Luku 11: Päästöt kuriin jarrua ilmastonmuutokselle 193

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Luku 11: Päästöt kuriin jarrua ilmastonmuutokselle 193"

Transkriptio

1 Luku 11: Päästöt kuriin jarrua ilmastonmuutokselle 193 että kohtuuden nimissä näille maille ei vielä voida asettaa päästörajoitusvelvoitteita, vaan niillä olisi oikeus pyrkiä nostamaan elintasoaan ja samalla lisätä henkeä kohti laskettuja päästöjään edes hiukan lähemmäksi koko ihmiskunnan keskiarvoa. Toisaalta kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt saadaan kertomalla henkeä kohti lasketut päästöt alueen väestömäärällä. Kun verrataan eri valtioitten henkilökohtaisten päästöjen (kuva 11.3) jakaumaa väestönkasvuun (kuva 11.4), huomataan karttakuvien olevan likimain toistensa peilikuvia. Maailman köyhimmissä maissa Afrikassa ja osassa Etelä-Aasiaa ihmiset tuottavat kasvihuonekaasuja kaikkein vähiten, mutta toisaalta juuri näillä alueilla väestö kasvaa nopeimmin ja sen myötä myös pienhiukkaspäästöt. Kun katsotaan kauemmaksi tulevaisuuteen ja oletetaan sikäläisenkin elintason aikaa myöten kohentuvan, näissä maissa kokonaispäästöt uhkaavat kasvaa kaikkein eniten. Henkeä kohti laskettujen päästöjen puristamisen asemesta köyhät maat voisivatkin antaa panoksensa ilmastotalkoisiin toisella tavalla, hillitsemällä väestönkasvua. Jos väestömäärä on onnistuttu pitämään kohtuullisena, järkevänsuuruinen maakohtainen päästökiintiö ei myöhemminkään kohtuuttomasti jarruttaisi elintason kohottamista. Köy- Prosentteina ilmaistu väestönkasvu eri puolilla maailmaa Kuva 11.4 Esimerkiksi kolmen prosentin vuotuinen väestönkasvu merkitsee, että ihmisten määrä kaksinkertaistuu 23 vuodessa ja nelinkertaistuu 46 vuodessa. Tällaista hälyttävää vauhtia väestö kasvaa monissa Afrikan ja Lähi-idän maissa.

2 194 Muutamme ilmastoa himpien kehitysmaitten asukkailla on yhtäläinen halu ja oikeus saavuttaa aikaa myöten tyydyttävä elintaso, mutta maapallollemme olisi kohtalokasta, jos tämän tavoitteen aikanaan toteutuessa näitten maitten väestömäärä olisi kasvanut nykyiseen verrattuna moninkertaiseksi. Väestönkasvun hillitseminen tietysti edellyttäisi, että rikkaat maat olisivat valmiit antamaan köyhille kehitysmaille kaiken mahdollisen tuen tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Energiaa voidaan säästää... Lyhyellä aikavälillä kasvihuonekaasujen päästöjä voidaan tehokkaimmin leikata säästämällä energiaa ja tuottamalla entistä suurempi osa energiasta muilla kuin fossiilisilla polttoaineilla. Mahdollista on myös poistaa hiilidioksidia savukaasuista tai kasvien yhteyttämistä hyödyntämällä suoraan ilmakehästä. Energian säästö on monissa tapauksissa helppo ja taloudellinen keino vähentää päästöjä. Energian käyttö ei ole yhteiskunnassamme vielä kovin tehokasta. Tätä havainnollistaa hyvin esimerkki sähkövalaistuksesta. Jos sähkö tuotetaan hiilivoimalassa, parhaimmillaankin noin 40 % hiilen sisältämästä energiasta saadaan muutettua sähköksi. Hehkulamppu puolestaan muuttaa valoksi vain 10 % sähköenergiasta, loppu 90 % vapautuu lämpönä. Jos asunnossa valot palavat neljässä huoneessa, joista ihmisiä on vain yhdessä, 3 4 valaistuksesta on päällä turhaan. Ottamalla huomioon kaikki nämä häviöt nähdään, että alkuperäisestä hiilen sisältämästä energiasta hyödynnetään valona vain 1 %. Peräti 99 % siitä menee hukkaan. Energiatehokkuutta voidaan parantaa kaikissa käyttöketjun osissa. Esimerkissämme pelkästään turhien valojen sammuttaminen nelinkertaistaisi energiatehokkuuden. Loisteputkivalaisimissa ja energiansäästölampuissa sähköstä syntyy valoa paljon paremmalla hyötysuhteella kuin hehkulampuissa tosin loppuun palanut loisteputki on sisältämänsä elohopean takia ongelmajätettä. Voimalankin hyötysuhdetta voidaan oleellisesti parantaa lämmön ja sähkön yhteistuotannolla, niin kuin Suomessa on yleisesti jo tehtykin. Tällöin iso osa siitä polttoaineen energiasta, josta fysiikan lakien mukaisesti on mahdoton saada sähköä, hyödynnetään kaukolämmön tuotannossa. Kaukolämmön käyttöä voidaan puolestaan edistää suunnittelemalla yhdyskunnat tiiviiksi. Tämä vähentää myös liikenteen päästöjä,

3 Luku 11: Päästöt kuriin jarrua ilmastonmuutokselle 195 Satelliittikuva Nepalin ja Bangladeshin alueelta Himalajan eteläpuolelta. Kotit alouksien polttopuista on kertynyt savua koko alueen ylle. Se muuttaa paikallisesti ilmastoa. Kehittyvissä maissa hiili dioksidipäästöt ovat toistaiseksi melko pieniä, mutta esimerkiksi polttopuun käytöstä ilmakehään vapautuu suuria määriä haitallisia pienhiukkasia. Kuva 11.5 kun matkat asunnon, työpaikan ja erilaisten palvelujen välillä on mahdollista taittaa kävellen tai julkisin kulkuneuvoin. Lentäen matkustaminen tuottaa ilmakehään paljon hiilidioksidia. Fyysisen matkustamisen vaihtoehdoksi on esitetty virtuaalista matkailua. Toki ihmiset kaipaavat myös todellista irtautumista kotiympyröistä, mitä virtuaalimatkailu ei korvaa. Kestävä suuntaus olisi se, että matkoja tehtäisiin vähemmän, mutta kohteessa viivyttäisiin vastaavasti kauemmin. tai tuottaa ilman hiilidioksidipäästöjä Vaikka kuinka säästettäisiin, kokonaan ilman energiaa yhteiskunnan pyörät eivät pyöri. Tarvitaan siis myös sellaisia energiantuotantotapoja, jotka synnyttävät mahdollisimman vähän kasvihuonekaasuja. Energiantuotanto ei kuitenkaan voi koskaan olla ympäristölle täysin haitatonta. Esimerkiksi vesivoimalan pystyttäminen mullistaa ympäristöä rakennusvaiheessa, vaikka käynnistämisen jälkeen voimala jauhaakin sähköä

4 196 Muutamme ilmastoa Kuva 11.6 Kolmen rotkon pato Keski-Kiinassa on maailman suurin vesivoimalaitos. Kuvassa vasemmalla joki ennen voimalaitoksen valmistumista, oikealla valmiina toukokuussa ilman päästöjä. Jos voimalan yhteyteen rakennetaan isoja patoaltaita, niistä kyllä saattaa vapautua ilmakehään metaania. Tuulivoimala rumentaa joidenkin mielestä maisemaa, mutta tätä haittaa voidaan vähentää sijoittamalla voimalat tarkoituksenmukaisesti. Tuulivoiman ongelmana on huoltovarmuus. Tyynellä säällä sähköä ei saada, joten tuulivoima vaatii tuekseen säätökapasiteettia, jolla voidaan korvata saamatta jäänyt energia. Ongelmaksi asia tulee vasta, jos tuulienergian osuus sähköntuotannossa kasvaa huomattavaksi. Biopolttoaineita ihmiskunta on käyttänyt aina tulen keksimisestä alkaen. Niistä itsestään ei aiheudu hiilidioksidipäästöjä. Palamisen yhteydessä vapautuva hiilidioksidi on nimittäin jo etukäteen otettu pois ilmakehästä polttoaineena käytettyjen kasvien kasvaessa. Metaania sen sijaan voi muodostua, esimerkiksi poltettaessa huonosti kuivattua puuta kituliaalla, savuttavalla liekillä. Isommissa polttolaitoksissa tätä ongelmaa ei ole. Koneellistetussa biopolttoaineen viljelyssä ja korjuussa voi kyllä syntyä hiilidioksidipäästöjä, samoin polttoainetta jalostettaessa ja kuljetettaessa. Jos viljelyssä käytetään ylen määrin typpilannoitusta, muodostuu myös dityppioksidipäästöjä. Lisäksi biopolttoaineitten kasvatus vaatii paljon maata. Tuotantoa lisättäessä saatetaan joutua uhraamaan luonnontilaisia alueita, esimerkiksi hakkaamaan metsiä polttopuuksi tai raivaamaan niitä viljelmien tieltä. Ennen erilaisten biopolttoaineitten laajempaa käyttöönottoa olisikin syytä tutkia, missä määrin kunkin polttoaineen käyttö oikeasti auttaa

5 Luku 11: Päästöt kuriin jarrua ilmastonmuutokselle 197 vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä ja mitä muita ympäristövaikutuksia tuotannolla on. Väestön kasvu ja ravitsemustason paraneminen heikentää biopolttoaineitten tuotantomahdollisuuksia. Tällöin yhä suurempi osa maapinta-alasta joudutaan varaamaan elintarviketuotantoon ja vastaavasti vähemmän maata jää polttoainekasveille. Aurinko on lähivuosimiljardeina energianlähteenä ehtymätön, mutta energiaa saadaan pinta-alayksikköä kohti melko vähän. Aurinkokeräimet muuntavat energian suoraan lämmöksi, esimerkiksi rakennuksia ja käyttövettä lämmittämään. Aurinkopaneelien avulla auringon säteilystä saadaan sähköä, tosin vielä tätä nykyä huonohkolla hyötysuhteella. Suurimittainen aurinkosähkön tuotanto vaatisi isoja investointeja ja paljon pinta-alaa. Tulevaisuudessa aurinko kuitenkin lienee merkittävä ener gian lähde niillä ilmastovyöhykkeillä, joille aurinko suo säteitään auliisti ympäri vuoden. Pohjoisilla alueilla ongelmana on, että energian tarve on suurimmillaan talvella, jolloin auringonpaistetta saadaan perin niukasti. Satelliittikuva maissin ja vehnän viljelyksistä Kansasissa USA:ssa. Vielä vähän aikaa sitten alue oli niukkakasvuista preeriaa. Kuva 11.7

6 198 Muutamme ilmastoa Ydinvoima on tehokas energianlähde, ja tekniikka on jo pitkälle kehitettyä. Voimaloitten rakentaminen vaatii kuitenkin isot investoinnit, ja rahaa on varattava myös radioaktiivisten jätteitten asianmukaiseen käsittelyyn. Jätteitten joutuminen vääriin käsiin olisi tuhoisaa. Yhteiskunnan pitäisi säilyä vakaana koko voimalan käyttöiän ja sen ylikin, kunnes jätteet on saatu sijoitettua turvallisesti esimerkiksi peruskallion uumeniin. Turve on Suomessa polttoaineena tärkeämpi kuin useimmissa muissa maissa. Turpeen poltto tuottaa runsaasti hiilidioksidia, tuotettuun energiamäärään verrattuna jopa enemmän kuin kivihiili. Toisaalta luonnontilainen suo päästää ilmakehään varsin paljon metaania, kun taas tyhjiinkaivetulta suolta kaasua vapautuu paljon vähemmän. Kun otetaan huomioon eri tekijät, näyttää kuitenkin siltä, että turpeen käyttö polttoaineena on useimmissa tapauksissa ilmastonsuojelun kannalta epäedullista. Luonnonsuojelumielessä vaa assa painaa myös se, että turvetuotannon yhteydessä suon luontaiset kasvi- ja eläinlajit joutuvat väistymään. Alueellisesti merkittäviä uusiutuvan energian lähteitä voivat olla myös vuorovesi-, aalto- ja geoterminen energia. Tuliperäisillä alueilla, kuten Islannissa, geotermistä lämpöä on hyödynnetty jo kauan. Hiilidioksidin talteenottajia ja geoinsinöörejä Fossiiliset polttoaineetkin on periaatteessa mahdollista saada päästöttömiksi, jos hiilidioksidi poistetaan savukaasuista. Hiilidioksidi voidaan ottaa talteen jo ennen polttamista, esimerkiksi jalostettaessa maakaasusta vetyä. Hiilidioksidin talteenotto vaatii kuitenkin energiaa, jolloin voimalaitoksen hyötysuhde samalla alenee ja polttoainetta tarvitaan enemmän. Talteenotettu hiilidioksidi voidaan upottaa syvälle valtamereen tai pumpata maan uumeniin käytöstä poistetuilla öljykentillä. Tietysti olisi kyettävä varmistamaan, ettei hiilidioksidi aikaa myöten tihku takaisin ilmakehään, jolloin toimenpiteen tuottama hyöty menetetään. Kun fossiilisia polttoaineita poltetaan ja syntynyt hiilidioksidi poistetaan kierrosta, verotetaan samalla ilmakehän happivarantoa; palaminenhan sitoo happea. Tämä ei kuitenkaan ole vakava huolenaihe. Jos fossiilisia polttoaineita kulutettaisiin nykyistä vauhtia vielä tuhat vuotta ja kaikki syntynyt hiilidioksidi otettaisiin talteen, alenisi ilmakehän

7 Luku 11: Päästöt kuriin jarrua ilmastonmuutokselle 199 happipitoisuus noin 0,4 prosenttiyksiköllä, kun nykyinen pitoisuus on 21 %. Hapen osapaine meren pinnan tasolla olisi tuolloin sama kuin tätä nykyä noin 150 metrin korkeudella. Hengitettäessä ei eroa huomaisi. Jo ilmakehään päässyttä hiilidioksidia on mahdollista sitoa kasvipeitteeseen. Tämä onnistuu esimerkiksi metsittämällä uudelleen alueita, joilta puut on historian saatossa hakattu. Monissa Euroopan maissa metsien pinta-ala onkin viime vuosikymmeninä lisääntynyt ja olemassa olevat metsät ovat järeytyneet. Pieni siivu eurooppalaisten hiilidioksidipäästöistä on näin saatu poistettua ilmakehästä. Valitettavasti metsä ei sido hiilidioksidia ikuisesti. Täyteen kokoonsa kasvaneesta vanhasta metsästä vapautuu kuolleen kasviaineksen hajotessa suunnilleen yhtä paljon hiilidioksidia kuin puut yhteyttäessään sitovat. Vanha metsä siis toimii edelleen hiilen varastona, mutta lisää hiilidioksidia se ei enää itseensä sido. Hiilidioksidin tehokas sitominen kasvaviin puihin vaatisi suuria metsäpinta-aloja. Siellä missä väestö kasvaa nopeasti, uusille metsille ei välttämättä löydy tilaa. Päinvastoin entisiäkin metsiä häviää asutuksen ja viljelmien tieltä, jolloin varastoitunut hiilidioksidi vapautuu ilmakehään. Tätä nykyä metsien hävitys, lähinnä trooppisilla alueilla, tuottaa niin paljon hiilidioksidia, että se vastaa arviolta viidesosaa kaikista ihmiskunnan aikaansaamista päästöistä. Määrä on paljon pienempi kuin fossiilisista polttoaineista ilmoille pääsevä, mutta ei silti merkityksetön. Vastaavasti on arvioitu, että jos metsiä suojeltaisiin tehokkaasti ja aukeita alueita metsitettäisiin uudelleen siellä missä se on mahdollista, voitaisiin kuluvan vuosisadan alkupuolen aikana sitoa metsiin ehkä kymmenesosa ihmiskunnan samana aikana tuottamasta hiilidioksidista. Metsitys on siis yksi apukeino ilmastonmuutosta vastaan taisteltaessa, mutta yksinään se ei riitä. Geoinsinööreiksi kutsutut tutkijat ovat esittäneet, että ilmaston lämpenemistä pyrittäisiin torjumaan peukaloimalla maapallon lämpötaloutta, esimerkiksi rajoittamalla auringon säteilyn pääsyä maapallolle. Erään ehdotuksen mukaan ilmakehän yläosiin päästettäisiin leijailemaan valtava määrä vedyllä täytettyjä alumiinipalloja. Pallojen kiiltävä metallipinta heijastaisi osan auringon säteilystä takaisin avaruuteen. Samaan päästäisiin vapauttamalla stratosfääriin rikkidioksidia, jolloin syntyvät sulfaattihiukkaset jäähdyttäisivät ilmastoa (luku 3). Maapallo on iso, joten tehokkaasti toimiakseen geoinsinööritekniikka vaatii valtavia ponnistuksia. Otetaan esimerkiksi ajatus, että

8 200 Muutamme ilmastoa maapalloa kiertämään rakennettaisiin auringon säteilyn varjostin, jonka tehtävänä olisi kumota hiilidioksidin määrän kaksinkertaistumisen aiheuttama lämmittävä vaikutus, 4 W/m 2. Laskelmien mukaan tällaisen päivänvarjon halkaisijan pitäisi olla yli km, siis samaa luokkaa kuin Kuun läpimitta. Varjostimen rakentaminen avaruuteen olisi niin iso urakka, että sen rinnalla Kiinan muurin tai Egyptin pyramidien pystyttäminen olisi verrattavissa lasten hiekkalaatikkoleikkeihin. Geoinsinööritekniikalla voi myös olla yllättäviä ilmastollisia sivuvaikutuksia. Erilaiset auringon säteilyn varjostimet ja himmentimet esimerkiksi vähentävät veden haihduttamiseen tarjolla olevan auringon säteilyenergian määrää. Veden kiertokulku maapallolla voisi häiriintyä vakavasti. Jotkut nykyisin rehevät seudut saattaisivat jopa kuivua autiomaiksi. Kaikesta huolimatta auringon säteilyyn puuttuminen on yksi hätävarakeino, johon kukaties joskus tulevaisuudessa voidaan joutua turvautumaan, mikäli ilmaston lämpenemistä ei mitenkään muuten saada hallintaan. Erilaisten toimenpiteitten kaikki mahdolliset seuraukset on kuitenkin selvitettävä etukäteen. Joka tapauksessa kasvihuonekaasujen päästöjen rajoittaminen olisi paljon luonnonmukaisempi ja turvallisempi keino ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Rajoitukset eivät koske vain hiilidioksidia Hiilidioksidin päästöjen leikkaaminen on siis välttämätöntä, jotta hallitsematon ilmaston lämpeneminen voidaan ehkäistä. Silti muittenkin kasvihuonekaasujen päästöihin kannattaa puuttua sikäli kuin se on mahdollista. Näin pystytään hidastamaan kasvihuonekaasujen yhteenlasketun lämmitysvaikutuksen kasvua. Samalla saadaan hiukan lisäaikaa hiilidioksidipäästöjen pienentämiseen. Kaikkein pisimmälle on päästy eräitten halogenisoitujen hiilivetyjen, CFC-kaasujen, päästöjen rajoittamisessa. Päästöjä on saatu vähennettyä niin voimakkaasti, että ponnistusten tulos näkyy jo kaasujen pitoisuuksien orastavana laskuna. Päästörajoitukset toteutettiin alun alkaen stratosfäärin otsonikerroksen suojelemiseksi, ja hyöty ilmastolle tuli ikään kuin kylkiäisenä. CFC-kaasuja on edelleen käytössä mm. jääkaappien kompressoriputkissa, mutta käytöstä poistettujen laitteitten asianmukaisella käsittelyllä voidaan välttää näitten kaasujen joutuminen ilmakehään.

9 Luku 11: Päästöt kuriin jarrua ilmastonmuutokselle 201 CFC-kaasuja on korvattu toisilla halogenisoiduilla hiilivedyillä, HCFC-kaasuilla, jotka ovat otsonikerrokselle vähemmän haitallisia. Nämäkin ovat kaikki kasvihuonekaasuja, mutta monet niistä ovat onneksi melko lyhytikäisiä. Halogenisoitujen hiilivetyjen päästöjä on ollut paljon helpompi leikata kuin hiilidioksidipäästöjä. Näitä kaasuja käytetään vain tiettyihin erityistarkoituksiin, ja monissa tapauksissa ne voidaan aika helposti vaihtaa muihin yhdisteisiin. Rajoitukset eivät ole tulleet kovin kalliiksi kansantaloudelle eivätkä juuri ole näkyneet arkielämässämme. Myös metaanin päästöistä osa on suhteellisen helposti ehkäistävissä. Maakaasun sisältämää metaania ei joudu ilmakehään, jos laitteet ovat kunnossa ja putket ehjiä. Kompostoimalla biojäte kaatopaikalle hautaamisen asemesta metaanin muodostumista vähennetään tehokkaasti. Isoilla kaatopaikoilla metaania voidaan jopa kerätä talteen ja käyttää polttoaineena. Myös elintarvikkeitten tuotannossa syntyy metaania, esimerkiksi riisipelloilla ja lehmien suolistossa. Elintarvikkeitten tuleva kysyntä riippuu mm. väestökehityksestä. Päästöjä rajoitettaessa metaani on sikäli kiitollinen kohde, että päästöjen pieneneminen johtaa nopeasti myös kaasun pitoisuuden laskuun ilmakehässä. Tämä johtuu metaanin lyhyehköstä eliniästä (luku 3). Yksittäisen ihmisen mahdollisuudet Jokainen meistä voi omassa elämässään vähentää kasvihuonekaasujen syntyä, vaikka ongelman valtavuus voi toisinaan saada yksilön tuntemaan vaikutuskeinonsa olemattomiksi. Pienistäkin puronhaaroista, jos niitä on riittävän monta, kertyy kuitenkin melkoisia jokia. Pienikin leikkaus päästöissä tekee tulevaisuudestamme piirun verran miellyttävämmän. Kun riittävän moni kuluttaja suosii ilmastolle edullisia tavaroita ja palveluita, tällaisille hyödykkeille syntyy aikaa myöten yhä lisää tarjontaa. Lisääntynyt tarjonta parantaa laatua ja pudottaa hintoja. Kun ympäristöystävälliset tuotteet ja palvelut tulevat hinnaltaan ja ominaisuuksiltaan kyllin houkutteleviksi, niitä päätyvät valitsemaan muutkin kuin ympäristötietoiset kuluttajat. Kuluttajien tiedostava etujoukko voi siis toimillaan ohjata markkinoita ympäristölle ystävällisempään suuntaan. Jos yhteiskunnassa on riittävän paljon ihmisiä, jotka omilla toimillaan pyrkivät hillitsemään kasvihuoneilmiön voimistumista, tämä

10 202 Muutamme ilmastoa jää tuskin huomaamatta poliitikoiltakaan. Ison ihmisjoukon äänet kiinnostavat puolueita, mikä edistää päästöjä rajoittavien toimien ottamista hallitusohjelmiin. Suojellakseen ilmastoa yksilön kannattaa pyrkiä kohtuuteen kaikenlaisessa aineellisessa kulutuksessa. Kotona energian kulutusta voi vähentää alentamalla sisälämpötilaa ja suosimalla vähän energiaa kuluttavia laitteita. Suora sähkölämmitys on ilmaston kannalta huono vaihtoehto; parempia ovat kaukolämpö, maalämpöpumput ja polttopuu. Ekosähköä ostamalla voi edistää tuulivoiman ja muitten saastuttamattomien sähköntuotantotapojen leviämistä. Autoilu ja lentäen matkustaminen ovat suuripäästöisiä liikkumismuotoja. Julkista liikennettä suosimalla päästöt saa putoamaan murtoosaan, käveltäessä tai pyöräiltäessä kasvihuonekaasupäästöjä ei synny ensinkään. Mikäli mahdollista, asuinpaikka kannattaa valita joukkoliikenteen ulottuvilta. Jos ammatti tai syrjäinen asuinpaikka vaatii autoilua, vähäkulutuksinen auto laskee päästöjä. Ympäristöystävällinen lomailija suosii matkakohteita, joihin pääsee meritse tai maitse kulkevilla joukkoliikennevälineillä. Kuva 11.8 Reittilentokoneiden jättämiä vesihöyryvanoja taivaalla

11 Luku 11: Päästöt kuriin jarrua ilmastonmuutokselle 203 Kasvihuoneilmiön voimistumiseen vaikuttavat myös elintarvikkeitten kasvatuksessa, kuljetuksessa, jalostuksessa ja säilytyksessä syntyneet päästöt. Esimerkiksi lentoteitse kaukaa tuotu ravinto ja talvipakkasilla myös kotimaiset kasvihuonevihannekset kantavat isoa energiareppua. Ihmisen elimistössä ravinnon sisältämä hiili toki hapettuu hiilidioksidiksi, mutta tämä ilmiö on yksi haara hiilen luonnollisessa kiertokulussa, eikä siten jouduta kasvihuoneilmiön voimistumista. Aina ei ole helppo tietää, mikä teko on oikeasti ympäristön kannalta hyväksi, mikä ei. Esimerkiksi biopolttoainetta käyttävä autoilija säästää fossiilisten polttoaineitten kulutuksessa, mutta samalla biopolttoaineen tuotantomaassa viljelmien perustaminen voi tuhota alkuperäistä luontoa. Yhteenveto Kasvihuonekaasujen päästöjen rajoittaminen näyttäisi olevan toteutettavissa ilman kohtuuttomia taloudellisia uhrauksia. Monista rajoitustoimista on suoranaista hyötyäkin: energiakustannuksia säästyy, ympäristön tila kohenee, kansanterveys paranee, uusia elinkeinomahdollisuuksia syntyy. Toisaalta ilmastonmuutos kaikkine seurauksineen tulee aikaa myöten todella kalliiksi, eikä kaikkia menetyksiä edes voida mitata rahassa, esimerkkeinä inhimilliset kärsimykset ja luonnon köyhtyminen. Jos sukupolvemme ei ole valmis tekemään vaadittavaa varsin kohtuullista sijoitusta ilmastonsuojeluun, kuvamme tulevien polvien silmissä ei ole kaunis. Kasvihuonekaasupäästöjen rajoittaminen ei välttämättä tee elämästä ankeaa. Energiaa säästävät toimet vähentävät rahanmenoa, etenkin energian hinnan kaiken aikaa noustessa. Uuden tekniikan ja energiantuotantotapojen ansiosta elintaso voi nousta edelleen, ja voimme saada paljon kaikkea hyvää elämäämme vähäisemmälläkin energiankulutuksella. Sivistyksen, kulttuurin ja terveydenhoidon tarjoaminen ihmisille ei vaaranna kestävää kehitystä.

12

13 Luku 12: Ilmastonmuutoksen kanssa on pakko elää 205 Luku 12: Ilmastonmuutoksen kanssa on pakko elää miten voimme sopeutua muuttuvaan ilmastoon? Ilmaston muuttumista voi verrata sairauteen, jossa potilaana on koko maapallo. Sairauden puhkeamisen ensi oireet ovat jo nähtävissä, ja potilaan tila huononee koko ajan. Ilmasto lämpenee vääjäämättä jo tähänastisten kasvihuonekaasupäästöjen takia, ja lähivuosikymmeninä päästöt todennäköisesti vielä pikemminkin lisääntyvät kuin vähenevät. Päästöjen hillitseminen on tietysti ensiarvoisen tärkeää, sillä se määrää kuinka vakavaksi sairaus lopulta kehittyy. Koska taudin puhkeamista ei voida enää estää, meidän täytyy miettiä, miten opimme elämään sairauden kanssa. Tässä luvussa esitetään joukko esimerkkejä, miten ilmastonmuutoksen vaikutuksia voitaisiin yrittää lieventää. Tähän nostetut ajatukset ovat toki vain huippu siitä ideoitten jäävuoresta, jonka eri alojen asiantuntijat aikaa myöten tuottavat. Itse asiassa ilmastonmuutos joudutaan ottamaan huomioon lähes aina, kun laaditaan suunnitelmia pitemmälle kuin vuoden päähän tulevaisuuteen. Tässä luvussa tarkastellaan aluksi asioita suppeasti Suomen näkökulmasta, sen jälkeen laajemmin koko maapallon kannalta. Suomi selviää alkuun kohtuullisesti Suomea ilmastonmuutos kohtelee näennäisesti hellävaraisemmin kuin useimpia muita maita, ja monilla elämänalueilla lämpötilojen noususta voi olla etuakin. Tämä toki pätee ainoastaan sillä varauksella,

14 206 Muutamme ilmastoa että maamme ajatellaan olevan eristyksissä muusta maailmasta. Kuten luvussa 10 todettiin, mekin saamme aikaa myöten kärsiä ilmastonmuutoksen maailmanlaajuisista seurauksista. Maatalous on hyvä esimerkki elinkeinosta, jota kasvukausien piteneminen ja lämpeneminen auttaa (kuva 12.1). Jos ilmasto lämpenee voimakkaasti (A2-skenaario), vuosisadan lopulla Etelä-Suomen lämpösumma olisi astepäivää, eli samaa luokkaa kuin tätä nykyä Kuva 12.1 Kasvukauden lämpösumma (a) vuosina sekä odotettavissa oleva lämpösumma vuosina (b) B1-skenaarion ja (c) A2-skenaarion toteutuessa luvun lopun lämpösumma on laskettu havaittujen kuukausikeskilämpötilojen perusteella, tulevaisuuden lämpösummat lisäämällä havaittuihin keskilämpötiloihin 19 ilmastonmuutosmallin keskiarvona saatu lämpötilan nousu.

15 Luku 12: Ilmastonmuutoksen kanssa on pakko elää 207 Keski-Euroopassa. Lämpenemistä on mahdollista hyödyntää viljelemällä lämpimämpiin oloihin soveltuvia kasvilajeja ja -lajikkeita. Esimerkiksi tätä nykyä meillä käytetään öljykasvintuotannossa viileässä ilmastossamme hyvin menestyvää rypsiä, mutta jo lähivuosikymmeninä todennäköisesti siirrytään lämpimämpään ilmastoon paremmin sopivaan rapsiin. Rapsi on jo tällä hetkellä rypsiä tärkeämpi öljykasvi mm. Virossa ja Etelä-Ruotsissa. Jotta uusia olosuhteita voitaisiin hyödyntää tehokkaasti, olisi kyettävä jalostamaan sellaisia rapsilajikkeita, jotka hyötyisivät pohjoisten kesiemme valoisuudesta ja samalla sopisivat optimaalisesti kasvamaan tulevassa ilmastossa. Kasvinjalostajat ovatkin yksi esimerkki ilmastotiedon soveltajista, jotka tarvitsisivat mahdollisimman luotettavaa tietoa tulevista lämpötilojen ja sademäärien muutoksista. Ilmastonmuutos parantaa myös monivuotisten puutarhakasvien viljelymahdollisuuksia. Voidaan esimerkiksi ruveta kasvattamaan uusia nykyistä satoisampia hedelmäpuulajikkeita, joille ilmastomme on Satelliittikuvat Suomesta kesällä ja talvella Kuva 12.2

16 208 Muutamme ilmastoa nykyään liian ankara. Tässä on kuitenkin varovaisuus paikallaan. Ilmastonmuutos on vasta oraalla, ja lähivuosikymmeninä saattaa vielä esiintyä ankaria pakkastalvia, jotka olisivat tuhoisia herkille lajikkeille. Vesistöjen säännöstelyohjeita joudutaan ilmaston muuttuessa tarkistamaan. Talvisin on odotettavissa entistä runsaampia ja olomuodoltaan vetisempiä sateita, jolloin järvistä on varaa juoksuttaa vettä nykyistä enemmän. Talvitulvien varalta patoaltaissa pitäisi olla tilaa ylimääräiselle vedelle, ja tarvittaessa patoja on vahvistettava. Toisaalta lumen vähetessä kevättulvat helpottuvat. Tulvavesille ei tarvitse tehdä tilaa entiseen malliin pudottamalla järvien pintaa keväällä. Keväistä juoksutusta vähentämällä voidaan samalla estää veden pinnan liiallista laskua kesäisin: lämmenneessä ilmastossahan vettä haihtuu järvistä kesällä selvästi nykyistä enemmän. Puun korjuu käy koneita kantavan roudan vähetessä hankalammaksi. Joudutaan kehittämään uusia, maaperälle ja puitten juuristolle hellävaraisempia korjuu- ja kuljetusmenetelmiä, jotta savottatyöt luonnistuisivat kaikkialla myös sulan maan aikaan. Lumen vähetessä ainakin Etelä-Suomen talviurheilukeskuksissa hiihtäjät ja laskettelijat saattavat vähitellen joutua siirtymään keinolu- Kuva 12.3 Satelliittkuva Bangladeshista Kuvassa Ganges- ja Jamunajoet yhtyvät ennen laskemistaan Bengalin lahteen muodostaen laajan suistoalueen.

17 Luku 12: Ilmastonmuutoksen kanssa on pakko elää 209 mille maanalaisiin putkiin. Niissä sivakointi ei tarjoa kovin kummoisia luontoelämyksiä, ja lisäksi lumetus ja jäähdytys tällaisessa keinomaailmassa vaatii taas lisää energiaa. Perinteisen talvimatkailun painopiste siirtyykin yhä selvemmin Lappiin. Keski-Euroopan ja Etelä-Suomen lumiliikuntakeskusten kuihtuessa pohjoisen matkailuyrittäjät saavat aluksi kilpailuetua, mutta kun ilmasto lämpenee kylliksi, voi hiihtotaitoinen väki käydä etelässä vähiin. Myös mahdolliset tulevaisuuden päästörajoitukset vaikeuttavat kaukana asutuskeskuksista sijaitsevien matkailukeskusten toimintaa, kun suuret turistijoukot eivät enää saapuisi sinne lentäen tai omilla autoillaan. Rakennusten ei tarvitse tulevaisuudessa kestää yhtä kovia pakkasia kuin nykyisin, mutta toisaalta sateiset talvet ja nollan molemmin puolin pyörivät lämpötilat rasittavat rakenteita. Tulville alttiille jokivarsille rakentaminen on entistä riskialttiimpaa. Rannikkoalueilla on hyvä ottaa huomioon mahdollisuus, että meren pinnan kohoaminen (luku 9) voi olla nopeampaa kuin nykyisten mallitulosten valossa näyttää. Tällöin meren tulviminen voi olla uhkana maamme etelärannikolla, missä maa kohoaa hitaammin kuin Pohjanlahden rannoilla. Kehitysmaissa keinot vähissä Suomessa jääkauden jälkeinen maan kohoaminen helpottaa meren pinnan noususta koituvaa uhkaa, mutta useimmissa muissa maissa asiat eivät ole yhtä hyvin. Meriveden hyökkäystä voidaan yrittää torjua suojaamalla alavia rannikkoalueita patojen avulla. Esimerkiksi Hollannissa tätä keinoa on käytetty jo iät ja ajat. Monilla muilla alueilla, kuten Aasian alavilla rannikkoalueilla, patoaminen on paljon hankalampaa. Esimerkiksi Bangladeshin rannikko on sokkeloista jokisuistomaata, jossa pitkän merenrantaviivan ohella olisi padottava myös valtaisa joukko jokien haaroja. Lisäksi alueella sataa kesäisin paljon. Patojen taakse satavat vedet pitäisi saada nostettua maavallien toiselle puolelle, mikä vaatii laajaa ja paljon energiaa kuluttavaa pumppujärjestelmää. Maa on perin köyhä, eikä pääomia tällaiseen valtaisaan rakennusurakkaan helposti löydy. Padot nielisivät myös paljon maapinta-alaa, eikä ylikansoitetussa maassa olisi helppo löytää patojen alta muuttaville ihmiselle uutta asuin- ja viljelymaata. Jos Bangladeshissa ongelmana on veden ylenmääräisyys, monia muita alueita maailmassa uhkaa lisääntyvä kuivuus. Ongelmaa on

18 210 Muutamme ilmastoa mahdollista helpottaa keinokastelulla, jos tarkoitukseen on saatavissa makeaa vettä. Järkevä kastelutekniikka, kuten veden ohjaaminen suoraan kasvien juurille sen sijaan että sitä roiskutellaan ylt ympäri, säästää kasteluvettä. Valitettavasti ilmaston lämmetessä veden haihtuminen ja samalla kasteluveden tarve kasvaa jyrkästi. Kastelun lisääminen voi johtaa maaperän ja pohjavesien suolaantumiseen, sillä makeassakin vedessä on pieniä määriä suoloja, jotka jäävät jäljelle veden haihtuessa. Kuivuuden vaivaamilla alueilla voidaan toisaalta vaihtaa viljeltäviä kasveja. Esimerkiksi hirssi selviää paljon vähemmällä vedellä kuin riisi, joskin sen hehtaarisatokin on pienempi. Vettä runsaasti tarvitsevia viljelykasveja voidaan yrittää jalostaa vähemmän janoisiksi. Monilla kasveilla kovin suurten muutosten aikaansaaminen on kuitenkin hidasta tai mahdotontakin, kun kasvin koko fysiologia on kehittynyt sopeutumana kosteaan ilmastoon. Ehkä enemmän toiveita herättää kuivien alueitten luonnonkasvien jalostaminen kokonaan uusiksi ravinto- ja energiakasveiksi. Köyhissä maissa maataloustuotannon sopeutumista ilmastonmuutokseen rajoittaa pääomien puute ja alhainen koulutustaso, monissa tapauksissa myös maanomistusolot, maataloustuotteitten viennistä saatavan valuutan tärkeys sekä perinnäiset tavat ja asenteet. Hankalimmassa tilanteessa ovat pienviljelijät. Monia ilmastonmuutoksen terveydellisiä haittoja, esimerkiksi tartuntatautien leviämistä, voidaan periaatteessa torjua hyvinkin tehokkaasti nykyaikaisen lääketieteen keinoin. Jälleen heikoimmassa asemassa ovat köyhimmät kehitysmaat. Eliölajien katoamista maapallolta voidaan yrittää hidastaa perustamalla luonnonsuojelualueita ja siirtämällä eläimiä ja kasveja alueille, joilla ne pystyvät tulemaan toimeen uudessa ilmastossa. Ongelmana on, että eri lajit ovat luonnossa monin tavoin riippuvaisia toisistaan. Pitäisi siis kyetä kerralla siirtämään kokonainen kasveista, eläimistä ja pieneliöistä koostuva eliöyhteisö, missä on haastetta kerrakseen. Kaikille lajeille ei lämmenneellä maapallolla enää löydy kelvollista elinympäristöä. Periaatteessa mahdollinen mutta kalliiksi käyvä vaihtoehto on keinotekoisen elinympäristön luominen. Tällaisissa eläintarhamaisissa olosuhteissa voitaneen kenties pelastaa jääkarhut sukupuutolta, mutta tuskin kokonaista napa-alueen ekosysteemiä. Ympäristöpakolaisuuden hillitsemisessä keskeiseksi keinoksi on esitetty väestönkasvun hillintää. Mitä vähemmän väestöä ilmaston-

19 Luku 12: Ilmastonmuutoksen kanssa on pakko elää 211 muutoksesta kärsivällä alueella on, sitä helpompi ihmisten on löytää itselleen elinmahdollisuuksia ja sitä pienempi on niitten ihmisten määrä, joilla on tarve pyrkiä pois alueelta. Koulutustasoon panostaminen paitsi vähentää syntyvyyttä myös antaa ihmisille paremmat mahdollisuudet löytää uusia elinkeinoja, jos esimerkiksi maatalouden tai kalastuksen harjoittaminen käy mahdottomaksi. Kaikkein ankarimmin ilmastonmuutoksesta kärsiviä alueita joudutaan kokonaan evakuoimaan. Papua-Uudelle-Guinealle kuuluvat Carteret-atollisaaret on jo osittain (tämän kirjan ilmestyessä ehkä kokonaan) tyhjennetty asukkaista, koska merivesi uhkaa peittää saariston alleen vuoden sisällä. Tyynen valtameren keskellä sijaitseva, alavista korallisaarista koostuva Tuvalun valtio on sopinut, että saarten asukkaat voivat siirtyä Uuteen-Seelantiin, kun elämä käy meren pinnan noustessa saarilla mahdottomaksi. Vaikka tässä tapauksessa muutto tapahtuukin ikään kuin sukulaisten luo Uuden-Seelannin alkuperäisväestökin kuuluu polynesialaisiin kansoihin kotimaan katoaminen aaltojen alle ja siirtyminen aivan uuteen ympäristöön tulee olemaan asukkaille rankka koettelemus. Katoavathan kotimaansa merelle menettävältä kansalta kaikki kulttuurin, historian ja entisen elämäntavan fyysiset puitteet hautausmaineen ja muistomerkkeineen. Pienten saarivaltioitten väestömäärä on niin vähäinen, että hallittu evakuoiminen on mahdollista toteuttaa. Mutta kun puhutaan runsasväestöisistä maista, kymmenistä ja sadoista miljoonista tai jopa miljardeista ihmisistä, on vaikea kuvitella mistään päin maapalloa löytyvän valtiota tai valtioita, jotka olisivat valmiita ottamaan vastaan näin valtavia väestömääriä. Tällainen siirtolaisten vyöry tuhoaisi yhteiskunnan rakenteet vastaanottajamaassakin. Siitäkin syystä rikkaitten maitten kannattaisi tehdä parhaansa kehitysmaitten taakan helpottamiseksi vähentämällä omia päästöjään ja tukemalla kehitysmaita päästöjen hillinnässä, mutta myös auttamalla kehitysmaita ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Mikäli tilanne kehitysmaissa päästetään kriisiytymään, hinta voi olla kallis.

20

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutos AurinkoATLAS Sää- ja ilmastotietoisuudella innovaatioita ja uutta liiketoimintaa Helsinki 20.11.2013 Esityksen pääviestit

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA

IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos, Ilmastotutkimusryhmä KASVIHUONEILMIÖ ILMASTONMUUTOSTEN TUTKIMINEN MALLIEN AVUL- LA TULEVAISUUDEN ILMASTO ILMASTONMUUTOSTEN VAIKUTUKSIA

Lisätiedot

SUOMI SADAN VUODEN KULUTTUA

SUOMI SADAN VUODEN KULUTTUA SUOMI SADAN VUODEN KULUTTUA Page 1 of 22 Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos KOULULAISTEN YMPÄRISTÖPÄIVÄ ELÄINTARHA 17.IV 2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ Page 2 of 22 1. KASVIHUONEILMIÖN PERUSAJATUS 2. KASVIHUONEKAASUJEN

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUKSEN KEHITYSPOLIITTISET TIETOLEHTISET 9 ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT Ilmastonmuutosta pidetään maailman pahimpana ympäristöongelmana. Vaikka siitä ovat päävastuussa runsaasti

Lisätiedot

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin?

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Ilmastonmuutos on jo pahentanut vesipulaa ja nälkää sekä lisännyt trooppisia tauteja. Maailman terveysjärjestön mukaan 150 000 ihmistä vuodessa kuolee

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Lentosäämeteorologi Antti Pelkonen Ilmatieteen laitos Lento- ja sotilassääyksikkö Tampere-Pirkkalan lentoasema/satakunnan lennosto Ilmankos-kampanja 5.11.2008

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta?

Ilmastonmuutos. Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta? Ilmastonmuutos Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta? Mikä ilmastonmuutos on? ilmastonmuutos on suurin ympäristöongelma maailmassa

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Oras Tynkkynen, Helsinki 21.10.2008 Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Vesipula 1,5 ºC:n lämpötilan nousu voi altistaa vesipulalle 2 miljardia ihmistä

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin?

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin? Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin? Ari Venäläinen Ilmastotutkimus- ja sovellutukset Aineistoa: Ilmatieteen laitos / Ilmasto ja globaalimuutos IPCC ONKO TÄMÄ MENNYTTÄ 1 JA TÄMÄ NYKYISYYTTÄ

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

Katsaus maailman tulevaisuuteen

Katsaus maailman tulevaisuuteen Katsaus maailman tulevaisuuteen Katsaus tulevaisuuteen Tulevaisuudentutkimus tiedonalana Miltä tulevaisuus näyttää Silmäys nykyisyyteen Ikuisuuden perspektiivi Tulevaisuudentutkimus tiedonalana Tulevaisuudentutkimus

Lisätiedot

Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten

Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Dia 1 Ilmastonmuutos Tieteellinen näyttö on kiistaton Tämän esityksen tarkoituksena on kertoa ilmastonmuutoksesta sekä lyhyesti tämänhetkisestä tutkimustiedosta.

Lisätiedot

LIIKENNEVALINNAT VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET BIODIESEL SÄHKÖAUTO YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT

LIIKENNEVALINNAT VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET BIODIESEL SÄHKÖAUTO YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT LIIKENNEVALINNAT YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT MOPOT PYÖRÄILY SAASTEET ILMASTONMUUTOS KASVIHUONEILMIÖ AURINKO TYPPIOKSIDI HIILIDIOKSIDI PÄÄSTÖT VALINTA KÄVELY TERVEYS

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Johdanto... 3. Tavoitteet... 3. Työturvallisuus... 3. Polttokennoauton rakentaminen... 4. AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla...

Johdanto... 3. Tavoitteet... 3. Työturvallisuus... 3. Polttokennoauton rakentaminen... 4. AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla... OHJEKIRJA SISÄLLYS Johdanto... 3 Tavoitteet... 3 Työturvallisuus... 3 Polttokennoauton rakentaminen... 4 AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla... 5 POLTTOKENNOAUTON TANKKAUS - polttoainetta

Lisätiedot

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto Kaisa Lindström rehtori, Otavan Opisto Energiapotentiaalin aliarviointi Hallituksen esityksessä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian potentiaalit on aliarvioitu ja sähkönkulutuksen kasvu yliarvioitu.

Lisätiedot

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS Pieksämäki 14.1.2014 Vesa Kallio Toiminnanjohtaja MTK-Etelä-Savo % Kaikkein kiihkein kiista uhkaa tulla vesivaroista. Makeasta vedestä on pula jo nyt, ja jos ilmastonmuutosta

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin hköverkon sopeutumiseen Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin hköverkon sopeutumiseen Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin ja sähks hköverkon sopeutumiseen Suomessa FINADAPT 340 Veera Peltomaa & Miia Laurikainen 01.04.2008 Taustaa & menetelmät Tutkimuksen tavoitteena kartoittaa

Lisätiedot

Suomen muuttuva ilmasto

Suomen muuttuva ilmasto Ilmastonmuutos ja rakentaminen Suomen muuttuva ilmasto Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksen tutkimusyksikkö Ympäristö ja Yhdyskunta 2012 -messut Ilmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut - mitä

Lisätiedot

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun hyödyntämiskaavio Ruskossa 2,0 milj. m 3 biokaasua (9

Lisätiedot

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Helsinki 16.9.2009 1 Miksi päästötön energiajärjestelmä? 2 Päästöttömän energiajärjestelmän rakennuspuita Mitä jos tulevaisuus näyttääkin hyvin erilaiselta? 3

Lisätiedot

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet?

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet? Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet? www.susbio.jyu.fi Sisältö Johdanto miten tähän outoon tilanteen on tultu? Hiilitaseet metsässä Entä kannot? Fokus

Lisätiedot

Ydinvoima ja ilmastonmuutos

Ydinvoima ja ilmastonmuutos Ydinvoima ja ilmastonmuutos Onko ydinvoima edes osaratkaisu ilmastokatastrofin estämisessä? Ydinvoima päästötöntä? Jos ydinvoima olisi päästötöntä, auttaisiko ilmastokatastrofin torjunnassa? Jäädyttääkö

Lisätiedot

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Lämmitys: Terveellinen ja energiataloudellinen lämpötila on: a) 19 C b) 21 C c) 25 C Suositeltava sisälämpötila koulurakennuksessa on 20-21 C. Tuulettaminen pitämällä

Lisätiedot

AURINKO SÄÄTÄÄ ILMASTOA KOKEMÄKI 12.11.2013

AURINKO SÄÄTÄÄ ILMASTOA KOKEMÄKI 12.11.2013 AURINKO SÄÄTÄÄ ILMASTOA MARTTI TIURI professori emeritus AALTO YLIOPISTO, Radiotieteen ja tekniikan laitos KOKEMÄKI 12.11.2013 Verkko-osoite: www.solarwindonearth.com RION YMPÄRISTÖ- JA ILMASTOKOKOUS 1992:

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Kuva: NASA Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Ympäristölautakunnan ja kestävä kehitys ohjelman ilmastoseminaari Espoo 3.6.2014 johannes.lounasheimo@hsy.fi Kuva: NASA

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Minória Manuel osoittaa pellolleen, jonka vesi valtasi Zambesi-joen tulviessa. Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Pellolla jalat uppoavat syvälle lämpimään mutaan. Siellä täällä näkyy vielä auringossa

Lisätiedot

Ilmaston ja sen muutoksen

Ilmaston ja sen muutoksen Ilmaston ja sen muutoksen tutkimus Ilona Riipinen 28.9.2006 Helsingin yliopisto, fysikaalisten tieteiden laitos, ilmakehätieteiden osasto Sääjailmasto Sää = ilmakehän hetkellinen tila puolipilvistä, T

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli.

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Boris Winterhalter: MIKÄ ILMASTONMUUTOS? Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Poikkeukselliset sääolot Talvi 2006-2007 oli Etelä-Suomessa leuto - ennen kuulumatontako? Lontoossa Thames jäätyi monasti

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 Kuvitus: Jarkko Vehniäinen Ulkoasu: Sami Saresma Harkitse, valitse oikein. Tule ajatelleeksi, muuta asennettasi. Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen on kaikkien

Lisätiedot

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Nykyaikainen kaukolämpö on maailman huipputasoa. Kaukolämpö on saanut kansainvälisesti mittavaa tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta. Kaukolämpöasiakkaalle

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA 2.11.2011 Hannu Koponen ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA Ilmastonmuutos ja vastuullinen liiketoiminta 1.11.2011 1 Vuoden keskilämpötila Talvi (J-T-H) Kesä (K-H-E) +15 +15 +15 +14,0 o C 2100

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä.

Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä. Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. 1-2 Teollisuusmaissa ja kehitysmaiden varakkaammissa perheissä käytetään vesivessoja.

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

Ilmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen ja niiden globaali kehitys

Ilmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen ja niiden globaali kehitys Ilmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen ja niiden globaali kehitys Natalia Pimenoff, Heikki Tuomenvirta Ilmatieteen laitos 1/27/09 Sisältö Ilmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen Hiilen kierto hidas vs.

Lisätiedot

Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus

Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset Jari Liski Suomen ympäristökeskus Käsitteitä Hiilivarasto Hiilivaraston muutos Hiilinielu = kasvava hiilivarasto Hiililähde = pienenevä hiilivarasto

Lisätiedot

PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA

PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA Kasvihuoneilmiö ja ilmastonmuutos Ilmakehän aiheuttama luonnollinen kasvihuoneilmiö Maapallon ilmakehä toimii kasvihuoneen lasikaton tavoin päästäen auringosta tulevan säteilyn

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Ilmastonmuutosta hillitsemässä

Ilmastonmuutosta hillitsemässä Ilmastonmuutosta hillitsemässä Ekotukihenkilöiden tapaaminen 9.11.2011 Pääsihteeri Leo Stranius 1 Leo Stranius, HM Luonto-Liiton pääsihteeri Ympäristöasiantuntija Kansalaistoiminnan tutkija Lue lisää:

Lisätiedot

Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050.

Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050. Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050. Jari Viinanen jari.viinanen@hel.fi 1 Ilmastotavoitteiden ja toimenpiteiden visualisointi Kaupungilla useita lukumääräisiä tavoitteita

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Älykäs kiinteistö on energiatehokas

Älykäs kiinteistö on energiatehokas Harald Schnur, divisioonan johtaja Älykäs kiinteistö on energiatehokas Julkinen Siemens Osakeyhtiö 2015. Kaikki oikeudet pidätetään. www.siemens.fi Sivu 1 Haasteemme Ilmaston lämpeneminen Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

m u o v i t o N m a a i l m a

m u o v i t o N m a a i l m a muoviton maailma Putket, kaivot, säiliöt, pullot - muovi kuljettaa puhdasta vettä sinne, missä sitä tarvitaan. Muovi antaa suojaa eikä petä vaativissakaan olosuhteissa, samalla vesi säilyy puhtaana ja

Lisätiedot

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

MAAILMANLAAJUISIIN ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA LÄMPÖTILA- JA SADEMÄÄRÄSKENAARIOITA

MAAILMANLAAJUISIIN ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA LÄMPÖTILA- JA SADEMÄÄRÄSKENAARIOITA MAAILMANLAAJUISIIN ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA LÄMPÖTILA- JA SADEMÄÄRÄSKENAARIOITA SETUKLIM-hankkeen 1. osahankkeessa laadittiin arvioita Suomen ilmaston tulevista muutoksista tuoreimpien maailmanlaajuisten

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

Tiedä tai arvaa 1. Kysymysten oikeat vastaukset löytyvät tämän esitteen viimeiseltä aukeamalta!

Tiedä tai arvaa 1. Kysymysten oikeat vastaukset löytyvät tämän esitteen viimeiseltä aukeamalta! Tiedä tai arvaa 1 1. Turvetta käytetään Suomessa a) Etelä-Suomen sähköntuotantoon b) sähkön ja lämmön yhteistuotantoon c) Pohjois-Suomen sähköntuotantoon 2. Biokaasua syntyy a) voimalaitoksilla polttoaineen

Lisätiedot

Tuulivoiman ympäristövaikutukset

Tuulivoiman ympäristövaikutukset Tuulivoiman ympäristövaikutukset 1. Päästöt Tuulivoimalat eivät tarvitse polttoainetta, joten niistä ei synny suoria päästöjä Valmistus vaatii energiaa, mikä puolestaan voi aiheuttaa päästöjä Mahdollisesti

Lisätiedot

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys KOHTI KESTÄVIÄ VALINTOJA MITEN VOIMME VAIKUTTAA KIERTOTALOUTEEN Tuula Pohjola TkT Crnet Oy 4/21/2015 Crnet Oy/Tuula Pohjola 1 Tuula Pohjola, TkT Erityisala vastuullinen

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

Varmana pidetyt asiat, yhteiskunta

Varmana pidetyt asiat, yhteiskunta Varmana pidetyt asiat, yhteiskunta maatalouden merkitys kasvaa ja työ organisoituu uudelleen - alkutuotantoyrittäjät tämän vuosisadan ammateista 80 % on nykyisin tuntemattomia - koulutus globaaleja pullonkaula-ammatteja

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasuteknoloia On ympäristö- ja eneriateknoloiaa Vertailtava muihin saman alan teknoloioihin / menetelmiin:

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun @Finnlines @Bore Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun Kirsi-Maria Viljanen, MKK 0 Ilmastonmuutoksen vaikutukset merenkulkuun Globaali ilmiö Vaikutukset: Suorat vaikutukset

Lisätiedot

Suomi ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Suomi ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen Suomi ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen Susanna Kankaanpää Globaalimuutoksen tutkimusohjelma Suomen ympäristökeskus Kiitokset: Pirkko Heikinheimo, MMM; Tim Carter ja Jari Liski, SYKE; Kimmo Ruosteenoja,

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa TOIMINNALLASI ON ISO VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy kiinteistöjen käytönaikaisista päivittäisistä toiminnoista,

Lisätiedot

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 keskusteltiin ilmastonmuutoksesta. Tutkija Kimmo Ruosteenoja, ympäristöjohtaja Pekka Kansanen ja kansanedustaja Tarja Cronberg alustivat.

Lisätiedot

Puu vähähiilisessä keittiössä

Puu vähähiilisessä keittiössä Puu vähähiilisessä keittiössä 16.09.2013 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkija Tässä esityksessä: 1. Miksi hiilijalanjälki? 2. Mistä keittiön hiilijalanjälki syntyy? 3. Puun rooli vähähiilisessä sisustamisessa

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Autoilun ohjaaminen 22.2.2012, Björn Ziessler Visio Vastuullinen liikenne 20.2.2012 2 Toiminta-ajatus Kehitämme liikennejärjestelmän turvallisuutta. Edistämme liikenteen

Lisätiedot

AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA

AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA Esityksen sisältö Johdanto aiheeseen Aurinkosähkö Suomen olosuhteissa Lyhyesti tekniikasta Politiikkaa 1 AURINKOSÄHKÖ MAAILMANLAAJUISESTI (1/3) kuva: www.epia.org

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007 Kestävä kehitys Suomen (tavara)liikenne 22.8.2007 Veli Himanen Pöyry Infra Oy Sisältö 1 Mitä on kestävä kehitys 2 Maapallon ja ihmiskunnan esihistoria 3 Imaston nykyinen muutos 4 Moderni maailma 5 Mihin

Lisätiedot