KESKIVIIKKO 15. HELMIKUUTA 2006

Transkriptio

1 3-001 KESKIVIIKKO 15. HELMIKUUTA Puhetta johti puhemies BORRELL FONTELLES (Istunto avattiin klo 9.05.) Istunnon avaaminen Pervenche Berès (PSE). (FR) Arvoisa puhemies, haluaisin puhua esityslistastamme. Aiheet, joista aiomme keskustella aamupäivän aikana, ovat erittäin tärkeitä, ja olen iloinen siitä, että parlamentti voi keskustella niistä rauhallisesti ja keskinäisen ymmärtämyksen hengessä. Esityslistalle oli kuitenkin ehdotettu otettavaksi mukaan muita asioita, erityisesti selvitys Mittal Steel -yhtiön Arcelor-yhtiöstä tekemän vihamielisen ostotarjouksen vaikutuksista koko Euroopan unioniin. Mielestäni olisi ollut tarkoituksenmukaista, että parlamentti olisi ilmaissut tätä asiaa koskevan kantansa. (Puhemies keskeytti puhujan.) Puhemies. Hyvä jäsen Berès, tämä ei ole työjärjestyspuheenvuoro. Ymmärrän, että haluatte puhua tästä asiasta, mutta teidän ei olisi pitänyt pyytää työjärjestyspuheenvuoroa. Olen pahoillani, mutta puhemiehenä minun on ilmoitettava teille, ettei tämä ole sellainen, enkä valitettavasti voi antaa teidän jatkaa puhettanne Sananvapaus ja uskonnollisen vakaumuksen kunnioittaminen (keskustelu) Puhemies. Esityslistalla on seuraavana neuvoston ja komission julkilausumat sananvapaudesta ja uskonnollisen vakaumuksen kunnioittamisesta Hans Winkler, neuvoston puheenjohtaja. (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission puheenjohtaja, arvoisat parlamentin jäsenet, viime viikkojen kiistat tanskalaisessa sanomalehdessä ilmestyneistä pilapiirroksista ovat epäilemättä mitä valitettavimpia, sillä kiistat koskevat jotakin, mitä EU:n jäsenvaltiot ja EU ovat tavoitelleet vuosikausia eli maidemme eri uskonnollisten yhteisöjen välistä keskinäistä luottamusta ja rakentavaa yhteistyötä. Kaikkien jäsenvaltioiden viime vuosina osoittamaa sekä myös Euroopan unionin toimielinten ilmaisemaa luottamusta ja hyväntahtoisuutta on horjutettu pahoin. On esiintynyt väkivaltaisia mielenosoituksia, jotka ovat jopa vaatineet ihmishenkiä. Eri maissa oleviin EU:n edustustoihin ja muihin jäsenvaltioiden elimiin on hyökätty ja niitä on tuhottu. On esitetty uhkauksia ja julistettu boikotteja. Tämä on erittäin valitettava tapahtuma, jonka on pantava meidät pohtimaan, missä on epäonnistuttu ja miten tällaiset tapahtumat voidaan estää vastaisuudessa. Tämän kysymyksen yhteydessä olisi keskusteltava muutamista rinnakkaiselomme periaatteista. Ensinnäkin ollaan yksimielisiä siitä, että on tuomittava kaikenlainen väkivalta ja radikaaliryhmien kaikenlaiset väkivaltaiset reaktiot, kuten neuvoston puheenjohtaja on tehnyt yksiselitteisesti alusta alkaen. Odotamme myös, että asianomaiset hallitukset tuntevat myös kansainvälisen oikeuden mukaisen vastuunsa ja toteuttavat asianmukaiset ehkäisevät toimenpiteet. Nyt on tärkeää pyrkiä rauhoittamaan ja vähentämään kaikenlaista väkivaltaa tai väkivaltaista vastakkainasettelua. Neuvoston puheenjohtaja on toiminut poliittisen vastuunsa mukaisesti aivan tapahtumien alusta alkaen. Jo 30. tammikuuta neuvosto vakuutti Tanskalle, Ruotsille ja kaikille asianosaisille maille täydellistä solidaarisuuttaan, ja lisäksi neuvoston ulkoasiainministerit korostivat, että lehdistönvapaus ja sananvapaus ovat Euroopan unionin puolustamien arvojen tärkeitä kulmakiviä. Sananvapaus on tärkeä voimavara, jota meidän on puolustettava ja jonka puolesta olemme todellakin taistelleet pitkään yhteiskunnassamme koko Euroopan unionin historian ajan. Samaan aikaan sananvapauden, kuten minkä tahansa muunkin oikeuden, harjoittaminen edellyttää valtavasti vastuuta sekä yksilöiltä että instituutioilta. EU, Yhdistyneet Kansakunnat ja muut järjestöt, joista tärkeä esimerkki on islamilaisten maiden järjestö, antoivat jo varhaisessa vaiheessa julkilausumia, joilla pyrittiin selventämään niitä periaatteita, joita tässä väittelyssä on noudatettava. Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin, islamilaisten maiden järjestön pääsihteerin ja Euroopan unionin yhteisen turvallisuus- ja ulkopolitiikan korkean edustajan 7. helmikuuta antama yhteinen julkilausuma oli hyvin tärkeä tässä suhteessa. Siinä painotettiin erityisesti vastuullista käyttäytymistä uskonnollisten vakaumusten ja sananvapauden yhteydessä. Sananvapauteen liittyy lehdistön oma henkilökohtainen vastuu. Yhteiskunnassamme hallitusten ei anneta määrätä, mitä riippumaton lehdistö saa tai ei saa kirjoittaa, mikäli kirjoitettu noudattaa oikeusjärjestelmien asettamia rajoituksia. Tämä on hyvä asia. Näiden oikeusjärjestelmien on oltava kansainvälisten vaatimusten mukaisia ja erityisesti Euroopan ihmisoikeusyleissopimuksen mukaisia. Mainitsemassani 7. helmikuuta annetussa julkilausumassa myös torjutaan ja tuomitaan väkivaltaiset hyökkäykset ja vaaditaan vuoropuhelua. Itävallan ulkoasiainministeri ja Euroopan unionin

2 6 15/02/2006 yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston puheenjohtaja Ursula Plassnik kävi 8. helmikuuta puhelinkeskustelun Turkin varapääministerin ja ulkoasiainministerin Abdullah Gülin kanssa. Teimme tietoisen päätöksen ottaa Turkki mukaan tilanteen rauhoittamisyrityksiin, sillä tämä maa on siinä suhteessa erityisen hyvässä asemassa, että se voisi osallistua aktiivisesti ja rakentavasti Euroopan unionin ja islamilaisen maailman välisen vuoropuhelun edistämiseen. Itävalta on myös kutsunut YK:n aloitteen mukaisen kulttuurien liiton korkean tason ryhmän pitämään seuraavan kokouksensa Itävallassa. Myös Itävallan kansleri ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Schüssel antoi 8. helmikuuta julkilausuman, jossa hän ilmaisi tyrmistyksensä erään antwerpeniläisen muslimisiirtolaisten järjestön Internetsivustolla olevien kuvien ja iranilaisen Hamshahrisanomalehden holokaustia koskevan pilapiirroskilpailun vuoksi. Meidän on otettava selkeästi kantaa tuomitsemalla ja torjumalla myös tällaiset aloitteet ja kehotukset. Kuten tiedätte, Euroopan unionin yhteisen turvallisuusja ulkopolitiikan korkea edustaja Javier Solana on parhaillaan Lähi-idässä. Hän tapasi 13. helmikuuta islamilaisten maiden järjestön pääsihteerin Ekmeleddin Ihsanoglun keskustellakseen siitä, voisivatko Euroopan unioni ja islamilainen maailma käydä kohdennettua vuoropuhelua. Pääsihteeri ja korkea edustaja jatkavat vastaisuudessa näitä neuvotteluja Arabiliiton pääsihteerin sekä Saudi-Arabian, Egyptin, Jordanian, palestiinalaishallinnon ja Israelin edustajien kanssa. Neuvosto ja myös yksittäiset jäsenvaltiot edistävät aktiivisesti vuoropuhelua islamilaisen maailman kanssa ja kulkevat edelleen tätä kulttuurien ja uskonnollisten yhteisöjen välisen vuoropuhelun tietä. Myös Suomen ulkoasiainministeri Tuomioja on jo ilmoittanut, että vuoropuheluun keskitytään myös Suomen puheenjohtajuuskaudella. Neuvoston puheenjohtajavaltio Itävalta toteuttaa myös vastaisuudessa toimia tilanteen rauhoittamiseksi. Mahdollisuus EU:n ja islamilaisen maailman väliseen tehostettuun vuoropuheluun on tärkeä keskustelunaihe yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston seuraavassa kokouksessa 27. ja 28. helmikuuta. Nykyisen kriisin ratkaisemiseksi tarvitaan vaaleilla valittujen EU:n poliittisten edustajien johtajuutta. Tämä johtajuus ei voi eikä saisi tietenkään tarkoittaa sitä, että valtio yrittää antaa tiedotusvälineitä koskevia menettelysääntöjä. Korostin jo aikaisemmin sananvapauden ja lehdistönvapauden tärkeyttä EU:n arvoille, eikä tätä vaikeasti saavutettua vapautumista sensuurista saa missään tapauksessa vaarantaa. Kuten Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on osoittanut selvästi hyvin monissa perustavaa laatua olevissa päätöksissään, tämä vapaus käsittää myös uusien, kiistanalaisten ajatusten ja kaikenlaisten keskustelujen sallimisen ja vapauden paitsi tehdä virheitä myös arvostella muiden tekemiä virheitä. Kuten Euroopan ihmisoikeustuomioistuin totesi perustavaa laatua olevassa päätöksessään 20 vuotta sitten, sananvapaus koskee myös mahdollisesti loukkaavaa tai ärsyttävää materiaalia. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on kuitenkin myös todennut, että sananvapaudella on tietysti rajansa, eli on otettava huomioon tilanteet, joissa voidaan loukata toisten tunteita ja erityisesti uskonnollisia tuntemuksia. EU:n poliittisen johtajuuden on nyt ilmettävä siinä, että pystymme ilmaisemaan uskottavasti, etteivät sananvapaus ja muiden kulttuurien ja uskontojen kunnioittaminen ole ristiriidassa keskenään, vaan ne täydentävät toisiaan ja ovat sopusoinnussa keskenään. Mielestämme nykyiseen kriisiin ei olisi vastattava rajoittamalla sananvapautta vaan pikemminkin siten, että demokraattinen ja moniarvoinen Euroopan unioni sitoutuu uskottavasti kulttuurien ja kansojen väliseen vuoropuheluun. Meidän on ilmaistava maailman muslimiyhteisöille, että haluamme jatkaa luottamukseen perustuvan suhteen luomista yhdessä niiden kanssa. Meidän on ilmoitettava EU:n muslimikansalaisille, että Euroopan unioni on hyvä paikka, jossa heitä ja muiden uskontojen harjoittajia kunnioitetaan, jossa he voivat tuntea olonsa kotoiseksi ja jossa heillä on mahdollisuus demokraattiseen osallistumiseen. On tärkeää, että vastauksemme tähän haasteeseen perustuu erityisesti siihen luottamukseen, jota kaikissa jäsenvaltioissa on onnistuttu luomaan menneinä vuosina sekä uskonnollisten yhteisöjen keskuudessa että poliitikkojen ja uskonnollisten yhteisöjen välillä. Haluan parlamentin kiinnittävän huomiota muutamiin toimiin, joita kotimaassani Itävallassa on toteutettu. Tässä tilanteessa myös jäsenvaltioiden on kannettava vastuunsa. Neuvosto on tietysti riippuvainen myös yksittäisten jäsenvaltioiden toimista, koska neuvosto edustaa paitsi itseään myös koko EU:ta. Eräs tärkeimmistä keskusteluista, jonka Itävallan johtavat edustajat ovat käyneet viime päivien aikana yrittäessään lievittää tilannetta, oli ulkoasiainministeri Plassnikin ja Itävallan islamilaisyhteisöjen puheenjohtajan Anas Schakfehin 7. helmikuuta käymä keskustelu. Siinä korostettiin rauhanomaisen rinnakkaiselon merkitystä maidemme eri uskonnollisten yhteisöjen keskuudessa ja todettiin, että nyt on tärkeää seisoa rinnakkain ja varmistaa, että jatkuvat neuvottelumme, jotka ovat osoittautuneet käytännössä arvokkaiksi, näkyvät myös ulkonaisesti. Tällaista vuoropuhelun kulttuuria Itävalta on kehittänyt vuosien mittaan kaikkien muiden jäsenvaltioiden tavoin, ja nyt tämän vuoropuhelun kulttuurin on osoitettava arvonsa kriisitilanteessa. Viime kuukausien aikana Itävallassa on järjestetty muutamia hyvin tärkeitä tapahtumia, kuten islamia moniarvoisessa yhteiskunnassa käsittelevä merkittävä konferenssi, johon osallistui monia uskonnollisia ja poliittisia johtajia, esimerkiksi Afganistanin presidentti, Irakin presidentti, Iranin entinen presidentti ja merkkihenkilöitä kaikista uskonnollisista yhteisöistä. Kaksi päivää sitten Itävallan kansleri kutsui valtion

3 15/02/ tunnustamien Itävallan suurten uskonnollisten yhteisöjen kaikki johtajat kokoukseen, jossa kaikki osallistujat korostivat yksimielisesti sitä, että rauhanomainen rinnakkaiselo sekä rauhanomainen ja myös kriittinen vuoropuhelu ovat ainoa keino estää viime viikkojen aikana koettujen tapahtumien kaltaiset tapahtumat. Näin ollen on tärkeää jatkaa tätä vuoropuhelua mutta myös puolustaa arvojamme, kuten sananvapautta. (Suosionosoituksia) José Manuel Barroso, komission puheenjohtaja. (EN) Arvoisa puhemies, pilapiirrosten julkaiseminen tanskalaisessa sanomalehdessä ja eräissä muissa eurooppalaisissa sanomalehdissä sekä tämän aiheuttamat reaktiot paljastivat arkoja ja periaatteellisia kysymyksiä. Pilapiirrokset ovat loukanneet monia muslimeja kaikkialla maailmassa. Meidän on kunnioitettava näitä tuntemuksia ja niiden ilmaisemista rauhanomaisin mielenilmauksin, joihin kansalaisilla on perustavaa laatua oleva oikeus kaikissa avoimissa yhteiskunnissa. Olen yhtä mieltä pääministeri Rasmussenin kanssa hänen esittämistään näkemyksistä, kun hän totesi selkeästi, että hänen hallituksensa kunnioittaa maailman pääuskontoihin kuuluvaa islamia eikä halua millään tavalla loukata muslimeja eikä tue muslimeja loukkaavia toimia. Haluan tänään itsekin korostaa, että kunnioitan syvästi islamilaista kulttuuria ja sitä asemaa, joka sillä on ollut ja on edelleen Euroopassa. Komissio ei ole huolissaan enemmistön rauhanomaisista reaktioista pilapiirroksiin vaan vähemmistön väkivaltaisista reaktioista, joita monet muslimitkaan eivät hyväksy. Tämän vuoksi komissio tuomitsee painavin sanoin Gazan toimistoomme sekä erityisesti Tanskan ja muiden jäsenvaltioiden lähetystöihin kohdistuvan väkivallan. On ironista, että tuhotaan lähetystöjä, joiden tavoitteena on tuottaa todellisia etuja isäntämaidensa kansoille. Myöskään kaupan boikotti ei ole asianmukainen keino käsitellä tätä kysymystä. Boikotti olisi vahingollinen kaikkien osapuolten taloudellisten etujen kannalta, ja sillä voitaisiin tuhota Euroopan unionin ja kyseisten maiden väliset lisääntyvät kauppasuhteet. Kauppa ja siihen liittyvä yhteyksien lisääntyminen ovat keino edistää keskinäistä ymmärtämystä. Haluan todeta selvästi, että tanskalaisten tuotteiden boikotti on tietenkin EU:n tuotteiden boikottia. (Suosionosoituksia) Olen keskustellut Tanskan pääministerin kanssa ja ilmaissut komission solidaarisuuden. Tänään haluan ilmaista täällä solidaarisuuteni myös Tanskan kansalle, joka on hyvin perustein paitsi Euroopan myös koko maailman avoimimpien ja suvaitsevimpien kansojen maineessa. Toivotan tänään tervetulleeksi tanskalaisia edustavan Tanskan parlamentin valtuuskunnan. (Suosionosoituksia) Olen keskustellut myös neuvoston puheenjohtajan kansleri Schüsselin kanssa. Komissio tekee vastaisuudessakin yhteistyötä puheenjohtajavaltio Itävallan ja kaikkien osapuolten kanssa, jotta ongelma voidaan ratkaista rauhanomaisesti ja tehokkaasti. Tämä asia nostaa esiin laajempia kysymyksiä. Eurooppalainen yhteiskuntamme perustuu yksilön elämän ja vapauden kunnioittamiseen, naisten ja miesten tasa-arvoisiin oikeuksiin, sananvapauteen sekä politiikan ja uskonnon pitämiseen selkeästi erillään toisistaan. Lähtökohtanamme on, että ihmisinä olemme vapaita, riippumattomia, tasa-arvoisia ja vastuullisia. Meidän on suojeltava näitä periaatteita. Sananvapaus kuuluu Euroopan unionin arvoihin ja perinteisiin. Haluan todeta selvästi, ettei sananvapaudesta neuvotella. Kuten muidenkin vapauksien säilyminen, myös sananvapauden säilyminen edellyttää, että yksilöt harjoittavat vapautta vastuullisesti. (Suosionosoituksia) Me kaikki tuomitsemme ennakkoluulojen ja syrjinnän kaikki muodot riippumatta siitä, missä tai milloin ne ilmenevät. Hallitukset tai viranomaiset eivät kuitenkaan määrää yksilöiden ilmaisemia mielipiteitä tai anna valtuuksia niihin. Käänteisesti tämä merkitsee sitä, että yksilöiden ilmaisemat mielipiteet sitovat vain ja ainoastaan kyseisiä yksilöitä. Ne eivät sido mitenkään maata, kansaa tai uskontoa, emmekä saisi antaa muiden väittää päinvastaista. (Suosionosoituksia) Sananvapaus ja lehdistönvapaus muodostavat perustan paitsi sille, että voidaan julkaista mielipide tai pilapiirros, myös sille, että niitä voidaan arvostella. Sananvapaus on kaksiteräinen miekka. Sananvapaudella on myös rajansa, joita on kunnioitettava. Ne määritellään ja pannaan täytäntöön Euroopan unionin jäsenvaltioiden lainsäädännön ja oikeusjärjestelmien avulla. On itsestään selvää, ettei demokraattisten instituutioiden säätämien lakien rikkomista voida hyväksyä. Myöskään uskonnonvapaudesta ei neuvotella. Samoin kuin Euroopan unionissa kunnioitetaan sananvapautta on kunnioitettava ja kunnioitetaan uskonnonvapautta. Uskonnonvapaus on yksilöiden ja yhteisöjen perusoikeus. Se käsittää kaikkien uskonnollisten vakaumusten ja niiden kaikenlaisen harjoittamisen koskemattomuuden kunnioittamisen. Muslimit voivat ja heidän on voitava harjoittaa uskoaan samoin kuin muiden uskontojen ja vakaumusten edustajat harjoittavat omaansa. Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot ovat jo pitkään edistäneet eri yhteisöjen välistä vuoropuhelua sekä Euroopan unionissa että islamilaisten naapurimaiden

4 8 15/02/2006 kanssa ja muualla maailmassa. Keskinäistä ymmärtämystä voidaan syventää ja keskinäistä kunnioitusta vahvistaa nimenomaan sananvapauden suojeleman tarmokkaan mutta rauhanomaisen vuoropuhelun avulla. Edistän nyt ja aion edistää vastaisuudessakin kulttuurien ja uskontojen välistä vuoropuhelua. Vuoropuhelun on perustuttava suvaitsevaisuuteen sekä sananvapauteen ja uskonnonvapauteen ja niihin liittyviin arvoihin eikä ennakkoluuloihin. Väkivalta on vuoropuhelun vihollinen. Emme saa antaa vähemmistönä olevien ääriryhmien voittaa. Voittakoot arvoistamme parhaimmat ennakkoluuloista pahimmat! (Suosionosoituksia) Hans-Gert Poettering, PPE-DE-ryhmän puolesta. (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission puheenjohtaja, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, hyvät parlamentin jäsenet, Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmä seuraa pilapiirroksista aiheutunutta kiistaa hyvin huolissaan. Yksi asia on meille kuitenkin päivänselvä, ja tämä asia on ohjaava periaatteemme. Puolustamme lehdistönvapautta ja suojelemme uskonnonharjoittajien tuntemuksia ja heille tärkeitä symboleita heidän uskonnostaan riippumatta. Puolustamme ihmisoikeuksia ja valistuksen ajan saavutuksia sekä vaalimme kansalaisten oikeutta harjoittaa uskoaan sekä olla erilaisia ja arvostettuja. Tämän kaiken saavuttaminen samanaikaisesti on mahdollista vain, jos kaikki osapuolet pysyvät rauhallisina ja maltillisina. Tämän vuoksi vetoamme tänään erityisesti tiedostusvälineiden edustajiin Euroopassa sekä Iranissa ja muissa islamilaisissa maissa. Vetoamme niihin, jotka pyrkivät paisuttamaan pilapiirroksista johtuvan kiistan poliittiseksi periaatteen kysymykseksi. Sillä, että kiistaan vastataan kiistalla, vihamielisyyteen vihamielisyydellä ja tunteettomuuteen tunteettomuudella, ei saavuteta hyvää tulevaisuutta. Haluamme, että yhteiskuntajärjestelmässämme puolustetaan sananvapautta yhtenä tärkeimmistä ihmisoikeuksista ja samalla tiedostetaan sen rajat, jotka perustuvat toisten vapauden ja ihmisarvon kunnioittamiseen. Tällöin on kunnioitettava muiden vakaumuksia ja uskonnollisia tuntemuksia, ja samaan aikaan on voitava käydä rauhanomaista ja rakentavaa vuoropuhelua asioista, jotka erottavat meitä niin ulkonaisesti kuin syvällä sydämissämme, eli arvoistamme, kokemuksistamme ja tunteistamme. Väkivallan käyttöä eriävistä mielipiteistä aiheutuvan suuttumuksen lietsomiseen tai ruokkimiseen ei voida siten koskaan hyväksyä. Tuomitsemme kaikki väkivaltaisiin reaktioihin yllyttäneet tahot maailman eri maissa, koska kyse ei ollut spontaanista reaktiosta reaktio tapahtui vasta useita kuukausia myöhemmin vaan reaktioiden järjestämiseen osallistuivat myös hallitukset, jotka eivät kunnioita sananvapautta vaan pikemminkin sortavat kansalaisiaan. Tämäkin asia on tehtävä aivan selväksi. (Suosionosoituksia) Vastustamme paitsi ihmisiin myös esineisiin, kuten lippuihin ja rakennuksiin, kohdistuvia kaikkia väkivallan muotoja ja tuomitsemme ne painavin sanoin. On tärkeää, että nyt toteutetaan lisäksi erityisiä toimia, koska pelkkä sitoutuminen kulttuurien väliseen vuoropuheluun ei riitä. Haluan tehdä kaksi erityistä ehdotusta. Myönnän, etteivät ne ole täydellisiä, mutta ne antavat kuitenkin ajattelemisen aihetta. Koska meidän on aloitettava nuorista, meidän olisi ensinnäkin perustettava asiantuntijakomitea tarkastelemaan Euroopan unionissa ja islamilaisessa maailmassa käytettäviä koulukirjoja, jotta voidaan selvittää, millaisia sanoja ja arvoja liitetään kumpaankin osapuoleen ja välitetään nuorille tällä tavalla. Tämän komitean olisi työskenneltävä EU:n ja islamilaisten maiden järjestön suojeluksessa. Jotta komitea olisi mahdollisimman tehokas, YK:n pääsihteerin olisi oltava mukana valitsemassa asiantuntijoita. Me tai pikemminkin islamilainen maailma on kiihtynyt eräässä eurooppalaisessa, tarkemmin sanottuna tanskalaisessa, sanomalehdessä ja muissa sanomalehdissä julkaistujen muutamien pilapiirrosten vuoksi. Kyse on kuitenkin vain yksistä pilapiirroksista satojen tai jopa tuhansien pilapiirrosten joukossa, myös sellaisten joukossa, joissa islamilainen maailma tekee pilaa meidän kristillisistä arvoistamme ja vakaumuksistamme. Tällaisen toiminnan on loputtava sekä täällä että islamilaisissa maissa. (Suosionosoituksia) Toiseksi toteaisin, että olen yksi niistä parlamentin jäsenistä, jotka osallistuivat Euro Välimerikonferenssiin Barcelonassa. Meidän olisi käytettävä parlamentaarista Euro Välimeri-edustajakokousta kootaksemme yhteen Euroopan unionin ja kumppanimaidemme vaaleilla valitut poliitikot ja kansalaisyhteiskunnan edustajat säännölliseen vuoropuheluun ja kohdennettuihin keskusteluihin Barcelonan prosessin yhteydessä. Parlamentaarinen Euro Välimeri-edustajakokous voisi näin olla keskeinen foorumi kulttuurien väliselle vuoropuhelulle. Haluan esittää henkilökohtaisen huomion. Vuosien aikana olen vieraillut 16 arabi- ja muslimimaassa. Muistan keskusteluni uskonnollisen yhteisön erään erittäin sitoutuneen ja luotettavan korkeaarvoisen edustajan kanssa Saudi-Arabiassa. Keskustelu oli kaiken kaikkiaan loistava keskustelu. Sen jälkeen hän kysyi minulta, miten muslimeja kohdellaan Euroopassa. Vastasin, että integroitumisessa on vielä usein toivomisen varaa, mutta että muslimit voivat harjoittaa uskoaan vapaasti. Kysyin puolestani, onko totta, että Saudi-Arabiassa muslimi, joka haluaa kääntyä kristinuskoon, on lain mukaan tuomittava kuolemaan. En saanut vastausta. Suvaitsevaisuus on tärkeää, mutta kyse on kaksisuuntaisesta prosessista. Suvaitsevaisuuden,

5 15/02/ sopusoinnun ja ymmärtämyksen on perustuttava totuuteen, ja juuri sen puolesta me puhumme. Olen hyvin tyytyväinen siihen, mitä komission puheenjohtaja sanoi, eli että hyökkäys yhtä jäsenvaltiota vastaan on hyökkäys meitä kaikkia vastaan. Näin ollen olemme tietysti solidaarisia Tanskalle. Tämän keskustelun olisi lähetettävä vastavuoroisuuteen ja totuuden tunnustamiseen perustuvan suvaitsevaisuuden ja ymmärtämyksen signaali. Vain silloin olemme tiellä, joka johtaa hyvään tulevaisuuteen, joka perustuu kulttuurien väliseen vuoropuheluun. (Suosionosoituksia oikealta ja keskeltä) Poul Nyrup Rasmussen, PSE-ryhmän puolesta. (DA) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, arvoisa komission puheenjohtaja Barroso, ryhmämme puheenjohtaja Schulz pyysi minua puhumaan tänään Euroopan parlamentin sosialidemokraattisen ryhmän puolesta. Olen iloinen tästä tehtävästä, koska kyse on juuri tästä asiasta. On ollut kauheaa ja tyrmistyttävää nähdä, miten ihmiset saavat surmansa, miten kotimaani ja muiden maiden lippuja poltetaan, miten lähettiläitä vastaan hyökätään ja boikotteja julistetaan. Monet viattomat ihmiset ovat menettäneet työpaikkansa. Tämä on ollut kaksin verroin masentavaa, kun otetaan huomioon, että olemme maidemme historian aikana suvainneet, ymmärtäneet ja kunnioittaneet muita kansoja. Olemme näyttäneet tietä kansainvälisessä solidaarisuudessa sekä köyhien kansojen taloudellisessa ja poliittisessa tukemisessa kaikkialla maailmassa. Olemme aina taistelleet oikeudenmukaisuuden puolesta ja sen puolesta, että kansoilla on oikeus itsenäiseen valtioonsa ja rauhanomaiseen rinnakkaiseloon, etenkin Palestiinassa. On ehdottoman tärkeää, ettei nyt esiintyvä väkivalta saa yliotetta. Väkivaltaisuudet on lopetettava heti, ja haluan sekä kotimaani puolesta että omasta puolestani kiittää komission puheenjohtajaa Barrosoa hänen tänään parlamentissa antamastaan selkeästä signaalista ja hänen kotimaalleni ja muille hyökkäysten kohteena olleille maille osoittamastaan solidaarisuudesta. Hyökkäys yhtä jäsenvaltiota vastaan on hyökkäys koko Euroopan unionia vastaan. Lisäksi on kuitenkin tärkeää korostaa, että Euroopan unioni edustaa muukalaisvihan ja suvaitsemattomuuden vastakohtaa. Euroopan unionin arvot perustuvat kansojen ja uskontojen kunnioittamiseen. Koko verinen historiamme on opettanut meille keskinäisen ymmärtämyksen, ihmisarvon kunnioittamisen ja rinnakkaiselon viisautta. Tämän vuoksi haluan tänään sanoa ensimmäiseksi koko muslimimaailmalle ja kaikille Euroopan unionissa, ettei sananvapaus ole asia, jossa voisimme tehdä myönnytyksiä. Yksikään hallitus tai tavallinen kansalainen ei voi kyseenalaistaa tuota vapautta. Sananvapautta ei kuitenkaan harjoiteta tyhjiössä. Sitä on harjoitettava ja sitä harjoitetaan vastaisuudessa vastuullisesti. Emme voi myöskään tehdä myönnytyksiä muiden kansojen ja uskontojen kunnioittamisessa. Myös tämä on olennaista ihmisoikeuksille, joihin Euroopan unioni ja YK perustuvat. Sananvapauden on tämän vuoksi kuljettava käsi kädessä muiden kansojen kunnioittamisen kanssa. Näin on oltava. Haluan tänään harjoittaa sananvapauttani ja arvostella ja kieltäytyä hyväksymästä profeetta Muhammedia esittäviä pilapiirroksia, jotka julkaistiin eräässä tanskalaisessa sanomalehdessä muutamia kuukausia sitten. Niiden julkaiseminen oli röyhkeää ja epäkunnioittavaa, ja se osoitti täydellistä tietämättömyyttä islamista. Haluan korostaa, etteivät pilapiirrokset ilmennä tavallisten tanskalaisten asenteita. Tiedämme kaikki sekä Tanskassa että muualla Euroopan unionissa, ettei isänmaanrakkautemme, arvokkuutemme tai uskontomme edellytä muiden arvostelua tai vähättelyä, kun on kyse jostakin heille pyhästä asiasta. Tiedän myös, että monet kansalaiset Euroopan unionissa eivät ymmärrä, miksi Tanskan pääministeri kieltäytyi tapaamasta arabimaailman lähettiläitä. Minäkään en ymmärrä sitä. Emme voi kuitenkaan muuttaa jo tapahtunutta. Kaikkein tärkeintä on, että Tanskan hallitus harjoitti tämän jälkeen sananvapauttaan ja ilmaisi selkeästi kunnioittavansa muita kansoja ja uskontoja, etenkin islamia. Katseet on nyt suunnattava eteenpäin (EN) Haluamme antaa tänään selvän signaalin. Olemme päättäneet vakaasti olla välittämättä uusista provosoivista teoista, jotta ääriryhmät Euroopassa ja muslimimaailmassa eivät voi käyttää niitä väkivallan ja suvaitsemattomuuden lietsomiseen ja toisiamme koskevien uusien myyttien luomiseen. Olemme todenneet saman ilmiön monta kertaa aikaisemmin Euroopan muukalaisvastaisten ja populististen puolueiden sekä muslimimaailman ääriliikkeiden yhteydessä. Sanomme "ei" niille, jotka väittävät, että kyse on kahdesta vastakkaisesta osapuolesta. Molemmin puolin ääriryhmät ovat saaneet käyttää tilannetta väärin hyväkseen jo aivan liian pitkään. Mikä pahinta, ne ovat lietsoneet vihaa ja pelkoa ja saaneet näkemyksilleen kannatusta. Maltillisten ja vastuullisten on aika laatia uusi työjärjestys, kuten komission puheenjohtaja Barroso totesi, uusi työjärjestys, jossa osoitetaan selvästi ja yksiselitteisesti, että on toinenkin tapa toimia. Me Euroopan unionissa emme halua valaa öljyä ääriryhmien sytyttämään tuleen. Täällä Euroopan parlamentissa meillä on selkeä viesti. Haluamme yhdistää kaikki voimat islamilaisen maailman kanssa käytävään uuteen ja entistä paljon voimakkaampaan vuoropuheluun, joka perustuu ehdottomaan kunnioitukseen, joka ylittää kaikki rajat ja koskee kaikkia ihmisiä ja uskontoja. Tiedämme, että elämme globalisoituvassa maailmassa. Tämän vuoksi meillä on erityisen vastuunalainen tehtävä. Tällaisessa globalisoituvassa maailmassa ei ole vastakkaisia osapuolia. Olemme kaikki samalla puolella. Lisäksi toteaisin, ettei kyse ole uskontojen ja kulttuurien välisestä yhteentörmäyksestä.

6 10 15/02/2006 Kyse on ollut tietämättömyydestä johtuvista teoista, jotka ovat nöyryyttäneet ja loukanneet. Ääriryhmät ovat käyttäneet tätä tilannetta hyväkseen vihan ja väkivallan lietsomiseen. Jos yritämme ymmärtää laajempia reaktioita, on todettava, että pilapiirrokset yhdessä ääriryhmien harjoittaman manipulaation kanssa olivat viimeinen pisara. On syytä muistaa monissa muslimiyhteisöissä useita vuosia jatkunut sosiaalinen ja taloudellinen turhautuminen. Nyt ymmärrämme, mihin vauraudessa elävien vallanpitäjien nöyryyttävä ja ylimielinen toiminta voi johtaa. Emme saa langeta lyhytnäköisten seuraamusten ansaan, vaan meidän on pysyttävä uskollisina taloudelliselle ja poliittiselle yhteistyöllemme. Annetaan sen olla, mikä alkoi pilapiirroksista. Olkoon se viimeinen asia, joka provosoi, ja ryhdytään seuraavaksi luomaan entistä vahvempaa vuoropuhelua kriittistä, avointa, jatkuvaa ja rakentavaa vuoropuhelua. (Suosionosoituksia) Karin Riis-Jørgensen, ALDE-ryhmän puolesta. (EN) Arvoisa puhemies, liberaalidemokraattien liiton ryhmän keskeinen sanoma tänään on, että sananvapautta on suojeltava ja puolustettava paitsi Euroopassa myös Kabulissa ja Teheranissa. Ei voida mitenkään hyväksyä sitä, että vuoropuhelu korvataan väkivaltaisilla protesteilla, hyökkäyksillä lähetystöihin, lippujen polttamisilla ja tuotteiden boikotoimisella. Tapaukset, joissa eurooppalainen yhtiö boikotoi tanskalaisia tuotteita, ovat valitettavia, eivätkä ne ole osoitus EU:n keskinäisestä solidaarisuudesta. Kahden viime viikon kauheat olosuhteet ovat tyrmistyttäneet ja surettaneet meitä kaikkia ja etenkin minua ja muita tanskalaisia. Muslimien olisi kuitenkin myönnettävä, että maailmanlaajuiset jännitteet ovat vain lisänneet äärioikeistolaisten, maahanmuuttoa vastustavien puolueiden kannatusta ja että ääriryhmät Euroopassa ja Euroopan ulkopuolella ovat käyttäneet jännitteitä väärin hyväkseen. Kaikkien eri yhteisöjä edustavien eurooppalaisten on nyt kannettava henkilökohtainen vastuunsa, jotta tämä riehuva viha voidaan tukahduttaa. Emme saa antaa ääriryhmien voittaa maltillisen enemmistön kustannuksella. Meidän on perustamissopimuksen 11 artiklan mukaisesti tuomittava yhdessä jäsenvaltioihin kohdistuva väkivalta ja uhkailu. Kun Tanskan ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden lippuja poltetaan, EU:n olisi osoitettava solidaarisuutta, kuten tänään on tehty, ja torjuttava vaatimukset, joiden mukaan hallitusten olisi pyydettävä anteeksi riippumattomien tiedotusvälineiden puolesta (Suosionosoituksia)... Näin on tehtävä erityisesti sen vuoksi, että Tanskan perustuslain 77 pykälässä todetaan selkeästi seuraavaa: "Jokaisen on voitava vapaasti tuoda julki ajatuksiaan painettuna, kirjoitettuna ja puheessaan, edellyttäen, että hän vastaa tästä oikeusistuimessa. Sensuuria ja muita ehkäiseviä toimia ei oteta enää koskaan käyttöön." EU:n olisi myös torjuttava islamilaisten maiden järjestön ja Arabiliiton toimet, joilla ne pyrkivät saamaan aikaan YK:n päätöslauselman, jota tuetaan mahdollisilla seuraamuksilla, uskonnollisiin vakaumuksiin kohdistuvien hyökkäysten kieltämiseksi. Tämä olisi monien liberaalisten demokratioiden perustuslaillisen perustan vastaista ja rohkaisisi kriminalisoimaan ajatuksenvapauden maailmanlaajuisesti. (Suosionosoituksia) Kukaan ei kiellä sitä, etteikö muslimeilla olisi oikeus loukkaantua näistä piirroksista, aivan kuten sikheillä, juutalaisilla, kristityillä ja kaikilla muilla uskonnonharjoittajilla on oikeus loukkaantua lehdistön toimista. Valitukset on kuitenkin käsiteltävä käyttämällä asianmukaisia laillisia kanavia. Sivistyneessä yhteiskunnassa loukkaus ei voi koskaan olla väkivallan peruste. Oman yhteiskuntamme kaltaisessa sekulaarisessa, demokraattisessa yhteiskunnassa lehdistönvapauden on oltava edelleen kaikkein tärkeintä, sillä juuri tämän vapauden avulla vahvistetaan niitä demokratian ja moniarvoisuuden periaatteita, joihin Euroopan unioni perustuu ja jotka tunnustetaan yleismaailmallisesti kansainvälisissä yleissopimuksissa. Sinänsä kaikkien uskonnonharjoittajien olisi puolustettava näitä arvoja, joiden avulla varmistetaan, että jokainen Euroopan unionissa voi harjoittaa uskontoaan vapaasti ja avoimesti, mutta myös hyväksytään oikeus olla harjoittamatta mitään uskontoa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että lehdistönvapaus merkitsisi täydellistä vapautta loukata muita. On itsestään selvää, että syyskuun yhdennentoista päivän tapahtumien sekä Madridin ja Lontoon pommitusten jälkeen on huolehdittava entistä paremmin siitä, että eri yhteisöjen väliset suhteet pysyvät mahdollisimman harmonisina. Liberaalidemokraattien liiton ryhmä on kuitenkin vakuuttunut siitä, ettei nykyistä tilannetta voida ratkaista "mielipidepoliisin" avulla vaan ainoastaan vuoropuhelun avulla. Näin ollen tuemme YK:n pääsihteerin esittämää kulttuurien liittoa koskevaa aloitetta ja arvostamme sitä, että oikeusasioista vastaava komission jäsen Frattini on ehdottanut pyöreän pöydän neuvottelujen järjestämistä tiedotusvälineiden johtajien, toimittajien ja uskonnollisten johtajien kanssa. Arvoisa komission jäsen Frattini, panemme rajan kuitenkin siihen, että tuemme ehdottamianne lehdistön menettelysääntöjä, ja pyydämme myös EU:n korkeaa edustajaa Solanaa panemaan rajan juuri tähän. Rajan toisella puolella ovat entistä suurempi epäluulo ja keskinäinen vihamielisyys, sillä jos yhteisöt eivät voi keskustella asioista kulttuurisilla rajalinjoillaan, miten ne voivat koskaan oppia hyväksymään toisiaan? Ennen kuin päätän puheenvuoroni tanskaksi, haluan kiittää henkilökohtaisesti komission puheenjohtajaa Barrosoa ja kollegojani täällä parlamentissa heidän osoittamastaan solidaarisuudesta.

7 15/02/ Karin Riis-Jørgensen, ALDE-ryhmän puolesta. (DA) Sananvapaus on oikeus mutta ei välttämättä velvollisuus. Se on kuitenkin oikeus, jota ei saa kyseenalaistaa ja jossa ei saa tehdä myönnytyksiä. Jos alamme tehdä myönnytyksiä sananvapaudessamme ja samanaikaisesti pidättäydymme oikeudestamme tarkastella kaikkia uskontoja kriittisesti, perusoikeutemme ajatella ja ilmaista itseämme vapaasti rajoittuu Daniel Marc Cohn-Bendit, Verts/ALE-ryhmän puolesta. (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, Hannah Arendt kuvasi vapautta häiritseväksi ja tuskalliseksi asiaksi ja totesi, että sitä jopa paetaan, koska vapaus voi joskus olla vaikeaa ja epämiellyttävää. Mielestäni on yksi asia, jota me politiikasta kiinnostuneina ihmisinä ja poliitikkoina emme saisi tehdä: emme saisi määritellä rajoja esimerkiksi lehdistölle. Se on asia, jota poliitikot eivät voi eivätkä saa tehdä. Ainoastaan yhteiskunta tietää, mikä on terveen järjen mukaista. Me poliitikot voimme tietysti keskustella suuttumusta aiheuttavista toimistamme, esimerkiksi jossakin, kuten Tanskassa, säädetystä ulkomaan kansalaisia koskevasta lainsäädännöstä, joka loukkaa maahanmuuttajia ja jossa ei kunnioiteta heitä. Sitä voidaan arvostella täällä, kuten Euroopan neuvosto teki Tanskan tapauksessa. Voimme myös esittää kritiikkiä, kun esimerkiksi Saksan osavaltiot laativat muslimeille kyselylomakkeen, josta käy räikeästi ilmi, ettei muslimeja kunnioiteta. Poliitikot voivat tietysti arvostella tällaisia asioita ja keskustella niistä. Hyvät parlamentin jäsenet, koko tämä rajoja koskeva kysymys on yhteiskunnan asia. Komission puheenjohtaja Barroso on oikeassa. Ihmisillä on oikeus julkaista pilapiirroksia, joissa tehdään pilaa meistä poliitikoista, kuten minusta, jäsen Poetteringista tai kenestä tahansa meistä. Elämme yhteiskunnassa, jossa meillä on oikeus ilmaista paheksuntamme. Muslimeilla on oikeus järjestää vastalauseeksi mielenosoituksia kunnioitamme tätä oikeutta samalla tavoin kuin juutalaisyhteisön jäsenet ovat osoittaneet mieltään erästä Rainer Werner Fassbinderin näytelmää vastaan. Tämä on keskustelu, joka olisi käytävä yhteiskunnassa. Emme voi laatia menettelysääntöjä lehdistölle. Lehdistö joko laatii ne itse tai sitten ei, mutta niiden laatiminen ei ole meidän tehtävämme. Kansainvälisessä keskustelussa huomautetaan aina, että uskontoja on kunnioitettava. Asia voi olla näin, mutta uskonnot ovat julkisia, ja siten niitä voidaan kuvata loukkaavilla pilapiirroksilla. Tämä on yhtä olennaista uskonnolle ja demokratialle kuin ilma on hengittämiselle, asiat vain kerta kaikkiaan ovat näin. Tämä ei tarkoita, että nämä pilapiirrokset olisi hyväksyttävä tai että niitä olisi pidettävä hyvän maun mukaisina. Vapaudessa ei ole kyse hyvästä tai huonosta mausta. Vapaus on asia, jonka puolesta olemme taistelleet, eikä yksikään sivilisaatio ole vielä sortunut sen vuoksi, että vapautta olisi liikaa, vaan aina sen vuoksi, että vapautta on ollut liian vähän, aivan liian vähän. Tämän vuoksi voin sanoa teille, etten suhtaudu suopeasti pilapiirroksiin. Voin kertoa teille, mitkä piirrokset saivat minut hymyilemään, mitkä nauramaan ja mitkä olivat mielestäni vastenmielisiä. Sitä vastoin tunnen myötätuntoa kaikkia niitä kohtaan, jotka ovat tämän kiistan aikana kärsineet väkivallasta. Mielestäni on hirveää, että esimerkiksi Carrefourin ja Nestlén kaltaiset suuret eurooppalaiset yritykset ovat julkaisseet Saudi- Arabiassa mainoksia, joiden tunnuslauseen mukaan yhtiöt eivät ole tanskalaisia vaan ranskalaisia. Se on osoitus huonosta mausta, ja voimme syystä arvostella sitä. Pyydän, että pidättäydymme kaikki omahyväisyydestä. Uskontoa ei saa jättää yhteiskunnallisen keskustelun ulkopuolelle, koska uskonnoillakin on oikeus määritellä, mikä on oikein tai väärin. Emme saisi tehdä pilaa, kun niissä puhutaan joutavia abortista tai homoseksuaalisuudesta, mutta silti meillä on vapaus tehdä niin, ja tätä vapautta haluamme puolustaa. Jos kunnioittaisimme maahanmuuttajia enemmän ja jos lainsäädännössämme kunnioitettaisiin heitä enemmän, heillä olisi mahdollisuus keskustella vapauksistamme eri tavalla. Annetaan heille samat vapaudet, joita vaadimme itsellemme, ja he harjoittavat niitä vastuullisesti. (Suosionosoituksia Verts/ALE-ryhmältä) Francis Wurtz, GUE/NGL-ryhmän puolesta. (FR) Arvoisa puhemies, tähän mennessä on esitetty useita Muhammedia esittäviin pilapiirroksiin liittyviä jyrkkiä tuomioita. Näistä vain harvat ovat mielestäni vakuuttavia. Tämä asia on omiaan kaikenlaiselle liialliselle yksinkertaistamiselle, ja mielestäni juuri tämä ansa meidän on vältettävä mihin hintaan hyvänsä. On ehdottoman tärkeää, että pohdimme kohtaamiemme ongelmien eri näkökohtia rauhallisesti ja perusteellisesti. Ensinnäkin on sananvapautta koskeva kysymys. Sananvapaus on selvästi demokratian koetinkivi ja myös sen sekulaarisen julkisen alueen olemassaolon koetinkivi, jota pidämme hyvin perustein erittäin tärkeänä. Tällä alueella oletetaan kuitenkin, että kriittisyys, henkilökohtainen suhde omaan uskoon ja suvaitsevaisuus säilyvät. Näissä periaatteissa ei saa tehdä myönnytyksiä, mutta samalla on myönnettävä, ettei näiden periaatteiden puolustaminen saa merkitä loukkauksia, yleistyksiä tai leimaamista saati olla perusteena niille. Sanomme alituisesti, että elämme kaikki samassa maailmassa, maailmassa, joka pienenee koko ajan ja jossa kaikki ovat toisistaan riippuvaisia ja jossa sen paremmin Eurooppa tai länsimaat kuin mikään muukaan alue ei ole kaiken keskipiste. Meidän on tehtävä tästä kaikki mahdolliset päätelmät. Koko ihmiskunta tarkkailee meitä alituisesti. Tämän vuoksi meidän on pyrittävä luomaan eräänlaista maailmanlaajuista yhteistä ilmapiiriä. Jokaisen on voitava harjoittaa vapauttaan mutta kunnioitettava samalla kaikkia muita.

8 12 15/02/2006 Mitä meidän olisi toisaalta ajateltava tiettyjen arabivaltioiden aivan epäsuhtaisista reaktioista näihin tapahtumiin? Reaktioiden tarkoituksena on varmasti ennen kaikkea parantaa maiden johtajien melko ryvettynyttä mainetta väestön keskuudessa. Ryvettymisen syynä on niiden alistuminen suurelle vallalle, joka ansaitsee paljon enemmän moitetta kuin rauhaarakastava Tanska. Toisaalla muslimiradikaalit ja Euroopan äärioikeisto käyttävät tällaista kysymystä kilpaa hyväkseen, jotta ne saisivat joukkonsa ryhtymään toimiin ja voisivat vaientaa järkevät, rohkeat ja edistykselliset näkemykset, joita vastaan ne taistelevat. Pahinta olisikin vahingossa antaa uutta vauhtia tällaisten ryhmien ajamalle asialle sen sijaan, että tehtäisiin kaikki mahdollinen tämän noidankehän murtamiseksi. Meidän on katsottava nykyisten levottomuuksien ja niiden aiheuttamien ylilyöntien yli, joita ei voida mitenkään hyväksyä. On tarkasteltava taustalla olevaa ehdottoman tärkeää asiaa eli sitä, että voimakkaat reaktiot ilmentävät loukattujen identiteettien tuntemaa syvää epäoikeudenmukaisuutta, alistuneisuutta ja nöyryytystä, joista länsimaat ovat vastuussa erityisesti Palestiinan ja Irakin tapauksissa. Suuri palestiinalainen runoilija Mahmoud Darwish painottaa tätä asiaa yleisemmässä merkityksessä seuraavasti: "Arabeilla ja muslimeilla on sellainen vaikutelma, että heidät työnnetään historian ulkopuolelle." Juuri tässä asiassa Euroopan unionilla voisi mielestäni olla merkittävä tehtävä, eli voisimme toimia sillanrakentajana kulttuurien välillä. Jotta tämä kunnianhimoinen tavoite olisi uskottava, on vapauduttava täysin niistä, jotka käyttäytyvät kuin olisivat maailman herroja mutta jotka todellisuudessa johtavat sen yhteentörmäyksen partaalle, kuten päivä päivältä on yhä selvemmin havaittavissa. Tämä tarkoittaa myös sitä, että samaa kansainvälistä lainsäädäntöä on sovellettava poikkeuksetta kaikkiin valtioihin, jotta voidaan erityisesti tukkia Lähi-idän avoin haava, joka on epätoivon myrkyn ehtymätön lähde. Pilapiirroksia koskevaa valitettavaa tapausta olisi pidettävä havainnollisena esimerkkinä siitä, mitä strategisia vaihtoehtoja meillä on. (Suosionosoituksia vasemmalta) Jens-Peter Bonde, IND/DEM-ryhmän puolesta. (EN) Hyvää huomenta, pikku EU! Globalisaatio on todellakin täällä. En olisi koskaan uskonut, että ihmiset voisivat polttaa Tanskan lipun niin intohimoisen raivon vallassa. Sananvapaudesta emme luovu koskaan. On kunnioitettava sekä sananvapautta että uskonnonvapautta. Jyllands-Posten-sanomalehden päätoimittaja on esittänyt anteeksipyyntönsä pilapiirrosten aiheuttamien tunteiden vuoksi. Hän ei olisi julkaissut pilapiirroksia enää tänään. Jotkut tanskalaiset imaamit ovat levittäneet pilapiirroksia, joista he eivät pidä. Miksi siis loukkaannutaan pilapiirroksista, joita jaetaan mahdollisimman monille? Tanskan pääministeri on aivan oikein kieltäytynyt ottamasta vastuuta sanomalehtiemme sisällöstä, mutta kun 11 arabilähettilästä pyytää tapaamista, pääministerin velvollisuus on tavata heidät. Hänen olisi pitänyt selittää, että sananvapautta rajoittavat Tanskan tuomioistuimet eikä hallitus. Hänen olisi pitänyt neuvoa, miten asiasta valitetaan erityiselle lehdistöviranomaiselle, jotta se antaisi päätöksensä. Jumalanpilkka on Tanskan rikoslain mukaan rikos. Jokaisen paikallisen toimittajan on kannettava maailmanlaajuinen vastuunsa. Sanomalehdessä julkaistavat pilapiirrokset voivat levitä Internetin ja maailmanlaajuisten tiedotusvälineiden välityksellä kulovalkean tavoin. Useat ihmiset ovat saaneet surmansa. Tanskan ulkoasiainministeri piti erinomaisen lehdistötilaisuuden Tanskan lähetystöjen palaessa. Hän puhui vihamielisyyden korvaamisesta vuoropuhelulla ja jalomielisyydellä. Tanskassa Koraanin polttamisesta voi saada vankeusrangaistuksen. Olen aivan samaa mieltä siitä, että tarvitaan jalomielisyyttä vihamielisyyden sijaan. Meidän on opeteltava kunnioittamaan muslimeja ja tekemään yhteistyötä heidän kanssaan, vaikka emme koskaan luovukaan sananvapaudesta. Ryhmäni varoitti perusoikeuksien sisällyttämisestä EU:n lainsäädäntöön. Sananvapautta ja uskonnollisia oikeuksia koskevat arkaluonteiset ratkaisut on tehtävä paikallisesti Yhdistyneiden Kansakuntien ja Euroopan ihmisoikeusyleissopimuksen mukaisen kansainvälisen kehyksen mukaisesti. Voimme tarjota mahdollisuuden vuoropuheluun uuden yhteisen parlamentaarisen Euro Välimeri-edustajakokouksen avulla. Voimme muuttaa vaihto-ohjelmiamme niin, että eurooppalaiset voivat vierailla arabimaissa ja nuoret arabit meidän maissamme. Voimme avata markkinoitamme useammille näiden maiden tuotteille, asettaa rauhan ja hyvinvoinnin Lähi-idässä ensisijaiseksi tavoitteeksi, mutta Tanskan tuotteiden vastaisia valtion tukemia kaupan boikotteja EU:n on vastustettava WTO:ssa. Islamia koskevassa kysymyksessä ei ole kyse Tanskan perustuslaista. Tanskalaisilla imaameilla ei ole oikeutta vedota muihin kansakuntiin. Muslimit voivat käyttää Tanskan tuomioistuimia samoin kuin kaikki muut kansalaiset. Jos se ei riitä, asiaa voidaan käsitellä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa täällä Strasbourgissa. Globalisaatio on todellakin täällä. Meidän on kaikkien oltava ennakkoluulottomia. Emme voi palata takaisin entiseen. Meidän on kaikkien muututtava vähän, jotta voimme elää maailmankylässä. Kolmas maailmansota voi syttyä pienen pilapiirroksen vuoksi, kuten ensimmäinen maailmansota alkoi, kun nuori opiskelija ampui arkkiherttua Frans Ferdinandin Sarajevossa. Opiskelijan ampuma laukaus tai satiirinen pilapiirros ei ehkä ole todellinen syy, mutta meidän on ymmärrettävä viesti. Meidän on kaikkien elettävä yhdessä tällä maapallolla. Toistaiseksi käytössämme ei ole muutakaan maapalloa.

9 15/02/ Juuri tällä planeetalla meidän kaikkien on elettävä Brian Crowley, UEN-ryhmän puolesta. (EN) Arvoisa puhemies, keskusteltaessa oikeudesta vapauteen ja sananvapaudesta yksi Yhdysvaltain korkeimman oikeuden tuomareista, Oliver Wendell Holmes, totesi, ettei ole ehdottomia oikeuksia vaan oikeuksia voidaan rajoittaa. Esimerkkinä hän mainitsi, ettei täpötäydessä elokuvateatterissa saa huutaa "tuli on irti", jollei tuli todella ole irti. Vaikeuksia keskusteluissamme tuottaa perusteltu halu varmistaa, että lehdistöllä ja muilla tiedotusvälineillä on Euroopan unionissa sananvapaus, vapaus tehdä pilaa, vapaus kuvata satiirisesti ja vapaus loukata ihmisiä joissain tapauksissa. Demokratiassa tarvitaan luonnostaan huumorin ja suuttumuksen varoventtiileitä, jotta demokratia toimisi kunnolla. En usko, että kukaan täällä parlamentissa voisi millään tavoin hyväksyä niitä väkivaltaisia reaktioita, joita pilapiirrosten julkaiseminen on aiheuttanut tietyissä Lähi-idän maissa. Väittelyissä, keskusteluissa ja tiedostusvälineissä on valitettavasti unohdettu se, että on ollut myös monia rauhanomaisia mielenilmauksia, joihin muslimit ja muut kansalaiset ovat osallistuneet yhdessä, koska he katsovat pilapiirrosten ja niiden edustaman kuvan loukkaavan eivät uskontoaan sinänsä vaan itseään ihmisinä. Ihmisarvon kunnioittaminen on kaikissa demokratioissa yhtä tärkeä oikeus kuin sananvapaus. Nykyään Euroopan unionin suurimpia haasteita on varmistaa, ettei meillä ole refleksinomaista tapaa reagoida jokaiseen kauheaan tai väkivaltaiseen tekoon. Irlannin kaltaisesta pienestä maasta kotoisin olevana minusta oli järkyttävää nähdä Tanskan lähetystö poltettavan ja sellaisen maan lippu poltettavan julkisesti, joka on puolustanut vapautta ja vastustanut suvaitsemattomuutta. Samoin mielestäni oli erityisen epämiellyttävää ja erittäin vaikeaa katsella tiedotusvälineissä, miten joissakin mielenosoituksissa erityisesti nuoret vähemmistön jäsenet aiheuttivat kipua itselleen. Tiedotusvälineiden vanhan totuuden mukaan verenvuodatus myy eli mitä dramaattisempi kuva, sitä todennäköisemmin uutisesta tulee etusivun juttu. Miten Euroopan unioni voi vastata näihin reaktioihin? Komission puheenjohtaja Barroso totesi aivan oikein, että Euroopan unioni on solidaarinen Tanskalle, koska tanskalaisten tuotteiden boikotti on kaikkien eurooppalaisten tuotteiden boikottia. Meidän on varmistettava, että voimme auttaa kollegojamme Tanskan hallituksessa kestämään tiedotusvälineiden heihin kohdistamaa painostusta saada heitä luopumaan nykyisestä kannastaan. Vaikka arvostelisimme Tanskan hallituksen politiikkaa ja tahditonta ja puutteellista toimintaa, pääministeri Rasmussen sentään puolusti yhtä periaatetta. Hän totesi, ettei hän peräänny kysymyksessä, joka koskee hallituksen tai parlamentin harjoittamaa tiedotusvälineiden valvontaa. Tämän vuoksi hänelle järjestetään vielä juhlat 50 vuoden kuluttua, sillä hän suojeli tällä teollaan demokratiaa. Viimeiseksi toteaisin, että tässä väittelyssä molemmin puolin jotkut yrittävät väittää, että kyse olisi kansojen tai uskontojen taikka kulttuurien välisistä yhteentörmäyksistä. Nyt tarvitaan ennen kaikkea kunnioitusta ja suvaitsevaisuutta. Meidän on kunnioitettava erilaisuutta sekä tunnustettava eri uskontojen asianmukainen ja merkittävä rooli Euroopan unionissa, mutta edellytämme vastavuoroista tunnustamista. Vapautta ei voi koskaan antaa pois. Se voidaan ottaa pois, mutta vapautta, jonka avulla voimme säilyttää sydämessämme ja sielussamme palavat intohimot, on aina varjeltava ja suojeltava. (Suosionosoituksia) Frank Vanhecke (NI). (NL) Arvoisa puhemies, kaiken kaikkiaan mielestäni on häpeällistä, kuinka vähän solidaarisuutta useimmat Euroopan unionin jäsenmaiden hallitukset ovat osoittaneet Tanskalle tässä tilanteessa. Yhtä häpeällistä on se, miten jälleen tänään erittäin harkitusti valittuja solidaarisuuden ilmauksia seuraavat välittömästi matelevalla ja pelkurimaisella tavalla esitetyt kaikenlaiset varoitukset, jottei loukattaisi muslimifanaatikkoja. Meidän olisi kaikkien tunnettava itsemme tanskalaisiksi, koska lähetystöihin kohdistuneet rikolliset kampanjat, tanskalaisten tuotteiden boikotti, uhkailut ja väkivaltaiset mielenosoitukset kohdistuvat itse asiassa vapautta ja kaikkia länsimaita vastaan. Jokainen, joka vastaa tähän uhkaan niukasti verhotulla vetoomuksella itsesensuurin puolesta, on itse asiassa terrorismin liittolainen. Voinko itse asiassa toistaa täällä parlamentissa sen kysymyksen, jonka esittämisen vuoksi erään jordanialaisen sanomalehden päätoimittaja pidätettiin ja vangittiin? Kumpi aiheuttaisi enemmän ennakkoluuloja islamia kohtaan, muutaman pilapiirroksen julkaiseminen vai kuvat islamilaisista panttivankien ottajista, jotka katkaisevat uhriensa kaulan kameran edessä? Voinko lisäksi kysyä, onko missään päin maailmaa ainoatakaan islamilaista maata, jossa ateisteja tai muun uskonnon kuin islamin harjoittajia kunnioitetaan siten kuin muslimit vaativat meitä kunnioittamaan heitä? Kysymyksen esittäessään saa jo siihen vastauksen. Näin ollen on jo aika mennä suoraan asiaan ja vaatia, että muslimit, jotka asuvat Euroopan unionissa ja joilla muuten on uskonnonvapaus, oikeus ilmaista vapaasti mielipiteensä ja kaikki sosiaaliturvaan liittyvät edut, mikä on oikein, hyväksyvät, ettei heidän näkemyksensä voi aina päästä voitolle, ja ymmärtävät, että demokratia merkitsee mielipide-eroja ja joskus myös keskenään ristiriidassa olevia näkemyksiä. Jokainen, joka ei voi hyväksyä tätä, voi harjoittaa vapauttaan muuttaa johonkin niistä monista maista, joissa jo sovelletaan islamin joustamattomia ja usein hyvin julmia lakeja.

10 14 15/02/2006 Haluan lainata Tanskan kuningatarta Margareeta II:ta, jonka kanssa olen täysin samaa mieltä ja joka näyttää olevan paljon rohkeampi kuin useimmat Euroopan johtajista yhteensä. Hän toteaa: "Nykyään islam asettaa meille haasteita kansallisesti ja kansainvälisesti. Olemme jättäneet asian käsittelemättä aivan liian pitkään, koska olemme olleet suvaitsevaisia tai ehkä jopa omahyväisiä. Meidän on osoitettava, että vastustamme islamia, ja hyväksyttävä se vaara, että meidät leimataan ajoittain epäedullisesti." Tämän vuoksi meidän on puolustettava kynsin hampain vapaata mielipiteenilmaisua. Belgian kaltaisten Euroopan unionin valtioiden, joissa on jo nyt vapaudelle vahingollisia lakeja, jotka rajoittavat kansalaisten oikeutta ilmaista vapaasti poliittinen mielipiteensä, on tehtävä aloite kansalaisten suun tukkivien lakien poistamiseksi ja lähetettävä näin voimakas viesti kaikille, jotka taistelevat vapautta vastaan. Meidän olisi myös otettava tästä opiksemme Turkin kanssa käytäviä neuvotteluja varten, koska Turkista ei voi koskaan tulla Euroopan unionin jäsenvaltiota yksinkertaisesti sen vuoksi, ettei se ole eurooppalainen maa, eivätkä islamin perusperiaatteet sovi yhteen vapautta, kirkon ja valtion erottamista toisistaan sekä naisten ja miesten tasa-arvoa koskevien Euroopan unionin arvojen kanssa. Meidän on aika kerätä rohkeutta tämän toteamiseksi etenkin nyt, kun pääministeri Erdogan on yrittänyt röyhkeästi rajoittaa kansalaisten oikeutta ilmaista mielipiteensä vapaasti. Tähän Tanskaa koskevaan kysymykseen lisäisin vielä lopuksi vaikuttavan lainauksen flaamilaisessa De Standaard -sanomalehdessä ilmestyneestä Doornaertin kolumnista. "Näyttää siltä, ettei Eurooppa pysty pääsemään eroon taipumuksestaan tehdä myönnytyksiä. Euroopan olisi jo luullut oppivan, että totalitaarista hirviötä on mahdotonta tyydyttää. Mitä enemmän sitä ruokkii, sitä julkeampi siitä tulee." Doornaert ja hänen sanomalehtensä eivät varmastikaan ole poliittisesti samaa mieltä kuin minä, mutta nämä ovat ennustuksellisia sanoja ja meidän kannattaisi pohtia niitä hyvin tarkkaan Hans Winkler, neuvoston puheenjohtaja. (DE) Arvoisa puhemies, arvoisat parlamentin jäsenet, asiani ei tietenkään ole kommentoida täällä parlamentissa käytyä keskustelua, mutta haluan esittää vilpittömät kiitokseni neuvoston puolesta sen voimakkaan viestin vuoksi, joka täältä on tänään lähetetty. Sitoudumme arvoihimme mutta myös muiden kulttuurien ja uskontojen kanssa käytävään suvaitsevaiseen vuoropuheluun. Lisäksi haluan korostaa, että neuvosto pitää tietysti hyvin tärkeänä, että kaikki EU:n toimielimet, niin komissio ja parlamentti kuin neuvostokin, ovat yhtä mieltä tästä asiasta ja puhuvat samalla tavoin. Mielestäni tämä on erittäin tärkeää. Täällä tänään käymämme keskustelu myös helpottaa neuvoston tulevaa työtä. Neuvoston puolesta haluan vielä toistaa, mitä sanoin aluksi julkilausumassa. Saman ovat todenneet komission puheenjohtaja ja hyvin monet puhujat. Mikä tahansa hyökkäys EU:n jäsenvaltiota vastaan ja mikä tahansa boikotti EU:n jäsenvaltiota vastaan on hyökkäys EU:ta vastaan, ja olemme tietysti solidaarisia Tanskalle. Totean tämän siis myös neuvoston puolesta. Täällä on esitetty muutamia hyvin mielenkiintoisia ajatuksia, joita neuvosto käsittelee mielellään vastaisuudessa. Olen yhtä mieltä jäsen Poetteringin kanssa siitä, että on tärkeää saavuttaa myös tai erityisesti nuoret kouluissa ja myös kotona, koska heidän kasvatuksensa alkaa tietysti kotoa. Olen yhtä mieltä jäsen Poetteringin kanssa myös siitä, että on tärkeää välttää stereotypioita ja kliseitä myös koulukirjoissa, joten on mielestäni hyvä ajatus tarkastella koulukirjoja. Olen täysin samaa mieltä jäsen Rasmussenin kanssa siitä, että kulttuurien välinen vuoropuhelu on tärkeää ja että vuoropuhelun on oltava avointa, kriittistä ja kunnioittavaa. Tämä on mielestäni tärkeintä. Emme todellakaan saa antaa ääriryhmien voittaa. Tämä on perustavaa laatua oleva toteamus, joka on esitettävä täällä. Sanomattakin on selvää, ettei minkäänlainen eduntavoittelu saa taivuttaa meitä tekemään myönnytyksiä ääriryhmille. Meidän on oltava solidaarisia ja yksimielisiä tässä asiassa. Olen aivan samaa mieltä jäsen Cohn-Benditin kanssa ja totesinkin jo julkilausumassani, että minäkin olen sitä mieltä, että lehdistöllä on oma henkilökohtainen vastuu, eivätkä hallitukset saa määrätä, mitä lehdistö saa tai ei saa tehdä. Tiedän, että vuosien ja vuosikymmenten mittaan Euroopan neuvosto ja muut vastaavat elimet ovat yrittäneet toistuvasti laatia menettelysääntöjä mutta epäonnistuneet joka kerta. Mielestäni on kyse henkilökohtaisesta vastuusta. Tämä on hyvin tärkeää. Samassa hengessä, jota tämänpäiväisessä keskustelussa on osoitettu, neuvosto jatkaa työtään kulttuurien ja uskonnollisten yhteisöjen välisen ymmärtämyksen parantamiseksi, mutta se aikoo myös vastaisuudessa todeta selvästi vastustavansa väkivaltaa ja tuomitsevansa EU:n jäsenvaltioihin kohdistuvan väkivallan tai boikottien käytön. Meidän on oltava solidaarisia tässä asiassa. (Suosionosoituksia) Puhemies. Keskustelun päätteeksi olen vastaanottanut kuusi työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jätettyä päätöslauselmaesitystä 1. Keskustelu on päättynyt. Äänestys toimitetaan huomenna torstaina klo Ana Maria Gomes (PSE). (PT) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, koska puolustan 1 Ks. pöytäkirja.

11 15/02/ eurooppalaisiin ja maailmanlaajuisiin arvoihin kuuluvaa sananvapautta ja koska tuomitsen suuttumuksen ilmaisemisen väkivallalla sen kohteesta riippumatta. Tämä käsittää myös Euroopan unionin edut ja lähetystöt. Äänestin päätöslauselman puolesta myös siksi, että päätöslauselman 2 kohdassa tuomitaan uskonnollisen vihan ruokkiminen ja rasististen tai muukalaisvihaa sisältävien kannanottojen esittäminen. Tästä huolimatta päätöslauselma ei ole mielestäni tasapainoinen, koska siinä keskitytään pääasiallisesti sananvapauteen eikä islaminvastaisiin tarkoitusperiin, jotka ovat eräässä äärioikeistolaisessa, rasistisessa ja muukalaisvastaisessa tanskalaisessa sanomalehdessä julkaistujen pilapiirrosten taustalla. Jotta voidaan edistää sananvapautta ja perusihmisoikeuksia, parlamentin on ehdottomasti pysyteltävä erillään islaminvastaisuudesta ja tuomittava kaikki toimet, joilla islam ja sen harjoittajat samastetaan terrorismin kanssa. Kannatin päätöslauselmaa myös ilmaistakseni solidaarisuuteni Tanskan kansalle. En kuitenkaan hyväksy Fogh Rasmussenin hallituksen omahyväistä ja röyhkeää asennetta. Mielestäni hallitus on yhdessä vastuussa siitä, että ääriryhmien taantumukselliset voimat sekä länsimaissa että islamilaisessa maailmassa ovat käyttäneet tapausta hyväkseen väittämällä, että kyse on "kulttuurien välisestä yhteentörmäyksestä" Iranin suhteet kansainväliseen yhteisöön (keskustelu) Puhemies. Esityslistalla on seuraavana neuvoston ja komission julkilausumat Iranin suhteista kansainväliseen yhteisöön Hans Winkler, neuvoston puheenjohtaja. (DE) Arvoisa puhemies, arvoisat parlamentin jäsenet, tässä neuvoston julkilausumassa Iranin suhteista kansainväliseen yhteisöön haluan ottaa kantaa seuraaviin kysymyksiin: ensinnäkin ydinvoimakysymykseen, toiseksi EU:n ja Iranin suhteisiin ja kolmanneksi äskettäisiin väkivaltaisuuksiin Teheranissa. Iranin ydinvoimakysymyksen ratkaiseminen on keskeinen asia kansainväliselle yhteisölle, jolla on vakavia epäilyjä Iranin ydinohjelman rauhanomaisesta luonteesta. EU on viime vuosina pyrkinyt kaikin tavoin löytämään kysymykseen neuvotteluratkaisun ja vaatinut Irania toteuttamaan ydinohjelmansa osalta luottamusta lisääviä toimia. Iran on viime aikoina ottanut askelia väärään suuntaan toteuttamalla yksipuolisia toimia, esimerkiksi käynnistämällä aivan äskettäin uudelleen uraanin rikastamistoimet Natanzissa ja keskeyttämällä Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) lisäpöytäkirjan täytäntöönpanon. IAEA:n hallintoneuvosto on lähettänyt Iranille selkeän viestin hyväksymällä 4. helmikuuta päätöslauselman, jolla asia saatetaan YK:n turvallisuusneuvoston tietoon. Päätöslauselman hyväksyminen suurella enemmistöllä osoittaa, että koko kansainvälinen yhteisö jakaa EU:n syvän huolen Iranin ydinohjelmasta. EU ei suinkaan aseta kyseenalaiseksi Iranin oikeutta käyttää ydinvoimaa rauhanomaisiin tarkoituksiin. Tämän konfliktin syynä on se, ettei Iran ole toistaiseksi toteuttanut riittävästi toimia herättääkseen tarvittavaa luottamusta ydinohjelmansa rauhanomaiseen luonteeseen. Päinvastoin, Iran on viimeisten 18 vuoden aikana jättänyt ilmoittamatta IAEA:lle olennaisen osan erittäin laajasta ydinohjelmastaan ja kieltäytyy edelleen toimittamasta järjestölle tärkeitä tietoja, jotka koskevat erityisesti uraanin rikastamista koskevan teknologian kehittyneisyyttä ja "asevarustelua" maassa, toisin sanoen ydinohjelman sotilaallistamista. EU:n tavoitteena on edelleen ratkaista kysymys neuvottelemalla. Tämä kuitenkin edellyttää, että Iran osoittaa riittävästi halukkuutta yhteistyöhön ja avoimuuteen erityisesti IAEA:n nähden ja toteuttaa pikaisesti tarvittavia luottamusta lisääviä toimia, kuten keskeyttää arkaluonteiset ydinvoimaan liittyvät toimet. Venäjän ehdotus venäläis-iranilaisen uraanin rikastamislaitoksen rakentamisesta Venäjän maaperälle vaihtoehtona Iranissa tapahtuvalle rikastamiselle on tärkeä toimi, jolle EU antaa täyden tukensa. Sallikaa minun toistaa selvyyden vuoksi, että EU pyrkii Iranin ydinvoimakysymyksessä edelleen diplomaattiseen ratkaisuun, jossa IAEA:n on oltava keskeisessä asemassa. Turvallisuusneuvoston osallisuus ei tarkoita IAEA:n roolin pienentämistä, vaan sen tarkoituksena on pikemminkin vahvistaa IAEA:n auktoriteettia ja mahdollistaa sen hallintoneuvoston päätöslauselmissa vaadittujen toimien toteuttaminen. EU:n ja Iranin suhteista haluan todeta, että EU on edelleen erittäin huolestunut Iranin ihmisoikeustilanteesta. Se heikkenee jatkuvasti, eivätkä Iranin viranomaiset ryhdy konkreettisiin toimiin lainsäädännön tai virallisten käytäntöjen uudistamiseksi. Iran ei ole EU:n toistuvista pyynnöistä huolimatta luvannut käynnistää uudelleen tällä hetkellä keskeytyksissä olevaa ihmisoikeusvuoropuhelua. EU tuo jatkossakin ihmisoikeuksia koskevat huolenaiheensa julki sekä suoraan Iranin hallitukselle että julkilausumissa ja kansainvälisillä foorumeilla. EU ja koko kansainvälinen yhteisö ovat yksiselitteisesti ja jyrkästi tuominneet Iranin presidentin Israelia koskevat lausunnot. Iranin kanta Lähi-idän kysymykseen antaa aihetta vakavaan huoleen. Maa tukee edelleen palestiinalaisryhmiä, jotka EU luokittelee terroristijärjestöiksi. Panemme huolestuneina merkille, että Iranin presidentti tapasi äskettäin muutamia tällaisten ryhmien johtajia Syyriassa, ja kehotamme sitä lopettamaan tällaisen yhteydenpidon. Lisäksi vaadimme Irania liittymään kansainväliseen yhteisymmärrykseen kahden valtion ratkaisun välttämättömyydestä Lähi-idän konfliktissa.

12 16 15/02/2006 Iranin presidentin toistuvat pyrkimykset kiistää juutalaisten kansanmurhaan liittyvät rikokset ja vaatimus Israelin valtion "pyyhkäisemisestä pois kartalta" on torjuttava tiukasti. Tällaiset lausunnot ovat kauttaaltaan tuomittavia ja lisäksi räikeässä ristiriidassa useiden poliittisten ja uskonnollisten johtajien pyrkimysten kanssa. Kyseiset johtajat tekevät erityisesti viime päivien tapahtumien jälkeen kaikilla tahoilla nimenomaan työtä edistääkseen kulttuurien välistä vuoropuhelua, jolle on tunnusomaista molemminpuolinen kunnioitus. EU:n suhteisiin Iraniin vaikuttaa ratkaisevasti Iranin edistyminen kaikilla huolta herättävillä aloilla: ydinvoimakysymyksessä ja muissa kysymyksissä, jotka liittyvät joukkotuhoaseisiin, ihmisoikeuksiin, terrorismin torjuntaan ja Iranin kantaan Lähi-itään. EU:n toimintamahdollisuuksia tarkastellaan tiiviisti ja punnitaan Iranin lausuntojen ja toimien valossa. Väkivaltaisuuksista totean, että kuten täällä parlamentissa käydyssä keskustelussa on selkeästi korostettu, Euroopan unionin edustustoihin kohdistuneet iskut eivät olleet millään tavalla oikeutettuja eivätkä hyväksyttäviä. EU:n puheenjohtajavaltio on tuominnut iskut ja kehottanut Irania noudattamaan vuonna 1961 tehdyssä diplomaattisia suhteita koskevassa Wienin yleissopimuksessa määrättyjä diplomaattiedustustojen suojelua koskevia velvoitteitaan. Näiden velvoitteiden mukaisesti puheenjohtajavaltio on myös muistuttanut Irania siitä, että vastuu kyseisten velvoitteiden noudattamisen varmistamisesta on kansainvälisen lain mukaisesti valtiolla. (Suosionosoituksia) Puhetta johti varapuhemies FRIEDRICH Franco Frattini, komission varapuheenjohtaja. (EN) Arvoisa puhemies, on selvää, että Iranin on toteutettava näkyviä, uskottavia ja oikeansuuntaisia toimia voittaakseen takaisin kansainvälisen yhteisön luottamuksen. Muutamien viime kuukausien ajan ydinohjelmakysymys on ollut EU:n keskeinen huolenaihe Iranin osalta, ja aivan oikeutetusti. Jännitteiden lisääntyminen ja mahdollinen ydinaseiden leviäminen vain pahentaisivat tilannetta alueella. Huolimatta niin sanotun EU-3:n ja muiden kansainvälisten kumppaneiden sinnikkäistä pyrkimyksistä käydä vuoropuhelua Iranin kanssa Iran ei ole sitoutunut vuoropuheluun vakuuttavalla tavalla. Tästä syystä Kansainvälisen atomienergiajärjestön hallintoneuvosto päätti Wienissä 4. helmikuuta raportoida Iranin ydinvoimakysymyksestä YK:n turvallisuusneuvostolle. Iran reagoi tähän päättämällä vauhdittaa rikastamisohjelmaansa ja keskeyttää lisäpöytäkirjan täytäntöönpanon. Näitä toimia ei voida hyväksyä, vaikka Iran aikookin jatkaa yhteistyötä IAEA:n kanssa ydinsulkusopimuksen pohjalta. Kansainvälisen yhteisön huomattava enemmistö, johon myös Venäjä ja Kiina kuuluvat, kannattaa nyt voimakkaasti raportoimista Iranin kysymyksestä turvallisuusneuvostolle ja on yhtä mieltä siitä, että Iranin on keskeytettävä uudelleen rikastamistoimensa. Teheranissa ei saa syntyä epäselvyyttä kansainvälisen yhteisön päättäväisyydestä. Samaan aikaan diplomaattisin keinoin saavutettava neuvotteluratkaisu on edelleen mahdollinen, edellyttäen että Iran toteuttaa tarvittavat toimet. Iranin käyttämä taktiikka, jolla se pyrkii aiheuttamaan erimielisyyksiä kansainvälisessä yhteisössä, ei osoittautunut toimivaksi tällä kertaa, kuten ei viime syksynäkään. Venäjän ehdotus rikastaa uraania Iranin rajojen ulkopuolella on edelleen pöydällä, ja sitä on tarkasteltava erittäin huolellisesti. Jos Iran keskeyttää uudelleen rikastamistoimensa ja hyväksyy Venäjän ehdotuksen, käsittelyä turvallisuusneuvostossa ei ehkä tarvita lainkaan. Tulevaisuudennäkymät ovat hyvin pitkälti riippuvaisia Teheranin halukkuudesta tehdä kompromisseja ja käynnistää vuoropuhelu kansainvälisen yhteisön kanssa, vieläpä nopeasti. Emme esitä arvailuja jatkotoimista, mutta jos tilanne pahenee edelleen, meidän on harkittava vaihtoehtoja, joissa tuleva toiminta tapahtuisi YK:n puitteissa. YK:n turvallisuusneuvosto käsittelee tätä kysymystä ottaen huomioon El Baradein raportin ja IAEA:n hallintoneuvoston seuraavan, 6. maaliskuuta alkavan kokouksen. Käänteisesti voidaan todeta, että jos asiat kehittyvät oikeaan suuntaan, toiminnan painopiste voi olla enemmän yhteisön toimissa. Jos ja kun tilanne edellyttää, meidän on voitava ryhtyä Iranin vastaisiin toimiin useilla EU:n ja yhteisön välineillä. Olemme valmiita rakentavaan yhteistyöhön, ja Iran tietää sen. Ydinvoimakysymyksessä ei ole kyse Iranin ja Euroopan unionin tai Iranin ja Yhdysvaltojen vaan Iranin ja laajemman kansainvälisen yhteisön välisestä erimielisyydestä. Siinä ei ole myöskään kyse Iranin ydinsulkusopimuksen mukaisista oikeuksista. Erimielisyys johtuu siitä, ettei Iran ole onnistunut herättämään tarvittavaa luottamusta sen ydinohjelman yksinomaan rauhanomaiseen luonteeseen. Iranilla on todellakin oikeus kehittää ydinenergian tutkimusta, tuotantoa ja käyttöä rauhanomaisiin tarkoituksiin. Tarvitsemme näin ollen ketään syrjimättömät objektiiviset takeet Iranin ydinohjelman rauhanomaisuudesta. Haluan sanoa muutaman sanan presidentti Ahmadinejadin lausunnoista, joita hän on esittänyt alueelliseen vakauteen ja kansainvälisiin suhteisiin vaikuttavista kysymyksistä. Hänen Israelia ja juutalaisten kansanmurhaa koskevat tuomittavat huomautuksensa herättivät maailmanlaajuista tyrmistystä. Katsomme, että asianomaiset lausunnot loukkaavat meitä kaikkia syvästi. Kuten neuvoston puheenjohtaja juuri totesi, emme voi myöskään mitenkään hyväksyä sitä, että Iran jatkaa terroristijärjestöjen tukemista Lähi-idässä.

13 15/02/ Ihmisoikeuksien osalta saatattekin muistaa, että yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvosto katsoi 12. joulukuuta 2005 Iranin ihmisoikeustilanteen niin vakavaksi, että antoi päätelmät EU:n ja Iranin ihmisoikeusvuoropuhelun tilasta. Euroopan unioni totesi jälleen, että EU:n ja Iranin välisten suhteiden kehittyminen edellyttää, että Iranissa edistytään selkeästi ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisessa, mitä pidän Iranin osalta perustavana vaatimuksena. Haluan korostaa muutamia erittäin huolestuttavia seikkoja. Julkiset teloitukset, erityisesti nuorten teloitukset, ja kuolemanrangaistukset ovat lisääntyneet. Iran teloitti vuonna 2005 enemmän lapsirikollisia kuin yhtenäkään edeltävänä vuonna. Ilmaisunvapautta rajoitetaan ja Internetiä ja lehdistöä sensuroidaan laajasti edes entinen parlamentin puhemies ja presidenttiehdokas Karroubi ei saanut lupaa lähettää uuden televisiokanavansa ohjelmaa Dubaista käsin. Ihmisoikeuksien puolustajien vaikeasta tilanteesta haluan todeta, että olemme erittäin huolissamme mielipidevankien, kuten Akbar Ganjin ja hänen asianajajansa Abdolfattah Soltanin, kohtalosta. Ihmisoikeuksia koskevien huolenaiheiden luettelo on Iranin osalta edelleen huolestuttavan pitkä. Komissio toivoo jatkuvaa mielipiteiden ja näkemysten vaihtoa parlamentin kanssa Iranin kysymyksessä. Tilanne on kriittinen, mutta pitkän aikavälin tavoitteena on kaikesta huolimatta edelleen syvempien ja laajempien suhteiden luominen maahan, joka on tärkeä alueellinen ja kansainvälinen toimija. (Suosionosoituksia) Michael Gahler, PPE-DE-ryhmän puolesta. (DE) Arvoisa puhemies, Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän puolesta haluan antaa täyden tukemme kansainvälisen yhteisön Iranin politiikalle, jota IAEA:n hallintoneuvoston 4. helmikuuta antama päätöslauselma, EU:n yleisten asioiden neuvoston 30. tammikuuta esittämä kanta sekä EU-3:n yhdessä Yhdysvaltojen, Venäjän ja Kiinan kanssa Lontoossa antama julkilausuma ilmentävät. Myös kotimaani Saksan hallituksessa liittokansleri Merkel ja ulkoasiainministeri Steinmeier seuraavat yhdessä päättäväisesti tätä tietä. Iranin johdolle on tehtävä selväksi, ettei se onnistu aiheuttamaan erimielisyyksiä kansainvälisessä yhteisössä eikä tietenkään myöskään yksittäisissä EU:n toimielimissä. Tämä tehdään selväksi parlamentin tämänpäiväisessä päätöslauselmassa. Tunnustamme ydinaseiden leviämisen estämisestä tehdyn sopimuksen kaikkien osapuolten perustavanlaatuisen oikeuden käyttää ydinenergiaa rauhanomaisiin tarkoituksiin ja siviilitarkoituksiin. Iran on kuitenkin ylittänyt niin monta merkittävää rajaa, että luottamus maan hallinnon vilpittömiin aikeisiin on mennyt. Yhteistyön vähentäminen IAEA:n kanssa, presidentin uhkaus irtautua ydinsulkusopimuksesta, tälle torstaille suunniteltujen Venäjän kanssa käytävien keskustelujen lykkääminen ja erityisesti uraanin rikastamisen käynnistäminen uudelleen eivät ole omiaan herättämään luottamusta eivätkä liennyttämään tilannetta. Tämän vuoksi on entistäkin tärkeämpää esiintyä myös jatkossa päättäväisesti ja yhtenäisenä rintamana Iraniin nähden. Kaikki sellaiset toimet tai lausunnot, jotka saattaisivat nyt synnyttää Teheranissa vaikutelman epäyhtenäisyydestä tai myöntyväisyydestä, ovat hyödyttömiä. Ne, joiden mielestä pelkästään varaukseton pyrkimyksemme rauhaan saa vastapuolen muuttamaan politiikkaansa ja ajattelutapaansa, tekevät karhunpalveluksen luontaiselle rauhankaipuullemme. Erityisesti kun vastapuolemme saarnaa vihaa ja vihamielisyyttä ja toimii tahallisesti vastoin kansainvälisen yhteisön odotuksia, meidän ei pitäisi paljastaa vastapuolelle kaikkia seurauksia, joita sen toimilla voi meidän taholtamme olla. Kaikkia diplomaattisia keinoja ei ole nähdäkseni vielä käytetty. Tarjoamme rakentavaa yhteistyötä. Vaadimme Irania jatkamaan yhteistyötä IAEA:n kanssa ennen asian käsittelyä turvallisuusneuvostossa. Tuemme myös Venäjän tarjousta rikastaa uraania siviilitarkoituksiin Iranin rajojen ulkopuolella. Emme voi olla miettimättä, miksi Iran haluaa oman rikastamislaitoksen. Maalla ei ole yhtään ainoaa (Puhemies keskeytti puhujan.) Martin Schulz, PSE-ryhmän puolesta. (DE) Arvoisa puhemies, olisinkin yllättynyt, mikäli näin ei olisi tapahtunut. Pyydän kuitenkin parlamentin jäseniä pohtimaan myös sitä, mikä on tärkeämpää: se, että meillä on aikaa keskustella asiasta kunnolla, vai se, että parlamentin jäsenet valittavat, kun asiasta on jo äänestetty. Olisin halunnut kuunnella jäsen Gahlerin puheenvuoron loppuun asti, koska se oli erittäin mielenkiintoinen. Hänen esittämänsä kysymys on todellakin yksi niistä kysymyksistä, jotka askarruttavat meitä eniten tällä hetkellä. Miten suhtaudumme hallintoon, joka koettelee aivan avoimesti kaikkia rajojaan? Miten reagoimme siihen kansainvälisenä yhteisönä? Puheenvuorossani pyrin esittämään muutamia lisäkysymyksiä ryhmäni näkökulmasta. Euroopan parlamentin ei ole tarpeen ottaa kantaa Iranin presidentin esittämiin huomautuksiin. Valtionpäämies, joka kiistää juutalaisten kansanmurhan ja kyseenalaistaa Israelin olemassaolo-oikeuden, ei ole sovelias vuoropuhelukumppani meille. Kaikki presidentti Ahmadinejadin edustamat arvot ovat omien arvojemme vastakohtia, ja pitäisin myönteisenä arvokeskustelun käymistä näiden henkilöiden kanssa. Olemme käyneet tänä aamuna jo arvoja koskevan keskustelun, joka oli hyvä, vakava ja harkittu keskustelu. Meidän olisi käytävä tätä keskustelua levollisina ja luottavaisina ja katsottava, onko alueella presidentti

14 18 15/02/2006 Ahmadinejadin lisäksi muita, joiden kanssa voimme käydä vuoropuhelua. Meidän pitäisi pohtia käytettävissämme olevia vaihtoehtoja, ennen kuin mietimme menetettyjä mahdollisuuksia. Eikö tällä alueella ole riittävän maltillisia maita, jotka suhtautuvat avoimesti vuoropuheluun ja joiden kanssa voimme tehdä yhteistyötä, jotka eivät ehkä jaa kaikkia arvojamme mutta joiden etujen kannalta olisi myös erittäin haitallista, jos Iranista tulisi alueen johtava ydinasevalta? Tällaisia maita on, ja ne ovat mielestäni sopivia vuoropuhelukumppaneita EU:lle. Tältä osin nyt puhjennut pilapiirroskiista tulee tietysti pahimpaan mahdolliseen aikaan ja vaikuttaa äärimmäisen kielteisesti. Juuri näihin maihin meidän on nimittäin luotava molemminpuoliseen kunnioitukseen perustuvat suhteet. Pilapiirroskiistan ratkaiseminen on näin ollen myös keskeistä koko alueen ongelmien ratkaisemisen kannalta. Tästä syystä varoitan rinnastamasta "Irania" ja "islamia". Yhden maan aggressiivisen valtionpäämiehen toimet eivät millään tapaa kuvasta kaikkialla maailmassa asuvien, rauhaa rakastavien muslimien valtaenemmistön näkemyksiä. Näiden muslimien kanssa meidän on tehtävä yhteistyötä. Kansainvälinen atomienergiajärjestö on mielestäni oikeassa ehdottaessaan, että sen olisi valvottava kaikkea uraanin rikastamista siis kaikissa maissa. Meidän olisi tuettava tätä ehdotusta. Olen muuten myös sitä mieltä, että on täysin perusteltua muistuttaa, ettei ydinaseriisuntaa koskevan keskustelun pitäisi rajoittua koskemaan pelkästään tätä nimenomaista aluetta vaan että ydinaseriisunnan on oltava maailmanlaajuista. Saanen tässä yhteydessä huomauttaa, että kohtelemalla eri tavoin maita, joilla on jo ydinaseita, kuin sellaisia maita, jotka ovat vasta hankkimassa niitä, ja tekemällä ennaltaehkäiseviä iskuja maihin, joilla ei ollut hallussaan joukkotuhoaseita, pelkästään kannustetaan hankkimaan ydinaseita mahdollisimman nopeasti ja laittomasti, koska ydinasevaltioihin ei hyökätä. Tämä logiikka, josta meidän on myös keskusteltava, sai alkunsa, kun samaisella alueella tehtiin jokin aika sitten ennaltaehkäisevä isku, joka oli täysin perusteeton ja jota me vastustimme voimakkaasti. Tämän iskun taustalla ollut logiikka oli mielestäni äärimmäisen vaarallinen. Tästä syystä meidän on hylättävä päämääräkeskeiseen ajatteluun perustuva strategia, koska se johtaa sotilaalliseen ajatteluun. Meidän on vahvistettava vähitellen diplomaattisia vaihtoehtojamme. Oli valtava saavutus EU-3:lta tuoda Kiina ja Venäjä saman pöydän ääreen ja viestittää siten Iranille selvästi, että kansainvälinen yhteisö aikoo jatkossakin esiintyä yhtenäisenä rintamana. Meidän pitäisi puhua diplomaattisista saavutuksista eikä miettiä sotilaallisia vaihtoehtoja. Kansainvälisen yhteisön on tehtävä kaikkensa teroittaakseen Iranille, että ellei se palaa neuvottelupöytään 6. maaliskuuta mennessä, asia siirtyy automaattisesti turvallisuusneuvoston käsiteltäväksi. Jatkotoimista päättäminen kuuluu nimenomaan turvallisuusneuvostolle eikä mille tahansa keskushallinnolle. (Suosionosoituksia) Annemie Neyts-Uyttebroeck, ALDE-ryhmän puolesta. (NL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, kahden ja puolen vuoden intensiivisten tutkimusten ja tarkastusten jälkeenkään Kansainvälinen atomienergiajärjestö ei ole pystynyt vahvistamaan Iranin ydinohjelman rauhanomaista luonnetta, ja peruskysymykset ovat edelleen vailla vastausta. Iranin äskettäiset päätökset käynnistää uudelleen uraanin rikastamistoimet ja keskeyttää kaikki vapaaehtoinen yhteistyö IAEA:n kanssa ovat erityisen huolestuttavia, etenkin kun otetaan huomioon Iranin presidentin lausunnot, joissa kiistetään Israelin olemassaolo-oikeus, ja maassa havaittu yleinen sääntöjen tiukentuminen. Nyt kun kysymyksen käsittely on siirretty turvallisuusneuvostolle, asiat saavat vauhtia, vaikka turvallisuusneuvosto päättikin odottaa El Baradein seuraavaa, 6. maaliskuuta toimitettavaa raporttia. Panokset ovat poikkeuksellisen korkeat. Ydin- ja joukkotuhoaseiden leviämisen estäminen on veitsenterällä. Koko alueen vakaus on vaarassa, kuten Kansainvälisen atomienergiajärjestön tehokkuuskin. On hyvin harvinaista, että käytän näin voimakkaita ilmaisuja, mutta varoitan teitä, että tämä kysymys tarkoittaa paineen kohdistumista koko kansainväliseen oikeusjärjestykseen. Vaikka ydinsulkusopimuksen tarkistuskonferenssi epäonnistuisikin, mikä olisi todellakin erittäin valitettavaa, YK:n turvallisuusneuvoston pysyvät jäsenet, Kiina ja Venäjä mukaan luettuina muut kolmehan te tunnettekin ja Euroopan unioni näyttävät siitä huolimatta pyrkivän nyt yksimielisesti estämään rauhanomaisin keinoin ydinaseiden leviämisen. Tämä antaa todellakin aihetta maltilliseen tyytyväisyyteen. Iranin on nyt toimittava täysin avoimesti ja jatkettava yhteistyötä IAEA:n kanssa vakuuttaakseen kansainvälisen yhteisön siitä, että sen tavoitteet ovat yksinomaan rauhanomaisia (Puhemies keskeytti puhujan.) Angelika Beer, Verts/ALE-ryhmän puolesta. (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, meidän on myönnettävä, että Iranin tilanne on muuttumassa vakavammaksi. Meidän on ymmärrettävä, että presidentti Ahmadinejadilla on uusi strategia. Hän pyrkii määrätietoisesti katkaisemaan suhteet länteen, rakentamaan islamilaisen alueen ja ottamaan sen johdon käsiinsä. Näemme, miten Iranissa nostatetaan kansallisylpeyttä. Miten Euroopan unionin pitäisi reagoida tähän?

15 15/02/ Odotan meidän toimivan järkevästi ja tekevän selkeitä analyyseja. Olen samaa mieltä jäsen Schulzin kanssa siitä, että meidän on hylättävä päämääräkeskeiseen ajatteluun perustuva strategia, että tarvitsemme uusia vuoropuhelukumppaneita ja että meidän on toimittava aktiivisesti asettaaksemme diplomatian etusijalle. Viime päivinä käydyt vaikeat neuvottelut huomioon ottaen haluan kuitenkin myös todeta, että sotilaallisesta vaihtoehdosta on keskusteltu, ja pyydän niitä, jotka edelleen miettivät tätä vaihtoehtoa, harkitsemaan asiaa tarkasti. Odotan heidän määrittelevän, miten he aikovat toimia siinä tapauksessa, että selkkaus laajenee sotilaalliseksi, ja kertovan meille, antaako heidän toimintatapansa meille mahdollisuuden saavuttaa tavoitteemme, nimittäin estää Irania kehittämästä ydinaseita ja turvata Israelin olemassaolo. En usko siihen. Tästä syystä vetoan vielä kerran parlamenttiin, että se ottaisi tämänpäiväisessä äänestyksessä huomioon perustelumme, jota emme onnistuneet saamaan läpi neuvotteluissa. Meidän pitäisi sen mukaan pidättyä nyt leikittelemästä ajatuksella sotilaallisesta lähestymistavasta ja keskittyä diplomatiaan kaikista presidentti Ahmadinejadin vihaa ja väkivaltaa lietsovista puheista huolimatta. Siihen vastaaminen, pitäisikö Iranille asettaa pakotteita, mitkä pakotteet ovat tarkoituksenmukaisia ja onko maailmanrauha uhattuna, ei kuulu presidentti Chiracille, joka yllättäen uhkasi Ranskan käyttävän ydinaseita. Näihin kysymyksiin vastaaminen ei ole myöskään liittokansleri Merkelin tehtävä. Maailmanrauhan elintärkeästä kysymyksestä päättäminen kuuluu YK:lle eikä kenellekään muulle, eikä meidän pitäisi tehdä päätöksiä ennen sitä. (Suosionosoituksia) Miguel Portas, GUE/NGL-ryhmän puolesta. (PT) Arvoisa puhemies, mikään seikka ei puolla Teheranin teokratiaa. Kyseessä on tietämätön ja ylimielinen hallinto, mistä ovat osoituksena sen presidentin juutalaisten kansanmurhasta esittämät lausunnot. Edes Le Pen ei syyllistyisi tällaiseen pohjanoteeraukseen. Kyseessä on taantumuksellinen ja fundamentalistinen hallinto, joka loukkaa ihmisoikeuksia päivittäin, vaarallinen ja vastuuntunnoton hallinto, joka vaarantaa oman selviytymisensä rikastamalla uraania tunkeutuakseen näin vähitellen ydinasevaltojen kerhoon. On täysin selvää, että Euroopan unionin on tehtävä sodankäyntiä lukuun ottamatta kaikkensa estääkseen Teherania saamasta haltuunsa ydinaseita. Tämän vuoksi emme hyväksy päätöslauselmaesitystä emmekä etenkään sen 7 kohtaa. Iranin kysymyksen siirtäminen YK:n turvallisuusneuvoston käsiteltäväksi on epäasianmukainen ja vastuuton askel, koska se vie maailman lähemmäs uutta ennaltaehkäisevää sotaa, jota käydään tällä kertaa hyvin suppealle alueelle rajoittuvan sotilaallisen väliintulon muodossa. Euroopan unionilla on vaihtoehto selkkauksen laajentamiselle: se voi ja sen on muutettava tämä ongelma harvinaiseksi tilaisuudeksi koko ihmiskunnalle ja Iranin kansalle. Haluan muistuttaa teitä ydinaseiden leviämisen estämisestä tehdyn sopimuksen 6 artiklasta, jota siteeraan seuraavassa: "Jokainen sopimuksen osapuoli sitoutuu käymään hyvässä uskossa neuvotteluja ydinasekilpailun pikaiseen lopettamiseen ja ydinaseriisuntaan liittyvistä tehokkaista toimenpiteistä sekä tarkan ja tehokkaan kansainvälisen valvonnan alaisena tapahtuvaa yleistä ja täydellistä aseidenriisuntaa koskevasta sopimuksesta." Lähtökohtana pitäisikin olla neuvotteleminen, ei sota. Ydinsulkusopimuksen allekirjoittaneella Yhdysvalloilla on tilaisuus muuttaa sotilaallinen lähestymistapansa Iranin kanssa käytäviksi neuvotteluiksi. Neuvosto katsoo, että unionin on edelleen tehtävä kaikki voitavansa, joten Chiracin, Blairin ja Merkelin on aika antaa maailmalle osoitus hyvästä tahdostaan Bastiaan Belder, IND/DEM-ryhmän puolesta. (NL) Arvoisa puhemies, en ole itse shiiamuslimi, joten minun on todettava, että Iranin islamilaisen tasavallan tämänhetkiset ydinvoimaa koskevat pyrkimykset ylittävät todellakin käsityskykyni. Iranin islamilaisen tasavallan perustaja, ajatollah Khomeini, torjui ydinvoiman aikoinaan ehdottomasti "epäislamilaisena teknologiana". Tätä nykyä maan presidentti Ahmadinejad pitää ydinvoimaa Allahin siunauksena, mikä tarkoittaa todellakin atomin jakamisen sijasta pikemminkin shiiamuslimien kahtiajakoa. Olen samanaikaisesti yhä hämmentynyt Teheranin ydinvoima-aikeista. Toisaalta Iranin ylin johtaja Khamenei on antanut hyvin rauhoittavia lausuntoja, joiden mukaan joukkotuhoaseiden käyttö on kiellettyä islamissa. Näiden lausuntojen mukaisesti Iranin johtajat väittävät tavoittelevansa ydinvoiman rauhanomaista käyttöä. Toisaalta koko Persian ydinohjelman tavoitteena on kaikesta päätellen hankkia maalle salaa ydinasevalmius. Teheran on näin ollen leikkinyt vuosien ajan kissaa ja hiirtä Wienistä käsin toimivan Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) kanssa. Kysynkin neuvostolta ja komissiolta, mitä seuraavaksi tapahtuu. Mitä tahansa sitten teettekin, älkää sietäkö enempää mullahien temppuilua. Kehotan teitä lyhyesti sanottuna pitämään kaikki vaihtoehdot avoimina, kun kyse on terroristihallinnosta, joka on toistaiseksi vain pelannut aikaa ja joka haluaa lyödä kiilaa Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen sekä Euroopan unionin ja Israelin väliin. Sillä välin Iranin ydinvoimakello tikittää edelleen uhkaavasti. Teidän on taivuteltava venäläiset ja kiinalaiset pysäyttämään se yhteisin ponnisteluin. Tällaista eurooppalaista diplomatiaa odotan näkeväni jatkossa Konrad Szymański, UEN-ryhmän puolesta. (PL) Arvoisa puhemies, Iranin presidentti on todennut, että hänen maallaan on, kuten millä muulla maalla tahansa,

16 20 15/02/2006 oikeus ydinaseisiin. Tämä saattaisi pitää paikkansa, jos Iran olisi tavallinen valtio, mitä se ei kuitenkaan ole. Iran on diktatuuri, joka on avoimesti kyseenalaistanut yhden naapurivaltionsa olemassaolo-oikeuden. Iranin aggressio saattaa siis hyvinkin kohdistua ensimmäiseksi Israeliin, jonka turvallisuus meidän pitäisi nyt taata. Nykytilanteessa tapahtumien kulku Iranissa riippuu siitä, esiintyvätkö maailman johtavat valtiot yhtenäisenä rintamana. Tässä onnistuminen on vaikeaa, koska Venäjä pyrkii hyötymään Iranin ydinohjelmasta ja myy sille aseita, kuten Kiinakin, kun taas Intia suunnittelee rakentavansa kaasuputken Iranista. Euroopan unionin tehtäväksi lankeaa näin ollen ottaa ohjat käsiinsä ja toimia aktiivisesti konfliktin ratkaisemiseksi. Osoittaako Euroopan unioni pystyvänsä tähän tehtävään eli laatimaan yhteisen strategian Yhdysvaltojen kanssa, vai lankeaako se Iranin johdon vilkkaan mielikuvituksen tuloksena syntyneeseen seuraavaan harhakuvitelmaan? Jos YK:n turvallisuusneuvosto ei selviydy sille annetusta tehtävästä ja jos emme onnistu muuttamaan Iranin politiikkaa taloudellisten ja rahoituksellisten pakotteiden ohjelmalla, meidän ei pitäisi yllättyä nähdessämme myöhemmin hävittäjien lentävän Natanzin tai Isfahanin yllä Hans-Peter Martin (NI). (DE) Siinä oli jotakin liikuttavaa, miten Itävallan ulkoasiainministeri selvitti vain vaivoin hänelle Iranin ja sen ydinohjelman osalta laaditun käsikirjoituksen. Se osoittaa, miten etäisiä nämä kysymykset ovat Itävallan hallituksen edustajalle kolmannen vuosituhannen ensimmäisellä vuosikymmenellä, mikä on hyvä asia. Olemme ottaneet opiksemme historiasta, ja ulkoasiainministeri puhui ensimmäisessä puheenvuorossaan paljon vastuusta. Mikäli nämä kaksi asiaa yhdistetään, luontevana toimintatapana olisi itse asiassa tehdä aloitteita ja sanoa, että tarvitsemme tähän selkkaukseen jopa laajemman näkökulman kuin se, johon edelliset puhujat ovat viitanneet. Emme saa tehdä asioita väärässä järjestyksessä, ja meidän on aloitettava perusasioista, mikä tarkoittaa "ei ydinaseita". On käsittämätöntä, miksi jotkut, siis niin sanotut hyvät tyypit, saavat hankkia ydinaseita ja toiset taas eivät. Kuka muuten päättää, keitä nämä hyvät tyypit ovat? Jos ulkoasiainministeri ottaa tältä osin lähtökohdaksi Itävallan näkökulman, hänen on mahdollista saada aikaan paljon enemmän hyvää pitkällä aikavälillä kuin ulkonaisesti diplomaattisella ja miellyttävällä esiintymisellä lyhyellä aikavälillä Charles Tannock (PPE-DE). (EN) Arvoisa puhemies, Iran on muutaman vuoden ajan pyrkinyt viemään fundamentalistisen vallankumouksensa oman, shiiojen asuttaman alueensa ulkopuolelle sunnien asuttamille alueille, Palestiina mukaan lukien. Palestiinassa Iran toimii Syyrian ja sitä edustavan Hizbollahterroristijärjestön välityksellä yhteistyössä Islamilaisen Jihadin ja Hamasin kanssa. Nämä molemmat järjestöt ovat sitoutuneet sharia-lain mukaisesti teokratiaan. Ydinaseistettu Iran on näin ollen erityisen vaarallinen länsimaiden ja etenkin Israelin turvallisuudelle. Toistaiseksi ei ole päästy yksimielisyyteen siitä, mitä tehdä Iranille, joka rikkoo selkeästi ydinsulkusopimusta sekä Ison-Britannian, Ranskan ja Saksan kanssa tekemiään sopimuksia. Pidän kuitenkin myönteisenä IAEA:n 3. helmikuuta tekemää päätöstä siirtää tämän kysymyksen käsittely YK:n turvallisuusneuvostolle samoin kuin Kiinan ja Venäjän, joskin odotettua myöhemmin, antamaa tukea. Iranin ja Venäjän perinteinen sopimus, jonka mukaan Iran tukee Venäjää Tšetšenian kysymyksen osalta Islamilaisten maiden järjestössä (OIC) ja Venäjä puolestaan toimittaa Iranille ydinteknologiaa ja käyttää tarvittaessa veto-oikeuttaan turvallisuusneuvostossa, näyttää nyt olevan purkautumassa. Kiina ei tietenkään hyväksy ydinaseiden leviämistä uusiin valtioihin ja on myös huolestunut islamin uhasta omalla maaperällään. Iranin myöntymättömyys ja kieltäytyminen uraanin rikastamista koskevasta Venäjän järkevästä tarjouksesta ovat avanneet Venäjän ja Kiinan silmät. Vain Syyria, Kuuba ja Venezuela torjuivat ehdotuksen. Iranilaiset ilmoittivat välittömästi käynnistävänsä uudelleen kaupallisessa laajuudessa tapahtuvan uraanin rikastamisen. Rikastettua uraania voidaan käyttää joko ydinvoimaloiden polttoaineena tai, kuten iranilaiset todellisuudessa toivovat, atomipommin valmistuksessa. He ovat myös päättäneet estää IAEA:n ilman ennakkovaroitusta tehtävät tarkastukset. Länsimaiden tiedustelupalvelut väittävät, että Iran käyttää pöytälaatikkoyhtiöiden muodostamaa verkostoa ostaakseen ydinohjusten ja -pommien valmistuksessa tarvittavia komponentteja Länsi-Euroopasta ja palkatakseen köyhtyneitä ydinfyysikoita entisestä Neuvostoliitosta. Olen samaa mieltä kaikkien niiden kanssa, joiden mielestä lännen on pidettävä kaikki vaihtoehdot avoimina estääkseen Iranin ydinaseistautumisen. Pidän naurettavana Ison-Britannian ulkoasiainministerin Jack Straw'n tyynnyttelevää lausuntoa, jossa hän väittää sotilaallisen toiminnan olevan erittäin epätodennäköistä, kun taas hänen esimiehensä, pääministeri Tony Blair, kieltäytyy aivan oikein sulkemasta tätä mahdollisuutta pois Lilli Gruber (PSE). (EN) Arvoisa puhemies, haluan muistuttaa parlamentin jäseniä tietyistä perusvirheistä, joita monet tekivät Irakin konfliktin aikana arvioidessaan Saddamin hallinnon joukkotuhoaseita koskevia aikeita. Tiedustelu oli ja on yhä suuressa määrin puutteellista, ellei jopa harhaanjohtavaa. Se perustuu suureksi osaksi päätelmiin, ja siitä puuttuvat usein tarkat numerotiedot. Parhailla tiedustelupalveluilla ei ole tätä nykyä Iranissa yhtään ainoaa luotettavaa lähdettä, joka voisi antaa tietoja Teheranin aikeista ja valmiuksista. Vajavaisuuksistaan huolimatta IAEA on ainoa keino valvoa mitä tahansa ydinohjelmaa Iranissa. Vuosina , ja huolimatta Saddamin kaikista

17 15/02/ ponnisteluista vuodesta 1992 alkaen, IAEA ei kyennyt vakuuttamaan, ettei Irakissa ole joukkotuhoaseita. Älkäämme siis tehkö uusia kalliiksi käyviä virheitä sekoittamalla epäluottamusta perusteltuun epäilyyn. Tämän epäluottamuksen sotaa lietsovat poliitikot yrittävät istuttaa meihin, mikä on yksinkertaisesti epäloogista. Yksi niistä asioista, jotka meidän pitäisi ottaa opiksemme Irakin tapauksesta, on hyvin yksinkertainen. Juuri Osirak-ydinreaktorin pommittaminen vuonna 1981 sai Saddamin päättämään vakavasti otettavan ydinohjelman käynnistämisestä. Voin hyvin kuvitella, millaista tuhoa tämäntyyppisestä niin sanotusta täsmäiskusta voisi nykyään seurata. Meillä on aikaa neuvotella ja meillä on vankat poliittiset ja oikeudelliset perusteet vaatia Irania noudattamaan ydinsulkusopimusta täysimääräisesti. Iranissa toimii lisäksi poliittinen ja yhteiskunnallinen oppositio, joka on kaikkea muuta kuin hampaaton. Jos kuitenkin haluamme luoda edellytykset turvallisuudelle ja vakaudelle Lähiidässä, meidän on eurooppalaisina tehtävä selväksi kaikille osapuolille, että kansainväliset oikeudet ja velvoitteet ovat samat kaikille. Tämä tarkoittaa myös sitä, että amerikkalaisten ystäviemme on muutettava poliittista lähestymistapaansa Iraniin ja myönnettävä, että heidän aiemmat lähestymistapansa ovat osoittautuneet tehottomiksi ja että heidän on omaksuttava yhteistyökeskeisempi politiikka voidakseen suojella kaikkien etuja tällä erittäin tärkeällä alueella. (Suosionosoituksia) Cecilia Malmström (ALDE). (SV) Arvoisa puhemies, Iranin tilanne antaa todellakin aihetta huoleen. Ihmisoikeustilanne Iranissa on masentava, minkä lisäksi maan hallinto pitää kansainvälistä yhteisöä pilkkanaan loukkaamalla kansainvälisiä periaatteita ja sivuuttamalla täysin IAEA:n vaatimukset. Ajatus ydinaseistetusta Iranista on tietysti äärimmäisen pelottava, erityisesti kun otetaan huomioon sen Israelia koskevat lausunnot ja Israelia kohtaan esittämät uhkaukset sekä se, mitä tällainen kehitys merkitsisi alueen muille maille. Profeetta Muhammedia esittävien pilapiirrosten aiheuttamat levottomuudet näyttävät myös sopivan erinomaisesti Teheranin hallinnolle, ja on monia viitteitä siitä, että juuri Teheran lietsoo näitä levottomuuksia. EU:n on aika muotoilla hyvin selkeä Irania koskeva strategia, jonka pitäisi sisältää useita eri ulottuvuuksia. Näitä ovat kansainvälinen yhteistyö, toisinajattelijoille ja demokraattisille voimille, kuten kansanäänestysliikkeelle, annettava selkeä tuki sekä Iranissa että sen rajojen ulkopuolella, vakavien ihmisoikeusloukkausten jyrkkä tuomitseminen, Iranin painostaminen kansainvälisten yleissopimusten noudattamisessa sekä tietysti vuoropuhelu ja diplomatia. Tähän strategiaan pitäisi kuitenkin sisältyä myös YK:n turvallisuusneuvostossa mahdollisesti päätettävien pakotteiden valmistelu Bernat Joan i Marí (Verts/ALE). (EN) Arvoisa puhemies, vaikuttaa siltä, että Iranin hallinnon vastainen strategiamme on suureksi osaksi epäonnistunut. Iranissa on tällä hetkellä vallassa teokraattinen hallinto pahimmillaan: teloitukset jatkuvat, ihmisoikeustilanne ei ole koskaan ollut näin heikko maan historiassa, uskonto ja politiikka sekoittuvat voimakkaammin kuin missään muualla maailmassa ja maan hallitus käännyttää omia kansalaisiaan ja muita Lähi-idän kansoja demokratiaa vastaan. Kaikki uskoakseni myöntävät sen, että ydinvoiman ja ydinaseiden kehittäminen Iranissa olisi vaarallista koko alueen kannalta. Tästä syystä olen samaa mieltä siitä, että meidän on oltava varovaisia puhuessamme ydinvoiman käytöstä kyseisellä alueella, koska saattaisimme antaa Iranin hallinnolle parhaan mahdollisen tekosyyn jatkaa ydinohjelmaansa. Iranin johtajilla voisi olla kiusaus sanoa, että ellei Israel lopeta ydinohjelmaansa, Iranilla on oikeus kehittää omaansa. Meidän on tiedostettava, että puhuessamme Iranin hallinnosta puhumme myös Syyriasta ja Libanonista, rauhanprosessin tulevaisuudesta Israelissa ja Palestiinassa, teokratiasta ja demokratiasta sekä ihmisoikeuksista ja yleismaailmallisista arvoista Tobias Pflüger (GUE/NGL). (DE) Arvoisa puhemies, yhteinen päätöslauselmaesitys on hyvin ongelmallinen. Sen 4 ja 7 kohdassa tuetaan EU-3:n tiukentunutta kantaa. Tällä kertaa EU-3 myötävaikuttaa merkittävästi selkkauksen laajenemiseen. Jacques Chiracin huomautus, jonka mukaan hän on valmis käyttämään ydinaseita "terroristivaltioita" vastaan, on skandaali. Myös Angela Merkelin esittämä historiallinen vertaus on täysin tuomittava. Vaara ei piile ainoastaan Iranin ydinohjelmassa. Myös EU:n, toisin sanoen Ranskan ja Yhdistyneen kuningaskunnan, ja Yhdysvaltojen ydinaseet kuuluvat ydinaseiden leviämisen estämisestä tehdyn sopimuksen mukaisesti ydinaseriisunnan piiriin. Ydinvoiman käyttö jo sinänsä on ongelmallista. Iranin tuominen YK:n turvallisuusneuvoston kuultavaksi on ensimmäinen askel kohti Iraniin kohdistuvaa sotilaallista hyökkäystä. Kaikki sotilaalliset vaihtoehdot on suljettava pois, kuten Saksan sosialidemokraattisen puolueen puheenjohtaja Matthias Platzeck on täysin perustellusti vaatinut. Irakin sota toimii ilmeisesti esikuvana Iranin selkkaukselle. Iranin presidentin Israelista esittämiä ala-arvoisia huomautuksia ja maassa tapahtuvia ihmisoikeusloukkauksia ei saa käyttää Iranin vastaista sotaa koskevan politiikan tarkoituksiin Georgios Karatzaferis (IND/DEM). (EL) Arvoisa puhemies, meidän on keskusteltava ymmärtääksemme, mitä oikeastaan pelkäämme: ydinaseita vai niitä hallussaan pitävää henkilöä. Pelkäämme henkilöä, jolla on hallussaan ydinaseita. Emme pelkää ydinaseita

18 22 15/02/2006 sinänsä, koska kun Israel hankki ydinaseita muutama vuosi sitten samalla menetelmällä, emme nostaneet siitä tällaista meteliä. Vastaatte tähän sanomalla, että Israel on demokratia, kun taas Iran on diktatuuri. Tämä pitää paikkansa, mutta myös Pakistania hallitsee diktaattori, nimittäin Musharraf, ja annamme sen siitä huolimatta pitää hallussaan ydinaseita. Tarkastelkaamme siis tosiasioita. Kyseessä on toisinto Daavidin ja Goljatin tarinasta. Lingon ja kivien käyttäminen ei ollut tuolloin sallittua, mutta Daavid käytti niitä siitä huolimatta ja hänen nimensä jäi sen myötä historiaan. Mitä nämä tosiasiat sitten ovat? Tosiasia on ensinnäkin se, että haluamme ydinaseiden olevan liittolaistemme eikä kenenkään muun hallussa. Tässä on kyse pelottelusta ja de-mo-kra-ti-an-vas-tai-ses-ta toiminnasta! Meidän pitäisi käynnistää vuoropuhelu eikä esittää uhkauksia. Uhkaukset johtavat aina väärään suuntaan. Ne johtavat hyökkäykseen, ne johtavat sotaan, ne johtavat kuolemaan. Kukaan ei ole koskaan loukkaantunut vuo-ro-pu-he-lus-sa! Meidän pitäisi antaa Iranille tilaisuus ja keskustella sen kanssa, vaikka toinen osapuoli pitäisi kannastaan kiinni kuinka tiukasti tahansa. Meidän on oltava todella aktiivisia, koska olemme sivistyneempi osapuoli Ģirts Valdis Kristovskis (UEN). (LV) Arvoisa komission varapuheenjohtaja Frattini, hyvät kollegat, jo jonkin aikaa on ollut selvää, että Iranin ydinohjelmakysymystä käsiteltäisiin YK:n turvallisuusneuvostossa. Palauttakaamme mieliin, että viime vuoden lopussa, kun Euroopan parlamentissa keskusteltiin joukkotuhoaseita käsittelevästä mietinnöstä, juuri Iranin ydinohjelma herätti kaikkein vilkkainta keskustelua. Jäsenten tuolloin esittämä vaatimus rakentavasta toiminnasta sivuutettiin sillä asenteella, että Iranin ongelma ratkaistaisiin ainoastaan neuvotteluteitse. On kuitenkin ilmeistä, että Iranin ja kansainvälisen yhteisön väliset jännitteet ovat ainoastaan kasvaneet. Hyvät kollegat, viimeiset kuukaudet olivat kansainvälisen toiminnan lujittamisen aikaa. Nyt paitsi Kansainvälinen atomienergiajärjestö myös kaikki viisi YK:n turvallisuusneuvoston pysyvää jäsentä myöntävät yksimielisesti, ettei Iranin ydinohjelma ole luonteeltaan rauhanomainen. Euroopan parlamentti ei tietenkään päätä siitä, miten asiassa edetään. Meidän on kuitenkin korostettava, että valtioiden kykenemättömyys sopia yhteisestä toiminnasta vuonna 2005 pidetyssä ydinsulkusopimuksen tarkistuskonferenssissa johti siihen, että ydinohjelmasta tuli pakkomielle Iranin johdolle. Hyvät kollegat, samanaikaisesti kun Iranin ydinohjelmaan liittyviä kysymyksiä käsitellään YK:n turvallisuusneuvostossa, Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien on tässä tilanteessa kerta toisensa jälkeen tähdennettävä kansainvälisen yhteisön yhtenäisyyden tarvetta. On syytä muistaa, että kaikenlaiset epäilyt ja epävarmuus vahvistavat Iranin hallintoa, kannustavat fanaatikkoja ja edistävät heidän asiaansa Bruno Gollnisch (NI). (FR) Arvoisa puhemies, meidän on ensinnäkin muistettava, että eurooppalaiset valtiot ovat myyneet ydinteknologiaa Iranille. Meillä on taipumus unohtaa tämä seikka, jonka vuoksi meidän ei ole kovinkaan helppoa esittää nyt vastalauseita. Toiseksi meidän on pidettävä mielessä, että on valtava ero siinä, rikastetaanko uraania siviilitarkoituksiin vai sotilaallisiin tarkoituksiin. Kolmanneksi, ydinaseisiin palatakseni, eikö ole järkyttävää, että kansainvälinen yhteisö on sallinut useiden Iranin itä- ja länsipuolisten maiden hankkia ydinaseita reagoimatta siihen mitenkään? Yksinomaan Iranin vallankumouksen ulkoisten näkökohtien osalta muistutan teitä lopuksi siitä, että islamin kaikkein radikaaleimmat ja vihamielisimmät muodot tulevat muualta kuin Iranista joidenkin puhujien päinvastaisista väitteistä huolimatta. Näin ollen meille on syötetty aiemmin niin monia valheita, että meillä on oikeus saada enemmän ja parempaa tietoa. Meidän on varmistettava, että ajamamme laillisuusperiaate on sama kaikille. Tämä on olennaista uskottavuutemme kannalta Elmar Brok (PPE-DE). (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission varapuheenjohtaja, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, emme saa antaa fundamentalistien eikä niiden tahojen, jotka käyttävät väärin vapauden Euroopan unionissa tarjoamia mahdollisuuksia, tuhota valmiuksiamme vuoropuheluun. Viimeaikaisten tapahtumien, alkaen pilapiirroskiistasta ja päättyen Iranin presidentin jyrkkiin ja tuomittaviin lausuntoihin, ei saa antaa johtaa siihen, että maltilliset, joita on kaikissa maailman maissa ja alueilla, menettävät kyvyn keskustella keskenään. Tämä on mielestäni ratkaiseva lähtökohta, kuten myös sen varmistaminen, ettei presidentti Ahmadinejadin kaltainen johtaja onnistu pyrkimyksissään Iranissa ja että niillä monilla hyvin koulutetuilla nuorilla, jotka haluavat elää hyvää elämää, on myös mahdollisuudet siihen. Tästä syystä meidän on säilytettävä vuoropuheluvalmiudet tukeaksemme sisäistä uudistusprosessia myös Iranissa. Tämä tarkoittaa myös sitä, ettei meidän pitäisi edetä liian nopeasti. Palaaminen taaksepäin on mahdotonta, joten jokaista askelta on harkittava tarkasti. Tämän vuoksi olen iloinen, että esimerkiksi ulkoasioiden valiokunnalla on ensi maanantaina tilaisuus käydä Iranin ulkoministerin kanssa vuoropuhelua, joka kuuluu jatkossa kiinteästi tämäntyyppiseen keskusteluun. Kansainvälisen yhteisön on toimittava päättäväisesti, kun kyse on lain rikkomisesta, tapahtuipa se ilmaisunvapauden puitteissa tai ei, tai kun kyse on sen varmistamisesta, että Iran noudattaa ydinaseiden leviämisen estämisestä tehtyä sopimusta ja sovittuja

19 15/02/ sääntöjä. Iranin on myös ymmärrettävä, että ellei se ole tehnyt näin 6. maaliskuuta mennessä, kansainvälinen yhteisö toimii yhtenäisenä rintamana ja että asiasta saatetaan myös keskustella YK:n turvallisuusneuvostossa. Tästä syystä meidän on tärkeää varmistaa, että vuoropuhelu auttaa rakentamaan rauhanomaisempaa maailmaa ja ettemme anna nyt suostutella itseämme toteuttamaan toimia, jotka tekevät mahdottomaksi eri vaihtoehtojen käyttämisen niin, että ne palvelevat rauhaa. Meidän on myös pidettävä huoli siitä, ettemme ajaudu tämän prosessin aikana tilanteeseen, jossa tapahtumat seuraavat automaattisesti toisiaan ja josta ei ole ulospääsyä Christa Prets (PSE). (DE) Arvoisa puhemies, joudumme valitettavasti toteamaan, että tilanne Iranissa on muuttumassa yhä vakavammaksi. Tämä ei varmastikaan ole Iranille oikea tie, jotta se voisi omaksua vastuullisen roolin tulevassa kansainvälisessä rauhanprosessissa erityisesti Lähi-idässä, kuten Iran asian aina mielellään näkee. Ymmärrän, että mikä tahansa maa haluaa tieteellistä ja teknologista edistystä parantaakseen kansalaistensa hyvinvointia, ja sille on myös annettava mahdollisuus tähän. Niin kaksiteräinen ala kuin ydintutkimus edellyttää kuitenkin kansainvälisen yhteisön yhteistä toimintaa. Yksipuolista toimintaa ei voida hyväksyä kenenkään kohdalla. On erittäin tärkeää rakentaa molemminpuolista luottamusta sekä Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin että Iranin puolelta. Miten tämä on kuitenkaan mahdollista, kun molemmat osapuolet puhuvat sotilaallisista vaihtoehdoista? Tosiasiahan on, ettei alueen poliittinen tilanne ole niin vakaa kuin toivoisimme sen olevan alueen asukkaiden tähden. Näin ollen kehotamme alueen kaikkia maita osallistumaan vuoropuheluprosessiin. Alueen vakautta ja turvallisuutta ei voida saavuttaa ulkopuolisella väliintulolla, eikä valtapelien saa antaa johtaa siihen, että ovet suljetaan emmekä enää tiedä, mitä niiden takana tapahtuu. Meidän ei pidä antaa fundamentalismille ja fanaattisuudelle mitään mahdollisuuksia Gerard Batten (IND/DEM). (EN) Arvoisa puhemies, Iranin arvioidaan saavan ydinaseita haltuunsa 3 10 vuoden kuluessa, mutta tämän kehityksen pysäyttäminen saattaa olla mahdotonta jo paljon aikaisemmin. Iranin ydinvoimakysymyksen käsittelyä on vaikeuttanut entisestään Irakin sota, joka oli katastrofi ja saattaa sen lisäksi osoittautua geopoliittisesti typeräksi toimeksi. Iranin hallinnon ei saa antaa kehittää ydinaseita. Kyseessä on uskonnollinen fundamentalistinen, raakalaismainen, terrorismimyönteinen ja juutalaisvastainen hallinto. Maailma tottui demokraattisen lännen ja kommunistisen idän ydinaseita koskevaan pattitilanteeseen kylmän sodan aikana, mutta siinä vastakkainasettelussa katastrofi vältettiin, koska molemmat osapuolet toimivat viime kädessä järkevästi. Iranin uskonnolliset fundamentalistit eivät toimi järkevästi. Iranilainen ydinase saattaisi osoittautua maailmanhistorian suurimmaksi itsemurhapommiksi. Tässä tilanteessa kaikki vaihtoehdot ovat vaarallisia, mutta kaikkein vaarallisin vaihtoehto on olla tekemättä mitään Koenraad Dillen (NI). (NL) Arvoisa puhemies, jo ennen tämänpäiväistä keskustelua kaikkien tiedettiin olevan yhtä mieltä siitä, ettemme voi hyväksyä tilannetta, jossa uskonnollisten kiihkoilijoiden muodostamalla hallinnolla on hallussaan joukkotuhoaseita, joten tästä näkökulmasta katsottuna nyt käytävä keskustelu on turha. Paljon olennaisempi kysymys on se, olisiko meidän pitänyt puuttua tilanteeseen paljon varhaisemmassa vaiheessa. Haluan tässä kohden kiinnittää huomionne tekopyhyyteen, jota Euroopan unioni ja Yhdysvallat osoittavat tämänkaltaisissa asioissa harjoittaessaan reaalipolitiikkaa. Nimenomaan Ranska tarjosi ajatollah Khomeinille turvapaikan ja auttoi varmistamaan, että shaahin johtama Persia ajautui nopeasti tilanteeseen, jossa vastustettiin valistusta ja sananvapautta. Jos olemme nyt oikeutetusti järkyttyneitä Teheranin hallinnon suorittamista raaoista alaikäisten teloituksista, samaan aikaan kun se johtaa Tanskan vastaista mustamaalauskampanjaa, eikö meidän pitäisi myös kyseenalaistaa ihmisoikeustilanne suuressa islamilaisessa maassa Saudi-Arabiassa, jonka väitetään olevan Yhdysvaltojen ja siten myös EU:n tärkeä liittolainen? Emme ole edes maininneet Pakistania, joka on myös ydinasevaltio. Mitä teemme, jos paikallinen Ahmadinejad alkaa kapinoida Pakistanissa? Jana Hybášková (PPE-DE). (CS) Arvoisa puhemies, Iran ilmoitti tänä aamuna neljästä uudesta teloituksesta. Iran teloitti tammikuussa 18 ihmistä ja sitä edellisessä kuussa 35. Me istumme täällä puhumassa ja puhumassa, samaan aikaan kun Iran aivan ilmeisesti jatkaa ydinaseiden valmistusta. Yhdysvallat ja Israel eivät voi suojella meitä. Sotilaallinen ratkaisu, joka maksaisi miljoonien ihmisten hengen, ei ole vaihtoehto tällä hetkellä. Jos haluamme näin ollen löytää ratkaisun, meidän on ymmärrettävä Iranin käyttäytymisen syyt. Olisi karkea virhe ajatella, että Iranin toimien vaikuttimena on pelko tai levottomuus. Persialaiset eivät ole arabeja. Iran hallitsi Lähi-itää muinoin ja vielä 500 vuoden ajan keskiajalla. Se on vakuuttunut asemastaan Lähi-idän johtavana valtana ja valmistaa ydinaseita turvatakseen tämän aseman. Sen luontainen historiallinen kumppani tässä valta-asemassa on Venäjä. Iran on nopeasti kasvava kansakunta, jonka kansalaiset ovat köyhiä, kouluttamattomia, eristäytyneitä, radikalisoituneita ja kovan linjan totalitaarisen hallinnon vaientamia. Emme ole tekemisissä radikaalin islamin vaan radikaalin totalitaarisen hallinnon kanssa. Totalitaariset hallinnot tarvitsevat ulkoisia vihollisia, niiden on hyökättävä

20 24 15/02/2006 länttä vastaan, estettävä radiolähetykset ja teloitettava omia kansalaisiaan. Aiemmista totalitaarisista valtioista poiketen islamilaisen ideologian rajatylittävä luonne mahdollistaa sen, että aseita myös käytetään. Meidän olisi edistettävä vuoropuhelua niiden kanssa, joille vuoropuhelu on tärkeää ja jotka tarvitsevat sitä. Meidän on kuitenkin omaksuttava selkeä, tiukka ja periaatteellinen kanta totalitaarisia hallintoja kohtaan. (Suosionosoituksia) Marek Maciej Siwiec (PSE). (PL) Arvoisa puhemies, naiivius on kaikkein suurin synti politiikassa. Tällaisessa minuutin puheenvuorossa on mahdollista ainoastaan vedota tunteisiin ja mielikuvitukseen. Me kaikki syyllistymme naiiviuden syntiin, kun lausumme näitä viisaita sanoja, kun teemme keskinäisiä sopimuksia ja kun pysymme välinpitämättöminä, koska näillä sanoilla ei ole mitään vaikutusta. Toistelemme aina vain samoja sanoja. Tilanne muuttuu Iranin osalta jatkuvasti. Onko Iran nyt lähempänä tilannetta, jossa sen hallussa on ydinaseita? Kyllä. Onko se lähempänä ydinvoiman käyttöä? Kyllä. Onko se lähempänä tilannetta, jossa sillä on käytössään tehokkaat keinot valmistaa ydinaseita? Kyllä. Iran on todellakin lähempänä tätä tilannetta, mutta me jatkamme samojen, naiivien sanojen toistelemista. Meidän on varauduttava siihen päivään, jona ydinaseista tulee todellisuutta Iranissa. Meidän on muutettava puolustusoppiamme, koska muuttunut tilanne vaikuttaa myös Euroopan unioniin, ja meidän on syytä muistaa, miten kalliiksi naiiviuden synti taannoin tuli Euroopalle Panagiotis Beglitis (PSE). (EL) Arvoisa puhemies, tiettyjä tosiseikkoja kukaan ei voi epäillä. Emme tietenkään hyväksy Iranin autokraattista hallintomallia ja tuomitsemme ihmisoikeusloukkaukset, mutta meidän kaikkien on myönnettävä, että iranilaiset valitsivat uuden poliittisen johtonsa demokraattisilla menettelyillä. Toiseksi Iranilla on luovuttamaton oikeus kehittää ydinohjelmaa rauhanomaisiin tarkoituksiin. Kolmanneksi ydinohjelma ei henkilöidy pelkästään presidentti Ahmadinejadiin, vaan sillä on poliittisten voimien ja iranilaisten laajan enemmistön tuki. Kiista voidaan ratkaista ainoastaan etsimällä poliittista ja diplomaattista ratkaisua vuoropuhelun ja neuvottelujen sekä kansainvälisen lain kunnioittamisen kautta. Euroopan unionin, neuvoston puheenjohtajavaltion ja komission on autettava estämään sotilaallisilla toimilla uhkaaminen tai niiden käyttäminen sekä ennaltaehkäisevät toimet Irania vastaan. Ratkaisevaa meidän kaikkien kannalta on lisätä molemminpuolista luottamusta tosiasioiden, ei yksinkertaisen tiedon pohjalta. Arvoisa komission jäsen, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, on Euroopan unionin etujen mukaista estää Irakin tilanteen toistuminen alueella Marcello Vernola (PPE-DE). (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, meidän on tehtävä loppu Iranin uraanin rikastamistoimista, jotka eivät ole riittävän avoimia. Iranin viranomaisten suhtautuminen Kansainväliseen atomienergiajärjestöön on tehnyt tarvittavan luottamuksen rakentamisen Iranin ja kansainvälisen yhteisön välille mahdottomaksi. Iranilaisten väitteitä, joiden mukaan he ainoastaan haluavat kehittää ydinenergiaa rauhanomaisiin tarkoituksiin, epäillään edelleen vahvasti. Teheranin viimeaikaiset toimet, nimittäin IAEA:n asettamien sinettien poistaminen ja turvavalvontasopimuksen vapaaehtoisen täytäntöönpanon keskeyttäminen, ovat ristiriidassa Iranin hallituksen aielausuntojen ja neuvotteluratkaisun turvaamiseen tähtäävien pyrkimystemme kanssa. Kaikesta tästä päättelemme, että Iran esiintyy kansainvälisellä tasolla islamilaisten maiden länteen kohdistuvan kapinoinnin johtavana auktoriteettina ja että se aikoo näin esitellä omaa sotilaallista mahtiaan muille muslimimaille. Sanalliset hyökkäykset Israelia vastaan ja sen mustamaalaaminen ovatkin taktinen siirto. Iran pitää itseään voittamattomana talouden, teollisuuden, rahoituksen ja energian aloilla, ja pelkäämmekin, että kaikki neuvottelut ovat tuomittuja epäonnistumaan. Me Forza Italia -puolueen valtuuskunnan jäsenet ehdotamme näin ollen, että Iranin ulkoasiainministeri kutsutaan Brysseliin osallistumaan suhteista Iraniin vastaavan valtuuskunnan kokoukseen. Meidän on selitettävä, ettei Euroopan parlamentin ja Iranin hallituksen välistä vuoropuhelua ole mahdollista jatkaa, ellei viimeksi mainittu perusta vastaavaa parlamentaarista valtuuskuntaa. Meidän on näin ollen kehotettava Euroopan unionia käymään jatkuvaa vuoropuhelua kaikkien, sekä Iranin hallinnossa että oppositiossa vaikuttavien, poliittisten voimien kanssa. EU:n on myös osoitettava solidaarisuutta Israelia kohtaan maahan kohdistuvien jatkuvien hyökkäysten osalta sitoutumalla Lähi-idän turvallisuuden takaamiseen. Kehotamme näin ollen parlamentin jäseniä äänestämään vastaan... (Puhemies keskeytti puhujan.) Monika Beňová (PSE). (SK) Iran itsessään ei nähdäkseni ole ongelma järkeville ja rauhanomaista ajattelua edustaville ihmisille kaikkialla maailmassa. Iran on maa, jota asuttavat aivan meidän kaltaisemme ihmiset jokapäiväisine ilon- ja huolenaiheineen. Ongelmanamme ei ole Iran eivätkä sen kansalaiset. Ongelmanamme on yksi henkilö, Mahmoud Ahmadinejad, josta tuli Iranin presidentti olosuhteiden pakosta, ja hänen uskonnollinen fundamentalisminsa. Kaikki ongelmat juontavat juurensa tämän yhden fanaatikon sairaaseen mieleen, oli kyse sitten ydinohjelman jatkamisesta, raaoista sanallisista