Mielenterveysviikko huipentui messutunnelmiin. Raha-automaattiyhdistyksen. Psykoterapian saatavuus. avustukset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mielenterveysviikko huipentui messutunnelmiin. Raha-automaattiyhdistyksen. Psykoterapian saatavuus. avustukset"

Transkriptio

1 m i e l e n t e rv e y d e n k e s k u s l i i t o n j ä s e n l e h t i 1/2014 Mielenterveysviikko huipentui messutunnelmiin 4 Mielenterveysbarometri: Asenteet hieman hyväksyvämpiä Kuntoutujan tarina: Sinuksi itsensä kanssa Psykoterapian saatavuus Raha-automaattiyhdistyksen avustukset

2 Pääkirjoitus 1/2014 Mielenterveyden keskusliiton jäsenlehti Päätoimittaja Olavi Sydänmaanlakka, p , Toimitussihteeri Sari Sakala, Oy MTKL Vireä Mieli Ab, p , Taitto Vitale Ay Kannen kuva Sari Sakala Paino Botnia Print Oy Ab Ilmestyminen 2/ aineistot ilmestyy / aineistot ilmestyy / aineistot ilmestyy Aineistot osoitteella Revanssi Mielenterveyden keskusliitto Malmin kauppatie 26, 4. krs Helsinki Sähköiset aineistot Revanssi jaetaan ilmaiseksi Mielenterveyden keskusliiton jäsenyhdistysten henkilöjäsenille ja tukijäsenille (1/talous). Osoitteenmuutokset ja peruutukset oman yhdistyksen kautta. Painos kpl Julkaisija Mielenterveyden keskusliitto Mielenterveyden keskusliitto Ratakatu 9, Helsinki puh Sähköpostiosoitteet: Aalto Inkeri... Viestintä- ja hallintoasiantuntija Ahonen Karoliina... Työ-ja koulutusvalmennuspäällikkö Alen Raili... Kuntoutusneuvoja Barck Laura... Kuntoutussuunnittelija, Lasinen lapsuus Härkönen Wille... Työ- ja koulutusvalmentaja (vuorotteluvapaalla ) Jantunen Pirkko... Sosiaalineuvoja Kantoluoto Isko... Kuntoutussuunnittelija, Sope-valmennus Karinen Merja... Lakimies Koskimäki Kirsi... Työ- ja koulutusvalmentaja, Omille urille Laakso Arja... Yhdistyssihteeri Lepistö Silja... Toimistosihteeri Matilainen Merja... Työ- ja koulutusvalmentaja Nykopp Maija... Kuntoutuspäällikkö Rautakorpi Eija... Työllisyyspäällikkö, Omille urille Rinta-Jouppi Jyrki... Työ- ja koulutusvalmentaja Siikamäki Jonna... Kuntoutuspäällikkö, Sope-valmennus Ståhlberg Outi... Kuntoutussuunnittelija, Sope-valmennus Sydänmaanlakka Olavi... Toiminnanjohtaja Helsinki/Malmi Malmin kauppatie 26, 4. krs., Helsinki Hämäläinen Jari... ICT-asiantuntija Kapanen Heini... Tutkimuspäällikkö, kokemusarviointi Korvenmaa Ulla... Taloussihteeri Numminen Sirpa... Henkilöstösihteeri Piensoho Anne... Taloussihteeri Puusaar Maie... Yhdistyssihteeri Rainio Pia... Tutkimusassistentti, kokemusarviointi Rantanen Anu-Riikka... Koulutussuunnittelija, kokemusarvionti Rinkinen Henri... Yhdistysasiamies Sarkama Tuija... Talous- ja hallintojohtaja Sirola Kirsi... Kouluttaja, kokemusarviointi Jyväskylä Keskustie 18 E 21, Jyväskylä Laine Tapio... Korjausneuvoja Savolainen Henri... Kuntoutussuunnittelija, Sope-valmennus Tikkanen Liisa... Kuntoutusohjaaja, Turvanen Välisaari Päivi... Kuntoutusohjaaja, Turvanen Kuopio Teletie 4 6 E, Kuopio Koskelo-Suomi Helena...Yhdistysasiamies Laine Mirva... Kuntoutusneuvoja Laitinen Tuula... Työ- ja koulutusvalmentaja, Työtä kohti! Markkanen Irmeli... Kuntoutusneuvoja Smahl Merja... Kuntoutussuunnittelija, Sope-valmennus Lahti Kerintie 2, Lahti Harsu Annika... Kuntoutussuunnittelija, Sope-valmennus Valkonen Sanna... Työ- ja koulutusvalmentaja, Työtä kohti! Oulu Kirkkokatu 23 B 1, Oulu Tikkanen Tarja... Hankekoordinaattori, Työtä kohti! Rovaniemi Hallituskatu 20 A 2. krs, Rovaniemi Keränen Mikael... Korjausneuvoja Koivupalo Maarit... Kuntoutusohjaaja, Turvanen Löf Tarja... Kuntoutusohjaaja, Turvanen Mäkimurto Raija... Kuntoutussuunnittelija, Sope-valmennus Tampere Hämeenkatu 13 B 4. krs., Tampere Hokkanen Aino... Liikuntasihteeri Turku Läntinen Pitkäkatu 35, 2. krs, Turku Johansson Tiina... Työ- ja koulutusvalmentaja, Työtä kohti! Metsäranta Pirjo... Kuntoutusneuvoja Ristolainen Milla... Kuntoutusneuvoja Välimaa-Pätsi Ulla... Yhdistyssihteeri Vuosipäivä rakennustyömaalla Vuoden vaihtuessa minulla tuli täyteen yksi vuosi Mielenterveyden keskusliitossa. Se on ollut värikäs ja monipuolinen vuosi, yksi elämäni haastavimpia. Tutustuessani liiton toimintaympäristöön ja organisaation sisäisiin toimintoihin on tullut vastaan vaikeitakin asioita. Olemme joutuneet elvyttämään liiton taloutta ja selkeyttämään organisaatiorakennetta. Työ on ollut ajoittain rankkaa, koska muutos koskettaa monia ihmisiä, joista jokaisella on takanaan oma historia ja jotka ovat vahvoja kokemuksiensa kanssa. Samaan aikaan on tullut mahdottoman hieno kokemus siitä, missä liiton voima on. Mielenterveyden keskusliiton voima ovat sen ihmiset. Kysymys kuuluukin, kuinka me keskusliittona onnistumme kuulemaan jäsenien ääntä ja hyödyntämään heidän osaamistaan. Liitossa on keskitytty miettimään omaa palvelutarjontaa ja omia toimitiloja sekä niiden riittävyyttä. Olemme kysyneet, mitä me tarjoamme, ja jäsenyhdistykset ovat kysyneet, mitä me saamme. Tällä menetelmällä emme koskaan tule riittämään. Kysymyksen pitäisi kuulua: mitä me teemme yhdessä. Meillä on ympäri Suomea monia toimintakykyisiä yhdistyksiä, joissa on aktiivisia toimijoita. Kun keräämme yhteen voimavaramme, voimme hyödyntää kaikkea sitä sekä myös ulkopuolisia voimavaroja. Esimerkiksi OK-Opintokeskuksen jäsenyys on ollut marraskuusta alkaen käytettävissämme. OK järjestää valtakunnallisesti erilaista koulutusta ja toimintaa, josta niin työntekijät kuin jäsenyhdistykset voivat hyötyä. Viime aikoina olen kysynyt itseltäni ja muilta: jos Mielenterveyden keskusliitto perustettaisiin nyt, millaisia me olisimme? Millaisia meidän tulisi olla? Viime vuoden aikana on koko organisaatiorakenne revitty auki. Olemme olleet isojen ja vaikeiden päätösten edessä. Purkutyöt on kuvaannollisesti tehty, ja nyt aletaan rakentaa. Työmaalla vuoden pyörittyäni olen huomannut, että meillä on siihen riittävät rakennustarvikkeet. Parasta tässä vuodessa on ollut se, että kaikkien numeroiden ja laskelmien takaa löytyy ihmisiä, joilla on pitkä osaaminen, jotka ovat taitavia ja omistautuneita työntekijöitä ja kansalaistoimijoita. Heidän työnsä kertoo sen, mikä on liiton ydin: se, että mielenterveyskuntoutuja ei jää yksin. Olavi Sydanmaanlakka Päätoimittaja Toiminnanjohtaja, Mielenterveyden keskusliitto KUVA: JANI LAUKKANEN

3 Liitto miljardia euroa on arviolta mielenterveyden häiriöiden vuoksi menetetty työpanoksen kokonaiskustannus vuodessa. Mielenterveysongelmat ovat keskeinen syy suomalaisten alhaiseen työllisyysasteeseen ja työelämästä syrjäytymiseen. varainhankinta Pieni ele -keräyksestä varoja yhdistyksen toimintaan Vammais- ja terveysjärjestöjen yhteinen Pieni ele -keräys (ent. Vaalikeräys) järjestetään taas toukokuussa 2014 EU-vaalien yhteydessä. Keräyksessä on mukana 18 valtakunnallista järjestöä. Kaikki Mielenterveyden keskusliiton jäsenyhdistykset voivat osallistua keräykseen. Keräys on oiva mahdollisuus saada varoja yhdistyksen toimintaan, sillä puolet jokaisen kunnan keräystuotosta jaetaan keräystä tehneiden paikallis- INFO yhdistysten kesken. Keräysvaroilla yhdistykset ovat rahoittaneet esimerkiksi liikuntamahdollisuuksia, hoitoja, neuvontaa, virkistystä ja yhteisiä tapaamisia. Toinen puolikas tuotosta käytetään valtakunnalliseen työhön vammaisten ja sairaiden aseman parantamiseksi. Lipaskeräys on käynnissä ennakkoäänestyksen aikaan ja vaalipäivänä Lisätietoja keräyksestä saa projektipäällikkö Elina Rannalta puh , tai osoitteesta Keräys kotimaiselle vammaisja terveystyölle y Entiseltä nimeltään Vaalikeräys y Keräyksen aloitti Werner Söderström vuonna 1907, eli keräys on yhtä vanha kuin eduskunta y Mukana 18 vammais- ja terveysjärjestöä paikallisyhdistyksineen ja jopa vapaaehtoista ytoteutetaan lipaskeräyksenä äänestyspaikoilla, myös nettija puhelinlahjoitusmahdollisuus y Tuottanut vuodesta 2000 laskien yli 17 milj. euroa, josta keräyskulut n. 10 %. Yksittäisen keräyksen tuotto vaalista riippuen 0,7 2,6 milj. euroa y Puolet tuotosta jää suoraan keräyskuntaan ja jaetaan keräykseen osallistuneiden paikallisyhdistysten kesken. Paikallisyhdistyksissä tuotto käytetään esimerkiksi vertaistukeen, jäsenten terveyden edistämiseen, neuvontaan ja virkistyseen. y Toinen puoli tuotosta käytetään valtakunnalliseen työhön vammaisten ja sairaiden aseman parantamiseksi. y Seuraavat keräykset toukokuussa 2014 (EUvaalit), huhti kuussa 2015 (eduskuntavaalit) ja lokakuussa 2016 (kuntavaalit) y Saa nähdä sen hienon antamisen hetken Jukka Illikainen lähti Pieni ele -kerääjäksi ammatillisesta kiinnostuksesta. Sitten tunnelma vei mukanaan. KUVA Johan Ahlroth/ Studio Titi Jukka Illikainen on mies Pieni eleen limenvihreän logon takana. Keräyksen nimen ja ilmeen uudistamisen jälkeen hän lähti keräykseen vapaaehtoiseksi nähdäkseen, miten uusi Pieni ele otetaan vastaan vaalipaikoilla. Halusin myös kantaa korteni kekoon hyvässä asiassa, Jukka kertoo. Nyt kokemusta on jo kolmesta keräyksestä Helsingin Saksalaisen koulun äänestyspaikalla. Jukan mukaan lipasihmisen työ on äärimmäisen mielenkiintoista. Lippaalla tapaa ihmisiä, joille lahjoittaminen on jo pitkä perinne, ja toisaalta näkee myös uusien sukupolvien oppivan lahjoittajiksi. Välillä lippaalle tulee kokonaisia perheitä. Lapsilla on omat kolikot, ja heitä vähän jännittääkin niiden laittaminen lippaaseen, Jukka kuvailee. Lahjoittamisen tunnelmaa on hienoa katsoa, nähdä se ihmisten hyvä fiilis. Pieniä eleitä tehdään Illikaisten voimin enemmänkin; Jukka on innostanut kerääjiksi myös vaimonsa ja veljensä. Tulevissa EU-vaaleissa on taas tarkoitus lähteä lipasihmiseksi. Tätä vapaaehtoistyötä Jukka siis varmaan suosittelisi muillekin? Ehdottomasti! Lipaskeräystä harjoiteltiin Mielenterveysviikolla Viime syksyn Mielenterveysviikolla järjestettiin lipaskeräystempaus, johon osallistui 29 yhdistystä 31:lla paikkakunnalla. TEKSTI Inkeri Aalto KUVA Salli Halén Kun Mielenterveyden keskusliitto hyväksyttiin mukaan koejäseneksi vaalien yhteydessä toteutettavaan Pieni ele -keräykseen, alettiin liittoon rakentaa keräysvastaavien verkostoa. Näin liitossa ja sen jäsenyhdistyksissä olisi paremmat valmiudet osallistua tuleviin Pieni ele -keräyksiin. Mielenterveysviikon lipaskeräystempaus oli siis harjoitus, mutta hyvät kokemukset rohkaisevat toteuttamaan sen myös tulevina vuosina. Aktiivisimmat yhdistykset saivat kerättyä toista tuhatta euroa pienessä ajassa. Parhaimpiin tuloksiin pääsivät kerääjät, jotka kulkivat lippaan kanssa ihmisten joukossa. Yhdistyksen keräämä potti jaetaan kulujen jälkeen niin, että yhdistys saa 60 prosenttia ja liitto 40 prosenttia tuotosta. Liitto tiedotti keräyksestä maanlaajuisesti mainiten ne paikkakunnat, jotka ovat keräyksessä mukana. Keräysvastaaville toimitettiin lippaiden lisäksi muuta tukimateriaalia keräystä varten. Kiitos kaikille lipaskeräysvastaaville ja lipaskeräykseen osallistuneille. Tästä on hyvä jatkaa.

4 4 REVANSSI 1/2014 Mielenterveysmessut Mielenterveysviikko huipentui messutunnelmiin Teksti Sari Sakala Kuvat Sari Sakala ja Tapio Viljanen järjestetyt Mielenterveysmessut kokosi jälleen eri kansalais- ja ammattiryhmät Helsingin Wanhaan Satamaan. Tämän vuoden messujen teema oli Hyvä elämä. Luennoilla kuultiin asiaa muun muassa työyhteisön hyvinvoinnista, mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumisesta ja työllistymisestä sekä unihäiriöistä. Marraskuun lopulla Messulavalla kuultiin keskiviikkona kirjailija Päivi Storgårdin haastattelu. Hän myös jakoi Mielenterveyden keskusliiton messuosastolla nimikirjoituksia teokseensa Keinulaudalla. Kirja perustuu osin hänen omiin kokemuksiinsa kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä. Monipuolisen näyttelyn, yleisöluentojen ja seminaarien ohella messuilla oli myös viihdettä. Tapahtumalavalla esiintyivät muun muassa laulaja Veeti Kallio ja parfymööri Max Perttula. Osallistujia Mielenterveysmessuilla oli Mielenterveyden keskusliitto kiittää kaikkia näytteilleasettajia, luennoitsijoita, esiintyjiä, seminaarien osanottajia ja näyttelyvieraita osallistumisesta. Mielenterveysmessut on järjestetty vuodesta Tapahtuma on myös marraskuun lopussa vietettävän Mielenterveysviikon päätapahtuma. Ensi vuonna tapahtuma järjestetään jälleen Wanhassa Satamassa YLHÄÄLLÄ VASEMMALLA Cia Karlssonin näyttely Teoksia mielen lääkkeistä kertoo psyykenlääkkeiden käyttäjien tunteista ja ajatuksista. Kruunut on muotoiltu tyhjistä lääke pakkauksista. YLHÄÄLLÄ OIKEALLA Messulavalla nähtiin myös kevyempää ohjelmaa. Yleisöä viihdyttää koomikkobingoemäntä ja karaåke-artisti Aila-Inkeri. Sain messuista paljon irti Kuntoutujan näkökulma Mielenter veysmessuista TEKSTI Ilkka Vanha-Viitakoski Kuva Sari Sakala Osallistuin marraskuussa ensimmäistä enkä toden- näköisesti viimeistä kertaa Mielenterveysmessuille. Oli erittäin mielenkiintoista olla sekä töissä että kiertää messualueella. Osallistuin messujen järjestämisprosessiin alusta loppuun, näin siis kuinka ideat kehittyivät ja sitten konkretisoituivat messuilla. Jaossa oli muun muassa minun messutuotteeksi valitsemiani Käsikädessä-kyniä. Omat fiilikset olivat kohdallaan ja odotukset messuilta korkealla. Revanssi-lehden pisteessä otimme työparini kanssa vastaan uusia nimiehdotuksia lehdelle sekä vastasimme kysymyksiin parhaamme mukaan. Se oli rentoa hommaa alusta loppuun, ja ihmisiä kävi hyvin. Messut ovat myös hyvä tilaisuus verkostoitua vertaisuus- ja työasioissa sekä saada tietoa yhdistyksistä ja järjestöistä. Itse solmin yhteistyökuvioita mielenterveysyhdistys Helmen kanssa, jossa oli minua kiinnostavaa toimintaa. Yksi kohokohta oli Skitso frenia ei ole maailmanloppu -seminaari. Sieltä sain monia ajatuksia omaan kuntoutumiseeni. Messujen teema tänä vuonna oli Hyvä elämä. Tunnelma oli koko ajan hyvä, eikä väen paljous alkanut yhtään ahdistaa. Pikemminkin oli mukava nähdä, että ihmisiä oli paljon ja huomata, että he viihtyivät. Oli hauskaa tavata eri vaiheissa olevia kuntoutujia ja kaikenlaisia alan ammattilaisia. Kaiken kaikkiaan oli ilo olla mukana tapahtumassa. Sain messuista irti juuri sen, mitä toivoin. Toivottavasti muillakin messuille osallistuneilla on kirkkaampana ajatus siitä, mitä on hyvä elämä. Kiitos kaikille. Kirjoittaja on vastavalmistunut merkonomi ja mielenterveys kuntoutuja, joka oli työ harjoittelijana MTKL Vireä Mielessä.

5 1/2014 REVANSSI 5 mielenterveysmessut mielenterveysviikko Vaihtoehtohoidot Joko-tai vai sekä-että? Mielenterveysmessuilla käytiin kipakka arvokeskustelu koululääketieteestä ja vaihtoehtohoidoista Teksti ja kuva Inkeri Aalto On olemassa paljon hoitoja, joista ihmiset kokevat saavansa apua ja toivoa, vaikka ne eivät kuulu perinteisen lääketieteen piiriin. On myös hoitoja, joita voi hyvällä syyllä pitää tehottomina tai jopa asiakkaan huijauksena. Arvokeskustelijat ry järjesti aiheesta paneelikeskustelun marraskuussa Mielenterveysmessuilla. Mielenkiintoista keskustelua veti lämmöllä ja ammattitaidolla toimittaja Maarit Huovinen. Keskustelu pyrittiin pitämään tasapuolisena, vaikka panelistien suuren tietomäärän ja kokemuksen ohella mukana oli myös paljon tunnetta niin paneelipöydässä kuin salissakin. Ääripäätä Kriittisimmät puheenvuorot käyt - ti terveyssosiologian professori Martti Myllykangas, joka piti useita vaihtoehtohoitoja suorastaan puoskarointina. Hänen mielestään hoidon pitää perustua tutkittuun, tieteelliseen tietoon ja hyvään koulutukseen. Hän oli hyvin huolissaan siitä, että sairaita henkilöitä johdetaan harhaan ja annetaan katteettomia toiveita. Terveysammattilaiset tulee erottaa ei-ammattilaisista. Siksi hän arvosteli voimakkaasti esimerkiksi sitä, että terveysammattilainen tekee myös hoitoja, jotka eivät kuulu perinteisen lääketieteen piiriin: tällöin asiakkaan käsitys siitä, mikä on tutkimukseen perustuvaa hoitoa ja mikä vaihtoehtohoitoa, hämärtyy. Antaisin järjestäjille hieman palautetta, ei ole olemassa otsikon koululääketiedettä, on vain lääketiedettä, Myllykangas totesi. Luonnonlääketieteen Keskusliitto LKL ry:n puheenjohtaja Anna Sofia Nevanlinna kertoi, että ihmiset saavat apua monista hoidoista. Hän muistutti myös siitä, että rajat eivät ole selkeät: esimerkiksi akupunktio on nykyään monen lääkärinkin hyväksymä hoitomuoto. Hän kertoi, että suomalaisista noin miljoona käyttää erilaisia luontaishoitoja tai valmisteita ja toinen miljoona on joskus käyttänyt niitä. Kysymyksenasettelu keskustelulle oli joko-tai vai sekäettä. Tähän vastaan että sekäettä, hän sanoi. Puheenjohtaja Nevanlinna pahoitteli sitä, että kukaan ei rahoita luontaislääketieteen hoitomuotojen tutkimusta Suomessa siksi sitä ei ole. ja sovittelua Emerituspiispa Juha Pihkala kertoi omasta kokemuksestaan tietävänsä, että vaihtoehtohoidot saavat joskus aikaan suorastaan vahinkoa. Jos on esimerkiksi kyse vakavasta sairaudesta, Tämän keskustelun oleellisin kysymys on: miksi kaksi miljoonaa suomalaista turvautuu vaihtoehtoisiin hoitoihin? ylhäällä Arvokeskustelijat ry järjesti Mielenterveysmessuilla paneelikeskustelun vaihtoehtohoidoista ja koululääketieteestä. Vasemmalla emerituspiispa Juha Pihkala vieressään Luonnonlääketieteen Keskusliitto LKL ry:n puheenjohtaja Anna-Sofia Nevanlinna. Oikealla professori Martti Myllykangas ja hänen vieressään Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Merja Merasto. niihin turvautuminen saattaa viivästyttää lääketieteellisen avun saamista. Rukouksen parantavasta voimasta hänellä oli selkeä käsitys: Se ei sinänsä paranna ketään. Rukous voi toki olla tukena paranemisprosessissa. Mutta se ei ole terapiaa. Tämän keskustelun oleellisin kysymys on: miksi kaksi miljoonaa suomalaista turvautuu vaihtoehtoisiin hoitoihin, Pihkala sanoi. Tähän kysymykseen ei kukaan tuntunut osaavan vastata yksiselitteisesti. Vaikka kysymys esitettiin useampaan kertaan, se jäi auki. Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Merja Merasto painotti omissa puheenvuoroissaan voimakkaasti sairaanhoitajien ammattitaitoa, sitoutumista sekä heidän erinomaista koulutustaan, jota arvostetaan myös Suomen rajojen ulkopuolella. Yleisö oli aktiivisesti mukana ja esitti panelisteille tiukkoja kysymyksiä joko-tai ja sekäettä hengessä. Paljon kysymyksiä jäi kuitenkin avoimeksi. Esimerkiksi Suomeen ei vieläkään ole saatu vaihtoehtohoitoja koskevaa lainsäädäntöä, niin hankalasta asiasta on kyse. Viimeisen tiedon mukaan lakia ei tällä hetkellä ole edes valmistella. INFO Arvokeskustelijat Arvokeskustelijat ry herättää ja pitää yllä monipuolista ja perusteisiin menevää arvokeskustelua. Yhdistys pyrkii siihen, että suomalainen yhteiskunta on inhimillinen, tasa-arvoinen, oikeudenmukainen, avoin ja kaikille täällä asuville parempi paikka elää. Yhdistys kantaa huolta kielteisistä, vastakkaisuutta ja epäluottamusta lietsovista asenteista. Yhdistyksellä ja sen sivustolla ei ole omia poliittisia, järjestöllisiä tai uskonnollisia tarkoitusperiä. Kaikki keskusteluihin osallistuvat edustavat vain itseään ja vastaavat omista ajatuksistaan. Tuhannet kynttilät syttyivät Kynttilätapahtumissa ympäri maata itsemurhaan kuolleiden muistoksi. Helsingissä järjestetty Kynttiläkulkue päättyi Diana-puistoon. Kynttilät valaisivat pimeyttä Mielenterveysviikko käynnistyi sunnuntaina eri puolilla Suomea järjestettävillä Kynttilätapahtumilla. Tuhannet kynttilät syttyivät yli sadassa tapahtumassa ympäri maata itsemurhaan kuolleiden muistoksi. Kynttilätapahtumia järjestivät Mielenterveysyhdistykset yhteistyökumppaneineen. Omaisten jaksaminen, vertais- tuen voima ja omista voimavaroista huolehtiminen olivat tämän vuoden tapahtumien teemat. Kynttilätapahtumien kasvona toimi muusikko Veeti Kallio, joka esiintyi Helsingin päätapahtumassa. Hän luovutti tapahtumien tunnukseksi kappaleensa Sulle sytytän kynttilän.

6 6 REVANSSI 1/2014 Hoidon kehittäminen Työelämäosallisuuden edistäminen Ylilääkäri Matti Holi Mielenterveysmessuilla: Skitsofreenikko voi pärjätä pienen avun turvin Työ- ja koulutusvalmennusta Mielenterveyden keskusliitossa Pitkään sairaalahoitoa tarvinnut skitsofreenikko voi pärjätä omin avuin tai pienen avun turvin. Näin voidaan päätellä Peijaksen sairaalan Feeniks -projektissa saaduista kokemuksista. Joulukuussa 2011 käynnistyneessä hankkeessa oli mukana kymmenen potilasta, jotka vuoden aikana olivat olleet sairaalassa keskimäärin 180 vuorokautta. Projektia Mielenterveysmessuilla esitelleen Peijaksen ylilääkäri Matti Holin mukaan yhtenä tavoitteena oli juuri sairaalapäivien määrän vähentäminen. Tavoitteen saavuttamiseksi oli tärkeää motivoida potilas sitoutumaan hoitoon pitkäjänteisesti. Tärkeä osa Feeniks-projektia oli sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistaminen. Hoitohenkilöiden osallisuus ja ryhmän potilaiden toisilleen antama vertaistuki ovat luoneet yhteisöllistä yhteistyötä. Skitso freniaan on kehitetty ja kehitetään hoitomuotoja, joista saatuja myönteisiä kokemuksia pitäisi rohkeasti hyödyntää. Peijaksen hankkeen vetäjä Marcello Chiramberro ryhmineen on parin vuoden aikana saanut aikaan myönteisiä tuloksia. Paluu työelämään on mahdollista Vakavasti sairastuneen ihmisen paluu työelämään on aina voitto ihmiselle itselleen ja terveydenhoidolle. Lääkehoito ja sairauden uusiutumisvaiheita ennaltaehkäisevä ryhmätoiminta ovat se yhdistelmä ja hoitomuoto, jolla Peijaksen sairaalassa on saatu aikaan hyviä tuloksia. Ryhmätoimintaan osallistuneiden potilaiden sairaalapäivät ovat vähentyneet merkittävästi: Vain kaksi potilasta kymmenestä on tarvinnut lyhyitä sairaalahoitojaksoja. Ylilääkäri Matti Holin mukaan potilaiden kunto on kohentunut. Sairastuneet ovat pystyneet huolehtimaan itsestään avohoidossa ja palveluasunnoissa. Skitsofrenia on vakava sairaus, ja pelkästään sairauteen liittyvät ennakkoluulot tekevät hoidosta ja lähes normaaliin elämään paluusta haasteellisen. Sairauden varjostaman henkilön paluu työelämään on ollut harvinaista. Työkykyiseksi kuntoutuminen on iso onnistuminen ja kiistaton näyte hoidon toimivuudesta. Kokeiluun osallistuneesta kymmenen henkilön potilasryhmästä kaksi on palannut töihin. Tulos on poikkeuksellisen hyvä. Toinen potilas on työllistynyt omaehtoisesti, toinen saanut työpaikan TE-keskuksen harjoitusohjelmassa. Suurin haaste skitsofreniaan sairastuneelle henkilölle ovat omat ja kanssaihmisten ennakkoluulot. Ne pitää voittaa. Kun sairaus ja avuntarve tunnistetaan ja tunnustetaan, hoito voidaan aloittaa. Skitsofreenikko voi kuntoutuessaan elää hyvää elämää ja palata jopa töihin. Läheisten ihmisten tuki on tärkeää. Lähtökohtana on hoitoon sitoutuminen Hoitoon sitoutuminen ei tapahdu hetkessä, vaan vaatii kärsivällisyyttä niin potilailta kuin hoidosta vastaavilta. Ryhmässä sairaanhoitajana työskentelevä Jenna Ilvonen kertoi, että tapaamisissa ei ole potilaita ja hoitajia, vaan toisilleen tuttuja ihmisiä, jotka kokoontuvat tutussa paikassa. Ryhmätoimintaan osallistuneiden potilaiden sairaalapäivät ovat vähentyneet merkittävästi. Feeniks-ryhmä ei ole ainoa, jossa annetaan arvoa kokemusasiantuntijuudelle. Sairauden läpikäyneiden henkilöiden kokemuksia ja asiantuntemusta hyödynnetään aikaisempaa enemmän niin suunnittelussa ja hallinnossa kuin myös hoitotyössä. Feeniks-ryhmän saavutukset rohkaisevat jakamaan kokemuksia ja ottamaan uusia hoitomuotoja käyttöön laajemmaltikin. Käytetään mittarina sairastuneen kunnon kohenemista tai hoidon taloudellista tehokkuutta, saavutukset puhuvat puolestaan. Säästöt syntyvät asenne- ja ajattelutapoja uudistamalla Peijaksessa tehty työ on ollut tärkeä pilottihanke ja tarjonnut mahdollisuuden kustannusten vertailtavuuteen. Potilaan hoitopäivän hinta sairaalassa on 400 euroa. Avohoidossa kustannukset putoavat 200 euroon käynniltä ja palveluasumisessa 180 euroon päivässä. Mielenterveyssairauksien hoitoon menee vuosittain satoja miljoonia euroja. Pelkästään skitsofreniaa sairastaa reilut suomalaista, ja hoitokustannukset ovat kalliita. Vantaan terveyspalvelujen johtaja Timo Aronkytön mukaan sekä inhimilliset että kansataloudelliset kustannukset ovat sitä vähäisemmät, mitä aikaisemmin apua osataan antaa. Alkuvaiheessa avuksi voi riittää mahdollisuus päästä vaikka vain yhdeksi yöksi nukkumaan turvalliseen paikkaan. Nettiyhteydet ovat nuorille luonteva tapa kommunikoida, hakea apua ongelmiinsa ja tukea ratkaisuihinsa. Hoitolinjauksissa pitäisi hakea nopeutta ja notkeutta. Silloin vähenevät myös kustannukset. Jos Peijaksen 10 henkilön hoitoryhmä olisi tarvinnut sairaalahoitoa entiseen tapaan, hoitokustannukset olisivat varovaisesti arvioiden yli euroa suuremmat. Säästöt tulivat uudistamalla hoidon ajatteluja toimintatapoja, ei askaroimalla hallintorakenteiden parissa. Ammatillinen kuntoutuminen tarkoittaa kuntoutujan itsensä toteuttamaa muutosta, jonka tavoitteena on siirtyminen työelämään. Muutoksen merkkejä ovat esimerkiksi opintojen aloittaminen, niissä edistyminen, työelämätaitojen vahvistuminen, työhön sijoittuminen ja työssä pysyminen tai muun aktiivisuuden löytyminen omaan elämään. Helsingissä toimiva tukipiste on tarkoitettu mielenterveysongelmien johdosta kuntoutustuella oleville, työkyvyttömyyseläkkeeltä työelämään palaaville sekä pitkäaikaistyöttömille pääkaupunkiseudun asukkaille. Toimintaa järjestetään myös Oulussa, Lahdessa, Turussa, Kuopiossa, Jyväskylässä ja Rovaniemellä erillisenä levittämishankkeena. Toiminnan kautta saat tietoa, tukea ja neuvontaa ammatillisen kuntoutumisen mahdollisuuksista: siitä, kuinka voisit ottaa askelia kohti työhön tai opiskeluun liittyviä haaveita ja tavoitteita. Toiminta tarjoaa ryhmämuotoisia valmennuskursseja sekä tarvittaessa yksilöllistä työ- ja koulutusvalmennusta. Hyödynnämme toiminnassamme vertaistukea, voimavarakeskeisyyttä ja ryhmän vuorovaikutusta sekä tavoitteiden ja unelmien synnyttämää muutosenergiaa. Vuonna 2014 kursseja järjestetään seuraavanlaisesti: HELSINKI TURKU KUOPIO OULU LAHTI Helsinki, Ratakatu 9 Unelmakeidas-kurssi Unelmakeidas-kursseille on jatkuva haku! Muutoksen avaimet -kurssi Hakuaika päättyy Mahdollisuuksia kohti -kurssi Hakuaika päättyy Lisätietoja saat työ- ja koulutusvalmentajilta: Jyrki Rinta-Jouppi Merja Matilainen Turku, Läntinen Pitkäkatu 35 Unelmakeidas-kurssi Unelmakeidas-kursseille on jatkuva haku! Muutoksen avaimet -kurssi Hakuaika päättyy ! Lisätietoja saat työ- ja koulutusvalmentajalta: Tiina Johansson Kuopio, Teletie 4 6 Unelmakeidas-kurssi , Varkaus , Savonlinna Unelmakeidas-kursseille on jatkuva haku! Muutoksen avaimet -kurssi , Kuopio Hakuaika päättyy ! Lisätietoja saat työ- ja koulutusvalmentajalta Tuula Laitinen Oulu, Kirkkokatu 23 B Unelmakeidas-kurssi , Klubitalo , Hyvän Mielen talo Muutoksen avaimet -kurssi , Hyvän Mielen talo Kurssi järjestetään myös Rovaniemellä. Tarvittaessa molempia kursseja järjestetään myös muualla. Jos haluat kurssin omaan yhdistykseesi, niin ole yhteydessä: Työ- ja koulutusvalmentaja Tarja Tikkanen Lahti, Kerintie 2 Lahden ja Tampereen alueella järjestetään kevään 2014 aikana Unelmakeidas-kursseja sekä Muutoksen avaimet-kursseja yhteistyötahojen tarpeiden mukaisesti. Kursseille haetaan hakulomakkeella, joka löytyy nettisivuiltamme (myös sähköisenä). Kursseille ei tarvita lähetettä ja ne ovat osallistujille maksuttomia.

7 1/2014 REVANSSI 7 Lääkkeiden hinnat LYHYESTI Reseptilääkkeiden hinnat muuttuivat Uudistuksesta hyötyvät ne, joiden lääkekuluihin menee eniten rahaa. Yli 41 euroa maksavat reseptilääkkeet halpenivat ja sitä halvemmat kallistuivat vuodenvaihteessa. Kaikkein kalleimmat lääkkeet halpenivat jopa satoja euroja. Suurin hinnan nousu oli 1,40 euroa. Hinnanmuutokset johtuvat vuoden alussa voimaan tulleesta lääketaksan muutoksesta. Lääketaksa on hinnoittelukaava, jonka mukaan lääkkeen vähittäishinta apteekissa määräytyy. vuodenvaihteen muutoksia Uudistus muutti potilaiden ja Kelan välistä maksuosuutta korvattavissa reseptilääkkeissä. Muutosta tasattiin alentamalla lääkekustannusten vuosittainen omavastuukatto, lääkekatto, 670 eurosta 610 euroon. Lääketaksan uudistus ja lääkekaton alentaminen hyödyttävät potilaita, jotka joutuvat käyttämään kalliita lääkkeitä, tai jotka joutuvat ostamaan lääkkeitä enemmän kuin 610 eurolla vuodessa. Lääketaksan uudistuksella turvataan myös lääkkeiden saatavuutta eri puolilla maata. Tavoitteena on, että apteekin Muutoksia sosiaali- ja terveysalalla INFO Näin reseptilääkkeen hinta muuttui Hinta Hinta Muutos vähittäishinnassa 10,00 11,10 + 1,10 20,00 20,75 + 0,75 50,00 49,68 0,32 100,00 97,82 2,18 500,00 481,31 18,69 Esimerkit kuvaavat tilannetta, jossa asiakas ostaa apteekista reseptilääkettä yhden pakkauksen. Hinnoissa on mukana arvonlisävero (10 %) ja lääkkeen toimitusmaksu (2,17). Lähde: Suomen Apteekkariliitto ry myyntipalkkio reseptilääkkeen toimittamisesta perustuu nykyistä enemmän apteekin asian- tuntijatyöhön ja lääkeneuvontaan ja nykyistä vähemmän lääkkeen tukkuhintaan. Teemaviikko Henkisen hyvinvoinnin viikko haastaa työelämän mielenterveystyöhön Henkisen hyvinvoinnin viikkoa vietettiin ensimmäistä kertaa vuonna Viikon perusajatuksena oli haastaa yrityselämä mukaan vapaaehtoiseen mielenterveystyöhön ja kiinnittää huomiota henkiseen hyvinvointiin työelämässä. Viikon nimi muutettiin myöhemmin Hyvän mielen viikoksi, mutta vuonna 2014 palataan takaisin alkuperäiseen nimeen. Viikkoa vietetään aina huhtikuun lopulla, viikolla 17. Viikon toimintamuotoja ovat muun muassa asiantuntijaluennot työelämään liittyvistä aiheista. Myös mielenterveysyhdistykset järjestävät teemaviikolla tilaisuuksia eri aiheista yhteistyössä paikkakunnan muiden toimijoiden kanssa. Seuraavat lakimuutokset ovat astuneet voimaan vuoden alusta. Lääkekatto laskee 610 euroon vuodessa Lääkekatto on 610 euroa vuonna Lääkekaton täytyttyä potilas maksaa lääkkeistään ainoastaan 1,50 euroa ostokertaa kohti. Potilaan valinnanvapaus kotimaassa laajenee Vuodesta 2014 alkaen potilaan oikeus valita hoitopaikkansa laajenee niin, että potilailla on mahdollisuus valita terveysasema ja erikoissairaanhoidon yksikkö kaikista Suomen julkisista terveysasemista ja sairaaloista. Terveysasemaa voi vaihtaa kirjallisella ilmoituksella enintään vuoden välein, kerrallaan voi olla vain yhden terveysaseman asiakkaana. Terveysaseman vaihdosta on ilmoitettava sekä uudelle että vanhalle terveysasemalle riittävän ajoissa, vähintään kolme viikkoa ennen käyntiä. Erikoissairaanhoidon hoitopaikka valitaan yhdessä lähetteen antavan lääkärin kanssa. Työttömälle oikeus ansaita 300 euroa/kk ilman etuuden pienentymistä Soviteltua työttömyyspäivärahaa saava työtön voi vuoden 2014 alusta lähtien ansaita 300 euroa/kk ilman, että se pienentää hänen työttömyysetuuttaan. Kun tulot ylittävät 300 euroa/kk, tuloista 50 % vähennetään työttömyyspäivärahasta. Ammatilliseen kuntoutukseen pääsy helpottuu Kansaneläkelaitoksen ammatillisen kuntoutuksen myöntämisedellytyksiä muutetaan niin, että nykyistä useampi työikäinen, ja erityisesti nuori, pääsee varhaisemmassa vaiheessa ammatilliseen kuntoutukseen. Kuntoutusta myönnettäessä huomioidaan aikaisempaa laajemmin sairauden lisäksi myös muut ihmisen elämäntilanteeseen vaikuttavat asiat. Osasairauspäivärahakausi pitenee Osatyökykyisten työhön paluuta ja työssä jatkamista tuetaan pidentämällä osasairauspäiväraha-kautta nykyisestä enintään 72 päivästä 120 päivään. Työkyvyttömyyseläkkeen voi jatkossa jättää lepäämään tilapäisen työn vuoksi Työkyvyttömyyseläkkeen voi jatkossakin jättää työnteon vuoksi lepäämään vähintään kolmeksi kuukaudeksi ja enintään kahdeksi vuodeksi. Lisäksi työkyvyttömyyseläkkeen voi jättää uudelleen lepäämään, kun se on ollut maksussa yhden kuukauden. Suomessa kirjoitetulla reseptillä saa lääkkeitä myös muista EU-maista Suomessa kirjoitetulla eurooppalaisella reseptillä voi hakea lääkkeitä muualta Euroopasta. Reseptit kirjoitetaan vaikuttavalle aineelle ja potilas maksaa lääkkeen itse. Lääkevalmisteen hinnasta voi hakea sairausvakuutuskorvausta, jos valmiste on Suomen lainsäädännön mukaan korvattava. Potilaille oikeus hakeutua hoitoon muihin EU-maihin ja saada korvausta kustannuksista Suomesta ulkomaille hoitoon lähtevän potilaan hoitokustannuksia korvataan kahdella eri tavalla sen mukaan, onko kyse 1) hoitoon hakeutumisesta toiseen valtioon vai 2) ulkomailla oleskelun aikana lääketieteellisesti välttämättömäksi tulleesta hoidosta. Molemmissa tapauksissa potilas maksaa hoidon kustannukset ensin itse ja voi hakea maksuun jälkikäteen korvausta Kelalta. Potilaan ei tarvitse hakea ennakkolupaa hakeutuakseen hoitoon. Potilaalla on oikeus saada korvausta vain sellaisesta hoidosta, joka Suomessa kuuluu terveydenhuollon palveluvalikoimaan. Kelaan sijoitettu, rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspiste tarjoaa tietoa hoitoon hakeutumisesta Suomesta ulkomaille ja ulkomailta Suomeen. Pahoinpideltyjen lasten oikeusturvaa vahvistetaan Vuoden 2014 alusta lapsiin kohdistuneita pahoinpitelyrikoksia aletaan selvittää samalla mallilla kuin seksuaalirikoksia. Valtio vastaa selvittämisestä aiheutuvista kustannuksista, ja yliopistolliset sairaanhoitopiirit vastaavat tutkimuksen järjestämisestä. Joustava hoitoraha alle 3-vuotiaiden lasten hoitoon Alle kolmivuotiaiden lasten vanhemmille maksettava osittainen hoitoraha korvataan uudella, joustavalla hoitorahalla. Etuuden määrä porrastetaan kahteen tasoon sen saajan keskimääräisen viikoittaisen työssäoloajan mukaan. Joustavaa hoitorahaa maksetaan työ- ja virkasuhteessa oleville sekä yrittäjille. Sosiaaliturvaetuuksiin indeksitarkistukset vuodelle 2014 Lisätietoja sivuilta sekä oman asuinkunnan sosiaali- ja terveystoimesta. Valmistaudutaan liittokokoukseen Mielenterveyden keskusliiton seuraava liittokokous pidetään Kuopiossa, Hotelli Puijonsarvessa. Eri paikkakunnilla järjestetään informaatiotilaisuuksia, joissa kerrotaan liittokokouksesta ja siihen valmistautumisesta. Tarkempia tietoja tilaisuuksista saa alkuvuoden aikana omasta yhdistyksestä. Yhdistykset saavat liitosta lisätietoa tulevassa jäsenkirjeessä Jyväskylä Imatra/Lappeenranta 7.3. Turku Kuopio Joensuu Rovaniemi Oulu Helsinki Lisätietoja: viestintä- ja hallintoasiantuntija Inkeri Aalto, puh

8 8 REVANSSI 1/2014 Mielenterveysbarometri 2013 kertoo asennemuutoksesta: Suomalaisten asenteissa mielenterveyskuntoutujia kohtaan liikahdus hyväksyvämpään suuntaan leimaantumisen kokemukset kuitenkin lisääntyneet Teksti Inkeri Aalto Kahdeksas mielenterveysbarometri kertoo suomalaisen väestön asennemuutoksesta parempaan suuntaan, joskin parannettavaa vielä on. Tällä hetkellä lähes joka neljäs, 23 % suomalaisista ei halua olla tekemisissä mielenterveysongelmista kärsivien henkilöiden kanssa. Vuonna 2006 luku oli 32 %. Eri väestöryhmien välillä on eroja. Elämänkokemuksen myötä tulee enemmän ymmärrystä. Nuorimmat karsastavat vanhempia henkilöitä enemmän mielenterveyskuntoutujia. Alle 25-vuotiaiden asenteet ovat kaikkien kielteisempiä. Yli 25-vuotiaiden asenteissa on tapahtunut sen sijaan selvä muutos hyväksyvämpään suuntaan. Sama suuntaus näkyy myös siinä, että suomalaiset voisivat kertoa omista mielenterveysongelmistaan työpaikalla aiempaa useammin. Vastaajista 44 prosenttia kertoisi mielenterveysongelmistaan esimiehelleen ja 39 prosenttia ei kertoisi, 17 prosenttia ei osaa sanoa. Vuonna 2010 niitä, jotka eivät kertoisi, oli enemmän eli 44 prosenttia. Kun kysyttiin, kertoisitko mielenterveysongelmistaan Ihmisryhmät, joita suomalaiset eivät haluaisi naapurikseen (%) työtovereillesi, 32 prosenttia vastasi, että kertoisi ja 50 prosenttia että ei kertoisi, 18 prosenttia ei osaa sanoa. Kolme vuotta sitten oli peräti 58 prosenttia niitä, jotka eivät kertoisi, joten asennemuutosta on havaittavissa. Samansuuntaista myönteistä kehitystä väestön asenteissa on havaittavissa myös suhtautumisessa rikollisiin, alkoholisteihin ja huumeiden käyttäjiin, joita kohtaan asenteet ovat olleet ja vieläkin ovat kielteisempiä kuin mielenterveyskuntoutujia kohtaan. Homoseksuaalit hyväksytään myös aiempaa paremmin. % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Huumeiden 79 % 83 % väärinkäyttäjät 83 % 83 % 84 % 83 % 86 % 85 % Henkirikoksesta 68 % 71 % tuomitut 73 % 69 % % % 75 % % 2009 Alkoholistit 63 % 67 % % % 69 % % 71 % % Rikoksista 34 % 38 % tuomitut (ei 37 % henkirikokset) 33 % 36 % 37 % 41 % 44 % Mielenterveyskuntoutujat 27 % 23 % 28 % 27 % 28 % 29 % 32 % 30 % Väestön asenteissa mielenterveyskuntoutujia kohtaan on tapahtunut myönteistä kehitystä, joskin parantamisen varaa edelleen on ja paljon. Lähes joka neljäs suomalainen karsastaa edelleen henkilöitä, joilla on mielenterveysongelmia. Leimautuminen sairauden vuoksi (%) % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuntoutujat 44 % 28 % Joutuu leimatuksi Omaiset 59 % 52 % sairauden tähden Toiset ihmiset Ammattilaiset 65 % 41 % välttelevät seuraa Leimautuminen psyykkisen sairauden vuoksi vaikeuttaa monen mielenterveyskuntoutujan arkea edelleen. Ammattilaisten näkemys asiasta on kaikkein kielteisin. Mielenterveysongelmat leimaavat ihmisen ammattilaisten mielipiteet synkimmät Myönteinen kehitys väestön asenteissa ei kuitenkaan näy mielenterveyskuntoutujien arjessa, vaan edelleenkin 44 prosenttia heistä kokee tulevansa leimatuksi sairauden tähden ja 28 prosenttia kokee muiden välttelevän heidän seuraansa. Leimaantumisen kokemukset ovat päinvastoin jopa hieman lisääntyneet vuosien aikana. Omaisten kokemukset ovat aiempaa kielteisempiä. Useampi kuin joka toinen omainen (59 %) arvioi läheisensä kuntoutujan joutuneen leimatuksi sairautensa vuoksi. 52 prosenttia uskoo muiden ihmisten välttelevän heidän läheisensä seuraa. Kuntoutujista pienempi osa (28 %) kokee joutuneensa vastaavaan tilanteeseen. 44 prosenttia tuntee joutuneensa leimatuksi. Aiempina vuosina kokemukset ovat olleet jonkin verran myönteisempiä. Mielenterveysalan ammattilaisten käsitys tilanteesta on selkeästi negatiivisempi. Heistä peräti 65 prosenttia arvelee mielenterveyskuntoutujien leimautuvan terveydellisistä syistä. 41 prosentin mielestä muut ihmiset karttavat samasta syystä kuntoutujien seuraa. Ammattilaisten käsitysten mukaan leimautuminen on hieman vähentynyt, mutta kuntoutujia vältellään edelleen. Tulokset käyvät ilmi Mielenterveyden keskusliiton TNS Gallup Oy:llä teettämästä Mielenterveysbarometristä. Tutkimusta varten haastateltiin lokakuussa 2013 mielenterveyskuntoutujia ja heidän omaisiaan sekä väestöä ja tehtiin kysely mielenterveysalan asiantuntijoiden keskuudessa. Tutkimus on tehty yhteistyössä Suomen Psykiatriyhdistyksen ja Suomen Psykologiliiton kanssa. Mielenterveyspalvelujen saajat melko tyytyväisiä Mielenterveyspalvelujen piirissä olevien kuntoutujien lievä enemmistö on melko tyytyväinen saamiinsa mielenterveyspalveluihin. Mielenterveysbarometrin kyselyyn vastanneet mielenterveyskuntoutujat ovat Mielenterveyden keskusliiton yhdistysten jäseniä ja palveluja arvioivat vain ne, jotka ovat niiden piirissä. Kaikkiaan 78 prosenttia mielenterveyspalveluja saaneista kokee, että niitä on ollut sopivasti. Yhtä moni puolestaan pitää niitä hyvälaatuisina. 63 prosenttia psykiatrista hoitoa tarvitsevista kuntoutujista kertoi saaneensa hoitoa aina, kun oli ollut sen tarpeessa. Mielenterveyspalveluja saaneista 78 prosenttia on sitä mieltä, että palvelua antanut henkilökunta on pystynyt tukemaan kuntoutusta hyvin. Joka toinen omainen (49 %) kertoi psykiatrista hoitoa olleen tarjolla aina tarvittaessa. Omaiset suhtautuivat kuntoutujia kriittisemmin näiden palvelujen laatuun sekä henkilöstön mahdollisuuksiin tukea apua tarvitsevia.

9 1/2014 REVANSSI 9 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON SANASTO Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Palvelujen sanasto selkeämmäksi Vesitreenin vertaisohjaajakoulutus Hyvällä mielellä vedessä Mielenterveyden keskusliitto järjesti lokakuussa Kuntoutumiskeskus Apilassa, Kangasalla, liikuntavastaavilleen Vesitreenin vertaisohjaajakurssin. Teksti JA KUVA Aino Hokkanen Tehokkaaseen kurssiin sisältyivät muun muassa seuraavat aiheet: vesitreenin edellytykset ja mahdollisuudet, tavoitteet, rakenne, suunnittelu sekä turvallisuus. Lisäksi kurssilla täydennettiin ja syvennettiin Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista käytetään hyvinkin erilaisia nimityksiä. Röntgen vai kuvantamispalvelut? Hoito tahdosta riippumatta, tahdonvastainen hoito vai pakkohoito? Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kokoaa sosiaalija terveydenhuollon palveluluokitusta ja siihen liittyvää sanastoa nettiin. Sanastoon kerätään myös yleiskielisiä ilmauksia. Sanastotyökalulla kuka tahansa voi ehdottaa luokituksesta puuttuvia palveluja, palveluiden synonyymejä ja palveluihin läheisesti liittyviä käsitteitä. Käyttäjien antamat ehdotukset ja kommentit menevät THL:n luokitus- ja sanastotyöasiantuntijoiden hyväksyttäväksi. Ehdotukset tulevat myös muiden käyttäjien nähtäville ja arvioitavaksi. Sanastoa kerätään vuoden 2014 maaliskuun loppuun asti. Toivomme, että mahdollisimman moni osallistuu vedessä treenaamisen periaatteita. Vesiliikunnan lisäkoulutus oli tarpeeseen, sillä vesijumppa on yksi suosituimmista jäsenyhdistyksissä harrastettavista liikuntamuodoista. Antoisa ja onnistunut kurssi sai osallistujilta pelkästään hyvää palautetta. Vesitreenin vertaisohjaajakurssi oli tarkoitettu ohjaajiksi aikoville tai jo vesivoimistelun parissa paikallisyhdistyksissä toimiville liikuntavastaaville. Kurssi oli räätälöity kohderyhmälle yhteistyössä vertais- sanastotalkoisiin. Erityisesti toivomme mukaan sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, jotka törmäävät työssään kansalaisten ja ammattilaisten käyttämiin erilaisiin termeihin, kertoo projektipäällikkö Virve Jokiranta. Sanastotyötä tehdään pohjaksi valmisteilla olevalle sosiaali- ja terveysalan palveluhakemistolle, joka valmistuu vuoden 2015 aikana. liikunnan parissa toimivien ohjaajien kanssa. Kurssi toteutettiin yhdessä Suomen Uimaopetusliiton (SUH) kanssa. Koulutuksen mahdollisti Kunnossa kaiken ikää -ohjelmalta saatu tuki Hyvällä mielellä vedessä -hankkeelle. Hyvällä mielellä vedessä -hanke on suunniteltu vuosille Mikäli hanke saa rahoitusta myös jatkossa, vuonna 2014 järjestetään vastaava Vesitreenin vertaisohjaajakurssi ja vuonna 2015 jatkokurssi kaikille ensimmäisen tason kurssin käyneille. Tukea yhdistyksille liikuntatoiminnan järjestämiseen Mielenterveyden keskusliiton paikallisyhdistyksillä on mahdollisuus hakea KKI-ohjelmalta taloudellista tukea liikuntatoimintansa kehittämiseen. Tukea liikuttajille KKI-ohjelma jakaa tukea paikallisille toimijoille, jotka järjestävät aloittelijoille sopivaa liikuntatoimintaa sekä kehittävät keinoja houkutella terveytensä kannalta liian vähän liikkuvaa aikuisväestöä säännöllisen liikuntaharrastuksen pariin. Hanketukihaku Paikallishankkeet voivat hakea taloudellista tukea toimintaansa KKI-ohjelmalta. Hanketuella kannustetaan huomioimaan KKI-ohjelman tärkeitä painopistealueita. Vuosina niitä ovat erityisesti: LIIKUNTA liikuntaneuvonta osana liikunnan palveluketjua, työyhteisöjen liikuntaa ja terveyttä tukevat mallit, painonhallintaan liittyvät liikunta- ja ravitsemusmallit sekä fyysisesti huonokuntoiset miehet. Hankkeita kannustetaan yhteistyöhön eri toimijoiden, kuten yhdistysten ja kunnan välillä. Hakuajat Hanketuen viimeiset hakupäivät 2014 (postileima) ovat ja Hanke voi saada avustusta vain kerran vuodessa. Lisätietoja: Hankevalmistelija vs. Anna Jämsén p anna.jamsen(at)likes.fi Hae tukea liikuttamiseen Kuntokorttiarvonta lähestyy Kaikkien kuntokorttien lähettäneiden kesken arvotaan jälleen liikunta-aiheisia palkintoja. Arvonta suoritetaan tammikuun lopussa. Jos haluat mukaan arvontaan, lähetä vuoden 2013 ajalta täyttämäsi kuntokortti mennessä liikuntasihteerille alla olevaan osoitteeseen. Kuntokortti on pieni, lompakkoon mahtuva kortti, jossa on paikka jokaiselle vuoden päivälle liikuntasuorituksen kirjaamista varten. Voit tilata kuntokortteja vuodelle 2014 liikuntasihteeriltä. Liikuntasihteerin yhteystiedot Mielenterveyden keskusliitto Aino Hokkanen Hämeenkatu 13 B, 4.krs Tampere

10 Tietoa ja tukea kun sitä eniten tarvitaan Kysy ymielenterveyteen liittyvistä asioista ykuntoutumiseen liittyvistä asioista ysosiaaliturvasta ypalveluista ja etuuksista Tietopalvelu Propelli Tietopalvelu Propelli vastaa kysymyksiin mielenterveyskuntoutuksesta, kuntoutumisesta ja kuntoutuskursseista. Propellista antaa tietoa myös mielenterveyteen liittyvistä eri palvelumuodoista ja etuuksista mielenterveyskuntoutujille, omaisille, läheisille ja ammattihenkilöstölle. NEUVONTAPUHELIN ma, ti ja to klo 9 14, ke klo 9 16 puh , (pvm koko maasta, kts.hinnat toiminta/ Tietopalvelu Propelli) PROPELLIN KÄYNTIPISTEET Käyntipisteisiin voi tulla aukioloaikoina etsimään kuntoutumista koskevaa tietoa ilman ajanvarausta. Palvelut ovat maksuttomia. Helsinki kuntoutuspäällikkö Ratakatu 9 Maija Nykopp Helsinki puh kuntoutusneuvoja Raili Alén puh Turku kuntoutusneuvoja Läntinen Pirjo Metsäranta Pitkäkatu 35 puh krs Turku kuntoutusneuvoja Milla Ristolainen puh Kuopio kuntoutusneuvoja Teletie 4 6 E Mirva Laine Kuopio puh kuntoutusneuvoja Irmeli Markkanen puh ypotilaan ja asiakkaan oikeuksista yasuntojen korjaukseen liittyvistä asioista yvertaistuesta ymielenterveysyhdistyksistä toiminta Oikeusneuvonta Oikeus- ja sosiaalineuvonta on tarkoitettu mielenterveyspotilaille ja -kuntoutujille ja heidän läheisilleen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille ja opiskelijoille. Toiminnan tavoitteena on saada heikommassa asemassa olevat ja väliinputoajat osalliseksi yhteiskuntaan sekä turvata heidän perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Lakimies Merja Karinen puh Sosiaalineuvoja Pirkko Jantunen puh puheenjohtajalta Mielenterveyden keskusliiton puheenjohtaja Pekka Sauri Helsingissä : Itsemurhien määrä alas vuonna 2014 Tilastokeskuksen äskettäin julkaisemien tietojen mukaan vuonna 2012 teki itsemurhan 873 suomalaista, mikä oli 39 itsemurhaa eli nelisen prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Itsemurhien määrä oli Suomessa suurimmillaan vuonna 1990, jolloin tehtiin yli itsemurhaa. Sen jälkeen itsemurhakuolleisuus on vähentynyt 20 vuodessa yli 40 prosenttia. Laskeva suuntaus jatkui edelleen vuonna Miesten itsemurhien määrä oli noin kolminkertainen naisiin verrattuna. Vaikka suuntaus on ollut rohkaiseva, Suomessa itsemurha on edelleen poikkeuksellisen yleinen kuolinsyy. Alle 65-vuotiaiden suomalaisten itsemurhakuolleisuus oli vuonna 2010 noin puolitoistakertainen EU-maiden keskiarvoon verrattuna. Joka ainoa itsemurha on yksi itsemurha liikaa. Läheisen ihmisen itsemurhalla on pitkäaikainen vaikutus myös perheenjäseniin ja ystäviin. Itsemurhien tehokkaammaksi ehkäisemiseksi on tärkeää, että masennus havaitaan ja hoidetaan ajoissa ja estetään erityisesti miesten alkoholisoitumista. Masennuksen tunnistaminen näyttää 2000-luvun mittaan parantuneen siitäkin päätellen, että masennus on noussut työkyvyttömyys eläkkeen yleisimmäksi perusteeksi. Masennuksen syyt eivät kuitenkaan katoa pelkällä lääkityksellä. Terveydenhuoltojärjestelmän on kyettävä puuttumaan niihin tähänastista paremmin, ja kuntouttavaan psykoterapiaan pääsyä on helpotettava. Hoitojärjestelmän parantamisen lisäksi tarvitaan myös lähimmäisenrakkautta: yritetään pitää alkaneena vuonna parempaa huolta yksinäisistä ihmisistä, joita Suomessa on yhä enemmän niin nuoria kuin vanhojakin. Välittäminen alkaa pienistä teoista ja sanoista, joilla voi yksinäiselle ja masentuneelle olla suuri merkitys. Käännetään itsemurhien määrä entistä selvempään laskuun vuonna 2014! Pekka Sauri VERTAISTUKIPUHELIN (perjantaisin klo 10 15) Vertaistukipuhelimeen vastaavat liiton kouluttamat kuntoutuja- asiantuntijat, vertaisneuvojat. He kuuntelevat, keskustelevat ja antavat toivoa toipumisesta. puh (pvm koko maasta, kts. hinnat toiminta/ Tietopalvelu Propelli) KUVA Antero Aaltonen

11 1/2014 REVANSSI 11 Liiton talous LYHYESTI Mielenterveyden keskusliiton talous elpyy TEKSTI Jyrki Nieminen Mielenterveyden keskusliiton taloudellisesta tilanteesta on kirjoitettu viime aikoina joissakin tiedostusvälineissä. Esimerkiksi Sunnuntaisuomalainen ( ) otsikoi liiton taloutta käsittelevän juttunsa raflaavasti Talous kuralla. Myös Iltalehden verkkosivuilla on käsitelty aihetta. Artikkelien tiedot ovat olleet oikean suuntaisia, mutta ne ovat peräisin vuodelta 2011, ja siksi osin vanhentuneita. Menneinä vuosikymmeninä liiton toiminta kasvoi erittäin nopeasti, mutta talous ei kasvanut aivan samassa määrin. Sen sijaan, että taloudellinen tilanne olisi otettu toiminnassa huomioon, liitossa elettiin jossain määrin hieman yli talouden kantokyvyn. Työtä ja vertaisuuteen perustuvaa toimintaa on tehty liitossa aina suurella intohimolla. Sitä on myös haluttu kehittää. Rahoituksen määrä ei kasvanut mukana liiton toivomalla tavalla. LIITON TOIMIELIMET TEKSTI Pentti Koivu KUVA Sari Sakala Mielenterveyden keskusliitossa on toiminut sisäinen valvontatarkastus vuosikymmenien ajan. Liiton hallitus nimittää sopivaksi katsomansa henkilöt sisäisen valvontatarkastuksen jäseniksi. Sisäisen valvontatarkastuksen tehtävänä on tutustua hallituksen, valtuuston sekä liittokokouksen pöytäkirjoihin ja seurata, että tehdyt päätökset noudattavat liiton tavoitteita sekä tulevat oikealla tavalla täytetyiksi. Tarkastuksen kohteina ovat lisäksi liiton viralliset asiakirjat, työryhmien pöytäkirjat, avustukset ja hakemukset sekä kirjanpitoon liittyvät kirjaukset kuten palkkahallinto, matkalaskut ja tulo- ja meno to sitteet. Sisäisellä valvontatarkastuksella ei ole varsinaista päätösvaltaa, mutta ryhmällä on oikeus tehdä kehitysehdotuksia ja Liitto teki myös suuria investointeja, jotka perustuivat ylioptimistisiin odotuksiin. Raha-automaattiyhdistys herätti Sisäinen tarkastusryhmä valvoo toimintaa huomauttaa tarkastuksen yhteydessä esille tulleista virheistä ja puutteista. Ryhmä raportoi kirjallisesti havainnoistaan ja liiton toimintojen kehittämistarpeista hallitukselle. Tarkastusraportit toimitetaan liiton virallisille tilintarkastajille ja annetaan valtuustolle tiedoksi. Sisäisen valvontatarkastuksen jäsenet on valittu jäsenistön keskuudesta. Pesti on nykyisin kolmen vuoden pituinen ja myös samat henkilöt voidaan nimittää uudelleen. Meneillään oleva kausi päättyy kevään liittokokoukseen. Ryhmän nykyisistä jäsenistä Maarit Huuhka on kirjanpidon ammattilainen ja mukana neljättä kauttaan. Kolmikosta hän on myös paikallisyhdistyksessään Laitilan Seudun Mielenterveysyhdistyksessä (LaitSeMiele ry) ahkera vaikuttaja. Riitta Kinnunen on toiminut kuntasektorin luottamustehtävissä ja mukana toista kautta. Suolahdelta Äänekosken Mielenterveyden keskusliiton hallitus havahtui tähän asiaan varsin karulla tavalla vuoden 2012 syksyllä. Raha-automaattiyhdistyksen tarkastusraportti vuodelta 2011 kertoi useista epäkohdista liiton toiminnassa. Epäselvyydet eivät ole johtuneet minkään tahon omanvoitontavoittelusta tai mistään muustakaan rikollisesta toiminnasta. Tämä tieto tuli tuolloin varsin tuoreelle ja osin kokemattomalle hallitukselle perintönä menneiltä vuosilta. Hallitus ryhtyi välittömästi toimiin asioiden saattamiseksi kuntoon. Liitolle laadittiin kolmivuotinen talouden tervehdyttämisohjelma, jossa asetettiin etusijalle kiinteiden kulujen karsinta. Epäselvät tai vanhentuneet käytännöt pyrittiin saattamaan ajan tasalle. Myös liiton ylimmät toimihenkilöt pyrittiin sitouttamaan mahdollisimman tehokkaasti odotettavissa oleviin leikkauksiin. Tämän lisäksi liiton kiinteää omaisuutta asetettiin myyntiin. Talouden uudistaminen sai vuoden 2013 alussa tuntuvasti lisäpotkua, kun liittoon saatiin uusi toiminnanjohtaja. Hänen johdollaan liiton taloutta ja organisaatioita ryhdyttiin voimakkaasti uudistamaan. Liitossa jouduttiin aloittamaan koko henkilöstöä koskevat YT-neuvottelut, joiden seurauksena jouduttiin vähentämään henkilöstöä. Päätöksenteko osin pitkienkin työsuhteiden lopettamiseksi on ollut varsin kivuliasta, mutta välttämätöntä. Talous saatu hallintaan Alkuvuonna 2014 on taloutta saatettu kuntoon puolentoista vuoden ajan, ja tunnelin päässä alkaa näkyä valoa. Myös kaikki tarkastuksissa esiin tuodut epäkohdat on korjattu. Asioita on tehty hyvässä yhteistyössä RAY:n ja muiden yhteistyökumppaneidemme kanssa. kunnasta tuleva Riitta on Mielenterveyskerho Ilona ry:n jäsen. Hyvinkääläinen Pentti Koivu on ollut tehtävässä yhtäjaksoisesti vuodesta 1997 alkaen. Hän on ollut myös pohjoismaisissa ja Nyt näyttää siltä, että talouden tasapaino saavutetaan jo tämän vuoden aikana. Näin liitto toteuttaisi talouden tervehdyttämisohjelmansa etuajassa. Tärkeintä on kuitenkin se, että liiton toimintaa on uudistettu monella tapaa entistä paremmaksi. Ennen osittain kilpailevat toimintalinjat on yhdistetty yhdeksi suureksi järjestöksi, jossa kaikki palvelevat entistä paremmin koko mielenterveyden kenttää. Näin ollen jäsenistöä ja kaikkia muitakin mielenterveyskuntoutujia pystytään palvelemaan entistä paremmin. Työtä mielenterveyden edistämiseksi tehdään nyt uudella työotteella ja motivaatiolla. On hyvä, että liiton toiminta on perusteellisesti tutkittu ja virheet korjattu. Uskon, että uudistunut liitto tulee tulevaisuudessa näkymään entistä enemmän myös jäsenyhdistystensä toiminnassa ja jäsenistönsä arjessa. Kirjoittaja on Mielenterveyden keskusliiton hallituksen varapuheenjohtaja. kansainvälisissä tapahtumissa liiton edustajana. Pentti on sekä Mielenterveysyhdistys Hyvinkään Verso ry:n että Nurmijärvellä toimivan Terve Mieli ry:n jäsen. ylhäällä Mielenterveyden keskusliiton sisäisen valvontatarkastus ryhmän jäsenet ovat Riitta Kinnunen (vas.), Maarit Huuhka ja Pentti Koivu. Mielenterveyden keskusliitto tyytyväinen vuodelle 2014 ehdotettuihin avustuksiin Raha-automaattiyhdistys esittää Mielenterveyden keskusliitolle avustuksia vuodelle 2014 yhteensä euroa. Päätös on varsin odotusten mukainen ja voimme olla kovin tyytyväisiä, toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka kommentoi. Raha-automaattiyhdistyksen ehdotus y Yleisavustuksena liiton toimintaan euroa y Sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurssitoimintaan euroa yjäsenyhdistysten toimintaan euroa y Mielenterveyskuntoutujien ammatillisen kuntoutumisen tukeminen euroa yvanhentuneiden atk-laitteiden ja perus ohjelmistojen uudistamiseen ja yhdenmukaistamiseen (jatkohakemus) euroa ykokemusasiantuntemuk- sen ja -arvioinnin vakiinnuttamiseen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämisessä euroa y Mielenterveyskuntoutujien ammatillisen kuntoutumisen tukemiseen kehitetyn voimavaravalmennustoimintamallin valtakunnalliseen juurruttamiseen (Työtä kohti ) euroa y Neuvontapalveluihin euroa Kaiken kaikkiaan Raha-automaattiyhdistyksen hallitus esittää avustuksia jaettavaksi ensi vuonna 308 miljoonaa euroa. Kyseessä on vasta RAY:n hallituksen esitys, jota sosiaali- ja terveysministeriö voi vielä muuttaa.

12 12 REVANSSI 1/2014 kansainvälinen yhteistyö Liitossa arvovaltaisia vieraita Somaliasta TEKSTI Sari Sakala Kuva Inkeri Aalto Somalian presidentin kansliapäällikkö Mohammed Omar Ahmed vieraili Mielenterveyden keskusliitossa marraskuun puolivälissä. Ahmedin ja toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakan tapaamisen aiheena oli mahdollinen yhteistyö järjestötoiminnan käynnistämiseksi Somaliassa. Sodan runtelemassa Somaliassa 70 prosenttia ihmisistä on sairastunut psyykkisesti, mutta suurin osa heistä ei tiedosta sairauttaan. Vahvaa uudelleenrakennusvaihetta läpikäyvän maan tilanne on samankaltainen kuin Suomessa 1940-luvulla. Sotien jälkeen Suomeen syntyi yhdistyskulttuuri, joka on tänä päivänä erittäin vahva jopa maailmanlaajuisesti katsottuna. Ahmed edusti vierailullaan Somalian presidenttiä Hassan Sheikh Mahmoudia, jonka aloitteesta ja yhteydenotosta tapaaminen järjestettiin. Presidentin oli tarkoitus tulla Mielenterveyden keskusliittoon henkilökohtaisesti, mutta hänen Suomen vierailunsa estyi lentolakkouhan vuoksi. VASEMMALLA Suomessa asuvat Somaliliiton edustajat Shurie Mohammed (vas.), Malaaq Ismail Wadan (keskellä) ja Jama Abdifatah osallistuivat Somalian presidentin kansliapäällikön Mohammed Omar Ahmed (oik.) tapaamiseen yhdessä Olavi Sydänmaanlakan kanssa. ilmoitus Valtakunnallisten ja päiväkurssien lisäksi järjestämme avomuotoisia, paikallisia sopeutumisvalmennuskursseja, joista saa lisätietoa verkkosivuiltamme Sopeutumisvalmennuskurssit ovat Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamia ja osallistujille maksuttomia. Poikkeuksena toiminnalliset ja syventävät kurssit, joissa on omavastuuosuus. Kela korvaa matkakustannuksista jälkikäteen omavastuun ylittävän osan (14,25 euroa / suunta) halvimman kulkuneuvon tariffin mukaan, mikäli hakemuksen liitteenä on lääkärin allekirjoittama A-,B-,C-,D- tai vapaamuotoinen lausunto. Huom! Korvausta varten tarvitaan aina lääkärin lausunto. Ilman lääkärin lausuntoa matkakustannukset jäävät kokonaisuudessaan itse maksettaviksi. HAKEMINEN Kurssille haetaan täyttämällä Mielenterveyden keskusliiton kurssihakemuslomake, johon liitteeksi lääkärin, terapeutin tai omahoitajan vapaamuotoinen suositus sopeutumisvalmennuskurssille. Hakuajat kursseille päättyvät 4 5 viikkoa ennen kurssin alkua. Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamat sopeutumisvalmennuskurssit vuonna 2014 (alustava suunnitelma, muutokset mahdollisia. Kurssitarjonta varmistuu, kun RAY:n rahoituspäätös vuodelle 2014 on vahvistettu. Kurssipaikat vahvistuvat alkuvuodesta 2014.) Keinoja omaan kuntoutumiseen, nuorten ja ikäihmisten kurssit: Keinoja omaan kuntoutumiseen -kurssi 1. osa, , paikka avoin 2. osa, syksy 2014, paikka avoin Keinoja omaan kuntoutumiseen -kurssi 1. osa, , paikka avoin Nuorten kurssi 1. osa, , paikka avoin 2. osa, , paikka avoin Nuorten kurssi 1. osa, , paikka avoin 2. osa, , paikka avoin Yli 65-vuotiaiden kurssi 1. osa, , paikka avoin Keinoja omaan kuntoutumiseen -päiväkurssit: Keinoja omaan kuntoutumiseen -päiväkurssi 1. osa, , Helsinki, Ratakatu 9 2. osa, syksy 2014, Helsinki, Ratakatu 9 Keinoja omaan kuntoutumiseen -päiväkurssi 1. osa, , Kuopio 2. osa, , Kuopio Keinoja omaan kuntoutumiseen -päiväkurssi 1. osa, , Turku 2. osa, Turku Keinoja omaan kuntoutumiseen -päiväkurssi 1. osa, syksy 2014, Helsinki 2.osa, keväällä 2015 Toiminnalliset kurssit: Liikunnallinen sopeutumisvalmennuskurssi 1. osa , Rovaniemi Luontopainotteinen kurssi 1. osa, , paikka avoin 2. osa, , paikka avoin Luontopainotteinen kurssi 1. osa, , paikka avoin 2. osa, keväällä 2015 Työkirjakurssit: Keinoja omaan kuntoutumiseen -työkirjakurssi ,Tornio Keinoja omaan kuntoutumiseen -työkirjakurssi , Rovaniemi Syventävät sopeutumisvalmennuskurssit: Syventävä kurssi, , paikka avoin Syventävä kurssi, , paikka avoin Parikurssit: Parikurssi 1. osa, , Oulu 2. osa, , Oulu Syventävä parikurssi, , paikka avoin TULE MUKAAN! LISÄTIETOJA KURSSEISTA JA HAKEMISESTA: Lisätietoja kursseista saat ottamalla yhteyttä kuntoutussuunnittelijoihimme (sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi. Annika Harsu (Lahti): Isko Kantoluoto (Helsinki): Raija Mäkimurto (Rovaniemi): Henri Savolainen (Jyväskylä): Merja Smahl (Kuopio): Outi Ståhlberg (Helsinki, perheja parikurssit): Tietopalvelu Propelli Päivitetyt tiedot kurssitarjonnastamme löydät myös sivuilta

13 1/2014 REVANSSI 13 TAIDENÄYTTELY Keskustelevat opastukset Ateneumin taidemuseossa Pienryhmät voivat tutustua taiteeseen helpolla, hauskalla ja uudella tavalla. Kuvat Ateneumin taidemuseo Ateneumin taidemuseon näyttelyihin voi tilata pienryhmille (max. 12 henkilöä) keskustelevan opastuksen, jonka aikana syvennytään muutamaan keskeiseen esillä olevaan teokseen oppaan johdolla keskustellen. Tavoitteena on vuorovaikutteisuus, kaikkien ryhmän jäsenten tasavertainen osallistaminen sekä mieleen jäävä taidekuvien syvätarkastelu. Kierroksen varrella nähdyt taideteokset tulevat keskustelijoille todella tutuksi. Keskustelevalla opatuksella kaikki kuulevat ja näkevät, ja mukavuutta lisäävät ryhmien käytössä olevat siirrettävät istuimet. Kaikenikäisille soveltuvan keskustelevan opastuksen kesto on 45 minuuttia ja ryhmäkoko enimmillään 12 henkilöä. Hinta on sama kuin tavanomaisilla opastuksilla: arkisin 70 ja sunnuntaisin 85 euroa (+ sisäänpääsymaksut). Keskustelevan opastuksen voi tällä hetkellä tilata Rafael Wardin näyttelyyn, ja sen jälkeen myös museon kokoelmanäyttelyyn. INFO Varaukset ja tiedustelut puhelimitse ti pe klo 9 12 (09) ( alkaen puh ) tai opastukset. Ateneumin taidemuseo, Kaivokatu 2, Helsinki. Rafael Wardin näyttely Ateneumissa Ateneumin taidemuseon nuorimpaan taiteilijakaartiin kuuluva Rafael Wardi (s. 1928) tunnetaan ennen kaikkea värikkäistä teoksistaan, joiden aiheet vaihtelevat asetelmista ja ihmiskuvista kaupunkinäkymiin sekä maisemiin. Häntä on kutsuttu keltaisen värin mestariksi, mutta taiteilijan paletti muodostuu laajemmasta värien kirjosta. Wardin poikkeuksellisen pitkä ura alkoi jo 1940-luvulla, mutta hän työskentelee aktiivisesti yhä edelleen. Uusimmat työt ovat syntyneet viime kesänä Harakan saaressa, missä Wardin toinen työhuone sijaitsee. Ateneumin näyttely luo katsauksen Wardin uran eri vaiheisiin ja tuo siten esille hänen monipuolisuuttaan ja uudistumiskykyään vuosien saatossa. KOKEMUS- ARVIOINTI- KOULUTUS Oletko kiinnostunut oman kokemusasiantuntijuutesi hyödyntämisestä mielenterveyspalvelujen kehittämisessä? Aika ja paikka: joka toinen viikko lähiopetuksena ja tehtävinä, kenttätyö ja raportin kirjoittaminen työpajatyöskentelynä toukokuusta joulukuuhun 2014, Hyvän mielen talo, Oulu. Kohderyhmä: Koulutus on tarkoitettu Oulun seudulla asuville mielenterveys- ja päihdekuntoutujille sekä omaisille. Kuvaus koulutuksesta: Koulutuksen tavoitteena on antaa valmiuksia mielen terveyskuntoutujalle osallistua mielen terveystyön arviointi- ja kehittämistoimintaan. Koulutuksessa kokemuksia sairastamisesta, palveluiden käytöstä ja kuntoutumisesta opitaan käyttämään arviointityön lähtökohtana ja tutkimus- ja kehittämis välineenä. Koulutukselle ja arviointityölle on ominaista yhteisöllisyys ja vertaisuus. Koulutuksessa käsiteltäviä teemoja ovat kokemusarvioinnin perusteet, oma elämäntarina kokemuksellisuuden lähtökohtana, räätälöidyt arviointivälineet yhteistyössä palveluntuottajan kanssa sekä osallistuminen asumispalveluiden arviointiin Oulussa. Hakeminen: Koulutukseen voi hakea täyttämällä hakulomakkeen, jonka saat Hyvän mielen talo ry:stä. Hakemuksen saa myös pyynnöstä postitse tutkimus assistentti Pia Rainiolta: tai puh Hakuaika mennessä. Hakemus palautetaan Hyvän mielen talo ry:n toimistoon tai osoitteeseen: Mielenterveyden keskusliitto, Kokemus arviointi, Malmin kauppatie 26, Helsinki tai Koulutukseen hakeutujat haastatellaan ennen valintaa. Valintojen tulokset ilmoitetaan hakijalle mennessä. Koulutus on maksuton. Matkakulut korvataan halvimman julkisen kulkuneuvon mukaan. Lisätietoja: Kouluttaja Kirsi Sirola Mielenterveyden keskusliitto puh:

14 14 REVANSSI 1/2014 LAINSÄÄDÄNTÖ Eduskunnan mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta: Mielenterveyslainsäädäntö on saatava ajan tasalle Hallitusohjelman mukaan mielenterveys- ja päihdeongelmien ehkäisyn ja hoidon tehostamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Mielenterveyspalvelujen saatavuutta, ja erityisesti matalan kynnyksen palvelujen saatavuutta, kehitetään hallitusohjelman mukaan uudistamalla mielenterveyslakia. Mielenterveyslainsäädännön uudistusta ei ole kuitenkaan aloitettu, vaikka se on ollut jo useassa hallitusohjelmassa. Eduskunnan mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta vetoaa ja vaatii hallitusta aloittamaan mielenterveyslainsäädännön kokonaisuudistuksen pikaisesti. Nykyinen mielenterveyslaki ei neuvottelukunnan mukaan tarjoa riittävää oikeussuojaa, tue riittävästi edistävää ja ehkäisevää mielenterveystyötä eikä avohoidon kehittymistä. INFO Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta y valtakunnallisten mielenterveysjärjestöjen koolle kutsuma parlamentaarinen yhteistyöelin y jäseniä jokaisesta eduskuntapuolueesta y jäsenjärjestöt: Suomen Mielenterveysseura, Mielenterveyden keskusliitto, Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto, Psykosociala Förbundet Mielenterveys- laki Mielenterveysjärjestöjen ehdotukset mielenterveyslainsäädännön uudistamiseksi Edistävän ja ehkäisevän työn vahvistaminen Mielenterveyslaki ei tue edistävää ja ehkäisevää mielenterveystyötä. Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöön tulee lisätä vaatimus kunnan mielenterveys- ja päihdetyön koordinaatiosta ja strategiasta osana terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen strategiaa. Tämä noudattaisi kansallista mielenterveys- ja päihdesuunnitelmaa (Mieli 2009). Erillislainsäädännöstä luopuminen Koska uusi sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaislainsäädäntö näyttää viivästyvän, neuvottelukunta esittää mielenterveyslain pikaista uudistamista ja sen yhdistämistä myöhemmin valmistuviin sosiaali- ja terveydenhuollon yleislakeihin. Mielenterveysjärjestöt esittävät luopumista erillisestä mielenterveyslaista ja mielenterveystyön sisällyttämistä sosiaali- ja terveydenhuollon yleislainsäädäntöön. Tämä nostaisi mielenterveystyön samalle tasolle kuin muut peruspalvelut, torjuisi erilliskohtelua, leimautumista ja syrjintää sekä tukisi asenteiden muokkaamista hyväksyvämpään suuntaan. Mielenterveyskuntoutujien yhdenvertaisuus ja osallisuus toteutuu parhaiten sisällyttämällä mielenterveystyön säädöspohja terveydenhuoltolakiin, lakiin potilaan oikeuksista, sosiaalihuoltolakiin ja sosiaali- ja terveydenhuollon itsemääräämisoikeuslakiin. Hoitotakuun vahvistaminen laatukriteereillä Mielenterveyshoitoa tarvitsevat eivät ole hyötyneet potilaslain hoitotakuusäädöksistä, koska laissa ei ole määritelty hoidon sisältöä. Lakiin potilaan oikeuksista tulee sisällyttää säädökset mielenterveyspotilaan oikeudesta laadultaan hyvään terveydenja sairaanhoitoon ja yksilölliseen kirjalliseen hoitosuunnitelmaan. Minimilaatutason tulee perustua Sosiaali- ja terveysministeriön mielenterveyspalveluiden laatusuositukseen ja Käypä hoito -suosituksiin. Avohoidon riittävä mitoitus Mielenterveyspalveluiden avohoidon henkilöstömitoituksesta on suosituksia, mutta vaihtelu kuntien välillä on erittäin suurta. Lainsäädännössä tulee määritellä avomielenterveystyön henkilöstöltä vaadittava koulutus ja minimimitoitus väestömäärään nähden samaan tapaan kuin ikälaissa. Lainsäädännön tulee velvoittaa kuntia järjestämään matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja sekä tukea tiimityötä ja verkottumista muiden toimijoiden kanssa. Oikeussuojan toteutuminen Mielenterveyspotilaan oikeussuoja tahdosta riippumattomassa hoidossa on riittämätön. Käytännössä potilaan valitusmahdollisuudet ovat näennäisiä, koska hoitoonmääräämispäätöksistä tehdyissä valituksissa käsittelyajat ovat kuukausia. Lakiin tulee säätää enimmäismääräaika valitusten käsittelylle. Itsemääräämislain astuessa voimaan on vaarana, että mielenterveyspotilaat asettuvat eriarvoiseen asemaan muiden vastaavassa tilanteessa olevien kanssa. Tiedonkulun parantaminen akuuttitilanteissa Akuutissa tilanteessa potilas ei aina pysty ilmaisemaan omaa tahtoaan. Tämä voi koskea myös yhteydenpitoa omaisiin. Tällöin salassapitosäädökset saattavat estää terveydenhuollon henkilöstöä antamasta tietoa lähiomaisille mielenterveyspotilaan olinpaikasta ja hoidosta. Lakivalmistelussa tulisi pohtia säädöksiä ja käytäntöjä, jotka (huomioiden potilaan oikeussuojan ja lähiomaisten tiedon ja tuen tarpeen) tukisivat yhteistyötä tahdostaan riippumatta hoidossa olevan potilaan, omaisten ja terveydenhuollon henkilöstön välillä. Mielenterveyden keskusliitto, Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto, Psykosociala förbundet, Suomen Mielenterveysseura Tarkkailulähetteen kirjoittaminen ei jatkossa edellytä virkasuhdetta Hallitus esittää, että lääkärin virkasuhde ei olisi enää välttämätön edellytys tarkkailulähetteen kirjoittamiselle. Lääkäri voisi kirjoittaa tarkkailulähetteen, mikäli hän katsoo potilaan tarvitsevan tahdosta riippumatonta hoitoa. Lainmuutoksen tavoitteena on turvata hoidon tarpeessa olevien potilaiden pääsy hoitoon ja psykiatrisiin palveluihin sekä parantaa palveluiden saatavuutta. Nykyisin vain terveyskeskuksen tai sairaalan virkasuhteisella lääkärillä on lupa kirjoittaa tarkkailulähetteitä. Esityksen mukaan myös esimerkiksi terveyskeskuksessa toimiva työsuhteinen lääkäri tai yksityisvastaanottoa pitävä psykiatri voisi laatia tarkkailulähetteen. Lähetteen laatiminen olisi mahdollista myös työtai opiskeluterveydenhuollossa. Virka-avun pyytäminen poliisilta edellyttäisi jatkossakin lääkärin virkasuhdetta. Hallitus esittää lisäksi potilaan oikeusturvan parantamista. Tahdosta riippumattomassa hoidossa olevalle potilaalle varattaisiin mahdollisuus saada sairaalan ulkopuolisen lääkärin arvio hoidon tarpeesta ennen kuin hoidon jatkamisesta päätetään. Hallitus antoi mielenterveyslakia koskevan esityksen eduskunnalle 21. marraskuuta. Lain on tarkoitus tulla voimaan Liittovaltuusto vastustaa esitystä Mielenterveyden keskusliiton valtuusto otti viime kesänä kantaa tarkkailulähetteen kirjoittamiseen. Valtuusto katsoo, että vain virkasuhteessa oleva lääkäri saa laatia tarkkailulähetteen, kun psyykkisesti oireileva henkilö viedään vastoin hänen omaa tahtoaan psykiatrisiin tutkimuksiin. Mielenterveyslain mukaiseen tarkkailuun lähettäminen merkitsee puuttumista henkilön perustuslailla turvattuun henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen. Tarkkailuun lähettämisestä päättävä lääkäri käyttää asiassa julkista valtaa, johon vain viranomaisella tulisi olla oikeus. Mielenterveyden keskusliiton valtuusto katsoo, että säädökset tahdosta riippumattomaan hoitoon määräämisestä ja mielenterveyslain säädökset kokonaisuudessaan tulisi uudistaa samanaikaisesti meneillään olevien soteuudistuksen ja itsemääräämisoikeutta koskevan lakiuudistuksen yhteydessä. Se vastaisi myös kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman tavoitteita ja linjauksia.

15 1/2014 REVANSSI 15 Mielenterveyskuntoutusta Kankaanpäässä Kenelle: Aikuisille työssä oleville, työhön palaaville tai kuntoutustuella tai opiskelemassa oleville Kurssin nimi Kurssinro Ajankohta Lievää ja keskivaikeaa masennusta sairastaville , ja , ja Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastaville , ja Paniikki- ja ahdistushäiriötä sairastaville , ja Mielenterveydenhäiriötä pitkään sairastaneille (skitsofreniaa ja/tai muita psykooseja) Työelämästä poissa oleville , ja Työuupumusta sairastaville, työssä oleville , ja Mielenterveydenhäiriötä sairastavien perhekurssi ja Lisää kursseja Hakeminen: Kelan kustantamaa kuntoutusta haetaan kuntoutushakemuksella KU132. Lisäksi selvitys terveydentilasta (B-lausunto) lähetetään Kelaan, jossa tehdään kuntoutuspäätös. Lisätiedot: Miia Lehesvuori, tuotevastaava, psykologi puh miia.lehesvuori(at)kuntke.fi ja Tarja Lammi, kuntoutussihteeri, puh tarja.lammi(at)kuntke.fi Kelankaari Kankaanpää TUETUT LOMAT 2014 Mielenterveyden keskusliitto järjestää tuettuja lomia aikuisille ja lapsiperheille yhteistyössä Maaseudun terveys- ja lomahuollon kanssa. Lomat ovat Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamia. Lomilla on mukana kaksi Mielenterveyden keskusliiton vertaislomaohjaajaa. Kunnonpaikka, Siilinjärvi, aikuisten loma Kunnonpaikka, Siilinjärvi, aikuisten loma Kylpylä Kivitippu, Lappajärvi, aikuisten loma Kylpylähotelli Sani, Kalajoki, aikuisten loma Runnin Kylpylä, Iisalmi, perheloma Runnin kylpylä, Iisalmi, perheloma Hinta: aikuisten omavastuuosuus on 20 /vrk ja alle 17-vuotiaat lapset lomailevat ilman omavastuuta. Matkakuluista jokainen huolehtii itse. Kaikilla lomilla on täysihoito. Hakeminen: Lomille haetaan täyttämällä Maaseudun terveys- ja lomahuollon hakemuskaavake, joka palautetaan 3 kuukautta ennen hakuajan päättymistä lomajärjestöön. Maaseudun terveys- ja lomahuolto tekee lomatukipäätökset ja ilmoittaa niistä asiakkaille noin 2 kk ennen loman alkamista. Hakemuskaavakkeita saa Maaseudun terveys- ja lomahuollon sivuilta Lomajärjestö pidättää oikeuden muutoksiin. Lomat varmistuvat, kun RAY:n rahoituspäätös vuodelle 2014 on varmistunut. LISÄTIETOA LOMISTA: Maaseudun terveys- ja lomahuolto p tai Jonna Siikamäki mestaruusturnaus 2014 Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa Seuraava Mielenterveyden keskusliiton mestaruusturnaus pidetään Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa (entinen Pirkkahalli, Ilmailunkatu 20). Valtakunnallinen turnaus kokoaa mielenterveysalan joukkueet taistelemaan mestaruuksista kolmattatoista kertaa. Turnaus lajeina ovat salibandy ja futsal. LAJIT: Salibandyturnaus pelataan lauantaina ja futsalturnaus sunnuntaina. Turnaukseen ovat tervetulleita Mielenterveyden keskusliiton paikallisyhdistysten joukkueet sekä myös muut mielenterveysalan joukkueet. Joukkueen pelaajat voivat olla sekä miehiä että naisia, mutta lisenssipelaajat eivät ole sallittuja. Päätös perustuu siihen, että turnaus halutaan pitää mielenterveyskuntoutujien turnauksena. Turnaussääntöjä voi tiedustella liikuntasihteeriltä. SARJAT: Salibandyssä havaittujen tasoerojen välttämiseksi on kaksi sarjaa: harraste- ja kilpasarja. Joukkueet voivat itse päättää kumpaan sarjaan ilmoittautuvat. Futsalissa kaikki joukkueet pelaavat samassa sarjassa. MAJOITUS: Yhteismajoitusta ei ole järjestetty, vaan majoitusta tarvitsevat joukkueet varaavat itse majoituksen haluamastaan paikasta. Majoitus- ja matkakulut jäävät joukkueiden itsensä maksettavaksi. RUOKAILU: Turnausviikonlopun ruokailut järjestetään paikan päällä. Aterian hinta on noin 8 euroa/annos. Tarkemmat ruokailutiedot selviävät alkuvuodesta JOUKKUEMAKSU: MTKL:n jäsenyhdistyksiltä 40 / laji (kaikkien joukkueen pelaajien tulee olla yhdistyksen jäseniä). Mikäli joukkue ei ole MTKL:n jäsenyhdistys osallistumismaksu on 100 / laji. Joukkuemaksu laskutetaan yhdistyksiltä turnauksen jälkeen. ILMOITTAUTUMINEN: Ilmoittautuminen turnaukseen tapahtuu kirjallisesti (kirjeitse tai sähköpostitse) liikuntasihteerille. Sitovat ilmoittautumiset mennessä. Joukkueet otetaan mukaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Mikäli joukkue peruu osallistumisensa ilmoittautumisajan jälkeen, heiltä laskutetaan osallistumismaksun määrä. Ilmoittautumisessa on oltava seuraavat tiedot: y yhdistyksen nimi / joukkueen nimi yonko yhdistys MTKL:n jäsen yosallistuttava laji y salibandyn osalta osallistuuko joukkue harraste- vai kilpasarjaan y yhteyshenkilön nimi-, osoite- ja puhelintiedot + sähköpostiosoite sekä y laskutusosoite, jos se on eri kuin yhteyshenkilön. Ilmoittautumiset mestaruusturnaukseen joko postitse tai sähköpostitse: Mielenterveyden keskusliitto ry Liikuntasihteeri vs. Aino Hokkanen Hämeenkatu 13 B 4. krs, Tampere

16 16 REVANSSI 1/2014 tekijänoikeudet Mielenterveyden keskusliiton jäsenyhdistyksillä lupa soittaa ja esittää musiikkia Mielenterveyden keskusliitto jatkaa 2014 vuoden alusta yhteistyösopimusta Teoston ja Gramexin kanssa. Sopimus (erityisliikuntajärjestöjen sopimus) kattaa musiikin soittamisen jäsenyhdistysten liikuntaryhmissä sekä muussa yhdistystoiminnassa. Toiminnan on oltava jäsenyhdistyksen järjestämää, eikä siinä saa olla kyse liike- tai elinkeinotoiminnasta. Sopimus kattaa alle 200 henkilön tilaisuuksissa soitettavan tai esitettävän musiikin, jos musiikin esittäminen on pienimuotoista eikä tilaisuuden pääasia. Suurempaa tai musiikkipainotteista tapahtumaa varten jäsenyhdistyksen on itse haettava lupa yksittäiseen tapahtumaan. Luvan hinta on noin 40 euroa/tapahtuma. INFO Sopimukseen kuuluu lisäksi oikeus tallentaa musiikkia ja Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry on säveltäjien, sanoittajien, sovittajien ja musiikinkustantajien tekijänoikeusjärjestö. Se edustaa kotimaista ja lähes kolmea miljoonaa ulkomaista musiikintekijää. Musiikintekijät ja -kustantajat saavat Teoston kautta korvaukset teostensa käytöstä. Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys Gramex ry edustaa yli kotimaista ja lukemattomia ulkomaisia esittäviä taiteilijoita ja äänitteiden tuottajia sekä palvelee liki musiikkia käyttävää yritystä ja yhteisöä. käyttää sitä yhdistyksen toiminnassa. LISÄTIEDOT Yhdistysasiamies Henri Rinkinen p vs. liikuntasihteeri Aino Hokkanen p PSYKOTERAPIAPALVELUJEN SAATAVUUS Uusi verkkopalvelu yhdistää avun tarvitsijat ja tarjoajat Vapaat ajat -verkkopalvelun avulla psykoterapeuttia etsivä voi löytää tarpeitaan vastaavan palveluntarjoajan ja varata ajan tapaamiseen helposti. Mielenterveyden keskusliitto on mukana yhteistyössä vuoden alussa avattavan palvelun kehittämisessä. Teksti ja kuva: Sari Sakala Hyvät ideat syntyvät usein siitä, kun havaitaan joku todellinen, arkinen ongelma. Vapaatajat.fi -sivuston perustanut yritys AtCare Oy tunnisti olemassa olevan tarpeen ja lähti kehittämään palveluaan sen pohjalta. Olen usein kuullut ihmisten tuskailevan, ettei sopivaa, vapaata psykoterapeuttia löydy. Toisaalta on myös yksityisiä terapeutteja, joilta puuttuu asiakkaita, kertoo Suomen Psykologiliiton vastaava psykologi ja psykoterapeutti Teemu Ollikainen. Moni alalla työskentelevä on varmasti miettinyt, että asialle pitäisi tehdä jotain, mutta se, joka asiaan tarttui, oli vastavalmistunut kauppatieteiden maisteri Henri Valvanne. Hän osallistui opiskellessaan Ruotsissa liikeideakilpailuun. Valvanteen suunnitelma, nettipohjainen ajanvarauspalvelu, palkittiin. Lukuisia listoja Valvanteen motivaationa on halu auttaa. Hän oli kuullut melko uudesta yhteiskunnallisen yrityksen ajatuksesta, jonka koki omakseen. Sairastuin vakavasti syksyllä Kun olin käynyt lähellä kuolemaa, tuli aika suuri ajatuksenmuutos. Aloin miettiä, miten voisin auttaa muita ihmisiä ja yhdistää sen omaan ammattitaitooni. Mielenterveysalasta puhutaan paljon uutisissa ja muualla, ja aloin miettiä, mitä siihen liittyvää voisi tehdä. Valvanne päätti tutustua palvelujärjestelmään asiakkaan kannalta. Hän törmäsi kymmeniin eri listoihin, joiden perusteella psykoterapiaan hakeutuvan on tarkoitus löytää itselleen sopivin palveluntarjoaja. Jokaisella psykoterapeuttien yhdistyksellä on oma listansa. Palattuaan Suomeen 2012 Henri Valvanne keskittyi täysipainoisesti palvelun ja perustamansa yhteiskunnallisen yrityksen, AtCaren, kehittämiseen. Hän otti yhteyttä Suomen Psykologiliittoon, jossa työskentelevä Ollikainen kiinnostui hankkeesta oitis. Miehistä tuli liikekumppaneita. Valvanne päätti tutustua palvelujärjestelmään asiakkaan kannalta. Kynnys matalalle Vapaat ajat -palvelu on tarkoitus avata tämän vuoden alussa. Aluksi panostetaan Etelä-Savon alueen palveluntarjoajien saamiseksi mukaan Mikkelin kaupungin tuella. Vuoden 2014 aikana palvelun piiriin on tarkoitus ottaa koko Suomi. Palvelun idea on yksinkertainen: siitä voi hakea psykoterapiapalvelua sen mukaan, missä on tai mihin haluaa mennä. Vaikkapa kodin lähellä tai työmatkan varrella. Helppokäyttöisyys on iso juttu. Olen itsekin huomannut hakiessani apua läheisille, että vastassa on aikamoinen viidakko erilaisia palveluntarjoajia. Kynnys avun hakemiseen ei saisi olla liian korkea, sanoo Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka. Vapaiden aikojen lisäksi palvelusta saa lisätietoja terapeutista, jotta itselleen sopivan terapeutin löytäminen ja luottamuksellisen terapiasuhteen syntyminen olisi mahdollista. Mielenterveyden keskusliitto on mukana palvelun kehittämisessä psykoterapia-asiakkaiden edustajana. Tulevaisuudessa liiton asiantuntemusta voidaan tarvita AtCare-yrityksen voitonjaon suunnitteluun yhteiskunnallisen yrityksen tavoitteiden mukaisesti. Me olemme tässä mukana, jotta ihmiset saisivat kokonaisvaltaista hoitoa mielenterveysongelmiinsa. Palveluita on tarjolla, mutta haaste on se, miten ne saavutetaan, Sydänmaanlakka summaa. ylhäällä Yrittäjä Henri Valvanne (keskellä) haluaa tehdä yhteiskunnallista hyvää. Oikealla yhtiökumppani Teemu Ollikainen, vasemmalla Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaalakka. Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnalliset yritykset ratkovat liiketoiminnallaan yhteiskunnallisia tai ympäristöongelmia. Ne käyttävät suurimman osan voitostaan yhteiskunnallisen tavoitteensa edistämiseen. Yhteiskunnallinen yritys -merkin saaneet yritykset rakentavat hyvinvointia suomalaisella työllä. Suomessa on tuhansia yhteiskunnallisia yrityksiä. Tunnettuja yhteiskunnallisia yrityksiä ovat muun muassa Diacor, Linnanmäki ja Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus. Myös Mielenterveyden keskusliiton omistama Oy MTKL Vireä Mieli Ab sai viime vuonna Suomalaisen Työn Liiton myöntämän Yhteiskunnallisen yrityksen merkin. Lähde: Avainlippu.fi

17 17 REVANSSI 1/2014 Psykiatri Jukka Karkkainen: Vapaaehtoinen mielenterveystyö on sydäntä lähellä Psykiatri ja lakimies Jukka Kärkkäinen on aktiivisesti mukana vapaaehtoisessa mielenterveystyössä, Mielenterveyden keskusliiton hallituksen jäsenenä. Miksi psykiatrisen hoidon ja terveydenhuollon asiantuntija halusi mukaan liiton toimintaan? Teksti: inkeri Aalto Kuva: Merja Kärkkäinen Kansalaistoiminta kiinnostaa minua. Haluan olla mukana toiminnassa, joka luo ihmisille edellytyksiä pärjätä yhteiskunnassa. Mielestäni jokaisella pitäisi olla mahdollisuus mielekkääseen tekemiseen sekä päästä näin osalliseksi yhteiskuntaan. Mielenterveyden keskusliittoon en hakeutunut omaaloitteisesti, mutta kun mukaan yllättäen pyydettiin, lähdin ja olen tyytyväinen. Koen hallitustyöskentelyn antoisana. Jukka Kärkkäinen on toiminut 34 vuotta lääkärinä, erikoislääkärinä, ylilääkärinä ja nyt viime vuosina valtionhallinnossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Palvelujärjestelmän kehittäminen ja ohjaus -yksikön päällikkönä. On tärkeää, että mielenterveyspalvelut ovat laadukkaita ja niitä on saatavilla riittävästi. Meillä on palveluissa katvealueita, joihin pitäisi saada korjausta. Esimerkiksi psykoterapiaa ei ole kaikkien saatavilla. Jos johonkin muuhun sairauteen löytyy vaikuttava hoitomuoto, se yleensä järjestetään hoidon tarpeessa oleville, Jukka Kärkkäinen vertaa. Mahdollisuus osallistumiseen kaikille Jukka Kärkkäiselle on muodostunut selkeä näkemys liiton tehtävästä yhteiskunnassa kahden ja puolen vuoden aikana, jonka hän on ollut aktiivitoimijana Mielenterveyden keskusliitossa. Liiton tehtävä on edistää mielenterveyskuntoutujien asiaa sekä vaikuttaa siihen, että mielenterveysasiat otetaan huomioon yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Liiton tärkeä tehtävä on myös tukea kentällä toimivia jäsenyhdistyksiä ja niiden tärkeää toimintaa julkisten mielenterveyspalvelujen täydentäjinä, yksinäisyyden ja syrjäytymisen ehkäisemisessä. Jukka Kärkkäinen näkee työllistymisen erittäin tärkeänä yhteiskuntaan osallistumisen kannalta. Osa kuntoutujista haluaa tehdä työtä ainakin osaaikaisesti, ja tähän pitäisi olla mahdollisuuksia. Työtä ei valitettavasti ole tarjolla kaikille. Työ ehkäisee syrjäytymistä ja tekee yleensä mielenterveydelle hyvää, hän toteaa. Oikeudenmukaisuus ja tasa- arvo ovat minulle tärkeitä arvoja. Kaikilla tulee olla mahdollisuus osallistua yhteiskuntaan voimavarojensa mukaan. Perusasiat, kuten asuminen, perustoimeentulo, riittävä ravinto, sosiaalinen verkosto ja tarpeellinen hoito, tulee olla kunnossa. Yhteiskunnan tehtävä on tukea tarvittaessa, kun omat voimavarat eivät riitä. Monet psykiatriset potilaat ja mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat asumispalveluja. Heistä yli 7000 asuu tällä hetkellä erilaisissa palveluasunnoissa, joissa heillä voi olla vaarana joutua heittopusseiksi kilpailutuksen pyörteisiin. Jos kunta löytää edullisemman palveluntuottajan, kuntoutuja voi menettää paitsi kotinsa, myös tutun ympäristönsä ja tutut ihmiset ympäriltään. Usein myös hoitosuhde katkeaa. Toivon epäoikeudenmukaisuuden vähenemistä yhteiskunnassamme. ylhäällä Jukka Kärkkäisen oman elämän tukijalkoja ovat perhe ja työ sekä yhteiskunnallinen vaikuttaminen politiikassa ja vapaaehtoistyössä. Tällainen kehitys kertoo siitä, että palvelujen varassa olevan ihmisen omista toiveista ja elämäntilanteesta ei välitetä. Toivon epäoikeudenmukaisuuden vähenemistä yhteiskunnassamme, Kärkkäinen sanoo. Monenlaisia harrastuksia Jukka Kärkkäinen haaveilee tasapainoisesta ja rauhallisesta elämästä. Hänen monet harrastuksensa auttavat saavuttamaan tavoitetta. Harrastan perhe-elämää, saaristoa ja liikuntaa eri muodoissa. Rentoutua voi monella tavalla, myös työn parissa. Saan tehdä mielekästä työtä, jota en koe raskaana. Myös lukeminen on mieluisa harrastus: kirjallisuudesta häntä kiinnostavat esimerkiksi elämänkerrat. On kiintoisaa tietää, miten monella tapaa ihmiset elävät ja selviytyvät elämässä. merkkipäiviä Jäsenyhdistysten merkkipäiviä vuonna v. Mielenterveysyhdistys Salmi ry 30 v. Turun Mielenterveysyhdistys Itu ry 25 v. Hyvän mielen talo ry 25 v. Keski-Pohjanmaan Mielenterveysyhdistys Varaventtiili ry 25 v. Mielenterveyden Ystävät ry 20 v. Turvalinkki ry 20 v. Varpaisjärven mielenterveysyhdistys Syke ry 20 v. Mielenterveysyhdistys Kaippari ry 20 v. Pudasjärven Kajastus ry 20 v. Pohjanmaan Kuusistokoti ry 20 v. Tuupovaaran Mielenterveysyhdistys Kajastus ry 20 v. Kiteen Mielenterveysyhdistys Pilke ry 20 v. Paltamon Mielenterveysyhdistys Leppäkertut ry 15 v. Ikaalisten Mielihyvä ry 15 v. Kirkkonummen Seudun Mielenterveysyhdistys Kisu ry 15 v. Vuolijoen Hyminä ry 15 v. Nuuskakairan mielenterveysyhdistys ry 15 v. Pietarsaaren Seudun Mielenterveysyhdistys Ystävät ry 15 v. Vertaistuki Agora ry 15 v. Ranuan Mielenterveysyhdistys Kalakaani ry 15 v. Tukiranka ry 10 v. Suomen naisten mielenterveysyhdistys ry 10 v. Narsistien uhrien tuki ry 10 v. Siikalatvan mielenterveysyhdistys Suopursut ry 10 v. Väli-Suomen syömishäiriöperheet ry Mielenterveyden keskusliitto onnittelee merkkipäiviään viettäviä jäsenyhdistyksiään!

18 YHdistykset Ryhmäytymiseen kätetty aika ei mennyt hukkaan. Sanna Pietikäinen Kokemusasiantuntijakolutuksesta s. 19 Kaunotar ja hirviö. Satu hymyilee DraculaTomin kainalossa. yhdistysyhteistyö Iloa iltamissa Teksti ja kuvat Sari Sakala N aamiaisasuja, musiikkia, komiikkaa, mystiikkaa, bingoa ja tanssia niistä on aidot iltamat tehty. Tietenkin Avomielin- iltamissa 1. marraskuuta tarjolla oli myös hyvää ruokaa. Iltamien organisointivastuu kiertää vuosittain pääkaupunkiseudun yhdistykseltä toiselle. Tänä vuonna se osui Vantaan Hyvät Tuulet ry:n kohdalle. Marraskuiset iltamat pidettiin toista kertaa Vantaan Vernissa-tehtaan kulttuuritalolla, jonka suuri sali täyttyi vieraista. Illan juonsivat Hyvät tuulet ry:n työntekijät Kristina Rumbin ja Harri Pigg. Iltamayleisöä tanssitti Mixer-orkesteri. INFO Pääkaupunkiseudun mielenterveysyhdistykset ovat jo kymmenisen vuotta järjestäneet yhteiset iltamat marraskuun pimeyden piristykseksi. Ennustajaeukon puvussa esiintyvä Mareza povaa tulevaisuutesi! Merete Espoon Emystä tuli ensikertalaisena iltamiin, ja saapui ajoissa auttelemaan järjestelyissä. Tanssiorkesteri Mixer viihdyttää iltamayleisöä. iltama tavallisesti mon. ohjelmallinen huvitilaisuus illalla. esim. Kylätoimikunnan järjestämät iltamat. (suomisanakirja.fi) mielenterveysviikko Nokialla tempaistiin ja kerättiin rahaa Teksti Arja Katajisto Nokian mielenterveysyhdistys Miete ry oli heti Mielenterveysviikon maanantaina terveyskeskuksen vilkkaassa aulassa esittelemässä paikkakunnan mielenterveystyötä. Mukana oli paikallisen mielenterveyskeskuksen henkilökuntaa. Jonkin verran ihmisiä jäi keskustelemaan joko omaisestaan tai muusta läheisestään. Keskiviikkona yhdistys järjesti messumatkan Helsinkiin kustantaen matkan ja sisäänpääsyn Mielenterveysmessuille. Torstaina yhdistyksen omissa tiloissa oli tarjolla lääkärin kyselytunti mielenterveyskeskuksen psykiatrin tullessa vastaamaan kysymyksiin ja keskustelemaan läsnä olevien kanssa. Mukana oli toistakymmentä henkeä. Kyselytunnin jälkeen oli keskustelutilaisuus minun Mietteeni siitä, mitä kukin toivoo yhdistykseltämme. Viikon aikana neljä yhdistyksemme jäsentä keräsi lippaan kanssa rahaa Nokian kauppojen liepeiltä. Keräys tuotti yli 400 euroa. Kiitos kaikille nokialaisille, jotka kortensa kekoon kantoivat! Lipaskeräyksen aikaan pyysin myös nokialaisilta kauppiailta lahjoituksia myyjäisten arpajaisiin ja kiitoksella voin todeta, että jokainen, jolta kävin pyytämässä, myös antoi hyviä arpajaisvoittoja. OIKEALLA Miete ry:n jäsenet keräsivät rahaa Nokialla. Voimme olla tyytyväisiä tulokseen, 400 euroa! kertoo yhdistyksen sihteeri Arja Katajisto (oikealla).

19 1/2014 REVANSSI 19 Virike ry Virike ry 30 vuotta kahvista kaikki alkoi Teksti Mimmi Tick Saatiin Mikkeliin kaksi kovin eritavoin karismaattista miestä. Tulivat syyskuun toinen päivä, kun Virike kolmekymmenvuotista taivaltaan juhli. Tuli mies, joka tietää mielenterveyskuntoutumisesta paljon, työskennellyt asian parissa jo monta vuosikymmentä. Kirjoittanut monta kirjaa ja nyt lempeällä tavalla kertoi meille vertaisasiantuntijuudesta ja palveluiden kehittämisestä. Jari Koskisuu nimeltään. Toisella etelän junan tuomalla miehellä on kokemus toinen. Erilainen ja laaja elämästä yleensä. Voisi melkein sanoa, että katujen kasvatti, mutta ei kuitenkaan. Tiedätkö? hän sanoi? Ja kertoi uusista tuulista mielenterveys- ja päihdetoimijoiden kentällä. Oletko koskaan kuullut, kuka aina sanoo: tiedätkö?. Jos olet, tiedät kenestä on kyse No voin sen paljastaakin oli Sydänmaanlakan Olavi meillä juhlavieraana. Kuntoutuminen oli päivän teemana muutenkin, siitä puhui meille myös Annika Harsu keskusliitosta ja kokemusasiantuntija. Muu ohjelma oli väsätty paikallisin voimin. Yhdistyksen värikästä historiaa muisteltiin kaikki puheenjohtajat olivat paikalla. Mielenmajatalosta oli myöskin tehty laulu jota aina juhlissa lauletaan. Juhla oli lämmin ja välitön tunnelmaltaan. Kahvista se kaikki alkoi silloin 30 vuotta sitten, kerran viikossa tavattiin muutama tunti seurakunnan tarjoamissa tiloissa, joka torstai. Tänä päivänä ollaan joka päivä auki ja kahvin merkeissä vietetään aikaa vieläkin se on niin kovin luonnollinen tapa murtaa muurit ja alkaa jutella vaikkapa niistä pienistä hetkistä elämässä, jolloin se aurinko paistaa risukasaankin. ylhäällä Virike ry:n juhlassa jaettiin kunniamerkkejä entisille ja nykyisille luottamushenkilöille. Outokummun Välke ikuisti juhlan ja julkaisi videot Youtubessa, ne löytyvät hakusanalla Virike. Kokemusasiantuntijakoulutus Matka kulkee eteenpäin Oman kokemuksen kääntäminen voimavaraksi vaatii töitä. Koko syksyn mittainen kokemusasiantuntijakoulutus Mikkelissä antoi siihen hyvät eväät, jotka kannattelevat pitkänkin ajan päähän. Teksti Sanna Pietikäinen KUVA: Saija Grün Koulutuksen sisältö oli laaja. Välillä asiat tuntuivat jopa hengästyttäviltä, kun ne olivat tiiviiseen pakettiin sullottu. Ryhmäytymiseen käytetty aika ei mennyt hukkaan, ja jokaisesta oppi jotain. Oli tärkeää aloittaa tutustuminen ohjatusti heti alkuun. Ilmaisutaito sai meidät avautumaan ja tutustumaan toisiimme eri tavalla. Huumori yhdistää taustasta riippumatta. Elämänkaaresta, psyykkisistä häiriöistä, hoidosta ja kuntoutuksesta sekä päihteistä puhuminen avasi silmiä. Jokaisella oli varmasti jotain tietoa ainakin osasta aiheista, ja näiden alustusten jälkeen oli myös uudenlaista mietittävää. Sosiaaliset etuudet ja kuntien talous tulivat myös tutuiksi. Nämä tiedot auttavat luovimaan eteenpäin byrokratian hampaissa. Aina tärkeät ATK-taidot oli tiivistetty hienoon pakettiin, joka tuli tarpeen minulle ja ehkä muillekin. Kenties tärkein ja odotetuin oli MyStoryn, elämäntarinan, kirjoittaminen. Siihen liittyvät puheenaiheet käsittelivät kohtaamista ja kuntoutumista. Oman historian tutkiminen ja ymmärtäminen antaa pohjan tehdä töitä kokemusasiantuntijana. Tuli selväksi, ettei paluuta entiseen ole, vaan matka kulkee eteenpäin. Haparoiden, mutta varmasti. Vaatii paljon myös läheisiltä ymmärtää tämä. MyStoryn jatkaminen ja päivittämien tuo selkeyttä sekä auttaa jäsentämään omia tuntemuksia. Toisten tarinoiden kuuleminen antaa uskoa siihen, että selviytyä voi kuka vain. ylhäällä Kokemusasiantuntijakoulutuksessa parasta olivat kirjoittajan mielestä vertaiset. Jokainen toi koulutukseen oman tarinansa ja kokemuksensa. Oman hyvinvoinnin takia meille oli järjestetty työnohjausta, jossa mietimme omia voimavarojamme. Koulutuksen suurinta antia olivat uudet tuttavuudet ja kokemusten jakaminen. Ryhmähenki tuli toteen monella tavalla. Ketään ei jätetty ulkopuolelle eikä yksin. Oman kokemuksen kanssa tuli hyväksytyksi, ja jokainen oli ihana juuri sellaisena kuin on. Koulutettuja kokemusasiantuntijoita valmistui Etelä-Savossa Mikkelin paikallisyhdistys Virike ry koulutti 15 kokemusasiantuntijaa toimimaan mielenterveys- ja päihdepalveluiden kokemusasiantuntijoina. Koulutuksen kesto oli elokuusta marraskuun loppuun, 20 eri kertaa. Koulutuksen järjesti Virike ry yhteistyössä Mielenterveyden keskusliiton, Mikkelin ammattikorkeakoulun, Kaste-ohjelman Arjen Mieli -kehittämishankkeen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Koulutus oli osa Virike ry:n hallinnoimaa, Rahaautomaatti yhdistyksen rahoittamaa Seutuverkko-hanketta.

20 20 REVANSSI 1/2014 Mielipiteet, kannanotot, kiitokset ja moitteet ovat tervetulleita. Kirjoita lyhyesti ja perustele väittämäsi. Toimitus muokkaa ja lyhentää kirjoituksia tarvittaessa. Emme maksa kirjoituksista palkkiota. Lähetä kirjoitukset mieluiten sähköpostilla: tai osoitteella: Mielenterveyden keskusliitto, Revanssi, Mielipide, Malmin kauppatie 26, 4. krs, Helsinki. Sairaalahoitoa ilman keskustelua MIELIPIDE On kulunut vuosi siitä, kun olin hoidettavana Julkulan psykiatrisessa sairaalassa Kuopiossa. Joudun toteamaan vakavia epäkohtia olleen tärkeimmissä perusasioissa, niissä mitkä ovat (tai pitäisi olla) psykiatriassa olennaisimpia: välittämisessä, kommunikoinnissa ja myötätunnossa. Tulin akuuttiosaston potilaaksi itsemurhavaarassa. Elämä oli ollut pitkään raskasta, ja se kärjistyi kesän loputtomissa Kirjoituspyyntö Kirjoitan tutkivaa artikkelia psykiatrian kääntöpuolista ja psyykenlääkkeiden ei-odotetuista ja ei-toivotuista vaikutuksista. Onko sinulle tai läheisellesi käynyt niin, että herkässä elämäntilanteessa psykiatrian mukaantulo olisikin vain pahentanut ja vaikeuttanut aiempaa tilannetta? Onko lääkkeistä tullut ongelmia, jopa aivo toiminnan Peijoonin psykiatriset diagnoosit Tarvitseehan niitä, diagnooseja. Vaikkapa sairauslomien myöntämiseen, lääkityksen ym. hoidon määrittämiseen, eläkeanomuksiin ja niin edelleen. Mutta usein niitä on kuntoutujana vaikea kohdata ja kantaa. Jos esimerkiksi työpaikalle vie diagnoosi- hienotunteisesti numerolla varustetun sairauslomatodistuksen, saa tyhmempikin esimies ja muut asiakirjaa käsittelevät diagnoosin selville pienellä vaivalla vain kirjoittamalla koodin googleen Se siitä intimiteettisuojasta! Satuttavimmalta omista diagnooseistani tuntuu diagnoosi sekamuotoinen persoonallisuushäiriö. Millainen on persoonallisuuteni, eli sisin olemukseni? Häiriö. Ei tunnu lainkaan hauskalta kokea olevansa omimmalta olemukseltaan paikalle ilmestyvä sekamuotoinen häiriö! Erityisen pahalta diagnoosinimessä tuntuu persoonallisuussanan sisältyminen siihen. Eikö persoonallisuushäiriöille voisi keksiä uutta, kuntoutujaystävällisempää diagnoosia? vesisateissa ollessani yksin syrjäisellä mökillä. Oli erikoisten sattumien ansiota, että päädyin sairaalan osastolle ruumishuoneen kylmälokeron sijasta. Vastaanotto oli tämä: tapasin lääkärin jonka kanssa en puhunut pitkään. Sitten osoitettiin peti missä nukkua sekä ruokailutila jossa syödä. Siinä kaikki. Lääkityksen vaikutusta alettiin odotella... Eniten loukkaa se, ettei sairaalassa ollut käytössä omahoitajajärjestelyä, vaikka vahingoittumista? Näistä puolista ei julkisuudessa puhuta, vaan ääneen pääsevät ne, jotka ovat saaneet avun. Kuitenkin on niitäkin, joita on autettu väärin tai jotka ovat jopa vammautuneet hoidon seurauksena. Heidän kokemuksiaan haluaisinkin nyt kuulla ja tuoda niitä esiin. Kirjoita: Minussa tuo synnyttää haavoitetun eläimen kaltaista halua puolustaa omaa yksilöllisyyttäni, persoonaani, ominaisuuksiani. Kyllähän minussa kuten kaikissa muissakin ihmisissä omat varjoisat tekijänsäkin on, mutta eikö persoonallisuushäiriöille voisi keksiä uutta, kuntoutujaystävällisempää diagnoosia? Toinen diagnoosini on maanis-depressiivinen mielialahäiriö. Siinä sana häiriö viittaa mielialoihini ei persoonallisuuteeni. Lasten kasvatuksessa korostetaan, että lapsen itsessään tulee olla hyväksytty ja arvostettu omana itsenään ehdoitta. Jos esimerkiksi ojentamisen tarvetta ilmenee, ojennetaan lapsen käyttäytymistä, tekoja. Minäkin psykiatrisia diagnooseja omaavana haluan olla hyväksytty ja arvostettu omana persoonallisuutenani. Psykiatrit: keksikää siis uusi nimi persoonallisuushäiriöille! Anni-Kaisa Polunpiennar hoitajia oli yleensä paikalla yhtä paljon kuin potilaitakin. Koko siellä oloni aikana minulla ei ollut yhtään keskustelua hoitoon ja terveyteen liittyen yhdenkään hoitajan kanssa. Ketään ei kiinnostanut. Päivät kuluivat. Välillä joku vetelänoloinen mies vei meitä ulos heittämään frisbeetä tai pelaamaan petankkîa. Kulkuluvat saatuani pääsin välillä ulos katsomasta Julkulan umpimielisiä hoitajia. Henkilökunta juorusi keskenään huoneessaan. Siellä saattoi olla yhtä aikaa kymmenen hoitajaa, joista osa lueskeli netistä iltapäivälehtiä, joku Hyvä elämä pelaili pasianssia koneellaan ja muut lörpöttelivät joutessaan maailman lokoisin työpaikka! Aika kului muuttuen viikoiksi. Sitten lähestyi jo kotiutukseni aika. Minulla oli huoneeni kaapissa pullo salmiakkikossua, josta otin unilääkkeeksi siivut parit iltaisin. Sanon kokemani perusteella, että kuka tahansa voisi työskennellä hoitajana ainakin itäsuomalaisessa psykiatrisessa sairaalassa. Ei tarvitse puhua mitään, ainakaan potilaiden kanssa. Onko tällainen ongelma liian mitätön kerrottavaksi edes Suomessa? tuntematon potilas X Tämä sana hyvä elämä herättää heti monia ajatuksia. Hyvää voi olla monenlaista. Toisella on toiset perusteet, toisella taas toiset. Mielestäni on jo hyvä peruste se, että ihmisellä on perusasiat kohdallaan ruoka, asunto ja vaatteet. Tässä vasta lyhyt yhteenveto. Se sana hyvä voi tarkoittaa monenlaisia asioita. Ensin tulee mieleen fyysinen terveys, siinäkin voi olla monenlaisia puutteita. On samanlaisia, monenlaisia sairaita. Kaikista tärkein on mielestäni psyykkinen puoli. Kaikillahan meillä on mieli minkälainen kullakin. Jos esim. ihminen on vammautunut, on tärkeää, että mieliala (masennus) ei valtaisi liikaa ihmistä. Ja mitkä ovat ne asiat, joilla ihmisen mieltä voi tukea, vahvistaa? Ensinnäkin se, että ihmisellä on ystäviä, harrastuksia ym. virikkeitä. Että ei tarvitse jäädä yksin pohtimaan asioitaan. Eräs tärkeä asia on terapiat, keskusteluryhmät, tukihenkilöt ja vertaistuki. Kaikillahan ei ihan yksin aina ole rohkeutta osallistua, tukihenkilö on joskus tarpeen. Sitten voi uskaltaa puhua terapeutille avoimesti asiansa. Itselläni on kokemuksia paljon. Omat kokemukset auttavat ymmärtämään toisia sairastuneita. Sitä toivon kaikille sairastuneille, että saisivat apua ajoissa. Jotkut toipuvat hitaammin, jotkut nopeammin. Pääasia, että kuljemme pää pystyssä. Paljon kokenut

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 1 Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 Hyvä yhdistysväki Tässä kirjeessä kerrotaan seuraavista asioista: Liiton organisaatiouudistus Revanssin toimituksen uudet yhteystiedot Yhdistysten juhlista ja tapahtumista

Lisätiedot

Ammattilaiset tyytymättömimpiä mielenterveyspalveluihin

Ammattilaiset tyytymättömimpiä mielenterveyspalveluihin 1 TAUSTATIEDOTE Julkaisuvapaa 10.10.2006, klo 11.00 10.10.2006 Ei hullumpi-barometri 2006: Ammattilaiset tyytymättömimpiä mielenterveyspalveluihin Kuntoutujien mielestä mielenterveyspalvelut vähintään

Lisätiedot

Mielenterveysbarometri 2015

Mielenterveysbarometri 2015 Sakari Nurmela TNS Gallup Oy Tutkimuksen tavoitteena: selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja ongelmia, tutkia käsityksiä mielenterveyskuntoutujista ja mielenterveysongelmista,

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Jäsenkirje 3 2015 7.7.2015

Jäsenkirje 3 2015 7.7.2015 Jäsenkirje 3 2015 7.7.2015 Aloitteet liittovaltuuston syyskokoukselle Kulttuuri- ja yleisurheilupäivät Kajaanissa Mielenterveysmessut 17.-18.11.2015 Toimiston kesän poikkeusaukioloajat Järjestö- ja ansiomerkkitoimikunta

Lisätiedot

Jäsenkirje 4 2015 29.9.2015 SISÄLTÖ. MTKL parantaa jäsenpalvelua. Yhdistyksen jäsenmaksujen laskutusaikataulu muuttuu. Liiton koulutukset

Jäsenkirje 4 2015 29.9.2015 SISÄLTÖ. MTKL parantaa jäsenpalvelua. Yhdistyksen jäsenmaksujen laskutusaikataulu muuttuu. Liiton koulutukset Jäsenkirje 4 2015 29.9.2015 SISÄLTÖ LIITTEET MTKL parantaa jäsenpalvelua Yhdistyksen jäsenmaksujen laskutusaikataulu muuttuu Liiton koulutukset EU ruoka-apu vähävaraisille Mielenterveysviikko 47 Mielenterveysmessut

Lisätiedot

Mielenterveysbarometri 2013

Mielenterveysbarometri 2013 Mielenterveysbarometri 2013 Tutkimuksen tavoitteena: Selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja ongelmia Tutkia suomalaisten käsityksiä mielenterveysongelmista ja mielenterveyskuntoutujista

Lisätiedot

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista 2008-2013 Tea Viljanen Projektivastaava Syömishäiriöliitto-SYLI ry ENSISYLI -projekti 1 Projektin toimialue Liiton jäsenyhdistykset 2013: Pohjois-Suomen syömishäiriöperheet

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa

Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa Pirjo Kotkamo hanketyöntekijä psyk.esh, psykoterapeutti, TtM-opiskelija Vantaalaisen hyvä mieli hanke 11.10.2011 Tampere Luennon sisältö Pitkäaikaisesti

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijuuden ABC

Kokemusasiantuntijuuden ABC Kokemusasiantuntijuuden ABC 1. Terminologiaa Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta sairauksista tietää, millaista on elää näiden ongelmien kanssa, millaista sairastaa, olla hoidossa

Lisätiedot

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Jokainen meistä Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Suomen hyvinvoinnin tila murroksessa Tarve julkisten palveluiden tuottavuuden parantamiseen Kunta- ja SoTe -palvelurakenteet keskellä murrosta

Lisätiedot

Jäsenkirje 1 2015 16.2.2015

Jäsenkirje 1 2015 16.2.2015 Jäsenkirje 1 2015 16.2.2015 Perustoiminta- ja kehittämisavustusten haku vuodelle 2015 on alkanut Avoin haku Järjestö- ja ansiomerkkityöryhmään Taloudellista tukea yhdistyksille OK opintokeskuksen kautta

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa Kuntamarkkinat, 12.9.2013 Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija EU:n direktiivi potilaan oikeuksista rajat ylittävässä terveydenhuollossa,

Lisätiedot

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.

Lisätiedot

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Neuroliiton Avokuntoutus Aksoni tarjoaa valtakunnallisesti ryhmämuotoisia sopeutumisvalmennuskursseja

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen) Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys

Lisätiedot

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset

Lisätiedot

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnan esittely

Yhdistyksen toiminnan esittely Yhdistyksen toiminnan esittely Oulun Seudun yhden Vanhemman Perheet ry on valtakunnallisen Yhden Vanhemman Perheiden liitto ry:n jäsenyhdistys joka toimii Oulun seudulla, pitäen sisällään seuraavat kunnat

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015 Sisällysluettelo Voimauttavaa vertaistukea ryhmissä... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Löydä oma tarinasi - ryhmät... 5 Lasinen lapsuus -

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Turun Yliopisto Puheenjohtaja Suomen Aivot ry. http://www.suomenaivot.fi/ 1 Suomen Aivot ry. Finska Hjärnan rf, Finnish Brain

Lisätiedot

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Konsultointi- ja kehittämisprojekti 2013 2015 Liikunta kuuluu kaikille myös neurologista sairautta sairastavalle Liikunnan on todettu

Lisätiedot

TERAPIAAN HAKEUTUMINEN

TERAPIAAN HAKEUTUMINEN TERAPIAAN HAKEUTUMINEN Kelan kustantamaan kuntoutuspsykoterapiaan hakeutumisesta sekä mahdollisista etuuksista terapiakustannuksia koskien MTKL Tietopalvelu Propelli, kuntoutusneuvoja Milla Ristolainen

Lisätiedot

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Taustaa hankkeelle Yhdistyksen jäsenten kokemusten perusteella

Lisätiedot

Lääkkeiden korvattavuus

Lääkkeiden korvattavuus Sosiaaliturvan abc toimittajille 26.5.2011 Lääkkeiden korvattavuus Suomessa Päivi Kaikkonen yliproviisori Kela Terveysosasto 1 Lääkehuollon ja lääkekorvausjärjestelmän tavoitteita Mahdollistaa tehokas,

Lisätiedot

Ikäihmisten mielenterveyspalvelujen sudenkuoppia. Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura 12.2.2015 Helsinki

Ikäihmisten mielenterveyspalvelujen sudenkuoppia. Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura 12.2.2015 Helsinki Ikäihmisten mielenterveyspalvelujen sudenkuoppia Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura 12.2.2015 Helsinki Mielenterveystyö Psykiatria Kunnat Järjestöt Kansalaiset Peruspalvelut Ehkäisevä

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan!

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikunnan palveluketju vahvaksi suunnitelmista toiminnaksi 26.5.2015 Erja Toropainen THM, tutkija Liikuntaneuvontaan vaikuttavia seikkoja Yhteiskunta

Lisätiedot

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen

Lisätiedot

Salon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015

Salon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Salon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Salon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Perusta Toimintasuunnitelman perustana ovat yhdistyksen säännöt ja Suomen Reumaliiton vuoden toimintateema: Liikkeestä

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

VATES-päivät 2014: Dialogin paikka!

VATES-päivät 2014: Dialogin paikka! VATES-päivät 2014: Dialogin paikka! Paraneeko vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työhön pääsy? Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura ry Euroopassa Noin 80 miljoonalla ihmisellä on jonkinasteinen vamma

Lisätiedot

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013 Ohjatut vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2013 Sisällysluettelo Voimauttavaa vertaistukea ryhmistä... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Löydä oma tarinasi -ryhmät... 5 Lasinen lapsuus

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista

Lisätiedot

ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän?

ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän? ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän? Hyvän hoidon puolesta maailmanennätyskävely oli Suomen Reumaliiton ja Roche Oy:n yhteinen hanke Hanke koostui Suomen Reumaliiton paikallisyhdistysten liikuntavastaavien

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Opas harvinaistoiminnasta

Opas harvinaistoiminnasta Opas harvinaistoiminnasta Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 2 Harvinaiset Hengitysliiton harvinaistoiminta Hengitysliiton harvinaistoiminta edistää

Lisätiedot

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten

Lisätiedot

Alkusanat. Oulussa 6. joulukuuta 2010 Anna-Liisa Lämsä

Alkusanat. Oulussa 6. joulukuuta 2010 Anna-Liisa Lämsä Masennus on yleisin nuorten mielenterveyden häiriö Suomessa, ja sen arvioidaan edelleen yleistyvän nuorten keskuudessa. Masennus on myös yksi yleisimmistä nuorten sairauslomien syistä ja yleisin ennenaikaiselle

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli

Lisätiedot

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Asko Keski-Nisula Hyvä mehtäkaveri työryhmän jäsen Kainuun alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja 22.1.2015 A s k o K e

Lisätiedot

Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry

Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Koulutettuja hammashoitajia, suun terveydenhoitoalan lähihoitajia ja suuhygienistejä sekä alan opiskelijoita edustava

Lisätiedot

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013 1 Yhteistyökumppanit Hallinnoijana Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistys ry Rahoittajana Raha-automaattiyhdistys

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 18.12.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 30.9.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Sotiemme Veteraanit -varainhankinta Selvitys 5.11.2015

Sotiemme Veteraanit -varainhankinta Selvitys 5.11.2015 Sotiemme Veteraanit -varainhankinta Selvitys 5.11.2015 Sotiemme Veteraanien määrä Heitä on elossa tällä hetkellä 24 000. Vuonna 2017 heitä on jäljellä vielä 17 000. Veteraaneja Vuosi Sotiemme Veteraanit

Lisätiedot

Yhdistystiedote 8/2015

Yhdistystiedote 8/2015 Yhdistystiedote 8/2015 Tärkeimmät: - Jäsenjärjestöavustuksen päivämäärät s. 2 - Kuinka näytte aivovammaviikolla? s. 5 Tässä yhdistystiedotteessa käsitellään: Uutiset... 2 TÄRKEÄ: Jäsenjärjestöavustuksen

Lisätiedot

Omaiset ja kuntoutumisprosessi

Omaiset ja kuntoutumisprosessi Omaiset ja kuntoutumisprosessi -omaiset tukena vai jarruna Merja Latva-Mäenpää Omaiset mielenterveystyön tukena E-P ry Lähdeaineistoa alustukseen Leif Berg ja Monica Johansson, Uudenmaan omaisyhdistys,

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Terveydenhuoltoneuvos Annikki Lämsä Terveyspointin toiminnan perusta Oulunsalon kunnan hyvinvointi ja terveyden edistämisstrategiat Seurakunnan

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Omaisyhdistys satakuntalaisille

Omaisyhdistys satakuntalaisille Omaisyhdistys satakuntalaisille 5.2.2015 Perustettu 2009 Hallituskatu 10 28100 Pori Toiminnanohjaaja Jaakko Viitala Tammikuu 2015 Isolinnankatu 16 28100 Pori Toiminnanjohtaja Elina Uusivuori Henkilöstö

Lisätiedot

Helsingin kaupungin. sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015

Helsingin kaupungin. sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015 Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015 Vapaaehtoistoiminta on: Yksittäisten ihmisten ja yhteisöjen hyväksi tehtyä toimintaa,

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta HYKS-Operatiivinen tulosyksikkö Vesa Perhoniemi 11.9.2014 11.9.2014 Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta Vesa Perhoniemi hallinnollinen

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin Ratkaisuja kunnan terveyspalveluihin Valinnanvapaus parantaa kuntalaisten asemaa. Terveyspalvelut kuntalaisille Terveyspalveluiden tuotanto LPY korostaa kuntavaaleissa kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä.

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Opiskelijan parempaa terveyttä

Opiskelijan parempaa terveyttä Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)

Lisätiedot

Yhteinen Polku hanke 2009-13

Yhteinen Polku hanke 2009-13 Yhteinen Polku hanke 2009-13 Omaishoitoperheen varhaisen tunnistamisen ja tukemisen malli Joensuun seudulle Omaisyhteistyö seminaari 30.1.2013 Joensuu http://www.jelli.fi/yhteinen-polku-minakoomaishoitaja/tapahtumat-koulutukset

Lisätiedot

Kätevästi netissä KÄYTTÖOHJE. www.nettirassi.fi

Kätevästi netissä KÄYTTÖOHJE. www.nettirassi.fi Kätevästi netissä KÄYTTÖOHJE www.nettirassi.fi Sisällysluettelo 1. Kirjautuminen ja rekisteröityminen... 4 2. Omat jutut kansio... 8 2.1. Omat tiedostot:... 8 2.2. Omat seurannat... 9 3. Omat terveystiedot...

Lisätiedot

Ryhmätoiminnat. Omaiset ja läheiset. Päihdeja mielenterveysasiakkaat

Ryhmätoiminnat. Omaiset ja läheiset. Päihdeja mielenterveysasiakkaat Ryhmätoiminnat Omaiset ja läheiset Päihdeja mielenterveysasiakkaat Kouvolan kaupunki Erityisryhmien asumispalvelut Tuettu asuminen / ryhmätoiminnat Tarkoitettu kouvolalaisille kotona asuville mielenterveys-

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 KVPS Tukena Oy Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Tukiliitto ry yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Jäsenkirje 2 2015 10.4.2015

Jäsenkirje 2 2015 10.4.2015 Jäsenkirje 2 2015 10.4.2015 Henkisen hyvinvoinnin viikko 17 voita Nuori Mieli oppaita jaettavaksi Tapahtumat yhdistyksissä - ilmoita Kulttuuri- ja yleisurheilupäivät Kajaanissa Järjestö- ja ansiomerkkitoimikunta

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat

Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna Kelan kuntoutuspsykoterapiat EFPP, Helsinki 26.9.2008 Asiantuntijalääkäri Kirsi Vainiemi Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus,

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot