Varkaus. Meidän kaupunkimme

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Varkaus. Meidän kaupunkimme"

Transkriptio

1 Varkaus Meidän kaupunkimme 201 Täysillä eteenpäin

2 2 Varkaus 201 Läheinen, yhdistävä, utelias Warkauden Lehden henkilökunnan keittiön kaapeissa on rivi Kerman Saven sinisiä mukeja. Ne ovat isoja ja jyhkeää tekoa niin isoja ja jyhkeitä, että kupillinen kuumaa kahvia takuuvarmasti virkistää. Kovassa käytössä ovat mukit olleet. Niiden alareuna on koristeltu viidellä sanalla. Osa tekstistä on ehtinyt kulua pois monesta mukista vuosien saatossa. Sanat ovat Läheinen, Utelias, Oppiva, Rohkea, Yhdistävä. Myöhemmin rivistö täydentyi vielä sanalla Vastuullinen. Ne ovat Keskisuomalainen-konsernin, ja samalla Warkauden Lehden, arvot. Sanotaan, että yrityksen arvot pitäisi olla joka päivä kirkkaana jokaisen työntekijän mielessä. Mitenkähän lienee? Tärkeintä kuitenkin on, että arvot ovat sellaisia, että niihin pystyy sitoutumaan ja että niiden mukaan tehdään töitä luontevasti, vaikkei niiden ääressä joka aamu kalvosulkeisia järjestettäisi. Voi huoletta sanoa, että nämä arvot ovat tavalla tai toisella kulkeneet Warkauden Lehden mukana kaikki menneet 95 vuotta. Jos paikallinen lehti ei ole läheinen, yhdistävä ja vastuullinen toimija, se on hoitanut hommansa todella huonosti. Näin heikosti asiat eivät ole Varkaudessa. Mediamurroksessakin Warkauden Lehti on pitänyt hienosti pintansa kovassa kisassa ihmisten vapaa-ajasta ja lehden levikki on pysynyt paremmalla tasolla kuin monella muulla sanomalehdellä. Tästä me lehdentekijät, entiset ja nykyiset, saamme olla kiitollisia. Ilman uteliaisuutta toimittajaksi ei oikeastaan kannata ryhtyä. Weeälläläisten terve uteliaisuus on pohjimmiltaan moniarvoista kiinnostusta siihen, mitä Varkaudessa ja lähiympäristössä tapahtuu, mikä ihmisiä kiinnostaa ja puhuttaa, mitkä ovat tavoitteemme ja millä keinoilla niihin päästään. Yleisesti toimittajia yhdistää halu tehdä maailmasta edes hivenen parempi paikka elää ja asua. Paikallisesti se tarkoittaa, että lehden pitää olla kiinnostunut ihmisistä ja kantaa heistä vastuuta. Miten ihmiset pärjäävät ja selviävät, huolehditaanko heikoimmista, rakennetaanko tulevaisuutta niin, että ihmisillä on mahdollisuuksia elättää itsensä ja perheensä. Vastuuta on kaivaa esiin epäkohtia ja kertoa niitä rohkeasti. Vastuuta on myös kannustaa, tukea ja etsiä asioita, jotka yhdistävät alueen asukkaita, jotka ovat yhteisiä vahvuuksiamme ja joiden varaan voimme rakentaa. Media-alan muutokset pakottavat meidän oppimaan. Sähköinen tiedonvälitys lisääntyy, ja siinä Warkauden Lehti on jo mukana verkkosivuilla, näköislehdellä ja mobiiliuutispalvelulla. Uutta mietitään, kehitellään ja henkilöstöä koulutetaan parhaillaan. Paperilehden asema on yhä vankka. Selvää kuitenkin on, että jo ennen satavuotisjuhliaan Warkauden Lehti on nykyistäkin monikanavaisempi uutis- ja ilmoitustyössä. Erikoislehti, joka on nyt käsissänne, on myös Varkauden kaupungin 85-vuotisjuhlalehti. Se on tuotettu hyvässä ja tiiviissä yhteistyössä, jota kaupunki ja lehti tekevät käytännössä päivittäin. Kaupunki on sen organisaatio ja sen sadat työntekijät. Pohjimmiltaan kaupunki on kuitenkin kaupunkilaiset, jokainen heistä ikään ja säätyyn katsomatta. Suurin osa kaupunkilaisista kulkee WL:n matkassa viikoittain: haastateltavana, asiantuntijana, mielipidekirjoittajana, lukijana, ilmoitusasiakkaana, yhteistyökumppanina. Sydämellinen kiitos kaikesta tästä! Olen vakuuttunut, että Varkauden kaupunki ja Warkauden Lehti lähtevät kulkemaan tulevaisuuteen rohkeasti ja vastuullisesti, uteliaana uudelle, valmiina oppimaan onnistumisista ja virheistä. Yhdessä tekemisen ja samaan suuntaan soutamisen mittaamatonta arvoa ei saa unohtaa. Työssä onnistutaan vain, jos sitä kyetään tekemään lähellä ihmisiä ja heitä yhdistäen oli sitten kysymys kaupungin peruspalveluiden tuottamisesta tai lehden tekemisestä. Onnea matkaan Varkauden kaupunki ja Warkauden Lehti! Sari Ristamäki päätoimittaja Warkauden Lehti Arkisto/ Tuire Punkki Päätoimittaja Sari Ristamäki ja kaupunginjohtaja Hannu Tsupari. Yhdessä olemme vahvempia Kun Varkaus täytti 80 vuotta viisi vuotta sitten, elettiin epävarmoissa tunnelmissa. Metsäteollisuuden ylle oli alkanut ilmestyä tummia pilviä. Stora Enso oli ilmoittanut saman vuoden elokuussa, että koko Varkauden tehdas lopetetaan vuoden 2011 alusta, ellei tuotteiden kysyntä parane oleellisesti. Kun valmistelin juhlapuhetta, yritin miettiä, mitä sanoisin tuossa tilanteessa varkautelaisille siitä, mikä meitä odottaa. Olihan Varkaudessa ollut metsäteollisuutta lähes 200 vuotta ja nyt tuo kivijalka oli sortumassa. Koetin valaa uskoa tulevaisuuteen. Viestini oli se, että teollisuuden tukialoista varsinkin energia ja konepajateollisuus säilyisivät edelleen vahvoina. Teollinen osaaminen ei häviäisi mihinkään. Ja että muutos olisi myös mahdollisuus. Painotin selviytymistä yhdessä tekemisen kautta. Viisi vuotta on kulunut tuosta kohtalokkaasta vuodesta. 85-vuotias Varkaus on edelleen hengissä. Varkaudessa on onneksi vieläkin paperin ja sellun tuotantoa sekä toimiva saha. Lisäksi toiveet ovat korkealla sen suhteen, että Stora Enso tekee uutta kartonkikonetta koskevan investointipäätöksen lähiaikoina. Energiateollisuudella menee vähintään kohtalaisesti, mistä kertovat tehtaiden saamat suuret tilaukset eri puolilta maailmaa aivan viime aikoina. Voimalaitos- ja prosessiteollisuuden ympärille on kehittynyt merkittävää alihankkijatoimintaa. Varkaus on edelleen merkittävä vientikaupunki. Tänä vuonna käyntiin lähtevä jätteenpolttolaitos tarjoaa työtä useille paikallisillekin toimijoille seuraavien parin vuoden aikana. Valmistuttuaan laitos polttaa lähes koko Itä- Suomen kotitalousjätteet ja tuottaa lämpöenergiaa alueen talouksille. Sammen kasvatuksesta ja kaviaarin tuotannosta on kehittynyt merkittävä elinkeinohaara kotikaupunkiimme. Mitään vastaavaa ei ole muualla Suomessa. Palvelusektorilla suuria odotuksia on ladattu 5-tien kupeeseen suunnitellun kauppa- ja toimintakeskuksen rakentumiselle. Konseptin tarkempi sisältö on vielä auki. Mutta jotakin sellaista siihen on aikaan saatava, mikä pysäyttää Varkauteen johtavia valtateitä pitkin liikkuvia, joiden joukossa on jatkossa toivon mukaan yhä enemmän myös venäläisiä. Varkautta ei mielletä ensisijaisesti matkailukaupungiksi. Mutta kun mukaan lasketaan muut Keski-Savon kunnat, tältä alueelta löytyy monia mielenkiintoisia matkailukohteita. Tässä joukossa Varkauden vahvuutena on loistavat liikunta- ja urheilupaikat, mielenkiintoiset museot ja kulttuurikohteet, Kämärin alue kanavineen sekä vaikkapa tunnettujen arkkitehtien suunnittelemat monet rakennukset. Keski-Savon kuntakartta on tällä hetkellä sellainen kuin se on. Veikkaan, että kun Varkaus juhlii pyöreitä vuosia seuraava kerran, kartta voi näyttää jo toisenlaiselta. Varkauden kannalta on erinomaisen tärkeää, että täällä ilmestyy paikallislehti. Warkauden Lehti kertoo parhaiten juuri Varkauden asiat. Sillä on merkittävä tehtävä kun Varkautta ajatellaan yhteisönä. Lehti muokkaa Varkautta ja varkautelaisia. Ja toisinpäin. Siksi onkin hienoa, että molemmat juhlivat samana vuonna. Parhaimmat onnitteluni Warkauden Lehdelle. Toivotan juhlalehden lukijoille onnea ja menestystä. Yhdessä olemme vahvempia. Hannu Tsupari kaupunginjohtaja Varkauden kaupunki

3 Varkaus Mari Petäjä Pauli Soininen on pian ollut naimisissa 50 vuotta. Yhtä pitkä suhde hänellä on Warkauden Lehteen. Lehti levitetään aamukahvipöytään Kun Warkauden Lehti on kolahtanut postiluukkuun jo 50 vuotta, siitä on vaikea luopua. Varkautelainen Pauli Soininen on ollut Warkauden Lehden tilaaja pian 50 vuotta ja lähes yhtä kauan hänelle on tullut Heinäveden Lehti. Warkauden Lehden tilaus alkoi vuonna 1964 eli silloin, kun menin naimisiin. Olen Heinävedeltä kotoisin, joten sekin lehti on tullut alusta lähtien, Soininen juttelee. Maakuntalehti Savon Sanomatkin tulee Soinisten postiluukkuun, mutta paikallisuus on sanomalehdessä tärkeintä. Sanomalehti levitetään Soinisilla aamupalapöytään, kuten niin monessa muussakin taloudessa. Mutta lehden lukutottumuksissa on erilaisia tyylikuntia. Timo Turunen kuuntelee Soinisen tapaa lukea lehteä ja ihmettelee. Turunen kun itse lähtee etusivulta ja kulkee sivu kerrallaan kohti takakantta. Minä luen ensin etusivun vinkit ja ehkä etusivun pääjutun, jos se on mielenkiintoinen. Sen jälkeen lehti käännetään toisin päin ja selaaminen alkaa takaa, Soininen näyttää. Soinista kiinnostavat riviilmoitukset ennen kuin hän syventyy urheiluun. Tämän jälkeen edetään sivu kerrallaan kohti lukijoiden kirjoituksia. Ne pitää lukea aina, sekä Turunen että Soininen ilmoittavat napakasti. Ihminen on juurissaan kiinni Kas sieltä kun paljastuu toisenlainen Varkaus ja Lehtoniemen työväentalon kokoinen historia. Ritva Lähteenmäki laittaa aamuisin kahvit tippumaan ja kävelee postilaatikolle. Sieltä on haettu Warkauden Lehti kainaloon jo kymmeniä vuosia. Kerran jäi avaimet kotiin ja värjöttelin yöpaidassa pakkasessa puolisen tuntia lehti kainalossa ennen kuin pääsin lämpimään, Lähteenmäki kertoo. Lehti on tullut hänelle tehtaan peruja, ja kun siihen aikanaan tottui, ei ilmankaan osaa olla. Välillä olen ollut ilman lehteä, mutta onhan se ollut taas pakko tilata, Lähteenmäki juttelee. Hän aloittaa lukemisen etusivulta ja selaa järjestyksessä loppua kohti. Alueen apajat -palsta on se, jota hän jää tutkimaan tarkkaan ja odottaakin. Sieltä pitää katsoa muun muassa mitä matkoja on luvassa. Lehteä hän tilaa paikallisten uutisten takia. Ne kiinnostavat kaikista eniten ja niiden takia hän lähettää ystävätilauksen Kannukseen, Varkaudesta 40 vuotta sitten poismuuttaneelle ystävälleen. Ihminen on juurissaan kiinni. Pertti Auvinen nauttii lehden heti aamulla puuron kera. Hän aloittaa lukemisen takasivulta ja etenee kohti pääkirjoitusta. Pääkirjoitus pitää aina lukea. Ensin kuitenkin sarjakuvat ja urheilu-uutiset, Auvinen kertoo. Auvinen on tottunut paperiseen lehteen eikä vaihtaisi sitä pois. Siinä mielessä hän noudattaa samaa linjaa Lähteenmäen kanssa. Lähteenmäki kun ilmoittaa napakasti, että ei tietokonetta hanki missään nimessä. Niin, ja sitä tietokonetta kun ei saa levitettyä kunnolla siihen aamukahvipöytään eikä se rahise sivua kääntäessä. Tiina Laine Onnea ja kiitos Kun on mies on nelkytvuotias, se ravaa terapiassa ja nuuhkii rakentamansa talon kellarista hometta. Samaistun Tuure Kilpeläisen sanoihin pohtiessani kuka olen nyt, vaikka en ole taloa rakentanutkaan. Matkalle läksin kuumana kesäsunnuntaina vuonna Äiti voitti 4-kiloisella vauvanvonkaleella saaliskilpailussa isän Helvenjärven hauentupen. Syntyi suhde kaupunkiin. Warkauden Lehdestä ensimmäinen muisto on päätoimittaja Kyösti Taanilan tuima katse seuraamassa leikkiä Juurikantiellä. Lehdestä ensisisältöjä olivat Rip Kirby, joulusarjakuva ja televisio-ohjelmat. Minä, Varkaus ja WL Kouluaikana kaupunki ahdisti ja hävetti. Haiseva paikka, jossa ei tapahdu mitään, paitsi että voi saada turpaansa. Tunteet ja mielikuvat tarttuvat, myös hienoinen alemmuudentunto. Osatapa slangia ja suurempia kuvioita. Kuitenkin nautin jouluista täällä sekä kesäilloista Helvejärvellä. Järjestettiin porukassa tekemistä, MC Nikke T:n konsertti. Rohkeus ei riittänyt sanoa, että tuntuu hyvältä. Lehdestä luin ulkomaanuutisia sekä urheilujuttuja, erityisesti pujottelusta. Se kiinnosti, koska veljeni pujotteli. Opiskeluaikana suhde kaupunkiin ja lehteen oli satunnaisen lempeä, vierailuja jouluna ja kesälomalla. Valmistuin ja löysin pienyrittäjän työtä Varkaudesta. Entä vapaa-aika. Ei trance-musiikkia eikä baareja. Todellisuudessa täältä löytyi merkityksellistä tekemistä ja tekijöitä. Siirryttyäni teollisuuden palvelukseen avautui uusi maailma. Täällä on ihmisiä, joiden osaamista arvostetaan liiketoimintakentällä Yhdysvalloista Indonesiaan. Minusta tuli isä ja suhde synnyinseutuuni syveni, varkautelaisella vaimolla oli vaikutusta. Uudelleenarvioin suhteeni paikallislehteen. Tiedotusvälineet vaikuttavat ajatteluuni ja jokaisella on roolinsa. Tänään olen ylpeä kaupungistani sellaisena kuin se on ja siitä huolimatta. Puurtilan sillalta avautuu mielenmaisemani. Pentti Moilasen sanoin ihminen on tärkein, yhtä kuin kaupunki. On valoa ja varjoa, mutta rakastan synnyinseutua ja täällä asuvia ihmisiä. Katson ylöspäin muun muassa Riitta Pasasia, Mika Muurikoskia, Kari Rajamäkiä, Jussi Mikkosia sekä Katja Saraketoja. On muitakin, mutta edellä mainittujen olen nähnyt kantavan vastuuta seudusta ja osoittavan sen teoillaan todeksi. Huomisesta ei tiedä, mutta yksi on jämpti. Haluan päätepysäkiltä maahan, jota rakastan. Sukuhautaan, seudulle, josta läksin. Lopuksi ilmoitus paikalliseen, minulle läheisimpään arvostamaani mediaan, joka kertoo varkautelaisista. Onnea ja kiitos matkaseurasta, Varkaus ja Warkauden Lehti. Tommi K. J. Taskinen Kirjoittaja on Honeywell Oy:n paikallisjohtaja.

4 4 Varkaus 201 Merja Männikkö Jyrki Sahala näkee lämmönvaihtimien markkinoiden kasvavan muutaman tukalan vuoden jälkeen. Kilpailukyvystä on pidettävä kiinni Parantamisen varaa on aina, sanoo Jyrki Sahala. Lämmönvaihtimien kysyntä on kasvussa, ja niitä tehdään Päivärinteen konepajan suuressa hallissa. Sahala Works Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja pääomistaja Jyrki Sahala on tyytyväinen. Tilauskirjat ovat olleet viime vuosina huomattavasti tyhjempiä kuin nyt. Tammikuun puolivälin jälkeen ratkesi yrityksen historian suurin yksittäinen kauppa. Sahala Works Oy toimittaa Ruotsiin Forsmarks Kraftgrupp AB:n ydinvoimalalle kahdeksan lämmönsiirrintä. Tämä merkitsee Varkauteen noin 15 henkilötyövuoden lisäystä. Ei tässä silti vielä voi henkseleitä paukutella, Sahala huomauttaa samaan hengenvetoon. Tosi tiukalla on oltu. Nyt suunta on jo vähän parempaan. Ei voi väittää, etteikö varkautelainen konepajayrittäjä olisi huolissaan alan tulevaisuudesta. Suomessa riittää työtä vain, jos kilpailukyvystä pidetään kiinni. Jos suoraan laskee, pitäisi sama työmäärä tehdä joka vuosi kolme-neljä prosenttia pienemmillä tuotantokustannuksilla. Tuotantokuluista merkittävä osa koostuu suoraan palkoista ja sivukuluista. Tosi tiukalla on oltu Sahala näkee kaksi ratkaisua. Toinen on tehokkuuden parantaminen, toinen automatisoinnin lisääminen. Parantamisen varaa on aina. Pakko on olla, jos halutaan kestää mukana, hän huomauttaa. Myös niin sanotun hiljaisen tiedon siirtäminen on tärkeää. Meillä on huippuhyvät ihmiset, mutta tiedon pitää liikkua paremmin suunnittelun, markkinoinnin ja valmistuksen välillä. Ruoskaa ei kuitenkaan ole luvassa työntekijöiden selkänahkaan. Sahala kehuu omaa porukkaansa, joka hänen mielestään ymmärtää hyvin, mitkä ovat koko alan haasteet. Hattua nostan kaikille. Kovia aikoja on käyty läpi, hän toteaa. Eivät lomautukset ole olleet kiusantekoa vaan pakon sanelema juttu. Porukka tietää aika helkatin hyvin sen missä mennään. Sahalan mielestä vanhan ajan vastakkainasettelun pitää olla työpaikoilla ohi. Nyt yrittäjä ja työntekijät ovat samassa veneessä. Ja vastapuoli jossakin aivan muualla. Vastapuoleksi voisi luonnehtia muita kilpailijoita, jotka ovat kovan luokan kansainvälisiä toimijoita. Vastapuolta edustavat myös kaikki kilpailukykyä heikentävät tekijät. Markkinat muuttuvat, kaikki muuttuu. Jos joku sanoo tällä alalla, että näin tehtiin vuonna 1980, toimii väärällä tavalla. Lämmönvaihtimet ovat edelleen pyöreitä ja niissä on putket sisällä. Kaikki muu on muuttunut. Koneenrakentaja oli alan töissä Kouvolan seudulla, kunnes ryhtyi yrittäjäksi vuonna Hän aloitti konsulttihommat itsekseen, ja toiminta laajeni pian kunnossapito- ja asennusalalle. Varsinaisen harppauksen konepajapuolella Sahala otti vuonna 2003, kun hän osti Varkauden kaupungin tuella lakkautusuhan alla olleen Päivärinteen konepajan ja sen lämmönvaihdinliiketoiminnan Andritz Oy:ltä. Nyt töissä on noin sata henkeä. Parhaimmillaan heitä oli lähes 150. Lisäksi Sahalalla on ollut koko yrittäjäuransa ajan toimintaa myös kunnossapitopuolella. Yritysrypäs on elänyt ja muuttanut muotoaan. SSG Sahala toimii kilpaillulla alalla, mutta jalansija markkinoilla on vahva ja töissä projekteista riippuen noin työntekijää. Parantamisen varaa on aina SSG:n liiketoiminta koostuu kokonaiskunnossapidosta sekä kunnossapito- ja asennusprojekteista valmistusta myöten. SSG asentaa Ruotsin ydinvoimalaan toimitettavat lämmönvaihtimet. Vaikka kilpailu on kireää, Sahalan mukaan varkautelaisella yrittäjällä on kuitenkin kaikki mahdollisuudet pärjätä. Hän kehuu seudulla toimivaa teknologiayritysten verkostoa. Kaupunki voi omalla elinkeinopolitiikallaan vaikuttaa vain rajallisesti. Toimitilakysymyksissä ja koulutukseen ja työvoiman saatavuuteen liittyvissä asioissa esimerkiksi, Sahala huomauttaa. Missään organisaatiossa ei ole ukkoja liikaa. Kehittämisyhtiön pitäisi alkaa kiertää toimivissa yrityksissä vaikka muutaman kuukauden välein ja kysyä, missä voisi olla avuksi. Yrittäjän on silti aina pidettävä itse huoli omasta kilpailukyvystään. Tuotteen on oltava kunnossa. Lämmönvaihdinten kysyntä on lähtenyt nousuun. Niitä tarvitaan kaikessa muussa energiantuotannossa paitsi tuulivoimassa, Sahala toteaa. Kun ydinvoimalat haluavat nostaa kapasiteettiaan muutamalla prosentilla ja voimalan käyttöikää vuotta, ovat lämmönvaihtimet siinä aika oleellisia. Investointi on hetkessä maksettu. Antti Aho

5 Varkaus Varkautelainen on valmis reissutöihin Varkaudessa on ainutlaatuinen keskittymä teollisuuden palveluyrityksiä. Metalliteollisuuden alihankintatyöt. Teräs- ja putkirakenteet. Hitsaustyöt. Teollisuuden kunnossapito- ja huoltotyöt, asennukset ja niiden valvonta. Näin kuvailee toimitusjohtaja Jari Makkonen MHplanin toimialaa. Aika moni varkautelainen yritys tekee tätä samaa: kun isot yritykset ovat ulkoistaneet kunnossapitoaan, alalle on syntynyt siihen erikoistuneita pieniä yrityksiä. MHplan on tehnyt töitä esimerkiksi Foster Wheelerille ja Andritzille, Yaralle ja Woikoskelle sekä Konecranesille. Lisäksi se tekee urakoita muille yrityksille. Reilun viiden vuoden ikäinen MHplan toimii siis alalla, jolla riittää kilpailua. Meillä on myös hyvää yhteistyötä talousalueella, Makkonen huomauttaa. Viime ajat ovat olleet vaikeita, kaikille. Meillä on parikymmentä työntekijää, joista kymmenkunta on nyt lomautettuna. Näkyvissä on kuitenkin kirkastuvaa, ja kesäksi on tiedossa työmaita. Jokaiseen tarjouspyyntöön vastataan, Makkonen vakuuttaa. Se, että Jari Makkonen on haastattelupäivänä lähes yksin yrityksen tiloissa Mestarintiellä, ei johdu vain siitä, että sydäntalvi on yleensä alan hiljaisinta ja vaikeinta aikaa, vaan siitä, että valtaosa työmaista on muualla maassa tai maailmalla. Esimerkiksi yrityksen perustaja Mikko Holopainen on Etelä-Koreassa niin pitkällä työkeikalla, että hänellä on siellä mukanaan koko perhe. On myös hyvää yhteistyötä Osa töistä, kuten huoltoseisokit, on tiedossa etukäteen, mutta osa tulee eteen yllättäen. Joskus 2 3 päivän työ venyy 2 3 viikon mittaiseksi. Meidän vahvuudet on siinä, että meillä on nuorta porukkaa, jolla on sekä ammattitaitoa että joustavuutta, ja vastataan asiakkaan tarpeisiin, Makkonen kehuu. Äskettäin eräänä perjantaina tuli tieto, että jonkun pitäisi lähteä Koreaan. Työntekijä oli maanantaina matkalla. Työntekijöiltä edellytetään sekä taitoa hitsata itse että valvoa muiden työtä, lukea kuvia ja selvitä töistä englanniksi. Kiinaa tai koreaa ei tarvitse osata, Makkonen vakuuttaa. Hän uskoo, että työntekijöiden valmius ja kyky lähteä reissutöihin on yksi syy siihen, että Varkauteen on syntynyt koko maassa ainutlaatuinen metalliteollisuuden huolto- ja kunnossapitoyritysten keskittymä. Kaikilla paikkakunnilla tällaista työn perään lähtemisen kulttuuria ei välttämättä ole. Jari Makkosen oma tausta kertoo paljon siitä, millainen on Varkauteen kasvanut energiateollisuuden keskittymä. Hän aloitti uransa putkiseppä-hitsaajana Ahlströmillä, siirtyi sieltä Foster Wheelerille ja edelleen Warkaus Worksille. Kahdeksan vuotta olin työpaikkakouluttajana. Hän täydensi koulutustaan opettajan pätevyydellä ja opetti seitsemän vuotta tulevia, nuoria metallimiehiä ja -naisia Savon ammatti- ja aikuisopistossa. Holopaisen Mikko on Henrik Oresmaa on ollut ammattikoulun työharjoittelussa MHPlanilla ja viihtynyt hyvin. Toimitusjohtaja Jari Makkonen myös ohjaa harjoittelijoita. vanha oppilas teollisuudesta, ja hän houkutteli minut tähän kaksi vuotta sitten. En ole katunut. Yrityksen tiloihin on juuri valmistunut erillinen hitsaustila, jossa jo valmiit ammattilaiset voivat hankkia lisää erikoistumiskoulutusta Merja Männikkö tai suorittaa pätevyyskokeita. Yritykset voivat hitsata siellä menetelmä- ja työkokeita, ja tilaa voivat käyttää ja vuokrata muutkin kuin MHplanin oma henkilökunta. Navitaksen kanssa koulutusta on kehitetty yhteistyössä ja suoritettu koemarkkinointia, ja kiinnostusta näyttäisi jonkin verran olevan, Makkonen kertoo. Tällä pyritään vastaamaan hitsaajien erikoistumis- ja lisäkoulutustarpeeseen. Merja Turunen Kärki pidetään terävänä Innovaatiostrategia nousee vanhoista vahvuuksista. Varkauden kaupunki nojaa puunjalostukseen, energiateknologiaan, automaatioon ja konepajateollisuuteen. Näistä neljästä kulmakivestä muodostuu sana peak kärki joka on vuosi sitten julkistetut innovaatiostrategian otsikko. Strategia on kaupungin toimeksianto elinkeinoyhtiö Navitas Kehitys Oy:lle. Kun kaupungin, kaikkiaan kahdentoista Varkaudessa toimivan yrityksen, Itä-Suomen yliopiston, Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun ja Savonia-ammattikorkeakoulun näkemykset sorvattiin yhteen, saatiin suuntaviivat selviksi. Taustalla ovat yritysten tarpeet. Niiden tueksi tarvitaan koulutusta, kehittämispalveluja ja tutkimustoimintaa eri muodoissa. Välitavoitteet on listattu vuoteen 2015 ja seuraavat siitä viiden vuoden päähän. Kun innovaatiostrategiaa vuosi sitten esiteltiin, pidettiin Varkauden vahvaa teollista perinnettä hyvänä alustana. Tältä pohjalta on puunjalostusteollisuudesta, energiateknologiasta, automaatio-osaamisesta ja konepajateollisuudesta muodostettavissa sellainen monikärkiohjus, joka kantaa pitkälle, kun palaset saadaan entistä paremmin pelaamaan yhteen. Vahvuusalojen rajapintoja pitää osata hyödyntää, huomauttaa Varkauden kaupungin kehitysjohtaja Rauno Asikainen. Myös yrityselämän ja koulutuksen välille on tarkoitus muodostaa entistä vahvempi yhteys. Lappeenrannan teknisen yliopiston (LUT) uusi tutkimusyksikkö ja Savoniaammattikorkeakoulun energiatekniikan tutkimushalli tukevat Asikaisen mukaan innovaatiostrategian toteuttamista käytännössä. Avainsanoiksi strategian toteuttamisessa on listattu yhdessä tekeminen, toimialarajojen ylittäminen, osaamiselle rakentaminen, verkostojen hyödyntäminen, yrittäjyyden vahvistaminen ja alueen näkyminen edelläkävijänä. Vaikka markkinatilanne on yhä hankala, on Asikaisen mukaan nähtävissä aineksia menestystarinaan. Puun uusien käyttömahdollisuuksien tutkiminen, Stora Enson kartonkituotantosuunnitelmat, suurten laitostoimittajien Foster Wheelerin ja Andritzin viime aikojen jättikaupat, Riikinvoima Oy:n jätevoimalahanke sekä LUT:n ja Savonian energiatekniikan tutkimushankkeet ovat hänen mielestään osoituksia alueellisesta osaamisesta ja tekemisestä. Antti Aho Länsi-Savo-konserni onnittelee 95-vuotiasta Warkauden Lehteä Kokous- ja lounaspalvelut Navitas LÄNSI-SAVO ITÄ-SAVO JOROISTEN LEHTI JUVAN LEHTI KANGASNIEMEN KUNNALLISLEHTI KAAKONKULMA KESKILAAKSO LUUMÄEN LEHTI PAIKALLISLEHTI JOUTSENO PURUVESI PITÄJÄNUUTISET

6 6 Varkaus 201 Kolmiyhteys Herranen aika! kuinka olemme varttuneet. Varkauden Kaupunki 85 ja Warkauden Lehti 95 vuotta. Naisena en numeroi ikääni. Kuitenkin olen asuttanut tätä kaupunkia ensi syksynä viisikymmentä vuotta, enkä tullut tänne kapaloikäisenä. Tulin tähän kaupunkiin vastahakoisesti. Mutta päästyäni elämään mukaan olen kokenut olleeni ja olevani tämän kaupungin täysivaltainen jäsen. Siihen tunteeseen ei riitä, että asuu jossakin. On elettävä omaa paikkaa ja aikaa siellä. Muutettuani Oulusta Varkauteen tunsin, että tämä oli pieni suurkaupunki. Työpaikkani ikkunasta katselin päivittäin, kuinka sadat ihmiset pyöräilivät töihin ja töistä kotiin. Aamuisin Ahlströminkatua asteli harmaaseen ulsteriin ja krimihattuun pukeutunut tehtaanjohtaja. Puoliltapäivin kävelivät lääkärit yksityisvastaanotoilleen Ahlströminkatu viiteentoista. Kaikilla oli kasvot. Elämää kantoi varmuus hyvästä tulevaisuudesta. Kaupunkimme eli kasvun ja rakentamisen aikaa. Jos väkiluvun kasvu on nyt hiipunut, niin rakentamisen ja sen tuoman hyvinvoinnin jälki eletyiltä vuosikymmeniltä näkyy. Ja vanhemmat rakennukset, suojelukohteet, kertovat kaupungin varhaisemmasta historiasta. Minä, Varkaus ja WL Kaupunki on menettänyt siivun väkiluvustaan, ennen kaikkea tehtaissa tapahtuneiden muutosten takia, Warkauden Lehti yhden ilmestymispäivänsä osittain samasta syystä. Ja minä, Warkauden Lehden lukija, 6 milliä pituudestani. Mahtaako merkitä, että olen ruvennut kasvamaan alaspäin. Meillä varkautelaisilla asiat ovat kuitenkin hyvin. Ei tarvitse muuta kuin matkustaa kotirajojen ulkopuolelle, kun ymmärtää, että ilmassa leijuvan valituksen ja purnauksen voisi kääntää kotikaupungille kiitokseksi. Ei kannata kiroilla jokaista kuoppaa kadussa eikä odotusminuutteja terveyskeskuksen odotushuoneessa. Meillä on edelleen merkittävää teollisuutta. On hyvä koulutus. Hyvä terveydenhuolto. Elämme vesien ympäröiminä kuin kohdussa, aina uuden alussa. Jos yksi mahdollisuus katoaa, synnytämme kohta uuden. Virrat ja vedet olivat aikoinaan vetovoima teollisuudelle. Samat vesivoimat ovat vahvuus edelleen. Valjastetaan virrat matkailuun. Lisäksi kaupungilla on valmiita tuotteita, joita markkinoida. Hieno 100-vuotias Varkauden Teatteri. Taidekeskus Väinölä, upea Kassiopeia, Härkämäen observatorio. Kämäri! hoitamaton mahdollisuus. Ravintola Kaks Ruusua, paikka pienimuotoisille konserteille. Siitä antoi hienon näytteen Mariinski-teatterin soittajista koottu trio Belle Etage Ruukin Helmi -tapahtuman päätteeksi. Tutustumiseni Varkauden kaupunkiin, sen ihmisiin ja ympäristöön, aloitin vuonna 1964 lukemalla Warkauden Lehteä. Siitä lähtien, kohta 50 vuotta lehti on tullut minulle. Ensin työpaikalle ja nyt kotiin. Se on ollut päivänavaus. Tilauksen alkuajoista lehti on muuttunut. Sen ulkoasu, tapa käsitellä asioita ja kieli ovat seuranneet aikaansa. Aina en ole ollut lehden kanssa samaa mieltä, mutta sen olemme puolin ja toisin ilmaisseet. Omaan kehityshistoriaani on vaikuttanut suuresti varkautelainen kulttuurielämä. Sitä on, vaikka joskus toisin väitetään. Se on auttanut minua ymmärtämään kotikaupunkiani. Ja tietysti työ: 43 vuotta yrittäjänä ja optikkoliikkeen hoitajana Päiviönsaarella. Ahlströminkadulla, jonka uskon kehittyvän bulevardiksi. Joten sanon: Varkaus minun kaupunkini! Päiviönsaari rakkauteni! Onnea Varkauden kaupunki! Ja kiitos kaupunginjohtaja Hannu Tsuparille taistelusta ja kannustuksesta. Onnea Warkauden Lehti! Ja kiitos, että olet pitänyt varkautelaiset kartalla. Kiitos meille Warkauden Lehden lukijoille, että tilaamme ja luemme lehteä. Olemme kolmiyhteys: Kaupunki. Lehti. Lukija. Tarvitsemme toisiamme. Helka Haukka Kirjoittaja on eläkkeellä oleva yrittäjä Varkaudesta. Olisko lehteen jotain? Ennen oli toisin Ennen internetin ja sähköpostin aikaa toimittajat soittivat päivittäin niin sanotun poliisikierron. Warkauden Lehdessä se tehtiin aamulla, iltapäivällä ja illalla. WL:stä se-ja-se hei, onko meille mitään, eipä ole mitään sattunut, no kiitti hei. Puuduttavaa soittokierrosta piristivät pienet sattumukset, kuten Heinäveden poliisin seikkaperäinen selostus karanneesta siasta, joka ahdisteli naapurin rouvaa ajamalla tätä takaa talon ympäri. Takaa-ajo päättyi, kun rouvan onnistui paeta sisälle, mutta sikapas jäi oven taakse kyttäämään. Sille kävi lopulta huonosti, rouvalle ei. Soittokierrokseen kuului seitsemän paloasemaa ja kuusi poliisiasemaa. Pitäjien poliiseista ja palomiehistä tuli puhelintuttuja, joiden kanssa pitkäveteisinä iltoina heitettiin huulta ja rupateltiin niitä näitä muttei koskaan tavattu kasvokkain. Kierros supistui, kun palo- ja poliisiasemia alettiin vuosituhannen vaihteessa lakkauttaa. Lopulta tiedottaminen siirtyi verkkoon. Aulikki Jääskeläinen Warkauden Lehteä lämpimästi onnitellen ja kiittäen ansiokkaasta työstä talousalueemme uutisoijana ja asioiden välittäjänä. Riikka Pakarinen KEVÄTTAKIT TULIVAT! VALITSE NYT OMASI Moda-kortti TARJOUSTAKIT Naisille: Sti lyhyt trenssi vihr. beige, t.sin. (199,-) kuvassa Sti kevättakki t.sin, nutria, pun. (199,-) Didriksons ulkoilutakki valk. pun. t.sin. turk. (249,-) Miehille: Didriksons ulkoilutakki t.sin, beige (169,-) Sti ulkoilupusakka t.sin (149,-) 159,- 159,- 189,- 129,- 99,- Vila takit alk. 39,95 Maakunnan suurin naisten muotitalo (017) Kauppakatu 26 Varkaus Palveleva miesten myymälä (017) Parhaimmat synttärionnittelumme Ankkurikaupungille ja meidän yhteiselle olohuoneellemme Warkauden Lehdelle! TULOSSA! Lauantaina Very-Nicepäivä Moda Laurassa Katso lauantain Warkauden Lehti

7 7 Juhlavuoden kunniaksi julistetaan kaksi kilpailua. OTA OSAA. 1. kuvaa Varkaudesta max. 2,5 min pituinen markkinointivideo 2. Suunnittele ja valmista Varkauden oma leivonnainen Lisätietoa: Juhlavuonna on tarjolla runsaasti monen makuun järjestettyjä tapahtumia, näyttelyitä, konsertteja, kilpailuja... Seuraa ja ilmoita tapahtumista: > Tapahtumat Tiesitkö, että... Kissankello on Varkauden nimikkokasvi Saukko on Varkauden nimikkoeläin v kauppala v kaupunki

8 8 Varkaus 201 Ummikot tykästyivät Varka Kuopiolaisperhe lähti katsomaan, mitä tekemistä ja nähtävää naapurikaupungissa on. Merja Männikkö Turo Laitinen näyttää samaan aikaan uteliaalta ja tyytyväiseltä. Puolivuotias miehenalku Kuopiosta on matkustanut vanhempineen päiväksi Varkauteen. Hyppäämme autoon ja käännämme keulan kaupungintalon pihasta kohti Ahlströminkatua. Oikealla näkyy Tyyskänhovi, Päiviönsaaren vanhin rakennus. Ja sen takana Navitas 1 ja 2, jotka ovat alueen uusimpia rakennuksia, osoittaa oppaamme Maarit Ristikangas. Mikä kunta Varkauteen liittyi silloin vuonna 2005? Aija ja Jukka Laitinen kuuntelevat tarkasti ja tekevät lisäkysymyksiä. Nuori opiskelijaperhe asuu nyt kolmatta vuotta Kuopiossa, eikä Varkaus saati sen Kangaslampikuntaliitos ole tuttu. Kokkolan pojalle tämä tuntuu sopivan kokoiselta kaupungilta. Ei liian iso eikä liian pieni, Jukka toteaa. Taipaleen kanavalle mennessä Aija jää katsomaan vasemmalle. Oman onnensa nojaan jätetty hotellirakennus erikoisine seinäpintoineen vangitsee huomion. Turo-turisti kerää voimia Hieno, hylätty rakennus. Mikä sen tarina on? Ristikangas kertoo Hotelli Taipaleesta, joka pääsi ränsistymään, kun omistaja ei halunnut sitä myydä. Museokanavalla oppaamme vie ajatukset 1900-luvun alkuvuosikymmeniin, jolloin Taipale eli kulta-aikaansa. Varakkaat sisävesimatkustajat tungeksivat Vattenbutikeniin ostamaan hienoa pullovettä. Myös hienot leivokset tekivät kauppansa. Toisaalta kanavan rakentaminen vei satojen ihmisten hengen, kun kulkutaudit lähtivät leviämään tilapäistyöläisten epäsiisteissä asumuksissa. Vanha kanava ehti siis olla käytössä vain kolmisenkymmentä vuotta, ennen kuin uusi rakennettiin, tarkistaa Jukka Laitinen. Puurtilan sillalla näemme jäänmurtajan jäljet. Asuntomessualueella viittä vaille valmis rakennusmestari Jukka kiinnittää huomiota talojen yksilöllisyyteen. Kokkolan asuntomessut jättivät hänen mukaansa jälkeensa tylsännäköisiä laatikkoja, jos vertaa Varkauden asuntomessutaloihin. Kuinka kaunis, Aija ihastelee karjalaistyylistä taloa aivan asuntomessualueen perällä. Sisältä se on viihtyisä, mutta pimeä, tietää jo messujen aikaan 1990-luvun alussa Varkaudessa asunut Ristikangas. Ohitamme Amerikka-talot, Jukka-Pekka Mehtonen kuskasi turistiseuruetta kaupungin puolelta toiselle. Opas Maarit Ristikangas esitteli Varkauden pääkirkon historiaa. jotka on tehty Pohjois-Amerikan malliin ja ihastelemme veden ääreen rakennettuja taloja yhteislaitureineen. Pian olemmekin taas Itä-Suomen korkeimmalla sillalla, mistä voi nähdä vilauksen Kuntorannan rakennuksista. Miten en ole kuullut siitäkään koskaan, ihmettelee Aija. Aamupäivän itkemättä matkassa sinnitellyt Turo-turisti kerää voimia unten mailla sen aikaa, kun käymme tutustustumassa kirkkoon. Se yllättää vieraat modernilla funkkistyylillään. Paperimiehet alttarifreskossa ovat uutta niin turisteille kuin pari vuotta Varkaudessa asuneelle toimittajallekin. Noin tunnin kiertelyn jälkeen poikkeamme lounaalle Kaks Ruusuun. Ravitsemustieteitä opiskeleva Aija kuuntelee kiinnostuneena yrittäjä Pekka Kinnusen tarinoita viime vuonna sata vuotta täyttäneen entisen kansankeittiön ajoista. Nyt salissa ruokailee hyvänä lounaspäivänä kymmenesosa siitä väkimäärästä, mikä keittiön eväillä ruokittiin. keksi köyhä opiskelija, mutta Edisonilla oli rahaa. Kuka siis keksi fonografin? Kempf veistelee. Turo on mukana Kempfin varoituksista huolimatta. Poikaa ramaisee, mutta silmät syttyvät katsomaan yhtä museon harvoja massatuotteita: soivaa Wolkswagenia. Pahvi-Sauli tervehtii vierailijoita baarimikkona. Puolueet ja eri kansallisuudet eivät säästy solvauksilta. Eivät varsinkaan ruotsalaiset. Te olette nuori pari. Ulko- Pahvi- Sauli tervehtii Osumme paikalle lähiruokaviikolla, joten tarjolla on muun muassa läheisellä ylämaankarjatilalla tuotettua maksaa. Vatsa täyttyy viimeistään jälkiruokakahveista porkkanakakun kera. Alkuperäinen suunnitelma oli suunnata iltapäiväksi shoppailemaan, mutta valitsemmekin imetystauon ja kultuurihetken. Entisessä insinöörikoulussa on nyt kulttuuritila, jossa vietetään Ruukin Helmi -kulttuuriviikkoa. Käymme katsomassa muun muassa varkautelaislähtöisen kirjailija Jukka Itkosen kuvataidetta ja runoja sekä vuoden lehtikuvaajana palkitun Meeri Koutaniemen näyttelyä. Varoituksen sanoja satelee, kun Mekaanisen Musiikin Museo lähestyy. Jürgen Kempf on persoona, varkautelaiset valmistelevat. Alkaa kiinnostaa entistä enemmän. Emme tiedä yhtään, mitä odottaa, turistimme juttelevat, kun kuljemme rautaportin läpi hiljaisen näköiseen museoon. Hetki odottelua eteisessä, Mekaanisen musiikin museo teki vieraisiin vaikutuksen. Jürgen Kempf kertoi soittimien taustoista. kunnes isäntä itse saapuu vetämään esittelykierrosta. Kello on jo yli yksi, mutta hän toivottaa hyvää huomenta. Museon väki on nyt lomalla ja valvoo yöt ja nukkuu päivät. Tekö olette koekaniineita? Kuopiolaisia? En pidä kuopiolaisista. Kierros alkaa pianomusiikista ja Beethovenista. Seuraavaksi siirrymme pöydän ääreen. Tämä on fonografi. Sen keksi Edison. Oikeasti sen

9 Varkaus 201 uteen 9 Leena Mäki-Patolan ateljeessa oli avoimet ovet. Jukan ensikosketus Varkauteen oli kasvohoito. Hänestä palvelut ovat keskittyneet kätevästi Kauppakadulle. na on kaatopaikka, jossa on huonoa ruotsalaista tavaraa. Ikeasta saa halvalla, täältä vielä halvemmalla, ilmaiseksi. Melkein vakavoidumme hetkeksi, kun kuuntelemme maailman suurinta mekaanista orkesteria, joka Kempfeille saapuessaan oli erittäin huonossa kunnossa. Kun pintaraapaisu yli 200 instrumenttia kattavaan kokoelmaan on ohi, turisteillamme on yksi kysymys. Miten sinä tulit Varkauteen? Vastaus kuuluu, että Suomeen toi vaimo ja Varkauteen kaupungin edullinen tarjous toimitiloista. Autoon palaa unelias poika ja yllättyneen näköinen pariskunta. Aivan mahtava paikka, Jukka kehuu. Emme pääse iltapäivän lopuksi nuotiotulille Vaaputtajien majalle, koska se sattuu olemaan poissa käytöstä kuivien polttopuiden puuttuessa. Kämärin luontopolku kuitenkin herätti perheen kiinnostuksen, joten he aikovat palata kaupunkiin retkeilemään sulan maan aikaan ja vierailla samalla tuttavaperheen luona. Heidän suosituksestaan Laitiset kävivät Varkaudessa ensi kertaa viime vuoden lopulla. Jukalla on ollut iho-ongelmia ja mietin hänelle joululahjaksi kasvohoitoa. Kyselin vinkkejä ja tuttava ehdotti kauneushoitolaa Varkaudesta, Aija kertoo. Varkauteen vetää tulvaisuudessa myös Vekara-Varkaus, josta perhe kuuli kierroksella ensi kertaa. Teatterikin herätti kiinnostuksen. Tapahtumat ovat ehkä paras tapa houkutella nuoria perheitä, Aija miettii. Yllättävän paljon täällä on kaikkea. Varkaudessa voisi helposti viettää koko päivän, Jukka sanoo. Ilona Noponen Jukka, Aija ja Turo Laitinen kiertelivät Varkaudessa yhden helmikuisen päivän. Päiviönsaaren vanhat rakennukset olivat varsinkin Aijan mieleen. Paljon Onnea 95 vuotta Sanomalehti Keskisuomalainen Savon Sanomat Iisalmen Sanomat Warkauden Lehti Viikkosavo Suur-Jyväskylän lehti Kuopion Kaupunkilehti Kaupunkilainen Töllötin Saarijärveläinen Pikkukaupunkilainen Savon Silmukka Iisalmen Kaupunkilehti Viitasaaren Seutu Sampo-Lehti Sisä-Suomen Lehti Viispiikkinen Laukaa-Konnevesi Hankasalmen Sanomat Miilu Pielavesi-Keitele Pieksämäen Lehti Matti ja Liisa Pitäjäläinen Uutis-Jousi Koillis-Savo Soisalon Seutu Heinäveden Lehti Paikallislehti Sisä-Savo Lehtisepät Oy Mediasepät Oy Savon Jakelu Oy Tietoykkönen Oy Suomen Lehtiyhtymä Oy

10 10 Varkaus 201 Parhaat eväät elämään Kun mennään ajassa yhdeksän vuotta taaksepäin, olin juuri aloittanut yläasteen. Ennen kuin olin edes kuullut nuorisovaltuustosta, harrastukseni vaihtelivat laidasta laitaan. Oli liikunnallista, musiikillista, kuvataidetta tai välillä en harrastanut mitään. Syynä oli kyllästyminen, raha, jatkuva vaikeus välimatkojen kanssa tai toimintaa ei enää minun ikäryhmälleni järjestetty. Silloin tuntui, etten koskaan löydä sellaista harrastustoimintaa, joka olisi tarpeeksi monipuolinen, että mielenkiinto siihen säilyisi. Olin oppilaskunnassa, kun iski pieni kipinä päästä vaikuttamaan asioihin ja järjestämään tapahtumia nuorille. En tosin tiennyt miten ja onko minusta siihen. Kahdeksannella luokalla liityin lopulta Varkauden nuorisovaltuustoon. En ikinä silloin voinut kuvitella, mihin kaikkeen pääsen Minä, Varkaus ja WL vaikuttamaan ja miten helppoa se on. Tukijoita löytyy, jotka auttavat parhaansa mukaan. Tarvitaan vain muutamia innokkaita nuoria tekemään ja se on siinä. Toiminnan aktiivisuus vaihtelee vuosittain. Vaikka tapahtumia on välillä järjestetty harvemmin, jokainen niistä on ollut tärkeä kokemuksen kannalta ja vastoinkäymisistä on opittu. Olen nuorisovaltuuston kautta saanut parhaat eväät elämään, vuorovaikutustaitoja, esiintymistaitoja, itseluottamusta, organisointikykyä sekä tottakai ystäviä ja paljon. Lisäksi olen saanut ihania muistoja vuosien varrelta. Yhteistyö Warkauden Lehden kanssa on aina ollut luontevaa, ja siellä nuorisovaltuustoa muistetaan aika ajoin ottamalla yhteyttä. Yhteistyö on tukenut toimintaa erittäin positiivisesti. Toivon, että nuorisotoiminta jatkuu Varkaudessa aina, eikä sieltä säästetä. Toimiva nuorisovaltuusto ei nimittäin ole itsestäänselvyys. Nuorena on tärkeää, että löytyy paikka missä viihtyy ja tapaa ystäviä. Nuorten on sinnikkäästi pidettävä yhtä jotta nuorten viihtyvyys kaupungissa säilyisi ja kehittyisi pidemmälle. Nuorisovaltuusto on parasta mitä Varkaus on minulle antanut. Näillä eväillä ja kokemuksilla on hyvä jatkaa kohti työelämää. Maiju Vaalimaa Kirjoittaja on Varkauden nuorisovaltuuston entinen puheenjohtaja. Vanha maitokoppi ja kolmas risteys Ennen oli toisin Maatilakeikalle lähtevä 2010-luvun toimittaja ottaa mukaansa tarkan osoitteen, tulostaa ehkä reittikartan netistä, ja matkassa on vielä haastateltavan puhelinnumero, johon voi ilmoittaa, jos uhkaa myöhästyä. Puhelin on aina mukana, ja tarpeen tullen siitäkin löytyy netti ja kartta luvun taitteeseen saakka ei ollut itsestään selvää, että vieraan pitäjän peräkylästä löytyi juuri se mökki, jota etsittiin. Ensiksi: ei ollut kännyköitä. Haastattelusta sovittiin etukäteen lankapuhelimessa, ja paperille kirjattiin tarkat ajo-ohjeet. Tähän tyyliin: kirkolta ajat suunnilleen kaheksan kilometriä sinne päin, sitten tulloo iso punanen talo vasemmalla käillä, mutta elä mäne sinne, ja oikeella käillä on vanha koulu, mutta sitten oot männy ohi, kun ennen koulua on iso petäjä ja sen kohalta lähtöö tie. Ajat sitä hollin matkoo ja sitten on löytyy vanha maitokoppi, niin siitä kolomas tiehuara vasemmalle tuop meijän pihhaan. Toiseksi: ei ollut nettiä. Kenenkään mielikuvitus ei yltänyt kuvittelemaan, että tarkan reitin ajo-ohjeineen voisi saada esiin parilla klikkauksella. Kolmanneksi: maaseudun pikkuteillä ei ollut nimiä, ei minkäänlaisia. Oli numeroidut valtion tiet, ja sitten oli joitakin mustapohjaisia viittoja, jotka kertoivat, että tuolta päin löytyy tuon niminen kylä. Niinpä oudoilla seuduilla laskettiin taloja, maitokoppeja ja postilaatikoita sekä arvuuteltiin, lasketaanko tuo tieksi vai onko se pelkkä peltoliittymä, jota ajo-ohjeen antaja ei muistanut mainita. Useimmiten perille kuitenkin löydettiin. Jos eksyttiin, koputettiin jonkun oveen ja kysyttiin neuvoa. Merja Turunen

11 11

12 12 Varkaus 201 Neljän sukupolve Isoisä, isä, tytär ja tyttärenpoika asuvat kaikki muutaman sadan metrin päässä toisistaan. Pia ja Juha kurkistavat tienviittapuun takaa. Harjurannalta, muutaman mutkan päästä maantieltä, löytyy kaksi tienviittaa. M. Soininen osoittaa vasemmalle, J. Soininen viittaa menemään eteenpäin. M tarkoittaa Marttia, J Juhaa. Vähän matkan päässä voisi olla vielä yksi kyltti saman suvun taloon. Siinä tosin pitäisi lukea Pöllänen, sillä tämä talo on Juhan tyttären, Minnan koti. Talossa kasvaa jo neljäs sukupolvi samaa sukua samalla kylällä, Minnan pojat. Ihan joka suvussa näin läheinen naapuruus ei onnistuisi, mutta Soinisia se ei haittaa. Päinvastoin. Vanhimmille, Martille ja Vienolle tuo turvaa tieto, että jälkipolvea on naapurissa auttamassa kun tarvitaan. Katotaan aina, että palaako valot, Juha paljastaa tarkistavansa. Apua tarjotaan myös toisin päin. Minnalle löytyy aina lapsenvahti, mummo Pia tulee tarvittaessa vaikka viideltä aamulla, jos pojat ovat kipeänä. Toinen toisistamme on huolehdittu ja hoidettu, Vieno sanoo. Minna ja Vieno lähtevät yhdessä Justuksen kanssa potkukelkkalenkille. Juha puolestaan pitää koko suvun tiet aurattuina. Entiseltä kaupungin, nykyiseltä YIT:n vastaavalta työnjohtajalta se sujuu ammattitaidolla. Vävypoika on puolestaan koko suvun atk-tukihenkilö. Tärkeää on sekin, että jokainen sukupolvi osaa antaa toisilleen oman rauhan. Vienon ja Martin olohuoneeseen kokoontunut joukko miettii, että lopulta aika harvoin istutaan saman katon alla. Yleensä asiat hoidetaan pihamaalla piipahtamalla. Minä huudan asiani omalta takapihalta pellon yli Minnalle, kun se on ulkona, Pia nauraa. Myökiin on suatuna ellee rauhassa. Eivät oo laittaneet kapuloita rattaisiin, Martti tuumaa. Vieno toteaa, että yleensä käydään toistensa luona asian perästä. Ensimmäinen talo Immolanjärven kupeeseen rakennettiin Martin kotitalo paloi, nykyinen Martin ja Vienon talo on Martin rakentama. Juha rakensi omansa isän avustuksella 1980-luvun lopulla. Tarkoitus oli etsiä Könönpellosta talo, mutta Martti-isä houkutteli silloisen Kangaslammin puolelle. Juha käy katsomassa vanhempiensa talon keittiön ikkunasta, jäikö kotiin valot päälle. Samalla tavalla Minnan pojat katsovat oman kotinsa ikkunasta, että Piamummo näkyy olevan kotona Ṗia muistuttaa Minnalle tämän sanoneen, ettei ainakaan tänne muuta asumaan. Pölläsen perhe suunnitteli jo muuttoa Leppävirralle, mutta kun Minna sai töitä Varkaudesta, mieli muuttui. Harjuranta alkoi tuntua hyvältä idealta lapsiperheelle. UUTTA! Lomamatkojen LASTENKERHO Alanyan Club Paradisossa Lomalle suoraan Kuopiosta UUTTA! Nyt myös kesälennot Turkkiin ja Kreikkaan! Kesän suosikkikohteet! LEGOLAND lentäen Lähdöt ma, ke ja pe pv 4.6., 11.6., alk. 495 Hinta sis. kaksi päivää Legolandissa! Katso lisää matkavekka.fi Visbyn risteily Europa-risteily Helsingistä hlö/c4... alk. 155 Sis. risteilyn, illalliset sekä aamiaiset. Hinnat ovat alkaen-hintoja/hlö Helsingistä. Palvelumaksu 12 /varaus, netistä vk alk. ALANYA JA SIDE vk alk. KREETA Lanzarote Alanya Kypros Rodos Kreeta Mallorca vk alk/hlö. Majoitus jaetussa 2h huoneessa. Palvelumaksu 12 /varaus, netistä ilman palvelumaksua vk alk. KREETA VARAUKSET: MatkaVekka Kuopio, Maljalahdenkatu 35, puh ma-pe 9 17 Puhelinmyynti ma pe klo 8 18, la su ja matkavekka.fi Puh. 8,35 snt/puh + 7,03 snt/min, matkapuh. 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min.

13 Varkaus 201 n naapurit 13 Merja Männikkö Me on nyt puoli vuotta asuttu täällä, Minna kertoo. Minnan perheen talotyömaalla Martti ei enää ollut töissä, mutta leikkimökin on siihenkin pihaan rakentanut. Kuten rakensi aikoinaan Juhankin talon pihaan. Alle kouluikäisille pojille mummola on mukavan lähellä. Juha ja Pia kertovat, miten hauskalta näytti, kun pojat hiihtivät otsalamppujen valossa pellon yli mummolaan jäätelöä hakemaan. Minna arvostaakin maalla asumisessa lasten vapautta leikkiä ulkona. Liikennettä ja autoja ei tarvitse pelätä. Pojilla on ulkona ihan omat touhut, Minna sano. Naapurissa asuvat vanhemmat toivat helpotusta lastenhoitoon aikoinaan myös Juhalle ja Pialle. He muistelevat, kuinka Minna tuli aamulla mummolaan odottamaan koulukyytiä ja koulun jälkeen taas mummon luo. Kaikki neljä isovanhempaa väittävät, että lapsenlapsia ei hemmotella pilalle. Pia kyllä vähän taitaa hemmotella, Juha lipsauttaa. Mutta kun nämä on minun kavereita, Pia perustelee Minnan nuorimmainen, Justus, sylissään. Toisinaan Minnan pojat palaavatkin mummolasta kotiin jäätelöpaketti kainalossa. Mutta eivät tyhjin käsin aina lähde aikuisetkaan kotiin. Pia toteaa, että unohtunutta maitopurkkia tai makaronia ei tarvitse lähteä kaupasta hakemaan, kun voi kysyä jommastakummasta naapurista. Soiniset ovat olleet aktiivisesti mukana myös Harjurannan kyläyhdistyksen toiminnassa. Martti on perustajajäseniä, Juha on ollut parikymmentä vuotta yhdistyksen rahastonhoitaja. Minna oli nuorempana mukana teatterissa. Pia oli katsomon puolella, Juha virnistää. Minna toteaa, että nyt on vapaa-ajalle riittävästi tekemistä poikien kanssa. Mutta Juha paljastaa aikovansa houkutella Minnan miehen jatkamaan rahastonhoitajan pestiä. Tuskin kyläyhdistys vieläkään jää ilman Soinisen sukua. Aktiivisesta kylästä on kaikilla mukavia muistoja. Koulun kohtaloa Juha vieläkin harmittelee. Kaupunginvaltuutettuna hän piti oman koulun puolia viimeiseen asti, mutta nyt koulutalo on myyty yksityiselle. Toisaalta ei kaupunkiinkaan ole pitkä matka. Könönpellon kouluun on Minnan pojilla aikanaan vajaan kymmenen kilometrin matka. Matkaa on sen verran sopivasti, että koulukyyti kulkee, eikä poikien tarvitse kulkea maantienvartta. Vartissa tästä on kaupungissa. Työmatka on lyhyt, Juha, Pia, Justus, Minna, Vieno ja Martti viihtyvät lähellä toisiaan. Minna sanoo. Pia miettii, että aika monen muunkin talon nuoret ovat palanneet kotikylälle takaisin. Uusia taloja on noussut naapurustoon. Useimmat muuttajat ovat olleet lapsiperheitä. Mutta ei se ollut aktiivinen kyläyhdistys eikä lyhyt työmatkakaan, joka Minnan houkutteli Harjurannalle. 63 vuotta laadukasta kalustamista Keski-Savossa Kyllä se oli se, että tullaan suvun lähelle. Sirpa Ylönen Tervetuloa palvelevaan Stemmaan Sisustussuunnittelu ENNI HILTUNEN sisustussuunnittelu Autonvuokraus Kuljetuspalvelu Kokoaminen Kalustepesu Varkaus, Kauppakatu 34, puh Pieksämäki, Hansatie 5, puh Palvelemme: ark , la

14 14 Varkaus 201 Gutenbergistä tultiin tietokon Warkauden Lehden kova kolmikko on nähnyt tekniikan vyöryvän lehden tekemiseen. Sirpa Ylönen Warkauden Lehden nykyisistä työntekijöistä pisin työura on valokuvaaja Merja Männiköllä. Mellu tuli taloon Olen ollut tekemässä yhdeksää juhlalehteä, ensimmäinen oli 1974 ja tämä jää viimeiseksi, Mellu sanoo. Vuosikymmenten varrella filmikamerat ovat muuttuneet digikameroiksi, kuvan tekeminen pimiössä litkujen kanssa liruttelusta tietokoneella tehtäväksi kuvankäsittelyksi. Tekniikka on muuttunut, Mellun asenne ja taito heittäytyä tilanteisiin on pysynyt tuoreena. Porukka on aina innostunut Tämä on ollut ihana työpaikka, ylä- ja alamäkineen. Pieni porukka on aina ollut työstä innostunut ja yhteen hiileen on puhallettu. Vanhojen muistelun sijaan Mellu haluaa katsoa tulevaisuuteen, Warkauden Lehden Merja Männikkö, Aki Ahveninen ja Antero Tuppurainen ovat nähneet Warkauden Lehden muuttuvan vuosikymmenten varrella. satavuotisjuhlaan ja silloin tehtävään juhlalehteen. Sitä Mellu ei aio olla enää tekemässä, mutta pysyy hengessä mukana. Toivon sydämestäni, että Warkauden Lehti on silloin edelleen olemassa ja voin lukea satavuotisjuhlalehteä yhdessä lastenlasteni kanssa. Nykyinen toimitussihteeri Aki Ahveninen aloitti vuonna 1975 Leppävirran aluetoimittajana. Warkauden Lehti oli seitsenpäiväinen ja aluetoimitus oli Leppävirran lisäksi myös Heinävedellä. Kun lehti pieneni kuusipäiväiseksi, aluetoimitukset sul- Varkauden Puu Oy Tunnettua laatua Euroopassa Tuotteitamme myynnissä jo yli 1000 myymälässä. Päätuotteinamme ovat listat ja erikoisprofiilit. Merkittäviä referenssikohteita ovat mm. Presidentin virka-asunnon paneelit, Helsingin olympiastadionin katon puuelementit sekä Moskovan sirkuksen ja Haikon kartanon listat.

15 Varkaus Koti on sydämenasia eaikaan jettiin ja Ahki tuli Varkauteen vahvistukseksi. Sain tulla Varkauteen. Aluetoimituksessa oli niin yksinäistä. Tietotekniikan tulo on ollut Akinkin työuralla suurin muutos. Toimittajilla se näkyy kirjoituskoneen vaihtumisena näyttöpäätteeseen ja näppäimistöön, mutta muitakin muutoksia on tapahtunut. Aluetoimituksessa oli joku härveli, jolla lähetettiin juttuja. Niin ja filmirullat tuli linja-autolla Matkahuollon kautta, Mellu muistuttaa. Ensimmäiset tietokoneet eivät ihan joka suhteessa helpottaneet työn tekemistä. Nyt piti opetella kaikenlaisia koodeja jutun eri osia erottelemaan. Ne oli todella vaikeakäyttöisiä. Olisi pitänyt hallita jotain atk:ta, Aki muistelee. Nykyinen tietotekniikka vähentää virheiden määrää. Aika vaikea on saada saman päivän lehteen kaksi kertaa samaa juttua, Aki toteaa. Ylivoimaisesti suurin muutos on tapahtunut sivunvalmistaja Antero Tuppuraisen työssä. Antero tekee yksin sen työn, mitä aikoinaan teki parikymmentä työntekijää ja ainakin viisi eri ammattiryhmää. Tämä on ollut koko teollisuuden hurjin muutos ja vienyt paljon työpaikkoja, Antero sanoo. Härveli, jolla lähetettiin juttuja Kun hän tuli Warkauden Lehteen vuonna 1974 käsinlatojan oppilaaksi, tehtiin osa työstä, esimerkiksi otsikot, vielä metallikirjasimista. Siis samalla tavalla kuin Gutenbergin aikaan. Neljänkymmenen vuoden aikana Antero on nähnyt graafisen alan kehityksen koko skaalan gutenbergiläisestä nykyiseen tietotekniikkaan. Käsinladonta-aikaan luin tekstiä paremmin nurinpäin kuin oikein päin. Warkauden Lehti on ollut sivunvalmistuksen kehityksessä koko Suomen kärkijoukoissa ottamassa uutta tekniikkaa käyttöön. Monessa asiassa on oltu ensimmäisiä koko Suomessa. Keskisuomalaisen kanssa oltiin ensimmäisiä, jotka tekivät broadsheetsivun tietokoneella 1990-luvun alkupuolella, Antero muistelee. Broadsheet on Warkauden Lehden sivukoko. Kun Antero muistelee opiskeluaikojaan ja ensimmäisiä työvuosiaan, puhe vilisee täysin käsittämättömiä sanoja. Eivät niitä sanoja ymmärtäisi nykyiset alan opiskelijatkaan, ne liittyvät vanhaan tekniikkaan. Anteron mielestä pitäisi ymmärtää, vaikka samalla tekniikalla ei lehteä ole vuosikausiin enää tehtykään. Siitä tiedosta on paljon hyötyä. Kyllä edelleen alan opiskelijoille pitäisi opettaa kirjapainotaidon alkeet. Sen jälkeen osaa laittaa otsikot ja kuvat paikalleen, Antero sanoo ja jatkaa vielä hetken joukolla samoja käsittämättömiä termejä. Se aikoinaan hankittu oppi ja ammattitaito näkyy päivittäin lehden sivuja tehtäessä. Antero näkee monta asiaa valmiina ennen kuin juttua on kunnolla ehditty sivulle sijoittaa. Lehden sivujen tekeminen vaatii paljon muutakin kuin sen, että osaa käyttää taittoohjelmaa. Ihmisillä ei ole aavistustakaan, miten lehteä tehdään. Moni ihmettelee, miten jutut saadaan aina menemään niin nätisti tasan käytettävissä olevaan tilaan. Että kyllä ne toimittajat osaavat tehdä sopivan mittaisia juttuja. Paljastetaan nyt tämä salaisuus: eivät ne toimittajat osaakaan. Siinä välissä on Antero, joka taikoo jutut ja tilan sopimaan toisilleen. Se on sitä ammattitaitoa. Sirpa Ylönen HEINÄVESI, OKT Alak. 2 mh, k, oh, khh, pesuh, s, yläk. 2 mh, aula. Heinäveden Kermassa suositulla asuinalueella 2005 valmistunut ok-talo kauniilla rinnetontilla. Heinäveden keskustaan n. 5 km. Tontti 0,5400 ha. Mh Piskontie KARVIONKANAVA, OKT Tupakeittiö, 4 mh Heinävedellä hyvällä sijainnilla ok-talo ja upea rantasauna puhtaan Kermajärven rannalla. Omaa rantaviivaa noin 60 metriä Talon pihapiirissä talousrakennus jossa autokatokset ym. Hyvät liikenne-yhteydet sekä Varkauden että Joensuun suuntaan. Soita ja varaa esittely! Tontti 0,5910 ha. Mh Laukankalliontie 3 A HEINÄVESI, OKT 5 h, rt, s, ph. Heinäveden keskustan läheisyydessä sijaitseva täystiilinen omakotitalo. Kermanrantaan vain 300 metriä. Tontti 0,1847 ha. Mh Rinnekuja SKV KIINTEISTÖNVÄLITYS OY Kauppakatu 39, 3. krs Varkaus p PUURTILA Vapaa-ajan asunto, 30m² Takkahuone 22,5 m 2, alkovi 4,6 m 2, kk 4 m 2 wc 2,2 m 2. Varkaudessa palveluiden läheisyydessä luxus mökki. Tontilla rakennusoikeutta omakotitalolle. Omaa rantaviivaa 60 metriä. Kookas edustussauna ja upea grillikatos valmiina. Tontti n m 2. Mh Sahalantie KANGASLAMPI Vapaa-ajan asunto 29m² Asunto, tupa, makuusoppi, kk. Vuonna 1988 valmistunut 130 mm höylähirrestä valmistettu vapaa-ajan asunto Kuiva-Haapiossa. Lisäksi rantasauna 80 mm höylähirrestä. Rantaviivaa n. 200 m. Lapsi ystävällinen etelänpuoleinen hiekkaranta. Tontti 0,9960 ha. Mh Kuiva-Haapio VILJOLAHTI Vapaa-ajan asunto, n. 60m² Keittiö, olohuone, 2 makuuhuonetta, terassi. Palvalahden rannalla upealla niemipaikalla tilava ja kaunis vapaa-ajan asunto. Piha-alue luonnonvarainen ja helppohoitoinen. Toimiva kokonaisuus. Helppo automatka perille. Varkaudesta noin 40 km. Tontti 2000 m 2. Mh Katajaniemi Lisää koteja Tilkkutäkkejä tekstinkäsittelijälle Ennen oli toisin Vielä kultaisella 80-luvulla yksi toimittajan tärkeimmistä työvälineistä oli kirjoituskone ja yksi parhaimmista ystävistä tekstinkäsittelijä. Hyppäys mekaanisesta sähköiseen kirjoituskoneeseen oli merkittävä: sormenpäät eivät olleet niin koetuksella, kun niitä ei saanut enää upotettua jumiin kirjainten väliin ja näppäimien hakkaus muuttui kosketukseksi. Kävi päivänä jos toisenakin niin, että sormenpäät ja posket punaisina aloitteleva neljännen valtiomahdin edustaja sai luovuttaa hengentuotteensa eteenpäin. Nykyisenä tietokoneaikoina jutun käsittely, kappaleiden vaihtaminen, lauseiden muokkaus, pahimpien lyöntivirheiden korjaus sujuvat kuin tanssi. Vielä tuolloin leikattiin ja liimattiin. Sakset tanassa toimittajan alku pilkkoi juttuaan, kirjoitti uusia palasia ja liimasi niitä oikeaan järjestykseen, korjasi kynällä lyöntivirheitä, lisäsi sanoja ja piirsi nuolia, mikä lause pitää siirtää mihinkin kohtaan. Lopputulos muistutti tilkkutäkkiä ja organisaatiokaaviota, josta otti selvää vain korkealla älykkyysosamäärällä varustetut luojanluomat tekstinkäsittelijät. Muistan, että muutaman kerran petti tämän armoitetun ammattikunnan edustajan hermo luomukseni edessä. Painuin kiltisti kirjotuskoneen ääreen ja naputtelin jutun uudelleen alusta loppuun. Sari Ristamäki Kaupungin parhaat maisemat ja maukkaat kahvilatuotteet Varkaudessa! puh Erikokoisia, hyväkuntoisia TOIMISTOTILOJA VUOKRATTAVANA aina 380 m 2 :n asti. Ota yhteyttä niin suunnitellaan yhdessä tarvitsemasi tilakokonaisuus. Mika Jalonen, Hyvää huomenta! Avaa uusi päivä sivu sivulta. Upeinta ranta-asumista! Komminselän rannalle Lajunniemeen valmistuu ensi jouluksi upeita Rantavilla-rivitalokoteja, jotka erottuvat valtavirrasta. Lämmönlähteenä ekologinen maalämpö Korkea olohuone maisemaikkunoilla Oma rantatontti ja venelaituri 1 rivitalo, 7 asuntoa: kun varaat nopeasti, niin ehdit vaikuttaa rantavillakotisi sisustamiseen ja huonejärjestykseen Nykyiselle asunnolle annetaan takuuhinta vaihdossa Rakentaminen aloitetaan huhtikuussa 2014 Ennakkomarkkinointi As. Oy Varkauden Rantavillat Lajunniementie 7 Huoneistokoot: 2h + k + s 62,5 m h + k + s 66,5 m h + k + s 76,0 m h + k + s 89,0 m h + k + s 89,0 m Autokatososake V A R K A U D E N LKV [A] Asuntomarkkinat Forum, Varkaus p , Rakentaja: Pieksämäen Ysiysi-Rakennus Oy Suunnittelu: Arkkitehtitoimisto Art Michael RS-pankki: Danske Bank

16 16 Varkaus 201 Taiteilijan näkyjä ja näkymiä Varkaudesta Varkaudessa ei ole mitään taidehistorialliselta kannalta merkittävää. Näin musertavasti kannusti taidemaalarin ja kuvataiteen opettajan Marko Viljakan opettaja uraansa aloittelevaa nuorta miestä 1990-luvun alussa. Viljakka oli juuri muuttanut Helsingistä Varkauteen ja lopetteli opintojaan Taideteollisessa korkeakoulussa. Hän suunnitteli suorittavansa taidehistorian kurssin Varkauteen liittyvästä aiheesta. Opettajan mielessä löi Varkauden kohdalla tyhjää. Ei ole olemassa yhtä tai kahta taideteosta, joista koko Suomi tunnistaisi Varkauden. Taiteilija Eero Hyvärinen oli vuonna 1949 mukana perustamassa Varkauteen kuvataideyhdistystä. Samassa kokouksessa olivat läsnä muun muassa graafikko Väinö Rouvinen ja taidemaalari Allan Kuntsi. Toiminta oli vilkasta, ja yhdistys teki laajalti yhteistyötä muiden itäsuomalaisten kuvataideyhdistysten kanssa. Hyvärisen leikekirjasta, johon hän on tallentanut yhdistyksen historiaa, saa varsin erilaisen käsityksen Varkauden taide-elämästä kuin Viljakan opettajalla oli. Siihen aikaan, kun Hyvärinen itsekin työskenteli kansakoulunopettajana, Varkaudessa oli paljon kuvataiteesta innostuneita opettajia, jotka todennäköisesti myös innostivat oppilaitaan taiteen pariin. Hyvärinen paljastaa, että 60- ja 70-lukujen taitteessa Varkauteen oli tarjolla alan ammattioppilaitos, taidekoulu. Hankkeella oli Marko Viljakka: Vihaiset pilvet ja kaatuvat paalut. opetusministeriön tuki, mutta kaupungin silloinen johto ei kuvataiteilijoiden kouluttamisesta innostunut vaan sijoitti mieluummin ammattikouluun, joten taidekoulu perustettiin Lahteen. Hyvärisen edelleen jatkuva ura taiteilijana liittyy vahvasti Varkauteen. Yhdeksi innoittajakseen hän nimeää Jalmari Tirkkosen, jota peräti nimittää varkautelaisen kotiseutukuvauksen alkuunpanijaksi. Hyvärisen kotiseuturakkaus kohdistuu vanhaan Varkauteen, jota taiteilijan Marko Viljakka suruksi on jo paljon purettu pois. Taulumäellä oli idyllinen mökkikylä, eikö siitä olisi yhtä tai kahta hehtaaria voitu rauhoittaa museoalueeksi, hän ihmettelee. Monien muiden varkautelaistaitelijoiden tavoin hän on kuvannut myös paikkakunnan teollisuutta, kuten tehtaita ja konepajoja. Muunnelmat Hjalmar Munsterhjelmin taulusta, kolme kappaletta, syntyivät siitä harmista, ettei teosta vuonna 1987 saatu ostetuksi Varkauteen. Marko Viljakan suhde Varkauteen on vahvasti tätä päivää. Viihdyn siellä, mihin oman pisteeni teen. Minulla oli haave, että olisi työhuone kotona, ja sellainen minulla nyt on. Ei sillä ole suurta merkitystä, missä asuu, mutta tykkään kyllä Varkaudesta, hän tuumii. Mielipaikoikseen hän nimeää Huruslahden keskustan puoleisen rannan, Kämärin ja kanava-alueen, mutta Varkautta Viljakka ei ole maalannut. Varkaus-vaikutteita hänen maalauksissaan on helppoa nähdä, tehtaanpiippuja ja savuhattaroita. Eero Hyvärisen mielestä myös Viljakan värimaailmassa on taivasta tehtaan yllä eri vuoden- ja vuorokaudenaikoina. Varkauteen oli tarjolla taidekoulu Mistä paaluajatus lähti, sitä en tiedä, mutta sen jälkeen tulivat pilviaiheet, ja ne yhdistyivät. Tietoisesti en ole tehdasnäkymiä maalannut, Viljakka toteaa ja jättää katsojan päätettäväksi, mistä pilvet ovat syntyneet. Sitä hän ei kiistä, että alitajunnassaan on saattanut aihetta työstää kulkeehan hän päivittäin työmatkallaan tehdasta kohti mennen tullen. Hän huomauttaa kuitenkin, että hänen töissään voi joku nähdä myös Pohjanmaan lakeutta ja horisonttiin etääntyviä sähkötolpparivejä. Viljakan nykyistä asuinaluetta, Kosulanniemeä, ovat varkautelaiset taiteilijat syystä tai toisesta kaihtaneet. Viljakka on toistaiseksi tuloksetta yrittänyt löytää edes vanhoja valokuvia kotitalostaan. Kosulanniemen kentällä käytiin pelaamassa jalkapalloa, mutta en minäkään ole siellä maalannut, Hyvärinen huomaa. Onko seutu koettu mielenkiinnottomaksi vai eikö herraskaisen väen alueelle uskallettu maalaustelineiden kanssa mennä, sitä hän ei osaa sanoa. Ehkä yksityisyyden suoja on ollut tehtaanjohtajien asuttamalla alueella korkeampi kuin työväen kotikulmilla. Vaikka Varkauteen ei taidekoulua tullutkaan, kaupunki on kasvattanut kokoonsa nähden paljon taiteilijoita. Nyt koko suomalaisen kuvataiteen tulevaisuus huolestuttaa Viljakkaa. Kuvataiteen arvostus on pohjalla. Nuoret eivät uskalla lähteä sitä opiskelemaan, kun Eero Hyvärinen: Sampo on odotettavissa, ettei sillä elä. Ja tottahan se on, että Suomessa hyvin harva elää pelkällä taiteella. Aulikki Jääskeläinen Eero Hyvärinen on syntynyt vuonna Hän asui ja työskenteli Varkaudessa, kunnes vuonna 1993 muutti Leppävirran Konnukselle, jossa hän asuu edelleen. Marko Viljakka on syntynyt vuonna 1966, käynyt koulunsa Joutsenossa ja Imatralla ja opiskellut Helsingissä. Varkauteen hän muutti vuonna Merja Männikkö Eero Hyvärinen ja Marko Viljakka. Eero Hyvärinen: Leunanmäen rantaa ennen sotia.

17 Varkaus 201 Merja Männikkö 17 Varkaus inspiroi taiteilijoita Syystä tai toisesta useat nykytaiteilijat ovat aikanaan asettuneet tänne ja viihtyneet. Varkaudessa ovat vaikuttaneet pitkään täältä syntyisin oleva taidegraafikko, taidemaalari Meeri Torvinen (syntynyt 1933) ja hänen puolisonsa, taidegraafikko Väinö Rouvinen (s.1932). Molempien tuotannossa on selkeitä aiheita, jotka ainakin paikkakuntalaiset katselijat tunnistavat olevan juuri Varkaudesta. Väinö Rouvinen käyttää kaupungin puistomaisemia lähtökohtana epätodellisten, usein ajattomien grafiikan aiheiden taustana. Esimerkiksi Ruukin Ruusa -suihkukaivoveistos Päiviönsaaren torilla toistuu useissa taiteilijan teoksissa, sovitettuna omaan maisemaansa. Varkaus vaikuttaa virikkeelliseltä ympäristöltä. Taiteilijat yhdistelevät paikkakunnan antamia tunnelmia ja todellisuuspohjaisia aiheistoja omiksi kokonaisuuksikseen. Rouvisen Silta on huikea näkökulma Puurtilan sillasta. Varkauden kaupunkisilhuetti on varmaan yksi suosituimmista näkymistä, Rouviselta löytyy Varkaus kaikkien tehtaan piippujen aikaan. Kuka yleisöstä osaa kertoa piippujen lukumäärän? Yhteen aikaan niitä oli kolme. Meeri Torvisen tyypillistä aiheistoa on sininen ja vesiteema, molemmat Varkaudessa hallitsevia luonnon elementtejä. Kaikille on tuttu Varkauden kirjastokortissakin toistettu Meeri Torvisen julkinen teos Elämän virta Varkauden kaupunginkirjastossa. Saman teeman toisinto on sopivasti Pirtinvirran rantamaisemassa sijaitsevan Foster Wheelerin toimitalon ala-aulassa, sähkönsinisellä seinällä. Pirtinvirta on ollut kautta aikojen suosittu kuvauskohde, mikä näkyy Varkauden kaupungin kokoelmissa olevista teoksista, esimerkiksi Yrjö Niirasen maalauksissa. Varkauden teollisuus on sitten oma lukunsa, aikajana taiteessa yltää näin ruukin aikaan 1800-luvun alkuun. Tunnetuin kuva Varkauden tehtaasta, ruukista Ämmänkosken partaalla on vuodelta Turkulainen taiteilija Hjalmar Munsterhjelmin ( ) kävi useilla maalausmatkoilla Savossa ja Karjalassa. Varkauden kosken partaalla kuvattu saha ja valimo Munsterhjelmin maalaamana on toistettu kuparikaiverruksena Zachris Topeliuksen kirjassa Matkalla Suomessa ja lukuisina muina painojäljennöksinä. Itse maalausta yritettiin hankkia Varkauteen vuonna 1987 Helsingissä pidetyssä taidehuutokaupassa. Hinta karkasi käsistä, kuten kuvitella saattaa. Varojen keräämiseksi järjestettiin jopa kansalaiskeräys, jonka tulos jäi vaatimattomaksi. Hankkeeseen lupautunut A.Ahlström vetäytyi myös, kun Varkauden kaupunki ei lähtenyt mukaan varkautelaiseksi kuvastoksi nähtyyn maalaukseen. Varkauden kuvataide-elämässä pitkään vaikuttanut Eero Hyvärinen (s.1927) on tehnyt oman pastelliversionsa tästä Munsterhjelmin työstä. Hyvärinen on käyttänyt maalauksissaan hyväkseen myös vanhoja perhevalokuvia varsinkin Taulumäen alueelta luvuilta. Pysyvä Varkaus-aiheiden valikoima löytyy tällä hetkellä Taidekeskus Väinölästä, jossa on myös taidemaalari Meeri Torvisen aina avoin ateljee. Kuvitellaan, että Varkaudessa on luonnon kautta kulttuurimyönteinen ilmapiiri. Voi olla, että paikkakunta vaikuttaa taiteilijankin alitajuntaan antamalla selkeitä aiheita. Ahlströminkadun kirkon mutkaa kohti pakeneva horisontti näyttäisi monen katsojan mielestä olevan ainakin taidemaalari Marko Viljakan (s.1966) monessa tyylitellyssä maisemassa, jota taiteilija on sitten tulkinnut omalla käsialallaan. Tätä kysyttäessä ei kuitenkaan saa myöntävää vastausta. Impul- Marko Viljakka Marko Viljakka: Utuiset pilvet. siivisesti työskentelevä taiteilija tutki yhteen aikaan veden eri olomuotoja, jotka näyttäytyivät pilvimäisinä muotoina taivaalla, tuoden mieleen tehtaan piipuista nousevat komeat höyryt. Voimakanavan varrelta on kuvataiteilijoiden lisäksi matkailu hyödyntänyt tehdasrakennusten silhuettia, keskeisimpänä kellotorni ja puuhiomon vesitornit. Varkauden kaupungin juhlavuodeksi 2004 kaupunki tilasi taidegraafikko Maria Rouvinen-Mäkelältä kaupunkiaiheisia akvarelleja, joiden ohella syntyi myös Varkaus-postikorttisarja, jota on saatavana edelleen. Kaupunkimaisemaa ja silhuettia on toistettu aikanaan muodikkaissa Varkaus-kuvakirjoissa. Valokuvaaja Harri Erosen lisäksi tämän päivän taidevalokuvaajia myös dokumenttiotteella tekevät Timo Heinonen ja Marco Tissari, joiden otokset tavoittaa internetin verkkosivuilta. Kattavasti Varkaudessa olevia julkisia taideteoksia ja niiden historiasta kertovia tietoja löytyy Varkauden kaupungin verkkosivulta kohdasta Taidetta Varkaudessa, Varkauden museoiden verkkonäyttelyt. Täältä löytyy vaikkapa Työn sarka-teoksesta vastaus siihen, montako tehtaan piippua Varkaudessa oli vuonna Sinikka Miettinen Kirjoittaja on Varkauden taidemuseon intendentti.

18 18 10X KORTTI Voimassa 4 kk ostopäivästä. Voidaan käyttää vastaanoton aukioloaikana kuntosaliin tai ryhmäliikuntaan. Hinta 85 (opiskelijoille 70 ja koululaisille 55 ). TREFFIT KUNNON SALIN KANSSA PÄIVÄPASSI Voimassa ostopäivän ajan Voidaan käyttää vastaanoton aukioloaikana kuntosaliin tai ryhmäliikuntaan. Hinta 15 (opiskelijoille 12 ja koululaisille 10 ). ENSITREFFIT Tervetuloa ensitreffeille Kunnonsalin kanssa! Kohteliaana kavaljeerina tarjoamme ensimmäisen tapaamisen veloituksetta. Etu koskee ainoastaan paikkakuntalaisia eli Kuopiosta tai Varkaudesta tulevia. Muilta pyydämme 15 euron korvauksen liikuttavan hikisestä hetkestä. IHASTUMISVAIHE Orastava suhde saa lisäpotkua tarjouksesta, neljä kuukautta hintaan 40 euroa kuukaudessa. Toivottavasti ihastuminen johtaa loppuelämän kestävään rakkaussuhteeseen liikuntapalvelujamme kohtaan. Mikäli yhteinen sävel löytyy, niin ihastumisvaiheen jälkeen hinta vaihtuu normaaliin 60 euroon kuukaudessa. KUNNONARKI ON JUHLAA Muista harjoitella riittävän säännöllisesti 1-3 kertaa viikossa ja pyri haastamaan itseäsi riittävästi. Kokeile viikoittain jotain uutta. Hyppää salilla pyörän selkään tai vaikka boxin päälle. Näin kehityt monipuolisesti ja motivaatiosi säilyy vuosienkin hikoilemisen jälkeen. Älä anna periksi. ERON SATTUESSA Mikäli kunnonrakkaustarina ei roihahda liekkiin, niin yritämme ensimmäisenä puhumalla selvittää ongelmat parhain päin. Ellemme tässä onnistu, niin eroaminenkin käy sutjakasti kuukauden harkinta-ajan jälkeen. LIIKUNTAKESKUS VIIHDEKESKUS ISOCEE KUOPIO Ajurinkatu 16 VARKAUS Ahlströminkatu 23 Puh. (017)

19 Varkaus 201 Ja mikäs se suuntanumero olikaan Vielä 1990-luvulla toimituksen kirjahyllyn alin rivi oli yksi tärkeimmistä: sieltä löytyivät kaikkien suuntanumeroalueiden puhelinluettelot. Ennen kännyköiden ja internetin yleistymistä puhelinluettelot olivat yksi tärkeimmistä työvälineistä. Tottakai kaikki käytetyimmät puhelinnumerot löytyivät kokeneiden toimittajien omista allakoista, mutta välillä esimerkiksi asiantuntijoiden, valtion virastojen virkailijoiden tai satunnaisten haastateltavien numeroita piti kaivaa luetteloista. Ja siinä saattoi vierähtää tovi, kun ensin mietittiin, että minkähän yrityksen tai viraston alta se-ja-se löytyy ja mikähän on sinne suuntanumero. Kun oikea luettelo osui käteen, saattoi siellä lukea yrityksen nimen Ni nada shurnalist! Joskus me toimittajat teemme juttuja lehtiin vähän niin kuin puoliväkisin eikä lukija välttämättä heti huomaa kuinka paljon aikaa kyseisen jutun haastatteluihin on mennyt. Joskus taas voi tulla sellainen tilanne eteen, ettei haastateltava ole kovin halukas antamaan lainkaan haastattelua, mutta noheva toimittajapa tekee kuin tekeekin jutun, vaikka sitten puoliväkisin, jos uutiskynnys ylittyy. Minä tein tällaisen jutun Aloittelin toimittajanuraani lukiolaisena 1990-luvun lopulla. Ensimmäinen toimeksiantoni oli tehdä juttua uusista matkailualan yrittäjistä. Olin tilauksesta tohkeissani. Entäs kuvat, henkäisin puhelun lopuksi päätoimittajalle. Vastaus kuului, että oma kamera mukaan. Filmi keikan Ennen oli toisin eräänä heinäkuisena lauantaina Leppävirran urheilukentällä. Olin palaamassa Lapinlahden Eliittikisoista kesällä 2009, kun mieleeni juolahti Leppävirtaa lähestyttäessä, että jokohan maineikas Moskovan ZSKA:n jääkiekkomiehistö on tullut Savon maaperälle vetämään kiekkoleiriään. Koukkaus Vokkolan kentän reunalle ja siellähän punaisissa t-paidoissa olleet hikiset kiekkoilijat olivat lopettelemassa päivän toista treenisessiotaan. Kuvat näki vasta lehdestä Nappasin kuvan kun tunnistin ZSKA:n KHL-liigan silloisen valmentajaksikon Nemtshinov - Butsaev. Olin lukenut lukiossa kolme vuotta venäjää ja esittäydyin herroille jutunteon toivossa: Dobrie dien, ja shurnalist, sport shurnalist (Hyvää päivää, olen urheilutoimittaja). Kaksikko mulkaisi minua epäystävälliseen sävyyn ja vastasi takaisin viidellä sanalla. Shurnalist. Ni nada shurnalist. Davai (toimittaja, me jälkeen purkkiin, purkki kirjekuoreen ja kirjekuori linjaautoon. Samassa paketissa lähettäisin myös paperille tulostetun jutun. Siihen aikaan melkein joka kodissa oli pöytäkoneet, mutta nettiyhteys oli vielä harvinainen. Pyöräilin paikalliseen matkahuoltoon juttukuorta viemään. Pikkukunnan äijäkerho höristi korviaan kuullakseen, minne pakettini lähtee. Palvelu oli tuskastuttavan hidasta ja poukkoilevaa, kun väliin tuli polttoaineen maksajia ja muuta kiireellisempää. Epäilystäni huolimatta lähetys pääsi kohteeseen sovittuna aikana. Eniten kuitenkin jännitti se, olisivatko kuvatekstit oikein ja kuvat alla, katso lisätietoja siitä-jasiitä luettelosta. Varsinkin virastojen ja laitosten suhteen oikean ihmisen löytäminen saattoi tietää useammankin luettelon kahlaamista, kun se ensimmäinen langanpäähän saatu ihminen ilmoittikin, että meillä tätä asiaa hoitaa se-ja-se toisella paikkakunnalla. Pelkät puhelinnumerot eivät olleet luetteloissa tärkeitä, vaan myös kartat. Niitä saatettiin tutkia tarkkaan ennen juttumatkalle lähtöä. Muistan elävästi elämäni ensimmäisen juttumatkan ensimmäisenä työharjoittelupäivänäni. Vt. uutispäälliköltä kävi käsky lähteä Leppävirralle tekemään juttua. Ulkopaikkakuntalaisena otin kiltisti puhelinluettelon käteen ja tarkistin kartasta, että missäs se Leppävirta onkaan. Tiina Laine emme kaipaa toimittajia, häivy), kaksinkertainen Stanley Cupin voittaja vastasi minulle. No tuosta muutaman sekunnin kestäneestä dialogista ja viiden sanan haastattelusta noheva toimittaja naputteli seuraavan viikon Warkauden Lehden urheilusivulle 4000 merkin jutun maineikkaan ZSKA:n vierailusta Leppävirralla. Rauno Ylönen edes suurin piirtein tarkkoja. Liitin juttuun kuvatekstien lisäksi luonnehdinnat jokaisen kuvatun ulkonäöstä. Ne eivät onneksi päätyneet lehteen asti tyyliin: se tukevampi ja vanhempi. Käsittelyporras hoiti nimet ja kuvat tarkasti kohdilleen. Ilona Noponen Raikasta ja hyvää. Lähiruokaa Joroisista! Järvikylä on tuottanut ruokiesi maustamiseksi ja raikastamiseksi ruukkusalaatteja ja -yrttejä jo vuodesta Pitkän kokemuksemme ansiosta tuotteemme päätyvät suomalaisten kotien ja ravintoloiden pöytiin aina tasalaatuisina, tuoreina ja raikkaina. Mitä tänään ruuaksi ajattelitkin, mieti, miten saisit sen makuun lisää syvyyttä ja omaa, persoonallisen raikasta otetta. Makuja Järvikylästä 19 Kuka leipoo parhaan juhlaherkun? Oletko juuri sinä kehitellyt leivonnaisen, joka on juhlien takuuvarma pelastaja? Haluatko kertoa muillekin, kuinka se tehdään? Warkauden Lehti, Varkauden kaupunki ja Lähiruokahanke julistavat yhdessä kilpailun Keski-Savon parhaasta juhlaleivonnaisesta. Kilpailu on osa Warkauden Lehden 95- ja kaupungin 85-vuotisjuhlaa. Kilpailussa on kaksi sarjaa: ammattilaiset ja harrastajat. Ammattilaisten sarjaan voivat osallistua myös esimerkiksi suurkeittiöt, ravintolat ja oppilaitokset. Harrastajien sarja on avoin kaikille kotileipureille. Leivonnaisessa pitää olla mukana keskisavolaisia raaka-aineita. Ammattilaissarjan leivonnaisen pitää olla sellainen, että reseptiä voidaan helposti muuntaa suurellekin joukolle sopivaksi. Molempien sarjojen voittajat julkistetaan Lähiruokamessuilla Warkaus-salissa 15. huhtikuuta. Molempien sarjojen palkinnot: 1. Warkauden Lehden 3 kk tilausjakso ja 2. ja 3. lähituotekorit. Näin osallistut Lähetä juhlaleivonnaisen resepti sähköpostilla osoitteeseen tai kirjeessä Warkauden Lehti, juhlaleivonnainen, PL 161, Varkaus. Reseptien pitää olla perillä viimeistään perjantaina kello 16. Kerro myös nimesi, yhteystietosi ja se, kumpaanko sarjaan osallistut. Kukin osallistuja saa lähettää kilpailuun enintään kolme reseptiä. Reseptien pitää olla itse kehiteltyjä, ja sellaisia, ettei niitä ole aiemmin julkaistu missään. Kilpailun esiraati valitsee reseptien perusteella molempien sarjojen loppukilpailijat. Loppukilpailuun valittuihin otetaan yhteyttä, ja heitä pyydetään tuomaan valmiit leivonnaiset resepteineen Lähiruokamessuille Loppukilpailuraati valitsee maistelemalla voittajat, jotka julkistetaan messujen yhteydessä. Kilpailuun osallistuneita reseptejä voidaan julkaista Warkauden Lehdessä sekä jakaa Lähiruokahankkeen kautta.

20 20 Varkaus 201 Yöelämää Kauppakatu 22 Varkaus Kauppakatu 35, Onnenapila Jokikuja 2 Kuvansi Tuoretta ja paikallista p , ma-pe la p , ma-pe la p , ma-pe la puhelut lankaverkosta 8,28 snt/ puh + 5,95 snt/min. matkapuhelimista 8,28 snt/puh + 17,07 snt/min aitiopaikalta Tarvittaessa grillin rouva kovisteli asiakkaita ja kuskasi vuokralaiset töihin. Moni ja 80-lukujen varkautelaisessa yöelämässä pörrännyt muistaa varmasti Aino Junkkarisen, aiemmalta nimeltään Turunen. Hän on se topakka rouva, joka myi grilliruokaa ravintolasta kotiinlähtöä tehneille juhlijoille. Ansan kioskilla ja Aaron grillillä olin, ja tuurasin Tuomaisellakin, Junkkarinen muistelee. Hänestä tuli kaupunkilainen vuonna 1969, kun puolison saama sydäninfarkti pakotti luopumaan maatilasta Härmäniemessä. Uusi koti löytyi Savonmäestä. Töitä sai silloin helposti. Menin ensin tehtaaseen, mutta en viihtynyt siellä. Kioskeissa hän viihtyi, vaikka työvuorot olivat joskus pitkiä ja rankkoja. Töissä saatoin olla aamuneljään, ja kymmeneksi menin taas töihin. Tervetuloa viihtymään kanssamme! Ihmiseltä ihmiselle, yrittäjältä yrittäjälle, juuri sinulle. Humalaisille asiakkaille sai välillä lukea lakia, ja muutenkin oli joskus rauhatonta. Yksin työskennelleen naisihmisen olo ei aina ollut ihan turvallinen, vaikka ikinä ei mitään ikävää sattunutkaan. Se pelotti, kun kassalipas piti viedä aamuyöllä pankkiin. Lähellä oli onneksi taksiasema, ja katsoin aina, että tolpalla on taksi, kun läksin lipasta viemään. Sanoisi kyllä, jos uskaltaisi Työt myös seurasivat kotiin, ihan kirjaimellisesti: kun myynnissä oli grillattua kanaa, kanat oli ensin grillattu omassa keittiössä. Kokonaan Junkkarinen ei malttanut lopettaa työntekoa edes viralliseen eläkkeellejääntiin, vaan hoiti sekä lastenlapsia että tuttujen jälkikasvua seitsemänkymppiseksi asti. Aino Junkkarisen kihlajaiskuva on 70 vuoden takaa. Sulhanen ja tuleva aviomies Tauno Turunen kuoli vuonna Ahkera työnteko oli paitsi ilo, myös pakko: sairastunut puoliso jäi ensin sairaseläkkeelle ja kuoli 1970-luvun alussa. Kuudesta lapsesta nuorimmat olivat vielä kotona, ja leskiäidin piti raapia elanto kokoon. Yläkerrassa oli tilaa, ja vuokrasin huoneita komennusmiehille. Jos vuokralainen oli sattunut illalla viipymään pitempään viihteellä, Aino saattoi heittää tämän vielä autolla töihin. Miehet sanoivatkin vuokraemäntäänsä äitykäksi. Sääntöihin kuului, ettei talon tyttäriä saanut vokotella. Vaan kuinkas kävikään: kun Aino oli aikansa ihmetellyt, miten tämä yksi mies niin myöhään ulkona viipyy, tämä oli parahtanut, että sanoisi kyllä, jos uskaltaisi. Rohkeutta kerättyään mies tunnusti, että rouvan omaa tytärtä hän salaa tapailee. Pariskunta vietti vastikään 40-vuotishääpäiväänsä. Leskeksi jäätyään Aino hankki ajokortin ja auton, koska niitä tarvittiin työssä. Ikinä ei yhtään vahinkoa tullut, hän kertoo. Kortista hän luopui vapaaehtoisesti kolme vuotta sitten sen jälkeen, kun oli saanut aivoverenvuodon. Vauhtia se ei ole pysäyttänyt: 90-vuotispäiväänsä Aino Junkkarinen juhli helmikuussa kylpylälomalla Pärnussa. Eläkevuosiin mahtuu matkoja sekä etelään että pohjoiseen. Mustikka- ja puolukkametsään hän ei enää lähde, eivätkä lapset enää päästä AFT: science applied Lisää suorituskykyä paperi- ja selluteollisuudelle. Aikawa Fiber Technologies Oy, AFT on paperi- ja selluteollisuuden varaosa- ja laitetoimittaja. AFT:n erikoisosaamista ovat lajittelu-, jauhatus- ja ilmanpoistoprosessien hallinta, joihin AFT tarjoaa teknologiaratkaisuja eri puolille maailmaa. Kysy lisää myynnistämme p AFT:llä on tuotantolaitokset Suomessa, Kanadassa, Etelä-Koreassa ja Kiinassa. Varkaudessa vuonna 1945 alkanut toiminta on vielä tänäkin päivänä tärkeä osa AFT:tä ja japanilaista Aikawa-konsernia.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 Lukijoiden ammattiryhmät Ammati Otos (kpl) %-koko otannasta Vähittäiskauppias 141 kpl. 70,5 % Sisäänostaja 7 kpl. 3,4 % Sisustussuunnittelija 11 kpl. 5,7 % Muu 41 kpl. 20,5 % Yhteensä

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa.

Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa. ASUNTO JA ASUMINEN ASUMINEN 1. Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa. 2. Missä kaupungissa sinä asut? Asun Lahdessa.

Lisätiedot

MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA

MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA Viestintä- ja markkinointiseminaari 2.-3.6.2015 Kari Ikonen twitter @IkonenKari 3.6.2015 Alma Aluemedia Maakuntalehdet Alma Aluemedia 4 maakuntalehteä 14 tilattavaa

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia 1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

K-market Erottajan valikoimat ovat monipuoliset ja kauppias on itse päässyt vaikuttamaan myymäläilmeeseen todella paljon.

K-market Erottajan valikoimat ovat monipuoliset ja kauppias on itse päässyt vaikuttamaan myymäläilmeeseen todella paljon. EROTTAJALLA KAUPAKSI KÄYVÄT KAIKKI 21.07.2015 K-market Erottaja luo Helsingin keskustaan rennon kyläkauppafiiliksen, jossa kuitenkin on keskikaupungin tunnelmaan sopivaa tyyliä ja laatua. Uuden kaupan

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Opettajan tehtävänä on lukea tehtävänannot ja kirjata lasten vastaukset ylös näyttelyyn tutustumisen ohessa

Opettajan tehtävänä on lukea tehtävänannot ja kirjata lasten vastaukset ylös näyttelyyn tutustumisen ohessa ETELÄ-KARJALAN MUSEO Opetusmateriaalia näyttelyyn Kolme karjalaista kaupunkia Kolme karjalaista kaupunkia kertoo Lappeenrannan, Viipurin ja Käkisalmen keskeisistä vaiheista. Lappeenranta sopii näiden kaupunkien

Lisätiedot

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva. YHTEISÖT Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.fi KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton.

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. AIKAMUODOT PLUSKVAMPERFEKTI JA AIKAMUOTOJEN KERTAUSTA Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. PLUSKVAMPERFEKTIN KÄYTTÖ PLUSKVAMPERFEKTI kertoo, mitä oli tapahtunut,

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ.

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. Wulff-Yhtiöt Oyj rekrytointi Kari Juutilainen InHunt Group gsm 044 995 5382 kari.juutilainen@inhunt.fi www.urawulffilla.fi Myynti on työtä, jossa tuloksellisuus

Lisätiedot

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!)

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Maistraatti

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi MILLAINEN? vertailu -mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi kevyt - kevyen - kevyempi siisti - siistin - siistimpi iloinen - iloisen hidas hitaan - iloisempi - hitaampi -mpi (komparatiivi) KAKSITAVUISET,

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN 1 TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN A) Sisältökysymykset: 1. Miksi pojan nimeksi tuli Peukaloinen? 2. Millainen Peukaloinen oli lapsena? 3. Miten Peukaloinen ohjasi hevosta oikeaan paikkaan? 4. Mitä vastaan

Lisätiedot

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä 6.10. 14.11.2014 Sisustusrakennusalan opiskelijat Anne Kinnunen ja Johanna Laukkanen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ajatuksena oli lähteä työharjoittelujakson

Lisätiedot

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille 1. Sukupuoli Vastaajien määrä: 113 2. Syntymävuosi Vastaajien määrä: 113 Vastaukset s.1999-2003 3. Oletko ollut mukana nuorisopalveluiden toiminnassa?

Lisätiedot

Työnhaku 2.0. #viestikoulu. 11.2.2016 Sanna Saarikangas

Työnhaku 2.0. #viestikoulu. 11.2.2016 Sanna Saarikangas Työnhaku 2.0 A s i a n t u n t i j a b r ä n d i v e r k o s s a, t y ö n h a k u s o m e s s a j a v i s u a a l i n e n C V 11.2.2016 Sanna Saarikangas Mitä? Ohjelmassa Miten ja miksi työnhaku on muuttunut

Lisätiedot

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Taru-Kalusteen Tarja Siivonen toiminut yrittäjänä 40 vuotta Nummelan Kenttälässä toimivan Taru-Kalusteen yrittäjä Tarja Siivoselle on kertynyt yrittäjyysvuosia

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta Kysely Vaalan vapaa-ajanasukkaille Hyvä Vaalan vapaa-ajanasukas! Tervetuloa vastaamaan Vaalan kunnan vapaa-ajanasukkaille suunnattuun kyselyyn. Vaala haluaa saada vapaa-ajanasukkaansa viihtymään paikkakunnalla

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Peltolan uutiset Peltola Golfin jäsenlehti Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Kädessäsi on Peltola Golfin ensimmäinen jäsenlehti. Sähköpostiin ja Peltolan nettisivuille

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

TYÖHAASTATTELU- OPAS

TYÖHAASTATTELU- OPAS TYÖHAASTATTELU- OPAS Työhaastattelu Työhaastattelu on työnhakijan ja rekrytoivan tahon vuorovaikutteinen kohtaaminen. Haastattelussa käydään yleensä läpi sekä työnhakijan persoonaan että ammattitaitoon

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011 q-toset 6a-luokan lehti numero 2/2011 Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja Kirsi Jokela Mitä koulua kävitte? -Kävin Sorvaston koulua. Millaista siellä oli? -Tosi kivaa. Siellä

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata!

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! Matti tapasi uuden naapurin Jussin Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! M : Niin olet muuttanut uuteen taloon nyt. Miltä sinusta

Lisätiedot

Aamunavaus alakoululaisille

Aamunavaus alakoululaisille Aamunavaus alakoululaisille Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka antavat sille mahdollisuuden

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

Kyläyhdistyksen terveiset 3. Jäsenmaksu 3. Kyläyhdistys vuokraa 4. 100 -vuotias koulumme 5. 30 -vuotias kyläyhdistys 6. Nettisivut 7.

Kyläyhdistyksen terveiset 3. Jäsenmaksu 3. Kyläyhdistys vuokraa 4. 100 -vuotias koulumme 5. 30 -vuotias kyläyhdistys 6. Nettisivut 7. VUOSITIEDOTE 2009 Levikki 400 kpl 1 Sisältö: Kyläyhdistyksen terveiset 3 Jäsenmaksu 3 Kyläyhdistys vuokraa 4 100 -vuotias koulumme 5 30 -vuotias kyläyhdistys 6 Nettisivut 7 Tapahtumat 7-9 Hallituksen jäsenet

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2008

Nuorisotutkimus 2008 Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti!

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Ensimmäinen kohteemme tällä viikolla oli Anttolan palvelukeskus. Aloitimme aamun reippaasti pihapeleillä. Yksi asukkaista ymmärsi petanquen idean

Lisätiedot

Toivotamme hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa, ja laulun täyttämää tulevaa vuotta!

Toivotamme hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa, ja laulun täyttämää tulevaa vuotta! Puheenjohtaja Sihteeri Taiteellinen johtaja Helena Toivanen Irma Pakarinen Rita Varonen Laulutalo, Kauppakatu 51 Laulutalo, Kauppakatu 51 Kilpisenkatu 14 a 13 80100 Joensuu 80100 Joensuu 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa.

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa. Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite. Kantri kertoo tästä ajasta, maaseudun elämästä, ihmisistä ja ilmiöistä lämpimästi ja terävästi. Se ei kaihda kaivautua pintaa syvemmälle, mutta uskaltaa

Lisätiedot

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO Katja Reinikainen Kansalaisareena 2016 Taustaa Tiedotteen kirjoittaminen lähtee tarpeesta tiedottaa yhteisöä/organisaatiota koskevasta asiasta. Tiedotteen tarkoitus

Lisätiedot

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen.

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen. SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: 1. -ko/-kö -kysymys; vastaus alkaa aina kyllä- tai ei-sanalla esim. Asutko sinä Lahdessa? Autatko sinä minua? Oletko sinä iloinen? Kyllä, minä asun. (positiivinen)

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä 7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä montako tietokirjaa pitää myydä, että olisit suomessa bestseller? Bestseller-listalle Suomessa tietokirjalla on päässyt vuonna 2014 jos on myynyt yli 13500 kappaletta tai

Lisätiedot

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuva Sarjakuvaa jaettiin 70 000 kappaletta yli 1000 kouluun, koko Suomen

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste 26.1.2011 Suomussalmi Ämmänsaaren seurakuntatalo Illan ohjelma Ilmoittautumiset ja iltakahvit Illan teemojen ja keskustelumenetelmän esittely

Lisätiedot

320075 Mitä nyt (4) What now?

320075 Mitä nyt (4) What now? 320075 Mitä nyt (4) What now? Lapset joutuvat usein tilanteisiin, joissa on hyvä miettiä omia reaktioitaan ennen toimimista. Tässä korttisarjassa esitetään erilaisia hankalia tilanteita, joihin jokainen

Lisätiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vastausta Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vesa.raasumaa@gmail.com Muokkaa tätä lomaketta Tiivistelmä Olen 5% Tyttö 5 % Poika 5 % 5% Vuosiluokkani on 8,% 3,8% 7. 5 % 8. 8. % 9. 7 3.8 % 5% Alakouluni

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

Kannelmäen peruskoulun lehti

Kannelmäen peruskoulun lehti Kannelmäen peruskoulun lehti Tämä lehti on kannelmäen peruskoulun oppilaiden tekemä lehti Tässä lehdessä esitetään oppilaiden tekemiä eri töitä, piirroksia ja sarjakuvia sekä raportti Super Schools viikosta

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

Ohjeet opettajalle. Tervetuloa Apilatielle!

Ohjeet opettajalle. Tervetuloa Apilatielle! Ohjeet opettajalle Vihjeitä opettajalle koulun tutustumispäivään Esiopetuksen oppilaille koulun tutustumispäivä on tärkeä, vaikka esiopetuspaikka sijaitsisi samassa pihapiirissä koulun kanssa. Lähes kaikkia

Lisätiedot

RAPORTTI. Pajapäivä Joensuun Steinerkoululla 20.5.2014. Joensuussa 22.5.2014 Tuuli Karhumaa

RAPORTTI. Pajapäivä Joensuun Steinerkoululla 20.5.2014. Joensuussa 22.5.2014 Tuuli Karhumaa RAPORTTI Pajapäivä Joensuun Steinerkoululla 20.5.2014 Joensuussa 22.5.2014 Tuuli Karhumaa Johdanto Työpajatoiminta matemaattisissa aineissa kurssiin kuului työskentely SciFest-tapahtumassa. Itse en päässyt

Lisätiedot

RUHA WOLLEY ry seurana.

RUHA WOLLEY ry seurana. KAUSIJULKAISU 2012-2013 27. kausi Ruha Ruhan lentopalloilun päätukija www.netikka.net/ruha.wolley -1- - 2 - RUHA WOLLEY ry seurana. Seura on aloittanut toimintansa vuonna 1986 ja on siitä yhtäjaksoisesti

Lisätiedot

alapuolella alla alle aloittaa aloitan aloitti aloittanut alta

alapuolella alla alle aloittaa aloitan aloitti aloittanut alta a/a aamiainen aamiaisen aamiaista aamiaisia aamu aamun aamua aamuja aamupäivä aamupäivän aamupäivää aamupäiviä aatto aaton aattoa aattoja ahkera ahkeran ahkeraa ahkeria ai aihe aiheen aihetta aiheita aika

Lisätiedot

HELMI-vapaa-ajantalot 2007. Unelmista tehty

HELMI-vapaa-ajantalot 2007. Unelmista tehty HELMI-vapaa-ajantalot 2007 Unelmista tehty 21 Helmi Sisällysluettelo Helmi 68..... s. 4 Helmi 99.... s. 14 UUTUUS Helmi 69..... s. 6 Helmi 111... s. 16 Helmi 63..... s. 8 Kärkimallit.......s. 18 Toimitussisällöt...s.

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus. Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry Reino Myllymäki

Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus. Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry Reino Myllymäki Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry 30.11.2013 Reino Myllymäki Tausta Tutkimus suoritettiin Etelä-Tuusulan kyläyhdistysten verkkosivustolla

Lisätiedot

Pälkäneen Valokuitu Oy

Pälkäneen Valokuitu Oy INFO 15.09.2016 INFO 16.09.2016 Tervetuloa Pälkäneen Valokuitu Oy:n järjestämään infotilaisuuteen valokuituverkon rakentamisesta ja verkossa tarjottavista palveluista Pälkäneen kunnan alueelle Pälkäneen

Lisätiedot

MAYN PERHEEN UUTISKIRJE, JOULUKUU 2012

MAYN PERHEEN UUTISKIRJE, JOULUKUU 2012 MAYN PERHEEN UUTISKIRJE, JOULUKUU 2012 "Kunnia Jumalalle korkeuksissa, ja maassa rauha ihmisten kesken, joita kohtaan hänellä on hyvä tahto!" Luuk.2:14 Rakkaat kanssamatkaajamme! Tämä joulun jälkeinen

Lisätiedot