OULUN TURVALLISUUSOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OULUN TURVALLISUUSOHJELMA 2013 2016"

Transkriptio

1 OULUN TURVALLISUUSOHJELMA Oulun turvallisuustyöryhmä Pasi Rissanen turvallisuusasiantuntija Heikki Kontsas riskienhallintapäällikkö Kevät 2013

2 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO Turvallisuusohjelman tavoitteet Oulussa Oulun kaupungin strategia Oulun kaupungin riskienhallinta ja varautumissuunnitelma Turvallisuuden käsitteestä 8 2 UUDEN OULUN TURVALLISUUSTYÖN RAKENNE Turvallisuusohjelman painopisteet Pääpalvelualueiden tehtävät turvallisuuden näkökulmasta Painopistetyöryhmien tehtävät turvallisuuden näkökulmasta Turvallisuussuunnitelman hyväksyminen luottamusmies-organisaatiossa Seuranta 13 3 PAINOPISTEALUEET Lapset, lapsiperheet ja nuoret Syrjäytymisen ja eriarvoistumisen ehkäisy Työikäiset Työllisyyden edistäminen, pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen Hyvinvoinnin lisääminen kannustamalla omaehtoiseen terveyden ja 15 hyvinvoinnin edistämiseen Mielenterveys ja päihdepalvelut Ikääntyvät Arjen turvallisuus Osallistuva kaupunkilainen ja monimuotoinen kaupunki (Kaupunkikulttuuri) Osallisuus ja vaikuttaminen Kulttuurillinen monimuotoisuus hyvinvointina Yksi lyönti vähemmän (Väkivalta) LAFPA MARAK Via Vis-väkivaltatyön hanke Turvallinen kansalaisyhteiskunta Viihtyisästi kaupungissa (Katuturvallisuus) Kodikkaasti kotona (Kotitapaturmat) 23 4 YHTEENVETO PAINOPISTEISTÄ Kaupunkilaisten turvallisuuden kehittäminen Oulun kaupungin prosesseissa Yksi lyönti vähemmän Viihtyisästi kaupungissa Kodikkaasti kotona 26 5 Viestintä 27 6 Oulun seudun yritysturvallisuus 28 6 Oulun liikenneturvallisuussuunnitelma 29 7 Lähteet 31 Liite 1. Oulun turvallisuustyöryhmä 32 Liite 1. Seurannassa käytettävät tunnusluvut ja mittarit OULUN TURVALLISUUSOHJELMA 3

3 1 JOHDANTO Uusi Oulu on pohjoisen kumppanuusverkoston menestyvä keskus. Se on elinvoimaltaan ja toimintakyvyltään vahva sekä alueeltaan moniilmeinen, viihtyisä ja houkutteleva kestävän kehityksen verkostokaupunki. (Yhdistymissopimus, 2010.) Positiivisella turvallisuuden kokemuksella on positiivista merkitystä luotaessa moni-ilmeistä, viihtyisää sekä houkuttelevaa kaupunkia. Hyvä turvallisuus muodostuu laajasta kokonaisuudesta, jossa keskeistä on kansalaisten hyvinvointi, vahva sosiaalinen koheesio ja yhteisöllisyys, taloudellinen vakaus sekä yhteiskunnallinen elinvoimaisuus. Turvallisuutta on hahmotettava inhimillisen elämän alueita tämällä, koska tutkimustulosten mukaan turvattomuus - ja näin ollen myös turvallisuus - liittyy ihmisten kaikkiin elämän alueisiin. Inhimillisen turvallisuuden käsitteen keskeinen sisältö on se, että turvallisuus ja turvattomuus läpäisevät kaikki elämän alueet. Näin ollen turvallisuuden kehittämiseen voi ja tulee vaikuttaa monimuotoisesti, moniammatillisesti sekä verkostoitumalla. Oulun turvallisuusohjelma on osa sitä suunnittelun ja toteutuksen ketjua, jonka tarkoituksena on vähentää normaaliolojen riskejä tai uhkatekijöitä kaupungin ja kaupunkilaisten toiminnassa. Turvallisuustyötä uudessa Oulussa ohjaa turvallisuusohjelma ja lähtökohtana turvallisuusohjelman toteuttamiselle Oulussa on se, että johtovastuu turvallisuussuunnittelun toteuttamisesta on kaupungilla. Oulun turvallisuusohjelmaa toteutetaan osana mukana olevien organisaatioiden ja yhteisöjen perustyötä. Oulun kaupungin osalta turvallisuusohjelmassa esitetyt tavoitteet ovat esitetty valtaosaltaan myös kaupungin Palvelujen järjestämisohjelmassa 2013, joka on osa strategista ohjausjärjestelmää. Uuden Oulun palveluiden järjestämisessä korostetaan kuntalaislähtöisyyttä, moniammatillisia yhteisiä palveluprosesseja sekä monituottajuutta (Palvelujen järjestämisohjelma 2013). Edellä mainittu palveluiden järjestämisen malli toteuttaa kolmannessa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa Turvallisempi huominen (2012) esitettyä ajatusta turvallisuuden parantamisesta ja tehokkaasta ongelmien ratkaisusta. Turvallisuuden parantaminen ja tehokas ongelmien ratkaisu edellyttävät yhä useammin eri toimijoiden yhteisesti sopimaa ja ajoittamaa toimintaa (Turvallisempi huominen Sisäisen turvallisuuden ohjelma. 2012). 4 OULUN TURVALLISUUSOHJELMA

4 1.1 Turvallisuusohjelman tavoitteet Oulussa Oulun turvallisuustyöryhmä asetti kesän 2011 alussa kokouksessaan seuraavanlaisen tavoitteen. Meidän tulee luoda näkemys siitä, mitä turvallinen Oulu 2020 on. Tämän näkemyksen jalkauttaminen sekä juurruttaminen kaupunkilaisten elämään saavat näkemyksen toteuttamaan itse itseään. Turvallisuus/turvattomuus ovat konteksti sidonnaisia, joten niitä on käsiteltävä monimuotoisesti ja niihin vaikuttamisen tulee olla myös monien eri keinojen kautta tapahtuvaa. Yhtäältä turvallisuudessa ja turvattomuudessa on kyse lapsuudenkodissa tapahtuneeseen kasvuun ja kehitykseen liittyvistä syvistä asioista ja toisaalta elämänkaareen, elämäntilanteeseen ja asemaan liittyvistä asioista (Niemelä & Lahikainen, Inhimillinen turvallisuus. 2000). Päämääräksi voidaan asettaa se, että luodaan turvallinen elinympäristö, jonka vastakohtana on eriarvoistuminen ja syrjäytyminen. Koko elämänkaaren kestävä hyvinvointi rakentuu pääasiassa terveyden, toimeentulon ja yhteiskunnan tarjoaminen hyvinvointipalveluiden perustalle. Näiden taustalla vaikuttavat taas yksilölliset elintavat ja ympäristö. Yksilöllisen hyvinvoinnin perusta luodaan varhaisessa lapsuudessa, josta se heijastuu myöhempiin elämänvaiheisiin. Lasten ja nuorten hyvinvointi on keskeinen tulevaisuuden hyvinvoinnin perusta. (Uuden Oulun Hyvinvointikatsaus 2011.) Oulun kaupungin hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen strategisena tavoitteena on sosiaalisesti kestävä yhteiskunta. Sosiaalinen kestävyys on kestävän kehityksen kolmas ulottuvuus talouden ja ekologian rinnalla. Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kuntalaisia reilusti, vahvistaa osallisuutta ja yhteisöllisyyttä, tukee terveyttä ja toimintakykyä sekä antaa tarvittavan turvan ja palvelut. Sosiaalisesti ja sivistyksellisesti kestävän yhteiskunnan palveluilla lisätään kuntalaisten hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä, kavennetaan hyvinvointi- ja terveyseroja sekä huolehditaan, että heikoimmassa asemassa olevien tilanne parantuu. (Palvelujen järjestämisohjelma 2013.) Lisäksi asuin- ja elinympäristöä kehitetään laadukkaalla yhdyskuntasuunnittelulla niin, että se lisää turvallisuutta, tukee omatoimista selviytymistä ja vähentää sosiaalisia ongelmia. Hyvällä suunnittelulla luodaan esteetön ympäristö ja palvelujen helppo saavutettavuus. (Palvelujen järjestämisohjelma 2013.) Edellä mainituilla periaatteilla ja tavoitteiden asettelulla Oulun kaupunki haastaa kaikki kaupunkilaiset, julkisen ja yksityisen sektorin, järjestöt, yhdistykset sekä yritykset toteuttamaan näkemystä turvallisesta Oulusta. Turvallinen Oulu on: Monimuotoisesti kuntalaisen hyvinvointia ja sivistystä tukeva. Osallisuutta, yhteisöllisyyttä sekä kuntalaisten omatoimisuutta vahvistava. Eriarvoisuutta ja syrjäytymistä vastustava sekä heikompia puolustava. Asuin- ja elinympäristöltään turvalliseksi suunniteltu ja toteutettu. Jalkauttaminen ja juurruttaminen kaupunkilaisten elämään onnistuvat, kun kaikki turvallisuustyössä mukana olevat toimijat huomioivat jokapäiväisessä työssään, puheessaan, tiedotuksessa sekä käytännöissä turvallisen Oulun näkemyksen OULUN TURVALLISUUSOHJELMA 5

5 1.2 Oulun kaupungin strategia Uuden Oulun strateginen ohjausjärjestelmä perustuu yhteen kaupunkistrategiaan, jonka avulla valtuusto ohjaa koko kaupunkikonsernin toimintaa. Keskeisenä osana uutta strategista ohjausjärjestelmää on palvelujen järjestämisohjelma, missä konkretisoituvat linjaukset palvelujen järjestämisestä. (Oulun kaupungin talousarvion 2013 ja suunnitelman Suunnitteluohje, 2012.) Kunnan järjestämät palvelut on organisoitu kolmeen pääpalvelualueeseen, joita ovat sivistys ja kulttuuri, hyvinvointi sekä yhdyskunta ja ympäristö. Konsernipalvelut jakaantuvat neljään palvelualueeseen: hallinto, kehittäminen, talous ja omistajaohjaus sekä henkilöstö. (Oulun kaupungin talousarvion 2013 ja suunnitelman Suunnitteluohje, 2012.) Palveluiden järjestäminen sekä sitä konkreettisesti ohjaava palvelujen järjestämisohjelman merkitys korostuu myös turvallisuusohjelmassa. Oulun kaupungissa toteutettavalla palveluiden järjestämisellä on keskeinen merkitys myös kaupunkilaisten turvallisuuden kehitykselle. Oulun kaupungin hyvinvointi- ja sivistyspalvelulle ja yhdyskuntasuunnittelulle asetetut strategiset sekä palvelujen järjestämiselle asetetut tavoitteet tukevat hyvin turvallisuuden positiivista kehitystä inhimillisen turvallisuuden näkökulmasta kuntalaisten elämässä. Uuden Oulun strategia on valmistelussa ja se valmistuu vuoden 2013 aikana. Mahdolliset muutokset aikaisempaan huomioidaan tavoiteasetannassa ja mittaristossa. Visio: Uusi Oulu on pohjoisen kumppanuusverkoston menestyvä keskus. Se on elinvoimaltaan ja toimintakyvyltään vahva sekä alueeltaan moni-ilmeinen, viihtyisä ja houkutteleva kestävän kehityksen verkostokaupunki. Arvot: Vastuullisuus Kumppanuus Yhdenvertaisuus Luottamus - Rohkeus 6 OULUN TURVALLISUUSOHJELMA

6 1.3 Oulun kaupungin riskienhallinta ja varautumissuunnitelma Kaikkeen ihmisten elämään ja toimintaan kuuluu tietyn asteinen epävarmuus. Epävarmuus on tietämättömyyttä ja epätietoisuutta tulevista tapahtumista. Koska elämään liittyy huomattavan paljon tulevaisuuteen kohdistuvia epävarmuuksia, on järkevää jokaisen organisaation toteuttaa riskien hallintaa, jotta tietämättömyyttä ja epätietoisuutta tulevista tapahtumista voitaisiin vähentää. Riskienhallinnan päämääränä on kaupungin strategiaa tukien varmistaa toimintojen jatkuvuus ja palvelujen häiriötön tuottaminen (Sisäisen valvonnan yleisohje 2010). Kuntalaki velvoittaa kunnat järjestämään kunnan ja kuntakonsernin sisäisen riskienhallinnan. Riskienhallinnan tulee olla järjestelmällistä toimintaa ja kattaa olennaiset kunnan ja kuntakonsernin toimintaa ja talouteen liittyvät riskit eli sen tulee olla kokonaisvaltaista riskienhallintaa. Vuonna 2010 julkaistun yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaan varautumisella tarkoitetaan toimintaa, jolla varmistetaan tehtävien mahdollisimman häiriötön hoitaminen kaikissa tilanteissa. Varautumissuunnittelun painopiste tulee selkeästi olla normaaliolojen häiriötilanteissa eli jokapäiväisen toiminnan varmistamisessa. Edellä mainittuihin määritelmiin viitaten on tarkoituksenmukaista yhdistää näihin käsitteisiin liittyvät toiminnot yhdeksi kokonaisuudeksi. Tämä kokonaisuus perustuu kansalliseksi riskienhallinnan standardiksi vahvistettuun ISO standardiin (SFS-ISO 31000/ ), joka määrittelee kokonaisvaltaisen riskienhallinnan periaatteet ohjeet ja termit. Tämän standardin mukaisesti riskienhallinta on muun muassa olennainen osa organisaation kaikkia prosesseja ja osa päätöksentekoa. Jotta kaupungin riskienhallinnan toteutus olisi standardin mukaisesti järjestelmällistä, neltyä ja ajantasaista on kukin pääprosessin suunniteltava kuinka vuosittain tapahtuva, järjestelmällinen riskienarviointi toteutetaan. KUVIO 1. Riskienhallinnan kenttä OULUN TURVALLISUUSOHJELMA 7

7 Hyvin suunniteltuna ja järjestelmällisesti toteutettuna vuosittainen riskienarviointi tapahtuma palvelee myös varautumissuunnittelun tarpeita. Paikallisen turvallisuussuunnittelun tarkoituksena on ennalta estävästi vähentää tai poistaa normaaliolojen riskejä tai uhkatekijöitä. Paikallinen turvallisuusohjelma ja suunnittelu ovat siis osa sitä suunnittelun ja toteutuksen ketjua, jonka tarkoituksena on vastata mahdollisimman kattavasti erilaisiin tilanteisiin kaupungin toiminnassa. Edellisellä sivulla olevassa kuvassa on esitetty koko riskienhallinnan kenttä. Oulun turvallisuusohjelma asettuu kuvassa ensimmäisenä vasemmalla olevalle alueelle; suunnitelmat, ennaltaehkäisevätyö sekä harjoittelu. 1.4 Turvallisuuden käsitteestä Turvallisuus käsitteenä on laajentunut viime vuosikymmenten aikana. Tänä päivänä turvallisuus on tärkeä osa hyvinvointia ja kilpailukykyä. Laajasti ajatellen turvallisuudella tarkoitetaan kaikkea kuntalaisten turvallisuutta ja sillä on läheinen yhteys riskienhallinnan ja varautumisen käsitteisiin. Hyvä turvallisuus muodostuu laajasta kokonaisuudesta, jossa keskeistä on kansalaisten hyvinvointi, vahva sosiaalinen koheesio ja yhteisöllisyys, taloudellinen vakaus sekä yhteiskunnallinen elinvoimaisuus. Työtä turvallisuuden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi tehdään laajasti yhteiskunnan eri sektoreilla ja kansalaisten toimesta. (Turvallisempi huominen Sisäisen turvallisuuden ohjelma ) takaamista oikeuksista ja vapauksista ilman rikollisuudesta, häiriöstä, onnettomuuksista ja kansallisista tai kansainvälisistä ilmiöistä johtuvaa pelkoa tai turvattomuutta. Tutkimustulosten mukaan turvattomuus - ja näin ollen myös turvallisuus - liittyy ihmisten kaikkiin elämän alueisiin. Niinpä turvallisuutta on hahmotettava inhimillisen elämän alueita tämällä. Tämän kaltaista laajaa turvallisuuskäsitettä on luonnehdittu inhimilliseksi turvallisuudeksi. Malli laajenevasta turvallisuuskäsityksestä sisältää ulottuvuuksina sosiaalisen- ja hyvinvointivaltiollisen turvallisuuskäsityksen, kulttuurisen/ humanistisen turvallisuuskäsityksen, modernin ekologisen turvallisuuskäsityksen sekä perinteisen valtiollisen turvallisuuskäsityksen. Peruspilareina toimivat sosiaalinen (yhteisöllinen) sekä terveydellinen turvallisuuskäsitys. (Niemelä & Lahikainen, Inhimillinen turvallisuus ) Oulun kaupungin hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen strategiset sekä yhdyskuntasuunnittelulle asetetut tavoitteet tukevat hyvin esitettyjen määritelmien sisältöjä. Edellä mainitut määritelmät nostavat kaupungin johdon, luottamushenkilöorganisaation sekä eri palvelu- ja toimialat turvallisuustyön keskiöön. Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa Turvallisempi huominen (2012) sisäisellä turvallisuudella tarkoitetaan sellaista yhteiskunnan olotilaa, jossa väestö voi nauttia oikeusjärjestelmän 8 OULUN TURVALLISUUSOHJELMA

8 2 UUDEN OULUN TURVALLISUUSTYÖN RAKENNE Uuden Oulun turvallisuustyö perustuu inhimillisen turvallisuuden käsitteeseen. Turvallisuustyötä uudessa Oulussa ohjaa turvallisuusohjelma. Turvallisuusohjelma ottaa huomioon uuden Oulun prosessien tehtävät sekä Palvelujen järjestämisohjelman 2013 esille nostamat painopisteet. Oulun kaupungin turvallisuustyötä koordinoi turvallisuustyöryhmä, jollainen kaupungissa on toiminut 2000-luvun alusta. Uuden Oulun turvallisuustyöryhmän on kutsunut koolle Oulun kaupunki ja sen iä ovat Oulun prosessien vastuuhenkilöt, yhteistyöviranomaiset sekä keskeiset kolmannen sektorin toimijat ja liike-elämän edustajat. Turvallisuustyöryhmä toteuttaa ja seuraa uuden Oulun turvallisuusohjelmaa, mikä on samalla työryhmän ten yhteinen sopimus kaupunkilaisten arjen turvallisemmaksi tekemiseksi. Turvallisuustyöryhmän on tarkoituksena muodostaa strateginen verkosto ja toimia verkoston mahdollistamista lähtökohdista. Yhteistyön syvenemisen onnistuminen edellyttää yhteistyörajapintojen merkittävää laajentamista kumppaniorganisaatioiden välillä vain siten on mahdollisuus onnistua ja realisoida hyödyt täysimääräisesti. Turvallisuussuunnitelmien toimeenpanossa merkittävät hyödyt realisoituvat vasta 5-10 vuoden aikajänteellä. (Hukkanen ) Strateginen verkosto on organisaatioiden muodostama verkosto, jolla on yhteinen kehitysohjelma ja yhteinen visio toiminnan kehittämiseksi (Hakanen ym. 2007). Oulun turvallisuusohjelma on työryhmän kehitysohjelma ja se sisältää toiminnan vision. Lähtökohtana turvallisuusohjelman toteuttamiselle Oulussa on se, että johtovastuu turvallisuussuunnittelun toteuttamisesta on kaupungilla. Inhimillisen turvallisuuden käsitteen keskeinen sisältö on, että turvallisuus ja turvattomuus läpäisevät kaikki elämän alueet. Näin ollen turvallisuuden kehittämiseen voi ja tulee vaikuttaa monimuotoisesti, moniammatillisesti sekä verkostoitumalla prosessien välillä mutta myös omasta organisaatiosta ulospäin. Kaupungeissa keskeisiä turvallisuuteen liittyviä tehtäviä on muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluilla, nuoriso- ja opetuspalveluilla, kaavoituksella ja ympäristönsuunnittelulla, teiden ja katujen ylläpidolla sekä pelastuslaitoksella ja poliisilla. Edellä esitetystä turvallisuuden laajentuneesta näkökulmasta, uuden Oulun OULUN TURVALLISUUSOHJELMA 9

9 prosesseissa tehtävä työ on erityisen merkityksellistä myös kaupunkilaisten turvallisuudelle. Prosesseissa tehtävän työn lisäksi työtä turvallisuuden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi on tehtävä yhdessä ja erikseen yhteiskunnan eri sektoreilla ja kansalaisten toimesta. Kansalaisten tekemä turvallisuustyö tulee näkyväksi esimerkiksi asukastupatoiminnan, yhdistysten ja eri yhteisöjen kautta. Prosesseissa tehtävä työ, inhimillisen turvallisuuskäsityksen näkökulmasta, on samalla yksi menestystekijä uudelle Oululle. Toiminnassa huomioidaan myös yhteistyö kaupunkilaisten, turvallisuuteen vaikuttavien viranomaisten, yritysten sekä järjestöjen kanssa. Palveluiden järjestämisessä korostetaan kuntalaislähtöisyyttä, moniammatillisuutta sekä monituottajuutta (Palvelujen järjestämisohjelma 2013). Oulussa toteutetaan yhteistyössä eri toimijoiden kesken lukuisia eri toimenpiteitä, jotka edistävät kaupunkilaisten turvallisuutta. Luettelo on lähes loputon niistä hyvistä malleista, joita alueella toteutetaan. Tässä esimerkkinä muutama kuten Oulun seudulla toimiva Etsivä nuorisotyö, Näppihaukka-toiminta, Pullo Poistoiminta, Turvaa tenaville tapahtuma, Seiskalle-illat, I love sport Oulu, Virta tai IMAGO. Erityisesti puhuttaessa syrjäytymisestä, turvallisesta kasvuympäristöstä tai turvallisesta elämästä on siihen vaikuttavat toimenpiteet oltava monimuotoisia ja niitä on oltava useita erilaisia. Entisten toimintamallien lisäksi tarvitaan muuttuvassa yhteiskunnassa uusia toimintamalleja. Edellä mainituilla perusteluilla ei tässä turvallisuusohjelmassa ole lähdetty luettelemaan niitä lukuisia eri toimintoja, joita kaupungissa toteutetaan ja tullaan toteuttamaan. Rajattujen ilmiöiden kohdalla, joita ovat väkivalta, katuturvallisuus ja kotitapaturmat, on maininnat keskeisistä toimenpiteistä. Työ turvallisuuden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi kiteytyy Oulun kaupungissa yhteiskunnan eri verkostoissa sekä kansalaisten toimesta tehtävään laajaan työhön. 2.1 Turvallisuusohjelman painopisteet Uuden Oulun turvallisuusohjelma vuosille perustuu Inhimillisen turvallisuuden käsitteeseen Valtioneuvoston Turvallisempi huominen - Sisäisen turvallisuuden ohjelmaan 26/12 Uuden Oulun prosessien tehtäviin Uuden Oulun Palvelujen järjestämisohjelman 2013 pääteemoihin Edelliseen turvallisuussuunnitelmaan Turvallisempi Oulu 2013 Turvallisempi Oulu 2013 turvallisuussuunnitelman painopistetyöryhmien raportointiin vuosien aikana Turvallisuuskyselyihin vuosina 2010 ja 2011 Uuden Oulun turvallisuussuunnittelun ympäristöanalyysiin, joka perustuu * Oulun kaupungin tekemään Hyvinvointikatsaukseen 2011, * Oulun kaupunkistrategian 2015 tarkistamisen toimintaympäristöanalyysiin, * Yhdistyvien kuntien turvallisuussuunnitelmiin sekä * Oulun ydinkeskustan vetovoimaisuustutkimukseen 2011 Oulun turvallisuusohjelma on valmisteltu Oulun kaupungin keskushallinnon konsernipalveluiden turvallisuuden asiantuntijoiden tehtävänä, turvallisuustyöryhmän ohjauksessa. Se on käsitelty kaupungin johtoryhmässä ja prosessien johdossa, turvallisuustyöryhmässä sekä kaupungin suuralueiden yhteistyöryhmissä ennen lopullista valmistumista. Turvallisuusohjelman painopisteet ovat: 1. lapset ja lapsiperheet sekä nuoret 2. työikäiset 3. ikääntyvät 4. kaupunkikulttuuri 5. väkivalta 6. katuturvallisuus 7. kotitapaturmat 10 OULUN TURVALLISUUSOHJELMA

10 Oulun Palvelujen järjestämisohjelma 2013 nostaa painopisteiksi ja kehittämisen kohteiksi kolme ensin mainittua. Inhimillisen turvallisuuden käsitteen mukaisesti kehitettäessä näiden painopisteiden hyvinvointia ja samalla kannustettaessa kuntalaisia osallisuuteen sekä yhteisöllisyyteen, kehitetään samalla painopisteiden toiminnan kohteena olevien ihmisten turvallisuutta. Kaupunkikulttuurin kehittämisessä toimijoita ovat kulttuuri- ja tapahtumayksikkö, Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut sekä kuntalaisvaikuttamisen ja yhteisötoiminnan palvelualue. Oulun kaupungin kaikilla prosesseilla on keskeinen rooli sekä inhimillisen turvallisuuden että kaupunkikulttuurin kehittämisessä. Kaupungin asettaessa mainitut painopisteet toiminnan keskiöön ja kohdistaessa hyvinvoinnin kehitystyötä näihin painopisteisiin, se samalla - inhimillisen turvallisuuskäsityksen mukaisesti - kehittää myönteisesti kaupunkilaisten turvallisuutta. Tällöin se samalla toteuttaa myös turvallisuusohjelman periaatteita ja tavoitteita. Tärkeää on nähdä yhteiskunnassa ilmenevät ongelmat myös sosiaali-, koulutus-, alkoholi-, työvoima- ja kriminaalipoliittisina kysymyksinä, ei turvallisuuteen yksin omaan liittyvinä. Yhteiskuntaan kuuluvalla poliittisella ohjauksella on merkitystä myös yhteiskunnan turvallisuuden rakentumisen näkökulmasta. Uuden Oulun prosessien toteuttamien neljän ensimmäisen painopisteen lisäksi turvallisuustyöryhmä keskittyy keskeisten väkivallan muotojen, katuturvallisuuden sekä kotitapaturmien vähentämiseen. Viimeksi mainittuja painopisteitä toteuttavat erilliset painopistetyöryhmät. Ryhmien työskentely on itsenäistä ja ryhmän ten näköistä. Ryhmät ovat painopistealueensa asiantuntijoita. 2.2 Pääpalvelualueiden tehtävät turvallisuuden näkökulmasta Aikaisemmin mainitut inhimillisen turvallisuuden peruspilarien ja perusulottuvuuksien määritelmät sisältyvät uuden Oulun pääpalvelualueiden tehtäviin. Palvelualueilla on keskeinen merkitys inhimillisen turvallisuuden kehittämisessä sekä eteenpäin viemisessä. Palvelualueiden palveluiden järjestäminen perustuu kuntalaislähtöisyyteen, moniammatillisiin palveluprosesseihin sekä monituottajamalliin, mikä lisää kunnan tarvetta kiinteään yhteistyöhön alueen yritysten, yhdistysten ja järjestöjen kanssa. Turvallisuusohjelman toteutumisen kannalta on keskeistä että turvallisuuden peruspilarit ja turvallisuuden näkökulma on kirjoitettuna myös prosessien omiin käyttö- ja palvelutoimintasuunnitelmiin ja ovat huomioituna myös sopimusohjauksessa ja seurannassa. On tunnistettava, että kaikissa kaupungin toimialaan kuuluvissa yksiköissä voidaan tietoisesti tukea kuntalaisten turvallisuutta. Pääprosessien tehtävät turvallisuuden näkökulmasta ovat: Sivistys- ja kulttuuripalvelut Tehtävänä on ennalta ehkäistä turvattomuutta tuottamalla palveluita lasten ja nuorten hyvinvoinnin, aikuisten hyvinvoinnin ja elämänhallinnan, sekä ikäihmisten hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistämiseksi. Turvallisuuden kehittämisessä on kyse myös ihmisen mahdollisuudesta henkiseen kasvuun ja itsensä toteuttamiseen. Palvelee erityisesti kolmea ensimmäistä nimettyä turvallisuuden kehittämisen aluetta. Keinoina ovat varhaiskasvatus, perusopetus, nuorisopalvelut, sivistyspalvelut, kulttuuripalvelut sekä liikunta- ja vapaa-ajanpalvelut OULUN TURVALLISUUSOHJELMA 11

11 Hyvinvointipalvelut Tehtävänä katkaista sekä ennalta ehkäistä lasten ja nuorten, aikuisten sekä ikäihmisten syrjäytyminen ja turvattomuuden kehittyminen. Turvallisuus rakentuu muun muassa turvalliseksi koetuista sosiaalisista lähiverkostoista ja oman toimintakyvyn säilyttämisestä. Palvelee erityisesti kolmea ensimmäistä nimettyä turvallisuuden kehittämisen aluetta. Keinoina ovat sosiaalisen hyvinvoinnin palvelut, terveyspalvelut, ikäihmisten hyvinvoinnin palvelut sekä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämispalvelut. Yhdyskunta ja ympäristöpalvelut Tehtävänä ylläpitää ja parantaa turvallisuutta lasten ja nuorten, aikuisten sekä ikääntyvien ihmisten toimintaympäristössä. Rakennetun, teknologisen infrastruktuurin turvallisuus ja toimintavarmuus vähentää ihmisten turvattomuutta. Palvelee kaikkia nimettyjä turvallisuuden kehittämisen alueita. Keinoina ovat maankäytön suunnittelu- ja kaupunkisuunnittelun ohjauspalvelut, kaupunkisuunnittelu- ja tekniset palvelut, rakennusvalvonta sekä ympäristöpalvelut. Elinkeinopalvelut Tehtävänä on lasten ja nuorten, aikuisten sekä ikäihmisten turvattomuuden vähentäminen ja sitä kautta turvallisuuden lisääminen. Turvattomuutta aiheuttaa työelämässä tapahtuva muutos, jossa työpaikkojen määrä vähenee ja työ muuttuu yhä enemmän pätkätyöksi. Palvelee erityisesti kolmea ensimmäistä nimettyä turvallisuuden kehittämisen aluetta. Keinoina ovat elinkeinopolitiikan toteuttaminen, yritys- ja elinkeinotoiminnan edistäminen sekä yritysten toimintaympäristön kehittäminen ja elinkeinomarkkinoinnista vastaaminen. 2.3 Painopistetyöryhmien tehtävät turvallisuuden näkökulmasta Painopistetyöryhmien tehtävänä on parantaa ja kehittää turvallisuutta Oulun kaupungissa painopistealueellaan. Painopisteiden haasteet ovat sisällöllisesti erilaisia, kuten myös laajuudeltaan, mistä syystä niiden toiminnan on perusteltua olla itsenäistä. Työryhmät ovat samalla painopistealueensa asiantuntijoita. Siitä syystä painopistetyöryhmät ovat parhaita määrittämään oman työskentelynsä tavoitteet, sekä seurantaan käytettävät mittarit. Väkivalta Tehtävänä on keskeisten väkivallan muotojen määrän vähentäminen, sekä tapahtuneita väkivaltatekoja vähentämällä, että yksittäisten väkivallan tekijöiden tekoihin puuttumalla. Keinona ovat väkivaltaan liittyvien työryhmien ja hankkeiden toiminnan kehittäminen sekä tukeminen. Katuturvallisuus Tehtävänä on katuturvallisuuden sekä -viihtyisyyden lisääminen keskustan vetovoimaisuuden, toiminnallisuuden ja turvallisuuden avulla. Keinoina ovat katuturvallisuuteen liittyvien jo olemassa olevien toimenpiteiden toteuttaminen sekä kehittäminen ja uusien tarpeellisten toimintojen suunnittelu työryhmään kuuluvien organisaatioiden toimintojen puitteissa. Kaupunkikulttuurin kehittäminen toteuttaa omalta osaltaan keskustan vetovoimaisuuden ja toiminnallisuuden kehittämistä. Kotitapaturmat Tehtävänä on kotitapaturmien vähentäminen kotona tapahtuvien tapaturmien osalta. Keinoina ovat kotitapaturmien ehkäisyn tiedottamisen ja olemassa olevien toimenpiteiden tehostamisen avulla sekä yhteistyön lisäämi- 12 OULUN TURVALLISUUSOHJELMA

12 nen eri toimijoiden kesken. Myös mahdollisten uusien ja tarpeellisten ennalta ehkäisyyn liittyvien toimenpiteiden kehittäminen on keinovalikoimassa mukana. 2.4 Turvallisuussuunnitelman hyväksyminen luottamusmiesorganisaatiossa Turvallisuusohjelman hyväksymisellä kaupungin luottamusmiesorganisaatiossa on merkitystä turvallisuustyössä mukana oleville tahoille. Kaupungin korkeimpienn päättäjien hyväksyntä ohjelmalle rakentaa vahvan perustan ohjelman toteuttamiselle ja linjaa siten turvallisuuden eteen tehtävää työtä kaupungin eri palveluissa ja muissa mukana olevissa organisaatioissa. 2.5 Seuranta Neljän ensimmäisen painopisteen osalta seurannassa käytetään apuna kaupungin omia seurantajärjestelmiä sekä mittareita, kuten esimerkiksi Hyvinvointikertomuksesta löytyvää mittaristoa, sekä alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen ja kaupunki- ja kuntapalvelututkimuksen tuloksia. Näiden painopisteiden osalta juuri seurannan avulla pystytään todentamaan, millä tavalla toiminnalle asetetut tavoitteet on pystytty saavuttamaan. Seurannan tuloksista turvallisuustyöryhmä raportoi kaupunginvaltuustolle valtuustokauden aikana strategiaprosessin mukaisesti. Seuranta on samalla osa Hyvinvointikertomukseen liitettyä turvallisuuden seurantaa. Raportointi mahdollistaa kaupunginvaltuustolle ottaa huomioon seurannan tulokset omassa päätöksenteossaan. (kuntalaisvaikutukset) turvallisuus on yksi arvioinnin kohde. Vaikutusten arvioinnissa arvioidaan myös nykytilaa, mikä tarkoittaa samalla sen hetkisen tilanteen tarkastelua. Väkivallan, katuturvallisuuden ja kotitapaturmien osalta niiden työryhmät pohtivat osaltansa vuosittaisen seurannan järjestämisen. Työryhmät tuottavat vuosittain toimistaan ja seuraamistaan mittareista koosteen, joka esitellään suullisesti turvallisuustyöryhmälle. Vuosina 2014 ja 2016 seurannasta tehdään koottu seurantaraportti, joista jälkimmäinen toimii myös pohjana turvallisuusohjelman päivittämiselle. Liitteeseen 2 on koottu tunnuslukuja, joita myös käytetään hyväksi turvallisuuden kehittymisen seurannassa. Painopistekohtaisten seurantamittareiden lisäksi seurantaa toteutetaan kansallisen turvallisuustutkimuksen avulla sekä kaupunkilaisille osoitettujen turvallisuuskyselyiden kautta. Seurannan toteuttamisesta on vastuussa työvaliokunta ja seurannan tuloksista tiedotetaan vuosittain oululaisille. Oulun turvallisuustyöryhmä suorittaa vuosittain arviointia koko turvallisuussuunnitelman vaikuttavuuden osalta. Seurannan merkitystä ei voi väheksyä. Seurannan avulla saaduista tuloksista Oulun turvallisuusohjelmassa olevat toimenpiteet saavat oikeutuksensa. Vastaavasti, jos toimenpiteiden havaitaan olevan toimimattomia, tulee silloin kyetä muuttamaan niitä. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että turvallisuuteen ei useimmiten pystytä vaikuttamaan lyhyellä aikavälillä, vaan seurantaa on kyettävä tekemään pidemmän aikavälin mittareilla mutta riittävän herkillä sellaisilla. Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa on päätetty ottaa käyttöön eri palvelualueilla. Ennakkovaikutusten arvioinnissa ihmisiin kohdistuvissa vaikutuksissa OULUN TURVALLISUUSOHJELMA 13

13 3 PAINOPISTEALUEET Seuraava osio koostuu painopisteiden esittelystä. Nämä painopisteet muodostavat keskeisimmän osan Oulun turvallisuusohjelmasta. Painopisteiden kohdalta löytyvät ne periaatteet ja keinot, joilla turvallisuutta inhimillisen turvallisuuden näkökulmasta painopistealueella tullaan kehittämään vuosina Painopisteiden osalta ei ole lähdetty nimeämään pelkästään yksittäisiä ja tiettyjä toimenpiteitä toteutettavaksi, vaan turvallisuutta kehittävät keinot on kirjoitettu periaatteiden muotoon toiminnan suuntaa osoittamaan. Turvallisuutta parantavat keinot kuuluvat useiden organisaatioiden perustehtäviin ja siten toimenpiteitä toteutetaan ja uusia kehitetään jokapäiväisessä työssä. Toiminnan suunnan toteutuminen todennetaan seurannan avulla. Turvallisuusohjelmassa on nostettu muutamia tarkkarajaisempia painopisteitä esille, joihin on myös yksittäisempiä toimenpiteitä kirjattu toteutettavaksi. 3.1 Lapset, lapsiperheet ja nuoret Keskeisenä tavoitteena on edistää lapsen ja nuoren elämään vaikuttavien kasvu- ja kehitys- yhteisöjen tiivistä yhteistyötä luomalla yhteisiä moniammatillisia ja -alaisia palvelukokonaisuuksia, jotka vahvistavat yhteisöllistä kasvatuskumppanuutta. Vahvistetaan yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. (Palvelujen järjestämisohjelma 2013.) Painopiste on erilaisten tarpeiden riittävän varhaisessa havaitsemisessa ja oikea-aikaisten sekä vaikuttavien palveluiden tarjoamisessa kasvun ja kehityksen tukemiseksi. Keskeistä on se, että lapsi ja nuori pääsee osalliseksi erilaisiin palveluin ns. matalan kynnyksen periaatteella. Uusia palveluja ja moniammatillista yhteistyötä tehdään siellä, missä lapset ja nuoret luontaisesti toimivat. Yhtenä keinona tähän liittyen kehitetään ns. palveluohjauksen periaatetta. (Palvelujen järjestämisohjelma 2013.) Esimerkkinä monien keinojen joukosta voisi olla koko perheen tai sen osittainen saaminen mukaan perheen yhteiseen harrastustoimintaan. Harrastetoiminnan tarjonnan on oltava riittävää ja tuotettu siten, että taloudellisia vaikeuksia toimintaan osallistumiseen ei ole. Täs- 14 OULUN TURVALLISUUSOHJELMA

14 sä kohdin korostuu yhteistyö harrastetoimintaa järjestävien seurojen/yhdistysten kanssa. Yhdyskunta- ja ympäristöpalveluiden sekä kaupunkisuunnittelun avulla edistetään lapsiperheiden hyvinvointia. Tämä varmistetaan poikkihallinnollisella yhteistyöllä toimielinten (esim. lautakunnat ja alueelliset yhteistyöryhmät) ja viranhaltijoiden välillä. Uutena asiana kaavoituksessa huomioidaan liikuntakaavoitus. (Palvelujen järjestämisohjelma 2013.) Syrjäytymisen ja eriarvoistumisen ehkäisy Lapsella ja nuorella on oikeus yksilölliseen tukeen. Lapsi ja nuori kohdataan samalla niin yksilönä kuin myös perheen ja muun kasvuyhteisön enä. Kasvua ja kehitystä tuetaan niin pitkälle kuin mahdollista lähellä lapsen normaalia kasvuympäristöä, jonka yhteydessä tarjotaan myös erityisen tuen palveluja. Perheen hyvinvointi on keskiössä. Tavoitteena on perheen ja vanhempien tasapainoinen lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen taloudellisesta asemasta tai muista tekijöistä riippumatta. Erityisesti kiinnitetään huomiota köyhyyden aiheuttamaan syrjäytymiseen. (Palvelujen järjestämisohjelma 2013.) Kehitetään sellaisia palvelukokonaisuuksia, jotka tukevat lapsen ja nuoren kasvua ja kehitystä eri elämänvaiheiden muutosvaiheissa, joita ovat mm. lapsen siirtyminen varhaiskasvatuksesta perusopetukseen, perusopetuksesta toiselle asteelle, aikuistumisen alkuvaiheessa jne. Keskeistä on tuen ja palvelujen jatkuvuus varhaislapsuudesta aikuisuuteen. Resurssien suuntaamisessa ja palveluiden kehittämisessä kiinnitetään erityistä huomioita siihen, että tuen muodot ovat oikea-aikaisia ja vaikuttavia. (Palvelujen järjestämisohjelma 2013.) Lasten, nuorten ja perheiden tuki ja palvelut huomioidaan lapsen kasvuyhteisöjen kautta eikä eriytettynä palveluna vain lapselle ja nuorelle. Tämä edellyttää uudenlaista moniammatillista yhteistyötä ja toimintakulttuuria sekä sen johdonmukaista kehittämistä ja johtamista. (Palvelujen järjestämisohjelma 2013.) Oulussa nuorisotyöttömyyden vähentäminen ja nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisy sekä peruskoulun päättäneiden jatko-opintomahdollisuuksien sekä erilaisten tukitoimenpiteiden turvaaminen ovat keskeisiä painopistealueita. Tavoitteen toteutuminen edellyttää johdonmukaista koordinaatiota ja johtamista sekä tiivistä yhteistyötä kaikkien lasten ja nuorten kanssa toimivien kesken. (Palvelujen järjestämisohjelma 2013.) 3.2 Työikäiset Työikäisten osalta turvallisuuden ja hyvinvoinnin parantamiseen sekä kehittämiseen tähtäävät toimet keskittyvät työllisyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen, omaehtoisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä mielenterveyden ja päihteettömyyden tukemiseen Työllisyyden edistäminen, pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen Työllisyyden edistäminen on pitkäjänteistä, suunnitelmallista ja monialaista toimintaa, jossa eri toimenpiteiden ja toiminnan painopisteiden keinoin edistetään Oulun seudun asukkaiden työllistymistä, vahvistetaan työnhakijoiden työmarkkinakelpoisuutta ja aktivoidaan heitä monin tavoin. Tavoitteena on aina mahdollisimman monen työnhakijan työllistyminen ja koko alueelle tärkeän työllisyysasteen nosto. Työllisyyden edistämisen monialaisesti toteutettavina painopisteinä ovat 1) nuorten työllisyyden edistäminen, 2) rakennetyöttömyyden alentaminen ja 3) työpaikkojen luomisen ja yrittäjyyden edistäminen. (Palvelujen järjestämisohjelma 2013.) Hyvinvoinnin lisääminen kannustamalla omaehtoiseen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Omaehtoisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä korostetaan ennaltaehkäisevää näkökulmaa kuntalaisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tärkeyttä. Monia OULUN TURVALLISUUSOHJELMA 15

15 mmatillisella yhteistyöllä luodaan uudenlaisia palvelukokonaisuuksia, jotka tukevat näitä osa-alueita (esimerkiksi liikunta- ja kulttuuripassi). Keskeistä on tukea mm. terveellisiä elämäntapoja, sairauksien ennalta ehkäisyä ja etenkin kansansairauksiin vaikuttavien elämäntapamuutosten aikaansaamista. Yhtäältä tärkeää on omaehtoinen toiminta työ-, asumis- ja muun elämän olosuhteiden parantamiseksi. Erityisinä kohderyhminä ovat riskiryhmät ja syrjäytymistä aiheuttavat elämän nivelkohdat sekä kriisit/ongelmatilanteet. (Palvelujen järjestämisohjelma 2013.) Mielenterveys ja päihdepalvelut Mielenterveyden ja päihteettömyyden tukeminen ja ongelmien tunnistaminen on kaikkien vastuulla. Ensisijaista on vahvistaa sekä ennaltaehkäiseviä että korjaavia perustason mielenterveys- ja päihdepalveluja. Myös lääkkeettömiä, vaikuttavia hoitoja tuetaan. Mielenterveyspalvelujen osalta kehitetään matalan kynnyksen ja yhden oven -periaatteella toimivia palveluja. Päivystyspalveluissa kehitetään myös perustason palveluja. (Palvelujen järjestämisohjelma 2013.) Ennaltaehkäisevässä ja mielenterveyttä edistävässä toiminnassa vahvistetaan alueen järjestötoimijoiden (mm. ESKO-hanke) kanssa syntyneitä hyviä käytäntöjä. Syrjäytymisen ehkäisy vaatii pureutumista ongelmiin lasten, nuorten ja aikuisten arkisessa elinympäristössä, kuten kodissa, päivähoidossa, kouluissa ja työpaikoilla. Ylisukupolvien siirtyvien ongelmien ehkäisemiseen kehitetään monialaisia toimintamalleja ja vahvistetaan osaamista. (Palvelujen järjestämisohjelma 2013.) 3.3 Ikääntyvät Eläköitymisen alkuvaiheessa edistetään terveellisiä elintapoja ja ehkäistään sairauksia. Varhaisessa vaiheessa puututaan terveydentilan ja toimintakyvyn heikkenemiseen. Keskiössä ovat mm. liikunta- ja kulttuurimahdollisuuksien lisääminen. Iäkkäämpien osalta keskiössä ovat sosiaalisen eristäytyneisyyden ja masennuksen ehkäisy. Parhaimmillaan ikääntynyt voi asua kotona mahdollisimman pitkään. (Palvelujen järjestämisohjelma 2013.) Arjen turvallisuus Arjen turvallisuuden lisääminen koostuu useista eri tekijöistä. Näitä tekijöitä ovat turvallinen ympäristö ja asuminen, toimivat sosiaaliset verkostot ja mahdollisuus mielekkääseen tekemiseen omien voimavarojen mukaisesti. Arjen turvallisuutta lisäävät toimivat peruspalvelut ja mahdollisuus saada tarvittaessa kiireellistä apua. (Palvelujen järjestämisohjelma 2013.) Ikääntyvien kiireellisen avun saaminen on mahdollista järjestää, joko palveluhenkilökunnan avulla tai teknisillä ratkaisuilla, kuten erilaiset hälytin- ja kutsulaitteistot sekä automaattiset sammutinlaitteistot. Edellisillä ratkaisuilla on vaikutusta myös paloturvallisuuteen. Myös mahdollisuus saada neuvontaa ja ohjausta ikääntymiseen, terveyteen ja sosiaalisiin ongelmiin liittyvissä asioissa vahvistaa arjen turvallisuutta. Arjen turvallisuutta lisäävät myös monimuotoiset asuinalueet, joissa eriikäisistä asukkaista on turvaa ja apua toisilleen. Eri sukupolvien lähekkäin asuminen on huomioitava ikääntyvien turvaa lisäävänä. (Palvelujen järjestämisohjelma 2013.) Oulussa toimivat ja kaupungin ylläpitävät asukastuvat tarjoavat myös apua ikääntyvien arjen turvallisuuteen omilla palveluillaan muiden toimijoiden ohella. 3.4 Osallistuva kaupunkilainen ja monimuotoinen kaupunki (Kaupunkikulttuuri) Osallisuuden ja monimuotoisuuden (kaupunkikulttuurin) kehittämisessä keskeisiä toimijoita ovat mm. sivistys- ja kulttuuripalvelut / tapahtumayksikkö, sekä kuntalaisvaikuttamisen ja yhteisötoiminnan palvelualue. Uuden Oulun kaikissa palveluiden järjestämisessä tavoitteena ovat toimintamallit, joiden 16 OULUN TURVALLISUUSOHJELMA

16 avulla tuetaan kuntalaisten omaa mahdollisuutta edistää omaa hyvinvointiaan ja toimintakykyisyyttään. Näin edistetään ennaltaehkäisevää työtä, hyvinvointia ja kuntalaisten osallisuutta palvelujen tuottamisessa ja kehittämisessä. Tutkimusten mukaan osallisuus on keskeinen hyvinvointia ja terveyttä tuottava tekijä. Osallisuus on yhteisöön liittymistä, kuulumista ja siihen vaikuttamista sekä kokemuksen myötä syntyvää sitoutumista. Osallisuus tarkoittaa sitä, että on itse sitoutunut toimintaan ja haluaa vaikuttaa asioiden kulkuun sekä ottaa vastuun myös seurauksista. (Palvelujen järjestämisohjelma 2013.) Osallisuus ja vaikuttaminen Oulun osallisuuden ja vaikuttamisen tavoitteet on kirjattu Kuntalaisten osallisuuden ja vaikuttamisen ohjelmaan (2011). Osallisuuden ja vaikuttamisen ohjelma viedään toteutukseen johtamisen, koulutuksen ja viestinnän avulla niin uuden Oulun strategisessa ohjauksessa, palveluprosesseissa kuin alueellisessa toimintamallissakin. Kuntalaisten osallisuus ja vaikuttaminen toteutuvat monipuolisesti uuden Oulun toiminnassa ja palveluissa. Alueelliset verkostot toimivat kaikilla uuden Oulun asuinalueilla. Toiminnassa on mukana asukasyhteisöjä, asukastupia, alueellisia yhteistyöryhmiä, lasten ja nuorten sekä ikääntyneiden osallisuusryhmiä. (Kuntalaisten osallisuuden ja vaikuttamisen ohjelma, 2011.) Toiminta on myös monipuolista kansalais- ja vapaaehtoistoimintaa. Alueellinen yhteistyö sisältää lasten ja nuorten osallisuutta ja vaikuttamista, asukkaiden hyvinvointia edistävää toimintaa, alueellista kulttuuritoimintaa, lähiliikuntaa, kotiseutuidentiteettiä edistävää kestävää kehitystä sekä asuinalueiden turvallisuutta edistävää toimintaa. Tulevaisuuden tavoitteena ovat yhä laajemmin ja luovemmin yhdessä toimivat asukkaat, yhdistykset ja järjestöt sekä julkiset ja yksityiset palvelut! (Kuntalaisten osallisuuden ja vaikuttamisen ohjelma, 2011.) Turvallisuusohjelman toteutumisen kannalta on keskeistä, että turvallisuuden edistäminen on huomioituna alueellisten verkostojen ja alueellisten yhteistyöryhmien toiminnan tavoitteissa, suunnittelussa sekä toimintamallien toteutuksessa. Alueiden ihmiset ovat oman asuinalueensa asiantuntijoita ja voivat vaikuttaa alueensa hyvinvointiin aloitteiden, kannanottojen sekä järjestämiensä tapahtumien kautta ja toimivat siten alueellansa turvattomuutta ehkäisevänä ja yhteisöllisenä toimijana. Kuntalaisten osallisuuden ja vaikuttamisen kehittäminen nousee koko uuden Oulun alueella toteutetusta monipuolisesta asukas- ja vapaaehtoistoiminnasta, eri kansalaisjärjestöjen toiminnasta sekä asukkaiden ja palvelujen yhteistyöstä. (Kuntalaisten osallisuuden ja vaikuttamisen ohjelma, 2011.) Kulttuurillinen monimuotoisuus hyvinvointina Elämän laatu yhdistettynä vahvaan kaupunkikulttuuriin tekee luovan ympäristön, jossa paikallinen omaperäisyys ja kansainvälinen tunnelma yhdistyvät stimuloivalla tavalla. Kaupungin on tarjottava rikas, nautittava kokemus. Keskeistä on se, miltä kaupunki näyttää ja tuntuu sekä minkälaiset ovat sen tarjoamat runsaat tapahtumat ja aktiviteetit. (Charles Landry. Oulu sykkimään - Luovan kaupungin kaava ) Edellä mainittu Landryn määrittelemä kehittäminen voi toteutua vain kaupungin kokonaisvaltaisen ja moniammatillisen tekemisen kautta. Kulttuurinen ja humanistinen sekä moderni, ekologinen turvallisuuskäsitys sisältävät Landryn mainitsemat periaatteet. Asuinalueille tarvitaan yhteisölähtöistä taideja kulttuuritoimintaa sekä julkista taidetta joka tukee asuinalueiden hyvinvoinnin ja imagon kehittämistä sekä kotoutumisen ja juurtumisen tavoitteita. Asuinalueiden monitaiteinen tuotanto, esimerkiksi nukketeatterit, animaatiot, näyttelyt, seinämaalaukset ovat osa luottamuksen ja osallisuuden parantamista sekä väkivallan ehkäisyä. Myös kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen edistäminen sisältyy tähän ajatteluun OULUN TURVALLISUUSOHJELMA 17

17 Oulun sivistys- ja kulttuuripalveluiden / tapahtumayksikön keskeisimpänä tavoitteena on kansallinen ja kansainvälinen tapahtumahankinta sekä yleensä tapahtumatuotannon entistä parempi mahdollistaminen. Kaupungin seitsemän omaa kulttuurilaitosta ja vapaa kulttuurikenttä toteuttavat työtään omista lähtökohdistaan ja omille yleisöilleen. (http://www.ouka. fi/oulu/kulttuuri-ja-kirjastot/kulttuuri-ja-tapahtumayksikko ) Visiosta kulttuuriin liittyen todetaan, että "Oulussa on elinvoimainen kaupunkikulttuuri, joka nähdään laajasti hyvinvoinnin ja kehityksen edellytyksenä." Elinvoimainen kaupunkikulttuuri rakentuu monimuotoisesta kaupungista, jossa on tilaa erilaisille asioille ja ilmiöille. Kaupunki sisältää useita erilaisia kulttuurisia tiloja ja toimintaympäristöjä. Kulttuurinen näkökulma ulotetaan laaja-alaisesti kaupungin eri ydintoimintoihin ja kehityspolkuihin. Kaupunkikulttuuri on alueen keskeinen vetovoimatekijä. (http://www.ouka. fi/oulu/kulttuuri-ja-kirjastot/kulttuuristrategia ) Elinvoimaista kaupunkikulttuuria toteuttaa osaltansa Oulun kaupungissa SYKE kaupunkikulttuurin kehittämisohjelma. SYKE kaupunkikulttuurin kehittämisohjelman päämäärä on: Oulu on pohjoinen metropoli, jonka syke ja tapahtumat houkuttelevat ihmisiä asumaan, viihtymään ja osallistumaan. Kaupunkikulttuurin ydin muodostuu laadukkaista tapahtumista ja monipuolisista vapaa-ajan aktiviteeteista, joita tukevat niihin soveltuvat tilat, paikat ja viestintä. (Oulun kaupungin talousarvion 2013 ja suunnitelman Suunnitteluohje, 2012.) 3.5 Yksi lyönti vähemmän (Väkivalta) Yksi lyönti vähemmän painopisteessä keskitytään väkivallan vähentämiseen tiettyjen väkivallan muotojen osalta. Lisäksi ohjausryhmän tehtävänä on: vastata kokonaisvaltaisesta väkivaltatyön kehittämisestä sekä erityisesti perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisystä Oulun kaupungissa pitkäjänteisen koulutussuunnitelman laatiminen, aikataulutus ja täytäntöönpano ohjeistaa osallistuvia organisaatioita väkivallan ehkäisytyössä vastata tiedonkulusta eri toimijoiden välillä osallistua yhteistyöhön painopisteen ulkopuolisten tahojen kanssa perhe- ja lähisuhdeväkivallan toimenpideohjelman päivittäminen ja kehittämistyö sekä väkivaltaan liittyvän ehkäisevän työn vaikuttavuuden seuranta ja arviointi koota kerran vuodessa perheväkivaltafoorumi, joka on avoin keskustelutilaisuus keskustelulle ja mielipiteenvaihdolle perheväkivalta-asioissa. Tähän painopisteeseen liittyvien väkivallan muotojen valikoitumiseen on vaikuttanut niiden ehkäisystä saadut hyvät kokemukset, koettu tarve ennalta ehkäisevälle työlle tai väkivallan muodon ilmenemisen määrä Oulun kaupungissa. 18 OULUN TURVALLISUUSOHJELMA

18 Turvallisuustyöryhmä Kaupungin turvallisuustyön kokonaisvastuu Painopisteiden asettaminen Kolme alatyöryhmää Seuranta vuosittain Yksi lyönti vähemmän -ohjausryhmä Koordinoi Kehittää Tiedonkulku eri toimijoiden välillä Yhteistyö (mm. yliopisto) Raportointi vuosittain turvallisuustyöryhmälle Ohjeistukset Tiedottaa, seuranta Ohjaus, koordinointi, seuranta Raportoi Ohjaus, koordinointi, seuranta Tiedottaa, seuranta Lapsen fyysisen pahoinpitelyn ja seksuaalisen hyväksikäytön tunnistaminen (LAFPA)- työryhmä Tapausten käsittelyn arviointi eri toimijoiden näkökulmasta Tiedonkulun arviointi Kehittämisehdotuk-set Pol, esh, th, pene, sostoimi Marakmoniammatillinen työryhmä Korkean riskin yksilötapausten käsittely (1xkk) Turvasuunnitelmat ja vastuutahojen nimeäminen sekä seuranta Raportointi PVV-työryhmälle vuosittain Ekstremistinen väkivalta ehkäisy tapausten ennalta paljastaminen oppilaitokset ja koulut Via Vis -hanke kodin ulkopuolinen väkivalta Setlementti johtaa Kuvio 1. Väkivaltatyön kehittämisympäristö OULUN TURVALLISUUSOHJELMA 19

19 3.5.1 LAFPA Oulussa toimii osana kaupungin turvallisuustyötä Lafpa-yhteistyöryhmä, jonka tehtävänä on viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan eri toimijoiden välisen yhteistyön ja toimintatapojen tarkastelu mahdollisissa lapsen fyysisen pahoinpitelyn tilanteissa. Ryhmän tehtävänä on arvioida käytössä olevia toimintaohjeita ja niiden toimivuutta lapseen kohdistuvissa pahoinpitelyissä, lisätä tiedonkulkua ja avoimuutta yleisellä tasolla eri toimijoiden välillä prosessissa sekä ajantasaisen ohjeistuksen laatiminen ja päivittäminen eri toimijoille, mikäli niissä havaitaan puutteita. Lafpa-ryhmän puheenjohtajana toimii poliisin edustaja. Työryhmän et ovat erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksestä, kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon vastuualueilta, syyttäjänvirastosta, Pohjois-Suomen Aluehallintovirastosta, Oulun ensi- ja turvakodilta sekä Rikosuhripäivystyksestä. (Teksti: Siskomaija Pirilä ja Tapani Tasanto) MARAK MARAK:n tavoitteena on tunnistaa uusiutuvan väkivallan uhreja ja parantaa heidän turvallisuuttaan. Riskinarviointilomakkeen avulla on tarkoitus kartoittaa väkivallan uhreista ne, jotka ovat korkeassa riskissä kohdata väkivaltaa uudelleen. Tämä edellyttää, että ylipäätään tunnistetaan väkivaltaa kohdanneet uhrit. (Piispa ym ) Marak on moniammatillinen riskinarviointimenetelmä, jolla puututaan parisuhdeväkivaltaan ja väkivallan uusiutumiseen. Menetelmän avulla tunnistetaan uusiutuvan väkivallan riski ja työskennellään aikuisten väkivallan uhrien turvallisuuden parantamiseksi verkostoitumalla eri toimijoiden kanssa. Tavoitteena on vähentää henkirikoksia ja vakavia väkivaltarikoksia perheissä. Menetelmällä tunnistetaan riskitapaukset ja laaditaan turvasuunnitelma aikuiselle perheväkivallan uhrille ja hänen huollossaan oleville lapsille. Menetelmän avulla kootaan yhteen keskeiset toimijat, jotka työskentelevät uhrien, lasten ja väkivallan tekijöiden parissa. Moniammatillisessa kokouksessa jaetaan tietoa yleisellä tasolla ja tapauskohtaisesti käsiteltävästä tapauksesta. Marak-menetelmässä on kaksi vaihetta. Ensiksi työntekijä, joka kohtaa asiakkaan, täyttää hänen kanssaan riskinarviointilomakkeen. Mikäli täytetyn lomakkeen perusteella on todennäköistä, että asiakas on vaarassa joutua uudelleen väkivallan uhriksi, hänen tapauksensa käsitellään suostumuksen perusteella moniammatillisessa työryhmässä, jossa on edustajia eri virastoista ja hallinnonaloilta. Muita perusteita työryhmäkäsittelylle ovat työntekijän ammatillinen arvio riskin vakavuudesta tai väkivallan eskaloituminen, esim. tihentyneiden kotihälytysten määrä. Toisessa vaiheessa eri toimijat moniammatillisessa työryhmässä jakavat tietoa uhrin tilanteesta ja laativat turvasuunnitelman, jolla vastuutetaan eri toimijat turvallisuutta lisääviin ja väkivaltaa ehkäiseviin toimenpiteisiin. Suunnitelma toteutetaan peruspalveluissa ja työryhmä seuraa suunnitelman toteutumista niin kauan, kunnes uhri kokee elämäntilanteensa turvalliseksi. Oulussa Marak-ryhmään kuuluu 17 eri toimijaa valtion, kolmannen sektorin ja kaupungin toimialoilta. Ryhmä kokoontuu noin kerran kuukaudessa ja tarvittaessa useamminkin. Ryhmän tukena on ohjausryhmä, jossa on edustettuina poliisilaitos, kaupungin hallintokunnista avoterveydenhuolto ja sosiaalinen hyvinvointi sekä kolmannelta sektorilta Oulun Ensi- ja turvakoti sekä Rikosuhripäivystys. Ohjausryhmä kokoontuu noin 2-3 kertaa vuodessa. Moniammatillisessa työryhmässä on käsitelty vv noin 50 tapausta, joista noin 15 on poistettu auttamisjärjestelmästä perheen turvallisuuden palauduttua normaaliksi. Valtaosassa perheistä on ollut alaikäisiä lapsia. Uhrit ovat olleet pääosin naisia, miesuhreja on ollut viisi. Asiakaspalaute on ollut myönteistä. Oulun kaupunki on päättänyt jatkaa Maraktoimintaa osana perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisytyötä. (Teksti: Siskomaija Pirilä) 20 OULUN TURVALLISUUSOHJELMA

20 3.5.3 Via Vis-väkivaltatyön hanke Oulun Seudun Setlementti ry:n hallinnoimana alkoi toukokuussa 2012 RAY:n rahoittama kolmivuotinen katuväkivallan tekijöihin keskittyvä Via Vis Väkivaltatyön hanke. Hankkeessa tehdään yksilöllistä asiakastyötä kodin ulkopuoliseen väkivaltaan syyllistyneiden vuotiaiden henkilöiden kanssa. Samalla hankkeessa tutkitaan ja luodaan väkivaltatyön toimintakulttuuria Oulun seudulle. Hankkeen toimitilat sijaitsevat rotuaarilla, Oulun ydinkeskustassa. Via Vis Väkivaltatyön hankkeen asiakastyö pohjautuu sosiaaliseen konstruktionismiin. Asiakastyön periaatteita ovat asiakaslähtöisyys, omaehtoisuus ja puolueettomuus. Asiakkuus perustuu täysin vapaaehtoisuuteen. Via Vis Väkivaltatyön hankkeen asiakkaana ovat/voivat olla henkilöt, jotka ovat syyllistyneet kodin ulkopuolella: impulsiiviseen väkivaltaan välineelliseen ja/tai taloudellista hyötyä tavoittelevaan väkivaltaan järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvään väkivaltaan sekä koulu- ja/tai joukkosurmaa suunnittelevat henkilöt Asiakkailla voi olla taustallaan muun muassa seuraavanlaisia rikoksia: pahoinpitelyt, ryöstöt, henkirikokset ja näiden yritykset. Asiakkuus voidaan aloittaa myös sellaisten henkilöiden kanssa, joiden kohdalla on pelko väkivaltarikokseen syyllistymisestä tulevaisuudessa. Via Vis Väkivaltatyön hankkeen keskeisenä yhteistyökumppanina toimii HelsinkiMission alaisuudessa toimiva Aggredi, joka on ollut ensimmäinen kodin ulkopuolista väkivaltaa käyttäneiden hoidollinen toimija Suomessa. Muita keskeisiä yhteistyökumppaneita, joiden kautta myös asiakkaat pääsääntöisesti ohjautuvat Via Vis Väkivaltatyön hankkeeseen ovat Rikosseuraamuslaitoksen eri yksiköt (kuten vankilat, Arviointikeskus ja yhdyskuntaseuraamustoimisto), Oulun poliisi, Pohjois-Suomen sovittelutoimisto, Oulun ja lähikuntien sosiaalitoimet, työvoimatoimi ja Ensi- ja turvakotien liiton Jussi-työ. Asiakkaaksi voi hakeutua myös itse. Palvelu on maksuton. Via Vis Väkivaltatyön hankkeen arviointia ja kehittämistä toteutetaan yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa ja yksittäisten opinnäytetyön tekijöiden kanssa. Via Vis- Väkivaltatyön hankkeen yhtenä tavoitteena on asiakastyön lisäksi kehittää väkivaltatyötä. Via Vis Väkivaltatyön hankkeella on ohjausryhmä. Ohjausryhmä koostuu seuraavien tahojen edustajista: Oulun poliisi, Oulun yhdyskuntaseuraamustoimisto, Oulun Seudun koulutuskuntayhtymä, HelsinkiMission Aggredi, Oulun kaupunki, Ensi- ja turvakotien liitto Jussi-työ, Oulun vankila, Arviointikeskus Oulun toimipaikka, Oulun yliopisto ja Oulun Seudun Setlementti ry. (Teksti: Kati Kaarlejärvi) Turvallinen kansalaisyhteiskunta Väkivalta ja terrorismi, jota perustellaan äärimmäisillä ideologioilla tai ajatuksilla, eivät ole uusia ilmiöitä. Kautta historian on ollut yksilöitä, ryhmiä tai valtioita jotka ovat pyrkineet vaikuttamaan politiikkaan tai yhteiskuntaan väkivallalla uhkaamalla tai sitä käyttämällä. Kahden viimeisen vuosikymmenen aikana erityisesti globalisaatio ja viestintäteknologian kehittyminen ovat vaikuttaneet siihen, että Suomesta on tullut niin hyvässä kuin pahassakin aiempaa kiinteämpi osa kansainvälistä yhteisöä. (Tavoitteena eheä yhteiskunta Kansallinen toimenpideohjelma väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisemiseksi 28/2012.) Suomessa ääriajatteluun perustuvan väkivallan uhka on ollut vähäinen. Suomi ei ole kuitenkaan ollut kokonaan tämän ilmiön ulkopuolella. Suomessa on tapahtunut myös kaksi koulusurmaa, joiden tekijät ja motiivit olivat varsin erilaisia verrattuna henkirikoksiin yleensä. Sisäasiainministeriön valmistelema ohjelma on ensimmäinen laaja väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisyn toimenpideohjelma. Toimenpideohjelma kattaa koulusurmat ja vastaavat väkivallanteot. (Tavoitteena eheä yhteiskunta Kansallinen toimenpideohjelma väkivaltaisen OULUN TURVALLISUUSOHJELMA 21

OULUN TURVALLISUUSOHJELMA 2013 2016 LUONNOS

OULUN TURVALLISUUSOHJELMA 2013 2016 LUONNOS OULUN TURVALLISUUSOHJELMA 2013 2016 LUONNOS Oulun turvallisuustyöryhmä Pasi Rissanen turvallisuusasiantuntija Heikki Kontsas riskienhallintapäällikkö XX 2013 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 3 1.1 TURVALLISUUSOHJELMAN

Lisätiedot

Rikoksentorjunta osana. laajempaa. Pasi Rissanen turvallisuusasiantuntija, YTM Oulun kaupunki. turvallisuustyötä Oulussa

Rikoksentorjunta osana. laajempaa. Pasi Rissanen turvallisuusasiantuntija, YTM Oulun kaupunki. turvallisuustyötä Oulussa Pasi Rissanen turvallisuusasiantuntija, YTM Oulun kaupunki Rikoksentorjunta osana laajempaa turvallisuustyötä Oulussa Esityksen rakenne Turvallisuudesta Hyvinvoinnista ja rikoksentorjunnasta Oulun turvallisuusohjelma

Lisätiedot

Siskomaija Pirilä. MARAK Oulussa

Siskomaija Pirilä. MARAK Oulussa Siskomaija Pirilä MARAK Oulussa 2010-2013 Sisällys Turvallisuustyön rakenne Turvallisuusohjelman painopisteet Yksi lyönti vähemmän-kehittämisympäristö MARAK-prosessi Toiminta on ollut vaivan arvoista THL:n

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm tilasta 1. Suunnitelma ohjaa konkreettisesti kunnan toimintaa 1.1. Suunnitelman laadinta on yhteistyöprosessi, johon voivat osallistua kaikki joiden toimin lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin vaikutetaan.

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Keskiyön Savotta Vaattunkiköngäs. Ylijohtaja Timo E. Korva. Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva

Keskiyön Savotta Vaattunkiköngäs. Ylijohtaja Timo E. Korva. Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva Keskiyön Savotta 20.-21.6.2011 Vaattunkiköngäs Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva 20.6.2011 1 Alueellisen sisäisen turvallisuuden yhteistyön toimintamallin tavoitteet

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa -hanke

Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa ja palveluja kuntalaisille taloudellisuutta ja tehokkuutta kunnille Esittelydiat 12.4.2013 Projektipäällikkö Marko Palmgren Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2016 Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Mitä edistetään?

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA - ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ?

HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA - ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ? HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA - ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Elinvoimainen kunta mistä syntyy? Elinvoimaisuus

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Luonnos

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Luonnos EURAN KUNTASTRATEGIA 2016-2020 voimaan 1.9.2016 Luonnos 21.4.2016 Jalkauttaminen Tiedottaminen Euran kuntastrategia, työsuunnitelma 2015 2016 Lähtökohdat ja Strategiaprosessin tavoitteet/arvot Strategiset

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Raili Haaki 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä Kontiolahti 7.5.2013 Turvallisuus on yhteinen etumme Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 7.5.2013 1 KAMU kaikki mukaan

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät Tampere 19-20.10.2011 Järjestöt kylässä vma/2011 Arjen turvan keskeiset elementit Lähtökohtia Laaja turvallisuusajattelu

Lisätiedot

Kansalaisen hyvinvointi (tieto)

Kansalaisen hyvinvointi (tieto) Kansalaisen hyvinvointi (tieto) terveyspalveluiden toiminnan ohjaajana -case sähköinen hyvinvointikertomus 1 Kunnan toiminnan kolmikanta HYVINVOINTI ELINVOIMA KUNNAN PALVELUT 30.5.2013 etunimi sukunimi

Lisätiedot

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö 9.9.2013 Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli 5.9.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Mistä puhun Valtakunnallisen sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin

Lisätiedot

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN KUNNAN TEHTÄVÄNÄ Kuntalain mukaisesti kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä

Lisätiedot

Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä

Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä Rovaniemen amkin seminaari 4.10.2012 Sosiaali- ja terveysjohtaja Markus Hemmilä Miten Rovaniemellä

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa info 23.11.2011, Mikkeli Arja Väänänen Hyvinvointikoordinaattori, ma. Mikkelin kaupunki Esityksen

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Sote-uudistus: mikä muuttuu ja missä mennään?

Sote-uudistus: mikä muuttuu ja missä mennään? Sote-uudistus: mikä muuttuu ja missä mennään? Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Seinäjoki kehittämispäällikkö Jaana Markkula

Lisätiedot

Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja

Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja turvallisuustyö Lapin maaseutufoorumi 21.2.2012 Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto 22.2.2012 1 Ensimmäisestä ohjelmasta kolmanteen Arjen turvaa

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

JOENSUUN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN VALMISTELU MITÄ OPITTIIN?

JOENSUUN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN VALMISTELU MITÄ OPITTIIN? JOENSUUN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN VALMISTELU MITÄ OPITTIIN? Valtakunnallinen turvallisuusseminaari Joensuussa 27. 28.1.2016 Kaupunginsihteeri Jari Horttanainen JOENSUUN KAUPUNGIN TURVALLISUUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa 6. TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA VASTUUTAHOT 1 Toimenpide-ehdotukset ovat syntyneet jyväskyläläisille lapsille ja nuorille tehtyjen alkukartoitusten, Jyväskylän kaupungin palvelualueille tehtyjen kyselyjen

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa. Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä. Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa. Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä. Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM 1 14.9.2016 1 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Lasten- ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut koulun näkökulmasta. Arto Willman Hyvinvointipäällikkö Sivistys- ja kulttuuripalvelut

Lasten- ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut koulun näkökulmasta. Arto Willman Hyvinvointipäällikkö Sivistys- ja kulttuuripalvelut Lasten- ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut koulun näkökulmasta Arto Willman Hyvinvointipäällikkö Sivistys- ja kulttuuripalvelut Koulun piirteitä Koulu tavoittaa kaikki 7-15 vuotiaan lapsen ja

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan

Lisätiedot

Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016

Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016 Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016 Sisällys 1 Taustaa... 3 1.1 Valtioneuvoston periaatepäätös sisäisen turvallisuuden ohjelmasta... 3 1.2 Turvallisuussuunnitelman laatiminen Laurea-ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Tampereen kaupungin avustustoiminnan uudistaminen

Tampereen kaupungin avustustoiminnan uudistaminen Tampereen kaupungin avustustoiminnan uudistaminen Toiminta-avustuskokonaisuuksien kriteerit vuonna 2015 (Lasten ja nuorten palvelujen sekä ikäihmisten palvelujen lautakunta) 1 Lautakunnat päättävät tarkemmista

Lisätiedot

Kaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut

Kaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut Kaupunginhallitus 16.5.2016 Liite 1 185 Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut 16.5. 2016 Mikkelin poliittis-hallinnollinen rakenneluonnos Konsernijaosto (5) Elinvoimajaosto (ryhmien & KH pj:t) Valtuusto

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki 2015-2017 Hyvinvointiohjausryhmä ja -työryhmä [Valitse pvm.] Kohde-ryh mä Kunnan asukkaat Lapset ja nuoret Tavoite Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Seuranta

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä TERVEEMPI ITÄ-SUOMI (TERVIS) aloitusseminaari, Kuopio 17.05.2013 Heli Hätönen, TtT, Eritysasiantuntija Terveyskäyttäytymisen

Lisätiedot

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa Opiskeluhuollon opas 1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa 1. Johdanto Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

- Pohjois-Lapin kunnat

- Pohjois-Lapin kunnat Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja koskeva neuvottelu Saariselkä 4.9.2013 - Pohjois-Lapin kunnat Lapin aluehallintovirasto Laaja-alainen hyvinvointi- ja turvallisuuskäsitys / Arjen turva TOIMEENTULO

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto

Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Opetushallitus Peltonen Heidi, opetusneuvos Opiskelukyvyn palapeli, Vanha Ylioppilastalo 24.5.2011 Opetushallitus Heidi.Peltonen@oph.fi +358403487271 Opiskelijahuolto-

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus. Erityisasiantuntija Anne Sormunen

Sähköinen hyvinvointikertomus. Erityisasiantuntija Anne Sormunen Sähköinen hyvinvointikertomus Erityisasiantuntija Anne Sormunen 1 = Tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus ja prosessit elinvoima, rakenne ja talous

Lisätiedot

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi -

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 20.4.2015 1 Terveydenhuoltolaki 12 Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Sähköisen hyvinvointikertomus

Sähköisen hyvinvointikertomus Sähköisen hyvinvointikertomus Sähköinen hyvinvointikertomus Tiedolla johtamisen työväline» Käyttäjinä pääasiassa kunnat ja kuntayhtymät Tuottaa vertailevaa tietoa strategiatyöhön sekä toiminnan ja talouden

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma ja sen toteuttaminen

Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma ja sen toteuttaminen KAMU kaikki mukaan turvallisuustyöhön Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma ja sen toteuttaminen Pelastusylitarkastaja Kullervo Lehikoinen Itä-Suomen aluehallintovirasto Pelastustoimi

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot