Jouni Ponnikas, Liisa Kytölä, Sirpa Korhonen & Verna Mustonen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jouni Ponnikas, Liisa Kytölä, Sirpa Korhonen & Verna Mustonen"

Transkriptio

1

2

3 University of Oulu Research and Development Centre of Kajaani (REDEC) Regional Development Oulun yliopisto Kajaanin kehittämiskeskus Aluekehitys Jouni Ponnikas, Liisa Kytölä, Sirpa Korhonen & Verna Mustonen Innovaatiotoiminnan käytäntöjä alueilla Tarkastelussa Kainuu ja Pirkanmaa sekä Itä-Lapin, Kuopion, Seinäjoen ja Vaasan seutukunnat REDEC Kajaani, Working Papers 74 Kajaani 2010

4 Editor: Jouni Ponnikas Address of the editorial staff: University of Oulu Kajaani University Consortium Lönnrot Institute P.O. Box 51 FIN KAJAANI FINLAND Tel Fax ISBN ISSN Oulun yliopistopaino Oulu 2010

5 Julkaisija KUVAILULEHTI Kajaanin kehittämiskeskus Päivämäärä Aluekehitys Kesäkuu 2010 Tekijä(t) Jouni Ponnikas, Liisa Kytölä, Sirpa Korhonen & Verna Mustonen Julkaisun laji Tutkimus Toimeksiantaja Kunnallisalan kehittämissäätiö (KAKS) Nimeke Innovaatiotoiminnan käytäntöjä alueilla. Tarkastelussa Kainuu ja Pirkanmaa sekä Itä-Lapin, Kuopion, Seinäjoen ja Vaasan seutukunnat Abstrakti Tutkimuksessa tarkasteltiin innovaatiotoiminnan käytäntöjä Kainuussa ja Pirkanmaalla sekä Itä-Lapin, Kuopion, Seinäjoen ja Vaasan seutukunnissa. Ensimmäiseen tutkimuskysymykseen miten alueet eroavat toisistaan innovaatioympäristöinä liittyen selvitettiin, millaisia haasteita ja mahdollisuuksia alueilla on. Toiseen tutkimuskysymykseen millaisia yhteistyömuotoja alueilla on kehittynyt innovaatiotoiminnassa sekä miten sujuvaa ja tuloksellista yhteistyö on liittyi tarkentava tutkimuskysymys, jossa analysoitiin, millaisena yritykset kokevat toimintaympäristönsä ja innovaatiotoiminnan alueellaan (puutteet ja vahvuudet). Vaasan ja Kuopion alueet sekä Tampereen seutu osana Pirkanmaan maakuntaa ovat tässä tarkastelluista alueista selvästi hyötyneet oman yliopiston sijainnista alueellaan. Yliopistot ovat myötävaikuttaneet yritystoiminnan kehittymiseen. Kainuussa ja Seinäjoen seutukunnassa on vahvistettu yliopiston roolia kehittämällä yliopistokeskuksia. Samoin strateginen kumppanuus ja Kainuussa konsortiotason yhteistyö yliopistokeskuksen ja ammattikorkeakoulun välillä ovat tukeneet alueiden innovaatiotoimintaa ja luoneet hyvät puitteet innovaatiotoiminnan kehittämiselle edelleen. Myös ammattikorkeakoulut ovat alueidensa keskeisiä innovaatioympäristön toimijoita, joilla on läheinen kosketuspinta yrityksiin. Itä-Lapista puuttuvat pysyvät korkeakoulutoiminnan rakenteet (tutkimusasemaa lukuun ottamatta). Pirkanmaa on alueista selvimmin poikkeava maakunnan koosta johtuen. Yhteinen haaste analysoitujen maakuntien, Kainuun ja Pirkanmaan, innovaatiotoiminnan kehittämisessä on, miten maakuntien muut alueet saadaan verkostoitua maakuntakeskuksen suotuisaan kehitykseen, hyötymään maakuntakeskusten kehityksestä. Yrityskysely toi selvästi esille, että alueellinen koulutustarjonta on yritystoiminnan kehittymisen kannalta hyvin tärkeää. Yritysten keskeisin työntekijöiden rekrytointialue on oma seutukunta tai maakunta. Tutkituista alueista Kainuu ja Itä- Lappi muodostavat eristyneimmät työmarkkinat, joiden mahdollisuudet vuorovaikutukseen ja työntekijöiden rekrytoimiseen alueen ulkopuolelta, erityisesti korkeaa osaamista vaativiin tehtäviin yrityksissä, ovat rajalliset. Näillä alueilla oma koulutustarjonta on erityisen tärkeää. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut vaikuttavat keskeisesti korkean osaamisen ja jalostusasteen yrityksien syntyyn ja siirtymiseen ko. alueelle sekä olemassa olevien yritysten säilymiseen ja kehittymiseen toimialueillaan. Kuopion ja Vaasan sekä Pirkanmaalla erityisesti Tampereen alueilla, joissa on ollut pitkään yliopistokoulutusta sekä yliopistojen ja yritysten yhteistyötä, yliopistollisen koulutustarjonnan koettiin vastaavan tarkastelluista tutkimusalueista parhaiten yritysten osaajatarpeisiin. Seinäjoen alueella ja Kainuussa korostuivat ammattikorkeakoulutus ja ammatillinen koulutus yritysten osaajatarpeisiin vastaavina koulutustasoina. Itä-Lapissa yritykset kokivat, että alueen koulutustarjonta ei ylipäätään vastaa kovin hyvin yritysten osaamistarpeisiin. Selvästi alueiden koulutustarjonta muovaa yrityskenttää ja osaajien saatavuuden turvaaminen on yksi merkittävimpiä tapoja kehittää alueen elinkeinotoimintaa ja sitä kautta koko alueen elinvoimaisuutta. Kaikkien alueiden yritykset toivoivat julkisen sektorin toimijoilta tiiviimpää yhteydenpitoa yrityksiin ja entistä parempaa yritysten tarpeiden huomioimista yhteistyössä. Avainsanat: Innovaatio, innovaatioympäristö, innovaatiopolitiikka, alueet Sarjan nimi ja numero REDEC Kajaani, Working Papers 74 Jakaja ja kustantaja ISSN ISBN Oulun yliopisto Kajaanin yliopistokeskus Lönnrot-instituutti Sivuja Kieli PL Suomi KAJAANI Puh. (08) Hinta (sis. alv 8 %) Luottamuksellisuus Fax (08) Julkinen Tilaukset:

6

7 Esipuhe Esipuhe Tämä tutkimus on osa Kunnallisalan kehittämissäätiön aluetutkimusohjelmaa. Tutkimuksen on tehnyt Kajaanin yliopistokeskuksen Lönnrot-instituutti yhdessä Suomen Aluetutkimus FAR:in kanssa. Tutkimuksen tekoon ovat osallistuneet tutkijat Jouni Ponnikas, Sirpa Korhonen, Verna Mustonen, Andra Aldea-Partanen ja tutkimussihteeri Sari Pöllänen Lönnrot-instituutista sekä tutkijat Liisa Kytölä ja Timo Tiainen Suomen Aluetutkimus FAR:sta. Tutkimuksen mahdollisti Kunnallisalan kehittämissäätiön sekä työ- ja elinkeinoministeriön myöntämä rahoitus. Tutkimushankkeen toteutuksen tukena ja keskustelufoorumina on toiminut hankkeen ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet asiamies Antti Mykkänen (ohjausryhmän puheenjohtaja) ja tutkimusasiamies Veli Pelkonen Kunnallisalan kehittämissäätiöstä sekä neuvotteleva virkamies Ilkka Mella työ- ja elinkeinoministeriöstä. Lisäksi ohjausryhmään ovat kuuluneet Jouni Ponnikas, Timo Tiainen, Jarmo Rusanen, Johanna Hätälä, Liisa Kytölä, Erkki Niemi, Esko Lotvonen, Jari Jääskeläinen, Juhani Honka, Jukka Alasentie ja Reijo Keränen. Kiitämme hankkeen rahoittajia ja ohjausryhmää. Toivomme, että tulokset lisäävät keskustelua alueiden tulevaisuudesta ja että ne ovat hyödynnettävissä suunnittelussa ja päätöksenteossa. Kajaanissa, kesäkuussa 2010 Tekijät

8

9 Sisällys Sisällys Kuvailulehti Esipuhe 1 Tutkimuskysymykset, -aineistot ja keskeiset käsitteet Tutkimuskysymykset ja -aineistot Innovaatiotoimintaan liittyviä käsitteitä Tutkimusalueiden toimintaympäristöt ja toimijoiden näkemykset alueiden innovaatiotoiminnasta Itä-Lapin seutukunta Kuopion seutukunta Seinäjoen seutukunta Vaasan seutukunta Pirkanmaan maakunta Kainuun maakunta Yrityskyselyjen tulokset Yritysten taustaa Alueen koulutus- ja tutkimustarjonnan riittävyys Yritysten toimintaympäristöt Julkisten organisaatioiden merkitys yritysten toiminnalle Toimipaikan sijainnin merkitys Johtopäätökset 80 Lähteet

10

11 Tutkimuskysymykset 9 1 Tutkimuskysymykset, -aineistot ja keskeiset käsitteet T ämä tutkimusraportti on osa Kunnallisalan kehittämissäätiön rahoittamaa Suomen toteutunut ja ennakoitavissa oleva aluekehitys -tutkimusta. Tässä osatutkimuksessa analysoitiin Suomen alueita innovaatioympäristöinä muutaman esimerkkialueen analysoinnin kautta. Valitut case-alueet ovat seuraavat: Kainuun maakunta (9 kuntaa), Itä-Lapin seutukunta (5 kuntaa), Kuopion seutukunta (4 kuntaa), Vaasan seutukunta (6 kuntaa), Seinäjoen seutukunta (6 kuntaa) sekä Pirkanmaan maakunta (24 kuntaa). Case-alueet valittiin seuraavien kriteerien mukaan: yliopiston tai ammattikorkeakoulun läheisyys tai puute paikkatietoanalyysin tulokset ja alueiden kehitystä kuvaavat kuntapohjaiset tiedot huomioitiin niin, että mukaan otettiin väestö- ja aluekehityksen mittareilla arvioituna hyvin eri tavoin kehittyneitä alueita alueita sekä Itä- että Länsi-Suomesta mukana sekä maaseutu- että kaupunkialueita. 1.1 Tutkimuskysymykset ja -aineistot Tutkimuksessa analysoitiin alueita seuraavien tutkimuskysymysten kautta. 1) Miten alueet eroavat toisistaan innovaatioympäristöinä? - Millaisia haasteita ja mahdollisuuksia alueilla on? 2) Millaisia yhteistyömuotoja alueilla on kehittynyt innovaatiotoiminnassa sekä miten sujuvaa ja tuloksellista yhteistyö on? - Millaisena yritykset kokevat toimintaympäristönsä ja innovaatiotoiminnan alueellaan (puutteet ja vahvuudet)? Tutkimuksessa hyödynnettiin itse hankittuja ja valmiita tutkimusaineistoja. Itse hankittuja tutkimusaineistoja ovat alueilla toteutetut yksityisen ja julkisen sektorin välisessä innovaatiotoiminnassa mukana olleille yrityksille suunnatut kyselyt, alueilla toteutetut työpajat sekä alueiden innovaatiotoimijoiden haastattelut. Valmiina

12 Tutkimuskysymykset 10 aineistoina käytettiin Altika-aluetietokannan sekä StatFin-tilastotietokannan alueiden kehitystä kuvaavia tilastoja, asiakirja-aineistoja sekä muita tutkimuksia ja selvityksiä. Viiden (ei Kainuun maakunta) case-alueen edustajille tehtiin puhelinhaastattelut kesän ja syksyn 2009 aikana. Pirkanmaan maakunnasta haastateltiin neljä henkilöä, muilta alueilta kolme kultakin. Haastatellut edustivat lähinnä julkista hallintoa, tutkimusta, kauppakamareita ja elinkeino- ja kehitysyhtiöitä sekä teknologiakeskuksia. Haastatteluissa käsiteltiin alueen innovaatioiden tutkimus- ja kehittämistoimintaa, mm. sitä, mille aloille toiminta painottuu. Lisäksi käsiteltiin innovaatioympäristöä ja sen toimijoita, mm. julkisen sektorin ja kansalaisten roolia innovaatiotoiminnassa sekä alueen innovaatiopoliittisia strategioita ja ohjelmia. Pohdittiin yhteistyön toimivuutta, toiminnan tuloksia ja alueen innovaatiotoiminnan vahvuuksia ja heikkouksia sekä lähitulevaisuuden näkymiä. Haastattelujen jälkeen, marras- ja joulukuun aikana, case-alueilla järjestettiin keskustelutilaisuudet (ks. taulukko 1.). Itä-Lapin seutukuntaan vierailuajankohtaa ei saatu sovittua. Tilaisuuksiin osallistuneet edustivat lähinnä alueen julkista hallintoa, koulutusta, teknologiakeskuksia ja kehittämisyhtiöitä sekä kauppakamaria ja yrittäjäjärjestöjä. Tilaisuuksissa esiteltiin aluksi lyhyesti hanketta ja aluetta koskevia tuloksia (paikkatiedot, aluetaloustilastot ja haastattelut). Tämän jälkeen keskusteltiin alueen innovaatiotoiminnasta: alueen kehittämisaloista, innovaatioympäristön toimijoista (ml. julkinen sektori ja kansalaiset), yhteistyön toimivuudesta alueella sekä toiminnan tuloksista ja vaikutuksista. Pohdittiin myös lähitulevaisuuden mahdollisuuksia ja uhkia. Kainuun maakunnan osalta tässä tutkimuksessa on hyödynnetty Kainuun innovaatiotoiminnan alueellista vaikuttavuutta tarkastelevan tutkimuksen yhteydessä loppuvuonna 2008 tehtyjä sidosryhmäkyselyä (kohteena olivat innovaatioyhteistyössä mukana olevat julkisen sektorin toimijat (N 43), yrityskyselyä (N 62) sekä sitä täydentäviä keväällä 2009 tehtyjä haastatteluja (10 kpl) (Ponnikas et al. 2010a). Kainuussa alkuvuoden ja kevään 2009 aikana järjestetyissä maakuntaohjelman uudistamisprosessiin liittyvissä innovaatioskenaariotyöpajoissa keskusteltiin alueen innovaatiotoiminnan heikkouksista ja vahvuuksista valituilla kolmella painopistealueella: tietoteknologiassa, luonnonvara-alalla sekä matkailussa sekä tulevaisuuden haasteista sekä alueella tarvittavan osaamisen kehittämisestä. Huhtikuussa ( ) järjestetty tilaisuus kokosi yhteen ja tiivisti käsiteltyä aineistoa, erityisesti sen tilaisuuden antia on hyödynnetty tässä tutkimuksessa (ks. Ponnikas et al. 2010a). Tilaisuudessa oli läsnä Kainuun maakuntavaltuuston edustajia, oppi- ja tutkimuslaitosten edustajia sekä viranhaltijoita kunnista ja maakuntakuntayhtymästä. Alueilla tehtyjen keskeisten toimijoiden haastatteluja sekä alueilla järjestetyissä keskustelutilaisuuksissa kerättyä aineistoa ovat perusmateriaalina tässä raportissa toimijoiden näkemyksiä esittelevissä luvuissa (luvun 2 alaluvut). Kainuun osalta näissä luvuissa hyödynnettiin myös yllä kuvattua muuta aineistoa. Yritysten innovaatiotoiminnasta antamaa palautetta käsittelevässä luvussa analysoidaan yrityskyselyaineistoa, joka on kuvattu tarkemmin ko. luvun alussa (luku 3).

13 Tutkimuskysymykset 11 Taulukko 1. Vierailujen ajankohdat tutkimusalueilla. Alue Vierailun ajankohta Osallistujamäärä Itä-Lapin sk ei vierailtu - Kuopion sk Seinäjoen sk Vaasan sk Pirkanmaan mk Kainuun mk Innovaatiotoimintaan liittyviä käsitteitä Innovaatioympäristöllä tarkoitetaan niitä instituutioita, jotka yhdessä ja erikseen myötävaikuttavat uuden tiedon ja uusien teknologioiden kehittymiseen ja leviämiseen, ja jotka muodostavat rakenteelliset ja lainsäädännölliset puitteet innovaatiotoiminnalle. Innovaatioympäristö sisältää rakenteet, toimijat, vuorovaikutussuhteet ja säädöksillä luodun toimintaympäristön. Niiden lisäksi keskeisiä elementtejä ovat innovaatiokulttuuri, monet yksilöitä ja organisaatioita inspiroivat, uutta luovat prosessit, globaalit tietokanavat sekä yhteinen innovaatiotietoisuus ja jaetut tulkinnalliset viitekehykset. (Hautamäki & Kuusi 2005.) Innovaatiot edellyttävät innovaatiojärjestelmää, joka tarjoaa osaamisen ja rahoituksen infrastruktuurin, sekä innovaatioympäristöä, joka tarjoaa innovaatiotoiminnalle suotuisan fyysisen ja henkisen toimintaympäristön (Tekes 2005) sekä varsinaista innovaatiotoimintaa, joka on uusia oivalluksia tuottava prosessi. Innovaatiot syntyvät pääosin yritysten verkostoissa, alihankinta- ja horisontaalisissa suhteissa. Innovaatiotoiminta tuottaa innovaatioiden ituja, joista osa jää elämään, osa karsiutuu, riippuen itse innovaation laadusta tai ulkoisista tekijöistä, jotka mahdollistavat tai estävät innovaatioiden tuotteistamisen. Innovoiva yritys on riippuvainen osaavista ihmisistä, erityisesti erikois- ja huippuosaajien saannista (vrt. Malinen 2005). Innovaatioiden syntyä edistää dynaaminen järjestelmä ja suotuisa innovaatiokulttuuri, jonka piirteinä voidaan tunnistaa esim. osaaminen, luottamus, avoimuus, vuorovaikutus, suvaitsevaisuus. Innovaatiotoiminta on Lievosen ja Lemolan (2004, 32) mukaan tavoitteellista työtä innovaatioiden kehittämiseksi tai innovaatioiden syntyä edistävän ympäristön rakentamiseksi. Se voi perustua yksittäisen hankkeen toteuttamiseen, mutta yleensä toimintaa pyritään jatkamaan, sillä innovaatiotoiminnan voidaan ajatella olevan jatkuvaa oppimista ja kehitystä. Suurin osa innovaatiotoiminnan taloudellisista hyödyistä syntyy innovaatioiden käyttöönoton ja käytön tuloksena. Tutkimuksessa ja politiikassa innovaatiotoiminnan alueellisessa tarkastelussa käytetään usein apuna innovaatiojärjestelmän käsitettä. Tutkimuksessa innovaatiojärjestelmä on käsitteellinen viitekehys. Viitekehyksen tarkoituksena on määritellä järjestelmän toimijoiden yhteyksiä ja auttaa tutkijoita, innovaatiopolitiikan suunnittelijoita ja päättäjiä tunnistamaan innovaatiotoimintaan liittyvät tekijät ja toimijat (Edquist, 1996, Kautosen ym., 2000, 3 mukaan). Lähtökohtana innovaatiojärjestelmän lähestymistavassa on edellä mainittu käsitys innovaatioprosessin vuorovaikutuksellisuudesta. Yritykset eivät innovoi yksin, vaan innovaatio syntyy vuorovaikutuksessa yritysten, asiakkaiden sekä erilaisten

14 Tutkimuskysymykset 12 organisaatioiden ja instituutioiden, erityisesti tutkimus- ja oppilaitosten, kanssa (esim. Lundvall ym., 2002, ). Ståhlen ym. (2004) mukaan innovaatiotoimintaa pitäisi tarkastella innovaatioympäristöjen näkökulmasta, jolloin perspektiivi on laajempi ja syvempi kuin innovaatiojärjestelmien tutkimuksessa. Heidän mukaansa innovaatiojärjestelmä muodostaa innovaatioympäristön institutionaalisen rungon, ja on siten kuin elävän organismin luuranko (emt. s. 15). Innovaatioympäristöjen tarkastelussa otetaan huomioon alueen historia, kulttuuri, tavat organisoitua sekä ajan myötä muotoutuneet käyttäytymismallit. Innovaatioympäristöjä tarkasteltaessa keskitytään usein yksittäisen yrityksen ja alueen vuorovaikutukseen. Siksi alueellinen innovaatioympäristö on usein hyvin erilainen saman alueen eri yrityksille: kaikki yritykset eivät löydä alueelta tarvittavaa osaamista tai resursseja. Innovaatiopolitiikalla tarkoitetaan lyhyesti niitä poliittisia toimenpiteitä, joilla innovaatiotoimintaa pyritään edistämään. Innovaatiopolitiikkaan voidaan katsoa kuuluvaksi koulutus- ja tutkimuspolitiikka (erityisesti korkeakouluihin ja tutkimuslaitoksiin liittyvät asiat) sekä talouspolitiikka (Lievonen & Lemola 2004). Lundvallin & Borràsin (1997) mukaan innovaatiopolitiikan tarkoituksena on myös estää alueiden eriarvoistumista. Suomessa innovaatiopolitiikassa painotetaan toisaalta alueiden ja ihmisten tasa-arvon edistämistä, mutta toisaalta korostetaan taloudellisesti menestyviä alueita. Toimenpiteet myös suunnataan niille (Suorsa 2007). Oughton ym. (2002) puhuvat alueellisesta innovaatioparadoksista alueellisen innovaatiopolitiikan kohdalla. Tämä tarkoittaa sitä, että etenkin epäsuotuisien alueiden innovaatiotoimintaa pyritään edistämään lisäämällä alueelle kohdistuvia julkisia innovaatioiden kehittämiseen kohdistuvia investointeja. Usein ei kuitenkaan huomioida sitä, mitä alue tarvitsee. Esimerkiksi alueilla olevat yritykset eivät välttämättä pysty hyödyntämään tukia johtuen osaamisen tai resurssien puutteesta tai investoinnit kohdistuvat aloihin, jotka eivät edistä alueen yritystoimintaa. Innovaatiotoimintaan liittyy kiinteästi Triple Helix -yhteistyö, jolla tarkoitetaan korkeakoulujen, yritysten ja julkisen hallinnon yhteistyötä. Triple Helix -yhteistyön on nähty tukevan korkeaan osaamiseen perustuvaa taloudellista kehitystä, synnyttävän uusia innovaatioita sekä tukevan yrittäjyyttä ja yrityksiä. Toisaalta tämä yhteistyö myös vahvistaa korkeakoulujen ja yliopistojen alueellista vaikuttavuutta. (Zheng, ym. 2007, )

15 Tutkimusalueiden 13 2 Tutkimusalueiden toimintaympäristöt ja toimijoiden näkemykset alueiden innovaatiotoiminnasta T ässä luvussa esitellään lyhyesti tarkasteltavina olleet case-alueet tilastojen kautta sekä alueilla toimivat keskeisimmät tutkimus-, koulutus- ja kehittäjäorganisaatiot sekä yrityspalveluita tarjoavat tahot. Alueellisten innovaatioympäristöjen toimijoihin sisältyvät näiden lisäksi mm. alueilla toimivat yritykset, julkinen sektori sekä erilaiset valtakunnalliset ja alueelliset kehittäjäorganisaatiot. Lisäksi tarkastellaan alueiden toimijoiden näkemyksiä julkisen sektorin roolista ja yhteistyöstä maakunnan ja seutukunnan tasolla. Edelleen esitellään alueiden innovaatiotoimintaa, merkittävimpiä innovaatiopoliittisia toimenpiteitä, vahvuuksia ja heikkouksia innovaatiotoiminnassa sekä alueiden mahdollisuuksia ja uhkia lähitulevaisuudessa. 2.1 Itä-Lapin seutukunta Toimintaympäristö Itä-Lapin seutukuntaan kuuluu viisi kuntaa. Kemijärven kaupunki noin asukkaallaan on seutukunnan suurin kunta, kun taas Pelkosenniemi, Posio, Salla ja Savukoski ovat selvästi pienempiä. Koko Itä-Lapin seutukunnassa asui vuoden 2009 lopussa asukasta (kuva 1). Viime vuosien aikana väestön väheneminen seutukunnassa on hidastunut, mutta Tilastokeskuksen ennusteen mukaan väestömäärän väheneminen tulee kuitenkin jatkumaan myös tulevaisuudessa. Ennusteen mukaan vuonna 2040 seutukunnan väkiluku tulee olemaan vain puolet siitä mitä se oli vielä vuonna 1990.

16 Tutkimusalueiden asukasta Kuva 1. Itä-Lapin seutukunnan väestökehitys sekä ennuste vuoteen 2040 (Tilastokeskus 2010). Itä-Lapin työllisten toimialoista maa- ja metsätaloudella on merkittävä rooli (taulukko 2). Vuonna 2007 jopa 13,4 % työllisistä työskenteli alkutuotannossa. Selvästi suurin työllistävä ala on kuitenkin yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut, joissa työskentelee yli kolmannes alueen työllisistä. Merkittäviä työllistäviä aloja ovat myös kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä teollisuus, vaikkakin näiden osuus on koko maan keskiarvoon verrattuna pienempi. Reilun kymmenen viime vuoden aikana työllisten määrä on laskenut Itä-Lapissa runsaasti. Työllisten osuus on vuodesta 1995 laskenut kaikilla toimialoilla lukuun ottamatta rakentamista. Taulukko 2. Itä-Lapin seutukunnan työlliset toimialoittain 1995, 2000 ja 2007 (Tilastokeskus 2010) Muutos-% hlöä hlöä hlöä % (A-B) Maa- ja metsätalous ,4-36,4 (C) Kaivostoiminta ja louhinta ,3-28,1 (D) Teollisuus ,8-38,6 (E) Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto ,3-25,4 (F) Rakentaminen ,4 33,8 (G-H) Kauppa, majoitus- ja rav.toiminta ,1-0,5 (I) Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne ,9-9,9 (J-K) Rahoitus-, vakuutus-, ym. toiminta ,8-0,5 (L-Q) Yht.kunn. ja henkilökohtaiset palvelut ,6-8,4 Toimiala tuntematon ,3-63,1 Yhteensä ,0-16,4 Työllisen työvoiman määrä on laskenut Itä-Lapin seutukunnassa varsin paljon (kuva 2). Tarkasteluajanjaksolla vuodesta 1990 lähtien työllisten määrä on laskenut runsaasta työllisestä vuoden 2008 ennakkotiedon mukaan runsaaseen työlliseen. Toisaalta myös työttömien määrä on laskenut tasaisesti 1990-luvun alun lamavuosien jälkeen. Itä-Lappi on kuitenkin maamme pahinta työttömyysaluetta, alueen työttömyysasteen ollessa noin 18 %:n tuntumassa.

17 Tutkimusalueiden Työllinen työvoima Työtön työvoima * Kuva 2. Itä-Lapin seutukunnan työllinen ja työtön työvoima * (ennakkotieto) (Tilastokeskus 2010). Itä-Lapin seutukunnan koulutetusta väestöstä suurimmalla osalla on keskiasteen tutkinto (taulukko 3). Korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita on seutukunnassa sekä määrällisesti että suhteellisesti vähän, selvästi maan keskiarvoa vähemmän. Korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneiden määrässä on 2000-luvulla ollut pientä kasvua. Taulukko 3. Väestön koulutusrakenne Itä-Lapin seutukunnassa 2000, 2004 ja 2008 sekä koulutettujen osuus koko väestöstä (Tilastokeskus 2010). Koulutusaste Osuus koko väestöstä (%) Keskiaste ,7 36,0 Alin korkea-aste ,3 8,3 Alempi korkeakouluaste ,9 3,5 Ylempi korkeakouluaste ,6 2,2 Tutkijakoulutusaste ,0 0,1 Yhteensä ,6 50,0 Tutkimus- ja kehittämistoiminnan osalta Itä-Lapista oli saatavilla tietoja ainoastaan vuoden 2007 osalta. Kyseisenä vuonna t&k-menot olivat Tilastokeskuksen 2010 tilastojen mukaan Itä-Lapin seutukunnassa euroa, tutkimus- ja kehittämishenkilöstöä seutukunnassa oli 20 henkilöä ja tutkimustyövuosia 16. Itä-Lapin innovaatioympäristön toimijoita Itä-Lapissa ei ole omaa korkeakoulua, mutta mm. Lapin, Helsingin ja Oulun yliopistojen sekä Rovaniemen ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulujen toiminta näkyy alueella. Sallassa sijaitsee Helsingin yliopiston Värriön tutkimusasema. Itä- Lapin ammattiopistossa Kemijärvellä on mahdollista suorittaa opinnot luonnonvaraja ympäristöalalla, tekniikan ja liikenteen alalla, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla, matkailu-, ravitsemus- ja talousalalla tai sosiaali-, terveys- ja liikuntaalalla. Opisto tarjoaa myös aikuiskoulutusta.

18 Tutkimusalueiden 16 Alueella tehtyjen haastattelujen mukaan kuntien elinkeinotoimet ovat suurimpia toimijoita alueella, kuten myös Itä-Lapin kuntayhtymä. Oppilaitosten ja yliopistojen kanssa yhteistyötä on alueella syntynyt erityisesti matkailualalla hanketoiminnan avulla. Innovaatiotoimintaa toteutetaankin pitkälti hankkeiden kautta. Matkailun ohella myös mekaanisen puunjalostuksen alalla on alueella innovaatiopyrkimyksiä. Alueella toimivia tai sinne vaikutuksensa ulottavia veturiyrityksiä ovat mm. Pallaskylmä Oy, Ikihirsi Oy, Kuusamon Pölkky Oy sekä Lapin Puupalvelut. Luonnontuotealalla kasvuhakuisia yrityksiä ovat mm. Korvatunturin Marja ja Lapin Liha sekä matkailussa Pyhätunturi Oy, Sallatunturi ja Suomutunturi. Itä-Lappi haki vuonna 2009 yhdessä Kuusamon ja Taivalkosken kanssa KOKOohjelmaan, johon se myös valittiin. Itä-Lapin seudun toimijoiden näkemykset Julkinen sektori ja kansalaiset innovaatiotoiminnassa Julkisen sektorin rooli yritysten innovaatioiden kehittämistoiminnassa nähtiin keskeisenä. Erään henkilön mukaan ei tapahdu yhtään hanketta, jos julkista sektoria, pääasiassa kuntaa, ei saada mukaan. Mukaan lähtijöitä kyllä löytyy alueelta, kun joku vaan vetää toimintaan mukaan. Toisaalta todettiin, että yritysten piirissä innovaatioita kyllä syntyy, mutta paikallinen julkinen sektori ei pärjää innovaatiotoimintojen kehittämisessä ilman yhteiskunnan tukea. Kuntien roolina nähtiin hankepartnereina toimiminen ja tiedon antaminen. Maakunnallisista viranomaisista aktiivisuutta kaivataan etenkin TE-keskusten (nyk. ELY-keskus) suunnalta. Ilman yhteiskunnan tukea yritykset jäävät melko yksin, mikä heikentää kilpailukykyä. Living lab -toimintaa ollaan kehittelemässä, ainakin matkailussa. Jo nyt kansalaisilla on mahdollisuus jossain määrin vaikuttaa mm. matkailun ohjelmapalveluiden sisältöihin ja Itä-Lapissa on järjestetty tuumaustalkoot pienyrittäjille yhteisten ideoiden kehittämiseksi erityisesti matkailun alalla. Osallistumista (kuten kaikkea toimintaa) kuitenkin vaikeuttaa osaltaan alueen laajakaistaongelmat ja yhteyksien kalliit hinnat. Yhteistyö maakunta- ja seutukuntatasolla Todettiin, että maakuntatasolla yhteistyössä olisi paljonkin parannettavaa. Ristiriitoja todettiin olevan mm. itä-länsisuunnassa sekä muutenkin laajan maakunnan eri alueilla on ristiriitaisia intressejä ja on vaikea löytää yhtenäisyyttä joidenkin suurtenkin asioiden suhteen (radat, lentoliikenne). Yhtenäisyyttä tarvittaisiin ja TE-keskus (nyk. ELY-keskus) onkin ottanut hyvin roolia vetäjänä ja strategiatyö on lähtenyt liikkeelle, tahtotila on hyvä. Myös seutukuntatasolla, Itä-Lapin seutukunnassa, on kilpailua kuntien välillä. Todettiin, että kunnat haluavat toimia itsenäisesti omissa hankkeissaan esimerkiksi matkailun osalta eikä hankkeita haluta seutukunnallisiksi. Tilannetta auttaisi mahdollisesti se, jos olisi olemassa Itä-Lapin seudun yhteinen matkailustrategia. Matkailulla pitäisi olla yhteinen rintama, sen sijaan muut elinkeinot, kuten pienyritystoiminta nähtiinkin enemmän jokaisen kunnan omaksi asiaksi. Kuitenkin seutukuntatasollakin voidaan päättää joistain isoista asioista (esim. sellutehdas, kaivos). Lisäksi seutukunnan kunnat ovat yhdessä Kuusamon ja Taivalkosken kanssa hakeneet KOKO-ohjelmaan.

19 Tutkimusalueiden 17 Merkittävimmät toteutetut innovaatiopoliittiset toimenpiteet alueella Seutukunnan kehityksen kannalta merkittävimpinä innovaatiopoliittisina toimenpiteet liittyvät lähinnä tehtaiden lakkauttamiseen reagoimiseen ja matkailun kehittämiseen: Salcompin raunioille elvytyksenä, valtioneuvoston päätöksillä saadut call centerit, ovat olleet merkittäviä. Elisan Contact center työllistää n. 30 henkilöä ja myös Kelan Contact center on saatu. Liimapuutehdas rakenteilla entisen Salcompin alueelle. Osaamispääomaan ja matkailuun panostaminen. Salcompissa kehitetty teholähdelatureita ym. siihen panostamisella ollut merkitystä Selvitykset Soklin kaivokseen ja junanrataan liittyen Innovaatiopoliittisten tavoitteiden toteutuminen Todettiin, ettei alueella ole asetettu yhteisesti sovittuja erityisiä innovaatiopoliittisia tavoitteita, joten toteutumista on vaikea mitata. Onnistumisia on kuitenkin tullut esimerkiksi matkailussa ja luonnontuotealalla, myös sähköiset palvelut ovat lisääntyneet. Alue on logistisesti kaukana, eli ict-teknologiaa on kehitettävä toimialasta riippumatta. Maaseutualueilla tietoliikenneinfrastruktuurin kehittämisessä on vielä paljon tehtävää Lapissa. Toiminnan tulosten arvioitiin näkyvän alueella ja yritysten kehityksessä ainakin seuraavilla tavoilla: Yritysten sitoutuminen toimintaan on vahvaa. Tuloksena mm. johdon oma aktiivisuus on lisääntynyt, on nähty hyöty, osaaminen on kasvanut, on opittu hyödyntämään eri rahoituskanavia. Vanhusten kotihoidon tueksi kehitettyä järjestelmää koekäytettiin Itä-Lapissa. Esteenä laajemmalle käytölle alueella oli laajakaistayhteyksien toimimattomuus reuna-alueilla, jonne juuri tukea olisi kaivattu vanhusten kotona asumisen tueksi (hälytysvalmius, yhteydet naapuriin ja turvapalveluihin jne.). Matkailuinnovaatiot levinneet ainakin Suomen sisällä. Luontaistuotteet (etenkin porotuotteet) vientitavarana kotimaahan ja kalotin alueelle Venäjän puolelle. Alueen keskeiset vahvuudet ja heikkoudet innovaatiotoiminnassa Alueen keskeisinä vahvuuksina nähtiin elinkeinopuolella luontaistuotteet ja matkailu. Useat alueen matkailukeskukset ovat erikoistuneita: Salla nopeuslaskuun, Suomu freestyleen, Pyhällä FIS-rinne, Savukoski on erämatkailun mekka UKK-reitti kulkee kunnan kautta. Myös rahoituskanavien tuntemus ja uusien ideoiden löytäminen mainittiin vahvuutena, toimintaympäristön ollessa haasteellinen ollaan innokkaita miettimään ideoita ja jalostamaan niitä. Soklin malmivarat mainittiin etenkin tulevaisuuden vahvuutena. Heikkoutena mainittiin niin henkilöresurssien kun taloudellisten resurssien puute. Väestörakenteen vanheneminen, runsas eläköityminen ja sosiaalisen pääoman vähyys ovat ongelmia. Yhteen hiileen puhaltamista (koordinaatiota) ja yhteisiä tavoitteiden tarvittaisiin alueella. Kuntatalous on heikentynyt ja myös omarahoitusosuus on nyt taantuman myötä ongelma tai haaste. Heikkoutena mainittiin myös innovaatioiden

20 Tutkimusalueiden 18 kaupallistamisen vähyys ja heikko tuottavuus sekä tietoliikenneongelmat (toimimattomuus ja hinta). Organisaatioiden välinen yhteistyö Yhteistyössä ja tiedottamisessa on kehitettävää. Luonteva yhteistyö kyllä toimii, mutta tarvitaan mm. enemmän strategista ajattelua. Koettiin, että yhteistyötä on kuitenkin hankalaa parantaa nyt, vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Ongelmaksi mainittiin mm. se, että alueella on vähän ihmisiä, pitkät etäisyydet sekä matala tulotaso ja osaamispotentiaali. Alueen yritykset ovat kuitenkin rakennemuutoksen myötä olleet hyvin mukana, Salcompin menon jälkeen on aktivoiduttu ja ideoita tuodaan esille. Käytännössä yhteistyö on tapauskohtaista, esimerkiksi julkiselta sektorilta otetaan yhteyttä korkeakouluihin tai yritys ottaa elinkeino-osastoon yhteyttä, kun tarve ilmenee. Pitkien etäisyyksien takia (tieto)liikenneyhteydet ovat tärkeitä. Mahdollisuudet ja uhat lähitulevaisuudessa Seutukunnan lähitulevaisuuden mahdollisuuksien nähtiin liittyvän lähinnä luonnontuotealaan, matkailuun sekä alueen luonnontilaisuuteen, myös perusmaatalous tuli sekin edelleen esille mahdollisuutena. Bioenergia voisi kenties olla uusi mahdollisuus alueelle. Myös Soklin kaivos ja siihen liittyvä innovaatiotoiminta nähtiin vahvana mahdollisuutena. Lisäksi esille tuotiin liikenneyhteyksien kehittäminen, mm. junaliikenteen mahdollisuudet niin henkilö- kuin tavaraliikenteenkin (Sokli) saralla. Tietoliikenteen kehittäminen on myös alueen kannalta tärkeää ja voisi tarjota myös mahdollisuuksia, esimerkiksi etätyön kautta. Uhkana mainittiin väestön väheneminen, lisäksi nuorten lähtiessä muualle väestörakenne vinoutuu. Tämä asettaa haasteita myös työvoiman saannille. Huolena oli suuntaus entistä suurempiin hankkeisiin, siinä joukossa alueen (pienet) hankkeet voivat jäädä toteutumatta. Hanketoiminnan osalta haasteena on myös rahoituksen, yksityis- ja kuntaraha, saaminen. Metsäteollisuuden kehittyminen on suuri kysymysmerkki, siihen liittyen tehtaiden alasajojen vaikutukset näkyvät alueella viiveellä. Lamaan liittyvinä uhkakuvina mainittiin valtionosuuksien leikkaukset (kunnilta) ja se, jos nousun jälkeen koittaakin pian uusi lasku. Yhteenveto Itä-Lapin seutukunnasta Itä-Lapin seutukunta on harvaanasuttua aluetta, jonka kehitys on ollut monessa mielessä haasteellista. Seutukunta on ollut tietyllä tavalla aluepoliittisten toimien laboratoriona. Monet alueelle nousseet yritykset ovat suhdannevaihteluiden myrskyissä joutuneet lopettamaan toimintansa ja niiden tilalle on kehitetty uudenlaista toimintaa. Myös alueen infrastruktuurissa on syrjäisyydestä johtuvia haasteita. Esimerkiksi tietoliikenneyhteydet ovat keskuksiin verrattuna vaatimattomia, vaikka nimenomaan harvaanasutun alueen innovaatiotoiminnassa tarvittaisiin pitkien etäisyyksien vuoksi toimivia tietoliikenneyhteyksiä. Alueen toimintaedellytysten ja tulevaisuuteen varautumisen keinovalikoiman vahvistamiseksi tietoliikenneinfrastruktuuria olisi parannettava. Alue on kuitenkin osa pohjoista, jonka merkitys ja asema voi ilmastonmuutoksen ja muiden globaalien prosessien vaikutuksesta muuttua. Matkailulle, energiantuotannolle sekä luonnonvarojen hyödyntämiselle todennäköisesti löytyy uudenlaisia merkityksiä,

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana 1 Taustatietoja Laaja-alainen kuntayhtymä toiminut 12 vuotta Omistuspohja: 14 jäsenkuntaa ja 3 sopimusperusteista kuntaa 2007 budjetti 37 m Yksikköhintaopiskelijoita

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli 2007 2014 klusterivalinnat vuosiksi 2011 2014 MYR 27.4.2010 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISET KLUSTERIT JA OSAAMISKESKUSALAT

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Uusi Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Jussi Huttunen: Pohjois-Savon liiton kommentit alueellisiin talousnäkymiin 3.3.2011

Jussi Huttunen: Pohjois-Savon liiton kommentit alueellisiin talousnäkymiin 3.3.2011 Jussi Huttunen: Pohjois-Savon liiton kommentit alueellisiin talousnäkymiin 3.3.2011 Talous kääntynyt kasvuun uusi pohja rakentumassa Pohjois-Savossa työllisyyden kasvu on 2009 taantumavuoden jälkeen ollut

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 4. METSÄENERGIAFOORUMI Eväitä energiseen tulevaisuuteen 23.11.2010 Katse tulevaan, Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyö metsäbioenergiassa.

Lisätiedot

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen Puu-Hubi toimintamalli Ari Hynynen 09.06.2015 Puurakentamisen innovaatioympäristö puurakentamisen ekosysteemi kunnat SeAMK kaupungit metsäkeskus 2 1 yliopistot maakuntaliitto yksilöt ELY-keskus verkostoituminen

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Pohjois-Savo. Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin

Pohjois-Savo. Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin Pohjois-Savo Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin 248 000 Maakunnan 21 kunnasta seitsemän on kaupunkia Pohjois-Savossa on väljä ja luonnonläheinen asuinympäristö,

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri tarve

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön valtakunnallisena

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopisto Pohjoisen veturi? Nordia-ilta 22.4.2015 Eija-Riitta Niinikoski, maakuntahallituksen jäsen, Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Hyvinvointialan kehittäminen pääkaupunkiseudulla HYVÄ aluefoorum, Etelä-Suomi 3.11.2009

Hyvinvointialan kehittäminen pääkaupunkiseudulla HYVÄ aluefoorum, Etelä-Suomi 3.11.2009 Hyvinvointialan kehittäminen pääkaupunkiseudulla HYVÄ aluefoorum, Etelä-Suomi 3.11.2009 Frank Ryhänen Culminatum Innovation Oy Ltd Hyvinvoinnin osaamiskeskus Esityksen sisältö Culminatum Innovation Uudenmaan

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Kainuun ELY-keskus 2013

Kainuun ELY-keskus 2013 Kainuun ELY-keskus 2013 haasteita, painotuksia ja toimenpiteitä KAINUUN TYÖLLISYYSFOORUMI - SOLIDARCITY KONFERENSSI 9.10.2012 Kainuun ELY-keskus Strategiapäällikkö Juha Puranen Haasteita, painotuksia 2013+

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Opetusneuvos Juha Haataja Avoin tutkimusdata ja aineistonhallinta ihmistieteissä seminaari Tampereen yliopisto 1.12.2014 Tiekartta

Lisätiedot

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Osaaminen työllistää

Osaaminen työllistää Osaaminen työllistää Kuopion seudulla on yhteensä yli 50 000 työpaikkaa. Savilahden ympäristössä on työpaikkoja seuraavasti: KYS: 4200 Teknian yritysryväs 2300 Kuopion yliopisto 1700 Sektoritutkimuslaitokset

Lisätiedot

Kasvuyrittäjyys Suomessa

Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyritysten lukumäärä hienoisessa kasvussa Noin 750 yritystä* kasvatti henkilöstöään 20 % vuosittain Kasvukausi 2007 10 Lähteet: TEM:n ToimialaOnline, Kasvuyritystilastot; Tilastokeskus,

Lisätiedot

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Aikuiskoulutustuki 2 Aikuiskoulutustuki 3 MEUR Aikuiskoulutustuen rahoitusvastuu on jaettu kolmikantaisesti. Työttömyysvakuutusmaksuista

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 lisätietoja antavat - laatu- ja suunnittelujohtaja Marjo-Riitta Järvinen, Lahden ammattikorkeakoulu - kehittämispäällikkö Sari Mikkola,

Lisätiedot

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 Kainuun osuus koko maasta Kainuun maakuntaprofiili Kainuun kuntien väkiluku Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen

Lisätiedot

Toiminta konkretisoituu seutukuntakohtaisesti räätälöityjen, yhteisten koulutus-, tutkimus- ja kehittämishankkeiden

Toiminta konkretisoituu seutukuntakohtaisesti räätälöityjen, yhteisten koulutus-, tutkimus- ja kehittämishankkeiden MAAKUNTAKORKEAKOULU / POHJOIS-LAPIN OSAAMISSTRATEGIA 2010-2015 1. Maakuntakorkeakoulun tavoitteet Lapin maakuntakorkeakoulu on Kemi-Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun, Lapin yliopiston ja Lapin

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET Yliopistot ja ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys

Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys 15.10.2010 Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys Toimintaympäristön muutoshaasteet Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien toimintaympäristön muutokseen vaikuttavat lukuisat tekijät. Kaupunkien

Lisätiedot

2. Vuoropuhelu, tapaamiset, toimialatuntemuksen lisääminen kaupungin hallinnossa

2. Vuoropuhelu, tapaamiset, toimialatuntemuksen lisääminen kaupungin hallinnossa VAIVATON ARKI KAJAANIN ELINKEINOPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA Taulukko: Kajaanin Elinkeinopolitiikan toimenpideohjelma 2009-2012. Tarpeiden sijaan keskitytään mahdollisuuksiin. Tavoite Kehittämiskohde A:

Lisätiedot

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN LIITE 3 29.9.2011 SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN Taustaa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

Hyvä Tekesin asiakas!

Hyvä Tekesin asiakas! RAPORTOINTIPYYNTÖ 5.6.2009 «Organisaatio» «Yksikko» «Etunimet» «Sukunimi» «Postiosoite» «Postinumero» «Postitoimipaikka» Hyvä Tekesin asiakas! Pyydämme teitä ystävällisesti täyttämään jälkiraportointilomakkeen

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Maarit Alikoski 15.9.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 15.92015 Kuva: Pasi Tarvainen 2015 Rovaniemen maaseudun kehittämisohjelma 2013-2020 Laaja yhteys

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot