BERGHEAT MITOITUSOHJELMA (v ) Ohjelma mitoittaa lämpöpumpun teholuokan ja maakeruupiirin sekä porakaivon. Lataa BERGHEAT46 laskenohjelma täältä

Transkriptio

1 BERGHEAT MITOITUSOHJELMA (v ) Ohjelma mitoittaa lämpöpumpun teholuokan ja maakeruupiirin sekä porakaivon. Lataa BERGHEAT46 laskenohjelma täältä Ohjelma on tarkoitettu auttamaan maalämmitystä hankkivaa järjestelmän mitoittamisessa. Tämä ohjelman versio ei ole kaupallinen ja sitä saa vapaasti monistaa ja käyttää. Ohjelma on tehty LINUXissa LibreOfficella..xls (Excel 97) -versiota ei ole. Ohjelmassa käytetään postinumeroluetteloa kohteen paikantamiseen. Tällä perusteella haetaan kohteen lämmitystarveluvut. Luku korjataan MOTIVAn taulukon mukaisesti. Lämmitystarveluvut on saatu sivuilta. Porakaivon mitoittaminen perustuu lämmitystarvelukuihin ja Suomen GTK:lta saatuihin tietoihin. Maakeruupiirin mitoituksen perusteena on käytetty SGI Varia 511 -raporttia. Maakeruupiirin mitoitus sallii hieman kylmemmän maasta tulevan nesteen lämpötilan Lapin alueelle. VAROTUS: Mitoitus on aina epätarkka. Mitottamiseen jää huomattavia epävarmuuksia. Tämä ohjelma laskee maalämmityksen mitoituksen. Laskennan voi tehdä joko aikaisemman kulutustiedon perusteella tällä sivulla tai rakennustietojen perusteella alasivulla "Rakennukset". Tätä ohjelmaa saa vapaasti käyttää, kopioida ja jakaa muille käyttäjille. VAROTUS: Tämän ohjelman laatija ei ota minkäänlaista vastuuta tällä ohjelmalla tehdyistä mitoituksista. Ohjelman laatija ei ota mitään vastuuta vahingoista, haitoista tai harmeista, joita tämän ohjelman käyttäminen saattaa aiheuttaa. Ohjelma laskee mitoituksen annetun paikkakuntatiedon ja annetun lämmitystarvetiedon perusteella. Jos niissä tiedoissa on virheellisyyttä, on myöskin laskennan tulos vastaavasti virheellinen. Hyvä tieto lämmitystarpeesta on esimerkiksi tieto aikaisempien vuosien lämmitysöljyn vuosikulutuksesta. Vuotuinen kulutus vaihtelee vuosien keskilämpötilan mukaan. Useamman vuoden keskiarvokulutus soveltuu parhaiten laskennan perusteeksi. Kaikkein tarkin tulos saadaan korjaamalla sekin vielä lämmitystarvelukujen avulla normikulutukseksi. Vuosien erilaisuus näkyy hyvin vuotuisten lämmitystarvelukujen vaihteluissa. Lämmitystarveluvut ovat saatavissa Ilmatieteen laitokselta: ( ) tai Motivasta: ( linta/kulutuksen_normitus/mita_ovat_lammitystarveluvut ). Lataa ja talleta ohjelma omalle tietokoneellesi, jotta pääset syöttämään siihen rakennuksesi tietoja. 1

2 Aloita tietojen syöttäminen BERGHEAT sivun yläosasta. Vihreisiin ruutuihin voit kirjoittaa. Rakennuspaikan postinumeroa tarvitaan rakennuspaikan lämmitystarvelukujen hakemiseen. Kirjoita se rivin 27 vihreään ruutuun. Rivillä 23 on mahdollisuus hakea postinumero, jos se ei ole tiedossa. Hakua varten kirjoita postitoimipaikan virallinen nimi vihreään ruutuun ja sen viereen kellertävään ruutuun tulee toimipaikkaa vastaava postimmero. Tämä numero ei siirry itsestään riville 27. Kirjoita se sinne. Huomaa valinta ruudussa G20. Alla olevien arvojen kirjoitus ei onnistu jos on valittu KYLLÄ. Valitse alasvetovalikosta EI, muutoin ohjelma valitsee tiedot riviltä 19. Kun valitaan KYLLÄ, on täytettävä rakennuksen tiedot ohjelman alsivulle Rakennukset. Valitse rivillä 33 alasvetovalikosta PATTERI tai LATTIA -lämmitys. Rivi 34. Anna rakennuksen lämmitettävä kokonaisala, jossa väliseinätkin mukana. 2

3 Riville 35 rakennuksen bruttoneliömäärä. brm2 on rakennuksen ala, pohjan tai useampikerroksisen rakennuksen kaikkien pohjien ala, jossa on myöskin ulkoseinien ottama ala mukana. Brm2 määritemän mukaan yli 250 mm paksujen ulkoseinien paksuudeksi tulee kuitenkin 250 mm. Kirjoita riville 36 huoneiden sisäkorkeus metreinä. Ohjelma laskee itse neliömäärien perusteella uutiometrit. Ohjelma laskee lämmitettävän tilavuuden olettaen huonekorkeudeksi 2,5 m. Jos ohjelman antama kuutiotilavuus on liian pieni, voit kirjoittaa ehdotetun tilavuuden tilalle suuremman kuutiomäärän rivin 36 vihreään ruutuun. Riveillä 37, 38, 39 voit muuttaa ohjelman käyttämien polttoaineiden hintoja. Seuraavaksi annetaan aikaisemman lämmitystarpeen kulutustiedot: A) -merkityissä kohdissa ilmoita polttoaineiden vuotuinen kulutus. A) -kohdan tiedoissa on oletettu olevan lämpimän veden tuottaminen mukana. B) -vaihtoehdossa annetaan suunnittelijan laskema vuotuinen rakennuksen lämmitysenergian tarve. Tässä ei ole mukana lämpimän käyttöveden tuottamiseen tarvittava lämpöenergia. 3

4 Riville 40 kirjoitetaan vihreään ruutuun rakennuksen vuodessa keskimäärin kuluttaman lämmitysöljyn litramäärä. Rivien vihreisiin tuutuhin kirjoitetaan muut mahdolliset vuotuisen lämmittämisen tiedot. Ruudussa E42 on alasvetovalikko, jossa voit valita käytetyn polttopuun laadun. Jos on kyseessä uudisrakennus, jolle suunnittelija on laskenut valmiiksi vuotuisen lämmitysenergian tarpeen, kirjoitetaan tämä kilowattituntimäärä rivin 46 vihreään ruutuun. Silloin pitää ylempänä olevat muut lämmitystietoihin kirjoittaa nollat [ 0 ]. Riville 48 kirjoitetaan taloussähkön (= muu kulutus, kuin lämmityssähkö) kulutusolettama. Tätä arvoa käytetään ET -luvun määritykseen. Jos et muuta tätä lukemaa, laskee ohjelma vuotuisen käyttösähkön kuluksen. Rivillä 50 on pumpun COP -arvo lämmityskäytöllä. Tuo luku muuttuu sen mukaan, onko valittu lattia- tai patterilämmitys. Tälle riville tulostuu lämmitysenergian summa ( rakennuksen tarvitsema lämpöenergia + käyttöveden tarvitsema lämpöenergia ). Riville 52 merkitään rakennuksessa asuvien henkilöiden lukumäärä. Rivin 53 vihreaan ruutuun kirjoitetaan lämpimän käyttöveden tarvitsema energiamäärä henkilöä kohden. Yleensä tämä luku on kwh/henkilö. Valitse rivillä 54 käyttöveden tuottamisen COP. Vaihtoventtiilikoneelle arvoksi 2,3 2,4 COP ja tulistinkoneelle noin 3,0 COP. 4

5 Seuraavaksi määriteään maakeruupiirin mitoitusperuste: Rivillä 59 on likaisenvihreässä ruudussa alasvetovalikko, jsta valitaan mitoituksen perusteeksi joko LÄMMITYSTARPEEN tai PUMPPUTEMON mukaan. Ehdoton suositus on, että valitset LÄMMITYSTARPEEN -kumaan. Tämä siksi, että jos valitset keruun mitoittamisen perusteeksi pummputeho, ei sinulla ole mahdollisuutta vaihtaa liian pienitehoisen lämpöpumpun tilalle isompaa, kun keruupiiri ei sitä kylmenemättä kestä.! Sitten valitaan lämmityslaitteen (=lämpöpumpun) lämmitysteho.: Riville 61 vihreään ruutuun kirjoitetaan haluamasi pumpun läämitysteho kilowatteina. Valintakohdan viereen saattaa ilmestyä valintaasi kommentoisia huomautuksia. Seuraa niitä. Rivillä 62 kommentoidaan pumpun tehoa. Tämän kohdan oiealle puolelle turkoosille alueelle saattaa ilmestyä huomautus [ Kaivo! ]. Tämä tarkoitta sitä, että valisemasi pumpputeho on liian suuri valitsemallesi lämpökaivolle. Lämpökaivon mitoitus ja valinta alkaa riviltä 106. Riveillä on mahdollista muuttaa laskentaohjelman alasvetovalikko -ruuduista perusasetuksia. Näitä ei yleensä ole tarpeen muuttaa. Jos et tunne noiden valintojen perusteita, älä muuta niitä. 5

6 Riveillä näet sen, mistä talosi lämmitys muodostuu. Seuraavassa osiossa määritetään keruun vaakapiiri, eli lämmön keruu pellosta. Rivillä 101 valitaan likaisenvihreän ruudun alasvetovalikosta maalaji vaakakeruupiirin määritystä varten. Rivillä 102 valitaan valikosta kosteusaste vaakakeruupiirin määritystä varten maaperän kosteusaste. Rivillä 70 määritetään maalämpöpumpun antoteho. Kirjoita vihreään ruutuun haluamasi lämpöpumpun lämmitysteho. Rivillä 71 kerrotaan, mihin ulkolämpötilaan saakka valitsemasi lämpöpumpun teho riittää. Rivillä 72 kerrotaan, kuinka suuri lämpöpumppu pitäisi vähintäänkin olla lämmitysteholtaan, jotta sen teho yksistään riittäisi lämmittämään talosi. Riviltä 106 alkaa Porakaivon määrittäminen: Tästä alkaa lämpökaivon mitoittaminen: Riville 107 kirjoitetaan vihreään ruutuun maaporauksen oletettu metrimäärä. Riville 108 valitaan oletettu pehmeän maaosuuden lämmönjohtoluku. Suositusarvo on 1,5 W/mk. Rivillä 109 voidaan valita alasvetovalikosta kiviaineksen lämmönjohtavuusluku. Jos et tiedä sitä, kuten tavallisesti on, anna luvun olla 3,0 W /m /(mk). Rivillä 110 voidaan manuaalisesti antaa porakaivon lämpötila. Käytä aina asentoa AUTO, jollet tiedä tarkkaan porakaivon lämpötilaa. Riville 111 kirjoitetaan manuaalisesti annettava porakaivon lämpötila. Älä muuta näitä. 6

7 Riveillä on kaivon mitoituksen perusarvoja, joita ei tule muuttaa, jollei ole aitoa tutkimustietoa asiasta, jonka perusteella arvoja voi lähteä muuttamaan. Kirjoita D125 ruutuun maksimi yhden porakaivon poraussyvyys. Se on tavallisesti noin 240 metriä. Syvyys riippuu porarin porauskalustosta. HUOMAA! Tämän lukeman avulla voit jakaa liian syväksi muodostuvan kaivon kahdeksi tai useammaksi lämpökaivoksi. F125 ruutuun kirjoitetaan haluttu porakaivojen lukumäärä. Lukumäärän valinta vaikuttaa porakaivon kuormitusasteeseen. Tällä laskentaohjelma huomioi useamman kaivon yhteisvaikutuksena syntyvän suuremman alueellisen kuormituksen. Kaivojen välisen etäisyyden tulee olla vähintään 15 metriä. Energiakentän laskenta on vain arvioiva, ei tarkka. Riviltä 132 alkaa varamitoitus. Sitä tarvitaan silloin, jos kallioperän kiviaines onkin lämmönjohtavuudeltaan oletettua huonompi. Tässä kaivon maksimisyvyys kirjoitetaan ruutuun D141. Ruutuun F141 kirjoitetaan haluttu porakaivojen lukumäärä. MUISTA AINA jonkin muutoksen jälkeen painaa [CONTROL] + [SHIFT] + [F9] näppäimiä samanaikaisesti, jotta ohjelma laskee ja toteuttaa tekemäsi muutokset taulukkoon. Muutokset eivät aina toteudu itsestään! 7

8 [CONTROL] + [SHIFT] + [F9] ALASIVU -VALINTA Taulukko-ohjelman vasemmassa alakulmassa on sivunvalinta -toiminto. Valittavissa on BERGHEAT = pääsivu, = aloitussivu. Rakennukset = rakennusten lämmitystarpeen laskeminen. Data sivulla on ohjelman tarvitsemat tietokannat joihin käyttäjä ei voi vaikuttaa. Rakennukset sivulla määritetään rakennusten vuotuinen lämmitystarve U -arvojen avulla. Tätä sivua ei tarvitse käyttää, jos on olemassa laskentaa varten hyvät tiedot rakennusten aikaisemmasta lämmitystarpeesta, kuten esimerkiksi lämmitysöljyn, lämmityssähkön tai polttopuun käytöstä. Kolmas alasivu on sivu keltaisella ympäröity Data. Se sivu on suljettu käyttäjältä ja sisältää vain laskentaohjelman tarvitsemia omia tietokantoja. 8

9 Seuraavaksi siirrytään alasivulle Rakennukset Sivulle voidaan syöttää viiden rakennuksen tiedot. Yhden rakennuksen jokaista kerrosta tulee määrittää erillisena rakennuksena, mikäli niiden lattiapinta-alat ovat erilaisia, tai niiden seinärakenteet ovat erilaisia. Jos kyseessä on kerrostalotyyppinen rakennus, on mahdollista laskea se yhtenä rakennuksena. Rintamamiestalo, jossa on tiloja kolmessa kerroksessa, kellari, keskikerros ja ullakkokerros, on käsiteltävä kolmena rakennuksena, koska siisnä on erilaisia seinärakenteita eri kerroksissa. Kerroksissa on myöskin yleensä erilaisia seinärakenteita, joilla on erilaiset U-arvot. Eri kerroksissa lisäksi olla erilaisia lämpötiloja, esimerkiksi puolilämmin kellarikerros, jonka takia se on käsiteltävä eri rakennuksena.. Esimerkiksi: Rakennus 1 = kellari, Rakennus 2 = keskikerros ja Rakennus 3 = ullakkokerros. Mitoittaminen perustuu mahdollisimman tarkkaan tietoon kunkin rakennuksen pinta-aloista ja muutamasta muusta tiedosta. Rakennuksen lämpöhukka muodostuu pääasiassa seuraavista häviökomponenteista: - Johtumahäviöt ulkovaipan läpi. Ulkovaippa on lattiia, katto, seinät, ikkunat ja ovet. - Imanvaihto, jonka mukana menee ulos lämmintä ilmaa ja tilalle tulee kylmempää. - Ilmavuodot ulkovaipan läpi. 9

10 Tässä ohjelman osassa määritetään hukkatehot, joiden mukana karanneen lämmön lämmityslaite, lämpöpumppu pitäisi korvata. Määritelmiä: Ulkovaippa, lämpimien tilojen kuori, käsittää lattian (=alapohja), katon (=yläpohja), ulkoseinät, mukana ikkunat ja ovet. Laskennassa lasketaan ovien ja ikkunoiden vuodot erikseen. Lämmin ala on ulkoseinien sisälle jäävä ala neliömetreinä. Siihen kuuluvat myöskin väliseinät, hormit porrasaukot jne., niitä ei siis saa laskea pois. Ulkoseinien pituus on kaikkien ulkoseinien ulkopituudet yhteenlaskettuina. Seinien pituudet mitataan rakennuksen ulkopulelta, ulkomittoina. Ohjelma muuntaa ne sisämitoiksi ilmoittamasi seinän paksuuden perusteella. Ohjelma määrittää ulkopituuden perusteella seinien sisäpituuden ja kertoo pituuden huonekorkeudella, josta saadaan ulkosienien pinta-ala. Tälle pinta-alalle lasketaan lämpövuodot antamiesi U -arvojen perusteella. Ilmanvaihto tulisi rakennusnormien mukaan olla 0,5 kertaa/h. Huoneilman tulisi siis vaihtua ohjeen mukaan kokonaan 2 -tunnissa. Tämä pätee koneelliselle ilmanvaihdolle. Painovoimainen ilmanvaihto jää pienemmäksi. Se voi olla luokka 0,25 kertaa/h. Siis 1/4 osa ilmatilavuudesta vaihtuu tunnissa. Ilmanvaihdon lämmöntalteenottoa tapahtuu uudemmissa iv-koneissa. Aluksi talteenottoprosentti oli noin %. Uusimmissa koneissa se on 75% jopa enemmänkin. Painovoimaisen ilmanvaihdon lämmöntalteeottoprosentti on 0 %. Rivillä 6 näkyy rakennuspaikkakunta. Se tieto siirtyy aloitussivulta BERGHEAT tällekin sivulle. Oikea paikkakuntavalinta on ehtona oikealle lopputulokselle.paikkatirdosn perusteella haetaan lämmitystarvetiedot. Tällä sivulla Rakennukset voidaan määrittää neljän rakennuksen (Rakennus 1, 2, 3, 4 tai 5) tai rakennuksen osan vuotuinen lämmitysenergian tarve. Vain vihreisiin ruutuihin voidaan kirjoittaa. Esimerkissä on Alakerta, Yläkerta ja Autotalli valittuina laskentaan. Kaksikerroksisen rakennuksen molemmat kerrokset tulee käsitellä omana rakennuksenaan, koska niissä on yleensä erovuuksia lämmön luovutuksessa. 10

11 Valitse Rivi 22 näyttää, kuinka suuri voi rakennuksen ala korkeintaan olla, jotta se mahtuu annetun seinäpituuden sisälle. Jos pituus ei riitä, tulee riville ilmoitus [ Mittavirhe? ]. Jos kyseessä onkin rakennuksen siipiosa, jolla on olememassa yhteinen lämmin seinä rakennuksen muun osan kanssa, on tämä ilmoitus aiheeton. Ilmoitus [ Mittavirhe? ] ei estä laskentaa. Riville 23 numero 1 sarakkeeseen, joka haluat tulevan mukaan laskentaan. Riville 24 kirjoitetaan rakennuksen tai sen osan nimi. Riville 25 rakentamisvuosi. Tämän perusteella ohjelma ehdottaa viitearvoja. Riveille 26 kirjoitetaan rakennuksen ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus metreinä. Tämän kohdan oikealla puolella on laskin, jonka avulla voit yhyteenlaskea esimerkiksi rakennuspiirustuksesta mittaamiasi pituuksia. Riville 27 tulee huonekorkeus metreinä. Riville 28 kirjoitetaan rakennuksen lämmin ala, se on koko se ala, joka on ulkoseinien sisälle muodostuva alue, eikä siitä saa vähentää mitään osia, kuten hormeja, portaikkoja, komeroita tms.. Riville 29 ulkoseinän paksuus, sekin metreinä. Esimerkiksi 0,27 metriä (= 27 cm). Riville 32 tulee tämän rakennuksen toivottu sisälämpötila. Riville 33 tulee tieto ilmanvaihdon tuuletusnopeudesta, kuinka monta kertaa halutaan sisäilman vaihtuvan tunnissa. 0,1 kertaa tunnissa tarkoittaa, että koko sisäilmatilavuus vaihtuu noin 2 kertaa vuorokaudessa. Riville 34 kirjoitetaan ilmanvaihdon lämmöntalteenottoprosentti, hyötysuhde. Kuutiokennoisen talteenottoprosentti on noin 50-70%. Pyöriväkennoisen talteenottoprosentti voi olla jopa 80%. Rakenteiden vuotoilmat lasketaan riveillä Jos kohteessa on käytössä lämmönsiirtokanaali, merkitään se riville

12 Ulkovaipan pinta-alojen erittely kohdassa: [ Rakennus 1 ] Rivillä 65 [ likaisenvihreä ] ruutu B95 on alasvetovalikko, josta valitaan alapohjan tyyppi: Lämmitetty tila, puolilämmin tila, maanvarainen, rossipohja tai ulkoilma. Rivillä 96 vihreään ruutuun G96 kirjoitetaan Alapohjan pinta-ala, joka on ruudussa D97. Jos kuitenkin tässä lattiassa on kahdenlaisia U-arvoja, kirjoitetaan vain toisen osuuden ala, joten lattia jakautuu kahdeksi alueeksi, joille kummallekin voidaan antaa omat Uarvonsa. Rivillä 97 valitaan C97 [ likaisenvihreä ] -valikosta näyteäänkö tieto tulostettavassa raportissa. Riveillä ilmoitetaan alat samalla periaatteella, kuin lattiassakin. Ruutuun G97 voidaan kirjoittaa koko ala, jos yläpohja on samanlainen koko alueeltaan. Jos kuitenkin ylpuolella on esimerkiksi lämmin vinttikamari, kirjoitetaan tähän G97 ruutuun sen lämpimän vinttikamarin lattian ala ja myöhemmin annetaan tämän rivin U-arvoksi 0,00 U -joka tarkoittaa, että tällä aluella ei tapahdu lämpövuotoa, koska yläpuolella olevassa tilassa on sama lämpötila. Ruutuihin G100 ja G101 kirjoitetaan ulko-ovien pinta-alat. Tähänkin voidaan valita kahdenlaisia ovityyppejä. Tämän on siksi, että esimerkiksi autotallien isoilla nosto-ovilla on huonoja U-arvoja, mutta samassa tallissa voi olla normaali käyntovi, jonka U-arvo onkin hyvä. Ikkunoiden alat kirjataan ruutuihin G102 ja G103. Tässäkin voidaan laskea kahdenlaisen ikkunatyypin lämpövuodot. Ikkunoiden alojen määrittämiseksi ohjelma ehdottaa tiettyä ikkuna alaa ruudussa B117. Siihen lasketaan tietty prodentti lattian alasta. Uusissa rakennuksissa tuo prosentti on yleensä 15%. Prosenttiluvun voit valita ruudun B165 alasvetovalikosta. Ruudussa D104 on jäljellä se ulkoseinänä ala, josta on vähennetty pois ikkunoiden ja ulko-ovien ala. Taasen tämänkin voit jakaa kahdenlaiseen seinätyyppiin, joille voit antaa kummallekin oman u-arvonsa. Ulkovaipan pinta-alojen erittely kohdissa: [ Rakennus 2 ]... [ Rakennus 5 ] tapahtuu samoin, kuin kohdan [ Rakennus 1 ] mutta rivinumerot ovat tietysti erilaiset. 12

13 Rakenteiden alat ja U -arvot. Lämmitystarvelaskenta tapahtuu tässä osiossa. Rakenneosien u-arvot kirjoitetaan näihin J96... J10 ruutuihin. Ohjelma ehdottaa rakennuksen rakentamisvuoden perusteella U -viitearvoja vaalean sininisissä ruuduissa (katso antamasi rakennusvuosi!). Kirjoita haluttu U-arvo kullekin valitulle pinta-alalle vihreisiin ruutuihin. Yhteisen välipohjan tai väliseinän U -arvoksi merkitään 0 (=nolla) Osion yläpuolella on myöskin taulukoita, joiden avulla voit määrittää seinärakenteen U-arvon. Huomaa: jos on kyseessä kaksikerroksinen rakenne, tulee se yläpohja ja alapohja, joka on toisen kerroksen kanssa yhteinen saada U-arvoksi arvon 0,00 U, koska se yhteinen välipohja tai seinämä ei vuoda mitään lämpöä kumpaankaan suuntaan! U -arvo on lämmönläpäisykerroin. U -arvo ilmoittaa lämpövirran tiheyden, joka läpäisee rakenteen tai materiaalin, kun lämpötilaero rakennusosan eri puolilla olevien ympäristöjen välillä on yksikön suuruinen (1Ko, 1Co). Lämmönläpäisykerroin kuvaa, miten paljon tehoa tarvitaan pinta-alaa (m2) kohti, jotta saavutettaisiin tietty lämpötilaero eristerakenteen yli. Lämpötilaero on tässä seinämän erottamien väliaineiden välisten lämpötilojen ero. Lämmönläpäisykerroin k on lämpötehon P suhde lämpötilaeroon ΔT ja pinta-alaan A: k = P / (ΔT A) Mitä pienempi U-arvo, sitä parempi on lämmöneristys. SI-järjestelmän mukaisesti lämmönläpäisykertoimen yksikkö on wattia Kelviniä ja neliömetriä kohti eli W/(Km²) (= lämpövuo Wattia / aste / neliömetri). Uuden rakennuksen vaipan U -arvo selviää rakennesuunnitelmista. Koko rakennuksen lämmitysenergian tarvekin selviää rakennusluvan liitteenä olevasta energiaselvityksestä. 13

14 Jos rakennuksen vaipan U-arvot eivät ole tiedossa, voit kunkin seinämätyypin U-arvon tämän osion avulla. Valitse esimerkiksi 150 mm lamellihirsi ja kirjoita sen arvo 0,73 U1 kohtaan. Seinässä on lisäksi käytetty 100 mm eristevillaa, valitse sen u-arvo ja kirjoita kohtaa U2. Nyt voit lukea U-tot kohdasta näiden yhteisen u-arvon. Jos seinässä on vielä muutakin eristävää materiaalia, voit siirtää ensinnä saadun Utot -arvon kohtaan Ui ja lisätä kohtaan U2 seuraavan eristeen U-arvo, jolloin kohdassa Utot on nyt kolmen eri eristekerroksen yhteinen U-arvo. Kun rakennusten tiedot on täytetty, on laskennan tulos nähtävissä tämän sivun ala osassa alueella. Tämä alue on tulostettavan raportin 2 -sivu. Tämän laskelman lopputulos siirtyy myöskin BERGHEAT -ohjelman etusivulle riveille Rakennusten lämmitystarve -laskennalla saadut tiedot siirtyvät mitoitusohjelmaan valitsemalla [ Kyllä ] G20 ruutuun. Huomaa, että tämä kwh tieto ei vielä sisällä lämpimän käyttöveden tuottamiseen tarvittavaa lämpöenergiaa. Se saadaan laskenta- ohjelmassa lasketuksi henkilölukumäärän ja henkilöä kohden ilmoitetun käyttövesi- laskennan tuloksena ruuduissa F44 F45. Kun olet käynyt ohjelman kaikki kohdat läpi, käske ohjelman laskea solujen arvot uudelleen painamalla [CONTROL]+[SHIFT]+[F9]. Talleta laskelma ja tulosta vastaus printterille ja PDF -tiedostoksi. Palautetta ohjelmasta voi antaa osoitteeseen: pingalsuo@gmail.com 14