Kunnallinen aluepolitiikka 10 teesiä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kunnallinen aluepolitiikka 10 teesiä"

Transkriptio

1 Kunnallinen aluepolitiikka 10 teesiä Vapaan Vasemmiston ohjelma Oulun seudun säilyttäminen elinkelpoisena ja viihtyisänä edellyttää aluesuunnittelun suunnanmuutosta: Oulu on muutakin kuin keskustan alue. Erityisesti on huomioitava kuntaliitosten kautta tulevien uusien alueiden kuntalaisten tarpeet. Suurkuntien muodostumisen myötä kunnallispolitiikasta on tullut myös aluepolitiikkaa. Oulun onkin otettava alueellisen veturin asema. 2. Oulun kaupungin on kehitettävä tiiviit suhteet lähistönsä itsenäisiin kuntiin. Vaikka Suur-Oulu onkin sekä pinta-alaltaan että väkimäärältään suurin, ei yhteistyöstä saatavaa molemminpuolista hyötyä tule ylenkatsoa. Ouluun liitettyjen vanhojen kuntakeskusten jatkuva itsenäinen alueellinen kehitys on turvattava siinä missä lähikuntienkin uusista pakkoliitoksista on pidättäydyttävä. 3. Uusia asuinalueita tulee rakentaa vasta sitten, kun alueella voidaan tarjota tarvittavat palvelut ja ympäristövaikutukset on otettu huomioon asianmukaisella vakavuudella. Esimerkiksi Hiukkavaaran rakentamisesta tulee pidättäytyä Metsokankaan ja Ritaharjun ollessa vielä kesken. 4. Muun muassa aiottu kunnallislaki ja siihen liittyvät mielivaltaiset kuntaliitokset osoittavat, että Oulun alueen kehittymisen terveeltä ja kuntalaisten tarpeita palvelevalta pohjalta voivat parhaiten määritellä alueen asukkaat itse eivät virkamiehet Helsingissä tai Brysselissä, tai edes Oulussa. 5. Kunnalliset palvelut tulee tuoda lähelle ihmistä. Kuntalaisten hyvä elämä on mahdollistettava asuinaluekohtaisesti. Lähipalvelut on turvattava, ja lisäksi on luotava matalan kynnyksen palveluita niitä täydentämään ja ennaltaehkäisemään ongelmia. 6. Kulttuuritarjonta ja ympäristöarvot on turvattava asuinaluekohtaisesti. Osa kulttuuritarjonnasta voidaan hoitaa niin sanottuina liikkuvina palveluina, osa (kuten olemassa oleva kirjastoverkosto) paikallisesti. Tässä prosessissa asukastupajärjestelmä, seurakunnat ja muut julkiset instanssit voivat tarjota korvaamatonta apua. 7. On luotava toimiva julkisen liikenteen verkosto, joka kattaa Oulun kaupungin ja uusien liitännäisalueiden lisäksi myös muut lähialueet. Nykyisen linja-autoliikenteen kehittämisen ohella on selvitettävä ennakkoluulottomasti mahdollisuudet alueellisen rataliikenteen kehittämiseen olemassa olevan rataverkon puitteissa. Esimerkiksi paikallisyhteydet Haukiputaan, Muhoksen ja Tyrnävän suuntaan kattavin väliasemin ovat toteutettavissa. Julkisessa liikenteessä on sentään kysymys kuntalaisten vapaasta liikkuvuudesta. 8. Yliopisto ja ammattikorkeakoulut ovat Oululle elinehto: Oulun kaupungin onkin turvattava näille opinahjoille parhaat mahdolliset toimintaedellytykset alueellaan. Paitsi Oulun alueen, tämä on myös koko Pohjoisen yhteinen etu. 9. Uudessa kunnallisessa aluepolitiikassa on otettava huomioon myös maatalouden tarpeet ja kehittämismahdollisuudet. Suur-Oulun alueen ja välittömien lähikuntien maaseutualueiden kehitys maaseutuna, ei lähiönä, on pystyttävä takaamaan. Vain varmistamalla kuntalaisten suora yhteys perustuotantoon voimme ehkäistä vieraantumista maasta ja elämää ylläpitävistä prosesseista. 10.Kuntalaisten päätäntävalta aluesuunnitellussa on pystyttävä takaamaan niin Suur-Oulun, kaupunginosien kuin uusien liitännäiskuntienkin osalta. On mahdollistettava päätöksenteon rakenteet, joiden kautta kuntalaisten ääni kuuluu ja näkyy suunnittelun jokaisessa vaiheessa. Onhan asuinseutu ennen kaikkea kotiseutu, jonka ympärille terve arki rakentuu. Se ei saa olla tarkoituksenmukaisuuskysymyksiin tuijottavien virkamiesten mielivallan armoilla.

2 Kuntalaisdemokratia 10 teesiä 1. Politiikkaa ei pidä pelkistää vaaleiksi ja äänestysprosenteiksi. Kaikki ihmisten elämä edellyttää yhteisten asioidenhoitoa. Kuntalaisten hyvän elämän turvaamiseksi on ymmärrettävä, että politiikka on liian kallisarvoinen asia jätettäväksi poliitikkojen käsiin. Päätöksenteon on toteuduttava ruohonjuuritasolla. 2. Valta ei Oulussa ole kuntalaisilla, eikä edes heidän valitsemillaan edustajilla. Asioista päättää pieni voimakastahtoisten poliitikkojen, virkamiesten ja lyhytnäköisiä voittoja tavoittelevien liikemiesten hyvä veli -verkosto. Päätösvalta on otettava takaisin kuntalaisten vakaisiin käsiin. 3. Kuntalaiset tulee ottaa mukaan asuinyhteisönsä suunnitteluun ja toteutukseen. Heille on mahdollistettava laajempi valta kaavoituksessa ja kaupunkisuunnittelussa. Elinvoimainen asuinalue kotiseutu voi syntyä vain paikallisen näkemyksen pohjalle. 4. Kunnallista päätöksentekoa on hajautettava Oulun sisäisiin suur- ja pienasuinalueisiin. Vapaa Vasemmisto esittää perustettavaksi paikallisvaltuustoja, jotka neuvoa-antavin kuntalaiskokouksin ja osallistavan budjetoinnin kautta muodostavat uuden kuntalaisdemokratian perustan. 5. Paikallisvaltuustotoiminta mahdollistetaan kuntalaisten ja kaupungin yhteistoimin ja edellyttää riittävien tilojen ja resurssien varaamista paikallisvaltuustojen tarpeisiin. Tämä toiminta voidaan osittain rakentaa asukastupien varaan, täydentäen niiden nykyistä henkilökuntaa kiertävillä demokraattisesti valituilla asianhoitajilla. 6. Asuinympäristöjen elämänlaatua vaarantavat ylemmän tason päätökset on pystyttävä kumoamaan paikallisella tasolla. Työnjako kaupunginvaltuuston ja paikallisvaltuustojen välillä on määriteltävä siten, että kaupunginvaltuusto pitää huolen kokonaisvaltaisesta näkemyksestä ja tasapainoisesta asuinaluekehityksestä paikallisvaltuustojen toimiessa omien asuinalueidensa pääasiallisina päätöksentekijöinä ja kehityksen muokkaajina. 7. Tasapainoinen asuinaluekehitys edellyttää paikallisvaltuustojen yhteistyötä kaupunginvaltuuston sekä toistensa kanssa. Tämän yhteistyön päämääränä ja edellytyksenä on yhteisymmärrys siitä, ettei Oulun pidä jakautuman vauraisiin asuinalueisiin ja ränsistyneisiin nukkumalähiöihin. Hyvän elämän kotiseutu on taattava kodin sijainnista riippumatta. 8. Kunnallisten ja asuinalueellisten kansanäänestysten järjestäminen tulee olla säännöllistä. Näitä äänestyksiä tulee edeltää avoin yhteisymmärrykseen pyrkivä kansankokouksissa käytävä kuntalaiskeskustelu. Tehtävien päätösten tulee olla uudelleenarvioitavissa. 9. Kuntalaiskeskustelun edellytyksien turvaaminen vaatii kattavaa, avointa ja maksutonta internetyhteyttä. Juuri internet on mahdollistanut vaivattoman tiedonhankinnan kuntalaisille tavalla, joka ei vielä viime vuosituhannella ollut mahdollista. Panoulu -verkko on ollut harppaus oikeaan suuntaan, mutta tulevaisuudessa se on saatava jokaisen kuntalaisen saavutettavaksi. 10.Vaikuttaminen, osallistuminen ja kaikki muu on täysin turhaa ilman todellista valtaa. Tähänastiset paikallisdemokratiakokeilut Oulussa ovat olleet merkityksettömiä, sillä kokeilut ovat olleet luonteeltaan vain neuvoa antavia. Päättäjiltä onkin puuttunut rohkeus ja halu luovuttaa valtaansa kuntalaisten käsiin. Tähän epäkohtaan Vapaa Vasemmisto haluaa puuttua välittömästi.

3 Kuntatalous 10 teesiä 1. Kuntataloutta ei voida mitata pelkästään kliinisillä käppyröillä. Terve talous rakentuu vakauden, kestävyyden ja paikallisuuden periaatteiden varaan. Kunnallinen talous on yhtä kuin kuntalaiset täten päätösvalta taloudessa on otettava turvallisiin kunnallisiin käsiin. 2. Kaupungin taloutta ei kannata perustaa epäluotettavien kansainvälisten suuryhtiöiden, kuten Nokian varaan. Vakaa tulevaisuus voidaan rakentaa vain julkisen sektorin ja elinkelpoisten mikro- ja pienyritysten varaan. Ei kaikkia munia yhteen koriin. Terve paikallistalous tarkoittaa myös energiatalouden omavaraisuuden ja alkutuotannollisen elintarvikeomavaraisuuden turvaamista. 3. Palvelujen tähänastinen, tarkoituksellinen ja jatkuva alibudjetointi on lopettava. Budjetin tulee kattaa paitsi lakisääteiset peruspalvelut myös mahdollisuuden palvelutarjonnan lisäämiseen ja laadunparantamisen. 4. Oulun tulee yhdessä muiden kuntien kanssa vaatia, että kunnallisvero muutetaan progressiiviseksi ja kuntien yhteisövero-osuutta kasvatetaan. Maan hallitusta on myös vaadittava korottamaan kuntien valtionosuutta. 5. Oulun rahasammot ja muut strategisesti tärkeät yksiköt tulee pitää tiukasti kaupungin hallinnassa ja omistuksessa. Esimerkiksi Oulun Energia, Oulun Satama, Oulun Vesi ja Oulun Tietotekniikka on säilytettävä liikelaitoksina eikä niitä tule yhtiöittää. 6. Oulun kaupungin tulee välittömästi ryhtyä peruspalvelujen ja hyvän elämän edellytysten takaamiseksi selvittämään kunnallistamisen tarpeita Oulussa. Esimerkiksi kunnallisen liikennelaitoksen ja kaupungin oman pankkilaitoksen perustaminen on tulevaisuudessa välttämätöntä. 7. Oulun kaupungin tulee myös selvittää uusien rahasampojen perustamis- ja kunnallistamismahdollisuuksia. Esimerkiksi vuokratulot kunnallistetuista kiinteistöistä vaikuttaisivat myönteisesti kaupungin talouteen. 8. Oulu ei ole historiaton teknologiakylä. Oulun kaupungin tulee hyödyntää mittavia maakunnallisia ja historiallisia erityispiirteitään eritoten matkailun kehittämiseksi. Oulun kaupungin elinkeinorakenteen tervehdyttämiseksi Oulun tulee panostaa matkailuelinkeinoon. Varsinkin perheja mikroyrittäjyyttä sekä kunnallis- ja osuuskuntapohjaista yrittäjyyttä on edesautettava. 9. Oulun kaupungin tulee hyödyntää Nokialta vapautuvaa työvoimaa ja ottaa aktiivinen rooli avoimen lähdekoodin varaan rakentuvan tietotekniikan kehittämisessä. Kaupungin on siirryttävä asteittain avoimen lähdekoodin tietojärjestelmien käyttöön. 10.Talous saadaan terveelle pohjalle pidättäytymällä Kallioparkin kaltaisista hölmöläismäisistä mammuttihankkeista. Oulun kaupungissa on viime vuosina tehty aivan liian kevytmielisesti suuria investointeja ilman tarpeellisia selvityksiä niiden todellisista kustannuksista kuntalaisille. Tämän vastuuttoman toiminnan takana ovat aikansa eläneet, mutta sitkaat näkemykset, joita pönöttynyt poliittinen eliittimme edustaa. Vapaa vasemmisto tarjoaa uudenlaisia ja vastuullisempia tapoja toimia yhteisen paikallisen taloutemme puolesta.

4 Sosiaali- ja terveystoimi 10 teesiä (ja lisälehti) 1. Oulun kaupungin on taattava kuntalaisille korkeatasoiset sosiaali- ja terveyspalvelut ilman viivytystä: oikea palvelu oikeaan aikaan. Kuntalaisen hyvä elämä tarkoittaa terveen elämän mahdollisuuksien turvaamista. 2. Sosiaali- ja terveystoimen järjestelmällinen alibudjetointi on julmaa pelailua ihmisten tarpeilla. Se on täten lopetettava välittömästi ja varattava riittävät, todellista tarvetta vastaavat määrärahat sosiaali- ja terveystoimen tulevaisuuden takaamiseksi. 3. Sosiaali- ja terveyspalveluja ei voi eikä saa enää tehostaa. Henkilöstöä tulee lisätä, jotta palvelut saadaan ihmisläheisiksi ja korkealaatuisiksi, ja jotta henkilöstön hiostus saadaan päättymään. Henkilökunnalla on oltava riittävästi aikaa perustyönsä tekemiseen. 4. Oulun tulee tuottaa kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut lakien ja asetusten mukaisina. Kaupungin on taattava kuntalaisille pääsy palvelun piiriin palvelu- ja hoitotakuun maksimiaikoja huomattavasti lyhyemmän ajan kuluessa. Jonotusaika terveysasemalle tai mielenterveys- ja päihdepalveluihin saa olla enintään kolme viikkoa ja hammashoitoon enintään kolme kuukautta. Kiireellinen hoito ja palvelu on pystyttävä tarjoamaan heti. 5. Palvelut on tuotettava pääsääntöisesti kaupungin omana työnä. Palveluja ei saa antaa varsinkaan suuryritysten hoidettaviksi. Ostopalvelujen suhteellista osuutta tulee supistaa, ja määrältään rajoitetut ostot ohjataan kolmannelle sektorille sekä yksinyrittäjille, perhe- ja mikroyrityksille. Suunnitteilla oleva asukkaan terveysasemapalvelujen yksityistäminen tulee torjua kuntalaisten etujen vastaisena. 6. Oulun kaupunginsairaalaa tulee laajentaa. Vanhuksille on rakennettava uusia palvelukoteja sekä hoivakoti. Kaupungin tulee perustaa uusia palvelukoteja ja -asuntoja vammaisille ja mielenterveyskuntoutujille jokaisella kuntalaisella on oltava oikeus hyvään elämään. 7. Kaikki nykyiset terveysasemat ja niiden palvelut on säilytettävä. Kaupunginosissa ja Suur-Ouluun yhdistyvien liitännäiskuntien keskustoissa ja kylissä tulee tarjota lähipalveluja. Tämän lisäksi on luotava matalan kynnyksen liikkuvia palveluita niitä täydentämään ja ennaltaehkäisemään syntyviä ongelmia. 8. Terveysasemien ja hammashoitoloiden aukioloaikaa tulee pidentää kello 18 saakka ja loma-aikojen keskityksiä lyhentää. Tämä on välttämätöntä työssä tai opiskelemassa käyvien kuntalaisten tarpeiden nimissä. 9. Sosiaali- ja terveystoimen tilaaja-tuottajamalli on purettava epäonnistuneena ja täysin toimialalle sopimattomana. Johtajien määrää ja byrokratiaa tulee vähentää, ja työntekijöiden ja kuntalaisten valtaa lisätä myös sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitteluasteella. 10.Vapaa Vasemmisto toimii määrätietoisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen resurssien lisäämiseksi sekä julkisten palvelujen parantamiseksi, eikä tule hyväksymään leikkauksia tai ostopalvelujen lisäämistä. Asuinalue ei muutu kotiseuduksi eikä asuinkunta kotikunnaksi ilman määrätietoista panostusta sosiaali- ja terveyspalveluihin.

5 LISÄLEHTI SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI -OHJELMAAN Vapaan vasemmiston dialogi- / kuulemistilaisuus Oulun sosiaali- ja terveyspalveluista Juha Tapio avasi dialogitilaisuuden ja kertoi Vapaan Vasemmiston keskeisimmistä sosiaali- ja terveyspalveluja koskevista tavoitteista. Illan keskustelu painottui päihdeongelmiin ja -palveluihin sekä lasten, perheiden ja nuorten asemaan Oulussa. Myös yhteiskunnan kaikista huonoimmassa asemassa olevista kannettiin huolta. Oulun kaupungin ylläpitämään Kiviharjun katkaisu-, vieroitus- ja lääkekorvaushoitoon on tällä hetkellä 6-12 kuukauden jono. Hoitoon tulisi päästä välittömästi ja palvelua tulisi laajentaa. Kaupungin ostopalveluja yksityisiltä palveluntuottajilta kritisoitiin. Eri tuottajilta saa eritasoista ja -laatuista palvelua ja hoitoa. Tämä epäkohta korjattava valvonnalla, mutta etenkin tarjoamalla julkisia palveluja ostopalvelujen sijaan. Oulun kaupunki on palvelujen järjestäjä ja ostaja, mutta se ei kanna kunnolla vastuutaan siitä, mitä se ostaa. Kunnan tulisi vaatia ostopalvelujen tuottajilta hyvää laatua sekä pysymistä sopimuksissa. Kuntien todettiin olevan huonoja kilpailuttajia ja ostajia. Huume- ja päihdetyön perustaksi katsottiin ennaltaehkäisevä työ jo lapsuudesta alkaen. Kunnan on tarjottava matalan kynnyksen hoitoonpääsy kaikenikäisille. Huolta herätti myös myötätunnon ja ajan puute: Sosiaali- ja terveystoimen työntekijöillä oltava empatiaa ja riittävästi aikaa asiakkaille. Yleisö yhtyi Vapaan Vasemmiston vaatimuksiin lisätä sosiaali- ja terveystoimen henkilöstöä sekä pienentää koulujen luokkakokoja. Kouluissa tulisi olla enemmän kuraattoreja, psykologeja, terveydenhoitajia ja koululääkäreitä. Nuorten asemaa ja toimintakykyä voidaan parantaa lisäämällä mielekkäitä työmahdollisuuksia. Kuntouttavaa työtoimintaa on lisättävä ja siitä maksettava säällinen palkka. Nuorille tulee tarjota lisää työpajapaikkoja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Dialogin osanottajat katsoivat, että syrjäytymistä tulee ehkäistä lapsesta pitäen. Lapsista ei saa säästää, sillä lasku tulee perästä. Esille tuli myös eräässä kunnassa toteutettu vanhempainkoulu. Myös oululaisille vanhemmille tulee tarjota vanhempainkoulua lasten kasvuun ja kasvatukseen liittyvissä asioissa. Keskustelijoiden mukaan kaupungin tulisi järjestää psykososiaalista tukea kaikenikäisille ilman jonottamista. Perheitä olisi tuettava enemmän huostaanottojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Keskustelun päätteeksi muistutettiin, että myös katujen ihmisistä on pidettävä huolta.

6 Opetustoimi 10 teesiä 1. Korkealaatuinen koulutus antaa parhaat takuut kuntalaisten hyvälle elämälle myös tulevaisuudessa. 2. Koulujen luokka- ja ryhmäkokoja tulee pienentää ja niille on asetettava sitovat maksimit. Mitä nuorempia koululaiset ovat, sitä pienempi tulee myös luokkakoon olla. Opettajia ja koulunkäyntiavustajia tulee olla riittävästi eikä sijaisuuksia saa jättää täyttämättä. Lapsissa on kunnan tulevaisuus. 3. Edellytykset terveeseen elämään ovat oppilaiden kuntalaisoikeus. Näin ollen koulukuraattorien ja -Oulun kaupungin on panostettava nykyistä enemmän peruskoulu- ja lukio-opetukseen sekä oppilaiden ja henkilökunnan fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Tasa-arvoinen psykologien sekä kouluterveydenhoitajien ja -lääkäreiden määrää on lisättävä lainsäädäntöä ja valtakunnallisia suosituksia vastaaviksi. Oppilashuollon ja kouluterveydenhuollon palveluita tuleekin olla riittävästi sekä peruskoulussa että lukiossa. 4. Koulujen kerhotoiminnan määrärahaa tulee korottaa. Monipuolista kerhotoimintaa on tarjottava jokaisessa peruskoulussa. Kerhotoimintaa tulee tarjota etenkin oppilaille, joilla on vähän tai ei ole lainkaan koulun ulkopuolisia harrastuksia. Näin asuinseuduista muokataan kotiseutuja. 5. Koulujen tulee olla kohtuullisen kokoisia ja alakoulun tulee sijaita mahdollisimman lähellä oppilaan kotia. Kouluverkon tulee olla riittävän tiheä, sillä kuntalaisen hyvä elämä rakentuu asuinaluelähtöisesti. Esimerkiksi Korvensuoran yläkoulun rakentaminen on aloitettava välittömästi. 6. Uusien asuinalueiden kouluja ei tule rahoittaa lakkauttamalla vanhempien alueiden kouluja. Lukioopetusta ei saa keskittää muutamaan ylisuureen yksikköön. Lukioita on oltava myös kaupungin keskustan ulkopuolella, eritoten Suur-Oulun uusien liitännäiskuntien kuntakeskuksissa sekä muissa kaupunginosissa. Tämä palvelee koko Oulun yhteistä etua. Näin ollen esimerkiksi Pateniemen lukion lakkautusta ei voida sallia. 7. Oulu-opiston toimintaedellytyksiä tulee parantaa, jotta se voisi tarjota nykyistä enemmän vapaan sivistystyön palveluja eri kaupunginosissa, Suur-Oulun liitännäiskuntien keskuksissa ja kylissä. Pitkäaikaistyöttömien ja muiden vähävaraisten tulee saada alennus kurssimaksuista. 8. Oulun kaupungin on kannettava vastuunsa nuorista kuntalaisista jokaisessa elämänvaiheessa. Kaikille peruskoulun päättäville on varattava jatkokoulutuspaikka toisen asteen oppilaitoksessa, kymppiluokalla tai esimerkiksi työpajatoiminnassa. Kaupungin tulisi kantaa vastuunsa myös Oulun yliopiston ja ammattikorkeakoulujen toimintaedellytysten turvaamisesta sen mitä yliopistolaki on rikkonut, voi kaupunki osaltaan pyrkiä korjaamaan. Elinvoimainen yliopisto- ja ammattikorkeakouluelämä edellyttää myös pienten asuntojen tarjonnan turvaamista vuokrahintojen alhaalla pitämiseksi. 9. Koulun tulee kasvattaa oppilaista yhteisvastuunsa tuntevia, tietoisia ja aktiivisia nuoria kuntalaisia kansalaisia. Sallivaiset ja avarakatseiset nuoret ja aikuiset, jotka ymmärtävät arvostaa erilaisesta kulttuuritaustasta tulevia sekä erilaisia seksuaali- ja sukupuoli-identiteettejä ovat paras takuu vakaalle ja harmoniselle tulevaisuudelle. 10.Kouluinvestointeihin tarvitaan lisäresursseja. Koulutyötä ei saa tehdä terveydelle vaarallisissa tiloissa. Suurissa kouluremonteissa ja etenkin uudisrakentamisessa tulee rakentaa hyvää ja korkealaatuista vain parasta Oulun lapsille. Kerskainvestoinneista on luovuttava. Koulurakennusten tulee olla monikäyttöisiä kotiseutuyksiköitä ja niiden käyttötarkoituksen on oltava muutettavissa koulun oppilasmäärän vähetessä, kotiseudun tarpeita palvelemaan.

7 Kulttuuri 10 teesiä ja lisälehdet 1. Suur-Oulussa on jo valmiiksi dynaaminen ja vilkas kulttuurielämä. Oululaiset kulttuuriaktiivit kuitenkin janoavat hartaasti lisää tukea toiminnalleen. Oulun kaupungin on asetettava elinvoimainen kulttuurielämä yhdeksi ykkösprioriteeteistaan. Elinvoimainen kulttuuri takaa sosiaalisen kasvun sekä korkean elämänlaadun kuntalaisille tämän turvaaminen on kaupungin velvollisuus. 2. Oulun on tavoiteltava epävirallista koko pohjoisen Euroopan kulttuuripääkaupungin asemaa. Kulttuuripääkaupunkius ei tarkoita mahtipontisia ja kalliita korkean profiilin hankkeita, vaan elävää ruohonjuuritasolta ponnistavaa laaja-alaista kulttuurielämää. Sisukkaalla ja vastuuntuntoisella työskentelyllä tämä asema saavutetaan varmuudella kohtuullisessa ajassa. 3. Halukkaita ja aktiivisia kulttuuritoimijoita on Suur-Oulussa runsaasti jo pienilläkin avustavilla panostuksilla kunnan taholta on ratkaiseva merkitys yksittäisten projektien toteutumisen kannalta. Oulun kaupungin on muun muassa järjestettävä riittävän kattavat toimitilat sekä kulttuuri- ja taide-elämän aktiivitoimijoille että tavallisille harrastajille. 4. Järkevänä ratkaisuna itsenäisen toiminnan edellytysten turvaamiseksi ovat kulttuuriosuuskunnat, kuten Kulttuuribingo ry:n ja Kulttuuriosuuskunta Puhurin ansiokkaat esimerkit ovat osoittaneet. Tässä Oulun kaupunki voi tarjota auttavaa kättään tarvittavan alkupääoman (takuut, välineistö) hankkimisessa. 5. Oulun kaupungille on perustettava kulttuurirahoitusneuvojan toimi, jonka tehtäviin kuuluu resurssien kanavoimisen neuvonta kaikille kulttuuritoimijoille. Kaupungin ei näin ollen tarvitse tarjota kaikkea rahoitusta itse, vaan auttaa toimijoita löytämään omat rahoituskanavansa. Näitä tarjoavat mm. EU, sivistysliitot, säätiöt ja rahastot sekä pienyrittäjistä edistyksellisimmät. Tämä tärkeä, lähestulkoon välttämätön palvelu voidaan turvata sangen pieninkin panostuksin kaupungin taholta ja sen vaikutus olisi mullistava. 6. Kulttuurin monipuolisuus on turvattava kulttuuria on tarjottava kaikille kuntalaisille. Erityisesti on panostettava nuorten nousevien kykyjen toimintamahdollisuuksiin. On myös muistettava, etteivät kaikki pääse palveluiden äärelle esim. vanhainkotien asukkaat ja kulttuuria onkin vietävä näille tahoille aktiivisesti. Kyseeseen tulevat niin teatteri, elokuva, musiikki, runonlausunta, performanssitaide kuin luennotkin. Nuorisotoimen kautta on kasvatettava myös nuorten kulttuuritarjontaa, joka voidaan tukea nuorisotalojen verkostoon. Tämä kaikki onnistuu jo pienin panostuksin olemassa olevien rakenteiden puitteissa. 7. Lähiöihin on luotava kulttuuripalveluja, aloittaen suurimmista lähiöistä ja tulevien liitännäisalueiden kuntakeskuksista. Toiminta voidaan tukea jo olemassa oleviin rakenteisiin, kuten asukastupahankkeisiin. Asuinalueen muuttuminen kotiseuduksi edellyttää täysipainoista arkielämää johon kuuluu eittämättä myös kulttuuri. 8. Kaupungin on rohkaistava suurempien kulttuuritoimijoiden esim. kaupunginteatterin, suurempien museoiden tulemista vastaan pienempiä toimijoita. Jo asemansa vakiinnuttaneilla kulttuuri-instituutioilla on yhteiskunnallinen vastuu kulttuurin laajemmasta kentästä. Tähän ne voivat tarttua mm. tarjoamalla toimitiloja, erityisosaamista ja tarpeistoa. Näistä ei juuri aiheudu lisäkustannuksia. Kysymys on vain jo olemassa olevien resurssien tehokkaammasta hyödyntämisestä. 9. Kaupungin on taattava vähintään tasavertaiset mainostilat ja näkyvyys ei-kaupalliselle toiminnalle ja taiteelle kuin kaupalliselle mainostukselle. Kulttuuriyhdistysten aktiivinen toiminta esimerkkeinä vaikkapa Paskakaupunni ry, Huutomerkki ry ja Ylioppilasteatteri ja suuri suosio ovat osoittaneet kuntalaisten janoavan vaihtoehtoja kaupalliselle viihteelle. 10.Kattava ja elinvoimainen kulttuurielämä on kuntalaisten hyvän elämän välttämätön osa-alue. Panostuksessa kulttuuriin kyse ei ole ensisijassa resursseista ne suuressa määrin ovat jo olemassa ja suuremmatkin alan investoinnit ovat kaupungin kokonaisbudjetin kannalta vähäpätöisiä. Kyse onkin vain ja ainoastaan poliittisesta tahdosta.

8 Vapaa Vasemmisto täydentää kulttuuriteesejään kulttuuriväen kanssa käymänsä vuoropuhelun pohjalta Kulttuuriohjelman lisälehdellä Vapaa Vasemmisto ehdottaa kulttuurirahoitusneuvojan virkaan valittavan henkilön tulevan valituksi yhteisymmärryksessä kulttuurijärjestökentän kanssa. Tämänhetkinen taidemanagerin toimi on esimerkkinä siitä miten käy kun kentän tarpeita ei huomioida vaan aloitteet ja päätökset tulevat puhtaasti ylhäältä päin palvelukseen asetettu toimija on ollut katsantokannaltaan liian yritysmaailmakeskeinen ja vain reaktiivinen siinä missä tämän olisi tullut olla aloitteellinen. Kulttuurirahoitusneuvojan toimenkuvaan tulisi myös kuulu kohtuullinen osa kulttuurijärjestöjen byrokratiasta, tuosta epäkiitollisesta toimenkuvasta joka on kohtuuton vapaaehtoistoiminnallisissa yksiköissä. Työllistämistukiratkaisua ei hyödynnetä Suur-Oulussa riittämiin. Kunnan tuleekin kiintiöittää 6-8 työllistämistuen piirissä olevaa kuntalaista kulttuurijärjestöjen tarpeisiin. Tämä edesauttaa usein ylityöllistettyjen järjestöaktiivien jaksamista. Työllistämistukiratkaisu on myös omiaan ehkäisemään nuorten väliinputoamista toisen asteen koulutuksen päättyessä silloin, kun siirtyminen työelämään tai korkeammille opintoasteille viivästyy. Siviilipalveluspaikkojen tarjoaminen Suur-Oulun kulttuurijärjestöjen tarpeisiin on järjestettävä kunnan kautta. Kustannukset ovat saatavaan hyötyyn nähden piskuiset. Mikäli työllistämistuen piirissä olevia työntekijöitä tai siviilipalveluspaikkoja ei kyetä takaamaan jokaiselle kulttuurijärjestölle, voidaan työt jakaa kulttuurijärjestöjen kesken puolipäivämittaisiksi. Kulttuurijärjestöjen tulee saada itse valita työllistämistuen piiristä tulevat palkolliset sekä siviilipalvelusmiehet. Selvennykseksi sanottakoon, ettei Vapaa Vasemmisto tarkoita kulttuurijärjestöillä tässä yhteydessä ensi sijassa jo suurempaa tukea nauttivia korkean profiilin kulttuuri-instituutioita, vaan ennen kaikkea alan resursseiltaan pienempiä toimijoita. Vapaa Vasemmisto esittää käytännöksi otettavan keskustan vapaana olevien toimitilojen varaamista kulttuurijärjestöjen tarpeisiin tyhjillään seisovat kiinteistöt eivät palvele kenenkään etuja, ja näin voitaisiin mitä parhaimmin elävöittää keskustan kulttuuritarjontaa. Eritoten nuorisolle on oltava tarjolla ei-kaupallisia toimitiloja keskustassa entistä runsaammin. Vapaa Vasemmisto on jo kulttuuriteesistössään esittänyt kaupungin velvollisuudeksi varata eikaupallisen kulttuurin ja toiminnan tarpeisiin tasaveroinen mainostila kaupalliseen toimintaan nähden. Tämä tarkoittaisi julkisten ilmoitustaulujen moninkertaistamista varsinkin keskustan alueella. Ilmoitustaulujen huoltamattomuus ei saa olla tekosyynä niiden pystyttämisen esteelle. Tarvittaessa työhön voidaan palkata työllistämistuen piirissä oleva tai siviilipalvelusmies. Myös Työttömien tuki ry ja kehitysvammaisten työtoiminta voivat tarjota pulmaan ratkaisun. Mikäli mainostilaa ei voida lisätä, voidaan jo olemassa olevaa kaupallisen mainonnan piirissä olevaa tilaa kaavoittaa ei-kaupallisen toiminnan mainonnan käyttöön.

9 Ympäristö 10 teesiä 1. Suur-Oulu on alueellinen keskus, jossa tehdyt ympäristöpäätökset viitoittavat suuntaa myös ympäröiville alueille. Oulun tulee olla pohjoisen ekoveturi, joka toimii hyvän esimerkin antajana muillekin kunnille. Oulun kaupungin suhtautuminen ympäristöasioiden kehittämiseen on tällä hetkellä leväperäistä ja vastentahtoista. Vapaan vasemmiston tavoitteena onkin Oulu, jossa terve ja hyvinvoiva luonto koetaan välttämättömiksi kotiseudun tulevaisuuden kannalta. 2. Yhteen liitetty Suur-Oulu tulee olemaan kokonsa ja väestönsä puolesta monikasvoinen ja valtava alue. Tässä kehityksessä tulee paikallinen ääni huomioida myös ympäristökysymyksissä. Kaavoituspäätöksiä tehtäessä paikallista ääntä on kuultava. Vapaa vasemmisto katsoo asuinalueiden asukkaille epämieluisista kaavoituspäätöksistä pidättäytymisen olevan välttämätöntä kuntalaisten kotiseutujen ja hyvän elämän turvaamiseksi. 3. Vihervyöhykkeet tulee turvata kaavoituksessa ja näitä tulee löytyä myös keskustasta. Erityisesti Hietasaaren alue on kaupunkilaisille arvokasta ilmaisten ja ainutlaatuisten ulkoilumahdollisuuksiensa vuoksi. Hietasaaren kaltaisten alueiden suosio ulkoilijoiden keskuudessa on jo itsessään vahva osoitus tämänkaltaisten alueiden tarpeellisuudesta. Vapaa vasemmisto ei aseta yritysten etuja kaupunkilaisten edun tai muun eläimistön ja kasviston edun yläpuolelle ympäristö- ja kaavoitusasioissakaan. Vihervyöhykkeet eivät ole tuottamatonta tilaa, vaan korvaamattomia kuntalaisten viihtyvyyden kannalta. 4. Suur-Oulun joukkoliikenteen kehittäminen parempaan suuntaan on myös ympäristökysymys. Kaupunkisuunnittelussa joukkoliikenteen sujuvuus on luonnollisesti asetettava ensiarvoiseksi laadun takaamiseksi. Parkkihallien lisääminen keskustan tienoilla ei ole kauaskatseinen ja järkevä toimintatapa keskustan joukkoliikenteen parantaminen on. Toimiva joukkoliikenne pitää nähdä peruspalveluna, jolla ei ole tarkoitus tehdä voittoa, vaan tarjota mahdollisimman kattavaa ja sujuvaa palvelua kuntalaisille. Tehokkain keino yksityisautoilun vähentämiseksi ja ilmanlaadun parantamiseksi erityisesti keskustan tienoilla on ympärivuorokautinen bussiliikenne, joka kykenee kilpailemaan muiden liikennemuotojen kanssa hinnallaan ja sujuvuudellaan. Oulu tunnetaan jo pyöräilykaupunkina, seuraava askel on joukkoliikennejärjestelyiden parantaminen vastaamaan nykymaailman standardeja. 5. Kuntaliitosten kautta tulleiden uusien alueiden bussiyhteyksiä on parannettava. Tällä hetkellä bussilla kulkeminen on monelta alueelta vaikeaa tai jopa mahdotonta. Myös kaupungin reunaalueiden asukkailla tulee olla oikeus ekologiseen liikkumiseen. Vain näin takaamme terveen ja puhtaan kotiseudun tasapainoisen alueellisen kehityksen koko Suur-Oulun alueella. 6. Vapaa vasemmisto vaatii erityisesti julkisen sektorin kehittämistä ympäristöystävällisempään ja kestävämpään suuntaan. Esimerkiksi kouluruokaloissa voitaisiin hyödyntää enemmän paikallisia raaka-aineita sekä luomua. Myös erityisiä teemaviikkoja paikallisesta ruuantuotannosta voitaisiin kouluissa järjestää. Kaupunki voisi omalta taholtaan sitoutua hankkimaan ekosähköä, sekä kannustaa yhteistyökumppaneitaan vastaavanlaisiin parannuksiin. Julkisen sektorin pitää nousta hännänpitäjän asemasta kestävän kehityksen edelläkävijäksi. 7. Oulun jätteenpolttolaitoksen jätteenlajittelua on kehitettävä polttofraktio on kerättävä erikseen. Tämä ei vaatisi suuria lisäinvestointeja, vaikka se osoittaisikin kenties osan tehdyistä investoinneista tarpeettomiksi. Tämä vähentäisi ongelmajätteen määrää ja parantaisi käytettävyyttä. Tämä on tärkeä askel kohti puhdasta kotiseutua.

10 8. Oulunsalon liittyessä Suur-Ouluun kysymys Hailuodon ja mantereen välisestä pengertiestä nousee myös Oulun uutta suurkuntaa koskevaksi. Pengertien ekologiset seuraamukset Hailuodon ainutlaatuiselle luonnolle ovat selvittämättä: teetetyt selvitykset ovat koskeneet vain vesistövaikutuksia, eivät itse Hailuotoa. Pengertiestä tehdyt kuluarviot ovat olleet selkeästi alimitoitettuja. Lauttaliikenne Hailuotoon on nähtävä riittävänä ratkaisuna edullisuutensa, varmuutensa, sekä ekologisuutensa vuoksi. Pengertietä ei tule vallitsevassa tilanteessa missään nimessä rakentaa. 9. Vapaa vasemmisto vaatii Oulun kaupunkia edistämään omalta osaltaan Sanginjoen alueen julistamista kansallispuistoksi. Alueen suojelu pelkällä kaavoituksella on liian epävarma ja väliaikainen ratkaisu. Sanginjoen luonnonvaraisen alueen asema upeana ulkoilualueena kaupungin läheisyydessä tulee olla turvattu paitsi nykyisille oululaisille, myös heidän lapsilleen. Kansallispuistoista kaupunkien läheisyydessä on muualta Suomesta ainoastaan positiivisia kokemuksia niin talouden kuin viihtyvyydenkin edistäjinä. Sanginjoen rikas luonto on kasvavalle Suur-Oululle ehdoton matkailuvaltti, jota ei saa päästää lipumaan käsistä. Luontoarvojen kunnioittaminen on ehdoton osa nykyaikaista kaupunkia. Oulu ei ole kovin älykäs, mikäli se päästää tällaisen valttikortin lipumaan käsistään. 10.Ekologisuuden tärkeyteen kaupunkisuunnittelussa ja -päätöksenteossa on herätty ympäri maailmaa. Menetettyä luontoa on vaikeaa tai jopa mahdotonta palauttaa. Oulun kaupungin tulee kaikissa toimissaan rohkaista alueensa asukkaita ja yrityksiä kohti kestävämpää elämäntapaa. Erityistä kiinnostusta on osoitettava lajistoltaan arvokkaiden alueiden suojeluun. Luonnon läheisyys ja puhtaus on yksi pohjoisesta heräävistä mielikuvista. Suur-Oulun on aika tehdä osansa, jotta tästä mielikuvasta tulee myös vallitseva asioiden tila. Vain näin voidaan turvata kuntalaistenkin hyvä elämä ja luoda kotiseutua kohtaan ansaittua rakkautta.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Marko Ekqvist Perussuomalaiset

Marko Ekqvist Perussuomalaiset 1 / 14 27.9.2012 9:45 Yle logo Hae Uutiset Areena TV Radio Svenska Yle Helsinki Vastausten esikatselu Marko Ekqvist Perussuomalaiset Tietoja minusta Nimi: Puolue: Ikä: Ammatti: Kaupunginosa/kylä: Marko

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu?

Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu? Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu? Marjo Riitta Tervonen, erityisasiantuntija, SOSTE Anne Mustakangas-Mäkelä, Hyvinvointi- ja yhteisötyön johtaja, Vuolle Setlementti Sosiaali-

Lisätiedot

Väestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet

Väestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet Väestön ikääntyminen, palvelut ja tarvittavat investoinnit Kansalainen, kuntalainen, asiakas Vanhusten määrä lisääntyy räjähdysmäisesti, eräissä kunnissa yli 64 vuotiaiden määrä kasvaa vuoden 2015 loppuun

Lisätiedot

Kuntarakenneselvitys. Kuntalaiskysely 2015 yhteenveto. Kysely toteutettiin 20.3.2015-8.4.2015 ja siihen vastasi yhteensä 1325 henkilöä

Kuntarakenneselvitys. Kuntalaiskysely 2015 yhteenveto. Kysely toteutettiin 20.3.2015-8.4.2015 ja siihen vastasi yhteensä 1325 henkilöä Kuntarakenneselvitys Kuntalaiskysely 2015 yhteenveto Kysely toteutettiin 20.3.2015-8.4.2015 ja siihen vastasi yhteensä 1325 henkilöä Hausjärvi 203 Loppi 757 Riihimäki 365 1. Hausjärven, Lopen ja Riihimäen

Lisätiedot

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014 Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Miten ihmisen ääni mukana Pohjois-Karjalassa? Hyvinvointikertomus ihmisen ääntä kokoamassa Vesa

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

Taivassalo 2020 Paremppa arkki!

Taivassalo 2020 Paremppa arkki! Taivassalo 2020 Paremppa arkki! Taivassalon kunnan arvot, visio ja strategia Taivassalon kunta Kv strategiaseminaarit 6.5.2013, 24.9.2013 Kh 4.11.2013 Kv 11.11.2013 - Mut sellaista piti varsinaisesti sanoa,

Lisätiedot

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Pasi Laukka 27.3.2014 Palvelut on järjestettävä Kaupunkistrategian kuntalaisten hyvinvointiin liittyvät strategiset linjaukset

Lisätiedot

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 Tuorsniemen koulun tehtävänä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua yksilölliset erot huomioon ottaen ja opettaa niitä perustietoja ja taitoja, joita oppilas

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

FSD2468 Kunnallisalan ilmapuntari 2008: valtuutetut

FSD2468 Kunnallisalan ilmapuntari 2008: valtuutetut KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2468 Kunnallisalan ilmapuntari 2008: valtuutetut Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Pohjois- Pohjanmaa Väkiluku 404 000 1. Alavieska 2. Haapajärven kaupunki

Lisätiedot

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuurituottajana kunnassa Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuuri käsitteenä, ymmärretäänkö se? Kulttuuri yhdistetään vielä usein niin

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa

Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa KOKKOLA KARLEBY Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa Sisällys 1 Liikuntapoliittisen ohjelman tarkoitus...2 2 Liikuntapoliittisen

Lisätiedot

BOTTALLA 3.2.2009 OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ. Kari Hernetkoski

BOTTALLA 3.2.2009 OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ. Kari Hernetkoski BOTTALLA 3.2.2009 OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ Kari Hernetkoski Oppilashuolto on lakisääteistä Jokaisella oppilaalla on oikeus oppilashuoltoon. Oppilashuolto on osa koulun toimintaa.

Lisätiedot

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 Sivu 1 / 5 Janakkalan Keskustan, Kokoomuksen, Kristillisdemokraattien ja Vihreiden yhteinen TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 1. JANAKKALA on elinvoimainen, elämänmyönteinen, kasvava, yhtenäinen,

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Vihdin kunnanvaltuusto 2.10.2014 Sevón

Vihdin kunnanvaltuusto 2.10.2014 Sevón Vihdin kunnanvaltuusto 2.10.2014 Sevón Metropolikaupunki uusi kunta Metropolikaupungin hahmottelussa on ideoita, joita voi hyödyntää myös muissa kuntaliitoksissa ja nykyisissä kunnissa Uuden kunnan jakamisesta

Lisätiedot

ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Pudasjärvi. Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla

ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Pudasjärvi. Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Pudasjärvi Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla Tutkimushavaintoja: Case Pudasjärvi Talousmodulin havaintoja Pudasjärveltä 1. Väestö- ja työpaikkakehitys

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii

Lisätiedot

Lasten ja nuorten. osallisuus: Oulun malli. Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut

Lasten ja nuorten. osallisuus: Oulun malli. Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut Lasten ja nuorten osallisuus: Oulun malli Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut Mitä on osallisuus? Osallisuus viittaa kuulumisen ja mukana olemisen tunteeseen kokemukseen aidosta mahdollisuudesta

Lisätiedot

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille?

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 1 Kunnat ulkoistavat palvelujaan Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 2 Mitä palveluita uudelleen järjestettäessä on hyvä muistaa? Yksittäinen kuntatyönantaja ei vapaudu kokonaan kunnallisista eläkemaksuista,

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kunnallinen työmarkkinalaitos 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jaana Pirhonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

15.11.2011 Tulosyhteenveto kansalaisten ajatuksista SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä ihmisten

15.11.2011 Tulosyhteenveto kansalaisten ajatuksista SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä ihmisten 15.11.2011 Tulosyhteenveto kansalaisten ajatuksista SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä ihmisten hyvinvoinnin parantaminen Projektin tavoite ja tulos Projektin

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

HALLITUSOHJELMATAVOITTEET

HALLITUSOHJELMATAVOITTEET Suomen musiikkineuvoston MUSIIKKIPOLIITTISET HALLITUSOHJELMATAVOITTEET MUSIIKKI TYÖNÄ AMMATTIMUUSIKKOJEN JA MUSIIKIN TEKIJÖIDEN TOIMINTAEDELLYTYKSET JA RESURSSIT TURVATTAVA Suomalaiset muusikot ja musiikin

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Ylläpitomallien informaatio ja keskustelupäivä, perjantaina 29. toukokuuta 2009 Rovakatu 2

Ylläpitomallien informaatio ja keskustelupäivä, perjantaina 29. toukokuuta 2009 Rovakatu 2 Ylläpitomallien informaatio ja keskustelupäivä, perjantaina 29. toukokuuta 2009 Rovakatu 2 Kulttuuri instituuttia ei perustettu tilanäkökulmasta lähtien. syksyllä 2004 valtuuston päättämänä tehtävänä perustetulla

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Foorumitoiminta Pirkkalassa. Pormestari Helena Rissanen 30.9.2014

Foorumitoiminta Pirkkalassa. Pormestari Helena Rissanen 30.9.2014 Foorumitoiminta Pirkkalassa Pormestari Helena Rissanen 30.9.2014 Foorumitoiminnan taustaa Foorumitoiminnan taustalla oli Tekesin rahoittama perusturvapalveluiden kehittämishanke Terveellä järjellä parasta

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden avoimen ja matalan kynnyksen. Uudenmaan alueella

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden avoimen ja matalan kynnyksen. Uudenmaan alueella Lasten, nuorten ja lapsiperheiden avoimen ja matalan kynnyksen palveluiden kartoitus Keski-ja Länsi- Uudenmaan alueella Määrällisen kartoituksen tulokset Keski-Uudeltamaalta monipuolisemmin vastauksia

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä Valtakunnalliset ehkäisevän työn päivät, Lahti 25.9.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry. Sosiaalisen vahvistamisen

Lisätiedot

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Turun seudun palvelustrategiatyö. Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki

Turun seudun palvelustrategiatyö. Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Turun seudun palvelustrategiatyö Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Kaarinan kaupungin hyvinvointipalveluiden tuottamistavat Kaarinan kaupunki tuottaa pääosan sosiaalija

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

UNELMISTA NUUKAILEMATTA.

UNELMISTA NUUKAILEMATTA. UNELMISTA NUUKAILEMATTA. Viisaan euron kunta Kun nuukuus tarkoittaa järkeviä toimintatapoja, kestävää kehitystä ja kuntalaisten eduista huolehtimista silloin Laihialla ollaan nuukia. Laihialaiset ovat

Lisätiedot

Vanhusneuvosto Turussa

Vanhusneuvosto Turussa Vanhusneuvosto Turussa Eija Salmiosalo 16.1.2014 1.7.2013 voimaan tulleessa vanhuslaissa vanhusneuvostot tulivat lakisääteisiksi. Vanhusneuvosto on asetettava viimeistään 1.1.2014. Laki ei sinällään vaikuta

Lisätiedot

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen Alaikäiset ja biopankit -keskustelu 25.11.2014 Merike Helander Merike Helander, lakimies 25.11.2014 2 Esityksen

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari 12.-13.4.2013 Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja

Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari 12.-13.4.2013 Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari 12.-13.4.2013 Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja Hyvinvointi osana strategiaa päämäärät selville Viimeiset neljä vuotta olemme

Lisätiedot

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.3.2010

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.3.2010 Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta Johtoryhmä 8.3.2010 Väestörakenteen historia 1970 luku maatalouden alasajo Teollisuutta taajamiin Teollisuus väheni Muutto suuriin kaupunkeihin Tietoyhteiskunta Muutto

Lisätiedot

Hyödyntää Kokoomuksen kansallisesti vahvaa asemaa ajaessaan Kauniaisten itsenäisyyden säilymistä.

Hyödyntää Kokoomuksen kansallisesti vahvaa asemaa ajaessaan Kauniaisten itsenäisyyden säilymistä. Kauniaisten Kokoomuksen kuntavaalit 2012 Kauniainen säilytetään itsenäisenä kuntana Suomen valtion taloudellinen tilanne vaatii merkittäviä rakennemuutoksia niin valtion kuin kuntienkin toimintaan. Nykyinen

Lisätiedot

Helsingin väestö. Helsingin seutu 1 233 000 % Suomen väkiluvusta 23,6

Helsingin väestö. Helsingin seutu 1 233 000 % Suomen väkiluvusta 23,6 Helsingin väestö Helsingin seutu 1 233 000 % Suomen väkiluvusta 23,6 600 000 500 000 490 000 560 000 400 000 370 000 300 000 200 000 100 000 0 79 000 1900 1950 1990 2005 1 Käyttötalousosan menot toimialoittain

Lisätiedot

Yhteiset työvälineemme. opetusneuvos Elise Virnes, OKM verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry

Yhteiset työvälineemme. opetusneuvos Elise Virnes, OKM verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry Yhteiset työvälineemme opetusneuvos Elise Virnes, OKM verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry HE oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi Hallituksen esitys oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi annettiin

Lisätiedot

Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin

Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin Päivän ohjelma: 10.00 Tervetuliaiskahvit 10.30 Tilannekatsaus: Missä mennään arviointimallin uudistuksessa

Lisätiedot

Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015

Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015 Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015 Attendo Oy turvallinen työnantaja Suomen suurimpia sosiaali- ja terveydenhoitoalan työnantajia Osa Attendo-konsernia, joka on Pohjoismaiden suurin hoivapalveluiden

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1. Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Bussivuorot katoavat, jos seutulippujen käyttö loppuu. Vastuu joukkoliikenteestä. siirtyy kunnille.

Bussivuorot katoavat, jos seutulippujen käyttö loppuu. Vastuu joukkoliikenteestä. siirtyy kunnille. Bussivuorot katoavat, jos seutulippujen käyttö loppuu. Vastuu joukkoliikenteestä siirtyy kunnille.? Arvoisa kuntapäättäjä Linja-autoliikenteen tulevaisuus ratkaistaan tänä syksynä valittavien valtuustojen

Lisätiedot

KANSALAISET: EI LISÄÄ LAINAA KUNNILLE -Kuntien lainakatolle kannatusta

KANSALAISET: EI LISÄÄ LAINAA KUNNILLE -Kuntien lainakatolle kannatusta JULKAISTAVISSA 13.. KLO 01.00 JÄLKEEN KANSALAISET: EI LISÄÄ LAINAA KUNNILLE -Kuntien lainakatolle kannatusta Kunnan lainanoton lisääminen sai vähiten kannatusta keinona tasapainottaa taloutta. Tämä käy

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien

Lisätiedot

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat!

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013 Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Rautavaara-päivien monipuolinen ohjelma ja päivien näkyvyys kertovat

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta Asuminen vihreäksi Espoon Vihreät asumispolitiikasta Hyvä asuminen on taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää. Luonnon monimuotoisuus on säilytettävä, vaikka asuminen oman tilansa vaatiikin.

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022

Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022 Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022 10.4.2014 Jouni Nissinen suojelupäällikkö Suomen luonnonsuojeluliitto ry Ensitunnelmat strategiasta + kokonaisvaltaisuus

Lisätiedot

Kuka maksaa asukaspysäköinnin?

Kuka maksaa asukaspysäköinnin? kohtaan 3. Kuka maksaa asukaspysäköinnin? Käyttäjä maksaa todellisten kulujen mukaan EHDOTUS: Pysäköinnin hintaan progressio autojen määrä kotitaloudessa auton koon mukaan peivät p lisää byrokratiaa EHDOTUS:

Lisätiedot

Kouluverkkoselvitys. Tammi-maaliskuu 2016

Kouluverkkoselvitys. Tammi-maaliskuu 2016 Kouluverkkoselvitys Tammi-maaliskuu 2016 Kaupunginvaltuuston toimeksianto talousarviopäätöksen yhteydessä (7.12.2015) Sivistys- ja kulttuuripalveluita kootaan ehyiksi palvelukokonaisuuksiksi palvelukeskittymittäin.

Lisätiedot

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10. Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.2012 Yleistä kuntakokeilusta Kokeilun tavoitteena on lisätä pitkään työttömänä

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Elinkaarijohtaminen ja resurssiviisaus Osaamisen kokoaminen ja synergioiden

Lisätiedot

Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa

Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa Kataisen hallituksen ohjelma Työssäkäyntialueiden perusteella suurkunnat, jotka kykenevät

Lisätiedot

Kuntalaisvaikuttaminen ja yhteisötoiminta

Kuntalaisvaikuttaminen ja yhteisötoiminta Kuntalaisvaikuttaminen ja yhteisötoiminta Haukipudas, asukkaita n. 19000 Kiiminki, asukkaita n. 13000 Oulu, asukkaita n. 143000 Oulunsalo, asukkaita n. 9700 Yli-Ii, asukkaita n. 2200 Oulu 2012 Uusi Oulu

Lisätiedot

Kuntauudistus on lasten ja nuorten asia

Kuntauudistus on lasten ja nuorten asia Tiedätkö, mitkä palvelut ovat lasten ja nuorten arjessa tärkeitä? Tiedottaako kuntasi suunnitelmista ja palveluista lapsille ja nuorille? Suunnitellaanko kunnassasi kuntaliitosta? Oletko kysynyt lapsilta

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Laadun kehittäminen Utajärven kunnassa. Hyvinvointivastaava Laatupäällikkö Hannele Karhu 10.3.2015

Laadun kehittäminen Utajärven kunnassa. Hyvinvointivastaava Laatupäällikkö Hannele Karhu 10.3.2015 Laadun kehittäminen Utajärven kunnassa Hyvinvointivastaava Laatupäällikkö Hannele Karhu 10.3.2015 Perustietoja Utajärvestä Sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, n. 58 km Oulusta itään Pinta-ala on

Lisätiedot

Parasta kylissä. Kehitysjohtaja Markku Heinonen L A PPEE N R A N N A N K A U P U N KI 2.6.2010 1

Parasta kylissä. Kehitysjohtaja Markku Heinonen L A PPEE N R A N N A N K A U P U N KI 2.6.2010 1 Parasta kylissä Kehitysjohtaja Markku Heinonen L A PPEE N R A N N A N K A U P U N KI 2.6.2010 1 Joutseno osana Lappeenrantaa Kuntaliitos toteutunut onnistuneesti. Joutsenon kuten Ylämaankin palvelut on

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky

Lisätiedot

ENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI) KOSKIEN ESPOON SAIRAALAN AULA- JA TURVALLI- SUUSPALVELUITA

ENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI) KOSKIEN ESPOON SAIRAALAN AULA- JA TURVALLI- SUUSPALVELUITA ENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI) KOSKIEN ESPOON SAIRAALAN AULA- JA TURVALLI- SUUSPALVELUITA Palveluiden järjestäminen Nykyisen mallin mukainen toiminta (0 vaihtoehto). Muutosesitys

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas KULTTUURITOIMINTA- KOKEILUT Anita Kangas KESKI-SUOMEN KULTTUURITOIMINTAKOKEILUN TAUSTA (VUOSINA 1976-1979) ARVO SALON JOHTAMA KULTTUURITOIMINTAKOMITEA 1974:2. KULTTUURIPOLITIIKAN TAVOITTEET: TASA-ARVON

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan

Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan Kyselyn tuloksia käytetään lasten ja nuorten valtuutetun huoneentaulun koostamiseen. Kyselyn tuloksissa on yhdistetty alkuperäiset viisiluokkaiset

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Sitra auttavan vapaaehtoistyön kehittäjänä. 29.10.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Sitra auttavan vapaaehtoistyön kehittäjänä. 29.10.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Sitra auttavan vapaaehtoistyön kehittäjänä 29.10.2014 Sitra luo edellytyksiä ja tukee tekemistä Sitra on unilukkari, joka herättelee ihmisiä keskustelemaan ikääntyvän

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Sivistystoimen työryhmän ehdotukset kuntayhteistyön lisäämiseksi 5.6.2014 10.6.2014 Page 1 Sivistystoimityöryhmän esitykset 1. Varhaiskasvatus:

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä

Lisätiedot