OULUN TURVALLISUUSOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OULUN TURVALLISUUSOHJELMA 2013 2016"

Transkriptio

1 OULUN TURVALLISUUSOHJELMA Oulun turvallisuustyöryhmä Pasi Rissanen turvallisuusasiantuntija Heikki Kontsas riskienhallintapäällikkö Kevät 2013

2 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO Turvallisuusohjelman tavoitteet Oulussa Oulun kaupungin strategia Oulun kaupungin riskienhallinta ja varautumissuunnitelma Turvallisuuden käsitteestä 8 2 UUDEN OULUN TURVALLISUUSTYÖN RAKENNE Turvallisuusohjelman painopisteet Pääpalvelualueiden tehtävät turvallisuuden näkökulmasta Painopistetyöryhmien tehtävät turvallisuuden näkökulmasta Turvallisuussuunnitelman hyväksyminen luottamusmies-organisaatiossa Seuranta 13 3 PAINOPISTEALUEET Lapset, lapsiperheet ja nuoret Syrjäytymisen ja eriarvoistumisen ehkäisy Työikäiset Työllisyyden edistäminen, pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen Hyvinvoinnin lisääminen kannustamalla omaehtoiseen terveyden ja 15 hyvinvoinnin edistämiseen Mielenterveys ja päihdepalvelut Ikääntyvät Arjen turvallisuus Osallistuva kaupunkilainen ja monimuotoinen kaupunki (Kaupunkikulttuuri) Osallisuus ja vaikuttaminen Kulttuurillinen monimuotoisuus hyvinvointina Yksi lyönti vähemmän (Väkivalta) LAFPA MARAK Via Vis-väkivaltatyön hanke Turvallinen kansalaisyhteiskunta Viihtyisästi kaupungissa (Katuturvallisuus) Kodikkaasti kotona (Kotitapaturmat) 23 4 YHTEENVETO PAINOPISTEISTÄ Kaupunkilaisten turvallisuuden kehittäminen Oulun kaupungin prosesseissa Yksi lyönti vähemmän Viihtyisästi kaupungissa Kodikkaasti kotona 26 5 Viestintä 27 6 Oulun seudun yritysturvallisuus 28 6 Oulun liikenneturvallisuussuunnitelma 29 7 Lähteet 31 Liite 1. Oulun turvallisuustyöryhmä 32 Liite 1. Seurannassa käytettävät tunnusluvut ja mittarit OULUN TURVALLISUUSOHJELMA 3

3 1 JOHDANTO Uusi Oulu on pohjoisen kumppanuusverkoston menestyvä keskus. Se on elinvoimaltaan ja toimintakyvyltään vahva sekä alueeltaan moniilmeinen, viihtyisä ja houkutteleva kestävän kehityksen verkostokaupunki. (Yhdistymissopimus, 2010.) Positiivisella turvallisuuden kokemuksella on positiivista merkitystä luotaessa moni-ilmeistä, viihtyisää sekä houkuttelevaa kaupunkia. Hyvä turvallisuus muodostuu laajasta kokonaisuudesta, jossa keskeistä on kansalaisten hyvinvointi, vahva sosiaalinen koheesio ja yhteisöllisyys, taloudellinen vakaus sekä yhteiskunnallinen elinvoimaisuus. Turvallisuutta on hahmotettava inhimillisen elämän alueita tämällä, koska tutkimustulosten mukaan turvattomuus - ja näin ollen myös turvallisuus - liittyy ihmisten kaikkiin elämän alueisiin. Inhimillisen turvallisuuden käsitteen keskeinen sisältö on se, että turvallisuus ja turvattomuus läpäisevät kaikki elämän alueet. Näin ollen turvallisuuden kehittämiseen voi ja tulee vaikuttaa monimuotoisesti, moniammatillisesti sekä verkostoitumalla. Oulun turvallisuusohjelma on osa sitä suunnittelun ja toteutuksen ketjua, jonka tarkoituksena on vähentää normaaliolojen riskejä tai uhkatekijöitä kaupungin ja kaupunkilaisten toiminnassa. Turvallisuustyötä uudessa Oulussa ohjaa turvallisuusohjelma ja lähtökohtana turvallisuusohjelman toteuttamiselle Oulussa on se, että johtovastuu turvallisuussuunnittelun toteuttamisesta on kaupungilla. Oulun turvallisuusohjelmaa toteutetaan osana mukana olevien organisaatioiden ja yhteisöjen perustyötä. Oulun kaupungin osalta turvallisuusohjelmassa esitetyt tavoitteet ovat esitetty valtaosaltaan myös kaupungin Palvelujen järjestämisohjelmassa 2013, joka on osa strategista ohjausjärjestelmää. Uuden Oulun palveluiden järjestämisessä korostetaan kuntalaislähtöisyyttä, moniammatillisia yhteisiä palveluprosesseja sekä monituottajuutta (Palvelujen järjestämisohjelma 2013). Edellä mainittu palveluiden järjestämisen malli toteuttaa kolmannessa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa Turvallisempi huominen (2012) esitettyä ajatusta turvallisuuden parantamisesta ja tehokkaasta ongelmien ratkaisusta. Turvallisuuden parantaminen ja tehokas ongelmien ratkaisu edellyttävät yhä useammin eri toimijoiden yhteisesti sopimaa ja ajoittamaa toimintaa (Turvallisempi huominen Sisäisen turvallisuuden ohjelma. 2012). 4 OULUN TURVALLISUUSOHJELMA

4 1.1 Turvallisuusohjelman tavoitteet Oulussa Oulun turvallisuustyöryhmä asetti kesän 2011 alussa kokouksessaan seuraavanlaisen tavoitteen. Meidän tulee luoda näkemys siitä, mitä turvallinen Oulu 2020 on. Tämän näkemyksen jalkauttaminen sekä juurruttaminen kaupunkilaisten elämään saavat näkemyksen toteuttamaan itse itseään. Turvallisuus/turvattomuus ovat konteksti sidonnaisia, joten niitä on käsiteltävä monimuotoisesti ja niihin vaikuttamisen tulee olla myös monien eri keinojen kautta tapahtuvaa. Yhtäältä turvallisuudessa ja turvattomuudessa on kyse lapsuudenkodissa tapahtuneeseen kasvuun ja kehitykseen liittyvistä syvistä asioista ja toisaalta elämänkaareen, elämäntilanteeseen ja asemaan liittyvistä asioista (Niemelä & Lahikainen, Inhimillinen turvallisuus. 2000). Päämääräksi voidaan asettaa se, että luodaan turvallinen elinympäristö, jonka vastakohtana on eriarvoistuminen ja syrjäytyminen. Koko elämänkaaren kestävä hyvinvointi rakentuu pääasiassa terveyden, toimeentulon ja yhteiskunnan tarjoaminen hyvinvointipalveluiden perustalle. Näiden taustalla vaikuttavat taas yksilölliset elintavat ja ympäristö. Yksilöllisen hyvinvoinnin perusta luodaan varhaisessa lapsuudessa, josta se heijastuu myöhempiin elämänvaiheisiin. Lasten ja nuorten hyvinvointi on keskeinen tulevaisuuden hyvinvoinnin perusta. (Uuden Oulun Hyvinvointikatsaus 2011.) Oulun kaupungin hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen strategisena tavoitteena on sosiaalisesti kestävä yhteiskunta. Sosiaalinen kestävyys on kestävän kehityksen kolmas ulottuvuus talouden ja ekologian rinnalla. Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kuntalaisia reilusti, vahvistaa osallisuutta ja yhteisöllisyyttä, tukee terveyttä ja toimintakykyä sekä antaa tarvittavan turvan ja palvelut. Sosiaalisesti ja sivistyksellisesti kestävän yhteiskunnan palveluilla lisätään kuntalaisten hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä, kavennetaan hyvinvointi- ja terveyseroja sekä huolehditaan, että heikoimmassa asemassa olevien tilanne parantuu. (Palvelujen järjestämisohjelma 2013.) Lisäksi asuin- ja elinympäristöä kehitetään laadukkaalla yhdyskuntasuunnittelulla niin, että se lisää turvallisuutta, tukee omatoimista selviytymistä ja vähentää sosiaalisia ongelmia. Hyvällä suunnittelulla luodaan esteetön ympäristö ja palvelujen helppo saavutettavuus. (Palvelujen järjestämisohjelma 2013.) Edellä mainituilla periaatteilla ja tavoitteiden asettelulla Oulun kaupunki haastaa kaikki kaupunkilaiset, julkisen ja yksityisen sektorin, järjestöt, yhdistykset sekä yritykset toteuttamaan näkemystä turvallisesta Oulusta. Turvallinen Oulu on: Monimuotoisesti kuntalaisen hyvinvointia ja sivistystä tukeva. Osallisuutta, yhteisöllisyyttä sekä kuntalaisten omatoimisuutta vahvistava. Eriarvoisuutta ja syrjäytymistä vastustava sekä heikompia puolustava. Asuin- ja elinympäristöltään turvalliseksi suunniteltu ja toteutettu. Jalkauttaminen ja juurruttaminen kaupunkilaisten elämään onnistuvat, kun kaikki turvallisuustyössä mukana olevat toimijat huomioivat jokapäiväisessä työssään, puheessaan, tiedotuksessa sekä käytännöissä turvallisen Oulun näkemyksen OULUN TURVALLISUUSOHJELMA 5

5 1.2 Oulun kaupungin strategia Uuden Oulun strateginen ohjausjärjestelmä perustuu yhteen kaupunkistrategiaan, jonka avulla valtuusto ohjaa koko kaupunkikonsernin toimintaa. Keskeisenä osana uutta strategista ohjausjärjestelmää on palvelujen järjestämisohjelma, missä konkretisoituvat linjaukset palvelujen järjestämisestä. (Oulun kaupungin talousarvion 2013 ja suunnitelman Suunnitteluohje, 2012.) Kunnan järjestämät palvelut on organisoitu kolmeen pääpalvelualueeseen, joita ovat sivistys ja kulttuuri, hyvinvointi sekä yhdyskunta ja ympäristö. Konsernipalvelut jakaantuvat neljään palvelualueeseen: hallinto, kehittäminen, talous ja omistajaohjaus sekä henkilöstö. (Oulun kaupungin talousarvion 2013 ja suunnitelman Suunnitteluohje, 2012.) Palveluiden järjestäminen sekä sitä konkreettisesti ohjaava palvelujen järjestämisohjelman merkitys korostuu myös turvallisuusohjelmassa. Oulun kaupungissa toteutettavalla palveluiden järjestämisellä on keskeinen merkitys myös kaupunkilaisten turvallisuuden kehitykselle. Oulun kaupungin hyvinvointi- ja sivistyspalvelulle ja yhdyskuntasuunnittelulle asetetut strategiset sekä palvelujen järjestämiselle asetetut tavoitteet tukevat hyvin turvallisuuden positiivista kehitystä inhimillisen turvallisuuden näkökulmasta kuntalaisten elämässä. Uuden Oulun strategia on valmistelussa ja se valmistuu vuoden 2013 aikana. Mahdolliset muutokset aikaisempaan huomioidaan tavoiteasetannassa ja mittaristossa. Visio: Uusi Oulu on pohjoisen kumppanuusverkoston menestyvä keskus. Se on elinvoimaltaan ja toimintakyvyltään vahva sekä alueeltaan moni-ilmeinen, viihtyisä ja houkutteleva kestävän kehityksen verkostokaupunki. Arvot: Vastuullisuus Kumppanuus Yhdenvertaisuus Luottamus - Rohkeus 6 OULUN TURVALLISUUSOHJELMA

6 1.3 Oulun kaupungin riskienhallinta ja varautumissuunnitelma Kaikkeen ihmisten elämään ja toimintaan kuuluu tietyn asteinen epävarmuus. Epävarmuus on tietämättömyyttä ja epätietoisuutta tulevista tapahtumista. Koska elämään liittyy huomattavan paljon tulevaisuuteen kohdistuvia epävarmuuksia, on järkevää jokaisen organisaation toteuttaa riskien hallintaa, jotta tietämättömyyttä ja epätietoisuutta tulevista tapahtumista voitaisiin vähentää. Riskienhallinnan päämääränä on kaupungin strategiaa tukien varmistaa toimintojen jatkuvuus ja palvelujen häiriötön tuottaminen (Sisäisen valvonnan yleisohje 2010). Kuntalaki velvoittaa kunnat järjestämään kunnan ja kuntakonsernin sisäisen riskienhallinnan. Riskienhallinnan tulee olla järjestelmällistä toimintaa ja kattaa olennaiset kunnan ja kuntakonsernin toimintaa ja talouteen liittyvät riskit eli sen tulee olla kokonaisvaltaista riskienhallintaa. Vuonna 2010 julkaistun yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaan varautumisella tarkoitetaan toimintaa, jolla varmistetaan tehtävien mahdollisimman häiriötön hoitaminen kaikissa tilanteissa. Varautumissuunnittelun painopiste tulee selkeästi olla normaaliolojen häiriötilanteissa eli jokapäiväisen toiminnan varmistamisessa. Edellä mainittuihin määritelmiin viitaten on tarkoituksenmukaista yhdistää näihin käsitteisiin liittyvät toiminnot yhdeksi kokonaisuudeksi. Tämä kokonaisuus perustuu kansalliseksi riskienhallinnan standardiksi vahvistettuun ISO standardiin (SFS-ISO 31000/ ), joka määrittelee kokonaisvaltaisen riskienhallinnan periaatteet ohjeet ja termit. Tämän standardin mukaisesti riskienhallinta on muun muassa olennainen osa organisaation kaikkia prosesseja ja osa päätöksentekoa. Jotta kaupungin riskienhallinnan toteutus olisi standardin mukaisesti järjestelmällistä, neltyä ja ajantasaista on kukin pääprosessin suunniteltava kuinka vuosittain tapahtuva, järjestelmällinen riskienarviointi toteutetaan. KUVIO 1. Riskienhallinnan kenttä OULUN TURVALLISUUSOHJELMA 7

7 Hyvin suunniteltuna ja järjestelmällisesti toteutettuna vuosittainen riskienarviointi tapahtuma palvelee myös varautumissuunnittelun tarpeita. Paikallisen turvallisuussuunnittelun tarkoituksena on ennalta estävästi vähentää tai poistaa normaaliolojen riskejä tai uhkatekijöitä. Paikallinen turvallisuusohjelma ja suunnittelu ovat siis osa sitä suunnittelun ja toteutuksen ketjua, jonka tarkoituksena on vastata mahdollisimman kattavasti erilaisiin tilanteisiin kaupungin toiminnassa. Edellisellä sivulla olevassa kuvassa on esitetty koko riskienhallinnan kenttä. Oulun turvallisuusohjelma asettuu kuvassa ensimmäisenä vasemmalla olevalle alueelle; suunnitelmat, ennaltaehkäisevätyö sekä harjoittelu. 1.4 Turvallisuuden käsitteestä Turvallisuus käsitteenä on laajentunut viime vuosikymmenten aikana. Tänä päivänä turvallisuus on tärkeä osa hyvinvointia ja kilpailukykyä. Laajasti ajatellen turvallisuudella tarkoitetaan kaikkea kuntalaisten turvallisuutta ja sillä on läheinen yhteys riskienhallinnan ja varautumisen käsitteisiin. Hyvä turvallisuus muodostuu laajasta kokonaisuudesta, jossa keskeistä on kansalaisten hyvinvointi, vahva sosiaalinen koheesio ja yhteisöllisyys, taloudellinen vakaus sekä yhteiskunnallinen elinvoimaisuus. Työtä turvallisuuden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi tehdään laajasti yhteiskunnan eri sektoreilla ja kansalaisten toimesta. (Turvallisempi huominen Sisäisen turvallisuuden ohjelma ) takaamista oikeuksista ja vapauksista ilman rikollisuudesta, häiriöstä, onnettomuuksista ja kansallisista tai kansainvälisistä ilmiöistä johtuvaa pelkoa tai turvattomuutta. Tutkimustulosten mukaan turvattomuus - ja näin ollen myös turvallisuus - liittyy ihmisten kaikkiin elämän alueisiin. Niinpä turvallisuutta on hahmotettava inhimillisen elämän alueita tämällä. Tämän kaltaista laajaa turvallisuuskäsitettä on luonnehdittu inhimilliseksi turvallisuudeksi. Malli laajenevasta turvallisuuskäsityksestä sisältää ulottuvuuksina sosiaalisen- ja hyvinvointivaltiollisen turvallisuuskäsityksen, kulttuurisen/ humanistisen turvallisuuskäsityksen, modernin ekologisen turvallisuuskäsityksen sekä perinteisen valtiollisen turvallisuuskäsityksen. Peruspilareina toimivat sosiaalinen (yhteisöllinen) sekä terveydellinen turvallisuuskäsitys. (Niemelä & Lahikainen, Inhimillinen turvallisuus ) Oulun kaupungin hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen strategiset sekä yhdyskuntasuunnittelulle asetetut tavoitteet tukevat hyvin esitettyjen määritelmien sisältöjä. Edellä mainitut määritelmät nostavat kaupungin johdon, luottamushenkilöorganisaation sekä eri palvelu- ja toimialat turvallisuustyön keskiöön. Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa Turvallisempi huominen (2012) sisäisellä turvallisuudella tarkoitetaan sellaista yhteiskunnan olotilaa, jossa väestö voi nauttia oikeusjärjestelmän 8 OULUN TURVALLISUUSOHJELMA

8 2 UUDEN OULUN TURVALLISUUSTYÖN RAKENNE Uuden Oulun turvallisuustyö perustuu inhimillisen turvallisuuden käsitteeseen. Turvallisuustyötä uudessa Oulussa ohjaa turvallisuusohjelma. Turvallisuusohjelma ottaa huomioon uuden Oulun prosessien tehtävät sekä Palvelujen järjestämisohjelman 2013 esille nostamat painopisteet. Oulun kaupungin turvallisuustyötä koordinoi turvallisuustyöryhmä, jollainen kaupungissa on toiminut 2000-luvun alusta. Uuden Oulun turvallisuustyöryhmän on kutsunut koolle Oulun kaupunki ja sen iä ovat Oulun prosessien vastuuhenkilöt, yhteistyöviranomaiset sekä keskeiset kolmannen sektorin toimijat ja liike-elämän edustajat. Turvallisuustyöryhmä toteuttaa ja seuraa uuden Oulun turvallisuusohjelmaa, mikä on samalla työryhmän ten yhteinen sopimus kaupunkilaisten arjen turvallisemmaksi tekemiseksi. Turvallisuustyöryhmän on tarkoituksena muodostaa strateginen verkosto ja toimia verkoston mahdollistamista lähtökohdista. Yhteistyön syvenemisen onnistuminen edellyttää yhteistyörajapintojen merkittävää laajentamista kumppaniorganisaatioiden välillä vain siten on mahdollisuus onnistua ja realisoida hyödyt täysimääräisesti. Turvallisuussuunnitelmien toimeenpanossa merkittävät hyödyt realisoituvat vasta 5-10 vuoden aikajänteellä. (Hukkanen ) Strateginen verkosto on organisaatioiden muodostama verkosto, jolla on yhteinen kehitysohjelma ja yhteinen visio toiminnan kehittämiseksi (Hakanen ym. 2007). Oulun turvallisuusohjelma on työryhmän kehitysohjelma ja se sisältää toiminnan vision. Lähtökohtana turvallisuusohjelman toteuttamiselle Oulussa on se, että johtovastuu turvallisuussuunnittelun toteuttamisesta on kaupungilla. Inhimillisen turvallisuuden käsitteen keskeinen sisältö on, että turvallisuus ja turvattomuus läpäisevät kaikki elämän alueet. Näin ollen turvallisuuden kehittämiseen voi ja tulee vaikuttaa monimuotoisesti, moniammatillisesti sekä verkostoitumalla prosessien välillä mutta myös omasta organisaatiosta ulospäin. Kaupungeissa keskeisiä turvallisuuteen liittyviä tehtäviä on muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluilla, nuoriso- ja opetuspalveluilla, kaavoituksella ja ympäristönsuunnittelulla, teiden ja katujen ylläpidolla sekä pelastuslaitoksella ja poliisilla. Edellä esitetystä turvallisuuden laajentuneesta näkökulmasta, uuden Oulun OULUN TURVALLISUUSOHJELMA 9

9 prosesseissa tehtävä työ on erityisen merkityksellistä myös kaupunkilaisten turvallisuudelle. Prosesseissa tehtävän työn lisäksi työtä turvallisuuden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi on tehtävä yhdessä ja erikseen yhteiskunnan eri sektoreilla ja kansalaisten toimesta. Kansalaisten tekemä turvallisuustyö tulee näkyväksi esimerkiksi asukastupatoiminnan, yhdistysten ja eri yhteisöjen kautta. Prosesseissa tehtävä työ, inhimillisen turvallisuuskäsityksen näkökulmasta, on samalla yksi menestystekijä uudelle Oululle. Toiminnassa huomioidaan myös yhteistyö kaupunkilaisten, turvallisuuteen vaikuttavien viranomaisten, yritysten sekä järjestöjen kanssa. Palveluiden järjestämisessä korostetaan kuntalaislähtöisyyttä, moniammatillisuutta sekä monituottajuutta (Palvelujen järjestämisohjelma 2013). Oulussa toteutetaan yhteistyössä eri toimijoiden kesken lukuisia eri toimenpiteitä, jotka edistävät kaupunkilaisten turvallisuutta. Luettelo on lähes loputon niistä hyvistä malleista, joita alueella toteutetaan. Tässä esimerkkinä muutama kuten Oulun seudulla toimiva Etsivä nuorisotyö, Näppihaukka-toiminta, Pullo Poistoiminta, Turvaa tenaville tapahtuma, Seiskalle-illat, I love sport Oulu, Virta tai IMAGO. Erityisesti puhuttaessa syrjäytymisestä, turvallisesta kasvuympäristöstä tai turvallisesta elämästä on siihen vaikuttavat toimenpiteet oltava monimuotoisia ja niitä on oltava useita erilaisia. Entisten toimintamallien lisäksi tarvitaan muuttuvassa yhteiskunnassa uusia toimintamalleja. Edellä mainituilla perusteluilla ei tässä turvallisuusohjelmassa ole lähdetty luettelemaan niitä lukuisia eri toimintoja, joita kaupungissa toteutetaan ja tullaan toteuttamaan. Rajattujen ilmiöiden kohdalla, joita ovat väkivalta, katuturvallisuus ja kotitapaturmat, on maininnat keskeisistä toimenpiteistä. Työ turvallisuuden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi kiteytyy Oulun kaupungissa yhteiskunnan eri verkostoissa sekä kansalaisten toimesta tehtävään laajaan työhön. 2.1 Turvallisuusohjelman painopisteet Uuden Oulun turvallisuusohjelma vuosille perustuu Inhimillisen turvallisuuden käsitteeseen Valtioneuvoston Turvallisempi huominen - Sisäisen turvallisuuden ohjelmaan 26/12 Uuden Oulun prosessien tehtäviin Uuden Oulun Palvelujen järjestämisohjelman 2013 pääteemoihin Edelliseen turvallisuussuunnitelmaan Turvallisempi Oulu 2013 Turvallisempi Oulu 2013 turvallisuussuunnitelman painopistetyöryhmien raportointiin vuosien aikana Turvallisuuskyselyihin vuosina 2010 ja 2011 Uuden Oulun turvallisuussuunnittelun ympäristöanalyysiin, joka perustuu * Oulun kaupungin tekemään Hyvinvointikatsaukseen 2011, * Oulun kaupunkistrategian 2015 tarkistamisen toimintaympäristöanalyysiin, * Yhdistyvien kuntien turvallisuussuunnitelmiin sekä * Oulun ydinkeskustan vetovoimaisuustutkimukseen 2011 Oulun turvallisuusohjelma on valmisteltu Oulun kaupungin keskushallinnon konsernipalveluiden turvallisuuden asiantuntijoiden tehtävänä, turvallisuustyöryhmän ohjauksessa. Se on käsitelty kaupungin johtoryhmässä ja prosessien johdossa, turvallisuustyöryhmässä sekä kaupungin suuralueiden yhteistyöryhmissä ennen lopullista valmistumista. Turvallisuusohjelman painopisteet ovat: 1. lapset ja lapsiperheet sekä nuoret 2. työikäiset 3. ikääntyvät 4. kaupunkikulttuuri 5. väkivalta 6. katuturvallisuus 7. kotitapaturmat 10 OULUN TURVALLISUUSOHJELMA

10 Oulun Palvelujen järjestämisohjelma 2013 nostaa painopisteiksi ja kehittämisen kohteiksi kolme ensin mainittua. Inhimillisen turvallisuuden käsitteen mukaisesti kehitettäessä näiden painopisteiden hyvinvointia ja samalla kannustettaessa kuntalaisia osallisuuteen sekä yhteisöllisyyteen, kehitetään samalla painopisteiden toiminnan kohteena olevien ihmisten turvallisuutta. Kaupunkikulttuurin kehittämisessä toimijoita ovat kulttuuri- ja tapahtumayksikkö, Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut sekä kuntalaisvaikuttamisen ja yhteisötoiminnan palvelualue. Oulun kaupungin kaikilla prosesseilla on keskeinen rooli sekä inhimillisen turvallisuuden että kaupunkikulttuurin kehittämisessä. Kaupungin asettaessa mainitut painopisteet toiminnan keskiöön ja kohdistaessa hyvinvoinnin kehitystyötä näihin painopisteisiin, se samalla - inhimillisen turvallisuuskäsityksen mukaisesti - kehittää myönteisesti kaupunkilaisten turvallisuutta. Tällöin se samalla toteuttaa myös turvallisuusohjelman periaatteita ja tavoitteita. Tärkeää on nähdä yhteiskunnassa ilmenevät ongelmat myös sosiaali-, koulutus-, alkoholi-, työvoima- ja kriminaalipoliittisina kysymyksinä, ei turvallisuuteen yksin omaan liittyvinä. Yhteiskuntaan kuuluvalla poliittisella ohjauksella on merkitystä myös yhteiskunnan turvallisuuden rakentumisen näkökulmasta. Uuden Oulun prosessien toteuttamien neljän ensimmäisen painopisteen lisäksi turvallisuustyöryhmä keskittyy keskeisten väkivallan muotojen, katuturvallisuuden sekä kotitapaturmien vähentämiseen. Viimeksi mainittuja painopisteitä toteuttavat erilliset painopistetyöryhmät. Ryhmien työskentely on itsenäistä ja ryhmän ten näköistä. Ryhmät ovat painopistealueensa asiantuntijoita. 2.2 Pääpalvelualueiden tehtävät turvallisuuden näkökulmasta Aikaisemmin mainitut inhimillisen turvallisuuden peruspilarien ja perusulottuvuuksien määritelmät sisältyvät uuden Oulun pääpalvelualueiden tehtäviin. Palvelualueilla on keskeinen merkitys inhimillisen turvallisuuden kehittämisessä sekä eteenpäin viemisessä. Palvelualueiden palveluiden järjestäminen perustuu kuntalaislähtöisyyteen, moniammatillisiin palveluprosesseihin sekä monituottajamalliin, mikä lisää kunnan tarvetta kiinteään yhteistyöhön alueen yritysten, yhdistysten ja järjestöjen kanssa. Turvallisuusohjelman toteutumisen kannalta on keskeistä että turvallisuuden peruspilarit ja turvallisuuden näkökulma on kirjoitettuna myös prosessien omiin käyttö- ja palvelutoimintasuunnitelmiin ja ovat huomioituna myös sopimusohjauksessa ja seurannassa. On tunnistettava, että kaikissa kaupungin toimialaan kuuluvissa yksiköissä voidaan tietoisesti tukea kuntalaisten turvallisuutta. Pääprosessien tehtävät turvallisuuden näkökulmasta ovat: Sivistys- ja kulttuuripalvelut Tehtävänä on ennalta ehkäistä turvattomuutta tuottamalla palveluita lasten ja nuorten hyvinvoinnin, aikuisten hyvinvoinnin ja elämänhallinnan, sekä ikäihmisten hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistämiseksi. Turvallisuuden kehittämisessä on kyse myös ihmisen mahdollisuudesta henkiseen kasvuun ja itsensä toteuttamiseen. Palvelee erityisesti kolmea ensimmäistä nimettyä turvallisuuden kehittämisen aluetta. Keinoina ovat varhaiskasvatus, perusopetus, nuorisopalvelut, sivistyspalvelut, kulttuuripalvelut sekä liikunta- ja vapaa-ajanpalvelut OULUN TURVALLISUUSOHJELMA 11

11 Hyvinvointipalvelut Tehtävänä katkaista sekä ennalta ehkäistä lasten ja nuorten, aikuisten sekä ikäihmisten syrjäytyminen ja turvattomuuden kehittyminen. Turvallisuus rakentuu muun muassa turvalliseksi koetuista sosiaalisista lähiverkostoista ja oman toimintakyvyn säilyttämisestä. Palvelee erityisesti kolmea ensimmäistä nimettyä turvallisuuden kehittämisen aluetta. Keinoina ovat sosiaalisen hyvinvoinnin palvelut, terveyspalvelut, ikäihmisten hyvinvoinnin palvelut sekä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämispalvelut. Yhdyskunta ja ympäristöpalvelut Tehtävänä ylläpitää ja parantaa turvallisuutta lasten ja nuorten, aikuisten sekä ikääntyvien ihmisten toimintaympäristössä. Rakennetun, teknologisen infrastruktuurin turvallisuus ja toimintavarmuus vähentää ihmisten turvattomuutta. Palvelee kaikkia nimettyjä turvallisuuden kehittämisen alueita. Keinoina ovat maankäytön suunnittelu- ja kaupunkisuunnittelun ohjauspalvelut, kaupunkisuunnittelu- ja tekniset palvelut, rakennusvalvonta sekä ympäristöpalvelut. Elinkeinopalvelut Tehtävänä on lasten ja nuorten, aikuisten sekä ikäihmisten turvattomuuden vähentäminen ja sitä kautta turvallisuuden lisääminen. Turvattomuutta aiheuttaa työelämässä tapahtuva muutos, jossa työpaikkojen määrä vähenee ja työ muuttuu yhä enemmän pätkätyöksi. Palvelee erityisesti kolmea ensimmäistä nimettyä turvallisuuden kehittämisen aluetta. Keinoina ovat elinkeinopolitiikan toteuttaminen, yritys- ja elinkeinotoiminnan edistäminen sekä yritysten toimintaympäristön kehittäminen ja elinkeinomarkkinoinnista vastaaminen. 2.3 Painopistetyöryhmien tehtävät turvallisuuden näkökulmasta Painopistetyöryhmien tehtävänä on parantaa ja kehittää turvallisuutta Oulun kaupungissa painopistealueellaan. Painopisteiden haasteet ovat sisällöllisesti erilaisia, kuten myös laajuudeltaan, mistä syystä niiden toiminnan on perusteltua olla itsenäistä. Työryhmät ovat samalla painopistealueensa asiantuntijoita. Siitä syystä painopistetyöryhmät ovat parhaita määrittämään oman työskentelynsä tavoitteet, sekä seurantaan käytettävät mittarit. Väkivalta Tehtävänä on keskeisten väkivallan muotojen määrän vähentäminen, sekä tapahtuneita väkivaltatekoja vähentämällä, että yksittäisten väkivallan tekijöiden tekoihin puuttumalla. Keinona ovat väkivaltaan liittyvien työryhmien ja hankkeiden toiminnan kehittäminen sekä tukeminen. Katuturvallisuus Tehtävänä on katuturvallisuuden sekä -viihtyisyyden lisääminen keskustan vetovoimaisuuden, toiminnallisuuden ja turvallisuuden avulla. Keinoina ovat katuturvallisuuteen liittyvien jo olemassa olevien toimenpiteiden toteuttaminen sekä kehittäminen ja uusien tarpeellisten toimintojen suunnittelu työryhmään kuuluvien organisaatioiden toimintojen puitteissa. Kaupunkikulttuurin kehittäminen toteuttaa omalta osaltaan keskustan vetovoimaisuuden ja toiminnallisuuden kehittämistä. Kotitapaturmat Tehtävänä on kotitapaturmien vähentäminen kotona tapahtuvien tapaturmien osalta. Keinoina ovat kotitapaturmien ehkäisyn tiedottamisen ja olemassa olevien toimenpiteiden tehostamisen avulla sekä yhteistyön lisäämi- 12 OULUN TURVALLISUUSOHJELMA

12 nen eri toimijoiden kesken. Myös mahdollisten uusien ja tarpeellisten ennalta ehkäisyyn liittyvien toimenpiteiden kehittäminen on keinovalikoimassa mukana. 2.4 Turvallisuussuunnitelman hyväksyminen luottamusmiesorganisaatiossa Turvallisuusohjelman hyväksymisellä kaupungin luottamusmiesorganisaatiossa on merkitystä turvallisuustyössä mukana oleville tahoille. Kaupungin korkeimpienn päättäjien hyväksyntä ohjelmalle rakentaa vahvan perustan ohjelman toteuttamiselle ja linjaa siten turvallisuuden eteen tehtävää työtä kaupungin eri palveluissa ja muissa mukana olevissa organisaatioissa. 2.5 Seuranta Neljän ensimmäisen painopisteen osalta seurannassa käytetään apuna kaupungin omia seurantajärjestelmiä sekä mittareita, kuten esimerkiksi Hyvinvointikertomuksesta löytyvää mittaristoa, sekä alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen ja kaupunki- ja kuntapalvelututkimuksen tuloksia. Näiden painopisteiden osalta juuri seurannan avulla pystytään todentamaan, millä tavalla toiminnalle asetetut tavoitteet on pystytty saavuttamaan. Seurannan tuloksista turvallisuustyöryhmä raportoi kaupunginvaltuustolle valtuustokauden aikana strategiaprosessin mukaisesti. Seuranta on samalla osa Hyvinvointikertomukseen liitettyä turvallisuuden seurantaa. Raportointi mahdollistaa kaupunginvaltuustolle ottaa huomioon seurannan tulokset omassa päätöksenteossaan. (kuntalaisvaikutukset) turvallisuus on yksi arvioinnin kohde. Vaikutusten arvioinnissa arvioidaan myös nykytilaa, mikä tarkoittaa samalla sen hetkisen tilanteen tarkastelua. Väkivallan, katuturvallisuuden ja kotitapaturmien osalta niiden työryhmät pohtivat osaltansa vuosittaisen seurannan järjestämisen. Työryhmät tuottavat vuosittain toimistaan ja seuraamistaan mittareista koosteen, joka esitellään suullisesti turvallisuustyöryhmälle. Vuosina 2014 ja 2016 seurannasta tehdään koottu seurantaraportti, joista jälkimmäinen toimii myös pohjana turvallisuusohjelman päivittämiselle. Liitteeseen 2 on koottu tunnuslukuja, joita myös käytetään hyväksi turvallisuuden kehittymisen seurannassa. Painopistekohtaisten seurantamittareiden lisäksi seurantaa toteutetaan kansallisen turvallisuustutkimuksen avulla sekä kaupunkilaisille osoitettujen turvallisuuskyselyiden kautta. Seurannan toteuttamisesta on vastuussa työvaliokunta ja seurannan tuloksista tiedotetaan vuosittain oululaisille. Oulun turvallisuustyöryhmä suorittaa vuosittain arviointia koko turvallisuussuunnitelman vaikuttavuuden osalta. Seurannan merkitystä ei voi väheksyä. Seurannan avulla saaduista tuloksista Oulun turvallisuusohjelmassa olevat toimenpiteet saavat oikeutuksensa. Vastaavasti, jos toimenpiteiden havaitaan olevan toimimattomia, tulee silloin kyetä muuttamaan niitä. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että turvallisuuteen ei useimmiten pystytä vaikuttamaan lyhyellä aikavälillä, vaan seurantaa on kyettävä tekemään pidemmän aikavälin mittareilla mutta riittävän herkillä sellaisilla. Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa on päätetty ottaa käyttöön eri palvelualueilla. Ennakkovaikutusten arvioinnissa ihmisiin kohdistuvissa vaikutuksissa OULUN TURVALLISUUSOHJELMA 13

13 3 PAINOPISTEALUEET Seuraava osio koostuu painopisteiden esittelystä. Nämä painopisteet muodostavat keskeisimmän osan Oulun turvallisuusohjelmasta. Painopisteiden kohdalta löytyvät ne periaatteet ja keinot, joilla turvallisuutta inhimillisen turvallisuuden näkökulmasta painopistealueella tullaan kehittämään vuosina Painopisteiden osalta ei ole lähdetty nimeämään pelkästään yksittäisiä ja tiettyjä toimenpiteitä toteutettavaksi, vaan turvallisuutta kehittävät keinot on kirjoitettu periaatteiden muotoon toiminnan suuntaa osoittamaan. Turvallisuutta parantavat keinot kuuluvat useiden organisaatioiden perustehtäviin ja siten toimenpiteitä toteutetaan ja uusia kehitetään jokapäiväisessä työssä. Toiminnan suunnan toteutuminen todennetaan seurannan avulla. Turvallisuusohjelmassa on nostettu muutamia tarkkarajaisempia painopisteitä esille, joihin on myös yksittäisempiä toimenpiteitä kirjattu toteutettavaksi. 3.1 Lapset, lapsiperheet ja nuoret Keskeisenä tavoitteena on edistää lapsen ja nuoren elämään vaikuttavien kasvu- ja kehitys- yhteisöjen tiivistä yhteistyötä luomalla yhteisiä moniammatillisia ja -alaisia palvelukokonaisuuksia, jotka vahvistavat yhteisöllistä kasvatuskumppanuutta. Vahvistetaan yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. (Palvelujen järjestämisohjelma 2013.) Painopiste on erilaisten tarpeiden riittävän varhaisessa havaitsemisessa ja oikea-aikaisten sekä vaikuttavien palveluiden tarjoamisessa kasvun ja kehityksen tukemiseksi. Keskeistä on se, että lapsi ja nuori pääsee osalliseksi erilaisiin palveluin ns. matalan kynnyksen periaatteella. Uusia palveluja ja moniammatillista yhteistyötä tehdään siellä, missä lapset ja nuoret luontaisesti toimivat. Yhtenä keinona tähän liittyen kehitetään ns. palveluohjauksen periaatetta. (Palvelujen järjestämisohjelma 2013.) Esimerkkinä monien keinojen joukosta voisi olla koko perheen tai sen osittainen saaminen mukaan perheen yhteiseen harrastustoimintaan. Harrastetoiminnan tarjonnan on oltava riittävää ja tuotettu siten, että taloudellisia vaikeuksia toimintaan osallistumiseen ei ole. Täs- 14 OULUN TURVALLISUUSOHJELMA

14 sä kohdin korostuu yhteistyö harrastetoimintaa järjestävien seurojen/yhdistysten kanssa. Yhdyskunta- ja ympäristöpalveluiden sekä kaupunkisuunnittelun avulla edistetään lapsiperheiden hyvinvointia. Tämä varmistetaan poikkihallinnollisella yhteistyöllä toimielinten (esim. lautakunnat ja alueelliset yhteistyöryhmät) ja viranhaltijoiden välillä. Uutena asiana kaavoituksessa huomioidaan liikuntakaavoitus. (Palvelujen järjestämisohjelma 2013.) Syrjäytymisen ja eriarvoistumisen ehkäisy Lapsella ja nuorella on oikeus yksilölliseen tukeen. Lapsi ja nuori kohdataan samalla niin yksilönä kuin myös perheen ja muun kasvuyhteisön enä. Kasvua ja kehitystä tuetaan niin pitkälle kuin mahdollista lähellä lapsen normaalia kasvuympäristöä, jonka yhteydessä tarjotaan myös erityisen tuen palveluja. Perheen hyvinvointi on keskiössä. Tavoitteena on perheen ja vanhempien tasapainoinen lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen taloudellisesta asemasta tai muista tekijöistä riippumatta. Erityisesti kiinnitetään huomiota köyhyyden aiheuttamaan syrjäytymiseen. (Palvelujen järjestämisohjelma 2013.) Kehitetään sellaisia palvelukokonaisuuksia, jotka tukevat lapsen ja nuoren kasvua ja kehitystä eri elämänvaiheiden muutosvaiheissa, joita ovat mm. lapsen siirtyminen varhaiskasvatuksesta perusopetukseen, perusopetuksesta toiselle asteelle, aikuistumisen alkuvaiheessa jne. Keskeistä on tuen ja palvelujen jatkuvuus varhaislapsuudesta aikuisuuteen. Resurssien suuntaamisessa ja palveluiden kehittämisessä kiinnitetään erityistä huomioita siihen, että tuen muodot ovat oikea-aikaisia ja vaikuttavia. (Palvelujen järjestämisohjelma 2013.) Lasten, nuorten ja perheiden tuki ja palvelut huomioidaan lapsen kasvuyhteisöjen kautta eikä eriytettynä palveluna vain lapselle ja nuorelle. Tämä edellyttää uudenlaista moniammatillista yhteistyötä ja toimintakulttuuria sekä sen johdonmukaista kehittämistä ja johtamista. (Palvelujen järjestämisohjelma 2013.) Oulussa nuorisotyöttömyyden vähentäminen ja nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisy sekä peruskoulun päättäneiden jatko-opintomahdollisuuksien sekä erilaisten tukitoimenpiteiden turvaaminen ovat keskeisiä painopistealueita. Tavoitteen toteutuminen edellyttää johdonmukaista koordinaatiota ja johtamista sekä tiivistä yhteistyötä kaikkien lasten ja nuorten kanssa toimivien kesken. (Palvelujen järjestämisohjelma 2013.) 3.2 Työikäiset Työikäisten osalta turvallisuuden ja hyvinvoinnin parantamiseen sekä kehittämiseen tähtäävät toimet keskittyvät työllisyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen, omaehtoisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä mielenterveyden ja päihteettömyyden tukemiseen Työllisyyden edistäminen, pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen Työllisyyden edistäminen on pitkäjänteistä, suunnitelmallista ja monialaista toimintaa, jossa eri toimenpiteiden ja toiminnan painopisteiden keinoin edistetään Oulun seudun asukkaiden työllistymistä, vahvistetaan työnhakijoiden työmarkkinakelpoisuutta ja aktivoidaan heitä monin tavoin. Tavoitteena on aina mahdollisimman monen työnhakijan työllistyminen ja koko alueelle tärkeän työllisyysasteen nosto. Työllisyyden edistämisen monialaisesti toteutettavina painopisteinä ovat 1) nuorten työllisyyden edistäminen, 2) rakennetyöttömyyden alentaminen ja 3) työpaikkojen luomisen ja yrittäjyyden edistäminen. (Palvelujen järjestämisohjelma 2013.) Hyvinvoinnin lisääminen kannustamalla omaehtoiseen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Omaehtoisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä korostetaan ennaltaehkäisevää näkökulmaa kuntalaisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tärkeyttä. Monia OULUN TURVALLISUUSOHJELMA 15

15 mmatillisella yhteistyöllä luodaan uudenlaisia palvelukokonaisuuksia, jotka tukevat näitä osa-alueita (esimerkiksi liikunta- ja kulttuuripassi). Keskeistä on tukea mm. terveellisiä elämäntapoja, sairauksien ennalta ehkäisyä ja etenkin kansansairauksiin vaikuttavien elämäntapamuutosten aikaansaamista. Yhtäältä tärkeää on omaehtoinen toiminta työ-, asumis- ja muun elämän olosuhteiden parantamiseksi. Erityisinä kohderyhminä ovat riskiryhmät ja syrjäytymistä aiheuttavat elämän nivelkohdat sekä kriisit/ongelmatilanteet. (Palvelujen järjestämisohjelma 2013.) Mielenterveys ja päihdepalvelut Mielenterveyden ja päihteettömyyden tukeminen ja ongelmien tunnistaminen on kaikkien vastuulla. Ensisijaista on vahvistaa sekä ennaltaehkäiseviä että korjaavia perustason mielenterveys- ja päihdepalveluja. Myös lääkkeettömiä, vaikuttavia hoitoja tuetaan. Mielenterveyspalvelujen osalta kehitetään matalan kynnyksen ja yhden oven -periaatteella toimivia palveluja. Päivystyspalveluissa kehitetään myös perustason palveluja. (Palvelujen järjestämisohjelma 2013.) Ennaltaehkäisevässä ja mielenterveyttä edistävässä toiminnassa vahvistetaan alueen järjestötoimijoiden (mm. ESKO-hanke) kanssa syntyneitä hyviä käytäntöjä. Syrjäytymisen ehkäisy vaatii pureutumista ongelmiin lasten, nuorten ja aikuisten arkisessa elinympäristössä, kuten kodissa, päivähoidossa, kouluissa ja työpaikoilla. Ylisukupolvien siirtyvien ongelmien ehkäisemiseen kehitetään monialaisia toimintamalleja ja vahvistetaan osaamista. (Palvelujen järjestämisohjelma 2013.) 3.3 Ikääntyvät Eläköitymisen alkuvaiheessa edistetään terveellisiä elintapoja ja ehkäistään sairauksia. Varhaisessa vaiheessa puututaan terveydentilan ja toimintakyvyn heikkenemiseen. Keskiössä ovat mm. liikunta- ja kulttuurimahdollisuuksien lisääminen. Iäkkäämpien osalta keskiössä ovat sosiaalisen eristäytyneisyyden ja masennuksen ehkäisy. Parhaimmillaan ikääntynyt voi asua kotona mahdollisimman pitkään. (Palvelujen järjestämisohjelma 2013.) Arjen turvallisuus Arjen turvallisuuden lisääminen koostuu useista eri tekijöistä. Näitä tekijöitä ovat turvallinen ympäristö ja asuminen, toimivat sosiaaliset verkostot ja mahdollisuus mielekkääseen tekemiseen omien voimavarojen mukaisesti. Arjen turvallisuutta lisäävät toimivat peruspalvelut ja mahdollisuus saada tarvittaessa kiireellistä apua. (Palvelujen järjestämisohjelma 2013.) Ikääntyvien kiireellisen avun saaminen on mahdollista järjestää, joko palveluhenkilökunnan avulla tai teknisillä ratkaisuilla, kuten erilaiset hälytin- ja kutsulaitteistot sekä automaattiset sammutinlaitteistot. Edellisillä ratkaisuilla on vaikutusta myös paloturvallisuuteen. Myös mahdollisuus saada neuvontaa ja ohjausta ikääntymiseen, terveyteen ja sosiaalisiin ongelmiin liittyvissä asioissa vahvistaa arjen turvallisuutta. Arjen turvallisuutta lisäävät myös monimuotoiset asuinalueet, joissa eriikäisistä asukkaista on turvaa ja apua toisilleen. Eri sukupolvien lähekkäin asuminen on huomioitava ikääntyvien turvaa lisäävänä. (Palvelujen järjestämisohjelma 2013.) Oulussa toimivat ja kaupungin ylläpitävät asukastuvat tarjoavat myös apua ikääntyvien arjen turvallisuuteen omilla palveluillaan muiden toimijoiden ohella. 3.4 Osallistuva kaupunkilainen ja monimuotoinen kaupunki (Kaupunkikulttuuri) Osallisuuden ja monimuotoisuuden (kaupunkikulttuurin) kehittämisessä keskeisiä toimijoita ovat mm. sivistys- ja kulttuuripalvelut / tapahtumayksikkö, sekä kuntalaisvaikuttamisen ja yhteisötoiminnan palvelualue. Uuden Oulun kaikissa palveluiden järjestämisessä tavoitteena ovat toimintamallit, joiden 16 OULUN TURVALLISUUSOHJELMA

16 avulla tuetaan kuntalaisten omaa mahdollisuutta edistää omaa hyvinvointiaan ja toimintakykyisyyttään. Näin edistetään ennaltaehkäisevää työtä, hyvinvointia ja kuntalaisten osallisuutta palvelujen tuottamisessa ja kehittämisessä. Tutkimusten mukaan osallisuus on keskeinen hyvinvointia ja terveyttä tuottava tekijä. Osallisuus on yhteisöön liittymistä, kuulumista ja siihen vaikuttamista sekä kokemuksen myötä syntyvää sitoutumista. Osallisuus tarkoittaa sitä, että on itse sitoutunut toimintaan ja haluaa vaikuttaa asioiden kulkuun sekä ottaa vastuun myös seurauksista. (Palvelujen järjestämisohjelma 2013.) Osallisuus ja vaikuttaminen Oulun osallisuuden ja vaikuttamisen tavoitteet on kirjattu Kuntalaisten osallisuuden ja vaikuttamisen ohjelmaan (2011). Osallisuuden ja vaikuttamisen ohjelma viedään toteutukseen johtamisen, koulutuksen ja viestinnän avulla niin uuden Oulun strategisessa ohjauksessa, palveluprosesseissa kuin alueellisessa toimintamallissakin. Kuntalaisten osallisuus ja vaikuttaminen toteutuvat monipuolisesti uuden Oulun toiminnassa ja palveluissa. Alueelliset verkostot toimivat kaikilla uuden Oulun asuinalueilla. Toiminnassa on mukana asukasyhteisöjä, asukastupia, alueellisia yhteistyöryhmiä, lasten ja nuorten sekä ikääntyneiden osallisuusryhmiä. (Kuntalaisten osallisuuden ja vaikuttamisen ohjelma, 2011.) Toiminta on myös monipuolista kansalais- ja vapaaehtoistoimintaa. Alueellinen yhteistyö sisältää lasten ja nuorten osallisuutta ja vaikuttamista, asukkaiden hyvinvointia edistävää toimintaa, alueellista kulttuuritoimintaa, lähiliikuntaa, kotiseutuidentiteettiä edistävää kestävää kehitystä sekä asuinalueiden turvallisuutta edistävää toimintaa. Tulevaisuuden tavoitteena ovat yhä laajemmin ja luovemmin yhdessä toimivat asukkaat, yhdistykset ja järjestöt sekä julkiset ja yksityiset palvelut! (Kuntalaisten osallisuuden ja vaikuttamisen ohjelma, 2011.) Turvallisuusohjelman toteutumisen kannalta on keskeistä, että turvallisuuden edistäminen on huomioituna alueellisten verkostojen ja alueellisten yhteistyöryhmien toiminnan tavoitteissa, suunnittelussa sekä toimintamallien toteutuksessa. Alueiden ihmiset ovat oman asuinalueensa asiantuntijoita ja voivat vaikuttaa alueensa hyvinvointiin aloitteiden, kannanottojen sekä järjestämiensä tapahtumien kautta ja toimivat siten alueellansa turvattomuutta ehkäisevänä ja yhteisöllisenä toimijana. Kuntalaisten osallisuuden ja vaikuttamisen kehittäminen nousee koko uuden Oulun alueella toteutetusta monipuolisesta asukas- ja vapaaehtoistoiminnasta, eri kansalaisjärjestöjen toiminnasta sekä asukkaiden ja palvelujen yhteistyöstä. (Kuntalaisten osallisuuden ja vaikuttamisen ohjelma, 2011.) Kulttuurillinen monimuotoisuus hyvinvointina Elämän laatu yhdistettynä vahvaan kaupunkikulttuuriin tekee luovan ympäristön, jossa paikallinen omaperäisyys ja kansainvälinen tunnelma yhdistyvät stimuloivalla tavalla. Kaupungin on tarjottava rikas, nautittava kokemus. Keskeistä on se, miltä kaupunki näyttää ja tuntuu sekä minkälaiset ovat sen tarjoamat runsaat tapahtumat ja aktiviteetit. (Charles Landry. Oulu sykkimään - Luovan kaupungin kaava ) Edellä mainittu Landryn määrittelemä kehittäminen voi toteutua vain kaupungin kokonaisvaltaisen ja moniammatillisen tekemisen kautta. Kulttuurinen ja humanistinen sekä moderni, ekologinen turvallisuuskäsitys sisältävät Landryn mainitsemat periaatteet. Asuinalueille tarvitaan yhteisölähtöistä taideja kulttuuritoimintaa sekä julkista taidetta joka tukee asuinalueiden hyvinvoinnin ja imagon kehittämistä sekä kotoutumisen ja juurtumisen tavoitteita. Asuinalueiden monitaiteinen tuotanto, esimerkiksi nukketeatterit, animaatiot, näyttelyt, seinämaalaukset ovat osa luottamuksen ja osallisuuden parantamista sekä väkivallan ehkäisyä. Myös kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen edistäminen sisältyy tähän ajatteluun OULUN TURVALLISUUSOHJELMA 17

17 Oulun sivistys- ja kulttuuripalveluiden / tapahtumayksikön keskeisimpänä tavoitteena on kansallinen ja kansainvälinen tapahtumahankinta sekä yleensä tapahtumatuotannon entistä parempi mahdollistaminen. Kaupungin seitsemän omaa kulttuurilaitosta ja vapaa kulttuurikenttä toteuttavat työtään omista lähtökohdistaan ja omille yleisöilleen. (http://www.ouka. fi/oulu/kulttuuri-ja-kirjastot/kulttuuri-ja-tapahtumayksikko ) Visiosta kulttuuriin liittyen todetaan, että "Oulussa on elinvoimainen kaupunkikulttuuri, joka nähdään laajasti hyvinvoinnin ja kehityksen edellytyksenä." Elinvoimainen kaupunkikulttuuri rakentuu monimuotoisesta kaupungista, jossa on tilaa erilaisille asioille ja ilmiöille. Kaupunki sisältää useita erilaisia kulttuurisia tiloja ja toimintaympäristöjä. Kulttuurinen näkökulma ulotetaan laaja-alaisesti kaupungin eri ydintoimintoihin ja kehityspolkuihin. Kaupunkikulttuuri on alueen keskeinen vetovoimatekijä. (http://www.ouka. fi/oulu/kulttuuri-ja-kirjastot/kulttuuristrategia ) Elinvoimaista kaupunkikulttuuria toteuttaa osaltansa Oulun kaupungissa SYKE kaupunkikulttuurin kehittämisohjelma. SYKE kaupunkikulttuurin kehittämisohjelman päämäärä on: Oulu on pohjoinen metropoli, jonka syke ja tapahtumat houkuttelevat ihmisiä asumaan, viihtymään ja osallistumaan. Kaupunkikulttuurin ydin muodostuu laadukkaista tapahtumista ja monipuolisista vapaa-ajan aktiviteeteista, joita tukevat niihin soveltuvat tilat, paikat ja viestintä. (Oulun kaupungin talousarvion 2013 ja suunnitelman Suunnitteluohje, 2012.) 3.5 Yksi lyönti vähemmän (Väkivalta) Yksi lyönti vähemmän painopisteessä keskitytään väkivallan vähentämiseen tiettyjen väkivallan muotojen osalta. Lisäksi ohjausryhmän tehtävänä on: vastata kokonaisvaltaisesta väkivaltatyön kehittämisestä sekä erityisesti perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisystä Oulun kaupungissa pitkäjänteisen koulutussuunnitelman laatiminen, aikataulutus ja täytäntöönpano ohjeistaa osallistuvia organisaatioita väkivallan ehkäisytyössä vastata tiedonkulusta eri toimijoiden välillä osallistua yhteistyöhön painopisteen ulkopuolisten tahojen kanssa perhe- ja lähisuhdeväkivallan toimenpideohjelman päivittäminen ja kehittämistyö sekä väkivaltaan liittyvän ehkäisevän työn vaikuttavuuden seuranta ja arviointi koota kerran vuodessa perheväkivaltafoorumi, joka on avoin keskustelutilaisuus keskustelulle ja mielipiteenvaihdolle perheväkivalta-asioissa. Tähän painopisteeseen liittyvien väkivallan muotojen valikoitumiseen on vaikuttanut niiden ehkäisystä saadut hyvät kokemukset, koettu tarve ennalta ehkäisevälle työlle tai väkivallan muodon ilmenemisen määrä Oulun kaupungissa. 18 OULUN TURVALLISUUSOHJELMA

18 Turvallisuustyöryhmä Kaupungin turvallisuustyön kokonaisvastuu Painopisteiden asettaminen Kolme alatyöryhmää Seuranta vuosittain Yksi lyönti vähemmän -ohjausryhmä Koordinoi Kehittää Tiedonkulku eri toimijoiden välillä Yhteistyö (mm. yliopisto) Raportointi vuosittain turvallisuustyöryhmälle Ohjeistukset Tiedottaa, seuranta Ohjaus, koordinointi, seuranta Raportoi Ohjaus, koordinointi, seuranta Tiedottaa, seuranta Lapsen fyysisen pahoinpitelyn ja seksuaalisen hyväksikäytön tunnistaminen (LAFPA)- työryhmä Tapausten käsittelyn arviointi eri toimijoiden näkökulmasta Tiedonkulun arviointi Kehittämisehdotuk-set Pol, esh, th, pene, sostoimi Marakmoniammatillinen työryhmä Korkean riskin yksilötapausten käsittely (1xkk) Turvasuunnitelmat ja vastuutahojen nimeäminen sekä seuranta Raportointi PVV-työryhmälle vuosittain Ekstremistinen väkivalta ehkäisy tapausten ennalta paljastaminen oppilaitokset ja koulut Via Vis -hanke kodin ulkopuolinen väkivalta Setlementti johtaa Kuvio 1. Väkivaltatyön kehittämisympäristö OULUN TURVALLISUUSOHJELMA 19

19 3.5.1 LAFPA Oulussa toimii osana kaupungin turvallisuustyötä Lafpa-yhteistyöryhmä, jonka tehtävänä on viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan eri toimijoiden välisen yhteistyön ja toimintatapojen tarkastelu mahdollisissa lapsen fyysisen pahoinpitelyn tilanteissa. Ryhmän tehtävänä on arvioida käytössä olevia toimintaohjeita ja niiden toimivuutta lapseen kohdistuvissa pahoinpitelyissä, lisätä tiedonkulkua ja avoimuutta yleisellä tasolla eri toimijoiden välillä prosessissa sekä ajantasaisen ohjeistuksen laatiminen ja päivittäminen eri toimijoille, mikäli niissä havaitaan puutteita. Lafpa-ryhmän puheenjohtajana toimii poliisin edustaja. Työryhmän et ovat erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksestä, kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon vastuualueilta, syyttäjänvirastosta, Pohjois-Suomen Aluehallintovirastosta, Oulun ensi- ja turvakodilta sekä Rikosuhripäivystyksestä. (Teksti: Siskomaija Pirilä ja Tapani Tasanto) MARAK MARAK:n tavoitteena on tunnistaa uusiutuvan väkivallan uhreja ja parantaa heidän turvallisuuttaan. Riskinarviointilomakkeen avulla on tarkoitus kartoittaa väkivallan uhreista ne, jotka ovat korkeassa riskissä kohdata väkivaltaa uudelleen. Tämä edellyttää, että ylipäätään tunnistetaan väkivaltaa kohdanneet uhrit. (Piispa ym ) Marak on moniammatillinen riskinarviointimenetelmä, jolla puututaan parisuhdeväkivaltaan ja väkivallan uusiutumiseen. Menetelmän avulla tunnistetaan uusiutuvan väkivallan riski ja työskennellään aikuisten väkivallan uhrien turvallisuuden parantamiseksi verkostoitumalla eri toimijoiden kanssa. Tavoitteena on vähentää henkirikoksia ja vakavia väkivaltarikoksia perheissä. Menetelmällä tunnistetaan riskitapaukset ja laaditaan turvasuunnitelma aikuiselle perheväkivallan uhrille ja hänen huollossaan oleville lapsille. Menetelmän avulla kootaan yhteen keskeiset toimijat, jotka työskentelevät uhrien, lasten ja väkivallan tekijöiden parissa. Moniammatillisessa kokouksessa jaetaan tietoa yleisellä tasolla ja tapauskohtaisesti käsiteltävästä tapauksesta. Marak-menetelmässä on kaksi vaihetta. Ensiksi työntekijä, joka kohtaa asiakkaan, täyttää hänen kanssaan riskinarviointilomakkeen. Mikäli täytetyn lomakkeen perusteella on todennäköistä, että asiakas on vaarassa joutua uudelleen väkivallan uhriksi, hänen tapauksensa käsitellään suostumuksen perusteella moniammatillisessa työryhmässä, jossa on edustajia eri virastoista ja hallinnonaloilta. Muita perusteita työryhmäkäsittelylle ovat työntekijän ammatillinen arvio riskin vakavuudesta tai väkivallan eskaloituminen, esim. tihentyneiden kotihälytysten määrä. Toisessa vaiheessa eri toimijat moniammatillisessa työryhmässä jakavat tietoa uhrin tilanteesta ja laativat turvasuunnitelman, jolla vastuutetaan eri toimijat turvallisuutta lisääviin ja väkivaltaa ehkäiseviin toimenpiteisiin. Suunnitelma toteutetaan peruspalveluissa ja työryhmä seuraa suunnitelman toteutumista niin kauan, kunnes uhri kokee elämäntilanteensa turvalliseksi. Oulussa Marak-ryhmään kuuluu 17 eri toimijaa valtion, kolmannen sektorin ja kaupungin toimialoilta. Ryhmä kokoontuu noin kerran kuukaudessa ja tarvittaessa useamminkin. Ryhmän tukena on ohjausryhmä, jossa on edustettuina poliisilaitos, kaupungin hallintokunnista avoterveydenhuolto ja sosiaalinen hyvinvointi sekä kolmannelta sektorilta Oulun Ensi- ja turvakoti sekä Rikosuhripäivystys. Ohjausryhmä kokoontuu noin 2-3 kertaa vuodessa. Moniammatillisessa työryhmässä on käsitelty vv noin 50 tapausta, joista noin 15 on poistettu auttamisjärjestelmästä perheen turvallisuuden palauduttua normaaliksi. Valtaosassa perheistä on ollut alaikäisiä lapsia. Uhrit ovat olleet pääosin naisia, miesuhreja on ollut viisi. Asiakaspalaute on ollut myönteistä. Oulun kaupunki on päättänyt jatkaa Maraktoimintaa osana perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisytyötä. (Teksti: Siskomaija Pirilä) 20 OULUN TURVALLISUUSOHJELMA

20 3.5.3 Via Vis-väkivaltatyön hanke Oulun Seudun Setlementti ry:n hallinnoimana alkoi toukokuussa 2012 RAY:n rahoittama kolmivuotinen katuväkivallan tekijöihin keskittyvä Via Vis Väkivaltatyön hanke. Hankkeessa tehdään yksilöllistä asiakastyötä kodin ulkopuoliseen väkivaltaan syyllistyneiden vuotiaiden henkilöiden kanssa. Samalla hankkeessa tutkitaan ja luodaan väkivaltatyön toimintakulttuuria Oulun seudulle. Hankkeen toimitilat sijaitsevat rotuaarilla, Oulun ydinkeskustassa. Via Vis Väkivaltatyön hankkeen asiakastyö pohjautuu sosiaaliseen konstruktionismiin. Asiakastyön periaatteita ovat asiakaslähtöisyys, omaehtoisuus ja puolueettomuus. Asiakkuus perustuu täysin vapaaehtoisuuteen. Via Vis Väkivaltatyön hankkeen asiakkaana ovat/voivat olla henkilöt, jotka ovat syyllistyneet kodin ulkopuolella: impulsiiviseen väkivaltaan välineelliseen ja/tai taloudellista hyötyä tavoittelevaan väkivaltaan järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvään väkivaltaan sekä koulu- ja/tai joukkosurmaa suunnittelevat henkilöt Asiakkailla voi olla taustallaan muun muassa seuraavanlaisia rikoksia: pahoinpitelyt, ryöstöt, henkirikokset ja näiden yritykset. Asiakkuus voidaan aloittaa myös sellaisten henkilöiden kanssa, joiden kohdalla on pelko väkivaltarikokseen syyllistymisestä tulevaisuudessa. Via Vis Väkivaltatyön hankkeen keskeisenä yhteistyökumppanina toimii HelsinkiMission alaisuudessa toimiva Aggredi, joka on ollut ensimmäinen kodin ulkopuolista väkivaltaa käyttäneiden hoidollinen toimija Suomessa. Muita keskeisiä yhteistyökumppaneita, joiden kautta myös asiakkaat pääsääntöisesti ohjautuvat Via Vis Väkivaltatyön hankkeeseen ovat Rikosseuraamuslaitoksen eri yksiköt (kuten vankilat, Arviointikeskus ja yhdyskuntaseuraamustoimisto), Oulun poliisi, Pohjois-Suomen sovittelutoimisto, Oulun ja lähikuntien sosiaalitoimet, työvoimatoimi ja Ensi- ja turvakotien liiton Jussi-työ. Asiakkaaksi voi hakeutua myös itse. Palvelu on maksuton. Via Vis Väkivaltatyön hankkeen arviointia ja kehittämistä toteutetaan yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa ja yksittäisten opinnäytetyön tekijöiden kanssa. Via Vis- Väkivaltatyön hankkeen yhtenä tavoitteena on asiakastyön lisäksi kehittää väkivaltatyötä. Via Vis Väkivaltatyön hankkeella on ohjausryhmä. Ohjausryhmä koostuu seuraavien tahojen edustajista: Oulun poliisi, Oulun yhdyskuntaseuraamustoimisto, Oulun Seudun koulutuskuntayhtymä, HelsinkiMission Aggredi, Oulun kaupunki, Ensi- ja turvakotien liitto Jussi-työ, Oulun vankila, Arviointikeskus Oulun toimipaikka, Oulun yliopisto ja Oulun Seudun Setlementti ry. (Teksti: Kati Kaarlejärvi) Turvallinen kansalaisyhteiskunta Väkivalta ja terrorismi, jota perustellaan äärimmäisillä ideologioilla tai ajatuksilla, eivät ole uusia ilmiöitä. Kautta historian on ollut yksilöitä, ryhmiä tai valtioita jotka ovat pyrkineet vaikuttamaan politiikkaan tai yhteiskuntaan väkivallalla uhkaamalla tai sitä käyttämällä. Kahden viimeisen vuosikymmenen aikana erityisesti globalisaatio ja viestintäteknologian kehittyminen ovat vaikuttaneet siihen, että Suomesta on tullut niin hyvässä kuin pahassakin aiempaa kiinteämpi osa kansainvälistä yhteisöä. (Tavoitteena eheä yhteiskunta Kansallinen toimenpideohjelma väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisemiseksi 28/2012.) Suomessa ääriajatteluun perustuvan väkivallan uhka on ollut vähäinen. Suomi ei ole kuitenkaan ollut kokonaan tämän ilmiön ulkopuolella. Suomessa on tapahtunut myös kaksi koulusurmaa, joiden tekijät ja motiivit olivat varsin erilaisia verrattuna henkirikoksiin yleensä. Sisäasiainministeriön valmistelema ohjelma on ensimmäinen laaja väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisyn toimenpideohjelma. Toimenpideohjelma kattaa koulusurmat ja vastaavat väkivallanteot. (Tavoitteena eheä yhteiskunta Kansallinen toimenpideohjelma väkivaltaisen OULUN TURVALLISUUSOHJELMA 21

OULUN TURVALLISUUSOHJELMA 2013 2016 LUONNOS

OULUN TURVALLISUUSOHJELMA 2013 2016 LUONNOS OULUN TURVALLISUUSOHJELMA 2013 2016 LUONNOS Oulun turvallisuustyöryhmä Pasi Rissanen turvallisuusasiantuntija Heikki Kontsas riskienhallintapäällikkö XX 2013 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 3 1.1 TURVALLISUUSOHJELMAN

Lisätiedot

Oulun Turvallisuusohjelma 2013-2016 http://www.ouka.fi/oulu/turvallisuus/

Oulun Turvallisuusohjelma 2013-2016 http://www.ouka.fi/oulu/turvallisuus/ Oulun Turvallisuusohjelma 2013-2016 http://www.ouka.fi/oulu/turvallisuus/ Sisäinen turvallisuus ja kolmas sektori Kansallinen turvallisuusseminaari Oulussa 10.11.2015 Riskienhallintapäällikkö Heikki Kontsas,

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Kuntamarkkinat 11.9.2013

Kuntamarkkinat 11.9.2013 Kuntamarkkinat 11.9.2013 Järvenpään kaupungin turvallisuussuunnitelma Erkki Kukkonen kaupunginjohtaja LÄHTÖKOHTIA JÄRVENPÄÄN TURVALLISUUSSUUNNITTELULLE - Syrjäytyminen on sisäisen turvallisuuden keskeisin

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOS Alue

OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOS Alue Dia 1 Alue 12 kuntaa (1.1.2004 18 kuntaa) Noin 280 000 asukasta (vrk 12/2013) Noin 23 160 km 2 260 km Dia 2 Alue Noin 250 000 asukasta (50 km säteellä Oulusta) Dia 3 Yhteistyö arjen turvallisuuden parantamisessa

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Kuntalaisvaikuttaminen ja yhteisötoiminta

Kuntalaisvaikuttaminen ja yhteisötoiminta Kuntalaisvaikuttaminen ja yhteisötoiminta Haukipudas, asukkaita n. 19000 Kiiminki, asukkaita n. 13000 Oulu, asukkaita n. 143000 Oulunsalo, asukkaita n. 9700 Yli-Ii, asukkaita n. 2200 Oulu 2012 Uusi Oulu

Lisätiedot

VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Levillä 5.-7.9.2011

VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Levillä 5.-7.9.2011 VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Levillä 5.-7.9.2011 Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto 9.9.2011 1 Suomen hallituksen talouspolitiikka (2011

Lisätiedot

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Pasi Laukka 27.3.2014 Palvelut on järjestettävä Kaupunkistrategian kuntalaisten hyvinvointiin liittyvät strategiset linjaukset

Lisätiedot

Via Vis - väkivaltatyö Kansallinen turvallisuusseminaari 10.11.2015 Oulu

Via Vis - väkivaltatyö Kansallinen turvallisuusseminaari 10.11.2015 Oulu Via Vis - väkivaltatyö Kansallinen turvallisuusseminaari 10.11.2015 Oulu Projektipäällikkö Kati Kaarlejärvi VÄKIVALLANTEKIJÄÄ VOIDAAN AUTTAA. VIA VIS väkivaltatyö Kodin ulkopuolista väkivaltaa vähentävä

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Kuntalaisten tarpeiden arviointi

Kuntalaisten tarpeiden arviointi Kuntalaisten tarpeiden arviointi Sähköinen hyvinvointikertomus tutuksi Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Se on tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt. Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio

Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt. Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio 3. Sisäisen turvallisuuden ohjelma Laaja käsitys turvallisuudesta Ennalta ehkäisy, tilanteen mukainen,

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa -hanke

Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa kunnissa -hanke Tehoa kuntien hyvinvointi- ja turvallisuusyhteistyöhön Turvallisuussuunnittelun ohjaus- ja seurantaryhmä 14.12.2012 Marko Palmgren Projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat -

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Arja Janhonen Kiteen kaupunki/perusturvakeskus Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelman rakentuminen

Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelman rakentuminen Hamina, Kotka, Miehikkälä, Pyhtää, Virolahti Valtuustokaudelle 2013 2016 Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelman rakentuminen Hankkeen työ- ja ohjausryhmän työskentely Asukas- ja järjestötapaamiset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Mistä puhun Miltä poterot näyttävät arjen turvan näkökulmasta Ilkeät ongelmat ja niiden ratkaisuja Miten muuttaa tulevaisuutta? 23.9.2014 2 Miltä poterot

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Kansalaisen hyvinvointi (tieto)

Kansalaisen hyvinvointi (tieto) Kansalaisen hyvinvointi (tieto) terveyspalveluiden toiminnan ohjaajana -case sähköinen hyvinvointikertomus 1 Kunnan toiminnan kolmikanta HYVINVOINTI ELINVOIMA KUNNAN PALVELUT 30.5.2013 etunimi sukunimi

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Jokainen meistä Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Suomen hyvinvoinnin tila murroksessa Tarve julkisten palveluiden tuottavuuden parantamiseen Kunta- ja SoTe -palvelurakenteet keskellä murrosta

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupungin palveluorganisaation perusrakenne asiakaslähtöiset ydinprosessit Organisaatiotoimikunta 16.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen Strategiajohtaja Sakari Möttönen

Lisätiedot

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi SALO TERVE KUNTA Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Taustaa Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöllä on Salon seudulla pitkät perinteet. Terveyskasvatuksen yhdyshenkilö ja terveyskasvatuksen työryhmät

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Eila Metsävainio Sisältö Kunnan nykytila, väestörakenne Suunnitelmakausi 2010-2012 Terveyden edistämisen haasteita Keminmaan kunnan visio Ihmisten hyvinvoinnin,

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

23.9.2014 24.9.2014 1

23.9.2014 24.9.2014 1 23.9.2014 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ MUKANA 24.9.2014 1 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ POHJOIS - KARJALAN ALUEELLA TYÖRYHMÄT 1. Itä-Suomen AVIn sisäisen turvallisuuden työryhmä (Sto3) KAMU- KAIKKI MUKAAN TURVALLISUUSTYÖHÖN

Lisätiedot

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016

Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016 Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016 Sisällys 1 Taustaa... 3 1.1 Valtioneuvoston periaatepäätös sisäisen turvallisuuden ohjelmasta... 3 1.2 Turvallisuussuunnitelman laatiminen Laurea-ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa info 23.11.2011, Mikkeli Arja Väänänen Hyvinvointikoordinaattori, ma. Mikkelin kaupunki Esityksen

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen. Vaikuttava organisaatio eri tasoisia prosesseja johtamalla

Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen. Vaikuttava organisaatio eri tasoisia prosesseja johtamalla Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen Vaikuttava organisaatio eri tasoisia prosesseja johtamalla USO seminaari Kuntamarkkinat 14.10.2011 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen, Audiapro Oy USO-kuntien toteutunut

Lisätiedot

Arjen turvallisuus. järjestöt osallistuvat

Arjen turvallisuus. järjestöt osallistuvat Arjen turvallisuus järjestöt osallistuvat Turvapäivän tuloksia odotellessa Ideoita Miten järjestöt voivat toimia yhteistyössä keskenään Miten järjestöt voivat tukea viranomaisia Mikä rooli itselläni ja

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

MARAK- parisuhdeväkivallan riskin arviointimenetelmä

MARAK- parisuhdeväkivallan riskin arviointimenetelmä MARAK- parisuhdeväkivallan riskin arviointimenetelmä Pilottihanke 2009-2012 Mia Tuominen 1 Mikä on MARAK? Moniammatillinen riskienarviointikokous Tarkoitus on tunnistaa niitä parisuhdeväkivallan tapauksia,

Lisätiedot

Petri Salakka vastaava työntekijä. Pori 20.11.2013

Petri Salakka vastaava työntekijä. Pori 20.11.2013 Petri Salakka vastaava työntekijä Pori 20.11.2013 Aggredi Perustettu 2006 Rahoitus RAY Keskittyy kodin ulkopuolisen väkivallan vähentämiseen 18 39 vuotiaat Asiakasohjaus Poliisi Yhdyskuntaseuraamuslaitos

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön

Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön Jukka Laukkanen Jyväskylän kaupunki/ konsernihallinto/ kilpailukyky ja kaupunkikehitys, Kansalaistoiminnankeskus Matara 22.1.2014

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen turvallisuus. Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Ikääntyneiden asumisen turvallisuus. Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Ikääntyneiden asumisen turvallisuus Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö 8.2.2013 Yhteiskunnan muutokset heijastuvat turvallisuuteen Yksilöiden ja ryhmien tarpeet erilaisia myös turvallisuudessa

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen kehittämisen koordinointitehtävä Keski-Suomen Elinikäisen ohjauksen kehittämisryhmällä ja Keski-Suomen ELY-keskuksella

Elinikäisen ohjauksen kehittämisen koordinointitehtävä Keski-Suomen Elinikäisen ohjauksen kehittämisryhmällä ja Keski-Suomen ELY-keskuksella KESKI-SUOMEN ELINIKÄISEN OHJAUKSEN STRATEGISET PAINOPISTEET VUOSILLE 2015-2016 Elinikäisen ohjauksen kehittämisen koordinointitehtävä Keski-Suomen Elinikäisen ohjauksen kehittämisryhmällä ja Keski-Suomen

Lisätiedot

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014 Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Miten ihmisen ääni mukana Pohjois-Karjalassa? Hyvinvointikertomus ihmisen ääntä kokoamassa Vesa

Lisätiedot

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri Valtakunnalliset opiskeluterveyspäivät 14.-15.11.2011, Aira A. Uusimäki Aluehallintovirasto (6) Henkilöstöä n. 1350

Lisätiedot

Turvassa kyläss. Willa Elsa 7.9.2009 Outi Tikkanen Kylä auttaa ja välittää kriisissä-hanke

Turvassa kyläss. Willa Elsa 7.9.2009 Outi Tikkanen Kylä auttaa ja välittää kriisissä-hanke Turvassa kyläss ssä? Willa Elsa 7.9.2009 Outi Tikkanen Kylä auttaa ja välittää kriisissä-hanke 1.3.2009-31.12.2011 31.12.2011 Suomen kylätoiminta ry Mitä on turvallisuus? Turvallinen työ-, koti-ja asuinympäristö

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

EK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina

EK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina EK-ARTU Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 18.4.2013 1 EK-ARTU-HANKE Etelä-Kymenlaakson kunnat Hamina,

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot