Jouni Ponnikas, Liisa Kytölä, Sirpa Korhonen & Verna Mustonen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jouni Ponnikas, Liisa Kytölä, Sirpa Korhonen & Verna Mustonen"

Transkriptio

1

2

3 University of Oulu Research and Development Centre of Kajaani (REDEC) Regional Development Oulun yliopisto Kajaanin kehittämiskeskus Aluekehitys Jouni Ponnikas, Liisa Kytölä, Sirpa Korhonen & Verna Mustonen Innovaatiotoiminnan käytäntöjä alueilla Tarkastelussa Kainuu ja Pirkanmaa sekä Itä-Lapin, Kuopion, Seinäjoen ja Vaasan seutukunnat REDEC Kajaani, Working Papers 74 Kajaani 2010

4 Editor: Jouni Ponnikas Address of the editorial staff: University of Oulu Kajaani University Consortium Lönnrot Institute P.O. Box 51 FIN KAJAANI FINLAND Tel Fax ISBN ISSN Oulun yliopistopaino Oulu 2010

5 Julkaisija KUVAILULEHTI Kajaanin kehittämiskeskus Päivämäärä Aluekehitys Kesäkuu 2010 Tekijä(t) Jouni Ponnikas, Liisa Kytölä, Sirpa Korhonen & Verna Mustonen Julkaisun laji Tutkimus Toimeksiantaja Kunnallisalan kehittämissäätiö (KAKS) Nimeke Innovaatiotoiminnan käytäntöjä alueilla. Tarkastelussa Kainuu ja Pirkanmaa sekä Itä-Lapin, Kuopion, Seinäjoen ja Vaasan seutukunnat Abstrakti Tutkimuksessa tarkasteltiin innovaatiotoiminnan käytäntöjä Kainuussa ja Pirkanmaalla sekä Itä-Lapin, Kuopion, Seinäjoen ja Vaasan seutukunnissa. Ensimmäiseen tutkimuskysymykseen miten alueet eroavat toisistaan innovaatioympäristöinä liittyen selvitettiin, millaisia haasteita ja mahdollisuuksia alueilla on. Toiseen tutkimuskysymykseen millaisia yhteistyömuotoja alueilla on kehittynyt innovaatiotoiminnassa sekä miten sujuvaa ja tuloksellista yhteistyö on liittyi tarkentava tutkimuskysymys, jossa analysoitiin, millaisena yritykset kokevat toimintaympäristönsä ja innovaatiotoiminnan alueellaan (puutteet ja vahvuudet). Vaasan ja Kuopion alueet sekä Tampereen seutu osana Pirkanmaan maakuntaa ovat tässä tarkastelluista alueista selvästi hyötyneet oman yliopiston sijainnista alueellaan. Yliopistot ovat myötävaikuttaneet yritystoiminnan kehittymiseen. Kainuussa ja Seinäjoen seutukunnassa on vahvistettu yliopiston roolia kehittämällä yliopistokeskuksia. Samoin strateginen kumppanuus ja Kainuussa konsortiotason yhteistyö yliopistokeskuksen ja ammattikorkeakoulun välillä ovat tukeneet alueiden innovaatiotoimintaa ja luoneet hyvät puitteet innovaatiotoiminnan kehittämiselle edelleen. Myös ammattikorkeakoulut ovat alueidensa keskeisiä innovaatioympäristön toimijoita, joilla on läheinen kosketuspinta yrityksiin. Itä-Lapista puuttuvat pysyvät korkeakoulutoiminnan rakenteet (tutkimusasemaa lukuun ottamatta). Pirkanmaa on alueista selvimmin poikkeava maakunnan koosta johtuen. Yhteinen haaste analysoitujen maakuntien, Kainuun ja Pirkanmaan, innovaatiotoiminnan kehittämisessä on, miten maakuntien muut alueet saadaan verkostoitua maakuntakeskuksen suotuisaan kehitykseen, hyötymään maakuntakeskusten kehityksestä. Yrityskysely toi selvästi esille, että alueellinen koulutustarjonta on yritystoiminnan kehittymisen kannalta hyvin tärkeää. Yritysten keskeisin työntekijöiden rekrytointialue on oma seutukunta tai maakunta. Tutkituista alueista Kainuu ja Itä- Lappi muodostavat eristyneimmät työmarkkinat, joiden mahdollisuudet vuorovaikutukseen ja työntekijöiden rekrytoimiseen alueen ulkopuolelta, erityisesti korkeaa osaamista vaativiin tehtäviin yrityksissä, ovat rajalliset. Näillä alueilla oma koulutustarjonta on erityisen tärkeää. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut vaikuttavat keskeisesti korkean osaamisen ja jalostusasteen yrityksien syntyyn ja siirtymiseen ko. alueelle sekä olemassa olevien yritysten säilymiseen ja kehittymiseen toimialueillaan. Kuopion ja Vaasan sekä Pirkanmaalla erityisesti Tampereen alueilla, joissa on ollut pitkään yliopistokoulutusta sekä yliopistojen ja yritysten yhteistyötä, yliopistollisen koulutustarjonnan koettiin vastaavan tarkastelluista tutkimusalueista parhaiten yritysten osaajatarpeisiin. Seinäjoen alueella ja Kainuussa korostuivat ammattikorkeakoulutus ja ammatillinen koulutus yritysten osaajatarpeisiin vastaavina koulutustasoina. Itä-Lapissa yritykset kokivat, että alueen koulutustarjonta ei ylipäätään vastaa kovin hyvin yritysten osaamistarpeisiin. Selvästi alueiden koulutustarjonta muovaa yrityskenttää ja osaajien saatavuuden turvaaminen on yksi merkittävimpiä tapoja kehittää alueen elinkeinotoimintaa ja sitä kautta koko alueen elinvoimaisuutta. Kaikkien alueiden yritykset toivoivat julkisen sektorin toimijoilta tiiviimpää yhteydenpitoa yrityksiin ja entistä parempaa yritysten tarpeiden huomioimista yhteistyössä. Avainsanat: Innovaatio, innovaatioympäristö, innovaatiopolitiikka, alueet Sarjan nimi ja numero REDEC Kajaani, Working Papers 74 Jakaja ja kustantaja ISSN ISBN Oulun yliopisto Kajaanin yliopistokeskus Lönnrot-instituutti Sivuja Kieli PL Suomi KAJAANI Puh. (08) Hinta (sis. alv 8 %) Luottamuksellisuus Fax (08) Julkinen Tilaukset:

6

7 Esipuhe Esipuhe Tämä tutkimus on osa Kunnallisalan kehittämissäätiön aluetutkimusohjelmaa. Tutkimuksen on tehnyt Kajaanin yliopistokeskuksen Lönnrot-instituutti yhdessä Suomen Aluetutkimus FAR:in kanssa. Tutkimuksen tekoon ovat osallistuneet tutkijat Jouni Ponnikas, Sirpa Korhonen, Verna Mustonen, Andra Aldea-Partanen ja tutkimussihteeri Sari Pöllänen Lönnrot-instituutista sekä tutkijat Liisa Kytölä ja Timo Tiainen Suomen Aluetutkimus FAR:sta. Tutkimuksen mahdollisti Kunnallisalan kehittämissäätiön sekä työ- ja elinkeinoministeriön myöntämä rahoitus. Tutkimushankkeen toteutuksen tukena ja keskustelufoorumina on toiminut hankkeen ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet asiamies Antti Mykkänen (ohjausryhmän puheenjohtaja) ja tutkimusasiamies Veli Pelkonen Kunnallisalan kehittämissäätiöstä sekä neuvotteleva virkamies Ilkka Mella työ- ja elinkeinoministeriöstä. Lisäksi ohjausryhmään ovat kuuluneet Jouni Ponnikas, Timo Tiainen, Jarmo Rusanen, Johanna Hätälä, Liisa Kytölä, Erkki Niemi, Esko Lotvonen, Jari Jääskeläinen, Juhani Honka, Jukka Alasentie ja Reijo Keränen. Kiitämme hankkeen rahoittajia ja ohjausryhmää. Toivomme, että tulokset lisäävät keskustelua alueiden tulevaisuudesta ja että ne ovat hyödynnettävissä suunnittelussa ja päätöksenteossa. Kajaanissa, kesäkuussa 2010 Tekijät

8

9 Sisällys Sisällys Kuvailulehti Esipuhe 1 Tutkimuskysymykset, -aineistot ja keskeiset käsitteet Tutkimuskysymykset ja -aineistot Innovaatiotoimintaan liittyviä käsitteitä Tutkimusalueiden toimintaympäristöt ja toimijoiden näkemykset alueiden innovaatiotoiminnasta Itä-Lapin seutukunta Kuopion seutukunta Seinäjoen seutukunta Vaasan seutukunta Pirkanmaan maakunta Kainuun maakunta Yrityskyselyjen tulokset Yritysten taustaa Alueen koulutus- ja tutkimustarjonnan riittävyys Yritysten toimintaympäristöt Julkisten organisaatioiden merkitys yritysten toiminnalle Toimipaikan sijainnin merkitys Johtopäätökset 80 Lähteet

10

11 Tutkimuskysymykset 9 1 Tutkimuskysymykset, -aineistot ja keskeiset käsitteet T ämä tutkimusraportti on osa Kunnallisalan kehittämissäätiön rahoittamaa Suomen toteutunut ja ennakoitavissa oleva aluekehitys -tutkimusta. Tässä osatutkimuksessa analysoitiin Suomen alueita innovaatioympäristöinä muutaman esimerkkialueen analysoinnin kautta. Valitut case-alueet ovat seuraavat: Kainuun maakunta (9 kuntaa), Itä-Lapin seutukunta (5 kuntaa), Kuopion seutukunta (4 kuntaa), Vaasan seutukunta (6 kuntaa), Seinäjoen seutukunta (6 kuntaa) sekä Pirkanmaan maakunta (24 kuntaa). Case-alueet valittiin seuraavien kriteerien mukaan: yliopiston tai ammattikorkeakoulun läheisyys tai puute paikkatietoanalyysin tulokset ja alueiden kehitystä kuvaavat kuntapohjaiset tiedot huomioitiin niin, että mukaan otettiin väestö- ja aluekehityksen mittareilla arvioituna hyvin eri tavoin kehittyneitä alueita alueita sekä Itä- että Länsi-Suomesta mukana sekä maaseutu- että kaupunkialueita. 1.1 Tutkimuskysymykset ja -aineistot Tutkimuksessa analysoitiin alueita seuraavien tutkimuskysymysten kautta. 1) Miten alueet eroavat toisistaan innovaatioympäristöinä? - Millaisia haasteita ja mahdollisuuksia alueilla on? 2) Millaisia yhteistyömuotoja alueilla on kehittynyt innovaatiotoiminnassa sekä miten sujuvaa ja tuloksellista yhteistyö on? - Millaisena yritykset kokevat toimintaympäristönsä ja innovaatiotoiminnan alueellaan (puutteet ja vahvuudet)? Tutkimuksessa hyödynnettiin itse hankittuja ja valmiita tutkimusaineistoja. Itse hankittuja tutkimusaineistoja ovat alueilla toteutetut yksityisen ja julkisen sektorin välisessä innovaatiotoiminnassa mukana olleille yrityksille suunnatut kyselyt, alueilla toteutetut työpajat sekä alueiden innovaatiotoimijoiden haastattelut. Valmiina

12 Tutkimuskysymykset 10 aineistoina käytettiin Altika-aluetietokannan sekä StatFin-tilastotietokannan alueiden kehitystä kuvaavia tilastoja, asiakirja-aineistoja sekä muita tutkimuksia ja selvityksiä. Viiden (ei Kainuun maakunta) case-alueen edustajille tehtiin puhelinhaastattelut kesän ja syksyn 2009 aikana. Pirkanmaan maakunnasta haastateltiin neljä henkilöä, muilta alueilta kolme kultakin. Haastatellut edustivat lähinnä julkista hallintoa, tutkimusta, kauppakamareita ja elinkeino- ja kehitysyhtiöitä sekä teknologiakeskuksia. Haastatteluissa käsiteltiin alueen innovaatioiden tutkimus- ja kehittämistoimintaa, mm. sitä, mille aloille toiminta painottuu. Lisäksi käsiteltiin innovaatioympäristöä ja sen toimijoita, mm. julkisen sektorin ja kansalaisten roolia innovaatiotoiminnassa sekä alueen innovaatiopoliittisia strategioita ja ohjelmia. Pohdittiin yhteistyön toimivuutta, toiminnan tuloksia ja alueen innovaatiotoiminnan vahvuuksia ja heikkouksia sekä lähitulevaisuuden näkymiä. Haastattelujen jälkeen, marras- ja joulukuun aikana, case-alueilla järjestettiin keskustelutilaisuudet (ks. taulukko 1.). Itä-Lapin seutukuntaan vierailuajankohtaa ei saatu sovittua. Tilaisuuksiin osallistuneet edustivat lähinnä alueen julkista hallintoa, koulutusta, teknologiakeskuksia ja kehittämisyhtiöitä sekä kauppakamaria ja yrittäjäjärjestöjä. Tilaisuuksissa esiteltiin aluksi lyhyesti hanketta ja aluetta koskevia tuloksia (paikkatiedot, aluetaloustilastot ja haastattelut). Tämän jälkeen keskusteltiin alueen innovaatiotoiminnasta: alueen kehittämisaloista, innovaatioympäristön toimijoista (ml. julkinen sektori ja kansalaiset), yhteistyön toimivuudesta alueella sekä toiminnan tuloksista ja vaikutuksista. Pohdittiin myös lähitulevaisuuden mahdollisuuksia ja uhkia. Kainuun maakunnan osalta tässä tutkimuksessa on hyödynnetty Kainuun innovaatiotoiminnan alueellista vaikuttavuutta tarkastelevan tutkimuksen yhteydessä loppuvuonna 2008 tehtyjä sidosryhmäkyselyä (kohteena olivat innovaatioyhteistyössä mukana olevat julkisen sektorin toimijat (N 43), yrityskyselyä (N 62) sekä sitä täydentäviä keväällä 2009 tehtyjä haastatteluja (10 kpl) (Ponnikas et al. 2010a). Kainuussa alkuvuoden ja kevään 2009 aikana järjestetyissä maakuntaohjelman uudistamisprosessiin liittyvissä innovaatioskenaariotyöpajoissa keskusteltiin alueen innovaatiotoiminnan heikkouksista ja vahvuuksista valituilla kolmella painopistealueella: tietoteknologiassa, luonnonvara-alalla sekä matkailussa sekä tulevaisuuden haasteista sekä alueella tarvittavan osaamisen kehittämisestä. Huhtikuussa ( ) järjestetty tilaisuus kokosi yhteen ja tiivisti käsiteltyä aineistoa, erityisesti sen tilaisuuden antia on hyödynnetty tässä tutkimuksessa (ks. Ponnikas et al. 2010a). Tilaisuudessa oli läsnä Kainuun maakuntavaltuuston edustajia, oppi- ja tutkimuslaitosten edustajia sekä viranhaltijoita kunnista ja maakuntakuntayhtymästä. Alueilla tehtyjen keskeisten toimijoiden haastatteluja sekä alueilla järjestetyissä keskustelutilaisuuksissa kerättyä aineistoa ovat perusmateriaalina tässä raportissa toimijoiden näkemyksiä esittelevissä luvuissa (luvun 2 alaluvut). Kainuun osalta näissä luvuissa hyödynnettiin myös yllä kuvattua muuta aineistoa. Yritysten innovaatiotoiminnasta antamaa palautetta käsittelevässä luvussa analysoidaan yrityskyselyaineistoa, joka on kuvattu tarkemmin ko. luvun alussa (luku 3).

13 Tutkimuskysymykset 11 Taulukko 1. Vierailujen ajankohdat tutkimusalueilla. Alue Vierailun ajankohta Osallistujamäärä Itä-Lapin sk ei vierailtu - Kuopion sk Seinäjoen sk Vaasan sk Pirkanmaan mk Kainuun mk Innovaatiotoimintaan liittyviä käsitteitä Innovaatioympäristöllä tarkoitetaan niitä instituutioita, jotka yhdessä ja erikseen myötävaikuttavat uuden tiedon ja uusien teknologioiden kehittymiseen ja leviämiseen, ja jotka muodostavat rakenteelliset ja lainsäädännölliset puitteet innovaatiotoiminnalle. Innovaatioympäristö sisältää rakenteet, toimijat, vuorovaikutussuhteet ja säädöksillä luodun toimintaympäristön. Niiden lisäksi keskeisiä elementtejä ovat innovaatiokulttuuri, monet yksilöitä ja organisaatioita inspiroivat, uutta luovat prosessit, globaalit tietokanavat sekä yhteinen innovaatiotietoisuus ja jaetut tulkinnalliset viitekehykset. (Hautamäki & Kuusi 2005.) Innovaatiot edellyttävät innovaatiojärjestelmää, joka tarjoaa osaamisen ja rahoituksen infrastruktuurin, sekä innovaatioympäristöä, joka tarjoaa innovaatiotoiminnalle suotuisan fyysisen ja henkisen toimintaympäristön (Tekes 2005) sekä varsinaista innovaatiotoimintaa, joka on uusia oivalluksia tuottava prosessi. Innovaatiot syntyvät pääosin yritysten verkostoissa, alihankinta- ja horisontaalisissa suhteissa. Innovaatiotoiminta tuottaa innovaatioiden ituja, joista osa jää elämään, osa karsiutuu, riippuen itse innovaation laadusta tai ulkoisista tekijöistä, jotka mahdollistavat tai estävät innovaatioiden tuotteistamisen. Innovoiva yritys on riippuvainen osaavista ihmisistä, erityisesti erikois- ja huippuosaajien saannista (vrt. Malinen 2005). Innovaatioiden syntyä edistää dynaaminen järjestelmä ja suotuisa innovaatiokulttuuri, jonka piirteinä voidaan tunnistaa esim. osaaminen, luottamus, avoimuus, vuorovaikutus, suvaitsevaisuus. Innovaatiotoiminta on Lievosen ja Lemolan (2004, 32) mukaan tavoitteellista työtä innovaatioiden kehittämiseksi tai innovaatioiden syntyä edistävän ympäristön rakentamiseksi. Se voi perustua yksittäisen hankkeen toteuttamiseen, mutta yleensä toimintaa pyritään jatkamaan, sillä innovaatiotoiminnan voidaan ajatella olevan jatkuvaa oppimista ja kehitystä. Suurin osa innovaatiotoiminnan taloudellisista hyödyistä syntyy innovaatioiden käyttöönoton ja käytön tuloksena. Tutkimuksessa ja politiikassa innovaatiotoiminnan alueellisessa tarkastelussa käytetään usein apuna innovaatiojärjestelmän käsitettä. Tutkimuksessa innovaatiojärjestelmä on käsitteellinen viitekehys. Viitekehyksen tarkoituksena on määritellä järjestelmän toimijoiden yhteyksiä ja auttaa tutkijoita, innovaatiopolitiikan suunnittelijoita ja päättäjiä tunnistamaan innovaatiotoimintaan liittyvät tekijät ja toimijat (Edquist, 1996, Kautosen ym., 2000, 3 mukaan). Lähtökohtana innovaatiojärjestelmän lähestymistavassa on edellä mainittu käsitys innovaatioprosessin vuorovaikutuksellisuudesta. Yritykset eivät innovoi yksin, vaan innovaatio syntyy vuorovaikutuksessa yritysten, asiakkaiden sekä erilaisten

14 Tutkimuskysymykset 12 organisaatioiden ja instituutioiden, erityisesti tutkimus- ja oppilaitosten, kanssa (esim. Lundvall ym., 2002, ). Ståhlen ym. (2004) mukaan innovaatiotoimintaa pitäisi tarkastella innovaatioympäristöjen näkökulmasta, jolloin perspektiivi on laajempi ja syvempi kuin innovaatiojärjestelmien tutkimuksessa. Heidän mukaansa innovaatiojärjestelmä muodostaa innovaatioympäristön institutionaalisen rungon, ja on siten kuin elävän organismin luuranko (emt. s. 15). Innovaatioympäristöjen tarkastelussa otetaan huomioon alueen historia, kulttuuri, tavat organisoitua sekä ajan myötä muotoutuneet käyttäytymismallit. Innovaatioympäristöjä tarkasteltaessa keskitytään usein yksittäisen yrityksen ja alueen vuorovaikutukseen. Siksi alueellinen innovaatioympäristö on usein hyvin erilainen saman alueen eri yrityksille: kaikki yritykset eivät löydä alueelta tarvittavaa osaamista tai resursseja. Innovaatiopolitiikalla tarkoitetaan lyhyesti niitä poliittisia toimenpiteitä, joilla innovaatiotoimintaa pyritään edistämään. Innovaatiopolitiikkaan voidaan katsoa kuuluvaksi koulutus- ja tutkimuspolitiikka (erityisesti korkeakouluihin ja tutkimuslaitoksiin liittyvät asiat) sekä talouspolitiikka (Lievonen & Lemola 2004). Lundvallin & Borràsin (1997) mukaan innovaatiopolitiikan tarkoituksena on myös estää alueiden eriarvoistumista. Suomessa innovaatiopolitiikassa painotetaan toisaalta alueiden ja ihmisten tasa-arvon edistämistä, mutta toisaalta korostetaan taloudellisesti menestyviä alueita. Toimenpiteet myös suunnataan niille (Suorsa 2007). Oughton ym. (2002) puhuvat alueellisesta innovaatioparadoksista alueellisen innovaatiopolitiikan kohdalla. Tämä tarkoittaa sitä, että etenkin epäsuotuisien alueiden innovaatiotoimintaa pyritään edistämään lisäämällä alueelle kohdistuvia julkisia innovaatioiden kehittämiseen kohdistuvia investointeja. Usein ei kuitenkaan huomioida sitä, mitä alue tarvitsee. Esimerkiksi alueilla olevat yritykset eivät välttämättä pysty hyödyntämään tukia johtuen osaamisen tai resurssien puutteesta tai investoinnit kohdistuvat aloihin, jotka eivät edistä alueen yritystoimintaa. Innovaatiotoimintaan liittyy kiinteästi Triple Helix -yhteistyö, jolla tarkoitetaan korkeakoulujen, yritysten ja julkisen hallinnon yhteistyötä. Triple Helix -yhteistyön on nähty tukevan korkeaan osaamiseen perustuvaa taloudellista kehitystä, synnyttävän uusia innovaatioita sekä tukevan yrittäjyyttä ja yrityksiä. Toisaalta tämä yhteistyö myös vahvistaa korkeakoulujen ja yliopistojen alueellista vaikuttavuutta. (Zheng, ym. 2007, )

15 Tutkimusalueiden 13 2 Tutkimusalueiden toimintaympäristöt ja toimijoiden näkemykset alueiden innovaatiotoiminnasta T ässä luvussa esitellään lyhyesti tarkasteltavina olleet case-alueet tilastojen kautta sekä alueilla toimivat keskeisimmät tutkimus-, koulutus- ja kehittäjäorganisaatiot sekä yrityspalveluita tarjoavat tahot. Alueellisten innovaatioympäristöjen toimijoihin sisältyvät näiden lisäksi mm. alueilla toimivat yritykset, julkinen sektori sekä erilaiset valtakunnalliset ja alueelliset kehittäjäorganisaatiot. Lisäksi tarkastellaan alueiden toimijoiden näkemyksiä julkisen sektorin roolista ja yhteistyöstä maakunnan ja seutukunnan tasolla. Edelleen esitellään alueiden innovaatiotoimintaa, merkittävimpiä innovaatiopoliittisia toimenpiteitä, vahvuuksia ja heikkouksia innovaatiotoiminnassa sekä alueiden mahdollisuuksia ja uhkia lähitulevaisuudessa. 2.1 Itä-Lapin seutukunta Toimintaympäristö Itä-Lapin seutukuntaan kuuluu viisi kuntaa. Kemijärven kaupunki noin asukkaallaan on seutukunnan suurin kunta, kun taas Pelkosenniemi, Posio, Salla ja Savukoski ovat selvästi pienempiä. Koko Itä-Lapin seutukunnassa asui vuoden 2009 lopussa asukasta (kuva 1). Viime vuosien aikana väestön väheneminen seutukunnassa on hidastunut, mutta Tilastokeskuksen ennusteen mukaan väestömäärän väheneminen tulee kuitenkin jatkumaan myös tulevaisuudessa. Ennusteen mukaan vuonna 2040 seutukunnan väkiluku tulee olemaan vain puolet siitä mitä se oli vielä vuonna 1990.

16 Tutkimusalueiden asukasta Kuva 1. Itä-Lapin seutukunnan väestökehitys sekä ennuste vuoteen 2040 (Tilastokeskus 2010). Itä-Lapin työllisten toimialoista maa- ja metsätaloudella on merkittävä rooli (taulukko 2). Vuonna 2007 jopa 13,4 % työllisistä työskenteli alkutuotannossa. Selvästi suurin työllistävä ala on kuitenkin yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut, joissa työskentelee yli kolmannes alueen työllisistä. Merkittäviä työllistäviä aloja ovat myös kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä teollisuus, vaikkakin näiden osuus on koko maan keskiarvoon verrattuna pienempi. Reilun kymmenen viime vuoden aikana työllisten määrä on laskenut Itä-Lapissa runsaasti. Työllisten osuus on vuodesta 1995 laskenut kaikilla toimialoilla lukuun ottamatta rakentamista. Taulukko 2. Itä-Lapin seutukunnan työlliset toimialoittain 1995, 2000 ja 2007 (Tilastokeskus 2010) Muutos-% hlöä hlöä hlöä % (A-B) Maa- ja metsätalous ,4-36,4 (C) Kaivostoiminta ja louhinta ,3-28,1 (D) Teollisuus ,8-38,6 (E) Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto ,3-25,4 (F) Rakentaminen ,4 33,8 (G-H) Kauppa, majoitus- ja rav.toiminta ,1-0,5 (I) Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne ,9-9,9 (J-K) Rahoitus-, vakuutus-, ym. toiminta ,8-0,5 (L-Q) Yht.kunn. ja henkilökohtaiset palvelut ,6-8,4 Toimiala tuntematon ,3-63,1 Yhteensä ,0-16,4 Työllisen työvoiman määrä on laskenut Itä-Lapin seutukunnassa varsin paljon (kuva 2). Tarkasteluajanjaksolla vuodesta 1990 lähtien työllisten määrä on laskenut runsaasta työllisestä vuoden 2008 ennakkotiedon mukaan runsaaseen työlliseen. Toisaalta myös työttömien määrä on laskenut tasaisesti 1990-luvun alun lamavuosien jälkeen. Itä-Lappi on kuitenkin maamme pahinta työttömyysaluetta, alueen työttömyysasteen ollessa noin 18 %:n tuntumassa.

17 Tutkimusalueiden Työllinen työvoima Työtön työvoima * Kuva 2. Itä-Lapin seutukunnan työllinen ja työtön työvoima * (ennakkotieto) (Tilastokeskus 2010). Itä-Lapin seutukunnan koulutetusta väestöstä suurimmalla osalla on keskiasteen tutkinto (taulukko 3). Korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita on seutukunnassa sekä määrällisesti että suhteellisesti vähän, selvästi maan keskiarvoa vähemmän. Korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneiden määrässä on 2000-luvulla ollut pientä kasvua. Taulukko 3. Väestön koulutusrakenne Itä-Lapin seutukunnassa 2000, 2004 ja 2008 sekä koulutettujen osuus koko väestöstä (Tilastokeskus 2010). Koulutusaste Osuus koko väestöstä (%) Keskiaste ,7 36,0 Alin korkea-aste ,3 8,3 Alempi korkeakouluaste ,9 3,5 Ylempi korkeakouluaste ,6 2,2 Tutkijakoulutusaste ,0 0,1 Yhteensä ,6 50,0 Tutkimus- ja kehittämistoiminnan osalta Itä-Lapista oli saatavilla tietoja ainoastaan vuoden 2007 osalta. Kyseisenä vuonna t&k-menot olivat Tilastokeskuksen 2010 tilastojen mukaan Itä-Lapin seutukunnassa euroa, tutkimus- ja kehittämishenkilöstöä seutukunnassa oli 20 henkilöä ja tutkimustyövuosia 16. Itä-Lapin innovaatioympäristön toimijoita Itä-Lapissa ei ole omaa korkeakoulua, mutta mm. Lapin, Helsingin ja Oulun yliopistojen sekä Rovaniemen ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulujen toiminta näkyy alueella. Sallassa sijaitsee Helsingin yliopiston Värriön tutkimusasema. Itä- Lapin ammattiopistossa Kemijärvellä on mahdollista suorittaa opinnot luonnonvaraja ympäristöalalla, tekniikan ja liikenteen alalla, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla, matkailu-, ravitsemus- ja talousalalla tai sosiaali-, terveys- ja liikuntaalalla. Opisto tarjoaa myös aikuiskoulutusta.

18 Tutkimusalueiden 16 Alueella tehtyjen haastattelujen mukaan kuntien elinkeinotoimet ovat suurimpia toimijoita alueella, kuten myös Itä-Lapin kuntayhtymä. Oppilaitosten ja yliopistojen kanssa yhteistyötä on alueella syntynyt erityisesti matkailualalla hanketoiminnan avulla. Innovaatiotoimintaa toteutetaankin pitkälti hankkeiden kautta. Matkailun ohella myös mekaanisen puunjalostuksen alalla on alueella innovaatiopyrkimyksiä. Alueella toimivia tai sinne vaikutuksensa ulottavia veturiyrityksiä ovat mm. Pallaskylmä Oy, Ikihirsi Oy, Kuusamon Pölkky Oy sekä Lapin Puupalvelut. Luonnontuotealalla kasvuhakuisia yrityksiä ovat mm. Korvatunturin Marja ja Lapin Liha sekä matkailussa Pyhätunturi Oy, Sallatunturi ja Suomutunturi. Itä-Lappi haki vuonna 2009 yhdessä Kuusamon ja Taivalkosken kanssa KOKOohjelmaan, johon se myös valittiin. Itä-Lapin seudun toimijoiden näkemykset Julkinen sektori ja kansalaiset innovaatiotoiminnassa Julkisen sektorin rooli yritysten innovaatioiden kehittämistoiminnassa nähtiin keskeisenä. Erään henkilön mukaan ei tapahdu yhtään hanketta, jos julkista sektoria, pääasiassa kuntaa, ei saada mukaan. Mukaan lähtijöitä kyllä löytyy alueelta, kun joku vaan vetää toimintaan mukaan. Toisaalta todettiin, että yritysten piirissä innovaatioita kyllä syntyy, mutta paikallinen julkinen sektori ei pärjää innovaatiotoimintojen kehittämisessä ilman yhteiskunnan tukea. Kuntien roolina nähtiin hankepartnereina toimiminen ja tiedon antaminen. Maakunnallisista viranomaisista aktiivisuutta kaivataan etenkin TE-keskusten (nyk. ELY-keskus) suunnalta. Ilman yhteiskunnan tukea yritykset jäävät melko yksin, mikä heikentää kilpailukykyä. Living lab -toimintaa ollaan kehittelemässä, ainakin matkailussa. Jo nyt kansalaisilla on mahdollisuus jossain määrin vaikuttaa mm. matkailun ohjelmapalveluiden sisältöihin ja Itä-Lapissa on järjestetty tuumaustalkoot pienyrittäjille yhteisten ideoiden kehittämiseksi erityisesti matkailun alalla. Osallistumista (kuten kaikkea toimintaa) kuitenkin vaikeuttaa osaltaan alueen laajakaistaongelmat ja yhteyksien kalliit hinnat. Yhteistyö maakunta- ja seutukuntatasolla Todettiin, että maakuntatasolla yhteistyössä olisi paljonkin parannettavaa. Ristiriitoja todettiin olevan mm. itä-länsisuunnassa sekä muutenkin laajan maakunnan eri alueilla on ristiriitaisia intressejä ja on vaikea löytää yhtenäisyyttä joidenkin suurtenkin asioiden suhteen (radat, lentoliikenne). Yhtenäisyyttä tarvittaisiin ja TE-keskus (nyk. ELY-keskus) onkin ottanut hyvin roolia vetäjänä ja strategiatyö on lähtenyt liikkeelle, tahtotila on hyvä. Myös seutukuntatasolla, Itä-Lapin seutukunnassa, on kilpailua kuntien välillä. Todettiin, että kunnat haluavat toimia itsenäisesti omissa hankkeissaan esimerkiksi matkailun osalta eikä hankkeita haluta seutukunnallisiksi. Tilannetta auttaisi mahdollisesti se, jos olisi olemassa Itä-Lapin seudun yhteinen matkailustrategia. Matkailulla pitäisi olla yhteinen rintama, sen sijaan muut elinkeinot, kuten pienyritystoiminta nähtiinkin enemmän jokaisen kunnan omaksi asiaksi. Kuitenkin seutukuntatasollakin voidaan päättää joistain isoista asioista (esim. sellutehdas, kaivos). Lisäksi seutukunnan kunnat ovat yhdessä Kuusamon ja Taivalkosken kanssa hakeneet KOKO-ohjelmaan.

19 Tutkimusalueiden 17 Merkittävimmät toteutetut innovaatiopoliittiset toimenpiteet alueella Seutukunnan kehityksen kannalta merkittävimpinä innovaatiopoliittisina toimenpiteet liittyvät lähinnä tehtaiden lakkauttamiseen reagoimiseen ja matkailun kehittämiseen: Salcompin raunioille elvytyksenä, valtioneuvoston päätöksillä saadut call centerit, ovat olleet merkittäviä. Elisan Contact center työllistää n. 30 henkilöä ja myös Kelan Contact center on saatu. Liimapuutehdas rakenteilla entisen Salcompin alueelle. Osaamispääomaan ja matkailuun panostaminen. Salcompissa kehitetty teholähdelatureita ym. siihen panostamisella ollut merkitystä Selvitykset Soklin kaivokseen ja junanrataan liittyen Innovaatiopoliittisten tavoitteiden toteutuminen Todettiin, ettei alueella ole asetettu yhteisesti sovittuja erityisiä innovaatiopoliittisia tavoitteita, joten toteutumista on vaikea mitata. Onnistumisia on kuitenkin tullut esimerkiksi matkailussa ja luonnontuotealalla, myös sähköiset palvelut ovat lisääntyneet. Alue on logistisesti kaukana, eli ict-teknologiaa on kehitettävä toimialasta riippumatta. Maaseutualueilla tietoliikenneinfrastruktuurin kehittämisessä on vielä paljon tehtävää Lapissa. Toiminnan tulosten arvioitiin näkyvän alueella ja yritysten kehityksessä ainakin seuraavilla tavoilla: Yritysten sitoutuminen toimintaan on vahvaa. Tuloksena mm. johdon oma aktiivisuus on lisääntynyt, on nähty hyöty, osaaminen on kasvanut, on opittu hyödyntämään eri rahoituskanavia. Vanhusten kotihoidon tueksi kehitettyä järjestelmää koekäytettiin Itä-Lapissa. Esteenä laajemmalle käytölle alueella oli laajakaistayhteyksien toimimattomuus reuna-alueilla, jonne juuri tukea olisi kaivattu vanhusten kotona asumisen tueksi (hälytysvalmius, yhteydet naapuriin ja turvapalveluihin jne.). Matkailuinnovaatiot levinneet ainakin Suomen sisällä. Luontaistuotteet (etenkin porotuotteet) vientitavarana kotimaahan ja kalotin alueelle Venäjän puolelle. Alueen keskeiset vahvuudet ja heikkoudet innovaatiotoiminnassa Alueen keskeisinä vahvuuksina nähtiin elinkeinopuolella luontaistuotteet ja matkailu. Useat alueen matkailukeskukset ovat erikoistuneita: Salla nopeuslaskuun, Suomu freestyleen, Pyhällä FIS-rinne, Savukoski on erämatkailun mekka UKK-reitti kulkee kunnan kautta. Myös rahoituskanavien tuntemus ja uusien ideoiden löytäminen mainittiin vahvuutena, toimintaympäristön ollessa haasteellinen ollaan innokkaita miettimään ideoita ja jalostamaan niitä. Soklin malmivarat mainittiin etenkin tulevaisuuden vahvuutena. Heikkoutena mainittiin niin henkilöresurssien kun taloudellisten resurssien puute. Väestörakenteen vanheneminen, runsas eläköityminen ja sosiaalisen pääoman vähyys ovat ongelmia. Yhteen hiileen puhaltamista (koordinaatiota) ja yhteisiä tavoitteiden tarvittaisiin alueella. Kuntatalous on heikentynyt ja myös omarahoitusosuus on nyt taantuman myötä ongelma tai haaste. Heikkoutena mainittiin myös innovaatioiden

20 Tutkimusalueiden 18 kaupallistamisen vähyys ja heikko tuottavuus sekä tietoliikenneongelmat (toimimattomuus ja hinta). Organisaatioiden välinen yhteistyö Yhteistyössä ja tiedottamisessa on kehitettävää. Luonteva yhteistyö kyllä toimii, mutta tarvitaan mm. enemmän strategista ajattelua. Koettiin, että yhteistyötä on kuitenkin hankalaa parantaa nyt, vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Ongelmaksi mainittiin mm. se, että alueella on vähän ihmisiä, pitkät etäisyydet sekä matala tulotaso ja osaamispotentiaali. Alueen yritykset ovat kuitenkin rakennemuutoksen myötä olleet hyvin mukana, Salcompin menon jälkeen on aktivoiduttu ja ideoita tuodaan esille. Käytännössä yhteistyö on tapauskohtaista, esimerkiksi julkiselta sektorilta otetaan yhteyttä korkeakouluihin tai yritys ottaa elinkeino-osastoon yhteyttä, kun tarve ilmenee. Pitkien etäisyyksien takia (tieto)liikenneyhteydet ovat tärkeitä. Mahdollisuudet ja uhat lähitulevaisuudessa Seutukunnan lähitulevaisuuden mahdollisuuksien nähtiin liittyvän lähinnä luonnontuotealaan, matkailuun sekä alueen luonnontilaisuuteen, myös perusmaatalous tuli sekin edelleen esille mahdollisuutena. Bioenergia voisi kenties olla uusi mahdollisuus alueelle. Myös Soklin kaivos ja siihen liittyvä innovaatiotoiminta nähtiin vahvana mahdollisuutena. Lisäksi esille tuotiin liikenneyhteyksien kehittäminen, mm. junaliikenteen mahdollisuudet niin henkilö- kuin tavaraliikenteenkin (Sokli) saralla. Tietoliikenteen kehittäminen on myös alueen kannalta tärkeää ja voisi tarjota myös mahdollisuuksia, esimerkiksi etätyön kautta. Uhkana mainittiin väestön väheneminen, lisäksi nuorten lähtiessä muualle väestörakenne vinoutuu. Tämä asettaa haasteita myös työvoiman saannille. Huolena oli suuntaus entistä suurempiin hankkeisiin, siinä joukossa alueen (pienet) hankkeet voivat jäädä toteutumatta. Hanketoiminnan osalta haasteena on myös rahoituksen, yksityis- ja kuntaraha, saaminen. Metsäteollisuuden kehittyminen on suuri kysymysmerkki, siihen liittyen tehtaiden alasajojen vaikutukset näkyvät alueella viiveellä. Lamaan liittyvinä uhkakuvina mainittiin valtionosuuksien leikkaukset (kunnilta) ja se, jos nousun jälkeen koittaakin pian uusi lasku. Yhteenveto Itä-Lapin seutukunnasta Itä-Lapin seutukunta on harvaanasuttua aluetta, jonka kehitys on ollut monessa mielessä haasteellista. Seutukunta on ollut tietyllä tavalla aluepoliittisten toimien laboratoriona. Monet alueelle nousseet yritykset ovat suhdannevaihteluiden myrskyissä joutuneet lopettamaan toimintansa ja niiden tilalle on kehitetty uudenlaista toimintaa. Myös alueen infrastruktuurissa on syrjäisyydestä johtuvia haasteita. Esimerkiksi tietoliikenneyhteydet ovat keskuksiin verrattuna vaatimattomia, vaikka nimenomaan harvaanasutun alueen innovaatiotoiminnassa tarvittaisiin pitkien etäisyyksien vuoksi toimivia tietoliikenneyhteyksiä. Alueen toimintaedellytysten ja tulevaisuuteen varautumisen keinovalikoiman vahvistamiseksi tietoliikenneinfrastruktuuria olisi parannettava. Alue on kuitenkin osa pohjoista, jonka merkitys ja asema voi ilmastonmuutoksen ja muiden globaalien prosessien vaikutuksesta muuttua. Matkailulle, energiantuotannolle sekä luonnonvarojen hyödyntämiselle todennäköisesti löytyy uudenlaisia merkityksiä,

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008 -tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Laatua laivalla 30.8.2011. Riitta Paasivuori

Laatua laivalla 30.8.2011. Riitta Paasivuori Savonia-ammattikorkeakoulu -Yleisesittely Laatua laivalla 30.8.2011 Riitta Paasivuori Savonia-ammattikorkeakoulu Savonia-ammattikorkeakoulu toimintaa vuodesta 1992 (väliaikainen ammattikorkeakoulu) vakinainen

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 25 000 22 500 20 000 Ennuste 19 016 väestön määrä 17 500 15 000 12 500 10 000 15 042 7 500 5 000 2 500 0 1991 1993 1995 1997

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Tuulivoimarakentamisen vaikutukset

Tuulivoimarakentamisen vaikutukset Metsähallitus Laatumaa 1 FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Finnish Consulting Group Oy 2 Metsähallitus Laatumaa Metsähallitus Laatumaa 3 FCG Finnish Consulting Group Oy Kuvasta FCG Finnish Consulting

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana 1 Taustatietoja Laaja-alainen kuntayhtymä toiminut 12 vuotta Omistuspohja: 14 jäsenkuntaa ja 3 sopimusperusteista kuntaa 2007 budjetti 37 m Yksikköhintaopiskelijoita

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN TOIMIVA SEUTUYHTEISTYÖ. Palveluesimies Tiina Kiuru, Lapin työ- ja elinkeinotoimisto 29.10.2013

ITÄ-LAPIN TOIMIVA SEUTUYHTEISTYÖ. Palveluesimies Tiina Kiuru, Lapin työ- ja elinkeinotoimisto 29.10.2013 ITÄ-LAPIN TOIMIVA SEUTUYHTEISTYÖ Palveluesimies Tiina Kiuru, Lapin työ- ja elinkeinotoimisto 29.10.2013 Lappi kasvavat elinkeinot Matkailu ja palvelut o Matkailukeskuksia: Levi, Luosto, Olos, Pallas, Pyhä,

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Työvoima- ja koulutustarve 2025 maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Maakunnan suunnittelun kokonaisuus UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAKAAVA Budj. rahoitus EU-ohj.rahoitus

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Centre for Arctic Geoinnovations Jukka Teräs, Nordregio

Centre for Arctic Geoinnovations Jukka Teräs, Nordregio Centre for Arctic Geoinnovations Jukka Teräs, Nordregio Luosto Classic Business Forum 8.8.2014 Nordregio ( established in 1997) is a leading international Nordic research institute in the broad field of

Lisätiedot

Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215

Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215 Tilastoaineisto Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215 Elinkeinorakenne Muutosjoustavuus Riskitoimialojen tunnistaminen Teollisuus on edelleen suurin

Lisätiedot

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys Kuva: Anniina Korpi Osaamiskehitys Osaamiskehityksen keskeiset nostot Porin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (36,4 %) väestöstä oli suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista alhaisin.

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

Aluetypologia -hanke. Satu Tolonen Alueiden ennakointiseminaari 30.3.2012, Pori

Aluetypologia -hanke. Satu Tolonen Alueiden ennakointiseminaari 30.3.2012, Pori Aluetypologia -hanke Satu Tolonen Alueiden ennakointiseminaari 30.3.2012, Pori Aluetypologiahankkeen taustaa Tehtävä: Alueiden luokittelu kaupunki- ja maaseututyyppeihin Miksi: Tarvitaan tietoa erityyppisten

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

Innovaatio ja osaaminen -verkosto

Innovaatio ja osaaminen -verkosto Innovaatio ja osaaminen -verkosto 4.5.2009 Yleistä verkostosta Innovaatio ja osaaminen verkoston toiminta on käynnistynyt vuoden 2005 alussa osana alue-keskusohjelmaa. Verkoston tavoitteena on systemaattisen

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia!

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Yritysten odotukset Yritys-Suomi-yhteistyö seudullisissa yrityspalveluissa 6.5.2010 Innovaatiojohtaja Hannele Pohjola Yrityspalvelujärjestelmä

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Pääsihteeri Pirjo Kutinlahti Työ- ja elinkeinoministeriö TEM Innovaatioympäristöt ryhmän sidosryhmätilaisuus 11.3.2008 HELSINKI Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Itä Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa

Itä Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa Itä Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa Itä Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa Joensuun ja Kuopion yliopistot yhdistyivät Itä Suomen yliopistoksi 1.1.2010 Itä Suomen yliopisto

Lisätiedot

Jussi Huttunen: Pohjois-Savon liiton kommentit alueellisiin talousnäkymiin 3.3.2011

Jussi Huttunen: Pohjois-Savon liiton kommentit alueellisiin talousnäkymiin 3.3.2011 Jussi Huttunen: Pohjois-Savon liiton kommentit alueellisiin talousnäkymiin 3.3.2011 Talous kääntynyt kasvuun uusi pohja rakentumassa Pohjois-Savossa työllisyyden kasvu on 2009 taantumavuoden jälkeen ollut

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Kajaanin yliopistokeskus 10 vuotta juhlaseminaari Korkeakouluneuvos Ari Saarinen Suomi on innovaatiojohtajia Keskeisiä vahvuuksia inhimilliset voimavarat ja liiketoimintaympäristö

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Kasvua ja Innovaatioita seminaari

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakoulujen uusien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavan koulutuksen uusien opiskelijoiden

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Koulutus 2014 Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 138 700 opiskelijaa Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa oli 138 700 opiskelijaa vuonna 2014.

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 4. METSÄENERGIAFOORUMI Eväitä energiseen tulevaisuuteen 23.11.2010 Katse tulevaan, Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyö metsäbioenergiassa.

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön valtakunnallisena

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET Yliopistot ja ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 13.4.2010 Markku Gardin Laajempi aluejako 9 toimialuetta Toimialueet Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Yritys- ja innovaatioympäristöselvitys

Yritys- ja innovaatioympäristöselvitys Yritys- ja innovaatioympäristöselvitys Raportti 21.06.2006 1.0 Perustietoja kyselystä Vastausprosentti oli: 20.1 %. Oheiset ZEF-taulut on prosessoitu normitettuina niin, että keskiarvot asettuvat keskelle

Lisätiedot

Toimintaympäristö. TTL Turku

Toimintaympäristö. TTL Turku Toimintaympäristö TTL Turku Toiminta-alue Työterveyslaitoksen Turun aluetoimipisteen vastuualueeseen kuuluvat Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Ahvenanmaan maakunnat Alue on kooltaan 25 696 km², mikä on

Lisätiedot

MAL-verkoston koulutus 12.-13.10. Ryhmätyöt

MAL-verkoston koulutus 12.-13.10. Ryhmätyöt MAL-verkoston koulutus 12.-13.10. Ryhmätyöt Työpajatyöskentely MAL-suunnittelun ulottuvuuksien kriittinen arviointi MAL strategisena tavoitteenasetteluna Mikä on MAL-suunnittelun asema osana strategisen

Lisätiedot

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 KESKI-SUOMEN SUOMEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen liitto Visio Keski-Suomi tilastojen

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

Toimintaympäristö. TTL Tampere

Toimintaympäristö. TTL Tampere Toimintaympäristö TTL Tampere Toiminta-alue Työterveyslaitoksen Tampereen aluetoimipisteen vastuualueeseen kuuluvat Kanta-Hämeeen, Päijät- Hämeen, Pirkanmaan, Etelä- Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski- Pohjanmaan

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

Hyvinvointialan kehittäminen pääkaupunkiseudulla HYVÄ aluefoorum, Etelä-Suomi 3.11.2009

Hyvinvointialan kehittäminen pääkaupunkiseudulla HYVÄ aluefoorum, Etelä-Suomi 3.11.2009 Hyvinvointialan kehittäminen pääkaupunkiseudulla HYVÄ aluefoorum, Etelä-Suomi 3.11.2009 Frank Ryhänen Culminatum Innovation Oy Ltd Hyvinvoinnin osaamiskeskus Esityksen sisältö Culminatum Innovation Uudenmaan

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri tarve

Lisätiedot