Sähköyhtiön asiakaslehti. Sähkön myyntihinta laskee. maaliskuun alusta s. 12

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sähköyhtiön asiakaslehti. Sähkön myyntihinta laskee. maaliskuun alusta s. 12"

Transkriptio

1 # 109 Sähköyhtiön asiakaslehti Sähkön myyntihinta laskee maaliskuun alusta s. 12

2 # Sähkölämpö pitää pintansa Sähkölämmitys on edelleen uudistaloissa suosituin lämmitysmuoto. Suora sähkölämmitys on vaihtumassa erilaisilla lämpöpumpuilla varustettuihin sähkölämmitystapoihin. Matalaenergiarakentaminen vaatii lämmitykseltä ominaisuuksia, jotka sähkölämmityksessä ovat valmiina. 8 Vertailussa suuret astianpesukoneet Päältäpäin katsottaessa astianpesukoneet näyttävät lähes samanlaisilta. Niistä löytyy kuitenkin merkittäviä eroja, jotka vaikuttavat laitteiden käyttöön sekä veden- ja energiankulutukseen. Näitä asioita selvitettiin TTS tutkimuksen loppuvuodesta 2008 toteuttamassa neljän astianpesukoneen vertailussa. 20 Puhdasta säästöä! Sekä vaatteiden että astioiden pesussa on paljon mahdollisuuksia energiansäästöön pesutuloksesta tinkimättä. Sisältö 4 Ilmasto muuttuu, mikä muu? Ilmastonmuutosta voidaan hillitä. Ilmatieteen laitoksen tutkimuspäällikkö Heikki Nevanlinna korostaa, että lisäksi on kuitenkin mietittävä, miten ilmastonmuutoksen vaikutuksiin voidaan sopeutua. 6 Turve suomalaista energiaa Turve on suomalaista energiaa, josta tuotetaan lämpöä ja sähköä. Tänä keväänä turpeesta on pulaa, kun kaksi perättäistä märkää kesää on vähentänyt turpeen nostomääriä. Turve on myös tavallista märempää, mikä vähentää lämpöarvoa. Energialaitokset etsivät kuumeisesti korvaavaa ja turpeen sekaan lisättävää poltettavaa voimalaitoksiin. 18 Valkeakosken Energia Oy:n jakelualueella sähkölaskutus uudelle aikakaudelle mittareiden kaukoluennan myötä Energiateollisuuden tavoitteena on, että vähintään 80 prosenttia jokaisen jakeluverkon haltijan käyttöpaikoista olisi tuntimittauksen piirissä. Jakeluverkoissa siirretystä energiasta tämä vastaa 95 prosenttia. Muut aiheet Nettivinkki Sivustolle on koottu kattava tietopaketti energia-alan ammateista ja koulutusmahdollisuuksista. Energia-ala on laaja ja se työllistää nyt ja tulevaisuudessa tuhansia suomalaisia monissa mielenkiintoisissa ammateissa. Sivusto sisältää tietoa, jota myös opinto-ohjaajat voivat hyödyntää omassa työssään. 3 Pääkirjoitus 11 Pikkuelektroniikan sähkönkulutus kuriin 12 Toistaiseksi voimassaolevat myyntihinnat laskevat alkaen 13 Elämää hehkulamppujen jälkeen 14 Turvallista sähköä 15 Valkeakosken Energia Oy:n asiakaspalvelututkimuksen tulokset Ristikko 23 Sähkövisa

3 Pääkirjoitus SÄHKÖN HINTA LASKEE 70. vuosikerta ISSN Toimitus: Adato Energia Oy Fredrikinkatu B Helsinki p. (09) f. (09) Postiosoite: PL HELSINKI Toimituspäällikkö: Ari J. Vesa p. (09) Toimituksen sihteeri: Riitta Lahti p. (09) Pohjoismaiden vesivarastot ja vesivoiman tuotanto ovat tällä hetkellä jopa keskimääräistä alemmalla tasolla, eikä talvikaan ole erityisen lauha (jos ei erityisen kylmäkään). Onko jotain kummaa sitten tapahtunut kun sähkön hinta laskee? On tapahtunut. Tapahtuu hyvin kummia. Maailmalla myrskyää. Viime syksynä alkanut finanssikriisi ja sitä seurannut laskusuhdanne ovat johtaneet raaka-aineiden hintojen romahtamiseen kysynnän vähentyessä. Polttoaineiden ja päästöoikeuksien hinnat ovat pudonneet viime kesän huippulukemista takaisin inhimillisemmälle tasolle. Halpoja en sanoisi öljyn tai hiilen olevan vieläkään, enkä varsinkaan maakaasun, jonka hinta seuraa öljyn ja hiilen hintakehitystä pitkällä viiveellä, mutta ne alkavat kuitenkin lähestyä säädyllisempää tasoa kuin mihin viime vuonna saimme tottua. Polttoaineiden hintojen laskun lisäksi teollisuustuotanto on hiipunut ja teollisuutemme tarvitsee entistä vähemmän sähköä kunnes talouden rattaat alkavat jälleen pyöriä ja kysyntä palaa kasvu-uralle. Kysynnän väheneminen on tukenut sähkön tukkuhintojen pudotusta. Valkeakosken Energia Oy haluaa pitää asiakkaistaan huolta ja antaa tämän sähkön tukkuhinnan putoamisen asiakkaidensa hyödyksi. Siksi laskemme toistaiseksi voimassaolevia sähkön myyntihintojamme alkaen. Haluamme näin myös osoittaa olevamme vanhojen asiakkaidemme luottamuksen arvoisia ja samalla toivottaa uudet asiakkaamme (teitä on jo aika joukko) tervetulleiksi! Timo Honkanen Toimitusjohtaja: Juhani Kalevi Ulkoasu: Mainostoimisto MBE Kansikuva: Comma Julkaisija: Energiateollisuus ry Päätoimittaja: Pekka Tiusanen Osoitteenmuutokset: paikallinen sähköyhtiö Painopaikka: Hansaprint Oy 2009

4 Ilmastonmuutos Teksti: Matti Välimäki Kuvat: Antero Aaltonen Ilmasto muuttuu, mikä muu? Ilmastonmuutosta voidaan hillitä. Ilmatieteen laitoksen tutkimuspäällikkö Heikki Nevanlinna korostaa, että lisäksi on kuitenkin mietittävä, miten ilmastonmuutoksen vaikutuksiin voidaan sopeutua. Ilmasto muuttuu. Paluuta nollatilanteeseen ei ole, mutta muutosta voidaan hillitä ja hidastaa. Tällöin jää myös enemmän aikaa sopeutumistoimiin. Ilmatieteen laitoksen tutkimuspäällikkö Heikki Nevanlinnan mukaan EU:n puitteissa pyritään siihen, että globaalilämpötilan nousu saataisiin pysähtymään 2 C tasolle eli nykyisestä noususta siihen on suunnilleen 1,5 astetta. Ajatuksena on, että tällöin vältyttäisiin pahimmilta ilmastonmuutoksen seurauksilta. Globaalilämpötilan nousun oletetaan olevan 1-6,5 C vuosisadan lop- puun mennessä. Suurin epävarmuus tässä haarukassa tulee siitä, miten ihmiskunta tulevat energiatarpeensa hoitaa. Ilmaston oma sisäinen vaihtelu on myös osatekijä, mutta olennaisesti pienempi, mikäli ilmakehän fysikaalinen tila kehittyy kuten ennenkin. Mallintaminen tuottaa myös omat virherajansa ennusteisiin, jotka ovat sitä suurempia, mitä kauemmas tulevaisuuteen ne tähtäävät. Trendi on kuitenkin selvillä: ylöspäin mennään. Nevanlinnan mukaan viimeksi kuluneet kolme vuotta ovat tarjonneet suomalaisille esimakua siitä, mitä seuraa-

5 vat vuosikymmenet tuovat tullessaan: syksyt pitenevät, talvet myöhäistyvät ja niistä tulee lauhempia ja sateisuus kasvaa varsinkin Etelä-Suomessa. Kevät aikaistuu. Kesälämpötiloissa ei ole vielä suurta muutosta. Muualla tiedossa on toisenlaisia muutoksia. Eräillä maapallon alueilla lähinnä meitä Välimeren maissa ongelmia aiheutuu erityisesti kuivuuden lisääntymisestä. Lisäksi merenpinnan nousu aiheuttaa haittaa alueilla, joissa on runsaasti asutusta alavilla rannikkoseuduilla. Tiet, viemärit ja voimalinjat kovilla Arvioiden mukaan vuoteen 2100 mennessä valtamerten vedenpinnan taso voi nousta jopa yli 60 cm. Nevanlinnan mukaan Suomessa merenpinnan nousua hidastaa merkittävästi menneen jääkauden jälkeinen maannousu, joka ainakin Suomenlahden alueella kääntyy nousuksi ehkä vasta lähempänä vuosisadan puoliväliä tai loppua. Mutta tämäkin täytyy pitkän tähtäyksen suunnittelussa ottaa huomioon. Tavalliselle rantatonttilaiselle Suomen merialueiden nousun vaikutukset eivät ole lähivuosikymmenien ongelma. Keskilämpötila nousee, mutta esimerkiksi lämmitysratkaisuissa pitää jatkossakin varautua luontaisen vaihtelun mukanaan tuomiin paukkupakkasiin. Toisaalta sateisuuden ja yleisen kosteuden lisääntyminen vaikuttanee rakennussuunnitteluun, erityisesti rakennusten lämpö- ja kosteuseristeisiin. Tiestö tulee kärsimään pidentyneestä sadekaudesta: kantavuus huononee ja tiemateriaalien eroosio nopeutuu. Kaupunkioloissa rankkasateet voivat aiheuttaa ongelmallisia tulvatilanteita. Myös esimerkiksi yleinen pohjaveden nousu voi tuoda ongelmia vesihuollolle. Yleistyvät sään ääri-ilmiöt tulevat lisäämään myös sähkönjakelujärjestelmän vaurioita: Esimerkiksi voimajohdot ovat kovilla, kun lämpötilat syksyllä sahaavat nollan molemmin puolin ja sitten tulee kunnon lumimyrsky. Myös tuulisuuden mahdollinen kasvu voi aiheuttaa lisäongelmia varsinkin rannikkoseuduilla. kuitenkin mukanaan uusia rikkakasveja ja tuhohyönteisiä. Kasvillisuus ei myös juurikaan hyödy syksyn pidentymisestä. Valoa on vain niukasti yhteyttämiseen, mutta kun lämpötila pysyy nollan yläpuolella, niin talvikauden lepoakaan ei saada. Lumipeiteaika lyhenee, mikä tuo murheita ainakin Etelä-Suomen talvimatkailuyrittäjille sekä hiihtoharrastajille. Oma varsin traaginen lukunsa ovat ne lumesta ja jäästä riippuvaiset eläimet, jotka joutuvat etsimään suotuisampia elinoloja entistä pohjoisemmasta. Meriliikenteelle jäiden väheneminen talvella on positiivinen asia: Toisaalta pohjoisella napamerellä meriliikenne tulee kasvamaan merijään vähentyessä. Tässä voi olla oiva sauma suomalaiselle laivanrakennustaidolle vaikeissa jääolosuhteissa. Meillähän on tällä alalla laivanrakennustietoa vuosikymmenien ajoilta, jolloin jäätalvet olivat sellaisia, mihin suuntaan ilmasto on kehittymässä napaseudun merialueilla. Torjuntatyö vaatii pitkäjänteisyyttä Heikki Nevanlinnan mukaan päästörajoitukset hidastavat muutosta ja antavat lisäaikaa sopeutumistoimille ja vaikutukset kasaantuvat hitaammin. Ei pidä unohtaa yksittäisen ihmisen mahdollisuuksia vaikuttaa myös aivan konkreettisiin seikkoihin esimerkiksi energiansäästössä. Nevanlinnan mielestä poliittisilla päättäjillä on yhdestoista hetki ryhtyä tositoimiin. Hän harmittelee, että lyhyen ajan talouskriisit ja esimerkiksi maiden pyrkimykset energiaomavaraisuuteen saattavat vaarantaa hyvät ilmastonmuutossuunnitelmat. Ilmastokysymyksissä tavoitteet pitäisi osata asettaa oikein vuosikymmenien päähän, Heikki Nevanlinna korostaa. Katso myös Ilmatieteen laitoksen uudet ilmastonmuutossivut: / ilmastonmuutos/ Lumi Etelä-Suomen katoava luonnonvara Ilmastonmuutoksen myötä kasvukausi pitenee. Tämä voi tuoda etuja maa- ja metsätaloudelle; toisaalta muutos tuo

6 Energiantuotanto Teksti: Ari J. Vesa Kuva: Vapo Oy Turve suoma Turve on suomalaista energiaa, josta tuotetaan lämpöä ja sähköä. Tänä keväänä turpeesta on pulaa, kun kaksi perättäistä märkää kesää on vähentänyt turpeen nostomääriä. Turve on myös tavallista märempää, mikä vähentää lämpöarvoa. Energialaitokset etsivät kuumeisesti korvaavaa ja turpeen sekaan lisättävää poltettavaa voimalaitoksiin. Keskustelua käydään myös turpeen varmuusvarastointitarpeesta. Turve on kotimainen voimavara, jolla korvataan öljyä ja kivihiiltä. Turve on kauneutta, kun kylpylät ja kauneushoitolat tarjoavat turvehoitoja. Turvetta käytetään myös viherrakentamiseen, öljypäästöjen torjuntaan ja tekstiileihin. Turve tarjoaa vaihtoehtoja. Monipuolisesta käytöstä huolimatta turvetta riittää Suomessa, kunhan sitä saadaan nostettua riittävästi. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen mukaan tarvitaan energia- ja ympäristöturpeiden tuotantoon ensi vuosikymmenelle hehtaaria lisää tuotantoalaa. Tämä on kuitenkin vain 0,7 prosenttia maamme suoalasta, jota on peräti kolmasosa maapinta-alasta. Turvetuotannossa on hehtaaria, mutta hehtaaria siitä poistuu ensi vuosikymmenellä. Suota meillä siis riittää sekä energian tuotantoon että virkistyskäyttöön. Uusiutuuko turve Turpeenkäytön suurin erimielisyys näyttää olevan, onko turve uusiutuvaa vai uusiutumatonta energiaa, vai onko se jostain siltä väliltä? Omassa ilmastostrategiassamme se on luokiteltu hitaasti uusiutuvaksi biomassaksi. Tavoitteena on saada myös EU:lta samanlainen turveluokitus. Turve on EU:ssa nyt samassa luokassa fossiilisten polttoaineiden kanssa. Keskustelua käydään myös siitä, pitäisikö turvetta lainkaan hyödyntää energiantuotannossa. On totta, että turvetuotanto aiheuttaa haittoja. Suurimpia ovat visuaaliset haitat. Tuotannossa olevalta turvesuolta puuttuvat niin hillat, karpalot ja luonnontilaisilla soilla pesivät linnut. Ympäristömääräykset ovat kuitenkin tiukat ja niitä myös valvotaan. Turvetuotannon haitat pystytään hallitsemaan nykyisellä teknologialla ja osaamisella. Pitää muistaa, että tuotannossa on vain alle yksi prosenttia suopinta-alasta. Turvetuottajat panostavat jopa vapaaehtoisesti turvetuotannossa olleiden suomaiden jälkihoitoon määräyksiä enemmän. On jo esimerkkejä, joissa joutsenet ja muut linnut ovat palanneet tuotannosta poistuneille soille, samalla kun suot jatkavat luontaista uusiutumistaan. Turvetta voidaan kasvattaa samalle paikalle mistä sitä on otettukin. Entinen turvetuotantosuo voidaan myös metsittää ja muuttaa esimerkiksi ruokohelpin viljelyalaksi, josta hetken päästä saadaan uusiutuvaa voimalaitosten polttoainetta. Turpeen käyttö nostaa maamme energiaomavaraisuutta. Se vähentää riippuvuutta tuontienergiasta ja on tasapainottanut monen kodin lämpölaskua. Lisäksi se työllistää suomalaisia omassa kotimaassaan, etenkin haja-asutusalueilla. Hyvä vaihtoehto Turve on hyvä vaihtoehto energiamuotojen joukossa. Joskus tulevaisuudessa toivottavasti turvekin saadaan korvattua fossiilisten polttoaineiden tapaan uusilla vaihtoehdoilla. Nyt se on vahva kotimainen vaihtoehto hintaepävakaille tuontienergioille. Turvesoissa oleva energiamäärä päihittää Pohjanmeren syvyyksissä olevan öljyn. Turvetta käytetään nykyisin noin

7 laista energiaa Haluttuun noin 40 % kosteuteen kuivunut turve karhetaan traktorin työntämällä viitotinkarheejalla keskelle sarkaa. 25 terawattitunnin verran vuodessa. VTT:n ja konsulttiyhtiö Pöyryn arvioiden mukaan määrä saattaa nousta 32 terawattituntiin vuoteen 2020 mennessä. Jos turpeesta ryhdytään valmistamaan biodieseliä, saattaa määrä nousta enemmänkin. Kotimaisella kysyntää Fossiilisten polttoaineiden hintojen rajut muutokset nostavat kotimaisten, hintavakaiden polttoaineiden kiinnostavuutta. Turpeen kilpailuasema paranee hiilen hinnan kallistuessa, vaikka turpeen päästökerroin on ilmastovaikutukseen nähden liian suuri. Myös toimitusvarmuus korostuu ja siitä on pidettävä kiinni. Turpeelle tarvitaan myös varmuusvarastoja, jottei tämän kevään kaltaista tilannetta pääse jatkossa syntymään, sanoo Matti Nuutila Energiateollisuus ry:stä. Uusiutuvien energioiden käyttötavoitteet eivät uhkaa turvetta. Se on tulevaisuudessakin tärkeä puun kumppani. Turpeen tulevaisuuden kannalta tarvitaan kansallisia päätöksiä, jotta turpeen hintakehitys muun muuassa saadaan vakaaksi. Tänä keväänä tilanne turvevoimaloissa on erittäin vakava. Turve on tavallista märempää eikä sitä ole kahden sateisen kesän jälkeen riittävästi saatavilla. Kehnolaatuisen, märän turpeen kulutus on pahimmillaan 30 prosenttia normaaliturpeen kulutusta suurempi. Huono laatu pudottaa hyötysuhdetta voimalaitoksen kattilassa ja rajoittaa tärkeää lämpö- ja sähkötehon saantia. Turvepulasta kustannuspaineita Energiayhtiöt ovat joutuneet etsimään korvaavia ratkaisuja polttoainehuoltoon ja tämä tuo kymmenien prosenttien kustannusnousuja lämmön- ja sähköntuottajille. Tällainen epävarmuus murentaa myös turpeen aiempia vahvuuksia, toimitusvarmuutta ja hintavakautta. Se vaikuttaa luonnollisesti myös investointeihin. Siksi onkin tärkeää että turpeen varmuusvarastointiin saadaan toimiva ratkaisu sadekesien varalle. Myös puun saaminen turvetta korvaavaksi polttoaineeksi takkuaa ainakin paikallisesti. Teollisuuden al- haisen käyntiasteen vuoksi ei esimerkiksi saada normaalia määrää sahojen sivutuotteita. Puuperäisillä polttoaineilla ei myöskään saada yleensä samoja lämpötehoja kuin turpeella. Kaikissa laitoksissa ei puun käyttöä voida myöskään paljoa lisätä. Pienissä laitoksissa puunkäytön lisääminen on helpompaa. Taajamien ja kaupunkien lämmöntuotannon turvaaminen on tärkeää, siksi turpeen ohella on alettu polttaa muun muassa hiiltä tai ulkomailta tuotuja puuperäisiä polttoaineita. Tekniikasta riippuen eivät nämäkään vaihtoehdot sovi kaikkiin voimaloihin. Yhtenä vaihtoehtona lämmöntuotantoon on myös raskaspolttoöljy. Senkin saatavuudessa on rajoitteita ja etenkin suuren kysyntäpiikin aikana myös kuljetusvälineistä tulisi pulaa, muistuttaa Nuutila. Lämmöntuotanto tullaan kuitenkin turvaamaan ja yhteistyötä tehdään koko energiasektorin sisällä. Toivottavasti jatkossa turvesoiden lupamenettely saadaan joustavaksi ja Suomelle kansallinen suo-ohjelma, jolla varmistetaan turpeen käyttö ja tuotanto.

8 Vertailu Teksti: Ari J. Vesa Vertailu: TTS tutkimus Kuvat: Ari J. Vesa ja Sakari Alasuutari Vertailussa suuret astianpesukoneet Vertaa ennen kuin valitset Päältäpäin katsottaessa astianpesukoneet näyttävät lähes samanlaisilta. Niistä löytyy kuitenkin merkittäviä eroja, jotka vaikuttavat laitteiden käyttöön sekä veden- ja energiankulutukseen. Näitä asioita selvitettiin TTS tutkimuksen loppuvuodesta 2008 toteuttamassa neljän astianpesukoneen vertailussa. Neljän suuren astianpesukoneen vertailussa vertailtiin erityisesti korien soveltuvuutta erilaisiin käyttötarpeisiin ja -tilanteisiin. Lisäksi testissä paneuduttiin koneiden ohjelmavalikoimiin ja ohjelmien muunneltavuuteen ja sen onnistumiseen käyttöohjeiden avulla. Myös astianpesukoneiden käyttöturvallisuus arvioitiin. Astianpesukoneet voidaan liittää joko kylmään tai kuumaan, maksimissaan 60 asteiseen veteen. Energiamerkintää varten kokeet tehdään kylmävesiliitäntään liitetyillä koneilla, jossa veden lämpötila on +15 astetta. Suomessa kylmä vesi on yleensä viileämpää ja tämä saattaa hieman nostaa koneiden kulutusta, koska veden lämmittämiseen tarvitaan enemmän energiaa. Lämminvesiliitäntä säästää koneen kuluttamaa sähköä yli 40 prosenttia ja lyhentää pesuaikaa minuuttia Ohjelmien kestoissa eroja Energiamerkinnässä käytetty ohjelma on hyvä lähtökohta koneiden vertailemiseen. Tyypillistä näille ohjelmille on matala pesulämpötila, jolla energiankulutus saadaan alhaisemmaksi. Tämä taas edellyttää pitkää pesuaikaa puhtauden varmistamiseksi. Tutkituissa koneissa energiamerkkiohjelman sähverrattuna kylmään tulovesiliitäntään kytkettyyn laitteeseen. Kannattaa kuitenkin aina tarkastaa valmistajan ohjeet liitännästä. Joissain koneissa esimerkiksi kuivausohjelma saattaa perustua kylmävesiliitäntään. Myös pesuainevalmistajat suosittelevat usein kylmävesiliitäntää, jotta pesuaineiden entsyymeillä on paremmin aikaa vaikuttaa. Ohjelmien muunneltavuus Vertailun koneista Cylindan höyrynpoisto tapahtuu puhaltimella ja lämpö poistuu luukun alareunan ritilän kautta ulos. Whirlpoolissa, Boschissa ja Mielessä on kosteuden tiivistävä järjestelmä, joka poistaa höyryn vetenä viemäriin. Pesuohjelmien nimikkeistö on kirjavaa ja tämä vaikeuttaa kuluttajan omaa vertailua ostopäätöstä tehtäessä. Käytännössä koneessa tarvitaan tehokkaasti ja kohtuuajassa puhdistavia ohjelmia ja mahdollisuus eri pesulämpötiloihin. Nopeaan ja kevyeen pesuun sekä toisaalta tiukan, kuivuneen lian poistoon tarvitaan omat ohjelmat. Kaikissa vertailun koneissa oli myös automaattiohjelma, jossa kone määrittää pesuohjelman rakenteen ja pesulämpötilan astioiden likaisuuden ja määrän mukaan. Automaattiohjelma on käyttäjälle helppo valinta, mutta tämän ohjelman kestoaika saattaa olla pitkä. Osassa koneita ohjelman kestoa voidaan hieman lyhentää pikatoiminnon valinnalla.

9 Bosch SMV59T00EU/02 Cylinda DM 55 Miele G 2222 SCU Whirlpool ADP 7979/8 WH Arvosana 4,2 4 4,5 3,5 YLÄKORIN KÄYTETTÄVYYS Yläkorin korkeus + säädettävissä kahteen asentoon + säätö helppoa + parantaa yläkorin kuppitelineen käyttöä myös mukeille + parantaa isojen lautasten sijoittamista alakoriin Kuppiteline +/- mahtuu kuppeja ja mukeja ainoastaan kori säädettynä ala-asentoon - kuppitelineen päädyssä ei ole kuppeja tukevaa reunaa Korkeiden kantalasien asettelu - hankalaa yläkoriin johtuen sen rakenteesta, mutta +/- helppoa alakoriin, mutta käyttöohje ei opasta niitä sijoittamaan alakoriin Vatien ja kulhojen sijoittaminen + on mahdollista, koska lautastuet ovat alaskäännettävät RUOKAILUVÄLINEKORIN KÄYTETTÄVYYS Ruokailuvälinekori + on kolmantena tasona + ruokailuvälineet saadaan aseteltua toisistaan erilleen + edistää välineiden puhdistumista +/- taso saattaa rajoittaa kuppitelineelle laitettavien kuppien korkeutta ALAKORIN KÄYTETTÄVYYS Erimuotoisten ja -kokoisten astioiden sijoittaminen + helppoa, koska kaikki lautastuet ovat alaskäännettäviä ja käyttökorkeus säädettävissä yläkorin korkeussäädöillä + voidaan sijoittaa myös pienikokoisia astioita +/- kuppiteline kapeille kupeille + kahva helpottaa korin liikuttelua +/- alakorissa tuet kantalaseille, mutta lasien sijoittamista ei opasteta ohjeessa Yläkorin korkeus - / + ei voi säätää, mutta korien välinen etäisyys ja muotoilu korvaa säädettävyyttä, tuo tukevuutta - kuppitelineelle ei mahdu mukeja Kuppiteline + mahtuu hyvin kuppeja - mukeja ei mahdu. Ne on sijoitettava yläkorin pohjalle. + telineessä tukeva päätyreuna Korkeiden kantalasien asettelu + onnistuu melko hyvin - veitsiteline saattaa estää jonkin verran niiden mahtumista Vatien ja kulhojen sijoittaminen +/- vaatii jonkin verran asettelua, koska lautastuet eivät ole alaskäännettävät Ruokailuvälinekorin paikka on alakorissa +/- sen paikkaa voidaan muunnella + lokeroita erikokoisille välineille + korissa kahva + teline veitsille ja pitkille välineille yläkorissa ja sen yläpuolella Erimuotoisten ja -kokoisten astioiden sijoittaminen + helppoa, koska osa lautastuista alaskäännettäviä ja ruokailuvälinekorin paikka muunneltavissa + voidaan sijoittaa myös pienikokoisia astioita + kahva helpottaa korin liikuttelua Yläkorin korkeus Yläkorin korkeus + säätö helppoa, säädettävissä kolmeen korkeuteen, + säädettävissä kahteen asentoon voidaan säätää vinoasentoon, jolloin 9 säätömahdollisuutta + parantaa yläkorin kuppitelineen käyttöä myös + säätö helppoa + vinoon säädettynä myös mukit mahtuvat kuppitelineelle + mahdollistaa korkeiden kantalasien sijoittamisen mukeille + korkeiden kantalasien sijoittaminen mahdollista + parantaa isojen lautasten sijoittamista alakoriin + parantaa isojen lautasten sijoittamista alakoriin Kuppiteline + mahtuu hyvin kuppeja +/- mukeja mahtuu kuppitelineelle kori vinoon säädettynä. + telineessä tukeva päätyreuna Korkeiden kantalasien asettelu + onnistuu hyvin korirakenteesta johtuen, +/- voidaan sijoittaa myös alakoriin, mutta käyttöohje ei opasta sijoittamaan alakoriin Vatien ja kulhojen sijoittaminen +/- vaatii jonkin verran asettelua, koska lautastuet eivät ole alaskäännettävät Ruokailuvälinekori + on kolmantena tasona + ruokailuvälineet saadaan aseteltua toisistaan erilleen + edistää välineiden puhdistumista +/- taso saattaa rajoittaa kuppitelineelle laitettavien kuppien korkeutta Erimuotoisten ja -kokoisten astioiden sijoittaminen + helppoa, koska osa lautastuista alaskäännettäviä tai irrotettavissa ja käyttökorkeus säädettävissä yläkorin korkeussäädöillä + voidaan sijoittaa myös pienikokoisia astioita + kahva helpottaa korin liikuttelua +/ - alakorissa tuki kantalaseille, mutta lasien sijoittamista ei opasteta ohjeessa JÄTESIIVILÄ JA SUIHKUVARSIEN PUHDISTAMINEN + helppoa + helppoa + helppoa + helppoa OHJELMIEN VALINTA + helppoa, ohjaustaulusta näkee pääosin ohjelmien nimet ja lämpötilat +/- käyttöohje hieman epäselvä + selkeä ja helppoa, ohjaustaulusta näkee ohjelmien nimet ja lisätoimintojen selitykset + käyttöohje melko selkeä + selkeää ja helppoa, ohjaustaulusta näkee ohjelmien nimet ja lämpötilat + selkeä käyttöohje Kuppiteline + mahtuu hyvin kuppeja molemmissa korin säätöasennoissa +/- mukien sijoittaminen vaatii asettelua kuppitelineille, jonne ne mahtuvat ainoastaan kori säädettynä ala-asentoon + säädettävät tukirakenteet estävät kuppien liukumisen telineen päädystä Korkeiden kantalasien asettelu +/- mahtuu useita, mutta vaatii asettelua korirakenteesta johtuen Vatien ja kulhojen sijoittaminen + melko helppoa, koska kuppitelineet säädettävissä eri asentoihin Ruokailuvälinekorin paikka on alakorissa - sen paikka on kiinteä + lokeroita erikokoisille välineille - korkeita välineitä joudutaan asettelemaan suihkuvarren pyörimisen varmistamiseksi + korissa kahva + lisäksi pieni ruokailuvälinekori Erimuotoisten ja -kokoisten astioiden sijoittaminen +/- joutuu asettelemaan isoja astioita, vaikka lautastuet alaskäännettäviä - ruokailuvälinekorin paikka kiinteä - ei voidaan sijoittaa pienikokoisia astioita, koska pohjarakenteessa osittain isoja aukkoja + /- ohjelman valinta vaatii tutustumista käyttöohjeeseen, koska ohjelmat merkitty symbolein +/- käyttöohje hieman epäselvä

10 Vertailu Astianpesukoneiden kahden erityyppisen ohjelman kulutusluvut ja pesuaika kylmävesiliitännällä Bosch SMV59T00EU/02 Cylinda DM 55 Miele G 2222 SCU Whirlpool ADP 7979/8 WH Vertailuohjelma Ohjelman nimi Pika 45 Pikapesu Pika 40 C Pika 40 C Pesuaika, min Sähkönkulutus, kwh 0,78 0,16 0,79 0,61 Veden kulutus, l 10 9, ,1 Pesulämpötila, C Huuhtelulämpötila, C Ohjelman nimi Eko 50 + VarioSpeed Normaalipesu + lämpötila-, kuivaus- ja pika (E)- valinta Kevyt 50 C + Turbo-lisävalinta Antibakteerinen -pesuohjelma Pesuaika, min Sähkönkulutus, kwh 1,44 1,2 1,66 1,43 Veden kulutus, l 12, ,2 15,2 Pesulämpötila, C Huuhtelulämpötila, C Astianpesukoneiden energiamerkkiohjelman tiedot valmistajan ilmoitusten mukaan kylmävesiliitännällä Energiamerkkiohjelma Bosch SMV59T00EU/02 Cylinda DM 55 Miele G 2222 SCU Whirlpool ADP 7979/8 WH Ohjelman nimi Eko 50 Normaalipesu Energiansäätö Bio 50 C Energiankulutusluokka A A A A Energiankulutus kwh/ohjelma 0,98 1,04 1,08 1,05 Pesutulos A A A A Kuivaustulos A A A A Täyttömäärä (standardiastiasto) Vedenkulutus l/ohjelma 10 9, Ääni db(a) re 1 pw ( Pesuaika, min ) standardin EN mukaan Käyttökokeissa korien käytettävyyttä kokeiltiin erilaisilla ruokailu-, tarjoilu- ja ruoanvalmistusastioilla. könkulutus oli 0,98 1,08 kwh, vedenkulutus 9,9 13 litraa ja pesuaika minuuttia eli runsaasta kahdesta tunnista yli kolmeen tuntiin. Verrattaessa ohjelmavalikoimaa ja niiden muunnettavuutta olivat pisimmät pesuohjelmat Cylinda DM 55:ssä ja Whirlpool ADP 7979/8 WH:ssa. Niissä päivittäiskäyttöön sopiva, korkean pesulämpötilan ohjelma kesti noin kaksi tuntia. Vastaavasti ohjelmien muuntelumahdollisuutta hyödyntäen Bosch SMV59T00EU/02:ssa ja Miele G 2222 SCU:ssa selvittiin 1h 10 min 1 h 20 min käyttöajalla. Käyttöominaisuudet Talouksien astiastot saattavat poiketa toisistaan suuresti. Siksi korien käsiteltävyydellä on erittäin suuri merkitys ja siksi koreja pitää tarkastella aina talouden omien astioiden perusteella. Suurimmillaan erot näkyivät yläkorien korkeudensäätömahdollisuuksissa. Korkeudensäätö vaikuttaa esimerkiksi kuppien ja mukien mahtumiseen kuppitelineille sekä isojen lautasten mahtumiseen alakoriin. Myös kantalasien, kuten viinilasien sijoittamismahdollisuuksissa oli selviä eroja. Vatien, kulhojen, erimuotoisten ja -kokoisten astioiden sijoittamista ylä- ja alakoriin edistää se, että vähintään osa Astianpesukoneen kokonaistulokset lautastuista on alas käännettäviä ja kodin pohjarakenteen aukot sallivat myös pienten astioiden sijoittamisen. Boschissa ja Mielessä ruokailuvälinekori muodosti koneen yläosaan kolmannen tason, johon ruokailuvälineet saadaan asetettua toisistaan erilleen ja helposti poisotettaviksi. Jätesiivilöiden puhdistaminen oli kaikissa helppoa ja se kannattaa muistaa tehdä säännöllisesti. Ohjelmien valinta ja ohjaustaulujen informaatio oli pääasiassa selkeää, mutta käyttöohjeeseen kannattaa silti tutustua huolella. Sitä tarvitaan varsinkin lisätoimintojen osalta. Bosch SMV59T00EU/02 Cylinda DM 55 Miele G 2222 SCU Whirlpool ADP 7979/8 WH Ohjelmavalikoima ja ohjelmien muunneltavuus 4 3,5 3,8 3 Käsiteltävyys (korien ja ohjaustaulun käytettävyys) 4,2 4 4,5 3,5 Käyttöturvallisuus 3, ,5 Keskiarvo 4 3,8 4,1 3,3

11 Energiansäästö Teksti: Pekka Tolonen Kuva: Petri Sallinen Pikkuelektroniikan sähkönkulutus kuriin Viihde-elektroniikan osuus kasvaa vauhdilla kotien energiankulutuksessa. Suurin osa laitteista on pienivirtaisia, mutta ongelma on niiden monilukuisuus ja laturi, joka unohtuu pistorasiaan. Kauko-ohjattava lentävä lepakko. Pikkuvempaimien määrä on kasvanut räjähdysmäisesti viime vuosina, eikä loppua tule. Siitä pitää huolen elektroniikkateollisuuden kiihtyvä kehitysvauhti, joka suoltaa jatkuvasti uusia tuotteita. Jokaisen perheenjäsenen taskusta löytyy kännykkä. Jälkikasvun ja trendiaikuisten varusteita ovat lisäksi mp3- soitin musiikin kuunteluun ja mediasoitin videoita varten. Mobiili pelikonsolikin on kätevä kahvitauon tai työmatkan viihdyttäjä. Digipokkari, taskupc ja matkakiintolevy reissaavat myös usein matkassa mukana. Kotiin hankitaan lisäksi kaikenlaisia hupilaitteita, kuten kelluvia kaiuttimia, usb-ohjuksia tai kauko-ohjattavia lentäviä lepakoita ja taas tulee laturille lisäkuormaa! Kelluvat kaiuttimet. Puroista syntyy joki Pikkuvempaimet ovat onneksi pienivirtaisia, mutta ongelman aiheuttaa se, että laitteita löytyy kodista kaikilta perheenjäseniltä. Joka vempaimella on oma laturinsa, joka jää jatkuvasti päälle töpseliin. Paristolaitteita varten taas hankitaan laturi lisäakkuineen, jolla turvataan laitteen jatkuva käyttövalmius. Jos perheessä on neljä henkilöä, ja jokaisella on 2-5 pikkulaitetta, näistä kertyy tusina, kaksikin muuntajaa aina päällä. Kun sähkönkulutus summataan, niistä syntyy pahimmillaan pakastimen tai taulutelevision veroinen virtasyöppö. Energiatehokkuutta lataukseen Pikkulaitteet ovat käteviä, eikä kuluttajaa voi ohjastaa välttämään hankintoja. Järkeä tarvitaankin siinä, miten laitteiden lataus hallitaan energiatehokkaimmin. Ratkaisu syntyy helposti kotikonstein. Paras käytännön energiatehokkuus saavutetaan keskittämällä kaikki muuntajat yhteiseen jatkopistorasiaan. Jos muuntajia on 20, niin hankitaan yksi neljän pistokkeen jatkorasia. Tähän kytketään neljä viiden pistokkeen jatkorasiaa, johon muuntajat liitetään. Tee ajastettu laturikisko Seuraavaksi kytketään pääjatkorasia virtapihiin digitaaliseen tai analogiseen aikakytkimeen, ja säädetään ajastus todennäköisimpään latausaikaan. Työ-, koulu- ja harrastuksista riippuen muuntajat voidaan nyt kätevästi pitää irti sähköverkosta suurimman osan päivästä. Usein riittää ajastus yöksi Pikkulaitteet lataavat aamuksi käyttökuntoon, ja ne on helppo muistaa kytkeä lataukseen heti hampaiden pesun jälkeen. Näin sitä sähköä säästetään!

12 Teksti: Hannu Rastas Toistaiseksi voimassaolevat myyntihinnat laskevat alkaen Sähkön toistaiseksi voimassaolevat myyntihintamme laskevat alkaen. Sähkön päivittäiset markkinahinnat ovat laskeneet johtuen taloustaantuman aiheuttamasta polttoaineiden hinnanlaskusta sekä sähkön kysynnän laskusta raskaan teollisuuden pienentäessä tuotantoaan. Alhaisempi markkinahintataso tulee näkymään osin myös hankintahinnassamme. Myyntihintamme ovat alennuksen jälkeen jälleen hyvin kilpailukykyiset. Energiamaksuissa hinnanalennus on keskimäärin kahdeksan prosenttia. Asiakaspalvelututkimuksen voittaja Erkki Jokio Loppuvuonna 2008 toteutetun asiakaskyselyn vastaajien kesken arvottiin 150 euron tuotepalkintolahjakortti. Palkinnon voitti Erkki Jokio. Asiakaspalautevoittaja Terttu Kamp Kaikkien vuonna 2008 asiakaslehden asiakaspalautelapun palauttaneiden kesken arvottiin 200 euron tuotepalkinto-lahjakortti. Palkinnon voitti Terttu Kamp.

13 SÄHKÖN ARVONLISÄVEROLLINEN HINNASTO ALKAEN Myynti Siirto Sähkövero* sähköveroluokka 1 Kokonaishinta sähköveroluokka 1 PERUSSÄHKÖ Perusmaksu euroa/kk 1x35 A 2,50 4,60 7,10 3x25 A 2,50 5,70 8,20 3x35 A 2,50 12,20 14,70 3x63 A 2,50 29,30 31,80 3x100 A 20,00 55,20 75,20 3x160 A 25,00 119,90 144,90 3x200 A 30,00 185,10 215,10 Energiamaksu snt/kwh 6,10 3,07 1,08 10,25 Valkeakosken Energia Oy PL 89, Roineenkatu VALKEAKOSKI Puh. (03) Faksi (03) Sähköposti Y-tunnus Tuulisähkön lisähinta +0,50 snt/kwh myyntihintaan. ETUSÄHKÖ Perusmaksu euroa/kk 3x25 A 3,50 5,70 9,20 3x35 A 3,50 12,20 15,70 3x63 A 3,50 29,30 32,80 Energiamaksu snt/kwh 5,95 3,07 1,08 10,10 SÄÄSTÖSÄHKÖ 1,2) Perusmaksu euroa/kk 3x25 A 3,50 13,60 17,10 3x35 A 3,50 24,50 28,00 3x63 A 3,50 48,90 52,40 3x100 A 20,00 97,80 117,80 Energiamaksu snt/kwh Talviarkipäivä 3) 6,85 3,68 1,08 11,61 Muu aika 5,30 1,22 1,08 7,60 KAUSISÄHKÖ Perusmaksu euroa/kk 3x25 A 3,50 13,60 17,10 3x35 A 5,00 24,50 29,50 3x63 A 7,00 48,90 55,90 3x100 A 20,00 97,80 117,80 3x160 A 30,00 149,50 179,50 Energiamaksu snt/kwh Talviarkipäivä 3) 6,85 3,68 1,08 11,61 Muu aika 5,40 1,22 1,08 7,70 YÖSÄHKÖ Perusmaksu euroa/kk 3x25 A 3,50 13,60 17,10 3x35 A 3,50 24,50 28,00 3x63 A 3,50 48,90 52,40 3x100 A 20,00 97,80 117,80 Energiamaksu snt/kwh Päivä klo ,60 2,55 1,08 10,23 Yö klo ,90 1,22 1,08 7,20 *) SÄHKÖVERO lisätään siirtohintoihin (sis. sähkön valmisteveron ja huoltovarmuusmaksun) Sähköveroluokka 1: 1,07726 snt/kwh (muut asiakkaat) Sähköveroluokka 2: 0,32086 snt/kwh (teollisuus ja kasvihuoneviljely) Perusmaksu määräytyy mittauksen etusulakkeen mukaan. 1) Säästösähköön ei oteta uusia liittyjiä alkaen. 2) Säästösähkössä voidaan lyhytaikaisesti rajoittaa sähkölämmitystä. Täysin varaavissa sähkölämmityksissä sovelletaan yhtä sulakeporrasta alempaa perusmaksua. Minimi perusmaksu on kuitenkin 3 x 25 A. 3) Talviarkipäivä on , maanantai lauantai, klo ) Tilapäis- ja vuosisähkömaksuluokat eivät ole vapaavalintaisia. TILAPÄISSÄHKÖ 4) Perusmaksu euroa/kk 0,00 0,00 0,00 Energiamaksu snt/kwh 9,40 9,64 1,08 20,12 VUOSISÄHKÖ 4) Perusmaksu euroa/kk 3,50 1,78 5,28 Energiamaksu snt/kwh 6,40 3,36 1,08 10,84 Hinnat sisältävät arvonlisäveron 22 %

14 Turvallisuus Teksti: Matti Välimäki Kuva: Antero Aaltonen Sähköturvallisuuden perussäännöt kannattaa käydä läpi kodin kaikkien asukkaiden kanssa. Turvallista sähköä Mitä sähkölaitteita perheen lapset saavat käyttää? Sähkölaitteet ovat turvallisia, kun ne ovat kunnossa ja niitä käytetään oikein. Helposti sanottu...ja oikeastaan myös aika helposti tehty. Sähkölaitteiden hyvä kunto tarkoittaa esimerkiksi sitä, että katkaisijat, pistorasiat yms. kiinteät sähkövarusteet ja johdot ovat ehjiä ja että ne toimivat moitteettomasti. Ehdoton sääntö on myös se, että varsinaisia sähkötöitä ja kiinteitä asennuksia saavat tehdä ainoastaan laillistetut sähkömiehet. Tälläisiä töitä ovat vaikkapa pistorasian siirtäminen tai kiukaan tai lieden asentaminen. Valaisimen asentaminen kattoon on toki sallittua maallikollekin. Sekin on kuitenkin tyypillisesti työ, johon ei kannata ryhtyä, jos ei ole ehdottoman varma siitä, että tietää, mitä tekee. Parempi vaihtoehto on pyytää apuun henkilö, jolla on asiasta kokemusta. Ei melkein-toimivia sähkölaitteita! Mikäli jokin kodinkone menee rikki tai käyttäytyy epätavallisesti, niin se on poistettava välittömästi käytöstä ja korjattava tai vaihdettava uuteen. Ja sama sääntö pätee edelleen: korjauksia saavat tehdä vain alan ammattilaiset, joilla on siihen lupa. Jo sähkölaitetta ostaessa on syytä olla tarkkana. Varmista jo kaupassa, että laitteen mukana on kunnollinen käyttö- ja huolto-ohje. Tarkista myös, että löytyvätkö laitteesta tarvittavat merkinnät ja valmistajan sekä huoltoliikkeen tiedot. Muista kuitenkin, että pelkkä CEmerkki ei sinänsä takaa, että tuote on turvallinen. Mutta jos CE-merkintä ja muut tiedot puuttuvat, niin on syytä epäillä, ovatko muutkaan asiat kunnossa. Valvontaa ja varolaitteita Käyttöohjeet kannattaa myös ihan oikeasti lukea. Ajattelutapa, jonka mukaan käyttöohjeet ovat heille, jotka eivät muuten osaa, ei sovellu 2000-luvun monimutkaisiin sähkölaitteisiin. Käyttöohjeiden lukeminen ja noudattaminen ohjaa käyttämään laitteita turvallisesti, tarkoituksenmukaisesti ja energiatehokkaasti. Kodin sähkölaitteista esimerkiksi pesukone ja astianpesukone ovat sellaisia, että niitä ei pitäisi jättää päälle ilman valvontaa vaarana on palo- tai vesivahinko. Kotona on tietenkin huolehdittava myös palovaroittimen kunnosta. Uusiin valmistuviin asuntoihin on tänä vuonna tulossa pakolliseksi verkkokäyttöinen palovaroitin, mikä vähentää paristojen vaihdon vaivaa. Entä löytyvätkö kodista alkusammutusvälineet? Muista myös, että ulkona saa käyttää pääsääntöisesti vain ulkokäyttöön tarkoitettuja sähkölaitteita sekä ulkokäyttöön tarkoitettuja maadoitettuja jatkojohtoja, joihin otetaan virta maadoitetusta ulkopistorasiasta. Ulkopistorasiassa samoin kuin esimerkiksi kylpyhuoneen pistorasiassa pitäisi olla vikavirtasuojakytkin. Sulakkeiden suojausta täydentävä vikavirtasuojakytkin suojaa ihmistä, joka koskettaa vahingossa sähkölaitteen tai jatkojohdon vikaantumisesta jännitteiseksi tulleita osia. Uusissa asunnoissa sisällä olevat, muutkin kuin kylpyhuoneessa olevat pistorasiat ovat vikavirtasuojattuja. Lapsilla on mielenkiintoisia ideoita... Sähköturvallisuus on myös asia, jota kannattaa miettiä kodin kaikkien asukkaiden näkökulmasta. Vanhempien olisi esimerkiksi syytä pohtia, mitä sähkölaitteita perheen lapset saavat käyttää ja minkä ikäisinä. Laitteiden oikeaa käyttöä olisi myös harjoiteltava. Kannattaa muistaa, että asiat, jotka ovat itsestäänselviä aikuisille, eivät ole niitä välttämättä lapsille. Mitä esimerkiksi tehdä, jos ja kun leipä juuttuu leivänpaahtimeen? Entä onkohan se halogeenilamppu ihan oikeasti polttavan kuuma? Jossakin vaiheessa tulee yleensä myös ajankohtaiseksi se, että vanhempien on paikallaan ajatella myös omien vanhempiensa sähköturvallisuutta. Kun iäkkään isovanhemman muisti alkaa temppuilla, niin hyvä vaihtoehto keittiöön voisi olla vaikkapa turvaliesi tai liesivahti. Jutun teossa on avustanut STUL - Suomen sähkö- ja teleurakoitsijoiden liitto.

15 Teksti: Timo Honkanen Valkeakosken Energia Oy:n asiakaspalvelututkimuksen tulokset 2008 Valkeakosken Energia Oy toteutti syys-lokakuussa 2008 asiakaskyselyn, jonka tulokset saatiin loppuvuodesta. Näiden palautteiden perusteella pyrimme kehittämään yhtiön toimintaa asiakkaiden toivomaan suuntaan. Onnistuimme Asiakkaat näkivät yhtiön toiminnan toimintavarmana, luotettavana ja asiantuntevana. Niin sähkö- kuin kaukolämpöasiakkaat pitivät myös toimitusvarmuutta erittäin tärkeänä asiana. Tältä osin asiakkaat olivat yhtiön toimintaan erittäin tyytyväisiä. Toimitusvarmuutta pyritään edelleen varmistamaan jatkuvalla sähkö- ja kaukolämpöverkkojen huoltamisella ja kunnossapidolla, sekä tekemällä jakeluverkkoihin uus- ja korvausinvestointeja, jolla varmistetaan häiriötön sähkön ja lämmön saanti. Kaukolämpöasiakkaat kokivat käyttämänsä lämmitysmuodon vaivattomaksi, helpoksi ja ympäristöystävälliseksi. Tottahan näin onkin kun vertaa vaikka öljylämmitykseen. Lämpöä tulee sen verran kuin tarvitsee, ei tarvitse huoltaa poltinta tai uusia kattilaa, eikä tilata ja läträtä öljyn kanssa. Kaukolämpöä ei kuitenkaan pidetty halpana, tosin ei kalliinakaan lämmitysmuotona. Kaukolämmön hinta Valkeakoskella on ollut öljylämmitystä edullisempi, mutta polttoaineiden hintojen nousu on nostanut myös kaukolämmön hintaa. Hintaetu on ollut koko ajan ja on edelleen kaukolämmön eduksi, mutta kaukolämmön reaalihinta on kalliimpi kuin vielä muutama vuosi sitten. Tämä johtuu polttoaineiden ja päästöoikeuksien maailmanmarkkinoiden hintakehityksestä. Parantamisen varaa Sähkön hintakilpailukyvyssä nähtiin parantamisen paikkaa. Valkea- kosken Energia on pyrkinyt pitämään hinnoittelupolitiikkansa tasaisena ja maltillisena, mutta vielä viime syksynä päästökauppa ja kohonneet polttoainekustannukset nostivat sähkön tukkuhintoja entistä korkeammalle tasolle, joka heijastui kuluttajahintoihin. Tämä näkyy myös asiakaskyselyn tuloksissa. Vaikka Valkeakosken Energian hinnat ovat kilpaileviin yhtiöihin verrattuna olleet aina edullisimpien joukossa, on kieltämätön tosiasia, että viime syksynä tutkimusta tehtäessä sähkön reaalihinnat olivat nousussa niin muilla yhtiöllä kuin Valkeakosken Energiallakin. Vuoden vaihduttua ja tukkuhintojen käännyttyä laskuun on Valkeakosken Energia laskenut myös omia myyntihintojaan ( alkaen). Näin pyrimme olemaan jatkossakin hintakilpailukykyisiä. Hintakilpailukykymme on näkynyt myös jatkuvana ja kasvaneena uusasiakasvirtana. Sähkölaskujen ymmärrettävyys kaipaa parantamista. Sähkölasku olisi asiakkaiden mielestä varmasti ymmärrettävämpi, jos siihen merkittäisiin vain käytetty sähkömäärä ja loppusumma. Valitettavasti sähkömarkkinalaki määrittelee sähkölaskuun merkittäväksi koko joukon erilaisia asioita kukin eriteltynä ja yhdessä. Tämän asian kanssa joutuvat sähköyhtiöt painimaan koko maassa. Olemme pyrkineet osaltaan parantamaan sähkölaskun luettavuutta ja ymmärrettävyyttä siirtymällä omalla sähköverkkoalueellamme kaukoluettaviin sähkömittareihin, jolloin pääsemme pois vanhasta arviolaskutuksesta ja voimme laskuttaa aina todellisen käytetyn sähkön mukaisesti. Tämän toivomme hieman helpottavan sähkölaskujen ymmärrettävyyttäkin. Paikallisuus tärkeää Lähes poikkeuksetta asiakkaillemme merkitsee yhtiön paikallisuus. Paljon tai erittäin paljon se merkitsee jopa 75 %:lla asiakkaistamme. Tähän on haluttu panostaa olemalla läsnä asiakkaillemme paikallisesti ja mahdollistamalla asiointi niin käymällä, puhelimella kuin internetissä. Tunnemme verkkoalueemme, tunnemme vanhat asiakkaamme ja uusiin asiakkaisiimme haluamme tutustua. Kokonaisuudessaan asiakaspalvelukysely toi yhtiölle arvokasta tietoa siitä missä on onnistuttu ja missä toivotaan toimintaa kehitettävän. Tätä tietoa toivomme asiakkaidemme meille jatkossakin kertovan, että voimme suunnata toimintaamme toiveidenne mukaiseksi. Kaiken kaikkiaan kyselyn perusteella olemme onnistuneet toiminnassamme hyvin. Siitä kertoo jo sekin, että yli 90 % asiakkaistamme suosittelisi meitä muillekin. Valkeakosken Energia Oy kiittää kyselyyn osallistuneita saamastaan palautteesta ja osoittamastanne luottamuksesta!

16 Lämmitys Teksti: Ari J. Vesa Kuvat: Comma Sähkölämpö pitää pintansa Sähkölämmitys on edelleen uudistaloissa suosituin lämmitysmuoto. Suora sähkölämmitys on vaihtumassa erilaisilla lämpöpumpuilla varustettuihin sähkölämmitystapoihin. Matalaenergiarakentaminen vaatii lämmitykseltä ominaisuuksia, jotka sähkölämmityksessä ovat valmiina. Joulukuussa 2008 rakentajien ja remontoijien keskuudessa toteutettu sähköistystutkimus selvitti rakentajien sähköistystä koskevia valintoja. Tutkimus toteutettiin rakentaja.fi -verkkopalvelussa. Tulokset perustuvat 1023 omakotitalon ja 293 vapaa-ajanasunnon rakentajan vastauksiin. Tutkimuksen teettäjänä oli Ensto Oy. Vastaajat edustivat omakoti- ja vapaaajan asunnon rakentajia tyypillisimmillään. Omakotitalorakentajissa suurin osa vastaajista oli perheellisiä vuotiaita kun vapaa-ajan asunnon rakentajat edustivat puolestaan hieman varttuneempaa väkeä, vuotiaita. Rakentajia löytyy kaikista töissä käyvistä talouksista, tulotasosta riippumatta. Sähkölämmitys edelleen suosituin Suora sähkölämmitys oli vuosina rakentaneiden keskuudessa selvästi yleisin lämmitysmuoto, jonka valitsi 51 prosenttia vastaajista. Omakotitaloissa maalämpöpumput ovat kasvattaneet eniten osuuttaan. 19 prosenttia rakentajista oli valinnut lämmitysmuodoksi maalämmön. Vapaa-ajan asunnoista valtaosa lämpiää sähköllä. Vuosien aikana rakennettaviin kohteisiin suoraa sähkölämmitystä suunnittelee tai on jo valinnut 36 prosenttia vastaajista. Rakentajista 29 prosenttia suunnittelee maalämpöpumpun hankkimista. Tutkimuksen mukaan suora sähkölämmitys onkin

17 sellaisenaan vaihtumassa erilaisilla lämpöpumpuilla varustettuihin sähkölämmitystapoihin. Lisälämmönlähteenä puu on selvästi suosituin kaikissa asuinrakennuksissa. Omakotitalot lämpenevät pääosin vesikiertoisella lattialämmityksellä. Vesikiertoisen lattialämmityksen osuus oli 48 prosenttia ja sähkökaapelilla toimivan lattialämmityksen osuus 27 prosenttia. Vapaa-ajan asunnot lämpiävät vastaavasti sähköpattereilla sekä lattialämmityskaapelilla. Sähkö pysyy Jo 1,5 miljoonaa suomalaista on valinnut sähkön kotinsa lämmitystavaksi. Enston teknologiapäällikkö Matti Rae korostaa myös sähkölämmityksen ympäristö- ja turvallisuusarvoja. Sähkölämmitys on jäätymätön ja ympäristöturvallinen, siinä ei ole ongelmajätettä. Sähköllä on myös valmis infrastruktuuri, se on saatavilla lähes kaikkialla. Sähkö on myös ympäristötrendikäs tuote. Vuoden 2005 lukujen mukaan 66 prosenttia siitä on uusiutuvaa tai käytännössä päästötöntä. Sähkölämmitys on myös kustannustehokas. Se ei vaadi kalliita investointeja eikä siinä ole kuluvia pyöriviä osia. Sähkölämmityksen osuus sähkön kokonaiskulutuksesta on vain noin yhdeksän prosenttia. Matalaenergiarakentaminen tulee lisäksi puolittamaan tilalämmitysenergian tarpeen. Sähkö sopii erinomaisesti matalaenergiataloihin, koska sähkölämmityksen hyötysuhde on hyvä ja se reagoi nopeasti esimerkiksi auringon tuomaan ilmaislämpöön. Sähkölämmityksen lämpömukavuus on hyvä myös matalilla pintalämpötiloilla ja lämpötilan pudotusohjaus mahdollistaa asumisen aikatauluihin sovitetun Suorasähkö Öljy Kaukolämpö Maalämpöpumppu Poistoilmalämpöpumppu Pelletti energiansäästön. Sähköpatterilämmittimet ovat myös 7,9 prosenttia energiatehokkaampia kuin vesikiertoinen lattialämmitys. Kuiviin huonetiloihin sopivat elektronisilla termostaateilla ja lämpötilan pudotusmahdollisuudella varustetut lämmittimet tai jatkuvatoiminen lattialämmitys. Kosteisiin tai kivilattiaisiin tiloihin soveltuu jatkuvatoiminen sähkölämmitys, joka on varustettu lämpötilan pudotuksella varustetuilla termostaateilla tai kellokytkinohjauksella. Energiansäästö helppoa Sähkölämmitystaloissa on helppo toteuttaa energiansäästötoimia. Nykyaikaiset lämmittimet ja hyvät termostaatit takaavat sen, että tiloissa ei kulu ylimääräistä energiaa. Myös oleskelutilojen lattialämmitystä pitää säätää huoneen lämpötilan mukaan. Vanhankin talon ilmanvaihtoa ja energiatehokkuutta voidaan parantaa lämmöntalteenotolla varustetulla ilmastointikojeella. Asuntoon kannattaa asentaa myös kotona pois -kytkin, jolla lämpötiloja saadaan helposti pudotettua poissaolojen ajaksi. Jo 1,5 miljoonaa suomalaista on valinnut sähkön kotinsa lämmitystavaksi! Saneeraamalla saadaan sisäilmasto hallintaan ja samalla energiansäästöä. Lisälämmöneristys kannattaa, samoin ilmastoinnin nykyaikaistaminen. Jälkiasennetulla lämmöntalteenottolaitteistolla saadaan parannettua energiatehokkuuden lisäksi sisäilman laa- Pääenergia Omakotitalo Vapaa-ajan asunto Omakotitalo % Vapaa-ajan asunto % Suorasähkö Maalämpöpumppu Öljy Kaukolämpö Poistoilmalämpöpumppu Pelletti Muu Valinneet Ei vielä valittu Vastanneet tua. Ohjaustekniikan kunnostaminen ja parantaminen tuo toimivat lämpötilanpudotukset, tarkemmat termostaatit, etäohjauksen ja kotiautomaation mahdollisuuden. Kylmä lattia voidaan lisäeristää ja saada ohuilla lattialämmitysmatoilla viihtyisäksi. Nykyaikaisissa sähkölämmittimissä on vakiona tarkka lämpötilanhallinta ja hyvä lämpömukavuus, muistuttaa Rae. Ympäristöasiat huomioidaan Tutkimuksessa mukana olleiden kohteiden sähköistystaso on varsin hyvä. Liiketunnistimet ja valojen himmentimet kuuluvat rakennusten vakiovarusteisiin. Myös kodinohjausjärjestelmät tekevät tuloaan. Omakotirakentajista 13 prosenttia ilmoitti valinneensa kotiinsa jonkun kodinohjausjärjestelmän. 70 prosenttia omakoti-rakentajista ja peräti 75 prosenttia vapaa-ajan asunnon rakentajista ilmoitti valinneensa Enston sähkökalusteet. Rakentajien tärkeimmäksi tiedonlähteeksi on noussut internet. Sähköistystä koskevissa asioissa tietoa hankitaan kuitenkin edelleen myös sähkösuunnittelijalta tai -urakoitsijalta, joka useimmiten löytyy tuttavan suosituksen avulla. Viidenneksessä kohteista sähköurakoitsija myös toteutti sähkösuunnittelun. 10 prosentilla vastaajista sähkösuunnitelmat kuuluivat talopakettitoimitukseen. Ympäristöasioiden merkitys on noussut rakentajien keskuudessa ja ne vaikuttavat valintoihin yhä enemmän. Tutkimuksessa vain noin kuusi prosenttia vastaajista ilmoitti jättävänsä ympäristön huomioimatta valintoja tehdessään. Muu % Omakotitalo Vapaa-ajan asunto Kolme neljästä vapaa-ajan asunnosta lämpenee sähköllä.

18 Teksti: R. Lehtonen Valkeakosken Energia Oy:n jakelualueella sähkölaskutus uudelle mittareiden kaukoluennan myötä Energiateollisuuden tavoitteena on, että vähintään 80 prosenttia jokaisen jakeluverkon haltijan käyttöpaikoista olisi tuntimittauksen piirissä. Jakeluverkoissa siirretystä energiasta tämä vastaa 95 prosenttia. Valkeakosken Energia Oy:n jakelualueella tämä tavoite on jo toteutettu lähes sataprosenttisesti ja siirrytty entisestä sähkön arviolaskutuksesta jälkikäteiseen asiakkaiden käytön mukaiseen mitatun energian laskutukseen. Mittareiden kaukoluenta selkeyttää huomattavasti laskun ymmärrettävyyttä, Hinnanmuutostilanteissa laskutus ja hinnan muutos saadaan kohdistettua muutoshetken mittarilukemiin. Luennan piirissä on nyt yli mittaria, joiden luenta tapahtuu joko muuntopiirin sisällä sähköverkkoa hyödyntäen tai suoraan mittariin asennetun GPRS yhteyden avulla. Mittarit lukee Jyväskylässä oleva palvelun toi- mittaja LANDIS+GYR (entinen Enermet). Luenta tapahtuu mittarista ja kohteesta riippuen joko kerran tunnissa tai kerran viikossa. Kerran tunnissa luetaan ns. tehosähkökohteet eli suurin osa teollisuudesta, kaupat ja muut julkiset kohteet. Kuluttajien mittarit luetaan pääsääntöisesti kerran viikossa vaikka laskutus tapahtuu sopimuksen mukaan kuukauden tai kahdenkuukauden välein. Joissakin kesämökeissä voi laskutusväli olla jopa vuoden. Mittareiden ns. välilukemia hyödynnetään joko muuttojen, myyjän vaihtojen tai muissa mahdollisissa selvittelyissä ja muutoksissa. Omia lasku- ja kulutustietojaan voi seurata sivullamme asiakaspalvelun alla olevasta Kolibri AsiakasOnLine linkin avulla. Oman sähkönkulutuksen seuranta lisää tietoa ja aktivoi entistä enemmän sähkön tehokkaampaan käyttöön ja sitä kautta energian säästöön. Kulutuksen seurannalla voidaan entistä tehokkaammin vaikuttaa oman kiinteistön energian kulutukseen. Kaukoluennan avulla voidaan kehittää tulevaisuudessa uusia palvelutuotteita asiakkaille: uusia mahdollisuuksia ovat sähkökatkojen seuranta ja rekisteröinti, jännitteen laadun seuranta sekä mahdollinen sähkön etäkatkaisu. Kokonaisuudessaan turvallisuus ja sähkön valvonta paranee sekä asiakasyhteyden- 2-AIKAISEN MITTARIN LUKUOHJE Normaalisti mittarin näytössä pyörivät ohjelmoidut tariffit automaattisesti. Pieni kolmio kertoo, kumman tariffin lukemaa näytössä juuri sillä hetkellä näytetään. 1. Tariffin, jota parhaillaan mitataan, lukema on näytössä 20 sekuntia. Pieni kolmio palaa osoittaen tariffin numeron. 2. Tariffin, jota ei mitata, lukema on näytössä viisi (5) sekuntia. Pieni kolmio vilkkuu osoittaen tariffin numeron. Mikäli mittarin näyttöön syttyy oheisen kuvan mukainen hälytysmerkki, voi syynä olla yhden vaiheen katkeaminen.

19 aikakaudelle ottojen, palautteiden ja reklamaatioiden käsittely helpottuu. Mittarin luku suoraan mittarista. Mittarissa olevan painonapin takana on ns. taustarekistereitä (pvm, klo jne.). Nappia ei ole tarkoitettu normaalisti käytettäväksi, mutta varsinaista haittaa ei napin painamisesta ole ja tilanne palautuu painelun jälkeen hetken kuluttua normaaliksi. Myös kaukoluettavasta mittarista saadaan kulutuslukemat aivan kuten entisestä. Ohessa mittarin lukuohje; sama pätee myös yksiaikaiseen mittariin erotuksella, että näytössä on koko ajan mitattava tariffi näkyvissä. Ohjeessa on kerrottu myös hälytysmerkistä kolmio näytössä. Tämän ilmestyttyä näyttöön on yksi vaihe katkennut ja silloin on tarkistettava kiinteistön päävarokkeet. Päivystäjämme palvelee ja neuvoo 24 h vuorokaudessa numerossa Vaikka olemme saaneet mittarit lähes sataprosenttisesti vaihdettua muutaman kiinteistön tai asunto-osakkeen mittari on lukuisista yhteydenottoyrityksistä huolimatta vaihtamatta. Olemme lähettäneet omistajille kirjeitä, joissa pyydämme ottamaan yhteyttä yhtiöömme mittarinvaihdon sopimiseksi. Mikäli kiinteistön omistaja tiedostaa mittarin olevan vieläkin vaihtamatta pyydämme ottamaan yhteyttä tekniseen asiakaspalveluumme numeroon Joka tapauksessa muu- tamat viimeiset vanhat mittarit tullaan vaihtamaan kaukoluettavaksi. pahasti Näin selviät pitkästä sähkökatkosta PAHASTI POIKKI Olemme jo vuosia panostaneet sähkön käyttövarmuuteen ja häiriöttömään toimitukseen asiakkaille minimoimalla katkot mahdollisimman vähiin, mutta jos kuitenkin ja kaikesta huolimatta sähköt katkeavat lähetämme myös Teille oppaan miten selvitä pitkästä sähkökatkosta. IRROITA SIIS OPAS LEH- DESTÄ JA LUETTUASI SEN PISTÄ TALTEEN PAHAN- PÄIVÄN VARALLE. Keväisin terveisin Reijo Lehtonen Valkeakosken Energia Oy Verkkopalvelut Poikki

20 Energiansäästö Teksti: Ari J. Vesa Kuvat: Antero Aaltonen Puhdasta säästöä! Sekä vaatteiden että astioiden pesussa on paljon mahdollisuuksia energiansäästöön pesutuloksesta tinkimättä. Pesulämpötiloista ei kannata tinkiä! Pyykinpesutavat, vaatteet sekä pesuaineet ovat muuttuneet. Myös koneet ovat nykyään aivan muuta kuin vaikkapa vielä pari vuosikymmentä sitten. Työtehoseuran projektipäällikkö Anneli Reisbacka kertoo, että juuri tekniikan puolella tapahtuu tällä hetkellä paljon. Markkinoille on tullut uusia lämpöpumppu-kuivausrumpuja, jotka ovat menestyneet Työtehoseuran vertailuissa erittäin hyvin. Lämpöpumppu-kuivausrummut jäähdyttävät kylmäaineen avulla kuuman ja kostean ilman, kun taas perinteisissä kuivausrummuissa jäähdytys tapahtuu huoneilmalla. Uudella tekniikalla yhden vesikilon haihduttaminen kuluttaa vain noin 0,5 kwh, kun vanhalla tekniikalla kuivaus kuluttaa noin yhden kilowattitunnin. Säästöpotentiaali on huikea, Anneli Reisbacka kertoo. Pyykin sisäkuivaus kuluttaa energiaa Pyykin kuivaus sisätiloissa on rasti, jossa saattaa kulua yllättävän paljon energiaa: Pyykin kuivaaminen naruilla kylpyhuoneessa on erityisen ongelmallista. Kylpyhuoneessa vaatteet aina välillä pakosta kastuvat ja sitten kuivuminen alkaa taas alusta. Kylpyhuoneessa lämmitysenergiaa kuluu matkan varrella jopa 1,4 kwh haihdutettavaa vesilitraa kohden. Mikäli narukuivaus tapahtuu kuivissa sisätiloissa, on lukema noin 0,7 kwh. Energiatehokkainta olisi tietenkin kuivata pyykki ulkona, mutta sehän ei ole aina mahdollista. Reisbacka kertoo, että koneellisesti pyykkinsä kuivaa vasta noin 10 pro-

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

ASKO Astianpesukoneet

ASKO Astianpesukoneet ASKO Astianpesukoneet Täyttömäärä ja joustavuus maailman parhaimpia Tavoitteenamme on, että tuotteemme helpottavat arkea. Olemme sen vuoksi tehneet vuosien ajan kovaa työtä markkinoiden suurimpiin ja joustavimpiin

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

Lämmityskustannus vuodessa

Lämmityskustannus vuodessa Tutkimusvertailu maalämmön ja ilma/vesilämpöpumpun säästöistä Lämmityskustannukset keskiverto omakotitalossa Lämpöässä maalämpöpumppu säästää yli vuodessa verrattuna sähkö tai öljylämmitykseen keskiverto

Lisätiedot

Osta ja käytä oikein kotisi koneita ja laitteita.

Osta ja käytä oikein kotisi koneita ja laitteita. Osta ja käytä oikein kotisi koneita ja laitteita. Kalvosarja on tuotettu Motivan ja Työtehoseuran yhteistyönä, osana Euroopan Komission SAVE-ohjelman tukemaa hanketta. Myös kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

Aurinko-C20 asennus ja käyttöohje

Aurinko-C20 asennus ja käyttöohje Aurinko-C20 laitetelineen asennus ja käyttö Laitetelineen osat ja laitteet:. Kääntyvillä pyörillä varustettu laiteteline. Laitteet on kiinnitetty ja johdotettu telineeseen (toimitetaan akut irrallaan).

Lisätiedot

MITTAROINTI ETENEE -laskutus muuttuu KESKIAUKEAMALLA LEIKIN LOMASSA KANTA-ASIAKAS- JÄRJESTELMÄN ENERGIAPOLLARI NEUVOO NYT NETISSÄ

MITTAROINTI ETENEE -laskutus muuttuu KESKIAUKEAMALLA LEIKIN LOMASSA KANTA-ASIAKAS- JÄRJESTELMÄN ENERGIAPOLLARI NEUVOO NYT NETISSÄ ENERGIAPOLARIN JA ROVAKAIRAN ASIAKASLEHTI 3 2011 ENERGIAPOLLARI NEUVOO NYT NETISSÄ ROVAKAIRAN OMAT SIVUT KESKIAUKEAMALLA Omien rajojen ylittämistä ja oppia LEIKIN LOMASSA sivut 6-7 Energiapolar aloittaa

Lisätiedot

Tavoitteet: Oppilas ymmärtää uusiutuvien energialähteiden perusteet ja mahdollisuudet.

Tavoitteet: Oppilas ymmärtää uusiutuvien energialähteiden perusteet ja mahdollisuudet. RAKENNA RUOHOKATTILA Tavoitteet: Oppilas ymmärtää uusiutuvien energialähteiden perusteet ja mahdollisuudet. Tehtävän kuvaus: Tehtävässä rakennetaan laite, joka käyttää vastaleikattua ruohoa veden lämmittämiseen.

Lisätiedot

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Päästövaikutukset energiantuotannossa e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

Sähkön siirto- ja verkkopalveluhinnasto alkaen

Sähkön siirto- ja verkkopalveluhinnasto alkaen Sähkön siirto- ja verkkopalveluhinnasto 1.1.2013 alkaen Sähkön siirtohinnasto Tämän siirtohinnaston mukaisilla maksuilla verkkoyhtiö huolehtii sähköenergian siirtämisestä tuottajalta asiakkaalle ja tarjoaa

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit Ilari Rautanen Esityksen sisältö Kodin ja taloyhtiön energiankulutus Rakenteiden, huollon ja ihmisten vaikutus Turha kulutus pois asumismukavuudesta

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Sisältö Motiva lyhyesti Taustaa energiankulutuksesta Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Energiankäyttö

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA Energiansäästö työpaikalla Miksi energiaa kannattaa säästää? Mistä työpaikan energiankulutus muodostuu? Miten töissä voi säästää energiaa? Lämmitys Jäähdytys Sähkö Valaistus

Lisätiedot

ST2FABP2. 50-luvun retrotyyli 60 CM ASTIANPESUKONE KERMANVÄRINEN ENERGIALUOKKA: A+++A

ST2FABP2. 50-luvun retrotyyli 60 CM ASTIANPESUKONE KERMANVÄRINEN ENERGIALUOKKA: A+++A ST2FABP2 60 CM ASTIANPESUKONE KERMANVÄRINEN ENERGIALUOKKA: A+++A EAN13: 8017709166946 13 astiastoa 9 ohjelmaa (joista 4 Quick Time -ohjelmaa): Huuhtelu, lasiohjelma, ECO, auto 60-70, Super pika ohjelmaa:

Lisätiedot

Yhteenveto sähkösopimustarjouksista v. 2017

Yhteenveto sähkösopimustarjouksista v. 2017 OKL/PS-piiri Sähkötarjoukset 2017 10.11.2016 1/3 Yhteenveto sähkösopimustarjouksista v. 2017 Omakotiliiton Pohjois-Savon Piiri pyysi jälleen jäsentarjoukset alueen keskeisiltä sähköyhtiöiltä ensi vuotta

Lisätiedot

ADAX NEO -DESIGNLÄMMITTIMET

ADAX NEO -DESIGNLÄMMITTIMET ADAX NEO -DESIGNLÄMMITTIMET VALITTU LÄMPÖTILA ON HELPPO NÄHDÄ Selkeästä näytöstä näet helposti asetetun lämpötilan. Voit nostaa tai alentaa lämpöä patterin päädyssä olevilla plus- ja miinuspainikkeilla.

Lisätiedot

Sähkön siirto- ja verkkopalveluhinnasto alkaen

Sähkön siirto- ja verkkopalveluhinnasto alkaen Sähkön siirto- ja verkkopalveluhinnasto 1.1.2015 alkaen Sähkön siirtohinnasto Tämän siirtohinnaston mukaisilla maksuilla verkkoyhtiö huolehtii sähköenergian siirtämisestä tuottajalta asiakkaalle ja tarjoaa

Lisätiedot

Aurinko-R10 asennus ja käyttöohje

Aurinko-R10 asennus ja käyttöohje EI NÄIN ESIM NÄIN Aurinko-R10 Aurinkopaneelin asennus ja kytkentä Asenna aurinkopaneeli avoimelle paikalle kohti etelää (välillä itä länsi) ja kallista kohti keskipäivän aurinkoa. Tuoton kannalta 25..

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta on puhdasta lähienergiaa pientuottajalta sähkönkäyttäjille Farmivirta tuotetaan mikro- ja pienvoimaloissa uusiutuvilla

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä 29.11.2016 Vantaa Sisältö Kaukolämpö dominoi lämmitysmarkkinoilla Huhut kaukolämmön hiipumisesta ovat vahvasti liioiteltuja

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily

Lisätiedot

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi Pelletti on modernia puulämmitystä Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. Pelletin valmistus Pelletti on puristettua puuta Raaka-aineena käytetään puunjalostusteollisuuden

Lisätiedot

Sähkön siirto- ja verkkopalveluhinnasto alkaen

Sähkön siirto- ja verkkopalveluhinnasto alkaen Sähkön siirto- ja verkkopalveluhinnasto 1.7.2016 alkaen Sähkön siirtohinnasto Tämän siirtohinnaston mukaisilla maksuilla verkkoyhtiö huolehtii sähköenergian siirtämisestä tuottajalta asiakkaalle ja tarjoaa

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Tørr. Dehumidifier. Bruksanvisning Bruksanvisning Brugsanvisning Käyttöohje Instruction manual DH-10

Tørr. Dehumidifier. Bruksanvisning Bruksanvisning Brugsanvisning Käyttöohje Instruction manual DH-10 Tørr Dehumidifier Bruksanvisning Bruksanvisning Brugsanvisning Käyttöohje Instruction manual Ugit officia porem et ent, inctorem resent volorumqui bearum corestota et ut am quo magnihitae. DH-10 S. 2 DH-10

Lisätiedot

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, 15.02.2016 Toni Semenoja Mitä hyötyä on energiatehokkuudesta? Energian järkevä, tehokas ja taloudellinen käyttö on niin asiakkaan kuin energiayhtiönkin etu. Energia-alan

Lisätiedot

Ajanmukainen tekniikka auttaa ratkaisevasti energiakustannusten hallinnassa

Ajanmukainen tekniikka auttaa ratkaisevasti energiakustannusten hallinnassa Ajanmukainen tekniikka auttaa ratkaisevasti energiakustannusten hallinnassa Asunnon lämpötilojen tarkka ja tarpeenmukainen hallinta on yksi keskeisimmistä energiankäytön tehostamistavoista. Pientaloissa

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tulevaisuus

Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarin päätöstilaisuus 5.10.2015 Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 1.10.2015 TAMK 2015/PHa

Lisätiedot

Laundry Center. Radiotaajuuslinkki pesukoneen ja kuivausrummun välillä

Laundry Center. Radiotaajuuslinkki pesukoneen ja kuivausrummun välillä Laundry Center Radiotaajuuslinkki pesukoneen ja kuivausrummun välillä Johdanto Monissa maissa käytettävissä oleva kokonaissähköteho on rajoitettu käytettäessä kahta kodinkonetta yhtä aikaa: -Kokonaisteho

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Pyörätie 50 0280 Vantaa 2000 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

VERKKOPALVELUHINNASTO

VERKKOPALVELUHINNASTO VERKKOPALVELUHINNASTO 1.4.2016 VERKKOPALVELUHINNASTO 1.4.2016 Verkkopalveluhinnaston mukaisilla maksuilla tarjoamme seuraavia palveluita: Siirrämme sähköenergian tuotantolaitokselta asiakkaalle, mittaamme

Lisätiedot

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ Ympäristöasiat Kuopiossa 10.4.2014 Tapio Kettunen Toimenpide Säästö vuodessa Vuotavan wc-istuimen tai hanan korjaaminen 100-900 Huonelämpötilan laskeminen yhdellä asteella

Lisätiedot

STA6444L2. Funktioner 60 CM TÄYSINTEGROITAVA ASTIANPESUKONE ENERGIALUOKKA: A+A

STA6444L2. Funktioner 60 CM TÄYSINTEGROITAVA ASTIANPESUKONE ENERGIALUOKKA: A+A 60 CM TÄYSINTEGROITAVA ASTIANPESUKONE ENERGIALUOKKA: A+A EAN13: 8017709165949 13 astiastoa 9 ohjelmaa (joista 4 pikaohjelmaa): Liotus, lasiohjelma, normaali, ECO, Super Pikaohjelmat: 27 min pika, ECO-pika,

Lisätiedot

Kodin tuntu tulee läheltä

Kodin tuntu tulee läheltä Kodin tuntu tulee läheltä Lämmin koti on arvokas, muttei kallis Hippu-kaukolämpö tuo arkeesi turvaa. Edullisesti ja ekologisesti Lapista. Miksi liittyä kaukolämpöön? Kaukolämpö tuo mukavuutta arkeen ihmisistä

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Tärkeimmät ominaisuudet Haluatko pestä pyykit 30 minuutissa? Helppoa. Pyykkisi ovat valmiit juuri silloin kuin haluat. Pese vaatteesi puolet nopeammin

Tärkeimmät ominaisuudet Haluatko pestä pyykit 30 minuutissa? Helppoa. Pyykkisi ovat valmiit juuri silloin kuin haluat. Pese vaatteesi puolet nopeammin RUOANVALMISTUS ASTIANPESU KYLMÄSÄILYTYS PYYKINKÄSITTELY Start Tuotteet Pyykinkäsittely Pyykinpesukoneet RTF71663W RTF71663W Vertaile Jälleenmyyjät Yleiskuva Muut tiedot Galleria Asiakastuki A+++ -energialuokka,

Lisätiedot

Kattava valikoima sähkölämmitystuotteita HYVÄÄ SYYTÄ VALITA PURMO SÄHKÖLÄMMITYS

Kattava valikoima sähkölämmitystuotteita HYVÄÄ SYYTÄ VALITA PURMO SÄHKÖLÄMMITYS Kattava valikoima sähkölämmitystuotteita 10 HYVÄÄ SYYTÄ VALITA PURMO SÄHKÖLÄMMITYS 1 1. TURVALLINEN Purmo sähkölämmittimet ovat suljetun rakenteensa ansiosta lapsi- ja paloturvallisia. Lämmittimien ja

Lisätiedot

Lyhyt käyttöohje Cafitesse 110

Lyhyt käyttöohje Cafitesse 110 Lyhyt käyttöohje Cafitesse 110 B-2170 Merkkivalojen selitys Keltainen merkkivalo (1) Alilämpötilan näyttö Punainen merkkivalo (2) Tyhjän säiliön näyttö STOP MAHDOLLISET VIAT Jos laite ei toimi moitteettomasti,

Lisätiedot

MITTAROINNIN YLEISOHJEET

MITTAROINNIN YLEISOHJEET Ohje SUM1 1 (7) MITTAROINNIN YLEISOHJEET Ohje SUM1 2 (7) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Vastuut... 3 2.1 Liittyjän vastuut... 3 2.2 Vantaan Energian vastuut... 3 3 Tekniset ohjeet... 4 3.1 Standardit...

Lisätiedot

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT 25.10.2016 Talokeskus Yhtiöt Oy Timo Haapea Linjasaneerausyksikön päällikkö LÄMPÖJOHTOVERKOSTON PERUSSÄÄTÖ, MITÄ SE TARKOITTAA? Kiinteistön erilaisten tilojen lämpötilojen

Lisätiedot

ÄLYKÄS HUONEKOHTAINEN LÄMMITYKSEN OHJAUSJÄRJESTELMÄ

ÄLYKÄS HUONEKOHTAINEN LÄMMITYKSEN OHJAUSJÄRJESTELMÄ Säästä kotisi lämmityskuluissa jopa 40 % ÄLYKÄS HUONEKOHTAINEN LÄMMITYKSEN OHJAUSJÄRJESTELMÄ Sisältö Kotivo Oy Kiinteistön nykytilanne Kotivo-laitteen toimintaperiaate Kotivon säästöt ja hyödyt Kotivon

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiöiden energiailta 07.10.2015, Jyväskylän kaupunginkirjasto DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Tarjolla tänään Lähtötilanteen haltuun otto Arkisia, mutta tärkeitä

Lisätiedot

Pyykinpesukone, edestä täytettävä WM 16Y792DN

Pyykinpesukone, edestä täytettävä WM 16Y792DN valkoinen 1635* *Suositushinta Tuotteen ominaisuudet Suorituskyky ja kulutus k Täyttömäärä: 8 kg k Energiatehokkuusluokka: A+++ -30% k Vuosittainen energiankulutus 137 kwh, perustuu 220 vakiopesuohjelmaan

Lisätiedot

Fortum Fiksu Mittaava, etäohjattava sähkökytkin sisäkäyttöön Käyttöohjeet

Fortum Fiksu Mittaava, etäohjattava sähkökytkin sisäkäyttöön Käyttöohjeet Fortum Fiksu Mittaava, etäohjattava sähkökytkin sisäkäyttöön Käyttöohjeet Sisällys 1 Fortum Fiksu -järjestelmään liitettävä mittaava pistorasiakytkin sisäkäyttöön 2 Asentaminen 2.1 Kytkimen liittäminen

Lisätiedot

Sähkön etämittaus ja energiansäästö - Taloyhtiöiden energiailta 7.10.2015

Sähkön etämittaus ja energiansäästö - Taloyhtiöiden energiailta 7.10.2015 Sähkön etämittaus ja energiansäästö - Taloyhtiöiden energiailta 7.10.2015 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Sähkön etämittaus Suomessa Energiayhtiöiden

Lisätiedot

Tee ympäristöteko, osta pörssisähköä! eli Osta sitä tunneittain hinnoiteltuna, kahden viikon irtisanomisajalla, ilman määräaikaista sopimusta!

Tee ympäristöteko, osta pörssisähköä! eli Osta sitä tunneittain hinnoiteltuna, kahden viikon irtisanomisajalla, ilman määräaikaista sopimusta! Tee ympäristöteko, osta pörssisähköä! eli Osta sitä tunneittain hinnoiteltuna, kahden viikon irtisanomisajalla, ilman määräaikaista sopimusta! 14.8.2015 Eero Paananen, Eero Pere, Marjaniemen kiinteistönomistajat

Lisätiedot

Telecrane F25 Käyttö-ohje

Telecrane F25 Käyttö-ohje 1 Telecrane F25 Käyttö-ohje Sisällysluettelo - F25 Takuu & turvallisuusohjeet 3 - Käytössä huomioitavaa 4 - Käyttö 6 - Lähettimen paristot ja vastaanottimen virtalähde 7 - Tarkastus ja vianetsintä 8 -

Lisätiedot

Tynnyrissä on mukavaa! 1

Tynnyrissä on mukavaa! 1 ÖSEL KÄYTTÖOHJE Copyright Ösel Tubs Tynnyrissä on mukavaa! 1 Sisällysluettelo ESITTELY 3 TURVALLISUUS 4 KYLPYTYNNYRIN ASENTAMINEN 5 KYLPYTYNNYRIN LÄMMITTÄMINEN 7 KYLPYTYNNYRIN HUOLTAMINEN 8 Tynnyrissä

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa

Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa Sisällys 1. Kulutuksen seuranta 2. Ympäristösuunnitelma 3. Valaistus 4. Uusien keittiölaitteiden hankinta 5. Keittiön energiankulutuksen

Lisätiedot

FI 10 KÄYTTÖ. 650 mm min.

FI 10 KÄYTTÖ. 650 mm min. OHJEET JA SUOSITUKSET Nämä käyttöohjeet koskevat useita tuuletintyyppejä. On mahdollista, että tekstissä on yksityiskohtia, jotka eivät koske valitsemaasi tuuletinta. ASENNUS Valmistaja ei vastaa virheellisestä

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Energia vie % hoitomenoista mitä asialle on tehtävissä?

Energia vie % hoitomenoista mitä asialle on tehtävissä? Energia vie 30-40 % hoitomenoista mitä asialle on tehtävissä? Taloyhtiö 2016 -tapahtuma 06.04.2016, Helsingin Messukeskus DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto l As Oy kerrostalot, 2014, koko maa l 100 % 90

Lisätiedot

SÄHKÖNSIIRTOHINNAT ALKAEN Hinnasto on voimassa Savon Voima Verkko Oy:n jakelualueella.

SÄHKÖNSIIRTOHINNAT ALKAEN Hinnasto on voimassa Savon Voima Verkko Oy:n jakelualueella. SÄHKÖNKÄYTÖN SIIRTOHINNAT KAUSI-, YÖ-, JA YLEISSÄHKÖN SIIRTOMAKSUT (sis. alv. 24 %) Siirtotuote perushinta VEROLUOKKA 1 VEROLUOKKA 2 kokonaishinta kokonaishinta Kausisähkön siirto 16.11. 15.3. klo 07 21

Lisätiedot

EXIMUS Mx 180, EXIMUS Jr 140

EXIMUS Mx 180, EXIMUS Jr 140 EXIMUS Mx 180, EXIMUS Jr 140 LÄMMÖNTALTEENOTTOKONEET EXIMUS Mx 180 EXIMUS Jr 140 Elektroninen säädin (E) Parmair - puhtaan ilman puolesta 25 vuoden kokemuksella AirWise Oy on merkittävä ilmanvaihtolaitteiden

Lisätiedot

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Energian hankinta, kulutus ja hinnat Energia 2011 Energian hankinta, kulutus ja hinnat 2010, 4. vuosineljännes Energian kokonaiskulutus nousi 9 prosenttia vuonna 2010 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1445

Lisätiedot

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö 14.11.2016 Mistä uutta kysyntää metsähakkeelle -haasteita Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa, erityisesti

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus Vinkkejä kodin valaistukseen ja sähkön säästöön

Energiaeksperttikoulutus Vinkkejä kodin valaistukseen ja sähkön säästöön Energiaeksperttikoulutus Vinkkejä kodin valaistukseen ja sähkön säästöön 1 25.11.2015 Lauri Penttinen Näin lasket sähkönkulutuksen Laitteen teho on 1000 W (= 1 kw), käytetään päivittäin 5 tuntia Teho 1000

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA. Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi

LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA. Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi Kemijoki Oy on vesivoimalaitosten tehonnoston edelläkävijä PORTTIPAHTA KURITTU VAJU KELU KURKIASKA VALAJAS

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE VPI7A- LASIKANNUKEITIN

KÄYTTÖOHJE VPI7A- LASIKANNUKEITIN KÄYTTÖOHJE VPI7A- LASIKANNUKEITIN SISÄLLYS 1. Laitetoimituksen sisältö s.2 2. Turvaohjeet s.2 3. Varotoimenpiteet s.2 3.1 Toimenpiteet ennen laitteen liittämistä sähköverkkoon s.3 4. Merkkivalot s.4 5.

Lisätiedot

Asumisen ympäristövaikutukset

Asumisen ympäristövaikutukset 1 Asumisen ympäristövaikutukset Energiankulutus: lämmitys, sähkö ja lämmin vesi Veden kulutus Ostostavat ja hankinnat Rakentaminen, remontointi ja kunnossapito Jätehuolto: lajittelu ja kompostointi 2 Energiankulutus

Lisätiedot

Register your product and get support at www.philips.com/welcome HP8696. Käyttöopas

Register your product and get support at www.philips.com/welcome HP8696. Käyttöopas Register your product and get support at www.philips.com/welcome HP8696 Käyttöopas o n a m b l k c j d e i f g h p q r 3 4 16mm 22mm 7~10 sec. 5 7~10 sec. 6 7~10 sec. 7 Suomi Olet tehnyt erinomaisen valinnan

Lisätiedot

Hoito ja puhdistus. 1. Vedä kondenssivesisäiliö ulos. 2. Vedä suodatin pois lukituksestaan.

Hoito ja puhdistus. 1. Vedä kondenssivesisäiliö ulos. 2. Vedä suodatin pois lukituksestaan. Ympäristöystävällinen hävittäminen Hoito ja puhdistus Hoito ja puhdistus Huoltopalvelu Hävitä pakkaus ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti. Tämän laitteen merkintä perustuu käytettyjä sähkö- ja elektroniikkalaitteita

Lisätiedot

Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti

Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti Jäähdytyspalkkijärjestelmään yhdistetty Combi Cooler on helppo, toimintavarma ja sähkötehokas

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

Talotekniikka integroituu ja energiatehokkuus kasvaa

Talotekniikka integroituu ja energiatehokkuus kasvaa Talotekniikka integroituu ja energiatehokkuus kasvaa Integroitumisen hyödyt kolmessa esimerkkikohteessa Toimitusjohtaja Timo Luukkainen, Ensto Oy 21.11.2013 Timo Luukkainen 1 Hybriditalo on Enston talotekniikkaratkaisu

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

NYKYAINEN SÄHKÖISTYS LISÄÄ HYVINVOINTIA MONIN TAVOIN Energiatehokkuus Sähköturvallisuus Asumismukavuus Turva ja huolettomuus Helppohoitoisuus

NYKYAINEN SÄHKÖISTYS LISÄÄ HYVINVOINTIA MONIN TAVOIN Energiatehokkuus Sähköturvallisuus Asumismukavuus Turva ja huolettomuus Helppohoitoisuus NYKYAINEN SÄHKÖISTYS LISÄÄ HYVINVOINTIA MONIN TAVOIN Energiatehokkuus Sähköturvallisuus Asumismukavuus Turva ja huolettomuus Helppohoitoisuus Tyylikkyys Arvon säilyminen Ajanmukaiset tietoliikenneverkot

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot