OULUN KANSAINVÄLISEN KOULUN ARVIOINTI- JA KEHITTÄMISTYÖRYHMÄN RAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OULUN KANSAINVÄLISEN KOULUN ARVIOINTI- JA KEHITTÄMISTYÖRYHMÄN RAPORTTI"

Transkriptio

1 OULUN KANSAINVÄLISEN KOULUN ARVIOINTI- JA KEHITTÄMISTYÖRYHMÄN RAPORTTI

2 1 Johdanto 1.1 Työryhmän työn taustaa Oulun kaupungin strategia 2015 valmistui vuonna Strategiassa nostettiin yhdeksi painopistealueeksi Oulun kaupungin kansainvälisyyden kehittäminen. Tämä tarkoittaa sekä Oulun kansainvälisten suhteiden kehittämistä Oulusta ulospäin että Oulun kehittämistä kansainvälisenä kaupunkina. Oulun kansainvälisten suhteiden kehittäminen palvelee ensisijaisesti Oulun alueella toimivien yritysten kansainvälistyvää toimintaa. Toimenpiteet voidaan jakaa kaupungin edunvalvontatoimintaan ja verkostojen kautta tapahtuvaan elinkeinoelämän edellytysten kehittämiseen ja tukemiseen. Oulun kehittäminen kansainvälisenä kaupunkina on haastava. Lähtökohtana on sekä kansainvälisten yritysten että osaajien houkuttelu alueelle. Tämä edellyttää kaupungin sekä muun julkisen ja yksityisen sektorin palveluiden kehittämistä siten, että ei-suomalaisilla yrityksillä ja työntekijöillä on hyvät edellytykset elää ja tulla toimeen arjen elämässä. Oulu kilpailee näistä osaajista alati laajenevilla kansainvälisillä markkinoilla. Oulun seudun elinkeinoelämän avaintoimijat laativat yhteisen Oulu Inspiroi Innovaatiostrategian ja Oulu seudun elinkeinojen kehittämisstrategian, jotka valmistuivat vuoden 2006 aikana. Molemmissa elinkeinopoliittisissa avainstrategioissa korostetaan sekä oululaisten yritysten kansainvälistymisen tukemisen tarvetta että Oulun kansainvälistymisen merkitystä. Kansainvälisen osaamisen merkitys nähdään kriittisenä menestystekijänä. Kansainvälisen koulun rehtori on toimittanut opetuslautakunnalle syksyn 2006 aikana valmistellun esityksen koulun sisäisestä kehittämisestä. Esityksessä esitettiin: Kansainvälisen koulun kehittämissuunnitelman tavoitteena on jatkaa toimintaa lukuvuonna kaksisarjaisena yhtenäisperuskouluna niin, että tulevaisuudessa jokaisella luokka-asteella toimii englanninkielinen ja kaksikielinen englanti-suomi ryhmä. Perusteluina olivat koulun mukaan mm. voimakkaasti kasvanut maahanmuuttaja- ja oululaisoppilaiden kiinnostus kansainvälistä ja vieraskielistä opetusta kohtaan; koulun tulevaisuuden ennustettavuuden ja vakauden parantaminen oppilasmäärän lisäämisen myötä niin, että vuosittainen oppilasmäärä ei ole pelkästään riippuvainen yritysmaailman suhdanteista; henkilöstön määräaikaisten työsuhteiden vakinaistaminen ja koulussa jo työtä tekevien ulkomaalaisen sekä sivutoimisten opettajien työn turvaaminen; koulun ulkomaalaisten oppilaiden jatkoopintomahdollisuuksien lisääminen myös suomenkielisessä toisen asteen koulutuksessa; ja oppilaspohjan kehityksen vaikea ennustettavuus ja siten opetuksen resursoinnin ennakoitavuuden vaikeus sekä koulun taloudellisesti järkevä toiminta. Esitys jätettiin pöydälle opetuslautakunnan kokouksessa Apulaiskaupunginjohtaja Päivi Laajala asetti marraskuussa 2006 työryhmän selvittämään Oulun kansainvälisen koulun nykytilaa ja kehittämistarpeita. 2

3 Työryhmän tehtäväksi annettiin selvittää, miten Oulun kansainvälinen koulu toteuttaa sen perustamispäätöksen mukaisia linjauksia ja kaupungin strategioiden mukaisia tavoitteita. 1.2 Työryhmän kokoonpano Työryhmän kokoonpanoksi muodostui täydennysten jälkeen: Aaltje Bos, Oulun kaupunki, projektipäällikkö, EFA, Innovaatiot ja markkinointi Raija Johnson, Oulun kaupunki, apulaisrehtori, Kansainvälinen koulu Teuvo Laurinolli, Oulun kaupunki, rehtori, Lyseon lukio Shahnaz Mikkonen, Oulun kaupunki, toiminnanohjaaja, Toimintakeskus Toppelius Jaakko Okkonen, Oulun kauppakamari, toimitusjohtaja Raija Perttunen, Oulun kaupunki, rehtori, Kansainvälinen koulu Heikki Pudas, Oulun kaupunki, johtaja, Innovaatiot ja markkinointi, puheenjohtaja Anne Rännäli, Oulun kaupunki, yhteyspäällikkö, Innovaatiot ja markkinointi Rauni Räsänen, Oulun yliopisto, professori Raimo Salo, Oulun kaupunki, suunnittelija, Opetusvirasto, sihteeri Raija Tromstedt, Nokia, Competence Renewal Manager 1.3 Työryhmän työskentely Työryhmän tavoitteena oli työn valmistuminen mennessä. Kunkin työryhmän jäsenen toimenkuvasta johtuen yhteisten palavereiden järjestäminen osoittautui haasteelliseksi. Niinpä sovittiin, että työryhmän kokouksiin valmistellaan käsiteltävät asiat ja kokouksissa käydään tarpeelliset keskustelut ja tehdään johtopäätökset. Työryhmä kokoontui yhteensä seitsemän kertaa, lisäksi valmisteltua raporttia ja siihen liittyviä yksityiskohtia käsiteltiin sähköpostikierron avulla. Edellä mainitusta aikataulujen haasteellisuudesta johtuen työryhmän puheenjohtaja ja sihteeri keräsivät raportin pohjana olevan tausta-aineiston ja laativat työryhmän käsittelyä varten perusversiot sekä kyselymateriaalista että loppuraportista. Tausta-aineiston ja koulun sisäisen tilan arviointia vaikeutti työryhmälle asetettu tiukka aikataulu ja keskustelu koulun keräämien tietojen oleellisuudesta selvityksen kannalta. Työryhmän tavoitteena oli myös tavata International Baccalaureaten (IB:n) konsultti, joka ei toteutunut, johtuen tiukasta aikataulusta ja konsultin toiveesta valmistella koulun autorisointia yhdessä koordinaattorin kanssa. Ryhmän kokoonpanosta ja näkemysten moninaisuudesta johtuen työryhmän kokoukset tammi-maaliskuussa 2007 käytettiin työryhmän toimeksiannon mukaisen tehtävänkuvan tulkintojen yhdenmukaistamiseen ja kyselyn sisältörajauksiin. Huhtikuun 2007 aikana toteutettiin kysely ja keskusteltiin kyselyn tulosten analyysista ja loppuraportin sisällöstä. Loppuraportti viimeisteltiin tiiviillä sähköpostikierrolla sekä kolmen viimeisen työryhmäpalaverin aikana. 2 Oulun kansainvälisen koulun taustaa Oulun kaupunginvaltuusto teki päätöksen perustaa Oulun kansainvälinen koulu. Päätöstä edelsi perusteellinen valmistelutyö, jossa perustamiseen liittyviä eri näkökulmia pohdittiin laaja-alaisesti. Valmistelutyötä toteuttamaan oli asetettu työryhmä, jossa oli edustajat opetustoimesta, IB-lukiosta, yliopistolta ja elinkeinoelämästä. 3

4 Perustamispäätöksen taustalla oli Oulun voimakas kehittyminen, seudun yritysten kansainvälistyminen ja eri kouluissa toimivien englanninkielisten luokkien oppilasmäärien kasvu. Nähtiin tarkoituksenmukaiseksi keskittää englanninkielinen opetus yhteen kouluun ja samalla nostaa perustettavan koulun statuksen kautta myös opetuksen tasoa. Kohdassa 3.1 on kaaviossa 1 esitetty päätöstä valmistelleen työryhmän raportissa esitetty arvio oppilasmäärän kehittymisestä. Perustamispäätöksen yhteydessä koulun toimintaa linjattiin mm. opetuksen toteutuksen, opetuskielen ja koulun aseman suhteen. Koska kansainvälisen koulun perustajaksi ei löytynyt yksityisiä tahoja, koulu päätettiin perustaa osana Oulun kaupungin kunnallista opetustointa, joten sen toimintaa säätelevät voimassa olevat lait, säädökset ja viranomaisohjeet. Perustamispäätöksessä päätettiin lisäksi, että koulu toteuttaa kansallista opetussuunnitelmaa ja IB:n opetusohjelmia käyttäen pääosin opetuskielenä englantia. Koulun toiminnalta edellytettiin, että se toimii aktiivisesti yhteistyössä muiden koulujen tavoin ympäröivään yhteiskuntaan niin, että koulusta ei tule suljettua, tietylle yhteiskuntaryhmälle tai sosiaaliluokalle suunnattua koulua. Koulun perustamisen yhteydessä päätetty IB-lukion laajentaminen ei siten ole suoranainen seuraus kansainvälisen koulun perustamisesta eikä se takaa oppilaiden pääsyä IB-lukioon ilman pääsykokeita ja niissä selviytymistä. Kaupunginvaltuuston päätöksessä todettiin myös, että koulun opetussuunnitelmaa kehitetään IB -ohjelman mukaiseksi ja koulu liittyy IB:n jäseneksi, kuitenkin siten, että opetussuunnitelmassa otetaan riittävästi huomioon myös oppilaiden tarve saada valmiudet siirtyä peruskoulun jälkeen suomalaista opetussuunnitelmaa noudattavaan lukioon tai muuhun toisen asteen koulutukseen. 3 Oulun kansainvälisen koulun nykytilanne Tämän työryhmän toimeksiannon mukaisesti tässä työssä ei painotettu koulun toiminnan arviointia opetuksellisten yksityiskohtien osalta. Seuraavassa on esitetty joitain arvioita siitä, miten koulun toiminta on kehittynyt perustamispäätöksen mukaisiin olettamuksiin verrattuna. 3.1 Oppilaat Koulun oppilasmäärän kehitys on tasaantunut vuodesta 2002 alkaen. Voidaan todeta, että lukuvuonna koulussa ollaan oppilasmäärän suhteen päätöksentekohetken arvioidun ennusteen vuosien tasolla. Oppilasmäärä on siis noin oppilasta pienempi kuin päätöstä tehdessä arvioitiin. Oppilasmäärä on kasvanut tasaisesti, tällä hetkellä koulussa on 240 oppilasta, mutta kasvun ennustettavuus ja yritysmaailman muuttuvat tilanteet eivät ole tiedossa. Koulun perustamisen yhteydessä vuonna 2001 tehty ennuste on jäänyt toteutumatta eri syistä. On selvää, että teknologia-teollisuuden kansainvälisten suhdanteiden vaihteluiden ja tuotantopohjaisessa teollisuudessa tapahtuneen huomattavan rakennemuutoksen myötä ulkomaalaisten työntekijöiden lukumäärä Oulun seudulla ei ole kasvanut ennusteiden mukaan. 4

5 Koulua on markkinoitu seudullisesti ja hakijoita on ollut paikallisesti, mutta kaikkia ei ole voitu ottaa, koska heidän englannintaitonsa ei ole ollut riittävä. Kaksikieliselle linjalle heidät olisi voinut ottaa, jos sellainen olisi ollut. Lisäksi oppilaana opiskelee kielellisiltä taidoiltaan erittäin heterogeenisia oppilaita samoissa opetusryhmissä. Eri luokka-asteiden tarpeet ovat erilaiset. Suurin osa tänä keväänä oppilaaksi hakeneista oppilaista on perheineen jäämässä Suomeen Kaavio 1. Oulun kansainvälisen koulun oppilasmäärän toteuma vuosittain sekä ennuste, joka on tehty vuonna v 1997 v 1998 v 1999 v 2000 v 2001 v 2002 v 2003 v 2004 v 2005 v 2006 Toteuma Ennuste 5

6 3.2 Oppilaiden kansallisuus Suomalaisten oppilaiden osuus koulun oppilasmäärästä on vakiintunut noin 90 %. Lukuvuoden kokonaisoppilasmäärä on 229, joista 207 on suomalaisia. LUKUMÄÄRÄT v 2001 v 2003 v 2004 v 2005 v 2006 Suomi Alankomaat Iso-Britannia Kenia Kiina Saksa Venäjä 4 3 USA Muut YHTEENSÄ Taulukko 2. Oulun kansainvälisen koulun oppilaiden kansallisuudet, lukumäärät. % OSUUDET v 2001 v 2003 v 2004 v 2005 v 2006 Suomi 74,2 87,89 90,64 92,75 90,39 Alankomaat 1,58 1,48 1,55 1,31 Iso-Britannia 8 1,58 1,58 2,07 1,31 Kenia 0 0,99 1,04 Kiina 1,58 0,99 0,52 0,87 Saksa 1,05 0,99 1,04 0,87 Venäjä 2,11 1, USA 7,6 0,53 0,49 0 1,75 Muut 10,2 3,68 1,36 1,03 3,5 YHTEENSÄ Taulukko 3. Oulun kansainvälisen koulun oppilaiden kansallisuudet, prosenttisouudet. 3.3 Vanhemmat Oppilaiden vanhempien kansallisuusjakauma noudattaa luonnollisesti oppilaiden jakaumaa. Suurin osa vanhemmista on suomalaisia, heitäkin voidaan jakaa useaan ryhmään: 1. Molemmat vanhemmat ovat suomalaisia, jäämässä Ouluun. 2. Molemmat vanhemmat ovat suomalaisia, palanneet ulkomailta 3. Molemmat vanhemmat ovat suomalaisia, lähdössä ulkomaille 4. Toinen vanhemmista on suomalainen toinen ulkomaalainen, väliaikaisesti Oulussa 5. Toinen vanhemmista on suomalainen, toinen ulkomaalainen, jäämässä Ouluun 6. Molemmat vanhemmat ulkomaalaisia 6

7 Koulun toiminnan alkuaikoina oppilaiden vanhempien ja koulun välinen yhteistyö oli aktiivista. Vanhemmat organisoituivat OIS- Parent-Teacher Association (PTA) yhdistykseksi, jonka kautta vanhemmilla oli halu vaikuttaa ja tukea koulun toimintaa. PTA:n toiminta organisaationa lakkautettiin keväällä Nykyisellään koulu on pyrkinyt hoitamaan yhteistyötä vanhempien kanssa luokkakohtaisten yhdyshenkilöiden kautta. Lisäksi luokanopettajat ja valvojat tapaavat oppilaiden vanhemmat kahdesti vuodessa. Tiedottaminen koteihin tapahtuu kuukausittaisen koulun lehden OIS Dynamiten, koulun verkkosivujen sekä luokilla 5-9 Helmi-järjestelmän kautta. Koululla on vuoden aikana lukuisia vanhempainiltoja, tapahtumia sekä juhlia (mm. Family Picnic, Talent Show, Open House, Oulu International Week), joihin vanhemmat on kutsuttu. 3.4 Opettajat Koulun resursointiin on kiinnitetty erityistä huomiota. Rehtorin; vakinaisten, ulkomaalaisten ja sivutoimisten opettajien; sekä IB-koordinaattoreiden on mm. palkkauksen osalta hyväksytty paikallinen sopimus työn haastavuuteen perustuen. Koulun opetushenkilökunnalle on ollut leimaa-antavaa sen vaihtuvuus ja määräaikaisten opettajien suuri osuus. Tämä selittyy osittain koulun oppilasmäärän kehityksellä, joka ei ole mahdollistanut pysyvien työsuhteiden kehittämistä. Toinen merkittävä syy opettajien vaihtuvuuteen on perhesyyt. Koulun perustamissuunnitelman mukaan koulu on pääosin toteuttanut tehtäväänsä tarjotessaan opetusta pääosin englanniksi. Lain mukaan koulun tehtävä on myös valmentaa jatko-opintoihin suomenkielisessä toisen asteen oppilaitoksessa. Tämän tehtävän toteutuksen suhteen eri kouluissa on erilaisia toteutustapoja ja tehtävän käytännön sisältö on Opetushallituksen mukaan tarkemmin määrittelemätön: minimivaatimus on tarpeellisen käsitteistön opettaminen esimerkiksi käsitesanaston avulla. Toinen lainsäädännöstä lähtevä velvoite on, että opetus tuottaa suomalaisille oppilaille opetussuunnitelman perusteiden mukaisen suomen kielen taidon, joka Opetushallituksen mukaan toteutetaan suomenkielisille oppilaille äidinkielen opetuksen kautta. Tukiopetus on tarkoitettu tilapäisen jälkeen jäämisen korjaamiseen. Pysyvässä työsuhteessa olevilta opettajilta vaaditaan englanninkielen taitojen osoittaminen, määräaikaisena voi toimia myös epäpätevä henkilö, niin opetuksellisesti kuin kielitaidollisesti. Lukuvuonna Oulun kansainvälisessä koulussa työskentelee päätoimisesti (vakinaisessa tai määräaikaisessa työsuhteessa) seitsemän ulkomaalaista opettajaa, joista puolet työskentelee PYP ja puolet MYP opettajina. Heidän kansallisuudet ovat: Kanada, Iso-Britannia, Intia, Italia, Kenia, USA ja Iran ja kaksi kaksoiskansalaisuuden omaavaa (Suomi ja Hong Kong, Australia ja Suomi). Suomalaisia opettajia koulussa työskentelee päätoimisesti 11. Seitsemällä virassa olevalla opettajalla, joista kaksi on tällä hetkellä virkavapaalla, on lain vaatima kielitaidon tutkinto. Neljällä päätoimisella määräaikaisessa työsuhteessa olevalla opettajalla on englannin kielen opinnoista laudatur-tutkinto. Lisäksi koulussa on yhdeksän äidinkielenään englantia puhuvaa opettajana. Kuten kouluissa 7

8 yleensäkin, tärkeää on myös opettajien ammatillinen pätevyys. Opetusalan palkkaus kunnallisella sektorilla on alhainen, eikä se houkuttele kokeneita, ulkomaalaisia opettajia. Määräaikaisina opettajina toimivilta ei lain mukaan ole välttämätöntä vaatia kielitaidon tutkintoa, eikä muutakaan pätevyyttä. Opettajakunnan vaihtuvuus ja erityisesti joidenkin aineenopettajien työskentely kansallista opetusohjelmaa toteuttavassa, pääasiassa Myllytullin, koulussa vaikuttaa IB:n opetusohjelmien käytännön toteuttamiseen. Ohjelmien vaativien sisältöjen sisäistäminen ja ottaminen mukaan opetukseen edellyttää syvällistä perehtymistä. Koulun oppilasmäärän kehitys ja epävakaus estää pysyvien työsuhteiden kehittämistä niin ala- kuin yläluokilla kun käytetään opetustoimen normaalia vakinaisten työsuhteiden perustamiskriteeristöä. Lisäksi se heikentää myös IBohjelman toteutumista erityisesti yläluokilla, jossa ei ole saatu kaikissa aineissa vähäisestä oppilasmäärästä johtuen omia valinnaisaineryhmiä, vaan oppilaat on jouduttu integroimaan sekaryhmiin Myllytullin koulun kanssa. Laajempi oppilaspohja ja sen vuosittainen tasaisuus mahdollistaisi koulun omat valinnaisaineryhmät, opetustuntien riittävän määrän omille opettajille sekä kielitaidollisesti ja muodolliselta pätevyydeltään kelpoisten opettajien rekrytoinnin. 3.5 Opetustilat ja välineet Tilojen suhteen koulun kehitys on ollut huomattavaa. Koulun toiminta on laajentunut yhtenäiskouluksi, väliaikaisissa tiloissa toiminnan jälkeen toiminta on joulukuussa 2006 siirtynyt peruskorjattuihin tiloihin Kasarmintie 3 kiinteistöön. Uudenaikaiset tilat on varustettu nykyaikaisella teknologialla ja välineistöllä. Samassa kiinteistössä toimii luokkien 1-9 opetuksen lisäksi myös Oulun Lyseon IB-linja eli toisen asteen englanninkielinen lukio-opetus, osa Myllytullin koulun taito- ja taideaineiden opetuksesta ja Leinonpuiston koulu. 3.6 IB:n ohjelmien käyttöönotto ja aikataulu Koulun perustamisen yhteydessä päätettiin, että koulu lähtee kehittämään toimintaansa IB:n mukaista ohjelmaa soveltaen mahdollisuuksien mukaan tavoitteena liittyminen järjestöön. Koulun henkilökuntaa on koulutettu eri yhteyksissä IB:n ohjelmien suhteen ja koulun MYP-ohjelman opettajista kaksi on toiminut opettajina ulkomailla IB-kouluissa (PYP, MYP tai Diploma Program koulussa). Yhteistyö muiden IB-koulujen kanssa on ollut tiivistä. Tämän hetkinen tilanne on se, että Primary Years Programme (PYP) ja Middle Years Programme (MYP) ohjelmien virallistamista edeltää opetusohjelmakohtaiset vierailut. MYP-ohjelmaan liittyvä vierailu tapahtui maaliskuussa 2007 ja PYP-ohjelmaan liittyvä vierailu tapahtuu toukokuussa IB edellyttää, että vuosittain kansainvälisen koulun opettajat osallistuvat IBkoulutuksiin, joiden kustannukset sisältyvät koulun hyväksyttyyn budjettiin. 3.7 Opettajien täydennyskoulutus Oulun kansainvälisen koulun opettajat saavat vuosittain täydennyskoulutusta n EUR budjetoidun määrärahan turvin, joka on noin 6-8 kertainen vastaavankokoisen yhtenäiskouluun verrattuna johtuen ulkomailla tapahtuvista IB:n 8

9 järjestämistä koulutuksista. Lisäksi koulu järjestää vuosittain Oulussa täydennyskoulutusta, johon kutsutaan IB:n hyväksymät kouluttajat. 4 Kysely 4.1 Kyselyn sisältö Toimeksiannon mukaisesti työryhmä selvitti avaintoimijoiden näkemyksen Oulun kansainvälisen koulun toimintaan liittyvistä tarpeista ja sen asemasta Oulun seudun tulevaisuuden kehittämisessä tehtyjen strategisten valintojen mukaisesti. Kyselyn sisältö jaettiin kolmeen osioon: vastaajan taustatietoihin, strategisiin linjauksiin ja koulun toimintaan liittyviin kysymyksiin. Liitteessä 1 on esitetty työryhmän laatima kyselyn kysymysaineisto. 4.2 Kyselyn toteutus Kysely toteutettiin käyttäen ZEF-työkalua, jonka ominaispiirteiden takia työryhmän laatimaa aineistoa hienosäädettiin ZEF-asiantuntijan ohjauksella. Lopullinen kysymysten sisältö ja kyselyn rakenne on esitetty liitteessä 1. Kysely kohdennettiin eri ryhmiin samansisältöisenä. Näin saatiin varmistettua laaja-alainen ja monitaustainen näkemys, kohderyhmät olivat: 1. koulun oppilaiden huoltajat 2. koulun opettajat 3. koulun oppilaat (7-9 luokat) 4. Muiden koulujen oppilaiden vanhemmat (opetusviraston valitsema otos) 5. Virkamiehet 6. Luottamusmiehet 7. Työnantaja/yritysnäkemys 8. Muut Kohderyhmien edustajat kerättiin koulun, opetusviraston, yliopiston, kauppakamarin, nuorkauppakamarin, EFA-projektin (Expatriate Family Adjustment) ja kaupungin keskushallinnon tietoista. Suora kyselykutsu lähetettiin 587 henkilölle. Lisäksi 119 henkilöä kävi vastaamassa järjestetyn kutsulinkin kautta. 4.3 Vastaukset 303 henkilöä kävi antamassa vastauksensa (38,2% kohderyhmästä), yhteenveto niistä on esitetty liitteessä 2. Vastaukset esitettiin graafisesti nelikentässä ZEF-työkalun avulla. Asiantuntijan mukaan otosta voidaan pitää hyvin edustavana. 4.4 Yhteenveto tuloksista Kyselyyn vastanneiden enemmistö oli sitä mieltä, että heidän edustamansa organisaation kansainvälisen toiminta kasvaa (91%), henkilöstöä toimii ulkomailla (76%), ulkomaisia työntekijöitä tarvitaan (87%) ja kansainvälistä koulua tarvitaan henkilöstölle (74%). Kyselyn perusteella Oulun kehittymisen edellytyksenä pidetään peruspalveluiden tuottamista vieraalla kielellä vähintään englanniksi, englanninkielistä opetusta ja kansainvälisen koulun aseman vahvistamista. Tärkeänä nähdään että kansainvälinen koulun on ilmainen yhteiskunnan tuottama palvelu, se mahdollistaa ulkomaalaisen oppilaan opiskelun Oulussa ja lisää oululaisperheiden kansainvälisyys valmiuksia. 9

10 Liitteenä olevissa nelikenttäkaavioissa vastaukset on esitetty suhteellisina. Tämä esittämistapa ei siis kerro absoluuttista totuutta, vaan esittää vastausten sijoittumisen toisiinsa nähden. Näin ollen johtopäätöksien tekeminen näistä kaavioista on tulkinnanvaraista ja kuten asiantuntija työryhmälle totesi, tarkoituksena on mahdollistaa jatkoprosessointi ja kehittää edelleen koulun vahvuuksia. Työryhmän tulkinnan mukaan koulun toiminnassa nähtiin tärkeänä, oppilaiden englanninkielen riittävän tason varmistaminen, englannin kielen käyttö opetuksessa, englanninkielen rooli lingua francana sekä monikulttuurisuuden edistäminen. Koulun vanhempien osalta kysyttiin näkemystä myös koulun toiminnan toteutumisesta. Tärkeimpinä nähtiin oppilaiden englanninkielen riittävän tason varmistaminen, englanninkielinen opetus ja materiaali, englanninkielen rooli lingua francana sekä monikulttuurisuuden edistäminen. Näistä muut nähtiin koulun vahvuutena ja onnistumisen osa-alueina, mutta englanninkielen riittävän tason varmistaminen oppimisen kannalta lisäopetuksella nähtiin kehittämiskohteeksi. Lisäksi suomen kielen riittävän tason varmistaminen oppimisen kannalta lisäopetuksella sijoittui tärkeäksi kehittämiskohteeksi. Kyselyn yhteydessä olleeseen vapaaseen palautteeseen annettiin yli sata palautetta koulun kehittämiseen liittyen. Palautteista voidaan todeta seuraavat ryhmät: 1. suomenkielisen opetuksen tärkeyttä korostavat palautteet 2. englanninkielisen opetuksen tärkeyttä koskevat palautteet 3. Koulun tunnettuuden lisäämistä tukevat palautteet 4. Koulun ja yritysten sekä muun ympäröivän yhteiskunnan yhteistoiminnan kehittämistä koskevat palautteet Selvityksen ja siihen saatujen palautteiden perusteella työryhmä toteaa, että Oulun seudulla asuvilla suomalaisperheillä on monista syistä kiinnostusta valita lastensa kouluksi kansainvälinen koulu. Näillä perheillä voi olla ulkomaille suuntautuvia työ- tai opiskelusuunnitelmia tai he haluavat lastensa saavan hyvät kielelliset ja kulttuuriset globalisaatiovalmiudet. Kansainvälisyys- ja monikulttuurisuuskasvatus kuuluu tietysti kaikille kouluille, mutta kansainvälisellä koululla on mm. opettajakuntansa kielellisen ja kulttuurisen koostumuksen vuoksi erityiset valmiudet tällä alueella. 5 Työryhmän johtopäätökset Strategioiden linjausten mukaisesti Oulun seudun tulevaisuus perustuu siihen, miten hyvin globalisaation ja kansainvälistymisen haasteisiin ja mahdollisuuksiin kyetään mukautumaan ja vastaamaan. Kansainvälistymistoimenpiteitä pitää kohdentaa paitsi ulospäin tähtääviin, myös sisäiseen kehittämiseen tähtääviin kokonaisuuksiin. Sisäisen kehittämisen tavoitteena on panostaa Oulun houkuttelevuuteen ulkomaisten rahoittajien, yritysten ja yksilöiden näkökulmasta. On tärkeää saada alueella ulkomaisia työntekijöitä sekä määräaikaisina vierailijoina, että seudulle pysyvästi jäävinä asukkaina. Merkittävänä nähdään julkisten palveluiden kehittäminen siten, että ne kyetään tarjoamaan Suomen virallisten kielten lisäksi vähintään englanniksi. Kaikkien toimijoiden tapauksessa tärkein näkökulma on perheiden näkökulma: asuminen, viihtyminen, turvallisuus, koulu, harrastukset. 10

11 Työryhmän selvitystyö vahvistaa kaupunginvaltuuston syksyllä 2001 tekemän johtopäätöksen, että Oulussa tarvitaan myös kansainvälinen peruskoulu, jossa on mahdollista saada koko perusopetuksen oppimäärän opetus englanninkielellä globaalin kommunikaation kielellä. Suositus 1: Työryhmän mielestä Oulun kansainvälisen koulun tulee varmistaa englanninkielisen opetuksen määrällinen ja laadullinen kehittäminen. Työryhmä pitää Oulun kannalta tärkeänä, että kansainvälisellä koululla on riittävät resurssit edellä mainitun tehtävän toteuttamiseen erityisesti niin, että koulu kykenee palkkaamaan sekä kielellisesti että pedagogisesti päteviä päätoimisia opettajia ja erityisesti yläluokkien aineopettajia. Tämä taas edellyttää riittävän suurta oppilasmäärää, jota nykyisillä englanninkielentaitoa koskevilla oppilasvalintakriteereillä ei ole mahdollista saavuttaa. Koulun oppilasmäärän kasvattaminen on siis keino koulun toiminnan vakaan kehityksen turvaamiseen, mutta vastaa samalla olemassa olevaan legitiimiin koulutuskysyntään. Suositus 2: Voidakseen toteuttaa työryhmän ensimmäisen suosituksen työryhmä esittää, että, Oulun kansainvälinen koulu avaa englanninkielisen linjan rinnalle kaksikielisen linjan. Kaksikieliselle linjalle otettavilta oppilailta ei vaadita sujuvaa englanninkielen taitoa, joustava siirtyminen linjalta toiselle on mahdollista. Kaksikielisen linjan opetus on osin suomen-, osin englanninkielistä niin, että koulun ylimmillä luokilla painopiste on englanninkielisessä opetuksessa. Kaksikielisen linjan avaamisella helpotetaan koulun perustamispäätöksessä asetetun tehtävän toteuttaminen myös siltä osin, että koulun on varmistettava jatkoopintokelpoisuus IB-lukion ohella myös muissa toisen asteen oppilaitoksissa. Työryhmä toteaa, että koululla on riittävät toimitilat kaksikielisen linjan avaamiseen. Suositus 3: Työryhmä kannustaa kansainvälistä koulua saattamaan loppuun IB auktorisointiprosessin vuoden 2007 aikana ja pitää tärkeänä, että koululla on myös jatkossa riittävät resurssit IB-statuksen ylläpitämiseen. Jokaisen koulun tärkein voimavara on pätevä ja innostava opettajakunta. Kansainvälisessä koulussa korostuvat sujuva englanninkielen taito (muiden kielten taito lisäetuna) ja monikulttuurisuustaidot. On tärkeätä, että koulussa on riittävästi sekä äidinkielenään englantia puhuvia (erityisesti englanninkielen opetuksessa) että maailman eri kulttuureja edustavia opettajia. Yläluokilla vaaditaan myös vahvaa akateemista ja pedagogista aineenopetuksenhallintaa. Ulkomaalaisten päätoimisten opettajien rekrytointi edellyttää riittävää oppilaspohjaa, jonka vahvistamiseen edellä mainittu suositus 2 liittyy. 11

12 Yksi luonnollinen yhteistyökumppani ulkomaalaisten aineenopettajien rekrytoinnissa yläluokille on Lyseon lukion IB-linja ja tätä mahdollisuutta on pyrittävä helpottamaan yhteensopivilla työaikajärjestelyillä sekä paikallisilla työehtosopimuksilla. Suositus 4: Työryhmä pitää tärkeänä, että koulu pyrkii aktiivisesti rekrytoimaan päteviä ja koulun profiiliin sopivia, erityisesti englanninkielentaitoisia, opettajia ja saa tälle pyrkimykselleen Oulun kaupungin laaja-alaisen tuen. Aineenopettajien rekrytoinnissa on järkevää pyrkiä yhteistyöhön samassa rakennuksessa toimivan Oulun Lyseon lukion IB-linjan kanssa ja helpottaa tätä yhteistyötä tarpeellisilla työaika- ja palkkausjärjestelyillä. Koulun perustamispäätöksessä koulun toiminnalta edellytettiin, että se toimii aktiivisesti yhteistyössä muiden koulujen tavoin ympäröivään yhteiskuntaan niin, että koulusta ei tule suljettua, tietylle yhteiskuntaryhmälle tai sosiaaliluokalle suunnattua koulua. Suositus 5: Työryhmä pitää tärkeänä, että kansainvälinen koulu ja Lyseon lukio kytkeytyvät kiinteästi Oulun kaupungin kansainvälisten toimijoiden verkostoon. 12

13 LIITE 1: Kyselyn kysymysaineisto Oulun kansainvälinen koulu - kartoitus 2.0 Vastauslomakkeet 3.1 Vastaajan taustatietoja / Background information of the respondee 1. Olen (Vaihtoehtokysymys) - 1. Oulun kansainvälisen koulun oppilaan huoltaja - 2. Oulun kansainvälisen koulun opettaja - 3. Oulun kansainvälisen koulun oppilas - 4. oululainen opettaja (suomenkielinen koulu) - 5. virkamies - 6. Oulun kaupungin asukas - 7. luottamusmies - 8. yrityksen edustaja - 9. Jokin muu, mikä? Vastausalueet: 1. I am (Multiple choice questions) Alternatives: - 1. A guardian of a student in the Oulu International School - 2. A teacher in the Oulu International School - 3. A student in the Oulu International School - 4. A teacher in an Oulu neighbourhood school (Finnish language) - 5. A civil servant - 6. A citizen of Oulu - 7. An elected official - 8. An entrepeneur or company representative (employer/employee) - 9. Something else; please specify Vastausalueet: 13

14 3.2 Taustatietoja / Background information 1. Oletko tietoinen Oulun kaupungin strategiasta ja sen sisällöstä? (Vaihtoehtokysymys) - 1. Kyllä - 2. Ei 2. Oletko tietoinen Oulun kaupungin elinkeinopoliittisista strategioista ja sisällöstä? (Vaihtoehtokysymys) - 1. Kyllä - 2. Ei 3. Oletko tietoinen, että Oulussa on kansainvälinen koulu? (Vaihtoehtokysymys) - 1. Kyllä - 2. Ei 4. Oletko tietoinen, että Oulun kansainvälinen koulu tarjoaa IB ohjelman ja suomen opetussuunnitelman mukaista opetusta englannin kielellä? (Vaihtoehtokysymys) - 1. Kyllä - 2. Ei 5. Oletko vieraillut koulussa tai muuten tutustunut siihen? (Vaihtoehtokysymys) - 1. Kyllä - 2. Ei 6. Oletko harkinnut lapsesi laittamista kansainväliseen kouluun? (Vaihtoehtokysymys) - 1. Kyllä - 2. Ei 7. Onko todennäköistä, että yritykseenne/organisaatioonne tulee työntekijöitä, jotka voisivat tarvita lapsillensa kansainvälistä koulua? (Vaihtoehtokysymys) - 1. Kyllä - 2. Ei Vastausalueet: 14

15 1. Are you aware of the Oulu Strategy 2015 and its content? (Alternatives) - 1. Yes - 2. No 2. Are you aware of the strategies and the contents of the City of Oulu concerning the economic development policies? - 1. Yes - 2. No 3. Are you aware that there is an international school in Oulu? - 1. Yes - 2. No 4. Are you aware that the Oulu International School provides education in English and is implementing the IB programs into the Finnish curriculum? - 1. Yes - 2. No 5. Have you visited the school or otherwise got acquainted with it? - 1. Yes - 2. No 6. Have you considered applying your child to the international school? - 1. Yes - 2. No 7. Is it likely that your company/organisation will recruit employees who may need an international school for their children? - 1. Yes - 2. No Vastausalueet: 15

16 3.3 Organisaation kansainvälisen toiminnan näkymät / The international outlook of the organisation 1. Organisaatiomme kansainvälinen toiminta kasvaa (Vaihtoehtokysymys) - 1. Kyllä - 2. Ei - 3. Mahdollisesti 2. Organisaatiomme henkilöstön osa tulee toimimaan ulkomailla (expat/repatriat) (Vaihtoehtokysymys) - 1. Kyllä - 2. Ei - 3. Mahdollisesti 3. Organisaatiomme tarvitsee ulkomaalaisia työntekijöitä. (Vaihtoehtokysymys) - 1. Kyllä - 2. Ei - 3. Mahdollisesti Vastausalueet: 1. The international activity of our organisation will grow - 1. Yes - 2. No - 3. Likely 2. Some of the employees of our organisation will work overseas (expatriate/repatriate) - 1. Yes - 2. No - 3. Likely 3. Our organisation needs foreign employees - 1. Yes - 2. No - 3. Likely Vastausalueet: 16

17 3.4 Organisaation/yrityksen kansainvälinen toiminnan edellytyksiä. / Preconditions for the international activity of an organisation or company 1. Kaupungin kansainvälistymisen edellytys on peruspalveluiden tarjoaminen vieraalla kielellä vähintään englanniksi. 2. Organisaatiomme kannalta henkilöstön lasten kansainvälistymisvalmiuksiin tulee panostaa 3. Koulun tehtävänä on mahdollistaa lapsen/nuoren siirtyminen englanninkieliseen kouluun ulkomaille 4. Ulkomaalaisten työntekijöiden palkkaamisen edellytyksenä on, että kaupunki pystyy tarjoamaan kouluopetusta englannin kielellä. 5. Kansainvälisen koulun ja englanninkielisen opetuksen asemaa tulee vahvistaa ja toiminta vakiinnuttaa Oulussa. Vastausalueet: Nelikenttä 1. A precondition for the internationalisation of the City of Oulu is that the basic services are provided in foreign languages, at least in English. 2. Our organisation considers important the enhancement of the readiness to internationalisation of our employees children Organisaatiomme kannalta henkilöstön lasten kansainvälistymisvalmiuksiin tulee panostaa 3. The objective of the school is to enable a child s move into an English-language school abroad 4. A precondition for hiring foreign employees is that the city provides education in English 5. In Oulu, the status of the International School and education in English must be strengthened and the operations must be consolidated Vastausalueet: Nelikenttä 17

18 3.5 Muita koulun ja yhteiskunnan tehtäviin liittyviä näkemyksiä. / Other aspects related to roles of the school and the society Vastausalueet: 1. Koulu on ilmainen, yhteiskunnan ylläpitämä Nelikenttä peruspalvelu 2. Koulun tehtävänä on valmentaa jatko-opintoihin suomenkielisissä toisen asteen oppilaitoksissa 3. Koulun tehtävänä on valmentaa jatko-opintoihin englanninkielisissä toisen asteen oppilaitoksissa 4. Koulun tehtävänä on mahdollistaa oppilaan paluu ulkomailta (kansainvälisestä koulusta) Suomeen 5. Koulun tehtävänä on osaltaan mahdollistaa ulkomaalaisen oppilaan opiskelu Oulussa 6. Koulun tehtävänä on lisätä oululaisperheiden lasten kansainvälistymismahdollisuuksia Vastausalueet: 1. The international school is part of the free, Nelikenttä basic public services provided by the society 2. The objective of the school is to prepare the students for advanced studies in a Finnishlanguage secondary education institution 3. The objective of the school is to prepare the students for advanced studies in an Englishlanguage secondary education institution 4. The objective of the school is to enable a Finnish student to return from abroad (from an international school) 5. The objective of the school is to make it possible for a foreign student to study in Oulu 6. The objective of the school is to increase the readiness to internationalisation of the children in Oulu 18

19 3.6 Kansainvälisen koulun toiminta / Operations of the Oulu International School Tämä kysymysryhmä on tarkoitettu Oulun kansainvälisen koulun oppilaiden vanhemmille Vastausalueet: 1. Koulun ja yritysten yhteistoiminta on laajaalaista. Nelikenttä Esim. yritysten kytkentä opetukseen, yrityksissä toimivien vanhempien osallistuminen, työelämään tutustumispaikkojen tarjonta erityisesti ulkomaisille oppilaille. 2. Koulun on verkostoitunut ympäröivään yhteiskuntaan, alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. 3. Koulu antaa hyvät valmiudet käyttää englantia lingua francana. Lingua franca = eri kieliryhmien käyttämä yhteiskieli. 4. Koulu kehittää kommunikointitaitoja useammalla kuin yhdellä kielellä. 5. Koulu edistää oppilaiden monikulttuurisuutta ja kansainvälisyysvalmiuksia. 6. Koulun opetuksessa käytetään suomalaista materiaalia ja suomen kieltä. 7. Koulun opetuksessa käytetään englannin kieltä ja englanninkielistä materiaalia. 8. Oppilaiden suomen kielen riittävä taso oppimisen kannalta varmistetaan esim. lisäopetuksella / lisämateriaalilla. 9. Oppilaiden englanninkielen riittävä taso oppimisen kannalta varmistetaan esim. lisäopetuksella / lisämateriaalilla. 19

20 Vastausalueet: 1. There is a broad cooperation between the Nelikenttä school and the enterprises. E.g. linkage of the businesses to the teaching, active participation of the parents employed by companies, provision of the learn to know the working-life positions especially for foreign students. 2. The school is networked with the surrounding society; regionally, nationally and globally 3. The school gives good preparedness to use English as lingua franca. Lingua franca = a common language used by different language groups. 4. The school develops communication skills of the students in more than one language. 5. The school promotes multiculturalism and improves the students readiness to internationalisation. 6. In education, the school uses Finnish language and Finnish resources. 7. In education, the school uses English language and English resources. 8. Adequate level of Finnish language for the learning is ensured e.g. by providing supplementary material or tuition for the students. 9. Adequate level of English language for the learning is ensured eg. by providing supplementary material or tuition for the students. 20

Lahden englanninkielisten luokkien (0 9) toimintaperiaatteet Tiirismaan koulussa lukuvuonna 2014 2015

Lahden englanninkielisten luokkien (0 9) toimintaperiaatteet Tiirismaan koulussa lukuvuonna 2014 2015 Lahden englanninkielisten luokkien (0 9) toimintaperiaatteet Tiirismaan koulussa lukuvuonna 2014 2015 Tiedote vanhemmille Lahden englanninkieliset luokat 0-9 Lahden englanninkieliset luokat toimivat Tiirismaan

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689

Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Maahanmuuttajien opetus Oulun kaupungin opetustoimessa hallinnon näkökulmasta Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Oulun kaupunki Opetustoimi Erityisen

Lisätiedot

Kiinan kielen kasvava merkitys

Kiinan kielen kasvava merkitys Kiinan kielen kasvava merkitys Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lukion kiinan kielen opetuksen forum Esityksen sisältö Kiinan merkitys kauppa- ja yhteistyökumppanina Osaamistarpeet

Lisätiedot

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry ERASMUS KOULUISSA Eurooppalainen Vapaaehtoispalvelu - EVS volunteers 18-30 v. nuori tulee Suomeen vapaaehtoispalveluun suomalaiselle yleishyödyllisille organisaatioille (esim. järjestöjä, kunnallisia toimijoita,

Lisätiedot

Kehittämisohjelma prosessina kunnan tasolla

Kehittämisohjelma prosessina kunnan tasolla Oulun kaupunki Opetustoimi Erityisen tuen keskus - 2008 Kehittämisohjelma prosessina kunnan tasolla Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 MAAHANMUUTTAJIEN

Lisätiedot

Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua

Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua ERASMUS KOULUISSA Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua suomalaiseen kouluun? Erasmus kouluissa Erasmus

Lisätiedot

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor MAAHANMUUTTAJAT UUDESSA OULUSSA 2011 Vieraskieliset - suomalaisia, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame 5 013 henkilöä Ulkomaalaiset henkilöt, joilla

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Kiinaa meillä ja muualla Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari

Kiinaa meillä ja muualla Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari Kiinaa meillä ja muualla Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari Hotel Arthur 6.2.2015 Hankekoordinaattori Veli-Matti Palomäki Kiinaa meillä ja muualla 9:30-10:00 Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI syksy 2012

KOULUTUKSEN ARVIOINTI syksy 2012 KOULUTUKSEN ARVIOINTI syksy 2012 PERUSOPETUS ( Arviointikohteiden numerointi ja muu merkintätapa ovat samat kuin arviointisuunnitelmassa, jonka kohtaa 7 ei pystytä arvioimaan nykyisten tietosuojasäännösten

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Osallisena Suomessa Pudasjärvi Kuntamarkkinat 12.9.2012 Virpi Harilahti-Juola Pudasjärven kuntasuunnitelma uusi ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven

Lisätiedot

VUOSISUUNNITELMA 2013 2014

VUOSISUUNNITELMA 2013 2014 1 JOENSUUN KONSERVATORIO Vuosisuunnitelma käsitelty opettajakunnassa 18/9 2013 Toteutuksen arviointi käsitelty opettajakunnassa / 2014 VUOSISUUNNITELMA 2013 2014 1. OPISKELIJAMÄÄRÄT SYKSY Tilanne 20.9.

Lisätiedot

LUKIOINFOA 9-luokille marraskuu 2014

LUKIOINFOA 9-luokille marraskuu 2014 rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokille marraskuu 2014 IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN LUKIOKOULUTUS PÄIVÄLUKIO 384 opiskelijaa

Lisätiedot

Valitse kyllä tai ei sen mukaan miten ollaan viime lukuvuonna toimittu. Mikäli vastaat ei, perustele halutessasi lyhyesti, miksi näin ei ole tehty.

Valitse kyllä tai ei sen mukaan miten ollaan viime lukuvuonna toimittu. Mikäli vastaat ei, perustele halutessasi lyhyesti, miksi näin ei ole tehty. Laatukortti 13 Koulun kerhotoiminta 1. Suunnittelu Rehtori täyttää Valitse kyllä tai ei sen mukaan miten ollaan viime lukuvuonna toimittu. Mikäli vastaat ei, perustele halutessasi lyhyesti, miksi näin

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI RYHMÄKIRJE 048 1 OPETUSVIRASTO Hallinto- ja kehittämiskeskus Henkilöstö- ja lakipalvelut Elisa Cichoracki 13.6.

HELSINGIN KAUPUNKI RYHMÄKIRJE 048 1 OPETUSVIRASTO Hallinto- ja kehittämiskeskus Henkilöstö- ja lakipalvelut Elisa Cichoracki 13.6. HELSINGIN KAUPUNKI RYHMÄKIRJE 048 1 Peruskoulujen rehtoreille ja johtajille Ohje voimassa toistaiseksi PERUSKOULUN YHTEISSUUNNITTELUTYÖAIKA (OVTES 2010-11 osion B liitteen 1 6 ) Yleistä opetuksen yhteissuunnittelusta

Lisätiedot

KOULUTUS JÄRJESTÖJEN KV-VASTAAVILLE. Järjestökoulutus 12.2.2014

KOULUTUS JÄRJESTÖJEN KV-VASTAAVILLE. Järjestökoulutus 12.2.2014 KOULUTUS JÄRJESTÖJEN KV-VASTAAVILLE Järjestökoulutus 12.2.2014 Koulutuksen sisältö Kansainvälisyys yliopistossa ja ylioppilaskunnassa Miten kansainvälisyys tällä hetkellä näkyy ainejärjestöissä? Kvvastaavana

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 3/2015. Sivistyslautakunta 05.05.2015 1

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 3/2015. Sivistyslautakunta 05.05.2015 1 ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 3/2015 Sivistyslautakunta 05.05.2015 1 Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet et Tiistai 05.05.2015 klo 18.00 18.40 Kunnanviraston kokoushuone Inkinen Anneli Hellgren

Lisätiedot

Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa

Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa Suomen koulutusjärjestelmä on kolmiasteinen. Ensimmäisen asteen muodostaa perusopetus, toisen asteen muodostavat lukio- ja ammatillinen koulutus ja kolmannen

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Osa 1 Koulu työyhteisönä

Osa 1 Koulu työyhteisönä Sisällys Alkusanat...11 Osa 1 Koulu työyhteisönä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilaiden kohtaaminen (Simo Rönty)...15 Jokaisella työntekijällä on oma vastuualueensa...15 Lapsi tarvitsee aikuisia...16

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen Sisällysluettelo 1. Opiskelu peruskouluissa... 3 2. Opiskelu lukioissa... 4 3. Opiskelu korkeakouluissa... 6 4. Opiskelu

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Opetuskielen vaikutuksesta oppimiseen: Kuvailevaa evidenssiä opiskelijoiden näkemyksistä

Opetuskielen vaikutuksesta oppimiseen: Kuvailevaa evidenssiä opiskelijoiden näkemyksistä Harri J. Seppänen Opetuskielen vaikutuksesta oppimiseen: Kuvailevaa evidenssiä opiskelijoiden näkemyksistä 1. Johdanto Onko opetus kielellä vaikutusta opiskelijoiden oppimiseen? Tämä on tärkeä kysymys

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen tilan arviointi 2004 ja 2008

Oppilaanohjauksen tilan arviointi 2004 ja 2008 2004 ja 2008 Toplake mikko.siippainen@koulut.tampere.fi Tampereen kaupunki 2004 ja 2008 2004 Opetushallituksen arviointipohja 9. luokkalaiset Opot Rehtorit 2008 muokattu Opetushallituksen pohjalta 9-luokkalaiset

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu Liiketalouden ala

Metropolia Ammattikorkeakoulu Liiketalouden ala Metropolia Ammattikorkeakoulu Liiketalouden ala Liiketalouden ala Tutkinto-ohjelma Liiketalous, päiväopiskelu Liiketalous, monimuoto European Business Administration International Business and Logistics

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

Kielten opiskelu Oulussa

Kielten opiskelu Oulussa Kielten opiskelu Oulussa Kielten nimitykset Varhennettu leikinomainen ja toiminnallinen kielenopetus 1. tai 2. luokalla (koulukohtainen) A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

ISYY:n JÄRJESTÖPÄIVÄ Ainejärjestöjen kv-vastaavat. Järjestökoulutus 11.2.2014

ISYY:n JÄRJESTÖPÄIVÄ Ainejärjestöjen kv-vastaavat. Järjestökoulutus 11.2.2014 ISYY:n JÄRJESTÖPÄIVÄ Ainejärjestöjen kv-vastaavat Järjestökoulutus 11.2.2014 Keskustelun teemoja Kansainvälisyys yliopistossa ja ylioppilaskunnassa Miten kansainvälisyys tällä hetkellä näkyy ainejärjestöissä?

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Sj/3 7.3.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Sj/3 7.3.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 9/2016 1 (5) 3 Eräiden opetusviraston virkojen perustaminen, lakkauttaminen ja nimikkeiden muuttaminen HEL 2016-000596 T 01 01 00 Päätösehdotus päättää 1 perustaa opetusvirastoon

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen 26.01.2012 Sivu 1 / 1 395/12.01.01/2012 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. (09)

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Suomi sinun kielelläsi - Finland in your language www.infopankki.fi Mitä tutkittiin? Ketä Infopankin käyttäjät ovat ja miten he löytävät Infopankin? Palveleeko sivuston

Lisätiedot

DECIPHER Development & Export of Cultural Initiatives for the Promotion & Harmonisation of Employer-led Resources

DECIPHER Development & Export of Cultural Initiatives for the Promotion & Harmonisation of Employer-led Resources DECIPHER Development & Export of Cultural Initiatives for the Promotion & Harmonisation of Employer-led Resources Leonardo da Vinci 2009 2011 Kansainvälisyyttä Etelä-Pohjanmaan matkailuun seminaari, Lapua

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄNTÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄNTÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA Suomenkielisen opetuksen 3.1.2 1 (6) ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄNTÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta 26.1.2012

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 195

Espoon kaupunki Pöytäkirja 195 25.09.2013 Sivu 1 / 1 3801/12.01.02/2013 195 Englanninkielisen perusopetuksen valintamenettelyn tarkentaminen Valmistelijat / lisätiedot: Tapio Erma, puh. (09) 816 52051 Juha Nurmi, puh. (09) 816 52033

Lisätiedot

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 35

Espoon kaupunki Pöytäkirja 35 13.03.2012 Sivu 1 / 1 1199/12.01.02/2012 35 Lukuvuoden 2012-2013 oppilaspaikoista päättäminen vuosiluokilla 7-9 Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. (09) 816 52033 Astrid Kauber, puh. (09) 816

Lisätiedot

Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen. Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10.

Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen. Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10. Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10.2009 Maahanmuuttajien oman äidinkielen opetus Espoossa järjestetään perusopetusta

Lisätiedot

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset. Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi

Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset. Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen Elokuu 2008 joulukuu 2011 Opetushallituksen rahoitus Oulun kaupungin

Lisätiedot

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Erasmus Charter for Higher Education (ECHE) Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Pohjoismainen ECHE-hanke ECHE-dokumenttien tarkastelu ja vertailu

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (6) Kaupunginhallitus Sj/3 07.03.2016

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (6) Kaupunginhallitus Sj/3 07.03.2016 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (6) 213 Eräiden opetusviraston virkojen perustaminen, lakkauttaminen ja nimikkeiden muuttaminen HEL 2016-000596 T 01 01 00 Päätös päätti 1 perustaa opetusvirastoon

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Keskeisiä haasteita ELO-toiminnassa. TNO-asiantuntijoiden foorumi 22.4.2015

Keskeisiä haasteita ELO-toiminnassa. TNO-asiantuntijoiden foorumi 22.4.2015 Keskeisiä haasteita ELO-toiminnassa TNO-asiantuntijoiden foorumi 22.4.2015 Elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän tehtävät 2015-2020 1. Edistää kansallista, alueellista ja paikallista tieto-, neuvonta-

Lisätiedot

LAAJAVUOREN KOULUN. SAKSANKIELINEN OPETUS CLIL-OPETUS (Content and Language Integrated. Learning=SISÄLLÖN JA KIELEN YHDISTÄVÄ OPETUS Sirpa Rönkä

LAAJAVUOREN KOULUN. SAKSANKIELINEN OPETUS CLIL-OPETUS (Content and Language Integrated. Learning=SISÄLLÖN JA KIELEN YHDISTÄVÄ OPETUS Sirpa Rönkä LAAJAVUOREN KOULUN SAKSANKIELINEN OPETUS CLIL-OPETUS (Content and Language Integrated Learning=SISÄLLÖN JA KIELEN YHDISTÄVÄ OPETUS Sirpa Rönkä EUROOPPALAINEN VIITEKEHYS LÄHTÖKOHTANA Kieli on ajattelun,

Lisätiedot

Liite Sivistyslautakunta 29.1.2015 KOULUTUKSEN ARVIOINTI PERUSOPETUS

Liite Sivistyslautakunta 29.1.2015 KOULUTUKSEN ARVIOINTI PERUSOPETUS KOULUTUKSEN ARVIOINTI PERUSOPETUS ( Arviointikohteiden numerointi ja muu merkintätapa ovat samat kuin arviointisuunnitelmassa, jonka kohtaa 7 ei pystytä arvioimaan nykyisten tietosuojasäännösten voimassa

Lisätiedot

Oulun yliopisto (tiedot 31.12. 2011)

Oulun yliopisto (tiedot 31.12. 2011) Oulun yliopisto (tiedot 31.12. 2011) Henkilökunta yhteensä 2800 henkilöä Opetus- ja tutkimushenkilökunta 1588 Hallintohenkilökunta 448 (17%), muu henkilökunta 657 Kansainvälinen henkilökunta yhteensä 305

Lisätiedot

Tehostettu tuki käytännössä

Tehostettu tuki käytännössä Tehostettu tuki käytännössä - mitä se on ja miten tukea tehostetaan? Pyhäntä 29.2.2012 Raisa Sieppi, ohjaava opettaja Kolmiportainen oppimisen ja koulunkäynnin tuki Erityisen tuen päätökseen ja HOJKSiin

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

KIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus)

KIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus) Tekijä: Pakkoruotsi.net. Mahdolliset oikaisut: info@pakkoruotsi.net KIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus) KIEPO-projektin keskeiset suositukset, sivut 50

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/5 13.12.2011

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/5 13.12.2011 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) 239 Esitys kaupunginhallitukselle virkojen perustamisesta HEL 2011-008297 T 01 01 00 Päätös päätti esittää kaupunginhallitukselle, että se perustaisi 1.8.2012

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Tarja Nikula tarja.nikula@jyu.fi Soveltavan kielentutkimuksen keskus. kehittämisverkosto

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Tarja Nikula tarja.nikula@jyu.fi Soveltavan kielentutkimuksen keskus. kehittämisverkosto Kielikoulutuksen haasteet Tarja Nikula tarja.nikula@jyu.fi Soveltavan kielentutkimuksen keskus Kielikoulutuspolitiikan tutkimus- ja kehittämisverkosto Kielikoulutuksen haasteita (1) Suomen kielivarannon

Lisätiedot

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Kuntamarkkinat 10.9.2009 Teija Toppila Rehtori / aluerehtori Esiintyjä 1 Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

Kaksoistutkintoyhteistyö venäläisten yliopistojen kanssa

Kaksoistutkintoyhteistyö venäläisten yliopistojen kanssa Kaksoistutkintoyhteistyö venäläisten yliopistojen kanssa Tulokset, mahdollisuudet ja haasteet KV-Kevätpäivät 22.5.2012 LAHTI Janne Hokkanen Director for International Affairs Lappeenranta University of

Lisätiedot

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS Espoon kaupunki, sivistystoimi, luopuu aikuisten lukiokoulutuksen järjestämisestä.

Lisätiedot

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kieli A2-kieli alkaa 5. luokalta ja sitä opiskellaan kaksi tuntia viikossa viidennellä ja kuudennella luokalla. Opiskelu jatkuu 9. luokan loppuun saakka. Metsokankaan

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Siltoja Kiinaan Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden 3. yhteisseminaari

Siltoja Kiinaan Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden 3. yhteisseminaari Siltoja Kiinaan Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden 3. yhteisseminaari Ressun lukio 8.5.2015 Vaskivuoren lukion rehtori Eira Kasper Hankekoordinaattori Veli-Matti Palomäki Siltoja Kiinaan 9:30-10:00 Yanzu-

Lisätiedot

Miten hyödynnän kv-opiskelijoita kansainvälistymisen alkutaipaleella. Ari Koski & Zaki Khan 22.8.2013

Miten hyödynnän kv-opiskelijoita kansainvälistymisen alkutaipaleella. Ari Koski & Zaki Khan 22.8.2013 Miten hyödynnän kv-opiskelijoita kansainvälistymisen alkutaipaleella Ari Koski & Zaki Khan 22.8.2013 Mistä kysymys? Onko yrityksesi ottamassa ensi askeleita kansainvälistymisessä tai suuntaamassa uusille

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

VUOSISUUNNITELMA 2015 2016

VUOSISUUNNITELMA 2015 2016 1 JOENSUUN KONSERVATORIO Vuosisuunnitelma käsitelty opettajakunnassa 18/9 2015 Toteutuksen arviointi käsitelty opettajakunnassa VUOSISUUNNITELMA 2015 2016 1. OPISKELIJAMÄÄRÄT SYKSY Tilanne 20.9. - ammatillinen

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Kansainvälistyminen ja koulutus

Kansainvälistyminen ja koulutus Sisältö Kansainvälisyyden nykytila Kansainvälisen opiskelijaliikkuvuus Kansainvälistyminen ja koulutus 3.9.9 Hannele Niemi Professori, vararehtori Helsingin yliopisto Opettajaliikkuvuus Suomalaisen yhteiskunnan

Lisätiedot

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015. Lukuvuosi _2015-2016 R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015. Lukuvuosi _2015-2016 R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7 1/7 UTAJÄRVEN KUNTA Liite UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015 Lukuvuosi _2015-2016 OPETUSSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN opetustunnit yleisopetus vkt sltk myöntänyt 136 käytössä 136 opiskelijamäärä vuosiluokittain

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu:

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: AMK-yhteistyö; rakennusmestarikoulutus; miten tästä eteenpäin Johtaja Mervi Karikorpi, 18.2.2011 Tarve Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat työnjohdon

Lisätiedot

Kielistrategiasta toiminnasta

Kielistrategiasta toiminnasta Kielistrategiasta toiminnasta Heidi Rontu FT, Dos, Aalto-yliopisto, heidi.rontu@aalto.fi Kerstin Stolt, Arcada ammattikorkeakoulu kerstin.stolt@arcada.fi Session ohjelma Alustus kielistrategioista Aalto-yliopisto

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

KOTIMAISTEN KIELTEN KIELIKYLPYOPETUS JA VIERASKIELINEN OPETUS KUNTATASON TARKASTELUSSA

KOTIMAISTEN KIELTEN KIELIKYLPYOPETUS JA VIERASKIELINEN OPETUS KUNTATASON TARKASTELUSSA KOTIMAISTEN KIELTEN KIELIKYLPYOPETUS JA VIERASKIELINEN OPETUS KUNTATASON TARKASTELUSSA Elisa Miettinen elisa.a.miettinen@jyu.fi Kielikoulutuspolitiikan verkosto Soveltavan kielentutkimuksen keskus, JY

Lisätiedot

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Tehtävä Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tehtävänä on tarjota

Lisätiedot