Maatalouspolitiikan ajankohtaiskatsaus. Johan Åberg

Transkriptio

1 Maatalouspolitiikan ajankohtaiskatsaus Johan Åberg

2 Ympäristökorvauksen muutostarpeet

3 Budjetoidut varat eivät riitä Ympäristökorvauksiin yhteensä maaseutuohjelmassa 1586 milj. Vuosi / milj *) 2016*) Yhteensä Toteuma Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan sisältyvien ympäristökorvauksien vuoden 2015 haku ylitti etukäteisarviot. Lisäksi vuosina edellisen ohjelmakauden ympäristötukien menoja maksettiin nykyisen ohjelman rahoituskehyksestä. Vuonna 2016 ohjelmamuutos, jossa rajoitettiin ympäristökorvauksien tavoitteet ylittäneitä toimia ei ollut riittävä.

4 Mitä tehtävissä? Muiden toimenpiteiden alijäämäinen toteuma mahdollistaa siirtoja myös ympäristökorvauksiin ja paikkaa jonkin verran ympäristökorvausten vajetta. Toimenpiteiden välisillä rahoitussiirroilla ei koko vajetta voida täyttää eli ympäristökorvausten rajauksia on edelleen tehtävä. Vuodelle 2020 ympäristökorvauksien määrärahakehys saataisiin määrärahasiirroilla ainakin 140 milj. euroksi. Muutokset edellyttävät komission hyväksymää ohjelmamuutosta. Ympäristökorvauksien rajauksia ja määrärahasiirtoja koskeva ohjelmamuutos on valmisteltava vuoden 2018 aikana, käsiteltävä seurantakomiteassa marraskuussa 2018 ja toimitettava virallisesti komissiolle tammikuussa 2019.

5 A. Ympäristökorvausten mukautus 155,4 milj. Ravinteiden tasapainoisessa käytössä (RTK) peltokasvien korvaustaso laskee 20 euroon/ha (nyt 54) ja puutarhakasvien 100 euroon/ha (nyt 200). Lohkokohtaisissa toimissa lietelannan sijoittamisen korvaustaso laskee 35 euroon/ha (nyt 40) ja kerääjäkasvien 65 euroon/ha (nyt 100). Suojavyöhykenurmille ei enää makseta korvausta, jos ne sijaitsevat valtaojien varsilla. Monimuotoisuuspelloista maksetaan korvausta vain kohdentamisalueella. Seuraavat lohkokohtaiset toimet poistetaan: ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen, orgaaninen kate puutarhakasveilla, viherlannoitusnurmet ja saneerauskasvit. Talviaikaisen kasvipeitteisyyden määrärahamenekin arvioidaan pienenevän hieman, koska viljelijöiden sitoutumishalukkuus vähenee.

6 B. Lohkokohtainen ympäristökorvaus 144,3 milj. RTK poistetaan toimenpiteenä, mutta ravinnerajat liitetään lohkokohtaisiin toimiin niitä mukauttamalla niin, että RTK:n keskeisimmät tavoitteet saavutetaan Tarkempi kuvaus rajauksista: Vaihtoehto sisältää kaikki nykyiset sitoumuksen lohkokohtaiset toimet ja ympäristösopimukset. RTK poistetaan toimenpiteenä (korvaus nyt 54 /ha peltokasveilla ja 200 /ha puutarhakasveilla). Fosforin ja typen käyttörajoitukset sisällytetään lohkokohtaisiin toimiin niitä mukauttamalla niin, että RTK:n keskeisimmät ravinteiden käytön tarkentamistavoitteet saavutetaan. Lohkokohtaisista toimista ja ympäristösopimuksista maksetaan nykytason mukainen korvaus.

7 M. Kompromissiehdotus 155,3 milj. RTK:n korvaus laskee 15 euroon/ha/v (nyt 54 /ha/v) sekä puutarhakasveilla 50 euroon/ha/v (nyt 200 /ha/v Suojavyöhykkeille ei makseta enää korvausta, jos ne sijaitsevat valtaojien varsilla. Niiden enimmäisleveys rajataan 15 metriin vesistön reunasta tai meren rannasta. Suojavyöhykkeelle voidaan edelleen maksaa korvausta myös pohjavesialueella tai Naturaalueella. Luonnonhoitopellot rajataan vain kohdentamisalueelle. Monimuotoisuuspellot rajataan vain riistapeltoihin. Viherlannoitusnurmista luovutaan. Saneerauskasveissa on huomioitu vuodelle 2018 tehtävän, tukikelpoisuutta rajaavan asetusmuutoksen vaikutus. Muita lohkokohtaisia toimia ei muuteta.

8 Vaihtoehtojen rahoitusarviot

9 Kotieläin- ja pinta-alatukien/korvausten muutos arvio tilanteesta 12/2017 (jos ei tehdä mitään uusia poliittisia linjauksia) Rahoitus Tukityyppi EU Suora tuki Maaseutuohjelma (EU+FI) FI LHK + lisäosa Ymppi* Luomu EHK Kansallinen tuki** (10) (4) Yhteensä milj. euroa * sisältää luomun 2013/2014 **566 ( ) milj. e vuonna 2007, arvioitu VM:n budjettikehyksen/149a-artiklan perusteella

10 Muut ajankohtaiset

11 Lomituksessa työn alla olevat asiat EVL-muotoiset tilat ja rahoitus Palvelujen yhtiöittämisvaatimus Hevostalous Etuudet (riippuu rahoituksesta) MELA:n rooli Kuntakohtaiset tuet Viime kesän lausunnolla olleesta esityksestä poiketen on poliittisella tasolla linjattu, että henkilökohtainen lomaoikeus säilyy HE annetaan eduskunnalle kesän jälkeen

12 Luopumistuki Nykyinen luopumistuki päättyy tämän vuoden lopussa EU-komission päätöksellä CAP-tiedonannossa korostetaan sukupolvenvaihdosten tärkeyttä Komissaari Hogan luvannut, että kansallisia eläkejärjestelmiä voidaan täydentää tukipolitiikalla sukupolvenvaihdosten vauhdittamiseksi Suurin ongelma nykyjärjestelmässä on se, että ei tue yleistä tavoitetta työurien jatkamiseksi Asetettu epävirallinen työryhmä pohtimaan vaihtoehtoja luopumistuen jatkamiseksi

13 Maatalouden korkotukilainojen vähimmäiskorkokäytäntö Osuuspankit ilmoittivat muuttavansa käytäntöä alkaen automaattisesti kaikkien asiakkaiden osalta Taustalla FINEn pankkilautakunnan viime syksynä tekemä päätös Jatkossa lainan korko voi olla alle 1 %/2 %, jos se on velkakirjan ehtojen perusteella mahdollista Palauttavat automaattisesti mahdollisen liikaa perityn koron asiakkaille Ovat yhteydessä näihin asiakkaihin toukokuun aikana Nordea ei muuta käytäntöä automaattisesti, vaan asiakaskohtaisesti asiakastapaamisen ja velkakirjan ehtojen perusteella -> kannattaa tarkistaa velkakirjasta oma tilanne ja sopia tarvittaessa neuvottelu pankin kanssa Tapiola/S-pankki on toiminut jo alun perin nyt linjatulla tavalla POP pankkien ja Säästöpankkien linjauksesta ei ole vielä tietoa

14 Yhteisen maatalouspolitiikan uudistus

15 MTK:n CAP2027-lähtökohdat Yksinkertainen politiikka ja riittävä rahoitus kahdessa pilarissa Tuotannon säilyttäminen kaikilla EU:n alueilla Viljelijöiden markkina-aseman parantaminen Elinkeinon rakennekehitys, nuoret ja elävä maaseutu

16 Kannattavuus heikkenee edelleen

17 Valmisteluprosessin aikataulu

18 Tuleva maatalousbudjetti Komissaari Oettingerin vaihtoehdot CAP-budjetiksi 0 %, 15 % tai 30 % (edellisellä MFF-kierroksella 13 %) Budjettiallokaatio jäsenmaiden välillä ja pilaripainotus tärkeä. Viime kierroksella Suomi onnistui hyvin? Myös kansallisen osarahoituksen säännöt tärkeitä Suomelle, kun käytetään enemmän kansallista rahaa maaseudun kehittämiseen kuin mitä saadaan EU:sta

19 Millainen maatalouspolitiikka tulevaisuudessa? Jäsenmaille lisää päätösvaltaa ja liikkumatilaa Tulosperusteinen ja yksinkertaisempi Tuotannon turvaaminen kaikilla alueilla Lisää markkinatuloja Nuoret ja uudet tuottajat, spv:t ja elävä maaseutu

20 Maatalouspolitiikan uusi rakenne CAP:ille uusi arkkitehtuuri: Jäsenmaakohtainen strateginen suunnitelma kattaa molemmat pilarit hyväksyttäisiin yhteistyössä komission kanssa sisältäisi tavoitteet ja saavutettavat tulokset Jäsenmaalle enemmän valtaa päättää sen alueella sovellettavan tukikokonaisuuden sisällöstä, valvonnasta ja seurannasta Komissio seuraa jäsenmaiden tavoitteiden ja tulosten saavuttamista, jäsenmaat viljelijöitään

21

22 Uudistuksen suurimmat haasteet Rahoituksen riittävyys Yksinkertaistaminen, sanktioiden vähentäminen, tasapuoliset vaatimukset koko EU:ssa Tukien uudelleenjako ja aktiivituotanto (tukikatto, kytkentä muihin tuloihin?) Markkinoiden toimivuus ja kriisivalmius Tuotantoon kytkettyjen tukien jatko Koko maan pitäminen LFA-alueena Etelä-Suomen kansalliset tuet Ympäristöpaine: DG Envi ajaa 15 %:n kesantopakkoa ja turvemaiden kyntökieltoa Aikataulu: Uudistus voimaan todennäköisesti vasta 2023?

23 CAP2027-kysymyksiä 1. Jos rahaa on merkittävästi vähemmän seuraavalla kaudella, niin mistä olemme valmiita luopumaan, vai leikataanko juustohöylämenetelmällä? Suhde esim. LFA:n, EHK:n ja rakennetukien välillä? Mitkä tuotantosidonnaiset tuet ovat ensisijaiset? 2. Miten kohdennetaan paremmin aktiivituotannolle ja yksinkertaistetaan samalla 3. Olemmeko valmiita vähentämään tulotukia paremman riskienhallinnan vuoksi? 4. Tarvitaanko eri alueille enemmän omia toimia, vai tarjotaanko kaikille samoja työkaluja? 5. Halutaanko vihreään arkkitehtuuriin joustoa vai kaikille samat säännöt? 6. Luovutaanko tukioikeuksista ja edellyttääkö raivauskieltoa ja miten kohdellaan nykyiset tukikelvottomat pellot? 7. Korvausjärjestelmät tulotukien jatkoina vai ohjauskeinoina (EHK & YK) 8. Yhden tukitason periaate sika- ja siipikarjasektorilla?

24 SÄHKÖINEN VILJAKAUPPAPAIKKA

25 VISIO Luoda viljakaupan uudenlainen mahdollistaja, joka kehittää, tehostaa ja uudistaa viljakauppaa Suomessa ja valituilla muilla markkina-alueilla sekä tuottaa alan toimijoille uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia.

26 TAVOITTEET Kaupan transaktiokustannusten alentaminen Markkinoiden toiminnan parantaminen: erilaisten viljaerien saatavuuden varmistaminen sekä yleisesti että erilaisissa kysynnän muutoksissa Ajantasaisen, yhteisen markkinatiedon saannin parantaminen Sopimusviljelyn kehittäminen ja viljelysopimusten parempi hallinta Viljaerien jäljitettävyyden parantaminen Avoimet rajapinnat mahdollistavat eri toimijoiden uusien palveluiden kehittämisen yhteisen alustan päälle Kotimaisen elintarvikearvoketjun kilpailukyvyn parantaminen ja kotimaisten elintarvikkeiden myynnin edistäminen

27 VILJATORI.FI Kauppapaikan toteuttajaksi on perustettu Suomen Viljakauppa Oy Samassa ekosysteemissä vilja-alan keskeiset toimijat eli myyjät, ostajat, logistiikka, laboratoriot, rahoitus, Tavoitteena tarjota kaupankäyntialusta kaikkiin erityyppisiin käyttötarkoituksiin: rehuviljaa, leipäviljaa jne. Myös öljykasvit Viljatori on kaikille avoin: Kaikki tuottajat, viljelijärenkaat, tukkurit jne. voivat liittyä myyjiksi Viljaa käyttävä teollisuus, kotieläintilat, tukkurit jne. voivat liittyä ostajiksi Yhtiö saa tulonsa kaupankäyntimaksuista, ei liittymismaksuja Maksut käytetään kauppapaikan pyörittämiseen ja kehittämiseen