power Verkon äly tuo luotettavuutta

Transkriptio

1 power 1 11 ABB Oy:n asiakaslehti Verkon äly tuo luotettavuutta Juomavettä energiatehokkaasti 07 Turun Seudun Vesi luottaa ABB:n taajuusmuuttajiin Kumppanuuteen perustuva kunnossapitomalli 16 Full Service parantaa sisäistä tehokkuutta Kestomagneettiteknologiaa paperikoneisiin 20 Käyttöratkaisu vähentää energiankulutusta jopa 30 %

2 Pääkirjoitus Juomavettä energiatehokkaasti Turun Seudun Veden jättihanketta pyörittävät ABB:n moottorit ja taajuusmuuttajat. Sähköverkon älyratkaisuilla lisää luotettavuutta. power 1 11 Jukka Soininen Johtaja ABB Oy, Sähkövoimajärjestelmät Sähköverkot tulevat lähivuosina kohtaamaan suurimman muutosprosessin vuosikymmeniin. Haasteita riittää, kun keskitetyn energiantuotannon rinnalle on nopeasti syntymässä hajautettua, uusiutuvaa tuotantoa. Muutos on vastaus paitsi kasvavaan energiantarpeeseen myös EU:n asettamiin ilmastovaatimuksiin. Tässä numerossa avaamme sähkönjakelun luotettavuuden roolia meneillään olevassa muutoksessa. Luotettavuuden lisäämisen eteen tekevät työtä niin viranomaiset, verkkoyhtiöt, teknologiatoimittajat kuin tutkijat. Kuten Energiamarkkinaviraston ylijohtaja Asta Sihvonen-Punkka sanoo lehtemme artikkelissa: On tärkeä katsoa miten ja millä tekniikalla uutta verkkoa rakennetaan tulevaisuuden kannalta järkevimmillä tavoilla. ABB lupaa sloganissaan Power and productivity for a better world. Lupausta tukee lehtemme uutinen uudesta korkeimman mahdollisen IE4-hyötysuhdeluokan moottorista. Panoksemme korkean hyötysuhteen moottoreiden kehitystyöhön merkitsevät paitsi energia- myös päästösäästöjä. Yhteistyö asiakkaiden kanssa on ollut ABB:n vahvuuksia Suomessa jo vuosikymmenien ajan. Metson kanssa kehittämämme paperikoneiden käyttöratkaisu on hyvä esimerkki ympäristömyönteisestä teknologisesta innovaatiosta. Energiankulutus vähenee jopa 30 prosenttia. Siitä lisää sivulla 20. Pidät käsissäsi ilmeeltään uudistunutta asiakaslehteämme. Uudistuksella haluamme ilmentää ABB:n liiketoiminnan ydintä: me toimitamme energiatehokkuutta edistäviä ratkaisuja 24/7 maailmanlaajuisesti. Mukavia lukuhetkiä! power 1 11 ABB:n asiakaslehti 28. vuosikerta Julkaisija: ABB Oy, Viestintä Päätoimittaja: Jaana Nikkari, , jaana.nikkari@fi.abb.com Toimituskunta: Marja Hawas, Jonna Helenius, Milla Johansson, Aki Kulmala, Taina Laitinen, Leena Munde, Eila Nyman, Irene Saarnio, Erja Safroskin, Matti Vaattovaara, Kristiina Vikström Tilaukset ja osoitteenmuutokset: p Toimitustyö ja konsepti: Maggie Oy Paino: SP-Paino, 2011 Painosmäärä: ISSN: ABB power 1 11

3 Sisältö 20 Paperikoneen parempi voimanlähde. 16 Täyttä palvelua Full Service tuo yritykselle kilpailuetua sisäisen tehokkuuden kautta. Uutiset 4 Uusi IE4-luokan moottori Uutuusmoottori soveltuu erityisesti jatkuvaan käyttöön prosessiteollisuudessa. 5 Mekaniikka ja logiikka yhdessä ABB:n ja Movetecin yhteistyö tarjoaa valmiin paketin. 6 Verkkokytkinasema Vyöhykekonseptiin kehitetty uusi ratkaisu. Teknologia 15 Pienihäviöinen muuntaja Muuntajan häviöihin kannattaa kiinnittää huomiota investoinneissa. Tämä lehti julkaistaan sähköisenä myös Issuu-palvelussa, osoitteessa issuu.com haulla ABB Suomi. Lisäksi -merkillä varustetut jutut löytyvät pdf:nä osoitteesta scribd.com/abbsuomi ja slideshare-merkillä merkityt jutun esityksinä osoitteesta slideshare.net/abbsuomi. Lehden edelliset numerot on arkistoitu abb.fi-sivuille. Samaisesta paikasta voit myös lukea kaikki lehden jutut. Kestävä kehitys 19 Uuden sukupolven moottorit Moottoreiden kestävä kehitys perustuu laatuun, käyttöikään ja hyötysuhteeseen. ABB power 1 11

4 Tuoteuutisia Uusi IE4- luokan sähkömoottori markkinoille ABB:n uusi IE4-luokan (Super Premium) moottori on tullut markkinoille. Uudessa korkean hyötysuhteen moottorissa käämin ja laakerin lämpötilat ovat matalia, mikä lisää moottorin luotettavuutta, vähentää huollon tarvetta ja pidentää elinkaarta. Moottorisarjan tehoalue on kw. Oikosulkutekniikkaan perustu va moottori soveltuu erityisesti pitkäaikaiseen jatkuvaan käyttöön pro sessiteollisuudessa. Korkeimpaan mahdolliseen IE4- hyötysuhdeluokkaan kuuluva moottori esiteltiin Hannoverin sähkömessuilla Saksassa helmikuussa Prototyyppiversiota on testattu syksyllä Sähkökeskuksille uusi tyylikäs muotoilu Kerros- ja rivitaloihin tarkoitetut ABB:n saneeraus- ja huoneistokeskukset ovat saaneet uuden tyylikkään ulko muodon. Modernin muotoilun an siosta sähkökeskukset sulautuvat huomaamattomasti asunnon sisustukseen. Keskukset on suunniteltu yhteistyös sä urakoitsijoiden ja suunnittelutoimistojen kanssa. Kompaktista koostaan huolimatta keskuksissa on sisällä riittävästi tilaa tarvittaville kom ponenteille ja kaapeloinnille sekä data-osalle. Vuoden 2010 alusta lähtien markkinoilla olleet keskukset ovat nousseet suosituiksi ratkaisuiksi sekä saneerausettä uudiskohteissa. Kurssi kohti energiatehokkaampaa merenkulkua Laivojen energiankäytön seurantaan ja hallintaan suunniteltu ABB:n EMMA (Energy Monitoring and Management) -järjestelmä parantaa laivojen energiatehokkuutta sekä vähentää polttoainekustannuksia ja päästöjä. Järjestelmän sisältämät työkalut mittaavat ja arvioivat jatkuvasti aluksen energiankäyttöä ja -kulutusta. Mittaustieto auttaa optimoimaan koko aluksen energiatehokkuutta. Järjestelmässä EMMA hyödyntää myös tietoa matkareitistä, satamakäynneistä ja säästä. Tietojen pohjalta voi ehdottaa parhaan ratkaisun dieselgeneraattorien käytön sekä polttoaineenkulutuksen ja päästöjen minimoimiseen. Päätöksenteon apuna toimiva järjestelmä soveltuu energiankäytön jatkuvaan optimointiin yhdelle tai useammalle alukselle. Sen avulla voidaan verrata eri alusten energiankulutusta ja hyödyntää energiatehokkaita toimintatapoja. Energianhallintajärjestelmä perustuu prosessiteollisuudessa jo pitkään käytettyyn sovellukseen. Meriteollisuuteen tarkoitettu sovellus tuotteesta on parhaillaan pilottivaiheessa. Se tulee markkinoille vuoden 2011 alkupuolella. Lisätietoja: Jani Korkeakoski, p Lisätietoja: Antti Östman, p , Vesa Niemelä, p Lisätietoja: Jan-Erik Räsänen, p korkea hyötysuhde pienentää sähkönkulutusta ja vähentää päästöjä käämin ja laakerin matala lämpötila parantaa moottorin luotettavuutta pidempi elinkaari vähentää huollon tarvetta ja elinkaaren aikaisia kokonaiskustannuksia uusi tyylikäs ulkonäkö ja muotoilu pieni koko (leveys 275 mm, korkeus 500 mm) helppo asentaa riittävästi tilaa sisällä voidaan asentaa vanhan sähkökeskuksen paikalle suunniteltu yhteistyössä urakoitsijoiden ja suunnittelutoimistojen kanssa Hyödyt yhtenäinen järjestelmä tuottaa mittaustietoa koko aluksen energiankäytön jatkuvan optimoinnin tueksi parantaa aluksen energiatehokkuutta pienentää polttoainekustannuksia vähentää hiilidioksidi-, typpi- ja sulfaattipäästöjä tukee aluksen järjestelmien ja laitteiden oikeaa käyttöä sekä pidentää niiden elinkaarta 4 ABB power 1 11

5 ABB kumppanina Yhteistyössä Mekaniikka ja logiikka yhtenä kokonaisuutena Koneenrakentajat haluavat keskittää hankintojaan. ABB vastaa haasteeseen tiivistyneellä yhteistyöllä Movetecin kanssa: mekaniikka, sähkötekniikka ja logiikka tarjotaan yhtenä kokonaisuutena. Teksti Matti Valli ABB ja Movetec sopivat syksyllä 2010 ohjelmoitavia logiikoita, taajuusmuuttajia ja servo ja koskevasta yhteistyöstä, jonka mukaan Movetec toimii näiden tuotteiden myynti ja jakelukanavana se kä teknisenä tukena koneenrakennusalan asiakkaille, sanoo ohjelmoitavien logiik kojen asiantuntija Lasse Lipsanen ABB:ltä. Yhteistyö on linjassa ABB:n maailmanlaajuisen myyntipolitiikan kanssa. Myyntiverkoston perustana ovat vahvat paikalliset yhtiöt, jotka tekevät tiivistä yhteistyötä ABB:n kanavakumppaneiden kanssa. Movetecin ydinosaamista ovat koneenrakennusalan asiakkaille tarjottavat ratkaisut sekä mekaniikan ja automaation yhdistäminen yhdeksi kokonaisuudeksi. Yhtiö tuo maahan, kokoaa ja markkinoi meka troniikan komponentteja ja järjestelmiä sekä materiaalinkäsittelylaitteita. Asiakaspalvelua parantaa Movetecin ratkaisuille tarjoama tekninen tuki. Movetecin tekniseen tukeen on palkattu uutta henkilökuntaa koulutusta ja sovellusapua varten, Lipsanen sanoo. Asiakkaan tarvitsemat sovellukset liittyvät paitsi koneen toiminnan ohjaukseen myös siihen, kuinka ne kytketään osaksi tuotantolaitosten muita järjestelmiä. Kokonaisuus kootaan Movetecilla. Asiakkaat ovat olleet palvelusta kiinnostuneita juuri siitä syystä, että hankintojen keskittäminen helpottaa työtä ja tarjoaa valmiina pakettina toimivan kokonaisuuden, Lipsanen toteaa. Modernisointia riittää Ratkaisut sopivat sekä työkoneisiin että tehtaissa käytettäviin koneisiin, sekä vanhoihin että uusiin. Vanhojen konejärjestelmien modernisointia riittää, sillä asiakkaat eivät halua aina ostaa uutta. Usein vanhoihin koneisiin liitetään AC500 logiikka, joka tukee koneiden ohjausta kappaletavara automaatiossa, Lipsanen toteaa. Valkeakoskella toimiva HS Elektroniikka Oy keskittyy teollisuusautomaation toimittamiseen ja yhtiön asiakkaat toimivat muun muassa paperiteollisuudessa. Puolasta arkkileikkureiden asennustyömaalta tavoitettu yhtiön toimitusjohtaja Harri Salonen sanoo, että ABB:n ja Movetecin tarjoama palvelu on helpottanut toimintaa. Kokonaisuus tulee automaattisesti, joten toimitusten yksityiskohtia ei tarvitse enää miettiä, Salonen sanoo. ABB power

6 Uutiset Valvontaa nyt myös etäpalveluna ABB:n projektoinnin Composite Plant Solutions -perheen tarjonta on kasvanut uudella, epowerscan-palvelulla. Palvelu mahdollistaa ABB:n valmistamien Relion -tuoteperheen ja COM600- sekä SYS600-järjestelmien valvonnan ja analysoinnin etäyhteyden kautta. epowerscan on tuotteistettu ja räätälöitävissä. epowerscan-palvelulla analysoidaan sähkönjakelun ja sähköverkon järjestelmien ja tuotteiden käytettävyyttä, vikoja, häiriöitä ja muutoksia sekä selvitetään muun muassa ilmiöiden syitä. Verkostolaskennan tuloksia analysoimalla voidaan etukäteen arvioida muutosten vaikutukset ja tarpeet suojausasetusten muuttamiselle. Jaksottaisen raportoinnin avulla voidaan tunnistaa sähköverkon pullonkaulat. Verkkokytkinasema on ABB:n vyöhykekonseptiin kehitetty uusi ratkaisu johtolähdön syvällä verkossa sijaitseviin johtohaaroihin. Sen avulla mahdollinen vika pystytään rajoittamaan omalle vyöhykkeelleen. Verkkokytkinasema rakentuu täysin tehdasvalmisteisista, IEC standardin vaatimukset täyttävistä puistomuuntamotuoteperheen moduuleista. Verkkokytkinaseman sydämenä toimii kolmikenttäinen, ilmaeristeisteinen NAL-kojeisto. Kokonaisuuteen on integroitu moottoriohjatut kuormaerottimet kahdelle lähtökentälle ja yhdelle tulokentälle, REC 523 suojaus- ja valvontayksikkö, tietoliikennevalmius sekä akusto. Kaksijousinen jousiohjain ja laukaisukela mahdollistavat verkkokytkinaseman käytön katkaisijatyyppisesti. Maasulkuvikatilanteessa verkkokytkinasema erottaa vikaantuneen johtohaaran automaattisesti. Oikosulkuvikatilanteessa erotus tapahtuu automaattisesti Composite Plant Solutions -palvelu on nopea, tehokas ja taloudellinen, sillä tarvittava tieto saadaan ABB:n asiantuntijoiden analysoitavaksi tehokkaasti tietolinjojen kautta. Näin epowerscan-palvelu toimii: ABB:n ja asiakkaan järjestelmän välille avataan suojattu tietoverkkoyhteys. Asiakas kontrolloi yhteyttä ja päättää ABB:n asiantuntijan pääsyajankohdan järjestelmään ja yhteyden keston. Asiantuntija analysoi keräämänsä tiedon ja antaa analyysin sekä suosituksia mahdollisista toimenpiteistä. Lisätietoja: Toni Korpi-Halkola, p , Veijo Päkkilä, p Huippuunsa viritettyä toimitusvarmuutta kuormanerottimen katkaisukykyyn asti. Verkkokytkinaseman toiminnallisuus on koordinoitavissa mahdollisesti edeltävän verkkokatkaisijan sekä sähköasematoimintojen kanssa. Suojaustoiminnot voidaan toteuttaa selektiivisesti käyttäen joko virta- tai aikaselektiivisyysperiaatetta. Lisäksi verkkokytkinaseman REC 523 tarjoaa ominaisuuden, joka estää verkkokytkinasemaa toimimasta katkaisukyvyn ylittävillä oikosulkuvirroilla. Verkkokytkinasemalla on mahdollisuus tehdä hidas jälleenkytkentä, jonka jälleenkytkentäaika on noin 10 sekuntia. Pikajälleenkytkentää käytettäessä edeltävä verkkokatkaisinasema tekee pikajälleenkytkennän myös verkkokytkinaseman takana oleville haaroille. Jos vika ei häviä pikajälleenkytkennän aikana, verkkokytkinasema tekee hitaan jälleenkytkennän ja lopullisen laukaisun vian jäädessä pysyväksi. Lisätietoja: 10 miljoonan euron kauppa sähkövoimatekniikasta Azerbaidzaniin ABB on allekirjoittanut yli kymmenen miljoonan euron arvoisen sopimuksen sähköasematoimituksesta Azerbaidzanin pääkaupungin Bakun sähkönsyötön vahvistamiseen. Kauppa sisältää uuden 220/110/10 kv:n sähköaseman sekä kahden sähköaseman laajennuksen. Toimitus parantaa pääkaupungin sähkönsyötön tehokkuutta ja turvaa omalta osaltaan luotettavan keskeytymättömän sähkönsaannin. Sähkönjakelun luotettavuudella on suuri merkitys alueen liike-elämälle ja teollisuudelle, Sähköasemat-yksikön johtaja Riku Konstari ABB:ltä sanoo. Kaupan sisältämiä releitä, sähköasemaautomaatiota ja apusähköjärjestelmiä toimitetaan Suomen ABB:ltä. Myös projektin johto, suunnittelu, koestus ja käyttöönotto hoidetaan Suomesta. ABB Oy:lle uusi toimitusjohtaja Tauno Heinola on aloittanut ABB Oy:n toimitusjohtajana vuoden 2011 alussa. Heinola seuraa tehtävässään Mikko Niinivaaraa, joka siirtyi eläkkeelle ansiokkaan 35 vuoden työuran jälkeen. Heinola toimi Low Voltage Drivesin sekä ABB Beijing Drive Systems Co. Ltd:n johtajana Kiinassa. Hän tuli ABB:n palvelukseen vuonna 1983 ja on sen jälkeen työskennellyt Suomessa, Kanadassa ja Kiinassa eri myynnin, markkinoinnin ja yleisjohdon tehtävissä. Heinola on suorittanut sähkötekniikan DItutkinnon Helsingin teknillisessä korkeakoulussa. Palaan mielelläni Suomen ABB:n ammattimaiseen organisaatioon kahdeksan Kiinassa vietetyn hektisen vuoden jälkeen, Tauno Heinola toteaa. Tuona aikana yksikkömme myynti Kiinassa on kasvanut vahvasti. Vaikka emme Euroopassa pääse Kiinan kasvulukuihin, meidän pitää satsata kasvuun myös Euroopassa. Olen vakuuttunut, että ABB jatkaa kasvuaan sekä globaalisti että myös Suomessa. Minulla ja koko organisaatiolla on myönteinen haaste edessä. 6 ABB power 1 11

7 Juomavettä taajuusmuuttajien tahdissa Teksti Matti Välimäki Kuvat Mika Okko Turun seudulla päästään pian maistelemaan Kokemäenjoesta tuotua vettä. Suuri osa jättihankkeeseen kuuluvista pumpuista on varustettu ABB:n moottoreilla. Hankkeen kaikissa säädettävissä moottoreissa on ABB:n taajuusmuuttaja. Ratkaisu säästää energiaa ja helpottaa virtauksen säätelyä. Turku, Saramäen peruskallio, kymmenen metriä maan alla. Putkilinjoihin on asennettu järeät pumput ja moottorit sekä sähköhuoneeseen vaikuttava rivistö taajuusmuuttajia. Pumppuhalliin asennetaan ilmastointilaitteita, jossakin hitsataan vielä. Turun Seudun Vesi Oy:n jättiurakka on marraskuun lopulla viimeistelyä vaille valmis. Pian valtavat, virtausta tasaavat kalliosäiliöt täyttyvät vedellä, joka on Turun Seudun Veden toimitusjohtaja Jyrki Valtonen ja ABB:n aluemyyntipäällikkö Markus Pitkänen Saramäen pumppuhallissa. ABB power

8 Turun Seudun Vesi Oy 01 Markus Pitkänen aluemyyntipäällikkö, ABB Olemme arvioineet, että Turun seudun tarvitseman veden siirto kuluttaa laitoksen mitoitusteholla sähköä vuodessa noin megawattituntia. kulkenut lähes sadan kilometrin matkan Kokemäenjoesta. Matkalla vesi esikäsitellään Huittisissa ja imeytetään tekopohjavedeksi Virttaankankaan harjualueella. Kokemäenjoesta tuodaan vettä turkulaisille ja lähikuntalaisille, kaikkiaan noin kolmellesadalletuhannelle ihmiselle. Turun Seudun Vesi Oy:n toimitusjohtajan Jyrki Valtosen mukaan hankkeella turvataan paitsi ylipäätään veden saanti, myös sen laatu. Hän arvelee, että ainakin Aurajoen vettä aikaisemmin nauttineet turkulaiset huomaavat selvän eron entiseen. Makuelämykset katoavat. Vedestä tulee yksitoikkoista. Vedessä ei ole enää ylimääräisiä makuja, vaan se maistuu aina vain hyvältä vedeltä, Jyrki Valtonen naurahtaa. Energiansäästöinvestoinnit maksavat itsensä vuodessa takaisin Suureen vedenkuljetusoperaatioon osallistuu kymmeniä pumppuja useissa eri laitoksissa. Moottorit on varustettu ABB:n taajuusmuuttajilla, jotka ohjaavat moottorien pyörimisnopeutta. Olemme arvioineet, että Turun seudun tarvitseman veden siirto kuluttaa laitoksen mitoitusteholla sähköä vuodessa noin megawattituntia. Valtaosa menee pumppaamiseen. Ilman taajuusmuuttajia eli säätämällä virtausta perinteisesti venttiileillä, energiankulutus olisi selvästi suurempi, Jyrki Valtonen sanoo. ABB:n aluemyyntipäällikkö Markus Pitkänen muistuttaa, että perinteisessä tekniikassa pumppujen moottoreita käytetään täysillä ja virtausta säädellään venttiilejä kuristamalla. Se on kuin ajettaisiin autolla täydellä kaasulla ja säädeltäisiin nopeutta vain jarrulla ja kytkimellä. Siinä kuluu paljon bensaa ja autokin on kovilla, hän vertaa. Venttiileissä yhtenä ongelmana on kavitointi: kun virtaus muuttuu riittävän suureksi, alkaa kavitointi syödä venttiilin pintaa. Taajuusmuuttajien ansiosta säästymme tältäkin ilmiöltä, Jyrki Valtonen sanoo. Vesihuolto on ylipäätään mielekäs kohde satsata energiansäästöön, sillä käyttö- Turun Seudun Vesi Oy Kaarinan, Liedon, Länsi-Turunmaan, Naantalin, Paimion, Raision ja Turun omistama osakeyhtiö, joka hankkii ja toimittaa vettä Turun seudulle. Turun Seudun Vesi omistaa, suunnittelee ja rakennuttaa vedenhankinta-, vedenpuhdistus- ja vedenjakelulaitoksia. Turun seudun tekopohjavesihanke, veden johtaminen Kokemäenjoesta esikäsittelyn ja tekopohjavesiprosessin jälkeen Turkuun, on yhtiön kehittämä 8 ABB power 1 11 ratkaisu Turun seudun vesihuollon turvaamiseksi. Vuonna 2007 alkanut rakennustyö sujui nopeasti, mutta hanketta ehdittiin valmistella pitkään. Vedenhankinta on puhuttanut turkulaisia 1960-luvulta lähtien. Matkan varrella luovuttiin suunnitelmista ottaa vettä Säkylän Pyhäjärvestä. Tämän jälkeen uudeksi raakaveden ottopaikaksi tuli Kokemäenjoki. Kokemäenjoelta on Halisiin matkaa 99,8 kilometriä. Olisiko putkeen kannattanut tehdä lopussa vielä pieni kunniakierros, jotta historiallisessa hankkeessa oltaisiin saatu täyteen tasan 100 kilometriä? Putki maksaa 1000 euroa metri. Tällä hinnalla ei kunniakierroksia tehdä, Turun Seudun Vesi Oy:n toimitusjohtaja Jyrki Valtonen naurahtaa.

9 Turun Seudun Vesi Oy 02 tunteja tulee vuoden mittaan todella paljon. Pienellä säädöllä suuria säästöjä Markus Pitkänen huomauttaa, että taajuusmuuttajat soveltuvat pumppaussovelluksiin erittäin hyvin, koska pumpun tehokäyrä on eksponentiaalinen: Kun pyörimisnopeutta lasketaan virtausnopeuden pienentyessä lähes lineaarisesti, tehon kulutus pienenee kolmen potenssissa. Lisää säästöjä tuo se, että kohteeseen on valittu energiatehokkaat IE2-luokan moottorit. Olemme arvioineet, että energiansäästöinvestoinnit maksavat itsensä takaisin reilussa vuodessa, Pitkänen sanoo. Isoimmissa pumpuissa on 400 kw:n ja pienimmissä kemikaalipumpuissa noin 10 kw:n koneet. Suurin osa käytössä olevista taajuusmuuttajista on lippulaivojamme eli ACS800-mallia, hän huomauttaa. Ylivoimaisia ohjauksessa Turun Seudun Vesi Oy:n toimitusjohtaja Jyrki Valtonen korostaa, että taajuusmuuttajien kohdalla energiansäästöäkin tärkeämpi kriteeri oli kuitenkin se, että ne tarjoavat parhaan mahdollisen tavan ohjata virtauksen määrää ja painetta. Vedenkulutus vaihtelee paljon esimerkiksi vuorokauden aikojen mukaan. Käytännössä kulutuspiikkejä on aamulla kuuden aikoihin, iltapäivällä ja myöhemmin illalla. Esimerkiksi Saramäen laitoksella säätelemme koko ajan virtausta vesitornien pintojen muuttumisen mukaan laadittavien tuntikulutusmallien avulla. Kun käytämme taajuusmuuttajia, kaikki virtauksen ohjaukset ovat mukana prosessiautomaatiossa, Valtonen korostaa. Taajuusmuuttajat keskustelevat valokuidun välityksellä ohjaustietokoneen, mutta myös toistensa kanssa. Ne auttavat esimerkiksi jakamaan työt pumppujen kesken optimaalisesti. Toimintavarmuus tärkeää Turun seudulla vesihuollon pumppuihin on yhdistetty taajuusmuuttajat ensi kertaa 70- ja 80-lukujen taitteessa. Noista ajoista taajuusmuuttajat ovat kehittyneet huomattavasti esimerkiksi automaatiotekniikaltaan ja käyttövarmuudeltaan. Vesihuollossa olennaista on toimintavarmuus. Taajuusmuuttajat ovat osoittautuneet varmatoimisiksi. Tärkeää on myös se, että taajuusmuuttajat toisin kuin venttiiliratkaisut kertovat jo etukäteen mahdollisesta huollon tarpeesta. Piirien ennakoivan diagnostiikan ansiosta ongelmat ehditään korjata jo ennen kuin ne haittaavat prosessia. Olemme neuvotelleet ABB:n kanssa myös huoltosopimuksista, Valtonen sanoo. Turun Seudun Veden uusi vesijärjestelmä on mitoitettu kestämään vähintään sata vuotta ja prosessiautomaationkin osalta 15 vuotta. Valitsimme nimenomaan ABB:n taajuusmuuttajat, koska meillä on niistä hyviä kokemuksia. Halusimme keskittää hankinnat yhdelle laitetoimittajalle ja pelata tälläkin valinnalla varman päälle. Taajuusmuuttajille ei oikeastaan ollut järkevää vaihtoehtoa. Jyrki Valtonen toimitusjohtaja, Turun Seudun Vesi Vedenkulutus vaihtelee paljon esi merkiksi vuorokaudenaikojen mukaan. 01 Turun Seuden Veden toimitusjohtaja Jyrki Valkonen ja ABB:n myyntipäällikkö Markus Pitkänen ovat yhtä mieltä siitä, että taajuusmuuttajien avulla veden pumppauksessa saadaan aikaan merkittävää energiansäästöä. 02 Saramäen pumppuhalli sijaitsee kalliosäilön yhteydessä. Pumppuhalliin on sijoitettu tarvittavat pumput, venttiilit ja putkistot. Lisätietoa: ABB power

10 Sähköverkon luotettavuus Sähköverkon älyratkaisuilla lisää luotettavuutta Teksti Pertti Suvanto Lähitulevaisuuden korvausinvestoinnit tulevat lisäämään älyä suomalaiseen sähkö verkkoon. Sen myötä jakelun luotettavuus ja sähkön laatu paranevat. 10 ABB power 1 11

11 Sähköverkon luotettavuus Sähkö mielletään nyky-yhteiskunnassa milteipä osaksi luontoa. Se on käyttäjille itsestään selvyys, eikä käyttäjä mieti sähkönsiirron edellytyksiä. Sähkövoimaa on vain aina saatavilla. Mutta kun sähköt katkeavat, maailma mullistuu. Sähkökatkos pysäyttää metrot, sähkölämmityksen, ilmastoinnin, veden jakelun, jäteveden poiston, kauppojen, pankkien ja huoltoasemien toiminnan, liikennevalot, kodin sähkökoneet. Sähkö vaikuttaa yhteiskunnan kaikkeen toimintaan. Elämämme verkottuu bittien ja kilowattien ympärille ja riippuvuutemme sähköstä vain vahvistuu. Energiansiirrossa sähköllä on ylivertainen asema. Siirtohäviöt ovat yleisesti ottaen vähäisiä. Sähkön käyttö on joustavaa ja siten energiatehokasta. Säädettävien käyttöjen rinnalle on syntynyt uusia sähkönkäytön muotoja kuten esimerkiksi maalämpöpumput ja hybridiautot. Luotettavuus noussut hinnan rinnalle Levinneisyydessä, teknisessä tehokkuudessa ja sosiaalisissa vaikutuksissa sähköverkolle ei ole maailmassa kilpailijaa. Sähkönjakelu on keskeisin lenkki siinä ketjussa, joka mahdollistaa sähköenergian käytön. Yhteiskunnan paineet sähkönjakelun luotettavuuden parantamiseksi ovat jatkuvasti vain kasvaneet. Luotettavuuden eteen tehdään töitä monella taholla: viranomaiset, verkkoyhtiöt, teknologiatoimittajat ja tutkijat. ABB power

12 Sähköverkon luotettavuus Asta Sihvonen-Punkka ylijohtaja, Energiamarkkinavirasto Pyrimme tarjoamaan entistä parempia kannustimia verkon älykkyyden ja toimitusvarmuuden kehittämiseen. 12 ABB power 1 11 Tämän on pannut merkille myös Energiamarkkinaviraston ylijohtaja Asta Sihvonen-Punkka. Kun käyttäjät aiemmin painottivat vain sähkön siirron edullista hintaa, parin viime vuoden aikana rinnalle on noussut lähes yhtä tärkeäksi verkon toimintavarmuus ja jakelun luotettavuus. Sihvonen-Punkan mukaan Suomessa eletään verkkojen kannalta mielenkiintoista aikaa. Sähköverkot on pääasiassa rakennettu ja 70-luvuilla. Verkon ja sähköasemien kesimääräinen käyttöaika on noin 40 vuotta. Valtavat korvausinvestoinnit ovat nyt edessä. Tämä ajankohta on hyödynnettävä oikein. On tärkeä katsoa miten ja millä tekniikalla uutta verkkoa rakennetaan tulevaisuuden kannalta järkevimmillä tavoilla. Valmistelemme parhaillaan vuonna 2012 alkavan sähköverkkotoiminnan kolmannen valvontajakson suuntaviivoja. Pyrimme tarjoamaan entistä parempia kannustimia verkon älykkyyden ja toimitusvarmuuden kehittämiseen, Sihvonen-Punkka lupaa. Äly ohittaa katkot Verkon älykkyys on sähkönjakelun luotettavuudessa avainsana. Älykkäässä säh- köverkossa sähköhäviöt ovat pienempiä, sähkön laatu on parempi ja sähkökatkoja on vähemmän. Tulevaisuuden verkossakin on katkoja, mutta sähkön käyttö jatkuu keskeytymättömänä, arvioi Lappeenrannan teknillisen yliopiston sähkötekniikan professori Jarmo Partanen. Kaiken taustalla ovat EU:n ilmastotavoitteet, joiden saavuttamiseksi älykäs sähköverkko on yksi keskeinen mahdollistaja. Vastuu muutoksesta on ensisijaisesti verkonhaltijoilla. Pelkistetysti sähköverkon älykkyydellä tarkoitetaan automaation lisääntymistä. Verkonhallintaohjelmistot tekevät siitä entistä käyttövarmemman ja joustavamman. Älykäs sähköverkko mahdollistaa hajautetun sähköntuotannon, kuten tuuli-, bio- ja aurinkoenergian liittämisen verkkoon, sähköenergian uudenlaisen hajautetun varastoinnin sekä kuorman ohjauksen. Yksisuuntainen tehonvirtaus vaihtuu ohjattavaan monisuuntaiseen tehonvirtaukseen. Älykäs verkko integroi hajautetut resurssit energiamarkkinoille sähköjärjestelmään. Suomessa verkkoyhtiöt ovat tehneet jo hyvän pohjatyön, niinpä meillä on jo älyverkon ensiversio. Monet automaatiorat-

13 Sähköverkon luotettavuus kaisut tehtiin jo vuotta sitten, kun niitä muualla päin maailmaa vasta pohditaan. Tällä hetkellä jo 1,7 miljoonaan suomalaiskotiin on asennettu älymittarit, jotka voidaan nähdä kotitalouksien ovina älymaailmaan. Kuluttajat otetaan mukaan optimoimaan koko sähköjärjestelmän toimintaa ja samalla säästämään sähkölaskussaan. Kaistahinnoittelu käyttöön? Viimeisen viiden vuoden aikana myös Pohjolan yllättäneet myrskyt ovat nostaneet sähkönjakelun luotettavuuden puheenaiheeksi erityisesti maaseudulla, jossa avojohtoja on paljon. Kaapeloinnin kehittyminen ja automaation lisääminen taajamien ulkopuolella onkin yksi tärkeä osa älykästä sähköverkkoa. Silmukoitua verkkoa ei kuitenkaan voida rakentaa kaikkialle. Niinpä automaation avulla verkon vaurioitunutta osaa ei voida erottaa ja jatkaa jakelua toista kautta. Yhtenä tulevaisuuden ratkaisuna Partanen näkee niin sanotut mikroverkot, jotka voisivat toimia katkoksen ajan hajautetun tuotannon ja paikallisten sähkövarastojen avulla. Sen kuormat olisivat sisäisesti ohjattavia ja käyttö automaattista. Teknologia tähän on jo olemassa. Kaiken kaikkiaan se vaatii valtavasti tiedon siirtoa ja automaatiota. Jos rahaa ja työvoimaa olisi määrättömästi, näihin voitaisiin siirtyä hyvinkin nopeasti. Mutta ongelmiakin riittää. Akkujen hintojen pitäisi romahtaa kymmenesosaan. Vuosikymmenten saatossa näin tulee käymään. Kun akuista tulee jokapäiväistä saippuaa, se on radikaali muutos koko sähköjärjestelmälle. Silloin kuormituksen vaihtelut saadaan tasattua melkein kokonaan. Toinen kriittinen tekijä on sähköturvallisuus. Jos alue jää saarekkeeksi verkkovian takia, omaa tuotantoa saatetaankin syöttää verkkoon. Tämä aiheuttaa henkilöturvallisuusriskin. Turvallisuus pitää tehdä vedenpitäväksi kaikissa tilanteissa. Kolmas asia liittyy myös hajautetun tuotannon kaksisuuntaisuuteen. Kun sähkömittari pyörii kahteen suuntaan, verkkoyhtiön näkökulmasta hinnoitteluperiaatteita on uudistettava. Partanen arvelee, että hinnoittelu tulee muuttumaan kaistahinnoitteluksi hieman samaan tapaan kuin internet-liittymissä. Kuluttaja voi ostaa vaikkapa 10, 20 tai 50 ampeerin liittymän kiinteällä kuukausimaksulla. Verkon on tulevaisuudessakin oltava yhtä hyvä ja vahva kuin nykyään. Verkon kustannukset ovat pääosin pääomakustannuksia. Kun asiakas siirtää omaa energiaansa verkkoon, se ei verkonhaltijan kannalta vähennä kustannuksia, mutta supistaa liikevaihtoa, koska järjestelmä on energiapainotteinen. Verkkoja tulevaisuuden käyttäjille Fortumin johtava asiantuntija Kari Koivuranta sanoo, että Suomella on älyverkkokehityksessä mahdollisuus olla tiennäyttäjä. Verkostoautomaatio on täällä jo pitkään ollut käytössä. Koivuranta uskoo, että itsekorjaavat verkot, automaatio ja saarekkeet poistavat käytännössä keskeytykset kokonaan. Energiateollisuus on laatinut itselleen tiukat kriteerit toimitusvarmuudelle, jotka ohjaavat verkkojen rakentamista. Aivan keskeisimpänä asiana, joka tulee vaikuttamaan sähkönjakelun luotettavuuteen, on kunnossapidon määrän ja laadun parantaminen. Tulevaisuudessa automaatio lisääntyy edelleen merkittävästi verkossa. Näin saadaan nopeasti palautettua sähköntoimitus valtaosalle asiakkaista. Kun keskijänniteverkkoa uudistetaan, kaapelointiin siirrytään myös maaseudulla. Trendi on se, että kohteet priorisoidaan niin, että verkkoyhtiöt ja asiakkaat saavat suurimman hyödyn. Kaapeloinnin lisääminen ei pelkästään riitä tekemään sähkönjakelusta luotettavaa. On otettava huomioon kokonaisuus ja teknologian kehitys. Koivurannan mukaan Jarmo Partanen sähkötekniikan professori, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tulevaisuuden verkossakin on katkoja, mutta sähkön käyttö jatkuu keskeytymättömänä. ABB power

14 Sähköverkon luotettavuus kaikkea, mitä tulevaisuudessa voidaan käyttää hyödyksi ei vielä ole suinkaan keksitty. Yksi haaste on, että pystymme pitämään teknologisen kehityksen riittävän korkealla tasolla. Menetelmien, joita otamme käyttöön, tulee elää ja kestää lukuisat vuosikymmenet. Meidän on osattava tehdä verkkoja ihmisille, jotka nyt aloittelevat koulunkäyntiään. Kun älyverkkoja tehdään, pitää muistaa, että ICTteknologian ja tiedonvälityksen rooli kasvaa merkittävästi. Se asettaa haasteita teknologian luotettavuudelle ja varmuudelle. Tässä yhteydessä merkittävä asia on tietoturvallisuus, Koivuranta muistuttaa. Kari Koivuranta johtava asiantuntija, Fortum Kun älyverkkoja tehdään, pitää muistaa, että ICT-teknologian ja tiedonvälityksen rooli kasvaa merkittävästi. Parempaa toimitusvarmuutta suojausvyöhykkeillä Vaasan Sähköverkko Oy:n jakeluverkossa on tällä hetkellä käytössä seitsemän pylväsasennettua OVR 3 -verkkokatkaisijaa. Suojaus- ja jälleenkytkentätoiminnolla varustettuja verkkokatkaisijoita on sijoitettu verkkoon pääasiallisesti ennen vikaantumisalttiita saaristolähtöjä ja pitkiä ilmajohtolinjoja. Näin verkkokatkaisijat rajaavat keskeytykset omille suojausvyöhykkeilleen ja verkkokatkaisijaa edeltävillä vyöhykkeillä keskeytykset vähenevät merkittävästi. Jakamalla johtolähdöt suojausvyöhykkeisiin pyrimme rajaamaan vikaantuneen johdon vaikutukset loppuasiakkaille mahdollisimman vähäisiksi. Suojausvyöhykkeiden lisääminen ja kaukokäytön sekä automaation hyödyntäminen syvällä verkossa ovat osoittautuneet nopeiksi ja kustannustehokkaiksi tavoiksi parantaa pitkien ilmajohtolinjojen toimitusvarmuutta, kiteyttää Vaasan Sähköverkko Oy:n toimitusjohtaja Juha Rintamäki. 14 ABB power 1 11

15 Parempaa kilpailukykyä Teknologia Pienihäviöinen muuntaja on energia tehokas Teksti Anne Kytölä Pienihäviöinen muuntaja on energiatehokas, ilmastoystävällinen ja elinkaarikustannuksiltaan edullinen vaihtoehto. ABB:n muuntajat täyttävät jo nyt Euroopan unionin tulevat vaatimukset muuntajien sallituista häviötasoista. T utkimusjohtaja Esa Virtanen ja myyntipäällikkö Kalevi Koskisen ABB:ltä ovat sitä mieltä, että häviöt saavat aivan liian vähän huomiota uusien muuntajien investoinneissa. Muuntaja kestää käytössä vuosikymmeniä, ja sen valinnassa tulee painottaa elinkaarikustannuksia, Koskinen sanoo. Elinkaarikustannukset muodostuvat hankintahinnasta, häviöstä ja muista käyttökuluista, kuten huollosta. Kahdenlaisia häviöitä Muuntajassa syntyy kahdenlaisia häviöitä. Tyhjäkäyntihäviöitä syntyy koko ajan, kun muuntaja on kytketty verkkoon. Muuntajaa kuormitettaessa syntyy lähinnä muuntajan käämityksissä kuormitushäviöitä. Ne ovat verrannollisia kuormitusvirran neliöön. Kuormituksen pysyvyyseroista johtuen sähköverkkoyhtiöille olennaisia ovat tyhjäkäyntihäviöt. Vuorokaudet ympäri pyörivässä teollisuudessa taas kuormitushäviöllä on enemmän merkitystä. Muuntajien vertailu tapahtuu tarjousvaiheessa, jolloin todelliset käyttöolosuhteet eivät ole välttämättä tiedossa. Häviöille ei aina osata laskea todellista hintaa. Laskentaperusteet nykyaikaan Elinkaarikustannuslaskelmia tehdään myös vanhentuneilla laskentaperusteilla. Energian hinta on kokenut viime vuosina sellaisia mullistuksia, etteivät vanhat laskentaperusteet pidä enää paikkaansa. Ne kannattaa päivittää pikaisesti, Esa Virtanen suosittelee. Hänestä laskelmissa tulisi ottaa huomioon myös muita ympäristöä kuormittavia tekijöitä. Muuntajan hiilidioksidipäästöistä prosenttia tulee käytön aikaisista energiahäviöistä. Materiaalien ja itse laitteen valmistuksen päästövaikutukset ovat pieniä. Lisäksi materiaalit ovat nykyisellään lähes täysin kierrätettäviä. Melu ja häviöt kulkevat usein käsi kädessä: pienihäviöinen muuntaja on yleensä myös hiljainen. Tarjouspyynnöissä käytetään suhteellisen yleisesti tyhjäkäyntihäviöiden arvostushintana noin euroa/kw ja kuormitushäviöiden arvostushintana noin euroa/kw. Häviöiden arvostushinnat ovat lähes kolminkertaistuneet kymmenessä vuodessa, Koskinen huomauttaa. Euroopan unionissa on tekeillä direktiivi, joka määrittelee muuntajille sallitut häviötasot. ABB:n muuntajat täyttävät jo nyt tulevat vaatimukset. Laatu syntyy kokemuksesta ABB:n tuotekehityskonsepti ja pitkä kokemus erikoisosaamista vaativien tuotteiden valmistuksesta takaavat muuntajien laadun ja kestävyyden. ABB:n tuotekehityspoolin asiantuntijat ovat kaikkien 57 tehtaamme käytössä. Se on erinomainen etu, Koskinen sanoo. Vaasassa sijaitsevalla ABB:n muuntajatehtaalla on merkittävä rooli tuotekehityksessä: yhteisessä poolissa on kolme edustajaa Vaasasta. Lisäksi tehtaan vastuulla on sen omaan tuotevalikoimaan kuuluvien erikoismuuntajien tuotekehitys. Komponentit eivät selitä muuntajien välisiä eroja. Osaaminen syntyy kokemuksesta. Me olemme sulkeneet kokeissamme kaikki kriittiset pisteet pois, ja saaneet aikaan tuotteen, joka kestää, on pienihäviöinen ja helppo asentaa paikoilleen. 40 MVA pienihäviöisen muuntajan hyötysuhde 99,5 % 99,7 % 99,5 % 99,3 % 99,1 % 98,9 % 98,7 % 98,5 % 0 % 50 % 100 % kuormitusaste cos = 1.00 cos = 0.95 Hyvin suunnitellun muuntajan häviöt ovat pienet ja hyötysuhde korkea. ABB power

16 Full Service 16 ABB power 1 11

17 Full Service Hasma, the mon of Rever turd Full whe Service waseeleg thated thim. And uplays he you wog he calleards and getin thenty. He lent ne oniday him o of yould he rout Dang som it s a fared it and lon to me no ang was jus it das of man t onevell suree, a lide; as bellon t of to maked. This him hed overed thind mon t down täyttä palvelua ance ways the histrand was he bet a ch yoully kno be was him ther, If was and he on him, took henter mucall says, say th Quit as figh, wellumseir he d comfor do the histrand was he bet a Te pern t hing ted of you eve he mat ch yoully kno be was him ther, If was and wortain al rend sort on way; bugh, lernext he on him, took henter n trog sat ackson Teksti Antti J. Lagus Kuvat Juha Törmälä got met might oug the ing fure dow in to, th he thinid bers I was an, and chented he feliany ack on preell uposesight, I vers way bet him you do so t soldn llon W. I Suomessa a miled wit kehitetty smilley ne pliked or? teollisuuden And Jimor it en ould an t may nes, him, as se- afted he wer youlled, wound he mone rog dow hat alwas ABB twor he for milley says, it Full Service on 20 vuodessa laajentunut strand of Reve wit; hey s an to mes ledidea trog that Palvelukulttuurille he her here Welegster jest be thisfing on ted kysyntää yould tart dould sted and tradn l, Whe set the ch ot would hert got 27 maahan. bard hery che a cirded gented rellead a figailestick asiakaspalvelua my and her whe re Eas a cown. arvostetaan. to budided an t goor wog. ja hyvää Wel of tookesidn t abon t wog man and And she my jectundid domes seel, of to was he sawell riever dide off, Here doupsid backe red bir down bet, th yard. Smiler was lonly judid her of wout Suomalaiset of the it was it thend leres, osaavat far toll nostaa of he s ned sud, aboursome, for to sne beely was oppelle ways yritysten and if by sisäistä rat ont tehokkuutta moys hand ing mays. He d his rog hicke, him but ne, beckleader teknologiapalvelulla. throg ontered und ing Suomen to mard. hothe thromp a pup, a res. I there fuldn t, Any ful, would ABB :n hert asiantuntijoita got be thisfing onkin ted as ch whe s Call twou. Leon her is ou d yould ollut muun tart dow, muassa and Lähi-idässä, heel oused Kiinassa heroest there may; koyhook te sin and und the thave ja Australiassa hattim unto luomassa th a got to kumppanuuteen perustuvia lecauld and kunnossapitomalleja. he ned of hichingen this. W. He d mestratticirly o he witrog thimonto mon muchad thee in, shout itted five but to May wit- and Myös which Suomessa whim on thim saatu old the nauttia going kan- he he trog use. Smiled be was difte inut and I ciong trog. Welead dou. And threnarn I that twou a no frome, and haventy, and him. W. Smiled but Smile frould hisketchicke he was and and bet. Kilpailukyvyn parantamisen lisäksi Markku Pelli uskoo tehtaan operatiivisten kustannusten optimoinnin kiinnostavan asiakkaita. sainvälisen organisaation resursseista. Tehostamista varten on kehitetty konsepteja ja menetelmiä, toimintatapoja ja prosesseja sekä käytäntöjä ja teknologisia ratkaisuja jo kahdenkymmenen vuoden ajan. ABB:n Suomen Full Service -liiketoiminnan johtaja Markku Pelli kertoo, että kumppanuussopimuksien avulla nostetaan asiakasyrityksen tuotanto-, kustannus- ja energiatehokkuutta. Asiakkaan tarpeet selvitetään kunnossapitokartoituksessa, jossa arvioidaan tehtaan mittaristoa. Tuloksia verrataan tietopankkiin, jonka ABB on kerännyt eri aloilta ja tehtailta eri puolilla maailmaa. Näin löydetään ne potentiaaliset kohteet, joita voidaan kehittää, Markku Pelli kuvailee. Toisessa vertailussa selvitetään käytettyjä toimintatapoja. Siinä perehdytään tehtaan tuotannon ja kunnossapidon johtamiseen sekä siihen, millaisia mittareita käytetään. Kolmanneksi tehdään vielä tehtaan teknistaloudellinen vertailu, jossa nähdään, mitä kehityskohteita lähdetään viemään eteenpäin. Caption. Dummy text, dummy text ABB power

18 Full Service Väitän, että turvallisuutta johtamalla muutkin tulokset paranevat. Kun toimintaprosesseja tarkastellaan myös muut asiat nousevat esiin. Markku Pelli ABB Full Servicen liiketoimintajohtaja ABB Full Service ABB Full Service työllistää Suomessa noin henkilöä ja 27 maassa henkilöä. Suomessa ABB toimittaa Full Service -palveluaan muun muassa metalli- ja kaivosteollisuuden sekä metsä-, kemian ja valmistavan teollisuuden asiakkaille. Stora Enson toimituksia varten on perustettu oma yhtiö nimeltä Efora. Turvallisuustyö nostaa muitakin mittareita Yleensä kumppanuussopimus laaditaan viideksi vuodeksi, ja se täsmentyy vuosittaisiksi suunnitelmiksi. Pellin mukaan yhtä asiaa arvostetaan ylitse muiden turvallisuutta. Olemme panostaneet voimakkaasti turvallisuuteen. Väitänkin, että turvallisuutta johtamalla muutkin tulokset paranevat. Tämä johtuu siitä, että kun toimintaprosesseja tarkastellaan myös muut kehitettävät asiat nousevat esiin. Toimintatavat, tekemiset ja myös mittarointi muuttuvat ja se näkyy sisäisessä tehokkuudessa. Samalla myös henkilöstön sitoutuneisuus ja työtyytyväisyys paranevat, Pelli sanoo. Reagoinnista ennakointiin Kumppanuussopimus edellyttää, että ABB seuraa ja kerää tuotannon tietoja järjestelmällisesti. Näin prosessia voidaan ennakoida, eikä ainoastaan reagoida jo tapahtuneisiin asioihin. Pellin mukaan prosessi on pitkä ja määrätietoinen. Ennakoivan vaiheen jälkeen mietitään, miten laitteen hyötysuhdetta parannetaan. Hyötysuhteen arvioinnissa kiinnitetään huomiota laitteiden tekniseen käytettävyyteen, laatuun ja nopeuteen. Tähän tarkoitukseen meillä on organisaatio, jossa on sekä operatiivinen linja että kehitystoiminnot. Operatiivinen linja toimii asiakkaiden tuotantolaitoksilla. Kehitysosastolla Suomessa on parikymmentä erikoisasiantuntijaa, jotka kehittävät jatkuvasti prosesseja ja etsivät entistä parempia toimintatapoja. Mukana asiakkaan syklissä ABB:n Full Service -palveluun kuuluu myös laitteiden optimaalisten elinkaarien tarkastelu. Full Servicessä pohditaan muun muassa kunkin laitteen kestävyyttä tietyllä laitepaikalla. Pelli huomauttaa, että laitevalinnassa ja -uusinnassa pitää miettiä, mitä laite maksaa nyt, mikä on varaosien saatavuus, mitä ovat käyttökustannukset ja kuinka kauan laitetta käytetään. Oleellista on määrittää laitteen elinikäinen kustannus. Pitää olla varautunut siihen, että muutoksia tulee aina niin tuotteissa, tuotannossa kuin prosesseissakin. Kunnossapitäjän pitää osata siirtää painopistettä muutosten mukaan. Pitää olla koko ajan hereillä ja mukana asiakkaan syklissä. Kun tuotanto vetää täysillä, pyrimme auttamaan asiakasta kaikin tavoin, jotta kaikki toimitukset saa- daan hoidettua. Hiljaisemman suhdanteen aikana menetelmien ja sisäisen tehokkuuden arvostus nousee. Silloin on mietittävä, miten toimintaa voidaan parantaa ilman uusia investointeja. Globaaleilla markkinoilla raaka-aineiden hintoihin ja myyntihintoihin ei voi juuri vaikuttaa. Tehtaan operatiiviset kustannukset ovat sen sijaan paremmin hallittavissa. Sisäistä tehokkuutta nostamalla voidaan aikaansaada huomattavia säästöjä, jotka näkyvät suoraan tuloksessa. Mittarit viritetään yhteistyössä Yritämme päästä päivittäiseen yhteistyöhön tuotannon ja kunnossapidon kanssa. Prosessin tärkeä osa on käydä vertailut ja mittarointi läpi henkilöstönkin kanssa. Kun useampi työryhmä työstää suunnitelmaa tarkaksi ja hienosäätöä tehdään laajalla rintamalla, kaikki organisaatiossa saavat tietää, mitä ollaan tekemässä. Tämä on Pellin mukaan helpottanut haltuunottoja. Kunnossapito on vain yksi osa-alue asiakkaiden liiketoiminnassa. Monet kumppanuuden myötä meille siirtyvät työntekijät ovat halunneet siirtyä nimenomaan kunnossapitoon erikoistuneeseen organisaatioon. ABB:llä on mahdollisuus vaihtaa parhaita käytäntöjä laajan organisaationsa ansiosta. Lisäksi asiantuntijoita voidaan käyttää tarpeen mukaan eri puolilta maailmaa. Energiatehokkuusinvestoinnit maksavat itse itsensä Me aloitimme energiatehokkuuden edistämisen jo vuosia sitten. Meillä on hyvät perusteet energia-analyysien tekemiseen koko tuotantoa käsittävän aineistomme ansiosta. Energiansäästöohjelmia on toteutettu niin sanotulla esco-mallilla, jossa hanke maksetaan takaisin siitä koituvilla säästöillä, Markku Pelli sanoo. ABB tunnetaan sähkötuotteistaan, joiden avulla voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä. Pelli korostaa, että sähkötuotteiden lisäksi säästöjä voidaan aikaansaada prosesseja parantamalla. Säästöjä on saatu eri teollisuuden alojen projekteissa, joita olemme toteuttaneet. Nämä eivät aina ole yksinkertaisia ratkaisuja, mutta Pellin mukaan potentiaalia on paljon. Voiton tai paremminkin säästöjen jakaminen on mielenkiintoinen kuvio, sillä silloin molemmat osapuolet ajavat samaa tavoitetta ja uskaltavat panostaa siihen. Hyöty saadaan toiminnan tehostamisesta. Se on investointi toimintaan. 18 ABB power 1 11

19 Energiatehokkuus Kestävä kehitys Maapallolla on keskimäärin 100 sähkömoottoria jokaista ihmistä kohti. Sähkömoottorit kuluttavat yli 40 prosenttia kaikesta käytetystä sähkö energiasta. Niiden hyötysuhteella on siis väliä. Moottoreiden evoluutio Moottoreiden kehitys on hyvä esimerkki siitä, miten olemassa olevaa tekniikkaa parantamalla saadaan aikaan merkittävää energia- ja päästösäästöä. Korkean hyötysuhteen moottorit kuluttavat vähemmän sähköä ja samalla myös CO 2 -päästöt ovat pienemmät. Yksi energiatehokas moottori voi jatkuvassa käytössä säästää sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutuksen verran energiaa ( kwh) vuodessa. Hiilidioksidipäästöjä säästyy näin 11,5 tonnia eli saman verran kuin kilometrin ajo keskikokoisella perheautolla (päästöt 200 g/km). IE4-luokan moottori Direktiivit tiukentuvat EU hyväksyi heinäkuussa 2009 EuP-direktiivin. Sen idea on rajoittaa vähemmän energiatehokkaiden moottoreiden käyttöä Euroopassa. Kolmivaiheisten sähkömoottoreiden, joiden napaluku on 2,4 tai 6 ja teho 0, kw, on täytettävä hyötysuhdeluokka IE2. Vaatimus astuu voimaan alkaen. Kehitys ei kuitenkaan jää tähän, sillä luvassa on myös toinen ja kolmas vaihe, joissa tehorajat laajenevat ja hyötysuhdeluokka tiukkenee IE3-luokkaan. ABB on panostanut korkean hyötysuhteen moottoreiden kehitystyöhön. ABB on ottanut käyttöön hyötysuhdeluokkien mukaiset merkinnät sekä dokumentaatiossa että moottoreiden arvokilvissä. Korkean hyötysuhteen moottori on laadukas ja hyvin tehty moottori. Se käy viileämpänä, mikä tarkoittaa, että laakereiden ja käämityksen elinikä pitenee. Moottori kestää pidempään, on luotettavampi ja sitä tarvitsee huoltaa harvemmin. Moottoreiden kestävä kehitys perustuu laatuun, käyttöikään ja hyötysuhteeseen. Päästösäästöjen kannalta tie on edelleen pitkä. Kun sähkömoottoreita vaihdetaan uusien standardien mukaiseksi, on matalamman hyötysuhteen moottoreista päästy eroon noin vuonna Tosin toivoa on, sillä samalla tiellä ollaan muuallakin kuin Euroopassa. Yhdysvalloissa korkeamman hyötysuhteen moottoreita on vaadittu jo vuodesta Kiinassa hyötysuhderajoite astuu voimaan myös ensi kesänä. Korkea hyötysuhde = moottori muuttaa sähkötehoa mekaaniseksi tehoksi energiatehokkaasti. Moottorin hankintahinta on verrannollinen sen 8 12 viikon sähkönkulutukseen. Moottorin hankintahinnan osuus on vain 1 2 % elinkaarikustannuksista. Lue lisää: ABB:n uudesta IE4-luokan moottorista sivulta 4. ABB power

20 Metso 20 ABB power 1 11