Lukuvuosi alkoi Järvenpään lukiossa tuttuun

Transkriptio

1 Pääkirjoitus Lukuvuosi alkoi Järvenpään lukiossa tuttuun tapaan vauhdikkaasti. Ministeritason vierailut ovat viime vuosina olleet koulullamme miltei arkipäivää. Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb, joka saapui koulullemme jo ensimmäisen jakson alkupuolella, totesikin vierailunsa alussa taksinkuljettajansakin ihmetelleen, mistä oikein johtuu se, että kaikki ministerit tuntuvat vierailevan yhtenään juuri Järvenpään lukiossa. Lukuvuoden ministerivierailujen huipentuma oli kuitenkin yhteiskuntaopin soveltavalla kurssilla syntynyt Velkakatto-projekti, jossa opiskelijat kehittivät aloitteen perustuslain muuttamiseksi sillä tavoin, että julkisen sektorin velkaantuminen pysähtyisi 60 %:iin valtion kokonaisbruttokansaintuotteesta. Projekti sai haastateltavakseen koulullemme valtionvarainministeri Jutta Urpilaisen, ja sekä Nelonen että Helsingin Sanomat uutisoivat keskustelusta. Kansainvälisyys on keskeinen osa koulumme identiteettiä. Tänäkin vuonna koulumme osallistui erilaisiin kansainvälisiin projekteihin, joista tässä julkaisussa esitellään Kiina-projektia sekä fysiikan avaruussää- ja Cern-projekteja. Koulussamme on lisäksi alkanut tänä vuonna Opetushallituksen rahoitusta saanut Venäjä-projekti, jonka yksi keskeinen tavoite on sosiaalisen median käytön kehittäminen kansainvälisten projektien osana. Projektissa pyritään lisäksi yhdistämään yhteiskunnallista, taloustieteellistä ja luonnontieteellistä näkökulmaa Venäjän tarkastelussa. Kansainvälisten projektien lisäksi kansainvälisyys näkyi koulumme arjessa myös opiskelija- ja opettajavaihtojen kautta. Koulullamme oli tänä vuonna kymmenen vaihto-opiskelijaa. Lisäksi opettajavaihdon kautta saimme vieraaksemme opettajan sekä Espanjasta että Kiinasta. Myös monilla yksittäisillä kursseilla tapahtui arkisen aherruksen lisäksi ja sen osana! monenlaista mielenkiintoista. Tässä julkaisussa esillä ovat muun muassa Ryla-seminaari, extreme-kurssi, liikunnan kurssin vierailu vanhainkotiin, Katri Tapolan kirjailijavierailu ja uskonnon kurssin vierailu Suomen Islam-seurakuntaan ja Helsingin buddhalaiseen keskukseen. Koulussamme pyrittiin myös lisäämään yhteisöllisyyttä opiskelijoiden kesken kehittämällä opintopiirityöskentelyä. Kulissien takana tapahtui myös paljon sellaista, josta ei vielä tässä vuosijulkaisussa juurikaan kerrota. Koulussamme on lähdetty innokkaasti kehittämään jo asemansa vakiinnuttaneiden musiikki-, kuvataide- ja koripallolinjojen rinnalle erilaisia suuntautumisvaihtoehtoja. Keväällä 2013 Järvenpään lukioon hakevien opiskelijoiden oli ensimmäistä kertaa mahdollista hakea joko luonnontieteelliseen tai talouden ja yrittäjyyden suuntautumisvaihtoehtoon. Suuntautumisvaihtoehtojen tarkoituksena on tarjota opiskelijoille jo lukio-opintojen aikana usein oppiainerajat ylittävää aihepiirin syventävää tietämystä. Suuntautumisvaihtoehtojen kautta tehdään myös yhteistyötä koulun ulkopuolisen yhteiskunnan kanssa sillä tavoin, että opiskelijat saavuttavat jo lukio-opintojen aikana jatkoopinnoissa ja työelämässä hyödyllisiä tietoja ja taitoja sekä laajempaa yhteiskunnallista ymmärtämystä aihepiiristään. Keväällä 2013 koulullemme saapuivat myös ensimmäiset tablet-laitteet. Tieto- ja viestintäteknologian tulo lukioopetukseen on keskusteluttanut sekä julkisuudessa että opettajien ja opiskelijoiden keskuudessa. Ylioppilaskirjoitusten muuttuminen sähköiseksi vauhdittaa tvt:n hyödyntämistä kaikissa lukioissa ja eri oppiaineissa. Modernissa Järvenpään lukiossa tieto- ja viestintäteknologinen varustelutaso on hyvä ja tvt:n käyttö opetuksessa on ollut jo pitkään arkipäivää. Hyvään tilanteeseen ei kuitenkaan ole tuudittauduttu, vaan koulun tvt-strategiaa on työstetty viime vuosien aikana poikkeuksellisen tehokkaasti. Viestintäteknologian lisääntyvä käyttö myös yksi merkki oppimiskäsityksessä hitaasti tapahtuvasta murroksesta: opiskelijaa ei nähdä enää ulkopuolelta annetun tiedon papukaijamaisena toistajana, vaan aktiivisena kansalaisena ja yhteiskunnan jäsenenä, joka muodostaa itse merkityksiä ja osaa suhtautua saamaansa tietoon kriittisesti. Samantapaiseen oppimiskäsityksen muutokseen kytkeytyvät myös monet koulumme näkyvistä tapahtumista, kuten erilaiset kansainväliset ja yhteiskunnalliset projektit. Uusista suuntautumisvaihtoehdoista, Venäjä-projektista ja tablet-laitteiden käyttöönotosta saamme lukea lisää seuraavasta vuosijulkaisusta. Hyvin ansaittuja kesälomapäiviä toivottaen, Marjaana Svala äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori, vuosijulkaisun päätoimittaja 2 3

2 4 5

3 Vierailut Alexander Stubb kylässä Lukuvuosi alkoi ministerivierailulla. Vuorossa oli ulkomaankauppa- ja eurooppaministeri Alexander Stubb, joka on tunnettu paitsi asiaosaamisestaan myös kyvystään puhua niin, että hänen viestinsä myös ymmärtää. Ennen valintaansa Jyrki Kataisen hallituksen ministerikuntaan Stubb toimi Matti Vanhasen II hallituksen ulkoministerinä Ilkka Kanervan jouduttua eromaan tehtävästä tekstiviestikohun saattelemana. Stubb valittiin myös kokoomuksen kansanedustajaksi vuoden 2011 protestivaaleissa. Hänen valintaansa siivitti muhkea, yli äänen saalis Uudenmaan vaalipiirissä; vain Timo Soini sai enemmän henkilökohtaisia ääniä. Aiemmin urallaan Stubb on toiminut europarlamentaarikkona ja ehtinyt myös väitellä tohtoriksi London School of Economicsista vuonna Aiheena hänellä oli tulevaa uraa ennakoiden Euroopan unionin joustava yhdentyminen. Järvenpään lukioon Alexander Stubbin toi hänen ministerin roolinsa. Häntä pyydettiin luennoimaan Suomen ulkomaankaupasta painottaen erityisesti Kiinan kauppaa. Oppilaskunnan puheenjohtajan Eemeli Peltosen alkutervehdyksen jälkeen ministeri paljasti korttinsa. Hän aikoi kertoa maailmanpolitiikan ja ulkomaankaupan pelisäännöistä kolmella eri tasolla: maailman, Kiinan ja Suomen. Kaksinapainen, yksinapainen ja moninapainen maailma Maailman tason analyysissään Stubb maalasi kuvia nykymaailmasta historialla ryyditettynä. Hän kuvasi, miten maailma oli muuttunut toisen maailmansodan jälkeen ensi kaksinapaiseksi mahtimainaan USA ja Neuvostoliitto, sitten yksinapaiseksi USA:n johtamaksi maailmaksi ja lopulta Barack Obaman aikana moninapaiseksi maailmaksi. Uudet suurvallat ovat Stubbin mukaan saamassa yhä suurempaa jalansijaa maailmanpolitiikassa. Monen muun tavoin Stubb nosti Kiinan, Brasilian ja Argentiinan tulevan maailmanjärjestyksen tukipilareiksi. Stubb nimesi kolmeksi tämän hetken maailman mahdiksi Euroopan unionin (EU), Yhdysvallat ja Kiinan. Näistä EU on maailman suurin talous, USA toiseksi ja Kiina kolmanneksi suurin. Samalla Stubb luonnehti niiden erilaisia rooleja suurvaltoina vallattomalla pensselillä. USA voidaan Stubbin mukaan määrittää turvallisuuspoliittiseksi, Kiina talouspoliittiseksi ja EU elämäntapasuurvallaksi. Kaman viennistä uusiin menestysresepteihin Toiseksi Stubb paneutui Kiinaan. Made in China -tekstiin ovat kaikki törmänneet lukemattomia kertoja, mutta Stubbin mukaan tämä on vain kolikon toinen puoli. Kiina on myös yksi maailman suurimmista markkina-alueista. Yhtenä esimerkkinä tämän tarjoamista mahdollisuuksista Stubb mainitsi lukuja. Kiinassa on 500 miljoonaa internetin käyttäjää ja noin 400 miljoonaa keskiluokkaan luettavaa kuluttajaa. Ulkomaisilla yrityksillä on siksi potentiaalia kasvattaa tuotantoaan ja myyntiään Kiinassa huomattavasti. Stubbin mainitseman 300 suomalaisen Kiinassa toimivan yrityksen rinnalle mahtuu uusia yrittäjiä. Tien raivaaminen heille on myös yksi Stubbin virkatyön tavoitteista. Suomen suhteen Alexander Stubb peräänkuulutti erityisesti kilpailukyvyn ylläpitämistä ja korkeaa koulutustasoa. Hän myös halusi nähdä Suomen viennin ja tuonnin osana globaalia taloutta. Hänen mielestään tullin tilastot viennin ja tuonnin määristä eivät kerro koko totuutta Suomen ulkomaankaupasta. Kaman vienti, kuten Stubb asian ilmaisi, ei ole itsessään tie onneen, vaan toimiminen aktiivisesti globaaleilla markkinoilla. Toisaalta Stubb pohti suomalaisyritysten menestysreseptejä maailmassa. Pisa-tutkimusten luoma kiinnostus suomalaista koulutusjärjestelmää kohtaa olisi aiempaa tehokkaammin muunnettava koulutusvienniksi. Sienten, marjojen ja muiden metsän tuotteiden varaan rakennettu villin ruoan brändi voisi toimia hyvin ruokaskandaalien maailmassa. Lopuksi Alexander Stubb vielä ohjeisti lukiolaisia tulevaisuutta varten viiden periaatteen ohjelmalla: Ole oma itsesi. Yritä erilaisia asioita. Älä erikoistu liian aikaisin. Pidä mieli avoimena. Mene sellaiseen työhön, josta pidät. Vihonviimeisenä ajatuksena Stubb palasi Kiinaan ja suositteli kiinan opintoja kaikille nuorille. Muistiinmerkinnyt ja kuvannut Timo Joutsivuo 6 7

4 Unelma Vierailut velkakatosta Joulukuun 19. päivä vuonna 2012 Järvenpään lukion areenan valot on himmennetty. Parrasvaloissa istuvat opiskelijat Teemu Weckström ja Hannamari Turunen ottavat tiiviin katsekontaktin valtiovarainministeri Jutta Urpilaiseen. Perustuslaki uusiksi! Suomen valtion velkaantuminen on pysäytettävä! opiskelijat vaativat. Tuhatpäinen yleisö seuraa keskittyneenä, kuinka valtiovarainministeri liikehtii hieman hermostuneen oloisena. Kuinka tähän tilanteeseen on tultu? Urpilaista haastattelivat opiskelijat Teemu Weckström ja Hannamari Turunen. Vaikuttaminen ja demokratiakasvatus tavoitteina Järvenpään lukiota ei voi profiloida ilman termejä demokratiakasvatus ja projektit. Lukiomme opettajat ja opiskelijat ovat mahdollistaneet sen, että meidän lukiossamme voi myös pelkän keskiaikaisen ulkoaopettelun sijasta oikeasti hyödyntää tietoa. Lukion tehtävänä on avartaa ajattelua, ja mielestäni projektimaisella työskentelyllä ajankohtaisten aiheiden parissa se toteutuu mitä erinomaisimmin. Tästä on esimerkkinä Velkakatto-projekti. Velkakatto-projekti syntyi Sami Tammisen yhteiskuntaopin soveltavalla kurssilla (YH05). Oppilaiden ainoa ohjeistus oli, että tehkää jotain vaikuttavaa. Muutaman ajatusleikin, parin pyhittävän puheen ja säkenöivän sanasodan 8 9

5 jälkeen idea oli valmis: päätimme tehdä kansalaisaloitteen velkakattolaista. Aloitteen mukaan perustuslakia tulisi muuttaa niin, ettei julkinen sektori saisi velkaantua yli 60 % valtion kokonaisbruttokansantuotteesta. Mikäli Suomelle asetettaisiin stoppi vastuuttomalle rahankäytölle, Suomella olisi mahdollisuus säästyä turmion tuovalta velkakierteeltä. Jotta aloite päätyisi eduskunnan käsittelyyn, se tarvitsisi yli kannatusääntä taakseen. Alea iacta est. Ongelmia satelee Virallisen valitettavaa, mutta päällemme satoi ongelmien koko kaunis kirjo. Huolimatta kansalaisaloitteen ajankohtaisuudesta, radikaalisuudesta, nuorisolähtöisyydestä ja poliittisesta sitoutumattomuudesta mediat eivät osanneet tarttua siihen. Teimme ja toteutimme lukuisia eri markkinointisuunnitelmia, soittelimme pitkiä iltoja ja sähköpostiviestien naputtelusta niveliäni kolottaa edelleen. Tottahan toki muutama media ideaan tarttuikin, mutta kannattajailmoituksia se ei valitettavasti tuntunut kunnolla tuovan. Hämmästeleviin kysymyksiimme saimme aina samat vastaukset: kannatusilmoituksen jättäminen oli teknisesti liian vaikeaa tai idea oli liian poliittinen. Toisin sanoen Suomi on liian suomalainen todellisille muutosaskelille. En kiellä, ettei tekijä itse olisi se oman onnensa seppä, mutta tulipahan tuossa maistettua sitä puhtaan kitkerää huonoa tuuriakin. Urpilainen tarttuu haasteeseen Vierailut Jostain kumman syystä uskon oikeudenmukaisuuden hyveeseen. Erään Helsingin Sanomien kontaktin kautta meille tarjoutui mahdollisuus saada valtiovarainministeri Jutta Urpilainen Järvenpään lukiolle tentattavaksi velka-asioista ja kansalaisaloitteestamme. Työryhmämme innostui, sisuuntui ja pisti itsensä likoon jälleen kerran. Odotettu vierailupäivä koitti, ja työryhmämme jäsenet Teemu Weckström ja Hannamari Turunen haastoivat Urpilaisen työryhmän laatimilla kysymyksillä. Ammattipoliitikko on aina ammattipoliitikko, eikä sellaista ihan heti saa nurkkaan ajetuksi. Ehdottomasti vierailu antoi varmasti jokaiselle aktiiviselle kuuntelijalle jotain uutta, mutta rehellisyyden nimissä on todettava, että valtiovarainministeri osasi ristiriitaisen retoriikan tanssin paikoittain turhan hyvin. Samalla hän sanoi, ettei velkakatosta kannata tehdä lakimuutosta, mutta sellaisessa olisi hyvä pysyä. Eli suomeksi Urpilaisesta olisi kiva, jos me emme ottaisi lainaa, mutta otetaanpa nyt kuitenkin. Klassinen nössöasenne, voisin ehkä melkein kannattaa, on diplomatian kulmakiviä. Toisekseen hän mainitsi, ettei nykyinen talousjärjestelmä toimi ja tilalle tarvittaisi kestävämpää kapitalismia. Ainoana erona nykyiseen olisi se, että se toimisi paremmin. Harvoin näkee näin konkreettisia ehdotuksia. Velkakeskustelu uutisoitiin Nelosella ja Helsingin Sanomissa. Lukio sai hattuunsa jälleen uuden sulan brändäyksessä ja koko projekti opetti ainakin itselleni paljon uutta. Toki jo pelkästään kansantaloustieteeseen syventyminen taustatietojen selvittämiseksi oli mielenkiintoista, mutta suurempana projektin tuomana oppina näen markkinoinnin merkityksen. Vasta nyt ymmärrän, että nykypäivänä informaation saaminen ei ole ongelma, vaan se, kuinka kaikki tarpeellinen saadaan välitettyä kohteelle. Tai kuten filosofi Wittgenstein sen ovelasti kiteyttikin: Se, mitä sanotaan, täytyy sanoa selvästi. Teksti Joonas Mustonen, 11G, Velkakatto-projektin jäsen Kuvat Otto Jahnukainen, abi 2013 Velkakeskustelun yhteydessä Järvenpään lukiossa järjestettiin kilpailu, jossa lukiolaiset saivat ehdottaa keinoja valtiontalouden parantamiseksi. Kuvassa Jutta Urpilainen (oik.) kukittaa kilpailun voittajan Juho Mölsän (vas.) 10 11

6 Avaruussäätä tutkimassa Kansainvälisyys Järvenpään lukion iskuryhmän opintomatka rakettiasemalle ja kaivokseen 34 metrin lautasantenni Kiirunassa teki suuren vaikutuksen Avaruussää-projektimme alkoi viime keväänä vierailulla Ilmatieteen laitokselle, jossa vietimme yhden päivän tutustuen avaruussään tutkimisen periaatteisiin, revontulimittauksiin ja Ilmatieteen laitoksen toimintaan. Kävimme myös tutustumassa Nurmijärven observatorioon, jossa mitataan Maan magneettikentän muutoksia. Projektiryhmässämme oli opiskelijoita Suomalaisesta yhteiskoulusta SYK:stä, Kaurialan lukiosta Hämeenlinnasta sekä Kastellin lukiosta Oulusta. Avaruussääilmiöt ovat sähköja magneettikenttien muutoksia. Auringosta tulevat magneettimyrskyt häiritsevät tietoliikenneyhteyksiä sekä gps-paikannusta. Tutuimmat avaruussäähän liittyvät ilmiöt lienevät kuitenkin revontulet. Raketin laukaisua seuraamassa Lofooteilla Varsinainen opintomatkamme Kiirunaan ja Sortlandiin alkoi elokuun loppupuolella perjantaiaamuna kello kuuden herätyksellä. Lensimme Helsingistä Tukholman kautta Kiirunaan, josta matkamme jatkui bussilla Norjaan Sortlandin kylään Lofooteille. 350 kilometrin matkaan kului reilut seitsemän tuntia. Maisemat olivat hienot ja paranivat rannikkoa lähestyessä. Lauantaiaamuna ajoimme Andenesin kylään Lofoottien pohjoiskärkeen, jossa on Norjan avaruustutkimuskeskus. Sieltä on laukaistu ilmakehän tutkimusraketteja jo viiden vuosikymmenen ajan. Siellä järjestettiin Norjan Avaruustutkimuksen 50 -vuotisjuhla, johon kuului myös tutkimusraketin laukaisu. Tilaisuutta saapui seuraamaan myös Norjan kuningas Harald. Laukaisupaikan läheisyyteen oli koottu Norjan avaruusohjelman esittelypisteitä. Ehdimme kuitenkin käydä kiipeilemässä vuorilla ennen raketin laukaisua. Vuorilta saimme hienon kuvan yli

7 Kansainvälisyys Sotilaskoneen ilotulitus Kuningas Harald saapumassa tutkimusasemalle Avaruussää lentoa tekevästä Norjan ilmavoimien kuljetuskoneesta, joka jätti näyttävän kuvion ilmaan ohjuksentorjuntajärjestelmillään. Norjan kuninkaan Haraldin näimme muutaman metrin päästä, kun seurasimme Space Circus -esitystä 1000 hengen sirkusteltassa. Lopulta ilta saapui ja laukaisun hetki tuli. Keräännyimme katsomaan rakettia suurin odotuksin, mutta petyimme hieman, kun näimme raketin suhahtavan taivaalle alle sekunnissa. Sunnuntaina palasimme Sortlandista Kiirunaan. 350 kilometrin matka taittui noin kymmenessä tunnissa. Pisin ja mielestämme paras tauko pidettiin noin kymmenen kilometrin päässä Norjan ja Ruotsin rajasta. Reilun parin tunnin tauon aikana kiipesimme laskettelurinnettä ylös tavoitteenamme päästä vuoren rinteillä oleville lumiläiskille ja pilvirajan yläpuolelle. Matka ylös oli raskas, sillä reitillemme osui suuria rokkakivikkoja ja tiheitä pusikkoisia paikkoja. Mittailua ja kaivosvierailu Maanantaina Kiirunassa vierailimme EISCAT-avaruussäätutkimuskeskuksessa ja kuuntelimme EISCATIN johtajan Esa Turusen luentoa laitoksen toiminnasta. Tutustuimme radiosignaalivastaanotinlautasantenniasemaan, jonka 34 metrin lautanen teki meihin suuren vaikutuksen. Tutustumisen jälkeen pääsimme kahden tunnin ajan mittaamaan Tromssan 2200 kw:n tehoisen lähettimen ionosfääristä heijastuvaa signaalia, joka vastaanotettiin Kiirunan teleskoopilla. Mittasimme muun muassa ionosfäärin elektronitiehyttä 14 15

8 Kansainvälisyys Tutkimusraketin laukaisu Avaruussää Matkalaiset kaivoksessa 540 metrin syvyydessä 25 kuution kauhassa eri korkeuksilla. Tutka toimi siten, että Tromssasta lähetettiin radiosignaali yläilmakehään. Sieltä se heijastui kohti Kiirunaa, jossa suuri lautasantenni sama johon tutustuimme vastaanotti signaalin. Seuraavana päivänä vierailimme Kiirunassa Esrangen tutkimusrakettilaukaisupaikalla. Näimme raketteja, suuria heliumpalloja ja rakettien laukaisualustoja. Esrangesta matkasimme Kiirunaan LKAB:n malmikaivokselle, joka on eräs vanhimmista teollisuuslaitoksista. LKAB sijaitsee Kiirunan välittömässä läheisyydessä ja on maailman suurin maanalainen kaivos. Kaivokseen menimme LKAB:n omalla bussilla, joka vei meidät 540 metrin syvyydessä sijaitsevaan kaivoksen esittelykeskukseen. Siellä meille selvisi että, kaivoksessa on yli 400 kilometriä teitä ja sen syvin kohta on 1036 metriä maanpinnana alapuolella. Kuulimme myös, että koko Kiirunan kaupunki joudutaan siirtämään talo talolta 50 kilometriä kauemmaksi kaivoksesta, sillä kaivos aiheuttaa Kiirunana alle halkeamia, jotka voivat johtaa nykyisen Kiirunana alueen vajoamiseen tai jopa romahtamiseen. Kokonaisuutena avaruussääopintomatka rakettiasemiin tutustumisineen ja kaivosvierailuineen oli mieleen painuva ja unohtumaton kokemus. Teksti Juuso Lindroos 11F, Petteri Saarela 11A jateemu Weckström 11J Paikallista huumoria: tupakkapaikka rakettimoottorin päällä 16 17

9 Ilmanpaine rutisti tyhjän kokispullon kasaan laaksossa Kansainvälisyys Järvenpään lukiolaiset Euroopan huipulla Matkalaiset Euroopan huipulla 3844 metrin korkeudessa Järvenpään lukion seitsemän opiskelijan ryhmä opettajansa kera osallistui yhdessä Suomalaisen yhteiskoulun lukion SYK:n sekä Hyvinkään yhteiskoulun lukion yhteiseen tiedeopetusprojektiin CER- Nissä Genevessä. Projekti alkoi jo viime keväänä toukokuun puolivälissä, jolloin vierailimme Helsingin yliopiston kiihdytinlaboratoriossa ja Suurenergiafysiikan laitoksella. Ennen projektimatkaa opiskelijat kokoontuivat Järvenpään lukiolle esittelemään pienryhmissä tekemiään esitelmiä. Projekti huipentui opintomatkaan CERNiin. Higgsin hiukkanen ja antimaterialaboratoriovierailu CERNissä julkaistiin viime kesänä tieto, että kauan etsitty Higgsin hiukkanen, joka antaa aineelle massan, on löytynyt. Ilmiötä tutkitaan 27 kilometriä pitkässä, Sveitsin ja Ranskan rajalla 100 metrin syvyydessä olevassa kiihdyttimessä. Kiihdyttimessä tapahtuu jatkuvasti 60 miljoonaa törmäystä sekunnissa, joista vuoden aikana löytyy 100 etsittyä törmäystä. Tämä vastaa tilannetta, jossa etsitään yhtä tiettyä henkilöä 500 maapallolta. Kerrostalon kokoiset mittalaitteet ovat niin herkkiä, että ne reagoivat jo junan liikkeeseen maan pinnalla. Tämän takia onkin useasti tiedusteltu CERNistä, onko Geneven juna Pariisiin jo lähtenyt. Myös antimaterialaboratorioon tutustuminen oli mielenkiintoista. Yhdellä grammalla antivetyä voi matkata Marsiin. Ongelmana on vain antimaterian vaivalloinen tuottaminen. Huhujen mukaan antivetyä voisi tuottaa helpommin Kuussa kuin Maassa ja vieläpä sen toimittaminen Kuusta hyötykäyttöön olisi halvempaa kuin sen valmistaminen Maassa nykymenetelmin. CERNin tutkimusohjelmaan on hyväksytty suomalainen tutkimusryhmä, joka tutkii kokeellisesti kosmisten hiukkasten pommituksessa syntyviä kasvihuonekaasuja, jotka aiheuttavat ilmaston lämpenemistä. Tiedossa ei ole, että missään muualla laboratorio-olosuhteissa tutkittaisiin kokeellisesti avaruussäteilyn vaikutusta kasvihuonekaasujen syntymiseen. Paineen laskun vaikutusta tutkittiin kokeellisesti Vierailimme opintomatkan lopuksi Euroopan korkeimmalla huipulla Aquille du Midillä (3844 metriä), jonne voi päästä köysiradalla. Samalla mitattiin, kuinka paljon paine laskee noustessa huipulle. Normaali ilmanpaine on100 kpa, kun huipulla se oli vain noin 66 kpa. Paineen laskun tunsi myös korvien lukkiutumisena, ja nieleskely oli tarpeen koko ajan. Kun lämpötila oli -6 astetta ja vettä kaadettiin pullosta, näytti vesi jäätyvän hiutaleiksi pudotessaan matalassa ilmanpaineessa. Kokispullo tyhjennettiin ylhäällä ja palatessa alas laaksoon havaittiin sen rutistuneen kokoon. Opintomatka oli erittäin antoisa ja opettavainen, vaikka päivät venyvätkin pitkiksi. Sunnuntaina palasimme vasta puolenyön tietämissä Helsinki-Vantaan lentoasemalle Genevestä. Matkalla mukana olivat Oskar Celik, Petteri Helander, Eveliina Karjalainen, Jenna Kauhanen, Samuli Kyytsönen, Noora Pöllänen, Timo Virtanen ja Pasi Ketolainen. Teksti Pasi Ketolainen 18 19

10 Kansainvälisyys Tyttäret innostivat matkalle Tansaniaan Minulle tarjottiin Liikunnan ja terveystiedon opettajien liiton kautta reilu vuosi sitten mahdollisuutta lähetä Tansaniaan Mtwaraan opettamaan terveystietoa tansanialaisille opettajien kouluttajille. Matkan harkinta-aika oli lyhyt, mutta lopullista päätöstä helpotti tyttäreni, joka on matkustellut paljon kehitysmaissa. Hän sanoi, että äiti, jos tulee tilaisuus lähteä, niin käytä se. Projektissa oli mukana kaksi suomalaista Vaasasta. Takana Riittaa Pääjärvi-Myllyaho näyttää ottamaansa kuvaa paikallisille lapsille, edessä Lea Väyrynen ja lapset Mtwarassa. Paikallisia collageopettajia pelaamassa Yliopiston kentällä Mtwarassa

11 Kansainvälisyys Lea Väyrynen ja aamujumppalaiset Intian Valtameren rantahiekalla Lindissä. Riitta pääjärvi-myllyaho ja Lea Väyryen collageopettajien kanssa yliopiston pihalla Mtwarassa. Ville Myllyaho pakallisten lasten ympäröimänä Mtwarassa. Ammujumppaa seuraamaan jäänyt vedenhakija Intian Valtameren rannalla Lindissä. Terveystiedon luentojen lisäksi harrastimme paikallisten kanssa yhdessä liikuntaa parin tunnin ajan joka ilta. Pelien tuoksinassa oli helpompi tutustua toisiimme kuin koulun penkillä. Pelikentällä olimme vain porukka samanhenkisiä ihmisiä. Koulutettavina oli 20 miestä ja 4 naista, joiden ikä vaihteli 27-vuotiaasta 60-vuotiaaseen. Heidän terveystiedon tietämyksensä oli yllättävän vähäistä ja opetusta vaikeuttivat kieli, uskonto, perinteet ja erilaiset uskomukset. Opetus tapahtui englannin kielellä, ja se tuotti jonkin verran vaikeuksia. Ennen matkaa olisi pitänyt käydä kielikurssilla, jolloin olisin luottanut itseeni enemmän. Antaisinkin ohjeen nuorille, että opiskelkaa kieliä ja pitäkää kielitaitoanne yllä. Matkustelu on lisääntynyt, maailman joka kolkka lähentynyt eikä koskaan voi tietää, milloin tällainen mahdollisuus tulee kohdalle. Jatkoin yksin matkaa viideksi päiväksi Lindiin Intian valtameren rannikolle. Siellä tapasin merkittäviä paikallisia henkilöitä ja luennoin terveystiedosta kymmenisen tuntia opettajille. Pidin myös aamujumppaa opettajille kahtena aamuna hiekkarannalla klo 6.00 auringon nousun aikaan. Mukana oli nelisenkymmentä innokasta liikkujaa, jotka pelailivat pallopeleja vielä puolisen tuntia jumpan jälkeen. Vierailin myös kouluissa pitämässä esimerkiksi erilaisia hippaleikkejä ja pelejä. Osallistuin myös erilaisin tempauksiin ja tapahtumiin sekä tutustuin kulttuuriin. Kaiken kaikkiaan matka oli onnistunut. Käsitys ihmisistä, erilaisista kulttuureista ja varsinkin lapsista muuttui. Minut otettiin vastaan joka paikassa todella hyvin, ja lapset olivat ihastuttavan onnellisia ja innokkaita kaikkeen köyhyydestä huolimatta. Teksti Lea Väyrynen Kuvat Lea Väyrynen, Ville Myllyaho, Riitta Pääjärvi-Myllyaho ja Chigogolo Mohamed Tansanialaisia koululaisia koulupuvuissaan koulun alueella Mtwarassa. Pepsi-, Sprite- ja Fanta-tehdasalue Mtwarassa. Lea Väyrynen laulattamassa paikallisia lapsia koulussa Mtwarassa. Äiti lapsensa kanssa kadulla Lindissä

12 Helsingintie 13 Puh

13 Kansainvälisyys Renmin Park Suuri seikkailu opettajavaihdossa Kiinassa 26 27

14 Kansainvälisyys Keväällä 2013 toteutui vihdoin kauan suunniteltu ja odotettu opettajavaihto Järvenpään lukion ja kiinalaisen Shenzhen Middle Schoolin välillä. Minä, suomalainen englannin opettaja, ja Ms Xia Cao, kiinalainen englannin opettaja vaihdoimme työpaikkoja ja -tehtäviä neljäksi viikoksi. Shenzhen Middle School sijaitsee eteläkiinalaisessa Shenzhenin suurkaupungissa aivan Hong Kongin naapurissa. Koulu on ollut lukiomme yhteistyökoulu vuodesta 2007, jolloin käynnistimme ensimmäisen Opetushallituksen tukeman Kiina-projektimme. Itse koulu ja jotkut sen opettajista olivat siis minulle entuudestaan tuttuja matkatessani opettajavaihtoon. Silti jännitti, koska tiesin, että koulu on ensinnäkin todella suuri, eri kampuksilla on yhteensä noin 5000 oppilasta ja sadoittain opettajia, ja toiseksi, se on koko Guangdongin maakunnan arvostetuin koulu, jonne otetaan vain todella lahjakkaat oppilaat. Suuri osa oppilaista asuu koulun asuntoloissa, koska he näin pystyvät keskittymään opintoihinsa täysipainoisesti. Shenzhen Middle Schoolissa minulla oli kiinalaisopettajien tapaan kaksi opetustuntia päivässä. Englannin ryhmäni olivat lukion toisen vuoden oppilaita, ja lisäksi opetin Bible Stories -nimistä kurssia kahdelle ryhmälle. Oppitunnit olivat 45 minuutin pituisia, eli tuntuivat todella lyhyiltä 75 minuutin oppitunteihin tottuneesta. Lisää haastetta toi se, että kaikissa opetusryhmissäni oli oppilasta, joiden nimet olivat nimilistassani vain kiinalaisin kirjoitusmerkein, ja kaiken lisäksi heidän paikkojaan vaihdettiin vähintään kerran viikossa. Onneksi saimme kuitenkin sovittua, että he käyttäisivät englanninkielisiä nimiä minun kanssani, vaikka kaikki nimivalinnat eivät ehkä mielestäni ihan luontevaa englantia olleetkaan: Tree, Hey, Ham, Hestia. Yhtä kaikki oppilaat olivat kerrassaan ihania ja välittömiä ja luokkahenki uskomattoman hyvä. Jokaisella ryhmällä oli järjestäjä tai luottamusoppilas, joka piti tunneilla huolen siitä, että kaikki oppilaat tiesivät läksyistä ja ajankohtaisista tapahtumista. Tämä oppilas myös haki monisteet ja muut materiaalit monistamosta ja jakoi ne oppilaille. Edelleen hän huolehti myös siitä, että kaikkien ryhmän oppilaiden syntymäpäivät ynnä muut merkkitapahtumat muistettiin, ja usein tunti alkoikin lyhyellä puheella ja onnittelulaululla. Opettajan näkökulmasta oli erityisen mukavaa, että oppilaat olivat niin avoimia ja helposti lähestyttäviä. Oppituntien alussa minua tervehti poikkeuksetta innokas oppilaiden kuoro, ja tunnin päättyessä oli usein kovat aplodit. Välillä kesti kauan ennen kuin luokasta pääsi lähtemään, koska oppilaat olivat niin innostuneita puhumaan englantia ja kyselemään Suomesta ja muista heitä kiinnostavista asioista. Päivän ensimmäinen oppitunti alkoi jo kello Tästä oppitunnit jatkuivat kello 12.15:een asti, jolloin alkoi kello 14:ään asti kestävä lounastauko. Iltapäivällä oppitunnit taas jatkuivat kello 16.35:een asti, jonka jälkeen varsin monilla oppilailla oli lisätunteja yksityisopettajalla tai yksityisessä opistossa. Monet osallistuivat myös koulun kerhoihin, ja kaikilla oli tietenkin joka päivä paljon, todella paljon läksyjä, myöhäiseen iltaan asti. Vapaa-aikaa oppilailla ei siis juuri ollut, ei edes viikonloppuisin. Viikonlopuiksi opettajat nimittäin antoivat isompia tehtäviä, esimerkiksi englannista oppilaiden piti aina lukea englanninkielinen opiskelulehti ja tehdä siihen liittyvä iso nippu tehtäviä. Lisäksi joka maanantai oli pitkä sanakoe. Itse en ole mikään aamuvirkku, joten aluksi olin onnellinen, että omassa lukujärjestyksessäni tuo kello 7.40 alkava tunti oli vain kahdesti viikossa ja muut tuntini olivat myöhemmin päivällä. Heti ensimmäisten päivien jälkeen tulin kuitenkin siihen tulokseen, Suuri seikkailu että olisi ollut paljon mukavampi pitää kaikki tunnit aamuvarhain, kun sää oli vielä viileämpi. Päivällä luokissa oli välillä melkoisen hiostavaa. Shenzhen sijaitsee nimittäin subtrooppisella vyöhykkeellä, joten näin talvellakin lämpötila oli päivisin asteen tietämillä ja ilman kosteusprosentti korkea. Luokassa tämä tarkoitti minun kohdallani sitä, että mitään T-paitaa paksumpaa en olisi voinut kuvitellakaan pitäväni. Oppilaat taas todella kuumiin kesiin tottuneina pitivät todella lämpimiä vaatteita (jopa toppatakkeja!) ja ihmettelivät, miten ihmeessä tarkenin! Ilmastoinnin päälle kytkemisestä ei siis ollut puhettakaan. Kiinan opettajavaihto ylitti odotukseni. Minut otettiin kaikkialla vastaan hyvin lämpimästi ja vieraanvaraisesti. Opettajavaihto oli erittäin antoisa paitsi kulttuurillisesti ja koulujemme yhteistyötä vahvistaen myös ammatillisesti. Syvällisempi omakohtainen tutustuminen erilaiseen koulujärjestelmään, opetusmenetelmiin ja opiskelutapoihin antaa perspektiiviä ja ideoita myös omaan opetukseen. Vuorovaikutus oman aineen opettajien kanssa avaa silmät uudella tavalla. Erityisen suurella lämmöllä muistelen kiinalaisia oppilaita neljä viikkoa heidän kanssaan vierähti kuin siivillä. Kuulemani mukaan kiinalaisella englanninopettajalla Rosylla, Ms Xia Caolla, oli samankaltaisia tuntemuksia Suomessa. Teksti ja kuvat Marjo Uotila 28 29

15 Kansainvälisyys Suuri seikkailu Kiinalaisia opiskelijoita Marjon englannin tunnilla Marjo syömässä kiinalaisten englannin opettajien kanssa Buddhalainen temppeli Shenzhen Middle Schoolin urheiluhalli 30 31

16 Kiina-projektin terveiset Kansainvälisyys Yksi Järvenpään lukion monipuolisimmista ja pitkäaikaisimmista projekteista on yhteisyö Shenzhen Middle Schoolin kanssa; yhteistyö tunnetaan paremmin nimellä Kiina-projekti. Epämääräisiä ennakko-odotuksia Kansainvälinen projekti on ainutlaatuisuudessaan kiehtova ja sisältää useita ulottuvuuksia. Itse liityin siihen kokeillakseni englannin kielen taitojani, ja siinä sivussa toivoin petraavani myös fysiikan tietämystäni kuuluihan projektiin Kiinan-matkan lisäksi olennaisesti koko joukko tehtäviä ja siten tuhtia kielikylpyä. Näin jälkikäteen en voi kuin ihmetellä itseäni; minulle tuo kokonaisuus ei ollut mikään kurssi, vaan se oli mullistava elämys. Kaiken aikaa ennen matkaa jokaisesta tuutista toitotettiin, kuinka Kiina ja kiinalaiset ovat niin mahdottoman erilaisia ja outoja. Kuvausten alkaessa muistuttaa kulttuurien monipuolisuuden sijaan ufolegendoja itsellenikin uhkasi syntyä piskuinen huoli, mihin sitä oli taas tullut sorkkansa työnnettyä. Kaikki se propaganda vessatiloista, kuvottavankuuloisista ruoista ja KGB-tyylisestä sanavapauden raiskaamisesta saivat minut valehtelematta epäilemään reissun mielekkyyttä. Kerrankin suomalaisesta sisusta eli järjettömästä jääräpäisyydestä oli hyötyä, ja maitojunan sijaan aloin valmistautua. When in Rome, do as the Romans do. ja hämmentävä todellisuus Aika kului ja matkan hetki koitti marraskuussa. Kymmenentuntinen istuminen lentokoneessa jännityksen, väsymisen ja puutumisen sekaisin tuntein on karaistava kokemus, mutta perillä vasta ihme odottikin: reilun kymmenen miljoonan hengen Shenzhen. Verrattuna Suomeen kaupungin infrastruktuuri oli pilvenpiirtäjineen täysin erilainen, ja helteen hiostavuus myös aivan toista luokkaa kertoipa joku opiskelijoista eräänä aamuna ensi töikseen föönanneensa tukkansa hiestä kuivaksi. Kaupunki oli täyteen rakennettu sekaisin moderneja pilvenpiirtäjiä, muita monumentaalisia rakennuksia ja yksinkertaisempia kortteleita. Junttijärvenpääläinen -tunnetta ei voinut välttää. Istutukset kilpailivat aistikkuudesta keskenään. Toisaalta suunnaton siisteys pisti myös välittömästi silmääni. Tarkkailin ympäristöäni kuin mikä tahansa pelokas pieneläin ja yritin muodostaa jonkinlaisen kuvan kaikesta ympärilläni olevasta. Hämmentävää, uutta, sekavaa, muttei pelottavaa. Varsinainen matkasisältö on turhan monipuolinen yhteen tekstiin kuvailtavaksi. Vierailut vastavalmistuneeseen tiedelukioon ja autotehtaalle sekä kiinalaisen huvipuiston kokeminen olivat kaikkine yksityiskohtineen niin massiivisia, että niiden ymmärtäminen vaatii niiden näkemisen. Toki olin kuullut ennakkoon kiinalaisesta opiskelu- ja työmoraalista, mutta niiden todellinen merkitys on jotain aivan käsittämätöntä. Silloin todellakin ollaan jännän äärellä. Eroja vai yhtäläisyyksiä? Päämääränäni oli ottaa matkasta kaikki irti, joten yritin etsiä kaikkia mahdollisia erilaisuuksia meidän ja kiinalaisen kulttuurin välillä. Tässä asiassa olin ollut kaikkein eniten väärässä: lähdin etsimään erilaisuutta, mutta kaikkein eniten minua hämmästytti samankaltaisuutemme, yhtäläisyytemme. Onhan toki totta, että kiinalaisen maailman ulkoasu poikkeaa vahvasti suomalaisesta, mutta sisällä piilee tismalleen samanlaisia piirteitä kuin meidän kulttuurissamme. Ei kiinalainenkaan välty teinien ihmissuhdekriiseiltä, kiireiltä, ulkonäköpaineilta ja valinnan vaikeudelta. Kiinalaisen tyyppitapaus on myytti; kiinalaiset ovat yhtälailla persoonia kuin ketkä tahansa. Henkilökohtaisesti sain havaita aivan samanlaisia ajatuksia ja pohdintoja elämästä ja maailmasta. Ja jos kulttuuri-identiteettejä miettii, mielestäni samanlaisen introverttiuden voi kyllä yhdistää sekä kiinalaisiin että suomalaisiin. Aivan uskomattomien ystävyyssuhteiden ja kokemusten lisäksi opin elämästä todellakin jotain arvokasta: vaikka kulttuureilla on eroja, niitä kaikkia yhdistää elämä. Teksti Joonas Mustonen 11G Frans Hoppi (vas.), Xia Cao ja Otto Honkanen (oik.) Haastattelussa kiinalainen englanninopettaja Xia Cao, Rosy What was it like to be in Finland? It was a fantastic experience being, living and working in Finland for a month! The friendly people and the fresh air have left a very good impression on me. I was told Finland in summer time looks much prettier; however, I enjoyed my stay in this winter time very much! I loved the snow and even the cold! Of course, I d love to see a different Finland, so, I definitely would like to find another chance to visit Finland again! What Finnish customs or ways of life amazed you most? First, I noticed the snow ground here is all covered with tiny stones on driveways or sidewalks in case it would be too slippery. In northeastern China, it can snow as hard as here. However, there seems to be no such practice. Besides, I think a typical Finnish person eats much less than a Chinese one, especially in the school canteen, you may see Chinese students eat A LOT! 32 33

17 In what ways is teaching in the classroom different in China and in Finland? An average class lasts 45 minutes in China, so very often teachers tend to talk more in the classroom, hoping to provide enough information. However, I ve learned Finnish classroom is a lot more student-centered, and teachers value highly the students ability to put what they ve learned into real use, which is so good! It s no wonder the Finnish basic education occupies the leading position in the world! What could the Finns learn from Chinese high school? In most of Chinese high schools, they are equipped with more outsideclassroom facilities, like a dance room, a tennis court, a football playground or a swimming pool. Students have chances to do sports together, which improves their friendship and develops their ability of cooperation. Besides, we have a lot of student societies (75 societies in my school) like guitar society, hip-hop, poetry and so on, all of which are completely run by students. You can often see them give performances or yell for collecting money or recruit new members in the campus. I guess their high school life is more colorful. What could the Chinese learn from Finnish high school? Quite a lot! Finnish schools enjoy a very reasonable education system. I ve learned that students make their own arrangements on their courses, time schedule and so on before the new term begins. So learning in this sense is more of their own business. Finnish students are more motivated and self-disciplined than Chinese students. In China, the subjects taken by students are mostly compulsory and fixed for everybody, and some of them are just pushed to learn What else would you like to say to Finns? Finnish people are very well-educated and very modest. Some of them are even so shy. Students are very well behaving in school. I really respect Finns! However, I ve learned that most of Finns tend to choose European countries to travel to I sincerely hope next time you will think about travelling in China! Haastattelijana Marjo Uotila Kuvat Jaakko Tiainen ja Virpi Bunders Kansainvälisyys Xia Cao ja Santeri Kettu Mi estancia en Finlandia Espanjalainen Sergio Tur Soler oli Järvenpään lukiossa Comenius-apulaisopettajana neljän kuukauden ajan Hän opetti pääasiassa espanjan tunneilla, mutta jonkin verran myös liikunnassa. Moi! Mitä Kuulu? Olen Sergio, minä olen espanjalainen opettaja, asun Mallorcasta ja voy a contaros mi experiencia durante los cuatro meses que pasé en Finlandia. Decidí elegir Finlandia como destino, puesto que en España hay mucho interés en la educación finlandesa y a mí como maestro me interesaba aprender de ello. Durante todo este tiempo trabajé en Järvenpään Lukio como profesor de español junto a Marjo Uotila; una gran profesional, de la que he aprendido muchas cosas. La experiencia de dar clases a finlandeses ha sido muy satisfactoria en todos los aspectos, considero que son personas muy activas, trabajadoras y resulta muy fácil trabajar con ellos. Cambié el sol de Mallorca por la nieve de Finlandia, pero no me costó mucho adaptarme a la vida finlandesa puesto que soy una persona que me gusta conocer culturas distintas y vivirlas en primera persona. Además realicé un curso básico de finlandés para aprender a comunicarme mejor, pero considero que es una lengua muy difícil y se necesita mucho tiempo para aprenderla. En Järvenpää conocí mucha gente de la comunidad educativa y visité diferentes centros para conocer mejor como se realiza la educación en las diferentes etapas educativas. Esta experiencia ha sido un gran reto a nivel personal y laboral que me ha ayudado a valorar y a conocer una cultura distinta a la mía. Por eso animo a todos los estudiantes a realizar intercambios con otros países y a conocer otros idiomas, ya que aprenderán mucho como personas, entenderán más la realidad europea y 34 35

18 Kansainvälisyys Vaihtarit les abrirán las puertas en su futuro laboral. Durante mi estancia en Finlandia, me alojé en un apartamento en Järvenpää y conocí a una fantástica familia finlandesa con la que pasé grandes momentos. También he podido disfrutar de la nieve, conseguí ir al instituto con la bici cada día con temperaturas de hasta -30ºC, visité diferentes ciudades finlandesas; como Turku, Kouvola, Helsinki, Tampere, Rovanniemi y Suomelinna. Y aunque no he podido ver las auroras boreales, me he bañado en los lagos helados, he disfrutado de las saunas y de los paisajes, he cocinado pulla y joulutortut, he esquiado en la nieve y realizado patinaje sobre hielo, me he tirado en trineo y he montado en motos de nieve. Sin duda tengo muchísimas anécdotas divertidas de mi experiencia en Finlandia. Por otro lado, durante las vacaciones escolares pude visitar Rusia, Estonia, Letonia y Suecia. También disfruté de unas Navidades finlandesas y las comidas que más me han gustado han sido los Karjalanpiirakat, kinkku, el chocolate Fazer, el Glögi y el reno con salsa de arándanos. En conclusión, ha sido una de las mejores experiencias que he vivido y quiero dar las gracias a Marjo Uotila, a la directora Marja-Liisa y a todos los profesores y alumnos de Järvenpään Lukio, que han hecho que me sienta como en casa. Os echo de menos! Un gran abrazo desde Mallorca, nähdään pian! Sergio Tur

19 Kansainvälisyys Vaihtarit ONE YEAR IN JÄRVENPÄÄ This year we have been the exchange students in Järvenpään Lukio. We all arrived almost 7 months ago in Finland and in the beginning there were 10 of us. From Australia, Japan, Paraguay, Italy, Hungary, Argentina and Germany we came to have an amazing time in the North. Some of us planned to stay a whole year, others wanted to leave after half a year, but only one of us to Argentina, but everybody else is still here. Finland did not let them leave. And that is great because we all have had an amazing time in this great country and we have enjoyed every moment. Of course it is not always easy to be on the other side of the world, so we want to tell you about some things that happened to us in the last few months... Clara Bate So many people ask why I chose Finland, out of all the other places in the world. You know what, I don t fully know why I did at all. I guess maybe because Finland is completely different to Australia in many ways like, the weather is a big difference, schooling is also a lot different and so are the people. So what s more different than a country that is half way around the world? Many people who come to Finland immediately realize that Finnish people are in fact really shy, as exchange students here we really have to try harder to approach people. Luckily many people are more than happy to show off their English skills and they are easy to talk with. Although most Finns seem shy, I gave them a little time, lured them out of their turtle-like shells and I now see how crazy some really are. In a good way of course! This year really has been amazing and has gone by so fast and I wish I could have more time but I know I will eventually be back to visit. I ve had some of the best experiences of my life here and will never forget how great it was to be an exchange student in Järvenpää! Anna Friedrichsen Three years ago I decided that I wanted to become an exchange student. When I made this decision I was not sure where I wanted to go. There were so many interesting places to choose. Brazil, Canada, Mexico, India, Taiwan But one day I decided that I would apply for Finland and Norway. Later, a little bit more than one year ago I was accepted to Finland. But that time I thought I knew a lot about the country. Now I think I was wrong. land it seemed that I didn t even know how to know the gender of a person just by hearing the name. I had to google the name Atso and I was sure that Virpi was a man. And when I arrived in Finland my confusion grew even bigger. Why is a boy answering in class when the teacher asks Janne a question? My whole life I was convinced, every person called Janne has to be a girl. And not only Finnish names confused me, also Finnish words. In my first week in Finland, a Finnish boy convinced a group of 120 exchange students that pistorasia was one of the worst existing swearwords. We loved the strong sound of the word and were shouting it all the time. It took us two weeks to find out It showed me even more, that I can t trust my feeling when it comes to the Finnish language and Finnish names. Anna Pálmai School experiences in Finland Compared with my Hungarian school When on the first day I stepped into the school, I immediately saw the modern technical facilities. I just love that. To be honest, to understand the school system was really difficult, probably I haven t got it completely yet. To compare with the Hungarian system, I have to bow down, something you re doing very well. The students are so free and they take responsibility for themselves. I can t image it in Hungary. We get everything to our hand. At the beginning of every year we get our timetable which can t be changed. There isn t possibility to change / to choose what we want to study. We have to study everything. One thing maybe that I like better in Hungary is that we re during the 4 years with the same classmates, so it s easier to get to know people more and get to be good and close friends. In my school we don t have so much time to such activities as you ve here. But we have in autumn a whole week that is free. We have to go to school but there s no teaching at all. That s called the Kodós week. During that week we have the first or stork ball; the last ball for the graduating classes; we choose the king/queen of the school; there s the inauguration of the storks ; sport competition; funny games and activities. The last day of that week we design our classroom and we re also wearing costumes, and the theme s always another. The lessons are also working in another way. We re waiting in the classroom, when the teacher comes in. That time we have to stand up, every week there re two people who give a kind of report to the teachers at the beginning of the lessons. After that the teacher writes in the class diary (we don t have a Wilma system or any similar thing) who s missing and what we do on the lesson. During that time we re really afraid, everyone checks fast what we had to study, and then the teacher chooses one person who has to go in front of the class and in 10 min. tell what he/she studied. It s a scary thing, because everyone is just looking at you. Of course we don t have it every time, sometimes we have a smaller test or a bigger test, random tests;; we know some of them 2 3 days before but sometimes it s a kind of surprise. The marks are 1 5, at the end of every half year we get our every subject. At the end of the school term, we also have the end exams. Maybe that s why for me, it seems that your school life is easier. Anyway, I m glad that I could be here and got to know you and your school. Tae Nakama When I experienced Finnish education, I was really surprised at many - aren t so many regulations. Finnish school was full of freedom and really nice for me. I think learning is a lot of fun, originally. However, many Japanese students don t like studying because of compulsion and too much pressure from teachers and parents. I wish we could learn more freely. I m really happy that I could go to Järvenpään lukio, and meet new people, see many differences. It was a great experience for me! Thank you very much. Koonneet saksalaiset vaihto-oppilaat Anna, Dan ja Bruno 38 39

20 Kansainvälisyys Vaihtarit My experiences in Järvenpää Fútbol El deporte más practicado y más popular es el fútbol. La selección de Paraguay fue dos veces campeona de la Copa América, en 1953 y en También obtuvo una medalla de plata en los Juegos Olímpicos de Atenas Además participó ocho veces en la Copa Mundial de Fútbol siendo en la del 2010 su mejor participación al alcanzar por primera vez los cuartos de final. Arsenio Erico es considerado por FIFA como el mejor jugador paraguayo de todos los tiempos y uno de los mejores futbolistas sudamericanos de la historia. Según la tabla de goleadores de la IFFHS se ubica en puesto 34, siendo el jugador paraguayo que más goles ha convertido en torneos de primera división, con 331 tantos en 372 partidos (prom. 0,88), lo que lo ubica en el puesto 34 de la tabla de máximos goleadores de todos los tiempos. Los equipos de Fútbol más populares son el Club Olimpia y el Club Cerro Porteño. Por otra parte, Paraguay es sede de la Confederación Sudamericana de Fútbol (Conmebol), en la ciudad de Luque. Los jugadores más conocidos son José Luis Chilavert, Roque Santa Cruz, Salvador Cabañas, Nelson Haedo Valdez, Óscar Cardozo, entre otros. Baloncesto A pesar de que el baloncesto sea un deporte muy practicado en Paraguay, Deportes en Paraguay el país logró participar en dos ocasiones del Campeonato mundial de baloncesto en su categoría masculina, la categoría femenina está en constante crecimiento, prueba de eso es la cada vez mejor posición que ocupa a nivel continental. Actualmente los torneos a nivel nacional se engloban en la Primera División de Baloncesto de Paraguay. La Liga de Baloncesto Metropolitana de Paraguay es el campeonato más importante de baloncesto. Es organizado por la Confederación Paraguaya de Básquetbol. Desde 2006, 12 equipos participan en la liga. Fútbol de salón El fútbol de salon ya logró 3 campeonatos mundiales y actualmente preside la Asociación Mundial de Futsal, que es la organización encargada de este deporte. Logró ser el campeón del Campeonato Mundial de futsal de la AMF, en sus ediciones de 1988, 2003 y El deporte es difundido principalmente en el interior del país. Rally Es uno de los deportes más aficionados que cada año reúne miles de personas en el Trans-Chaco Rally, que es uno de las mayores competiciones del deporte en América Latina. Tenís En el tenís, Víctor Pecci consiguió el Torneo de Roland Garros en junior en 1973 y el sub campeonato en la categoría profesional en 1979 perdiendo contra Björn Borg, Rossana de los Ríos repitió lo de Pecci en 1992 con el título del Roland Garros junior. En la Copa Davis Paraguay compitió por primera vez en la edición del año 1931, y luego volvió a competir solo en el año Su mejor resultado fue llegar a los cuartos de final del Grupo Mundial en cuatro oportunidades en los años 1983, 1984, 1985 y Rugby El rugby es otro deporte popular en el país y la Selección de rugby de Paraguay está actualmente en el Sudamericano A del deporte, pero aún no ha logrado acceder a la Copa Mundial de Rugby, son apodados los yacarés en relación al caimán paraguayo Atletismo El atletismo es principalmente practicado en las modalidades de lanzamientos, sus principales representantes son: Edgar Baumann actual recordista sudamericano, Víctor Fatecha, Leryn Franco, Nery Kennedy (en javalina) y Ramón Jiménez Gaona (en disco) Mauricio Gimenez, Paraguay Japanese food I will tell you about Japanese food. sushi, but it is not only sushi. We have nikujiyaga, Tempura and so on. Nikujiyaga is one of the popular Japanese dishes. It is made of pork, potatoes, carrots, green beans, and some seasoning. Every home has different tastes, for example sweet, salty, potatoes are hard and so on. My home s nikujiyaga s potatoes are a little bit harder than normal, I think so. Tempura is fried food, it has a lot of different ingredients, for example shrimps, fish, potatoes and mushrooms. Shrimp is the most common tempura. Some shops sell ice cream as one and apple as one. I ate ice cream tempura once, its taste was strange, because the inside part was cool but the outside part was hot and the ice cream hadn t melted. But I think shrimp tempura is better than ice cream tempura. Tempura came from Portugal, but Japanese people rearranged the taste by themselves. By the way, we also have Japanese sweets, for example taiyaki and daifuku. Taiyaki is a shape of a sea bream because we think the sea bream brings good luck. Most taiyaki has red bean paste inside. The paste is sweet. Some taiyakis have chocolate cream, custard cream and so on. They also taste good, but most people say the normal one is the best. Daifuku looks like a white ball. It also has red bean paste inside and the white part is bouncy. Some shops add one strawberry which isn t cut in the paste. Sometimes daifuku has black beans in the white part, and they don t have strawberry inside. The normal one tastes just sweet, the strawberry one is sweet and sour and the bean one is sweet and a little bit salty. The normal one and the special one make us happy. Finally I want to tell you Japanese food isn t only sushi. If you eat Japanese food, don t eat only sushi, please, eat other food as well. I hope that you found this information about Japan interesting. Mizuho Shirata, Japanese Exchange student S lukio I have enjoyed this school system and atmosphere, which is very different from any school in Italy. high school, while in Finland there are just three years. In Finnish schools, students can make their own timetables with the help of a teacher. This system makes the students very responsible I think the fact that Finnish schools are equipped with loads of accessories like computers, physics and math equipment, big sport sites, makes the Finnish school system the best in Europe. For these reasons I here enjoy coming to school every day. The teachers and students are completely interested and pleased to have exchange students. What I like best is the fact that the school year is divided into five periods, and each course has its own class so that you can get to know many people, while in Italy we have to be with the same classmates for five years and we have no opportunity to choose any courses, but we can just decide about the school where we want to study. The Finnish school system works well thanks to the collaboration of everybody, from teachers to students creating a perfect studying atmosphere, which students totally appreciate. There are some similarities between Italian and Finnish schools like an open area outside, a gym for physical education and many other things, but nothing can be compared to the Scandinavian educational system. The teachers here are pretty friendly and sensible, while in Italy many of them are out of their mind and severe as hell. Michael Redenti, Italian Exchange student