Luku 11: Päästöt kuriin jarrua ilmastonmuutokselle 193

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Luku 11: Päästöt kuriin jarrua ilmastonmuutokselle 193"

Transkriptio

1 Luku 11: Päästöt kuriin jarrua ilmastonmuutokselle 193 että kohtuuden nimissä näille maille ei vielä voida asettaa päästörajoitusvelvoitteita, vaan niillä olisi oikeus pyrkiä nostamaan elintasoaan ja samalla lisätä henkeä kohti laskettuja päästöjään edes hiukan lähemmäksi koko ihmiskunnan keskiarvoa. Toisaalta kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt saadaan kertomalla henkeä kohti lasketut päästöt alueen väestömäärällä. Kun verrataan eri valtioitten henkilökohtaisten päästöjen (kuva 11.3) jakaumaa väestönkasvuun (kuva 11.4), huomataan karttakuvien olevan likimain toistensa peilikuvia. Maailman köyhimmissä maissa Afrikassa ja osassa Etelä-Aasiaa ihmiset tuottavat kasvihuonekaasuja kaikkein vähiten, mutta toisaalta juuri näillä alueilla väestö kasvaa nopeimmin ja sen myötä myös pienhiukkaspäästöt. Kun katsotaan kauemmaksi tulevaisuuteen ja oletetaan sikäläisenkin elintason aikaa myöten kohentuvan, näissä maissa kokonaispäästöt uhkaavat kasvaa kaikkein eniten. Henkeä kohti laskettujen päästöjen puristamisen asemesta köyhät maat voisivatkin antaa panoksensa ilmastotalkoisiin toisella tavalla, hillitsemällä väestönkasvua. Jos väestömäärä on onnistuttu pitämään kohtuullisena, järkevänsuuruinen maakohtainen päästökiintiö ei myöhemminkään kohtuuttomasti jarruttaisi elintason kohottamista. Köy- Prosentteina ilmaistu väestönkasvu eri puolilla maailmaa Kuva 11.4 Esimerkiksi kolmen prosentin vuotuinen väestönkasvu merkitsee, että ihmisten määrä kaksinkertaistuu 23 vuodessa ja nelinkertaistuu 46 vuodessa. Tällaista hälyttävää vauhtia väestö kasvaa monissa Afrikan ja Lähi-idän maissa.

2 194 Muutamme ilmastoa himpien kehitysmaitten asukkailla on yhtäläinen halu ja oikeus saavuttaa aikaa myöten tyydyttävä elintaso, mutta maapallollemme olisi kohtalokasta, jos tämän tavoitteen aikanaan toteutuessa näitten maitten väestömäärä olisi kasvanut nykyiseen verrattuna moninkertaiseksi. Väestönkasvun hillitseminen tietysti edellyttäisi, että rikkaat maat olisivat valmiit antamaan köyhille kehitysmaille kaiken mahdollisen tuen tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Energiaa voidaan säästää... Lyhyellä aikavälillä kasvihuonekaasujen päästöjä voidaan tehokkaimmin leikata säästämällä energiaa ja tuottamalla entistä suurempi osa energiasta muilla kuin fossiilisilla polttoaineilla. Mahdollista on myös poistaa hiilidioksidia savukaasuista tai kasvien yhteyttämistä hyödyntämällä suoraan ilmakehästä. Energian säästö on monissa tapauksissa helppo ja taloudellinen keino vähentää päästöjä. Energian käyttö ei ole yhteiskunnassamme vielä kovin tehokasta. Tätä havainnollistaa hyvin esimerkki sähkövalaistuksesta. Jos sähkö tuotetaan hiilivoimalassa, parhaimmillaankin noin 40 % hiilen sisältämästä energiasta saadaan muutettua sähköksi. Hehkulamppu puolestaan muuttaa valoksi vain 10 % sähköenergiasta, loppu 90 % vapautuu lämpönä. Jos asunnossa valot palavat neljässä huoneessa, joista ihmisiä on vain yhdessä, 3 4 valaistuksesta on päällä turhaan. Ottamalla huomioon kaikki nämä häviöt nähdään, että alkuperäisestä hiilen sisältämästä energiasta hyödynnetään valona vain 1 %. Peräti 99 % siitä menee hukkaan. Energiatehokkuutta voidaan parantaa kaikissa käyttöketjun osissa. Esimerkissämme pelkästään turhien valojen sammuttaminen nelinkertaistaisi energiatehokkuuden. Loisteputkivalaisimissa ja energiansäästölampuissa sähköstä syntyy valoa paljon paremmalla hyötysuhteella kuin hehkulampuissa tosin loppuun palanut loisteputki on sisältämänsä elohopean takia ongelmajätettä. Voimalankin hyötysuhdetta voidaan oleellisesti parantaa lämmön ja sähkön yhteistuotannolla, niin kuin Suomessa on yleisesti jo tehtykin. Tällöin iso osa siitä polttoaineen energiasta, josta fysiikan lakien mukaisesti on mahdoton saada sähköä, hyödynnetään kaukolämmön tuotannossa. Kaukolämmön käyttöä voidaan puolestaan edistää suunnittelemalla yhdyskunnat tiiviiksi. Tämä vähentää myös liikenteen päästöjä,

3 Luku 11: Päästöt kuriin jarrua ilmastonmuutokselle 195 Satelliittikuva Nepalin ja Bangladeshin alueelta Himalajan eteläpuolelta. Kotit alouksien polttopuista on kertynyt savua koko alueen ylle. Se muuttaa paikallisesti ilmastoa. Kehittyvissä maissa hiili dioksidipäästöt ovat toistaiseksi melko pieniä, mutta esimerkiksi polttopuun käytöstä ilmakehään vapautuu suuria määriä haitallisia pienhiukkasia. Kuva 11.5 kun matkat asunnon, työpaikan ja erilaisten palvelujen välillä on mahdollista taittaa kävellen tai julkisin kulkuneuvoin. Lentäen matkustaminen tuottaa ilmakehään paljon hiilidioksidia. Fyysisen matkustamisen vaihtoehdoksi on esitetty virtuaalista matkailua. Toki ihmiset kaipaavat myös todellista irtautumista kotiympyröistä, mitä virtuaalimatkailu ei korvaa. Kestävä suuntaus olisi se, että matkoja tehtäisiin vähemmän, mutta kohteessa viivyttäisiin vastaavasti kauemmin. tai tuottaa ilman hiilidioksidipäästöjä Vaikka kuinka säästettäisiin, kokonaan ilman energiaa yhteiskunnan pyörät eivät pyöri. Tarvitaan siis myös sellaisia energiantuotantotapoja, jotka synnyttävät mahdollisimman vähän kasvihuonekaasuja. Energiantuotanto ei kuitenkaan voi koskaan olla ympäristölle täysin haitatonta. Esimerkiksi vesivoimalan pystyttäminen mullistaa ympäristöä rakennusvaiheessa, vaikka käynnistämisen jälkeen voimala jauhaakin sähköä

4 196 Muutamme ilmastoa Kuva 11.6 Kolmen rotkon pato Keski-Kiinassa on maailman suurin vesivoimalaitos. Kuvassa vasemmalla joki ennen voimalaitoksen valmistumista, oikealla valmiina toukokuussa ilman päästöjä. Jos voimalan yhteyteen rakennetaan isoja patoaltaita, niistä kyllä saattaa vapautua ilmakehään metaania. Tuulivoimala rumentaa joidenkin mielestä maisemaa, mutta tätä haittaa voidaan vähentää sijoittamalla voimalat tarkoituksenmukaisesti. Tuulivoiman ongelmana on huoltovarmuus. Tyynellä säällä sähköä ei saada, joten tuulivoima vaatii tuekseen säätökapasiteettia, jolla voidaan korvata saamatta jäänyt energia. Ongelmaksi asia tulee vasta, jos tuulienergian osuus sähköntuotannossa kasvaa huomattavaksi. Biopolttoaineita ihmiskunta on käyttänyt aina tulen keksimisestä alkaen. Niistä itsestään ei aiheudu hiilidioksidipäästöjä. Palamisen yhteydessä vapautuva hiilidioksidi on nimittäin jo etukäteen otettu pois ilmakehästä polttoaineena käytettyjen kasvien kasvaessa. Metaania sen sijaan voi muodostua, esimerkiksi poltettaessa huonosti kuivattua puuta kituliaalla, savuttavalla liekillä. Isommissa polttolaitoksissa tätä ongelmaa ei ole. Koneellistetussa biopolttoaineen viljelyssä ja korjuussa voi kyllä syntyä hiilidioksidipäästöjä, samoin polttoainetta jalostettaessa ja kuljetettaessa. Jos viljelyssä käytetään ylen määrin typpilannoitusta, muodostuu myös dityppioksidipäästöjä. Lisäksi biopolttoaineitten kasvatus vaatii paljon maata. Tuotantoa lisättäessä saatetaan joutua uhraamaan luonnontilaisia alueita, esimerkiksi hakkaamaan metsiä polttopuuksi tai raivaamaan niitä viljelmien tieltä. Ennen erilaisten biopolttoaineitten laajempaa käyttöönottoa olisikin syytä tutkia, missä määrin kunkin polttoaineen käyttö oikeasti auttaa

5 Luku 11: Päästöt kuriin jarrua ilmastonmuutokselle 197 vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä ja mitä muita ympäristövaikutuksia tuotannolla on. Väestön kasvu ja ravitsemustason paraneminen heikentää biopolttoaineitten tuotantomahdollisuuksia. Tällöin yhä suurempi osa maapinta-alasta joudutaan varaamaan elintarviketuotantoon ja vastaavasti vähemmän maata jää polttoainekasveille. Aurinko on lähivuosimiljardeina energianlähteenä ehtymätön, mutta energiaa saadaan pinta-alayksikköä kohti melko vähän. Aurinkokeräimet muuntavat energian suoraan lämmöksi, esimerkiksi rakennuksia ja käyttövettä lämmittämään. Aurinkopaneelien avulla auringon säteilystä saadaan sähköä, tosin vielä tätä nykyä huonohkolla hyötysuhteella. Suurimittainen aurinkosähkön tuotanto vaatisi isoja investointeja ja paljon pinta-alaa. Tulevaisuudessa aurinko kuitenkin lienee merkittävä ener gian lähde niillä ilmastovyöhykkeillä, joille aurinko suo säteitään auliisti ympäri vuoden. Pohjoisilla alueilla ongelmana on, että energian tarve on suurimmillaan talvella, jolloin auringonpaistetta saadaan perin niukasti. Satelliittikuva maissin ja vehnän viljelyksistä Kansasissa USA:ssa. Vielä vähän aikaa sitten alue oli niukkakasvuista preeriaa. Kuva 11.7

6 198 Muutamme ilmastoa Ydinvoima on tehokas energianlähde, ja tekniikka on jo pitkälle kehitettyä. Voimaloitten rakentaminen vaatii kuitenkin isot investoinnit, ja rahaa on varattava myös radioaktiivisten jätteitten asianmukaiseen käsittelyyn. Jätteitten joutuminen vääriin käsiin olisi tuhoisaa. Yhteiskunnan pitäisi säilyä vakaana koko voimalan käyttöiän ja sen ylikin, kunnes jätteet on saatu sijoitettua turvallisesti esimerkiksi peruskallion uumeniin. Turve on Suomessa polttoaineena tärkeämpi kuin useimmissa muissa maissa. Turpeen poltto tuottaa runsaasti hiilidioksidia, tuotettuun energiamäärään verrattuna jopa enemmän kuin kivihiili. Toisaalta luonnontilainen suo päästää ilmakehään varsin paljon metaania, kun taas tyhjiinkaivetulta suolta kaasua vapautuu paljon vähemmän. Kun otetaan huomioon eri tekijät, näyttää kuitenkin siltä, että turpeen käyttö polttoaineena on useimmissa tapauksissa ilmastonsuojelun kannalta epäedullista. Luonnonsuojelumielessä vaa assa painaa myös se, että turvetuotannon yhteydessä suon luontaiset kasvi- ja eläinlajit joutuvat väistymään. Alueellisesti merkittäviä uusiutuvan energian lähteitä voivat olla myös vuorovesi-, aalto- ja geoterminen energia. Tuliperäisillä alueilla, kuten Islannissa, geotermistä lämpöä on hyödynnetty jo kauan. Hiilidioksidin talteenottajia ja geoinsinöörejä Fossiiliset polttoaineetkin on periaatteessa mahdollista saada päästöttömiksi, jos hiilidioksidi poistetaan savukaasuista. Hiilidioksidi voidaan ottaa talteen jo ennen polttamista, esimerkiksi jalostettaessa maakaasusta vetyä. Hiilidioksidin talteenotto vaatii kuitenkin energiaa, jolloin voimalaitoksen hyötysuhde samalla alenee ja polttoainetta tarvitaan enemmän. Talteenotettu hiilidioksidi voidaan upottaa syvälle valtamereen tai pumpata maan uumeniin käytöstä poistetuilla öljykentillä. Tietysti olisi kyettävä varmistamaan, ettei hiilidioksidi aikaa myöten tihku takaisin ilmakehään, jolloin toimenpiteen tuottama hyöty menetetään. Kun fossiilisia polttoaineita poltetaan ja syntynyt hiilidioksidi poistetaan kierrosta, verotetaan samalla ilmakehän happivarantoa; palaminenhan sitoo happea. Tämä ei kuitenkaan ole vakava huolenaihe. Jos fossiilisia polttoaineita kulutettaisiin nykyistä vauhtia vielä tuhat vuotta ja kaikki syntynyt hiilidioksidi otettaisiin talteen, alenisi ilmakehän

7 Luku 11: Päästöt kuriin jarrua ilmastonmuutokselle 199 happipitoisuus noin 0,4 prosenttiyksiköllä, kun nykyinen pitoisuus on 21 %. Hapen osapaine meren pinnan tasolla olisi tuolloin sama kuin tätä nykyä noin 150 metrin korkeudella. Hengitettäessä ei eroa huomaisi. Jo ilmakehään päässyttä hiilidioksidia on mahdollista sitoa kasvipeitteeseen. Tämä onnistuu esimerkiksi metsittämällä uudelleen alueita, joilta puut on historian saatossa hakattu. Monissa Euroopan maissa metsien pinta-ala onkin viime vuosikymmeninä lisääntynyt ja olemassa olevat metsät ovat järeytyneet. Pieni siivu eurooppalaisten hiilidioksidipäästöistä on näin saatu poistettua ilmakehästä. Valitettavasti metsä ei sido hiilidioksidia ikuisesti. Täyteen kokoonsa kasvaneesta vanhasta metsästä vapautuu kuolleen kasviaineksen hajotessa suunnilleen yhtä paljon hiilidioksidia kuin puut yhteyttäessään sitovat. Vanha metsä siis toimii edelleen hiilen varastona, mutta lisää hiilidioksidia se ei enää itseensä sido. Hiilidioksidin tehokas sitominen kasvaviin puihin vaatisi suuria metsäpinta-aloja. Siellä missä väestö kasvaa nopeasti, uusille metsille ei välttämättä löydy tilaa. Päinvastoin entisiäkin metsiä häviää asutuksen ja viljelmien tieltä, jolloin varastoitunut hiilidioksidi vapautuu ilmakehään. Tätä nykyä metsien hävitys, lähinnä trooppisilla alueilla, tuottaa niin paljon hiilidioksidia, että se vastaa arviolta viidesosaa kaikista ihmiskunnan aikaansaamista päästöistä. Määrä on paljon pienempi kuin fossiilisista polttoaineista ilmoille pääsevä, mutta ei silti merkityksetön. Vastaavasti on arvioitu, että jos metsiä suojeltaisiin tehokkaasti ja aukeita alueita metsitettäisiin uudelleen siellä missä se on mahdollista, voitaisiin kuluvan vuosisadan alkupuolen aikana sitoa metsiin ehkä kymmenesosa ihmiskunnan samana aikana tuottamasta hiilidioksidista. Metsitys on siis yksi apukeino ilmastonmuutosta vastaan taisteltaessa, mutta yksinään se ei riitä. Geoinsinööreiksi kutsutut tutkijat ovat esittäneet, että ilmaston lämpenemistä pyrittäisiin torjumaan peukaloimalla maapallon lämpötaloutta, esimerkiksi rajoittamalla auringon säteilyn pääsyä maapallolle. Erään ehdotuksen mukaan ilmakehän yläosiin päästettäisiin leijailemaan valtava määrä vedyllä täytettyjä alumiinipalloja. Pallojen kiiltävä metallipinta heijastaisi osan auringon säteilystä takaisin avaruuteen. Samaan päästäisiin vapauttamalla stratosfääriin rikkidioksidia, jolloin syntyvät sulfaattihiukkaset jäähdyttäisivät ilmastoa (luku 3). Maapallo on iso, joten tehokkaasti toimiakseen geoinsinööritekniikka vaatii valtavia ponnistuksia. Otetaan esimerkiksi ajatus, että

8 200 Muutamme ilmastoa maapalloa kiertämään rakennettaisiin auringon säteilyn varjostin, jonka tehtävänä olisi kumota hiilidioksidin määrän kaksinkertaistumisen aiheuttama lämmittävä vaikutus, 4 W/m 2. Laskelmien mukaan tällaisen päivänvarjon halkaisijan pitäisi olla yli km, siis samaa luokkaa kuin Kuun läpimitta. Varjostimen rakentaminen avaruuteen olisi niin iso urakka, että sen rinnalla Kiinan muurin tai Egyptin pyramidien pystyttäminen olisi verrattavissa lasten hiekkalaatikkoleikkeihin. Geoinsinööritekniikalla voi myös olla yllättäviä ilmastollisia sivuvaikutuksia. Erilaiset auringon säteilyn varjostimet ja himmentimet esimerkiksi vähentävät veden haihduttamiseen tarjolla olevan auringon säteilyenergian määrää. Veden kiertokulku maapallolla voisi häiriintyä vakavasti. Jotkut nykyisin rehevät seudut saattaisivat jopa kuivua autiomaiksi. Kaikesta huolimatta auringon säteilyyn puuttuminen on yksi hätävarakeino, johon kukaties joskus tulevaisuudessa voidaan joutua turvautumaan, mikäli ilmaston lämpenemistä ei mitenkään muuten saada hallintaan. Erilaisten toimenpiteitten kaikki mahdolliset seuraukset on kuitenkin selvitettävä etukäteen. Joka tapauksessa kasvihuonekaasujen päästöjen rajoittaminen olisi paljon luonnonmukaisempi ja turvallisempi keino ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Rajoitukset eivät koske vain hiilidioksidia Hiilidioksidin päästöjen leikkaaminen on siis välttämätöntä, jotta hallitsematon ilmaston lämpeneminen voidaan ehkäistä. Silti muittenkin kasvihuonekaasujen päästöihin kannattaa puuttua sikäli kuin se on mahdollista. Näin pystytään hidastamaan kasvihuonekaasujen yhteenlasketun lämmitysvaikutuksen kasvua. Samalla saadaan hiukan lisäaikaa hiilidioksidipäästöjen pienentämiseen. Kaikkein pisimmälle on päästy eräitten halogenisoitujen hiilivetyjen, CFC-kaasujen, päästöjen rajoittamisessa. Päästöjä on saatu vähennettyä niin voimakkaasti, että ponnistusten tulos näkyy jo kaasujen pitoisuuksien orastavana laskuna. Päästörajoitukset toteutettiin alun alkaen stratosfäärin otsonikerroksen suojelemiseksi, ja hyöty ilmastolle tuli ikään kuin kylkiäisenä. CFC-kaasuja on edelleen käytössä mm. jääkaappien kompressoriputkissa, mutta käytöstä poistettujen laitteitten asianmukaisella käsittelyllä voidaan välttää näitten kaasujen joutuminen ilmakehään.

9 Luku 11: Päästöt kuriin jarrua ilmastonmuutokselle 201 CFC-kaasuja on korvattu toisilla halogenisoiduilla hiilivedyillä, HCFC-kaasuilla, jotka ovat otsonikerrokselle vähemmän haitallisia. Nämäkin ovat kaikki kasvihuonekaasuja, mutta monet niistä ovat onneksi melko lyhytikäisiä. Halogenisoitujen hiilivetyjen päästöjä on ollut paljon helpompi leikata kuin hiilidioksidipäästöjä. Näitä kaasuja käytetään vain tiettyihin erityistarkoituksiin, ja monissa tapauksissa ne voidaan aika helposti vaihtaa muihin yhdisteisiin. Rajoitukset eivät ole tulleet kovin kalliiksi kansantaloudelle eivätkä juuri ole näkyneet arkielämässämme. Myös metaanin päästöistä osa on suhteellisen helposti ehkäistävissä. Maakaasun sisältämää metaania ei joudu ilmakehään, jos laitteet ovat kunnossa ja putket ehjiä. Kompostoimalla biojäte kaatopaikalle hautaamisen asemesta metaanin muodostumista vähennetään tehokkaasti. Isoilla kaatopaikoilla metaania voidaan jopa kerätä talteen ja käyttää polttoaineena. Myös elintarvikkeitten tuotannossa syntyy metaania, esimerkiksi riisipelloilla ja lehmien suolistossa. Elintarvikkeitten tuleva kysyntä riippuu mm. väestökehityksestä. Päästöjä rajoitettaessa metaani on sikäli kiitollinen kohde, että päästöjen pieneneminen johtaa nopeasti myös kaasun pitoisuuden laskuun ilmakehässä. Tämä johtuu metaanin lyhyehköstä eliniästä (luku 3). Yksittäisen ihmisen mahdollisuudet Jokainen meistä voi omassa elämässään vähentää kasvihuonekaasujen syntyä, vaikka ongelman valtavuus voi toisinaan saada yksilön tuntemaan vaikutuskeinonsa olemattomiksi. Pienistäkin puronhaaroista, jos niitä on riittävän monta, kertyy kuitenkin melkoisia jokia. Pienikin leikkaus päästöissä tekee tulevaisuudestamme piirun verran miellyttävämmän. Kun riittävän moni kuluttaja suosii ilmastolle edullisia tavaroita ja palveluita, tällaisille hyödykkeille syntyy aikaa myöten yhä lisää tarjontaa. Lisääntynyt tarjonta parantaa laatua ja pudottaa hintoja. Kun ympäristöystävälliset tuotteet ja palvelut tulevat hinnaltaan ja ominaisuuksiltaan kyllin houkutteleviksi, niitä päätyvät valitsemaan muutkin kuin ympäristötietoiset kuluttajat. Kuluttajien tiedostava etujoukko voi siis toimillaan ohjata markkinoita ympäristölle ystävällisempään suuntaan. Jos yhteiskunnassa on riittävän paljon ihmisiä, jotka omilla toimillaan pyrkivät hillitsemään kasvihuoneilmiön voimistumista, tämä

10 202 Muutamme ilmastoa jää tuskin huomaamatta poliitikoiltakaan. Ison ihmisjoukon äänet kiinnostavat puolueita, mikä edistää päästöjä rajoittavien toimien ottamista hallitusohjelmiin. Suojellakseen ilmastoa yksilön kannattaa pyrkiä kohtuuteen kaikenlaisessa aineellisessa kulutuksessa. Kotona energian kulutusta voi vähentää alentamalla sisälämpötilaa ja suosimalla vähän energiaa kuluttavia laitteita. Suora sähkölämmitys on ilmaston kannalta huono vaihtoehto; parempia ovat kaukolämpö, maalämpöpumput ja polttopuu. Ekosähköä ostamalla voi edistää tuulivoiman ja muitten saastuttamattomien sähköntuotantotapojen leviämistä. Autoilu ja lentäen matkustaminen ovat suuripäästöisiä liikkumismuotoja. Julkista liikennettä suosimalla päästöt saa putoamaan murtoosaan, käveltäessä tai pyöräiltäessä kasvihuonekaasupäästöjä ei synny ensinkään. Mikäli mahdollista, asuinpaikka kannattaa valita joukkoliikenteen ulottuvilta. Jos ammatti tai syrjäinen asuinpaikka vaatii autoilua, vähäkulutuksinen auto laskee päästöjä. Ympäristöystävällinen lomailija suosii matkakohteita, joihin pääsee meritse tai maitse kulkevilla joukkoliikennevälineillä. Kuva 11.8 Reittilentokoneiden jättämiä vesihöyryvanoja taivaalla

11 Luku 11: Päästöt kuriin jarrua ilmastonmuutokselle 203 Kasvihuoneilmiön voimistumiseen vaikuttavat myös elintarvikkeitten kasvatuksessa, kuljetuksessa, jalostuksessa ja säilytyksessä syntyneet päästöt. Esimerkiksi lentoteitse kaukaa tuotu ravinto ja talvipakkasilla myös kotimaiset kasvihuonevihannekset kantavat isoa energiareppua. Ihmisen elimistössä ravinnon sisältämä hiili toki hapettuu hiilidioksidiksi, mutta tämä ilmiö on yksi haara hiilen luonnollisessa kiertokulussa, eikä siten jouduta kasvihuoneilmiön voimistumista. Aina ei ole helppo tietää, mikä teko on oikeasti ympäristön kannalta hyväksi, mikä ei. Esimerkiksi biopolttoainetta käyttävä autoilija säästää fossiilisten polttoaineitten kulutuksessa, mutta samalla biopolttoaineen tuotantomaassa viljelmien perustaminen voi tuhota alkuperäistä luontoa. Yhteenveto Kasvihuonekaasujen päästöjen rajoittaminen näyttäisi olevan toteutettavissa ilman kohtuuttomia taloudellisia uhrauksia. Monista rajoitustoimista on suoranaista hyötyäkin: energiakustannuksia säästyy, ympäristön tila kohenee, kansanterveys paranee, uusia elinkeinomahdollisuuksia syntyy. Toisaalta ilmastonmuutos kaikkine seurauksineen tulee aikaa myöten todella kalliiksi, eikä kaikkia menetyksiä edes voida mitata rahassa, esimerkkeinä inhimilliset kärsimykset ja luonnon köyhtyminen. Jos sukupolvemme ei ole valmis tekemään vaadittavaa varsin kohtuullista sijoitusta ilmastonsuojeluun, kuvamme tulevien polvien silmissä ei ole kaunis. Kasvihuonekaasupäästöjen rajoittaminen ei välttämättä tee elämästä ankeaa. Energiaa säästävät toimet vähentävät rahanmenoa, etenkin energian hinnan kaiken aikaa noustessa. Uuden tekniikan ja energiantuotantotapojen ansiosta elintaso voi nousta edelleen, ja voimme saada paljon kaikkea hyvää elämäämme vähäisemmälläkin energiankulutuksella. Sivistyksen, kulttuurin ja terveydenhoidon tarjoaminen ihmisille ei vaaranna kestävää kehitystä.

12

13 Luku 12: Ilmastonmuutoksen kanssa on pakko elää 205 Luku 12: Ilmastonmuutoksen kanssa on pakko elää miten voimme sopeutua muuttuvaan ilmastoon? Ilmaston muuttumista voi verrata sairauteen, jossa potilaana on koko maapallo. Sairauden puhkeamisen ensi oireet ovat jo nähtävissä, ja potilaan tila huononee koko ajan. Ilmasto lämpenee vääjäämättä jo tähänastisten kasvihuonekaasupäästöjen takia, ja lähivuosikymmeninä päästöt todennäköisesti vielä pikemminkin lisääntyvät kuin vähenevät. Päästöjen hillitseminen on tietysti ensiarvoisen tärkeää, sillä se määrää kuinka vakavaksi sairaus lopulta kehittyy. Koska taudin puhkeamista ei voida enää estää, meidän täytyy miettiä, miten opimme elämään sairauden kanssa. Tässä luvussa esitetään joukko esimerkkejä, miten ilmastonmuutoksen vaikutuksia voitaisiin yrittää lieventää. Tähän nostetut ajatukset ovat toki vain huippu siitä ideoitten jäävuoresta, jonka eri alojen asiantuntijat aikaa myöten tuottavat. Itse asiassa ilmastonmuutos joudutaan ottamaan huomioon lähes aina, kun laaditaan suunnitelmia pitemmälle kuin vuoden päähän tulevaisuuteen. Tässä luvussa tarkastellaan aluksi asioita suppeasti Suomen näkökulmasta, sen jälkeen laajemmin koko maapallon kannalta. Suomi selviää alkuun kohtuullisesti Suomea ilmastonmuutos kohtelee näennäisesti hellävaraisemmin kuin useimpia muita maita, ja monilla elämänalueilla lämpötilojen noususta voi olla etuakin. Tämä toki pätee ainoastaan sillä varauksella,

14 206 Muutamme ilmastoa että maamme ajatellaan olevan eristyksissä muusta maailmasta. Kuten luvussa 10 todettiin, mekin saamme aikaa myöten kärsiä ilmastonmuutoksen maailmanlaajuisista seurauksista. Maatalous on hyvä esimerkki elinkeinosta, jota kasvukausien piteneminen ja lämpeneminen auttaa (kuva 12.1). Jos ilmasto lämpenee voimakkaasti (A2-skenaario), vuosisadan lopulla Etelä-Suomen lämpösumma olisi astepäivää, eli samaa luokkaa kuin tätä nykyä Kuva 12.1 Kasvukauden lämpösumma (a) vuosina sekä odotettavissa oleva lämpösumma vuosina (b) B1-skenaarion ja (c) A2-skenaarion toteutuessa luvun lopun lämpösumma on laskettu havaittujen kuukausikeskilämpötilojen perusteella, tulevaisuuden lämpösummat lisäämällä havaittuihin keskilämpötiloihin 19 ilmastonmuutosmallin keskiarvona saatu lämpötilan nousu.

15 Luku 12: Ilmastonmuutoksen kanssa on pakko elää 207 Keski-Euroopassa. Lämpenemistä on mahdollista hyödyntää viljelemällä lämpimämpiin oloihin soveltuvia kasvilajeja ja -lajikkeita. Esimerkiksi tätä nykyä meillä käytetään öljykasvintuotannossa viileässä ilmastossamme hyvin menestyvää rypsiä, mutta jo lähivuosikymmeninä todennäköisesti siirrytään lämpimämpään ilmastoon paremmin sopivaan rapsiin. Rapsi on jo tällä hetkellä rypsiä tärkeämpi öljykasvi mm. Virossa ja Etelä-Ruotsissa. Jotta uusia olosuhteita voitaisiin hyödyntää tehokkaasti, olisi kyettävä jalostamaan sellaisia rapsilajikkeita, jotka hyötyisivät pohjoisten kesiemme valoisuudesta ja samalla sopisivat optimaalisesti kasvamaan tulevassa ilmastossa. Kasvinjalostajat ovatkin yksi esimerkki ilmastotiedon soveltajista, jotka tarvitsisivat mahdollisimman luotettavaa tietoa tulevista lämpötilojen ja sademäärien muutoksista. Ilmastonmuutos parantaa myös monivuotisten puutarhakasvien viljelymahdollisuuksia. Voidaan esimerkiksi ruveta kasvattamaan uusia nykyistä satoisampia hedelmäpuulajikkeita, joille ilmastomme on Satelliittikuvat Suomesta kesällä ja talvella Kuva 12.2

16 208 Muutamme ilmastoa nykyään liian ankara. Tässä on kuitenkin varovaisuus paikallaan. Ilmastonmuutos on vasta oraalla, ja lähivuosikymmeninä saattaa vielä esiintyä ankaria pakkastalvia, jotka olisivat tuhoisia herkille lajikkeille. Vesistöjen säännöstelyohjeita joudutaan ilmaston muuttuessa tarkistamaan. Talvisin on odotettavissa entistä runsaampia ja olomuodoltaan vetisempiä sateita, jolloin järvistä on varaa juoksuttaa vettä nykyistä enemmän. Talvitulvien varalta patoaltaissa pitäisi olla tilaa ylimääräiselle vedelle, ja tarvittaessa patoja on vahvistettava. Toisaalta lumen vähetessä kevättulvat helpottuvat. Tulvavesille ei tarvitse tehdä tilaa entiseen malliin pudottamalla järvien pintaa keväällä. Keväistä juoksutusta vähentämällä voidaan samalla estää veden pinnan liiallista laskua kesäisin: lämmenneessä ilmastossahan vettä haihtuu järvistä kesällä selvästi nykyistä enemmän. Puun korjuu käy koneita kantavan roudan vähetessä hankalammaksi. Joudutaan kehittämään uusia, maaperälle ja puitten juuristolle hellävaraisempia korjuu- ja kuljetusmenetelmiä, jotta savottatyöt luonnistuisivat kaikkialla myös sulan maan aikaan. Lumen vähetessä ainakin Etelä-Suomen talviurheilukeskuksissa hiihtäjät ja laskettelijat saattavat vähitellen joutua siirtymään keinolu- Kuva 12.3 Satelliittkuva Bangladeshista Kuvassa Ganges- ja Jamunajoet yhtyvät ennen laskemistaan Bengalin lahteen muodostaen laajan suistoalueen.

17 Luku 12: Ilmastonmuutoksen kanssa on pakko elää 209 mille maanalaisiin putkiin. Niissä sivakointi ei tarjoa kovin kummoisia luontoelämyksiä, ja lisäksi lumetus ja jäähdytys tällaisessa keinomaailmassa vaatii taas lisää energiaa. Perinteisen talvimatkailun painopiste siirtyykin yhä selvemmin Lappiin. Keski-Euroopan ja Etelä-Suomen lumiliikuntakeskusten kuihtuessa pohjoisen matkailuyrittäjät saavat aluksi kilpailuetua, mutta kun ilmasto lämpenee kylliksi, voi hiihtotaitoinen väki käydä etelässä vähiin. Myös mahdolliset tulevaisuuden päästörajoitukset vaikeuttavat kaukana asutuskeskuksista sijaitsevien matkailukeskusten toimintaa, kun suuret turistijoukot eivät enää saapuisi sinne lentäen tai omilla autoillaan. Rakennusten ei tarvitse tulevaisuudessa kestää yhtä kovia pakkasia kuin nykyisin, mutta toisaalta sateiset talvet ja nollan molemmin puolin pyörivät lämpötilat rasittavat rakenteita. Tulville alttiille jokivarsille rakentaminen on entistä riskialttiimpaa. Rannikkoalueilla on hyvä ottaa huomioon mahdollisuus, että meren pinnan kohoaminen (luku 9) voi olla nopeampaa kuin nykyisten mallitulosten valossa näyttää. Tällöin meren tulviminen voi olla uhkana maamme etelärannikolla, missä maa kohoaa hitaammin kuin Pohjanlahden rannoilla. Kehitysmaissa keinot vähissä Suomessa jääkauden jälkeinen maan kohoaminen helpottaa meren pinnan noususta koituvaa uhkaa, mutta useimmissa muissa maissa asiat eivät ole yhtä hyvin. Meriveden hyökkäystä voidaan yrittää torjua suojaamalla alavia rannikkoalueita patojen avulla. Esimerkiksi Hollannissa tätä keinoa on käytetty jo iät ja ajat. Monilla muilla alueilla, kuten Aasian alavilla rannikkoalueilla, patoaminen on paljon hankalampaa. Esimerkiksi Bangladeshin rannikko on sokkeloista jokisuistomaata, jossa pitkän merenrantaviivan ohella olisi padottava myös valtaisa joukko jokien haaroja. Lisäksi alueella sataa kesäisin paljon. Patojen taakse satavat vedet pitäisi saada nostettua maavallien toiselle puolelle, mikä vaatii laajaa ja paljon energiaa kuluttavaa pumppujärjestelmää. Maa on perin köyhä, eikä pääomia tällaiseen valtaisaan rakennusurakkaan helposti löydy. Padot nielisivät myös paljon maapinta-alaa, eikä ylikansoitetussa maassa olisi helppo löytää patojen alta muuttaville ihmiselle uutta asuin- ja viljelymaata. Jos Bangladeshissa ongelmana on veden ylenmääräisyys, monia muita alueita maailmassa uhkaa lisääntyvä kuivuus. Ongelmaa on

18 210 Muutamme ilmastoa mahdollista helpottaa keinokastelulla, jos tarkoitukseen on saatavissa makeaa vettä. Järkevä kastelutekniikka, kuten veden ohjaaminen suoraan kasvien juurille sen sijaan että sitä roiskutellaan ylt ympäri, säästää kasteluvettä. Valitettavasti ilmaston lämmetessä veden haihtuminen ja samalla kasteluveden tarve kasvaa jyrkästi. Kastelun lisääminen voi johtaa maaperän ja pohjavesien suolaantumiseen, sillä makeassakin vedessä on pieniä määriä suoloja, jotka jäävät jäljelle veden haihtuessa. Kuivuuden vaivaamilla alueilla voidaan toisaalta vaihtaa viljeltäviä kasveja. Esimerkiksi hirssi selviää paljon vähemmällä vedellä kuin riisi, joskin sen hehtaarisatokin on pienempi. Vettä runsaasti tarvitsevia viljelykasveja voidaan yrittää jalostaa vähemmän janoisiksi. Monilla kasveilla kovin suurten muutosten aikaansaaminen on kuitenkin hidasta tai mahdotontakin, kun kasvin koko fysiologia on kehittynyt sopeutumana kosteaan ilmastoon. Ehkä enemmän toiveita herättää kuivien alueitten luonnonkasvien jalostaminen kokonaan uusiksi ravinto- ja energiakasveiksi. Köyhissä maissa maataloustuotannon sopeutumista ilmastonmuutokseen rajoittaa pääomien puute ja alhainen koulutustaso, monissa tapauksissa myös maanomistusolot, maataloustuotteitten viennistä saatavan valuutan tärkeys sekä perinnäiset tavat ja asenteet. Hankalimmassa tilanteessa ovat pienviljelijät. Monia ilmastonmuutoksen terveydellisiä haittoja, esimerkiksi tartuntatautien leviämistä, voidaan periaatteessa torjua hyvinkin tehokkaasti nykyaikaisen lääketieteen keinoin. Jälleen heikoimmassa asemassa ovat köyhimmät kehitysmaat. Eliölajien katoamista maapallolta voidaan yrittää hidastaa perustamalla luonnonsuojelualueita ja siirtämällä eläimiä ja kasveja alueille, joilla ne pystyvät tulemaan toimeen uudessa ilmastossa. Ongelmana on, että eri lajit ovat luonnossa monin tavoin riippuvaisia toisistaan. Pitäisi siis kyetä kerralla siirtämään kokonainen kasveista, eläimistä ja pieneliöistä koostuva eliöyhteisö, missä on haastetta kerrakseen. Kaikille lajeille ei lämmenneellä maapallolla enää löydy kelvollista elinympäristöä. Periaatteessa mahdollinen mutta kalliiksi käyvä vaihtoehto on keinotekoisen elinympäristön luominen. Tällaisissa eläintarhamaisissa olosuhteissa voitaneen kenties pelastaa jääkarhut sukupuutolta, mutta tuskin kokonaista napa-alueen ekosysteemiä. Ympäristöpakolaisuuden hillitsemisessä keskeiseksi keinoksi on esitetty väestönkasvun hillintää. Mitä vähemmän väestöä ilmaston-

19 Luku 12: Ilmastonmuutoksen kanssa on pakko elää 211 muutoksesta kärsivällä alueella on, sitä helpompi ihmisten on löytää itselleen elinmahdollisuuksia ja sitä pienempi on niitten ihmisten määrä, joilla on tarve pyrkiä pois alueelta. Koulutustasoon panostaminen paitsi vähentää syntyvyyttä myös antaa ihmisille paremmat mahdollisuudet löytää uusia elinkeinoja, jos esimerkiksi maatalouden tai kalastuksen harjoittaminen käy mahdottomaksi. Kaikkein ankarimmin ilmastonmuutoksesta kärsiviä alueita joudutaan kokonaan evakuoimaan. Papua-Uudelle-Guinealle kuuluvat Carteret-atollisaaret on jo osittain (tämän kirjan ilmestyessä ehkä kokonaan) tyhjennetty asukkaista, koska merivesi uhkaa peittää saariston alleen vuoden sisällä. Tyynen valtameren keskellä sijaitseva, alavista korallisaarista koostuva Tuvalun valtio on sopinut, että saarten asukkaat voivat siirtyä Uuteen-Seelantiin, kun elämä käy meren pinnan noustessa saarilla mahdottomaksi. Vaikka tässä tapauksessa muutto tapahtuukin ikään kuin sukulaisten luo Uuden-Seelannin alkuperäisväestökin kuuluu polynesialaisiin kansoihin kotimaan katoaminen aaltojen alle ja siirtyminen aivan uuteen ympäristöön tulee olemaan asukkaille rankka koettelemus. Katoavathan kotimaansa merelle menettävältä kansalta kaikki kulttuurin, historian ja entisen elämäntavan fyysiset puitteet hautausmaineen ja muistomerkkeineen. Pienten saarivaltioitten väestömäärä on niin vähäinen, että hallittu evakuoiminen on mahdollista toteuttaa. Mutta kun puhutaan runsasväestöisistä maista, kymmenistä ja sadoista miljoonista tai jopa miljardeista ihmisistä, on vaikea kuvitella mistään päin maapalloa löytyvän valtiota tai valtioita, jotka olisivat valmiita ottamaan vastaan näin valtavia väestömääriä. Tällainen siirtolaisten vyöry tuhoaisi yhteiskunnan rakenteet vastaanottajamaassakin. Siitäkin syystä rikkaitten maitten kannattaisi tehdä parhaansa kehitysmaitten taakan helpottamiseksi vähentämällä omia päästöjään ja tukemalla kehitysmaita päästöjen hillinnässä, mutta myös auttamalla kehitysmaita ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Mikäli tilanne kehitysmaissa päästetään kriisiytymään, hinta voi olla kallis.

20

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen

Lisätiedot

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Muuttuva Selkämeri Loppuseminaari 25.5.2011 Kuuskajaskari Anna Hakala Asiantuntija, MMM Pyhäjärvi-instituutti 1 Ilmasto Ilmasto = säätilan pitkän ajan

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT

ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos kimmo.ruosteenoja@fmi.fi MUUTTUVA ILMASTO JA LUONTOTYYPIT -SEMINAARI YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 17.I 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1.

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ?

ILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ? ILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ? Page 1 of 18 Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos ESITYS VIERAILIJARYHMÄLLE 13.V 2014 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. KASVIHUONEILMIÖ JA SEN VOIMISTUMINEN 2. KASVIHUONEKAASUJEN PÄÄSTÖSKENAARIOT

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS MITEN JA MILLAISTA TULEVAISUUTTA MALLIT ENNUSTAVAT? YLEISTYVÄTKÖ ÄÄRI-ILMIÖT?

ILMASTONMUUTOS MITEN JA MILLAISTA TULEVAISUUTTA MALLIT ENNUSTAVAT? YLEISTYVÄTKÖ ÄÄRI-ILMIÖT? ILMASTONMUUTOS MITEN JA MILLAISTA TULEVAISUUTTA MALLIT ENNUSTAVAT? YLEISTYVÄTKÖ ÄÄRI-ILMIÖT? Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 25.I 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)

Lisätiedot

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA SISÄLLYSLUETTELO 1. HAVAITUT MUUTOKSET MUUTOKSET ILMAKEHÄSSÄ SÄTEILYPAKOTE MUUTOKSET MERISSÄ MUUTOKSET LUMI- JA JÄÄPEITTEESSÄ

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Ilmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos

Ilmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos Sisältö Mikä on ilmastonmuutoksen tutkimuksen tuki päätöksenteolle: IPCC ja Ilmastopaneeli Ilmastonmuutos on käynnissä Hillitsemättömällä

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA

ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA Tuulen voimakkuuden muutosarviot perustuivat periaatteessa samoihin maailmanlaajuisiin

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSENNUSTEET

ILMASTONMUUTOSENNUSTEET ILMASTONMUUTOSENNUSTEET Sami Romakkaniemi Sami.Romakkaniemi@fmi.fi Itä-Suomen Ilmatieteellinen Tutkimuskeskus Kasvihuoneilmiö Osa ilmakehän kaasuista absorboi lämpösäteilyä Merkittävimmät kaasut (osuus

Lisätiedot

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos 19.4.2010 Huono lähestymistapa Poikkeama v. 1961-1990 keskiarvosta +0.5 0-0.5 1850 1900 1950 2000 +14.5 +14.0

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ari Venäläinen

Ilmastonmuutos. Ari Venäläinen Ilmastonmuutos Ari Venäläinen Maapallo on lämmennyt vuosisadassa 0.74 C (0.56 0.92 C). 12 kaikkein lämpimimmästä vuodesta maapallolla 11 on sattunut viimeksi kuluneiden 12 vuoden aikana. Aika (vuosia)

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen todennäköisyysennusteet. Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Ilmastonmuutoksen todennäköisyysennusteet. Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Ilmastonmuutoksen todennäköisyysennusteet Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 13.1.2009 Epävarmuus ilmastoennusteissa Päästöskenaarioepävarmuus Ihmiskunnan tuleva käyttäytyminen Malliepävarmuus

Lisätiedot

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta IPCC 5. arviointiraportti osaraportti 1: ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta Sisällysluettelo 1. Havaitut muutokset Muutokset ilmakehässä Säteilypakote Muutokset merissä Muutokset lumi- ja jääpeitteessä

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin?

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin? Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin? Ari Venäläinen Ilmastotutkimus- ja sovellutukset Aineistoa: Ilmatieteen laitos / Ilmasto ja globaalimuutos IPCC ONKO TÄMÄ MENNYTTÄ 1 JA TÄMÄ NYKYISYYTTÄ

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI VAIKUTA VALINNOILLASI Oletko kyllästynyt nykyiseen yltiökapitalistiseen ja keinotteluun perustuvaan talousjärjestelmäämme, joka perustuu aineellisen ja tarpeettoman kulutuksen kasvattamiseen ja kulutuksen

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS JA ILMASTOSKENAARIOT

ILMASTONMUUTOS JA ILMASTOSKENAARIOT ILMASTONMUUTOS JA ILMASTOSKENAARIOT Page 1 of 19 Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos ILMASTOTEKOJA VAI JOTAKIN MUUTA -SEMINAARI 12.X 2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Page 2 of 19 1. KASVIHUONEILMIÖN PERUSAJATUS

Lisätiedot

Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten

Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Dia 1 Ilmastonmuutos Tieteellinen näyttö on kiistaton Tämän esityksen tarkoituksena on kertoa ilmastonmuutoksesta sekä lyhyesti tämänhetkisestä tutkimustiedosta.

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metlan tiedotustilaisuus 27.5.2009 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert Panel (GFEP) -järjestelmä YK:n

Lisätiedot

Hallitustenvälisen. lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti

Hallitustenvälisen. lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti Mitä tiede sanoo Hallitustenvälisen lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti IPCC:n arviointiraportit Poikkeuksellinen koonti ja synteesi laajan ja monipuolisen tieteenalan tiedosta Erittäinin arvovaltainen

Lisätiedot

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki

Lisätiedot

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista 22.9.2006 Käytännön toteuttaminen: Osoitettiin pääkaupunkiseudun 15 vuotta täyttäneelle väestölle Tutkimuksen teki TNS Gallup Aineisto kerättiin

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa?

Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa? Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa? Margareta Wihersaari Jyväskylän yliopisto www.susbio.jyu.fi Esityksen runko: - Esityksen tavoite ja rajaus - Hieman

Lisätiedot

Ilmastomuutoksesta ilmastopolitiikkaan

Ilmastomuutoksesta ilmastopolitiikkaan Vantaan rauhanpuolustajat Tikkurila 30.1.2006 Ilmastomuutos, Laura Rontu 1 Ilmastomuutoksesta ilmastopolitiikkaan Laura Rontu, meteorologi, Helsinki laura.rontu@fmi.fi 29. tammikuuta 2006 Vantaan rauhanpuolustajat

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

ALUEELLISET ILMASTON- MUUTOSENNUSTEET JA NIITTEN EPÄVARMUUSTEKIJÄT

ALUEELLISET ILMASTON- MUUTOSENNUSTEET JA NIITTEN EPÄVARMUUSTEKIJÄT ALUEELLISET ILMASTON- MUUTOSENNUSTEET JA NIITTEN EPÄVARMUUSTEKIJÄT Page 1 of 29 Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos MUUTTUVA ILMASTO JA METSÄT -SEMINAARI 9.XII 2014 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. KASVIHUONEKAASUSKENAARIOT

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja työelämä

Ilmastonmuutos ja työelämä Ilmastonmuutos ja työelämä 23.11.2016 Reija Ruuhela Ilmastoasiantuntija Ilmastokeskus Tammi-syyskuu 2016 mittaushistorian lämpimin 23.11.2016 WMO / NOAA 2 Ilmaston lämpeneminen riippuu meistä KHK päästöt

Lisätiedot

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli.

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Boris Winterhalter: MIKÄ ILMASTONMUUTOS? Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Poikkeukselliset sääolot Talvi 2006-2007 oli Etelä-Suomessa leuto - ennen kuulumatontako? Lontoossa Thames jäätyi monasti

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Tuulivoiman ympäristövaikutukset

Tuulivoiman ympäristövaikutukset Tuulivoiman ympäristövaikutukset 1. Päästöt Tuulivoimalat eivät tarvitse polttoainetta, joten niistä ei synny suoria päästöjä Valmistus vaatii energiaa, mikä puolestaan voi aiheuttaa päästöjä Mahdollisesti

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Ryhmä 5 Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Perustiedot Ajankohta: kevätlukukausi, muiden moduulien jälkeen Korvaa: YMPP123 YMPP105 (biologia, avoin yliopisto) Koordinoi: YMP Keskeisin oppiaines.ideointia.

Lisätiedot

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050 Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2 Erikoistutkija Tiina Koljonen VTT Energiajärjestelmät Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti 6.3.29,

Lisätiedot

Soiden hiilivarastojen kehitys

Soiden hiilivarastojen kehitys Soiden hiilivarastojen kehitys, GTK Toimiva suoluonto Ympäristöakatemian kenttäseminaari 2.-3.9.2013 Sisältö: Suomen luonnon hiilivarastoista Soiden kasvu ja hiilen varastoituminen jääkauden jälkeisenä

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007 Kestävä kehitys Suomen (tavara)liikenne 22.8.2007 Veli Himanen Pöyry Infra Oy Sisältö 1 Mitä on kestävä kehitys 2 Maapallon ja ihmiskunnan esihistoria 3 Imaston nykyinen muutos 4 Moderni maailma 5 Mihin

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua

Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ympäristöosaaminen arvoketjussa 20.9.2011 Teknologiateollisuus, Helsinki Kuva: Lauri Rotko/Plugi Megatrendit - lähtökohdat

Lisätiedot

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Matti Kärkkäinen professori Metsäalan tulevaisuusfoorumi 16.3.2005, Sibelius-talo, Lahti Matti Kärkkäinen 1 Sahatavaran kulutus henkeä kohti

Lisätiedot

ACCLIM II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1.

ACCLIM II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1. http://www.fmi.fi/acclim II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1.211 TEHTÄVÄ: tuottaa ilmaston vaihteluihin

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -ohjausryhmä Kerkkä 17.11.2008 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksesta. Lea saukkonen Ilmatieteen laitos

Ilmastonmuutoksesta. Lea saukkonen Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksesta ja sään ääri ri-ilmiöistä Lea saukkonen Ilmatieteen laitos 9.12.2008 Havaittu globaali lämpötilan muutos 9.12.2008 2 Havaitut lämpötilan muutokset mantereittain Sinisellä vain luonnollinen

Lisätiedot

38. Eettiset valinnat Ihminen, luonto ja tekniikka AK

38. Eettiset valinnat Ihminen, luonto ja tekniikka AK 38. Eettiset valinnat Ihminen, luonto ja tekniikka AK Raamattu kuvaa ensimmäisen ihmisen asuinpaikkaa paratiisina, jossa ihminen elää sopusoinnussa ympäristönsä kanssa. Raamatun mukaan kaikki on saanut

Lisätiedot

Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ilmastotalkoot Satakunnassa, Rauma 9.11.2016 Ilmastonmuutoksen taustalla etenkin fossiilisten

Lisätiedot

PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA

PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA Kasvihuoneilmiö ja ilmastonmuutos Ilmakehän aiheuttama luonnollinen kasvihuoneilmiö Maapallon ilmakehä toimii kasvihuoneen lasikaton tavoin päästäen auringosta tulevan säteilyn

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa?

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007 Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta?

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Finsifin seminaari 20.9.2011 Hanna Hiidenpalo 19.9.2011 1 Miksi elintarvikkeet ja ruuan tuotanto kiinnostavat myös sijoittajia? 35 % maailman työväestöstä

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK Ympäristö- ja maapolitiikan ajurit Ilmasto-energiapolitiikka: hillintä ja sopeutuminen kierrätämme hiiltä biomassoilla -tuottavassa

Lisätiedot

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa SISÄLLYS: Askel 1: Hoidetaan hyvin maaperää 4 Askel 2: Hoidetaan

Lisätiedot

MAAILMANLAAJUISIIN ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA LÄMPÖTILA- JA SADEMÄÄRÄSKENAARIOITA

MAAILMANLAAJUISIIN ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA LÄMPÖTILA- JA SADEMÄÄRÄSKENAARIOITA MAAILMANLAAJUISIIN ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA LÄMPÖTILA- JA SADEMÄÄRÄSKENAARIOITA SETUKLIM-hankkeen 1. osahankkeessa laadittiin arvioita Suomen ilmaston tulevista muutoksista tuoreimpien maailmanlaajuisten

Lisätiedot

Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä?

Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä? Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä? Tätä kirjoittaessani nousi mieleeni eräs tuntemani insinööri T. Palosaari. Hän oli aikansa lahjakkuus. Hän oli todellinen nörtti. Hän teki heti tietokoneiden tultua

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

IPCC WG II ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET. Petteri Taalas Suomen IPCC-ryhmän pj.

IPCC WG II ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET. Petteri Taalas Suomen IPCC-ryhmän pj. IPCC WG II ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET Petteri Taalas Suomen IPCC-ryhmän pj. IPCC, Intergovernmental Panel on Climate Change WMO JA UNEP PERUSTANEET, 1988 TOIMINTA KÄYNTIIN PARAS TIETEELLINEN TIETO PÄÄTTÄJIEN

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. ja kehitysmaat. Simon de Trey-White / WWF-UK

Ilmastonmuutos. ja kehitysmaat. Simon de Trey-White / WWF-UK Ilmastonmuutos ja kehitysmaat Simon de Trey-White / WWF-UK Lämpenevä ilmasto Maa ja sitä ympäröivä ilmakehä pystyvät pidättämään auringosta tulevaa lämpöä. Ilmakehän kykyä sitoa lämpöä kutsutaan kasvihuoneilmiöksi,

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN

Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN Oppilaiden ennakkokäsityksiä avaruuteen liittyen Aurinko kiertää Maata Vuodenaikojen vaihtelu johtuu siitä,

Lisätiedot

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä Sanna Kanerva ja Helena Soinne Helsinki Insight aamukahviseminaari 26.10.2012 29.10.2012 1 Maaperä elämän ylläpitäjä ja ekosysteemipalvelujen tuottaja

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

Veden kierto hyvinvointi, terveys ja turvallisuus

Veden kierto hyvinvointi, terveys ja turvallisuus Veden kierto hyvinvointi, terveys ja turvallisuus Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Ilma(i)sta vettä? Symposium 14.11.2016, Tieteiden talo, Helsinki 15.11.2016 1 Ilmasto

Lisätiedot

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Metsäenergian aluetalousvaikutukset METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Tutkimuksen tavoite ja tausta Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman asettaman tavoitteen

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet

Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet Pirkanmaan yrittäjät By Göran Kari Symlink Technologies Oy 1 Symlink Technologies Oy Ydinajatus ILMASTO YHTEISKUNNAN RAKENNE JA TOIMINTA ILMASTON MUUTOS

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Ilmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa?

Ilmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa? Ilmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa? Prof. Yrjö Viisanen Research Director Turning research and technology into high quality services Ilmaston säätelijät 24.11.2016 2 Ilmaston säätelijät Muutos missä

Lisätiedot

Onko eettinen ilmasto muuttunut? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen tiedekunta Turun yliopisto

Onko eettinen ilmasto muuttunut? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen tiedekunta Turun yliopisto Onko eettinen ilmasto muuttunut? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen tiedekunta Turun yliopisto Etiikka on muuttunut ja ei ole! Muutos ja edistys Muutos = erilaiseksi tulemista ilman positiivista arvovarausta

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot