Kunnallinen aluepolitiikka 10 teesiä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kunnallinen aluepolitiikka 10 teesiä"

Transkriptio

1 Kunnallinen aluepolitiikka 10 teesiä Vapaan Vasemmiston ohjelma Oulun seudun säilyttäminen elinkelpoisena ja viihtyisänä edellyttää aluesuunnittelun suunnanmuutosta: Oulu on muutakin kuin keskustan alue. Erityisesti on huomioitava kuntaliitosten kautta tulevien uusien alueiden kuntalaisten tarpeet. Suurkuntien muodostumisen myötä kunnallispolitiikasta on tullut myös aluepolitiikkaa. Oulun onkin otettava alueellisen veturin asema. 2. Oulun kaupungin on kehitettävä tiiviit suhteet lähistönsä itsenäisiin kuntiin. Vaikka Suur-Oulu onkin sekä pinta-alaltaan että väkimäärältään suurin, ei yhteistyöstä saatavaa molemminpuolista hyötyä tule ylenkatsoa. Ouluun liitettyjen vanhojen kuntakeskusten jatkuva itsenäinen alueellinen kehitys on turvattava siinä missä lähikuntienkin uusista pakkoliitoksista on pidättäydyttävä. 3. Uusia asuinalueita tulee rakentaa vasta sitten, kun alueella voidaan tarjota tarvittavat palvelut ja ympäristövaikutukset on otettu huomioon asianmukaisella vakavuudella. Esimerkiksi Hiukkavaaran rakentamisesta tulee pidättäytyä Metsokankaan ja Ritaharjun ollessa vielä kesken. 4. Muun muassa aiottu kunnallislaki ja siihen liittyvät mielivaltaiset kuntaliitokset osoittavat, että Oulun alueen kehittymisen terveeltä ja kuntalaisten tarpeita palvelevalta pohjalta voivat parhaiten määritellä alueen asukkaat itse eivät virkamiehet Helsingissä tai Brysselissä, tai edes Oulussa. 5. Kunnalliset palvelut tulee tuoda lähelle ihmistä. Kuntalaisten hyvä elämä on mahdollistettava asuinaluekohtaisesti. Lähipalvelut on turvattava, ja lisäksi on luotava matalan kynnyksen palveluita niitä täydentämään ja ennaltaehkäisemään ongelmia. 6. Kulttuuritarjonta ja ympäristöarvot on turvattava asuinaluekohtaisesti. Osa kulttuuritarjonnasta voidaan hoitaa niin sanottuina liikkuvina palveluina, osa (kuten olemassa oleva kirjastoverkosto) paikallisesti. Tässä prosessissa asukastupajärjestelmä, seurakunnat ja muut julkiset instanssit voivat tarjota korvaamatonta apua. 7. On luotava toimiva julkisen liikenteen verkosto, joka kattaa Oulun kaupungin ja uusien liitännäisalueiden lisäksi myös muut lähialueet. Nykyisen linja-autoliikenteen kehittämisen ohella on selvitettävä ennakkoluulottomasti mahdollisuudet alueellisen rataliikenteen kehittämiseen olemassa olevan rataverkon puitteissa. Esimerkiksi paikallisyhteydet Haukiputaan, Muhoksen ja Tyrnävän suuntaan kattavin väliasemin ovat toteutettavissa. Julkisessa liikenteessä on sentään kysymys kuntalaisten vapaasta liikkuvuudesta. 8. Yliopisto ja ammattikorkeakoulut ovat Oululle elinehto: Oulun kaupungin onkin turvattava näille opinahjoille parhaat mahdolliset toimintaedellytykset alueellaan. Paitsi Oulun alueen, tämä on myös koko Pohjoisen yhteinen etu. 9. Uudessa kunnallisessa aluepolitiikassa on otettava huomioon myös maatalouden tarpeet ja kehittämismahdollisuudet. Suur-Oulun alueen ja välittömien lähikuntien maaseutualueiden kehitys maaseutuna, ei lähiönä, on pystyttävä takaamaan. Vain varmistamalla kuntalaisten suora yhteys perustuotantoon voimme ehkäistä vieraantumista maasta ja elämää ylläpitävistä prosesseista. 10.Kuntalaisten päätäntävalta aluesuunnitellussa on pystyttävä takaamaan niin Suur-Oulun, kaupunginosien kuin uusien liitännäiskuntienkin osalta. On mahdollistettava päätöksenteon rakenteet, joiden kautta kuntalaisten ääni kuuluu ja näkyy suunnittelun jokaisessa vaiheessa. Onhan asuinseutu ennen kaikkea kotiseutu, jonka ympärille terve arki rakentuu. Se ei saa olla tarkoituksenmukaisuuskysymyksiin tuijottavien virkamiesten mielivallan armoilla.

2 Kuntalaisdemokratia 10 teesiä 1. Politiikkaa ei pidä pelkistää vaaleiksi ja äänestysprosenteiksi. Kaikki ihmisten elämä edellyttää yhteisten asioidenhoitoa. Kuntalaisten hyvän elämän turvaamiseksi on ymmärrettävä, että politiikka on liian kallisarvoinen asia jätettäväksi poliitikkojen käsiin. Päätöksenteon on toteuduttava ruohonjuuritasolla. 2. Valta ei Oulussa ole kuntalaisilla, eikä edes heidän valitsemillaan edustajilla. Asioista päättää pieni voimakastahtoisten poliitikkojen, virkamiesten ja lyhytnäköisiä voittoja tavoittelevien liikemiesten hyvä veli -verkosto. Päätösvalta on otettava takaisin kuntalaisten vakaisiin käsiin. 3. Kuntalaiset tulee ottaa mukaan asuinyhteisönsä suunnitteluun ja toteutukseen. Heille on mahdollistettava laajempi valta kaavoituksessa ja kaupunkisuunnittelussa. Elinvoimainen asuinalue kotiseutu voi syntyä vain paikallisen näkemyksen pohjalle. 4. Kunnallista päätöksentekoa on hajautettava Oulun sisäisiin suur- ja pienasuinalueisiin. Vapaa Vasemmisto esittää perustettavaksi paikallisvaltuustoja, jotka neuvoa-antavin kuntalaiskokouksin ja osallistavan budjetoinnin kautta muodostavat uuden kuntalaisdemokratian perustan. 5. Paikallisvaltuustotoiminta mahdollistetaan kuntalaisten ja kaupungin yhteistoimin ja edellyttää riittävien tilojen ja resurssien varaamista paikallisvaltuustojen tarpeisiin. Tämä toiminta voidaan osittain rakentaa asukastupien varaan, täydentäen niiden nykyistä henkilökuntaa kiertävillä demokraattisesti valituilla asianhoitajilla. 6. Asuinympäristöjen elämänlaatua vaarantavat ylemmän tason päätökset on pystyttävä kumoamaan paikallisella tasolla. Työnjako kaupunginvaltuuston ja paikallisvaltuustojen välillä on määriteltävä siten, että kaupunginvaltuusto pitää huolen kokonaisvaltaisesta näkemyksestä ja tasapainoisesta asuinaluekehityksestä paikallisvaltuustojen toimiessa omien asuinalueidensa pääasiallisina päätöksentekijöinä ja kehityksen muokkaajina. 7. Tasapainoinen asuinaluekehitys edellyttää paikallisvaltuustojen yhteistyötä kaupunginvaltuuston sekä toistensa kanssa. Tämän yhteistyön päämääränä ja edellytyksenä on yhteisymmärrys siitä, ettei Oulun pidä jakautuman vauraisiin asuinalueisiin ja ränsistyneisiin nukkumalähiöihin. Hyvän elämän kotiseutu on taattava kodin sijainnista riippumatta. 8. Kunnallisten ja asuinalueellisten kansanäänestysten järjestäminen tulee olla säännöllistä. Näitä äänestyksiä tulee edeltää avoin yhteisymmärrykseen pyrkivä kansankokouksissa käytävä kuntalaiskeskustelu. Tehtävien päätösten tulee olla uudelleenarvioitavissa. 9. Kuntalaiskeskustelun edellytyksien turvaaminen vaatii kattavaa, avointa ja maksutonta internetyhteyttä. Juuri internet on mahdollistanut vaivattoman tiedonhankinnan kuntalaisille tavalla, joka ei vielä viime vuosituhannella ollut mahdollista. Panoulu -verkko on ollut harppaus oikeaan suuntaan, mutta tulevaisuudessa se on saatava jokaisen kuntalaisen saavutettavaksi. 10.Vaikuttaminen, osallistuminen ja kaikki muu on täysin turhaa ilman todellista valtaa. Tähänastiset paikallisdemokratiakokeilut Oulussa ovat olleet merkityksettömiä, sillä kokeilut ovat olleet luonteeltaan vain neuvoa antavia. Päättäjiltä onkin puuttunut rohkeus ja halu luovuttaa valtaansa kuntalaisten käsiin. Tähän epäkohtaan Vapaa Vasemmisto haluaa puuttua välittömästi.

3 Kuntatalous 10 teesiä 1. Kuntataloutta ei voida mitata pelkästään kliinisillä käppyröillä. Terve talous rakentuu vakauden, kestävyyden ja paikallisuuden periaatteiden varaan. Kunnallinen talous on yhtä kuin kuntalaiset täten päätösvalta taloudessa on otettava turvallisiin kunnallisiin käsiin. 2. Kaupungin taloutta ei kannata perustaa epäluotettavien kansainvälisten suuryhtiöiden, kuten Nokian varaan. Vakaa tulevaisuus voidaan rakentaa vain julkisen sektorin ja elinkelpoisten mikro- ja pienyritysten varaan. Ei kaikkia munia yhteen koriin. Terve paikallistalous tarkoittaa myös energiatalouden omavaraisuuden ja alkutuotannollisen elintarvikeomavaraisuuden turvaamista. 3. Palvelujen tähänastinen, tarkoituksellinen ja jatkuva alibudjetointi on lopettava. Budjetin tulee kattaa paitsi lakisääteiset peruspalvelut myös mahdollisuuden palvelutarjonnan lisäämiseen ja laadunparantamisen. 4. Oulun tulee yhdessä muiden kuntien kanssa vaatia, että kunnallisvero muutetaan progressiiviseksi ja kuntien yhteisövero-osuutta kasvatetaan. Maan hallitusta on myös vaadittava korottamaan kuntien valtionosuutta. 5. Oulun rahasammot ja muut strategisesti tärkeät yksiköt tulee pitää tiukasti kaupungin hallinnassa ja omistuksessa. Esimerkiksi Oulun Energia, Oulun Satama, Oulun Vesi ja Oulun Tietotekniikka on säilytettävä liikelaitoksina eikä niitä tule yhtiöittää. 6. Oulun kaupungin tulee välittömästi ryhtyä peruspalvelujen ja hyvän elämän edellytysten takaamiseksi selvittämään kunnallistamisen tarpeita Oulussa. Esimerkiksi kunnallisen liikennelaitoksen ja kaupungin oman pankkilaitoksen perustaminen on tulevaisuudessa välttämätöntä. 7. Oulun kaupungin tulee myös selvittää uusien rahasampojen perustamis- ja kunnallistamismahdollisuuksia. Esimerkiksi vuokratulot kunnallistetuista kiinteistöistä vaikuttaisivat myönteisesti kaupungin talouteen. 8. Oulu ei ole historiaton teknologiakylä. Oulun kaupungin tulee hyödyntää mittavia maakunnallisia ja historiallisia erityispiirteitään eritoten matkailun kehittämiseksi. Oulun kaupungin elinkeinorakenteen tervehdyttämiseksi Oulun tulee panostaa matkailuelinkeinoon. Varsinkin perheja mikroyrittäjyyttä sekä kunnallis- ja osuuskuntapohjaista yrittäjyyttä on edesautettava. 9. Oulun kaupungin tulee hyödyntää Nokialta vapautuvaa työvoimaa ja ottaa aktiivinen rooli avoimen lähdekoodin varaan rakentuvan tietotekniikan kehittämisessä. Kaupungin on siirryttävä asteittain avoimen lähdekoodin tietojärjestelmien käyttöön. 10.Talous saadaan terveelle pohjalle pidättäytymällä Kallioparkin kaltaisista hölmöläismäisistä mammuttihankkeista. Oulun kaupungissa on viime vuosina tehty aivan liian kevytmielisesti suuria investointeja ilman tarpeellisia selvityksiä niiden todellisista kustannuksista kuntalaisille. Tämän vastuuttoman toiminnan takana ovat aikansa eläneet, mutta sitkaat näkemykset, joita pönöttynyt poliittinen eliittimme edustaa. Vapaa vasemmisto tarjoaa uudenlaisia ja vastuullisempia tapoja toimia yhteisen paikallisen taloutemme puolesta.

4 Sosiaali- ja terveystoimi 10 teesiä (ja lisälehti) 1. Oulun kaupungin on taattava kuntalaisille korkeatasoiset sosiaali- ja terveyspalvelut ilman viivytystä: oikea palvelu oikeaan aikaan. Kuntalaisen hyvä elämä tarkoittaa terveen elämän mahdollisuuksien turvaamista. 2. Sosiaali- ja terveystoimen järjestelmällinen alibudjetointi on julmaa pelailua ihmisten tarpeilla. Se on täten lopetettava välittömästi ja varattava riittävät, todellista tarvetta vastaavat määrärahat sosiaali- ja terveystoimen tulevaisuuden takaamiseksi. 3. Sosiaali- ja terveyspalveluja ei voi eikä saa enää tehostaa. Henkilöstöä tulee lisätä, jotta palvelut saadaan ihmisläheisiksi ja korkealaatuisiksi, ja jotta henkilöstön hiostus saadaan päättymään. Henkilökunnalla on oltava riittävästi aikaa perustyönsä tekemiseen. 4. Oulun tulee tuottaa kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut lakien ja asetusten mukaisina. Kaupungin on taattava kuntalaisille pääsy palvelun piiriin palvelu- ja hoitotakuun maksimiaikoja huomattavasti lyhyemmän ajan kuluessa. Jonotusaika terveysasemalle tai mielenterveys- ja päihdepalveluihin saa olla enintään kolme viikkoa ja hammashoitoon enintään kolme kuukautta. Kiireellinen hoito ja palvelu on pystyttävä tarjoamaan heti. 5. Palvelut on tuotettava pääsääntöisesti kaupungin omana työnä. Palveluja ei saa antaa varsinkaan suuryritysten hoidettaviksi. Ostopalvelujen suhteellista osuutta tulee supistaa, ja määrältään rajoitetut ostot ohjataan kolmannelle sektorille sekä yksinyrittäjille, perhe- ja mikroyrityksille. Suunnitteilla oleva asukkaan terveysasemapalvelujen yksityistäminen tulee torjua kuntalaisten etujen vastaisena. 6. Oulun kaupunginsairaalaa tulee laajentaa. Vanhuksille on rakennettava uusia palvelukoteja sekä hoivakoti. Kaupungin tulee perustaa uusia palvelukoteja ja -asuntoja vammaisille ja mielenterveyskuntoutujille jokaisella kuntalaisella on oltava oikeus hyvään elämään. 7. Kaikki nykyiset terveysasemat ja niiden palvelut on säilytettävä. Kaupunginosissa ja Suur-Ouluun yhdistyvien liitännäiskuntien keskustoissa ja kylissä tulee tarjota lähipalveluja. Tämän lisäksi on luotava matalan kynnyksen liikkuvia palveluita niitä täydentämään ja ennaltaehkäisemään syntyviä ongelmia. 8. Terveysasemien ja hammashoitoloiden aukioloaikaa tulee pidentää kello 18 saakka ja loma-aikojen keskityksiä lyhentää. Tämä on välttämätöntä työssä tai opiskelemassa käyvien kuntalaisten tarpeiden nimissä. 9. Sosiaali- ja terveystoimen tilaaja-tuottajamalli on purettava epäonnistuneena ja täysin toimialalle sopimattomana. Johtajien määrää ja byrokratiaa tulee vähentää, ja työntekijöiden ja kuntalaisten valtaa lisätä myös sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitteluasteella. 10.Vapaa Vasemmisto toimii määrätietoisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen resurssien lisäämiseksi sekä julkisten palvelujen parantamiseksi, eikä tule hyväksymään leikkauksia tai ostopalvelujen lisäämistä. Asuinalue ei muutu kotiseuduksi eikä asuinkunta kotikunnaksi ilman määrätietoista panostusta sosiaali- ja terveyspalveluihin.

5 LISÄLEHTI SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI -OHJELMAAN Vapaan vasemmiston dialogi- / kuulemistilaisuus Oulun sosiaali- ja terveyspalveluista Juha Tapio avasi dialogitilaisuuden ja kertoi Vapaan Vasemmiston keskeisimmistä sosiaali- ja terveyspalveluja koskevista tavoitteista. Illan keskustelu painottui päihdeongelmiin ja -palveluihin sekä lasten, perheiden ja nuorten asemaan Oulussa. Myös yhteiskunnan kaikista huonoimmassa asemassa olevista kannettiin huolta. Oulun kaupungin ylläpitämään Kiviharjun katkaisu-, vieroitus- ja lääkekorvaushoitoon on tällä hetkellä 6-12 kuukauden jono. Hoitoon tulisi päästä välittömästi ja palvelua tulisi laajentaa. Kaupungin ostopalveluja yksityisiltä palveluntuottajilta kritisoitiin. Eri tuottajilta saa eritasoista ja -laatuista palvelua ja hoitoa. Tämä epäkohta korjattava valvonnalla, mutta etenkin tarjoamalla julkisia palveluja ostopalvelujen sijaan. Oulun kaupunki on palvelujen järjestäjä ja ostaja, mutta se ei kanna kunnolla vastuutaan siitä, mitä se ostaa. Kunnan tulisi vaatia ostopalvelujen tuottajilta hyvää laatua sekä pysymistä sopimuksissa. Kuntien todettiin olevan huonoja kilpailuttajia ja ostajia. Huume- ja päihdetyön perustaksi katsottiin ennaltaehkäisevä työ jo lapsuudesta alkaen. Kunnan on tarjottava matalan kynnyksen hoitoonpääsy kaikenikäisille. Huolta herätti myös myötätunnon ja ajan puute: Sosiaali- ja terveystoimen työntekijöillä oltava empatiaa ja riittävästi aikaa asiakkaille. Yleisö yhtyi Vapaan Vasemmiston vaatimuksiin lisätä sosiaali- ja terveystoimen henkilöstöä sekä pienentää koulujen luokkakokoja. Kouluissa tulisi olla enemmän kuraattoreja, psykologeja, terveydenhoitajia ja koululääkäreitä. Nuorten asemaa ja toimintakykyä voidaan parantaa lisäämällä mielekkäitä työmahdollisuuksia. Kuntouttavaa työtoimintaa on lisättävä ja siitä maksettava säällinen palkka. Nuorille tulee tarjota lisää työpajapaikkoja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Dialogin osanottajat katsoivat, että syrjäytymistä tulee ehkäistä lapsesta pitäen. Lapsista ei saa säästää, sillä lasku tulee perästä. Esille tuli myös eräässä kunnassa toteutettu vanhempainkoulu. Myös oululaisille vanhemmille tulee tarjota vanhempainkoulua lasten kasvuun ja kasvatukseen liittyvissä asioissa. Keskustelijoiden mukaan kaupungin tulisi järjestää psykososiaalista tukea kaikenikäisille ilman jonottamista. Perheitä olisi tuettava enemmän huostaanottojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Keskustelun päätteeksi muistutettiin, että myös katujen ihmisistä on pidettävä huolta.

6 Opetustoimi 10 teesiä 1. Korkealaatuinen koulutus antaa parhaat takuut kuntalaisten hyvälle elämälle myös tulevaisuudessa. 2. Koulujen luokka- ja ryhmäkokoja tulee pienentää ja niille on asetettava sitovat maksimit. Mitä nuorempia koululaiset ovat, sitä pienempi tulee myös luokkakoon olla. Opettajia ja koulunkäyntiavustajia tulee olla riittävästi eikä sijaisuuksia saa jättää täyttämättä. Lapsissa on kunnan tulevaisuus. 3. Edellytykset terveeseen elämään ovat oppilaiden kuntalaisoikeus. Näin ollen koulukuraattorien ja -Oulun kaupungin on panostettava nykyistä enemmän peruskoulu- ja lukio-opetukseen sekä oppilaiden ja henkilökunnan fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Tasa-arvoinen psykologien sekä kouluterveydenhoitajien ja -lääkäreiden määrää on lisättävä lainsäädäntöä ja valtakunnallisia suosituksia vastaaviksi. Oppilashuollon ja kouluterveydenhuollon palveluita tuleekin olla riittävästi sekä peruskoulussa että lukiossa. 4. Koulujen kerhotoiminnan määrärahaa tulee korottaa. Monipuolista kerhotoimintaa on tarjottava jokaisessa peruskoulussa. Kerhotoimintaa tulee tarjota etenkin oppilaille, joilla on vähän tai ei ole lainkaan koulun ulkopuolisia harrastuksia. Näin asuinseuduista muokataan kotiseutuja. 5. Koulujen tulee olla kohtuullisen kokoisia ja alakoulun tulee sijaita mahdollisimman lähellä oppilaan kotia. Kouluverkon tulee olla riittävän tiheä, sillä kuntalaisen hyvä elämä rakentuu asuinaluelähtöisesti. Esimerkiksi Korvensuoran yläkoulun rakentaminen on aloitettava välittömästi. 6. Uusien asuinalueiden kouluja ei tule rahoittaa lakkauttamalla vanhempien alueiden kouluja. Lukioopetusta ei saa keskittää muutamaan ylisuureen yksikköön. Lukioita on oltava myös kaupungin keskustan ulkopuolella, eritoten Suur-Oulun uusien liitännäiskuntien kuntakeskuksissa sekä muissa kaupunginosissa. Tämä palvelee koko Oulun yhteistä etua. Näin ollen esimerkiksi Pateniemen lukion lakkautusta ei voida sallia. 7. Oulu-opiston toimintaedellytyksiä tulee parantaa, jotta se voisi tarjota nykyistä enemmän vapaan sivistystyön palveluja eri kaupunginosissa, Suur-Oulun liitännäiskuntien keskuksissa ja kylissä. Pitkäaikaistyöttömien ja muiden vähävaraisten tulee saada alennus kurssimaksuista. 8. Oulun kaupungin on kannettava vastuunsa nuorista kuntalaisista jokaisessa elämänvaiheessa. Kaikille peruskoulun päättäville on varattava jatkokoulutuspaikka toisen asteen oppilaitoksessa, kymppiluokalla tai esimerkiksi työpajatoiminnassa. Kaupungin tulisi kantaa vastuunsa myös Oulun yliopiston ja ammattikorkeakoulujen toimintaedellytysten turvaamisesta sen mitä yliopistolaki on rikkonut, voi kaupunki osaltaan pyrkiä korjaamaan. Elinvoimainen yliopisto- ja ammattikorkeakouluelämä edellyttää myös pienten asuntojen tarjonnan turvaamista vuokrahintojen alhaalla pitämiseksi. 9. Koulun tulee kasvattaa oppilaista yhteisvastuunsa tuntevia, tietoisia ja aktiivisia nuoria kuntalaisia kansalaisia. Sallivaiset ja avarakatseiset nuoret ja aikuiset, jotka ymmärtävät arvostaa erilaisesta kulttuuritaustasta tulevia sekä erilaisia seksuaali- ja sukupuoli-identiteettejä ovat paras takuu vakaalle ja harmoniselle tulevaisuudelle. 10.Kouluinvestointeihin tarvitaan lisäresursseja. Koulutyötä ei saa tehdä terveydelle vaarallisissa tiloissa. Suurissa kouluremonteissa ja etenkin uudisrakentamisessa tulee rakentaa hyvää ja korkealaatuista vain parasta Oulun lapsille. Kerskainvestoinneista on luovuttava. Koulurakennusten tulee olla monikäyttöisiä kotiseutuyksiköitä ja niiden käyttötarkoituksen on oltava muutettavissa koulun oppilasmäärän vähetessä, kotiseudun tarpeita palvelemaan.

7 Kulttuuri 10 teesiä ja lisälehdet 1. Suur-Oulussa on jo valmiiksi dynaaminen ja vilkas kulttuurielämä. Oululaiset kulttuuriaktiivit kuitenkin janoavat hartaasti lisää tukea toiminnalleen. Oulun kaupungin on asetettava elinvoimainen kulttuurielämä yhdeksi ykkösprioriteeteistaan. Elinvoimainen kulttuuri takaa sosiaalisen kasvun sekä korkean elämänlaadun kuntalaisille tämän turvaaminen on kaupungin velvollisuus. 2. Oulun on tavoiteltava epävirallista koko pohjoisen Euroopan kulttuuripääkaupungin asemaa. Kulttuuripääkaupunkius ei tarkoita mahtipontisia ja kalliita korkean profiilin hankkeita, vaan elävää ruohonjuuritasolta ponnistavaa laaja-alaista kulttuurielämää. Sisukkaalla ja vastuuntuntoisella työskentelyllä tämä asema saavutetaan varmuudella kohtuullisessa ajassa. 3. Halukkaita ja aktiivisia kulttuuritoimijoita on Suur-Oulussa runsaasti jo pienilläkin avustavilla panostuksilla kunnan taholta on ratkaiseva merkitys yksittäisten projektien toteutumisen kannalta. Oulun kaupungin on muun muassa järjestettävä riittävän kattavat toimitilat sekä kulttuuri- ja taide-elämän aktiivitoimijoille että tavallisille harrastajille. 4. Järkevänä ratkaisuna itsenäisen toiminnan edellytysten turvaamiseksi ovat kulttuuriosuuskunnat, kuten Kulttuuribingo ry:n ja Kulttuuriosuuskunta Puhurin ansiokkaat esimerkit ovat osoittaneet. Tässä Oulun kaupunki voi tarjota auttavaa kättään tarvittavan alkupääoman (takuut, välineistö) hankkimisessa. 5. Oulun kaupungille on perustettava kulttuurirahoitusneuvojan toimi, jonka tehtäviin kuuluu resurssien kanavoimisen neuvonta kaikille kulttuuritoimijoille. Kaupungin ei näin ollen tarvitse tarjota kaikkea rahoitusta itse, vaan auttaa toimijoita löytämään omat rahoituskanavansa. Näitä tarjoavat mm. EU, sivistysliitot, säätiöt ja rahastot sekä pienyrittäjistä edistyksellisimmät. Tämä tärkeä, lähestulkoon välttämätön palvelu voidaan turvata sangen pieninkin panostuksin kaupungin taholta ja sen vaikutus olisi mullistava. 6. Kulttuurin monipuolisuus on turvattava kulttuuria on tarjottava kaikille kuntalaisille. Erityisesti on panostettava nuorten nousevien kykyjen toimintamahdollisuuksiin. On myös muistettava, etteivät kaikki pääse palveluiden äärelle esim. vanhainkotien asukkaat ja kulttuuria onkin vietävä näille tahoille aktiivisesti. Kyseeseen tulevat niin teatteri, elokuva, musiikki, runonlausunta, performanssitaide kuin luennotkin. Nuorisotoimen kautta on kasvatettava myös nuorten kulttuuritarjontaa, joka voidaan tukea nuorisotalojen verkostoon. Tämä kaikki onnistuu jo pienin panostuksin olemassa olevien rakenteiden puitteissa. 7. Lähiöihin on luotava kulttuuripalveluja, aloittaen suurimmista lähiöistä ja tulevien liitännäisalueiden kuntakeskuksista. Toiminta voidaan tukea jo olemassa oleviin rakenteisiin, kuten asukastupahankkeisiin. Asuinalueen muuttuminen kotiseuduksi edellyttää täysipainoista arkielämää johon kuuluu eittämättä myös kulttuuri. 8. Kaupungin on rohkaistava suurempien kulttuuritoimijoiden esim. kaupunginteatterin, suurempien museoiden tulemista vastaan pienempiä toimijoita. Jo asemansa vakiinnuttaneilla kulttuuri-instituutioilla on yhteiskunnallinen vastuu kulttuurin laajemmasta kentästä. Tähän ne voivat tarttua mm. tarjoamalla toimitiloja, erityisosaamista ja tarpeistoa. Näistä ei juuri aiheudu lisäkustannuksia. Kysymys on vain jo olemassa olevien resurssien tehokkaammasta hyödyntämisestä. 9. Kaupungin on taattava vähintään tasavertaiset mainostilat ja näkyvyys ei-kaupalliselle toiminnalle ja taiteelle kuin kaupalliselle mainostukselle. Kulttuuriyhdistysten aktiivinen toiminta esimerkkeinä vaikkapa Paskakaupunni ry, Huutomerkki ry ja Ylioppilasteatteri ja suuri suosio ovat osoittaneet kuntalaisten janoavan vaihtoehtoja kaupalliselle viihteelle. 10.Kattava ja elinvoimainen kulttuurielämä on kuntalaisten hyvän elämän välttämätön osa-alue. Panostuksessa kulttuuriin kyse ei ole ensisijassa resursseista ne suuressa määrin ovat jo olemassa ja suuremmatkin alan investoinnit ovat kaupungin kokonaisbudjetin kannalta vähäpätöisiä. Kyse onkin vain ja ainoastaan poliittisesta tahdosta.

8 Vapaa Vasemmisto täydentää kulttuuriteesejään kulttuuriväen kanssa käymänsä vuoropuhelun pohjalta Kulttuuriohjelman lisälehdellä Vapaa Vasemmisto ehdottaa kulttuurirahoitusneuvojan virkaan valittavan henkilön tulevan valituksi yhteisymmärryksessä kulttuurijärjestökentän kanssa. Tämänhetkinen taidemanagerin toimi on esimerkkinä siitä miten käy kun kentän tarpeita ei huomioida vaan aloitteet ja päätökset tulevat puhtaasti ylhäältä päin palvelukseen asetettu toimija on ollut katsantokannaltaan liian yritysmaailmakeskeinen ja vain reaktiivinen siinä missä tämän olisi tullut olla aloitteellinen. Kulttuurirahoitusneuvojan toimenkuvaan tulisi myös kuulu kohtuullinen osa kulttuurijärjestöjen byrokratiasta, tuosta epäkiitollisesta toimenkuvasta joka on kohtuuton vapaaehtoistoiminnallisissa yksiköissä. Työllistämistukiratkaisua ei hyödynnetä Suur-Oulussa riittämiin. Kunnan tuleekin kiintiöittää 6-8 työllistämistuen piirissä olevaa kuntalaista kulttuurijärjestöjen tarpeisiin. Tämä edesauttaa usein ylityöllistettyjen järjestöaktiivien jaksamista. Työllistämistukiratkaisu on myös omiaan ehkäisemään nuorten väliinputoamista toisen asteen koulutuksen päättyessä silloin, kun siirtyminen työelämään tai korkeammille opintoasteille viivästyy. Siviilipalveluspaikkojen tarjoaminen Suur-Oulun kulttuurijärjestöjen tarpeisiin on järjestettävä kunnan kautta. Kustannukset ovat saatavaan hyötyyn nähden piskuiset. Mikäli työllistämistuen piirissä olevia työntekijöitä tai siviilipalveluspaikkoja ei kyetä takaamaan jokaiselle kulttuurijärjestölle, voidaan työt jakaa kulttuurijärjestöjen kesken puolipäivämittaisiksi. Kulttuurijärjestöjen tulee saada itse valita työllistämistuen piiristä tulevat palkolliset sekä siviilipalvelusmiehet. Selvennykseksi sanottakoon, ettei Vapaa Vasemmisto tarkoita kulttuurijärjestöillä tässä yhteydessä ensi sijassa jo suurempaa tukea nauttivia korkean profiilin kulttuuri-instituutioita, vaan ennen kaikkea alan resursseiltaan pienempiä toimijoita. Vapaa Vasemmisto esittää käytännöksi otettavan keskustan vapaana olevien toimitilojen varaamista kulttuurijärjestöjen tarpeisiin tyhjillään seisovat kiinteistöt eivät palvele kenenkään etuja, ja näin voitaisiin mitä parhaimmin elävöittää keskustan kulttuuritarjontaa. Eritoten nuorisolle on oltava tarjolla ei-kaupallisia toimitiloja keskustassa entistä runsaammin. Vapaa Vasemmisto on jo kulttuuriteesistössään esittänyt kaupungin velvollisuudeksi varata eikaupallisen kulttuurin ja toiminnan tarpeisiin tasaveroinen mainostila kaupalliseen toimintaan nähden. Tämä tarkoittaisi julkisten ilmoitustaulujen moninkertaistamista varsinkin keskustan alueella. Ilmoitustaulujen huoltamattomuus ei saa olla tekosyynä niiden pystyttämisen esteelle. Tarvittaessa työhön voidaan palkata työllistämistuen piirissä oleva tai siviilipalvelusmies. Myös Työttömien tuki ry ja kehitysvammaisten työtoiminta voivat tarjota pulmaan ratkaisun. Mikäli mainostilaa ei voida lisätä, voidaan jo olemassa olevaa kaupallisen mainonnan piirissä olevaa tilaa kaavoittaa ei-kaupallisen toiminnan mainonnan käyttöön.

9 Ympäristö 10 teesiä 1. Suur-Oulu on alueellinen keskus, jossa tehdyt ympäristöpäätökset viitoittavat suuntaa myös ympäröiville alueille. Oulun tulee olla pohjoisen ekoveturi, joka toimii hyvän esimerkin antajana muillekin kunnille. Oulun kaupungin suhtautuminen ympäristöasioiden kehittämiseen on tällä hetkellä leväperäistä ja vastentahtoista. Vapaan vasemmiston tavoitteena onkin Oulu, jossa terve ja hyvinvoiva luonto koetaan välttämättömiksi kotiseudun tulevaisuuden kannalta. 2. Yhteen liitetty Suur-Oulu tulee olemaan kokonsa ja väestönsä puolesta monikasvoinen ja valtava alue. Tässä kehityksessä tulee paikallinen ääni huomioida myös ympäristökysymyksissä. Kaavoituspäätöksiä tehtäessä paikallista ääntä on kuultava. Vapaa vasemmisto katsoo asuinalueiden asukkaille epämieluisista kaavoituspäätöksistä pidättäytymisen olevan välttämätöntä kuntalaisten kotiseutujen ja hyvän elämän turvaamiseksi. 3. Vihervyöhykkeet tulee turvata kaavoituksessa ja näitä tulee löytyä myös keskustasta. Erityisesti Hietasaaren alue on kaupunkilaisille arvokasta ilmaisten ja ainutlaatuisten ulkoilumahdollisuuksiensa vuoksi. Hietasaaren kaltaisten alueiden suosio ulkoilijoiden keskuudessa on jo itsessään vahva osoitus tämänkaltaisten alueiden tarpeellisuudesta. Vapaa vasemmisto ei aseta yritysten etuja kaupunkilaisten edun tai muun eläimistön ja kasviston edun yläpuolelle ympäristö- ja kaavoitusasioissakaan. Vihervyöhykkeet eivät ole tuottamatonta tilaa, vaan korvaamattomia kuntalaisten viihtyvyyden kannalta. 4. Suur-Oulun joukkoliikenteen kehittäminen parempaan suuntaan on myös ympäristökysymys. Kaupunkisuunnittelussa joukkoliikenteen sujuvuus on luonnollisesti asetettava ensiarvoiseksi laadun takaamiseksi. Parkkihallien lisääminen keskustan tienoilla ei ole kauaskatseinen ja järkevä toimintatapa keskustan joukkoliikenteen parantaminen on. Toimiva joukkoliikenne pitää nähdä peruspalveluna, jolla ei ole tarkoitus tehdä voittoa, vaan tarjota mahdollisimman kattavaa ja sujuvaa palvelua kuntalaisille. Tehokkain keino yksityisautoilun vähentämiseksi ja ilmanlaadun parantamiseksi erityisesti keskustan tienoilla on ympärivuorokautinen bussiliikenne, joka kykenee kilpailemaan muiden liikennemuotojen kanssa hinnallaan ja sujuvuudellaan. Oulu tunnetaan jo pyöräilykaupunkina, seuraava askel on joukkoliikennejärjestelyiden parantaminen vastaamaan nykymaailman standardeja. 5. Kuntaliitosten kautta tulleiden uusien alueiden bussiyhteyksiä on parannettava. Tällä hetkellä bussilla kulkeminen on monelta alueelta vaikeaa tai jopa mahdotonta. Myös kaupungin reunaalueiden asukkailla tulee olla oikeus ekologiseen liikkumiseen. Vain näin takaamme terveen ja puhtaan kotiseudun tasapainoisen alueellisen kehityksen koko Suur-Oulun alueella. 6. Vapaa vasemmisto vaatii erityisesti julkisen sektorin kehittämistä ympäristöystävällisempään ja kestävämpään suuntaan. Esimerkiksi kouluruokaloissa voitaisiin hyödyntää enemmän paikallisia raaka-aineita sekä luomua. Myös erityisiä teemaviikkoja paikallisesta ruuantuotannosta voitaisiin kouluissa järjestää. Kaupunki voisi omalta taholtaan sitoutua hankkimaan ekosähköä, sekä kannustaa yhteistyökumppaneitaan vastaavanlaisiin parannuksiin. Julkisen sektorin pitää nousta hännänpitäjän asemasta kestävän kehityksen edelläkävijäksi. 7. Oulun jätteenpolttolaitoksen jätteenlajittelua on kehitettävä polttofraktio on kerättävä erikseen. Tämä ei vaatisi suuria lisäinvestointeja, vaikka se osoittaisikin kenties osan tehdyistä investoinneista tarpeettomiksi. Tämä vähentäisi ongelmajätteen määrää ja parantaisi käytettävyyttä. Tämä on tärkeä askel kohti puhdasta kotiseutua.

10 8. Oulunsalon liittyessä Suur-Ouluun kysymys Hailuodon ja mantereen välisestä pengertiestä nousee myös Oulun uutta suurkuntaa koskevaksi. Pengertien ekologiset seuraamukset Hailuodon ainutlaatuiselle luonnolle ovat selvittämättä: teetetyt selvitykset ovat koskeneet vain vesistövaikutuksia, eivät itse Hailuotoa. Pengertiestä tehdyt kuluarviot ovat olleet selkeästi alimitoitettuja. Lauttaliikenne Hailuotoon on nähtävä riittävänä ratkaisuna edullisuutensa, varmuutensa, sekä ekologisuutensa vuoksi. Pengertietä ei tule vallitsevassa tilanteessa missään nimessä rakentaa. 9. Vapaa vasemmisto vaatii Oulun kaupunkia edistämään omalta osaltaan Sanginjoen alueen julistamista kansallispuistoksi. Alueen suojelu pelkällä kaavoituksella on liian epävarma ja väliaikainen ratkaisu. Sanginjoen luonnonvaraisen alueen asema upeana ulkoilualueena kaupungin läheisyydessä tulee olla turvattu paitsi nykyisille oululaisille, myös heidän lapsilleen. Kansallispuistoista kaupunkien läheisyydessä on muualta Suomesta ainoastaan positiivisia kokemuksia niin talouden kuin viihtyvyydenkin edistäjinä. Sanginjoen rikas luonto on kasvavalle Suur-Oululle ehdoton matkailuvaltti, jota ei saa päästää lipumaan käsistä. Luontoarvojen kunnioittaminen on ehdoton osa nykyaikaista kaupunkia. Oulu ei ole kovin älykäs, mikäli se päästää tällaisen valttikortin lipumaan käsistään. 10.Ekologisuuden tärkeyteen kaupunkisuunnittelussa ja -päätöksenteossa on herätty ympäri maailmaa. Menetettyä luontoa on vaikeaa tai jopa mahdotonta palauttaa. Oulun kaupungin tulee kaikissa toimissaan rohkaista alueensa asukkaita ja yrityksiä kohti kestävämpää elämäntapaa. Erityistä kiinnostusta on osoitettava lajistoltaan arvokkaiden alueiden suojeluun. Luonnon läheisyys ja puhtaus on yksi pohjoisesta heräävistä mielikuvista. Suur-Oulun on aika tehdä osansa, jotta tästä mielikuvasta tulee myös vallitseva asioiden tila. Vain näin voidaan turvata kuntalaistenkin hyvä elämä ja luoda kotiseutua kohtaan ansaittua rakkautta.

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

SOSIALIDEMOKRAATIT TEKEVÄT TYÖTÄ HARJAVALLAN HYVÄKSI

SOSIALIDEMOKRAATIT TEKEVÄT TYÖTÄ HARJAVALLAN HYVÄKSI SOSIALIDEMOKRAATIT TEKEVÄT TYÖTÄ HARJAVALLAN HYVÄKSI Tavoitteenamme on laadukkaat ja monipuoliset kunnalliset lähipalvelut, jotka ovat jokaisen kuntalaisen saavutettavissa. Lähtökohtana on asukkaiden hyvä

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Marko Ekqvist Perussuomalaiset

Marko Ekqvist Perussuomalaiset 1 / 14 27.9.2012 9:45 Yle logo Hae Uutiset Areena TV Radio Svenska Yle Helsinki Vastausten esikatselu Marko Ekqvist Perussuomalaiset Tietoja minusta Nimi: Puolue: Ikä: Ammatti: Kaupunginosa/kylä: Marko

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa ver Ohjelma kuntavaaleihin Pidetään kaikki mukana Jokaista ihmistä pitää arvostaa SDP:n tavoite on inhimillinen Suomi. SDP haluaa, että Suomessa kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia. Jokaista ihmistä pitää

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään

Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään 2016 Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään atuinen Lappajä Visio: Lappajärvi on asukkaistaan välittävä turvallinen ja viihtyisä asuinkunta. Arvot: Lappajärvi on yhteistyöhön valmis itsenäinen

Lisätiedot

Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu?

Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu? Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu? Marjo Riitta Tervonen, erityisasiantuntija, SOSTE Anne Mustakangas-Mäkelä, Hyvinvointi- ja yhteisötyön johtaja, Vuolle Setlementti Sosiaali-

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Vihreä lista. Edusta jistovaalit 2017 VAALIOHJELMA

Vihreä lista. Edusta jistovaalit 2017 VAALIOHJELMA Vihreä lista Edusta jistovaalit 2017 VAALIOHJELMA Ylioppilaskunta edustaa yliopiston opiskelijoita ja on siten merkittävä yhteiskunnallinen ja poliittinen vaikuttaja niin yliopistolla ja opiskelukaupungissa

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Elämää elinvoimaisella alueella

Elämää elinvoimaisella alueella Pitäjäntupa Vahva henki ja elävä yhteisö Paikallinen vetovoima Paikallinen työntövoima Elämänuskon infravaunut Perustana peruskunta Elämää elinvoimaisella alueella 5.6.2014 Page 1 ELINVOIMAISET PAIKALLISYHTEISÖT

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto. Leena Nousiainen / Rondo Training Oy Pori

Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto. Leena Nousiainen / Rondo Training Oy Pori Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto Leena Nousiainen / Rondo Training Oy 11.1.2013 Pori Keskeisiä linjauksia Uuteen lakiin ehdotetaan koottavaksi lainsäädännössä nyt hajallaan olevat oppilas-

Lisätiedot

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö

Lisätiedot

Oulu kyselyn tulokset

Oulu kyselyn tulokset Oulu 2026 -kyselyn tulokset Oulu 2026 -kysely 18.9. 1.10.2017 Kyselyyn vastasi hiukan yli 2000 oululaista. Kyselyyn vastattiin kampanjasivulla osoitteessa oujees.oulu.com. Kiitos kaikille vastaajille!

Lisätiedot

15.11.2011 Tulosyhteenveto kansalaisten ajatuksista SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä ihmisten

15.11.2011 Tulosyhteenveto kansalaisten ajatuksista SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä ihmisten 15.11.2011 Tulosyhteenveto kansalaisten ajatuksista SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä ihmisten hyvinvoinnin parantaminen Projektin tavoite ja tulos Projektin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 Tuorsniemen koulun tehtävänä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua yksilölliset erot huomioon ottaen ja opettaa niitä perustietoja ja taitoja, joita oppilas

Lisätiedot

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Pasi Laukka 27.3.2014 Palvelut on järjestettävä Kaupunkistrategian kuntalaisten hyvinvointiin liittyvät strategiset linjaukset

Lisätiedot

Kunta 2.0 -kunnan rooli vaatii päivityksen Kunnat edistävät työpaikkojen syntyä ja yrittäjyyttä Koulutus ja vapaa-aika -alusta ihmisen kasvulle

Kunta 2.0 -kunnan rooli vaatii päivityksen Kunnat edistävät työpaikkojen syntyä ja yrittäjyyttä Koulutus ja vapaa-aika -alusta ihmisen kasvulle Kunta 2.0 -kunnan rooli vaatii päivityksen Kunnat edistävät työpaikkojen syntyä ja yrittäjyyttä Koulutus ja vapaa-aika -alusta ihmisen kasvulle Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen etusijalle Harrastus

Lisätiedot

Lapin Perussuomalaisten Kuntavaaliohjelma 2017

Lapin Perussuomalaisten Kuntavaaliohjelma 2017 Lapin Perussuomalaisten Kuntavaaliohjelma 2017 Yritystoiminta elinvoiman perusta Kaavoitus kuntoon: Ei standardi kaavoja -> Maaseudulla riittävän suuret tontit. Kaupungeissa/taajamissa helposti tavoiteltavia

Lisätiedot

Paimion Sosialidemokraatit kuntavaaliohjelma 2017 SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE

Paimion Sosialidemokraatit kuntavaaliohjelma 2017 SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE Paimion Sosialidemokraatit kuntavaaliohjelma 2017 Inhimillisyyttä ja turvaa Palveluja järjestettäessä tulee ottaa huomioon yksin asuvien, eläkeläisten, perheiden ja erityistä tukea tarvitsevien tilanne.

Lisätiedot

Strategia Koululautakunta

Strategia Koululautakunta Strategia 2016 2020 Koululautakunta Strategiset pääteemat Kasvava, viihtyisä ja vetovoimainen elinympäristö -Houkuttelevat asumisen edellytykset -Monipuoliset, helposti saatavilla olevat ja laadukkaat

Lisätiedot

BOTTALLA 3.2.2009 OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ. Kari Hernetkoski

BOTTALLA 3.2.2009 OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ. Kari Hernetkoski BOTTALLA 3.2.2009 OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ Kari Hernetkoski Oppilashuolto on lakisääteistä Jokaisella oppilaalla on oikeus oppilashuoltoon. Oppilashuolto on osa koulun toimintaa.

Lisätiedot

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS

Lisätiedot

Kuntarakenneselvitys. Kuntalaiskysely 2015 yhteenveto. Kysely toteutettiin 20.3.2015-8.4.2015 ja siihen vastasi yhteensä 1325 henkilöä

Kuntarakenneselvitys. Kuntalaiskysely 2015 yhteenveto. Kysely toteutettiin 20.3.2015-8.4.2015 ja siihen vastasi yhteensä 1325 henkilöä Kuntarakenneselvitys Kuntalaiskysely 2015 yhteenveto Kysely toteutettiin 20.3.2015-8.4.2015 ja siihen vastasi yhteensä 1325 henkilöä Hausjärvi 203 Loppi 757 Riihimäki 365 1. Hausjärven, Lopen ja Riihimäen

Lisätiedot

Strateginen toimenpideohjelma

Strateginen toimenpideohjelma Strateginen toimenpideohjelma 2014-2018 Hämeenlinnan Kaupunkikeskustayhdistys ry Yhdistyksen tarkoituksena on vahvistaa Hämeenlinnan kaupunkikeskustan kaupallista vetovoimaa, lisätä elämää ja asiakaskäyntejä

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014 Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Miten ihmisen ääni mukana Pohjois-Karjalassa? Hyvinvointikertomus ihmisen ääntä kokoamassa Vesa

Lisätiedot

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuurituottajana kunnassa Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuuri käsitteenä, ymmärretäänkö se? Kulttuuri yhdistetään vielä usein niin

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Lapin nuorten mahdollisuudet kuntapäättäjien näkökulmasta. Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Rovaniemi

Lapin nuorten mahdollisuudet kuntapäättäjien näkökulmasta. Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Rovaniemi Lapin nuorten mahdollisuudet kuntapäättäjien näkökulmasta Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Rovaniemi 18.9.2012 Nuorisopolitiikan kehittäminen Iso yhteinen ponnistus Kuntien rooli paikallisyhteisön

Lisätiedot

Varhaiskasvatus lapsen oikeuksien näkökulmasta

Varhaiskasvatus lapsen oikeuksien näkökulmasta Esa Iivonen, johtava asiantuntija, MLL Kommenttipuheenvuoro - Varhaiskasvatuksen tulevaisuus -seminaari 27.9.2017 Varhaiskasvatus lapsen oikeuksien näkökulmasta Lapsen oikeuksien sopimus lasten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Palveluverkkotyöryhmän keskeiset ehdotukset ja niiden vaikutukset

Palveluverkkotyöryhmän keskeiset ehdotukset ja niiden vaikutukset Palveluverkkotyöryhmän keskeiset ehdotukset ja niiden vaikutukset Kaupunginhallitus 7.5.2015 1 Miksi selvitystyöhön ryhdyttiin? Kaupungin talous ei kestä nykyisellä mallilla jatkamista enää pitkään Kuntaliitosten

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Muonion kunta Sivistystoimi AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

Muonion kunta Sivistystoimi AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta Sivistystoimi AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 30.11.2016 2 Sisällys 1. Toiminta-ajatus ja toiminnan tavoitteet 3 2. Aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnittelu

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Lasten ja nuorten. osallisuus: Oulun malli. Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut

Lasten ja nuorten. osallisuus: Oulun malli. Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut Lasten ja nuorten osallisuus: Oulun malli Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut Mitä on osallisuus? Osallisuus viittaa kuulumisen ja mukana olemisen tunteeseen kokemukseen aidosta mahdollisuudesta

Lisätiedot

Vihdin kunnanvaltuusto 2.10.2014 Sevón

Vihdin kunnanvaltuusto 2.10.2014 Sevón Vihdin kunnanvaltuusto 2.10.2014 Sevón Metropolikaupunki uusi kunta Metropolikaupungin hahmottelussa on ideoita, joita voi hyödyntää myös muissa kuntaliitoksissa ja nykyisissä kunnissa Uuden kunnan jakamisesta

Lisätiedot

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Pohjois- Pohjanmaa Väkiluku 404 000 1. Alavieska 2. Haapajärven kaupunki

Lisätiedot

FSD2468 Kunnallisalan ilmapuntari 2008: valtuutetut

FSD2468 Kunnallisalan ilmapuntari 2008: valtuutetut KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2468 Kunnallisalan ilmapuntari 2008: valtuutetut Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa

Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa KOKKOLA KARLEBY Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa Sisällys 1 Liikuntapoliittisen ohjelman tarkoitus...2 2 Liikuntapoliittisen

Lisätiedot

Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä

Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Oulu 6.10.2011 Erja Lindberg erityisasiantuntija TYP-toimintamalli Työ- ja elinkeinotoimistojen,

Lisätiedot

Lainsäädäntö kaltoinkohteluun puuttumisessa ja ennaltaehkäisyssä Kätketyt äänet Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira

Lainsäädäntö kaltoinkohteluun puuttumisessa ja ennaltaehkäisyssä Kätketyt äänet Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira Lainsäädäntö kaltoinkohteluun puuttumisessa ja ennaltaehkäisyssä Kätketyt äänet 15.6.2015 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira 22.6.2015 Tähän esityksen nimi/tekijä 1 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta

Lisätiedot

Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan. Mirva Naatula

Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan. Mirva Naatula Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan Mirva Naatula EU biotalousstrategia Euroopan biotalousstrategia 2012, Innovating for Sustainable Growth: A Bioeconomy for Europe Päätavoitteet:

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kunnallinen työmarkkinalaitos 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jaana Pirhonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN 2 Inergia on monipuolinen energia-alan ammattilainen läheinen, inhimillinen ja lappilaisten tarpeita aidosti ymmärtävä Alkusanat Inergian toiminta-ajatus on selkeä: Inergia-konserni

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta KUNTALAISTUTKIMUS 2015 Suomen Kuntaliitto Marianne Pekola-Sjöblom Yleisiä näkemyksiä, päätöksentekoa ja osallistumista koskevat kysymykset 2015 Kyselylomakkeen kysymykset: 13-17, 24-, -,, 37 Näpäytä solua

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Lapin sote johdon seminaari

Lapin sote johdon seminaari Lapin sote johdon seminaari 25.11.2016 Veli-Matti Ahtiainen Järjestökoordinaattori Punainen Risti Lapin piiri Muutos on aina myös mahdollisuus. Niin myös järjestöille. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille?

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 1 Kunnat ulkoistavat palvelujaan Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 2 Mitä palveluita uudelleen järjestettäessä on hyvä muistaa? Yksittäinen kuntatyönantaja ei vapaudu kokonaan kunnallisista eläkemaksuista,

Lisätiedot

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 Sivu 1 / 5 Janakkalan Keskustan, Kokoomuksen, Kristillisdemokraattien ja Vihreiden yhteinen TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 1. JANAKKALA on elinvoimainen, elämänmyönteinen, kasvava, yhtenäinen,

Lisätiedot

Talousarviokysely. Lokakuu 2016

Talousarviokysely. Lokakuu 2016 Talousarviokysely Lokakuu 2016 1. Miten kunnan tulisi tasapainottaa talouttaan? (N=48) 0 5 10 15 20 25 veroja korottamalla palveluita karsimalla maksuja ja hintoja korottamalla 2. Mitkä ovat tärkeimmät

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Kemin kaupunkistrategian 2030 valmistelu Kuntalaisten osallistaminen Yhteenveto kyselyjen tuloksista

Kemin kaupunkistrategian 2030 valmistelu Kuntalaisten osallistaminen Yhteenveto kyselyjen tuloksista Kemin kaupunkistrategian 2030 valmistelu Kuntalaisten osallistaminen Yhteenveto kyselyjen tuloksista 24.10.2017 Kuntalaisten osallistaminen KYSELYT INNODUEL-SOVELLUKSELLA: Lukiolaiset: Millaisessa Kemissä

Lisätiedot

Alueiden kilpailukyky 2011

Alueiden kilpailukyky 2011 Valtakunnalliset sekä taustamuuttujakohtaiset tulokset 1 Kuinka paljon seuraavat tekijät vaikuttivat/vaikuttavat yrityksenne sijaintiin ja toimintaedellytyksiin alueella? Kaikki vastaajat, n=1280 Yritykselle

Lisätiedot

Väestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet

Väestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet Väestön ikääntyminen, palvelut ja tarvittavat investoinnit Kansalainen, kuntalainen, asiakas Vanhusten määrä lisääntyy räjähdysmäisesti, eräissä kunnissa yli 64 vuotiaiden määrä kasvaa vuoden 2015 loppuun

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Emilia Haapanen Jyväskylän nuorisovaltuuston puheenjohtaja

Emilia Haapanen Jyväskylän nuorisovaltuuston puheenjohtaja Emilia Haapanen Jyväskylän nuorisovaltuuston puheenjohtaja 8 Nuorten osallistuminen ja kuuleminen Nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa

Lisätiedot

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 02112017 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Luovuudella kuntalaisten hyvinvointia laadukkaasti ja tuloksellisesti Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja. Lähipalvelufoorumi 25.3.

Luovuudella kuntalaisten hyvinvointia laadukkaasti ja tuloksellisesti Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja. Lähipalvelufoorumi 25.3. Luovuudella kuntalaisten hyvinvointia laadukkaasti ja tuloksellisesti Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Lähipalvelufoorumi 25.3.2015 Toimintatapojen uudistamisen haasteita Liikkuma-ala innovatiivisten

Lisätiedot

Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan

Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan Kyselyn tuloksia käytetään lasten ja nuorten valtuutetun huoneentaulun koostamiseen. Kyselyn tuloksissa on yhdistetty alkuperäiset viisiluokkaiset

Lisätiedot

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.3.2010

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.3.2010 Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta Johtoryhmä 8.3.2010 Väestörakenteen historia 1970 luku maatalouden alasajo Teollisuutta taajamiin Teollisuus väheni Muutto suuriin kaupunkeihin Tietoyhteiskunta Muutto

Lisätiedot

ETENE ja sote. Ritva Halila Ylilääkäri, pääsihteeri. Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

ETENE ja sote. Ritva Halila Ylilääkäri, pääsihteeri. Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE ETENE ja sote Ritva Halila Ylilääkäri, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia sidonnaisuuksia STM, HY SLL/Duodecim EGE, EN 2 Ritva Halila ETENE

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Itä-Lapin Ammattiopisto Nuorten Aikalisä

Itä-Lapin Ammattiopisto Nuorten Aikalisä Itä-Lapin Ammattiopisto Nuorten Aikalisä 30.3.2009 Itä-Lapin Ammattioppilaitos 30.3.2009 Sirkku Valve, Mt ja Päihdehanke ja Erkki Vartiainen, LaPsyKe-hanke Kuva: Sirkku Valve Sirkku Valve ja Erkki Vartiainen

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022

Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022 Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022 10.4.2014 Jouni Nissinen suojelupäällikkö Suomen luonnonsuojeluliitto ry Ensitunnelmat strategiasta + kokonaisvaltaisuus

Lisätiedot

Taivassalo 2020 Paremppa arkki!

Taivassalo 2020 Paremppa arkki! Taivassalo 2020 Paremppa arkki! Taivassalon kunnan arvot, visio ja strategia Taivassalon kunta Kv strategiaseminaarit 6.5.2013, 24.9.2013 Kh 4.11.2013 Kv 11.11.2013 - Mut sellaista piti varsinaisesti sanoa,

Lisätiedot

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu Sote-yrittäjyyden asialla Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu 26.1.2017 Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa Yritysrakenne Suomessa 2014 0,2% Keskisuuret yritykset 0,2% Suuryritykset (250

Lisätiedot

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10. Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.2012 Yleistä kuntakokeilusta Kokeilun tavoitteena on lisätä pitkään työttömänä

Lisätiedot

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat!

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013 Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Rautavaara-päivien monipuolinen ohjelma ja päivien näkyvyys kertovat

Lisätiedot

Opetus ja kulttuuri tulevaisuuden kunnassa. Keskustelutilaisuus Rovaniemi

Opetus ja kulttuuri tulevaisuuden kunnassa. Keskustelutilaisuus Rovaniemi Opetus ja kulttuuri tulevaisuuden kunnassa Keskustelutilaisuus Rovaniemi 14.2.2017 Teemaryhmät Mikä on opetuksen, kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön tulevaisuuden kunnassa? Millaisia ovat haasteet? Mitä

Lisätiedot

Foorumitoiminta Pirkkalassa. Pormestari Helena Rissanen 30.9.2014

Foorumitoiminta Pirkkalassa. Pormestari Helena Rissanen 30.9.2014 Foorumitoiminta Pirkkalassa Pormestari Helena Rissanen 30.9.2014 Foorumitoiminnan taustaa Foorumitoiminnan taustalla oli Tekesin rahoittama perusturvapalveluiden kehittämishanke Terveellä järjellä parasta

Lisätiedot

Ylläpitomallien informaatio ja keskustelupäivä, perjantaina 29. toukokuuta 2009 Rovakatu 2

Ylläpitomallien informaatio ja keskustelupäivä, perjantaina 29. toukokuuta 2009 Rovakatu 2 Ylläpitomallien informaatio ja keskustelupäivä, perjantaina 29. toukokuuta 2009 Rovakatu 2 Kulttuuri instituuttia ei perustettu tilanäkökulmasta lähtien. syksyllä 2004 valtuuston päättämänä tehtävänä perustetulla

Lisätiedot