Euroopan unioni Euroopan sosiaalirahasto Oulun Time Out! Aikalisä!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Euroopan unioni Euroopan sosiaalirahasto Oulun Time Out! Aikalisä!"

Transkriptio

1 Euroopan unioni Euroopan sosiaalirahasto Oulun Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -toimintamalli 2013

2 Sisällys 1 Valtakunnallisen Aikalisä-toiminnan tausta ja lähtökohdat Oulun Aikalisä-toimintamallin kehittyminen Oulun Aikalisä-toiminnan periaatteet Aikalisä-toiminta ja Aikalisäpalvelu käytännössä Aikalisäohjauksen prosessi THL:n suositusten mukaisesti Aikalisä-toiminta kutsuntojen ennakkoterveystarkastuksissa Liikuntaneuvonta Aikalisäpalveluna Liikuntasuunnitelma Toimintavaihe ja seuranta Aikalisä-toiminta osana kutsuntoja ja aluetoimiston jälkitarkastuspäiviä Kutsuntapäivän kulku Aikalisä-toiminnan tavoitteet kutsunnoissa Aikalisä-toiminta aluetoimiston jälkitarkastuspäivissä Fyysisen kunnon mittaukset kutsunnoissa osana Aikalisäpalvelua Aikalisä-toiminta varusmies- tai siviilipalveluksen keskeytyessä Aikalisä -toiminta Byströmin nuorten palveluissa Aikalisä-toiminta mielenterveyspalveluissa Aikalisä-toiminta päihdepalveluissa Toimintamallin arviointi vuoden 2013 kutsunnoissa Arviointi Aikalisäohjaajien näkökulmasta Kutsuntatilojen merkitys Aikalisäpalvelulle Aikalisäohjaajien kokemuksia nuorten kohtaamisista Tulevaisuuden haasteita Oulun Aikalisä-toiminnalle Lyhyt yhteenveto Oulun Aikalisä toimintamallista Lähteet Linkit pixhill.com Oulun Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -toimintamalli 2013

3 1 Valtakunnallisen Aikalisä-toiminnan tausta ja lähtökohdat Time out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -toimintamalli ja nuorille tarjottava tukipalvelu kehitettiin vuosina Stakesin (vuodesta 2009 lähtien Terveyden ja hyvinvoinnin laitos), Puolustusvoimien, työministeriön (vuodesta 2008 lähtien työ- ja elinkeinoministeriö) sekä Helsingin ja Vantaan kaupunkien yhteisessä hankkeessa. Vuosina mallia toteutettiin ja toimintakäytäntöjä kehitettiin edelleen yhteistyössä osallistuvien kuntien kanssa. Aikalisä-toiminta tarjoaa psykososiaalisia tukitoimia nuorten miesten syrjäytymiskehityksen ehkäisemiseksi. Toimintamalli mahdollistaa aktiivisen tuen tarjoamisen nuorille miehille kutsunnoissa ja varusmies- tai siviilipalveluksen keskeytyessä. Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen on ajankohtainen haaste. Vaikka suurin osa nuorista voi hyvin, on huoli suomalaisten nuorten hyvinvoinnista ollut näkyvästi esillä julkisessa keskustelussa. Erityisesti nuorten miesten syrjäytymisen ehkäisy ja hyvinvoinnin edistäminen ovat viimeisimpien vuosien aikana nousseet merkittäviksi terveys- ja yhteiskuntapoliittisiksi kysymyksiksi. Tutkimusten 1 mukaan useimmat psyykkisesti oireilevista nuorista eivät hae apua tai hakeudu sosiaali- ja terveyspalveluihin. On arvioitu, että vain murto-osa mielenterveysongelmista kärsivistä 18-vuotiaista suomalaisista miehistä hakeutuu mielenterveyspalveluihin. Sosiaalityön piiriin nuoret tulevat yleensä vasta silloin, kun ongelmat ovat jo päässeet pahoiksi. Nuoret miehet ovatkin palvelujen kannalta erityisen vaikeasti tavoitettava kohderyhmä. Aikalisä-toiminnassa hyödynnetään kutsuntojen tarjoamaa mahdollisuutta tavoittaa miesten koko ikäluokka. Kaikille kutsunnanalaisille tarjotaan tilaisuus hakeutua tukipalveluun, jota toteuttavat tehtävään koulutetut ohjaajat. Ohjaajat ovat kuntien sosiaali-, terveys- ja nuorisoalan ammattilaisia ja tukipalvelu on osa heidän perustyötään. Tutkimusten mukaan nuorten pahoinvointi kasautuu erityisen paljon pojille. Poikien elämänkulussa saattaa ilmetä jo varhain erilaisia ongelmia. Huonosti koulussa viihtyvistä, koulukiusatuista ja koulutuksen keskeyttäneistä ennemmistö on poikia. Nuoret miehet ovat myös nuoria naisia useammin työttöminä ja heillä on enemmän pitkäaikaisen toimeentulotuen tarvetta. Pahoinvoinnin ohella nuorten miesten elämä on paljon vaarallisempaa kuin nuorten naisten vuotiailla suomalaisilla miehillä on samanikäisiin naisiin nähden yli kolminkertainen riski kuolla tapaturmaisesti tai väkivaltaan. Eniten nuoria miehiä kuolee tieliikennetapaturmiin, itsemurhiin, myrkytyksiin ja väkivaltaan. Hyvin usein päihteillä on osuutta asiaan. 1 Karvonen, S.(toim) Onko sukupuolella väliä? Hyvinvointi, terveys, pojat ja tytöt. Nuorten elinolot vuosikirja. Stakes, Helsinki. Rintanen, H Terveys ja koulutuksellinen syrjäytyminen nuoren miehen elämänkulussa. Tam-pere. Itsemurhien ehkäisyprojekti Oulun Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -toimintamalli 2013

4 2 Oulun Aikalisä-toimintamallin kehittyminen Vuoden 2008 Oulun kutsuntatilaisuudessa Puolustusvoimien edustaja toi esiin huolen syrjäytymisvaarassa olevista kutsuntaikäisten ja varusmiesten heikkenevästä fyysisestä kunnosta sekä psyykkisistä - ja sosiaalisista ongelmista Oulun kaupungin edustajalle. Yhteiskunnassa käytiin tuolloin myös laaja-alaista keskustelua nuorten miesten elämänhallinnan ongelmista ja syrjäytymisen lisääntymisestä. Aikalisä-toimintamalli otettiin Oulussa käyttöön vuonna 2009 Otetaan Miehestä Mittaa -hankkeen myötä Oulun kaupungin liikuntapalveluiden koordinoimana. Vuonna 2010 Aikalisä-toiminnan koordinointi siirtyi nuorisopalveluille ja nykyisin toiminnasta on vastuussa Oulun kaupungin Byströmin nuorten palvelut. Oulun Aikalisä-toiminta on valtakunnallisesti verrattuna poikkeuksellisen moniammatillista ja poikkihallinnollista verrattuna muihin vastaavaa toimintaa toteuttaviin kuntiin. Poikkeuksellista Oulun mallissa on se, että toiminnan pääpaino on liikunta- ja nuorisopalveluissa, kun valtakunnallisesti suurimmassa osassa palvelua toteuttavissa kunnissa toiminta on sosiaali- ja terveydenhuoltovetoista. Oulun Aikalisä-toiminnan lähtökohtana on Aikalisäpalveluun osallistumisen matalakynnyksisyys, koska palveluun ohjaudutaan nuorille entuudestaan tuttujen peruspalvelujen kautta. Oulussa Aikalisä-toiminta on kytketty kutsuntojen ennakkoterveystarkastuksiin sekä liikuntaneuvontaan. Kutsunnoissa kaikilla kutsunnanalaisilla on osallistua fyysisen kunnon mittauksiin. Oulun Aikalisä-toiminnan kehittämisessä on ollut mukana MOPO-tutkimus- ja kehittämishankekokonaisuus (Kutsuntaikäisten syrjäytymisen ehkäisy ja liikuntaan aktivointi ), jonka kautta saadaan kattavaa tutkimustietoa mm. kutsuntaikäisten liikunta-aktiivisuudesta, elintavoista, hyvinvoinnista, sosiaalisen median ja internetin käytöstä. Tutkimusaineistoa on kerätty vuodesta 2009 lähtien monipuolisella kyselyllä, jonka nuoret täyttävät kutsunnoissa julkaistu, etsivää nuorisotyötä koskeva nuorisolain muutos aiheutti sen, että myös Oulun Aikalisä-toimintamallia piti tarkistaa. Uudistetun lain mukaan Puolustusvoimien ja siviilipalveluskeskuksen on luovutettava tiedot etsivään nuorisotyöhön alle 25-vuotiaasta nuoresta, joka vapautetaan varusmies- tai siviilipalveluksesta palveluskelpoisuuden puuttumisen takia tai joka keskeyttää palveluksen. Lisäksi tapahtunut kuntaliitos, jolloin Oulu, Haukipudas, Kiiminki, Oulunsalo ja Yli-Ii yhdistyivät, toivat omaan tarpeensa Aikalisä-toiminnan kehittämiselle. Osassa liittyneistä kunnista Aikalisä-toimintaa oli toteutettu, mutta erilaisilla käytännöillä. Aikalisä-toiminnan ja Aikalisäpalvelun laadun varmistamiseksi aloitettiin kuntaliitoksen jälkeisessä Oulussa toteutettavan Aikalisä-toimintamallin yhtenäistäminen prosessimallinnuksen avulla yhteistyössä Aikalisätoimijaverkoston sekä MopoTuning-hankkeen kanssa. Prosessimallintamisen tavoitteena oli toimintamallin yhtenäistäminen, jotta toimintaa toteutettaisiin samalla laajuudella ja laadulla kaupungin kaikilla alueilla. Oulun Aikalisä-toiminnan prosessimallintaminen aloitettiin keväällä 2013 ja prosessimallinnus testattiin syksyn 2013 kutsunnoissa. Oulussa on koulutettu useiden eri ammattikuntien edustajia Aikalisäohjaajiksi nuorisopalveluista (nuorisotyöntekijöitä, etsiviä nuorisotyöntekijöitä, tietopalveluohjaajia), liikuntapalveluista, sosiaali- ja terveyspalveluista, päihdepalveluista sekä mielenterveyspalveluista. Asiakkaaksi tuleva nuori voidaan kynnyksettä ohjata tarpeen mukaisten palvelujen piiriin ilman lähetekäytäntöjä ja ohjaajalla on tukenaan monialainen ammattilaisten verkosto. Oulun Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -toimintamalli 2013

