Euroopan unioni Euroopan sosiaalirahasto Oulun Time Out! Aikalisä!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Euroopan unioni Euroopan sosiaalirahasto Oulun Time Out! Aikalisä!"

Transkriptio

1 Euroopan unioni Euroopan sosiaalirahasto Oulun Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -toimintamalli 2013

2 Sisällys 1 Valtakunnallisen Aikalisä-toiminnan tausta ja lähtökohdat Oulun Aikalisä-toimintamallin kehittyminen Oulun Aikalisä-toiminnan periaatteet Aikalisä-toiminta ja Aikalisäpalvelu käytännössä Aikalisäohjauksen prosessi THL:n suositusten mukaisesti Aikalisä-toiminta kutsuntojen ennakkoterveystarkastuksissa Liikuntaneuvonta Aikalisäpalveluna Liikuntasuunnitelma Toimintavaihe ja seuranta Aikalisä-toiminta osana kutsuntoja ja aluetoimiston jälkitarkastuspäiviä Kutsuntapäivän kulku Aikalisä-toiminnan tavoitteet kutsunnoissa Aikalisä-toiminta aluetoimiston jälkitarkastuspäivissä Fyysisen kunnon mittaukset kutsunnoissa osana Aikalisäpalvelua Aikalisä-toiminta varusmies- tai siviilipalveluksen keskeytyessä Aikalisä -toiminta Byströmin nuorten palveluissa Aikalisä-toiminta mielenterveyspalveluissa Aikalisä-toiminta päihdepalveluissa Toimintamallin arviointi vuoden 2013 kutsunnoissa Arviointi Aikalisäohjaajien näkökulmasta Kutsuntatilojen merkitys Aikalisäpalvelulle Aikalisäohjaajien kokemuksia nuorten kohtaamisista Tulevaisuuden haasteita Oulun Aikalisä-toiminnalle Lyhyt yhteenveto Oulun Aikalisä toimintamallista Lähteet Linkit pixhill.com Oulun Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -toimintamalli 2013

3 1 Valtakunnallisen Aikalisä-toiminnan tausta ja lähtökohdat Time out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -toimintamalli ja nuorille tarjottava tukipalvelu kehitettiin vuosina Stakesin (vuodesta 2009 lähtien Terveyden ja hyvinvoinnin laitos), Puolustusvoimien, työministeriön (vuodesta 2008 lähtien työ- ja elinkeinoministeriö) sekä Helsingin ja Vantaan kaupunkien yhteisessä hankkeessa. Vuosina mallia toteutettiin ja toimintakäytäntöjä kehitettiin edelleen yhteistyössä osallistuvien kuntien kanssa. Aikalisä-toiminta tarjoaa psykososiaalisia tukitoimia nuorten miesten syrjäytymiskehityksen ehkäisemiseksi. Toimintamalli mahdollistaa aktiivisen tuen tarjoamisen nuorille miehille kutsunnoissa ja varusmies- tai siviilipalveluksen keskeytyessä. Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen on ajankohtainen haaste. Vaikka suurin osa nuorista voi hyvin, on huoli suomalaisten nuorten hyvinvoinnista ollut näkyvästi esillä julkisessa keskustelussa. Erityisesti nuorten miesten syrjäytymisen ehkäisy ja hyvinvoinnin edistäminen ovat viimeisimpien vuosien aikana nousseet merkittäviksi terveys- ja yhteiskuntapoliittisiksi kysymyksiksi. Tutkimusten 1 mukaan useimmat psyykkisesti oireilevista nuorista eivät hae apua tai hakeudu sosiaali- ja terveyspalveluihin. On arvioitu, että vain murto-osa mielenterveysongelmista kärsivistä 18-vuotiaista suomalaisista miehistä hakeutuu mielenterveyspalveluihin. Sosiaalityön piiriin nuoret tulevat yleensä vasta silloin, kun ongelmat ovat jo päässeet pahoiksi. Nuoret miehet ovatkin palvelujen kannalta erityisen vaikeasti tavoitettava kohderyhmä. Aikalisä-toiminnassa hyödynnetään kutsuntojen tarjoamaa mahdollisuutta tavoittaa miesten koko ikäluokka. Kaikille kutsunnanalaisille tarjotaan tilaisuus hakeutua tukipalveluun, jota toteuttavat tehtävään koulutetut ohjaajat. Ohjaajat ovat kuntien sosiaali-, terveys- ja nuorisoalan ammattilaisia ja tukipalvelu on osa heidän perustyötään. Tutkimusten mukaan nuorten pahoinvointi kasautuu erityisen paljon pojille. Poikien elämänkulussa saattaa ilmetä jo varhain erilaisia ongelmia. Huonosti koulussa viihtyvistä, koulukiusatuista ja koulutuksen keskeyttäneistä ennemmistö on poikia. Nuoret miehet ovat myös nuoria naisia useammin työttöminä ja heillä on enemmän pitkäaikaisen toimeentulotuen tarvetta. Pahoinvoinnin ohella nuorten miesten elämä on paljon vaarallisempaa kuin nuorten naisten vuotiailla suomalaisilla miehillä on samanikäisiin naisiin nähden yli kolminkertainen riski kuolla tapaturmaisesti tai väkivaltaan. Eniten nuoria miehiä kuolee tieliikennetapaturmiin, itsemurhiin, myrkytyksiin ja väkivaltaan. Hyvin usein päihteillä on osuutta asiaan. 1 Karvonen, S.(toim) Onko sukupuolella väliä? Hyvinvointi, terveys, pojat ja tytöt. Nuorten elinolot vuosikirja. Stakes, Helsinki. Rintanen, H Terveys ja koulutuksellinen syrjäytyminen nuoren miehen elämänkulussa. Tam-pere. Itsemurhien ehkäisyprojekti Oulun Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -toimintamalli 2013

4 2 Oulun Aikalisä-toimintamallin kehittyminen Vuoden 2008 Oulun kutsuntatilaisuudessa Puolustusvoimien edustaja toi esiin huolen syrjäytymisvaarassa olevista kutsuntaikäisten ja varusmiesten heikkenevästä fyysisestä kunnosta sekä psyykkisistä - ja sosiaalisista ongelmista Oulun kaupungin edustajalle. Yhteiskunnassa käytiin tuolloin myös laaja-alaista keskustelua nuorten miesten elämänhallinnan ongelmista ja syrjäytymisen lisääntymisestä. Aikalisä-toimintamalli otettiin Oulussa käyttöön vuonna 2009 Otetaan Miehestä Mittaa -hankkeen myötä Oulun kaupungin liikuntapalveluiden koordinoimana. Vuonna 2010 Aikalisä-toiminnan koordinointi siirtyi nuorisopalveluille ja nykyisin toiminnasta on vastuussa Oulun kaupungin Byströmin nuorten palvelut. Oulun Aikalisä-toiminta on valtakunnallisesti verrattuna poikkeuksellisen moniammatillista ja poikkihallinnollista verrattuna muihin vastaavaa toimintaa toteuttaviin kuntiin. Poikkeuksellista Oulun mallissa on se, että toiminnan pääpaino on liikunta- ja nuorisopalveluissa, kun valtakunnallisesti suurimmassa osassa palvelua toteuttavissa kunnissa toiminta on sosiaali- ja terveydenhuoltovetoista. Oulun Aikalisä-toiminnan lähtökohtana on Aikalisäpalveluun osallistumisen matalakynnyksisyys, koska palveluun ohjaudutaan nuorille entuudestaan tuttujen peruspalvelujen kautta. Oulussa Aikalisä-toiminta on kytketty kutsuntojen ennakkoterveystarkastuksiin sekä liikuntaneuvontaan. Kutsunnoissa kaikilla kutsunnanalaisilla on osallistua fyysisen kunnon mittauksiin. Oulun Aikalisä-toiminnan kehittämisessä on ollut mukana MOPO-tutkimus- ja kehittämishankekokonaisuus (Kutsuntaikäisten syrjäytymisen ehkäisy ja liikuntaan aktivointi ), jonka kautta saadaan kattavaa tutkimustietoa mm. kutsuntaikäisten liikunta-aktiivisuudesta, elintavoista, hyvinvoinnista, sosiaalisen median ja internetin käytöstä. Tutkimusaineistoa on kerätty vuodesta 2009 lähtien monipuolisella kyselyllä, jonka nuoret täyttävät kutsunnoissa julkaistu, etsivää nuorisotyötä koskeva nuorisolain muutos aiheutti sen, että myös Oulun Aikalisä-toimintamallia piti tarkistaa. Uudistetun lain mukaan Puolustusvoimien ja siviilipalveluskeskuksen on luovutettava tiedot etsivään nuorisotyöhön alle 25-vuotiaasta nuoresta, joka vapautetaan varusmies- tai siviilipalveluksesta palveluskelpoisuuden puuttumisen takia tai joka keskeyttää palveluksen. Lisäksi tapahtunut kuntaliitos, jolloin Oulu, Haukipudas, Kiiminki, Oulunsalo ja Yli-Ii yhdistyivät, toivat omaan tarpeensa Aikalisä-toiminnan kehittämiselle. Osassa liittyneistä kunnista Aikalisä-toimintaa oli toteutettu, mutta erilaisilla käytännöillä. Aikalisä-toiminnan ja Aikalisäpalvelun laadun varmistamiseksi aloitettiin kuntaliitoksen jälkeisessä Oulussa toteutettavan Aikalisä-toimintamallin yhtenäistäminen prosessimallinnuksen avulla yhteistyössä Aikalisätoimijaverkoston sekä MopoTuning-hankkeen kanssa. Prosessimallintamisen tavoitteena oli toimintamallin yhtenäistäminen, jotta toimintaa toteutettaisiin samalla laajuudella ja laadulla kaupungin kaikilla alueilla. Oulun Aikalisä-toiminnan prosessimallintaminen aloitettiin keväällä 2013 ja prosessimallinnus testattiin syksyn 2013 kutsunnoissa. Oulussa on koulutettu useiden eri ammattikuntien edustajia Aikalisäohjaajiksi nuorisopalveluista (nuorisotyöntekijöitä, etsiviä nuorisotyöntekijöitä, tietopalveluohjaajia), liikuntapalveluista, sosiaali- ja terveyspalveluista, päihdepalveluista sekä mielenterveyspalveluista. Asiakkaaksi tuleva nuori voidaan kynnyksettä ohjata tarpeen mukaisten palvelujen piiriin ilman lähetekäytäntöjä ja ohjaajalla on tukenaan monialainen ammattilaisten verkosto. Oulun Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -toimintamalli 2013

5 3 Oulun Aikalisä-toiminnan periaatteet Oulun Aikalisä-toiminnassa noudatetaan pääosin THL:n suosituksia, jotka löytyvät aiheeseen liittyvästä käsikirjasta 2. Oulun Aikalisä-toiminnan kohderyhmänä ovat kutsunnanalaisten koko ikäluokka, erityisesti kutsuntatarkastuksissa palveluksen ulkopuolelle määrätyt miehet ja varusmies- tai siviilipalveluksen keskeyttävät miehet. Lisäksi kohderyhmänä ovat myös pitkälle henkilökohtaiselle syylomalle palveluksen aikana lähtevät sekä palveluksen keskeyttävät naiset. Aikalisäpalvelun tavoitteena on selvittää yhdessä nuoren kanssa elämäntilanne, tukitarpeet, voimavarat ja toimintamahdollisuudet sekä aktivoida omaehtoista toimintaa ja palveluiden ja muiden tukimuotojen käyttöä. Palvelun tarkoituksena on tukea nuorta oman elämän järjestymisessä. Lähtökohtana on nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen ja syrjäytymiskehityksen ehkäisy, mutta ohjaustyön käytännön tavoitteet ovat lähempänä arkielämän selviytymisen tukemista ja tulevaisuuden suunnitelmien jäsentämistä. Aikalisäpalvelun tavoitteena on myös seurata nuoren elämäntilannetta ja selviytymistä. Aikalisäpalvelu on luonteeltaan ratkaisuihin ja voimavaroihin keskittyvää eikä niinkään ongelma- tai sairauskeskeistä. Palvelussa on kyse enemmänkin voimavara- ja ratkaisuhakuisesta keskustelusta kuin esimerkiksi pelkästä tiedon jakamisesta tai palveluihin ohjaamisesta. Kyse ei myöskään ole psykiatrisesta hoidosta tai psykoterapiasta, vaan toiminnallisesta ja käytännöllisestä ohjauksesta. Henkilökohtainen ohjaus, selvittely ja tuki ovat palvelun ydin ja työskentelyn näkökulma on ennaltaehkäisevä. Aikalisäpalvelun tavoitteena on myös rakentaa tukitoimien kokonaisuus, jossa yksilöllisen selvityksen ja suunnittelun pohjalta hyödynnetään julkisia ja kolmannen sektorin palveluita asiakkaan tarpeen mukaan. 4 Aikalisä-toiminta ja Aikalisäpalvelu käytännössä Oulussa Aikalisä-toimintaa toteutetaan ja Aikalisäpalvelua tarjotaan erilaisissa kutsunnanalaisten asevelvollisuuden suorittamisen vaiheissa. Toimintaa toteutetaan myös hyvin erilaisissa toimipisteissä riippuen nuoren tarvitsemista palveluista. Raportissa on avattu Aikalisä-toimintaa ja -palvelua tilanne- ja toimipaikkakohtaisesti. Yleisellä tasolla Aikalisäpalvelun ohjausprosessi noudattaa THL:n suosituksia2, joista on ohessa lyhyehkö esittely. Raportin liitteistä löytyvät QPR ProcessGuide-ohjelmalla laaditut Aikalisä-toiminnan ja -palvelun toimipaikkakohtaiset prosessimallinnukset. 4.1 Aikalisäohjauksen prosessi THL:n suositusten mukaisesti Aikalisäohjaus voidaan jakaa erilaisiin vaiheisiin työskentelyn edetessä. THL:n oppaassa on kattavasti mainittu ohjauksen perusperiaatteista ja hyvistä käytännöistä. 1. Ensimmäisen kontaktin ottaminen Ensimmäisen tapaamisen sopimiseksi tehdään aktiivisesti töitä, vaikka asiakas ei heti vastaisikaan yhteydenottoihin. Kun ohjaajalle on saapunut nuoren Aikalisälähete, ensimmäisen yhteydenoton olisi hyvä toteutua mahdollisimman nopeasti lähetteen saapumisesta. Viiveettömällä tukisuhteen käynnistämisellä edistetään nuoren motivaatiota ja sitoutumista tukipalveluun. Asiakkaiden tavoittaminen ja kontaktin saaminen ovat yksi Aikalisä-toiminnan suurimmista haasteista. Kaikkia toimintaan ohjattuja miehiä ei onnistuta koskaan tavoittamaan. Usein ohjaajan aktiivisuus ja pitkäjänteisyys kuitenkin palkitaan: vaikka tekstiviesteihin, sähköposteihin ja puheluihin ei ensin vastata, voi asiakas lopulta itse ottaa yhteyttä. Ensimmäinen sovittu tapaaminen saattaa toteutua vasta usean kuukauden yhteydenpidon jälkeen, kun asiakas on ensin rauhassa pohtinut asiaa. Sekä aktiivinen mahdollisuuden tarjoaminen että ajan antaminen asiakkaan omalle kypsyttelylle on tärkeää. 2 Stengård E, Haarakangas T, Appelqvist-Schmidlechner K, Upanne M, Savolainen M, Ahonen J. (2008). Time out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -toimintamalli. Käsikirja. (pdf 3,56 Mt). Stakes. Gum-merus: Vaajakoski. Oulun Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -toimintamalli 2013

6 2. Ohjaussuhteen käynnistäminen ja alkuhaastattelu Eri aloilla ja ammateissa asiakkaan tilannetta tarkastellaan ja arvioidaan erilaisista näkökulmista. Useimmiten tiettyyn palveluun tulevat asiakkaat ovat jo valikoituneet ja asiakkuuden aihepiirit ovat pääpiirteissään tiedossa. Kuitenkin huomion kiinnittäminen yhteen ongelmaan voi sulkea pois selvittelystä henkilön mahdolliset muut ongelmia aiheuttavat asiat hänen elämäntilanteessaan ja elintavoissaan. Aikalisäohjauksessa oleellisia asioita tarkastellaan aluksi kokonaisvaltaisesti ja nuorta rohkaistaan ottamaan puheeksi mikä tahansa häntä vaivaava asia. Nuori voi tulla palveluun minkä tahansa pulman kanssa tai ilman tunnistettua tuen tarvetta. Kokonaisvaltaisuus ei tarkoita sitä, että palvelussa pyritään hoitamaan kaikki asiat, vaan tuen ja ohjauksen tarpeiden selvittyä asiakkaalle etsitään juuri ne osuvat palvelut, jotka ovat asiakkaan tavoitteiden kannalta tarpeellisia. Ohjaaja ei kuitenkaan aina voi auttaa tai tukea asiakasta kaikissa hänen ongelmissaan ja silloin tarvitaan myös muiden palvelujen tarjoamaa apua. Palveluohjaus onkin keskeinen Aikalisäohjaajan käyttämä työväline. 3. Työskentely Ohjaaja noudattaa toiminnassaan asiakas- ja tilannelähtöisyyden periaatetta, mikä tarkoittaa tässä sitä, että nuori on itse tilanteensa ja elämänsä paras asiantuntija. Vaikka keskustelu onkin arvokasta ja tärkeää, pääpaino ohjauksessa on käytännöllisten asioiden hoitamisessa. Käytännöllisyys tarkoittaa asiakkaan asioiden hoitamista yhdessä hänen kanssaan. Tarkoitus on myös tukea nuorta itseohjautuvammaksi ja itsenäisemmin omista asioistaan vastuuta ottavaksi nuoreksi aikuiseksi. Asiakas saattaa tarvita apua ja neuvoja esim. toimeentulo-, työmarkkinatuki- tai opiskelupaikkahakemuksiin liittyvissä asioissa. Jos arkielämän taidot ovat kovin puutteelliset, saattaa asiakas tarvita kädestä pitäen -ohjausta muissakin asioissa. Työskentelylle on hyvä asettaa tavoitteita. Ohjaaja auttaa nuorta asettamaan oman elämänsä tavoitteita tilanteen ja resurssien mukaan lähikehityksen vyöhykkeelle ja etenemään pienin askelin. Tavoitteet kannattaa pitää konkreettisina, pieninä ja mahdollisina. 4. Dokumentointi Asiakkaan käyntitiedot kirjataan ohjaajan työyksikön asiakas- tai potilastietojärjestelmiin työyksikön käytäntöjen mukaisesti. Kirjauksien tulee sisältää, mikä asia oli puheena ja mitä sovittiin sekä mahdollisesti muita huomioita tapaamisen luonteesta. 5. Tukisuhteen päättäminen Aikalisäohjauksen päättämisestä sovitaan yhdessä asiakkaan kanssa. Asiakkaalle jätetään mahdollisuus palata palveluun tai aloittaa se uudestaan myöhemmin, mikäli tarvetta ilmenee. Asiakas voi myös siirtyä saumattomasti palvelusta ohjaajan oman virkatyön mukaiseksi asiakkaaksi (esim. sosiaalityön asiakkaaksi tai psykiatrisen sairaanhoitajan asiakkaaksi). 4.2 Aikalisä-toiminta kutsuntojen ennakkoterveystarkastuksissa Oulussa kutsunnanalaisten terveystarkastukset toteutetaan keskitetysti opiskeluterveydenhuollossa. Oulussa Aikalisä-toiminta käynnistyy jo kutsunnanalaisten ennakkoterveystarkastuksista. Kutsuntojen ennakkoterveystarkastuksia tekevät terveydenhoitajat ja lääkärit voivat ohjata asiakkaita Aikalisäpalveluun jo keväällä kutsuntojen ennakkoterveystarkastuksen yhteydessä. Pohjois-Pohjanmaan Aluetoimisto lähettää helmikuussa opiskeluterveysasemalle nimiluettelon oululaisista kutsunnanalaisista henkilöistä. Opiskeluterveysasemalla sovitaan suunnittelukokouksessa terveystarkastuspäivistä, henkilökunnasta sekä työtiloista. Sairaanhoitaja (sh) tai terveydenhoitaja (th) luo kutsunta-työohjelman kuts-ajanvarauskirjoille. Hän laittaa kutsunnanalaisten ajanvaraukset kuts-ajanvarauskirjoille ja tulostaa ajat Effican kutsuohjelman kautta. Oulussa on käytössä Efficaasiakastietojärjestelmä sekä sosiaali- että terveydenhuollossa. Ajanvarauslomakkeet lähetetään sovitusti aluetoimistoon maaliskuun alussa, mistä ne postitetaan kutsunnanalaisille muun kutsuntoihin liittyvän materiaalin mukana. Kutsunnanalaiset saavat kevään aikana (yleensä maaliskuun puoliväliin mennessä) kutsuntakirjeen sekä ajanvarauksen terveystarkastukseen. Oulun Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -toimintamalli 2013

7 Ennakkoterveystarkastuksessa sairaanhoitaja/terveydenhoitaja tarkistaa asiakkaan henkilöllisyyden ja esitäyttää Puolustusvoimien Lääkärinlausunto terveydentilasta -lomakkeen (sairauskertomusjärjestelmässä oleva PVTTL:n lomake). Sh/th mittaa ja punnitsee asiakkaan, tutkii näön, mittaa verenpaineen ja ottaa tarvittaessa värinäön Ishiharan värinäkötestillä. Hän tarkistaa rokotustiedot ja merkitsee tiedot asiakkaan henkilökohtaiseen terveyskorttiin. Sh/th tarkistaa asiakkaan esitäyttämän Puolustusvoimien Terveyskyselyn 3 ja tarvittaessa asiakas täydentää puuttuvat tiedot. Sh/th arvioi asiakkaan terveydentilaa kokonaisvaltaisesti. Hän keskustelee psyykkisestä hyvinvoinnista, päihteiden käytöstä ja antaa terveysneuvontaa sekä ohjaa tarvittaessa muihin nuorten palveluihin. Hän motivoi fyysisen kunnon kohottamiseen ja ylläpitämiseen. Hän ohjaa asiakkaan liikuntaneuvontaan ja muihin liikuntapalveluihin, jotka Oulussa ovat osa Aikalisä-toiminnan kokonaisuutta. Opiskeluterveydenhuollossa terveydenhoitaja kirjaa samana päivänä sähköiseen ajanvarauskirjaan liikuntaneuvontaan lähetettyjen asiakkaiden nimet, yhteystiedon sekä syyn lähettämiselle, esimerkiksi ylipainon. Liikuntaneuvonnasta otetaan yhteys asiakkaaseen kolmen päivän kuluessa ja varataan liikuntaneuvonta-aika, jonka alkaa liikuntaneuvonnan prosessi. Tarvittaessa asiakas ohjataan myös muihin Oulun kaupungin Aikalisäpalveluihin (Byströmin nuorten palvelut, mt-toimisto, päihdepalvelut). Asiakas siirtyy lääkärin vastaanotolle. Lääkäri tutkii asiakkaan, kirjaa löydökset ja arvioi luokituksen ja lisätutkimusten tarpeen sekä tulostaa täytetyn PVTTL-lomakkeen. Sh/th kerää ja yhdistää päivittäin tulostetut PVTTL-lomakkeet ja Puolustusvoimien kyselylomakkeet. Valmiit todistukset lähetetään aluetoimistoon viikottain. Kutsunnanalaisten ennakkoterveystarkastuksien loputtua palautetaan nimiluettelo esikuntaan. Mikäli kutsunnanalainen jättää saapumatta sovitulle ennakkoterveystarkastusajalle, opiskeluterveysaseman työntekijä soittaa saapumatta jääneelle ja antaa uuden ajan. Mikäli asiakasta ei tavoiteta, lähetetään asiakkaan yhteystiedot aluetoimistoon. Aluetoimisto lähettää kutsunnanalaiselle kehoituksen varata uusi ennakkoterveystarkastusaika. Kutsunnanalaisten ennakkoterveystarkastuksen prosessikaavio on raportin liitteenä 1. 3 Puolustusvoimien terveyskysely 2013 verkossa: (http://www.puolustusvoimat.fi/wcm/e784e bd81a111b786c8584b8e/kyselylomake_palvterv.pdf?mod=ajperes) 4.3 Liikuntaneuvonta Aikalisäpalveluna Kutsunnanalaisten liikuntaneuvonnan palveluketjua on kehitetty vuodesta 2009 lähtien. Miehestä mittaa ja MOPOTuning-hankkeiden avulla on kehitetty joustavaa toimintamallia nuorten ohjaamiseksi kutsunnanalaisten ennakkoterveystarkastuksista liikuntaneuvontaan ja muihin Aikalisäpalveluihin. Liikuntaneuvontaa tarjotaan kutsunnanalaisille jo ennakkoterveystarkastuksissa. Vuoden 2013 aikana sähköinen ajanvaraus pyrittiin toteuttamaan kaikissa Oulun liikuntaneuvontapalveluissa. Effica-järjestelmään lisättiin vuonna 2013 liikuntalehti helpottamaan tiedonkulkua liikuntapalveluiden ja hyvinvointipalveluiden välillä. Asiakas voi tulla liikuntaneuvontaan joko toimipaikkaisina päivystysaikoina ilman ajanvarausta, varaamalla ajan liikuntaneuvonnasta Oulun omahoidon kautta tai terveydenhuollon henkilökunnan lähetteellä (Effica ajanvaraus). Kutsunnanalaisia nuoria ohjataan liikuntaneuvontaan ennakkoterveystarkastuksista (kappale 4.2) ja kutsunnoista (kappale 4.4) sekä varusmiespalveluksen keskeytyessä. Ennakkoterveystarkastuksissa th/sh kirjaa ajanvarauskirjalle asiakkaan yhteystiedot ja liikuntaneuvontaan lähettämisen syyn. Liikuntaneuvojat poimivat asiakkaat ajanvarauskirjalta ja ottavat asiakkaaseen yhteyttä kolmen arkipäivän kuluessa. Yleisimmät syyt liikuntaneuvontaan ohjautumiselle ovat liikkumattomuus ja epätietoisuus liikuntamahdollisuuksista sekä miten aloittaisi liikunnan, fyysisen kunnon parantaminen ja ohjelmien tarve sekä erilaisista vammoista kuntoutuminen. Aikaisempien vuosien kokemuksesta tiedetään, että kun nuoriin otetaan yhteyttä lyhyen ajan kuluessa ennakkoterveystarkastuksesta, he ovat motivoituneempia tulemaan liikuntaneuvontaan. Jos ennakkoterveystarkastuksen ja liikuntaneuvonnan välillä on aikaviive, kiinnostus ja motivaatio hakeutua neuvontaan laskee selvästi. Vuonna 2013 kutsuntojen ennakkoterveystarkastuksista ohjattiin liikuntaneuvontaan 154 asiakasta. Kutsunnoista liikuntaneuvontaan ohjattiin 17 asiakasta Liikuntasuunnitelma Ensimmäisellä tapaamiskerralla suunnitellaan asiakkaan kanssa yhdessä sitä, kuinka hän voisi toteuttaa jatkossa liikuntaa joustavasti osana arkea. Suunnittelutyöhön sisältyy asiakaslähtöisen liikuntasuunnitelman laatiminen sekä asiakkaalle sopivien Oulun Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -toimintamalli 2013

8 liikuntamahdollisuuksien kartoittaminen kunnallisista sekä muista palveluntarjoajien nuorille suuntaamista liikuntamahdollisuuksista. Ohjauksessa on tärkeää huomioida se, että liikkumisen ei tarvitse olla suorittamista, vaan aikaisemmin liikkumattomia kannustetaan ensimmäisessä vaiheessa arkiliikunnan lisäämiseen. Tapaamisen lopuksi keskustellaan asiakkaan kanssa, onko seurantakäynti tarpeellinen 1-3 kk kuluttua. Lisäksi kartoitetaan tarve lisäpalveluille, joina Oulun kaupunki tarjoaa ravintoneuvontakäyntiä ja yksilöllistä liikunnanohjauskertaa kuten kuntosaliin tutustumiskäyntiä. Terveellisestä ruokavaliosta keskustellaan myös 1. tapaamisella mahdollisuuksien mukaan. Mikäli seurantakäynneille ei ole tarvetta, asiakkaalle lähetetään tekstiviestinä/sähköpostina lyhyt kysely 3 kk kuluttua tapaamisesta. Kyselyn tarkoituksena on saada palautetta liikuntaneuvonnan vaikuttavuudesta ja asiakkaan tilanteen muuttumisesta Toimintavaihe ja seuranta Toimintavaihe kestää 1-3 kk, jolloin asiakas toteuttaa esimerkiksi annettua liikuntaohjelmaa ja liikkuu omatoimisesti tai ohjatuissa liikuntaryhmissä. Toimintavaiheen aikana asiakas voi ottaa tarvittaessa sähköpostitse yhteyttä liikuntaneuvojaan. Toimintavaiheen päätteeksi asiakas saapuu seurantakäynnille tai vastaa lähetettyyn seurantakyselyyn. Seurantakäynnillä käydään asiakkaan kanssa 1. kerran esitietolomake läpi ja tarkistetaan mahdolliset terveydentilan ja liikuntamäärien muutokset. Asiakkaan kanssa käydään seurantalomakkeen avulla toimintavaiheen toteutuminen läpi ja määritellään tavoitteet jatkolle sekä päivitetään tarvittaessa liikuntasuunnitelma ja varmistetaan jatkokäyntitarpeet. Asiakastiedot kirjataan Effica-potilastietojärjestelmään. Kutsunnanalaisten liikuntaneuvontamallin kehittäminen ja prosessimallintaminen on tehty vuonna 2013 Oulun kaupungin liikuntapalveluiden ja MOPOTuning-hankkeen yhteistyönä ja aiheesta on olemassa erillinen raportti Mopo-hankkeen kotisivuilla 4. Liikuntaneuvonnan prosessikaavio on raportin liitteenä > Tietopankki 4.4 Aikalisä-toiminta osana kutsuntoja ja aluetoimiston jälkitarkastuspäiviä Aikalisä-toiminnan tarkoitus kutsunnoissa on antaa tietoa Aikalisäpalvelusta ja tehdä palvelua tunnetuksi koko kutsunnanalaisten ikäluokalle. Tavoitteena on pyrkiä aktiivisesti tavoittamaan erityisesti palveluksesta vapautuneiden ja lykkäystä saaneiden miesten riskiryhmä sekä motivoida henkilökohtaisella kontaktinotolla ja palvelun tarjoamisella miehiä osallistumaan palveluun. Lisäksi tavoitteena on varmistaa sovituilla menettelytavoilla tukipalvelun viivytyksetön ja asiakkaalle matalakynnyksinen aloittaminen. Aikalisäohjaajat ovat mukana kutsunnoissa joka vuosi. Kutsuntapaikalla Aikalisä-toiminnan käytettävissä olevista tiloista ohjaajat sopivat yhdessä kutsuntatoiminnasta vastaavien aluetoimiston edustajien kanssa. Kutsuntapaikan tiloista riippuen, Aikalisäohjaajilla on käytössä oma sermeillä eriytetty tila tai huone, missä voi rauhassa keskustella nuorten kanssa Kutsuntapäivän kulku Kutsuntapäivä alkaa klo 9 ja Aikalisäohjaajien tulee olla viimeistään klo 9 paikalla kutsunnoissa. Kutsuntapäivä päättyy yleensä klo Aikalisäohjaaja kertoo Puolustusvoimien edustajan kanssa sovitussa kohdassa kutsuntaoppituntia lyhyesti (n. 5 min) Aikalisä-toiminnasta ja Aikalisäpalvelusta. Ohjaaja kertoo palvelun olevan kunnan/maakunnan normaalia palvelutoimintaa, eikä liity Puolustusvoimien toimintaan. Info esitetään samansisältöisinä PowerPoint-dioina, videona jne. mahdollisuuksien mukaan myös valkokankaalla. Aikalisäpalvelun esittelyssä korostetaan sitä, että palveluun tuleminen ei edellytä erityisiä ongelmia tai häiriöitä. Nuori voi tulla palveluun, kun kokee tarvitsevansa neuvoja tai tukea tilanteensa jäsentämiseen ja ratkaisujen löytämiseen. Käsiteltävät asiat voivat olla tavanomaisia nuoruuteen kuuluvia tavoitteita kuten opiskelu- tai työsuunnitelmien selkiyttäminen tai oman asunnon hankkiminen. Aikalisäohjaajat informoivat kutsuntalautakunnan siviilijäseniä, kaupungin edustajia Aikalisä-toimintaan liittyen. Kutsuntalautakunnan siviilijäsenen tehtävänä on THL:n toimintaohjeen mukaisesti antaa kaikille miehille Aikalisäpalvelun esite ja kertoa, että kaikilla kutsunnanalaisilla on mahdollisuus päästä palveluun. Kutsuntalautakunnan siviilijäsen ohjaa ja motivoi kaikkia C- tai E-luokkaan määrättyjä nuoria Aikalisäohjaajien luokse ja ohjaa Aikalisäpalveluun myös niitä A- ja B-luokkaan määrättyjä miehiä, joiden arvioi hyötyvän palvelusta. Oulun Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -toimintamalli 2013

9 Palveluskelpoisuusluokitus: 1) Palvelukseen kelpaavat asevelvolliset A-luokka: Pääsääntöisesti kaikkeen palvelukseen kelpaavat asevelvolliset B-luokka: Määrätyin rajoituksin palvelukseen kelpaavat asevelvolliset 2) Palvelukseen soveltumattomat asevelvolliset C-luokka: Palveluksesta rauhan aikana vapautetut asevelvolliset E-luokka: Tarkastustilaisuudessa palvelukseen kelpaamattomiksi todetut ja määräajan kuluttua uudelleen tarkastettavaksi määrätyt asevelvolliset T-luokka: Käytetään vain niissä poikkeustapauksissa, joissa lääkäri ei terveydentilaa tutkiessaan ole todennut palveluskelpoisuutta rajoittavaa diagnoosia, mutta on muita perusteita epäillä palvelusturvallisuuden vaarantuvan. Oulun kutsunnoissa on päivittäin paikalla 2-4 Aikalisäohjaajaa, jotka kaikki ovat koulutettuja oman alansa ammattilaisia ja käyneet Aikalisäohjaaja-koulutuksen. Jokainen työntekijä kykenee arvioimaan nuoren tilannetta ja tarvittaessa ohjaamaan Aikalisäpalveluun tai muuhun nuoren tarvitsemaan palveluun Aikalisä-toiminnan tavoitteet kutsunnoissa 1. Jokaisen nuoren kanssa keskustellaan viimeistään siinä vaiheessa, kun nuori on saanut kutsuntapäätöksen. Jokainen nuori ohjataan kutsuntalautakunnasta suoraan Aikalisäohjaajan luokse, oli Aikalisäpalvelulle varsinaista tarvetta tai ei. 2. Keskustelussa käydään läpi kutsuntalautakunnan päätös yhdessä nuoren kanssa ja vaihdetaan yleiset kuulumiset. Jos nuori on vapautettu palveluksesta tai luokiteltu uudelleen tarkastettavaksi, kysytään mistä syystä vapautus tai uudelleen tarkastus on tullut. Samalla tarkistetaan, onko nuorella opiskelu- tai työpaikka ja tilanne tulevaisuuden suhteen. Aikalisäpalvelua tarjotaan aktiivisesti. 3. Tapaamisen lopussa ohjaaja täyttää Aikalisäpalveluun halukkaan nuoren kanssa yhdessä suostumuksen/lähetteen ja ensimmäinen tapaamisaika voidaan sopia jo kutsunnoissa. Nuori allekirjoittaa lähetteen/suostumuksen ja antaa näin suostumuksensa yhteystietojensa välittämiseen sekä siihen, että ohjaaja ottaa häneen yhteyttä. Nuorelle kerrotaan, että lähetteen tiedot käsitellään luottamuksellisesti, ja että nuoren oma ohjaaja ottaa häneen yhteyttä tapaamisen sopimiseksi, ellei tapaamista jo sovittu paikan päällä kutsunnoissa. Jos nuori ei halua antaa yhteystietojaan, käydään hänen kanssaan läpi Aikalisäpalvelun esite sekä muut mahdolliset palveluesitteet, mistä löytyvät eri työntekijöiden yhteystiedot ja ohjataan nuori ottamaan tarvittaessa itse yhteyttä. Uudistunut nuorisolaki etsivästä nuorisotyöstä mahdollistaa Puolustusvoimien taholta nuoren yhteystietojen luovuttamisen etsivään nuorisotyöhön myös ilman nuoren suostumusta, jos heidän tiedossaan on nuoren tilanteesta sellaisia seikkoja, joiden perusteella nuoren tilanteesta nousee huoli. Tällaisia asioita voivat mm. olla päihteiden käyttö, rikollisuus, mielenterveyden ongelmat, ongelmat sosiaalisissa suhteissa, opiskelupaikan/ammattitutkinnon puuttuminen ja pitkittynyt työttömyys. 4. Kutsuntapäivän päätteeksi ohjaaja hakee kutsuntalautakunnasta tehdyt lähetteet etsivään nuorisotyöhön ja käy ne läpi sekä liittää yhteen mahdollisesti samaan henkilöön liittyvät etsivän nuorisotyön sekä Aikalisälähetteen. Mikäli nuori ei ole allekirjoittanut suostumustaan tietojensa luovuttamiseen etsivään nuorisotyöhön, luovutetaan nämä lähetteet lain mukaisesti suoraan etsivää nuorisotyötä tekeville. Kuvaaja: Saila Lähteenmäki Oulun Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -toimintamalli 2013

10 Kutsuntapäivän päätteeksi ohjaaja täyttää myös verkkopohjaisen palautekyselyn liittyen kutsuntapäivään. Palautekyselyssä kirjataan ylös Aikalisäpalveluun tulleiden määrä sekä millaisiin asioihin nuoret kokevat tarvitsevansa tukea. Kyselyssä vuosittain tarpeen mukaan kysytään myös muita asioita liittyen kutsuntapäivien Aikalisätoimintaan toiminnan kehittämiseksi. Vuonna 2013 kyselyssä kerättiin Aikalisäpalvelun tietojen lisäksi Aikalisäohjaajien kokemuksia perehdytyksestä, ohjaajaresursseista, työpäivän sisällöstä, kutsuntatiloista sekä kutsuntapäivän kulusta prosessiarvioinnin tueksi. Kutsuntapäivän prosessikaavio on raportin liitteenä 3. Fyysisen kunnon mittauksen on todettu olevan hyvä keino tuoda nuorelle konkreettisesti esille hänen tämänhetkisen fyysisen kunnon tilanteensa. Osa nuorista arvioi kuntonsa alakanttiin ja yllättyy positiivisesti, kun taas toisilla testien tulokset motivoivat miettimään elintapojaan ja liikuntatottumuksiaan. Kutsunnoista liikuntaneuvontaan ohjautuneet nuoret tulivat pääsääntöisesti mittausten palautekeskustelujen motivoimina. Mittaukset ovat myös hyvä tapa kohdata nuoria ja keskustella heidän kanssaan terveellisistä elämäntavoista, tupakoinnista, nuuskan käytöstä, ruokavaliosta jne.. Kutsuntapäivän kuntotestauksen prosessi on esitetty raportin liitteessä Aikalisä-toiminta aluetoimiston jälkitarkastuspäivissä Pohjois-Pohjanmaan aluetoimistossa järjestetään kerran kuukaudessa jälkitarkastuspäivä kutsunnanalaisille, jotka on edellisissä kutsunnoissa E-luokiteltu tai jotka ovat jättäneet käymättä kutsunnoissa. Jälkitarkastuspäivissä on aina paikalla 2 Aikalisäohjaajaa. Aikalisäohjaajat toimivat jälkitarkastuspäivissä samoin kuin kutsunnoissa eli jakavat tietoa ja tarjoavat Aikalisäpalvelua sekä keskustelevat jokaisen kutsunnanalaisen kanssa nuoren tultua kutsuntalautakunnasta. Aluetoimiston jälkitarkastuspäivissä voi kutsunnanalaisia olla koko maakunnan alueelta. Tarvittaessa nuoret ohjataan oman asuinkuntansa Aikalisäpalveluun. 4.5 Fyysisen kunnon mittaukset kutsunnoissa osana Aikalisäpalvelua Miehestä mittaa - ja MOPO-hankkeiden yhteistyönä tarjottiin vuosina kaikille kutsunnanalaisille miehille mahdollisuutta fyysisen kunnon mittauksiin sekä tarjottiin tietoa, miten he voivat edistää hyvinvointiaan. Tämä toimintamalli jää pysyväksi osaksi Oulun kutsuntoja. Fyysisen kunnon mittaukset sisältävät kehonkoostumuksen mittauksen Inbody-laitteella, kestävyyskunnon arvion Polar KuntotestiTM-menetelmällä sekä puristusvoiman, vyötärönympäryksen, pituuden ja painon mittaukset (kuva 2). Kuntomittausten lopuksi liikuntaneuvojat antavat palautteen testituloksista ja tarvittaessa nuorelle tarjotaan aikaa liikunta ja/tai ravitsemusneuvontaan. Kuva 2. Puristusvoimamittaus. Kuvaaja: Riitta Pyky Oulun Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -toimintamalli

11 4.6 Aikalisä-toiminta varusmies- tai siviilipalveluksen keskeytyessä Joukko-osastoissa on tavoitteena, että sosiaalikuraattorit tapaavat jokaisen varusmiespalveluksen keskeyttäjän. Esityksen varusmiespalveluksen keskeyttämisestä terveydellisten syiden vuoksi tekee terveysaseman lääkäri. Lääkärin esitys esitellään joukko-osaston komentajalle, joka hyväksyy tai hylkää esityksen. Tieto palveluksen keskeyttävästä varusmiehestä tulee sosiaalikuraattorille joko suoraan terveysasemalta tai kyseisen varusmiehen perusyksiköstä. Varusmiehen haastattelu ja Aikalisäpalvelun tarjoaminen tapahtuu tavallisesti sosiaalikuraattorin toimistossa tai perusyksikön tiloissa. Aikaa lääkärin esityksestä varusmiehen kotiuttamiseen kuluu kahdesta päivästä viikkoon riippuen joukko-osaston komentajan läsnäolosta sekä varusteiden luovutuksien aikatauluista. Useimmissa joukko-osastoissa sosiaalikuraattori keskustelee niiden varusmiesten kanssa, jotka ovat ilmoittaneet haluavansa siirtyä siviilipalvelukseen. Tässä yhteydessä voidaan selvittää mahdolliset tuen tarpeet ja tarjota Aikalisäpalvelua. Varusmiehen allekirjoitettua siviilipalvelushakemuksen, kotiuttamistoimenpiteet on aloitettava välittömästi. Yleensä varusmies kotiutuukin alle vuorokauden kuluessa. Henkilökohtaista syylomaa (HSL) voidaan myöntää enintään 6 kk, jos varusmies esittää perusteeksi nk. pakottavat henkilökohtaiset syyt: opinto-, taloudelliset, oikeudelliset ja perhekohtaiset asiat, urheilukilpailut sekä luottamustehtävät. Henkilökohtainen syyloma pidentää aina asevelvollisen palvelusaikalomaa vastaavalla ajalla. Pitkälle HS-lomalle lähtijät keskustelevat usein loman tarpeesta ensin joukko-osaston sosiaalikuraattorin kanssa. Tällöin sosiaalikuraattori voi arvioida myös miehen tuen tarvetta ja ohjata hänet tarvittaessa kotikuntansa Aikalisäpalveluun. Pääosin siviilipalvelusmiehiä ohjautuu Aikalisä-toimintaan silloin, kun palvelus keskeytyy koulutusjakson aikana Lapinjärven koulutuskeskuksessa. Lapinjärven koulutuskeskuksessa sairaanhoitaja, terveydenhoitaja tai sosiaalityöntekijä tapaa keskeyttävän miehen ennen kotiutumista ja tarjoaa hänelle Aikalisäpalvelua. Sosiaalikuraattoreiden ja siviilipalveluskeskuksen laatimat oululaisten nuorten Aikalisälähetteet postitetaan keskitetysti Byströmin nuorten palveluihin, missä useampia työntekijöitä toimii aikalisäohjaajana osana perustyötään. Miehillä on myös mahdollisuus hakeutua tukipalveluun omatoimisesti. Oulussa Aikalisäpalvelun esite postitetaan miehille kotiin kutsuntojen ennakkomateriaalin yhteydessä. Miehet voivat ottaa yhteyttä myös nähtyään tukitoiminnan esittelyn Puolustusvoimien Internetsivuilla Aikalisä-toiminta Byströmin nuorten palveluissa Byströmin nuorten palvelut on ensisijaisesti vuotiaille oululaisille nuorille suunnattu matalan kynnyksen palvelukeskus. Byströmin nuorten palveluista nuori saa tarvitsemansa palvelut yhdestä paikasta, eikä nuori joudu asioimaan saman asian puitteissa useissa eri virastoissa. Byströmin nuorten palveluissa voi asioida myös ilman ajanvarausta. Byströmin nuorten palveluissa 6 tukea, ohjausta ja neuvontaa annetaan mm. työhön ja koulutukseen sijoittumisen edistämisessä sekä arjen toimintaan ja elämänhallintaan liittyen. Palvelualueiksi ovat muodostuneet työ, opiskelu, hyvinvointi ja terveys, talous, asuminen, ihmissuhteet, vapaa-aika sekä riippuvuudet ja päihteet. Byströmin nuorten palveluiden toiminnan pääpaino on ennaltaehkäisevissä palveluissa ja tavoitteena on, että nuorten siirtyminen ns. korjaaviin palveluihin vähenee. Verkostoyhteistyö on helpompaa, kun nuoren asioissa voi ottaa yhteyttä yhteen osoitteesen. Aikalisä-toiminnasta Byströmin nuorten palveluihin ohjautuu asiakkaita monin tavoin. Byströmin nuorten palveluiden työntekijät osallistuvat kutsuntatilaisuuksiin ja aluetoimiston järjestämiin jälkitarkastustilaisuuksiin (AJT) Aikalisäohjaajan roolissa. Kutsunnoissa tai AJT:ssa asiakkaan haastatellut Aikalisäohjaaja huolehtii nuoren palvelutarpeeseen parhaiten sopivalle ammattilaiselle ja varmistaa, että asiakas on kiinnittynyt palveluun. Varuskunnista asiakkaat ohjautuvat useimmiten kirjeitse omalla suostumuksellaan sosiaalikuraattorin ohjaamina. Ilman suostumusta sosiaalikuraattorit ovat ilmoitusvelvollisia etsivään nuorisotyöhön lain velvoittamalla tavalla. Aikalisä-lähetteitä Byströmin nuorten palveluihin saapuu samalla tavalla myös siviilipalveluskeskuksesta Oulun Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -toimintamalli

12 Aikalisä-lähetteen saavuttua Byströmin nuorten palveluihin Aikalisä-toimintaa koordinoiva etsivä nuorisotyöntekijä huolehtii asiakkaan palvelutarpeeseen parhaiten sopivalle ammattilaiselle, joka tavoittelee asiakasta puhelimitse ja tarvittaessa kirjeellä. Kaikki Aikalisä-lähetteet kutsunnoista, ajt:sta, varuskunnista ja siviilipalveluskeskuksesta kirjataan ilmoituksiksi etsivään nuorisotyöhön. Tapauksissa, joissa asiakas ei ole sijoittunut palveluun, etsivä nuorisotyö pyrkii tavoittamaan asiakkaan mm. puhelimitse, kirjeitse tai muita mahdollisia kontakteja hyödyntäen. Varuskunnasta tulee nuorisolain velvoittama ilmoitus asiakkaan kotikaupungin etsivään nuorisotyöhön. Aikalisäohjaaja sopii nuoren kanssa ensimmäisen tapaamisen Byströmin nuorten palveluihin etsivän nuorisotyön koordinoimana. Tapaamisessa nuoren motivaatio on hoitaa kaikki asiat mahdollisimman pian kuntoon. Palveluiden tarve on laaja. Kuvassa näkyvät palvelut, joihin poika on ohjautunut ja sitoutunut. Nykytilanne on kuvatunlainen, mutta pojan motivaatio on säilynyt joskin aikataulu realisoitunut. On hyvä muistaa, että kaikki tekeminen on asiakkaalle vapaaehtoista, eikä vaikuta Aikalisäohjaajan työtapaan. Byströmin nuorten palveluiden Aikalisäprosessi on kuvattu liitteessä 5. Prosessikaaviossa on yleinen asiakasprosessin kuvaus. Asiakkaiden tilanteet ovat hyvin moninaisia ja polut palveluihin vaihtelevat tilanteesta riippuen. Kuva 3. Esimerkkiasiakkaan polku Aikalisäpalvelussa (http://prezi.com/lxqe_pxmxkne/?utm_campaign=share&utm_medium=copy&rc=ex0share) Oulun Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -toimintamalli

13 Mielenterveyspalveluilla on käytettävissä tilanteen mukaan lääkärin palveluja, laboratoriopalvelut sekä psykologin palvelut. Nuoren tilanteesta riippuen työskennellään moniammatillisessa verkostossa (sosiaalityö, Työvoiman palvelukeskus, TE-toimisto jne.). Työskentelyssä pyritään aktivoimaan nuoren läheisverkostoa ja työskentely perustuu voimavarakeskeisen työotteeseen. Nuorta tavataan säännöllisesti, kunnes hän pääsee aluetyöryhmään. Mielenterveyspalveluiden Aikalisäprosessi on raportin liitteenä numero Aikalisä-toiminta päihdepalveluissa Oulussa toteutuneen kuntaliitoksen jälkeinen palveluiden harmonisointi on vielä päihdepalveluissa kesken. Liittyneiden kuntien päihdepalvelut toteutetaan oman asuinalueen palveluissa. Aikalisä-toiminnassa nuoria ohjataan heidän asuinpaikkansa mukaisesti siten, että Haukiputaan alueella nuoret ohjautuvat Road 14:lle, Kiimingin alueella mt-palveluiden työntekijälle ja Oulunsalon alueella terveysaseman psykiatriselle sairaanhoitajalle. Kuva 4. Byströmin nuorten palveluiden henkilökuntaa. Kuvaaja: Nuorten työpaja Wankkuri 4.8 Aikalisä-toiminta mielenterveyspalveluissa Pääsääntöisesti Oulussa asiakkaat ohjautuvat mielenterveyteen liittyvissä asioissa ensin omalle terveysasemalleen, opiskeluterveydenhuoltoon tai työterveyshuoltoon, mistä tarvittaessa tehdään lähete mielenterveyspalveluihin. Aikalisä-toiminnassa nuori voidaan ohjata suoraan mielenterveyspalveluihin sovituille työntekijöille ennakkoterveystarkastuksista, Byströmin nuorten palveluista tai kutsunnoista. Mikäli nuorta ei tavoiteta puhelimitse, eikä hän saavu kirjeitse kahdelle annetulle ajalle, konsultoidaan etsivää nuorisotyötä ja pyritään tavoittamaan nuorta yhteistyössä. Jatkotyöskentely riippuu täysin nuoren tarpeista. Tapaamisia voi olla 1, 10 tai säännöllisesti jopa useamman vuoden ajan. Mikäli nuoren tilanne vaatii pitempiaikaista hoitoa (selkeä ja vakava psykiatrinen ongelma) tehdään lähete aluetyöryhmään. Nuorten päihdeasema Redi 64 sekä Haukiputaan Road 14 ovat päihdetyöhön erikoistuneita yksiköitä, joiden palvelut ovat kohdennettu alle 29-vuotiaille. Palveluja ovat asiakkaan päihde- ja riippuvuusongelmien ja hoidon tarpeen arviointi, vieroitusoireiden lievittäminen, hoitokeskustelut (yksilö-, pari- ja perhetapaamiset), huumetestit osana hoitoa sekä viiden pisteen korva-akupunktio. Tarpeen mukaan tehdään yhteistyötä terveys- ja sosiaalipalveluiden kanssa. Redi 64 sekä Haukiputaan Road 14 tarjoavat avohoidollisia palveluja, jotka ovat luottamuksellisia, perustuvat vapaaehtoisuuteen ja asiakkaan omaan haluun saada muutosta aikaan elämässään. Tukea tarjotaan myös omaisille. Aikalisä-toiminta Nuorten päihdeasema Redi 64:llä Nuori voidaan ohjata ennakkoterveystarkastuksista tai kutsunnoista Redille. Ohjaus voi tapahtua puhelimitse tai tekemällä lähetteen ja osoittamalla se Redin aikalisäohjaajalle. Mikäli nuori ohjautuu Redille, huolena on päihteisiin ja/tai rahapelipelaamiseen liittyvät asiat. Lähetteen tultua yhteydenotto nuoreen tapahtuu joko puhelimitse, tai mikäli nuorta ei tavoiteta, kirjeitse. Nuorta tavoitellaan useampaan kertaan, mikäli yhteydenottoyritykset eivät tuota heti ensimmäisellä yrityksellä tulosta. Oulun Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -toimintamalli

14 Ensimmäisen tapaamisen tarkoituksena on tutustua nuoreen ja aloittaa nuoren elämäntilanteen kartoittaminen sekä kuulla, minkälaisiin asioihin nuori haluaa muutosta elämässään. Ensimmäisellä tapaamisella sovitaan seuraava käyntiaika tai vähintään yksi seurantakäynti, mikäli nuori ei ole halukas jatkamaan ohjauskäyntejä tai tarvittaessa aloittamaan asiakkuutta Redillä. Seurantakäynnin sopiminen antaa mahdollisuuden jatkaa asiakkaan kanssa motivoivaa työskentelyä ainakin vielä yhden tapaamisen verran. Jatkotapaamisilla jatketaan nuoren esiinnostamien pulmien pohtimista ja ratkaisuvaihtoehtojen kartoittamista sekä mietitään tarvittaessa Redin asiakkuuden aloittamista. Mikäli nuori ei tahdo varsinaiseen päihdepalveluiden asiakkuuteen, varataan vielä seurantatapaaminen. Työskentely nuoren kanssa on motivoivaa, muutokseen tähtäävää ja voimavarakeskeistä työtä nuoren tavoitteista lähtien. Yhteistyötä tehdään nuoren tilanteen mukaan nuoren oman läheisverkoston ja eri viranomaisverkostojen kanssa. Työskentelyn kesto vaihtelee, se voi olla yhdestä kahdesta tapaamisesta useamman vuoden hoitosuhteeseen. Redi 64:n Aikalisäprosessi on raportin liitteenä 7. 5 Toimintamallin arviointi vuoden 2013 kutsunnoissa Oulun Aikalisä-toimintamallin arvioinnissa huomioidaan useita näkökulmia: toiminnan arviointi prosessina, toiminnan vaikuttavuuden arviointi palveluntarjoajan näkökulmasta sekä toiminnan vaikuttavuuden arviointi asiakkaan näkökulmasta. Toimintamallin arvioinnissa tässä raportissa keskitytään kutsuntapäivien prosessin arviointiin palveluntarjoajan näkökulmasta. Oulun kutsunnoissa on ollut mukana vuodesta 2009 lähtien MOPO-tutkimus- ja kehittämishanke, jonka tavoitteena on yhdessä nuorten kanssa kehittää heille kiinnostavia toimintatapoja ja menetelmiä hyvinvoinnin edistämiseen. Hanke tuottaa tieteellistä tutkimustietoa kutsunnanalaisten elämäntyylistä, hyvinvoinnista, liikkumisesta, informaatiokäyttäytymisestä ja kunnosta. Kutsuntoihin osallistuneet nuoret miehet ovat täyttäneet kutsunnoissa laajan tutkimuskyselyn edellä mainituista asioista. Kysely toteutettiin vuosien kutsunnoissa. MOPO-hanke on ollut mukana Oulun Aikalisäverkostossa ja hankkeen tuella Oulussa toteutettiin Oulun Aikalisäprosessin mallintaminen. Oulun Aikalisä-toiminnan prosessin arviointi aloitettiin syksyn 2013 kutsunnoista. Kutsuntapäivän päätteeksi Aikalisäohjaajat täyttivät sähköisen kyselyn, jossa pyydettiin arvioimaan kutsuntoihin liittyvää Aikalisäohjaajien perehdytystä, työvuorojärjestelyjä, toimitiloja, kutsuntapäivän sisältöä sekä niitä aihealueita, joista nuorten kanssa kutsuntapäivän aikana keskuteltiin. Pohjois-Pohjanmaan aluetoimisto keräsi myös kutsunnanalaisilta palautetta, jossa pyydettiin arvioimaan tiedonsaantia asevelvollisuudesta sekä eri mahdollisuuksista sen suorittamiseen. Lisäksi kysyttiin Aikalisätoiminnasta tiedottamisesta, kutsuntapäivän järjestelyistä ja ajankäytöstä, tyytyväisyydestä annettuun palveluun ja kutsuntapäätökseen sekä kokonaisarviota kutsuntapäivästä. Yleisellä tasolla saadut palautteet olivat positiivisia ja hyviä, mutta edelleen kutsuntapäivien prosessissa on kehitettävää niin Puolustusvoimien kuin Aikalisäpalvelun toimintojen osalta. Oulun Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -toimintamalli

15 Oulun kutsunnat järjestettiin vuonna 2013 Luovin tiloissa Intiön kasarmilla. Kutsuntapäiviin osallistui yhteensä 1368 henkilöä, joista kutsunnanalaisten ikäluokkaan kuului 1213 henkilöä ja uudelleen tarkastettavia oli 155 henkilöä. Oulun kutsunnat oli jaettu 15 päivälle ja päivittäin kutsunnanalaisia oli paikalla henkilöä. Kutsuntapäiville oli varattu 2 lääkäriä terveystarkastuksia varten ja lautakuntatyöskentelyssä oli 2 kutsuntalautakuntaa. Vuonna 2013 Oulun kutsunnoissa ei ollut työskentelytilaa sairaanhoitajalle. 5.1 Arviointi Aikalisäohjaajien näkökulmasta Aikalisäohjaajat arvioivat saamansa perehdytyksen melko hyväksi. Pieniä epäselvyyksiä nousi esille liittyen kutsuntapäivän sisältöön sekä siihen, ohjataanko kaikki nuoret Aikalisäohjaajan juttusille. Palautteena nousi esille tärkeä asia liittyen kutsuntapäivien työvuoroihin. Työvuoroihin valmistautumisessa tulee muistaa myös varata kalenterista aikaa mahdollisille Aikalisäpalveluun tuleville asiakkaille. Kutsuntapäiviin oli päivittäin resurssoitu 4 Aikalisäohjaajaa, mikä pääsääntoisesti toteutui hyvin. Palautteissa nousi esille se, että kolmen ohjaajan resurssilla päivä oli kiireinen ja tauot vaikea järjestää, koska kutsuntalautakuntia oli 2. Molempien kutsuntalautakuntien läheisyydessä oli aina oltava vapaana ohjaaja vastaanottamassa kutsunnanalaisia lautakunnista ja joissakin tapauksissa lautakunnissa ehdittiin tehdä päätöksiä nopeampaan tahtiin, kun ohjaajalla oli vielä edellisen nuoren kanssa keskustelu kesken. Kutsuntoihin osallistuvat pojat tarvitsivat paljon opastusta ja ohjeistusta liittyen päivän sisältöön ja siihen, minne heidän kuului missäkin vaiheessa mennä. Yksi ohjaaja olikin pääsääntöisesti luentotilan puolella ohjeistamassa ja kolme muuta ohjaajaa lautakuntien edustalla ottamassa poikia vastaan keskustelua varten ja myös ohjaamassa lautakuntiin. Aika-ajoin lautakuntajonot tai jono lääkärille ruuhkautuivat, jolloin ohjaajat järjestelivät tiloja ja koordinoivat jonotusta sekä ohjasivat poikia kuntomittauksiin sekä MOPO-hankkeen tutkimuskyselyn täyttämiseen. Puolustusvoimien kyselyyn vastanneet nuoret olivat arvioineet saamansa tiedon Aikalisäpalvelusta asteikolla 1-5 arvosanalla 4,2. Kutsuntapäivien sujuvuudessa suurin merkitys oli riittävällä henkilöstön resurssoinnilla. Kun kutsuntapäivä oli tarkasti suunniteltu ja aikataulutettu, se eteni pääsääntöisesti protokollan mukaisesti aikataulussa. Mikäli henkilöstöresursseissa oli vajausta, päivän kulku hidastui ja poikien odotteluaika piteni. Syksyn 2013 kutsunnoissa parina päivänä lautakuntatyöskentely pääsi alkamaan aikataulustaan myöhässä, koska kaupungin edustaja puuttui lautakunnasta. Tämä näkyi heti päivän pidentymisenä toisesta päästä. Samoin toiminnassa näkyi selkeästi tilanne, kun paikalla oli vain yksi lääkäri. Osa pojista joutui odottamaan pitkään lääkärille pääsyä ja sen jälkeen pääsyä lautakuntaan. Henkilöresurssien tärkeys nousi esille sekä Aikalisäohjaajien että poikien antamissa palautteissa. Poikien antamissa palautteissa heikoimman arvosanan (4,1) sai kutsuntapäivän ajankäytön tehokkuus. Vapaissa palautteissa pojat toivoivat, että päivässä olisi jotain ohjelmaa pitkien odotusten oheen. Kutsuntapäiviin sisältyvät kuntomittaukset saivat pojilta positiivista palautetta ja ne osaltaan toimivat oheistoimintana helpottamaan pitkiä odotusaikoja. Myös MOPO-hankkeen kyselyn täyttäminen oli helpottanut odotusajan kulumista. 5.2 Kutsuntatilojen merkitys Aikalisäpalvelulle Saaduissa palautteissa nousi vahvasti myös esille kutsuntapäivien tilojen merkitys Aikalisäpalvelun organisoinnille ja kokonaisuudessaan kutsuntapäivien toimintojen sujuvuudelle. Kyselyyn vastanneet Aikalisäohjaajat arvioivat tilojen tarkoituksenmukaisuuden keskinkertaiseksi. Oulussa kutsuntoja on järjestetty aikaisempina vuosina Oulun NMKY:n Raatin Nuoriso talossa ja nyt vuonna 2013 ammattiopisto Luovin tiloissa. Aikalisäpalvelun näkökulmasta kummatkaan tilat eivät antaneet ihanteellisinta mahdollisuutta toteuttaa Aikalisäpalvelua parhaalla mahdollisella tavalla. NMKY:n tilat olivat sokkeloiset ja ahtaat, eikä Aikalisäohjaajilla ollut mahdollisuutta keskustella nuorten kanssa rauhassa, koska huoneita oli liian vähän. Ammattiopisto Luovin tilat olivat selkeästi paremmat, mutta sielläkin käytettävissä olevia huoneita oli liian vähän. Sairaanhoitajalle ei ollut omaa huonetta, joten hän ei ollut mukana vuoden 2013 kutsunnoissa Oulussa ollenkaan. Aikalisäpalvelulle laadittiin sermeistä ja roll upeista pienet sopet lautakuntien läheisyyteen, jonne nuoret ohjattiin suoraan lautakunnista. Omat, erilliset Aikalisäpalvelulle varatut huoneet turvaisivat rauhallisemman sekä turvallisemman ympäristön jutella myös henkilökohtaisista ja arkaluonteisemmista asioista. Oulun Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -toimintamalli

16 5.3 Aikalisäohjaajien kokemuksia nuorten kohtaamisista Nuorten kanssa käydyissä keskusteluissa nousivat esille opiskeluun, terveyteen, työhön ja toimeentuloon liittyvät asiat kutsuntapäätöksen lisäksi. Aikalisäohjaajien kokemus kutsuntapäivien aikana kohdatuista nuorista oli yleisellä tasolla erittäin positiivinen. Suurin osa apua tarvitsevista nuorista oli keskusteluiden perusteella jo palveluiden piirissä. Osa nuorista jännitti kutsuntapäivää kovasti ja heidän oli vaikea kohdata Aikalisäohjaajia jännityksensä vuoksi. Vaikka kutsunnoissa on tavoitteena kohdata jokainen kutsunnanalainen, Aikalisäpalveluun osallistuminen on kuitenkin aina vapaaehtoista. Ohjaajien palautteissa nousi esille huoli niistä nuorista, joiden kohdalla oli tullut kokemus tuen tarpeesta, mutta nuori oli kieltäytynyt Aikalisä-palvelusta. Näille nuorille oli kuitenkin annettu palveluesitteitä ja yhteystietoja, jotta nuori voi itse tarvittaessa ottaa yhteyttä. Vuonna 2013 kutsunnoista lähetteitä Aikalisäpalveluun kirjattiin 25 kpl. Varuskunnista sekä aluetoimiston jälkitarkastuspäivistä lähetteitä Aikalisäpalveluun kirjattiin yhteensä 57 kpl. Lisäksi ennakkoterveystarkastuksista Aikalisäpalveluun ohjattiin 15 kutsunnanalaista. 6 Tulevaisuuden haasteita Oulun Aikalisä-toiminnalle Aiemman tutkimuksen mukaan (Stakes 176/2008) ohjaajat tavoittivat kaksi kolmasosaa Aikalisätoiminnan kohderyhmään kuuluneista miehistä ja heistä 29 % kiinnittyi tukiohjelmaan. Aikalisätoiminnan ulkopuolelle avuntarvitsijoista näyttää jäävän siis kolmannes ja suurin osa ei kiinnity tukiohjelmaan avuntarpeesta huolimatta. Se, miksi nuoret miehet eivät kiinnity tukipalveluun voi olla hyvin monisyinen asia. Oulun Aikalisä-toiminnasta on saatu hyviä kokemuksia tarjoamalla nuorille jo heille entuudestaan tuttuja peruspalveluita: liikunta- ja nuorisopalveluita, jolloin palveluun osallistumisen kynnys on huomattavasti matalampi kuin sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tarvitsemme lisäksi uudenlaisia lähestymistapoja sekä tapaa tarjota palvelua kutsunnanalaisille miehille. Teknologia mahdollistaa erilaisten sovellusten avulla uudenlaisia mahdollisuuksia yhteydenpitoon nuorten kanssa. Perinteisen face to face -ohjauksen rinnalle voidaan nostaa nuorten suosimien sosiaalisen median foorumeiden hyödyntäminen (esim. Facebook, Irc-Galleria) sekä perinteisten tekstiviestien lisäksi tai tilalla nuorten suosimia maksuttomia viestintäpalveluita (esim. WhatsApp). Asiakaslähtöisyyden näkökulmasta on tärkeää huomioida nuorten osallistaminen heille suunnattujen palveluiden kehittämiseen. Oulun kaupungin liikuntapalveluiden (esim. Action-liikunta) kehittämiseksi on tehty laajasti nuorten osallistamista Mopo-Tuninghankkeen avulla. Myös Aikalisä-toiminnan osalta on tulevaisuudessa tarpeen kartoittaa esim. asiakaskyselyillä tai haastatteluilla nuorten kokemuksia ja kehittämisajatuksia palvelun suhteen. Sekä Aikalisäpalvelussa että muissa kunnallisissa palveluissa on tärkeää turvata palveluiden saatavuus ja laatu asiakkaille. Erilaisten sähköisten palvelujärjestelmien kehittäminen ja sosiaalisen median tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen on hyvin ajankohtaista Oulussa myös muissa kuntapalveluissa. Kuntaliitosten seurauksena matkat reuna-alueilta kuntakeskukseen ovat pidentyneet, eikä kulkeminen ole aina mahdollista esim. virka-ajan puitteissa. Sähköiset palvelut ovat pääsääntöisesti kaikkien saavutettavissa asuinpaikasta riippumatta. Oulussa kuntaliitosten jälkeinen päihdepalveluiden harmonisointi on vielä kesken. Päihdepalveluja tarjotaan asuinalueilla vaihtelevasti niin määrällisesti kuin laadullises- Oulun Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -toimintamalli

17 ti. Palveluiden tasavertainen laatu ja saatavuus Oulussa päihdepalveluiden osalta on tavoitteena saada kuntoon vuoden 2014 aikana. Kuntaliitosten yhteydessä on tärkeää kartoittaa olemassa olevat hyvät toimintamallit ja käytännöt sekä niiden jatkuminen ja edelleenlaajeneminen koko kuntaliitosalueelle. Haukiputaalla Aikalisäohjaajat kohtasivat nuoria jo kutsuntojen ennakkoterveystarkastuksissa, jolloin yhteys kutsunnanalaisiin saatiin jo varhaisemmassa vaiheessa. Haukiputaan alueen Aikalisäohjaajat kokivat tämän toimintamallin erittäin hyväksi ja tarvittaessa työskentely nuoren kanssa voitiin aloittaa jo hyvissä ajoin ennen kutsuntoja. Haukiputaalla tämän toimintamallin mahdollisti se, että ennakkoterveystarkastukset tehtiin samoissa työtiloissa, missä Aikalisäohjaajat muutenkin työskentelivät. Oulussa ennakkoterveystarkastukset tehdään keskitetysti opiskeluterveydenhuollossa. Aikalisäverkostossa on keskusteltu mahdollisuudesta olla läsnä jo ennakkoterveystarkastuksissa. Opiskeluterveydenhuollossa ei ole erillisiä tiloja Aikalisäohjaajille ja Oulun ennakkoterveystarkastukset kestävät yli 2 kk. Henkilöstöresurssien vuoksi toistaiseksi Oulussa on päätetty, etteivät Aikalisäohjaajat ole fyysisesti läsnä ennakkoterveystarkastuksissa vaan opiskeluterveydenhuollosta ohjataan nuori hänen tarvitsemaansa Aikalisäpalveluun lähetteellä. Oulun Aikalisämallin kehittämistarpeena kuntaliitosten lisäksi oli voimaan tulleen uudistetun Nuorisolain mahdollistaman nuoren tilanteeseen puuttumisen mallin juurruttaminen käytäntöön niin Puolustusvoimien henkilöstön kuin eri viranomaisverkostojen kanssa. Lakiuudistus on uudehko, eikä useimmilla nuorten parissa viranomaistyötä tekevien eri organisaatioiden edustajilla ole tietoa siitä, miten lain muutos velvoittaa tai mahdollistaa heitä toimimaan nuoren etua ajatellen. Oulussa Aikalisätoimijoiden sekä Puolustusvoimien yhteistyö on toiminut erinomaisen hyvin. Tähän vaikuttaa useamman vuoden tiiviin yhteistyön lisäksi se, että toimintaa koordinoivien työntekijöiden henkilöstövaihdokset ovat olleet vähäisiä. Tulevaisuudessa olisi myös tärkeä huomioida mahdolliset henkilöstömuutokset ja riittävä perehdyttäminen toimivien yhteistyökäytäntöjen siirtymiseksi uusille työntekijöille. Toiminnan jatkokehittämiselle on tärkeää asiakaspalautteiden lisäksi toiminnassa mukana olevien työntekijöiden näkemysten ja kokemuksien esille nostaminen. Oulussa on koettu hyvänä käytäntönä, että Aikalisätoimijaverkosto kokoontuu säännöllisesti muutaman kerran vuodessa, jolloin toimijoiden kokemuksia ja näkemyksiä voidaan jakaa ja nostaa asioita esille yhteiseen keskusteluun. Verkostossa päätetään myös yhteisistä sovituista toimintakäytännöistä ja muista aiheeseen liittyvistä asioista. Vuoden 2013 kutsuntojen yhteydessä toteutettu sähköinen kysely olisi hyvä olla myös jatkossa osana toiminnan itsearviointia. Tulevaisuudessa on tarpeen miettiä, miten Oulun Aikalisä-toiminnan hyviä käytäntöjä saadaan levitettyä laajemmin valtakunnalliseen käyttöön. Tämä raportti sekä prosessimallinnukset viedään valtakunnalliseen JulkICT-palveluun, mistä ne ovat kaikkien hyödynnettävissä. Lisäksi olisi tarve käytännön Aikalisätoimijoiden yhteisille koulutustilaisuuksille ja verkostoitumispäiville, missä hyviä käytäntöjä voidaan konkreettisemmin esitellä ja niistä voidaan keskustella. Pohjois-Pohjanmaan alueella Aikalisä-toimintaa on koordinoinut Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Alueellinen koordinaatio on järjestänyt koulutustilaisuuksia sekä varuskuntavierailuja. Aikalisä-toiminnan alueelliseen koordinointiin suunnatut resurssit ovat Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirillä vähäiset ja tulevaisuutta varten on tarpeen miettiä, tulisiko vastuuta alueellisesta koordinaatiosta siirtää tai jakaa esim. Pohjois-Pohjanmaan liiton kanssa. Aikalisätoiminnan jatkokehittämiseksi on noussut ajatuksia 3. sektorin kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Oulun seudun nuorisoasunnot (OsNa) on käynnistänyt yhteistyön Puolustusvoimien kanssa ja OsNa:n asumisohjaajat ovat käyneet luennoimassa varuskunnissa asumiseen liittyvistä asioita. Kotoa omaan asuntoon muuttaminen on monelle kutsuntaikäiselle hyvinkin ajankohtainen aihe. Vuosina Terveys Ry on ollut mukana kutsuntapäivissä ja tarjonnut nuorille mm. häkämittauksia. Kutsuntapäivät ovat pääosin tarkkaan ohjelmoituja ja aikataulutettuja, joten kovin paljon Aikalisäpalvelun ja kuntomittausten lisäksi oheistoimintoja ei päivään mahdu. Vuoden 2014 sekä tulevaisuuden kutsuntoja ajatellen voisi kuitenkin Aikalisätoimijaverkostossa miettiä, millaisia tarpeita ja mahdollisuuksi oheistoiminnoille on, koska nuorten toiveena kutsuntapalautteissa oli, että odotusajalle olisi jotain ohjelmaa. Aikalisätoiminta on lähtökohtaisesti kohdennettu kutsunnanalaisille miehille, mutta vuosittain yhä useampi nainen suorittaa vapaaehtoisen varusmiespalveluksen. Aikaisempina vuosina muutama oululainen nainen on ohjautunut Aikalisäpalveluun varusmiespalveluksen keskeytyessä. Naisilla on mahdollisuus tulla palveluun jo ennen varusmiespalvelukseen astumista. Oulussa Aikalisäohjaajat olivat ensimmäistä kertaa mukana naisten vapaaehtoisen asepalveluksen valintatilaisuudessa huhtikuussa 2014 kertomassa Aikalisä-toiminnasta. Koska toimintamalli on hyvin sovellettavissa kaikkeen nuorten parissa tehtävään työhön, olisi tulevaisuudessa hyvä laajentaa Aikalisä-toimintamallin työskentelytapaa myös muuhun nuorisotyöhön erityisesti silloin, kun nuoren tilanteessa tarvitaan moniammatillista osaamista. Oulun Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -toimintamalli

18 7 Lyhyt yhteenveto Oulun Aikalisä toimintamallista 1. Oulussa Aikalisä-toimintaan kuuluvat toiminnot: ennakkoterveystarkastukset liikuntaneuvonta kutsunnat aluetoimiston jälkitarkastuspäivät paikallinen, alueellinen ja valtakunnallinen verkostoyhteistyö yhteistyö varuskuntien sosiaalikuraattoreiden kanssa säännölliset tapaamiset Aikalisätoimijoiden ja Puolustusvoimien kanssa 2. Toiminnan onnistumisen edellytykset kaupungin ja Puolustusvoimien sitoutuminen toimintaan moniammatilliset Aikalisä-toimijat pääpaino nuorille entuudestaan tutuissa peruspalveluissa joustavat ja nopeat ajanvarauskanavat nopea yhteydenotto asiakkaaseen asiakaslähtöisyys voimavarakeskeinen toiminta ratkaisukeskeisyys asiakkaalle annetaan aikaa sitoutua palveluun noudatetaan sovittua toimintamallia säännölliset tapaamiset Aikalisätoimijoiden kanssa Lähteet Stengård E, Haarakangas T, Appelqvist-Schmidlechner K, Upanne M, Savolainen M, Ahonen J. (2008). Time out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -toimintamalli. Käsikirja. (pdf 3,56 Mt). Stakes. Gummerus: Vaajakoski. Appelqvist-Schmidlechner, Kaija (2011) Time Out! Getting Life Back on Track. A psychosocial support programme targeted at young men exempted from compulsory military or civil service (pdf 1,93 Mb). Tampereen yliopistopaino Oy - Juvenes Print: Tampere. Stengård E, Appelqvist-Schmidlechner K, Upanne M, Parkkola K & Henriksson M. (2008). Time out! Aikalisä! Elämä raiteilleen. Varusmies- ja siviilipalveluksen ulkopuolelle jääneiden miesten elämäntilanne ja psykososiaalinen hyvinvointi. (pdf 1 Mt). Stakes, Raportteja 18/2008. Stengård E, Appelqvist-Schmidlechner K, Upanne M, Haarakangas T, Parkkola K & Henriksson M. (2008). Time out! Aikalisä! Elämä raiteilleen. Nuorten miesten psykososiaalisen tukiohjelman vaikuttavuus ja hyöty. (pdf 1 Mt). Stakes, Tutkimuksia 176. Appelqvist-Schmidlechner K, Savolainen M, Nordling E, Stengård E.(2011). Time out! Aikalisä! Elämä raiteilleen: Toimintamallin ja tukipalvelun implementoinnin arviointi. (pdf 380 Kt). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Raportti 34/2011. Linkit 1 Karvonen, S.(toim) Onko sukupuolella väliä? Hyvinvointi, terveys, pojat ja tytöt. Nuorten elinolot -vuosikirja. Stakes, Helsinki. Rintanen, H Terveys ja koulutuksellinen syrjäytyminen nuoren miehen elämänkulussa. Tampere. Itsemurhien ehkäisyprojekti Stengård E, Haarakangas T, Appelqvist-Schmidlechner K, Upanne M, Savolainen M, Ahonen J. (2008). Time out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -toimintamalli. Käsikirja. (pdf 3,56 Mt). Stakes. Gummerus: Vaajakoski. 3 Puolustusvoimien terveyskysely 2013 verkossa: (http://www.puolustusvoimat.fi/wcm/e784e bd81 a111b786c8584b8e/kyselylomake_palvterv.pdf?mod=ajperes) 4 > Tietopankki Oulun Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -toimintamalli

19 Liite 1. Prosessi: Kutsunnanalaisten ennakkoterveystarkastus Oulun Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -toimintamalli

20 Liite 2. Prosessi: Liikuntaneuvonta 1/2 1/2 2/2 Oulun Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -toimintamalli

MOPO-hankkeen tutkijat ja käytännön toimijat yhteistyössä nuorten miesten hyvinvointia edistämässä

MOPO-hankkeen tutkijat ja käytännön toimijat yhteistyössä nuorten miesten hyvinvointia edistämässä MOPO-hankkeen tutkijat ja käytännön toimijat yhteistyössä nuorten miesten hyvinvointia edistämässä Riitta Pyky, Oulun Diakonissalaitos, Liikuntaklinikka Tiina Pekkala, Oulun kaupungin liikuntapalvelut

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

LIIKUNNAN PALVELUKETJU OULUSSA

LIIKUNNAN PALVELUKETJU OULUSSA LIIKUNNAN PALVELUKETJU OULUSSA Tiina Pekkala, liikuntakoordinaattori 11.11.2015 Pohjois-Suomen AVI Muutosta liikkeellä! Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisu LINJAUS 3. Liikunnan nostaminen keskeiseksi

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA LIIKKUMISLÄHETE ASIAKASKAAVAKE (malli). LIIKUNTASUOSITUKSET LAPSET JA NUORET AIKUISET LIIKKUMISLÄHETE OPAS *

Lisätiedot

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Palveluketju liikkumaan ja kohta aktiivisempaa elämäntapaa Liikuntaneuvonta osaksi

Lisätiedot

Neuvoa-antava (palveluketju)

Neuvoa-antava (palveluketju) TAUSTAA Mallia yksityispuolelta Alusta lähtien yhteistyö eri toimijoiden kesken Suurin haaste asiakkaiden löytäminen Palvelu suunnattu erityisesti vähän liikkuville Yksilö- ja ryhmäohjausta saatavana Pyritään

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut Sinun suuntasi

Byströmin nuorten palvelut Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut Sinun suuntasi Matalan kynnyksen keskus, josta nuoret saavat tarvitsemansa asiakaslähtöiset, helposti saavutettavat, monialaiset ja poikkihallinnolliset palvelut alle 30-vuotiaat

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua

Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua Oulu 26.1.2016 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma 1. Palveluketju liikkumaan ja kohti aktiivisempaa elämäntapaa 2. Liikuntaneuvontaprosessin

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista.

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. ETSIVÄNUORISOTYÖ Vuosiraportti 2015 Paula Timonen Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. Etsivien tyypillinen asiakas

Lisätiedot

Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa

Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa (Laki 693/2010) http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20100693 (HE 1/2010 vp) http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2010/20100001 Tuula

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Kemin toimintamalli Annika Vaaramaa 13.4.2016 Työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Aloitettiin keväällä 2014 KunnonSyyni-toimintamallia soveltaen Asiakkaat

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen yhteistyöllä. Liikunnan palveluketju. Järvenpään kaupunki

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen yhteistyöllä. Liikunnan palveluketju. Järvenpään kaupunki Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen yhteistyöllä Liikunnan palveluketju Järvenpään kaupunki 5.1.2017 Liikunnan palveluketju Järvenpäässä Liikunta osana hoitopolkua -prosessi Asiakkaan ohjaus palveluketjussa

Lisätiedot

VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN

VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN Sivu 1/6 KOKEMUKSIA- KOHTAAMISIA JA KONKRETIAA Virta PPSHP Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 22.2.2013 Eeva-Leena Laru projektikoordinaattori VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Pohjois-Suomen etsivän nuorisotyön päivät, Joutenlampi 10.11.2016 Sovari

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 05.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS. Joensuun toimipiste, Yliopistokatu 2, Aurora B-rappu avoinna ma-to 8-15, pe 8-14

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS. Joensuun toimipiste, Yliopistokatu 2, Aurora B-rappu avoinna ma-to 8-15, pe 8-14 Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS Joensuun toimipiste, Yliopistokatu 2, Aurora B-rappu avoinna ma-to 8-15, pe 8-14 www.yths.fi/joensuu Uudelle opiskelijalle Lämpimät onnittelut opiskelupaikasta!

Lisätiedot

Perhetukea maahanmuuttajille

Perhetukea maahanmuuttajille Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160

LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160 SAVONLINNAN HYVINVOINTITYÖRYHMÄ Paula Vilpponen YTHS, Savonlinnan toimipiste Kuninkaankartanonkatu 7 57100 Savonlinna LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160 LÄHDE LIIKKUMAAN

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi?

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALO Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALON HISTORIA 2009: YLILYÖNTI AVASI OVENSA OSANA ETSIVÄÄ TYÖTÄ Etsivä työ avasi tammikuussa matalan kynnyksen kohtaamispaikka Ylilyönnin osana perustyötä.

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut ja työpajatoiminta - askelia matkan varrella. Anneli Koistinen

Byströmin nuorten palvelut ja työpajatoiminta - askelia matkan varrella. Anneli Koistinen Byströmin nuorten palvelut ja työpajatoiminta - askelia matkan varrella Anneli Koistinen 15.9.2015 nuorten työpajatoiminnan vakinaistaminen v. 2003 nuorten työpajakeskus, päätös 2010, valmistui 2013 Byströmin

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja heidän perheidensä varhainen tukeminen ******** Välittämisen koodi

Lasten, nuorten ja heidän perheidensä varhainen tukeminen ******** Välittämisen koodi Lasten, nuorten ja heidän perheidensä varhainen tukeminen ******** Välittämisen koodi Sisäisen turvallisuuden strategian alueellinen työpaja ja webinaari LSSAVI 14.11.2016 Anne Ojajärvi EPSHP LASTEN JA

Lisätiedot

tulottomien toimeentulotukiasiakkaiden

tulottomien toimeentulotukiasiakkaiden 1 Nuorten 18-25-vuotiaiden tulottomien toimeentulotukiasiakkaiden palvelutarpeen arviointi ja palveluohjaus 18.1.2011 Saila Lähteenmäki Ohjaajaj Sosiaalinen- ja taloudellinen tuki Asiakkuuden vireilletulo/ajanvaraus

Lisätiedot

Etsivä työ osana organisaatiota

Etsivä työ osana organisaatiota ETSIVÄ NUORISOTYÖ Etsivä työ osana organisaatiota Nuorisojohtaja Kehittämistoiminta Ulkoiset ohjaus- ja neuvontapalvelut Alueellisen- ja kulttuurisen nuorisotyön palvelut Sosiaalisen tuen palvelut Nuorisosihteeri

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvoinnin palvelumalli 2020 16.4.2013 hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvointipalveluiden talouden kokonaishaasteet Skenaariossa 1 menojen kasvuvauhti jatkuu vuoden 2012 mukaisena kantaoulun

Lisätiedot

TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012

TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012 TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012 PROJEKTISUUNNITELMA 2010 Yleistä Tsemppiä työttömille - projekti on toiminut vuodesta 2003 alkaen. Projekti on saavuttanut ja ylittänytkin joka vuosi sille asetetut

Lisätiedot

Nuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista

Nuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista Nuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista Keskustan Työelämä- ja tasa-arvoverkosto puheenjohtaja Aila Paloniemi Keskustan vaihtoehto Lasten ja nuorten hyvinvointi syntyy lähiyhteisöissä Valtaosalla

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Neuvokas perhe -ideologia Neuvokas perhe haluaa tukea perheiden hyvinvointia korostamalla myönteistä ilmapiiriä ja yhdessä toimimista Neuvokas

Lisätiedot

PÄÄMITTARI 2013 TP 21,8M 10,2M 3,8M 35,8M 249 (63 057) PÄÄMITTARI Lähtötilanne TAVOITE 2016

PÄÄMITTARI 2013 TP 21,8M 10,2M 3,8M 35,8M 249 (63 057) PÄÄMITTARI Lähtötilanne TAVOITE 2016 KEHITTÄMISHANKE/KEHITTÄMISTAV OITE PÄÄMITTARI 2013 TP 2014 TP 2015 2016 2017 Kärkihankkeet Lasten ja nuorten varhaisen tuen palvelut tukemaan yleisiä palveluja (vapari, varko, sote) Lasten ja nuorten ennaltaehkäisevien

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä 2.6.2016 Turvakoti Pääkaupungin turvakoti ry:n turvakoti Avoinna 24 h/7 ympärivuotisesti Mahdollisuus hakeutua itse

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS on valtakunnallinen opiskeluterveydenhuollon organisaatio, joka tarjoaa yleisterveyden, mielenterveyden ja suunterveyden

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

Itä-Lapin Ammattiopisto Nuorten Aikalisä

Itä-Lapin Ammattiopisto Nuorten Aikalisä Itä-Lapin Ammattiopisto Nuorten Aikalisä 30.3.2009 Itä-Lapin Ammattioppilaitos 30.3.2009 Sirkku Valve, Mt ja Päihdehanke ja Erkki Vartiainen, LaPsyKe-hanke Kuva: Sirkku Valve Sirkku Valve ja Erkki Vartiainen

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS 2012 Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS On valtakunnallinen opiskeluterveydenhuollon organisaatio, joka tarjoaa yleisterveyden, mielenterveyden ja suunterveyden

Lisätiedot

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Ei tarvinnut yksin muistaa tehdä kaikkea, kun oli joku sanomassa että sun pitää tehdä tuo ja tuo Pro gradu tutkimus Oulun

Lisätiedot

Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen. 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja

Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen. 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta kun alle 25-vuotias nuori on ollut

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA 1 Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA Ryhmätyöt Teema 1: Sosiaalityön ja perhetyön yhteistyön

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ TERVEYSLAUTAKUNTA

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ TERVEYSLAUTAKUNTA HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 74 LAUSUNTO ALOITTEESTA NUORTEN PALVELUJEN KESKITTÄMISESTÄ YHDELTÄ LUUKULTA ANNETTAVIKSI Terke 2010-3082 Esityslistan asia TJA/9 TJA Terveyslautakunta päätti antaa

Lisätiedot

NUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI 1.9.2014. Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä

NUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI 1.9.2014. Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä NUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI 1.9.2014 Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä TP /1.5.2014, JL / 21.8.2014 Nuoret lukuina - 16-24 v. nuoria 1830, 25-29 v. nuoria 930 v. 2013 lopussa - Alle 25 v.

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Itä-Suomen nuorisotyönpäivät 29.9.2016 Sovari sosiaalisen vahvistumisen

Lisätiedot

Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan

Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan 2016-2018 Kaakon ohjaamoiden kuulumiset - Imatra Imatralla hyvät kokemukset: Vakiintuneet kelloajat ja toimijoiden sitoutuneisuus (TE- toimiston nuorten

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Ohjaamot Etelä-Savossa. Valtakunnallinen Ohjaamo-viikko

Ohjaamot Etelä-Savossa. Valtakunnallinen Ohjaamo-viikko Ohjaamot Etelä-Savossa Valtakunnallinen Ohjaamo-viikko 25. 31.1.2016 Mitä ovat Ohjaamot? Osa nuorisotakuuta: alle 30-vuotiaille 1) itsenäinen elämä 2) mahdollisuus työhön tai koulutukseen 3) ammattitaito

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi JOOP- Joustavat oppimisympäristöt SYKKÄYS Oma polku NITOJA - nivelvaihe, toiminta ja jatko työelämään Osaaminen käyttöön - Työvoimaa uudesta suunnasta - Amikset asuntoloiden kehittäjinä, Parempaan alkuun,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA. erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus

VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA. erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus TARVE AIKAISELLE INTERVENTIOLLE LAPSUUDEN MIELENTERVEYS- ONGELMAT YHTEYDESSÄ

Lisätiedot

Nuoren miehen taakka

Nuoren miehen taakka Nuoren miehen taakka Suomen työttömyysaste t lokakuussa k 2011 86 8,6 % 15-24-vuotiaiden nuorten työttömyysaste yysaste lokakuussa 2011 17,1 % Miesten riski joutua työttömäksi oli kaikissa ikäryhmissä

Lisätiedot

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa Anna-Maija Josefsson 19.9.2011 Tukiasumisen muotoja Tukiasuminen Tukiasuminen tapahtuu tavallisessa asuntokannassa sijaitsevissa asunnoissa. Asukkaat

Lisätiedot

Työllistämistoiminnan hyviä käytäntöjä Ote työstä -hanke

Työllistämistoiminnan hyviä käytäntöjä Ote työstä -hanke Työllistämistoiminnan hyviä käytäntöjä 17.11.2016 Ote työstä -hanke Työllistämistoiminnan toimintaympäristö (Kapanen & Åkerberg 2016) Työllistämistoiminta Vakka-Suomessa Vakka-Suomessa työkokeiluun osallistuneet

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Uudelle opiskelijalle Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö

Uudelle opiskelijalle Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö Uudelle opiskelijalle Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö 2016 Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija, joka tarjoaa opiskeluterveydenhuollon palveluja sekä toimii

Lisätiedot

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja Sosiaalinen isännöinti Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja 28.9.2015 Historia Asu Ite pilottihanke toteutettiin 1.3. 31.12.2010 omalla rahoituksella, yksi asukasohjaaja Varsinainen

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Työ- ja elinkeinoministeriö Hallitusneuvos Päivi Kerminen Pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikossa

Lisätiedot

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Äänekosken palveluohjausmalli Auli Savolainen ja Päivi Pulli

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Äänekosken palveluohjausmalli Auli Savolainen ja Päivi Pulli Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Äänekosken palveluohjausmalli Auli Savolainen ja Päivi Pulli 12.9.2008 Taustalla uusi Äänekoski 1.1.2007 Rakennettu uutta kuntaa/perusturvaa; Suolahti, Sumiainen

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa. (Laki 693/2010) (HE 1/2010 vp) Tuula Lybeck

Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa. (Laki 693/2010) (HE 1/2010 vp) Tuula Lybeck Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa (Laki 693/2010) (HE 1/2010 vp) Tuula Lybeck Tavoitteet Siirrytään nuorten julkisen sektorin palvelujärjestelmässä varhaisemman tuen toteuttamiseen

Lisätiedot

Toimialakohtaiset työnantajakäynnit. työmarkkinavalmiuksiaan parantavien työnhakijoiden tueksi

Toimialakohtaiset työnantajakäynnit. työmarkkinavalmiuksiaan parantavien työnhakijoiden tueksi Toimialakohtaiset työnantajakäynnit työmarkkinavalmiuksiaan parantavien työnhakijoiden tueksi Toimialakohtaisten työnantajakäyntien opas julkaistu 6/2011 1 Sisältö Toimialakohtaisten työnantajakäyntien

Lisätiedot

Kaikki irti Kelan palveluista

Kaikki irti Kelan palveluista Kaikki irti Kelan palveluista Kaikki irti mahdollisuuksista on kamalan työlästä olla työtön järjestöseminaari 23.9.2015 Tuula Sahiluoto suunnittelija, Kela, Terveysosasto Palvelua monin eri tavoin Mikä

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa 6.10.2016 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Mikko Valkonen, peruspalvelut, oikeudet ja luvat,

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Palveluketjuajattelua terveyden edistämiseen

Palveluketjuajattelua terveyden edistämiseen Palveluketjuajattelua terveyden edistämiseen Erja Toropainen THM, tutkija, UKK-instituutti Dehko -päivät 2011, Helsinki 1.2.2011 TERVEYDEN EDISTÄMINEN Valtimoterveyttä kaikille Erja Toropainen 14.2.2011

Lisätiedot

Ryhmä 2: Tosipudokkaat Ryhmän vetäjä: Arto Auruksenaho, vastaava palveluohjaaja, Omnia

Ryhmä 2: Tosipudokkaat Ryhmän vetäjä: Arto Auruksenaho, vastaava palveluohjaaja, Omnia Ryhmä 2: Tosipudokkaat Ryhmän vetäjä: Arto Auruksenaho, vastaava palveluohjaaja, Omnia Tausta: Omassa ryhmässäni on opiskelijoita, joita on todella vaikea saada kouluun, töihin, työssäoppimaan tai ylipäärään

Lisätiedot

Sähköinen terveys- ja hyvinvointikysely- hyvinvointikartta

Sähköinen terveys- ja hyvinvointikysely- hyvinvointikartta Sähköinen terveys- ja hyvinvointikysely- hyvinvointikartta Rauman koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa ja 4v. laajassa tarkastuksessa 7.2.2017 Nimi Maritta Komminaho 1 Raumalla hyvinvointikysely on käytössä

Lisätiedot

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA ON OSA PORIN PERUS- TURVAN PSYKOSOSIAALISIA AVOPALVELUJA. SEN PERUSTEHTÄVÄ ON EDISTÄÄ ASIAKKAAN KOKONAISVALTAISTA

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa. Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2.

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa. Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2. Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2.2015 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) TYP-aluekierros

Lisätiedot