Päätös Nro 255/2011/4 Dnro ESAVI/122/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 255/2011/4 Dnro ESAVI/122/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA ASIAN TAUSTAA Paineviemärin ja vesijohdon rakentaminen Outamonjärven alitse Lylyisten salmen kohdalla ja töiden aloittaminen ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Lohja Lohjan kaupunki Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antamallaan päätöksellä nro 5/2011/4 myöntänyt Lohjan kaupungille luvan rakentaa paineviemäri ja vesijohto Outamonjärven ja Lohjanjärven alitse hakemussuunnitelman mukaisesti Lohjan kaupungissa. Aluehallintovirasto on myöntänyt Lohjan kaupungille luvan aloittaa työt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Päätös ei ole lainvoimainen. Hakija on luopunut johtolinjauksen rakentamisesta päätöksen nro 5/2011/4 mukaisena. Hakija on tehnyt paineviemärin ja vesijohdon uudesta sijoituksesta vaihtoehtovertailun välillä Sammatti Lohjan Paloniemi. Vertailun perusteella on päätetty rakentaa linjaus, joka alittaa Outamonjärven Lylyistensalmen kohdalla. Aikaisempi linjaus kulki Naskin saaren pohjoispuolelta ja vesistöalituksen osuus Outamonjärvessä oli lähes 2 km pidempi. Lylyistensalmen alituksen jälkeen linjaus jatkaa Lohjan Paloniemen suuntaan maalinjauksena. Lohjanjärven vesistöalitusta ei toteuteta. HAKEMUS Suunnitelma Lohjan kaupunki on Etelä-Suomen aluehallintovirastoon toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt lupaa paineviemärin ja vesijohdon rakentamiseen Outamonjärven alitse Lylyisten salmen kohdalla Lohjan kaupungissa ja lupaa aloittaa työt ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Vesistöalitus liittyy Lohjan seudun alueelliseen vesihuoltohankkeeseen, jossa lakkautetaan Karjalohjan, Sammatin ja Nummi-Pusulan Saukkolan jätevedenpuhdistamot ja alueiden jätevedet johdetaan siirtoviemäreillä Lohjan kaupungin Pitkäniemen jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi. Samaan kaivantoon sijoitetaan yhdysvesijohdot turvaamaan kuntien vedenhankinta. Rakennettavien neljän vesihuoltolinjan yhteispituus on noin 45 km. Hanke toteutetaan valtion vesihuoltotyönä ja rakennuttajana toimii Uudenmaan ELY-keskus. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 2 Vesistöalituksen pituus on noin 420 m ja vesisyvyys putkilinjalla enimmäkseen noin 2 m ja enimmillään noin 5,5 m. Paineviemärit rakennetaan halkaisijaltaan 250 mm:n ja vesijohdot halkaisijaltaan 160 mm:n PEH-10 muoviputkista. Putket painotetaan 100 %:n betonipainotuksella ja ne uppoavat pehmeään pohjasedimenttiin. Putket kaivetaan pohjaan vesisyvyyden ollessa alle 1,5 m keskivedenkorkeudesta mitattuna. Putkien sijainti vesialueella kartoitetaan ja putkien asennus tarkistetaan sukeltamalla. Putkille suoritetaan painekoe. Putket merkitään rannoille tauluilla. Vesijohtoon rakennetaan virtausmittari alitusten molemmille puolille ja siirtoviemäriin alituksen länsirannalle. Siirtoviemärin pumppaamossa on vesimäärän mittaus ja pumppaamo varustetaan vastapainemittauksella, joka antaa hälytyksen jos vastapaineeseen tulee suuria muutoksia. Vesihuoltolinjan käytönaikaisille tarkastuksille ei ole tarvetta, koska jätevesien riski valua putkistosta vesistöön on vähäinen. Vesistötiedot Kalastus Outamonjärvi sijaitsee Lohjan kaupungissa Lohjanjärven pohjoispäässä ja se kuuluu Karjaanjoen vesistöalueeseen. Outamonjärvi on yhteydessä Lohjanjärveen Outamonsalmen (Lylyistensalmen) kautta ja se on peruskartan mukaan samassa korkeustasossa (35,6 m) Lohjanjärven kanssa. Outamonjärveen laskee lisävesiä Hormajoen kautta Hormajärvestä. Outamonjärvi on pinta-alaltaan vajaat 200 hehtaaria ja syvyydeltään enimmillään 13 m. Vedenlaatututkimusten perusteella Outamonjärven tila on hyvä. Outamonjärvellä harjoitetaan virkistyskalastusta. Arvion mukaan vakituisesti kalastavia ruokakuntia on kymmenkunta. Hankkeesta ei aiheudu korvattavaa kalataloudellista vahinkoa. Hankkeen vesistövaikutukset Hankkeella ei ole vaikutusta Outamonjärven tilaan tai käyttöön eikä vedenkorkeuksiin tai virtaamiin. Hankkeella ei ole pysyvää vaikutusta alueen vesiliikenteeseen. Rakennustyön aikaiset haitat, kuten veden samentuminen ja vedenlaadun heikentyminen, ovat paikallisia ja tilapäisiä. Hankkeen hyödyt Hankkeen myötä Karjalohjan, Sammatin ja Nummi-Pusulan Saukkolan jätevedenpuhdistamot jäävät pois käytöstä, mikä vähentää kuormitusta Lohjanjärven Karjalohjanselällä, Kirmusjärvessä ja Musterpyynjärvessä. Outamonjärven läheisten haja-asutusalueiden jätevedenkäsittely paranee, kun Outamon vastaanottokodin jätevedenpuhdistamo lakkautetaan ja jätevedet johdetaan Lohjan Pitkäniemen puhdistamolle käsiteltäviksi. Alueen kiinteistöillä on mahdollisuus liittyä suunniteltuun siirtoviemäriin, mikä vähentää kuormitusta Outamonjärvessä. Maa- ja vesialueiden omistus Putket rantautuvat Lohjan kaupungin Outamon kylän kiinteistöllä Toivoniemi RN:o 1:50 ja Lylyisten kylän kiinteistöllä Uusi-Hontti RN:o 5:49. Putket kulkevat vesialueella Lylyisten osakaskunnan hallinnoimalla Lohjan

3 kaupungin Lylyisten kylän yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 ja Lohjan kaupungin yhteisellä vesialueella RN:o 876:6:0. 3 Töidenaloittamislupa Hakija on perustellut hakemusta töidenaloittamisluvan myöntämiseksi sillä, että rakentamistoimenpiteet voidaan ennallistaa eikä hankkeesta aiheudu vesien käytölle tai luonnolle pysyvää haittaa. Rakennustyöt on tarkoitus aloittaa syksyllä HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN MUISTUTUKSET JA VAATIMUKSET Aluehallintovirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Lohjan kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen sekä mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. 1) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on todennut, että hakemuksen mukaisessa linjauksessa ympäristön pilaantumisen riski on verrattain pieni ja linja palvelee hyvin haja-asutusalueiden liittämistä viemäriverkoston piiriin. Vesistölinjauksen alueelta ei ole tiedossa uhanalaisten lajien esiintymispaikkoja tai muitakaan erityisiä luontokohteita. Hakemuksen perusteella viemärilinjalle ei ole sijoitettu vesistöalituksen eteen Lylyistensalmen länsipuolelle ylivuotosäiliötä tai tasausallasta mahdollisten pumppaamon toimintahäiriöiden varalta. Lylyistensalmen alitse siirretään jatkossa kuitenkin nykyisten Sammatin, Karjalohjan ja Nummi- Pusulan taajamien jätevedet, joten viemärissä kulkee merkittäviä jätevesimääriä. On erittäin tärkeää, että häiriötilanteissakaan jätevedet eivät pääse valumaan järveen, vaan ne voidaan johtaa hallitusti ylivuotosäiliöön tai tasausaltaaseen. Linjauksen yhteydessä tulisi selvittää nykyisen Outamon oppilaskodin puhdistamoaltaan käyttömahdollisuuksia ylivuotosäiliönä tai tasausaltaana tai rakentaa uusi ylivuoto tai tasausallas. Hakemuksen mukaan vesihuoltolinjan käytönaikaisille tarkastuksille ei ole tarvetta. Vesihuoltolinjan kunto tulee kuitenkin tarkastaa määräajoin myös käytön aikana. Rakenteet väsyvät ja kuluvat ajan myötä. Ei ole tarkoituksenmukaista jättää jätevesiviemärin ylläpitoa suoritettavaksi vasta, kun viemärilinja jo vuotaa vesistöön. Yhdyskuntajätevesi sisältää huomattavia määriä ravinteita, jotka vuodon sattuessa jäävät osaksi järven ekosysteemiä. Päästöt eivät siten katoa vaan osaltaan rehevöittävät järveä päätyen muun muassa voimistamaan levien kasvua. Ravinnelisän vaikutus korostuu Outamonjärven kaltaisessa niukkaravinteisessa vesistössä. Täten viemärilinjan määräajoin tapahtuva kunnon seuraaminen ja ylläpitohuolto ovat tarpeen.

4 Myllyjoen ja Karstunjoen alitukset on ilmeisesti tarkoitus tehdä suuntaporaamalla, jolloin niistä ei synny ympäristön kannalta haitallisia ympäristövaikutuksia. Edellä mainitut seikat huomioon ottaen hankkeelle voidaan myöntää lupa tavanomaisin lupamääräyksin. 2) Lohjan kaupungin ympäristölautakunta on ilmoittanut, että se pitää myönteisenä hakemuksen mukaista vesistöalitukset minimoivaa linjausta. Ympäristölautakunta on muilta osin jättänyt samansisältöisen muistutuksen kuin Uudenmaan ELY-keskus. 3) Lylyisten yhteisen vesialueen osakaskunta on ilmoittanut muun muassa, että se on tyytyväinen hakemussuunnitelman muutokseen, jonka mukaan suurin osa suunnitteilla olevasta viemäristä on siirretty kulkemaan maalla. Osakaskunta haluaa kuitenkin tuoda julki huolestuneisuutensa siitä, että osaa putkesta ollaan rakentamassa osakaskunnan vesialueelle Lylyistensalmen kohdalla. Mahdollisten putkirikkojen ja vuotojen varalta on Lylyistensalmen kohdalle asennettava viemärille rinnakkaisputki. Mikäli järvessä havaitaan vuoto, rinnakkaisputki saadaan nopeasti kytkettyä käyttöön, jolloin järveen ei pääse suuria määriä jätevettä. Näin estettäisiin laajojen vahinkojen syntyminen. Osakaskunta on myös vaatinut, että kriittisiin pisteisiin asennetaan kaukovalvontajärjestelmä, jolla pystytään seuraamaan pumppaamojen välisiä virtauseroja ja jonka kautta rinnakkaisputki voidaan kytkeä päälle. Osakaskunta on vaatinut selvityksen siitä, miksi siltä ei ole pyydetty suostumusta runkoviemärin vesistöalitukseen, vaikka se omistaa järvenpohjan. Vesistöalitus voidaan tehdä huomattavasti lyhemmäksi, jos viemäri sijoitetaan toiseen paikkaan. Lylyistensalmen jyrkässä mutkassa alituksen pituus olisi vain noin 200 m ja Lohjanjärven suulla vain kymmeniä metrejä. Osakaskunnan mielestä lupamääräyksiin tulee asettaa vaatimus putken kunnon tarkastamisesta säännöllisin väliajoin. Putki tulee tarkastaa silmämääräisesti sukeltamalla 2 3 vuoden välein ja lisäksi putki tulee 5 10 vuoden välein koepaineistaa mahdollisten pienten vuotojen ja halkeamien havaitsemiseksi. Korkein hallinto-oikeus on pitänyt painekoetta suositeltavana toimenpiteenä viemäriputkien kunnon tarkastamiseksi. Painekokeella pystytään myös havaitsemaan erittäin pienet halkeamat. Putken haltija saa näin hyvää tietoa putken kunnosta ja pystyy estämään suuremmat vahingot. Hakija on velvoitettava lupamääräyksissä painottamaan johdot sileäpintaisilla kalastukselle vähän haitallisilla painoilla. Viemärilinja tulee merkitä Liikenneviraston erikoislinjamerkeillä, ns. ODAS-merkeillä. 4

5 Osakaskunta on ehdottomasti täydellisen maalinjauksen kannalla. Jos kuitenkaan täydellinen maalinjaus ei ole mahdollinen, on vesistöalitus oltava mahdollisimman lyhyt. Korvausvaatimukset Osakaskunnalle on korvattava pysyvästä käyttöoikeudesta osakaskunnan hallinnoimalle vesialueelle aiheutuva haitta, kalastukselle aiheutuva haitta sekä rakentamisaikaiset haitat vesialueelle. Mikäli putkia ei merkitä Liikenneviraston erikoislinjamerkeillä, on hakija velvoitettava maksamaan korvausta kalastukselle aiheutuvasta haitasta 40 m:n levyiseltä kaistalta 500 euroa hehtaarilta kertakaikkisena korvauksena. Mikäli putkien rantautumiskohtia joudutaan ruoppaamaan, on hakija velvoitettava maksamaan korvausta 100 euroa rantautumispaikkaa kohti. Perustelut Vesihuoltolinjojen rakentaminen ei kuulu vesistön yleiskäyttöoikeuksiin. Pysyvän käyttöoikeuden määrääminen toisen omistamaan alueeseen vastoin omistajan tahtoa on verrattavissa pakkolunastukseen. Jos osakaskunnan vesialueelle rakennetaan vastoin osakaskunnan tahtoa tai myönnetään käyttöoikeus vastikkeetta, on tilanne verrattavissa hallinnan loukkaukseen. 5 HAKIJAN SELITYS Aluehallintovirasto on varannut Lohjan kaupungille tilaisuuden antaa selitys muistutusten ja vaatimusten johdosta. Lohjan kaupunki on aluehallintovirastoon toimittamassaan selityksessä todennut seuraavaa. Outamon jätevedenpumppaamon varustaminen tasaus- tai ylivuotosäiliöllä Muistutuksissa on esitetty, että häiriötilanteessa Outamon vastaanottokeskuksessa sijaitsevan pumppaamon ylivuotovedet tulisi johtaa ylivuotosäiliöön tai tasausaltaaseen. Outamon nykyisen vastaanottokeskuksen puhdistamon altaiden hyödyntäminen tasausaltaana tulisi tutkia tai pumppaamon yhteyteen tulisi rakentaa uusi ylivuotosäiliö. Outamon vastaanottokeskuksen jätevedenpumppaamolle 2.3 on suunnitelmiin lisätty tilavuudeltaan 10 m 3 :n ylivuotosäiliö. Lisäksi pumppaamoiden kaukovalvonnan kautta voidaan Outamon pumppaamolle tulevaa jätevesimäärää rajoittaa pysäyttämällä ennen Outamoa olevia linjapumppaamoja häiriötilanteen ajaksi. Vesihuoltolinjan käytönaikainen seuranta Muistutuksissa on esitetty, että putkilinja tulisi tarkastaa vuotojen varalta määräajoin esimerkiksi silmämääräisesti sukellustarkastuksella 2 3 vuoden välein ja painekokeella vähintään kerran 10 vuodessa.

6 Jätevesien vesistöön vuotamisen riski on vähäinen. Vesijohtoon rakennetaan virtausmittarit vesistöalituksien molemmille puolille. Paineviemärissä molemmin puolin vesistöalitusta virtausmittaus sijoittuu joko pumppaamoon tai erilliseen virtausmittauskaivoon. Pumppaamojen kaukovalvontaan tulee vertaileva virtausmittaus ja seuranta, jolla vuotoja valvotaan. Mahdollisen vuodon sattuessa pumppaus keskeytetään ja vuotokohta paikannetaan sekä tehdään tarvittavat korjaustoimenpiteet. Mahdollisen vuodon aiheuttama järveen päässyt jätevesimäärä on niin vähäinen verrattuna järven vesimassaan, ettei sillä ole pitkäaikaista ja pysyvää vaikutusta järven tilaan. Siten vesihuoltolinjan käytönaikaisille tarkastuksille ei ole tarvetta. Rinnakkaisputken rakentaminen Muistutuksissa on esitetty, että vuotojen varalta Lylyistensalmen alitukseen asennettaisiin rinnakkaisputki. Lisäksi rinnakkaisputki tulisi olla kytkettävissä kaukovalvonnan kautta automaattisesti käyttöön putkirikon sattuessa. Rinnakkaisputken ja sen käyttöönottoautomatiikan kustannukset ovat hakijan mielestä kohtuuttomat. Putken, painojen ja liitososien osalta alituksen kustannukset kaksinkertaistuvat. Sen lisäksi hankittavaksi tulisivat automatiikkaan vaadittavat moottoriventtiilit ohjainlaitteineen. Edelleen hakija viittaa aikaisemmin mainittuun vuotojen automaattiseen seurantaan sekä vähäiseen, mahdollisessa ylivuototilanteessa syntyvään lyhytaikaiseen haittaan, jolla ei ole vaikutusta järven tilaan. Vaihtoehtoinen vesistöalituskohta Lylyistensalmen kapeammasta kohdasta Muistutuksissa on esitetty, että putkilinja tulisi sijoittaa Lylyistensalmen "jyrkkään mutkaan", jotta vesistöalitus voitaisiin toteuttaa mahdollisimman lyhyenä. Lylyistensalmen kapeimmassa kohdassa Outamon puolella sijaitsee Lylyistensalmen rantaan saakka ulottuva suojeltu kallioalue. Suojellun kallioalueen vuoksi muistutuksessa esitetty rantautumispaikka ei tule kyseeseen. Outamon koko eteläosa on merkitty suojelluksi kallioalueeksi. Vastarannalla Lylyisissä sijaitsee lähellä ehdotettua rantautumispaikkaa perinnemaisemaksi merkitty alue sekä uhanalaisten lajien havaintopaikkoja. Kyseiset vaihtoehtoiset rantautumispaikat on tutkittu vesistöalitusvaihtoehtoja selvitettäessä. Lisäksi alitusvaihtoehtoja tarkasteltaessa on luodattu myös Lylyistensalmen kapeikko. Luotaustietojen perusteella rantautuminen Lylyisiin salmen kapeammasta kohdasta olisi vaatinut vedenalaista kaivua enemmän kuin hakemuksen mukaisessa vesistöalituksen rantautumispaikassa. 6

7 7 Vesihuoltolinjan rakentamisesta maksettava korvaus Muistutuksissa on esitetty, että luvan saajan on maksettava korvaus pysyvästä käyttöoikeudesta toisen omistamaan vesialueeseen putkilinjan osalta. Lisäksi muistutuksissa on vaadittu vesialueen osakaskunnalle korvausta rakentamisaikaisesta haitasta. Myös ruoppauksesta rantautumispaikoilla on vaadittu korvausta 100 euroa rantautumispaikalta. Vesihuoltolinjan rakentamisesta vesistöön ei makseta korvausta, koska linjan sijoittamisesta vesistöön ei aiheudu pysyvää haittaa vesistön käytölle. Samoin rantautumiskohtien kaivutöistä aiheutuva haitat ovat tilapäisiä ja rakentamisaikaisia. Rantautumiskohdilla mahdollisesti kaadettava puusto korvataan metsänhoitoyhdistyksen arvion perusteella. Putkien painot Muistutuksissa on esitetty, että putket tulee painottaa pallomaisilla sileillä ulokkeettomilla painoilla, joissa ei ole edes kiinnityspulttien päitä. Mikäli pallopainoja ei käytetä, tulee kalataloudellisesta vahingosta maksaa korvaus. Outamonjärvellä ei harjoiteta ammattikalastusta. Outamonjärvellä harjoitettu kalastus on pääosin virkistyskalastusta. Pallopainojen käytölle ei ole siten tarvetta ja niiden käyttö lisäisi vesihuoltolinjan rakennuskustannuksia huomattavasti. Vesihuoltolinjan rakentaminen vesistöön ei aiheuta kalataloudellista vahinkoa, josta tulisi maksaa erillistä korvausta. Järven pohja on pääasiassa pehmeää pohjasedimenttiä, johon putket painoineen vajoavat nopeasti vesistöön upotuksen jälkeen. Vesihuoltolinjan merkintä vesistössä Muistutuksissa on esitetty, että linja tulisi merkitä vesistössä Liikenneviraston erikoislinjamerkeillä (ns. ODAS-linjamerkeillä) tai muuten hakijan tulee maksaa yhteisen vesialueen osakaskunnalle aiheutuvasta haitasta 40 m:n levyiseltä kaistalta kertakaikkisena korvauksena 500 euroa hehtaarilta. Vesihuoltolinjan vesistöalituksen merkinnät perustuvat vesikulkuväylien merkitsemisestä annettuun asetukseen ( /846). Vesistöalituskohta merkitään alituksesta varoittavalla taululla, jonka koko määräytyy vesialueen leveyden mukaan Merenkulkuhallituksen määräyksen ( , 8/0097) mukaan. Järvissä kulkevia vesihuoltolinjoja ei ole tarpeen merkitä muuten kuin Merenkulkuhallituksen (Liikenneviraston) määräysten mukaisesti. Vesihuoltolinjan rakentamisesta vesistöön ei makseta korvausta, koska linjan sijoittamisesta vesistöön ei aiheudu pysyvää haittaa vesistön käytölle.

8 8 Aikataulu ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Lohjan kaupunki kiirehtii lupapäätöstä siten, että työt voidaan toteuttaa alkuvuodesta 2012 talvityönä. Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Lohjan kaupungille luvan paineviemärin ja vesijohdon rakentamiseen Outamonjärven alitse Lylyisten salmen kohdalla hakemussuunnitelman mukaisesti Lohjan kaupungissa. Aluehallintovirasto myöntää Lohjan kaupungille pysyvän käyttöoikeuden hanketta varten tarvittaviin osiin Lohjan kaupungin Lylyisten kylän yhteisestä vesialueesta RN:o 876:1 ja Lohjan kaupungin yhteisestä vesialueesta RN:o 876:6:0. Hankkeesta ja myönnetyistä vähäisistä pysyvistä käyttöoikeuksista ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset 1) Paineviemäri ja vesijohto on upotettava vesialueen pohjaan suunnitelman mukaisesti ja painotettava siten, että ne pysyvät tyhjinäkin paikoillaan. Siellä, missä vesisyvyys keskivedenkorkeudesta mitattuna on enintään 1,5 m, johdot on upotettava pohjaan tehtävään kaivantoon ja peitettävä luonnollisen pohjan tasoon. Johtojen painotuksessa on käytettävä sileäpintaisia painoja, joissa ei ole pyydyksiin tarttuvia ulokkeita. 2) Rakentamistyöt on tehtävä siten ja sellaisena aikana, että vesistölle ja sen käytölle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. Jos työt tehdään vesialueen ollessa jäässä, on kohdat, joissa työn vuoksi jäätä on rikottu tai jään kantavuus on huonontunut, merkittävä asianmukaisesti. 3) Luvan saajan tulee selvittää suunnitelman mukaisella työalueella mahdollisesti olevat muut johdot ja kaapelit. Työt on tehtävä niitä vaurioittamatta. 4) Johdot rakenteineen on pidettävä tarkoitustaan vastaavassa kunnossa. 5) Johtojen sijainti on merkittävä asianmukaisesti. Merkintään käytettävät rakenteet on pidettävä kunnossa. 6) Töiden päätyttyä rakennuspaikat on saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon.

9 7) Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä vahinko on viipymättä korvattava vahingonkärsijälle. 8) Työt on aloitettava ja saatettava olennaisilta osiltaan loppuun kolmen vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi uhalla, että lupa ja myönnetyt käyttöoikeudet raukeavat. 9) Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat - vastuualueelle ja Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 10) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle sekä Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Valmistumisilmoitukseen on liitettävä johtojen lopullista sijaintia vesialueella osoittava kartta koordinaattitietoineen, pituusleikkauspiirustus sekä selvitys johtojen merkintätavasta. 9 Perustelut Lainkohdat Töidenaloittamislupa Perustelut Hanke on tarpeen vesihuollon järjestämiseksi asiamukaisesti. Hanke ei lupamääräysten mukaisesti toteutettuna sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Hakija rakentaa seurantajärjestelmän ja ylivuotosäiliön mahdollisten putkivuotojen varalta, mikä vähentää hankkeesta ympäristölle aiheutuvia riskejä. Vesilain 2 luvun 6 :n 1 momentti ja 7 :n 2 momentti Aluehallintovirasto myöntää Lohjan kaupungille luvan aloittaa työt ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Kysymys on hankkeesta, johon aluehallintovirasto on myöntänyt luvan vesilain 2 luvun 6 :n 1 momentin nojalla ja joka ei sanottavasti vaikuta vesioloihin. Luvassa tarkoitetut työt ovat sellaisia, että niiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi siinä tapauksessa, että lupa evätään tai sen määräyksiä muutetaan. Lainkohta Vesilain 2 luvun 26 Muistutuksiin ja vaatimuksiin vastaaminen Aluehallintovirasto ottaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen ja Lohjan kaupungin ympäristölautakunnan muistutukset huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Aluehallintovirasto katsoo Lylyisten yhteisen vesialueen osakaskunnan muistutuksen osalta, ettei hankkeesta aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa. Korvattavuuden arvioinnissa aluehallintovirasto on ottanut huomioon, että kalastukselle aiheutuvia haittoja on vähennetty lupamääräyksin, että myönnetyt käyttöoikeudet aiheuttavat vain

10 vähäisiä rajoituksia vesialueen käytölle ja että hankkeen vaikutukset vesialueella muutoinkin ovat vähäisiä. Aluehallintovirasto viittaa myös lupapäätöksen perusteluihin ja hakijan muistutusten ja vaatimusten johdosta antamaan selitykseen. 10 KÄSITTELYMAKSU 700 euroa LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Vesilain 2 luvun mukaisen johtoa koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on 700 euroa. Päätös Lohjan kaupunki Jäljennös päätöksestä Lohjan kaupunki Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Listan dpoesavi mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Lohjan kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

11 11 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Tapio Kovanen Saku Hurskainen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Tapio Kovanen ja esitellyt ympäristölakimies Saku Hurskainen. SH/sk

12 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, Helsinki postiosoite: PL 110, Helsinki puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.