5 3 Oulun Aikalisä-toiminnan periaatteet Oulun Aikalisä-toiminnassa noudatetaan pääosin THL:n suosituksia, jotka löytyvät aiheeseen liittyvästä käsikirjasta 2. Oulun Aikalisä-toiminnan kohderyhmänä ovat kutsunnanalaisten koko ikäluokka, erityisesti kutsuntatarkastuksissa palveluksen ulkopuolelle määrätyt miehet ja varusmies- tai siviilipalveluksen keskeyttävät miehet. Lisäksi kohderyhmänä ovat myös pitkälle henkilökohtaiselle syylomalle palveluksen aikana lähtevät sekä palveluksen keskeyttävät naiset. Aikalisäpalvelun tavoitteena on selvittää yhdessä nuoren kanssa elämäntilanne, tukitarpeet, voimavarat ja toimintamahdollisuudet sekä aktivoida omaehtoista toimintaa ja palveluiden ja muiden tukimuotojen käyttöä. Palvelun tarkoituksena on tukea nuorta oman elämän järjestymisessä. Lähtökohtana on nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen ja syrjäytymiskehityksen ehkäisy, mutta ohjaustyön käytännön tavoitteet ovat lähempänä arkielämän selviytymisen tukemista ja tulevaisuuden suunnitelmien jäsentämistä. Aikalisäpalvelun tavoitteena on myös seurata nuoren elämäntilannetta ja selviytymistä. Aikalisäpalvelu on luonteeltaan ratkaisuihin ja voimavaroihin keskittyvää eikä niinkään ongelma- tai sairauskeskeistä. Palvelussa on kyse enemmänkin voimavara- ja ratkaisuhakuisesta keskustelusta kuin esimerkiksi pelkästä tiedon jakamisesta tai palveluihin ohjaamisesta. Kyse ei myöskään ole psykiatrisesta hoidosta tai psykoterapiasta, vaan toiminnallisesta ja käytännöllisestä ohjauksesta. Henkilökohtainen ohjaus, selvittely ja tuki ovat palvelun ydin ja työskentelyn näkökulma on ennaltaehkäisevä. Aikalisäpalvelun tavoitteena on myös rakentaa tukitoimien kokonaisuus, jossa yksilöllisen selvityksen ja suunnittelun pohjalta hyödynnetään julkisia ja kolmannen sektorin palveluita asiakkaan tarpeen mukaan. 4 Aikalisä-toiminta ja Aikalisäpalvelu käytännössä Oulussa Aikalisä-toimintaa toteutetaan ja Aikalisäpalvelua tarjotaan erilaisissa kutsunnanalaisten asevelvollisuuden suorittamisen vaiheissa. Toimintaa toteutetaan myös hyvin erilaisissa toimipisteissä riippuen nuoren tarvitsemista palveluista. Raportissa on avattu Aikalisä-toimintaa ja -palvelua tilanne- ja toimipaikkakohtaisesti. Yleisellä tasolla Aikalisäpalvelun ohjausprosessi noudattaa THL:n suosituksia2, joista on ohessa lyhyehkö esittely. Raportin liitteistä löytyvät QPR ProcessGuide-ohjelmalla laaditut Aikalisä-toiminnan ja -palvelun toimipaikkakohtaiset prosessimallinnukset. 4.1 Aikalisäohjauksen prosessi THL:n suositusten mukaisesti Aikalisäohjaus voidaan jakaa erilaisiin vaiheisiin työskentelyn edetessä. THL:n oppaassa on kattavasti mainittu ohjauksen perusperiaatteista ja hyvistä käytännöistä. 1. Ensimmäisen kontaktin ottaminen Ensimmäisen tapaamisen sopimiseksi tehdään aktiivisesti töitä, vaikka asiakas ei heti vastaisikaan yhteydenottoihin. Kun ohjaajalle on saapunut nuoren Aikalisälähete, ensimmäisen yhteydenoton olisi hyvä toteutua mahdollisimman nopeasti lähetteen saapumisesta. Viiveettömällä tukisuhteen käynnistämisellä edistetään nuoren motivaatiota ja sitoutumista tukipalveluun. Asiakkaiden tavoittaminen ja kontaktin saaminen ovat yksi Aikalisä-toiminnan suurimmista haasteista. Kaikkia toimintaan ohjattuja miehiä ei onnistuta koskaan tavoittamaan. Usein ohjaajan aktiivisuus ja pitkäjänteisyys kuitenkin palkitaan: vaikka tekstiviesteihin, sähköposteihin ja puheluihin ei ensin vastata, voi asiakas lopulta itse ottaa yhteyttä. Ensimmäinen sovittu tapaaminen saattaa toteutua vasta usean kuukauden yhteydenpidon jälkeen, kun asiakas on ensin rauhassa pohtinut asiaa. Sekä aktiivinen mahdollisuuden tarjoaminen että ajan antaminen asiakkaan omalle kypsyttelylle on tärkeää. 2 Stengård E, Haarakangas T, Appelqvist-Schmidlechner K, Upanne M, Savolainen M, Ahonen J. (2008). Time out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -toimintamalli. Käsikirja. (pdf 3,56 Mt). Stakes. Gum-merus: Vaajakoski. Oulun Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -toimintamalli 2013

6 2. Ohjaussuhteen käynnistäminen ja alkuhaastattelu Eri aloilla ja ammateissa asiakkaan tilannetta tarkastellaan ja arvioidaan erilaisista näkökulmista. Useimmiten tiettyyn palveluun tulevat asiakkaat ovat jo valikoituneet ja asiakkuuden aihepiirit ovat pääpiirteissään tiedossa. Kuitenkin huomion kiinnittäminen yhteen ongelmaan voi sulkea pois selvittelystä henkilön mahdolliset muut ongelmia aiheuttavat asiat hänen elämäntilanteessaan ja elintavoissaan. Aikalisäohjauksessa oleellisia asioita tarkastellaan aluksi kokonaisvaltaisesti ja nuorta rohkaistaan ottamaan puheeksi mikä tahansa häntä vaivaava asia. Nuori voi tulla palveluun minkä tahansa pulman kanssa tai ilman tunnistettua tuen tarvetta. Kokonaisvaltaisuus ei tarkoita sitä, että palvelussa pyritään hoitamaan kaikki asiat, vaan tuen ja ohjauksen tarpeiden selvittyä asiakkaalle etsitään juuri ne osuvat palvelut, jotka ovat asiakkaan tavoitteiden kannalta tarpeellisia. Ohjaaja ei kuitenkaan aina voi auttaa tai tukea asiakasta kaikissa hänen ongelmissaan ja silloin tarvitaan myös muiden palvelujen tarjoamaa apua. Palveluohjaus onkin keskeinen Aikalisäohjaajan käyttämä työväline. 3. Työskentely Ohjaaja noudattaa toiminnassaan asiakas- ja tilannelähtöisyyden periaatetta, mikä tarkoittaa tässä sitä, että nuori on itse tilanteensa ja elämänsä paras asiantuntija. Vaikka keskustelu onkin arvokasta ja tärkeää, pääpaino ohjauksessa on käytännöllisten asioiden hoitamisessa. Käytännöllisyys tarkoittaa asiakkaan asioiden hoitamista yhdessä hänen kanssaan. Tarkoitus on myös tukea nuorta itseohjautuvammaksi ja itsenäisemmin omista asioistaan vastuuta ottavaksi nuoreksi aikuiseksi. Asiakas saattaa tarvita apua ja neuvoja esim. toimeentulo-, työmarkkinatuki- tai opiskelupaikkahakemuksiin liittyvissä asioissa. Jos arkielämän taidot ovat kovin puutteelliset, saattaa asiakas tarvita kädestä pitäen -ohjausta muissakin asioissa. Työskentelylle on hyvä asettaa tavoitteita. Ohjaaja auttaa nuorta asettamaan oman elämänsä tavoitteita tilanteen ja resurssien mukaan lähikehityksen vyöhykkeelle ja etenemään pienin askelin. Tavoitteet kannattaa pitää konkreettisina, pieninä ja mahdollisina. 4. Dokumentointi Asiakkaan käyntitiedot kirjataan ohjaajan työyksikön asiakas- tai potilastietojärjestelmiin työyksikön käytäntöjen mukaisesti. Kirjauksien tulee sisältää, mikä asia oli puheena ja mitä sovittiin sekä mahdollisesti muita huomioita tapaamisen luonteesta. 5. Tukisuhteen päättäminen Aikalisäohjauksen päättämisestä sovitaan yhdessä asiakkaan kanssa. Asiakkaalle jätetään mahdollisuus palata palveluun tai aloittaa se uudestaan myöhemmin, mikäli tarvetta ilmenee. Asiakas voi myös siirtyä saumattomasti palvelusta ohjaajan oman virkatyön mukaiseksi asiakkaaksi (esim. sosiaalityön asiakkaaksi tai psykiatrisen sairaanhoitajan asiakkaaksi). 4.2 Aikalisä-toiminta kutsuntojen ennakkoterveystarkastuksissa Oulussa kutsunnanalaisten terveystarkastukset toteutetaan keskitetysti opiskeluterveydenhuollossa. Oulussa Aikalisä-toiminta käynnistyy jo kutsunnanalaisten ennakkoterveystarkastuksista. Kutsuntojen ennakkoterveystarkastuksia tekevät terveydenhoitajat ja lääkärit voivat ohjata asiakkaita Aikalisäpalveluun jo keväällä kutsuntojen ennakkoterveystarkastuksen yhteydessä. Pohjois-Pohjanmaan Aluetoimisto lähettää helmikuussa opiskeluterveysasemalle nimiluettelon oululaisista kutsunnanalaisista henkilöistä. Opiskeluterveysasemalla sovitaan suunnittelukokouksessa terveystarkastuspäivistä, henkilökunnasta sekä työtiloista. Sairaanhoitaja (sh) tai terveydenhoitaja (th) luo kutsunta-työohjelman kuts-ajanvarauskirjoille. Hän laittaa kutsunnanalaisten ajanvaraukset kuts-ajanvarauskirjoille ja tulostaa ajat Effican kutsuohjelman kautta. Oulussa on käytössä Efficaasiakastietojärjestelmä sekä sosiaali- että terveydenhuollossa. Ajanvarauslomakkeet lähetetään sovitusti aluetoimistoon maaliskuun alussa, mistä ne postitetaan kutsunnanalaisille muun kutsuntoihin liittyvän materiaalin mukana. Kutsunnanalaiset saavat kevään aikana (yleensä maaliskuun puoliväliin mennessä) kutsuntakirjeen sekä ajanvarauksen terveystarkastukseen. Oulun Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -toimintamalli 2013

7 Ennakkoterveystarkastuksessa sairaanhoitaja/terveydenhoitaja tarkistaa asiakkaan henkilöllisyyden ja esitäyttää Puolustusvoimien Lääkärinlausunto terveydentilasta -lomakkeen (sairauskertomusjärjestelmässä oleva PVTTL:n lomake). Sh/th mittaa ja punnitsee asiakkaan, tutkii näön, mittaa verenpaineen ja ottaa tarvittaessa värinäön Ishiharan värinäkötestillä. Hän tarkistaa rokotustiedot ja merkitsee tiedot asiakkaan henkilökohtaiseen terveyskorttiin. Sh/th tarkistaa asiakkaan esitäyttämän Puolustusvoimien Terveyskyselyn 3 ja tarvittaessa asiakas täydentää puuttuvat tiedot. Sh/th arvioi asiakkaan terveydentilaa kokonaisvaltaisesti. Hän keskustelee psyykkisestä hyvinvoinnista, päihteiden käytöstä ja antaa terveysneuvontaa sekä ohjaa tarvittaessa muihin nuorten palveluihin. Hän motivoi fyysisen kunnon kohottamiseen ja ylläpitämiseen. Hän ohjaa asiakkaan liikuntaneuvontaan ja muihin liikuntapalveluihin, jotka Oulussa ovat osa Aikalisä-toiminnan kokonaisuutta. Opiskeluterveydenhuollossa terveydenhoitaja kirjaa samana päivänä sähköiseen ajanvarauskirjaan liikuntaneuvontaan lähetettyjen asiakkaiden nimet, yhteystiedon sekä syyn lähettämiselle, esimerkiksi ylipainon. Liikuntaneuvonnasta otetaan yhteys asiakkaaseen kolmen päivän kuluessa ja varataan liikuntaneuvonta-aika, jonka alkaa liikuntaneuvonnan prosessi. Tarvittaessa asiakas ohjataan myös muihin Oulun kaupungin Aikalisäpalveluihin (Byströmin nuorten palvelut, mt-toimisto, päihdepalvelut). Asiakas siirtyy lääkärin vastaanotolle. Lääkäri tutkii asiakkaan, kirjaa löydökset ja arvioi luokituksen ja lisätutkimusten tarpeen sekä tulostaa täytetyn PVTTL-lomakkeen. Sh/th kerää ja yhdistää päivittäin tulostetut PVTTL-lomakkeet ja Puolustusvoimien kyselylomakkeet. Valmiit todistukset lähetetään aluetoimistoon viikottain. Kutsunnanalaisten ennakkoterveystarkastuksien loputtua palautetaan nimiluettelo esikuntaan. Mikäli kutsunnanalainen jättää saapumatta sovitulle ennakkoterveystarkastusajalle, opiskeluterveysaseman työntekijä soittaa saapumatta jääneelle ja antaa uuden ajan. Mikäli asiakasta ei tavoiteta, lähetetään asiakkaan yhteystiedot aluetoimistoon. Aluetoimisto lähettää kutsunnanalaiselle kehoituksen varata uusi ennakkoterveystarkastusaika. Kutsunnanalaisten ennakkoterveystarkastuksen prosessikaavio on raportin liitteenä 1. 3 Puolustusvoimien terveyskysely 2013 verkossa: (http://www.puolustusvoimat.fi/wcm/e784e bd81a111b786c8584b8e/kyselylomake_palvterv.pdf?mod=ajperes) 4.3 Liikuntaneuvonta Aikalisäpalveluna Kutsunnanalaisten liikuntaneuvonnan palveluketjua on kehitetty vuodesta 2009 lähtien. Miehestä mittaa ja MOPOTuning-hankkeiden avulla on kehitetty joustavaa toimintamallia nuorten ohjaamiseksi kutsunnanalaisten ennakkoterveystarkastuksista liikuntaneuvontaan ja muihin Aikalisäpalveluihin. Liikuntaneuvontaa tarjotaan kutsunnanalaisille jo ennakkoterveystarkastuksissa. Vuoden 2013 aikana sähköinen ajanvaraus pyrittiin toteuttamaan kaikissa Oulun liikuntaneuvontapalveluissa. Effica-järjestelmään lisättiin vuonna 2013 liikuntalehti helpottamaan tiedonkulkua liikuntapalveluiden ja hyvinvointipalveluiden välillä. Asiakas voi tulla liikuntaneuvontaan joko toimipaikkaisina päivystysaikoina ilman ajanvarausta, varaamalla ajan liikuntaneuvonnasta Oulun omahoidon kautta tai terveydenhuollon henkilökunnan lähetteellä (Effica ajanvaraus). Kutsunnanalaisia nuoria ohjataan liikuntaneuvontaan ennakkoterveystarkastuksista (kappale 4.2) ja kutsunnoista (kappale 4.4) sekä varusmiespalveluksen keskeytyessä. Ennakkoterveystarkastuksissa th/sh kirjaa ajanvarauskirjalle asiakkaan yhteystiedot ja liikuntaneuvontaan lähettämisen syyn. Liikuntaneuvojat poimivat asiakkaat ajanvarauskirjalta ja ottavat asiakkaaseen yhteyttä kolmen arkipäivän kuluessa. Yleisimmät syyt liikuntaneuvontaan ohjautumiselle ovat liikkumattomuus ja epätietoisuus liikuntamahdollisuuksista sekä miten aloittaisi liikunnan, fyysisen kunnon parantaminen ja ohjelmien tarve sekä erilaisista vammoista kuntoutuminen. Aikaisempien vuosien kokemuksesta tiedetään, että kun nuoriin otetaan yhteyttä lyhyen ajan kuluessa ennakkoterveystarkastuksesta, he ovat motivoituneempia tulemaan liikuntaneuvontaan. Jos ennakkoterveystarkastuksen ja liikuntaneuvonnan välillä on aikaviive, kiinnostus ja motivaatio hakeutua neuvontaan laskee selvästi. Vuonna 2013 kutsuntojen ennakkoterveystarkastuksista ohjattiin liikuntaneuvontaan 154 asiakasta. Kutsunnoista liikuntaneuvontaan ohjattiin 17 asiakasta Liikuntasuunnitelma Ensimmäisellä tapaamiskerralla suunnitellaan asiakkaan kanssa yhdessä sitä, kuinka hän voisi toteuttaa jatkossa liikuntaa joustavasti osana arkea. Suunnittelutyöhön sisältyy asiakaslähtöisen liikuntasuunnitelman laatiminen sekä asiakkaalle sopivien Oulun Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -toimintamalli 2013

