TIIVISTELMÄ. Avainsanat: elintarvikeala, kotityöpalveluala, yrittäjyys, Oulun Eteläinen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TIIVISTELMÄ. Avainsanat: elintarvikeala, kotityöpalveluala, yrittäjyys, Oulun Eteläinen"

Transkriptio

1

2 2 Country Hospitality -hanke TIIVISTELMÄ Yrittäjyyden kehittäminen on yksi Pohjois-Pohjanmaan maakunnallisista painopisteistä. Erityisesti elinkeinoaloille, jotka ovat alueella tyypillisiä ja työllistäviä, kuten elintarvikeala, tai muutoksessa oleville aloille kuten kotityöpalveluala, halutaan kohdistaa erityisiä kehittämistoimenpiteitä. Toimenpiteiden suunnittelua varten on tiedettävä, mikä on kohdealan nykytila, osaamistaso ja keskeisimmät kehittämistarpeet. Paikallisen, pienimuotoisen elintarvikeketjun edistäminen on noussut valtakunnalliseksi kehittämiskohteeksi. Lähiruoka on ollut nosteessa sekä kuluttajien mielikuvissa että poliittisten päättäjien toiminnassa. Valtakunnallisen lähiruokaohjelman tavoitteena on kehittyneempi paikallinen elintarviketuotanto vuoteen 2020 mennessä. Muutoksen keskellä oleva kotityöpalveluala kasvaa väestön ikääntyessä ja kotona asumisen lisääntyessä laitoshoidon sijaan. Alalla toimii paljon mikroyrityksiä ja alan työllisten lukumäärä on kasvava. Palveluseteli on yksi kuntien käytettävissä olevista palveluiden järjestämistavoista, jonka tarkoituksena on lisätä asiakkaan valinnan mahdollisuuksia. Yksityisiä kotityöpalveluita voidaan joissakin tilanteissa ostaa arvonverottomasti tai niistä saa kotitalousvähennystä. Country Hospitality-hankkeen tavoitteena on laatia esiselvitysraportti näiden alojen osaamisja kehittämistarpeista Oulun Eteläisen alueella. Tässä raportissa on esitelty haastattelu- ja muun aineiston perusteella laadittu alojen kehittämissuunnitelma sekä kuvaukset alojen nykytilasta, tulevaisuuden näkymistä ja osaamistarpeista. Hankkeen kohderyhmänä kuuluvat Haapavesi- Siikalatvan, Nivala-Haapajärven ja Ylivieskan seutukuntien alueen kotityöpalvelu- ja elintarvikealojen yritykset, ammattioppilaitokset, ammattikorkeakoulut ja yliopistot. Hankkeen hallinnoija on Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä ja sen toteuttaja Haapaveden ammattiopisto. Hanke on saanut rahoitusta Manner-Suomen ESR-rahastosta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta. Kokonaisbudjetti oli Raporttia varten haastateltiin 13 elintarvikeyrityksen ja seitsemän kotityöpalveluyrityksen edustajia. Lisäksi raporttiin on sisällytetty Haapaveden ammattiopistossa tehty tuotteistamiskysely elintarvikeyrityksille. Haapaveden ja Ylivieskan ammattiopistojen kotityö- ja puhdistusalan opettajia haastateltiin erikseen, samoin eri sosiaali- ja terveydenhuoltopiirien ja kuntien kotipalvelun asiantuntijoita. Myös alueella toteutettujen lähiruokahankkeiden toimenpidesuositukset on huomioitu. Elintarvikealan kehittämistarpeiksi tunnistetaan ammattitaitoa täydentävä koulutus, paikallisten elintarvikkeiden osuus julkisissa hankinnoissa, elintarvikkeiden laadun, pakkausten ja jalostusasteen kehittäminen, ruokalogistiikan ja ruokaketjun verkostoituminen sekä paikallisen ruokakulttuurin arvostuksen nostaminen. Toimenpiteiksi esitetään muun muassa elintarvikealan tutkintoon johtavan ja lyhytkestoisen koulutuksen tarjoamista alueella, paikallisuuden huomioimista elintarvikestrategioissa ja julkisissa hankinnoissa, yritysten yhteistyötä markkinoinnissa ja ruokakuljetuksissa sekä maakunnallisen lähiruokafoorumin perustamista. Kotityöpalvelualan kehittämistarpeet ovat samankaltaisia kuin elintarvikealalla. Kehittämistarpeina ovat alalla työskentelevien ammattitaitoa täydentävä ja yrittäjyyttä tukeva koulutus, yrittäjien verkostoituminen, yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyö, palveluiden tuotteistaminen ja markkinoinnin kohdistaminen asiakkaille, kotityöpalveluiden yksityistämiseen liittyvä tiedotus sekä alan imagon kohottaminen. Tarvittavia toimenpiteitä ovat yritysyhteistyön tiivistäminen, yksityisen ja julkisen sektorin välisen vuoropuhelun lisääminen, palveluiden tuotteistamiseen ja sähköiseen markkinointiin liittyvä neuvonta, kotityöpalveluihin liittyvä tiedotus asiakkaille sekä alan positiivisen näkyvyyden lisääminen. Avainsanat: elintarvikeala, kotityöpalveluala, yrittäjyys, Oulun Eteläinen

3 Country Hospitality -hanke 3 ALKUSANAT Tämä julkaisu on Elintarvike- ja kotityöpalvelualojen esiselvityshanke Country Hospitalityssa tehty esiselvitysraportti. Hanke on toteutettu Pohjois-Pohjanmaan eteläosissa sijaitsevan Oulun Eteläisen alueella eli Ylivieskan, Nivala-Haapajärven ja Haapaveden-Siikalatvan seutukunnissa vuoden 2014 aikana. Hankkeen tavoitteena on selvittää alueen elintarvike- ja kotityöpalvelualojen osaamistaso, kehittämis- ja koulutustarpeet sekä antaa toimenpide-ehdotuksia alojen kehittämiseksi. Esiselvityksen kohteena olevat alat ovat molemmat muutoksen keskellä ja tärkeitä Oulun Eteläisen alueen elinkeinoelämän kehittymiselle. Esiselvitystä varten on pyritty keräämään monipuolinen ja eri toimijoiden näkökulmia esiintuova tausta-aineisto. Esiselvityksen aineisto koostuu yritys- ja asiantuntijahaastatteluista sekä alueella viime aikoina toteutettujen lähiruokahankkeiden loppuraporteista. Raportti ei siis sisällä kaikkien alueella toimivien yritysten, hankkeiden tai asiantuntijoiden yksittäisiä näkemyksiä, mutta aineiston toivotaan olevan tarpeeksi kattava ja rahoittajan asettaman hankesuunnitelman laajuinen osoittamaan selvityksen kohteena olevien alojen nykytilaa ja tärkeimpiä kehittämiskohteita Oulun Eteläisen alueella. Toivottavasti lukijat löytävät raportista ideoita ja vahvistusta omille näkemyksilleen, kun elintarvike- ja kotityöpalvelualojen kehittämistoimenpiteitä valmistellaan. Esiselvitysraportin tehtävänä on parhaimmillaan toimia innoittajana jatkotoimenpiteille sekä yhtenä perusteena kehittämistoimenpiteiden resursseja jaettaessa. Raportissa esitetyt toimenpiteet ovat ehdotuksia, joiden toteuttamistahoa ei voida eikä haluta yksipuolisesti nimetä. Selvityksessä yhtenä tärkeimpänä kehittämiskohteena kummallakin tarkasteltavalla alalla nousee toimijoiden verkostoituminen. Toivottavasti tämä raportti auttaa Oulun Eteläisen yrittäjiä, kuntia, oppilaitoksia, tutkimuslaitoksia ja muita kohdealojen kehittämisestä kiinnostuneita toimijoita lisäämään yhteistyötä monipuolisesti kannattavan liiketoiminnan, lisääntyvän työllisyyden ja alueen yleisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Hankkeen toteutti Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän Haapaveden ammattiopisto. Hanke rahoitettiin Euroopan sosiaalirahastosta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä kiittää hankkeen rahoittajia, ohjausryhmää ja haastatteluihin osallistuneita henkilöitä yhteistyöstä. Hankkeen toteuttajien puolesta, Haapavedellä tammikuussa 2015 Anna-Mari Simunaniemi projektipäällikkö

4 4 Country Hospitality -hanke Sisällysluettelo 1 Johdanto Esiselvityksen tausta ja tarve Elintarvike- ja kotityöpalvelualojen yrittäjyys Oulun Eteläisen alueella Elintarviketuotannon ja lähiruuan edistäminen Oulun Eteläisen elintarvikealan yrittäjyys Kotityöpalvelualan yrittäjyys Palvelusetelit ja kotitalousvähennys yksityisessä kotityöpalvelussa Oulun Eteläisen kotityöpalvelualan yrittäjyys Oulun Eteläisen mikro- ja pk-yritysten tilanne Esiselvityksen tavoitteet, aineisto ja kohderyhmä Esiselvitysaineisto Elintarvike- ja kotityöalojen yrityshaastattelut Haapaveden ammattiopiston tuotteistamiskysely elintarvikeyrityksille Kotityöalan asiantuntijoiden haastattelut Lähiruokahankeraportit Tulokset Elintarvikealan tilanne ja tulevaisuuden näkymät Elintarvikealan yritysten näkökulma Haapaveden ammattiopiston tuotteistamiskysely elintarvikeyrityksille Elintarvikealan kehittäminen hankkeiden näkökulmasta Kotityöpalvelualan tilanne ja tulevaisuuden näkymät Kotityöpalvelualan yritysten näkökulma Kunnallisten peruspalveluiden edustajien näkökulmia Kotityöpalvelualan opettajien näkökulmia Vanhusneuvostojen näkökulmia Linkki-projektin työntekijöiden näkökulmia Hankeaineiston mukaiset toimenpide-ehdotukset elintarvike- ja kotityöpalveluille Oulun Eteläisen alueella Yrittäjyyden edistäminen ja työllisyyden lisääminen Elintarvikealan kehittämistarpeet Elintarvikealan osaamisen ja yhteistyön kehittäminen Kotityöpalveluiden kehittämistarpeet Kotityöpalvelualan osaamisen ja yhteistyön kehittäminen Oppilaitosten, tutkimuslaitosten ja yliopistojen välinen yhteistyö...51

5 Country Hospitality -hanke 5 7 Alueellinen kehittämissuunnitelma elintarvike- ja kotityöpalvelualoille Lähdeluettelo...56 TAULUKOT Taulukko 1 Lähiruokaa, totta kai! -lähiruokaohjelman mukaiset tavoitteet vuoteen Taulukko 2 Haastateltujen yritysten henkilöstömäärät...14 Taulukko 3 Elintarvikeyritysten toiminnot nyt ja arvio 5 vuoden kuluttua...16 Taulukko 4 Elintarvikeyritysten henkilökunnan koulutustarve...17 Taulukko 5 Yritysten välisen yhteistyön kiinnostavuus...18 Taulukko 6 Elintarvikeyritysten ehdotuksia syiksi paikallisten elintarvikeyritysten vähäiseen osallistumiseen julkisiin tarjouskilpailuihin...18 Taulukko 7 Elintarvikealan myyntikanavat...19 Taulukko 8 Elintarvikeyritysten kokemuksia yhteistyöstä ruokakauppaketjujen kanssa...19 Taulukko 9 Uuden työntekijän valintakriteerit elintarvikeyrityksissä...20 Taulukko 10 Kasvun esteitä elintarvikeyrityksissä...21 Taulukko 11 Elintarvikeyritysten muita kehittämistarpeita...21 Taulukko 12 Elintarvikeyritysten toivomuksia kehittämishankkeille...22 Taulukko 13 HAOn tuotteistamiskyselyn tulokset...23 Taulukko 14 Tarkastelussa mukana olevat lähiruokahankkeet...24 Taulukko 15 RuokaGIS-hankkeen toimenpidesuositukset löhiruokaketjulle...25 Taulukko 16 Kotityöalan yritysten toiminnat nyt ja arvio 5 vuoden kuluttua...27 Taulukko 17 Kotityöalalle toivottuja koulutusaiheita...28 Taulukko 18 Kotityöpalveluyritysten välisen yhteistyön kiinnostavuus...29 Taulukko 19 Uuden työntekijän valintakriteereitä kotityöpalvelussa...31 Taulukko 20 Kasvun esteitä kotityöpalveluyrityksissä...33 Taulukko 22 Kotityöpalveluyritysten kehittämiskohteita ja koulutustarpeita...34 Taulukko 23 Toimenpidesuunnitelma elintarvikealalle...54 Taulukko 24 Toimenpidesuunnitelma kotityöpalvelualalle...55 LIITTEET Liite 1 Kysely elintarvikealan yrityksille Liite 2 Kysely kotityöpalvelualan yrityksille...60

6 6 Country Hospitality -hanke Johdanto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän hallinnoiman ja Haapaveden ammattiopiston toteuttaman Country Hospitality-hankkeen taustalla on tarve mallintaa maaseudun tuotannon, palvelualojen sekä tutkimuksen ketjun toimivuutta yrittäjiltä kuluttajille. Tavoitteena on kuvata palvelujen tuottamisen laatua, prosesseja ja toimivuutta elintarvike- ja kotityöpalvelualoilla. Hankepäätöksen mukaisesti hankkeen tehtävänä on koota tämä esiselvitysraportti, jossa käsitellään a) elintarvikealan jatkojalostuksen osaaminen ja osaamistarpeet sekä yliopistoyhteistyö, b) kotityöpalvelualan osaaminen ja osaamistarpeet sekä tukipalveluiden tuottamisen mahdollisuus hoiva-alan yrittäjille sekä julkiselle sektorille, sekä c) tulevaisuuden ennakkonäkymiä yrittäjyyden lisäämiseksi kotityöpalveluja elintarvikealoilla. Esiselvityksen lopussa esitetyt toimenpide-ehdotukset ja kehittämissuunnitelma ovat toivottavasti apuna kohdealojen kehittäjille ja rahoittajille, kun he valmistelevat Oulun Eteläisen alueen elintarvike- ja kotityöpalvelualojen kehittämistoimia. Raportti voi antaa vinkkejä myös yrittäjille ja muille toimijoille oman toiminnan kehittämiseen. Hanke on saanut rahoitusta Manner-Suomen ESR-ohjelmasta Pohjois-Suomen suuralueosiosta. Hanke kuuluu toimintalinjaan 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen. Rahoituksen on myöntänyt Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Hankkeen toiminta-aika oli Kertakorvausprojektin kokonaiskustannukset olivat , josta ESR-rahoituksen osuus on 85 prosenttia ( ). Hankkeen projektipäällikkö on Anna-Mari Simunaniemi ja projektityöntekijänä on työskennellyt Regina Kahlos Haapaveden ammattiopistolta. Ohjausryhmän puheenjohtaja on Haapaveden ammattiopiston rehtori Erkki Juola. Ohjausryhmässä mukana olevat jäsenet ovat Ritva Joki-Kolehmainen (apulaisrehtori, Haapaveden ammattiopisto), Anne Luonua (Koti- ja hoivapalvelu Aada Ky, Kärsämäki), Matti Muhos (Oulun Eteläisen instituutin mikroyrittäjyyden tutkimusyksikkö), Sirpa Pesonen-Vuorisalo (Aurinkoranta-koti Oy, Pyhäjärvi) ja Kalevi Tilvis (Tilviksen tila, Kalajoki). Ohjausryhmän asiantuntijajäsenenä on ollut lehtori Raili Heikkilä Haapaveden ammattiopistolta. Rahoittajan edustaja on Ville Mehtälä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta. 2 Esiselvityksen tausta ja tarve 2.1 Elintarvike- ja kotityöpalvelualojen yrittäjyys Oulun Eteläisen alueella Elintarviketuotannon ja lähiruuan edistäminen Paikallisen, pienimuotoisen lähi- ja luomuruoan edistäminen on viime vuosina ollut valtakunnallisen kehittämistyön kohteena. Kataisen hallitus asetti hallitusohjelmassaan tavoitteeksi, että hallitus toteuttaa luomu- ja lähiruoan kehittämisohjelman. Hallitus käynnistikin Lähiruokaa, totta kai! lähiruokaohjelman, josta valtioneuvosto teki periaatepäätöksen keväällä 2013 (Maa- ja metsätalousministeriö, 2013). Ohjelmassa tarkoitetaan lähiruoalla paikallisruokaa, joka edistää oman alueen paikallistaloutta, työllisyyttä ja ruokakulttuuria, on tuotettu ja jalostettu oman alueen raaka-aineista ja joka markkinoidaan ja kulutetaan omalla alueella. Ohjelman visio vuodelle 2020 on, että kuluttajalähtöisesti tuotettua lähiruokaa arvostetaan ja käytetään koko ruokajärjestelmässä ja sillä on lisääntyvä työllistävä sekä paikallistaloutta ja ruokakulttuuria kehittävä vaikutus. Lähiruokaohjelman toteutumista seurataan ja sen vaikuttavuusmittareita ovat elintarvikealan mikro- ja pienyritysten lukumäärän kehitys, tuotannon jalostusarvon kehitys ja lähellä tuotetun ruoan arvostuksen säilyminen.

7 Country Hospitality -hanke 7 Taulukko 1 Lähiruokaa, totta kai! -lähiruokaohjelman mukaiset tavoitteet vuoteen 2020 Lähde: (Maa- ja metsätalousministeriö, 2013) Lähiruoalle ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää. Hallituksen lähiruokaohjelman määritelmän mukaan lähiruoka on paikallisruokaa, joka tukee alueen työllisyyttä. Lähiruoan määrittelyssä tulisi huomioida, että ruokaketjun eri toimijoilla voi olla lähiruoan määritelmästä eri näkemyksiä. Pohjois-Pohjanmaalla toimineen, Oulun yliopiston ja MTT Taloustutkimuksen hallinnoiman RuokaGIS-hankkeen yhteenvedossa korostetaan, että keskeisimpänä lähiruoan ominaisuutena pidetään jakeluketjun väliportaiden vähyyttä (Kotavaara, ym., 2014) Oulun Eteläisen elintarvikealan yrittäjyys Pohjois-Pohjanmaan maataloustuotanto painottuu alueellisessa tarkastelussa maakunnan eteläisille eli Oulun Eteläisen alueelle (Kotavaara, ym., 2014). Maakunnassa korostuvat erityisesti lypsy- ja muu nautakarjatalous sekä luomutuotanto. Vuonna 2013 koko maakunnassa oli maatalous- ja puutarhayritystä ja 119 elintarviketeollisuuden toimipaikkaa. Elintarviketeollisuus työllisti henkilöä. MTT Taloustutkimuksen ja Oulun yliopiston maantieteen laitoksen toteuttaman RuokaGIS-hankkeen elintarviketoimijoille tehdyn kyselyn perusteella oman alueen tuottajat ovat paikallisten elintarvikeyritysten useimmin käyttämiä hankintakanavia (Kotavaara, ym., 2014). Lähi- ja luomuruoan kasvava kysyntä tekee siitä myös yrittäjille kiinnostavaa, mutta saatavuus ja hinta rajoittavat lähiruoan käyttöä. Yritysten oma suoramyynti

8 8 Country Hospitality -hanke ja myynti päivittäistavarakaupoille kattavat myyntikanavina noin puolet kokonaismyynnistä. Elintarvikealan tuotteiden ja brändien kehittämisen tärkeimpinä kehittämiskohteina yrittäjät pitävät markkinointia ja paikallisen tuotannon lisäämistä. Logistiikan kehittämisessä tärkeintä on yrittäjien mielestä saatavuuden ja toimitusvarmuuden parantaminen sekä yhteistyö kaikkien ruokaketjun toimijoiden välillä. Pohjois-Pohjanmaan alueellisessa maaseudun kehittämisstrategiassa on ilmaistu, mikä on tärkeää maakunnan maaseudun kehittämisessä lähivuosina (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, 2013). Strategiassa on useita painopisteitä, joista tämän esiselvityksen kannalta keskeisimmät ovat elintarvike sekä yrittäjyys ja työn tekemisen kehittäminen. Maakunnan vahvuuksina pidetään muun muassa vahvaa maataloutta, yrittäjyyshenkeä ja yritystoiminnan monipuolisuutta, luonnonvaroja ja raaka-aineita sekä sijaintia. Yritystoiminnan lisääntyminen ja yritysyhteistyön vahvistuminen ovat maakunnan mahdollisuuksia. Maaseutustrategian mukaan elintarvikealalla luodaan uutta yritystoimintaa, toimintatapoja, teknologioita ja tuotekehitystä sekä vahvistetaan tuotantoa (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, 2013). Elintarvikeala tulee ajatella osana aluetaloutta. Elintarvikealan kehittyminen linkittyy alueella saatavilla oleviin raaka-aineisiin sekä ruokaa ja lähiruokaa arvostavaan ilmapiiriin. Paikallisen ruokakulttuurin arvostuksen lisääminen on tärkeää ja sitä tulisi hyödyntää matkailutuotteena. ELY-keskus haluaa tukea toimenpiteitä, jotka edistävät alueen elintarvikealan ja ruokakulttuurin arvostuksen lisäämistä, hyödyntämistä ja tunnettavuutta. Myös alan kannattavuutta, osaamista, erikoistumista, tuotekehitystä ja kansainvälistymistä halutaan tukea. Toimenpiteiden tulee kohdentua myös elintarvikkeiden jäljitettävyyden, laadun, tuoteturvallisuuden sekä kuluttajien ja tuottajien välisen vuorovaikutuksen parantamiseen. Lisäksi tarvittavia toimitiloja, laitteita ja koneita on kehitettävä ja uudistettava. Pohjois-Pohjanmaalle on laadittu elintarvikealan strategia vuosille (Vitikka, 2005). Strategian visio vuodelle 2020 on, että maakunnan elintarvikeklusterin menestys perustuu monitieteisen tutkimuksen hyödyntämiseen sekä vahvaan liiketoiminta- ja markkinointiosaamiseen. Elintarvikkeiden tuotekehitys on vuonna 2020 innovatiivista, asiakaslähtöistä ja tuoteturvallisuutta korostavaa, ja alan toimijat ovat verkottuneet. Lisäksi elintarvikealalla on vision mukaan kansainvälisesti tunnettuja maakunnan omia brändejä ja pohjoisen puhtaiden raaka-aineiden hyödyntämistä. Pk-yritysten menestymisen uskotaan perustuvan kapeisiin tuotesegmentteihin sekä asiakkaille lisäarvoa tuottaviin palvelukonsepteihin. Elintarvikealan koulutusta tulee strategian mukaan kehittää järjestämällä alueella korkea-asteen koulutusta, jossa huomioidaan yritysten tarpeet yhteistyössä elintarvikealan nykyisten koulutusohjelmien kanssa Kotityöpalvelualan yrittäjyys Kotityöpalvelut ovat ihmisen ja kodin arjen palveluja, joissa ei tarvita sairaanhoidollista ammattitaitoa (Suomen Kotityöpalveluyhdistys ry, 2014). Kotityöpalvelu on lähinnä yksityisten palveluntuottajien ammatti- ja elinkeinoala. Kotityöpalveluita tarjoavat yritykset toimivat useilla eri toimialoilla, joten alalla työskentelevien lukumäärän selvittäminen on vaikeaa (TE-palvelut, 2014). Alan työllisten lukumäärä on kuitenkin koko ajan kasvanut viime vuosina. Arviolta noin puolet alalla toimivista on yrittäjiä ja puolet heidän palveluksessaan olevia työntekijöitä. Kotityöpalvelualalla tuotetuilla palveluilla autetaan eri-ikäisiä ja eri elämäntilanteissa olevia ihmisiä ja perheitä heidän omassa kodissaan tai kodinomaisessa laitoksessa (TE-palvelut, 2014). Palvelu voi olla esimerkiksi siivousta tai remonttiapua. Kotityöpalveluja hankkivat ikääntyneet ihmiset, jotka tarvitsevat apua arjen toiminnoissa sekä työelämässä olevat ja lapsiperheet, jotka haluavat helpotusta arjen kiireisiin sekä enemmän vapaa-aikaa ja yhdessäoloa. Kotityöpalvelun tavoitteena on asiakaskodin hyvä arki ja tyytyväinen asiakas. Kotityöpalveluihin voivat kuulua esimerkiksi: - kotisiivouspalvelut - kodin tekstiili- ja vaatehuoltopalvelut - kodin ruokapalvelut ja kodin pienet juhlat - pihan ja puutarhan hoitopalvelut

9 Country Hospitality -hanke 9 - kodin kunnossapito- ja remontointipalvelut - tietotekniikan neuvonta- ja asennuspalvelut - tilapäinen lastenhoito - tilapäinen lemmikkieläinten hoito - hoiva vain henkilökohtaisen avustamisen ja asioinnin osalta - avustaminen mm. henkilökohtaisessa hygieniassa, pukeutumisessa tai aterioinnissa - avustaminen kodin ulkopuolella esimerkiksi ulkoilemisessa tai erilaisiin tilaisuuksiin, toimintoihin ja harrastuksiin osallistumisessa - asiakkaan puolesta asiointi esimerkiksi virastossa, apteekissa, kaupassa, pankissa tai postissa Kotihoitoon liittyvät määritelmät eivät ole yksiselitteisiä. Kotihoidossa yhdistyy kotipalvelu ja kotisairaanhoito, mutta tämä ei ole täysin ongelmatonta: kotipalvelusta säädetään sosiaalihuoltolaissa ja kotisairaanhoidosta kansanterveyslaissa (Kuusinen-James, 2012). Kotihoidon käsite on edelleen tulkinnanvarainen, ja ikääntyneet saavat eri alueilla eritasoista kotihoitoa. Kotihoidon palvelutasoksi on kunnissa määrittynyt lähinnä perushoito eli lääkehuollon, sairaanhoidon, ravinnon ja hygienian turvaaminen, jolloin kodin hoitoon liittyvät tehtävät ovat jääneet kunnallisessa kotipalvelussa marginaaliseen asemaan. Kotihoidosta on tullut luonteeltaan terveydenhuollon tukipalvelu, jolloin palvelutarpeiden määrittelyä ohjaa ikäihmisen arjen tarpeiden sijaan sairaanhoidolliset tavoitteet (Kuusinen-James, 2012). Ennen hyvin kaksijakoisena pidetty ero kotihoidon ja laitoshoidon välillä on kaventunut. Suomessa kahden viimeisen vuosikymmenen kehitys on johtanut siihen, että paljon apua tarvitsevat ikäihmiset voivat asua yksityiskodeissaan ja saada sinne peruspalvelut. Samalla, kun kotihoidon painopiste on siirtynyt runsaasti apua tarvitseviin, vähemmän apua tarvitsevat joutuvat hankkimaan palvelunsa markkinoilta ja/tai turvautumaan omaistensa apuun. Hoiva järjestetään yhä useammin erilaisilla julkisten, yksityisten ja epävirallisten palvelujen yhdistelmillä. Kotityöpalvelualalle soveltuvat useat eri koulutukset (TE-palvelut, 2014). Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinnon. Kotityöpalveluihin suuntautuen tutkintonimike on kodinhuoltaja ja puhdistuspalveluihin suuntautuen tutkintonimike on toimitilahuoltaja. Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa myös esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon, jolloin tutkintonimike on lähihoitaja. Lisäksi toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi opiskella myös muita kotityöpalvelualalla sovellettavaa osaamista kuten kiinteistönhoitoa, rakennusalaa, talotekniikkaa sekä tieto- ja tietoliikennetekniikkaa. Perustutkinnot voi suorittaa myös näyttötutkintona, joka soveltuu erityisesti aikuisille joustavana tutkinnon suorittamistapana. Oulun Eteläisen alueella Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä järjestää lähihoitajakoulutusta Oulaisissa ja Ylivieskassa. Kotityöpalvelualan perustutkinnon voi suorittaa Haapavedellä ja ammattitutkinnon näyttötutkintona Ylivieskassa Palvelusetelit ja kotitalousvähennys yksityisessä kotityöpalvelussa Kotityöpalveluala on kasvava elinkeinoala. Ikäihmisten osuus väestöstä kasvaa, mikä luo haasteita sosiaalialalle ja samalla työtilaisuuksia kotityöpalvelualalle (TE-palvelut, 2014). Ihmisiä voidaan auttaa arjen toiminnoissa heidän kodeissaan ja kodinomaisissa laitoksissa. Kotona asumista tukemalla voidaan vähentää kallista laitoshoidon tarvetta. Asiakkaat haluavat myös yhä enemmän yksilöllisiä palveluja, joita yksityiset palveluntuottajat voivat joustavammin tarjota. Kunnat hankkivat entistä useammin asukkailleen kotityöpalveluita ostopalveluina yksityissektorilta. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä tuli voimaan (Suomen Kuntaliitto, 2014). Palvelusetelilain tavoitteena on lisätä asiakkaan valinnan mahdollisuuksia, parantaa palvelujen saatavuutta, monipuolistaa palvelutuotantoa sekä edistää kuntien, elinkeinotoimen ja yksityisten palveluntuottajien yhteistyötä. Palvelusetelilakia sovelletaan kuntien järjestämiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Palveluseteli on yksi kuntien käytettävissä olevista palveluiden järjestämistavoista ei kustannusten korvausjärjes-

10 10 Country Hospitality -hanke telmä eikä oma itsenäinen palvelunsa. Kunta hyväksyy palvelusetelin toimintaperiaatteet kuten, mihin palveluihin palveluseteliä käytetään, mikä on palvelusetelin arvo, missä laajuudessa ja mistä lukien palveluseteli otetaan käyttöön. Palvelusetelin arvo voi olla tasasuuruinen tai se voi olla riippuvainen asiakkaan tuloista. Kunta hyväksyy ne yksityiset palvelujen tuottajat, joiden palvelujen maksamiseen asiakas voi käyttää kunnan myöntämää palveluseteliä. Palvelusetelillä asiakas voi hankkia yksityiseltä palveluntuottajalta sellaisia sosiaali- ja terveyspalveluja, jotka kunnan tai kuntayhtymän on lain mukaan järjestettävä asukkailleen. Kuntayhtymä maksaa palvelusetelillä osan asiakkaan yksityiseltä palveluntuottajalta hankkimasta palvelusta. Palveluseteli myönnetään samoin perustein kuin kunnallinen palvelu. Asiakkaalle palvelusetelin suurin hyöty tulee valinnan vapaudesta. Asiakas voi itse valita palvelun toteuttajan niiden yritysten joukosta, jotka ovat kunnassa tai kuntayhtymässä hyväksyttyjä palvelusetelituottajiksi. Asiakas voi halutessaan valita myös kunnallisen vaihtoehdon. (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2014). Yksityisten toimijoiden määrä voi kuitenkin todellisuudessa olla pienissä kunnissa hyvin rajallinen. Suomen Kuntaliitto ja Sitra selvittivät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelin käyttöä kunnissa, kuntayhtymissä ja kunnallisissa liikelaitoksissa vuonna 2012 (Suomen Kuntaliitto, 2012). Suurimmat yksittäiset palvelusetelin käyttöalueet ovat kotipalvelu ja siihen liittyvät siivous-, kylvetys- ja vaatehuoltopalvelut. Varsin yleistä on myös järjestää palvelusetelillä omaishoitajan vapaan aikaisia palveluja. Oulun Eteläisen alueella kotityöpalveluiden toteuttamisessa on useita erilaisia malleja. Kunnallisista peruspalveluista vastaavat joko yksittäiset kunnat tai usean kunnan muodostamat peruspalvelukuntayhtymät. Alueella toimivat Peruspalvelukuntayhtymä Kallio (Alavieska, Nivala, Sievi ja Ylivieska), Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi (Haapavesi, Pyhäjärvi ja Siikalatva) ja Peruspalvelukuntayhtymä Selänne (Haapajärvi, Kärsämäki, Pyhäjärvi ja Reisjärvi). Alueen kunnista Oulainen ja Kalajoki tuottavat peruspalvelut itse. Kalajoki tuottaa peruspalvelut myös Merijärven kunnalla isäntäkuntaperiaatteella. Kuntien tulee pitää luetteloa hyväksymistään palvelujen tuottajista (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2014). Tiedot tuottajista, palveluista ja niiden hinnoista tulee olla julkisesti saatavilla internetissä ja muulla soveltuvalla tavalla. Aputori-sivusto (www.aputori.fi) on Oulun eteläisen alueella toimiva palveluverkosto, josta asukkaat voivat etsiä sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajia sekä muita palveluntarjoajia omalta asuinalueelta (Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry, 2014). Aputori.fi -sivustolla kuvataan palvelusetelien käyttöä seuraavasti: 1. Asiakas ottaa yhteyttä kuntayhtymään ja kertoo palvelutarpeensa. 2. Asiakkaan palvelutarve arvioidaan, ja hän saa tietoa palvelujen järjestämistavoista. Asiakas voi hakea palveluseteliä, ja ehtojen täyttyessä hän saa viranhaltijapäätöksen. Siinä kerrotaan palvelusetelin arvo, sisältö ja kesto. 3. Asiakas saa tiedot palveluntuottajista, ottaa yhteyttä valitsemaansa tuottajaan ja tekee tämän kanssa kirjallisen sopimuksen. 4. Asiakas saa palvelua ja maksaa palveluntuottajan perimän asiakasmaksun. 5. Palveluntuottaja raportoi kuntayhtymälle ja laskuttaa palvelusetelin arvon. Kotityöpalveluiden ostamista helpottaa myös mahdollisuus ostaa tiettyjä palveluita arvonlisäverottomasti (Suomen Kotityöpalveluyhdistys ry, 2014). Sosiaalihuollon palveluja voidaan ostaa yksityiseltä palveluntuottajalta arvonlisäverottomasti silloin, kun asiakas on sosiaalihuollon tarpeessa esimerkiksi iän tai sairauden takia alentuneen toimintakyvyn vuoksi. Asiakaskohtaista sosiaaliviranomaisen päätöstä ei tarvita, mutta arvonlisäverottomuus edellyttää tiettyjä toimenpiteitä. Myös kotipalvelujen tukipalveluiden, kuten kodin siivouksen, tuottamisesta on tehtävä etukäteen ilmoitus kuntiin, joissa yrityksellä on toimintaa. Palveluntuottajan on tehtävä asiakkaan kanssa palvelusuunnitelma ja palvelusopimus palvelujen tuottamisesta sosiaalihuoltopalveluina. Arvonlisättömyyden edellytyksinä on lisäksi, että palveluntuottajalla on palvelujen laadusta vastaava vastuuhenkilö sekä omavalvontasuunnitelma. Yksityisen palveluntarjoajan tekemästä työstä voi joissain tapauksissa saada verotuksessa tehtävää kotitalousvähennystä (Suomen Kotityöpalveluyhdistys ry, 2014). Vähennyksen voi saada, jos teetetään esimerkiksi kotitalous- tai hoitotyötä tai asunnon kunnossapitotöitä. Vähennyksen saa myös, jos palkkaa

11 Country Hospitality -hanke 11 siivoojan tai lastenhoitajan. Työ on tehtävä joko maksajan omassa asunnossa tai hänen vanhempiensa, isovanhempiensa tai appivanhempiensa käytössä olevassa asunnossa. Palveluseteli on saajalleen tuloverotuksessa veroton etuus. Kotitalousvähennys sen sijaan on verotuksessa hyödynnettävä vähennys, joka on lisännyt kotityöpalveluiden ostamista. Kuusinen-James on selvittänyt, millainen valinnan väline palveluseteli on ikäihmisen, kunnan sekä palveluntuottajan näkökulmasta säännöllisen kotihoidon järjestämisessä (Kuusinen-James, 2012). Tutkimuksen mukaan palvelusetelien käyttöönotto ei välttämättä lisää valinnan mahdollisuuksia, vaan säännöllistä palveluseteliä käyttävien ikäihmisten valinnanvapaus saattaa olla joissain tapauksissa lähes olematonta. Jotta ikäihminen voisi tehdä tietoisen palveluvalinnan, vaihtoehtoja tulee olla tarjolla ja hänellä tulisi olla riittävästi tietoa niistä. Osa kotityöpalvelun asiakkaista ei hahmota eroa kunnallisen ja yksityisen palvelusetelillä tuotettavan palvelun välillä. Myös palveluntuottajan valinta voidaan kokea vaikeaksi, jos palveluntuottajista esitellään asiakkaille vain nimi ja palveluhinnasto. Haja-asutusalueella asuminen voi vaikeuttaa palvelujen saatavuutta, ja palveluseteliin sisältymättömät matkakustannukset lisäävät asiakkaan maksuosuutta. Oulun Eteläisen alue on tyypillisesti haja-asutusaluetta, jossa on pitkät välimatkat. Yksityisten palvelujen asiakkailla vaikuttaa kuitenkin olevan enemmän päätösvaltaa palvelun sisältöön kuin kunnallisten palvelujen asiakkailla, ja heidän luona ollaan seteliin sisältyvän vähimmäisajan vuoksi hieman pidempään (Kuusinen-James, 2012) Oulun Eteläisen kotityöpalvelualan yrittäjyys Oulun Eteläisen osaamisstrategiassa vuosille on valittu erityisesti kehitettäviksi kuusi osaamisalaa, joista yksi on palveluliiketoiminta ja yrittäjyys, hyvinvointi, erikoiskauppa ja matkailu (Oulun Eteläisen korkeakoulukeskus, 2014). Erityistä potentiaalia nähdään uusissa asiakaslähtöisissä tuotanto- ja palveluliiketoimintamalleissa. Päätavoite osaamisalueelle on, että tietoverkko ja sosiaalinen media ovat arkipäiväinen osa yritysten tuotanto- ja / tai palveluliiketoimintaa. Palveluliiketoiminnan kasvun odotukset kohdistuvat hyvinvointialan, sosiaali- ja terveysalan yksityisten palveluiden ja matkailu- ja ravitsemuspalveluiden kehittämiseen. Hyvinvointiala toimijana on laaja ja julkisen ja yksityisen palvelutuotannon kumppanuus kasvaa. Kansallinen sosiaali- ja terveysalan rakenteellinen uudistaminen luo mahdollisuuksia yksityiselle palvelutuotannolle. Lisäksi matkailu- ja hyvinvointiala voivat tulevaisuudessa muodostaa alueella uutta yritysyhteistyötä. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen laatiman kehittämisstrategian yksi painopistealueista on yrittäjyys ja työn tekemisen kehittäminen (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, 2013). Maaseudulla toimivien yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä turvataan ja kehitetään huomioiden alueen erityispiirteet ja käyttämätön potentiaali. Uusina yrittämisen muotoina strategiassa mainitaan lähipalvelut, lähituotteet ja lähilogistiikka. Alueella halutaan panostaa uusien tuotteiden ja palveluiden kartoittamiseen, josta yhtenä esimerkkinä on tämä esiselvityshanke kotityöpalveluiden osalta. Erityisesti kotityöpalvelussa kunnat ja yksityiset palveluntarjoajat kilpailevat osittain samoista asiakkaista. Tilaajan eli kunnan tulisi kaikin keinoin pyrkiä varmistamaan, että pelisäännöt ovat reilut ja läpinäkyvät. Olisi toivottavaa, että kunnat ja kuntayhtymät laatisivat selkeät palvelustrategiat, joissa kerrottaisiin, kuinka paljon ja minkälaisia palveluja yksityiseltä sektorilta tulevaisuudessa tullaan hankkimaan. Palvelustrategia ja siihen liittyvä hankintastrategia tukisivat julkisen päätöksenteon ennustettavuutta ja auttaisivat yksityisiä palvelutuottajia kehittämään omia tuoteportfolioitaan alueen kokonaisuuden kannalta järkevästi Oulun Eteläisen mikro- ja pk-yritysten tilanne Suomen Tilastokeskus määrittelee mikroyrityksen yritykseksi, jonka palveluksessa on vähemmän kuin kymmenen työntekijää. Suomen kansantalous on riippuvainen harvoista suurista yrityksistä, mutta toisaalta merkittävä määrä uusista työpaikoista syntyy nimenomaan mikroyrityksiin. Yksinyrittäjällä tarkoitetaan ansiotyötä tekevää ihmistä, joka on riippumattomassa ja ei-alisteisessa suhteessa työn tilaajaan. Yksinyrittäjät muodostavat oman erityisen ryhmän mikroyrittäjien joukossa ja heidän osuus on kasvussa. Huomattava osa yksinyrittäjistä toimii palvelualoilla. Oulun Eteläisen alueen yrityskuvaa selvittänyt raportti oli osa Mikroyrittäjyyden tutkimus ja Oulun

12 12 Country Hospitality -hanke Eteläisen TKI-toiminnan kehittäminen (MikroY) -hankkeen toteutusta (Jokela, Niinikoski, Muhos, 2014). Kaikista alueella toimivista yrityksistä lähes 95 prosenttia työllistää alle 10 henkilöä eli ne määritellään mikroyrityksiksi. Noin 74 prosentilla yrityksistä liikevaihto on alle euroa. Oulun Eteläisen alueen osaamisstrategian mukainen kärkitavoite on synnyttää alueelle mikroyritysten menestymistä tukeva kasvualusta, joka toimii kansallisena mallina muille harvaan asutuille alueille (Oulun Eteläisen korkeakoulukeskus, 2014). Oulun yliopiston tuotantotalouden osasto ja Oulun Eteläisen instituutti selvittivät Oulun Eteläisen alueella toimivien mikroyritysten liiketoimintaympäristöä ja yrittäjien työhyvinvointia (Sinisammal, Muhos, Eskola, Niinikoski, 2014). Tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät liittyvät mikroyrittäjien hyvinvointiin ja jaksamiseen sekä saada selville, mitkä niistä ovat kaikkein tärkeimpiä. Selvityksen perusteella mikroyritysten hyvinvointi kytkeytyy kiinteästi yrittäjien henkilökohtaiseen hyvinvointiin ja jaksamiseen. Jos yrittäjä menettää työkykynsä, myös työntekijöiden työpaikat ovat vaarassa. Erityisen hankalassa asemassa ovat yksinyrittäjät, joiden työaika on suoraan verrannollinen ansioihin. Hyvinvointiin liittyvää tietoa on saatavilla riittävästi, mutta tämän tiedon liittäminen omaan työhön koettiin vaikeaksi. Yksi ratkaisuehdotus tähän haasteeseen on erilaisten hyvinvointiin liittyvien asiantuntijaluentojen tai seminaarien järjestäminen Oulun Eteläisen alueella. Toinen käytännön ehdotus on vertaistuen organisointi paikkakunnittain. Terveystarkastusten tukeminen olisi myös yksi käytännön teko, jolla paikkakunta voisi konkretisoida yrittäjäystävällisyyttä, jonka yrittäjät usein näyttäisivät kokevan katteettomaksi puheeksi. Jos yrittäjän hyvinvointia ja jaksamista halutaan tukea, kannattaisi selvittää miten kaikenlaista byrokratiaa voitaisiin keventää. Mikroyrittäjien hyvinvointi raportissa käsitellään myös uuden työntekijän palkkaamista (Sinisammal, Muhos, Eskola, Niinikoski, 2014). Monella yrittäjillä näyttäisi olevan tarvetta ja halukkuutta rekrytoida uusia työntekijöitä. Kuitenkin kynnys uuden työntekijän palkkaamiseen on korkea. Raportin laatijat pohtivat, olisiko alueella mahdollista luoda jonkinlainen toimintamalli, jolla kunta voisi auttaa mikroyrittäjiä ja eritoten yksinyrittäjiä voittamaan uuden työntekijän palkkaamiseen liittyvät vaikeudet.

13 Country Hospitality -hanke 13 3 Esiselvityksen tavoitteet, aineisto ja kohderyhmä Tämän esiselvityksen tavoite on mallintaa maaseudun tuotannon, palvelualojen sekä tutkimuksen ketjun toimivuutta yrittäjiltä kuluttajille. Kohdealoina on elintarvike- ja kotityöpalvelualat. Lisäksi tavoitteena on kuvata palvelujen tuottamisen laatua, prosesseja ja toimivuutta. Esiselvitysraporttiin kuuluu hankesuunnitelman mukaisesti kehittämissuunnitelma (toimenpide-esitykset) selvitettävien alojen nykytilasta, tulevaisuuden näkymistä, tarpeista ja mahdollisuuksista sekä näiden alojen osaamisen ja osaamistarpeiden kartoitus. Erityisesti tuli selvittää edellä mainittuihin seikkoihin liittyvät tutkimustarpeet, laiteteknologian mahdollisuudet ja niiden kehittäminen sekä eri yhteistyömahdollisuudet. Hankkeen kohderyhmänä ovat Pohjois-Pohjanmaan maakunnan Haapavesi-Siikalatvan, Nivala-Haapajärven ja Ylivieskan seutukuntien (Alavieska, Haapavesi, Haapajärvi, Kalajoki, Kärsämäki, Merijärvi, Nivala, Oulainen, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Reisjärvi, Sievi, Siikalatva ja Ylivieska) alueella toimivat elintarvikealan ja hoiva- ja ktityöpalvelualan yrittäjät sekä alueen ammattioppilaitokset, ammattikorkeakoulut ja yliopistot. 4 Esiselvitysaineisto 4.1 Elintarvike- ja kotityöalojen yrityshaastattelut Elintarvike- ja kotityöpalvelualan yritysten vastaukset kerättiin yrityskohtaisilla haastatteluilla. Elintarvikeja kotityöpalvelualoille oli kummallekin laadittu omat kysymykset, jotka käsittelivät hankesuunnitelmassa määriteltyjä teemoja. Kysymyksissä oli sekä monivalintakysymyksiä että avoimia vastauksia. Haastateltavat yritykset pyrittiin valitsemaan niin, että alueen eri kunnat, erikokoiset yritykset ja erilaisia tuotteita tai palveluita tuottavat yritykset olisivat monipuolisesti edustettuina. Aineisto ei ole tilastollisesti edustava otos koko alueen elintarvike- ja kotityöpalveluyrityksistä, mutta se antaa pohjan alojen osaamistason ja kehittämistarpeiden arvioinnille. Kyselylomakkeet ovat raportin lopussa liitteenä (liite 1 ja liite 2). Haastatellut elintarvikealan yritykset 1. Nevalanmäen marjatila, Haapavesi 2. Kytökylän marjatila Ay, Haapavesi 3. Tilviksen tila, Kalajoki 4. Sievinkylän kotileipomo ky, Sievi 5. Pohjanmaan leipomo oy, Ylivieska 6. Vääräjoen elämystila, Kalajoki 7. Mty Niemi, Niemen kanala, Nivala 8. Sydänmaan Highlander, Kärsämäki 9. Lehdon luomutila, Reisjärvi 10. Tyngän Myllyn osuuskunta, Kalajoki 11. Myllymäen tila, Pyhäjärvi 12. Pöntiön Lihatuote oy, Kalajoki 13. Kotirannan vihannesjaloste, Ylivieska Haastatellut kotityö- ja hoitopalvelualan yritykset 1. Hoivea Oy, Ylivieska / Oulu 2. Aurinkorantakoti, Pyhäjärvi 3. Koti- ja hoitopalvelu Aada Ky, Kärsämäki 4. Perhehoitokoti Villiruusu, Haapavesi 5. Kartanonväkikoti, Haapavesi 6. Sarin ja Anittan kotiapu, Haapavesi 7. Pohjanmaan Helmi hoivapalvelut Oy, Haapavesi

14 14 Country Hospitality -hanke Taulukko 2 Haastateltujen yritysten henkilöstömäärät 4.2 Haapaveden ammattiopiston tuotteistamiskysely elintarvikeyrityksille Haapaveden ammattiopistolla tehtiin keväällä 2014 oma pienimuotoinen kysely elintarvikealan yrityksille. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää, millaisia kehittämistarpeita ja kehittämishaluja alan yrittäjillä on. Erityisesti mahdollinen yhteistyö ammattiopiston kanssa kiinnosti kyselyn tekijöitä. Kyselyn tulokset on liitetty osaksi tätä esiselvitysraporttia, koska sen sisältö vastaa läheisesti Country Hospitality hankkeen tavoitteita. Kyselyn toteuttamisesta vastasi ravitsemisalan lehtori Raili Heikkilä, jota myös haastateltiin raporttia varten elintarvikealan koulutukseen ja osaamistasoon liittyvistä asioista. 4.3 Kotityöalan asiantuntijoiden haastattelut Esiselvityksessä haastateltiin hankealueella toimivia kotityöpalvelualan yrittäjiä, ammatillisten oppilaitosten opettajia sekä alueella toimivien kuntien ja peruspalvelukuntayhtymien edustajia. Hankesuunnitelmassa oli arvioitu hankkeeseen mukaan tulevien organisaatioiden (yhteistyöoppilaitokset, ammattikorkeakoulut, yliopistot) määräksi viisi, mutta toteutuneita haastatteluita tehtiin kahdeksassa eri organisaatiossa. Lisäksi Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän sisällä haastateltiin sekä Ylivieskan että Haapaveden ammattiopiston opettajia. 1. kotityö- ja puhdistusalan opettajat Sisko Haapanen ja Raili Hautala, Haapaveden ammattiopisto / Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä 2. puhdistus- ja kotityöpalvelualan koulutusvastaava Sirpa Katajalaakso, Ylivieskan ammattiopisto / Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä 3. projektityöntekijät Aira Vatjus-Anttila ja Mimmi Seppä, Linkki-projekti (Haapaveden-Siikalatvan omaishoitajat ja läheiset ry, RAY) 4. kotihoidon johtaja Raija Jauhiainen, Oulaisten kaupunki 5. hoiva- ja hoivapalveluiden palvelujohtaja Terttuirmeli Haapakoski, Kallion Peruspalvelukuntayhtymä /Ylivieska (entinen Ylivieskan sosiaalijohtaja) 6. palvelupäällikkö Leena Kivioja, Selänteen peruspalvelukuntayhtymä / Haapajärvi ja Reisjärvi 7. palveluohjauspäällikkö Merja Gronoff, Kalajoen kaupunki 8. Oulaisten vanhusneuvosto 9. Sievin vanhusneuvosto 4.4 Lähiruokahankeraportit Esiselvityksessä hyödynnettiin Oulun Eteläisen alueella viime aikoina toteutettujen lähiruokahankkeiden loppuraportteja kuvaamaan eri organisaatioiden ja asiantuntijoiden näkemyksiä elintarvikealan kehittämistarpeista. Hankeraporttien kautta saadaan yleiskuva joidenkin lähiruokateeman parissa työskennelleiden tutkimusyksiköiden, oppilaitosten ja organisaatioiden näkemyksistä elintarvikealan kehittämistarpeista. Toteutuneiden hankkeiden kokemukset ja toimenpide-ehdotukset kannattaa huomioida, kun

15 Country Hospitality -hanke 15 alan seuraavista kehittämistoimenpiteistä päätetään. Mukana ovat seuraavien hankkeiden loppuraportit: 1. Politiikkadialogi paikallisten hankintojen edistäjänä, MTT Taloustutkimus ja Oulun yliopisto 2. RuokaGIS, Oulun yliopisto ja MTT Taloustutkimus 3. Syökkö nää lähiruokaa?, Maaseudun Sivistysliitto 4. LaatuTuote, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä

16 16 Country Hospitality -hanke 5 Tulokset 5.1 Elintarvikealan tilanne ja tulevaisuuden näkymät Elintarvikealan yritysten näkökulma Yrityksen toiminta Yhdeksällä yrityksellä kolmestatoista haastatellusta oli elintarvikkeiden alkutuotantoa, suoramyyntiä omalta tilalta tai tuotantopaikasta sekä julkisia toimijoita asiakkaina. Kahdeksan yritystä jatkojalosti elintarvikkeita. Viiden vuoden päästä arvioidaan toimintojen kokonaisuutena pysyvän suurin piirtein samoina tai yritykset voivat monipuolistaa toimintaansa. Yksi yritys arvioi lopettavansa koko toiminnan viiden vuoden kuluessa. Taulukko 3 Elintarvikeyritysten toiminnot nyt ja arvio 5 vuoden kuluttua Elintarvikeyritysten henkilökunnan osaamistaso ja koulutustarpeet Haastatelluissa elintarvikealan yrityksissä työskentelee henkilöitä, joilla on elintarvikealan ammatillinen tutkinto (yritysten määrä n=3), elintarvikealan AMK- tai yliopistotutkinto (n=3) tai ravintola-alan ammatillinen tutkinto (n=3). Lisäksi yrityksissä työskentelee henkilöitä, joilla ei ole varsinaista elintarvikealan ammatillista tutkintoa, mutta jotka ovat suorittaneet lyhempiä alaan liittyviä kursseja (n=4). Seitsemässä yrityksessä on työntekijöitä, joilla ei ole lainkaan elintarvikealan ammatillista koulutusta. Elintarvikeyrityksissä työskentelevillä voi olla myös muun kuin elintarvikealan koulutusta. Haastatteluissa mainittiin muun muassa autonkuljettaja, puutarhuri, lastenhoitaja, talouskoulu, yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto, ajoneuvo- ja autoelektroniikan asentaja, terveydenhoitoalan koulutukset sekä maatalousalan osaamista. Haastatelluissa yrityksissä on monenlaisia täydennyskoulutustarpeita. Kokonaisten tutkintojen suorittamiseen ei kovin paljon ole tarvetta, mutta lyhyet ammatillista osaamista täydentävät ja ammattitutkintojen osatutkinnot kiinnostavat. Taulukossa 4 on lueteltu haastatteluissa esiin tulleita tarpeellisten koulutusten ja kurssien aiheita, joita haastatellut mainitsivat ilman valmiiksi annettuja vaihtoehtoja.

17 Country Hospitality -hanke 17 Taulukko 4 Elintarvikeyritysissä tarvittava täydennyskoulutus Elintarvikeyrityksen kehittämis- ja tutkimustarpeet Haastattelussa valmiina ehdotetuista koulutus- ja tutkimusvaihtoehdoista kiinnostavimpia ovat markkinointitutkimukset (8 / 12 yrityksestä), elintarvikkeiden tuotekehitys (n=8), elintarvikeprosessien kehittäminen (n=7) ja elintarvikkeiden ravintoarvoanalyysit (n=7). Henkilökunnan lisä- ja täydennyskoulutustarpeen yleisesti mainitsi seitsemän yritystä. Kaksi yritystä ei tunnistanut mitään lisäkoulutustarpeita tällä hetkellä. Muita yritysten kehittämistarpeita mainittiin avoimissa vastauksissa, joita antoi kaksi elintarvikeyritystä. Kehittämistarpeita on aikaisemmin mainittujen lisäksi työergonomiassa, yrityksen tulevaisuuden visioiden selkiyttämisessä ja laitehankinnoissa. Elintarvikealan yhteistyö Haastattelussa käytiin läpi yritysten välistä yhteistyötä. Neljä yritystä 13:sta toimii alihankkijana toiselle yritykselle ja seitsemän yritystä käyttää toista yritystä alihankkijana. Alihankintayhteistyötä tehdään marjatuotteiden jalostuksessa, etikettien suunnittelussa, teurastamo- ja lihanleikkuupalveluissa sekä tuotteiden pakkaamisessa ja yhteisissä kuljetuksissa, laitehankinnoissa ja myyntipisteissä. Kolme yritystä on kiinnostuneita alihankintayhteistyöstä toisten yritysten kanssa, vaikka toimintaa ei vielä ole aloitettu. Kiinnostavia yhteistyön kohteita ovat sopimusviljely sekä lisääntyvä yhteistyö samanlaisten yritysten kanssa. Kolme haastatelluista yrityksistä ei ollut kiinnostunut alihankintayhteistyöstä. Yrityksiltä kysyttiin myös kiinnostusta markkinoinnin yhdistämiseen toisten yritysten kanssa. Viisi yritystä kertoi jo käynnistetystä yhteismarkkinoinnista. Muutamat yritykset ovat kokeilleet yhteisiä myyntipisteitä esimerkiksi messuilla, mutta toimimattomana pidettyä kokeilua ei haluta jatkaa. Toisaalta osa yrityksistä tekee yhteistyötä yhteisillä myyntipisteillä yleisötapahtumissa ja toripäivinä sekä ruokakauppojen lähiruokapäivissä. Neljä yritystä ovat kiinnostunut kokeilemaan markkinoinnin yhdistämistä toisten yritysten kanssa. Erityisesti yrityksiä kiinnostavat markkinointikanavien löytäminen Oulun seudulle, sähköisten tilausjärjestelmien kehittäminen ja yhteisten tuotekonsulenttien palkkaaminen. Neljä yritystä ei ole kiinnostuneita yhteisistä markkinointitoimenpiteistä. Elintarvikeyritysten erilaisten yhteistyömuodoista kiinnostavimpina pidetään maakunnan yhteistä lähiruokabrändiä, yhteisiä elintarvikekuljetuksia sekä paikallista lähiruokaterminaalia tai jakelukeskusta. Ehdotettujen yhteistyön muotojen kiinnostavuus esitetään tarkemmin taulukossa 5.

18 18 Country Hospitality -hanke Taulukko 5 Yritysten välisen yhteistyön kiinnostavuus Yhteistyö julkisten toimijoiden kanssa Neljä yritystä oli osallistunut julkisten hankintojen tarjouskilpailuun voittavalla tarjouksella. Voittavia tuotteita ovat olleet vadelma- ja mansikkahillot. Neljän yrityksen jättämä tarjous ei ollut voittava. Tarjottuja tuotteita olivat lähinnä leipomotuotteet. Neljä yritystä vastasi julkisten hankintojen olevan tuttu asia, mutta yritys ei ole osallistunut vielä kilpailutuksiin. Mainittuja syitä osallistumatta jättämiseen ovat liian suuret tilausmäärät sekä kokonaisten tuoteryhmien (esimerkiksi lihat) kokonaistarjoukset, jolloin suppeampaa valikoimaa (esimerkiksi vain kokoliha) tarjoava pk-yritys ei pysty osallistumaan. Julkiset hankinnat kokonaisuutena olivat haastatelluille yrityksille ainakin jossain määrin tuttuja. Vain yksi yritys vastasi, että eivät kaipaa aiheesta lisätietoa. Elintarvikeyritysten edustajat arvioivat syitä pienten ja paikallisten elintarvikeyritysten vähäiseen osallistumiseen julkisiin tarjouskilpailuihin. Yleisimmin syynä on, että tarjouspyynnössä edellytetyt toimitusmäärät ovat liian suuria. Myös paikallisten tuotteiden riittävyys koko vuodeksi tai toimitusvarmuuden puute ovat esteitä monille yrityksille. Taulukko 6 Elintarvikeyritysten ehdotuksia syiksi paikallisten elintarvikeyritysten vähäiseen osallistumiseen julkisiin tarjouskilpailuihin Lähiruuan jakelukanavat ja yhteistyö ruokakauppojen kanssa

19 Country Hospitality -hanke 19 Käytännössä kaikki elintarvikeyritykset myyvät itse tuotteitaan. Yritykset voivat myös käyttää lisäksi erilaisia jakelu- ja myyntikanavia. Yleisimpiä myyntipaikkoja ovat oman ja lähipaikkakuntien vähittäisruokakaupat ja erikoismyymälät. Muutaman yrityksen tuotteita välitetään jälleenmyyjän kautta esimerkiksi ruokapiireille. Taulukko 7 Elintarvikealan myyntikanavat Elintarvikeyrityksillä on vaihtelevia kokemuksia yhteistyöstä ruokakauppaketjujen kanssa. Monet yritykset ovat tyytyväisiä ruokakauppaketjujen kanssa tehtyyn yhteistyöhön ja yhteistyötä ollaan kehittämässä. Toisaalta lähes yhtä monta yritystä mainitsi yhteistyön esteistä, joista yleisimpiä ovat kaupan vaatimukset liian suurista tuotemääristä sekä myyntikatteen suuruus. Seuraavaan taulukkoon on koottu haastateltujen yritysten kokemuksia erityisesti S- ja K-ketjun kauppojen kanssa. Taulukko 8 Elintarvikeyritysten kokemuksia yhteistyöstä ruokakauppaketjujen kanssa Uuden henkilöstön palkkaaminen Kolme haastateltua yritystä hakee uusia työntekijöitä jo tällä hetkellä. Kaksi yritystä pitää uuden henkilöstön palkkaamista viiden vuoden kuluessa todennäköisenä ja kahdelle yritykselle uuden henkilöstön palkkaaminen on mahdollista tulevien viiden vuoden aikana. Kuusi yritystä ei pidä uuden henkilöstön palkkaamista todennäköisenä. Syiksi mainittiin yrityksen myyminen, sukupolvenvaihdos tai yrityksen lopettaminen tulevina vuosina. Yksi yritys toivoo yhteistyötä toisten samanlaisten yritysten kanssa yhteisen työntekijän palkkaamiseksi tai työmäärän tasaamiseksi nykyisten työntekijöiden kesken. Uuden työntekijän palkkaaminen ei ole tarpeellista myöskään, jos yritys pärjää nykyisillä työntekijöillään eikä toiminnan laajentaminen ole joko mahdollista tai osa yrityksen strategiaa. Haastattelussa mukana olleilta elintarvikeyritysten edustajilta kysyttiin, millaisiin asioihin he kiinnit-

20 20 Country Hospitality -hanke täisivät huomiota palkatessaan työntekijää yritykseen. Työntekijän toivotaan olevan oma-aloitteinen ja yrittäjähenkinen, innostunut työstään sekä sitoutunut tehtäväänsä. Tärkeää on myös työkokemus ja työelämän vaatimuksien ymmärtäminen. Myös joustavuutta, palvelualttiutta ja riittävää fyysistä ominaisuutta arvostetaan rekrytointitilanteessa. Taulukko 8 Uuden työntekijän valintakriteerit elintarvikeyrityksissä esittelee tarkemmin haastateltavien omin sanoin kuvailemia ominaisuuksia, jotka vaikuttavat työntekijän valintaan. Taulukko 9 Uuden työntekijän valintakriteerit elintarvikeyrityksissä Elintarvikealan koulutustarjonta ja vastavalmistuneiden osaamistaso Pohjois-Pohjanmaan elintarvikealan koulutus vastaa hyvin joidenkin yritysten tarpeita (n=3), vaikka osa haastateltavista ei osannut arvioida koulutustarjonnan soveltuvuutta elintarvikealan tarpeisiin (n=7). Kolmen haastatellun mielestä alueelta kuitenkin puuttuu joitakin elintarvikealan tarvitsemia koulutuksia. Lisäkoulutusta toivottiin pitopalvelusta, maatilamatkailusta, elintarvikekuljettajan ammattipätevyydestä ja lihanleikkuusta. Elintarvikealalta vastavalmistuneiden ammattitaidon arvioidaan vastaavan erittäin hyvin (n=2) tai melko hyvin (n=3) elintarvikeyritysten todellisia tarpeita. Kahdeksan haastateltua ei osannut arvioida vastavalmistuneiden ammattitaitoa. Elintarvikealan kehittämistarpeet Elintarvikeyritysten kasvun esteiksi mainittiin useimmin elintarvikkeiden runsas tuonti ulkomailta ja tiukka hintakilpailu isojen tukkuliikkeiden kanssa. Pelkässä hintavertailussa pk-yritysten lähituotteet eivät pysty kilpailemaan ja lisäksi elintarvikelainsäädännön koetaan vaikeuttavan pienten yritysten toimintaa. Haastateltavat kertoivat omin sanoin elintarvikealan yritysten kehittämistarpeista, joita ei haastattelussa ollut vielä aikaisemmin tullut esiin. Haastateltavia pyydettiin kuvailemaan erityisesti, millä tavalla alueen oppilaitokset, tutkimusyksiköt ja kehittämishankkeet voisivat olla yritysten apuna. Useimmiten yhteistyön kehittämistä toivotaan elintarvikkeiden ravintoarvojen ja mikrobiologisen laadun määrityksessä. Myös tuotekehitykseen ja jatkojalostukseen toivotaan lisää neuvontaa.

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruokaseminaari 25.3.2013 Kuopio Jaana Husu-Kallio kansliapäällikkö Maa- ja metsätalousministeriö Suomessa 2 854 elintarvikealan yritystä, joista 90%

Lisätiedot

Hyvän ikääntymisen kehittämisympäristö Sonectus 1.1.2012-31.5.2014

Hyvän ikääntymisen kehittämisympäristö Sonectus 1.1.2012-31.5.2014 Hyvän ikääntymisen kehittämisympäristö Sonectus 1.1.2012-31.5.2014 Hankkeen toimijat Hallinnoi Oulun seudun ammattikorkeakoulu, terveyalan Oulaisten yksikkö Osatoteuttajina: Kalajoen SoTe yhteistoiminta-alue

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA JA TARVE Julkinen sektori on suurten muutosten edessä. Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan palveluita

Lisätiedot

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA, TARVE JA TAVOITTEET Julkinen sektori on suurten muutosten edessä Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan

Lisätiedot

Kasvua Hämeessä. Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille

Kasvua Hämeessä. Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille Kasvua Hämeessä Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille 2015-2020 Kasvua Hämeessä ohjelma 2015-2020 Kestävää ruokaa ja kasvua Hämeessä teemaohjelma on strateginen kehittämisohjelma, jonka

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Lapin maakunnan palveluseteli-ilta Mikä ihmeen palveluseteli? Maija Valta Lapin Sote-Savotta -hanke

Lapin maakunnan palveluseteli-ilta Mikä ihmeen palveluseteli? Maija Valta Lapin Sote-Savotta -hanke Lapin maakunnan palveluseteli-ilta Mikä ihmeen palveluseteli? 11.10.2016 Maija Valta Lapin Sote-Savotta -hanke Mikä ihmeen palveluseteli? Palvelusetelillä edistetään sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjien

Lisätiedot

Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari

Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari Kirsi Viljanen Lähiruokakoordinaattori Ruoka-Suomi teemaryhmän pj. Maa- ja metsätalousministeriö kirsi.viljanen@mmm.fi Lähiruoan ja luomun kehittäminen Lähiruoan

Lisätiedot

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Varhiksen alueellinen kehittäjäverkosto Poske 22.4.2008 Arja Honkakoski Esityksen sisältö 1 Miten kehittämistoiminnan rakenteet ja sisältö ovat muotoutuneet 2000

Lisätiedot

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Yritysten toiminta: LähiPuoti Remes Oy on perustettu 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais-Häme ja Pirkanmaa. Valikoimissa

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

Yhall Yhall Yhall Yhall Yhall

Yhall Yhall Yhall Yhall Yhall Yhall 17.5.2011 97 Yhall 21.5.2013 98 Yhall 29.10.2013 185 Yhall 10.12.2013 250 Yhall 17.6.2014 140 PALVELUSETELIN YLEISET LINJAUKSET Palvelusetelin yleiset linjaukset perustuvat 1.8.2009 voimaan tulleeseen

Lisätiedot

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE valtakunnallisten koordinaatiohankkeiden ja yhteistyötoimenpiteen hakulanseeraus 24.4.2015 Kirsi Viljanen kirsi.viljanen@mmm.fi Sivu 1 27.4.2015 Taustaa ja perusteluita koordinaatiolle

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa 20.3.2012 Vantaa Riitta-Maija Hämäläinen riitta-maija.hamalainen@thl.fi Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa TÄSTÄ ON PUHE Palvelujen ja tuotannon järjestämisestä

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari 18.9.2012 Heikki Juutinen Elintarvikeala muutoksessa 1. Ruuan kysyntä kasvaa maailmalla 2. Kuluttajat haluavat tietää, missä ja miten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Uusi laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä. Syksy 2009 Neuvotteleva lakimies Sami Uotinen

Uusi laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä. Syksy 2009 Neuvotteleva lakimies Sami Uotinen Uusi laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä Syksy 2009 Neuvotteleva lakimies Sami Uotinen Palvelusetelikokeiluja Omaishoidon vapaan palvelusetelikokeilu Palvelurahakokeilu - > yksityisen hoidon

Lisätiedot

Lähiruoka on mahdollisuus - hallituksen lähiruokaohjelma

Lähiruoka on mahdollisuus - hallituksen lähiruokaohjelma Lähiruoka on mahdollisuus - hallituksen lähiruokaohjelma keskisuomalainen ruokakulttuuriseminaari IV 29.1.2013 Jyväskylä Kirsi Viljanen lähiruokakoordinaattori Maa- ja metsätalousministeriö Ruoka-Suomi

Lisätiedot

Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa

Lisätiedot

Rohkeilla ideoilla pellolta pöytään Mitä innovatiiviset ratkaisut voivat olla?

Rohkeilla ideoilla pellolta pöytään Mitä innovatiiviset ratkaisut voivat olla? Rohkeilla ideoilla pellolta pöytään Mitä innovatiiviset ratkaisut voivat olla? Lähiruokaa räätälöimällä ammattikeittiöihin, Saarijärvi 14.11.2016 Leena Viitaharju Ruralia-instituutti / Leena Viitaharju

Lisätiedot

Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa

Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa Sanoista säästöihin! -Kestävien hankintojen vuosiseminaari 22.03.2013 EkoCentria Anu Arolaakso EkoCentria Tuotamme kestäviin hankintoihin liittyviä viestintä-

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

KASVUN SUUNTA KYSELY

KASVUN SUUNTA KYSELY KASVUN SUUNTA KYSELY Olen tyytyväinen elämääni yrittäjänä, mutta olen tehnyt myös pitkää päivää ja nauttinut työni jättämästä jäljestä Toimitilat käy pieneksi, mutta ei tällä iällä viitsisi lainanottoa

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke MOONA Monikulttuurinen Neuvonta -hanke Heikki Niermi Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella autetaan alueen työnantajia ottamaan ensimmäinen askel ulkomaalaistaustaisen työvoiman palkkaamiseksi. Monikulttuurisuuteen

Lisätiedot

Lähde. Näyttötutkintojen laatu. Laatu on asiakkaiden odotusten täyttämistä ja ylittämistä. Palvelun laatu varmistetaan yhteisillä pelisäännöillä

Lähde. Näyttötutkintojen laatu. Laatu on asiakkaiden odotusten täyttämistä ja ylittämistä. Palvelun laatu varmistetaan yhteisillä pelisäännöillä Lähde liikkeelle Ammatillisten tutkintojen tiedotuslehti syksy 2010 Näyttötutkintojen laatu Laatu on asiakkaiden odotusten täyttämistä ja ylittämistä Palvelun laatu varmistetaan yhteisillä pelisäännöillä

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.2015 Ruralia-instituutti / Riitta Kaipainen 3.9.2015 1 Elintarvikealaan kohdistuvien kehittämislinjauksien historiaa Etelä-Savossa: -

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

YRTES-HANKE sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyden edellytysten tutkiminen ja kehittäminen Lapissa

YRTES-HANKE sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyden edellytysten tutkiminen ja kehittäminen Lapissa YRTES-HANKE 2008-2010- sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyden edellytysten tutkiminen ja kehittäminen Lapissa Hankkeen taustaa Hankkeen tavoite Hyödynsaajat Toimenpiteet Tulokset 1 Hankkeen taustaa Miten

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Lähiruuan monet kasvot Elintarviketeollisuuden toimialaseminaari 30.10.12 Turku

Lähiruuan monet kasvot Elintarviketeollisuuden toimialaseminaari 30.10.12 Turku Lähiruuan monet kasvot Elintarviketeollisuuden toimialaseminaari 30.10.12 Turku Kirsi Viljanen lähiruokakoordinaattori Maa- ja metsätalousministeriö Ruoka-Suomi -teemaryhmä, pj. kirsi.viljanen@mmm.fi www.ruokasuomi.fi

Lisätiedot

Palvelusetelikysely kunnille tammi-helmikuussa 2012. Erityisasiantuntija Anu Nemlander

Palvelusetelikysely kunnille tammi-helmikuussa 2012. Erityisasiantuntija Anu Nemlander Palvelusetelikysely kunnille tammi-helmikuussa 2012 Erityisasiantuntija Anu Nemlander Palvelusetelikysely kunnille Uusi palvelusetelilainsäädäntö astui voimaan 1.8.2009 ja sitä sovelletaan kuntien järjestämiin

Lisätiedot

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Vammaispalvelun palveluseteliprojekti henkilökohtaista apua palvelusetelillä

Vammaispalvelun palveluseteliprojekti henkilökohtaista apua palvelusetelillä Vammaispalvelun palveluseteliprojekti henkilökohtaista apua palvelusetelillä Henkilökohtaisen avun päivät 21.-22.9.2010 Projektin puitteet Osana Sitran valtakunnallista palvelusetelihanketta Kesto 02/10-12/10

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin 12.6.2015 Sivu 1 18.6.2015 Ajankohtaista Vuonna 2015 ei erityisiä painopisteitä, vaan ohjelma otetaan käyttöön koko laajuudessaan

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Onnistuvat opit -hanke Hyvinvointipäivä, Rovaniemi 31.3.2011 Pirjo Oulasvirta-Niiranen Onnistuvat opit nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleilla

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Paikalliset innovaatiot Avain julkisen keittiön toimittajaksi

Paikalliset innovaatiot Avain julkisen keittiön toimittajaksi Paikalliset innovaatiot Avain julkisen keittiön toimittajaksi Julkisten ruokapalvelujen hankinnat-foorumi, Hyvinkää 18.5.2016 Ruralia-instituutti / Leena Viitaharju & Hanna-Maija Väisänen 20.5.2016 1 Esityksen

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry 2015 1 Tavoite Tavoitteena on kestävän kehityksen periaatteita noudattaen monipuolistaa, uudistaa

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

Sähköiseen palvelusetelijärjestelmään siirtyminen Rovaniemen kaupungissa. Markus Hemmilä, toimialajohtaja, Rovaniemen kaupunki

Sähköiseen palvelusetelijärjestelmään siirtyminen Rovaniemen kaupungissa. Markus Hemmilä, toimialajohtaja, Rovaniemen kaupunki Sähköiseen palvelusetelijärjestelmään siirtyminen Rovaniemen kaupungissa Markus Hemmilä, toimialajohtaja, Rovaniemen kaupunki Palvelusetelistä hyötyä Rovaniemelle Seteliä käytetty jo 10 v ajan vanhuspalveluissa

Lisätiedot

Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen

Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen 2020 1 Tärkeimpiä alueellisia tavoitteita: Luonnonmukaisen tuotannon lisääminen ja monipuolistaminen Luomukotieläintuotannon

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Maaseudun yritystuen valintakriteerit ja valintajaksot Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa

Maaseudun yritystuen valintakriteerit ja valintajaksot Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa 1.11.2016 Maaseudun yritystuen valintakriteerit ja valintajaksot Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa Rahoitettavat yrityshankkeet valitaan Maa- ja metsätalousministeriön vahvistamien valintakriteereiden perusteella.

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen työpaikoilla

Osaamisen kehittäminen työpaikoilla Osaamisen kehittäminen työpaikoilla 1 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, % Suhdannenäkymät ja BKT 90 70 50 0 - -0-50 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin 8 6 4 2 0-2 -4-6 -70-8 -90 - II/00

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija ELY-keskus rahoittajana Yrityksen kehittämisavustus 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija Yhteinen Itä-Suomen yritysrahoitusstrategia Yritysrahoitusstrategialla tarkennetaan hankevalintakriteereitä

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Green Care vihreä hoiva maaseudulla, VIVA Anjala 6.10.2011 Anne Korhonen, TTS Esityksen sisältö Kyselyt Maaseutuyrittäjät Hoivayrittäjät Kunnat Kolmas sektori Haastattelut

Lisätiedot

Tilapäisen kotihoidon palvelusetelin sääntökirja 3.12.2014

Tilapäisen kotihoidon palvelusetelin sääntökirja 3.12.2014 1(8) Tilapäisen kotihoidon palvelusetelin sääntökirja 3.12.2014 2(8) Sisällysluettelo 1. Yhteystiedot 3 2. Ilmoittautuminen tilapäisen kotihoidon palvelusetelituottajaksi 4 3. Palveluseteli 5 4. Palveluseteli

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) Muistio 3.5.2016 1 (5) Liite 1 Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) 1 Tausta ja tavoite Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Tarkastelussa Kanta- ja Päijät-Hämeen, Keski-Suomen sekä Varsinais-Suomen maakunnat Susanna Määttä & Hannu Törmä Ruralia-instituutti / Aluetaloudellisten vaikutusten

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Tulevaisuuden nautakarjatalous Keski- Suomessa seminaari 10.4.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maatalous ja maidon- ja lihantuotanto on tärkeä painopiste Keski-Suomen

Lisätiedot

Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut

Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut Ensisijaisena toimenpiteenä ennen hoitomaksun alentamista edellytetään aina, että asiakas anoo Kelalta ne etuudet, joihin yleensä kotihoidon

Lisätiedot

OPAS PALVELUSETELITUOTTAJALLE

OPAS PALVELUSETELITUOTTAJALLE OPAS PALVELUSETELITUOTTAJALLE Sisällys 1 Palveluseteli kotona asumisen tukena... 3 2 Palveluseteliprosessi palveluntuottajan näkökulmasta... 4 3 Palveluseteliprosessi asiakkaan näkökulmasta... 5 4 Laskutus...

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Vanhuslain toimeenpanoa utsjoen kunnassa

Vanhuslain toimeenpanoa utsjoen kunnassa IKÄIHMINEN TOIMIJANA-hanke Vanhuslain toimeenpanoa utsjoen kunnassa 1.1.-31.8.2014 Anu Puustinen Suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi Asiakaspalautejärjestelmä Arviointivälineen kartoitus KUNNAN

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus

Yrityksen kehittämisavustus Yrityksen kehittämisavustus Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 9/2014 Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 716/2014 TEM/1012/03.01.04/2015 ohje

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015 Alavieska 14,2 13,5 13,1 11,8 10,7 12,0 12,6

Lisätiedot

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi 2014-2020 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kukka Kukkonen, asiantuntija maaseuturahasto.pohjois-pohjanmaa@ely-keskus.fi puh. 0295 038 232 Maaseuturahaston rahoitusinfo

Lisätiedot