TIIVISTELMÄ. Avainsanat: elintarvikeala, kotityöpalveluala, yrittäjyys, Oulun Eteläinen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TIIVISTELMÄ. Avainsanat: elintarvikeala, kotityöpalveluala, yrittäjyys, Oulun Eteläinen"

Transkriptio

1

2 2 Country Hospitality -hanke TIIVISTELMÄ Yrittäjyyden kehittäminen on yksi Pohjois-Pohjanmaan maakunnallisista painopisteistä. Erityisesti elinkeinoaloille, jotka ovat alueella tyypillisiä ja työllistäviä, kuten elintarvikeala, tai muutoksessa oleville aloille kuten kotityöpalveluala, halutaan kohdistaa erityisiä kehittämistoimenpiteitä. Toimenpiteiden suunnittelua varten on tiedettävä, mikä on kohdealan nykytila, osaamistaso ja keskeisimmät kehittämistarpeet. Paikallisen, pienimuotoisen elintarvikeketjun edistäminen on noussut valtakunnalliseksi kehittämiskohteeksi. Lähiruoka on ollut nosteessa sekä kuluttajien mielikuvissa että poliittisten päättäjien toiminnassa. Valtakunnallisen lähiruokaohjelman tavoitteena on kehittyneempi paikallinen elintarviketuotanto vuoteen 2020 mennessä. Muutoksen keskellä oleva kotityöpalveluala kasvaa väestön ikääntyessä ja kotona asumisen lisääntyessä laitoshoidon sijaan. Alalla toimii paljon mikroyrityksiä ja alan työllisten lukumäärä on kasvava. Palveluseteli on yksi kuntien käytettävissä olevista palveluiden järjestämistavoista, jonka tarkoituksena on lisätä asiakkaan valinnan mahdollisuuksia. Yksityisiä kotityöpalveluita voidaan joissakin tilanteissa ostaa arvonverottomasti tai niistä saa kotitalousvähennystä. Country Hospitality-hankkeen tavoitteena on laatia esiselvitysraportti näiden alojen osaamisja kehittämistarpeista Oulun Eteläisen alueella. Tässä raportissa on esitelty haastattelu- ja muun aineiston perusteella laadittu alojen kehittämissuunnitelma sekä kuvaukset alojen nykytilasta, tulevaisuuden näkymistä ja osaamistarpeista. Hankkeen kohderyhmänä kuuluvat Haapavesi- Siikalatvan, Nivala-Haapajärven ja Ylivieskan seutukuntien alueen kotityöpalvelu- ja elintarvikealojen yritykset, ammattioppilaitokset, ammattikorkeakoulut ja yliopistot. Hankkeen hallinnoija on Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä ja sen toteuttaja Haapaveden ammattiopisto. Hanke on saanut rahoitusta Manner-Suomen ESR-rahastosta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta. Kokonaisbudjetti oli Raporttia varten haastateltiin 13 elintarvikeyrityksen ja seitsemän kotityöpalveluyrityksen edustajia. Lisäksi raporttiin on sisällytetty Haapaveden ammattiopistossa tehty tuotteistamiskysely elintarvikeyrityksille. Haapaveden ja Ylivieskan ammattiopistojen kotityö- ja puhdistusalan opettajia haastateltiin erikseen, samoin eri sosiaali- ja terveydenhuoltopiirien ja kuntien kotipalvelun asiantuntijoita. Myös alueella toteutettujen lähiruokahankkeiden toimenpidesuositukset on huomioitu. Elintarvikealan kehittämistarpeiksi tunnistetaan ammattitaitoa täydentävä koulutus, paikallisten elintarvikkeiden osuus julkisissa hankinnoissa, elintarvikkeiden laadun, pakkausten ja jalostusasteen kehittäminen, ruokalogistiikan ja ruokaketjun verkostoituminen sekä paikallisen ruokakulttuurin arvostuksen nostaminen. Toimenpiteiksi esitetään muun muassa elintarvikealan tutkintoon johtavan ja lyhytkestoisen koulutuksen tarjoamista alueella, paikallisuuden huomioimista elintarvikestrategioissa ja julkisissa hankinnoissa, yritysten yhteistyötä markkinoinnissa ja ruokakuljetuksissa sekä maakunnallisen lähiruokafoorumin perustamista. Kotityöpalvelualan kehittämistarpeet ovat samankaltaisia kuin elintarvikealalla. Kehittämistarpeina ovat alalla työskentelevien ammattitaitoa täydentävä ja yrittäjyyttä tukeva koulutus, yrittäjien verkostoituminen, yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyö, palveluiden tuotteistaminen ja markkinoinnin kohdistaminen asiakkaille, kotityöpalveluiden yksityistämiseen liittyvä tiedotus sekä alan imagon kohottaminen. Tarvittavia toimenpiteitä ovat yritysyhteistyön tiivistäminen, yksityisen ja julkisen sektorin välisen vuoropuhelun lisääminen, palveluiden tuotteistamiseen ja sähköiseen markkinointiin liittyvä neuvonta, kotityöpalveluihin liittyvä tiedotus asiakkaille sekä alan positiivisen näkyvyyden lisääminen. Avainsanat: elintarvikeala, kotityöpalveluala, yrittäjyys, Oulun Eteläinen

3 Country Hospitality -hanke 3 ALKUSANAT Tämä julkaisu on Elintarvike- ja kotityöpalvelualojen esiselvityshanke Country Hospitalityssa tehty esiselvitysraportti. Hanke on toteutettu Pohjois-Pohjanmaan eteläosissa sijaitsevan Oulun Eteläisen alueella eli Ylivieskan, Nivala-Haapajärven ja Haapaveden-Siikalatvan seutukunnissa vuoden 2014 aikana. Hankkeen tavoitteena on selvittää alueen elintarvike- ja kotityöpalvelualojen osaamistaso, kehittämis- ja koulutustarpeet sekä antaa toimenpide-ehdotuksia alojen kehittämiseksi. Esiselvityksen kohteena olevat alat ovat molemmat muutoksen keskellä ja tärkeitä Oulun Eteläisen alueen elinkeinoelämän kehittymiselle. Esiselvitystä varten on pyritty keräämään monipuolinen ja eri toimijoiden näkökulmia esiintuova tausta-aineisto. Esiselvityksen aineisto koostuu yritys- ja asiantuntijahaastatteluista sekä alueella viime aikoina toteutettujen lähiruokahankkeiden loppuraporteista. Raportti ei siis sisällä kaikkien alueella toimivien yritysten, hankkeiden tai asiantuntijoiden yksittäisiä näkemyksiä, mutta aineiston toivotaan olevan tarpeeksi kattava ja rahoittajan asettaman hankesuunnitelman laajuinen osoittamaan selvityksen kohteena olevien alojen nykytilaa ja tärkeimpiä kehittämiskohteita Oulun Eteläisen alueella. Toivottavasti lukijat löytävät raportista ideoita ja vahvistusta omille näkemyksilleen, kun elintarvike- ja kotityöpalvelualojen kehittämistoimenpiteitä valmistellaan. Esiselvitysraportin tehtävänä on parhaimmillaan toimia innoittajana jatkotoimenpiteille sekä yhtenä perusteena kehittämistoimenpiteiden resursseja jaettaessa. Raportissa esitetyt toimenpiteet ovat ehdotuksia, joiden toteuttamistahoa ei voida eikä haluta yksipuolisesti nimetä. Selvityksessä yhtenä tärkeimpänä kehittämiskohteena kummallakin tarkasteltavalla alalla nousee toimijoiden verkostoituminen. Toivottavasti tämä raportti auttaa Oulun Eteläisen yrittäjiä, kuntia, oppilaitoksia, tutkimuslaitoksia ja muita kohdealojen kehittämisestä kiinnostuneita toimijoita lisäämään yhteistyötä monipuolisesti kannattavan liiketoiminnan, lisääntyvän työllisyyden ja alueen yleisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Hankkeen toteutti Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän Haapaveden ammattiopisto. Hanke rahoitettiin Euroopan sosiaalirahastosta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä kiittää hankkeen rahoittajia, ohjausryhmää ja haastatteluihin osallistuneita henkilöitä yhteistyöstä. Hankkeen toteuttajien puolesta, Haapavedellä tammikuussa 2015 Anna-Mari Simunaniemi projektipäällikkö

4 4 Country Hospitality -hanke Sisällysluettelo 1 Johdanto Esiselvityksen tausta ja tarve Elintarvike- ja kotityöpalvelualojen yrittäjyys Oulun Eteläisen alueella Elintarviketuotannon ja lähiruuan edistäminen Oulun Eteläisen elintarvikealan yrittäjyys Kotityöpalvelualan yrittäjyys Palvelusetelit ja kotitalousvähennys yksityisessä kotityöpalvelussa Oulun Eteläisen kotityöpalvelualan yrittäjyys Oulun Eteläisen mikro- ja pk-yritysten tilanne Esiselvityksen tavoitteet, aineisto ja kohderyhmä Esiselvitysaineisto Elintarvike- ja kotityöalojen yrityshaastattelut Haapaveden ammattiopiston tuotteistamiskysely elintarvikeyrityksille Kotityöalan asiantuntijoiden haastattelut Lähiruokahankeraportit Tulokset Elintarvikealan tilanne ja tulevaisuuden näkymät Elintarvikealan yritysten näkökulma Haapaveden ammattiopiston tuotteistamiskysely elintarvikeyrityksille Elintarvikealan kehittäminen hankkeiden näkökulmasta Kotityöpalvelualan tilanne ja tulevaisuuden näkymät Kotityöpalvelualan yritysten näkökulma Kunnallisten peruspalveluiden edustajien näkökulmia Kotityöpalvelualan opettajien näkökulmia Vanhusneuvostojen näkökulmia Linkki-projektin työntekijöiden näkökulmia Hankeaineiston mukaiset toimenpide-ehdotukset elintarvike- ja kotityöpalveluille Oulun Eteläisen alueella Yrittäjyyden edistäminen ja työllisyyden lisääminen Elintarvikealan kehittämistarpeet Elintarvikealan osaamisen ja yhteistyön kehittäminen Kotityöpalveluiden kehittämistarpeet Kotityöpalvelualan osaamisen ja yhteistyön kehittäminen Oppilaitosten, tutkimuslaitosten ja yliopistojen välinen yhteistyö...51

5 Country Hospitality -hanke 5 7 Alueellinen kehittämissuunnitelma elintarvike- ja kotityöpalvelualoille Lähdeluettelo...56 TAULUKOT Taulukko 1 Lähiruokaa, totta kai! -lähiruokaohjelman mukaiset tavoitteet vuoteen Taulukko 2 Haastateltujen yritysten henkilöstömäärät...14 Taulukko 3 Elintarvikeyritysten toiminnot nyt ja arvio 5 vuoden kuluttua...16 Taulukko 4 Elintarvikeyritysten henkilökunnan koulutustarve...17 Taulukko 5 Yritysten välisen yhteistyön kiinnostavuus...18 Taulukko 6 Elintarvikeyritysten ehdotuksia syiksi paikallisten elintarvikeyritysten vähäiseen osallistumiseen julkisiin tarjouskilpailuihin...18 Taulukko 7 Elintarvikealan myyntikanavat...19 Taulukko 8 Elintarvikeyritysten kokemuksia yhteistyöstä ruokakauppaketjujen kanssa...19 Taulukko 9 Uuden työntekijän valintakriteerit elintarvikeyrityksissä...20 Taulukko 10 Kasvun esteitä elintarvikeyrityksissä...21 Taulukko 11 Elintarvikeyritysten muita kehittämistarpeita...21 Taulukko 12 Elintarvikeyritysten toivomuksia kehittämishankkeille...22 Taulukko 13 HAOn tuotteistamiskyselyn tulokset...23 Taulukko 14 Tarkastelussa mukana olevat lähiruokahankkeet...24 Taulukko 15 RuokaGIS-hankkeen toimenpidesuositukset löhiruokaketjulle...25 Taulukko 16 Kotityöalan yritysten toiminnat nyt ja arvio 5 vuoden kuluttua...27 Taulukko 17 Kotityöalalle toivottuja koulutusaiheita...28 Taulukko 18 Kotityöpalveluyritysten välisen yhteistyön kiinnostavuus...29 Taulukko 19 Uuden työntekijän valintakriteereitä kotityöpalvelussa...31 Taulukko 20 Kasvun esteitä kotityöpalveluyrityksissä...33 Taulukko 22 Kotityöpalveluyritysten kehittämiskohteita ja koulutustarpeita...34 Taulukko 23 Toimenpidesuunnitelma elintarvikealalle...54 Taulukko 24 Toimenpidesuunnitelma kotityöpalvelualalle...55 LIITTEET Liite 1 Kysely elintarvikealan yrityksille Liite 2 Kysely kotityöpalvelualan yrityksille...60

6 6 Country Hospitality -hanke Johdanto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän hallinnoiman ja Haapaveden ammattiopiston toteuttaman Country Hospitality-hankkeen taustalla on tarve mallintaa maaseudun tuotannon, palvelualojen sekä tutkimuksen ketjun toimivuutta yrittäjiltä kuluttajille. Tavoitteena on kuvata palvelujen tuottamisen laatua, prosesseja ja toimivuutta elintarvike- ja kotityöpalvelualoilla. Hankepäätöksen mukaisesti hankkeen tehtävänä on koota tämä esiselvitysraportti, jossa käsitellään a) elintarvikealan jatkojalostuksen osaaminen ja osaamistarpeet sekä yliopistoyhteistyö, b) kotityöpalvelualan osaaminen ja osaamistarpeet sekä tukipalveluiden tuottamisen mahdollisuus hoiva-alan yrittäjille sekä julkiselle sektorille, sekä c) tulevaisuuden ennakkonäkymiä yrittäjyyden lisäämiseksi kotityöpalveluja elintarvikealoilla. Esiselvityksen lopussa esitetyt toimenpide-ehdotukset ja kehittämissuunnitelma ovat toivottavasti apuna kohdealojen kehittäjille ja rahoittajille, kun he valmistelevat Oulun Eteläisen alueen elintarvike- ja kotityöpalvelualojen kehittämistoimia. Raportti voi antaa vinkkejä myös yrittäjille ja muille toimijoille oman toiminnan kehittämiseen. Hanke on saanut rahoitusta Manner-Suomen ESR-ohjelmasta Pohjois-Suomen suuralueosiosta. Hanke kuuluu toimintalinjaan 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen. Rahoituksen on myöntänyt Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Hankkeen toiminta-aika oli Kertakorvausprojektin kokonaiskustannukset olivat , josta ESR-rahoituksen osuus on 85 prosenttia ( ). Hankkeen projektipäällikkö on Anna-Mari Simunaniemi ja projektityöntekijänä on työskennellyt Regina Kahlos Haapaveden ammattiopistolta. Ohjausryhmän puheenjohtaja on Haapaveden ammattiopiston rehtori Erkki Juola. Ohjausryhmässä mukana olevat jäsenet ovat Ritva Joki-Kolehmainen (apulaisrehtori, Haapaveden ammattiopisto), Anne Luonua (Koti- ja hoivapalvelu Aada Ky, Kärsämäki), Matti Muhos (Oulun Eteläisen instituutin mikroyrittäjyyden tutkimusyksikkö), Sirpa Pesonen-Vuorisalo (Aurinkoranta-koti Oy, Pyhäjärvi) ja Kalevi Tilvis (Tilviksen tila, Kalajoki). Ohjausryhmän asiantuntijajäsenenä on ollut lehtori Raili Heikkilä Haapaveden ammattiopistolta. Rahoittajan edustaja on Ville Mehtälä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta. 2 Esiselvityksen tausta ja tarve 2.1 Elintarvike- ja kotityöpalvelualojen yrittäjyys Oulun Eteläisen alueella Elintarviketuotannon ja lähiruuan edistäminen Paikallisen, pienimuotoisen lähi- ja luomuruoan edistäminen on viime vuosina ollut valtakunnallisen kehittämistyön kohteena. Kataisen hallitus asetti hallitusohjelmassaan tavoitteeksi, että hallitus toteuttaa luomu- ja lähiruoan kehittämisohjelman. Hallitus käynnistikin Lähiruokaa, totta kai! lähiruokaohjelman, josta valtioneuvosto teki periaatepäätöksen keväällä 2013 (Maa- ja metsätalousministeriö, 2013). Ohjelmassa tarkoitetaan lähiruoalla paikallisruokaa, joka edistää oman alueen paikallistaloutta, työllisyyttä ja ruokakulttuuria, on tuotettu ja jalostettu oman alueen raaka-aineista ja joka markkinoidaan ja kulutetaan omalla alueella. Ohjelman visio vuodelle 2020 on, että kuluttajalähtöisesti tuotettua lähiruokaa arvostetaan ja käytetään koko ruokajärjestelmässä ja sillä on lisääntyvä työllistävä sekä paikallistaloutta ja ruokakulttuuria kehittävä vaikutus. Lähiruokaohjelman toteutumista seurataan ja sen vaikuttavuusmittareita ovat elintarvikealan mikro- ja pienyritysten lukumäärän kehitys, tuotannon jalostusarvon kehitys ja lähellä tuotetun ruoan arvostuksen säilyminen.

7 Country Hospitality -hanke 7 Taulukko 1 Lähiruokaa, totta kai! -lähiruokaohjelman mukaiset tavoitteet vuoteen 2020 Lähde: (Maa- ja metsätalousministeriö, 2013) Lähiruoalle ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää. Hallituksen lähiruokaohjelman määritelmän mukaan lähiruoka on paikallisruokaa, joka tukee alueen työllisyyttä. Lähiruoan määrittelyssä tulisi huomioida, että ruokaketjun eri toimijoilla voi olla lähiruoan määritelmästä eri näkemyksiä. Pohjois-Pohjanmaalla toimineen, Oulun yliopiston ja MTT Taloustutkimuksen hallinnoiman RuokaGIS-hankkeen yhteenvedossa korostetaan, että keskeisimpänä lähiruoan ominaisuutena pidetään jakeluketjun väliportaiden vähyyttä (Kotavaara, ym., 2014) Oulun Eteläisen elintarvikealan yrittäjyys Pohjois-Pohjanmaan maataloustuotanto painottuu alueellisessa tarkastelussa maakunnan eteläisille eli Oulun Eteläisen alueelle (Kotavaara, ym., 2014). Maakunnassa korostuvat erityisesti lypsy- ja muu nautakarjatalous sekä luomutuotanto. Vuonna 2013 koko maakunnassa oli maatalous- ja puutarhayritystä ja 119 elintarviketeollisuuden toimipaikkaa. Elintarviketeollisuus työllisti henkilöä. MTT Taloustutkimuksen ja Oulun yliopiston maantieteen laitoksen toteuttaman RuokaGIS-hankkeen elintarviketoimijoille tehdyn kyselyn perusteella oman alueen tuottajat ovat paikallisten elintarvikeyritysten useimmin käyttämiä hankintakanavia (Kotavaara, ym., 2014). Lähi- ja luomuruoan kasvava kysyntä tekee siitä myös yrittäjille kiinnostavaa, mutta saatavuus ja hinta rajoittavat lähiruoan käyttöä. Yritysten oma suoramyynti

8 8 Country Hospitality -hanke ja myynti päivittäistavarakaupoille kattavat myyntikanavina noin puolet kokonaismyynnistä. Elintarvikealan tuotteiden ja brändien kehittämisen tärkeimpinä kehittämiskohteina yrittäjät pitävät markkinointia ja paikallisen tuotannon lisäämistä. Logistiikan kehittämisessä tärkeintä on yrittäjien mielestä saatavuuden ja toimitusvarmuuden parantaminen sekä yhteistyö kaikkien ruokaketjun toimijoiden välillä. Pohjois-Pohjanmaan alueellisessa maaseudun kehittämisstrategiassa on ilmaistu, mikä on tärkeää maakunnan maaseudun kehittämisessä lähivuosina (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, 2013). Strategiassa on useita painopisteitä, joista tämän esiselvityksen kannalta keskeisimmät ovat elintarvike sekä yrittäjyys ja työn tekemisen kehittäminen. Maakunnan vahvuuksina pidetään muun muassa vahvaa maataloutta, yrittäjyyshenkeä ja yritystoiminnan monipuolisuutta, luonnonvaroja ja raaka-aineita sekä sijaintia. Yritystoiminnan lisääntyminen ja yritysyhteistyön vahvistuminen ovat maakunnan mahdollisuuksia. Maaseutustrategian mukaan elintarvikealalla luodaan uutta yritystoimintaa, toimintatapoja, teknologioita ja tuotekehitystä sekä vahvistetaan tuotantoa (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, 2013). Elintarvikeala tulee ajatella osana aluetaloutta. Elintarvikealan kehittyminen linkittyy alueella saatavilla oleviin raaka-aineisiin sekä ruokaa ja lähiruokaa arvostavaan ilmapiiriin. Paikallisen ruokakulttuurin arvostuksen lisääminen on tärkeää ja sitä tulisi hyödyntää matkailutuotteena. ELY-keskus haluaa tukea toimenpiteitä, jotka edistävät alueen elintarvikealan ja ruokakulttuurin arvostuksen lisäämistä, hyödyntämistä ja tunnettavuutta. Myös alan kannattavuutta, osaamista, erikoistumista, tuotekehitystä ja kansainvälistymistä halutaan tukea. Toimenpiteiden tulee kohdentua myös elintarvikkeiden jäljitettävyyden, laadun, tuoteturvallisuuden sekä kuluttajien ja tuottajien välisen vuorovaikutuksen parantamiseen. Lisäksi tarvittavia toimitiloja, laitteita ja koneita on kehitettävä ja uudistettava. Pohjois-Pohjanmaalle on laadittu elintarvikealan strategia vuosille (Vitikka, 2005). Strategian visio vuodelle 2020 on, että maakunnan elintarvikeklusterin menestys perustuu monitieteisen tutkimuksen hyödyntämiseen sekä vahvaan liiketoiminta- ja markkinointiosaamiseen. Elintarvikkeiden tuotekehitys on vuonna 2020 innovatiivista, asiakaslähtöistä ja tuoteturvallisuutta korostavaa, ja alan toimijat ovat verkottuneet. Lisäksi elintarvikealalla on vision mukaan kansainvälisesti tunnettuja maakunnan omia brändejä ja pohjoisen puhtaiden raaka-aineiden hyödyntämistä. Pk-yritysten menestymisen uskotaan perustuvan kapeisiin tuotesegmentteihin sekä asiakkaille lisäarvoa tuottaviin palvelukonsepteihin. Elintarvikealan koulutusta tulee strategian mukaan kehittää järjestämällä alueella korkea-asteen koulutusta, jossa huomioidaan yritysten tarpeet yhteistyössä elintarvikealan nykyisten koulutusohjelmien kanssa Kotityöpalvelualan yrittäjyys Kotityöpalvelut ovat ihmisen ja kodin arjen palveluja, joissa ei tarvita sairaanhoidollista ammattitaitoa (Suomen Kotityöpalveluyhdistys ry, 2014). Kotityöpalvelu on lähinnä yksityisten palveluntuottajien ammatti- ja elinkeinoala. Kotityöpalveluita tarjoavat yritykset toimivat useilla eri toimialoilla, joten alalla työskentelevien lukumäärän selvittäminen on vaikeaa (TE-palvelut, 2014). Alan työllisten lukumäärä on kuitenkin koko ajan kasvanut viime vuosina. Arviolta noin puolet alalla toimivista on yrittäjiä ja puolet heidän palveluksessaan olevia työntekijöitä. Kotityöpalvelualalla tuotetuilla palveluilla autetaan eri-ikäisiä ja eri elämäntilanteissa olevia ihmisiä ja perheitä heidän omassa kodissaan tai kodinomaisessa laitoksessa (TE-palvelut, 2014). Palvelu voi olla esimerkiksi siivousta tai remonttiapua. Kotityöpalveluja hankkivat ikääntyneet ihmiset, jotka tarvitsevat apua arjen toiminnoissa sekä työelämässä olevat ja lapsiperheet, jotka haluavat helpotusta arjen kiireisiin sekä enemmän vapaa-aikaa ja yhdessäoloa. Kotityöpalvelun tavoitteena on asiakaskodin hyvä arki ja tyytyväinen asiakas. Kotityöpalveluihin voivat kuulua esimerkiksi: - kotisiivouspalvelut - kodin tekstiili- ja vaatehuoltopalvelut - kodin ruokapalvelut ja kodin pienet juhlat - pihan ja puutarhan hoitopalvelut

9 Country Hospitality -hanke 9 - kodin kunnossapito- ja remontointipalvelut - tietotekniikan neuvonta- ja asennuspalvelut - tilapäinen lastenhoito - tilapäinen lemmikkieläinten hoito - hoiva vain henkilökohtaisen avustamisen ja asioinnin osalta - avustaminen mm. henkilökohtaisessa hygieniassa, pukeutumisessa tai aterioinnissa - avustaminen kodin ulkopuolella esimerkiksi ulkoilemisessa tai erilaisiin tilaisuuksiin, toimintoihin ja harrastuksiin osallistumisessa - asiakkaan puolesta asiointi esimerkiksi virastossa, apteekissa, kaupassa, pankissa tai postissa Kotihoitoon liittyvät määritelmät eivät ole yksiselitteisiä. Kotihoidossa yhdistyy kotipalvelu ja kotisairaanhoito, mutta tämä ei ole täysin ongelmatonta: kotipalvelusta säädetään sosiaalihuoltolaissa ja kotisairaanhoidosta kansanterveyslaissa (Kuusinen-James, 2012). Kotihoidon käsite on edelleen tulkinnanvarainen, ja ikääntyneet saavat eri alueilla eritasoista kotihoitoa. Kotihoidon palvelutasoksi on kunnissa määrittynyt lähinnä perushoito eli lääkehuollon, sairaanhoidon, ravinnon ja hygienian turvaaminen, jolloin kodin hoitoon liittyvät tehtävät ovat jääneet kunnallisessa kotipalvelussa marginaaliseen asemaan. Kotihoidosta on tullut luonteeltaan terveydenhuollon tukipalvelu, jolloin palvelutarpeiden määrittelyä ohjaa ikäihmisen arjen tarpeiden sijaan sairaanhoidolliset tavoitteet (Kuusinen-James, 2012). Ennen hyvin kaksijakoisena pidetty ero kotihoidon ja laitoshoidon välillä on kaventunut. Suomessa kahden viimeisen vuosikymmenen kehitys on johtanut siihen, että paljon apua tarvitsevat ikäihmiset voivat asua yksityiskodeissaan ja saada sinne peruspalvelut. Samalla, kun kotihoidon painopiste on siirtynyt runsaasti apua tarvitseviin, vähemmän apua tarvitsevat joutuvat hankkimaan palvelunsa markkinoilta ja/tai turvautumaan omaistensa apuun. Hoiva järjestetään yhä useammin erilaisilla julkisten, yksityisten ja epävirallisten palvelujen yhdistelmillä. Kotityöpalvelualalle soveltuvat useat eri koulutukset (TE-palvelut, 2014). Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinnon. Kotityöpalveluihin suuntautuen tutkintonimike on kodinhuoltaja ja puhdistuspalveluihin suuntautuen tutkintonimike on toimitilahuoltaja. Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa myös esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon, jolloin tutkintonimike on lähihoitaja. Lisäksi toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi opiskella myös muita kotityöpalvelualalla sovellettavaa osaamista kuten kiinteistönhoitoa, rakennusalaa, talotekniikkaa sekä tieto- ja tietoliikennetekniikkaa. Perustutkinnot voi suorittaa myös näyttötutkintona, joka soveltuu erityisesti aikuisille joustavana tutkinnon suorittamistapana. Oulun Eteläisen alueella Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä järjestää lähihoitajakoulutusta Oulaisissa ja Ylivieskassa. Kotityöpalvelualan perustutkinnon voi suorittaa Haapavedellä ja ammattitutkinnon näyttötutkintona Ylivieskassa Palvelusetelit ja kotitalousvähennys yksityisessä kotityöpalvelussa Kotityöpalveluala on kasvava elinkeinoala. Ikäihmisten osuus väestöstä kasvaa, mikä luo haasteita sosiaalialalle ja samalla työtilaisuuksia kotityöpalvelualalle (TE-palvelut, 2014). Ihmisiä voidaan auttaa arjen toiminnoissa heidän kodeissaan ja kodinomaisissa laitoksissa. Kotona asumista tukemalla voidaan vähentää kallista laitoshoidon tarvetta. Asiakkaat haluavat myös yhä enemmän yksilöllisiä palveluja, joita yksityiset palveluntuottajat voivat joustavammin tarjota. Kunnat hankkivat entistä useammin asukkailleen kotityöpalveluita ostopalveluina yksityissektorilta. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä tuli voimaan (Suomen Kuntaliitto, 2014). Palvelusetelilain tavoitteena on lisätä asiakkaan valinnan mahdollisuuksia, parantaa palvelujen saatavuutta, monipuolistaa palvelutuotantoa sekä edistää kuntien, elinkeinotoimen ja yksityisten palveluntuottajien yhteistyötä. Palvelusetelilakia sovelletaan kuntien järjestämiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Palveluseteli on yksi kuntien käytettävissä olevista palveluiden järjestämistavoista ei kustannusten korvausjärjes-

10 10 Country Hospitality -hanke telmä eikä oma itsenäinen palvelunsa. Kunta hyväksyy palvelusetelin toimintaperiaatteet kuten, mihin palveluihin palveluseteliä käytetään, mikä on palvelusetelin arvo, missä laajuudessa ja mistä lukien palveluseteli otetaan käyttöön. Palvelusetelin arvo voi olla tasasuuruinen tai se voi olla riippuvainen asiakkaan tuloista. Kunta hyväksyy ne yksityiset palvelujen tuottajat, joiden palvelujen maksamiseen asiakas voi käyttää kunnan myöntämää palveluseteliä. Palvelusetelillä asiakas voi hankkia yksityiseltä palveluntuottajalta sellaisia sosiaali- ja terveyspalveluja, jotka kunnan tai kuntayhtymän on lain mukaan järjestettävä asukkailleen. Kuntayhtymä maksaa palvelusetelillä osan asiakkaan yksityiseltä palveluntuottajalta hankkimasta palvelusta. Palveluseteli myönnetään samoin perustein kuin kunnallinen palvelu. Asiakkaalle palvelusetelin suurin hyöty tulee valinnan vapaudesta. Asiakas voi itse valita palvelun toteuttajan niiden yritysten joukosta, jotka ovat kunnassa tai kuntayhtymässä hyväksyttyjä palvelusetelituottajiksi. Asiakas voi halutessaan valita myös kunnallisen vaihtoehdon. (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2014). Yksityisten toimijoiden määrä voi kuitenkin todellisuudessa olla pienissä kunnissa hyvin rajallinen. Suomen Kuntaliitto ja Sitra selvittivät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelin käyttöä kunnissa, kuntayhtymissä ja kunnallisissa liikelaitoksissa vuonna 2012 (Suomen Kuntaliitto, 2012). Suurimmat yksittäiset palvelusetelin käyttöalueet ovat kotipalvelu ja siihen liittyvät siivous-, kylvetys- ja vaatehuoltopalvelut. Varsin yleistä on myös järjestää palvelusetelillä omaishoitajan vapaan aikaisia palveluja. Oulun Eteläisen alueella kotityöpalveluiden toteuttamisessa on useita erilaisia malleja. Kunnallisista peruspalveluista vastaavat joko yksittäiset kunnat tai usean kunnan muodostamat peruspalvelukuntayhtymät. Alueella toimivat Peruspalvelukuntayhtymä Kallio (Alavieska, Nivala, Sievi ja Ylivieska), Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi (Haapavesi, Pyhäjärvi ja Siikalatva) ja Peruspalvelukuntayhtymä Selänne (Haapajärvi, Kärsämäki, Pyhäjärvi ja Reisjärvi). Alueen kunnista Oulainen ja Kalajoki tuottavat peruspalvelut itse. Kalajoki tuottaa peruspalvelut myös Merijärven kunnalla isäntäkuntaperiaatteella. Kuntien tulee pitää luetteloa hyväksymistään palvelujen tuottajista (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2014). Tiedot tuottajista, palveluista ja niiden hinnoista tulee olla julkisesti saatavilla internetissä ja muulla soveltuvalla tavalla. Aputori-sivusto (www.aputori.fi) on Oulun eteläisen alueella toimiva palveluverkosto, josta asukkaat voivat etsiä sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajia sekä muita palveluntarjoajia omalta asuinalueelta (Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry, 2014). Aputori.fi -sivustolla kuvataan palvelusetelien käyttöä seuraavasti: 1. Asiakas ottaa yhteyttä kuntayhtymään ja kertoo palvelutarpeensa. 2. Asiakkaan palvelutarve arvioidaan, ja hän saa tietoa palvelujen järjestämistavoista. Asiakas voi hakea palveluseteliä, ja ehtojen täyttyessä hän saa viranhaltijapäätöksen. Siinä kerrotaan palvelusetelin arvo, sisältö ja kesto. 3. Asiakas saa tiedot palveluntuottajista, ottaa yhteyttä valitsemaansa tuottajaan ja tekee tämän kanssa kirjallisen sopimuksen. 4. Asiakas saa palvelua ja maksaa palveluntuottajan perimän asiakasmaksun. 5. Palveluntuottaja raportoi kuntayhtymälle ja laskuttaa palvelusetelin arvon. Kotityöpalveluiden ostamista helpottaa myös mahdollisuus ostaa tiettyjä palveluita arvonlisäverottomasti (Suomen Kotityöpalveluyhdistys ry, 2014). Sosiaalihuollon palveluja voidaan ostaa yksityiseltä palveluntuottajalta arvonlisäverottomasti silloin, kun asiakas on sosiaalihuollon tarpeessa esimerkiksi iän tai sairauden takia alentuneen toimintakyvyn vuoksi. Asiakaskohtaista sosiaaliviranomaisen päätöstä ei tarvita, mutta arvonlisäverottomuus edellyttää tiettyjä toimenpiteitä. Myös kotipalvelujen tukipalveluiden, kuten kodin siivouksen, tuottamisesta on tehtävä etukäteen ilmoitus kuntiin, joissa yrityksellä on toimintaa. Palveluntuottajan on tehtävä asiakkaan kanssa palvelusuunnitelma ja palvelusopimus palvelujen tuottamisesta sosiaalihuoltopalveluina. Arvonlisättömyyden edellytyksinä on lisäksi, että palveluntuottajalla on palvelujen laadusta vastaava vastuuhenkilö sekä omavalvontasuunnitelma. Yksityisen palveluntarjoajan tekemästä työstä voi joissain tapauksissa saada verotuksessa tehtävää kotitalousvähennystä (Suomen Kotityöpalveluyhdistys ry, 2014). Vähennyksen voi saada, jos teetetään esimerkiksi kotitalous- tai hoitotyötä tai asunnon kunnossapitotöitä. Vähennyksen saa myös, jos palkkaa

11 Country Hospitality -hanke 11 siivoojan tai lastenhoitajan. Työ on tehtävä joko maksajan omassa asunnossa tai hänen vanhempiensa, isovanhempiensa tai appivanhempiensa käytössä olevassa asunnossa. Palveluseteli on saajalleen tuloverotuksessa veroton etuus. Kotitalousvähennys sen sijaan on verotuksessa hyödynnettävä vähennys, joka on lisännyt kotityöpalveluiden ostamista. Kuusinen-James on selvittänyt, millainen valinnan väline palveluseteli on ikäihmisen, kunnan sekä palveluntuottajan näkökulmasta säännöllisen kotihoidon järjestämisessä (Kuusinen-James, 2012). Tutkimuksen mukaan palvelusetelien käyttöönotto ei välttämättä lisää valinnan mahdollisuuksia, vaan säännöllistä palveluseteliä käyttävien ikäihmisten valinnanvapaus saattaa olla joissain tapauksissa lähes olematonta. Jotta ikäihminen voisi tehdä tietoisen palveluvalinnan, vaihtoehtoja tulee olla tarjolla ja hänellä tulisi olla riittävästi tietoa niistä. Osa kotityöpalvelun asiakkaista ei hahmota eroa kunnallisen ja yksityisen palvelusetelillä tuotettavan palvelun välillä. Myös palveluntuottajan valinta voidaan kokea vaikeaksi, jos palveluntuottajista esitellään asiakkaille vain nimi ja palveluhinnasto. Haja-asutusalueella asuminen voi vaikeuttaa palvelujen saatavuutta, ja palveluseteliin sisältymättömät matkakustannukset lisäävät asiakkaan maksuosuutta. Oulun Eteläisen alue on tyypillisesti haja-asutusaluetta, jossa on pitkät välimatkat. Yksityisten palvelujen asiakkailla vaikuttaa kuitenkin olevan enemmän päätösvaltaa palvelun sisältöön kuin kunnallisten palvelujen asiakkailla, ja heidän luona ollaan seteliin sisältyvän vähimmäisajan vuoksi hieman pidempään (Kuusinen-James, 2012) Oulun Eteläisen kotityöpalvelualan yrittäjyys Oulun Eteläisen osaamisstrategiassa vuosille on valittu erityisesti kehitettäviksi kuusi osaamisalaa, joista yksi on palveluliiketoiminta ja yrittäjyys, hyvinvointi, erikoiskauppa ja matkailu (Oulun Eteläisen korkeakoulukeskus, 2014). Erityistä potentiaalia nähdään uusissa asiakaslähtöisissä tuotanto- ja palveluliiketoimintamalleissa. Päätavoite osaamisalueelle on, että tietoverkko ja sosiaalinen media ovat arkipäiväinen osa yritysten tuotanto- ja / tai palveluliiketoimintaa. Palveluliiketoiminnan kasvun odotukset kohdistuvat hyvinvointialan, sosiaali- ja terveysalan yksityisten palveluiden ja matkailu- ja ravitsemuspalveluiden kehittämiseen. Hyvinvointiala toimijana on laaja ja julkisen ja yksityisen palvelutuotannon kumppanuus kasvaa. Kansallinen sosiaali- ja terveysalan rakenteellinen uudistaminen luo mahdollisuuksia yksityiselle palvelutuotannolle. Lisäksi matkailu- ja hyvinvointiala voivat tulevaisuudessa muodostaa alueella uutta yritysyhteistyötä. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen laatiman kehittämisstrategian yksi painopistealueista on yrittäjyys ja työn tekemisen kehittäminen (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, 2013). Maaseudulla toimivien yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä turvataan ja kehitetään huomioiden alueen erityispiirteet ja käyttämätön potentiaali. Uusina yrittämisen muotoina strategiassa mainitaan lähipalvelut, lähituotteet ja lähilogistiikka. Alueella halutaan panostaa uusien tuotteiden ja palveluiden kartoittamiseen, josta yhtenä esimerkkinä on tämä esiselvityshanke kotityöpalveluiden osalta. Erityisesti kotityöpalvelussa kunnat ja yksityiset palveluntarjoajat kilpailevat osittain samoista asiakkaista. Tilaajan eli kunnan tulisi kaikin keinoin pyrkiä varmistamaan, että pelisäännöt ovat reilut ja läpinäkyvät. Olisi toivottavaa, että kunnat ja kuntayhtymät laatisivat selkeät palvelustrategiat, joissa kerrottaisiin, kuinka paljon ja minkälaisia palveluja yksityiseltä sektorilta tulevaisuudessa tullaan hankkimaan. Palvelustrategia ja siihen liittyvä hankintastrategia tukisivat julkisen päätöksenteon ennustettavuutta ja auttaisivat yksityisiä palvelutuottajia kehittämään omia tuoteportfolioitaan alueen kokonaisuuden kannalta järkevästi Oulun Eteläisen mikro- ja pk-yritysten tilanne Suomen Tilastokeskus määrittelee mikroyrityksen yritykseksi, jonka palveluksessa on vähemmän kuin kymmenen työntekijää. Suomen kansantalous on riippuvainen harvoista suurista yrityksistä, mutta toisaalta merkittävä määrä uusista työpaikoista syntyy nimenomaan mikroyrityksiin. Yksinyrittäjällä tarkoitetaan ansiotyötä tekevää ihmistä, joka on riippumattomassa ja ei-alisteisessa suhteessa työn tilaajaan. Yksinyrittäjät muodostavat oman erityisen ryhmän mikroyrittäjien joukossa ja heidän osuus on kasvussa. Huomattava osa yksinyrittäjistä toimii palvelualoilla. Oulun Eteläisen alueen yrityskuvaa selvittänyt raportti oli osa Mikroyrittäjyyden tutkimus ja Oulun

12 12 Country Hospitality -hanke Eteläisen TKI-toiminnan kehittäminen (MikroY) -hankkeen toteutusta (Jokela, Niinikoski, Muhos, 2014). Kaikista alueella toimivista yrityksistä lähes 95 prosenttia työllistää alle 10 henkilöä eli ne määritellään mikroyrityksiksi. Noin 74 prosentilla yrityksistä liikevaihto on alle euroa. Oulun Eteläisen alueen osaamisstrategian mukainen kärkitavoite on synnyttää alueelle mikroyritysten menestymistä tukeva kasvualusta, joka toimii kansallisena mallina muille harvaan asutuille alueille (Oulun Eteläisen korkeakoulukeskus, 2014). Oulun yliopiston tuotantotalouden osasto ja Oulun Eteläisen instituutti selvittivät Oulun Eteläisen alueella toimivien mikroyritysten liiketoimintaympäristöä ja yrittäjien työhyvinvointia (Sinisammal, Muhos, Eskola, Niinikoski, 2014). Tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät liittyvät mikroyrittäjien hyvinvointiin ja jaksamiseen sekä saada selville, mitkä niistä ovat kaikkein tärkeimpiä. Selvityksen perusteella mikroyritysten hyvinvointi kytkeytyy kiinteästi yrittäjien henkilökohtaiseen hyvinvointiin ja jaksamiseen. Jos yrittäjä menettää työkykynsä, myös työntekijöiden työpaikat ovat vaarassa. Erityisen hankalassa asemassa ovat yksinyrittäjät, joiden työaika on suoraan verrannollinen ansioihin. Hyvinvointiin liittyvää tietoa on saatavilla riittävästi, mutta tämän tiedon liittäminen omaan työhön koettiin vaikeaksi. Yksi ratkaisuehdotus tähän haasteeseen on erilaisten hyvinvointiin liittyvien asiantuntijaluentojen tai seminaarien järjestäminen Oulun Eteläisen alueella. Toinen käytännön ehdotus on vertaistuen organisointi paikkakunnittain. Terveystarkastusten tukeminen olisi myös yksi käytännön teko, jolla paikkakunta voisi konkretisoida yrittäjäystävällisyyttä, jonka yrittäjät usein näyttäisivät kokevan katteettomaksi puheeksi. Jos yrittäjän hyvinvointia ja jaksamista halutaan tukea, kannattaisi selvittää miten kaikenlaista byrokratiaa voitaisiin keventää. Mikroyrittäjien hyvinvointi raportissa käsitellään myös uuden työntekijän palkkaamista (Sinisammal, Muhos, Eskola, Niinikoski, 2014). Monella yrittäjillä näyttäisi olevan tarvetta ja halukkuutta rekrytoida uusia työntekijöitä. Kuitenkin kynnys uuden työntekijän palkkaamiseen on korkea. Raportin laatijat pohtivat, olisiko alueella mahdollista luoda jonkinlainen toimintamalli, jolla kunta voisi auttaa mikroyrittäjiä ja eritoten yksinyrittäjiä voittamaan uuden työntekijän palkkaamiseen liittyvät vaikeudet.

13 Country Hospitality -hanke 13 3 Esiselvityksen tavoitteet, aineisto ja kohderyhmä Tämän esiselvityksen tavoite on mallintaa maaseudun tuotannon, palvelualojen sekä tutkimuksen ketjun toimivuutta yrittäjiltä kuluttajille. Kohdealoina on elintarvike- ja kotityöpalvelualat. Lisäksi tavoitteena on kuvata palvelujen tuottamisen laatua, prosesseja ja toimivuutta. Esiselvitysraporttiin kuuluu hankesuunnitelman mukaisesti kehittämissuunnitelma (toimenpide-esitykset) selvitettävien alojen nykytilasta, tulevaisuuden näkymistä, tarpeista ja mahdollisuuksista sekä näiden alojen osaamisen ja osaamistarpeiden kartoitus. Erityisesti tuli selvittää edellä mainittuihin seikkoihin liittyvät tutkimustarpeet, laiteteknologian mahdollisuudet ja niiden kehittäminen sekä eri yhteistyömahdollisuudet. Hankkeen kohderyhmänä ovat Pohjois-Pohjanmaan maakunnan Haapavesi-Siikalatvan, Nivala-Haapajärven ja Ylivieskan seutukuntien (Alavieska, Haapavesi, Haapajärvi, Kalajoki, Kärsämäki, Merijärvi, Nivala, Oulainen, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Reisjärvi, Sievi, Siikalatva ja Ylivieska) alueella toimivat elintarvikealan ja hoiva- ja ktityöpalvelualan yrittäjät sekä alueen ammattioppilaitokset, ammattikorkeakoulut ja yliopistot. 4 Esiselvitysaineisto 4.1 Elintarvike- ja kotityöalojen yrityshaastattelut Elintarvike- ja kotityöpalvelualan yritysten vastaukset kerättiin yrityskohtaisilla haastatteluilla. Elintarvikeja kotityöpalvelualoille oli kummallekin laadittu omat kysymykset, jotka käsittelivät hankesuunnitelmassa määriteltyjä teemoja. Kysymyksissä oli sekä monivalintakysymyksiä että avoimia vastauksia. Haastateltavat yritykset pyrittiin valitsemaan niin, että alueen eri kunnat, erikokoiset yritykset ja erilaisia tuotteita tai palveluita tuottavat yritykset olisivat monipuolisesti edustettuina. Aineisto ei ole tilastollisesti edustava otos koko alueen elintarvike- ja kotityöpalveluyrityksistä, mutta se antaa pohjan alojen osaamistason ja kehittämistarpeiden arvioinnille. Kyselylomakkeet ovat raportin lopussa liitteenä (liite 1 ja liite 2). Haastatellut elintarvikealan yritykset 1. Nevalanmäen marjatila, Haapavesi 2. Kytökylän marjatila Ay, Haapavesi 3. Tilviksen tila, Kalajoki 4. Sievinkylän kotileipomo ky, Sievi 5. Pohjanmaan leipomo oy, Ylivieska 6. Vääräjoen elämystila, Kalajoki 7. Mty Niemi, Niemen kanala, Nivala 8. Sydänmaan Highlander, Kärsämäki 9. Lehdon luomutila, Reisjärvi 10. Tyngän Myllyn osuuskunta, Kalajoki 11. Myllymäen tila, Pyhäjärvi 12. Pöntiön Lihatuote oy, Kalajoki 13. Kotirannan vihannesjaloste, Ylivieska Haastatellut kotityö- ja hoitopalvelualan yritykset 1. Hoivea Oy, Ylivieska / Oulu 2. Aurinkorantakoti, Pyhäjärvi 3. Koti- ja hoitopalvelu Aada Ky, Kärsämäki 4. Perhehoitokoti Villiruusu, Haapavesi 5. Kartanonväkikoti, Haapavesi 6. Sarin ja Anittan kotiapu, Haapavesi 7. Pohjanmaan Helmi hoivapalvelut Oy, Haapavesi

14 14 Country Hospitality -hanke Taulukko 2 Haastateltujen yritysten henkilöstömäärät 4.2 Haapaveden ammattiopiston tuotteistamiskysely elintarvikeyrityksille Haapaveden ammattiopistolla tehtiin keväällä 2014 oma pienimuotoinen kysely elintarvikealan yrityksille. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää, millaisia kehittämistarpeita ja kehittämishaluja alan yrittäjillä on. Erityisesti mahdollinen yhteistyö ammattiopiston kanssa kiinnosti kyselyn tekijöitä. Kyselyn tulokset on liitetty osaksi tätä esiselvitysraporttia, koska sen sisältö vastaa läheisesti Country Hospitality hankkeen tavoitteita. Kyselyn toteuttamisesta vastasi ravitsemisalan lehtori Raili Heikkilä, jota myös haastateltiin raporttia varten elintarvikealan koulutukseen ja osaamistasoon liittyvistä asioista. 4.3 Kotityöalan asiantuntijoiden haastattelut Esiselvityksessä haastateltiin hankealueella toimivia kotityöpalvelualan yrittäjiä, ammatillisten oppilaitosten opettajia sekä alueella toimivien kuntien ja peruspalvelukuntayhtymien edustajia. Hankesuunnitelmassa oli arvioitu hankkeeseen mukaan tulevien organisaatioiden (yhteistyöoppilaitokset, ammattikorkeakoulut, yliopistot) määräksi viisi, mutta toteutuneita haastatteluita tehtiin kahdeksassa eri organisaatiossa. Lisäksi Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän sisällä haastateltiin sekä Ylivieskan että Haapaveden ammattiopiston opettajia. 1. kotityö- ja puhdistusalan opettajat Sisko Haapanen ja Raili Hautala, Haapaveden ammattiopisto / Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä 2. puhdistus- ja kotityöpalvelualan koulutusvastaava Sirpa Katajalaakso, Ylivieskan ammattiopisto / Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä 3. projektityöntekijät Aira Vatjus-Anttila ja Mimmi Seppä, Linkki-projekti (Haapaveden-Siikalatvan omaishoitajat ja läheiset ry, RAY) 4. kotihoidon johtaja Raija Jauhiainen, Oulaisten kaupunki 5. hoiva- ja hoivapalveluiden palvelujohtaja Terttuirmeli Haapakoski, Kallion Peruspalvelukuntayhtymä /Ylivieska (entinen Ylivieskan sosiaalijohtaja) 6. palvelupäällikkö Leena Kivioja, Selänteen peruspalvelukuntayhtymä / Haapajärvi ja Reisjärvi 7. palveluohjauspäällikkö Merja Gronoff, Kalajoen kaupunki 8. Oulaisten vanhusneuvosto 9. Sievin vanhusneuvosto 4.4 Lähiruokahankeraportit Esiselvityksessä hyödynnettiin Oulun Eteläisen alueella viime aikoina toteutettujen lähiruokahankkeiden loppuraportteja kuvaamaan eri organisaatioiden ja asiantuntijoiden näkemyksiä elintarvikealan kehittämistarpeista. Hankeraporttien kautta saadaan yleiskuva joidenkin lähiruokateeman parissa työskennelleiden tutkimusyksiköiden, oppilaitosten ja organisaatioiden näkemyksistä elintarvikealan kehittämistarpeista. Toteutuneiden hankkeiden kokemukset ja toimenpide-ehdotukset kannattaa huomioida, kun

15 Country Hospitality -hanke 15 alan seuraavista kehittämistoimenpiteistä päätetään. Mukana ovat seuraavien hankkeiden loppuraportit: 1. Politiikkadialogi paikallisten hankintojen edistäjänä, MTT Taloustutkimus ja Oulun yliopisto 2. RuokaGIS, Oulun yliopisto ja MTT Taloustutkimus 3. Syökkö nää lähiruokaa?, Maaseudun Sivistysliitto 4. LaatuTuote, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä

16 16 Country Hospitality -hanke 5 Tulokset 5.1 Elintarvikealan tilanne ja tulevaisuuden näkymät Elintarvikealan yritysten näkökulma Yrityksen toiminta Yhdeksällä yrityksellä kolmestatoista haastatellusta oli elintarvikkeiden alkutuotantoa, suoramyyntiä omalta tilalta tai tuotantopaikasta sekä julkisia toimijoita asiakkaina. Kahdeksan yritystä jatkojalosti elintarvikkeita. Viiden vuoden päästä arvioidaan toimintojen kokonaisuutena pysyvän suurin piirtein samoina tai yritykset voivat monipuolistaa toimintaansa. Yksi yritys arvioi lopettavansa koko toiminnan viiden vuoden kuluessa. Taulukko 3 Elintarvikeyritysten toiminnot nyt ja arvio 5 vuoden kuluttua Elintarvikeyritysten henkilökunnan osaamistaso ja koulutustarpeet Haastatelluissa elintarvikealan yrityksissä työskentelee henkilöitä, joilla on elintarvikealan ammatillinen tutkinto (yritysten määrä n=3), elintarvikealan AMK- tai yliopistotutkinto (n=3) tai ravintola-alan ammatillinen tutkinto (n=3). Lisäksi yrityksissä työskentelee henkilöitä, joilla ei ole varsinaista elintarvikealan ammatillista tutkintoa, mutta jotka ovat suorittaneet lyhempiä alaan liittyviä kursseja (n=4). Seitsemässä yrityksessä on työntekijöitä, joilla ei ole lainkaan elintarvikealan ammatillista koulutusta. Elintarvikeyrityksissä työskentelevillä voi olla myös muun kuin elintarvikealan koulutusta. Haastatteluissa mainittiin muun muassa autonkuljettaja, puutarhuri, lastenhoitaja, talouskoulu, yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto, ajoneuvo- ja autoelektroniikan asentaja, terveydenhoitoalan koulutukset sekä maatalousalan osaamista. Haastatelluissa yrityksissä on monenlaisia täydennyskoulutustarpeita. Kokonaisten tutkintojen suorittamiseen ei kovin paljon ole tarvetta, mutta lyhyet ammatillista osaamista täydentävät ja ammattitutkintojen osatutkinnot kiinnostavat. Taulukossa 4 on lueteltu haastatteluissa esiin tulleita tarpeellisten koulutusten ja kurssien aiheita, joita haastatellut mainitsivat ilman valmiiksi annettuja vaihtoehtoja.

17 Country Hospitality -hanke 17 Taulukko 4 Elintarvikeyritysissä tarvittava täydennyskoulutus Elintarvikeyrityksen kehittämis- ja tutkimustarpeet Haastattelussa valmiina ehdotetuista koulutus- ja tutkimusvaihtoehdoista kiinnostavimpia ovat markkinointitutkimukset (8 / 12 yrityksestä), elintarvikkeiden tuotekehitys (n=8), elintarvikeprosessien kehittäminen (n=7) ja elintarvikkeiden ravintoarvoanalyysit (n=7). Henkilökunnan lisä- ja täydennyskoulutustarpeen yleisesti mainitsi seitsemän yritystä. Kaksi yritystä ei tunnistanut mitään lisäkoulutustarpeita tällä hetkellä. Muita yritysten kehittämistarpeita mainittiin avoimissa vastauksissa, joita antoi kaksi elintarvikeyritystä. Kehittämistarpeita on aikaisemmin mainittujen lisäksi työergonomiassa, yrityksen tulevaisuuden visioiden selkiyttämisessä ja laitehankinnoissa. Elintarvikealan yhteistyö Haastattelussa käytiin läpi yritysten välistä yhteistyötä. Neljä yritystä 13:sta toimii alihankkijana toiselle yritykselle ja seitsemän yritystä käyttää toista yritystä alihankkijana. Alihankintayhteistyötä tehdään marjatuotteiden jalostuksessa, etikettien suunnittelussa, teurastamo- ja lihanleikkuupalveluissa sekä tuotteiden pakkaamisessa ja yhteisissä kuljetuksissa, laitehankinnoissa ja myyntipisteissä. Kolme yritystä on kiinnostuneita alihankintayhteistyöstä toisten yritysten kanssa, vaikka toimintaa ei vielä ole aloitettu. Kiinnostavia yhteistyön kohteita ovat sopimusviljely sekä lisääntyvä yhteistyö samanlaisten yritysten kanssa. Kolme haastatelluista yrityksistä ei ollut kiinnostunut alihankintayhteistyöstä. Yrityksiltä kysyttiin myös kiinnostusta markkinoinnin yhdistämiseen toisten yritysten kanssa. Viisi yritystä kertoi jo käynnistetystä yhteismarkkinoinnista. Muutamat yritykset ovat kokeilleet yhteisiä myyntipisteitä esimerkiksi messuilla, mutta toimimattomana pidettyä kokeilua ei haluta jatkaa. Toisaalta osa yrityksistä tekee yhteistyötä yhteisillä myyntipisteillä yleisötapahtumissa ja toripäivinä sekä ruokakauppojen lähiruokapäivissä. Neljä yritystä ovat kiinnostunut kokeilemaan markkinoinnin yhdistämistä toisten yritysten kanssa. Erityisesti yrityksiä kiinnostavat markkinointikanavien löytäminen Oulun seudulle, sähköisten tilausjärjestelmien kehittäminen ja yhteisten tuotekonsulenttien palkkaaminen. Neljä yritystä ei ole kiinnostuneita yhteisistä markkinointitoimenpiteistä. Elintarvikeyritysten erilaisten yhteistyömuodoista kiinnostavimpina pidetään maakunnan yhteistä lähiruokabrändiä, yhteisiä elintarvikekuljetuksia sekä paikallista lähiruokaterminaalia tai jakelukeskusta. Ehdotettujen yhteistyön muotojen kiinnostavuus esitetään tarkemmin taulukossa 5.

18 18 Country Hospitality -hanke Taulukko 5 Yritysten välisen yhteistyön kiinnostavuus Yhteistyö julkisten toimijoiden kanssa Neljä yritystä oli osallistunut julkisten hankintojen tarjouskilpailuun voittavalla tarjouksella. Voittavia tuotteita ovat olleet vadelma- ja mansikkahillot. Neljän yrityksen jättämä tarjous ei ollut voittava. Tarjottuja tuotteita olivat lähinnä leipomotuotteet. Neljä yritystä vastasi julkisten hankintojen olevan tuttu asia, mutta yritys ei ole osallistunut vielä kilpailutuksiin. Mainittuja syitä osallistumatta jättämiseen ovat liian suuret tilausmäärät sekä kokonaisten tuoteryhmien (esimerkiksi lihat) kokonaistarjoukset, jolloin suppeampaa valikoimaa (esimerkiksi vain kokoliha) tarjoava pk-yritys ei pysty osallistumaan. Julkiset hankinnat kokonaisuutena olivat haastatelluille yrityksille ainakin jossain määrin tuttuja. Vain yksi yritys vastasi, että eivät kaipaa aiheesta lisätietoa. Elintarvikeyritysten edustajat arvioivat syitä pienten ja paikallisten elintarvikeyritysten vähäiseen osallistumiseen julkisiin tarjouskilpailuihin. Yleisimmin syynä on, että tarjouspyynnössä edellytetyt toimitusmäärät ovat liian suuria. Myös paikallisten tuotteiden riittävyys koko vuodeksi tai toimitusvarmuuden puute ovat esteitä monille yrityksille. Taulukko 6 Elintarvikeyritysten ehdotuksia syiksi paikallisten elintarvikeyritysten vähäiseen osallistumiseen julkisiin tarjouskilpailuihin Lähiruuan jakelukanavat ja yhteistyö ruokakauppojen kanssa

19 Country Hospitality -hanke 19 Käytännössä kaikki elintarvikeyritykset myyvät itse tuotteitaan. Yritykset voivat myös käyttää lisäksi erilaisia jakelu- ja myyntikanavia. Yleisimpiä myyntipaikkoja ovat oman ja lähipaikkakuntien vähittäisruokakaupat ja erikoismyymälät. Muutaman yrityksen tuotteita välitetään jälleenmyyjän kautta esimerkiksi ruokapiireille. Taulukko 7 Elintarvikealan myyntikanavat Elintarvikeyrityksillä on vaihtelevia kokemuksia yhteistyöstä ruokakauppaketjujen kanssa. Monet yritykset ovat tyytyväisiä ruokakauppaketjujen kanssa tehtyyn yhteistyöhön ja yhteistyötä ollaan kehittämässä. Toisaalta lähes yhtä monta yritystä mainitsi yhteistyön esteistä, joista yleisimpiä ovat kaupan vaatimukset liian suurista tuotemääristä sekä myyntikatteen suuruus. Seuraavaan taulukkoon on koottu haastateltujen yritysten kokemuksia erityisesti S- ja K-ketjun kauppojen kanssa. Taulukko 8 Elintarvikeyritysten kokemuksia yhteistyöstä ruokakauppaketjujen kanssa Uuden henkilöstön palkkaaminen Kolme haastateltua yritystä hakee uusia työntekijöitä jo tällä hetkellä. Kaksi yritystä pitää uuden henkilöstön palkkaamista viiden vuoden kuluessa todennäköisenä ja kahdelle yritykselle uuden henkilöstön palkkaaminen on mahdollista tulevien viiden vuoden aikana. Kuusi yritystä ei pidä uuden henkilöstön palkkaamista todennäköisenä. Syiksi mainittiin yrityksen myyminen, sukupolvenvaihdos tai yrityksen lopettaminen tulevina vuosina. Yksi yritys toivoo yhteistyötä toisten samanlaisten yritysten kanssa yhteisen työntekijän palkkaamiseksi tai työmäärän tasaamiseksi nykyisten työntekijöiden kesken. Uuden työntekijän palkkaaminen ei ole tarpeellista myöskään, jos yritys pärjää nykyisillä työntekijöillään eikä toiminnan laajentaminen ole joko mahdollista tai osa yrityksen strategiaa. Haastattelussa mukana olleilta elintarvikeyritysten edustajilta kysyttiin, millaisiin asioihin he kiinnit-

20 20 Country Hospitality -hanke täisivät huomiota palkatessaan työntekijää yritykseen. Työntekijän toivotaan olevan oma-aloitteinen ja yrittäjähenkinen, innostunut työstään sekä sitoutunut tehtäväänsä. Tärkeää on myös työkokemus ja työelämän vaatimuksien ymmärtäminen. Myös joustavuutta, palvelualttiutta ja riittävää fyysistä ominaisuutta arvostetaan rekrytointitilanteessa. Taulukko 8 Uuden työntekijän valintakriteerit elintarvikeyrityksissä esittelee tarkemmin haastateltavien omin sanoin kuvailemia ominaisuuksia, jotka vaikuttavat työntekijän valintaan. Taulukko 9 Uuden työntekijän valintakriteerit elintarvikeyrityksissä Elintarvikealan koulutustarjonta ja vastavalmistuneiden osaamistaso Pohjois-Pohjanmaan elintarvikealan koulutus vastaa hyvin joidenkin yritysten tarpeita (n=3), vaikka osa haastateltavista ei osannut arvioida koulutustarjonnan soveltuvuutta elintarvikealan tarpeisiin (n=7). Kolmen haastatellun mielestä alueelta kuitenkin puuttuu joitakin elintarvikealan tarvitsemia koulutuksia. Lisäkoulutusta toivottiin pitopalvelusta, maatilamatkailusta, elintarvikekuljettajan ammattipätevyydestä ja lihanleikkuusta. Elintarvikealalta vastavalmistuneiden ammattitaidon arvioidaan vastaavan erittäin hyvin (n=2) tai melko hyvin (n=3) elintarvikeyritysten todellisia tarpeita. Kahdeksan haastateltua ei osannut arvioida vastavalmistuneiden ammattitaitoa. Elintarvikealan kehittämistarpeet Elintarvikeyritysten kasvun esteiksi mainittiin useimmin elintarvikkeiden runsas tuonti ulkomailta ja tiukka hintakilpailu isojen tukkuliikkeiden kanssa. Pelkässä hintavertailussa pk-yritysten lähituotteet eivät pysty kilpailemaan ja lisäksi elintarvikelainsäädännön koetaan vaikeuttavan pienten yritysten toimintaa. Haastateltavat kertoivat omin sanoin elintarvikealan yritysten kehittämistarpeista, joita ei haastattelussa ollut vielä aikaisemmin tullut esiin. Haastateltavia pyydettiin kuvailemaan erityisesti, millä tavalla alueen oppilaitokset, tutkimusyksiköt ja kehittämishankkeet voisivat olla yritysten apuna. Useimmiten yhteistyön kehittämistä toivotaan elintarvikkeiden ravintoarvojen ja mikrobiologisen laadun määrityksessä. Myös tuotekehitykseen ja jatkojalostukseen toivotaan lisää neuvontaa.

Kotityöpalvelututkinto mikä se on ja mihin se liittyy? Terttu Louhikoski-Alasuutari Koulutusjohtaja, rehtori TTS - Työtehoseura

Kotityöpalvelututkinto mikä se on ja mihin se liittyy? Terttu Louhikoski-Alasuutari Koulutusjohtaja, rehtori TTS - Työtehoseura Kotityöpalvelututkinto mikä se on ja mihin se liittyy? Terttu Louhikoski-Alasuutari Koulutusjohtaja, rehtori TTS - Työtehoseura TTS - Työtehoseura Tutkimus-, koulutus- ja kehittämisorganisaatio Toimialat:

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Hyvän ikääntymisen kehittämisympäristö Sonectus 1.1.2012-31.5.2014

Hyvän ikääntymisen kehittämisympäristö Sonectus 1.1.2012-31.5.2014 Hyvän ikääntymisen kehittämisympäristö Sonectus 1.1.2012-31.5.2014 Hankkeen toimijat Hallinnoi Oulun seudun ammattikorkeakoulu, terveyalan Oulaisten yksikkö Osatoteuttajina: Kalajoen SoTe yhteistoiminta-alue

Lisätiedot

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Yrityksen toiminta: - LähiPuoti Remes Oy on perustettu tammikuussa 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. - Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais- ja Etelä-Suomi.

Lisätiedot

Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi

Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea, TY Aitoja makuja -hanke (2009-2011) toteuttaa Manner-Suomen

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Pohjois- Pohjanmaa Väkiluku 404 000 1. Alavieska 2. Haapajärven kaupunki

Lisätiedot

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Kunta / Tuotannon arviointi Seuranta arviointi

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Puhelinhaastatteluissa esiin nousseet osaamisen kehittämisen tarpeet Projektiassistentti Paula Sovelius TäsmäProto-hanke

Lisätiedot

Lähiruoan lisääminen kuntien elintarvikehankinnoissa

Lähiruoan lisääminen kuntien elintarvikehankinnoissa Lähiruoan lisääminen kuntien elintarvikehankinnoissa 20.9.2012 Toivo Muilu ja Silja Puoskari Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Politiikkadialogi paikallisten hankintojen edistäjänä -hanke

Lisätiedot

Kotityöpalvelujen osaajaksi

Kotityöpalvelujen osaajaksi Kotityöpalvelujen osaajaksi Kotityöpalvelujen teemaviikon seminaari LAATUISA LOKAKUU 9.10.2013 Raija Tissari Kotityöpalvelu Tuottaa palveluja eri ikäisille erilaisissa toimintaympäristöissä ja elämäntilanteissa

Lisätiedot

Jyväskylän palvelusetelitoiminta

Jyväskylän palvelusetelitoiminta Jyväskylän palvelusetelitoiminta 31.3.2011 Riitta Pylvänen Projektipäällikkö Asiakas-tuottajamalli hanke (ASTU) Käynnistettiin lokakuussa 2009, päättyy 31.12.2011 Jykesin hallinnoima Jyväskylän kaupungin

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari

Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari Kirsi Viljanen Lähiruokakoordinaattori Ruoka-Suomi teemaryhmän pj. Maa- ja metsätalousministeriö kirsi.viljanen@mmm.fi Lähiruoan ja luomun kehittäminen Lähiruoan

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE Sivu 2 / 6 SISÄLLYSLUETTELO 1. MITÄ PALVELUSETELI TARKOITTAA?... 3 SUONENJOEN KAUPUNGILLA KÄYTÖSSÄ OLEVAT PALVELUSETELIT...

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa Jyväskylän

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4 Palveluseteli ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1505-1 Painosmäärä: 10.000 kpl Taitto: AT-Julkaisutoimisto

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Hankkeen tausta Kaupalla on valmiudet toimia kaiken kokoisten tavarantoimittajien kanssa Mikroyritysten pienemmät

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KUMPPANUUS PAIKALLISEN ELINKEINOTOIMINNAN NÄKÖKULMA CASE KALLIO

JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KUMPPANUUS PAIKALLISEN ELINKEINOTOIMINNAN NÄKÖKULMA CASE KALLIO JULKISEN JA YKSITYISEN YHTEISTYÖ VAIKUTTAVAT TOIMINTAMALLIT SOTE PALVELUIDEN ARVOVERKOSTOISSA (JYVÄ) JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KUMPPANUUS PAIKALLISEN ELINKEINOTOIMINNAN NÄKÖKULMA CASE KALLIO Martti

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015 Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 18.2.2015 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa 20.3.2012 Vantaa Riitta-Maija Hämäläinen riitta-maija.hamalainen@thl.fi Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa TÄSTÄ ON PUHE Palvelujen ja tuotannon järjestämisestä

Lisätiedot

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus

Lisätiedot

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto Kotisairaanhoito Harmonia Oy Pienestä suureksi v.2001-2010 Tuotteet: Kotihoidon palvelut Kaikki palvelut samasta osoitteesta.

Lisätiedot

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen Argumenttipankki Tämän argumenttipankin tarkoituksena on helpottaa lähiruokaketjuun kuuluvia yrityksiä tunnistamaan, kehittämään ja parantamaan

Lisätiedot

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähde: HY Ruralia-instituutti; Ruokatuotannon aluetaloudellisen vaikuttavuuden selvitys Hämeessä, 2012 MTK Häme Ohjelmapäällikkö Päivi Rönni Lähiruoka on.. MTK:n

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa

Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa Sanoista säästöihin! -Kestävien hankintojen vuosiseminaari 22.03.2013 EkoCentria Anu Arolaakso EkoCentria Tuotamme kestäviin hankintoihin liittyviä viestintä-

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

PALVELU- SETELI. Aalto Hoivapalvelut Oy

PALVELU- SETELI. Aalto Hoivapalvelut Oy PALVELU- SETELI Mikä on palveluseteli? Kunta tai kuntayhtymä ei välttämättä tuota itse kaikkia sosiaali- ja terveyspalveluja vaan voi toimia yhteistyössä yksityisten palveluyritysten kanssa. Palveluseteli

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Helsingin yrittäjät Palveleva Helsinki -seminaari, 1.3.2011 Peruspalveluministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden haasteita

Lisätiedot

Palveluseteli yrityksen hyvinvointipalveluiden tuottamisen mahdollistajana

Palveluseteli yrityksen hyvinvointipalveluiden tuottamisen mahdollistajana Palveluseteli yrityksen hyvinvointipalveluiden tuottamisen mahdollistajana PASSARI HANKESEMINAARI Helsinki 29.11.2011 Sanna Meronen-Vilenius Kehittämispäällikkö Helsingin Yrittäjät sanna.meronen-vilenius@helsinginyrittajat.fi

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan. Infotilaisuus 23.2.2012. Maritta Koskinen 1 22.2.2012

Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan. Infotilaisuus 23.2.2012. Maritta Koskinen 1 22.2.2012 Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan Infotilaisuus 23.2.2012 Maritta Koskinen 1 Taustaa palvelusetelille Aiemmat säädökset palvelusetelistä vuonna 2004 Laajentui vuonna 2008 Palvelusetelilaki (569/2009)

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008 Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet

Lisätiedot

Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Kullaa 28.10.2014 Projektipäällikkö Jussi Laurila Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueyksikkö Hanke lyhyesti Tavoite: Laaditaan esiselvitys

Lisätiedot

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät 12.3.2008 1 Esityksen logiikka Suomen Yrittäjien toiminnan tavoite: Paremmat

Lisätiedot

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja aikuisten osaamisperustan vahvistaminen. Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto

Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja aikuisten osaamisperustan vahvistaminen. Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja aikuisten osaamisperustan vahvistaminen Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto Pohjois-Pohjanmaan TE-palvelut Kuusamo Asiointipaikat Hallinnollinen asiointipaikka

Lisätiedot

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM 1 Sisältö Hankehaku 2014 painoalueet Taustalla vaikuttavat asiakirjat Elintarviketurvallisuuselonteko

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN PALVELUSETELI

MIKKELIN SEUDUN PALVELUSETELI MIKKELIN SEUDUN PALVELUSETELI 30.11.2010 Heli Peltola Miset Oy Puh. 044 7945824 Heli.peltola@miset.fi MIKKELIN SEUDUN PALVELUSETELI Mikkeli, Hirvensalmi, Kangasniemi, Mäntyharju, Puumala, Ristiina Palvelusetelijärjestelmän

Lisätiedot

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011 Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön Erja Snellman 1.3.2011 Julkisten hankintojen lähtökohta Kansallisen kynnysarvon ylittävät julkiset hankinnat on kilpailutettava hankintalain

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ 14.3.2014 Pekka Keränen

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ 14.3.2014 Pekka Keränen TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ 14.3.2014 Pekka Keränen Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä OSAO:ssa Kehittämis- ja palvelutehtävä liittyy aluestrategioihin (Pohjois- Pohjanmaan), järjestäjän

Lisätiedot

Kuntapalveluja markkinamekanismilla. Riitta Pylvänen palvelupäällikkö

Kuntapalveluja markkinamekanismilla. Riitta Pylvänen palvelupäällikkö Kuntapalveluja markkinamekanismilla Riitta Pylvänen palvelupäällikkö 4.12.2013 Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa Jyväskylän näkökulma Jyväskylässä on riittävän suuri

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421 Jäsenkunnat Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630 Väkiluku 35421 Seudullinen terveydenhuolto n. 580 työntekijää käyttötalous 57,7 milj. toimipisteet 5 kunnassa hajautetut lähipalvelut

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten neuvontaa koskeva selvitys ja koulutusohjelma- projekti PK-Yrittäjien koulutus ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSTÄ

Elintarvikealan pk-yritysten neuvontaa koskeva selvitys ja koulutusohjelma- projekti PK-Yrittäjien koulutus ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSTÄ Elintarvikealan pk-yritysten neuvontaa koskeva selvitys ja koulutusohjelma- projekti PK-Yrittäjien koulutus ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSTÄ 2.11 Seinäjoki, 9.11 Kuopio, 17.11 Hämeenlinna, 19.1.2012 Rovaniemi,

Lisätiedot

Palveluasumisen järjestäminen ja hankinnat Tampereella Kuntatalo 14.9.2011

Palveluasumisen järjestäminen ja hankinnat Tampereella Kuntatalo 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen ja hankinnat Tampereella Kuntatalo 14.9.2011 Mari Patronen projektijohtaja Tampereen kaupunki/ tilaajaryhmä/ ikäihmisten palvelut T A M P E R E E N K A U P U N K I Kaupungin

Lisätiedot

Näkymiä hevosten Pohjois-Pohjanmaalta. projektipäällikkö Heini Iinatti

Näkymiä hevosten Pohjois-Pohjanmaalta. projektipäällikkö Heini Iinatti Näkymiä hevosten Pohjois-Pohjanmaalta projektipäällikkö Heini Iinatti Hevosten Pohjois-Pohjanmaa - hevostalouden kehittämisohjelma Laadittiin 2008, valmis 2009 Tunnistettiin kehittämistarpeet Määriteltiin

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymä, aikuiskoulutusosasto. PYRY II -hanke. Parasta Yritystoimintaa Rakennetaan Yhteistyössä! www.aiko.

Sastamalan koulutuskuntayhtymä, aikuiskoulutusosasto. PYRY II -hanke. Parasta Yritystoimintaa Rakennetaan Yhteistyössä! www.aiko. Sastamalan koulutuskuntayhtymä, aikuiskoulutusosasto PYRY II -hanke Parasta Yritystoimintaa Rakennetaan Yhteistyössä! www.aiko.fi Rahoittajat: Länsi-Suomen lääninhallituksen sivistysosasto Euroopan sosiaalirahasto

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO

KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO TAVOITTEET Kotityö- ja puhdistuspalvelujen tutkinto sisältää siivous-, ateriapalvelu-, tekstiilihuolto- ja asiakaspalvelukoulutusta, hygienia- ja työturvallisuuskoulutusta.

Lisätiedot

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Green Care vihreä hoiva maaseudulla, VIVA Joutseno 1.11.2011 Anne Korhonen, TTS Esityksen sisältö Kyselyt Maaseutuyrittäjät Hoivayrittäjät Kunnat Kolmas sektori Haastattelut

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Pirkanmaalla. Outi Rantanen ja Marjo Nieminen 13.6.2013

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Pirkanmaalla. Outi Rantanen ja Marjo Nieminen 13.6.2013 Nuorten aikuisten osaamisohjelma Pirkanmaalla Outi Rantanen ja Marjo Nieminen 13.6.2013 Nuorten aikuisten osaamisohjelma Pirkanmaalla v. 2013 Laaja tarjonta eri alojen tutkintoja, opiskelijatyövuosia on

Lisätiedot

LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA. Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta

LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA. Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta TAVOITTEET Lisätä luomu- ja lähiruokatuotteiden tarjontaa Turun keskusta-alueen ravintoloissa Saada

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä

Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä Seminaari 4.12.2014 Pori Yhteinen seminaari Sikses parasta aitoja makuja Satakunnasta 1.2.2012-31.12.2014 Toteuttajat: Pyhäjärvi-instituutti, Satafood ja ProAgria

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa. 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä

Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa. 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä Pohjois Savon biotalousosaajat Projektin tavoitteet tunnistaa ja priorisoida biotalouden osaamistarpeita

Lisätiedot

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 PAIKALLISEN DIGIMEDIATUOTANNON JAKELUKANAVAT JA TEKNIIKAT, PALVELUT JA LIIKETOIMINTAMALLIT SEKÄ TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET SUUPOHJAN SEUTUVERKOSSA SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto Opetusministeriön virallinen ja sertifioima ammatillinen näyttötutkintö Aikuisten ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Lähiruuan monet kasvot Elintarviketeollisuuden toimialaseminaari 30.10.12 Turku

Lähiruuan monet kasvot Elintarviketeollisuuden toimialaseminaari 30.10.12 Turku Lähiruuan monet kasvot Elintarviketeollisuuden toimialaseminaari 30.10.12 Turku Kirsi Viljanen lähiruokakoordinaattori Maa- ja metsätalousministeriö Ruoka-Suomi -teemaryhmä, pj. kirsi.viljanen@mmm.fi www.ruokasuomi.fi

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Palvelusetelikysely kunnille tammi-helmikuussa 2012. Erityisasiantuntija Anu Nemlander

Palvelusetelikysely kunnille tammi-helmikuussa 2012. Erityisasiantuntija Anu Nemlander Palvelusetelikysely kunnille tammi-helmikuussa 2012 Erityisasiantuntija Anu Nemlander Palvelusetelikysely kunnille Uusi palvelusetelilainsäädäntö astui voimaan 1.8.2009 ja sitä sovelletaan kuntien järjestämiin

Lisätiedot

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.2015 Ruralia-instituutti / Riitta Kaipainen 3.9.2015 1 Elintarvikealaan kohdistuvien kehittämislinjauksien historiaa Etelä-Savossa: -

Lisätiedot

PAIKALLISET ELINTARVIKKEET VÄHITTÄISKAUPASSA - case-tutkimuksen alustavia tuloksia

PAIKALLISET ELINTARVIKKEET VÄHITTÄISKAUPASSA - case-tutkimuksen alustavia tuloksia PAIKALLISET ELINTARVIKKEET VÄHITTÄISKAUPASSA - case-tutkimuksen alustavia tuloksia Jaana Paananen MTT Taloustutkimus Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari 1. - 2.10.2002 Mikkeli Vähittäiskauppa-aineiston

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset. Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset

Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset. Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset Terveyspalvelut kansantaloudessa Terveyspalvelujen tuotos, eli tuotettujen palvelujen arvo

Lisätiedot