8 liikuntamahdollisuuksien kartoittaminen kunnallisista sekä muista palveluntarjoajien nuorille suuntaamista liikuntamahdollisuuksista. Ohjauksessa on tärkeää huomioida se, että liikkumisen ei tarvitse olla suorittamista, vaan aikaisemmin liikkumattomia kannustetaan ensimmäisessä vaiheessa arkiliikunnan lisäämiseen. Tapaamisen lopuksi keskustellaan asiakkaan kanssa, onko seurantakäynti tarpeellinen 1-3 kk kuluttua. Lisäksi kartoitetaan tarve lisäpalveluille, joina Oulun kaupunki tarjoaa ravintoneuvontakäyntiä ja yksilöllistä liikunnanohjauskertaa kuten kuntosaliin tutustumiskäyntiä. Terveellisestä ruokavaliosta keskustellaan myös 1. tapaamisella mahdollisuuksien mukaan. Mikäli seurantakäynneille ei ole tarvetta, asiakkaalle lähetetään tekstiviestinä/sähköpostina lyhyt kysely 3 kk kuluttua tapaamisesta. Kyselyn tarkoituksena on saada palautetta liikuntaneuvonnan vaikuttavuudesta ja asiakkaan tilanteen muuttumisesta Toimintavaihe ja seuranta Toimintavaihe kestää 1-3 kk, jolloin asiakas toteuttaa esimerkiksi annettua liikuntaohjelmaa ja liikkuu omatoimisesti tai ohjatuissa liikuntaryhmissä. Toimintavaiheen aikana asiakas voi ottaa tarvittaessa sähköpostitse yhteyttä liikuntaneuvojaan. Toimintavaiheen päätteeksi asiakas saapuu seurantakäynnille tai vastaa lähetettyyn seurantakyselyyn. Seurantakäynnillä käydään asiakkaan kanssa 1. kerran esitietolomake läpi ja tarkistetaan mahdolliset terveydentilan ja liikuntamäärien muutokset. Asiakkaan kanssa käydään seurantalomakkeen avulla toimintavaiheen toteutuminen läpi ja määritellään tavoitteet jatkolle sekä päivitetään tarvittaessa liikuntasuunnitelma ja varmistetaan jatkokäyntitarpeet. Asiakastiedot kirjataan Effica-potilastietojärjestelmään. Kutsunnanalaisten liikuntaneuvontamallin kehittäminen ja prosessimallintaminen on tehty vuonna 2013 Oulun kaupungin liikuntapalveluiden ja MOPOTuning-hankkeen yhteistyönä ja aiheesta on olemassa erillinen raportti Mopo-hankkeen kotisivuilla 4. Liikuntaneuvonnan prosessikaavio on raportin liitteenä > Tietopankki 4.4 Aikalisä-toiminta osana kutsuntoja ja aluetoimiston jälkitarkastuspäiviä Aikalisä-toiminnan tarkoitus kutsunnoissa on antaa tietoa Aikalisäpalvelusta ja tehdä palvelua tunnetuksi koko kutsunnanalaisten ikäluokalle. Tavoitteena on pyrkiä aktiivisesti tavoittamaan erityisesti palveluksesta vapautuneiden ja lykkäystä saaneiden miesten riskiryhmä sekä motivoida henkilökohtaisella kontaktinotolla ja palvelun tarjoamisella miehiä osallistumaan palveluun. Lisäksi tavoitteena on varmistaa sovituilla menettelytavoilla tukipalvelun viivytyksetön ja asiakkaalle matalakynnyksinen aloittaminen. Aikalisäohjaajat ovat mukana kutsunnoissa joka vuosi. Kutsuntapaikalla Aikalisä-toiminnan käytettävissä olevista tiloista ohjaajat sopivat yhdessä kutsuntatoiminnasta vastaavien aluetoimiston edustajien kanssa. Kutsuntapaikan tiloista riippuen, Aikalisäohjaajilla on käytössä oma sermeillä eriytetty tila tai huone, missä voi rauhassa keskustella nuorten kanssa Kutsuntapäivän kulku Kutsuntapäivä alkaa klo 9 ja Aikalisäohjaajien tulee olla viimeistään klo 9 paikalla kutsunnoissa. Kutsuntapäivä päättyy yleensä klo Aikalisäohjaaja kertoo Puolustusvoimien edustajan kanssa sovitussa kohdassa kutsuntaoppituntia lyhyesti (n. 5 min) Aikalisä-toiminnasta ja Aikalisäpalvelusta. Ohjaaja kertoo palvelun olevan kunnan/maakunnan normaalia palvelutoimintaa, eikä liity Puolustusvoimien toimintaan. Info esitetään samansisältöisinä PowerPoint-dioina, videona jne. mahdollisuuksien mukaan myös valkokankaalla. Aikalisäpalvelun esittelyssä korostetaan sitä, että palveluun tuleminen ei edellytä erityisiä ongelmia tai häiriöitä. Nuori voi tulla palveluun, kun kokee tarvitsevansa neuvoja tai tukea tilanteensa jäsentämiseen ja ratkaisujen löytämiseen. Käsiteltävät asiat voivat olla tavanomaisia nuoruuteen kuuluvia tavoitteita kuten opiskelu- tai työsuunnitelmien selkiyttäminen tai oman asunnon hankkiminen. Aikalisäohjaajat informoivat kutsuntalautakunnan siviilijäseniä, kaupungin edustajia Aikalisä-toimintaan liittyen. Kutsuntalautakunnan siviilijäsenen tehtävänä on THL:n toimintaohjeen mukaisesti antaa kaikille miehille Aikalisäpalvelun esite ja kertoa, että kaikilla kutsunnanalaisilla on mahdollisuus päästä palveluun. Kutsuntalautakunnan siviilijäsen ohjaa ja motivoi kaikkia C- tai E-luokkaan määrättyjä nuoria Aikalisäohjaajien luokse ja ohjaa Aikalisäpalveluun myös niitä A- ja B-luokkaan määrättyjä miehiä, joiden arvioi hyötyvän palvelusta. Oulun Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -toimintamalli 2013

9 Palveluskelpoisuusluokitus: 1) Palvelukseen kelpaavat asevelvolliset A-luokka: Pääsääntöisesti kaikkeen palvelukseen kelpaavat asevelvolliset B-luokka: Määrätyin rajoituksin palvelukseen kelpaavat asevelvolliset 2) Palvelukseen soveltumattomat asevelvolliset C-luokka: Palveluksesta rauhan aikana vapautetut asevelvolliset E-luokka: Tarkastustilaisuudessa palvelukseen kelpaamattomiksi todetut ja määräajan kuluttua uudelleen tarkastettavaksi määrätyt asevelvolliset T-luokka: Käytetään vain niissä poikkeustapauksissa, joissa lääkäri ei terveydentilaa tutkiessaan ole todennut palveluskelpoisuutta rajoittavaa diagnoosia, mutta on muita perusteita epäillä palvelusturvallisuuden vaarantuvan. Oulun kutsunnoissa on päivittäin paikalla 2-4 Aikalisäohjaajaa, jotka kaikki ovat koulutettuja oman alansa ammattilaisia ja käyneet Aikalisäohjaaja-koulutuksen. Jokainen työntekijä kykenee arvioimaan nuoren tilannetta ja tarvittaessa ohjaamaan Aikalisäpalveluun tai muuhun nuoren tarvitsemaan palveluun Aikalisä-toiminnan tavoitteet kutsunnoissa 1. Jokaisen nuoren kanssa keskustellaan viimeistään siinä vaiheessa, kun nuori on saanut kutsuntapäätöksen. Jokainen nuori ohjataan kutsuntalautakunnasta suoraan Aikalisäohjaajan luokse, oli Aikalisäpalvelulle varsinaista tarvetta tai ei. 2. Keskustelussa käydään läpi kutsuntalautakunnan päätös yhdessä nuoren kanssa ja vaihdetaan yleiset kuulumiset. Jos nuori on vapautettu palveluksesta tai luokiteltu uudelleen tarkastettavaksi, kysytään mistä syystä vapautus tai uudelleen tarkastus on tullut. Samalla tarkistetaan, onko nuorella opiskelu- tai työpaikka ja tilanne tulevaisuuden suhteen. Aikalisäpalvelua tarjotaan aktiivisesti. 3. Tapaamisen lopussa ohjaaja täyttää Aikalisäpalveluun halukkaan nuoren kanssa yhdessä suostumuksen/lähetteen ja ensimmäinen tapaamisaika voidaan sopia jo kutsunnoissa. Nuori allekirjoittaa lähetteen/suostumuksen ja antaa näin suostumuksensa yhteystietojensa välittämiseen sekä siihen, että ohjaaja ottaa häneen yhteyttä. Nuorelle kerrotaan, että lähetteen tiedot käsitellään luottamuksellisesti, ja että nuoren oma ohjaaja ottaa häneen yhteyttä tapaamisen sopimiseksi, ellei tapaamista jo sovittu paikan päällä kutsunnoissa. Jos nuori ei halua antaa yhteystietojaan, käydään hänen kanssaan läpi Aikalisäpalvelun esite sekä muut mahdolliset palveluesitteet, mistä löytyvät eri työntekijöiden yhteystiedot ja ohjataan nuori ottamaan tarvittaessa itse yhteyttä. Uudistunut nuorisolaki etsivästä nuorisotyöstä mahdollistaa Puolustusvoimien taholta nuoren yhteystietojen luovuttamisen etsivään nuorisotyöhön myös ilman nuoren suostumusta, jos heidän tiedossaan on nuoren tilanteesta sellaisia seikkoja, joiden perusteella nuoren tilanteesta nousee huoli. Tällaisia asioita voivat mm. olla päihteiden käyttö, rikollisuus, mielenterveyden ongelmat, ongelmat sosiaalisissa suhteissa, opiskelupaikan/ammattitutkinnon puuttuminen ja pitkittynyt työttömyys. 4. Kutsuntapäivän päätteeksi ohjaaja hakee kutsuntalautakunnasta tehdyt lähetteet etsivään nuorisotyöhön ja käy ne läpi sekä liittää yhteen mahdollisesti samaan henkilöön liittyvät etsivän nuorisotyön sekä Aikalisälähetteen. Mikäli nuori ei ole allekirjoittanut suostumustaan tietojensa luovuttamiseen etsivään nuorisotyöhön, luovutetaan nämä lähetteet lain mukaisesti suoraan etsivää nuorisotyötä tekeville. Kuvaaja: Saila Lähteenmäki Oulun Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -toimintamalli 2013

10 Kutsuntapäivän päätteeksi ohjaaja täyttää myös verkkopohjaisen palautekyselyn liittyen kutsuntapäivään. Palautekyselyssä kirjataan ylös Aikalisäpalveluun tulleiden määrä sekä millaisiin asioihin nuoret kokevat tarvitsevansa tukea. Kyselyssä vuosittain tarpeen mukaan kysytään myös muita asioita liittyen kutsuntapäivien Aikalisätoimintaan toiminnan kehittämiseksi. Vuonna 2013 kyselyssä kerättiin Aikalisäpalvelun tietojen lisäksi Aikalisäohjaajien kokemuksia perehdytyksestä, ohjaajaresursseista, työpäivän sisällöstä, kutsuntatiloista sekä kutsuntapäivän kulusta prosessiarvioinnin tueksi. Kutsuntapäivän prosessikaavio on raportin liitteenä 3. Fyysisen kunnon mittauksen on todettu olevan hyvä keino tuoda nuorelle konkreettisesti esille hänen tämänhetkisen fyysisen kunnon tilanteensa. Osa nuorista arvioi kuntonsa alakanttiin ja yllättyy positiivisesti, kun taas toisilla testien tulokset motivoivat miettimään elintapojaan ja liikuntatottumuksiaan. Kutsunnoista liikuntaneuvontaan ohjautuneet nuoret tulivat pääsääntöisesti mittausten palautekeskustelujen motivoimina. Mittaukset ovat myös hyvä tapa kohdata nuoria ja keskustella heidän kanssaan terveellisistä elämäntavoista, tupakoinnista, nuuskan käytöstä, ruokavaliosta jne.. Kutsuntapäivän kuntotestauksen prosessi on esitetty raportin liitteessä Aikalisä-toiminta aluetoimiston jälkitarkastuspäivissä Pohjois-Pohjanmaan aluetoimistossa järjestetään kerran kuukaudessa jälkitarkastuspäivä kutsunnanalaisille, jotka on edellisissä kutsunnoissa E-luokiteltu tai jotka ovat jättäneet käymättä kutsunnoissa. Jälkitarkastuspäivissä on aina paikalla 2 Aikalisäohjaajaa. Aikalisäohjaajat toimivat jälkitarkastuspäivissä samoin kuin kutsunnoissa eli jakavat tietoa ja tarjoavat Aikalisäpalvelua sekä keskustelevat jokaisen kutsunnanalaisen kanssa nuoren tultua kutsuntalautakunnasta. Aluetoimiston jälkitarkastuspäivissä voi kutsunnanalaisia olla koko maakunnan alueelta. Tarvittaessa nuoret ohjataan oman asuinkuntansa Aikalisäpalveluun. 4.5 Fyysisen kunnon mittaukset kutsunnoissa osana Aikalisäpalvelua Miehestä mittaa - ja MOPO-hankkeiden yhteistyönä tarjottiin vuosina kaikille kutsunnanalaisille miehille mahdollisuutta fyysisen kunnon mittauksiin sekä tarjottiin tietoa, miten he voivat edistää hyvinvointiaan. Tämä toimintamalli jää pysyväksi osaksi Oulun kutsuntoja. Fyysisen kunnon mittaukset sisältävät kehonkoostumuksen mittauksen Inbody-laitteella, kestävyyskunnon arvion Polar KuntotestiTM-menetelmällä sekä puristusvoiman, vyötärönympäryksen, pituuden ja painon mittaukset (kuva 2). Kuntomittausten lopuksi liikuntaneuvojat antavat palautteen testituloksista ja tarvittaessa nuorelle tarjotaan aikaa liikunta ja/tai ravitsemusneuvontaan. Kuva 2. Puristusvoimamittaus. Kuvaaja: Riitta Pyky Oulun Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -toimintamalli

11 4.6 Aikalisä-toiminta varusmies- tai siviilipalveluksen keskeytyessä Joukko-osastoissa on tavoitteena, että sosiaalikuraattorit tapaavat jokaisen varusmiespalveluksen keskeyttäjän. Esityksen varusmiespalveluksen keskeyttämisestä terveydellisten syiden vuoksi tekee terveysaseman lääkäri. Lääkärin esitys esitellään joukko-osaston komentajalle, joka hyväksyy tai hylkää esityksen. Tieto palveluksen keskeyttävästä varusmiehestä tulee sosiaalikuraattorille joko suoraan terveysasemalta tai kyseisen varusmiehen perusyksiköstä. Varusmiehen haastattelu ja Aikalisäpalvelun tarjoaminen tapahtuu tavallisesti sosiaalikuraattorin toimistossa tai perusyksikön tiloissa. Aikaa lääkärin esityksestä varusmiehen kotiuttamiseen kuluu kahdesta päivästä viikkoon riippuen joukko-osaston komentajan läsnäolosta sekä varusteiden luovutuksien aikatauluista. Useimmissa joukko-osastoissa sosiaalikuraattori keskustelee niiden varusmiesten kanssa, jotka ovat ilmoittaneet haluavansa siirtyä siviilipalvelukseen. Tässä yhteydessä voidaan selvittää mahdolliset tuen tarpeet ja tarjota Aikalisäpalvelua. Varusmiehen allekirjoitettua siviilipalvelushakemuksen, kotiuttamistoimenpiteet on aloitettava välittömästi. Yleensä varusmies kotiutuukin alle vuorokauden kuluessa. Henkilökohtaista syylomaa (HSL) voidaan myöntää enintään 6 kk, jos varusmies esittää perusteeksi nk. pakottavat henkilökohtaiset syyt: opinto-, taloudelliset, oikeudelliset ja perhekohtaiset asiat, urheilukilpailut sekä luottamustehtävät. Henkilökohtainen syyloma pidentää aina asevelvollisen palvelusaikalomaa vastaavalla ajalla. Pitkälle HS-lomalle lähtijät keskustelevat usein loman tarpeesta ensin joukko-osaston sosiaalikuraattorin kanssa. Tällöin sosiaalikuraattori voi arvioida myös miehen tuen tarvetta ja ohjata hänet tarvittaessa kotikuntansa Aikalisäpalveluun. Pääosin siviilipalvelusmiehiä ohjautuu Aikalisä-toimintaan silloin, kun palvelus keskeytyy koulutusjakson aikana Lapinjärven koulutuskeskuksessa. Lapinjärven koulutuskeskuksessa sairaanhoitaja, terveydenhoitaja tai sosiaalityöntekijä tapaa keskeyttävän miehen ennen kotiutumista ja tarjoaa hänelle Aikalisäpalvelua. Sosiaalikuraattoreiden ja siviilipalveluskeskuksen laatimat oululaisten nuorten Aikalisälähetteet postitetaan keskitetysti Byströmin nuorten palveluihin, missä useampia työntekijöitä toimii aikalisäohjaajana osana perustyötään. Miehillä on myös mahdollisuus hakeutua tukipalveluun omatoimisesti. Oulussa Aikalisäpalvelun esite postitetaan miehille kotiin kutsuntojen ennakkomateriaalin yhteydessä. Miehet voivat ottaa yhteyttä myös nähtyään tukitoiminnan esittelyn Puolustusvoimien Internetsivuilla Aikalisä-toiminta Byströmin nuorten palveluissa Byströmin nuorten palvelut on ensisijaisesti vuotiaille oululaisille nuorille suunnattu matalan kynnyksen palvelukeskus. Byströmin nuorten palveluista nuori saa tarvitsemansa palvelut yhdestä paikasta, eikä nuori joudu asioimaan saman asian puitteissa useissa eri virastoissa. Byströmin nuorten palveluissa voi asioida myös ilman ajanvarausta. Byströmin nuorten palveluissa 6 tukea, ohjausta ja neuvontaa annetaan mm. työhön ja koulutukseen sijoittumisen edistämisessä sekä arjen toimintaan ja elämänhallintaan liittyen. Palvelualueiksi ovat muodostuneet työ, opiskelu, hyvinvointi ja terveys, talous, asuminen, ihmissuhteet, vapaa-aika sekä riippuvuudet ja päihteet. Byströmin nuorten palveluiden toiminnan pääpaino on ennaltaehkäisevissä palveluissa ja tavoitteena on, että nuorten siirtyminen ns. korjaaviin palveluihin vähenee. Verkostoyhteistyö on helpompaa, kun nuoren asioissa voi ottaa yhteyttä yhteen osoitteesen. Aikalisä-toiminnasta Byströmin nuorten palveluihin ohjautuu asiakkaita monin tavoin. Byströmin nuorten palveluiden työntekijät osallistuvat kutsuntatilaisuuksiin ja aluetoimiston järjestämiin jälkitarkastustilaisuuksiin (AJT) Aikalisäohjaajan roolissa. Kutsunnoissa tai AJT:ssa asiakkaan haastatellut Aikalisäohjaaja huolehtii nuoren palvelutarpeeseen parhaiten sopivalle ammattilaiselle ja varmistaa, että asiakas on kiinnittynyt palveluun. Varuskunnista asiakkaat ohjautuvat useimmiten kirjeitse omalla suostumuksellaan sosiaalikuraattorin ohjaamina. Ilman suostumusta sosiaalikuraattorit ovat ilmoitusvelvollisia etsivään nuorisotyöhön lain velvoittamalla tavalla. Aikalisä-lähetteitä Byströmin nuorten palveluihin saapuu samalla tavalla myös siviilipalveluskeskuksesta Oulun Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -toimintamalli

12 Aikalisä-lähetteen saavuttua Byströmin nuorten palveluihin Aikalisä-toimintaa koordinoiva etsivä nuorisotyöntekijä huolehtii asiakkaan palvelutarpeeseen parhaiten sopivalle ammattilaiselle, joka tavoittelee asiakasta puhelimitse ja tarvittaessa kirjeellä. Kaikki Aikalisä-lähetteet kutsunnoista, ajt:sta, varuskunnista ja siviilipalveluskeskuksesta kirjataan ilmoituksiksi etsivään nuorisotyöhön. Tapauksissa, joissa asiakas ei ole sijoittunut palveluun, etsivä nuorisotyö pyrkii tavoittamaan asiakkaan mm. puhelimitse, kirjeitse tai muita mahdollisia kontakteja hyödyntäen. Varuskunnasta tulee nuorisolain velvoittama ilmoitus asiakkaan kotikaupungin etsivään nuorisotyöhön. Aikalisäohjaaja sopii nuoren kanssa ensimmäisen tapaamisen Byströmin nuorten palveluihin etsivän nuorisotyön koordinoimana. Tapaamisessa nuoren motivaatio on hoitaa kaikki asiat mahdollisimman pian kuntoon. Palveluiden tarve on laaja. Kuvassa näkyvät palvelut, joihin poika on ohjautunut ja sitoutunut. Nykytilanne on kuvatunlainen, mutta pojan motivaatio on säilynyt joskin aikataulu realisoitunut. On hyvä muistaa, että kaikki tekeminen on asiakkaalle vapaaehtoista, eikä vaikuta Aikalisäohjaajan työtapaan. Byströmin nuorten palveluiden Aikalisäprosessi on kuvattu liitteessä 5. Prosessikaaviossa on yleinen asiakasprosessin kuvaus. Asiakkaiden tilanteet ovat hyvin moninaisia ja polut palveluihin vaihtelevat tilanteesta riippuen. Kuva 3. Esimerkkiasiakkaan polku Aikalisäpalvelussa (http://prezi.com/lxqe_pxmxkne/?utm_campaign=share&utm_medium=copy&rc=ex0share) Oulun Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -toimintamalli

13 Mielenterveyspalveluilla on käytettävissä tilanteen mukaan lääkärin palveluja, laboratoriopalvelut sekä psykologin palvelut. Nuoren tilanteesta riippuen työskennellään moniammatillisessa verkostossa (sosiaalityö, Työvoiman palvelukeskus, TE-toimisto jne.). Työskentelyssä pyritään aktivoimaan nuoren läheisverkostoa ja työskentely perustuu voimavarakeskeisen työotteeseen. Nuorta tavataan säännöllisesti, kunnes hän pääsee aluetyöryhmään. Mielenterveyspalveluiden Aikalisäprosessi on raportin liitteenä numero Aikalisä-toiminta päihdepalveluissa Oulussa toteutuneen kuntaliitoksen jälkeinen palveluiden harmonisointi on vielä päihdepalveluissa kesken. Liittyneiden kuntien päihdepalvelut toteutetaan oman asuinalueen palveluissa. Aikalisä-toiminnassa nuoria ohjataan heidän asuinpaikkansa mukaisesti siten, että Haukiputaan alueella nuoret ohjautuvat Road 14:lle, Kiimingin alueella mt-palveluiden työntekijälle ja Oulunsalon alueella terveysaseman psykiatriselle sairaanhoitajalle. Kuva 4. Byströmin nuorten palveluiden henkilökuntaa. Kuvaaja: Nuorten työpaja Wankkuri 4.8 Aikalisä-toiminta mielenterveyspalveluissa Pääsääntöisesti Oulussa asiakkaat ohjautuvat mielenterveyteen liittyvissä asioissa ensin omalle terveysasemalleen, opiskeluterveydenhuoltoon tai työterveyshuoltoon, mistä tarvittaessa tehdään lähete mielenterveyspalveluihin. Aikalisä-toiminnassa nuori voidaan ohjata suoraan mielenterveyspalveluihin sovituille työntekijöille ennakkoterveystarkastuksista, Byströmin nuorten palveluista tai kutsunnoista. Mikäli nuorta ei tavoiteta puhelimitse, eikä hän saavu kirjeitse kahdelle annetulle ajalle, konsultoidaan etsivää nuorisotyötä ja pyritään tavoittamaan nuorta yhteistyössä. Jatkotyöskentely riippuu täysin nuoren tarpeista. Tapaamisia voi olla 1, 10 tai säännöllisesti jopa useamman vuoden ajan. Mikäli nuoren tilanne vaatii pitempiaikaista hoitoa (selkeä ja vakava psykiatrinen ongelma) tehdään lähete aluetyöryhmään. Nuorten päihdeasema Redi 64 sekä Haukiputaan Road 14 ovat päihdetyöhön erikoistuneita yksiköitä, joiden palvelut ovat kohdennettu alle 29-vuotiaille. Palveluja ovat asiakkaan päihde- ja riippuvuusongelmien ja hoidon tarpeen arviointi, vieroitusoireiden lievittäminen, hoitokeskustelut (yksilö-, pari- ja perhetapaamiset), huumetestit osana hoitoa sekä viiden pisteen korva-akupunktio. Tarpeen mukaan tehdään yhteistyötä terveys- ja sosiaalipalveluiden kanssa. Redi 64 sekä Haukiputaan Road 14 tarjoavat avohoidollisia palveluja, jotka ovat luottamuksellisia, perustuvat vapaaehtoisuuteen ja asiakkaan omaan haluun saada muutosta aikaan elämässään. Tukea tarjotaan myös omaisille. Aikalisä-toiminta Nuorten päihdeasema Redi 64:llä Nuori voidaan ohjata ennakkoterveystarkastuksista tai kutsunnoista Redille. Ohjaus voi tapahtua puhelimitse tai tekemällä lähetteen ja osoittamalla se Redin aikalisäohjaajalle. Mikäli nuori ohjautuu Redille, huolena on päihteisiin ja/tai rahapelipelaamiseen liittyvät asiat. Lähetteen tultua yhteydenotto nuoreen tapahtuu joko puhelimitse, tai mikäli nuorta ei tavoiteta, kirjeitse. Nuorta tavoitellaan useampaan kertaan, mikäli yhteydenottoyritykset eivät tuota heti ensimmäisellä yrityksellä tulosta. Oulun Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -toimintamalli

14 Ensimmäisen tapaamisen tarkoituksena on tutustua nuoreen ja aloittaa nuoren elämäntilanteen kartoittaminen sekä kuulla, minkälaisiin asioihin nuori haluaa muutosta elämässään. Ensimmäisellä tapaamisella sovitaan seuraava käyntiaika tai vähintään yksi seurantakäynti, mikäli nuori ei ole halukas jatkamaan ohjauskäyntejä tai tarvittaessa aloittamaan asiakkuutta Redillä. Seurantakäynnin sopiminen antaa mahdollisuuden jatkaa asiakkaan kanssa motivoivaa työskentelyä ainakin vielä yhden tapaamisen verran. Jatkotapaamisilla jatketaan nuoren esiinnostamien pulmien pohtimista ja ratkaisuvaihtoehtojen kartoittamista sekä mietitään tarvittaessa Redin asiakkuuden aloittamista. Mikäli nuori ei tahdo varsinaiseen päihdepalveluiden asiakkuuteen, varataan vielä seurantatapaaminen. Työskentely nuoren kanssa on motivoivaa, muutokseen tähtäävää ja voimavarakeskeistä työtä nuoren tavoitteista lähtien. Yhteistyötä tehdään nuoren tilanteen mukaan nuoren oman läheisverkoston ja eri viranomaisverkostojen kanssa. Työskentelyn kesto vaihtelee, se voi olla yhdestä kahdesta tapaamisesta useamman vuoden hoitosuhteeseen. Redi 64:n Aikalisäprosessi on raportin liitteenä 7. 5 Toimintamallin arviointi vuoden 2013 kutsunnoissa Oulun Aikalisä-toimintamallin arvioinnissa huomioidaan useita näkökulmia: toiminnan arviointi prosessina, toiminnan vaikuttavuuden arviointi palveluntarjoajan näkökulmasta sekä toiminnan vaikuttavuuden arviointi asiakkaan näkökulmasta. Toimintamallin arvioinnissa tässä raportissa keskitytään kutsuntapäivien prosessin arviointiin palveluntarjoajan näkökulmasta. Oulun kutsunnoissa on ollut mukana vuodesta 2009 lähtien MOPO-tutkimus- ja kehittämishanke, jonka tavoitteena on yhdessä nuorten kanssa kehittää heille kiinnostavia toimintatapoja ja menetelmiä hyvinvoinnin edistämiseen. Hanke tuottaa tieteellistä tutkimustietoa kutsunnanalaisten elämäntyylistä, hyvinvoinnista, liikkumisesta, informaatiokäyttäytymisestä ja kunnosta. Kutsuntoihin osallistuneet nuoret miehet ovat täyttäneet kutsunnoissa laajan tutkimuskyselyn edellä mainituista asioista. Kysely toteutettiin vuosien kutsunnoissa. MOPO-hanke on ollut mukana Oulun Aikalisäverkostossa ja hankkeen tuella Oulussa toteutettiin Oulun Aikalisäprosessin mallintaminen. Oulun Aikalisä-toiminnan prosessin arviointi aloitettiin syksyn 2013 kutsunnoista. Kutsuntapäivän päätteeksi Aikalisäohjaajat täyttivät sähköisen kyselyn, jossa pyydettiin arvioimaan kutsuntoihin liittyvää Aikalisäohjaajien perehdytystä, työvuorojärjestelyjä, toimitiloja, kutsuntapäivän sisältöä sekä niitä aihealueita, joista nuorten kanssa kutsuntapäivän aikana keskuteltiin. Pohjois-Pohjanmaan aluetoimisto keräsi myös kutsunnanalaisilta palautetta, jossa pyydettiin arvioimaan tiedonsaantia asevelvollisuudesta sekä eri mahdollisuuksista sen suorittamiseen. Lisäksi kysyttiin Aikalisätoiminnasta tiedottamisesta, kutsuntapäivän järjestelyistä ja ajankäytöstä, tyytyväisyydestä annettuun palveluun ja kutsuntapäätökseen sekä kokonaisarviota kutsuntapäivästä. Yleisellä tasolla saadut palautteet olivat positiivisia ja hyviä, mutta edelleen kutsuntapäivien prosessissa on kehitettävää niin Puolustusvoimien kuin Aikalisäpalvelun toimintojen osalta. Oulun Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -toimintamalli

15 Oulun kutsunnat järjestettiin vuonna 2013 Luovin tiloissa Intiön kasarmilla. Kutsuntapäiviin osallistui yhteensä 1368 henkilöä, joista kutsunnanalaisten ikäluokkaan kuului 1213 henkilöä ja uudelleen tarkastettavia oli 155 henkilöä. Oulun kutsunnat oli jaettu 15 päivälle ja päivittäin kutsunnanalaisia oli paikalla henkilöä. Kutsuntapäiville oli varattu 2 lääkäriä terveystarkastuksia varten ja lautakuntatyöskentelyssä oli 2 kutsuntalautakuntaa. Vuonna 2013 Oulun kutsunnoissa ei ollut työskentelytilaa sairaanhoitajalle. 5.1 Arviointi Aikalisäohjaajien näkökulmasta Aikalisäohjaajat arvioivat saamansa perehdytyksen melko hyväksi. Pieniä epäselvyyksiä nousi esille liittyen kutsuntapäivän sisältöön sekä siihen, ohjataanko kaikki nuoret Aikalisäohjaajan juttusille. Palautteena nousi esille tärkeä asia liittyen kutsuntapäivien työvuoroihin. Työvuoroihin valmistautumisessa tulee muistaa myös varata kalenterista aikaa mahdollisille Aikalisäpalveluun tuleville asiakkaille. Kutsuntapäiviin oli päivittäin resurssoitu 4 Aikalisäohjaajaa, mikä pääsääntoisesti toteutui hyvin. Palautteissa nousi esille se, että kolmen ohjaajan resurssilla päivä oli kiireinen ja tauot vaikea järjestää, koska kutsuntalautakuntia oli 2. Molempien kutsuntalautakuntien läheisyydessä oli aina oltava vapaana ohjaaja vastaanottamassa kutsunnanalaisia lautakunnista ja joissakin tapauksissa lautakunnissa ehdittiin tehdä päätöksiä nopeampaan tahtiin, kun ohjaajalla oli vielä edellisen nuoren kanssa keskustelu kesken. Kutsuntoihin osallistuvat pojat tarvitsivat paljon opastusta ja ohjeistusta liittyen päivän sisältöön ja siihen, minne heidän kuului missäkin vaiheessa mennä. Yksi ohjaaja olikin pääsääntöisesti luentotilan puolella ohjeistamassa ja kolme muuta ohjaajaa lautakuntien edustalla ottamassa poikia vastaan keskustelua varten ja myös ohjaamassa lautakuntiin. Aika-ajoin lautakuntajonot tai jono lääkärille ruuhkautuivat, jolloin ohjaajat järjestelivät tiloja ja koordinoivat jonotusta sekä ohjasivat poikia kuntomittauksiin sekä MOPO-hankkeen tutkimuskyselyn täyttämiseen. Puolustusvoimien kyselyyn vastanneet nuoret olivat arvioineet saamansa tiedon Aikalisäpalvelusta asteikolla 1-5 arvosanalla 4,2. Kutsuntapäivien sujuvuudessa suurin merkitys oli riittävällä henkilöstön resurssoinnilla. Kun kutsuntapäivä oli tarkasti suunniteltu ja aikataulutettu, se eteni pääsääntöisesti protokollan mukaisesti aikataulussa. Mikäli henkilöstöresursseissa oli vajausta, päivän kulku hidastui ja poikien odotteluaika piteni. Syksyn 2013 kutsunnoissa parina päivänä lautakuntatyöskentely pääsi alkamaan aikataulustaan myöhässä, koska kaupungin edustaja puuttui lautakunnasta. Tämä näkyi heti päivän pidentymisenä toisesta päästä. Samoin toiminnassa näkyi selkeästi tilanne, kun paikalla oli vain yksi lääkäri. Osa pojista joutui odottamaan pitkään lääkärille pääsyä ja sen jälkeen pääsyä lautakuntaan. Henkilöresurssien tärkeys nousi esille sekä Aikalisäohjaajien että poikien antamissa palautteissa. Poikien antamissa palautteissa heikoimman arvosanan (4,1) sai kutsuntapäivän ajankäytön tehokkuus. Vapaissa palautteissa pojat toivoivat, että päivässä olisi jotain ohjelmaa pitkien odotusten oheen. Kutsuntapäiviin sisältyvät kuntomittaukset saivat pojilta positiivista palautetta ja ne osaltaan toimivat oheistoimintana helpottamaan pitkiä odotusaikoja. Myös MOPO-hankkeen kyselyn täyttäminen oli helpottanut odotusajan kulumista. 5.2 Kutsuntatilojen merkitys Aikalisäpalvelulle Saaduissa palautteissa nousi vahvasti myös esille kutsuntapäivien tilojen merkitys Aikalisäpalvelun organisoinnille ja kokonaisuudessaan kutsuntapäivien toimintojen sujuvuudelle. Kyselyyn vastanneet Aikalisäohjaajat arvioivat tilojen tarkoituksenmukaisuuden keskinkertaiseksi. Oulussa kutsuntoja on järjestetty aikaisempina vuosina Oulun NMKY:n Raatin Nuoriso talossa ja nyt vuonna 2013 ammattiopisto Luovin tiloissa. Aikalisäpalvelun näkökulmasta kummatkaan tilat eivät antaneet ihanteellisinta mahdollisuutta toteuttaa Aikalisäpalvelua parhaalla mahdollisella tavalla. NMKY:n tilat olivat sokkeloiset ja ahtaat, eikä Aikalisäohjaajilla ollut mahdollisuutta keskustella nuorten kanssa rauhassa, koska huoneita oli liian vähän. Ammattiopisto Luovin tilat olivat selkeästi paremmat, mutta sielläkin käytettävissä olevia huoneita oli liian vähän. Sairaanhoitajalle ei ollut omaa huonetta, joten hän ei ollut mukana vuoden 2013 kutsunnoissa Oulussa ollenkaan. Aikalisäpalvelulle laadittiin sermeistä ja roll upeista pienet sopet lautakuntien läheisyyteen, jonne nuoret ohjattiin suoraan lautakunnista. Omat, erilliset Aikalisäpalvelulle varatut huoneet turvaisivat rauhallisemman sekä turvallisemman ympäristön jutella myös henkilökohtaisista ja arkaluonteisemmista asioista. Oulun Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -toimintamalli

16 5.3 Aikalisäohjaajien kokemuksia nuorten kohtaamisista Nuorten kanssa käydyissä keskusteluissa nousivat esille opiskeluun, terveyteen, työhön ja toimeentuloon liittyvät asiat kutsuntapäätöksen lisäksi. Aikalisäohjaajien kokemus kutsuntapäivien aikana kohdatuista nuorista oli yleisellä tasolla erittäin positiivinen. Suurin osa apua tarvitsevista nuorista oli keskusteluiden perusteella jo palveluiden piirissä. Osa nuorista jännitti kutsuntapäivää kovasti ja heidän oli vaikea kohdata Aikalisäohjaajia jännityksensä vuoksi. Vaikka kutsunnoissa on tavoitteena kohdata jokainen kutsunnanalainen, Aikalisäpalveluun osallistuminen on kuitenkin aina vapaaehtoista. Ohjaajien palautteissa nousi esille huoli niistä nuorista, joiden kohdalla oli tullut kokemus tuen tarpeesta, mutta nuori oli kieltäytynyt Aikalisä-palvelusta. Näille nuorille oli kuitenkin annettu palveluesitteitä ja yhteystietoja, jotta nuori voi itse tarvittaessa ottaa yhteyttä. Vuonna 2013 kutsunnoista lähetteitä Aikalisäpalveluun kirjattiin 25 kpl. Varuskunnista sekä aluetoimiston jälkitarkastuspäivistä lähetteitä Aikalisäpalveluun kirjattiin yhteensä 57 kpl. Lisäksi ennakkoterveystarkastuksista Aikalisäpalveluun ohjattiin 15 kutsunnanalaista. 6 Tulevaisuuden haasteita Oulun Aikalisä-toiminnalle Aiemman tutkimuksen mukaan (Stakes 176/2008) ohjaajat tavoittivat kaksi kolmasosaa Aikalisätoiminnan kohderyhmään kuuluneista miehistä ja heistä 29 % kiinnittyi tukiohjelmaan. Aikalisätoiminnan ulkopuolelle avuntarvitsijoista näyttää jäävän siis kolmannes ja suurin osa ei kiinnity tukiohjelmaan avuntarpeesta huolimatta. Se, miksi nuoret miehet eivät kiinnity tukipalveluun voi olla hyvin monisyinen asia. Oulun Aikalisä-toiminnasta on saatu hyviä kokemuksia tarjoamalla nuorille jo heille entuudestaan tuttuja peruspalveluita: liikunta- ja nuorisopalveluita, jolloin palveluun osallistumisen kynnys on huomattavasti matalampi kuin sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tarvitsemme lisäksi uudenlaisia lähestymistapoja sekä tapaa tarjota palvelua kutsunnanalaisille miehille. Teknologia mahdollistaa erilaisten sovellusten avulla uudenlaisia mahdollisuuksia yhteydenpitoon nuorten kanssa. Perinteisen face to face -ohjauksen rinnalle voidaan nostaa nuorten suosimien sosiaalisen median foorumeiden hyödyntäminen (esim. Facebook, Irc-Galleria) sekä perinteisten tekstiviestien lisäksi tai tilalla nuorten suosimia maksuttomia viestintäpalveluita (esim. WhatsApp). Asiakaslähtöisyyden näkökulmasta on tärkeää huomioida nuorten osallistaminen heille suunnattujen palveluiden kehittämiseen. Oulun kaupungin liikuntapalveluiden (esim. Action-liikunta) kehittämiseksi on tehty laajasti nuorten osallistamista Mopo-Tuninghankkeen avulla. Myös Aikalisä-toiminnan osalta on tulevaisuudessa tarpeen kartoittaa esim. asiakaskyselyillä tai haastatteluilla nuorten kokemuksia ja kehittämisajatuksia palvelun suhteen. Sekä Aikalisäpalvelussa että muissa kunnallisissa palveluissa on tärkeää turvata palveluiden saatavuus ja laatu asiakkaille. Erilaisten sähköisten palvelujärjestelmien kehittäminen ja sosiaalisen median tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen on hyvin ajankohtaista Oulussa myös muissa kuntapalveluissa. Kuntaliitosten seurauksena matkat reuna-alueilta kuntakeskukseen ovat pidentyneet, eikä kulkeminen ole aina mahdollista esim. virka-ajan puitteissa. Sähköiset palvelut ovat pääsääntöisesti kaikkien saavutettavissa asuinpaikasta riippumatta. Oulussa kuntaliitosten jälkeinen päihdepalveluiden harmonisointi on vielä kesken. Päihdepalveluja tarjotaan asuinalueilla vaihtelevasti niin määrällisesti kuin laadullises- Oulun Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -toimintamalli

17 ti. Palveluiden tasavertainen laatu ja saatavuus Oulussa päihdepalveluiden osalta on tavoitteena saada kuntoon vuoden 2014 aikana. Kuntaliitosten yhteydessä on tärkeää kartoittaa olemassa olevat hyvät toimintamallit ja käytännöt sekä niiden jatkuminen ja edelleenlaajeneminen koko kuntaliitosalueelle. Haukiputaalla Aikalisäohjaajat kohtasivat nuoria jo kutsuntojen ennakkoterveystarkastuksissa, jolloin yhteys kutsunnanalaisiin saatiin jo varhaisemmassa vaiheessa. Haukiputaan alueen Aikalisäohjaajat kokivat tämän toimintamallin erittäin hyväksi ja tarvittaessa työskentely nuoren kanssa voitiin aloittaa jo hyvissä ajoin ennen kutsuntoja. Haukiputaalla tämän toimintamallin mahdollisti se, että ennakkoterveystarkastukset tehtiin samoissa työtiloissa, missä Aikalisäohjaajat muutenkin työskentelivät. Oulussa ennakkoterveystarkastukset tehdään keskitetysti opiskeluterveydenhuollossa. Aikalisäverkostossa on keskusteltu mahdollisuudesta olla läsnä jo ennakkoterveystarkastuksissa. Opiskeluterveydenhuollossa ei ole erillisiä tiloja Aikalisäohjaajille ja Oulun ennakkoterveystarkastukset kestävät yli 2 kk. Henkilöstöresurssien vuoksi toistaiseksi Oulussa on päätetty, etteivät Aikalisäohjaajat ole fyysisesti läsnä ennakkoterveystarkastuksissa vaan opiskeluterveydenhuollosta ohjataan nuori hänen tarvitsemaansa Aikalisäpalveluun lähetteellä. Oulun Aikalisämallin kehittämistarpeena kuntaliitosten lisäksi oli voimaan tulleen uudistetun Nuorisolain mahdollistaman nuoren tilanteeseen puuttumisen mallin juurruttaminen käytäntöön niin Puolustusvoimien henkilöstön kuin eri viranomaisverkostojen kanssa. Lakiuudistus on uudehko, eikä useimmilla nuorten parissa viranomaistyötä tekevien eri organisaatioiden edustajilla ole tietoa siitä, miten lain muutos velvoittaa tai mahdollistaa heitä toimimaan nuoren etua ajatellen. Oulussa Aikalisätoimijoiden sekä Puolustusvoimien yhteistyö on toiminut erinomaisen hyvin. Tähän vaikuttaa useamman vuoden tiiviin yhteistyön lisäksi se, että toimintaa koordinoivien työntekijöiden henkilöstövaihdokset ovat olleet vähäisiä. Tulevaisuudessa olisi myös tärkeä huomioida mahdolliset henkilöstömuutokset ja riittävä perehdyttäminen toimivien yhteistyökäytäntöjen siirtymiseksi uusille työntekijöille. Toiminnan jatkokehittämiselle on tärkeää asiakaspalautteiden lisäksi toiminnassa mukana olevien työntekijöiden näkemysten ja kokemuksien esille nostaminen. Oulussa on koettu hyvänä käytäntönä, että Aikalisätoimijaverkosto kokoontuu säännöllisesti muutaman kerran vuodessa, jolloin toimijoiden kokemuksia ja näkemyksiä voidaan jakaa ja nostaa asioita esille yhteiseen keskusteluun. Verkostossa päätetään myös yhteisistä sovituista toimintakäytännöistä ja muista aiheeseen liittyvistä asioista. Vuoden 2013 kutsuntojen yhteydessä toteutettu sähköinen kysely olisi hyvä olla myös jatkossa osana toiminnan itsearviointia. Tulevaisuudessa on tarpeen miettiä, miten Oulun Aikalisä-toiminnan hyviä käytäntöjä saadaan levitettyä laajemmin valtakunnalliseen käyttöön. Tämä raportti sekä prosessimallinnukset viedään valtakunnalliseen JulkICT-palveluun, mistä ne ovat kaikkien hyödynnettävissä. Lisäksi olisi tarve käytännön Aikalisätoimijoiden yhteisille koulutustilaisuuksille ja verkostoitumispäiville, missä hyviä käytäntöjä voidaan konkreettisemmin esitellä ja niistä voidaan keskustella. Pohjois-Pohjanmaan alueella Aikalisä-toimintaa on koordinoinut Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Alueellinen koordinaatio on järjestänyt koulutustilaisuuksia sekä varuskuntavierailuja. Aikalisä-toiminnan alueelliseen koordinointiin suunnatut resurssit ovat Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirillä vähäiset ja tulevaisuutta varten on tarpeen miettiä, tulisiko vastuuta alueellisesta koordinaatiosta siirtää tai jakaa esim. Pohjois-Pohjanmaan liiton kanssa. Aikalisätoiminnan jatkokehittämiseksi on noussut ajatuksia 3. sektorin kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Oulun seudun nuorisoasunnot (OsNa) on käynnistänyt yhteistyön Puolustusvoimien kanssa ja OsNa:n asumisohjaajat ovat käyneet luennoimassa varuskunnissa asumiseen liittyvistä asioita. Kotoa omaan asuntoon muuttaminen on monelle kutsuntaikäiselle hyvinkin ajankohtainen aihe. Vuosina Terveys Ry on ollut mukana kutsuntapäivissä ja tarjonnut nuorille mm. häkämittauksia. Kutsuntapäivät ovat pääosin tarkkaan ohjelmoituja ja aikataulutettuja, joten kovin paljon Aikalisäpalvelun ja kuntomittausten lisäksi oheistoimintoja ei päivään mahdu. Vuoden 2014 sekä tulevaisuuden kutsuntoja ajatellen voisi kuitenkin Aikalisätoimijaverkostossa miettiä, millaisia tarpeita ja mahdollisuuksi oheistoiminnoille on, koska nuorten toiveena kutsuntapalautteissa oli, että odotusajalle olisi jotain ohjelmaa. Aikalisätoiminta on lähtökohtaisesti kohdennettu kutsunnanalaisille miehille, mutta vuosittain yhä useampi nainen suorittaa vapaaehtoisen varusmiespalveluksen. Aikaisempina vuosina muutama oululainen nainen on ohjautunut Aikalisäpalveluun varusmiespalveluksen keskeytyessä. Naisilla on mahdollisuus tulla palveluun jo ennen varusmiespalvelukseen astumista. Oulussa Aikalisäohjaajat olivat ensimmäistä kertaa mukana naisten vapaaehtoisen asepalveluksen valintatilaisuudessa huhtikuussa 2014 kertomassa Aikalisä-toiminnasta. Koska toimintamalli on hyvin sovellettavissa kaikkeen nuorten parissa tehtävään työhön, olisi tulevaisuudessa hyvä laajentaa Aikalisä-toimintamallin työskentelytapaa myös muuhun nuorisotyöhön erityisesti silloin, kun nuoren tilanteessa tarvitaan moniammatillista osaamista. Oulun Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -toimintamalli

18 7 Lyhyt yhteenveto Oulun Aikalisä toimintamallista 1. Oulussa Aikalisä-toimintaan kuuluvat toiminnot: ennakkoterveystarkastukset liikuntaneuvonta kutsunnat aluetoimiston jälkitarkastuspäivät paikallinen, alueellinen ja valtakunnallinen verkostoyhteistyö yhteistyö varuskuntien sosiaalikuraattoreiden kanssa säännölliset tapaamiset Aikalisätoimijoiden ja Puolustusvoimien kanssa 2. Toiminnan onnistumisen edellytykset kaupungin ja Puolustusvoimien sitoutuminen toimintaan moniammatilliset Aikalisä-toimijat pääpaino nuorille entuudestaan tutuissa peruspalveluissa joustavat ja nopeat ajanvarauskanavat nopea yhteydenotto asiakkaaseen asiakaslähtöisyys voimavarakeskeinen toiminta ratkaisukeskeisyys asiakkaalle annetaan aikaa sitoutua palveluun noudatetaan sovittua toimintamallia säännölliset tapaamiset Aikalisätoimijoiden kanssa Lähteet Stengård E, Haarakangas T, Appelqvist-Schmidlechner K, Upanne M, Savolainen M, Ahonen J. (2008). Time out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -toimintamalli. Käsikirja. (pdf 3,56 Mt). Stakes. Gummerus: Vaajakoski. Appelqvist-Schmidlechner, Kaija (2011) Time Out! Getting Life Back on Track. A psychosocial support programme targeted at young men exempted from compulsory military or civil service (pdf 1,93 Mb). Tampereen yliopistopaino Oy - Juvenes Print: Tampere. Stengård E, Appelqvist-Schmidlechner K, Upanne M, Parkkola K & Henriksson M. (2008). Time out! Aikalisä! Elämä raiteilleen. Varusmies- ja siviilipalveluksen ulkopuolelle jääneiden miesten elämäntilanne ja psykososiaalinen hyvinvointi. (pdf 1 Mt). Stakes, Raportteja 18/2008. Stengård E, Appelqvist-Schmidlechner K, Upanne M, Haarakangas T, Parkkola K & Henriksson M. (2008). Time out! Aikalisä! Elämä raiteilleen. Nuorten miesten psykososiaalisen tukiohjelman vaikuttavuus ja hyöty. (pdf 1 Mt). Stakes, Tutkimuksia 176. Appelqvist-Schmidlechner K, Savolainen M, Nordling E, Stengård E.(2011). Time out! Aikalisä! Elämä raiteilleen: Toimintamallin ja tukipalvelun implementoinnin arviointi. (pdf 380 Kt). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Raportti 34/2011. Linkit 1 Karvonen, S.(toim) Onko sukupuolella väliä? Hyvinvointi, terveys, pojat ja tytöt. Nuorten elinolot -vuosikirja. Stakes, Helsinki. Rintanen, H Terveys ja koulutuksellinen syrjäytyminen nuoren miehen elämänkulussa. Tampere. Itsemurhien ehkäisyprojekti Stengård E, Haarakangas T, Appelqvist-Schmidlechner K, Upanne M, Savolainen M, Ahonen J. (2008). Time out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -toimintamalli. Käsikirja. (pdf 3,56 Mt). Stakes. Gummerus: Vaajakoski. 3 Puolustusvoimien terveyskysely 2013 verkossa: (http://www.puolustusvoimat.fi/wcm/e784e bd81 a111b786c8584b8e/kyselylomake_palvterv.pdf?mod=ajperes) 4 > Tietopankki Oulun Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -toimintamalli

19 Liite 1. Prosessi: Kutsunnanalaisten ennakkoterveystarkastus Oulun Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -toimintamalli

20 Liite 2. Prosessi: Liikuntaneuvonta 1/2 1/2 2/2 Oulun Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -toimintamalli

Syrjäytyminen on ehkäistävissä elämä raiteilleen

Syrjäytyminen on ehkäistävissä elämä raiteilleen Syrjäytyminen on ehkäistävissä elämä raiteilleen Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 23.9.2014 Esa Nordling, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Lasten ja nuorten tapaturmien

Lisätiedot

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten

Lisätiedot

LIIKUNTANEUVONTA OULUSSA

LIIKUNTANEUVONTA OULUSSA LIIKUNTANEUVONTA OULUSSA 24.8.2013 Kunnon laiva Tiina Pekkala, Liikuntakoordinaattori, Sivistys- ja kulttuuripalvelut - liikunnanohjauspalvelut LIIKUNTANEUVONNAN HISTORIA OULUSSA käynnistyi 1996 KKI- hankerahalla

Lisätiedot

14.4. 2015 Mai-Brit Salo

14.4. 2015 Mai-Brit Salo 14.4. 2015 Mai-Brit Salo Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (PHLU) Alueellinen liikunnan ja urheilun järjestö, toimimme 18 kunnan alueella Päijät-Hämeessä Olemme yksi 15 aluejärjestöstä Autamme urheiluseuroja

Lisätiedot

Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut. Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri

Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut. Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaajat Hailuoto: vapaa-aikasihteeri Satu Rahkola Haukipudas:

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen

Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen Terveystieteiden laitos, Oulun yliopisto Puolustusvoimat Hankkeelle myönnetty

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen! toiminta Lapissa

Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen! toiminta Lapissa Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen! toiminta Lapissa Kemijärven ammattioppilaitos 10.10.2008 Nuorten Time Out! Aikalisä-toiminta Sirkku Valve, Hanketyöntekijä, Time Out! Aikalisä! Elämäraiteilleen -

Lisätiedot

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Riikka Hirvasniemi, TtM, projektipäällikkö Anne Rajala, th, projektityöntekijä Kehittämistyön tausta KASTE- ohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma 2007-2017

Lisätiedot

Työkaluja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen: MOPO tutkimus- ja kehittämishanke

Työkaluja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen: MOPO tutkimus- ja kehittämishanke Työkaluja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen: MOPO tutkimus- ja kehittämishanke Jaana Ukonaho, projektipäällikkö, ODL Liikuntaklinikka Saila Lähteenmäki, projektityöntekijä, Oulun kaupunki Taustaa Uusi

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Hannikaisenkadun sosiaaliasema Asiakaskäynnit vuonna 2011 sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

Nuorten palveluohjaus Facebookissa

Nuorten palveluohjaus Facebookissa Nuorten palveluohjaus Facebookissa Kokemuksia sosiaalisen median hyödyntämisestä nuorten palveluohjauksessa 1.5.11. 21.11.2013 Saila Lähteenmäki / MOPOTuning hanke 21.11.2013 https://www.facebook.com/nuortenpalveluohjaaja.sailalahteenmaki

Lisätiedot

Liikuntaan aktivointi saumattoman palveluketjun keinoin. Tampere 26.5.2015 Sari Kivimäki, KKI-ohjelma

Liikuntaan aktivointi saumattoman palveluketjun keinoin. Tampere 26.5.2015 Sari Kivimäki, KKI-ohjelma Liikuntaan aktivointi saumattoman palveluketjun keinoin Tampere 26.5.2015 Sari Kivimäki, KKI-ohjelma Palveluketju liikkumaan ja kohta aktiivisempaa elämäntapaa Liikuntaneuvonta osaksi liikunnan palveluketjua

Lisätiedot

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri 2.6.2014 1 Mitä Turun PTH tekee huolehtii noin 180 000

Lisätiedot

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Palveluketju liikkumaan ja kohta aktiivisempaa elämäntapaa Liikuntaneuvonta osaksi

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Sosiaalipalveluohjaajat. Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen. Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta

Sosiaalipalveluohjaajat. Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen. Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta Sosiaalipalveluohjaajat Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta www.lapinlahti.fi 10.067 asukasta Vireä kulttuuri- ja liikuntapitäjä Kuntaliitos Varpaisjärven kunnan kanssa

Lisätiedot

10.4.2012 Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuriprosessi, nuorisotoimi

10.4.2012 Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuriprosessi, nuorisotoimi Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuriprosessi, nuorisotoimi TUUMASTA TOIMEEN pohjana aiemmat suunnitelmat ja esitykset aiemmilta vuosilta toimintasuun nitelmat Nak 2009-2011 aloite Tuija Pohjola 2010

Lisätiedot

Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja

Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja Tässä prosessissa kuvataan maahanmuuttoyksikön moniammatillista työskentelyä ja resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä. Prosessi on kuvattu Helsingin kaupungin maahanmuuttoyksikössä

Lisätiedot

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Keskeisimmät toimintamuodot Hyvinvointi -75 päivät Kunnon

Lisätiedot

Neuvoa-antava (palveluketju)

Neuvoa-antava (palveluketju) TAUSTAA Mallia yksityispuolelta Alusta lähtien yhteistyö eri toimijoiden kesken Suurin haaste asiakkaiden löytäminen Palvelu suunnattu erityisesti vähän liikkuville Yksilö- ja ryhmäohjausta saatavana Pyritään

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA LIIKKUMISLÄHETE ASIAKASKAAVAKE (malli). LIIKUNTASUOSITUKSET LAPSET JA NUORET AIKUISET LIIKKUMISLÄHETE OPAS *

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

TERVEYSTARKASTUSOHJEEN (TTO 2012) SOVELTAMINEN ASEVELVOLLISTEN ENNAKKOTERVEYSTARKASTUSJÄRJESTELMÄ Lahti 23.05.2012, verkkoesitys

TERVEYSTARKASTUSOHJEEN (TTO 2012) SOVELTAMINEN ASEVELVOLLISTEN ENNAKKOTERVEYSTARKASTUSJÄRJESTELMÄ Lahti 23.05.2012, verkkoesitys TERVEYSTARKASTUSOHJEEN (TTO ) SOVELTAMINEN ASEVELVOLLISTEN ENNAKKOTERVEYSTARKASTUSJÄRJESTELMÄ Lahti 23.05., verkkoesitys Merivoimien ylilääkäri, lääkintäkommodori, LT, dos Kai Parkkola Merivoimien esikunta,

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Kutsunnanalaisten liikuntaneuvontamalli Oulun kaupungissa

Kutsunnanalaisten liikuntaneuvontamalli Oulun kaupungissa pixhill.com Euroopan unioni Euroopan sosiaalirahasto Kutsunnanalaisten liikuntaneuvontamalli Oulun kaupungissa Sisällys 1 Taustaa...................................................................... 3

Lisätiedot

Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua

Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua Oulu 26.1.2016 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma 1. Palveluketju liikkumaan ja kohti aktiivisempaa elämäntapaa 2. Liikuntaneuvontaprosessin

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Mielenterveys 9.2.10 Lahden varuskunta Tanja Laukkala Psykiatrian ylilääkäri PTHY/ Sotilaslääketieteen Keskus

Mielenterveys 9.2.10 Lahden varuskunta Tanja Laukkala Psykiatrian ylilääkäri PTHY/ Sotilaslääketieteen Keskus Mielenterveys 9.2.10 Lahden varuskunta Tanja Laukkala Psykiatrian ylilääkäri PTHY/ Sotilaslääketieteen Keskus Asevelvollisuuslaista Asevelvollisuuslaki (1438/2007)96 www.finlex.fi Asevelvollisen terveydentilaa

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

TERVETULOA SIVIILIPALVELUSPÄIVÄÄN OULU 17.11.2014. Siviilipalveluskeskuksen johtaja Mikko Reijonen P: 0295 029 382 mikko.reijonen@ely-keskus.

TERVETULOA SIVIILIPALVELUSPÄIVÄÄN OULU 17.11.2014. Siviilipalveluskeskuksen johtaja Mikko Reijonen P: 0295 029 382 mikko.reijonen@ely-keskus. TERVETULOA SIVIILIPALVELUSPÄIVÄÄN OULU 17.11.2014 Siviilipalveluskeskuksen johtaja Mikko Reijonen P: 0295 029 382 mikko.reijonen@ely-keskus.fi Maanpuolustus Suomessa kuuluu koko kansalle ja sen ydin on

Lisätiedot

Matalan kynnyksen keskus, josta nuoret saavat tarvitsemansa asiakaslähtöiset, helposti saavutettavat, monialaiset ja poikkihallinnolliset palvelut

Matalan kynnyksen keskus, josta nuoret saavat tarvitsemansa asiakaslähtöiset, helposti saavutettavat, monialaiset ja poikkihallinnolliset palvelut Matalan kynnyksen keskus, josta nuoret saavat tarvitsemansa asiakaslähtöiset, helposti saavutettavat, monialaiset ja poikkihallinnolliset palvelut alle 30-vuotiaat oululaiset nuoret yhden luukun periaate

Lisätiedot

OHJAUS- JA TUKIKESKUS / ETSIVÄ NUORISOTYÖ K I P I N Ä

OHJAUS- JA TUKIKESKUS / ETSIVÄ NUORISOTYÖ K I P I N Ä OHJAUS- JA TUKIKESKUS / ETSIVÄ NUORISOTYÖ K I P I N Ä osana nuoriso- ja koulutustakuuta Vantaalla Nuorisopalvelut, Sivistystoimi ja Sosiaali- ja terveystoimi Nuorisolain muutos 1.1.2011 tietojen luovuttaminen

Lisätiedot

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 06052015 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus

Lisätiedot

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista.

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. ETSIVÄNUORISOTYÖ Vuosiraportti 2015 Paula Timonen Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. Etsivien tyypillinen asiakas

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

YTHS:n Suunta-hanke 2008-09

YTHS:n Suunta-hanke 2008-09 YTHS:n Suunta-hanke 2008-09 Pauli Tossavainen 4.6.2014 OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ 60 VUOTTA Syrjäytymisvaarassa olevien ja paljon terveyspalveluita käyttävien opiskelijoiden tilanteen tehostettu selvittäminen:

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12

Lisätiedot

Nuoren miehen taakka

Nuoren miehen taakka Nuoren miehen taakka Suomen työttömyysaste t lokakuussa k 2011 86 8,6 % 15-24-vuotiaiden nuorten työttömyysaste yysaste lokakuussa 2011 17,1 % Miesten riski joutua työttömäksi oli kaikissa ikäryhmissä

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Opiskelijan parempaa terveyttä

Opiskelijan parempaa terveyttä Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Etsivä työ osana organisaatiota

Etsivä työ osana organisaatiota ETSIVÄ NUORISOTYÖ Etsivä työ osana organisaatiota Nuorisojohtaja Kehittämistoiminta Ulkoiset ohjaus- ja neuvontapalvelut Alueellisen- ja kulttuurisen nuorisotyön palvelut Sosiaalisen tuen palvelut Nuorisosihteeri

Lisätiedot

Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3

Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3 Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3 Työpajan vetäjä: Sampsa Kivistö /HLU 1 Työpaja 3: Hallintokuntien välisen yhteistyön kehittäminen ja vakiinnuttaminen Tehtävä 1: ESITTÄYTYMINEN

Lisätiedot

Opiskelijatuutorikoulutus 24.03.2015 & 10.4.2015

Opiskelijatuutorikoulutus 24.03.2015 & 10.4.2015 Opiskelijatuutorikoulutus 24.03.2015 & 10.4.2015 Opintopsykologitoiminta ja opiskeluprosessin tukeminen Opiskelijatuutorikoulutus Opintopsykologi Jane Paakkolanvaara (slaidit: opintopsykologit Sara Miihkinen

Lisätiedot

Yhteistyö nuorten rikoskierteeseen ajautumisen torjunnassa

Yhteistyö nuorten rikoskierteeseen ajautumisen torjunnassa Yhteistyö nuorten rikoskierteeseen ajautumisen torjunnassa sairaanhoitaja Päivi Viro ja ohjauksen asiantuntija Anna Ohjaus- ja tukikeskus Kipinä, etsivä nuorisotyö 17.9.2014 Nuorten koulutus- ja työllisyystyöryhmä

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle!

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Sosiaali- ja terveystoimiala Lahden Terveyskioskista Neuvontaa kaikenikäisille Lahti avasi ensimmäisenä suurena kaupunkina Terveyskioskin 10.3.2010 Kauppakeskus

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuolto

Opiskeluterveydenhuolto Sosiaali- ja terveystoimi Terveysneuvonta LIITE 15 TOIMINTAOHJE numero: numeroimaton Opiskeluterveydenhuolto Laatija: opiskeluterveydenhuollon tiimi Ylläpitäjä: opiskeluterveydenhuollon tiimi Voimassa:

Lisätiedot

Yksi ovi monta palvelua! Nuorten matalan kynnyksen keskitetyt ohjaus ja tukipalvelut Mikkelissä

Yksi ovi monta palvelua! Nuorten matalan kynnyksen keskitetyt ohjaus ja tukipalvelut Mikkelissä Yksi ovi monta palvelua! Nuorten matalan kynnyksen keskitetyt ohjaus ja tukipalvelut Mikkelissä Mikkelin Olkkari Hankkeesta pysyväksi toiminnaksi Olkkari hanke 1.1.2011 31.1.2015 Mikkelin kaupungin nuorten

Lisätiedot

Uudet toimintamallit käyttöön yhteistyössä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä

Uudet toimintamallit käyttöön yhteistyössä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-31.12.2014 Uudet toimintamallit käyttöön

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni Oulun kaupungin päihdepalvelut Liisa Ikni Ehkäisevä päihdetyö Neuvontaa, tukea, tietoa, teemaviikkoja, kampanjoita, kursseja ja ryhmiä Taitolaji ryhmä alkoholinkäytöstään huolestuneille Tupakasta luopumisryhmä

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

OULUNKAAREN MONIAMMATILLINEN PALVELUOHJAUSMALLI

OULUNKAAREN MONIAMMATILLINEN PALVELUOHJAUSMALLI OULUNKAAREN MONIAMMATILLINEN PALVELUOHJAUSMALLI työttömät ja/tai syrjäytymisvaarassa olevat nuoret VIRTA OULUNKAARI HANKE 1.4.2011 30.9.2013 OULUNKAAREN MONIAMMATILLINEN PALVELUOHJAUSMALLI työttömät ja/tai

Lisätiedot

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Nuorten tuetut opinpolut -ohjelman esittely 9.12.2010 Verkatehdas, Hämeenlinna Esityksen sisältö

Lisätiedot

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA 1 Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA Ryhmätyöt Teema 1: Sosiaalityön ja perhetyön yhteistyön

Lisätiedot

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10. Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.2012 Yleistä kuntakokeilusta Kokeilun tavoitteena on lisätä pitkään työttömänä

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI Hankkeen nimi: Liikkuva 2012-2013 Hankkeen lyhyt yleiskuvaus ja tavoitteet Hankkeen päämääränä oli kannustaa 13-19-vuotiaita nuoria tekemään viisaita liikkumisvalintoja koulu- ja vapaa-ajanmatkoillaan.

Lisätiedot

OPUS projektisuunnitelma

OPUS projektisuunnitelma OPUS projektisuunnitelma PROJEKTISUUNNITLEMA 1(5) Taustaa Sotek on ollut mukana vuosina 2012-2013 toteutettavassa, myös Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamassa Tiet työhön 2 hankkeessa. Tiet työhön

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 05.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Kotihoito Oulun kotihoito on jaettu neljään palvelualueeseen: Eteläinen kotihoito, Pohjoinen kotihoito,

Lisätiedot

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi

Lisätiedot

Työvoiman Palvelukeskus Intro on Pietarsaaren seutukunnan kuntien: Pietarsaaren, Pederören, Luodon,

Työvoiman Palvelukeskus Intro on Pietarsaaren seutukunnan kuntien: Pietarsaaren, Pederören, Luodon, Liite B 5 Kokkolan työvoiman palvelukeskus, Pietarsaaren toimipiste INTRO TOIMINTAKERTOMUS 2010 Toiminta Työvoiman Palvelukeskus Intro on Pietarsaaren seutukunnan kuntien: Pietarsaaren, Pederören, Luodon,

Lisätiedot

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Maaseudun Tukihenkilöverkko Maaseudun Tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa apua kaikille maaseudun

Lisätiedot

Nuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista

Nuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista Nuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista Keskustan Työelämä- ja tasa-arvoverkosto puheenjohtaja Aila Paloniemi Keskustan vaihtoehto Lasten ja nuorten hyvinvointi syntyy lähiyhteisöissä Valtaosalla

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,

Lisätiedot

Hartolan kunta Sosiaalitoimi, Kuninkaantie 16, Hartola / Hartolan toimintakeskus, Visantie 17 B, 19600 Hartola

Hartolan kunta Sosiaalitoimi, Kuninkaantie 16, Hartola / Hartolan toimintakeskus, Visantie 17 B, 19600 Hartola LIITE 1 PÄIJÄT-HÄMEEN TYPIN TOIMITILAT Yhteiset toimipisteet 9.11.2015 i fj9-11-2015 I I Y (verkostolla oltava Osoite Aukioloajat vähintään yksi yhteinen toimipiste) Lahti Saimaankatu 64, 3 krs., Ma-pe

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

TK2 arviointi Kuntoutuja- ja henkilöstönäkökulma Tutkimuksen tiedonkeruun kulku

TK2 arviointi Kuntoutuja- ja henkilöstönäkökulma Tutkimuksen tiedonkeruun kulku TK2 arviointi Kuntoutuja- ja henkilöstönäkökulma Tutkimuksen tiedonkeruun kulku Anna-Mari Aalto, Tarja Heponiemi, Vesa Syrjä 27.8.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Tutkimuksen hyödyt työnantajien ja kuntoutuksen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Opiskelijan opintojen ohjaus ja opiskelijan muu tukiverkosto Tikkurilan lukiossa

Opiskelijan opintojen ohjaus ja opiskelijan muu tukiverkosto Tikkurilan lukiossa Aineenopettajat Ryhmänohjaajat Terveydenhoitajat Kuraattori Opintoohjaajat Erityisopettaja Rehtori Opiskelijan opintojen ohjaus ja opiskelijan muu tukiverkosto Tikkurilan lukiossa ROtuokiot Tutorit 2011

Lisätiedot

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 1 PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA Pääotsikko RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Esittelijä Oulun kaupunki Koskelan neuvola 2 Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa

Lisätiedot

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.

Lisätiedot

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014 Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014 Esityksen termit Opiskelija = esikoululainen, peruskoululainen ja lukion tai

Lisätiedot

TAJUA MUT! -TOIMINTAMALLI LASTEN JA NUORTEN TUEKSI. Projektipäällikkö Riikka Puusniekka, Espoo Mieli 2015 päivät

TAJUA MUT! -TOIMINTAMALLI LASTEN JA NUORTEN TUEKSI. Projektipäällikkö Riikka Puusniekka, Espoo Mieli 2015 päivät TAJUA MUT! -TOIMINTAMALLI LASTEN JA NUORTEN TUEKSI Projektipäällikkö Riikka Puusniekka, Espoo Mieli 2015 päivät TOIMINTAMALLIN TAUSTAA Toimintamallin kehittäminen alkoi Rotterdamissa, Hollannissa vuonna

Lisätiedot

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS Cumulative incidence in 2010 (%) 900 000 14,0 800 000 12,9 700 000 12,0 600 000 10,0 500 000 8,0 12,3 ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Palaveri on hyvä pitää 1-2 viikkoa ennen suunniteltua siirtymistä.

Palaveri on hyvä pitää 1-2 viikkoa ennen suunniteltua siirtymistä. Siirtymäpalaveri Päihdeongelmaisen asiakkaan siirtyminen palvelusta toiseen sisältää aina riskejä. Monia riskejä voidaan kuitenkin pienentää hyvällä valmistautumisella. Siirtymisessä tulisi noudattaa ns.

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

kaupungin tukiasunnot 07.10.2011

kaupungin tukiasunnot 07.10.2011 ASUNTOJA on kaikkiaan 270 kpl. Omistaja on Y-säätiö ja vuokranantajana asuntopalvelut Asunnot sijaitsevat eri puolilla Espoota, Espoonlahti: 103 asuntoa Espoon keskus ja Tapiola: 25 + 6 asuntoa Leppävaara

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot