Kuntien ilmastotyö vuosina

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuntien ilmastotyö vuosina 2010-2011"

Transkriptio

1 Kuntien ilmastotyö vuosina Anu Kerkkänen ja Riitta Savikko 2012 Yhteenveto Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hankkeessa kerätystä aineistosta Yhteenveto Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hankkeessa kerätystä aineistosta 1

2 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO KUNTIEN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRKAMIESTEN NÄKEMYKSIÄ ILMASTOKYSYMYKSESTÄ AINEISTO KUNTIEN ROOLI ILMASTOKYSYMYKSEN RATKOMISESSA ILMASTONMUUTOKSEEN LIITTYVÄT TALOUDELLISET UHAT JA MAHDOLLISUUDET KUNNISSA ILMASTOKYSYMYKSEN MERKITYS KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEOSSA KUNTIEN ILMASTOTYÖTÄ EDISTÄVÄT TEKIJÄT ILMASTONÄKÖKULMA KUNTIEN MAANKÄYTÖN JA LIIKENTEEN RATKAISUIHIN AINEISTO LIIKKUMISTARPEEN JA -TAPOJEN KEHITYS JA NYKYTILA KUNTIEN MAANKÄYTÖN JA LIIKENTEEN SUUNNITTELUN TAVOITTEET JA ILMASTONÄKÖKULMA KESKUSTELLAANKO KUNNISSA ILMASTOTAVOITTEISTA MAANKÄYTÖN JA LIIKENTEEN RATKAISUJEN YHTEYDESSÄ? KUNTIEN NÄKEMYKSIÄ ILMASTONÄKÖKULMAN HUOMIOIMISTA HANKALOITTAVISTA TEKIJÖISTÄ MITEN HAASTEET VOITETAAN KUNTIEN NÄKEMYKSIÄ HYVISTÄ KEINOISTA KUNTIEN TUKITOIVEET JA -TARPEET ILMASTO- JA ENERGIANSÄÄSTÖNÄKÖKULMA JULKISIIN HANKINTOIHIN AINEISTO HANKINTATOIMEN ORGANISOITUMINEN KUNNISSA HANKINNOISSA TAPAHTUNEET MUUTOKSET JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT HANKINTOIHIN LIITTYVÄT ILMASTO-, ENERGIANSÄÄSTÖ- JA YMPÄRISTÖTAVOITTEET ILMASTO-, ENERGIANSÄÄSTÖ- JA YMPÄRISTÖTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN HANKINTOJA KOSKEVA KESKUSTELU KUNTIEN NÄKEMYKSIÄ ILMASTO- JA ENERGIANSÄÄSTÖNÄKÖKULMIEN HUOMIOIMISTA HANKALOITTAVISTA TEKIJÖISTÄ MITEN HAASTEET VOITETAAN KUNTIEN NÄKEMYKSIÄ HYVISTÄ KEINOISTA KUNTIEN TUKITOIVEET JA -TARPEET ILMASTONÄKÖKULMA ENERGIANTUOTANTOON - UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ JA TUOTANTO KUNNISSA AINEISTO KUNTIEN ENERGIANTUOTANTO JA ENERGIANHANKINTA KUNTIEN ENERGIANKÄYTÖSSÄ JA -TUOTANNOSSA TAPAHTUNEET MUUTOKSET JA TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ENERGIANTUOTANTOON LIITTYVÄT ILMASTOTAVOITTEET KUNNISSA ENERGIANTUOTANTOON LIITTYVIEN ILMASTOTAVOITTEIDEN TOTEUTTAMINEN KUNNISSA ENERGIANTUOTANTOON LIITTYVIEN ILMASTOTAVOITTEIDEN SEURAAMINEN KUNNISSA ENERGIANTUOTANTOA JA -KÄYTTÖÄ KOSKEVA KESKUSTELU KUNTIEN HAASTEET ILMASTOPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISESSÄ JA UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN KÄYTÖSSÄ KUNTIEN VAHVUUDET ILMASTOPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISESSÄ JA UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN KÄYTÖSSÄ MITEN HAASTEET VOITETAAN - KUNTIEN NÄKEMYKSIÄ HYVISTÄ KEINOISTA KUNTIEN TUKITOIVEET JA -TARPEET ILMASTONMUUTOKSEEN VARAUTUMINEN KUNNISSA AINEISTO ILMASTONMUUTOKSEEN VARAUTUMISEEN LIITTYVÄT SUUNNITELMAT KUNNISSA POIKKEUKSELLISIIN SÄÄOLOIHIN LIITTYVÄT RISKIKOHTEIDEN ARVIOINNIT KUNNISSA

3 6.4 ILMASTONMUUTOKSEEN VARAUTUMISEEN LIITTYVÄT RISKIARVIOINNIT KUNNISSA ILMASTONMUUTOKSEEN VARAUTUMISEEN LIITTYVÄT TOIMENPITEET KUNNISSA ILMASTONMUUTOKSEEN VARAUTUMISTA KOSKEVA KESKUSTELU KUNTIEN HAASTEET ILMASTONMUUTOKSEEN VARAUTUMISESSA MITEN HAASTEET VOITETAAN - KUNTIEN NÄKEMYKSIÄ HYVISTÄ KEINOISTA KUNTIEN TUKITOIVEET JA -TARPEET

4 1 Johdanto Raportti kokoaa yhteen Kuntaliiton vuosina toteuttamassa hankkeessa Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa kerätyn aineiston. Hankkeessa tarkasteltiin kunnan eri sektoreilla tehtävien päätösten vaikutuksia ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen varautumiseen sekä etsittiin erilaisia toimintamahdollisuuksia. Hanketta rahoittivat Suomen Kuntaliitto, ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä liikenne- ja viestintäministeriö. Hanke toteutettiin yhteistyössä 34 kunnan kanssa. Hankkeeseen osallistuivat seuraavat kunnat: Alavus, Ilmajoki, Imatra, Jalasjärvi, Joroinen, Juva, Jyväskylä, Kauhava, Kiuruvesi, Kouvola, Kuopio, Kuortane, Kurikka, Lahti, Lapua, Loviisa, Mikkeli, Mänttä-Vilppula, Nurmijärvi, Orimattila, Parikkala, Pori, Pudasjärvi, Rantasalmi, Rautjärvi, Ruokolahti, Seinäjoki, Sievi, Somero, Tampere, Ulvila, Uusikaupunki, Vaala ja Vihti. Hankekunnat on esitetty kartalla kuvassa 1. Kuva 1. Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hankkeeseen osallistuneet kunnat Hankkeessa kerättiin hankekunnista tietoa kyselyillä. Lisäksi hankekunnille järjestettiin eri teemoja käsitteleviä seminaareja. Seminaareissa kunnat saivat tietoa ilmastonmuutoksen hillinnän ja varautumisen erilaisista mahdollisuuksista ja niillä oli mahdollisuus vertaiskeskusteluihin. Seminaarien jälkeen kunnille annettiin välitehtävä, jonka sisältönä oli pohtia seminaarissa esille nostettujen keinojen toimeenpanoa omassa kunnassa. Tähän raporttiin on koottu neljän hankkeessa järjestetyn seminaarin ja niihin liittyvien kyselyiden sekä välitehtävien keskeinen anti. Seminaarit käsittelivät seuraavia teemoja: maankäyttö ja liikenne, julkiset 3

5 hankinnat, energiantuotanto ja ilmastonmuutokseen varautuminen. 1 Lisäksi raportissa esitetään tulokset vuoden 2011 alussa hankekunnille tehdystä kyselystä, jolla kartoitettiin luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden näkemyksiä ilmastokysymyksestä. Raportissa esitettäviä havaintoja täydentävät suorat lainaukset kyselyvastauksista. Suorista lainauksista käy ilmi kunnan kokoluokka, mutta ei se, mikä kunta on kyseessä. Kunnat on merkitty koodeilla P, K ja I asukasmäärän mukaan: P = pieni kunta (alle asukasta), K = keskikokoinen kunta ( asukasta), I = iso kunta (yli asukasta). Kuntien luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden näkemyksiä kartoittavan kyselyn analyysissä on suorien lainausten yhteen liitetty lisäksi tieto siitä, onko kyseessä luottamushenkilön vai virkamiehen vastaus. Yhteenvetoraportin luvut 2, 3 ja 4 on kirjoittanut HT Anu Kerkkänen, luvut 5 ja 6 DI Riitta Savikko. 1 Hankkeessa järjestettiin myös muun muassa maataloutta, kuntataloutta ja ilmasto-ohjelmatyötä käsitteleviä seminaareja. Niihin liittyen ei kuitenkaan tehty kyselyitä, joten niitä ei raportoida tässä yhteenvedossa. 4

6 Anu Kerkkänen 2 Kuntien luottamushenkilöiden ja virkamiesten näkemyksiä ilmastokysymyksestä 2.1 Aineisto Luku perustuu hankekunnille tehtyyn kyselyyn. Kysely osoitettiin hankkeeseen osallistuvien kuntien luottamushenkilöille ja virkamiehille. Kyselyllä pyrittiin selvittämään luottamushenkilöiden ja virkamiesten näkemyksiä kuntien roolista ja keinoista ilmastokysymyksen ratkomisessa sekä kartoittamaan luottamushenkilöiden ja virkamiesten kokemuksia ilmastokysymyksen merkityksestä kuntien päätöksenteossa. Vastaukset kyselyyn saatiin tammi-toukokuussa Kyselyyn saatiin vastaus 167 luottamushenkilöltä ja 72 virkamieheltä eli yhteensä 239 henkilöltä. Luottamushenkilöiltä saatiin vastauksia 24 hankekunnasta, samoin virkamiehiltä. 2 Reilu viidesosa kyselyyn vastanneista luottamushenkilöistä oli kunnanhallituksen jäseniä, valtuuston jäseniä vastaajista oli noin 70 prosenttia. Vajaa 60 prosenttia kyselyyn vastanneista luottamushenkilöistä kuului johonkin kunnan lautakuntaan. Vastaajat edustivat muun muassa seuraavia lautakuntia: elinkeinolautakunta, kaupunkirakennelautakunta, sivistyslautakunta, tarkastuslautakunta, tekninen lautakunta, ympäristölautakunta, tulevaisuuslautakunta sekä perusturvalautakunta. Noin puolet kyselyyn vastanneista virkamiehistä oli johtotehtävissä: joko toimialan johtajia, virastopäälliköitä tai kunnanjohtajia. Vastaajista kahdeksan oli kunnanjohtajia. Kyselyyn vastanneet virkamiehet edustivat melko laajalti eri hallintokuntia. Vastaajiin kuuluivat muun muassa asuntotoimenpäällikkö, hallintojohtaja, hankintayhdyshenkilö, johtava hygieenikko, talouspäällikkö, kaupunginorkesterin intendentti sekä yritysasiamies. 2.2 Kuntien rooli ilmastokysymyksen ratkomisessa Virkamiesten ja luottamushenkilöiden näkemyksiä kuntien roolista ilmastokysymyksen ratkomisessa selvitettiin seuraavalla kysymyksellä: Miten näet kuntien roolin ilmastokysymyksen ratkomisessa ja vähähiilisen yhteiskunnan rakentamisessa? Valitse yksi parhaiten näkemystäsi vastaava vaihtoehto. Vastausvaihtoehtoja oli neljä, joista yhteen (muu rooli) liittyi mahdollisuus kuvata itse kunnan roolia ilmastokysymyksen ratkomisessa. Saatujen vastausten perusteella valtaosa sekä luottamushenkilöistä että virkamiehistä pitää kuntien roolia ilmastokysymyksen ratkomisessa tärkeänä. Noin neljäsosa luottamushenkilöistä ja virkamiehistä on kuitenkin sitä mieltä, että vaikka kunnilla on annettavaa ilmastokysymyksen ratkomisessa, monet muut asiat ovat kunnissa paljon ilmastokysymystä ajankohtaisempia ja tärkeämpiä. Kyselyyn vastanneista 2 Kyselyyn saatiin vastauksia seuraavien kuntien luottamushenkilöiltä (yhteensä 24): Ilmajoki, Imatra, Jalasjärvi, Joroinen, Juva, Jyväskylä, Kiuruvesi, Kuopio, Lapua, Loviisa, Mikkeli, Mänttä-Vilppula, Nurmijärvi, Orimattila, Parikkala, Pori, Rantasalmi, Ruokolahti, Sievi, Somero, Tampere, Ulvila, Uusikaupunki, Vaala. Kyselyyn saatiin vastauksia seuraavien kuntien virkamiehiltä (yhteensä 24): Ilmajoki, Imatra, Jalasjärvi, Joroinen, Juva, Jyväskylä, Kiuruvesi, Kouvola, Kuopio, Lapua, Mikkeli, Nurmijärvi, Parikkala, Pori, Rantasalmi, Rautjärvi, Ruokolahti, Seinäjoki, Sievi, Somero, Tampere, Ulvila, Uusikaupunki, Vaala. 5

7 luottamushenkilöistä lähes seitsemän prosenttia on sitä mieltä, että ilmastokysymys ei kuulu lainkaan kuntien hoidettavaksi kyselyyn vastanneista virkamiehistä näin ei ajatellut kukaan (ks kuvio 1 ja kuvio 2). Kysymykseen saatiin seitsemän avovastausta, joissa vastaaja kuvasi itse kunnan roolia. Yhdessä näistä vastauksista painotettiin, että kunnalla on tärkeä rooli ilmastokysymyksen ratkomisessa, mutta vastuuta asiasta on myös muilla toimijoilla. Toisessa vastauksessa puolestaan todettiin, että kunnilla on tärkeä rooli ilmastokysymyksen ratkomisessa, mutta kuntien toimintamahdollisuudet ilmastokysymyksen suhteen ovat rajalliset muun muassa valtion energiaveropainotusten ja -mieltymysten vuoksi. 6,6 % 0,6 % tärkeä rooli, kunta voi kehittää nykyistä ja tulevaa yhteiskuntaa vähähiilisemmäksi 27,5 % 65,3 % kunnilla voisi olla annettavaa ratkomiskysymyksissä, mutta monet muut asiat ovat kunnissa tärkeämpiä asia ei kuulu kuntien hoidettavaksi, koska se ei ole lakisääteinen tehtävä muu rooli Kuvio 1. Luottamushenkilöiden näkemykset kuntien roolista ilmastokysymyksen ratkomisessa 6

8 0% 5,6 % tärkeä rooli, kunta voi kehittää nykyistä ja tulevaa yhteiskuntaa vähähiilisemmäksi 23,6 % 70,8 % kunnilla voisi olla annettavaa ratkomiskysymyksissä, mutta monet muut asiat ovat kunnissa tärkeämpiä asia ei kuulu kuntien hoidettavaksi, koska se ei ole lakisääteinen tehtävä muu rooli Kuvio 2. Virkamiesten näkemykset kuntien roolista ilmastokysymyksen ratkomisessa 2.3 Ilmastonmuutokseen liittyvät taloudelliset uhat ja mahdollisuudet kunnissa Kuntien kokemuksia ilmastonmuutoksen hillintään ja ilmastonmuutokseen varautumiseen liittyvistä taloudellisista uhkista ja mahdollisuuksista pyrittiin selvittämään seuraavalla kysymyksellä: Voitko esittää kunnastasi esimerkkejä siitä, millaisia taloudellisia uhkia ja/tai mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillintään ja varautumiseen sekä ilmastopolitiikkaan liittyy? Saatujen vastausten perusteella suuri osa kyselyyn vastanneista henkilöistä oli ymmärtänyt kysymyksen eri tavoin kuin kyselyn laatijat tarkoittivat: Sekä virkamiehet että luottamushenkilöt kuvasivat vastauksissaan useimmiten sitä, millaisia mahdollisuuksia omalla kunnalla on torjua ilmastonmuutosta ja mitkä asiat ilmastonmuutoksen hillintään liittyen ovat kunnassa hankalia. Monissa vastauksissa myös lueteltiin yleisesti ympäristökysymyksiin omassa kunnassa liittyviä seikkoja. Osa kyselyyn vastanneista henkilöistä oli, toki, ymmärtänyt kysymyksen kyselyn laatijoiden kanssa samalla tavoin ja kuvasi vastauksessaan nimenomaan sitä, millaisia taloudellisia uhkia ja mahdollisuuksia ilmastonmuutokseen heidän mielestään kuntatasolla liittyy. Tavanomaista kuitenkin oli, että taloudellisia uhkia ja mahdollisuuksia kuvattiin varsin yleisellä tasolla ja ennen kaikkea potentiaalisina uhkina tai mahdollisuuksina. Vastauksia, joissa tuotiin esiin oman kunnan konkreettisia esimerkkejä ilmastonmuutokseen liittyvistä taloudellisista hyödyistä ja/tai uhkista, saatiin lopulta varsin vähän. Useimmiten lähimmäs konkretiaa päästiin vastauksissa, joissa kuvattiin energiansäästön tuoneen kunnalle myös taloudellisia säästöjä. Säästettyjen rahasummien suuruutta, tai arviota säästettyjen summien suuruudesta, ei kuitenkaan missään vastauksessa tuotu esille. 7

9 Kunnan omien energiatavoitteiden seuranta on tuonut selvästi säästöjä. (virkamies, K5) Potentiaalisina tai yleisinä ilmastotavoitteiden toteuttamiseen liittyvinä taloudellisina mahdollisuuksina kyselyyn vastanneet virkamiehet toivat esille etenkin bioenergian käytön lisääntymisen mukanaan tuomat hyödyt kunnille. Bioenergian käytön lisääntymisen kuvattiin yhtäältä vahvistavan aluetaloutta polttoaineen paikallisen tuotannon ja keruun kautta, toisaalta bioenergian käytön nähtiin tuovan kunnille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Monet virkamiehet korostivat vastauksissaan myös erilaisten energiansäästötoimenpiteiden myönteisiä talousvaikutuksia. Muutamat vastaajat toivat esiin myös tiiviin kaavoituksen kunnille tuomat taloudelliset hyödyt. Lisäksi esille nousi muun muassa kevyen liikenteen suosimisen mukanaan tuomat, vähentyneiden sairaanhoitokulujen seurauksena syntyvät positiiviset talousvaikutukset. Kotimaisen uusiutuvan energian käyttö edistää paikallista elinkeinotoimintaa ja lisää alueellista hyvinvointia. Energiataloudellisuuden nostaminen pienentää jokapäiväisiä käyttömenoja ja samalla tukee ilmastonmuutoksen hillintää. (virkamies, P4) Uusia innovaatioita ja esim. kotimaiseen polttoaineeseen liittyviä ratkaisuja tullaan etsimään ja löytämään ja tämä on selkeä mahdollisuus, johon tarttuvat kunnat ja yritykset tulevat olemaan kehityksen kärjessä. (virkamies, P3) Taloudellisia uhkia virkamiehet näkivät liittyvän ennen kaikkea sään ääri-ilmiöiden lisääntymiseen sekä energian hinnan nousuun. Useissa vastauksissa myös polttoaineiden vaihdosten kuvattiin tuovan kunnille kustannuksia. Uhkana on asumisen liikkumisen ja kuljetusten kallistuminen, mikä vaikeuttaa asumista varsinkin syrjäseuduilla, joissa ei ole julkista liikennettä. (virkamies, P7) Energian hinnan nousu käyttökulut kasvavat. Kovalumiset talvet aurauskustannusten kasvu. Polttoaineiden kustannusten nousu. Ääreistyvät sääilmiöt, myrskytuhot, tulvat. (virkamies, P7) Virkamiesten tavoin useat kyselyyn vastanneet luottamushenkilöt toivat vastauksissaan esille ilmastonmuutokseen liittyvinä potentiaalisina tai yleisinä taloudellisina mahdollisuuksina bioenergian hyödyntämisen. Muita ilmastonmuutokseen liittyviä taloudellisia mahdollisuuksia luottamushenkilöt löysivät sen sijaan varsin niukasti. Yhtenä esimerkkinä esille nousi ilmastonmuutoksen hillinnän edelläkävijyyden kunnalle tuomat imago- ja taloushyödyt. Kotimaisen polttoaineen käytön tehostaminen kaukolämmön tuotannossa ja rikkipitoisesta raskaan polttoöljyn käytöstä luopuminen. Lisää työpaikkoja > Myönteinen vaikutus. (luottamushenkilö, P7) Ilmastonmuutokseen liittyviä taloudellisia uhkia luottamushenkilöt kuvasivat syntyvän erityisesti ääreistyvien sääilmiöiden seurauksena. Luottamushenkilöt toivat kuitenkin vastauksissaan esille myös runsaasti muita ilmastonmuutoskysymykseen liittyviä potentiaalisia taloudellisia uhkia. Vastauksissa muun muassa pelättiin, että kunnan elinkeinotoiminta vaikeutuu ilmastotavoitteiden toimeenpanon myötä: Yhtenä esimerkkinä esille nousi hankintojen siirtyminen etäälle, mikäli kilpailutuksessa painotetaan liikaa hiilijalanjälkeä. Muutamassa vastauksessa pelättiin myös, että teollisuus jää Suomessa kilpailukyvyssä alakynteen, mikäli ympäristövaatimukset muissa maissa eivät tiukkene samassa tahdissa kuin meillä. Eräs vastaaja puolestaan näki tuulivoiman syöttötariffin olevan vakava taloudellinen uhka, toisessa vastauksessa asutuksen tiivistämisen kuvattiin lisäävän sosiaalista pahoinvointia ja sitä kautta kuntien kustannuksia. 8

10 Rakennusten kunto ja kestävyys esim. sademäärän kasvaessa huolestuttaa. Lasku voi olla aikamoinen. (luottamushenkilö, I2) Elinkeinotoiminta vaikeutuu ja yritysten sijoittuminen myös vaikeutuu. (luottamushenkilö, K11) Kokonaisuudessaan luottamushenkilöiden vastauksissaan esille tuomat seikat olivat hyvin monimuotoisia: Monissa vastauksissa kuvattiin energiantuotantoon liittyviä erilaisia mahdollisuuksia ja uhkia ja joko moitittiin tai kehuttiin omassa kunnassa tai seudulla tehtyjä energiantuotannon ratkaisuja. Useat luottamushenkilöt myös varoittelivat vastauksissaan, että uhkana on se, että ilmastonmuutokseen vedoten tehdään asiantuntemattomia, tai jopa hulluja, päätöksiä kustannukset unohtaen. Joissakin vastauksissa myös koko ilmastonmuutosilmiötä vähäteltiin: Rahat loppuu kaikkeen humpuuki ympäristön suojeluun meiltä tavis kansalaisilta! (luottamushenkilö, K10) Useiden sekä virkamiesten että luottamushenkilöiden vastauksissa nousi esille myös kuntien vaikeus tehdä kaukonäköisiä päätöksiä siis päätöksiä, joita ilmastotavoitteiden toteuttaminen useimmiten edellyttää. Useat vastaajat toivat esimerkkinä esille rakennusten energiankulutuksen vähentämisen: Energiankulutuksen vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä on kunnissa vaikea toteuttaa, koska investoinnit maksavat itsensä takaisin vasta useiden vuosien kuluttua. Esimerkiksi energiankulutuksen pienentämiseen tähtäävät toimenpiteet vaativat aluksi rahaa, vaikka myöhemmin energiansäästö maksaisikin tehtyjen toimenpiteiden kustannukset takaisin. Rahaa energiankulutusta vähentäviin toimenpiteisiin voi olla vaikea saada kaupungin budjetista, sillä rahalliset säästöt näkyvät vasta vuosien kuluessa. (virkamies, I6) Konkreettisia toimia lyhyellä tähtäimellä on vaikea tehdä. Ilmastonmuutoksen hillintään löytyy enemmän pitkän tähtäimen keinoja, mitkä näkyvät myöhemmin ja sen takia niitä on vaikea saada läpi. (luottamushenkilö, K6) Vastauksista kävi myös ilmi, että etenkin luottamushenkilöiden joukossa on vielä monia, joilla ei ole selkeää käsitystä siitä, mitä ilmastokysymys tarkoittaa ja millaisilla toimenpiteillä ilmastonmuutosta voidaan hillitä tai miten siihen voidaan varautua. Tästä kertoo esimerkiksi se, että muutamat luottamushenkilöt toivat vastauksissaan esille jätevesien käsittelyyn tai ilmanlaatuun liittyviä seikkoja. Vastauksista kävi myös suoraan ilmi, että ainakin osa vastaajista koki kysymyksen ilmastonmuutokseen liittyvistä taloudellisista mahdollisuuksista ja uhkista selvästi vaikeaksi: Onpa niin laaja kysymys, että en osaa yksilöidä uhkia ja mahdollisuuksia. Koko asia on kuitenkin vielä sen verran uusi kunnissakin, että konkreettisia keinoja ilmastonmuutoksen hillintään on vaikea keksiä. (virkamies, I7) 2.4 Ilmastokysymyksen merkitys kuntien päätöksenteossa Luottamushenkilöiden ja virkamiesten kokemuksia ilmastokysymyksen merkityksestä kuntien päätöksenteossa selvitettiin seuraavalla kysymyksellä: Voitko esittää kunnastasi esimerkkejä, joissa ilmastonmuutokseen liittyvillä perusteluilla on ollut merkitystä päätöksenteossa? Suurin osa vastaajista, niin luottamushenkilöistä kuin virkamiehistäkin, toi vastauksissaan esille useita kunnassa tehtyjä tai suunnitteilla olevia ilmastotavoitteita tukevia toimenpiteitä. Esille tuodut toimenpiteet 9

11 hajaantuivat laajalle ja liittyivät niin maankäyttöön, liikenteeseen, hankintoihin, jätehuoltoon, energiansäästöön kuin energiantuotantoonkin. Vastauksissa esille tuotuja toimenpiteitä olivat muun muassa kunnan kiinteistöjen lämmitystapamuutokset, kaukolämpöverkon laajentaminen, lähiruuan suosiminen, täydennysrakentaminen sekä valaistuksen uusiminen. Saaduista vastauksista jäi kuitenkin usein epäselväksi se, minkä vuoksi vastauksessa esitettyihin ilmastotavoitteita tukeviin päätöksiin oli päädytty. Epäselväksi jäi siis se, oliko päätösten perusteluna käytetty todella itse ilmastonmuutosta vai oliko päätöksiä perusteltu muilla tavoitteilla, esimerkiksi energiansäästöllä tai talousnäkökohdilla, jotka tukevat myös ilmastotavoitteita. Osa vastaajista toi kuitenkin vastauksessaan esille myös tehtyjen/suunniteltujen toimenpiteiden taustalla olevat perustelut. Useimmiten esille nousi energiansäästö: Kunnan kiinteistöjen ja ulkovalaistuksen energiatehokkuuden lisääminen keskeisiä perusteluja peruskorjausinvestoinneille. (virkamies, P14) Energian säästäminen tärkeä näkökulma joka asiassa. (luottamushenkilö, P8) Jäähallinrakennuspäätöksessä otettiin huomioon energian säästö. (luottamushenkilö, K3) Osassa vastauksista tuotiin esille myös, että ilmastotavoitteita tukevia päätöksiä oli saatu toteutettua nimenomaan ilmastokysymykseen vedoten. Tyypillisesti näissä vastauksissa esitettiin esimerkkeinä muutamia päätöksiä, joita kunnassa oli perusteltu ilmastokysymyksellä. Eräs vastaaja esimerkiksi kertoi, että ilmastokysymys on ollut lähtökohtana katuvalaistuksen uusimisessa. Energiantuotannossa päätöksiä on perusteltu myös ilmastonäkökulmalla. Energiansäästösopimuksia tehtäessä samoin. Elinkeinostrategiassa on nähtävissä ilmasto/ympäristönäkökohtia. Samoin kaupunkistrategiassa. (virkamies, K1) X:n kunnan elinkeinopolitiikassa energiateknologiaan panostaminen on saatu keskeiseksi strategiaksi. Tässä yhtenä taustaperusteluna on ilman muuta se, että ilmastonmuutokseen liittyvä keskustelu ja uutisointi on lisännyt yritysten kiinnostusta asiaan. (luottamushenkilö,p6) Sekä luottamushenkilöistä että virkamiehistä muutama oli jopa sitä mieltä, että ilmastonmuutoksella on ollut vaikutusta lähes kaikkiin kunnassa tehtäviin päätöksiin. Mielestäni ilmastonmuutos on noussut esille ja nousee enenevästi mukaan oikeastaan kaikissa yllä [=edeltävässä vastauksessa] mainittuja asioita koskevissa päätöksentekotilanteissa. (virkamies, I1) Vaikutus on ollut laajaa ja kattaa kaikki edellä [=edeltävässä vastauksessa] mainitut alueet. (luottamushenkilö, I1) Toisaalta osa luottamushenkilöistä ja virkamiehistä oli sitä mieltä, että ilmastonmuutoksella ei ole ollut juurikaan vaikutusta kunnassa tehtäviin päätöksiin. Eräs kyselyyn vastannut virkamies esimerkiksi totesi ilmastoasian olevan toistaiseksi pitkälti vain teoriaa ja idealismia, joka ei ole välittynyt käytännön päätöksentekoon. Ilmastonmuutokseen liittyviä perusteluja ei ole vielä mielletty päätöksenteon pohjaksi. (virkamies, P4) Ei toistaiseksi mitään [vaikutusta]. (luottamushenkilö, P7) 10

12 Muutamissa vastauksissa myös pohdittiin oma-aloitteisesti sitä, tehdäänkö ilmastonmuutoksen kannalta oikeansuuntaisia päätöksiä kunnassa itse asiassa ilmastokysymykseen vai tyystin muihin syihin vedoten. Eräs kyselyyn vastannut luottamushenkilö muun muassa totesi, että kunnassa pyritään kaavoituksella ohjaamaan yhdyskuntarakennetta suuntaan, joka tukee myös kasvihuonekaasupäästöjä vähentämistä, mutta taustalla ovat talousnäkökohdat. Käsitykseni on, että ilmastonmuutosta hillitseviä päätöksiä kyllä tehdään, mutta ilmastonmuutosteema ei ole vielä juurikaan käytetty perusteluna. Energiansäästön ja kotimaisen energian käyttämisessäkin perusteluna on jokin arkisempi. (virkamies, P3) Muutamat vastaajat, etenkin luottamushenkilöt, myös kuvasivat vastauksissaan lähinnä yleisiä mietteitään ilmastokysymykseen liittyen sen sijaan, että olisivat pohtineet ilmastokysymystä päätöksenteon näkökulmasta. 2.5 Kuntien ilmastotyötä edistävät tekijät Kyselyssä vastaajia pyydettiin myös arvioimaan eri keinojen merkitystä kuntien ilmastotyön etenemiselle. Kyselyssä esitettiin yhteensä kaksitoista keinoa, joista jokaisen merkitystä pyydettiin arvioimaan neliportaisella asteikolla välillä erittäin merkittävä - merkityksetön. Jokaisen keinon kohdalla yksi vastausvaihtoehto oli myös en osaa sanoa. Suurin osa kyselyyn vastanneista virkamiehistä ja luottamushenkilöistä piti kaikkia kyselyssä esitettyjä keinoja joko erittäin merkittävinä tai melko merkittävinä. Vastaajien mielipiteet kuitenkin myös jakautuivat: Lähes jokaisen keinon osalta yksi tai useampi vastaaja oli sitä mieltä, että keino on kuntien ilmastotyön etenemisen kannalta merkityksetön. Ainoa keino, jota kukaan vastaajista ei pitänyt täysin merkityksettömänä, oli valtiolta saatavat taloudelliset porkkanat. Saatujen vastausten mukaan luottamushenkilöt pitivät kaikkein merkittävimpänä kuntien ilmastotyötä edistävänä keinona valtiolta saatavia taloudellisia porkkanoita. Lähes yhtä tärkeänä tekijänä luottamushenkilöt pitivät asiasta innostuneita henkilöitä. Vähiten merkittävänä tekijänä luottamushenkilöt pitivät muiden kuntien esimerkkiä. Myös kansainvälisen ilmastopolitiikan selkiytyminen arvioitiin merkitykseltään vähäiseksi suhteessa muihin kyselyssä esitettyihin keinoihin (ks. kuvio 3). 11

13 taloudelliset porkkanat valtiolta asiasta innostuneet henkilöt lainsäädäntö asian edistämiseksi koulutus virkamiehille ja luottamushenkilöille elinkeinopolitiikan uudet mahdollisuudet työkalut asukkailta tuleva paine toimia neuvontapalvelut yrityksiltä tuleva paine toimia strategiset ohjelmat kansainvälisen ilmastopolitiikan selkiytyminen toisten kuntien esimerkki Kuvio 3. Luottamushenkilöiden näkemykset eri tekijöiden merkittävyydestä kuntien ilmastotyölle (100=erittäin merkittävä, 0=merkityksetön) Kuntien virkamiesjohdon näkemykset eri tekijöiden merkittävyydestä kuntien ilmastotyön etenemiselle olivat hyvin samankaltaisia kuin luottamushenkilöiden näkemykset. Kuntien virkamiesjohtajat pitivät kaikkein merkittävimpänä kuntien ilmastotyötä edistävänä tekijänä ilmastokysymyksestä innostuneita henkilöitä. Lähes yhtä tärkeä tekijä kuntien virkamiesjohtajien mukaan oli kuitenkin valtiolta saatavat taloudelliset porkkanat. Merkitykseltään vähäisimpinä keinona virkamiehet pitivät kansainvälisen ilmastopolitiikan selkiytymistä ja toisten kuntien esimerkkiä (ks kuvio 4). 12

14 asiasta innostuneet henkilöt taloudelliset porkkanat valtiolta lainsäädäntö asian edistämiseksi koulutus virkamiehille ja luottamushenkilöille elinkeinopolitiikan uudet mahdollisuudet neuvontapalvelut työkalut yrityksiltä tuleva paine toimia strategiset ohjelmat asukkailta tuleva paine toimia kansainvälisen ilmastopolitiikan selkiytyminen toisten kuntien esimerkki Kuvio 4. Kuntien virkamiesjohdon näkemykset eri tekijöiden merkittävyydestä kuntien ilmastotyölle (100=erittäin merkittävä, 0=merkityksetön) Niin luottamushenkilöiltä kuin virkamiehiltäkin saatiin varsin vähän en osaa sanoa -vastauksia. Luottamushenkilöt olivat tietämättömimpiä elinkeinopolitiikan uusien mahdollisuuksien merkityksestä kuntien ilmastotyölle: Tämän keinon osalta en osaa sanoa -vastauksia saatiin vajaalta neljältä prosentilta vastaajista. Kuntien virkamiesjohdolta eniten en osaa sanoa vastauksia saatiin liittyen kansainvälisen ilmastopolitiikan selkiytymiseen: Kymmenen prosenttia kyselyyn vastanneista kuntien johtajista ei osannut arvioida kansainvälisen ilmastopolitiikan selkiytymisen merkittävyyttä kuntien ilmastotyön kannalta. 13

15 Anu Kerkkänen 3 Ilmastonäkökulma kuntien maankäytön ja liikenteen ratkaisuihin 3.1 Aineisto Luku perustuu hankekunnille tehtyyn kyselyyn, hankekunnille järjestetyssä seminaarissa käytyihin keskusteluihin sekä hankekuntien välitehtävävastauksiin. Vastaukset kyselyyn saatiin touko-marraskuussa Kyselyyn vastasi kaikkiaan 31 kuntaa 34 hankekunnasta ja kyselyn vastausprosentti on siten 91. Seminaari maankäytön ja liikenteen ratkaisuista järjestettiin Liikkumistarpeen ja -tapojen kehitys ja nykytila Hankkeeseen osallistuneet kunnat kertoivat poikkeuksetta liikkumistarpeen kasvaneen kunnassaan. Lähes kaikki hankekunnan arvioivat liikennetarpeen tulevina vuosina myös edelleen kasvavan kunnassaan: Ainoastaan muutamassa kunnassa liikkumistarpeen todettiin olevan nykyisellään melko stabiili. Liikkumistarpeen kasvulle esitettiin monenlaisia syitä. Isoissa ja kasvavissa kunnissa nimenomaan kaupungin kasvun nähtiin olevan yksi syy liikennemäärien lisääntymiselle: Kaupunkirakenteen laajentuessa rakentamisalueet leviävät yhä kauemmas keskustasta ja liikenne lisääntyy. Myös työpaikkojen etääntymistä pidettiin yhtenä syynä liikenteen lisääntymiselle. Ainakin talouden toisen osapuolen työpaikka tuntuu olevan toisella paikkakunnalla. (K4) Moni kunta toi myös esille, että palveluverkon harveneminen lisää liikkumistarvetta niin kunnan sisällä kuin seudullisestikin: Kun palvelut keskittyvät keskustaajamaan sekä X:n [kunnan nimi] ulkopuolelle, syntyy tarvetta liikenteelle lähes jokaisen päivittäisen asian hoidossa. Jos X:lta [kunnan nimi] haluaa asioida vaikkapa Verotoimistossa tulee matkaa helposti km; kaupassa käynti syrjäkyliltä tarkoittaa mahdollisesti km ajomatkaa; jne. (P3) Toisaalta myös vapaa-ajan liikkumisen kasvu nousi esille kuntien vastauksissa: Vapaa-ajan liikkumisen kasvua pidettiin yleisenä trendinä, joka osaltaan lisää liikennettä, etenkin yksityisautoilua, ja siten vaikeuttaa ilmastotavoitteiden saavuttamista. Entä millä kunnissa sitten liikutaan? Kaikki hankkeeseen osallistuvat kunnat totesivat, että pääasiallinen liikkumismuoto kunnassa on oma auto. Auton tärkeyttä perusteltiin muun muassa sillä, että julkiset liikenneyhteydet ovat kunnan ja seutukunnan sisällä heikot. Myös yhdyskuntarakenteen ja liikkumistarpeiden kehityksen kerrottiin lisänneen henkilöauton suosiota. Liikkumistapojen muutossuunnasta kuntien edustajat eivät useinkaan esittäneet arvioita. Muutamissa kunnissa henkilöauton osuuden arveltiin kuitenkin edelleen kasvavan. Yhtenä syynä kasvulle pidettiin muun muassa linjaautoliikenteen jatkuvaa supistumista. Hankekuntien vastauksista kävi myös ilmi, että nimenomaan yksin autoilu on varsin yleistä: 14

16 Katsellessa aamuisin Helsingin suuntaan ajavia autoja, joissa yleisimmin kuljettajan lisäksi ei muita ole, tulee ajatelleeksi, että kehittämisen varaa olisi. (P3) Toisaalta muutamien kuntien vastauksissa kävi ilmi, että myös yksityisautoilun vaihtoehdot ovat kasvattaneet suosiotaan. Erään kunnan edustaja esimerkiksi kertoi, että liityntäliikenteen merkitys on kunnassa lisääntynyt, mikä ilmenee liityntäliikenteen pysäköintialueiden hyvänä käyttöasteena ja suoranaisena pysäköintitilan pulana. Autoistumisen kasvun hidastumisesta kertoo myös Jyväskylän seudulla syystalvella 2009 tehty liikennetutkimus, jossa selvitettiin seudun asukkaiden matkustustottumuksia sekä liikenteen määrää ja ulkoisen ajoneuvoliikenteen suuntautumista. Liikennetutkimuksessa todetaan, että henkilöauton kulkutapaosuus on ja 2000-luvuilla kasvanut, mutta ei yhtä nopeasti kuin aiemmin. Kulkutapajakautuman autoistumisessa on siis tutkimuksen mukaan tapahtunut hidastumista viime aikoina. 3.3 Kuntien maankäytön ja liikenteen suunnittelun tavoitteet ja ilmastonäkökulma Ilmastonmuutoksen yhteiskunnallisen painoarvon nousu näkyy kuntien maankäyttöä ja liikennettä koskevissa strategioissa: Useat hankkeessa mukana olleet isot kaupungit ja myös osa pienemmistä kunnista oli erilaisissa strategioissa ja ohjelmissa asettanut itselleen monia jopa varsin kunnianhimoisia ilmastotavoitteiden saavuttamista tukevia tavoitteita. Muutamat hankekunnat olivat myös laatineet kokonaan oman ilmastostrategiansa, johon erilaiset ilmastotavoitteiden saavuttamista tukevat toimenpiteet oli koottu. Hyvä esimerkki ilmastotavoitteiden saavuttamista tukevia kunnianhimoisia tavoitteita asettaneista kaupungeista on Lahti. Lahdessa kaupungin vuonna 2009 valmistuneen kaupunkistrategian yksi tavoite on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen 50 prosentilla vuoteen 2025 mennessä vuoden 1990 tasosta. Kaupunkistrategiassa esitettyihin tavoitteisiin kuuluvat myös tiivis yhdyskuntarakenne, erinomainen julkisen liikenteen järjestelmä, vetovoimainen keskusta-alue ja viihtyisät asuinympäristöt. Nämä strategiset tavoitteet on puolestaan otettu lähtökohdiksi keskeisissä maankäyttöä ja liikennejärjestelmää koskevissa suunnitelmissa. Näihin suunnitelmiin kuuluivat yleiskaava, jonka laatiminen aloitettiin suoraan kaupunkistrategian jatkeeksi vuonna 2009, sekä lisäksi liikennepoliittinen ohjelma, asuntopoliittinen ohjelma, seudullinen (Hollola, Lahti, Nastola) ilmasto-ohjelma sekä maakuntasuunnitelma ja -kaava. Kunnianhimoisia ilmastotavoitteiden toteutumista tukevia tavoitteita on asetettu myös Tampereella. Keväällä 2010 valmistuneen Tampereen kaupunkiseudun rakennemallin tavoitteisiin kuuluvat muun muassa yhdyskuntarakenteen tiivistäminen sekä liikkumisen tapojen uudistaminen. Osana rakennemallityötä Tampereen seudulle tehtiin myös seudullinen ilmastostrategia, joka valmistui keväällä Seudullisen ilmastostrategian yksi tavoite on nostaa seudun kulkutapaosuudet siten että julkisen liikenteen osuus nousee 25 prosenttiin nykyisen 16 prosentin sijaan ja kevyen liikenteen osuus 25 prosenttiin nykyisestä 23 prosentista. Myös Jyväskylässä tehdyt strategiset linjaukset korostavat yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja autoriippumattomuuden edistämistä. Keväällä 2010 valtuuston hyväksymän kaupunkistrategian toimintalinjoihin ja tavoitteisiin kuuluvat muun muassa tiiviin ja alueellisesti tasapainoisen yhdyskuntarakenteen turvaaminen, ekologisen ja kestävän kehityksen mukaisen toiminnan varmistaminen, aluekeskusten kehittäminen ja maaseutumaisen asumisen suuntaaminen kyliin sekä autoriippumattomuuden edistäminen. Myös etätaajamien työpaikkaomavaraisuus kuuluu Jyväskylän kaavoituksen ja elinkeinopolitiikan tavoitteisiin. 15

17 Isojen kaupunkien ohella myös monet pienemmät kaupungit ja kunnat ovat nostaneet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä tukevia tavoitteita esiin strategioissaan. Esimerkiksi Lapualla sekä kaupungin strategiassa että alueidenkäytön strategiassa on maankäytön osalta nostettu tavoitteeksi taajamarakenteen tiivistäminen. Lisäksi alueiden käytön strategian toimenpideosassa on nostettu esille muun muassa joukkoliikenteen, kevyen liikenteen reitistön sekä kävelypainotteisen keskusta-alueen kehittäminen sekä kaupunkirakenteen tiivistämiseen liittyviä toimenpiteitä. Mänttä-Vilppulassa ilmastonmuutos on puolestaan otettu yhdeksi lähtökohdaksi vuonna 2010 vireillä olleen strategisen yleiskaavatyön laadinnassa. Monissa kunnissa maankäytön ja liikenteen tavoitteet liittyvät kuntien vastausten mukaan kuitenkin lähinnä kunnan talouden turvaamiseen ja esimerkiksi liikenneturvallisuuteen sekä katuverkon kunnon ylläpitoon. Erityisesti pienissä kunnissa tavanomaisina kaavoitukseen liittyvinä tavoitteina esille nousivat keskustaajaman tiiviys ja tehokas taajamarakenne sekä lisäksi kyläkeskusrakentaminen ja hajaasutusalueiden elävinä säilyttäminen. Maankäytön ja liikenteen suunnittelua ohjaa monissa kunnissa siis ennen kaikkea tehokkuuden tavoittelu erilaisissa toiminnoissa - ja ilmastotavoitteita tuetaan ikään kuin vahingossa, mikäli tehokkuustavoitteet ovat yhteneväisiä ilmastotavoitteiden kanssa. Maankäytön tavoitteena on turvata elinkeinojen (teollisuus, kauppa) ja asumisen tonttitarjonta. Kasvihuonekaasupäästöt eivät ole ohjannut suuressa mittakaavassa maankäyttöä. (P8) Vaikka yhdyskuntarakenteen eheyttäminen onkin tavalla tai toisella - hyvin monissa hankekunnissa nostettu strategiseksi tavoitteeksi, hankekunnat pitivät yhdyskuntarakenteen eheyttämistä yleisesti hankalana kysymyksenä. Erään kunnan edustaja myös kertoi, että kunnassa vuoden 2010 talousarvion laadintavaiheessa kunnanvaltuusto oli päättänyt poistaa tavoitteista yhdyskuntarakenteen eheyttämisen. Tällä on puolestaan olennainen merkitys myös toiminnan mahdollisuuksiin. Kuten kunnan edustaja totesi: Jos ja kun lähtökohtana ei ole yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, on vaikea kaavoituksen avulla vähentää liikennetarvetta kaupungin sisällä. Muutamien hankekuntien edustajat kertoivat, että maankäytölle ja liikenteelle ei ollut kunnassa asetettu minkäänlaisia tavoitteita. Usein näissäkin kunnissa oli kuitenkin käynnistymässä tavoitteita täsmentäviä hankkeita. Maankäytön ja liikenteen kehittämisen tavoitteita ei ole asetettu. X:n [kunnan nimi] kaupungilla on valmisteilla maapoliittinen ohjelma, joka valmistuttuaan tullee ottamaan kantaa näihin kysymyksiin sekä toimimaan keskeisimpänä ohjausvälineenä. Tarvittaessa maapoliittista ohjelmaa voitaneen tarkentaa toimialakohtaisella ohjeistuksella. (P3) 3.4 Keskustellaanko kunnissa ilmastotavoitteista maankäytön ja liikenteen ratkaisujen yhteydessä? Useat hankkeeseen osallistuneiden kuntien edustajat kertoivat, että ilmastokysymyksestä on kunnassa keskusteltu runsaasti ja myös maankäyttöä ja liikennettä koskevien kysymysten käsittelyn yhteydessä ilmastokysymys on noussut vahvasti esiin. Nämä kunnat olivat useimmiten kuntia, joiden kaupunkistrategiassa oli asetettu kunnianhimoisia kasvihuonekaasupäästötavoitteita ja/tai laadittu oma tai seudullinen ilmasto-ohjelma. Keskustelua on käyty runsaasti etenkin maankäytön suunnittelun osalta. [ ] Poliittiset päätöksentekijät ovat aktiivisia keskustelussa. (K6) 16

18 Hankekuntiin kuului kuitenkin paljon myös sellaisia kuntia, jotka kertoivat, että ilmastokysymys ei ole kunnassa aiheuttanut juurikaan keskustelua. Monet kunnat myös esittivät asian siten, että energiaratkaisujen yhteydessä kasvihuonekaasupäästöt ovat kyllä nousseet esiin, sen sijaan maankäytön ja liikenteen ratkaisujen yhteydessä kasvihuonekaasupäästöistä ei ole juuri keskusteltu. Maankäytön ja liikenteen kasvihuonekaasupäästöihin liittyvät kysymykset eivät ole herättäneet keskustelua. [ ] Keskustelua ei siis juuri ole ollut kuntalaisten eikä poliitikkojen keskuudessa. (P4) Monet hankekuntien edustajat kuvasivat myös, että keskustelu maankäytöstä ja liikenteestä on usein haasteellista yleisestikin ottaen, sillä kaavoitukseen liittyy runsaasti mielihaluja ja paineita. Yhtenä kasvihuonekaasupäästöihin liittyvänä hankalana kysymyksenä vastauksissa nousi esille maatalouden ympäristö- ja ilmastokuormitus: Suuret maatalouskeskittymät aiheuttavat monenlaista liikennöintiä, mutta näiden asioiden nostaminen maatalousvaltaisen kunnan poliittiseen keskusteluun voi olla vaikeaa. Vastauksissa nousi esille myös se, että yhdyskuntarakenteen hajautuminen pois kuntakeskuksesta on keskustelussa hankala kysymys. Keskusteluissa ajaudutaan helposti tilanteeseen, jossa erilaiset näkökulmat asettuvat voimakkaasti vastakkain: Esimerkiksi maaseudun syrjimisestä ja maaseutumaisen elämäntavan syyllistämisestä on käyty keskustelua tosin aika yksipuolista. [ ] Ratkaistaanko ilmastokysymykset kaupungeissa vai maaseudulla ja miten missäkin? Siinäpä vasta kysymys, josta käydään keskustelua ideologioiden valossa juupas eipäs -tasolla. (I12) 3.5 Kuntien näkemyksiä ilmastonäkökulman huomioimista hankaloittavista tekijöistä Tässä luvussa tarkastellaan tarkemmin kuntien edustajien esille tuomia, ilmastoasioiden huomioimista kuntien maankäytön ja liikenteen ratkaisuissa hankaloittavia tekijöitä. Luvussa tarkastellaan yhtäältä niitä ongelmia, joita kunnilla on liikennemäärien vähentämiseen ja liikkumistapoihin liittyen, sekä toisaalta myös yleisempiä nimenomaan ilmastoasian huomioimista maankäytön ja liikenteen ratkaisuissa vaikeuttavia tekijöitä. Olennaista on tässä yhteydessä kuitenkin muistaa, että erilaisten - esimerkiksi eri kokoisten - kuntien ongelmat voivat olla hyvinkin erilaisia: Kuntien haasteet ovat vahvasti sidoksissa paikallisiin olosuhteisiin. Tässä luvussa tuodaan kuitenkin esille kuntien vastauksissa esille nousseita yleisiä kehityssuuntia ja ominaispiirteitä. Asutus on hajallaan, eikä tiivistäminen onnistu Lähes kaikki hankkeeseen osallistuneet kunnat tunnistivat hajautuneen rakenteen omaksi ongelmakseen. Hajautunutta rakennetta selittävinä tekijöinä tuotiin esille monenlaisia asioita. Yksi kuntien vastauksissa esille noussut tekijä oli väljän maankäytön arvostaminen: Kuntalaiset haluavat asua riittävän väljästi ja omassa rauhassaan. Erään kunnan edustaja totesikin vastauksessaan, että suomalainen autoistunut erakko etsii melko lähellä palveluja sijaitsevia maaseutumaisemia. Tiivistämisen myös kuvattiin herättävän kuntalaisissa varsin vahvoja reaktioita ja suoranaista pelkoa: Tiivistämistä pelätään ja sitä pidetään vapaudenriistona, vaikka samanaikaisesti ollaan huolestuneita tiestön kunnosta ja palveluiden tavoitettavuudesta. Tiivistäminen siis sopii. Toisaalta ei sovi. (I7) 17

19 Myös täydennysrakentamishankkeita kuvattiin aikaa vieviksi ja raskaiksi alueella jo olevien asukkaiden vastustuksen vuoksi. Kuntien vastauksissa nousi myös esille, että viranhaltijat ja poliittiset päättäjät eivät useinkaan ymmärrä yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen tähtäävien toimenpiteiden tarpeellisuutta. Myös kuntien yhdistyminen aiheuttaa omat haasteensa linjakkaan lupapolitiikan toteuttamiselle: Erään kunnan edustaja esimerkiksi kertoi, että kuntien yhdistymisen myötä kunnassa on noussut esille voimakas poliittinen paine luopua täydennysrakentamisesta, koska tilaa on. Keinot, joiden toteuttaminen edellyttää arvojen muuttumista, voivat olla vaikeita toteuttaa. Esimerkiksi tietty asumisväljyys- ja valinnanvapausihanne voi näkyä sekä poliittisena toimintalinjan vastustamisena (taajamien tiivistäminen ja hajarakentamisen tehokas suuntaaminen kyläkeskuksiin) että siihen vaikuttavien toimenpiteiden vastustamisena (täydennysrakentamiskaavoitus, tiukentuva lupakäytäntö). (K2) Kuntien vastauksissa kuvattiin myös, että kuntalaiset kuten myös kuntien päättäjät - kokevat usein, että omalle maalle pitää saada rakentaa, oli tilanne mikä hyvänsä. Tämä puolestaan hankaloittaa suunnitelmallisen maankäyttöpolitiikan toteuttamista. Yksityisomistuksen kuvattiin myös toimivan suoranaisena kaavoituksen esteenä: Alueita ei anneta kaavoitukseen, mutta sukulaiset ja tuttavat voivat ostaa tontteja. Joillakin alueilla on asetettu rakennus- ja toimenpidekielto kaavan laatimisen ajaksi, jotta kaavoitus saataisiin toteutettua. (I7) Kuntien vastauksissa nousi esille myös resurssipula. Resurssien vähäisyyden kuvattiin haittaavan erilaisten eheytyvää yhdyskuntarakennetta tukevien hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista. Myös maankäytön suunnitelmallisuuden ylipäänsä kuvattiin kärsivän resurssipulasta. X:n [kunnan nimi] ympäristölautakunta on käynnistänyt hankkeen haja-asutusalueen rakentamista koskien ja lisäksi on suunniteltu kyläosayleiskaavojen tekoa keskeisimmille kylätaajama-alueille; Riittämättömät resurssit kuitenkin hidastavat merkittävästi hankkeiden valmistelua. (P3) Myös maatalouden ja kaavoituksen ristiriidat nousivat kuntien vastauksissa esille. Erään kunnan edustaja totesi, että kunnan vahva maatalouselinkeino hankaloittaa kaavoitusta, koska maatalous tarvitsee runsaasti tilaa eläinsuojille ja peltolevitykseen. Maatalousyrittäjien kerrottiin myös vastustavan haja-asutuksen ohjaamista perinteisiin kyläkeskuksiin, koska ei haluta valittajia kylään haittaamaan elinkeinon harjoittamista. Maatalous vaatii tiestön, sähkön, veden, eikä naapureita. (I7) Kuntien vastauksissa nousi esiin myös, että olemassa olevien rakenteiden ja jo tehtyjen huonojen ratkaisujen korjaaminen on jälkikäteen varsin haasteellista. Hankalia ovat esimerkiksi kaupunkien niin kutsutut lievealueet, joihin on vähitellen kertynyt yksittäisin luvin asuinrakentamista ja jotka sijaitsevat huonosti joukkoliikenteeseen ja palveluihin nähden. Erään kunnan edustaja pohtikin vastauksessaan seuraavasti: Pitäisikö niitä [lievealueita] suurella mekkalalla tiivistää vai jättää tiivistämättä, jolloin niihin ei saisi enää muodostaa uusia rakennuspaikkoja?. Palvelut etääntyvät Kuntien vastauksissa yhtenä merkittävänä autoriippuvuutta ja liikkumistarvetta lisäävänä tekijänä esille nousi palveluiden etääntyminen. Moni hankkeeseen osallistunut kunta kuvasi, että kuntien yhdistymisen 18

20 seurauksena kunnan omat palvelut ovat keskittyneet ja kuntalaiset joutuvat liikkumaan palveluiden perässä entistä pidempiä matkoja. Palveluiden kuvattiin etääntyneen myös sellaisissa kunnissa, joissa kuntaliitoksia ei ollut tapahtunut: Kun vastuu aiemmin kunnan itse tuottamien palveluiden tuottamisesta on siirtynyt kunnan ulkopuolelle, myös liikkumistarve kunnassa on lisääntynyt. Toisaalta myös valtion palveluiden kuvattiin etääntyneen, mikä lisää osaltaan liikkumistarvetta. Minä ajattelen kuntaliitosten toimivan ilmastonmuutoskysymyksenä usein huonompaan suuntaan. Ihmiset joutuvat asioimaan kauempana kuin ennen ja virkamiehet ym. kunnan työntekijät joutuvat matkustamaan kauemmaksi kuin ennen. Kuntien yhteistyö monessa asiassa on toki hyödyksikin monella tavalla. (P3) Vastuun siirtyminen palvelujen järjestämisessä kunnan ulkopuolelle on ongelmallista ja aiheuttaa jatkuvaa uhkaa paikallisten palvelupisteiden toiminnalle ja säilymiselle. Toimintojen muutosten myötä työmatkaliikenne lisääntyy ja myös työpaikat näyttävät siirtyvän vähitellen seudun keskukseen ja jopa maakuntakeskukseen. Pelkona on, että jatkossa myös kuntalaiset joutuvat entistä useammin hakemaan palvelut kunnan ulkopuolelta ja tämä lisää entisestään yksityisautojen käyttöä. (P4) Miten saataisiin ilmastonäkökulmaa myös julkisten palveluiden palveluverkkoratkaisuihin? (I2) Toisaalta kuntien vastauksissa nousi esille, että yksinomaan palveluiden etääntymisen myötä syntynyt liikkumisen pakko ei lisää liikkumista: Sen sijaan palveluita myös haetaan omaehtoisesti entistä kauempaa ja harrastamiseen liittyvä vapaa-ajan liikkuminen kasvaa koko ajan (vrt. 3.2.). Joukkoliikenteelle ei ole edellytyksiä Monet hankekuntien edustajat totesivat vastauksissaan, että joukkoliikenne ei ole kunnassa todellinen liikkumisvaihtoehto, sillä kunnan väestöpohjan pienuus estää toimivan joukkoliikenteen järjestämisen. Erään kunnan edustaja totesikin, että joukkoliikenne tarvitsee toimiakseen joukkoja, joita kunnassa ei ole. Yksityisautoilun vähentäminen haja-asutusalueella ei ole mahdollista, koska liikennettä ei ole mahdollista korvata joukkoliikenteellä. Vaatisi valtavan julkisen tuen. (P7) Julkinen liikenne ei kuitenkaan toimi pienille käyttäjämäärille. (I7) Monet hankekunnat toivat myös vahvasti esille, että kunta tukee joukkoliikennettä jo nyt merkittävillä summilla, koska kunnan sisäinen julkinen liikenne ei ole kannattavaa ilman tukitoimia. Koska taloudellinen tuki on jo nykyisellään iso, tuen lisääminen ei ole mahdollista, vaikka kuntalaiset toivovatkin esimerkiksi bussivuorojen lisäämistä. Toisaalta kuntien vastauksissa kävi ilmi, että tuesta huolimatta joukkoliikenteen liput eivät ole kilpailukykyisiä yksityisautoiluun verrattuna. Oman auton käyttöön kannustaa monissa pienemmissä kaupungeissa tai kunnissa myös oman auton käytön helppous: Ruuhkia ei ole ja ilmaisia parkkipaikkoja on tarjolla riittävästi. Joukkoliikenteen käyttöön siirtyminen vaatisikin kuntien edustajien mukaan melkoista asennemuutosta. Joukkoliikenteen toimimattomuus on yleisesti todettu ongelma, johon ei kaupungissa ole onnistuttu löytämään ratkaisua. (K6) 19

Kuntien luottamushenkilöiden ja virkamiesten näkemyksiä ilmastokysymyksestä

Kuntien luottamushenkilöiden ja virkamiesten näkemyksiä ilmastokysymyksestä Kuntien luottamushenkilöiden ja virkamiesten näkemyksiä ilmastokysymyksestä Yhteenveto luottamushenkilöille ja virkamiehille tehdyn kyselyn tuloksista Anu Kerkkänen 10.6.2011 Suomen Kuntaliitto 1 Kuntien

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Anu Kerkkänen, projektitutkija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010, Tampere tavoitteena parantaa kuntien edellytyksiä

Lisätiedot

Hankekunnille tehdyn kyselyn tuloksia

Hankekunnille tehdyn kyselyn tuloksia Hankekunnille tehdyn kyselyn tuloksia Anu Kerkkänen, Kuntaliiton ilmastohankkeen ensimmäinen teemaseminaari: Maankäyttö ja liikenne, Helsinki 1.6.2010 Mitä kysyttiin? Kunnan perustietoja maankäyttöön ja

Lisätiedot

Hankkeen eteneminen & hankekunnille tehdyn kyselyn tuloksia

Hankkeen eteneminen & hankekunnille tehdyn kyselyn tuloksia Hankkeen eteneminen & hankekunnille tehdyn kyselyn tuloksia Anu Kerkkänen, Kuntaliiton ilmastohankkeen kolmas teemaseminaari: Ilmastonäkökulma energiantuotantoon Helsinki, Kuntatalo 24.11.2010 Mikä ilmastohanke?

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Hankekunnille tehdyn kyselyn tuloksia

Hankekunnille tehdyn kyselyn tuloksia Hankekunnille tehdyn kyselyn tuloksia Anu Kerkkänen, Kuntaliiton ilmastohankkeen toinen teemaseminaari: Ilmasto- ja energiansäästönäkökulma julkisiin hankintoihin Helsinki, Paasitorni 28.9.2010 Mikä ilmastohanke?

Lisätiedot

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 Someron kaupunki on mukana Kuntaliiton ilmastohankkeessa "Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa".

Lisätiedot

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti Tulevaisuuden Tuusula 24- kyselyn raportti Tuusulan kunta Sisältö Kysely... 3 Asukkaiden näkemykset... 3 Tuusulan vahvuudet ja heikkoudet... 3 Kehitettävät ja ennallaan säilytettävät alueet... 4 Rakentamisen

Lisätiedot

Kuusi kuntaa HINKU hankkeen kumppaneiksi

Kuusi kuntaa HINKU hankkeen kumppaneiksi Kuusi kuntaa HINKU hankkeen kumppaneiksi Asikkala, Ii, Laitila, Masku, Nousiainen ja Rautjärvi ovat ryhtyneet Kohti hiilineutraalia kuntaa hankkeen (HINKU) kumppanuus kunniksi. k Kunnat perehtyvät ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien ilmastoaktivointia Kuntien ilmastokonferenssit 1997, 2000, 2005 ja 2008; seuraava 5.-6.5.

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ Tekpa seutuseminaari 30.5.2012 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki ympäristöpäällikkö STRATEGIASTA TOIMINTAAN Tampereen seudun ilmastostrategia hyväksyttiin 2010 1. Ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat. Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto

Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat. Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto Esityksen sisältö Ilmastohankkeet CCCRP Julia 2030 HINKU Kokonainen VACCIA ISTO Kuntien ilmastonsuojelukampanja Kuntien

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010

Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 ILMATIE-projekti Tiehallinnon EKOTULI -teeman projekti (Ekotehokas ja turvallinen liikennejärjestelmä); Tiehallinnon selvityksiä

Lisätiedot

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm MUUTTUVA UUSIMAA Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys Henrik Sandsrtröm 1 UUSIMAA JA ITÄ-UUSIMAA OVAT KOKONAISUUS TIIVIS METROPOLIN YDIN AKTIIVISTEN KAUPUNKIEN VERKOSTO SÄTEETTÄISET

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta

Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta Esa Hoffrén/ Alueiden käytön yksikkö 19.1.2011 1 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011 2 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Kestävän liikkumisen korttelit ja kiinteistöt työpaja 6.11.2009 Miksi toimia

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Nykyisen strategian toteutumisen arviointi

Nykyisen strategian toteutumisen arviointi Nykyisen strategian toteutumisen arviointi Kaustisen kunta 21 29.1.21 Page 1 Nykyisen strategian toteutumisen arviointi Kaustisen kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen ja lautakuntien jäseniä sekä kunnan

Lisätiedot

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista on

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

T A M P E R E - asukkaita n. 220.409 (31.12.2013) - pinta-ala 525 km 2-403 as / km 2

T A M P E R E - asukkaita n. 220.409 (31.12.2013) - pinta-ala 525 km 2-403 as / km 2 Ilmastovaikutusten arviointi Kuntien 7. Ilmastokonferenssi Yleiskaavapäällikkö Pia Hastio 9.5.2014 T A M P E R E - asukkaita n. 220.409 (31.12.2013) - pinta-ala 525 km 2-403 as / km 2 Pohjoinen suuralue

Lisätiedot

OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö

OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö Kansainväliset velvoitteet ja sitoumukset Kioton pöytäkirja 2005 Euroopan komission energia-

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen BaltCICA työpaja 18.10.2011 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki Kestävä yhdyskunta-yksikkö T A M P E R E E N K A U P U N K I Rautalankamalli:

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio SKAFTKÄRR Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä (tavoite): yli 6000 Pääasiassa pientaloja ENERGIAKAAVA = TYÖTAPA Voidaanko

Lisätiedot

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Marketta Karhu, Oulun seudun ympäristövirasto Kestävä yhdyskunta seminaari 3.12.2008 Oulu OULU, KEMPELE, KIIMINKI, OULUNSALO,MUHOS, LIMINKA, TYRNÄVÄ, YLIKIIMINKI, LUMIJOKI,

Lisätiedot

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto Lahti Karisto Perustietoa Lahdesta Asukasmäärä 1.1.2009 yhteensä 100 080 henkilöä asukastiheys on 741,0 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 471 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Suunnittelualue: Karisto

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1. Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN, ASUMISEN JA LIIKENTEEN KÄYTÄNNÖN TOTEUTUKSET JYVÄSKYLÄN SEUDULLA MAL-TYÖPAJAN YHTEENVETO 30.9.2015

MAANKÄYTÖN, ASUMISEN JA LIIKENTEEN KÄYTÄNNÖN TOTEUTUKSET JYVÄSKYLÄN SEUDULLA MAL-TYÖPAJAN YHTEENVETO 30.9.2015 MAANKÄYTÖN, ASUMISEN JA LIIKENTEEN KÄYTÄNNÖN TOTEUTUKSET JYVÄSKYLÄN SEUDULLA MAL-TYÖPAJAN YHTEENVETO 30.9.2015 Keskustelukysymykset / YLEINEN KEHITYS 1. Onko kasvu ja kehitys ollut toivotun kaltaista Jyväskylän

Lisätiedot

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus Maija Neva, ympäristöministeriö Mitä kestävällä alueidenkäytön suunnittelulla tarkoitetaan? FIGBC:n Kestävät alueet toimikunnan

Lisätiedot

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Autoilun ohjaaminen 22.2.2012, Björn Ziessler Visio Vastuullinen liikenne 20.2.2012 2 Toiminta-ajatus Kehitämme liikennejärjestelmän turvallisuutta. Edistämme liikenteen

Lisätiedot

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä ympäristöystävällinen KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Tiivistelmä KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Ympäristöohjelman vuoteen 2020 ulottuvat tavoitteet toteuttamalla vähennetään

Lisätiedot

Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kestävä kehitys Hyvä ympäristö ja hyvä elämä Seminaari 29.8.2012, Helsinki, Paasitorni TEM

Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kestävä kehitys Hyvä ympäristö ja hyvä elämä Seminaari 29.8.2012, Helsinki, Paasitorni TEM HINKU hanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kestävä kehitys Hyvä ympäristö ja hyvä elämä Seminaari 29.8.2012, Helsinki, Paasitorni TEM Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) Kunnat toimivat

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

FInZEB 2015 Lähes nollaenergiarakennus Suomessa. 5.2.2015 Finlandia-talo Ylijohtaja Helena Säteri

FInZEB 2015 Lähes nollaenergiarakennus Suomessa. 5.2.2015 Finlandia-talo Ylijohtaja Helena Säteri FInZEB 2015 Lähes nollaenergiarakennus Suomessa 5.2.2015 Finlandia-talo Ylijohtaja Helena Säteri Esityksen sisältö EU:n tavoitteet nyt ja jatkossa Kansallinen ilmstopolitiikka Toimintaympäristön muutkokset

Lisätiedot

SEURANTA JA INDIKAATTORIT KESTÄVÄSSÄ KAUPUNKILIIKENTEESSÄ Seuranta osana MAL-aiesopimuksia. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 16.9.

SEURANTA JA INDIKAATTORIT KESTÄVÄSSÄ KAUPUNKILIIKENTEESSÄ Seuranta osana MAL-aiesopimuksia. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 16.9. SEURANTA JA INDIKAATTORIT KESTÄVÄSSÄ KAUPUNKILIIKENTEESSÄ Seuranta osana MAL-aiesopimuksia Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 16.9.2015 MAL aiesopimusmenettely PARAS-hanke, pääministeri Kataisen hallitusohjelma

Lisätiedot

tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo

tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo Kuntien teknisen sektorin tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo Kuntien tekninen sektori - osana suurta muutosta Miten Suomi pärjää? -ikääntyvä väestö Globaali kehitys

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus

SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen Sitra 23.11.2009 Aluerakentamispäällikkö Kyösti Oasmaa 1 Aluerakentamisen näkökulma

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI

23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI 23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI Turun kaupungin tarkastuslautakunta 9.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa... 2 2 Tavoitteiden sisältö

Lisätiedot

Ilmasto yrityksen strategiassa. Kati Berninger, Ph.D. Tutkimusjohtaja Tyrsky-Konsultointi Oy

Ilmasto yrityksen strategiassa. Kati Berninger, Ph.D. Tutkimusjohtaja Tyrsky-Konsultointi Oy Ilmasto yrityksen strategiassa Kati Berninger, Ph.D. Tutkimusjohtaja Tyrsky-Konsultointi Oy Miksi yritys ottaisi ilmastonmuutoksen strategiaansa? Menestyneimmät yritykset valmistautuvat tulevaisuuteen

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategian toteutus Sopeutumistarpeen taustaa

Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategian toteutus Sopeutumistarpeen taustaa Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategian toteutus Sopeutumistarpeen taustaa Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki Kestävä yhdyskunta-yksikkö Ilmastonmuutokseen varautuminen ja sopeutuminen riskien hallintaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

Ilmastonkestävä kaupunki (ILKKA) työkaluja suunnittelijoille

Ilmastonkestävä kaupunki (ILKKA) työkaluja suunnittelijoille Ilmastonkestävä kaupunki (ILKKA) työkaluja suunnittelijoille Tiia Yrjölä, Helsingin kaupungin ympäristökeskus Kuntaliiton ilmastonkampanjan tapaaminen 12.3.2013 Esityksen sisältö Hankkeen perustiedot ja

Lisätiedot

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa,

Lisätiedot

Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9.

Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9. Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9.2011 Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) Kunnat toimivat edelläkävijöinä

Lisätiedot

Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan

Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan Kyselyn tuloksia käytetään lasten ja nuorten valtuutetun huoneentaulun koostamiseen. Kyselyn tuloksissa on yhdistetty alkuperäiset viisiluokkaiset

Lisätiedot

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä ja tiennäyttäjinä energiatehokkuudessa Energiapalveludirektiivi edellyttää kunnilta

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA TEM29020801 UUSIUTUVA ENERGIA ENERGIANSÄÄSTÖ ENERGIATEHOKKUUS MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA OLAVI TIKKA HKR- RAKENNUTTAJA HELSINGIN KAUPUNKI TEM29020808 YLEISESTI HUONOSTI

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

Kuntaliiton rooli ERA17 toimenpiteiden jalkauttamisessa. Asiantuntija Anu Kerkkänen, Kuntaliitto

Kuntaliiton rooli ERA17 toimenpiteiden jalkauttamisessa. Asiantuntija Anu Kerkkänen, Kuntaliitto Kuntaliiton rooli ERA17 toimenpiteiden jalkauttamisessa Asiantuntija Anu Kerkkänen, Kuntaliitto ERA 17 ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017 on YM:n, Sitran ja Tekesin yhdessä valmistelema

Lisätiedot

Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa?

Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa? Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa? Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Jyväskylän Liikenne ja ilmasto seminaari 22.9.2009 Kuinka liikenteen kysyntään / kulkumuotojakaumiin

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ 1 (1) 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Lehtoniemi ja Peikkometsän alue, vuoropysäköintikysely Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelun tukipalvelut

Lisätiedot

1. Kokouksen avaus, läsnäolijoiden toteaminen ja esityslistan hyväksyminen

1. Kokouksen avaus, läsnäolijoiden toteaminen ja esityslistan hyväksyminen Hanke/EAKR/Seinäjoen seudun ilmastostrategia/projektiryhmän pöytäkirja 30.6.2011 Aika: 30.6.2011, klo 9.00 Paikka: Lapuan Kaupunki, tekninen toimi Läsnä: Mirva Korpi, Lapua, pj Mika Yli-Petäys, Lapua Pirjo

Lisätiedot

Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset

Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset Ympäristölautakunta 17.4.2012 Tero Karislahti YIT 1 Internal Tausta Rakennusten osuus Suomen kokonaisenergiankulutuksesta on 40 prosenttia. Rakennukset suunnitellaan

Lisätiedot

Yritysten ilmastoviisaat ratkaisut nyt ja tulevaisuudessa

Yritysten ilmastoviisaat ratkaisut nyt ja tulevaisuudessa Yritysten ilmastoviisaat ratkaisut nyt ja tulevaisuudessa Alihankintamessut 17.9. 2015 Tampere Kati Berninger, Ph.D. Tutkimusjohtaja Tyrsky-Konsultointi Oy Ilmastonmuutos strategisena kysymyksenä Menestyneimmät

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA 2.11.2011 Hannu Koponen ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA Ilmastonmuutos ja vastuullinen liiketoiminta 1.11.2011 1 Vuoden keskilämpötila Talvi (J-T-H) Kesä (K-H-E) +15 +15 +15 +14,0 o C 2100

Lisätiedot

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto Maapolitiikan linjat ja yleiskaava KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa, tonttien luovutusta, hinnoittelua sekä omistus- ja hallintasuhteiden

Lisätiedot

AINEISTON RAKENNE (1/2) Low Carbon Finland 2050 -platform ja SUSER -hankkeet: kuluttajakysely, kevät 2014

AINEISTON RAKENNE (1/2) Low Carbon Finland 2050 -platform ja SUSER -hankkeet: kuluttajakysely, kevät 2014 AINEISTON RAKENNE (1/2) Low Carbon Finland 2050 -platform ja SUSER -hankkeet: kuluttajakysely, kevät 2014 tyisyrittäjä Ylempi korkeakoulut Muu korkeakoulut, % n(w)= 49% 492 51% 508 19% 194 24% 238 27%

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %. Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Tyhjentääkö vai vahvistaako hajarakentamisen hillintä maaseutua? Kaavoitusarkkitehti Markku Lahtinen, Kangasalan kunta

Tyhjentääkö vai vahvistaako hajarakentamisen hillintä maaseutua? Kaavoitusarkkitehti Markku Lahtinen, Kangasalan kunta Tyhjentääkö vai vahvistaako hajarakentamisen hillintä maaseutua? Kaavoitusarkkitehti Markku Lahtinen, Kangasalan kunta Mitä on hajarakentaminen? Termien selityksiä Maaseutu on vuorovaikutussuhteessa kaupungin

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi

Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi Riina Antikainen, Maija Mattinen, Marja Salo Suomen ympäristökeskus (SYKE) 18.12.2013 Kuva: Mauri Mahlamäki Muut kuvat: Sitran resurssiviisaus

Lisätiedot

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan

Lisätiedot

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Pro Hinku-hanke 2010-2012 Uudenkaupungin kaupunki

Pro Hinku-hanke 2010-2012 Uudenkaupungin kaupunki Pro Hinku-hanke 2010-2012 Uudenkaupungin kaupunki Ympäristöjohtamisseminaari - Kymenlaakson kuntien johdolle 10.3.2011 Merikeskus Vellamo Tornatorintie 99 48100 Kotka Kari Koski Kaupunginjohtaja 10.3.2011

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Päättäjien kuntakuva. ARTTU2-Päättäjäkyselyn ensimmäisten tulosten esittely Kuntatalo 10.12.2015 Siv Sandberg, Åbo Akademi

Päättäjien kuntakuva. ARTTU2-Päättäjäkyselyn ensimmäisten tulosten esittely Kuntatalo 10.12.2015 Siv Sandberg, Åbo Akademi Päättäjien kuntakuva ARTTU2-Päättäjäkyselyn ensimmäisten tulosten esittely Kuntatalo 10.12.2015 Siv Sandberg, Åbo Akademi Siv Sandberg Åbo Akademi 2015 Päättäjätutkimus 2015 Kohdejoukko 3 652 henkilöä

Lisätiedot

Oulunkaaren toiminnan ja omistajaohjauksen arviointi vuodelta 2014

Oulunkaaren toiminnan ja omistajaohjauksen arviointi vuodelta 2014 10.2.2015 Oulunkaaren toiminnan ja omistajaohjauksen arviointi vuodelta 2014 Oulunkaaren ja kuntien, kuntien johtoryhmät Kyselyn aihealueet Kuntayhtymän toiminnan ja omistajaohjauksen toteutuminen Kuntapalvelutoimisto

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

Sää- ja ilmastolähtöinen kaupunkisuunnittelu ja rakentaminen, 6.3.2013 Espoon kaupunkisuunittelukeskus / Torsti Hokkanen

Sää- ja ilmastolähtöinen kaupunkisuunnittelu ja rakentaminen, 6.3.2013 Espoon kaupunkisuunittelukeskus / Torsti Hokkanen FINNOO ILMASTONMUUTOKSEN TORJUNNAN KAUPUNGINOSA Sää- ja ilmastolähtöinen kaupunkisuunnittelu ja rakentaminen, 6.3.2013 Espoon kaupunkisuunittelukeskus / Torsti Hokkanen Finnoo kartalla HKI 12 km Finnoo

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Alustavia tuloksia 17.12.2010 Siv Sandberg & Mattias Karlsson Åbo Akademi

Alustavia tuloksia 17.12.2010 Siv Sandberg & Mattias Karlsson Åbo Akademi Alustavia tuloksia 17.12.2010 Siv Sandberg & Mattias Karlsson Åbo Akademi Luottamushenkilö- ja viranhaltijakysely VILU 2010 Kyselyn avulla haetaan tietoja (Paras-) päätöksenteosta ja sen reunaehdoista

Lisätiedot

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa. Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Ehdotukset strategisiksi päämääriksi Kaupungin hyvinvoinnin osa-alue Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot