisäksi sallia yhden lisärakennuksen ( varasto- ja/tai pihasauna) villien varasto- ja lasitettujen terassien tarpeen vähentämiseksi. 7 Allekirjoittajat ja päiväys
Asetu mukavasti. Kuortaneelle. Asumaan
Asetu mukavasti Kuortaneelle Asumaan Nauttimaan Elämään 1. MÄYRY Uusi, kaavoitettu asuntoalue Mäyryn taajamassa, golfkentän vieressä järvinäkymällä. Hyvät yhteydet Seinäjoelle, Alavudelle, Lehtimäelle
LisätiedotYHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?
YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan vapaa-ajan asukkaille Ruralia-instituutti 2018 1 OSA 5: JOHTOPÄÄTÖKSET Ruralia-instituutti 2018 2 JOHTOPÄÄTÖKSET
LisätiedotKuntaraportti Kauhajoki. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Kauhajoki Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja
LisätiedotKuntaraportti Seinäjoki. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Seinäjoki Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/ Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja
LisätiedotKuntaraportti Kauhava. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Kauhava Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja
LisätiedotKuntaraportti Soini. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Soini Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien
LisätiedotKuntaraportti Kaskinen. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Kaskinen Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja
LisätiedotYHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?
YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan vapaa-ajan asukkaille Ruralia-instituutti 2018 1 OSA 1: TAUSTATIEDOT Ruralia-instituutti 2018 2 TAUSTATIEDOT
LisätiedotKerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI
Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi Osuuskunta KeroKuitu 2. Hankkeen nimi/hanketunnus Kerässieppi-Liepimän kyläverkko/22657 3. Yhteenveto hankkeesta Kerässieppi-Liepimän
LisätiedotYHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?
YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksille Ruralia-instituutti 2018 1 KALVOSARJAN OSAT Osa 1: Taustatiedot Osa 2: Nykytilanne Osa
LisätiedotTimes New Roman KULLANMUTKAN HANKE, ALAJÄRVI. Helvetica. Oborem zzril iriuscipit iril deliqua metumsan vent
KULLANMUTKAN HANKE, ALAJÄRVI Seinäjoki 4.5.2011 Heikki Joensuu HANKKEEN TAVOITTEITA AIDOSTI VETOVOIMAISEN ALUEEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS JÄRVEN HYÖDYNTÄMINEN JA KUNNOSTAMINEN; MAISEMA, VIRKISTYSKÄYTTÖ,
LisätiedotAsetu mukavasti. Kuortaneelle
Tontit Asetu mukavasti Kuortaneelle Asumaan Elämään . KORTESMÄK Runsaasti monipuolisia tontteja kuntakeskuksen alueella. Alueen tonteissa on hyvä metsäpohja ja osassa myös rinnerakentamismahdollisuus.
LisätiedotVatulan alueen jätevesiosuuskunta
Vatulan alueen jätevesiosuuskunta Projektin päättäjäiset 25.9.2010 Vatulan Nykäyksellä Hankkeen käynnistäminen 24.5.2005 pidettiin ensimmäinen yleinen viemäröintihankkeen keskustelutilaisuus Vatulan Nykäyksellä.
LisätiedotYHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?
YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan vapaa-ajan asukkaille Ruralia-instituutti 2018 1 OSA 2: MÖKKEILYN TAUSTATIEDOT Ruralia-instituutti 2018
LisätiedotKristiinankaupunki. Kuntaraportti
Kristiinankaupunki Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien
LisätiedotLiite B: Sosiaalisten vaikutusten kyselylomake
Liite B: Sosiaalisten vaikutusten kyselylomake 1 (11) VÄSTERVIKIN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY VÄSTERVIKIN LÄHIALUEELLE Hyvä vastaanottaja, Triventus Wind
LisätiedotKurikka. Kuntaraportti
Kurikka Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
LisätiedotSeinäjoki. Kuntaraportti
Seinäjoki Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
LisätiedotTontit 3/2014 Asumaan Elämään
Tontit /0 Asumaan Elämään . KORTESMÄK Runsaasti monipuolisia tontteja kuntakeskuksen alueella. Alueen tonteissa on hyvä metsäpohja ja osassa myös rinnerakentamismahdollisuus. Tontit ovat pääosin 00 500
LisätiedotKauhava. Kuntaraportti
Kauhava Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
LisätiedotTeuva. Kuntaraportti
Teuva Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
LisätiedotIsokyrö. Kuntaraportti
Isokyrö Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
LisätiedotY4 LIEVIÖ-PAUNI MAASEUTUALUEIDEN ASUKASKYSELYN ( ) VASTAUKSET, MONIVALINTAKYSYMYKSET
Y LIEVIÖ-PAUNI MAASEUTUALUEIDEN ASUKASKYSELYN (9..-8..1) VASTAUKSET, MONIVALINTAKYSYMYKSET 1 MAANKÄYTTÖ 3 Kuinka paljon alueen maankäytön ohjaamisessa tulisi mielestäsi panostaa 3 Vastauksia (37-39kpl)
LisätiedotVimpeli. Kuntaraportti
Vimpeli Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
LisätiedotKysely Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksille
Kysely Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksille YTYÄ kylätoimintaan yhdistykset palveluiden tuottajina 3.11.2016 Yhteiskunnallinen yrittäjyys maaseudulla -hanke 4.11.2016 1 Taustaa - Kyselyn tavoitteena oli
LisätiedotKehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali
Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus
LisätiedotEurooppa investoi kestävään kalatalouteen. Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke. Hanke no: Dnro: 782/3561/2010
HANKERAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke Hanke no: 1000778 Dnro: 782/3561/2010 3. Yhteenveto hankkeesta Pyhäjärven Kalainvestointien
LisätiedotHankkeen viestintäsuunnitelma
Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa (S20136) 15. elokuuta 2016 / 1 Hankkeen viestintäsuunnitelma 1. Hankkeen kuvaus Ydinosaajat-hankkeessa luodaan malli koulutusorganisaatioiden
LisätiedotMäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016
Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016 Sisällys 1. Valtuuston hyväksymä taloussuunnitelma 2014 2016... 4 2. Toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelma-kaudella
LisätiedotMajoitus- ja vapaa-ajan asuntorakentamisen kehittämisohjelma. Ohjausryhmä 18.2.2014 projektikoordinaattori Essi Carlson
Majoitus- ja vapaa-ajan asuntorakentamisen kehittämisohjelma Ohjausryhmä 18.2.2014 projektikoordinaattori Essi Carlson Sysmän Ilola-Suopelto-Päijätsalo aluekokonaisuuden yleissuunnitelma TYÖN SISÄLTÖ 1.
LisätiedotMetsäpalveluyrittäjyys kasvuun
Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Kullaa 28.10.2014 Projektipäällikkö Jussi Laurila Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueyksikkö Hanke lyhyesti Tavoite: Laaditaan esiselvitys
LisätiedotMuuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?
Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1..2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Matkailu ja kotiseututyö & museot alueen kulttuuri kiinnostaa aina matkailijoita
LisätiedotLAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille
LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt
LisätiedotNÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA. yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen
NÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen 13.12.2017 tilaa, valoa ja pohjoista voimaa H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I - II Pohjois- Pohjanmaan
LisätiedotHANKKEEN LOPPURAPORTTI
HANKKEEN LOPPURAPORTTI Länsi-Suomen tavoite 2 -ohjelma (2000-2006) Länsi-Suomen tavoite 2 -ohjelma, siirtymäkauden tuki Maakunnan kehittämisraha 1. HANKKEEN PERUSTIEDOT Hankkeen nimi: ViherCenter kehittämishanke
LisätiedotYHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?
YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan vapaa-ajan asukkaille Ruralia-instituutti 2018 1 OSA 3: PALVELUTUOTANTO Ruralia-instituutti 2018 2 PALVELUTUOTANTO
LisätiedotMegahub. Toimitilaa: logistiikka jakelu tuotanto 07/2011. Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä
Megahub Toimitilaa: logistiikka jakelu tuotanto Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä 07/2011 Investointi Rakentaminen Onnistuneen hankkeen osatekijät ovat Tontti Käyttäjä Oikea tila, oikea
LisätiedotKEHITTÄMISYHDISTYS SEPRA RY KOORDINAATIOHANKKEET 2013-2014. www.seprat.net
KEHITTÄMISYHDISTYS SEPRA RY KOORDINAATIOHANKKEET 2013-2014 Sepra on käynnistämässä kaksi uutta koordinaatiohanketta: KAAKON KEHITTYVÄT KYLÄT ja KAAKON KYLÄKUNNOSTUKSET MIHIN TUKEA SAA? 1) Kaakon kehittyvät
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1. Kemijärven kaupunki, maankäyttö
ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1 Kemijärven kaupunki, maankäyttö 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos 2.kaupunginosan (SÄRKIKANGAS),
LisätiedotLiite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012
Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 TEEMA: KYLÄTALO Idea: Kylätaloselvitys tehdään yhteinen kylätaloselvitys muiden lakkautettujen koulujen kiinteistöistä ja niiden käytöstä
LisätiedotKokoontumistila Kokoontumistila
yleishyödyllisen kehittämishankkeen LOPPURAPORTTI 22.6.2015 31.10.2018 1 1. HANKKEEN TOTEUTTAJA... 3 2. HANKKEEN NIMI, HANKETUNNUS... 3 3. YHTEENVETO HANKKEESTA... 3 4. RAPORTTI... 3 4.1. Hankkeen tavoitteet...
LisätiedotLUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus
-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus Sisältö 1. HANKKEEN YHTEYSTIEDOT...3 2. HALLINNOIJA, TOTEUTUSORGANISAATIO JA RAHOITTAJAT...3 3. HANKKEEN AIKATAULU...5 4. TAUSTA JA KEHITTÄMISTARPEEN
LisätiedotAluejärjestöraportti Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät. Suomen Yrittäjät
raportti Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä
LisätiedotKUHMON KAUPUNGIN KYSELY MÖKKILÄISILLE Yhteenvetoraportti, N=30, Julkaistu: Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat
KUHMON KAUPUNGIN KYSELY MÖKKILÄISILLE Yhteenvetoraportti, N=30, Julkaistu: 12012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Tiedot vastaajasta (valitse oikea vaihtoehto) mies 17 56,67% 2. nainen 13 43,33% 30 100%
LisätiedotMaaseuturahaston hankkeiden toteuttaminen ELY-keskuksesta rahoitettujen kehittämishankkeiden toteuttajille
Maaseuturahaston hankkeiden toteuttaminen ELY-keskuksesta rahoitettujen kehittämishankkeiden toteuttajille Kukka Kukkonen ja Pirjo Onkalo Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Päivitetty 2.2.2017 Sivu 1 3.2.2017
LisätiedotTerminaaleista tehoa biotalouteen -hanke. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2016 Pohjois-Savon liitto
Terminaaleista tehoa biotalouteen -hanke Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2016 Pohjois-Savon liitto 26.10.2016 Terminaaleista tehoa biotalouteen -hanke Hankkeen tavoitteena on kehittää puutavaran ja
LisätiedotEnergiatehokkuus ja kilpailukyky Uudenkaupungin toimintatavat
Energiatehokkuus ja kilpailukyky Uudenkaupungin toimintatavat Energiatehokkuus seminaari Mustio 6.9.2011 Case HINKU- projekti Kari Koski Kaupunginjohtaja Uusikaupunki Kohti hiilineutraalia kuntaa Hankkeen
LisätiedotPäättäjien kuntakuva. ARTTU2-Päättäjäkyselyn ensimmäisten tulosten esittely Kuntatalo 10.12.2015 Siv Sandberg, Åbo Akademi
Päättäjien kuntakuva ARTTU2-Päättäjäkyselyn ensimmäisten tulosten esittely Kuntatalo 10.12.2015 Siv Sandberg, Åbo Akademi Siv Sandberg Åbo Akademi 2015 Päättäjätutkimus 2015 Kohdejoukko 3 652 henkilöä
LisätiedotKAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå
KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin
LisätiedotPERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ
PERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ Väestön kehitys Nykyinen asuntotilanne ja tonttivaranto Potentiaalisten työntekijöiden näkemyksiä Skenaariot johdettuina edellisistä
LisätiedotHankesuunnitelma Utajärven alueen laajakaistaselvitys
Hankesuunnitelma Utajärven alueen laajakaistaselvitys 1. Hankkeen perustiedot Hakija: Utajärven kunta, Kehittämispalvelut (Y-tunnus 190224-1) Yhteyshenkilö: Hankkeen nimi: Ohjelmayhteydet: Asko Merilä
LisätiedotKYLÄKOKOUS 10.06.2007 VESI-JA VIEMÄRIVERKOSTO KUMIANTIEN ALUEELLE
KYLÄKOKOUS 10.06.2007 VESI-JA VIEMÄRIVERKOSTO KUMIANTIEN ALUEELLE OHJELMA Vesiosuuskuntaa valmistelevan työryhmän työn tulokset (Pekka Huomo) Osuuskunnan perustaminen Yhteydet kuntaan, etpähään ja Hämeen
Lisätiedot2. Hankkeen nimi ja hanketunnus: Kimpale kultaa Kangasniemi kylineen kimaltamaan VIRKISTYSALUEHANKE, 15910
Sivu 1 / 8 Loppuraportti 1. Hankkeen toteuttajan nimi: Kangasniemen maaseutuseura ry 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus: Kimpale kultaa Kangasniemi kylineen kimaltamaan VIRKISTYSALUEHANKE, 15910 3. Yhteenveto
LisätiedotMökkien maksut Kunta-/aluekohtaisesti päätettävät maksut
Mökkien maksut 2019 Kunta-/aluekohtaisesti päätettävät maksut Kunta-/aluekohtaisesti päätettävissä asumismenoissa ei ole huomioitu asuntolainaa, lainan korkokuluja, asunnon vakuutuksia, vartiointia eikä
LisätiedotVoimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa
25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta
LisätiedotLapin vesistökunnostushanke VESKU OSUUSKUNTA
Lapin vesistökunnostushanke VESKU OSUUSKUNTA Hankkeen suunnittelu Suunniteluvaiheessa: Laaditaan VESKU-hankkeen hankesuunnitelma Etsitään hankkeelle päätoimijaehdokkaita Etsitään yhteistyökumppanit Määritellään
LisätiedotLAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.
LAVIAN KUNTA LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.2014 Ilmari Mattila Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KARVIAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KOSKIEN VUORIJÄRVEN KYLÄN TILOJA RUISNIEMI 230-408-24-8 JA HONKARINNE 230-408-24-1 3.11.2013 Pohjois-Satakunnan aluearkkitehti
LisätiedotNurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia
Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet
LisätiedotKollaja-hankkeen ympäristövaikutusten arviointi Sosiaaliset vaikutukset; Dosentti Joonas Hokkanen PsM Anne Vehmas Rak.ark.
Kollaja-hankkeen ympäristövaikutusten arviointi Sosiaaliset vaikutukset; Dosentti Joonas Hokkanen PsM Anne Vehmas Rak.ark. Matti Kautto Mitä ovat sosiaaliset eli ihmisiin kohdistuvat vaikutukset Sosiaalisella
LisätiedotMaaseuturahasto syksyn hakuteemat
Maaseuturahasto syksyn hakuteemat Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Syyskuu 2019 ELY-keskus rahoittaa syksystä 2019 alkaen yleishyödyllisiä hankkeita seuraavin painotuksin: ELY-keskus osallistuu investointeihin
LisätiedotKIINTEISTÖ OY MERTEN TALO SELVITYS LIIKENNEJÄRJESTE- LYISTÄ SUUNNITELMASELOSTUS
KIINTEISTÖ OY MERTEN TALO SELVITYS LIIKENNEJÄRJESTE- LYISTÄ SUUNNITELMASELOSTUS Tarkastus Päivämäärä 19.8.2010 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Timo Ojanperä Marko Olli Työnumero 82129780 Ramboll Ruukintie
LisätiedotTONTTEJA JA KIINTEISTÖJÄ
TONTTEJA JA KIINTEISTÖJÄ 1. Tannila (tontit 1 ja 2) Alueella on valmis vesi- ja viemäriverkosto, omakotitalotonttien koot ovat noin 3500 m 2 4000 m 2 ja niiden rakennusoikeus on 0,15, kaavamerkintä on
LisätiedotOsallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen
Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat 30.10.2015 Elina Antikainen 1. Ikäsi Yhteensä 34 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue (äänestysalueittain) Muut asuinalueet: Linnankoski
LisätiedotRAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE
RAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE Mihin tukea voi saada? Kylien kokoontumisja harrastustilojen kunnostus sekä varustaminen Yhteisessä käytössä olevien alueiden kunnostus (esim. yhteiset uimarannat) Yhteisessä
LisätiedotAlueelle kohdistuvat suunnittelukaudella 2014-2018 seuraavat kaavoitushankkeet: Hanke Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio
Asuntila Asuntilasta on rakentunut 1990-luvun loppupuolesta alkaen vajaan 3 000 asukkaan pientaloalue. Alue on laaja, yhtenäinen ja monipuolinen pientaloalue, jossa on lähipalvelut. Asuntila ei kasva enää
LisätiedotSENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET. Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat
SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat Senioriasuntokunnat maakunnittain Vuosi 2020 56 000 206 000 (3) 41 000
LisätiedotRANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS
RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot OULAISTEN KAUPUNGIN PIIPSJÄRVEN KYLÄN TILOJA SOUTULA 46:20 JA SURFIRANTA 46:12 KOSKEVA RANTA-ASEMAKAAVA Kaavan päiväys: Kuva Hannu
LisätiedotAsemakaavamuutos koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 19 Jalasjärvi. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma.
Liite 1. 1(13) Asemakaavamuutos koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 19 Jalasjärvi. Asemakaavan muutoksella muutetaan Jalasjärven kirkonkylän korttelia 504. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis-
LisätiedotHanke/EAKR/Seinäjoen seudun ilmastostrategia/ohjausryhmän esityslista 30.10.2012
LAPUAN KAUPUNKI Ympäristöosasto Poutuntie 8 62100 Lapua Pöytäkirja Niina Huovari 31.10.2012 Hanke/EAKR/Seinäjoen seudun ilmastostrategia/ohjausryhmän esityslista 30.10.2012 Aika: 30.10.2012 klo 13.00-14.15
LisätiedotPienvesiasiat Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alueella
Pienvesiasiat Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alueella TAIMENPÄIVÄ 2009 Kauhajoki, 30.11.2009 Lotta Haldin Länsi-Suomen ympäristökeskus/ympäristötietoryhmä/ 1 Tausta: Pienvesien tila vanhan Vaasan läänin
LisätiedotKestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö
Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö Kestävän energian päivä III 27.10.2014 Asikkala Petra Korkiakoski, HAMK Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke Esityksen sisältö Kestävän
LisätiedotKUNNAN VISIO JA STRATEGIA
KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA
LisätiedotPaikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi
Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea, TY Aitoja makuja -hanke (2009-2011) toteuttaa Manner-Suomen
LisätiedotOmistajakuntien ja Räyskälä-Säätiön rahoitusosuudet olisivat seuraavat:
1LOP P I KESKELLÄ KASVU -SUOM EA 1 HALLINTO JA TALOUS 14.1.2015 FORSSnnJ KAUPUNKI Jakelun mukaan /oc / d y / 5 RÄYSKÄLÄN ILMAILUKESKUKSEN AIRPARK-HANKKEEN ESISELVITYSHANKE Lopen kunnantalolla 12.12.2014
LisätiedotTiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa
Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta
LisätiedotJalasjärvelle. komiasti. Koti. www.jalasjarvi.fi. Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä!
www.jalasjarvi.fi Vuoden 2010 tilanne! Koti komiasti Jalasjärvelle Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä! www.karttatiimi.fi/jalasjarvi Jalasjärvi
LisätiedotLAPUAN KAUPUNGIN 1. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 131. Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat
1 LAPUAN KAUPUNKI LAPUAN KAUPUNGIN 1. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 131 Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on 1. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 131. Suunnittelualue
LisätiedotTervetuloa! Hankehelmet Cocktails 20.5.2014 Teerenpeli, Tampere
Tervetuloa Hankehelmet Cocktails Teerenpeli, Tampere Tuloksellista viestintää Tuija Nikkari kehittämisasiantuntija ESR-koordinaatioryhmä Keski-Suomen ELY-keskus Ketkä ovat homman takana? Päättyneellä ohjelmakaudella
LisätiedotElisa Oyj Prior Konsultointi Oy
5G suomalaisten yritysten näkökulmasta Elisa Oyj Prior Konsultointi Oy 12.9.2019 Aineisto ja tiedonkeruu Yritystutkimuksen suunnittelusta, tiedonkeruusta, analyysista ja raportoinnista on vastannut Prior
LisätiedotVYYHTI II hanke
VYYHTI II hanke 2016-2018 Projektipäällikkö Riina Rahkila ProAgria Oulu ry / Oulun Maa- ja kotitalousnaiset Kuva Arto Lehto Hankkeessa keskeistä Paikallisten kunnostajien tukeminen Verkostoitumisen edistäminen
LisätiedotKIVIVAARA-PEURAVAARAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY KIVIVAARA-PEURAVAARAN LÄHIALUEELLE
KIVIVAARA-PEURAVAARAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY KIVIVAARA-PEURAVAARAN LÄHIALUEELLE Hyvä vastaanottaja, Metsähallitus Laatumaa suunnittelee Hyrynsalmella
LisätiedotKauhajoki. Kuntaraportti
Kauhajoki Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
LisätiedotIlmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto
Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari 9.2.2013 Outi Aalto Esityksen sisältö Taustaa Hankkeen rahoitus Mitä hankkeessa tehdään? Lyhyesti ilmasto-ohjelmista
LisätiedotIisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari
Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö
LisätiedotIlmajoki. Kuntaraportti
Ilmajoki Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
LisätiedotASUNTO-OHJELMA VUOSILLE Kontiolahden kunta tekninen lautakunta
ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2018-2021 Kontiolahden kunta tekninen lautakunta lokakuu 2017 2 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. MAANHANKINTA, KAAVOITUS JA TONTTIEN LUOVUTUS... 3 2.1 Maanhankinta... 3 2.2 Kaavoitus...
Lisätiedot1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...
Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 14/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kaj/2 8.4.2013
Helsingin kaupunki Esityslista 14/2013 1 (5) 2 Honkasuon Haapaperhosen alueen kolmen asuintontin ja niitä palvelevien autopaikkatonttien varaaminen Oulun Rakennusteho Oy:lle (Malminkartano, tontit 33350/1
LisätiedotKOTONA MAALLA JA KAUPUNGISSA MITÄ TARKOITTAA MONIPAIKKAISUUS. Suuri mökkiläisseminaari , OmaMökki-messut Kati Pitkänen, SYKE
KOTONA MAALLA JA KAUPUNGISSA MITÄ TARKOITTAA MONIPAIKKAISUUS Suuri mökkiläisseminaari 5.4.2019, OmaMökki-messut Kati Pitkänen, SYKE Esityksen rakenne 1. Monipaikkaisuuden muodot ja yleisyys Suomessa 2.
LisätiedotTapahtumien Hämeenlinna
Tapahtumien Hämeenlinna 20.1.2015 www.linnan.fi Linnan Kehityksen tavoitteena on hankkia kaupunkiin isoja tapahtumia Haemme aktiivisesti kaupunkiin erityyppisiä isoja tapahtumia: Isojen yritysten vuositilaisuudet,
LisätiedotMäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos
Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta
LisätiedotAsemakaavamuutos koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 19 Jalasjärvi. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma.
Liite 1. 1(12) Asemakaavamuutos koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 19 Jalasjärvi. Asemakaavan muutoksella muutetaan Jalasjärven kirkonkylän korttelia 326 ja 327. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen
LisätiedotSIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KALLIJÄRVI. Kylän Sammi tiloja: Marjamäki 747-411-3-207 ja Rantamäki 747-411-3-218
SIIKAISTEN KUNTA SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KALLIJÄRVI Kylän Sammi tiloja: Marjamäki 747-411-3-207 ja Rantamäki 747-411-3-218 KUNNAN KAAVATUNNUS 747YKAM12015 28.8.201 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
LisätiedotAsemakaavamuutos koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 19 Jalasjärvi. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma.
Liite 1. 1(13) Asemakaavamuutos koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 19 Jalasjärvi. Asemakaavan muutoksella muutetaan Jalasjärven kirkonkylän korttelia 44. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis-
LisätiedotKansallispuistokävijät matkailijoina
Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Orilammin lomakeskus 19.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen
LisätiedotKansallispuistokävijät matkailijoina
Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Seitsemisen Luontokeskus 18.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen
LisätiedotOulu Mikko Honkanen / Toimiva metsä
Toimiva metsä hanke Yhteismetsä hankkeet Oulu 20.10.2011 1 Toimiva metsä Metsätilojen tilusjärjestely- ja yhteismetsähanke Hankkeen rahoitus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 kautta
LisätiedotLeikkimökki, kasvihuone tai grillikatos sekä isommat toimenpiteet 50 euroa
Rakentamisesta Herttoniemen siirtolapuutarhassa 2019 Yhdistyksen suostumuksen hakeminen Herttoniemen siirtolapuutarhaa koskevat rakentamisen määräykset ja ohjeet tulevat Helsingin kaupungilta. Mökkiläisen
LisätiedotVesiruton hyötykäyttö riesasta raakaaineeksi
Vesiruton hyötykäyttö riesasta raakaaineeksi (Elodea) Seppo Hellsten Ohjausryhmän kokous 1, Kuusamo Projektin tausta 2 Satu Maaria Karjalainen Projektin tausta Koillismaan järvissä kanadanvesiruttoa Kuusamossa
Lisätiedot