Raportti alueellisista kuulemistilaisuuksista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Raportti alueellisista kuulemistilaisuuksista"

Transkriptio

1 liite 3 b Kaivosviranomaistehtävien siirto Tukesiin Raportti alueellisista kuulemistilaisuuksista Net Effect Oy Petri Uusikylä Maarit Vuorela Eeva Terävä Elina Auri

2 Sisältö 1 Yhteenveto... 3 Helsinki... 3 Tampere... 3 Oulu... 4 Rovaniemi Selvitystyön tausta Työ- ja elinkeinoministeriön sijoittamisvertailu Alueiden kuulemistilaisuudet Helsinki Alueen kuvaus Helsingin näkemykset sijoittamisvertailusta Tampere Alueen kuvaus Tampereen näkemykset sijoittamisvertailusta Oulu Alueen kuvaus Oulun näkemykset sijoittamisvertailusta Rovaniemi Alueen kuvaus Rovaniemen näkemykset sijoittamisselvityksestä

3 1 Yhteenveto Eduskunnassa käsiteltävänä olevan hallituksen esityksen (HE 273/2009) mukaan kaivoslain viranomaistehtävät keskitetään Tukesiin. Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistellut joulukuusta 2009 alkaen uuden kaivoslain voimaansaattamiseen liittyviä tehtäviä sekä viranomaistoimintojen siirtämistä Tukesiin. Siirtoa on valmisteltu siten, että uuden kaivosviranomaisen henkilöstövahvuus lain voimaantullessa on 14 henkilötyövuotta (sisältäen ministeriössä olevat vakanssit sekä Geologian tutkimuskeskuksesta siirrettävät noin 7 htv:tä). Tehtävien sijoittamispaikkavaihtoehtoina ovat olleet Helsinki, Tampere, Oulu ja Rovaniemi. Tähän raporttiin on koottu välisenä aikana toteutetun neljän alueellisen kuulemistilaisuuden keskeiset huomiot. Kuulemistilaisuuksien tavoitteena on ollut kuulla alueita ministeriössä laaditun sijoittamispaikkatarkastelun täydentämiseksi. Paikkakunnat ovat itse kutsuneet kuultavat tahot alueellisiin tilaisuuksiin ja keskustelu on käyty Net Effectin konsulttien johdolla. Sijaintivaihtoehtotarkastelu on tehty valtiovarainministeriön Alueellistamisen käsikirjaa soveltaen kokonaisarviointimallilla, jossa otettiin huomioon seuraavat osa-alueet: 1) asiakaspalvelukyky ja ulkoinen sidosryhmäyhteistyö, 2) henkilöstötekijät, 3) viraston sisäisten toimintaprosessien toimivuus (so. valvonta, viestintä, kehittäminen, tukipalvelut ja johtaminen, 4) toimitila- ja kustannustekijät, 5) aluenäkökulma sekä 6) sijaintiratkaisun muut vaikutukset. Kunkin alueen kuulemistilaisuuden keskeiset huomiot on esitetty tiivistetysti alla ja laajemmin tämän raportin luvussa 4. Helsinki Pääkaupunkiseudun kuulemistilaisuudessa esitetyt argumentit pitäytyivät vahvasti ministeriön tekemän alkuperäisen selvityksen peruslinjauksissa. Kuulemisen perusteella kaivosviranomaistehtävien sijoittamista Helsinkiin puoltavat alueen erinomainen saavutettavuus, kansainvälinen asema sekä pääkaupunkiseudulla olevat viranomais- ja sidosryhmäverkostot. Ensimmäisestä keskeisimpiä ovat työ- ja elinkeinoministeriö (konserniohjausnäkökulma) ja Tukesin, GTK:n ja STUK:in päätoiminnot. Jälkimmäisistä mainittiin mm. alan tutkimus ja koulutus Aalto-yliopistossa sekä yhteydet kotimaisiin ja kansainvälisiin kaivosyhtiöihin. Henkilöstön näkökulmasta pääkaupunkivaihtoehto takaisi parhaimmat edellytykset toimintojen häiriöttömälle jatkuvuudelle. Samoin mahdollisten uusrekrytointien näkökulmasta Helsinkiä pidettiin asiantuntija- ja osaamisprofiililtaan parhaimpana vaihtoehtona. Myös Tukes on vahvasti korostanut, että toimintojen ohjauksen ja koordinoinnin näkökulmasta Helsinki olisi riskittömin ja toimivin sijoittamisvaihtoehto. Kustannusnäkökulmasta korostettiin matkakustannusten vähyyttä ja Tukesin toimitilojen riittävyyttä uusien toimintojen integroimiseksi. Tampere Tampereen kuulemisessa kritisoitiin ministeriön työryhmän sijaintipaikkatarkastelussa antamaa Tampereen kokonaispistemäärää (5,1), joka on alhaisin vertailupistemääristä. Tilaisuudessa korostettiin, että Tampereen työllisyys on kärsinyt pal- 3

4 jon talouden taantumasta, ja siksi alueellistaminen sinne on aluekehityksen näkökulmasta perusteltua. Myös henkilöstön osalta Tampereen alhainen pistemäärä herätti keskustelua. Tampereella on teknillinen korkeakoulu sekä yliopisto, mikä takaisi osaavan henkilökunnan saannin kaivosviranomaisten tehtäviin. Korkeakoulujen lisäksi Tampereella on useita arvostettuja ammattikorkeakouluja. Tukesilla on kasvavaa toimintaa Tampereella, mitä ei myöskään ole alueen mukaan huomioitu riittävästi pisteytyksessä. Kaivosviranomaistehtävien siirtäminen Tampereelle vahvistaisi Tukesin toimintaa (vrt. Tukesin suunnitelma siirtää puolet toiminnoista Tampereelle) sekä tukisi alueen turvallisuusklusteria. Myös palvelukyvyn näkökulmasta Tampereella katsottiin olevat hyvät edellytykset toimintojen laadukkaaseen hoitamiseen ja kehittämiseen. Toimivien yhteyksien lisäksi nostettiin esiin myös Tampereen alueella oleva kaivostoimintaosaaminen (teknillinen korkeakoulu) ja alueelle sijoittuneet kaivosalan yritykset. Henkilöstön saatavuus ja pysyvyys nähtiin niin ikään Tamperetta tukevana tekijänä samoin kuin kustannushyödyt (edulliset toimitilat ja matkustuskustannukset). Oulu Oulun alueellisessa kuulemistilaisuudessa huomautettiin, että ministeriön selvitystyöryhmän pisteytykset eivät kaikilta osin tee oikeutta Oululle. Alueen hyvän saavutettavuuden lisäksi korostettiin, että asiakasyhteistyön ja palvelukyvyn kannalta puoltavana seikkana Oululla on jo nykyisin läheinen yhteys malminetsintään ja kaivostoimintaan. Oulun yliopiston kaivosalaan erikoistunut opetus sekä kansallisestikin tuettu vuoriklusteri ovat kaivosalan sidosryhmätyön kannalta erittäin merkittäviä tekijöitä, jotka puoltaisivat viranomaistehtävien sijoittamista Ouluun. Esimerkkinä vahvasta osaamisperustasta mainittiin Kaivosalan verkostoyliopisto Oulu Mining School, jolla on vahvoja kansainvälisiä yhteistyösuhteita. Asiakasnäkökulmasta Oulusta halutaan nostaa esiin kaupungin sijainti suhteessa Suomessa toimivien metallikaivoksiin ja kaivoshankkeisiin. Kaivokset työllistävät Pohjois- Suomessa (Kainuu mukaan lukien) noin 3000 henkilöä, joista Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa on lähes kaksi kolmasosaa. Viranomaisverkoston yhteydessä korostettiin tiivistä yhteistyötä Pohjois-Pohjanmaan liiton (etenkin maakuntaohjelmatyö) ja ELYkeskuksen sekä Kokkolan GTK:n toimipisteen kanssa. Oulussa on myös runsaasti myös muita kaivosalaan erikoistuneita toimijoita. Hyvien yhteyksien, vahvan asiakkuuspalvelunäkökohdan ja osaamisperustan lisäksi Ouluun sijoittumista puoltavina seikkoina korostettiin toimitilojen saatavuutta sekä ennen kaikkea kaivosklusterin merkitystä alueen työllisyyden, kehittymisen ja vaurastumisen näkökulmasta. Oulussa todettiin lisäksi, että keskittämällä kaivosalan toimintaa yhteen paikkaan, on koko toimialaverkostoon mahdollista saada enemmän huomiota ja keskitettyjä resursseja. Rovaniemi Rovaniemen kuulemistilaisuudessa työ- ja elinkeinoministeriön vertailutaulukkoa ja sen tulkintaa pidettiin oikeansuuntaisena, mutta osa pisteytyksistä herätti osallistujissa ihmetystä. Asiakkuuksien hoitamisen ja palvelukyvyn osalta todettiin, että pisteytys olisi voinut olla korkeampi Rovaniemen kohdalla. Perusteluina todettiin kaivostoiminnan läheisyys ja hyvät sidosryhmäsuhteet. Osallistujien mukaan kaivostoiminta on keskittymässä Lappiin ja sidosryhmäyhteistyö on aktiivista alueella toimivien kaivosyritysten ja näiden alihankkijoiden kanssa. Vi- 4

5 ranomaisverkostojen toimivuuden osalta korostettiin, että kaupungissa sijaitsee GTK:n noin 100 henkilön toimipiste, Säteilyturvakeskuksen sivupiste. Myös Lapin maakuntaohjelmassa sekä alueen ELY-keskuksessa kaivostoiminnot on nostettu aivan erityiseen asemaan. Lisäksi yhteydet Lapin yliopistoon, ammattikorkeakouluun ja ammattiopistoon (joissa kaivosalaa tukevaa koulutusta) sekä Arktiseen keskukseen nähtiin kaivosklusterin asemaa vahvistavana tekijänä. Pohjoismaisen viranomaisyhteistyön osalta todettiin yhteyden olevan aktiivista ruotsalaisen sisarorganisaation SGU:n kanssa. Osaavan henkilöstön saamista uuden yksikön palvelukseen ei pidetty ongelmana ja Rovaniemellä sijaitsevat muut alueellistetut valtion virastot ovat osoittaneet, että henkilöstön työtyytyväisyys ja pysyvyys ovat korkeaa luokkaa. Toimintaprosessien kannalta jatkuvuutta turvaavat alueella olevat tukitoiminnot ja läheiset viranomaiskumppanuudet. Lupaprosessin uskottiin kehittyvän Rovaniemellä joustavampaan ja tehokkaampaan suuntaan yhtäältä resurssien vahvistuessa ja toisaalta uusien osaajarekrytointien myötä. Toimitilakysymysten uskottiin ratkeavan ilman suurempia ongelmia, sillä alueella on vapautumassa valtion virastojen toimitiloja uuteen käyttöön. Aluenäkökulmasta todettiin, että valtion työpaikat ovat vähentyneet Rovaniemeltä vuosina noin 42 %. Kaivosalan viranomaistehtävien uskottiin vahvistavan alan osaamisklusterin syntymistä alueelle, ja mahdollisen vipuvaikutuksen alueelliselle kehitykselle uskotaan olevan merkittävä sekä synnyttävän uusia yrityksiä alueelle. 5

6 2 Selvitystyön tausta Eduskunnassa käsiteltävänä olevan hallituksen esityksen (HE 273/2009) mukaan kaivoslain viranomaistehtävät keskitetään Tukesiin. Kaivoslain käsittely eduskunnassa on käynnissä ja alustavan tiedon mukaan lakiehdotuksen hyväksyminen voisi tapahtua loppuvuodesta Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistellut joulukuusta 2009 alkaen uuden kaivoslain voimaansaattamiseen liittyviä tehtäviä sekä viranomaistoimintojen siirtämistä Tukesiin. Samalla, on pohdittu tehtävien alueellistamista. Siirron kohteena ovat seuraavat tehtävät: lupatehtävät (mm. varaus, malminetsintälupa, kaivoslupa, kaivosturvallisuuslupa, kaivostoiminnan lopettaminen) oikeuksien siirtoon ja panttauksiin liittyvät tehtävät kaivosviranomaisen tietojärjestelmän ylläpito ja tietopalvelutehtävät malminetsinnän raportoinnin tarkastus-, valvonta- ja tietopalvelutehtävät muut malminetsintään liittyvät valvontatehtävät (kantelut, ohjeistus, tarkastukset) kaivosten valvontaan liittyvät tehtävät louhintakorvausten käsittelyyn liittyvät tehtävät vakuuksien määräämiseen liittyvät tehtävät muutoksenhakuun liittyvät lausuntotehtävät yleiset tietopalvelu- ja tilastointitehtävät Siirtoa on valmisteltu siten, että uuden kaivosviranomaisen henkilöstövahvuus lain voimaantullessa on 14 henkilötyövuotta huomioiden Tukesin nykyiset kaivoslain hoitamiseen varatut resurssit (1 htv). Työ- ja elinkeinoministeriössä kaivosviranomaisella on nykyisin 6 vakinaista htv:tä sekä 1,5 htv:tä määräaikaisena. Lisäksi kaivosviranomainen tulee hankkimaan sopimus- tai muilla järjestelyillä käyttöönsä mm. tietojärjestelmä-, karttahallinta- ja valvontaresursseja. Lisäksi ministeriön hallinnonalalta Geologian tutkimuskeskuksesta siirretään noin 7 htv:ä vastaava resurssi Tukesille. Siirto toteutetaan siten, että GTK:n nykyiselle henkilöstölle annetaan mahdollisuus hakeutua Tukesiin kaivosviranomaistehtäviin. Ministeriöön jää yhden (1) htv:n vahvuus hoitamaan mineraalipolitiikan ja kaivoslainsäädännön tehtäviä. Net Effect Oy:n toimeksiantona on ollut neljän alueellisen kuulemistilaisuuden (Helsinki, Tampere, Oulu ja Rovaniemi) järjestäminen ja käytännön toteuttaminen. Kuulemistilaisuuksien tavoitteena on ollut kuulla alueita ministeriössä laaditun sijoittamispaikkatarkastelun täydentämiseksi. Konsultin toteuttamissa kuulemistilaisuuksissa on käsitelty kaivosviranomaistehtävien sijoitusvaihtoehtoja ministeriössä laaditun vertailun pohjalta. Lähtökohtana kuulemistilaisuuksien järjestämisessä on ollut ehdoton objektiivisuus ja tasapuolisuus vertailupaikkakuntien suhteen. Kuulemistilaisuudet järjestettiin viikolla 34, ja kullekin tilaisuudelle oli varattu aikaa kaksi tuntia. Kuulemistilaisuuksiin kutsuttavista päätti kukin vertailussa oleva kaupunki itse. 6

7 3 Työ- ja elinkeinoministeriön sijoittamisvertailu Tämä selvitystyö on tehty työ- ja elinkeinoministeriön laatiman kaivosviranomaistoimintojen sijoittamisvertailun pohjalta. Ministeriössä on selvitetty alueellistamislain mukaisesti kaivosviranomaistoimintojen sijoittamisvaihtoehtoja pääkaupunkiseudun ulkopuolelle osana uuden kaivoslain voimaansaattamista sekä siihen liittyvien kaivosviranomaistoimintojen siirtämistä Tukesiin. Sijoituspaikkaratkaisua on valmisteltu ministeriössä virkatyönä. Vertailussa alustavina sijoituspaikkakuntina on esitetty nyky-tukesin toimipaikkoja Helsinkiä ja Tamperetta. Lisäksi sijoittamispaikkakuntina on tarkasteltu Oulua ja Rovaniemeä, jotka valikoituivat mukaan keskeisen sijainnin, kaivostoiminnan yleisyyden tai alueellistamisnäkökulman johdosta. Sijaintivaihtoehtotarkastelu on tehty valtiovarainministeriön Alueellistamisen käsikirjaa 1 soveltaen kokonaisarviointimallilla, jossa otettiin huomioon seuraavat osa-alueet: 1. Asiakaspalvelukyky ja ulkoinen sidosryhmäyhteistyö. 2. Henkilöstötekijät. 3. Viraston sisäisten toimintaprosessien toimivuus (so. valvonta, viestintä, kehittäminen, tukipalvelut ja johtaminen). 4. Toimitila- ja kustannustekijät. 5. Aluenäkökulma. 6. Sijaintiratkaisun muut vaikutukset (yhteiskuntaan, toimintaympäristöön, sijaintialuee-seen/-paikkaan). Ministeriön tekemässä sijoituspaikkakuntavertailussa Helsingin vahvuutena sijoituspaikkakuntana pidetään sitä, ettei vaihtoehdossa kaivosviranomaisen toimipaikkakunta muuttuisi. Samoin henkilöstön ja asiakassuhteiden sekä viranomaistehtävän jatkuvuuden kannalta ratkaisua pidetään vähiten riskejä sisältävänä. Samoin Useilla isoilla kaivosyhtiöillä on pääkonttori tai toimipiste pääkaupunkiseudulla. Näitä ovat esimerkiksi Talvivaaran kaivos, Kittilän kaivos, Kemin kaivos, Kevitsan kaivoshanke, Soklin kaivoshanke, Polar Mining Oy:n kaivokset. Kaivosviranomaistehtävien keskittämishankkeen lisäksi on meneillään Tukesin alueellistamishanke, joka käynnistyi vuonna Sen myötä noin puolet Tukesin Helsingissä olevista silloisista toiminnoista ja henkilöresursseista siirretään Tampereelle vuoden 2010 loppuun mennessä. Siten kaivosviranomaistehtävien osalta olisi ministeriön sijoittamisvertailun mukaan Tampereen hyvä puoli toimintojen pysyminen suunnitellussa Tukes kokonaisuudessa. Tarkastelluista vaihtoehdoista Tampere muutoin soveltuu kuitenkin tehdyn vertailun mukaan heikoimmin kaivosviranomaisen sijaintivaihtoehdoksi. Oulun vahvuutena ministeriön vertailussa tuodaan esiin Helsinkiä läheisempi yhteys malminetsintä- ja kaivostoimintaan alueellisesti. Lisäksi aluehallintoviraston ympäristölupatoiminnot ja ELY-toiminnot olisivat hyvin saavutettavissa. Lisäksi Tukesilla on jo ennestään yksi (1) henkilö sijoitettuna Ouluun. Oulun vahvana puolena pidetään myös yliopistoa, erityisesti sen vuoriklusterialaa. Myös Oulun saavutettavuus on hyvä. 1 Alueellistamisen käsikirja. Valtiovarainministeriö 25/

8 Rovaniemellä on ministeriön vertailun mukaan osin samat edut kuin Oululla; useat merkittävistä kaivoshankkeista sijoittuvat Lappiin, mutta saavutettavuus olisi Oulua hieman heikompi. Geologian tutkimuskeskuksella ja Säteilyturvakeskuksella kummallakin on toimipiste Rovaniemellä. Samoin ELY-toiminnot, joilla on erityistä malminetsinnän ja kaivostoiminnan kokemusta ovat Rovaniemen etuna. Osana sijoittamisvertailua on kriteeristön eri osa-alueita koskevat tekijät arvotettu kunkin kaupungin osalta asteikolla 0-10, joista yhteenveto on esitetty alla olevassa taulukossa. HELSINKI TAMPERE OULU ROVANIEMI 1. Asiakkaat ja palvelukyky 6,7 4,2 6,0 6,0 2. Henkilöstö 5,9 3,7 4,2 4,6 3. Toimintaprosessit 7,5 6,0 6,0 6,0 4. Toimitilat ja kustannukset, yhteensä 7,0 7,0 6,0 6,0 5. Aluenäkökulma 1,0 3,0 9,0 10,0 6. Muut vaikutukset 5,0 5,0 5,0 5,0 Yhteistulos - keskiarvo alaryhmistä 5,7 5,1 6,0 6,2 Ministeriön sijoittamisvertailussa tehty kriteeristön osa-alueittain seuraavat johtopäätökset: Asiakkaat ja palvelukyky-ryhmässä keskeisiä tekijöitä ovat asiakaspalvelun edellytykset, asiakasyhteydet, sidosryhmäyhteyksien toimivuus (suhteessa ministeriöihin, lähiviranomaisiin, toimialan järjestöihin) sekä kansainväliset yhteydet. Helsinki on tässä tarkastelussa paras vaihtoehto. Etuina muihin vaihtoehtoihin ovat yhteydet ulkomaisiin asiakkaisiin, tasavahvat yhteydet eri puolelle valtakuntaa, kaivosyhtiöiden pääkonttoreiden/toimistojen sijoittuminen sekä kansainväliset yhteydet. Kaivoslain voimaantuloon liittyvän siirtymävaiheen osalta Helsinki on paras vaihtoehto. Toisena ovat Rovaniemi ja Oulu kaivostoiminnan kannalta keskeisen sijainnin johdosta. Henkilöstö-tarkastelun osatekijöitä ovat nykyisten asiantuntijoiden pysyvyys/saatavuus sekä uusien/korvaavien asiantuntijoiden saatavuus. Lisäksi keskeisenä tekijänä ovat työhyvinvointitekijät. Tässä tarkastelussa Helsinki on selkeimmin erottuva. Henkilöstön kannanottojen perusteella tuskin kukaan nykyisestä henkilöstöstä olisi valmis muuttamaan pääkaupunkiseudulta Tampereelle tai kauemmas. Rovaniemen sijoitusta nostaa mahdollisuus tehdä henkilöstöjärjestelyjä ministeriön hallinnonalalla. Toimintaprosessi-tekijäryhmään sisältyy sisäisten toimintaprosessien toimivuus (ml. valvonta-, viestintä-, kehitys-, tukipalvelu- ja johtamisprosessit) sekä muutostilanteeseen liittyvien toiminnan jatkuvuusedellytysten arviointi. Tukesin toiminnallisen koko- 8

9 naisuuden kannalta muut sijaintipaikat ovat tasavahvoja ja Helsinki hieman edellä toiminnan jatkuvuus huomioiden. Toimitilatekijöihin kuuluu tilojen toimivuuteen ja kustannustehokkuuteen liittyviä osatekijöitä. Kustannustekijöinä tarkasteltiin sijaintiratkaisuun liittyviä henkilöstön matkakustannuksia, asiakkaiden ja sidosryhmien matkakustannuksia, IT ja kommunikaatiokustannuksia, sekä siirtymäajan järjestelyistä aiheutuvia henkilökustannuksia. Tämän kokonaisuuden osalta eri vaihtoehdot ovat lähes tasavahvoja. Kokonaisuutena tämän tekijän painoarvo ei ole merkittävä. Alueellistamisnäkökulmasta Rovaniemi olisi paras vaihtoehto ja Helsinki heikoin. Rovaniemen etuina olisivat Rovaniemen selkeä profiloituminen malminetsinnän ja kaivostoiminnan osalta. Oulu olisi Tampereeseen verrattuna etusijalla mm. kaivostoiminnan kannalta keskeisen sijainnin sekä AVI:n ympäristölupatoimintojen näkökulmasta. Merkittäviä aluetaloudellista vaikutusta sijaintipaikkakunnan valinnalla ei ole. Lisäksi sijaintipaikkakunnan valinnassa korostuvat asiakkaiden palvelukyky ja viranomaistoiminnan toimintaedellytysten turvaaminen. Muita merkittäviä vaikutuksia ei ole nähtävissä. 9

10 4 Alueiden kuulemistilaisuudet Tässä osiossa esitellään kunkin vertailussa olleen alueen taloudellinen, väestöllinen, koulutuksellinen ja elinkeinopoliittinen profiili, minkä osaltaan voidaan katsoa auttavan sijoittamispaikkakuntien aluekehityskontekstin ymmärtämisessä. Tämän jälkeen esitellään alueellisissa kuulemistilaisuuksissa esiin nostetut asiat sekä alueiden kommentit ministeriön sijoituspaikkavertailuun. 4.1 Helsinki Alueen kuvaus Pääkaupunkiseutu muodostuu Helsingistä ja kolmesta Helsingin lähiseudun kaupungista Espoosta, Vantaasta ja Kauniaisista. Pääkaupunkiseutu sijaitsee Uudenmaan maakunnassa Etelä-Suomen läänissä. Helsingissä asukkaita on , Espoossa ja Vantaalla ja Kauniaisissa Yhteensä asukkaita pääkaupunkiseudulla on Helsingissä työikäisten (15 64-vuotiaat) osuus kaupungin väestöstä on 72,1 %, Espoossa 69,9 %, Vantaalla 70,7 % ja Kauniaisissa 62,7 %. Alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä on Helsingissä 13,7 %, Espoossa 20 %, Vantaalla 18,7 % ja Kauniaisissa 20 %. Yli 64-vuotiaiden osuus väestöstä on Helsingissä 14,2 % Espoossa 10,2 %, Vantaalla 10,6 % ja Kauniaisissa 17,3 %. Helsingin yliopisto on maan suurin ja monitieteisin yliopisto. Tiedekuntia on yksitoista. Opiskelijoita on Helsingin yliopistossa on seuraavat tiedekunnat: teologinen tiedekunta, oikeustieteellinen tiedekunta, lääketieteellinen tiedekunta, humanistinen tiedekunta, matemaattisluonnontieteellinen tiedekunta, käyttäytymistieteellinen tiedekunta, valtiotieteellinen tiedekunta, maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, eläinlääketieteellinen tiedekunta, biotieteellinen tiedekunta ja farmasian tiedekunta. Lisäksi Helsingissä toimii Aalto-yliopisto, johon kuuluvat Kauppakorkeakoulu, Taideteollinen korkeakoulu ja Teknillinen korkeakoulu, ja jossa opiskelee noin opiskelijaa. Kuvataideakatemia, Sibelius-akatemia, ruotsinkielinen kauppakorkeakoulu, maanpuolustuskorkeakoulu ja teatterikorkeakoulu toimivat myös alueella. Pääkaupunkiseudulla toimii Metropolia ammattikorkeakoulu ja Laureaammattikorkeakoulu. Metropolia ammattikorkeakoulussa on noin opiskelijaa. Metropolia Ammattikorkeakoulun neljä koulutusalaa ovat tekniikka ja liikenne, sosiaali- ja terveysala, liiketalous sekä kulttuuri. Laurea-ammattikorkeakoulussa on noin opiskelijaa. Sen suurimmat koulutusalat ovat yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala, sekä sosiaali-, terveys-, ja liikunta-ala. Helsingissä palvelualojen työpaikkojen osuus on 85,7 %, Espoossa 79,7%, Vantaalla 78 % ja Kauniaisissa 90 %. Jalostuksen työpaikkoja Helsingissä on 13,3 %, Espoossa 18,9 %, Vantaalla 20,8 ja Kauniaisissa 7,7 %. Alkutuotannon työpaikkoja Helsingissä on 0,2 %, Espoossa 0,2 %, Vantaalla 0,4 % ja Kauniaisissa 0,6 %. Pääkaupunkiseutu on maan suurin kaupungistunut alue, ja on talouden, hallinnon ja tieteen osalta maan tärkein keskus. Useimmat suuyritysten pääkonttorit sijaitsevat 10

11 pääkaupunkiseudulla. Myös useat valtionhallinnon yksiköt sijaitsevat pääkaupunkiseudulla. Vantaalla sijaitsee Suomen päälentoasema Helsinki-Vantaa. Pääkaupunkiseudun palveluja on hajautettu aluekeskuksiin. Näitä aluekeskuksia on yhteensä yhdeksän: Helsingissä Itäkeskus ja Malmi, Vantaalla Tikkurila ja Myyrmäki, sekä Espoossa Tapiola, Leppävaara, Espoon keskus, Matinkylä ja Espoonlahti. Helsingin veroprosentti vuodelle 2009 on 17,5 %, Espoon 17,5 %, Vantaan 18,5 % ja Kauniaisten 16 % Helsingin näkemykset sijoittamisvertailusta Alueellinen kuulemistilaisuus järjestettiin Helsingissä Net Effect Oy:n toimitiloissa. Läsnä olivat seuraavat henkilöt: Antti Kahra, Geologian tutkimuskeskus ja Olli Lahtinen, Helsingin kaupunki. Lisäksi Net Effect Oy:stä Petri Uusikylä ja Hannu Hyvärinen. Asiakkaat ja palvelukyky Sidosryhmänäkökulmasta Helsinki koetaan ylivoimaisena kansainvälisyytensä ja saavutettavuutensa johdosta muihin kaupunkeihin verrattuna. Mikäli vanhat työntekijät eivät siirry, nähdään viranomaistoiminnan jatkuvuuden riskinä osaamisen hetkellinen heikkeneminen. Tukesin näkökulmasta kaivosviranomaistehtävien siirto pois pääkaupunkiseudulta on huono vaihtoehto, sillä se tarkoittaa kokonaan uuden toimipisteen perustamista ja siten hajottaa resursseja etenkin ottaen huomioon, että jo nyt Kevakehankkeen myötä toiminnot hajautuvat periaatteella Helsingin ja Tampereen välille. Pääkaupunkiseudun vahvuutena korostettiin niin ikään olemassa olevia toimia viranomais- ja sidosryhmäyhteistyötä. Ensimmäiseen voidaan laskea TEM-Tukes-GTK-STUK yhteistyö ja jälkimmäiseen puolestaan yhteistyö kaivosalan muiden toimijoiden, kuten kaivosteollisuuden ja alan tutkimusyhteisöjen (mm. Aalto-yliopisto Otaniemessä). Keskusteluissa korostettiin, että esimerkiksi kansainväliset kaivosyhtiöiden edustajat saapuvat Suomeen usein kiireisellä aikataululla ja edellyttävät neuvottelujen järjestämistä pääkaupunkiseudulla kansainvälisen lentokentän läheisyydessä. Henkilöstö Osaamispääoman heikkeneminen nähdään riskinä, sillä toimintojen siirtyessä pois pääkaupunkiseudulta, joudutaan tekemään uusia rekrytointeja. Tosin uusrekrytointi tultaisiin ensin kohdistamaan GTK:n sisäisesti siten, että GTK:n henkilöstö voi hakea vakanssia Tukesista ja heihin sovelletaan 2 4 vuoden siirtymäaikaa. Mikäli vanha henkilöstö ei halua siirtyä uudelle paikkakunnalle, Helsingissä koetaan olevan parempi mahdollisuus työllistyä toisiin tehtäviin. Helsingin eduksi katsottiin työhyvinvointiin liittyvät edut, joita muut tarkastelun alla olevat paikkakunnat eivät tarjoa. Toiminnan siirtämisen tiedostetaan kasvattavan henkilöstön kouluttamisen tarvetta, ja mikäli vanha henkilöstö ei siirry, joudutaan uutta henkilöstöä kouluttamaan sitäkin enemmän. Pääkaupunkiseudulta todettiin löytyvän riittävästi osaavaa työvoimaa sekä kaivosviranomaistehtävien tueksi tarvittavia muita palveluita. Toimintaprosessit Toiminnan jatkuvuuden ja riskien minimoinnin näkökulmasta todettiin Helsingin olevan ylivoimaisesti järkevin toimintojen sijoittumisvaihto. Perusteeksi esitettiin olemassa olevien toimintaprosessien jatkuvuus, henkilöstön pysyvyys sekä alueella olevien tukipalveluiden ja niiden edellyttämien yhteistyöverkostojen jatkuvuus. 11

12 Kaivostoiminnan valvonnan näkökulmasta todettiin, että valvonnan kohteet ovat sekä Pohjois- että Itä-Suomessa, ja että Itä-Suomen valvonta jouduttaisiin suorittamaan Helsingin kautta, riippumatta siitä, missä valvonnan suorittajan toimipiste sijaitsee. Siirtämisen haasteiksi koettiin uuden toimipisteen mahdollinen eriytyminen Tukesin toiminnasta. Toimipiste tulisi sijaitsemaan Tukesin muusta toiminnasta erillään, niin maantieteellisen sijaintinsa kuin toimialansakin puolesta. Toimitilat ja kustannukset Henkilöstön matkustuksen oletetaan lisääntyvän kaavaillussa suunnitelmassa, joten henkilöstön matkakustannusten oletetaan nousevan. Informaatioteknologian kustannusten uskotaan pysyvän muuttumattomana. Tukesille arvioidaan aiheutuvan suurimmat kustannukset uuden toimipisteen pystyttämisen takia, ja riskinä nähdään tilanne, jossa Tukesin toimipisteitä onkin kolme kahden sijasta, ja kustannukset ovat lisääntyneet lähtötilaan verrattuna. Aluenäkökulma Helsinki ei vastusta alueellistamista, kunhan se tapahtuu faktatietoon perustuen, eikä sillä pyritä heikentämään Helsingin toimintaedellytyksiä elinkeinoelämän kontekstissa. Kansainvälisten yhteyksien näkökulmasta Helsinkiä voidaan pitää vahvimpana sijoituspaikkakuntana. 4.2 Tampere Alueen kuvaus Tampere on Suomen kolmanneksi suurin kaupunki, jossa asuu noin ihmistä. Asukkaista yli 15-vuotiaita koululaisia ja opiskelijoita on yli Tampereen seutukunnassa 15 vuotta täyttäneestä väestöstä 40 % on suorittanut keskiasteen tutkinnon ja 29 % korkea- ja tutkijakoulutusasteen tutkinnon. Kaupunkiseudun nettomuuttovoitto oli vuonna 2009 noin Tampere on Helsingin jälkeen suurin opiskelukaupunki. Tampereen ammattikorkeakoulussa (TAMK) on 23 koulutusohjelmaa, joista neljä on englanninkielistä. Vuoden 2010 alussa TAMK yhdistyi Pirkanmaan ammattikorkeakoulun kanssa, jossa on noin opiskelijaa. Tampereen yliopistossa on tutkinto-opiskelijaa. Yliopistolla on kuusi tiedekuntaa ja se koordinoi 12 tutkijakoulua. Tampereen teknillisessä korkeakoulussa opiskelee opiskelijaa. TTY koordinoi seitsemää valtakunnallista tutkijakoulua ja sillä on kaksi Suomen Akatemian nimittämää tutkimuksen huippuyksikköä. TTY on Suomessa ainoa turvallisuustekniikkaa, turvallisuusjohtamista ja riskienhallintaa pääaineena opettava yliopisto. Turvallisuusnäkökulmat kuuluvat niin tuotantotalouden, konetekniikan kuin ympäristö- ja energiatekniikan asiantuntijoiden koulutusohjelmiin. Lisäksi Tampereella on poliisiammattikorkeakoulu, jossa opiskelee vuosittain noin tutkinto-opiskelijaa. Kaupungin elinkeinostrategiassa painotetaan toimialojen ja strategisten klustereiden kehittämistä sekä osaamisen tason nostamista. Teollisuus on Tampereen suurin toimiala lähes työntekijällä (vuonna 2008). Seuraavaksi suurimmat toimialat olivat koulutus-, terveydenhoito- ja sosiaalipalvelut sekä liike-elämän palvelut. Suurimpia työnantajia vuonna 2008 olivat Nokia, Metso ja UPM-Kymmene. Kaupungin palveluk- 12

13 sessa toimii noin työntekijää. Talouden taantuma on nostanut Tampereen työttömyysasteen 15,6 prosenttiin (joulukuu 2009). Tampere on Suomen turvallisuustekniikan keskus, jossa toimivat alan tutkimuksen ja koulutuksen kärkiyksiköt sekä kansallisesti keskeiset turvallisuusalan organisaatiot ja yritykset. Jo päätettyjen Tukesin toimintojen lisääminen alueella vuoteen 2011 mennessä vahvistaa entisestään seudun monipuolista turvallisuusklusteria. Osaamiskeskittymässä toimivat VTT, Tampereen teknillinen yliopisto TTY, poliisihallinnon ylintä koulutusta antava Tampereen yliopiston johtamistieteen laitos ja Poliisiammattikorkeakoulu. Muita toimijoita ovat muun muassa sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto, Työterveyslaitos, Valviran kemikaaliosaston tuoterekisteriyksikkö ja Puolustusvoimien Teknillinen Tutkimuslaitos. Taloustutkimuksen suorittamissa tutkimuksissa Tampere on 2000-luvulla toistuvasti sijoittunut ensimmäiseksi ihmisten muuttohalukkuutta kysyttäessä. Myös Taloustutkimuksen teettämässä kuntien imagotutkimuksessa 2008 Tampere sai ykkössijan Tampereen näkemykset sijoittamisvertailusta Tampereen kuulemistilaisuus pidettiin klo Tampereen virastotalolla. Tilaisuudessa oli läsnä Tampereen kaupungin elinkeinojohtaja Kari Kankaala sekä Elina Auri Net Effect Oy ja Katri Kinnunen Net Effect Oy. Alueellistamista valmistelleen ministeriön työryhmä on sijaintipaikkatarkastelussa Tampereen kokonaispistemääräksi tuli 5,1, joka on alhaisin vertailupistemääristä. Tampereen pisteet erityisesti aluenäkökulman kohdalta herättivät keskustelua. Tampereen työllisyys on kärsinyt paljon talouden taantumasta. Myös henkilöstön osalta Tampereen alhainen pistemäärä herätti keskustelua. Tampereella on Suomen halutuin teknillinen korkeakoulu sekä yliopisto, mikä takaisi osaavan henkilökunnan saannin kaivosviranomaisten tehtäviin. Korkeakoulujen lisäksi Tampereella on useita arvostettuja ammattikorkeakouluja. Tukesilla on kasvavaa toimintaa Tampereella, mitä ei myöskään ole alueen mukaan huomioitu riittävästi pisteytyksessä. Kaivosviranomaistehtävien siirtäminen Tampereelle vahvistaisi Tukesin toimintaa sekä tukisi alueen turvallisuusklusteria. Asiakkaat ja palvelukyky Asiakkaat ja palvelukyky -teemaa tarkastellessa Tampereen eduksi nousi esille henkilöstön parempi pysyvyys asiakaspalvelutyössä Helsinkiin verrattuna. Lupa-asioiden kannalta kaivostoiminnan läheisyyttä ei pidetty sijoittumisargumenttina, sillä lupaasiat hoituvat enemmänkin lähellä yrityskenttää kuin kaivosalueita. Tampereen läheisen sijainnin Helsinkiin nähden sekä toimivien junayhteyksien nähtiin antavan hyvät edellytykset asiakas- ja sidosyhteyksien hoitamiseen. Lisäksi Tampereen alueella on kaivosliiketoimintaan liittyvää osaamista ja siellä toimii kaksi suurta kaivoslaiteyritystä, Sandvik Mining and Construction Oy sekä Metso Minerals Oy. Kansainväliset yhteydet ovat Helsingin jälkeen Suomen toiseksi parhaat; Tampereelta on useita lentoja eri puolelle Eurooppaa. Henkilöstö Alueella toimivat korkeakoulut takaavat uuden, osaavan henkilöstön saatavuuden, lisäksi keskustelussa painotettiin asiantuntijoiden pysyvyyttä tehtävissään, mikä on Helsingin jälkeen paras Tampereella. Helsingin läheisyys mahdollistaa myös yhteyden säilymisen muuhun kaivostoiminnan ammattilaisympäristöön. Työhyvinvointitekijöitä tarkasteltaessa esille nousi hyvä elämisen laatu. Elämänhallinnan portfolio on helppo 13

14 järjestää Tampereella: Tampereella pienet etäisyydet ja halvemmat elinkustannukset. Tampereen alue tarjoaa myös monipuoliset mahdollisuudet puolisoiden työllistymiselle sekä lasten koulukäynnille. Toimintaprosessit, toimitilat ja kustannukset Koska Tukesilla on jo toimintaa Tampereella, kaivosviranomaistehtävien siirto paikkakunnalle tapahtuisi marginaalikustannuksilla, sillä tarvittavat tukitoiminnot ovat jo olemassa. Tämän lisäksi toimitiloihin liittyvät kustannukset nähtiin jäävän pienemmäksi kuin esim. Helsingissä. Pääkaupunkiseudun läheisyyden vuoksi myös matkakustannukset jäävät pienemmiksi kuin muilla tarkastelupaikkakunnilla Helsinkiä lukuun ottamatta. Asiakkaiden ja sidosryhmien matkakustannuksiin ja IT- ja kommunikaatiokustannuksiin ei tule merkittäviä muutoksia verrattuna tämän hetkiseen tilanteeseen. Aluenäkökulma Aluenäkökulmasta tarkasteltuna kaivosviranomaistoimintojen alueellistaminen Tampereelle edesauttaisi alueen turvallisuusklusterin kehittymistä. Toimintojen siirtäminen Helsingistä johtaa tilanteeseen, jossa on luotava uusia yhteistyöverkostoja ja Tampereen alue tarjoaa tähän hyvän ympäristön. Koska kyseessä on 14 htv:n alueellistaminen, todellinen vaikutus aluetaloudelle on vähäinen. Toisaalta välilliset vaikutukset ovat merkittävät, kuten kaivosliiketoiminnan vahvistuminen ja alueen turvasektorin voimistuminen Tukesin toimintojen vahvistumisen myötä. 4.3 Oulu Alueen kuvaus Oulun kaupunki sijaitsee Pohjanlahden rannalla, Oulujoen suistossa. Lähes asukaan Oulu on Pohjois-Suomen suurin ja koko suomen kuudenneksi suurin kaupunki. Vuonna 2009 työikäisten osuus Oulun väestöstä oli 69,3 prosenttia. Alle 16-vuotiaiden osuus oli 18,1 prosenttia ja yli 65-vuotiaiden osuus 12,6 prosenttia. Korkea-asteen koulutuksen saaneita oli 33,9 prosenttia väestöstä vuonna Oulu on Pohjois-Suomen kehittyvä taloudellinen keskus ja Fennoskandian pohjoisosan suurin kaupunkiseutu. Viime vuosina Oulu on ollut Suomen nopeimmin kasvavien kaupunkien joukossa. Oulu on menestynyt hyvin myös kaupunkien imagotutkimuksissa. Taloustutkimuksen vuonna 2009 julkaisemassa tutkimuksessa se sai suurista kaupungeista koko maan imagoarvioinneissa neljänneksi parhaan sijoituksen. Kaupunki tunnetaan opiskelijakaupunkina, jossa on kaikkiaan noin opiskelijaa. Oulun seudun ammattikorkeakoulussa opiskelee noin opiskelijaa ja yliopistossa lähes opiskelijaa. Oulun seudun ammattikorkeakoulusta valmistuu insinöörejä, tradenomeja, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia sekä ammattimuusikoita ja medianomeja. Yliopistossa on humanistinen, kasvatustieteellinen, luonnontieteellinen, lääketieteellinen, taloustieteen ja teknillinen tiedekunta ja siellä tehdään tutkimusta yli 70 tieteenalalla. Vahvoja teollisuudenaloja Oulussa ovat puu-, paperi- ja terästeollisuus. Suurimmat työpaikka-alat ovat palvelu (50 %), teollisuus (22 %) ja kauppa (13 %). Suurimmat työnantajat vuonna 2007 olivat Oulun kaupunki, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Nokia, Nokia Siemens Networks, Oulun yliopisto, Stora Enso ja Kesko. Oulussa sijaitseva 14

15 Stora Enson tehdas on yksi maailman suurimmista puuvapaiden taidepainopapereiden valmistajista. Oulu on tunnettu myös korkeatasoisesta tutkimuksesta sekä teknologiaosaamisesta. Oulussa toimii VTT:n laboratorioita, Työterveyslaitoksen aluelaboratorio, teollisuuden omia tutkimusyksiköitä ja uusia koulutusyksiköitä, kuten teollisuuden alulle panema Pohjois-Suomen Teollisuusopisto POHTO ja markkinointi-instituutin yksikkö. Teknologiakaupunki Technopoliksessa toimii lähes kaksisataa yritystä. Technopolis on toiminut yrityshautomona useille yrityksille. Pohjolan piilaaksoksi kutsuttu Oulu on tällä tavalla saanut ja luonut yli uutta korkean teknologian työpaikkaa eri alojen huippuosaajille. Oulusta on tullut samalla valtakunnallinen osaamisen keskus, jonka pääaloja ovat telekommunikaatio, elektroniikka, ohjelmistoteollisuus, lääketieteen tekniikka ja biotekniikka. Tietoteollisuuteen panostaminen on tuonut kaupunkiin paljon tämän alan tuotantolaitoksia tutkimuksen ja tuotekehitysyksiköiden lisäksi. Toisaalta Oulu on käynyt läpi perusteellisen rakennemuutoksen kun perinteiset teollisuudenalat ovat kuihtuneet. Oulun työttömyys on poikkeuksellisen korkealla tasolla valtakunnan muihin kasvukeskuksiin verrattuna. Vuonna 2010 toukokuun lopussa työttömiä oli 12,8 prosenttia Oulun työvoimasta. Koko Pohjois-Pohjanmaan työttömyysprosentti tuolloin oli 10,5 prosenttia. Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelmassa kaivosala on nostettu tärkeään asemaan. Osaamisintensiivinen ICT-ala ja uusi teknologia, metsä, metalli, energia, ja matkailu ovat maakunnan ja koko Pohjois-Suomen talouden perusta tukeutuen alueen luonnonvaroihin: puuhun, malmeihin, mineraaleihin ja osaamiseen. Metalliteollisuudessa kaivostoiminnan merkitys nähdään kasvavana ja kansainvälinen yhteistyö nostetaan maakunnan kehittämistyössä yhä keskeisempään rooliin Oulun näkemykset sijoittamisvertailusta Alueellinen kuulemistilaisuus järjestettiin klo Oulun kaupungintalolla. Läsnä olivat seuraavat henkilöt: kj. Matti Ilmonen, Oulun kaupunki; Leena Yliniemi, Oulun yliopiston prosessi- ja ympäristötekniikan laitos; Ilkka Yliniemi, Pohjois- Pohjanmaan liitto; Tapio Ikonen, Talvivaara Oy sekä Jaakko Okkonen, Oulun Kauppakamari. Net Effect Oy:stä paikalla olivat Eeva Terävä ja Kaisa Granqvist. Asiakkaat ja palvelukyky Asiakkaiden ja palvelukyvyn kannalta Oululla on läheinen yhteys malminetsintään ja kaivostoimintaan kuten myös Helsingillä. Oulun yliopiston kaivosalaan erikoistunut opetus sekä kansainvälisestikin merkittävä vuoriklusteri ovat kaivosalan sidosryhmätyön kannalta erittäin merkittäviä tekijöitä, jotka puoltaisivat viranomaistehtävien sijoittamista Ouluun. Asiakkaiden ja muiden sidosryhmien näkökulmasta on lisäksi huomioitava, että Oulun saavutettavuus on erittäin hyvä lentäen, rautateitse ja maanteitse. Oulusta on päivittäin jopa 20 lentovuoroa Helsinkiin ja Tukholmaan. Samoin aluehallintoviraston ja ELY-toimintojen saavutettavuus ovat hyviä. Oulun näkemysten mukaan sijoittamisvertailussa tulisi vahvemmin huomioida Kaivosalan verkostoyliopisto Oulu Mining School, jolla on NMS-Nordic Mining Schoolin (Luulajan tekninenyliopisto/ Interreg Nord IVA) sekä EMR-European Mineral Resourcesin (AGH University of Sciences and Technology, Krakow ja TU Freiberg, Germany) kanssa tiivistä yhteistyötä. Samoin sidosryhmätahojen osalta on huomioitava Suomen vuoriklusteri, jossa tehdään laajaa tutkimus- ja kehittämisyhteistyötä yritysten, Oulun yliopiston sekä muiden yliopistojen, GTK:n ja KTY:n kanssa. Näiden lisäksi Oulussa si- 15

16 jaitsevat mm. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupatoiminnot sekä kaivosalan työturvallisuuteen erikoistunut Työterveyslaitoksen yksikkö. Asiakasnäkökulmasta Oulusta halutaan nostaa esiin kaupungin sijainti suhteessa Suomessa toimivien metallikaivoksiin ja kaivoshankkeisiin. Kaivokset työllistävät Pohjois- Suomessa Kainuu mukaan lukien noin 3000 henkilöä, joista Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa on lähes kaksi kolmasosaa. Samoin on huomioitava, että Kokkolassa sijaitsee myös GTK:n yksikkö. Myös Kajaanissa toimiva Tekesin yksikkö tukee kaivostoimintaan liittyvää osaamisverkostoa. Kansainvälisen toiminnan osalta tulee ottaa huomioon vuoriklusterin olemassa olevat verkostot sekä kansainvälisen kaivosyhtiö Northlandin sivukonttori. Henkilöstö ja osaaminen Kaivosviranomaistehtävien hoitamiselle Oulussa on erittäin hyvät edellytykset osaamisen näkökulmasta. Edellä mainittu Oulu Mining School on Oulun yliopistossa Prosessija ympäristötekniikan osastolla toimiva tiedelähtöinen koulutus- ja tutkimusverkosto, joka on Aalto-yliopiston lisäksi ainoa DI-tason koulutusta järjestävä yliopisto. Erikoistuminen tekniikassa maisteriopinnoissa ja geotieteissä tapahtuu jo ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Vuonna 2010 Oulu Mining Schoolissa opiskelee n. 40 perusopiskelijaa ja 15 täydennyskoulutettavaa. Vuorialalle erikoistuneiden geologien koulutus on käynnistynyt syksyllä 2007 ja vuorialalle erikoistuneiden prosessi-insinöörien koulutus syksyllä Oulu Mining Schoolin järjestämälle koulutukselle on elinkeinoelämässä erittäin suuri kysyntä, ja se on onnistunut vastaamaan todella suureen osaamispuutteeseen alalla. Maisteriopintojen lisäksi se tarjoaa myös alan täydennyskoulutusta. Yritysyhteistyö on toiminnassa erittäin vahvasti mukana. Siirtyvän henkilöstön kannalta ja ylipäänsä osaavan työvoiman houkuttelevuuden kannalta on otettava huomioon, että asuntomarkkinoilla tilanne on Oulussa hyvä ja vapaita asuntoja on työntekijöille tarjolla. Oulussa on myös muita vahvoja vetovoimatekijöitä. Seudulla on lähivuosina tapahtumassa suuri kuntaliitos, jolloin Oulun asukasluku nousee Oulun väestörakenne on suhteellisen nuorta, ja tälläkin hetkellä nuorta opiskelee korkeakoulussa. Kaupungissa on myös paljon kulttuuri- ja liikuntapalveluita. Työ- ja elinkeinoministeriön sijoittamisvertailussa mainittu vuoriklusteri on ainoastaan yksi osa vuoritutkimukseen ja koulutukseen liittyvästä sidosryhmätyöstä. Vuoriklusteri on aloittanut toimintonsa vuonna Vuoriklusteri koordinoi kaivosalan koulutusta ja tutkimusta, ja se on tähän mennessä osallistunut muun muassa kansallinen mineraalistrategian laatimiseen. Näiden lisäksi alueen ammattikorkeakouluissa tarjotaan koulutusta moniin kaivosalaan liittyviin toimintoihin, kuten kunnossapitoon. Toimintaprosessit Oulun tarjoaman kaivososaamisen avulla kaivosviranomaistoiminta olisi tehostettavissa mm. lisääntyvän osaamistason ja sidosryhmätyön kautta. Toimitilat ja kustannukset Matkakustannukset ovat väistämättömiä sijainnista riippumatta, mutta Oulun osalta on huomioitava tiheiden lentoyhteyksien tarjoamat mahdollisuudet joustavaan matkus- 16

17 tukseen. Tässä on myös sidosryhmien matkakustannukset ja matkustuksen sujuvuus huomioitava. Toimitilat Oulussa ovat laadukkaita, ja niitä on hyvin tarjolla. Esimerkiksi lähellä keskustaa on runsaasti tiloja vapautumassa. Valtiolla olisi myös hyvät mahdollisuudet sijoittaa kaivosviranomaistehtävät tehokkaasti esim. ELY:jen ympäristöasioiden yhteyteen. Aluenäkökulma Kaivosalalla on jatkuva pula osaajista riippumatta toiminnan sijaintipaikkakunnasta. Tämä on Oulun toimijoiden näkemysten mukaan koko alaa uhkaava haaste kilpailun kiristyessä. Keskittämällä kaivosalan toimintaa yhteen paikkaan, on mahdollista saada enemmän huomiota koko toimialaan. Myös kansainvälistä vetovoimaa tarvitaan, ja sitä Oulusta löytyy jo valmiiksi, erityisesti koulutustarjonnan osalta. Myös asiakaspalvelun laatu paranisi, sillä Oulu sijaitsee keskeisellä paikalla suhteessa kaivoksiin. Yhteydet Ouluun ovat erinomaiset sekä lentäen, rautateitse ja maanteitse. Koska kyseessä on 14 htv:n alueellistaminen, suora vaikutus aluetaloudelle on vähäinen. Oulu näkeekin alueellistettavien tehtävien alueellistamisen vahvuutena sen, että kaivosviranomaistoimintojen alueellistaminen Ouluun vahvistaisi vuoriklusteria ja vastaavasti klusteritoimijat tukisivat kaivosviranomaistyötä. Tältä osin välilliset vaikutukset tulisivat olemaan merkittäviä, kun sidosryhmätyö tutkimus- ja koulutuskentän, sekä tätä kautta myös kansainvälisen kentän kanssa vahvistuisivat. 4.4 Rovaniemi Alueen kuvaus Rovaniemi on kaupunki. Työikäisten ( vuotiaiden) osuus Rovaniemen väestöstä on 68,2 %, alle 15-vuotiaiden osuus on 17,1 % väestöstä ja yli 64-vuotiaiden osuus väestöstä on 14,7 %. Rovaniemellä suurin osa työpaikoista on palvelujen työpaikkoja 81,1 % kaikista työpaikoista. Jalostuksen työpaikkojen osuus työpaikoista on 15 % ja alkutuotannon 2,7 % kaikista työpaikoista. Rovaniemellä toimii sekä yliopisto, että ammattikorkeakoulu. Yliopistossa toimivat kasvatustieteiden, kauppatieteiden ja matkailun, oikeustieteiden, taiteiden sekä yhteiskuntatieteiden tiedekunnat. Yliopistossa opiskelee noin perustutkintoopiskelijaa. Rovaniemen ammattikorkeakoulussa on kuusi eri koulutusalaa: luonnontieteiden ala, luonnonvara- ja ympäristöala, matkailu-, ravitsemus- ja talousala, terveysja liikunta-ala, tekniikan ja liikenteen ala sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala. Lapin yliopiston ja alueen ammattikorkeakoulujen lisäksi Lapissa toimii noin 30 yliopistojen, valtion tutkimuslaitosten ja yksityisen elinkeinoelämän tutkimusyksikköä, esim. Metsäntutkimuslaitoksen (METLA) Rovaniemen yksikkö, Riistan- ja kalantutkimuslaitoksella (RKTL) on Lapissa kolme toimipaikkaa sekä tutkimuksen ja vesiviljelyn neljä toimipistettä. Lapin metsäkeskus ja Lapin maaseutukeskus (ProAgria) toimivat myös Rovaniemellä (Väylä- ja turvallisuusvirastojen sijoittamisvaihtoehdoiksi valittujen kaupunkien osaamisympäristöjen kuvaukset, saatu LVM:stä ). Rovaniemen väestöstä vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä on 69,2 %. 17

18 Julkisen sektorin toimijoista Rovaniemellä toimii mm. Lapin liitto, Lapin lääninhallitus, Lapin ELY-keskus, Poliisin tietohallintokeskus ja Finnveran aluekonttori. Lisäksi Rovaniemellä toimii puolustusvoimien ja tullin toimintoja. Korkeakouluyksikköjen kehittämisessä varmistetaan korkeakoulujen edellytykset tukea maakunnan strategisia klustereita, kuten matkailua ja metalliteollisuutta. Alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelmassa (KOKO) mainitaan seuraavat elinkeinolliset painotukset ja osaamiskeskittymät: matkailu, luovat alat sekä ICT, tietohallinto, turvaklusteri, kylmä- ja talviteknologia, hyvinvointiala ja -teknologia. KOKO:ssa kehitetään alueen vahvuuksia, tuetaan yrityskeskittymien innovaatiotoimintaa, tehostetaan toimialojen välistä yhteistyötä ja edistetään yritysten kansainvälistymistä. Rovaniemen vuoden 2008 kaupunkistrategian mukaan painopisteiden läpi leikkaavina kehittämiskohteina ovat innovaatiotoiminnan kehittäminen ja alueen kansainvälistyminen. Innovaatiotoimintaa kehitetään läheisessä yhteistyössä alueen yritysten, oppilaitosten, Tekesin ja TE-keskuksen yritysosaston kanssa. Elinkeinojen kehittäminen kytketään yhteen palvelutuotannon sekä osaamisen ja ammatillisen koulutuksen kehittämisen kanssa. (Rovaniemen kaupunkistrategia 2008) Rovaniemen näkemykset sijoittamisselvityksestä Alueellinen kuulemistilaisuus järjestettiin klo Rovaniemellä kaupungintalolla. Läsnä olivat seuraavat henkilöt: Dina Solatie, Säteilyturvakeskus; Tapani Peura, ELY-keskus; Maija Uusisuo, Lapin liitto; Samu Rötkönen, Lapin liitto; Vesa Nykänen, Geologian tutkimuskeskus; Heikki Kontiosalo, Rovaniemen kehitys Oy; Erkki Kautto, Rovaniemen kaupunki. Net Effect Oy:stä paikalla olivat Petri Uusikylä ja Hannu Hyvärinen. Lisäksi kuultiin erillisessä tilaisuudessa Helsingissä GTK:n Rovaniemen toimintojen johtajaa Risto Pietilää. Valinnan arviointikriteerit pistetaulukon muodossa olivat osallistujille epäselviä. Etenkin kohta 6. muut vaikutukset herätti epäilystä; voiko kaikkien paikkakuntien pistearvot olla samat. Rovaniemellä korostettiin, että HALTIKin ja TRAFIn tehtävien siirrot Rovanniemelle ovat esimerkkejä onnistuneista alueellistamistoimenpiteistä. Asiakkaat ja palvelukyky Rovaniemen eduksi katsottiin kaivostoiminnan läheisyys ja hyvät sidosryhmäsuhteet. Osallistujien mukaan kaivostoiminta on keskittymässä Lappiin (noin 60 % uusista luvista myönnetään alueelle), ja sidosryhmäyhteistyötä esiintyy seuraavien toimijoiden kanssa: Anglo American, BHP Billiton, Gold Fields, Yara, Agnico Eagle, Ahma-insinöörit ja Arctic Drilling Company. Ruotsissa sijaitseva SGU ja sen pohjoinen sijainti koettiin myös eduksi verkostoitumisen näkökulmasta. Tämän lisäksi Rovaniemen eduksi lueteltiin yhteistyö kansainvälisten toimijoiden kanssa Fennoscandian Exploration and Mining -konferenssin kautta. Tutkimus- ja asiantuntijayksiköinä nostettiin esille Geologian tutkimuskeskus, Säteilyturvakeskus, Lapin yliopisto ja Arktinen keskus, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus sekä Metsäntutkimuslaitos. GTK:n katsottiin olevan merkittävä sidosryhmätoimija, sillä GTK:lla on Rovaniemellä noin 100 henkilön toimipiste. Koulutuksen näkökulmasta nousivat esille AMK-tutkinnot, jotka sijoittuvat substanssinsa puolesta kaivostoimintaan ainakin välillisesti sekä kaivosalan perustutkinto ammattiopistossa. Teemaan sopivaa tutkimustakin mainittiin olevan, esimerkkinä La- 18

19 pin yliopiston oikeustieteen alan tutkimushankkeet koskien uutta kaivostoiminnan lainsäädäntöä. Henkilöstö Kokemusperäisen tiedon katoaminen katsottiin mahdolliseksi, mutta tapahtuessaan vain hetkelliseksi. Rovaniemen tilaisuudessa siirto nähtiin tulevaisuuden investointina, jota vasten alkuvaiheen kustannuksia tulee tarkastella. Vanhojen työntekijöiden haluttomuus muuttaa paikkakunnalle tiedostettiin, ja mikäli osaajat eivät siirry, koulutetaan uusia. Osaamisen arvioitiin jopa mahdollisesti nousevan, alun haasteiden jälkeen, kun uudet osaajat aloittavat toimintansa. Esitettiin myös mahdollisuus henkilöstön kouluttamisesta Helsingissä. Rovaniemelle paluumuuttajien panokseen rekrytoinnin suhteen uskottiin vahvasti, ja paikkakunnalla jo olevien osaajien rekrytoimiseen, joten osaavan henkilöstön rekrytoinnin ei odoteta aiheuttavan ongelmia. Alueellistamista puoltaa myös se, että nykyisten asiantuntijoiden resurssit eivät riitä toimintojen edistämiseen pk-seudulla. Rovaniemellä on mahdollisuus palkata toimiin nuorta ja pätevää henkilöstöä GTK:n resursseista tai julkisen haun kautta. AMK kouluttaa maanmittausinsinöörejä, ja lisäksi Rovaniemellä on myös oikeustieteellinen tiedekunta, mikä vahvistaa lakiosaamista. GTK:ssa on GIS-osaamista kuten myös muualla Rovaniemellä. Toimintaprosessit Osallistujien mielestä eri paikkakunnilla toimivat toimipisteet eivät etäisyytensä takia vaaranna organisaation operatiivisia toimintaprosesseja. Tästä esitettiin esimerkkinä STUK ja GTK, joiden toiminnot ovat levittyneet eri paikkakunnille. Etäyhteydet esitettiin vastauksena yhteydenpitoon, ja tämän lisäksi Rovaniemellä katsottiin olevan hyvä saavutettavuus lentoteitse. Mikäli uusi henkilöstö ei siirry mahdollisen alueellistamisen myötä, tulee osaamistaso notkahtamaan ainakin vuodeksi, mutta sitten toiminto olisi jälleen kyvykäs suorittamaan sille annetut tehtävät kun uusi henkilöstö on perehtynyt työn sisältöön. Toisaalta on huomioitava, että merkitys valtausten käsittelyaikoihin ei ole suuri, koska uuden kaivoslain voimaantulo aiheuttaa itsessään jo niin suuria muutoksia, että kaikki toimijat joutuvat pohtimaan toimintoprosessit uudestaan. Toimitilat ja kustannukset Siirtymäajan korkeammat kustannukset tiedostettiin. Uuden toiminnan perustaminen halutaan nähdä investointina. Rovaniemen eduksi katsottiin myös halvemmat toimitilakustannukset kuin Helsingissä, ja esitettiin mahdollisena sijoittamispaikkana ELYkeskukselta jääviä tiloja. Myös muita Senaatti-kiinteistön hallinnoimia toimitiloja on vapaana Rovaniemellä. Aluenäkökulma Rovaniemeltä on vähentynyt 660 työpaikkaa vuosina Valtion työpaikat ovat vähentyneet samalla aikavälillä 41,9 %, joten tässä suhteessa jokainen työpaikka on kaupungin näkökulmasta tervetullut. Rovaniemellä olevat toiminnot tukevat osaamisklusterin syntymistä alueelle, ja mahdollisen vipuvaikutuksen alueelliselle kehitykselle uskotaan olevan merkittävä ja syn- 19

20 nyttävän uusia yrityksiä ja jopa kaivosalan yritysten pääkonttorit voisivat lupaviranomaisen mukana saapua Rovaniemelle. Rovaniemelle on alueellistettu jo useita valtionhallinnon toimintoja. Rovaniemellä Lapin Liitto, kansanedustajat, ja kaupunki tukee voimakkaasti toimintojen sijoittumista Rovaniemellä. Alueen eduksi koettiin myös parempi elämänlaatu, joka rakentuu halvemmasta asumisesta, työmatkojen lyhyydestä ja luonnon läheisyydestä. Lisäksi todettiin kaivostoimintaan liittyvän yritystoiminnan olevan jo paikalla hallinnon, koulutuksen ja tutkimustoiminnan kanssa, joten lupaviranomaisen saapuminen koetaan sulkevan ympyrän. 20

Oulu Mining School. Kaivannaisalan tiedelähtöinen koulutus- ja tutkimusympäristö

Oulu Mining School. Kaivannaisalan tiedelähtöinen koulutus- ja tutkimusympäristö Oulu Mining School Kaivannaisalan tiedelähtöinen koulutus- ja tutkimusympäristö Leena Yliniemi ja Jari Ruuska Oulun yliopisto Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Oulu Mining School www.oulumining.fi

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON KAIVANNAISALAN TIEDEKUNTA

OULUN YLIOPISTON KAIVANNAISALAN TIEDEKUNTA 1 OULUN YLIOPISTON KAIVANNAISALAN TIEDEKUNTA Kari Knuutila Tutkimusprofessori LUOSTO CLASSIC BUSINESS FORUM 8. elokuuta 2014 LAPLAND HOTEL LUOSTOTUNTURI KAIVANNAISALAN TIEDEKUNTA 2 Kaivannaisalan tiedekunta,

Lisätiedot

KAIVOSALAN HUIPPUOSAAMISEN KESKUS OULU MINING SCHOOL, KEHITYSNÄKYMÄT JA PAINOPISTEALUEET

KAIVOSALAN HUIPPUOSAAMISEN KESKUS OULU MINING SCHOOL, KEHITYSNÄKYMÄT JA PAINOPISTEALUEET 1 KAIVOSALAN HUIPPUOSAAMISEN KESKUS OULU MINING SCHOOL, KEHITYSNÄKYMÄT JA PAINOPISTEALUEET Kari Knuutila Oulu Suomen kaivoskeskukseksi Tulosseminaari yrityksille Oulu, 2 OULU MINING SCHOOL Oulu Mining

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLISEN YHTEISTYÖN N KEHITTÄMINEN Rehtori Lauri Lantto Oulun seudun ammattikorkeakoulu KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen

Lisätiedot

Oulu Mining School. Seminaari Kuusamo, 24.2.2012. Leena Yliniemi Oulun yliopisto/oulu Mining School www.oulumining.fi

Oulu Mining School. Seminaari Kuusamo, 24.2.2012. Leena Yliniemi Oulun yliopisto/oulu Mining School www.oulumining.fi Oulu Mining School vuorialan koulutusta ja tutkimusta Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö Pohjois-Suomessa Seminaari Kuusamo, 24.2.2012 Oulun yliopisto/oulu Mining School www.oulumining.fi Oulun

Lisätiedot

Tukes ja Tampere Yhteistyöllä turvallisuuteen Tampereen turvallisuusklusteri

Tukes ja Tampere Yhteistyöllä turvallisuuteen Tampereen turvallisuusklusteri 1 Tukes avajaisseminaari 9.2.2011 Tukes ja Tampere Yhteistyöllä turvallisuuteen Tampereen turvallisuusklusteri Prof. Kaija Leena Saarela Tampereen teknillinen yliopisto Teollisuustalouden laitos Turvallisuuden

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yritysraportti

Pääkaupunkiseudun yritysraportti Pääkaupunkiseudun yritysraportti Yritysten ja niiden toimipaikkojen rakenne, sijoittuminen ja muutostrendit 2000-luvulla Seppo Laakso & Päivi Kilpeläinen, Kaupunkitutkimus TA Oy Anna-Maria Kotala, Arja

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 4.4.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto

Lisätiedot

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 13.05.2013 Markku Savolainen Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013 Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 1 Kiinnostaako seudulle sijoittuminen nyt tai ensi vuonna? Markkinatutkimus keväällä 2011: noin 3000

Lisätiedot

Alueellisen toiminnan strategia

Alueellisen toiminnan strategia Alueellisen toiminnan strategia Luonnonvarakeskuksen perustamishankkeen sidosryhmäfoorumi 10.6.2014 Ilkka P. Laurila, kehitysjohtaja 23.6.2014 1 Lähtökohta Toimintaa lähes 40 paikkakunnalla - Laaja verkosto

Lisätiedot

KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti

KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti 11.1.2013 Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportin luovutustilaisuus Puheenjohtaja Jouni Backman Työryhmän kokoonpano Työryhmän toimikausi: 22.8.2011

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014 Harri Kosonen MITÄ YHTEISTÄ ON KIVELLÄ JA KITARALLA? Varsinkin nuorilla on harvoin tietoa kaivannaisalasta ILMAN KAIVOSTEOLLISUUTTA ET SOITA KITARAAKAAN (etkä

Lisätiedot

YLIOPISTO-AMMATTIKORKEAKOULUYHTEISTYÖ

YLIOPISTO-AMMATTIKORKEAKOULUYHTEISTYÖ 1 YLIOPISTO-AMMATTIKORKEAKOULUYHTEISTYÖ Case-esimerkein TEKNILLINEN TIEDEKUNTA / Ympäristö- ja kemiantekniikka / Esa Muurinen OULUN INNOVAATIOALLIANSSI OULU INNOVATION ALLIANCE 2 Oulun Innovaatioallianssi

Lisätiedot

Martti Korhonen: kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012)

Martti Korhonen: kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012) Martti Korhonen: Ympäristönäkökulma äkök kaivostoiminnan kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012) Suomen tärkeimmät kaivokset Kaivosinvestoinnit 2008-2011 > 1,3 Mrd Tulevat investoinnit 2012-2017 > 3 Mrd Kaivostoiminnan

Lisätiedot

Vanhempainilta 14.1.2014

Vanhempainilta 14.1.2014 Vanhempainilta 14.1.2014 yliopistot ja korkeakoulut: kandidaatti 3v maisteri 2v lisää ammatillinen perustutkinto (lukion käyneelle 2 v) ammattikorkeakoulu 3,5v Koulutusjärjestelmän ulkopuoliset Vaihtoehdot

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seudun yritysraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seutu on Suomen suurin tuotannon ja yritystoiminnan

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN Harri Koskenranta yliopettaja 1 Esityksen sisältö Laureasta Turvallisuusalan korkeakoulututkinnot Laureassa Turvan koulutuksen kehittäminen T&K&I 2 Laureasta

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

23.1.2012 Measurepolis Development Oy

23.1.2012 Measurepolis Development Oy 23.1.2012 Measurepolis Development Oy 1 Miksi mittaus- ja tietojärjestelmien keskittymä Kajaanissa? Pitkät perinteet - Kajaani Oy perusti elektroniikkateollisuuden 40 vuotta sitten ja loi siten perustan

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 10.2.2009 Janne Vainikainen Helsingin yliopisto Teknillinen korkeakoulu Turun yliopisto Tampereen yliopisto Oulun yliopisto Jyväskylän yliopisto Tampereen

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Lapin yliopisto Pohjoisen puolesta maailmaa varten

Lapin yliopisto Pohjoisen puolesta maailmaa varten Lapin yliopisto Pohjoisen puolesta maailmaa varten Yleisesittely Tiedekunnat ja koulutusvolyymit Neljä tiedekuntaa Kasvatustieteiden Oikeustieteiden Taiteiden ja Yhteiskuntatieteiden tiedekunnat. Lapin

Lisätiedot

Asumisen klusterin Road Show Joensuussa 18.9.2012

Asumisen klusterin Road Show Joensuussa 18.9.2012 Asumisen klusterin Road Show Joensuussa Asukaslähtöinen asumisen kehittäminen Energia- ja elinkaaritehokkuus kaupunkiasumisen ja aluerakentamisen kohteissa Energiaviisas rakentaminen vuoteen 2020 (ERA

Lisätiedot

Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen

Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen OPETUSMINISTERIÖN JA YLIOPISTOJEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄ 14. 15.11.2007 Rakenteellinen kehittäminen kevään

Lisätiedot

Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö

Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö Pohjois-Suomessa Risto Pietilä Geologian tutkimuskeskus GTK:n toiminta-alueet ja profiilit GTK on alueellinen toimija, jolla on vahva yhteys alueiden suunnitteluun

Lisätiedot

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua 15.6.2015 Uraseurantakysely 2014 Kysely lähetettiin syksyllä

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA TKOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2007-2012 T Luonnos lausunnolle 6/2007, määräaika 9/2007 T Esitys valmis 12.10.2007 T Sivistyspoliittisen ministeriryhmän käsittely 10-11/2007 T Valtioneuvoston

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

Etelä Kymenlaakson työpaikka alueiden selvitys

Etelä Kymenlaakson työpaikka alueiden selvitys MAL Kuntayhteistyö 17.3.2011 Etelä Kymenlaakson työpaikka alueiden selvitys Kommenttipuheenvuoro elinkeinoelämän roolista MAL yhteistyössä Pauli Korkiakoski, Cursor Oy Selvityksen tausta ja tavoitteet

Lisätiedot

Esittely. Opetus. Oulun yliopisto. Yhteistyö. ja vuorovaikutus. Kolmen korkeakoulun yliopisto. Biotieteet ja terveys.

Esittely. Opetus. Oulun yliopisto. Yhteistyö. ja vuorovaikutus. Kolmen korkeakoulun yliopisto. Biotieteet ja terveys. Esittely Tutkimus Opetus Yhteistyö Oulun yliopisto Kolmen korkeakoulun yliopisto Kampukset OY 1958-2010 Perustehtävä Oulun yliopisto 2010 Monitieteistä tutkimusta Biotieteet ja terveys Informaatioteknologia

Lisätiedot

SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN RAHOITUSSEMINAARI

SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN RAHOITUSSEMINAARI SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN RAHOITUSSEMINAARI TEOLLISUUSNEUVOS ALPO KUPARINEN 17.9..2010. Suomen mineraalistrategian viitekehys Sidosryhmät Teollisuus Kansallinen luonnonvarastrategia (Sitra) Suomen mineraalistrategian

Lisätiedot

ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit

ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit 1.1.2005 31.5.2006 Yhteenveto tutkimuksesta ICT-yksiöstä valmistuneet insinöörit työllistyneet erinomaisesti 85% prosenttia valmistuneista insinööreistä työllistynyt

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Yritetään ja työllistetään Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Oulu / Syyskuu 2013 Työttömien lukumäärä 18 000 16 000 14 000 12 000 13 226 Kaikki työttömät Yli 50- vuotiaat 14,4% 27,0% Henkilöä 10 000 8

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

ICT-alan tulevaisuus Pirkanmaalla

ICT-alan tulevaisuus Pirkanmaalla ICT-alan tulevaisuus Pirkanmaalla Pirkanmaan ICT-alan strateginen muutos käynnissä Aloite alan kehittämistä suuntaavalle strategialle tuli Tampereen kauppakamarin ICT-valiokunnalta talvella 2008-2009 Hermia

Lisätiedot

Lapin AMK ja materiaalien käytettävyyden tutkimus. www.lapinamk.fi

Lapin AMK ja materiaalien käytettävyyden tutkimus. www.lapinamk.fi Lapin AMK ja materiaalien käytettävyyden tutkimus Tunnusluvut Lapin AMK Oy aloittanut toimintansa 1.1.2014 Vuotuinen liikevaihto noin 50 M 5600 tutkinto-opiskelijaa Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta Kari Kankaala Kuka toi o? Kari Kankaala, 47, elinkeinojohtaja, tekn.tri Ydinosaamista osaamisen siirtäminen yhteiskunnan ja yritysten hyötykäyttöön, teknologian

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO. Opinto-ohjaajien LUMA-päivä 1.2.2013. Jouni Pursiainen Dekaani

OULUN YLIOPISTO. Opinto-ohjaajien LUMA-päivä 1.2.2013. Jouni Pursiainen Dekaani OULUN YLIOPISTO Opinto-ohjaajien LUMA-päivä 1.2.2013 Jouni Pursiainen Dekaani OULUN YLIOPISTO OULUN YLIOPISTO Perustettu 1958 16 000 opiskelijaa ja 2 800 työntekijää 6 tiedekuntaa, tulevaisuudessa noin

Lisätiedot

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011 Itä ja Pohjois Suomi ohjelma Jouni Backman 28.11.2011 Itä- ja Pohjois-Suomi -ohjelma Työryhmän tehtävänä on valmistella hallitusohjelman mukainen kehittämisohjelma Itä- ja Pohjois-Suomelle. Pitkät etäisyydet

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

Kainuun ELY-keskus 2013

Kainuun ELY-keskus 2013 Kainuun ELY-keskus 2013 haasteita, painotuksia ja toimenpiteitä KAINUUN TYÖLLISYYSFOORUMI - SOLIDARCITY KONFERENSSI 9.10.2012 Kainuun ELY-keskus Strategiapäällikkö Juha Puranen Haasteita, painotuksia 2013+

Lisätiedot

KAIVOSSEMINAARI. Kari Mattila

KAIVOSSEMINAARI. Kari Mattila Kari Mattila KAIVOSSEMINAARI Insinööri; logistiikka ja ympäristöjohtaminen Osaamisen kehittäjä; kouluttaja ja konsultti Osaamisen johtaminen; yrittäjä, koulutuspäällikkö ja rehtori Kullan etsijä, hiekan

Lisätiedot

KAIVOSTOIMINTA JA ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITTELU HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

KAIVOSTOIMINTA JA ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITTELU HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ 1 KAIVOSTOIMINTA JA ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITTELU HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Leena Soudunsaari ja Helka-Liisa Hentilä ARKKITEHTUURIN OSASTO / yhdyskuntasuunnittelu / WP1: ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITTELUPROSESSIEN JA KÄYTÄNTÖJEN

Lisätiedot

Kuusamon alueen yrityspotentiaalikartoitus 2015 Naturpolis Oy / Kuusamon kaupunki 3.9.2015. Mikko Leinonen

Kuusamon alueen yrityspotentiaalikartoitus 2015 Naturpolis Oy / Kuusamon kaupunki 3.9.2015. Mikko Leinonen Kuusamon alueen yrityspotentiaalikartoitus 2015 Naturpolis Oy / Kuusamon kaupunki 3.9.2015 Mikko Leinonen 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Vaikeaa, niin vaikeaa

Vaikeaa, niin vaikeaa Vaikeaa, niin vaikeaa Alueellistaminen median silmin Alueellistaminen puolimatkan krouvissa -seminaari Helsingissä 13.5.2009 Alma Media Corporation / Presentation name / Author 14/05/2009 1 Termeillä politiikkaa

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Kaivannais- ja kiviainesosaamisen ammattikorkeakouluverkosto kaivosteollisuushenkilöstön kouluttajana. Jari Kähkönen, Kajaanin amk

Kaivannais- ja kiviainesosaamisen ammattikorkeakouluverkosto kaivosteollisuushenkilöstön kouluttajana. Jari Kähkönen, Kajaanin amk Kaivannais- ja kiviainesosaamisen ammattikorkeakouluverkosto kaivosteollisuushenkilöstön kouluttajana Jari Kähkönen, Kajaanin amk Koulutusjärjestelmä Suomen ammattikorkeakoulut >20 ammattikorkeakoulua

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Seppo Laakso (Kaupunkitutkimus TA) & Paavo Moilanen (Strafica) Yritystoiminnan

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Tampere-Pirkkala AiRRport. Seutufoorumi Tampere, 13.11.2014 Vuorineuvos Kari Neilimo

Tampere-Pirkkala AiRRport. Seutufoorumi Tampere, 13.11.2014 Vuorineuvos Kari Neilimo Tampere-Pirkkala AiRRport Seutufoorumi Tampere, 13.11.2014 Vuorineuvos Kari Neilimo 1 AiRRport suuri mahdollisuus Pirkanmaalle ja koko Länsi-Suomelle Näin kaikki alkoi ja tässä ollaan nyt Elinkeinoelämä,

Lisätiedot

2. Vuoropuhelu, tapaamiset, toimialatuntemuksen lisääminen kaupungin hallinnossa

2. Vuoropuhelu, tapaamiset, toimialatuntemuksen lisääminen kaupungin hallinnossa VAIVATON ARKI KAJAANIN ELINKEINOPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA Taulukko: Kajaanin Elinkeinopolitiikan toimenpideohjelma 2009-2012. Tarpeiden sijaan keskitytään mahdollisuuksiin. Tavoite Kehittämiskohde A:

Lisätiedot

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 Riihimäen seutu Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 1. Seudun tulevaisuus Talousaluestrategia 2015: Väestönkasvu jatkuu, 1-1,5%/vuosi Talousalueemme on metropolialueen aluekeskus

Lisätiedot

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Green Mining Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Mineraalialan kehitys Suomessa Suomi on vastuullisen kaivostoiminnan tunnustettu osaaja joka vie asiantuntemustaan maailmalle Tekesin Green Mining -ohjelma

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Työvoima- ja koulutustarve 2025 maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Maakunnan suunnittelun kokonaisuus UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAKAAVA Budj. rahoitus EU-ohj.rahoitus

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Seppo Laakso (Kaupunkitutkimus TA) & Paavo Moilanen (Strafica) Yritystoiminnan

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN IMAGO 2008 YLIOPISTOT JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Kirjekysely helmikuussa 2008 17-29-vuotiaat suomalaiset

KORKEAKOULUJEN IMAGO 2008 YLIOPISTOT JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Kirjekysely helmikuussa 2008 17-29-vuotiaat suomalaiset Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan käyttöön. Raporttia tai osia siitä ei saa edelleen toimittaa tai julkaista missään muodossa ilman tutkimuslaitoksen lupaa ja nimen mainitsemista.

Lisätiedot

METSO Pohjois-Pohjanmaalla ja tapaus Kraaseli. Eero Melantie Luonnonsuojeluyksikön päällikkö

METSO Pohjois-Pohjanmaalla ja tapaus Kraaseli. Eero Melantie Luonnonsuojeluyksikön päällikkö METSO Pohjois-Pohjanmaalla ja tapaus Kraaseli Eero Melantie Luonnonsuojeluyksikön päällikkö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 1.6.2012 1 Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

SOTERKO turvallista kaivostoimintaa tukemassa

SOTERKO turvallista kaivostoimintaa tukemassa SOTERKO turvallista kaivostoimintaa tukemassa SOTERKO-RISKY kaivosohjelma Antti Kallio Säteilyturvakeskus Sisällysluettelo SOTERKO-RISKY kaivosohjelma Taustaa: aikaisempi kaivoksiin liittyvä yhteistyö

Lisätiedot

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v. opinnot) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v. opinnot) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Tohtorit työelämässä Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Ammattikorkeakoulut yleisesti Suomessa on 29 ammattikorkeakoulua, joiden koulutusalat

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

Yritysympäristöllä on merkitystä Lahti Business Region Kari Salmi

Yritysympäristöllä on merkitystä Lahti Business Region Kari Salmi Yritysympäristöllä on merkitystä Lahti Business Region Kari Salmi Hallituksen puheenjohtaja, Ladec Oy Johtaja, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus LADEC Oy Syntyi vuoden 2013 alussa Lahden tiede- ja

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakoulujen uusien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavan koulutuksen uusien opiskelijoiden

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 10.11.2010 Kouvolassa Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-

Lisätiedot

Liikenteen turvallisuusviraston ja Väyläviraston sijoittamisselvitys

Liikenteen turvallisuusviraston ja Väyläviraston sijoittamisselvitys Liikenteen turvallisuusviraston ja Väyläviraston sijoittamisselvitys 5.3.2009 Oy 1 Selvitysten eteneminen: haastattelut ja kuulemistilaisuudet Teknisten palveluiden määrittelyn työpajat 12.1 klo 12-16

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön alustava esitys vuoden 2016 koulutustarjonnaksi

Opetus- ja kulttuuriministeriön alustava esitys vuoden 2016 koulutustarjonnaksi Keskustelun avaus - koulutustarjonnan alueelliset tavoitteet Opetus- ja kulttuuriministeriön alustava esitys vuoden 2016 koulutustarjonnaksi 1. Johdanto Opetus- ja kulttuuriministeriö pyysi kirjeellään

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 131 159 163 151 130 125 % 99 % 3 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 131 159 163 151 130 125 % 99 % 3 % 8 % 1 Turun ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

Viite: Opetusministeriön päätökset 25.6.2002 ja 27.9.2002 (36/400/2002) Asia: Opetushallinnon koulutusluokituksen muuttaminen

Viite: Opetusministeriön päätökset 25.6.2002 ja 27.9.2002 (36/400/2002) Asia: Opetushallinnon koulutusluokituksen muuttaminen Dnro 19/400/2004 Pvm 25.3.2004 Jakelussa mainituille Viite: Opetusministeriön päätökset 25.6.2002 ja 27.9.2002 (36/400/2002) Asia: Opetushallinnon koulutusluokituksen muuttaminen Opetusministeriö on päättänyt

Lisätiedot

Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia

Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia Sosiologian yliopistonlehtori Leena Suopajärvi, YTK, Lapin yliopisto DILACOMI-tutkimushankkeen loppuseminaari 27.9.2013, Rovaniemi Puheenvuoron rakenne

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 Rovaniemi paisuu, muu Lappi tyhjenee Yle Lapin Radio 20.11.2008 Lapin väkiluku pienenee

Lisätiedot