Raportti alueellisista kuulemistilaisuuksista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Raportti alueellisista kuulemistilaisuuksista"

Transkriptio

1 liite 3 b Kaivosviranomaistehtävien siirto Tukesiin Raportti alueellisista kuulemistilaisuuksista Net Effect Oy Petri Uusikylä Maarit Vuorela Eeva Terävä Elina Auri

2 Sisältö 1 Yhteenveto... 3 Helsinki... 3 Tampere... 3 Oulu... 4 Rovaniemi Selvitystyön tausta Työ- ja elinkeinoministeriön sijoittamisvertailu Alueiden kuulemistilaisuudet Helsinki Alueen kuvaus Helsingin näkemykset sijoittamisvertailusta Tampere Alueen kuvaus Tampereen näkemykset sijoittamisvertailusta Oulu Alueen kuvaus Oulun näkemykset sijoittamisvertailusta Rovaniemi Alueen kuvaus Rovaniemen näkemykset sijoittamisselvityksestä

3 1 Yhteenveto Eduskunnassa käsiteltävänä olevan hallituksen esityksen (HE 273/2009) mukaan kaivoslain viranomaistehtävät keskitetään Tukesiin. Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistellut joulukuusta 2009 alkaen uuden kaivoslain voimaansaattamiseen liittyviä tehtäviä sekä viranomaistoimintojen siirtämistä Tukesiin. Siirtoa on valmisteltu siten, että uuden kaivosviranomaisen henkilöstövahvuus lain voimaantullessa on 14 henkilötyövuotta (sisältäen ministeriössä olevat vakanssit sekä Geologian tutkimuskeskuksesta siirrettävät noin 7 htv:tä). Tehtävien sijoittamispaikkavaihtoehtoina ovat olleet Helsinki, Tampere, Oulu ja Rovaniemi. Tähän raporttiin on koottu välisenä aikana toteutetun neljän alueellisen kuulemistilaisuuden keskeiset huomiot. Kuulemistilaisuuksien tavoitteena on ollut kuulla alueita ministeriössä laaditun sijoittamispaikkatarkastelun täydentämiseksi. Paikkakunnat ovat itse kutsuneet kuultavat tahot alueellisiin tilaisuuksiin ja keskustelu on käyty Net Effectin konsulttien johdolla. Sijaintivaihtoehtotarkastelu on tehty valtiovarainministeriön Alueellistamisen käsikirjaa soveltaen kokonaisarviointimallilla, jossa otettiin huomioon seuraavat osa-alueet: 1) asiakaspalvelukyky ja ulkoinen sidosryhmäyhteistyö, 2) henkilöstötekijät, 3) viraston sisäisten toimintaprosessien toimivuus (so. valvonta, viestintä, kehittäminen, tukipalvelut ja johtaminen, 4) toimitila- ja kustannustekijät, 5) aluenäkökulma sekä 6) sijaintiratkaisun muut vaikutukset. Kunkin alueen kuulemistilaisuuden keskeiset huomiot on esitetty tiivistetysti alla ja laajemmin tämän raportin luvussa 4. Helsinki Pääkaupunkiseudun kuulemistilaisuudessa esitetyt argumentit pitäytyivät vahvasti ministeriön tekemän alkuperäisen selvityksen peruslinjauksissa. Kuulemisen perusteella kaivosviranomaistehtävien sijoittamista Helsinkiin puoltavat alueen erinomainen saavutettavuus, kansainvälinen asema sekä pääkaupunkiseudulla olevat viranomais- ja sidosryhmäverkostot. Ensimmäisestä keskeisimpiä ovat työ- ja elinkeinoministeriö (konserniohjausnäkökulma) ja Tukesin, GTK:n ja STUK:in päätoiminnot. Jälkimmäisistä mainittiin mm. alan tutkimus ja koulutus Aalto-yliopistossa sekä yhteydet kotimaisiin ja kansainvälisiin kaivosyhtiöihin. Henkilöstön näkökulmasta pääkaupunkivaihtoehto takaisi parhaimmat edellytykset toimintojen häiriöttömälle jatkuvuudelle. Samoin mahdollisten uusrekrytointien näkökulmasta Helsinkiä pidettiin asiantuntija- ja osaamisprofiililtaan parhaimpana vaihtoehtona. Myös Tukes on vahvasti korostanut, että toimintojen ohjauksen ja koordinoinnin näkökulmasta Helsinki olisi riskittömin ja toimivin sijoittamisvaihtoehto. Kustannusnäkökulmasta korostettiin matkakustannusten vähyyttä ja Tukesin toimitilojen riittävyyttä uusien toimintojen integroimiseksi. Tampere Tampereen kuulemisessa kritisoitiin ministeriön työryhmän sijaintipaikkatarkastelussa antamaa Tampereen kokonaispistemäärää (5,1), joka on alhaisin vertailupistemääristä. Tilaisuudessa korostettiin, että Tampereen työllisyys on kärsinyt pal- 3

4 jon talouden taantumasta, ja siksi alueellistaminen sinne on aluekehityksen näkökulmasta perusteltua. Myös henkilöstön osalta Tampereen alhainen pistemäärä herätti keskustelua. Tampereella on teknillinen korkeakoulu sekä yliopisto, mikä takaisi osaavan henkilökunnan saannin kaivosviranomaisten tehtäviin. Korkeakoulujen lisäksi Tampereella on useita arvostettuja ammattikorkeakouluja. Tukesilla on kasvavaa toimintaa Tampereella, mitä ei myöskään ole alueen mukaan huomioitu riittävästi pisteytyksessä. Kaivosviranomaistehtävien siirtäminen Tampereelle vahvistaisi Tukesin toimintaa (vrt. Tukesin suunnitelma siirtää puolet toiminnoista Tampereelle) sekä tukisi alueen turvallisuusklusteria. Myös palvelukyvyn näkökulmasta Tampereella katsottiin olevat hyvät edellytykset toimintojen laadukkaaseen hoitamiseen ja kehittämiseen. Toimivien yhteyksien lisäksi nostettiin esiin myös Tampereen alueella oleva kaivostoimintaosaaminen (teknillinen korkeakoulu) ja alueelle sijoittuneet kaivosalan yritykset. Henkilöstön saatavuus ja pysyvyys nähtiin niin ikään Tamperetta tukevana tekijänä samoin kuin kustannushyödyt (edulliset toimitilat ja matkustuskustannukset). Oulu Oulun alueellisessa kuulemistilaisuudessa huomautettiin, että ministeriön selvitystyöryhmän pisteytykset eivät kaikilta osin tee oikeutta Oululle. Alueen hyvän saavutettavuuden lisäksi korostettiin, että asiakasyhteistyön ja palvelukyvyn kannalta puoltavana seikkana Oululla on jo nykyisin läheinen yhteys malminetsintään ja kaivostoimintaan. Oulun yliopiston kaivosalaan erikoistunut opetus sekä kansallisestikin tuettu vuoriklusteri ovat kaivosalan sidosryhmätyön kannalta erittäin merkittäviä tekijöitä, jotka puoltaisivat viranomaistehtävien sijoittamista Ouluun. Esimerkkinä vahvasta osaamisperustasta mainittiin Kaivosalan verkostoyliopisto Oulu Mining School, jolla on vahvoja kansainvälisiä yhteistyösuhteita. Asiakasnäkökulmasta Oulusta halutaan nostaa esiin kaupungin sijainti suhteessa Suomessa toimivien metallikaivoksiin ja kaivoshankkeisiin. Kaivokset työllistävät Pohjois- Suomessa (Kainuu mukaan lukien) noin 3000 henkilöä, joista Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa on lähes kaksi kolmasosaa. Viranomaisverkoston yhteydessä korostettiin tiivistä yhteistyötä Pohjois-Pohjanmaan liiton (etenkin maakuntaohjelmatyö) ja ELYkeskuksen sekä Kokkolan GTK:n toimipisteen kanssa. Oulussa on myös runsaasti myös muita kaivosalaan erikoistuneita toimijoita. Hyvien yhteyksien, vahvan asiakkuuspalvelunäkökohdan ja osaamisperustan lisäksi Ouluun sijoittumista puoltavina seikkoina korostettiin toimitilojen saatavuutta sekä ennen kaikkea kaivosklusterin merkitystä alueen työllisyyden, kehittymisen ja vaurastumisen näkökulmasta. Oulussa todettiin lisäksi, että keskittämällä kaivosalan toimintaa yhteen paikkaan, on koko toimialaverkostoon mahdollista saada enemmän huomiota ja keskitettyjä resursseja. Rovaniemi Rovaniemen kuulemistilaisuudessa työ- ja elinkeinoministeriön vertailutaulukkoa ja sen tulkintaa pidettiin oikeansuuntaisena, mutta osa pisteytyksistä herätti osallistujissa ihmetystä. Asiakkuuksien hoitamisen ja palvelukyvyn osalta todettiin, että pisteytys olisi voinut olla korkeampi Rovaniemen kohdalla. Perusteluina todettiin kaivostoiminnan läheisyys ja hyvät sidosryhmäsuhteet. Osallistujien mukaan kaivostoiminta on keskittymässä Lappiin ja sidosryhmäyhteistyö on aktiivista alueella toimivien kaivosyritysten ja näiden alihankkijoiden kanssa. Vi- 4

5 ranomaisverkostojen toimivuuden osalta korostettiin, että kaupungissa sijaitsee GTK:n noin 100 henkilön toimipiste, Säteilyturvakeskuksen sivupiste. Myös Lapin maakuntaohjelmassa sekä alueen ELY-keskuksessa kaivostoiminnot on nostettu aivan erityiseen asemaan. Lisäksi yhteydet Lapin yliopistoon, ammattikorkeakouluun ja ammattiopistoon (joissa kaivosalaa tukevaa koulutusta) sekä Arktiseen keskukseen nähtiin kaivosklusterin asemaa vahvistavana tekijänä. Pohjoismaisen viranomaisyhteistyön osalta todettiin yhteyden olevan aktiivista ruotsalaisen sisarorganisaation SGU:n kanssa. Osaavan henkilöstön saamista uuden yksikön palvelukseen ei pidetty ongelmana ja Rovaniemellä sijaitsevat muut alueellistetut valtion virastot ovat osoittaneet, että henkilöstön työtyytyväisyys ja pysyvyys ovat korkeaa luokkaa. Toimintaprosessien kannalta jatkuvuutta turvaavat alueella olevat tukitoiminnot ja läheiset viranomaiskumppanuudet. Lupaprosessin uskottiin kehittyvän Rovaniemellä joustavampaan ja tehokkaampaan suuntaan yhtäältä resurssien vahvistuessa ja toisaalta uusien osaajarekrytointien myötä. Toimitilakysymysten uskottiin ratkeavan ilman suurempia ongelmia, sillä alueella on vapautumassa valtion virastojen toimitiloja uuteen käyttöön. Aluenäkökulmasta todettiin, että valtion työpaikat ovat vähentyneet Rovaniemeltä vuosina noin 42 %. Kaivosalan viranomaistehtävien uskottiin vahvistavan alan osaamisklusterin syntymistä alueelle, ja mahdollisen vipuvaikutuksen alueelliselle kehitykselle uskotaan olevan merkittävä sekä synnyttävän uusia yrityksiä alueelle. 5

6 2 Selvitystyön tausta Eduskunnassa käsiteltävänä olevan hallituksen esityksen (HE 273/2009) mukaan kaivoslain viranomaistehtävät keskitetään Tukesiin. Kaivoslain käsittely eduskunnassa on käynnissä ja alustavan tiedon mukaan lakiehdotuksen hyväksyminen voisi tapahtua loppuvuodesta Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistellut joulukuusta 2009 alkaen uuden kaivoslain voimaansaattamiseen liittyviä tehtäviä sekä viranomaistoimintojen siirtämistä Tukesiin. Samalla, on pohdittu tehtävien alueellistamista. Siirron kohteena ovat seuraavat tehtävät: lupatehtävät (mm. varaus, malminetsintälupa, kaivoslupa, kaivosturvallisuuslupa, kaivostoiminnan lopettaminen) oikeuksien siirtoon ja panttauksiin liittyvät tehtävät kaivosviranomaisen tietojärjestelmän ylläpito ja tietopalvelutehtävät malminetsinnän raportoinnin tarkastus-, valvonta- ja tietopalvelutehtävät muut malminetsintään liittyvät valvontatehtävät (kantelut, ohjeistus, tarkastukset) kaivosten valvontaan liittyvät tehtävät louhintakorvausten käsittelyyn liittyvät tehtävät vakuuksien määräämiseen liittyvät tehtävät muutoksenhakuun liittyvät lausuntotehtävät yleiset tietopalvelu- ja tilastointitehtävät Siirtoa on valmisteltu siten, että uuden kaivosviranomaisen henkilöstövahvuus lain voimaantullessa on 14 henkilötyövuotta huomioiden Tukesin nykyiset kaivoslain hoitamiseen varatut resurssit (1 htv). Työ- ja elinkeinoministeriössä kaivosviranomaisella on nykyisin 6 vakinaista htv:tä sekä 1,5 htv:tä määräaikaisena. Lisäksi kaivosviranomainen tulee hankkimaan sopimus- tai muilla järjestelyillä käyttöönsä mm. tietojärjestelmä-, karttahallinta- ja valvontaresursseja. Lisäksi ministeriön hallinnonalalta Geologian tutkimuskeskuksesta siirretään noin 7 htv:ä vastaava resurssi Tukesille. Siirto toteutetaan siten, että GTK:n nykyiselle henkilöstölle annetaan mahdollisuus hakeutua Tukesiin kaivosviranomaistehtäviin. Ministeriöön jää yhden (1) htv:n vahvuus hoitamaan mineraalipolitiikan ja kaivoslainsäädännön tehtäviä. Net Effect Oy:n toimeksiantona on ollut neljän alueellisen kuulemistilaisuuden (Helsinki, Tampere, Oulu ja Rovaniemi) järjestäminen ja käytännön toteuttaminen. Kuulemistilaisuuksien tavoitteena on ollut kuulla alueita ministeriössä laaditun sijoittamispaikkatarkastelun täydentämiseksi. Konsultin toteuttamissa kuulemistilaisuuksissa on käsitelty kaivosviranomaistehtävien sijoitusvaihtoehtoja ministeriössä laaditun vertailun pohjalta. Lähtökohtana kuulemistilaisuuksien järjestämisessä on ollut ehdoton objektiivisuus ja tasapuolisuus vertailupaikkakuntien suhteen. Kuulemistilaisuudet järjestettiin viikolla 34, ja kullekin tilaisuudelle oli varattu aikaa kaksi tuntia. Kuulemistilaisuuksiin kutsuttavista päätti kukin vertailussa oleva kaupunki itse. 6

7 3 Työ- ja elinkeinoministeriön sijoittamisvertailu Tämä selvitystyö on tehty työ- ja elinkeinoministeriön laatiman kaivosviranomaistoimintojen sijoittamisvertailun pohjalta. Ministeriössä on selvitetty alueellistamislain mukaisesti kaivosviranomaistoimintojen sijoittamisvaihtoehtoja pääkaupunkiseudun ulkopuolelle osana uuden kaivoslain voimaansaattamista sekä siihen liittyvien kaivosviranomaistoimintojen siirtämistä Tukesiin. Sijoituspaikkaratkaisua on valmisteltu ministeriössä virkatyönä. Vertailussa alustavina sijoituspaikkakuntina on esitetty nyky-tukesin toimipaikkoja Helsinkiä ja Tamperetta. Lisäksi sijoittamispaikkakuntina on tarkasteltu Oulua ja Rovaniemeä, jotka valikoituivat mukaan keskeisen sijainnin, kaivostoiminnan yleisyyden tai alueellistamisnäkökulman johdosta. Sijaintivaihtoehtotarkastelu on tehty valtiovarainministeriön Alueellistamisen käsikirjaa 1 soveltaen kokonaisarviointimallilla, jossa otettiin huomioon seuraavat osa-alueet: 1. Asiakaspalvelukyky ja ulkoinen sidosryhmäyhteistyö. 2. Henkilöstötekijät. 3. Viraston sisäisten toimintaprosessien toimivuus (so. valvonta, viestintä, kehittäminen, tukipalvelut ja johtaminen). 4. Toimitila- ja kustannustekijät. 5. Aluenäkökulma. 6. Sijaintiratkaisun muut vaikutukset (yhteiskuntaan, toimintaympäristöön, sijaintialuee-seen/-paikkaan). Ministeriön tekemässä sijoituspaikkakuntavertailussa Helsingin vahvuutena sijoituspaikkakuntana pidetään sitä, ettei vaihtoehdossa kaivosviranomaisen toimipaikkakunta muuttuisi. Samoin henkilöstön ja asiakassuhteiden sekä viranomaistehtävän jatkuvuuden kannalta ratkaisua pidetään vähiten riskejä sisältävänä. Samoin Useilla isoilla kaivosyhtiöillä on pääkonttori tai toimipiste pääkaupunkiseudulla. Näitä ovat esimerkiksi Talvivaaran kaivos, Kittilän kaivos, Kemin kaivos, Kevitsan kaivoshanke, Soklin kaivoshanke, Polar Mining Oy:n kaivokset. Kaivosviranomaistehtävien keskittämishankkeen lisäksi on meneillään Tukesin alueellistamishanke, joka käynnistyi vuonna Sen myötä noin puolet Tukesin Helsingissä olevista silloisista toiminnoista ja henkilöresursseista siirretään Tampereelle vuoden 2010 loppuun mennessä. Siten kaivosviranomaistehtävien osalta olisi ministeriön sijoittamisvertailun mukaan Tampereen hyvä puoli toimintojen pysyminen suunnitellussa Tukes kokonaisuudessa. Tarkastelluista vaihtoehdoista Tampere muutoin soveltuu kuitenkin tehdyn vertailun mukaan heikoimmin kaivosviranomaisen sijaintivaihtoehdoksi. Oulun vahvuutena ministeriön vertailussa tuodaan esiin Helsinkiä läheisempi yhteys malminetsintä- ja kaivostoimintaan alueellisesti. Lisäksi aluehallintoviraston ympäristölupatoiminnot ja ELY-toiminnot olisivat hyvin saavutettavissa. Lisäksi Tukesilla on jo ennestään yksi (1) henkilö sijoitettuna Ouluun. Oulun vahvana puolena pidetään myös yliopistoa, erityisesti sen vuoriklusterialaa. Myös Oulun saavutettavuus on hyvä. 1 Alueellistamisen käsikirja. Valtiovarainministeriö 25/

8 Rovaniemellä on ministeriön vertailun mukaan osin samat edut kuin Oululla; useat merkittävistä kaivoshankkeista sijoittuvat Lappiin, mutta saavutettavuus olisi Oulua hieman heikompi. Geologian tutkimuskeskuksella ja Säteilyturvakeskuksella kummallakin on toimipiste Rovaniemellä. Samoin ELY-toiminnot, joilla on erityistä malminetsinnän ja kaivostoiminnan kokemusta ovat Rovaniemen etuna. Osana sijoittamisvertailua on kriteeristön eri osa-alueita koskevat tekijät arvotettu kunkin kaupungin osalta asteikolla 0-10, joista yhteenveto on esitetty alla olevassa taulukossa. HELSINKI TAMPERE OULU ROVANIEMI 1. Asiakkaat ja palvelukyky 6,7 4,2 6,0 6,0 2. Henkilöstö 5,9 3,7 4,2 4,6 3. Toimintaprosessit 7,5 6,0 6,0 6,0 4. Toimitilat ja kustannukset, yhteensä 7,0 7,0 6,0 6,0 5. Aluenäkökulma 1,0 3,0 9,0 10,0 6. Muut vaikutukset 5,0 5,0 5,0 5,0 Yhteistulos - keskiarvo alaryhmistä 5,7 5,1 6,0 6,2 Ministeriön sijoittamisvertailussa tehty kriteeristön osa-alueittain seuraavat johtopäätökset: Asiakkaat ja palvelukyky-ryhmässä keskeisiä tekijöitä ovat asiakaspalvelun edellytykset, asiakasyhteydet, sidosryhmäyhteyksien toimivuus (suhteessa ministeriöihin, lähiviranomaisiin, toimialan järjestöihin) sekä kansainväliset yhteydet. Helsinki on tässä tarkastelussa paras vaihtoehto. Etuina muihin vaihtoehtoihin ovat yhteydet ulkomaisiin asiakkaisiin, tasavahvat yhteydet eri puolelle valtakuntaa, kaivosyhtiöiden pääkonttoreiden/toimistojen sijoittuminen sekä kansainväliset yhteydet. Kaivoslain voimaantuloon liittyvän siirtymävaiheen osalta Helsinki on paras vaihtoehto. Toisena ovat Rovaniemi ja Oulu kaivostoiminnan kannalta keskeisen sijainnin johdosta. Henkilöstö-tarkastelun osatekijöitä ovat nykyisten asiantuntijoiden pysyvyys/saatavuus sekä uusien/korvaavien asiantuntijoiden saatavuus. Lisäksi keskeisenä tekijänä ovat työhyvinvointitekijät. Tässä tarkastelussa Helsinki on selkeimmin erottuva. Henkilöstön kannanottojen perusteella tuskin kukaan nykyisestä henkilöstöstä olisi valmis muuttamaan pääkaupunkiseudulta Tampereelle tai kauemmas. Rovaniemen sijoitusta nostaa mahdollisuus tehdä henkilöstöjärjestelyjä ministeriön hallinnonalalla. Toimintaprosessi-tekijäryhmään sisältyy sisäisten toimintaprosessien toimivuus (ml. valvonta-, viestintä-, kehitys-, tukipalvelu- ja johtamisprosessit) sekä muutostilanteeseen liittyvien toiminnan jatkuvuusedellytysten arviointi. Tukesin toiminnallisen koko- 8

9 naisuuden kannalta muut sijaintipaikat ovat tasavahvoja ja Helsinki hieman edellä toiminnan jatkuvuus huomioiden. Toimitilatekijöihin kuuluu tilojen toimivuuteen ja kustannustehokkuuteen liittyviä osatekijöitä. Kustannustekijöinä tarkasteltiin sijaintiratkaisuun liittyviä henkilöstön matkakustannuksia, asiakkaiden ja sidosryhmien matkakustannuksia, IT ja kommunikaatiokustannuksia, sekä siirtymäajan järjestelyistä aiheutuvia henkilökustannuksia. Tämän kokonaisuuden osalta eri vaihtoehdot ovat lähes tasavahvoja. Kokonaisuutena tämän tekijän painoarvo ei ole merkittävä. Alueellistamisnäkökulmasta Rovaniemi olisi paras vaihtoehto ja Helsinki heikoin. Rovaniemen etuina olisivat Rovaniemen selkeä profiloituminen malminetsinnän ja kaivostoiminnan osalta. Oulu olisi Tampereeseen verrattuna etusijalla mm. kaivostoiminnan kannalta keskeisen sijainnin sekä AVI:n ympäristölupatoimintojen näkökulmasta. Merkittäviä aluetaloudellista vaikutusta sijaintipaikkakunnan valinnalla ei ole. Lisäksi sijaintipaikkakunnan valinnassa korostuvat asiakkaiden palvelukyky ja viranomaistoiminnan toimintaedellytysten turvaaminen. Muita merkittäviä vaikutuksia ei ole nähtävissä. 9

10 4 Alueiden kuulemistilaisuudet Tässä osiossa esitellään kunkin vertailussa olleen alueen taloudellinen, väestöllinen, koulutuksellinen ja elinkeinopoliittinen profiili, minkä osaltaan voidaan katsoa auttavan sijoittamispaikkakuntien aluekehityskontekstin ymmärtämisessä. Tämän jälkeen esitellään alueellisissa kuulemistilaisuuksissa esiin nostetut asiat sekä alueiden kommentit ministeriön sijoituspaikkavertailuun. 4.1 Helsinki Alueen kuvaus Pääkaupunkiseutu muodostuu Helsingistä ja kolmesta Helsingin lähiseudun kaupungista Espoosta, Vantaasta ja Kauniaisista. Pääkaupunkiseutu sijaitsee Uudenmaan maakunnassa Etelä-Suomen läänissä. Helsingissä asukkaita on , Espoossa ja Vantaalla ja Kauniaisissa Yhteensä asukkaita pääkaupunkiseudulla on Helsingissä työikäisten (15 64-vuotiaat) osuus kaupungin väestöstä on 72,1 %, Espoossa 69,9 %, Vantaalla 70,7 % ja Kauniaisissa 62,7 %. Alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä on Helsingissä 13,7 %, Espoossa 20 %, Vantaalla 18,7 % ja Kauniaisissa 20 %. Yli 64-vuotiaiden osuus väestöstä on Helsingissä 14,2 % Espoossa 10,2 %, Vantaalla 10,6 % ja Kauniaisissa 17,3 %. Helsingin yliopisto on maan suurin ja monitieteisin yliopisto. Tiedekuntia on yksitoista. Opiskelijoita on Helsingin yliopistossa on seuraavat tiedekunnat: teologinen tiedekunta, oikeustieteellinen tiedekunta, lääketieteellinen tiedekunta, humanistinen tiedekunta, matemaattisluonnontieteellinen tiedekunta, käyttäytymistieteellinen tiedekunta, valtiotieteellinen tiedekunta, maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, eläinlääketieteellinen tiedekunta, biotieteellinen tiedekunta ja farmasian tiedekunta. Lisäksi Helsingissä toimii Aalto-yliopisto, johon kuuluvat Kauppakorkeakoulu, Taideteollinen korkeakoulu ja Teknillinen korkeakoulu, ja jossa opiskelee noin opiskelijaa. Kuvataideakatemia, Sibelius-akatemia, ruotsinkielinen kauppakorkeakoulu, maanpuolustuskorkeakoulu ja teatterikorkeakoulu toimivat myös alueella. Pääkaupunkiseudulla toimii Metropolia ammattikorkeakoulu ja Laureaammattikorkeakoulu. Metropolia ammattikorkeakoulussa on noin opiskelijaa. Metropolia Ammattikorkeakoulun neljä koulutusalaa ovat tekniikka ja liikenne, sosiaali- ja terveysala, liiketalous sekä kulttuuri. Laurea-ammattikorkeakoulussa on noin opiskelijaa. Sen suurimmat koulutusalat ovat yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala, sekä sosiaali-, terveys-, ja liikunta-ala. Helsingissä palvelualojen työpaikkojen osuus on 85,7 %, Espoossa 79,7%, Vantaalla 78 % ja Kauniaisissa 90 %. Jalostuksen työpaikkoja Helsingissä on 13,3 %, Espoossa 18,9 %, Vantaalla 20,8 ja Kauniaisissa 7,7 %. Alkutuotannon työpaikkoja Helsingissä on 0,2 %, Espoossa 0,2 %, Vantaalla 0,4 % ja Kauniaisissa 0,6 %. Pääkaupunkiseutu on maan suurin kaupungistunut alue, ja on talouden, hallinnon ja tieteen osalta maan tärkein keskus. Useimmat suuyritysten pääkonttorit sijaitsevat 10

11 pääkaupunkiseudulla. Myös useat valtionhallinnon yksiköt sijaitsevat pääkaupunkiseudulla. Vantaalla sijaitsee Suomen päälentoasema Helsinki-Vantaa. Pääkaupunkiseudun palveluja on hajautettu aluekeskuksiin. Näitä aluekeskuksia on yhteensä yhdeksän: Helsingissä Itäkeskus ja Malmi, Vantaalla Tikkurila ja Myyrmäki, sekä Espoossa Tapiola, Leppävaara, Espoon keskus, Matinkylä ja Espoonlahti. Helsingin veroprosentti vuodelle 2009 on 17,5 %, Espoon 17,5 %, Vantaan 18,5 % ja Kauniaisten 16 % Helsingin näkemykset sijoittamisvertailusta Alueellinen kuulemistilaisuus järjestettiin Helsingissä Net Effect Oy:n toimitiloissa. Läsnä olivat seuraavat henkilöt: Antti Kahra, Geologian tutkimuskeskus ja Olli Lahtinen, Helsingin kaupunki. Lisäksi Net Effect Oy:stä Petri Uusikylä ja Hannu Hyvärinen. Asiakkaat ja palvelukyky Sidosryhmänäkökulmasta Helsinki koetaan ylivoimaisena kansainvälisyytensä ja saavutettavuutensa johdosta muihin kaupunkeihin verrattuna. Mikäli vanhat työntekijät eivät siirry, nähdään viranomaistoiminnan jatkuvuuden riskinä osaamisen hetkellinen heikkeneminen. Tukesin näkökulmasta kaivosviranomaistehtävien siirto pois pääkaupunkiseudulta on huono vaihtoehto, sillä se tarkoittaa kokonaan uuden toimipisteen perustamista ja siten hajottaa resursseja etenkin ottaen huomioon, että jo nyt Kevakehankkeen myötä toiminnot hajautuvat periaatteella Helsingin ja Tampereen välille. Pääkaupunkiseudun vahvuutena korostettiin niin ikään olemassa olevia toimia viranomais- ja sidosryhmäyhteistyötä. Ensimmäiseen voidaan laskea TEM-Tukes-GTK-STUK yhteistyö ja jälkimmäiseen puolestaan yhteistyö kaivosalan muiden toimijoiden, kuten kaivosteollisuuden ja alan tutkimusyhteisöjen (mm. Aalto-yliopisto Otaniemessä). Keskusteluissa korostettiin, että esimerkiksi kansainväliset kaivosyhtiöiden edustajat saapuvat Suomeen usein kiireisellä aikataululla ja edellyttävät neuvottelujen järjestämistä pääkaupunkiseudulla kansainvälisen lentokentän läheisyydessä. Henkilöstö Osaamispääoman heikkeneminen nähdään riskinä, sillä toimintojen siirtyessä pois pääkaupunkiseudulta, joudutaan tekemään uusia rekrytointeja. Tosin uusrekrytointi tultaisiin ensin kohdistamaan GTK:n sisäisesti siten, että GTK:n henkilöstö voi hakea vakanssia Tukesista ja heihin sovelletaan 2 4 vuoden siirtymäaikaa. Mikäli vanha henkilöstö ei halua siirtyä uudelle paikkakunnalle, Helsingissä koetaan olevan parempi mahdollisuus työllistyä toisiin tehtäviin. Helsingin eduksi katsottiin työhyvinvointiin liittyvät edut, joita muut tarkastelun alla olevat paikkakunnat eivät tarjoa. Toiminnan siirtämisen tiedostetaan kasvattavan henkilöstön kouluttamisen tarvetta, ja mikäli vanha henkilöstö ei siirry, joudutaan uutta henkilöstöä kouluttamaan sitäkin enemmän. Pääkaupunkiseudulta todettiin löytyvän riittävästi osaavaa työvoimaa sekä kaivosviranomaistehtävien tueksi tarvittavia muita palveluita. Toimintaprosessit Toiminnan jatkuvuuden ja riskien minimoinnin näkökulmasta todettiin Helsingin olevan ylivoimaisesti järkevin toimintojen sijoittumisvaihto. Perusteeksi esitettiin olemassa olevien toimintaprosessien jatkuvuus, henkilöstön pysyvyys sekä alueella olevien tukipalveluiden ja niiden edellyttämien yhteistyöverkostojen jatkuvuus. 11

12 Kaivostoiminnan valvonnan näkökulmasta todettiin, että valvonnan kohteet ovat sekä Pohjois- että Itä-Suomessa, ja että Itä-Suomen valvonta jouduttaisiin suorittamaan Helsingin kautta, riippumatta siitä, missä valvonnan suorittajan toimipiste sijaitsee. Siirtämisen haasteiksi koettiin uuden toimipisteen mahdollinen eriytyminen Tukesin toiminnasta. Toimipiste tulisi sijaitsemaan Tukesin muusta toiminnasta erillään, niin maantieteellisen sijaintinsa kuin toimialansakin puolesta. Toimitilat ja kustannukset Henkilöstön matkustuksen oletetaan lisääntyvän kaavaillussa suunnitelmassa, joten henkilöstön matkakustannusten oletetaan nousevan. Informaatioteknologian kustannusten uskotaan pysyvän muuttumattomana. Tukesille arvioidaan aiheutuvan suurimmat kustannukset uuden toimipisteen pystyttämisen takia, ja riskinä nähdään tilanne, jossa Tukesin toimipisteitä onkin kolme kahden sijasta, ja kustannukset ovat lisääntyneet lähtötilaan verrattuna. Aluenäkökulma Helsinki ei vastusta alueellistamista, kunhan se tapahtuu faktatietoon perustuen, eikä sillä pyritä heikentämään Helsingin toimintaedellytyksiä elinkeinoelämän kontekstissa. Kansainvälisten yhteyksien näkökulmasta Helsinkiä voidaan pitää vahvimpana sijoituspaikkakuntana. 4.2 Tampere Alueen kuvaus Tampere on Suomen kolmanneksi suurin kaupunki, jossa asuu noin ihmistä. Asukkaista yli 15-vuotiaita koululaisia ja opiskelijoita on yli Tampereen seutukunnassa 15 vuotta täyttäneestä väestöstä 40 % on suorittanut keskiasteen tutkinnon ja 29 % korkea- ja tutkijakoulutusasteen tutkinnon. Kaupunkiseudun nettomuuttovoitto oli vuonna 2009 noin Tampere on Helsingin jälkeen suurin opiskelukaupunki. Tampereen ammattikorkeakoulussa (TAMK) on 23 koulutusohjelmaa, joista neljä on englanninkielistä. Vuoden 2010 alussa TAMK yhdistyi Pirkanmaan ammattikorkeakoulun kanssa, jossa on noin opiskelijaa. Tampereen yliopistossa on tutkinto-opiskelijaa. Yliopistolla on kuusi tiedekuntaa ja se koordinoi 12 tutkijakoulua. Tampereen teknillisessä korkeakoulussa opiskelee opiskelijaa. TTY koordinoi seitsemää valtakunnallista tutkijakoulua ja sillä on kaksi Suomen Akatemian nimittämää tutkimuksen huippuyksikköä. TTY on Suomessa ainoa turvallisuustekniikkaa, turvallisuusjohtamista ja riskienhallintaa pääaineena opettava yliopisto. Turvallisuusnäkökulmat kuuluvat niin tuotantotalouden, konetekniikan kuin ympäristö- ja energiatekniikan asiantuntijoiden koulutusohjelmiin. Lisäksi Tampereella on poliisiammattikorkeakoulu, jossa opiskelee vuosittain noin tutkinto-opiskelijaa. Kaupungin elinkeinostrategiassa painotetaan toimialojen ja strategisten klustereiden kehittämistä sekä osaamisen tason nostamista. Teollisuus on Tampereen suurin toimiala lähes työntekijällä (vuonna 2008). Seuraavaksi suurimmat toimialat olivat koulutus-, terveydenhoito- ja sosiaalipalvelut sekä liike-elämän palvelut. Suurimpia työnantajia vuonna 2008 olivat Nokia, Metso ja UPM-Kymmene. Kaupungin palveluk- 12

13 sessa toimii noin työntekijää. Talouden taantuma on nostanut Tampereen työttömyysasteen 15,6 prosenttiin (joulukuu 2009). Tampere on Suomen turvallisuustekniikan keskus, jossa toimivat alan tutkimuksen ja koulutuksen kärkiyksiköt sekä kansallisesti keskeiset turvallisuusalan organisaatiot ja yritykset. Jo päätettyjen Tukesin toimintojen lisääminen alueella vuoteen 2011 mennessä vahvistaa entisestään seudun monipuolista turvallisuusklusteria. Osaamiskeskittymässä toimivat VTT, Tampereen teknillinen yliopisto TTY, poliisihallinnon ylintä koulutusta antava Tampereen yliopiston johtamistieteen laitos ja Poliisiammattikorkeakoulu. Muita toimijoita ovat muun muassa sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto, Työterveyslaitos, Valviran kemikaaliosaston tuoterekisteriyksikkö ja Puolustusvoimien Teknillinen Tutkimuslaitos. Taloustutkimuksen suorittamissa tutkimuksissa Tampere on 2000-luvulla toistuvasti sijoittunut ensimmäiseksi ihmisten muuttohalukkuutta kysyttäessä. Myös Taloustutkimuksen teettämässä kuntien imagotutkimuksessa 2008 Tampere sai ykkössijan Tampereen näkemykset sijoittamisvertailusta Tampereen kuulemistilaisuus pidettiin klo Tampereen virastotalolla. Tilaisuudessa oli läsnä Tampereen kaupungin elinkeinojohtaja Kari Kankaala sekä Elina Auri Net Effect Oy ja Katri Kinnunen Net Effect Oy. Alueellistamista valmistelleen ministeriön työryhmä on sijaintipaikkatarkastelussa Tampereen kokonaispistemääräksi tuli 5,1, joka on alhaisin vertailupistemääristä. Tampereen pisteet erityisesti aluenäkökulman kohdalta herättivät keskustelua. Tampereen työllisyys on kärsinyt paljon talouden taantumasta. Myös henkilöstön osalta Tampereen alhainen pistemäärä herätti keskustelua. Tampereella on Suomen halutuin teknillinen korkeakoulu sekä yliopisto, mikä takaisi osaavan henkilökunnan saannin kaivosviranomaisten tehtäviin. Korkeakoulujen lisäksi Tampereella on useita arvostettuja ammattikorkeakouluja. Tukesilla on kasvavaa toimintaa Tampereella, mitä ei myöskään ole alueen mukaan huomioitu riittävästi pisteytyksessä. Kaivosviranomaistehtävien siirtäminen Tampereelle vahvistaisi Tukesin toimintaa sekä tukisi alueen turvallisuusklusteria. Asiakkaat ja palvelukyky Asiakkaat ja palvelukyky -teemaa tarkastellessa Tampereen eduksi nousi esille henkilöstön parempi pysyvyys asiakaspalvelutyössä Helsinkiin verrattuna. Lupa-asioiden kannalta kaivostoiminnan läheisyyttä ei pidetty sijoittumisargumenttina, sillä lupaasiat hoituvat enemmänkin lähellä yrityskenttää kuin kaivosalueita. Tampereen läheisen sijainnin Helsinkiin nähden sekä toimivien junayhteyksien nähtiin antavan hyvät edellytykset asiakas- ja sidosyhteyksien hoitamiseen. Lisäksi Tampereen alueella on kaivosliiketoimintaan liittyvää osaamista ja siellä toimii kaksi suurta kaivoslaiteyritystä, Sandvik Mining and Construction Oy sekä Metso Minerals Oy. Kansainväliset yhteydet ovat Helsingin jälkeen Suomen toiseksi parhaat; Tampereelta on useita lentoja eri puolelle Eurooppaa. Henkilöstö Alueella toimivat korkeakoulut takaavat uuden, osaavan henkilöstön saatavuuden, lisäksi keskustelussa painotettiin asiantuntijoiden pysyvyyttä tehtävissään, mikä on Helsingin jälkeen paras Tampereella. Helsingin läheisyys mahdollistaa myös yhteyden säilymisen muuhun kaivostoiminnan ammattilaisympäristöön. Työhyvinvointitekijöitä tarkasteltaessa esille nousi hyvä elämisen laatu. Elämänhallinnan portfolio on helppo 13

14 järjestää Tampereella: Tampereella pienet etäisyydet ja halvemmat elinkustannukset. Tampereen alue tarjoaa myös monipuoliset mahdollisuudet puolisoiden työllistymiselle sekä lasten koulukäynnille. Toimintaprosessit, toimitilat ja kustannukset Koska Tukesilla on jo toimintaa Tampereella, kaivosviranomaistehtävien siirto paikkakunnalle tapahtuisi marginaalikustannuksilla, sillä tarvittavat tukitoiminnot ovat jo olemassa. Tämän lisäksi toimitiloihin liittyvät kustannukset nähtiin jäävän pienemmäksi kuin esim. Helsingissä. Pääkaupunkiseudun läheisyyden vuoksi myös matkakustannukset jäävät pienemmiksi kuin muilla tarkastelupaikkakunnilla Helsinkiä lukuun ottamatta. Asiakkaiden ja sidosryhmien matkakustannuksiin ja IT- ja kommunikaatiokustannuksiin ei tule merkittäviä muutoksia verrattuna tämän hetkiseen tilanteeseen. Aluenäkökulma Aluenäkökulmasta tarkasteltuna kaivosviranomaistoimintojen alueellistaminen Tampereelle edesauttaisi alueen turvallisuusklusterin kehittymistä. Toimintojen siirtäminen Helsingistä johtaa tilanteeseen, jossa on luotava uusia yhteistyöverkostoja ja Tampereen alue tarjoaa tähän hyvän ympäristön. Koska kyseessä on 14 htv:n alueellistaminen, todellinen vaikutus aluetaloudelle on vähäinen. Toisaalta välilliset vaikutukset ovat merkittävät, kuten kaivosliiketoiminnan vahvistuminen ja alueen turvasektorin voimistuminen Tukesin toimintojen vahvistumisen myötä. 4.3 Oulu Alueen kuvaus Oulun kaupunki sijaitsee Pohjanlahden rannalla, Oulujoen suistossa. Lähes asukaan Oulu on Pohjois-Suomen suurin ja koko suomen kuudenneksi suurin kaupunki. Vuonna 2009 työikäisten osuus Oulun väestöstä oli 69,3 prosenttia. Alle 16-vuotiaiden osuus oli 18,1 prosenttia ja yli 65-vuotiaiden osuus 12,6 prosenttia. Korkea-asteen koulutuksen saaneita oli 33,9 prosenttia väestöstä vuonna Oulu on Pohjois-Suomen kehittyvä taloudellinen keskus ja Fennoskandian pohjoisosan suurin kaupunkiseutu. Viime vuosina Oulu on ollut Suomen nopeimmin kasvavien kaupunkien joukossa. Oulu on menestynyt hyvin myös kaupunkien imagotutkimuksissa. Taloustutkimuksen vuonna 2009 julkaisemassa tutkimuksessa se sai suurista kaupungeista koko maan imagoarvioinneissa neljänneksi parhaan sijoituksen. Kaupunki tunnetaan opiskelijakaupunkina, jossa on kaikkiaan noin opiskelijaa. Oulun seudun ammattikorkeakoulussa opiskelee noin opiskelijaa ja yliopistossa lähes opiskelijaa. Oulun seudun ammattikorkeakoulusta valmistuu insinöörejä, tradenomeja, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia sekä ammattimuusikoita ja medianomeja. Yliopistossa on humanistinen, kasvatustieteellinen, luonnontieteellinen, lääketieteellinen, taloustieteen ja teknillinen tiedekunta ja siellä tehdään tutkimusta yli 70 tieteenalalla. Vahvoja teollisuudenaloja Oulussa ovat puu-, paperi- ja terästeollisuus. Suurimmat työpaikka-alat ovat palvelu (50 %), teollisuus (22 %) ja kauppa (13 %). Suurimmat työnantajat vuonna 2007 olivat Oulun kaupunki, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Nokia, Nokia Siemens Networks, Oulun yliopisto, Stora Enso ja Kesko. Oulussa sijaitseva 14

15 Stora Enson tehdas on yksi maailman suurimmista puuvapaiden taidepainopapereiden valmistajista. Oulu on tunnettu myös korkeatasoisesta tutkimuksesta sekä teknologiaosaamisesta. Oulussa toimii VTT:n laboratorioita, Työterveyslaitoksen aluelaboratorio, teollisuuden omia tutkimusyksiköitä ja uusia koulutusyksiköitä, kuten teollisuuden alulle panema Pohjois-Suomen Teollisuusopisto POHTO ja markkinointi-instituutin yksikkö. Teknologiakaupunki Technopoliksessa toimii lähes kaksisataa yritystä. Technopolis on toiminut yrityshautomona useille yrityksille. Pohjolan piilaaksoksi kutsuttu Oulu on tällä tavalla saanut ja luonut yli uutta korkean teknologian työpaikkaa eri alojen huippuosaajille. Oulusta on tullut samalla valtakunnallinen osaamisen keskus, jonka pääaloja ovat telekommunikaatio, elektroniikka, ohjelmistoteollisuus, lääketieteen tekniikka ja biotekniikka. Tietoteollisuuteen panostaminen on tuonut kaupunkiin paljon tämän alan tuotantolaitoksia tutkimuksen ja tuotekehitysyksiköiden lisäksi. Toisaalta Oulu on käynyt läpi perusteellisen rakennemuutoksen kun perinteiset teollisuudenalat ovat kuihtuneet. Oulun työttömyys on poikkeuksellisen korkealla tasolla valtakunnan muihin kasvukeskuksiin verrattuna. Vuonna 2010 toukokuun lopussa työttömiä oli 12,8 prosenttia Oulun työvoimasta. Koko Pohjois-Pohjanmaan työttömyysprosentti tuolloin oli 10,5 prosenttia. Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelmassa kaivosala on nostettu tärkeään asemaan. Osaamisintensiivinen ICT-ala ja uusi teknologia, metsä, metalli, energia, ja matkailu ovat maakunnan ja koko Pohjois-Suomen talouden perusta tukeutuen alueen luonnonvaroihin: puuhun, malmeihin, mineraaleihin ja osaamiseen. Metalliteollisuudessa kaivostoiminnan merkitys nähdään kasvavana ja kansainvälinen yhteistyö nostetaan maakunnan kehittämistyössä yhä keskeisempään rooliin Oulun näkemykset sijoittamisvertailusta Alueellinen kuulemistilaisuus järjestettiin klo Oulun kaupungintalolla. Läsnä olivat seuraavat henkilöt: kj. Matti Ilmonen, Oulun kaupunki; Leena Yliniemi, Oulun yliopiston prosessi- ja ympäristötekniikan laitos; Ilkka Yliniemi, Pohjois- Pohjanmaan liitto; Tapio Ikonen, Talvivaara Oy sekä Jaakko Okkonen, Oulun Kauppakamari. Net Effect Oy:stä paikalla olivat Eeva Terävä ja Kaisa Granqvist. Asiakkaat ja palvelukyky Asiakkaiden ja palvelukyvyn kannalta Oululla on läheinen yhteys malminetsintään ja kaivostoimintaan kuten myös Helsingillä. Oulun yliopiston kaivosalaan erikoistunut opetus sekä kansainvälisestikin merkittävä vuoriklusteri ovat kaivosalan sidosryhmätyön kannalta erittäin merkittäviä tekijöitä, jotka puoltaisivat viranomaistehtävien sijoittamista Ouluun. Asiakkaiden ja muiden sidosryhmien näkökulmasta on lisäksi huomioitava, että Oulun saavutettavuus on erittäin hyvä lentäen, rautateitse ja maanteitse. Oulusta on päivittäin jopa 20 lentovuoroa Helsinkiin ja Tukholmaan. Samoin aluehallintoviraston ja ELY-toimintojen saavutettavuus ovat hyviä. Oulun näkemysten mukaan sijoittamisvertailussa tulisi vahvemmin huomioida Kaivosalan verkostoyliopisto Oulu Mining School, jolla on NMS-Nordic Mining Schoolin (Luulajan tekninenyliopisto/ Interreg Nord IVA) sekä EMR-European Mineral Resourcesin (AGH University of Sciences and Technology, Krakow ja TU Freiberg, Germany) kanssa tiivistä yhteistyötä. Samoin sidosryhmätahojen osalta on huomioitava Suomen vuoriklusteri, jossa tehdään laajaa tutkimus- ja kehittämisyhteistyötä yritysten, Oulun yliopiston sekä muiden yliopistojen, GTK:n ja KTY:n kanssa. Näiden lisäksi Oulussa si- 15

16 jaitsevat mm. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupatoiminnot sekä kaivosalan työturvallisuuteen erikoistunut Työterveyslaitoksen yksikkö. Asiakasnäkökulmasta Oulusta halutaan nostaa esiin kaupungin sijainti suhteessa Suomessa toimivien metallikaivoksiin ja kaivoshankkeisiin. Kaivokset työllistävät Pohjois- Suomessa Kainuu mukaan lukien noin 3000 henkilöä, joista Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa on lähes kaksi kolmasosaa. Samoin on huomioitava, että Kokkolassa sijaitsee myös GTK:n yksikkö. Myös Kajaanissa toimiva Tekesin yksikkö tukee kaivostoimintaan liittyvää osaamisverkostoa. Kansainvälisen toiminnan osalta tulee ottaa huomioon vuoriklusterin olemassa olevat verkostot sekä kansainvälisen kaivosyhtiö Northlandin sivukonttori. Henkilöstö ja osaaminen Kaivosviranomaistehtävien hoitamiselle Oulussa on erittäin hyvät edellytykset osaamisen näkökulmasta. Edellä mainittu Oulu Mining School on Oulun yliopistossa Prosessija ympäristötekniikan osastolla toimiva tiedelähtöinen koulutus- ja tutkimusverkosto, joka on Aalto-yliopiston lisäksi ainoa DI-tason koulutusta järjestävä yliopisto. Erikoistuminen tekniikassa maisteriopinnoissa ja geotieteissä tapahtuu jo ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Vuonna 2010 Oulu Mining Schoolissa opiskelee n. 40 perusopiskelijaa ja 15 täydennyskoulutettavaa. Vuorialalle erikoistuneiden geologien koulutus on käynnistynyt syksyllä 2007 ja vuorialalle erikoistuneiden prosessi-insinöörien koulutus syksyllä Oulu Mining Schoolin järjestämälle koulutukselle on elinkeinoelämässä erittäin suuri kysyntä, ja se on onnistunut vastaamaan todella suureen osaamispuutteeseen alalla. Maisteriopintojen lisäksi se tarjoaa myös alan täydennyskoulutusta. Yritysyhteistyö on toiminnassa erittäin vahvasti mukana. Siirtyvän henkilöstön kannalta ja ylipäänsä osaavan työvoiman houkuttelevuuden kannalta on otettava huomioon, että asuntomarkkinoilla tilanne on Oulussa hyvä ja vapaita asuntoja on työntekijöille tarjolla. Oulussa on myös muita vahvoja vetovoimatekijöitä. Seudulla on lähivuosina tapahtumassa suuri kuntaliitos, jolloin Oulun asukasluku nousee Oulun väestörakenne on suhteellisen nuorta, ja tälläkin hetkellä nuorta opiskelee korkeakoulussa. Kaupungissa on myös paljon kulttuuri- ja liikuntapalveluita. Työ- ja elinkeinoministeriön sijoittamisvertailussa mainittu vuoriklusteri on ainoastaan yksi osa vuoritutkimukseen ja koulutukseen liittyvästä sidosryhmätyöstä. Vuoriklusteri on aloittanut toimintonsa vuonna Vuoriklusteri koordinoi kaivosalan koulutusta ja tutkimusta, ja se on tähän mennessä osallistunut muun muassa kansallinen mineraalistrategian laatimiseen. Näiden lisäksi alueen ammattikorkeakouluissa tarjotaan koulutusta moniin kaivosalaan liittyviin toimintoihin, kuten kunnossapitoon. Toimintaprosessit Oulun tarjoaman kaivososaamisen avulla kaivosviranomaistoiminta olisi tehostettavissa mm. lisääntyvän osaamistason ja sidosryhmätyön kautta. Toimitilat ja kustannukset Matkakustannukset ovat väistämättömiä sijainnista riippumatta, mutta Oulun osalta on huomioitava tiheiden lentoyhteyksien tarjoamat mahdollisuudet joustavaan matkus- 16

17 tukseen. Tässä on myös sidosryhmien matkakustannukset ja matkustuksen sujuvuus huomioitava. Toimitilat Oulussa ovat laadukkaita, ja niitä on hyvin tarjolla. Esimerkiksi lähellä keskustaa on runsaasti tiloja vapautumassa. Valtiolla olisi myös hyvät mahdollisuudet sijoittaa kaivosviranomaistehtävät tehokkaasti esim. ELY:jen ympäristöasioiden yhteyteen. Aluenäkökulma Kaivosalalla on jatkuva pula osaajista riippumatta toiminnan sijaintipaikkakunnasta. Tämä on Oulun toimijoiden näkemysten mukaan koko alaa uhkaava haaste kilpailun kiristyessä. Keskittämällä kaivosalan toimintaa yhteen paikkaan, on mahdollista saada enemmän huomiota koko toimialaan. Myös kansainvälistä vetovoimaa tarvitaan, ja sitä Oulusta löytyy jo valmiiksi, erityisesti koulutustarjonnan osalta. Myös asiakaspalvelun laatu paranisi, sillä Oulu sijaitsee keskeisellä paikalla suhteessa kaivoksiin. Yhteydet Ouluun ovat erinomaiset sekä lentäen, rautateitse ja maanteitse. Koska kyseessä on 14 htv:n alueellistaminen, suora vaikutus aluetaloudelle on vähäinen. Oulu näkeekin alueellistettavien tehtävien alueellistamisen vahvuutena sen, että kaivosviranomaistoimintojen alueellistaminen Ouluun vahvistaisi vuoriklusteria ja vastaavasti klusteritoimijat tukisivat kaivosviranomaistyötä. Tältä osin välilliset vaikutukset tulisivat olemaan merkittäviä, kun sidosryhmätyö tutkimus- ja koulutuskentän, sekä tätä kautta myös kansainvälisen kentän kanssa vahvistuisivat. 4.4 Rovaniemi Alueen kuvaus Rovaniemi on kaupunki. Työikäisten ( vuotiaiden) osuus Rovaniemen väestöstä on 68,2 %, alle 15-vuotiaiden osuus on 17,1 % väestöstä ja yli 64-vuotiaiden osuus väestöstä on 14,7 %. Rovaniemellä suurin osa työpaikoista on palvelujen työpaikkoja 81,1 % kaikista työpaikoista. Jalostuksen työpaikkojen osuus työpaikoista on 15 % ja alkutuotannon 2,7 % kaikista työpaikoista. Rovaniemellä toimii sekä yliopisto, että ammattikorkeakoulu. Yliopistossa toimivat kasvatustieteiden, kauppatieteiden ja matkailun, oikeustieteiden, taiteiden sekä yhteiskuntatieteiden tiedekunnat. Yliopistossa opiskelee noin perustutkintoopiskelijaa. Rovaniemen ammattikorkeakoulussa on kuusi eri koulutusalaa: luonnontieteiden ala, luonnonvara- ja ympäristöala, matkailu-, ravitsemus- ja talousala, terveysja liikunta-ala, tekniikan ja liikenteen ala sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala. Lapin yliopiston ja alueen ammattikorkeakoulujen lisäksi Lapissa toimii noin 30 yliopistojen, valtion tutkimuslaitosten ja yksityisen elinkeinoelämän tutkimusyksikköä, esim. Metsäntutkimuslaitoksen (METLA) Rovaniemen yksikkö, Riistan- ja kalantutkimuslaitoksella (RKTL) on Lapissa kolme toimipaikkaa sekä tutkimuksen ja vesiviljelyn neljä toimipistettä. Lapin metsäkeskus ja Lapin maaseutukeskus (ProAgria) toimivat myös Rovaniemellä (Väylä- ja turvallisuusvirastojen sijoittamisvaihtoehdoiksi valittujen kaupunkien osaamisympäristöjen kuvaukset, saatu LVM:stä ). Rovaniemen väestöstä vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä on 69,2 %. 17

18 Julkisen sektorin toimijoista Rovaniemellä toimii mm. Lapin liitto, Lapin lääninhallitus, Lapin ELY-keskus, Poliisin tietohallintokeskus ja Finnveran aluekonttori. Lisäksi Rovaniemellä toimii puolustusvoimien ja tullin toimintoja. Korkeakouluyksikköjen kehittämisessä varmistetaan korkeakoulujen edellytykset tukea maakunnan strategisia klustereita, kuten matkailua ja metalliteollisuutta. Alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelmassa (KOKO) mainitaan seuraavat elinkeinolliset painotukset ja osaamiskeskittymät: matkailu, luovat alat sekä ICT, tietohallinto, turvaklusteri, kylmä- ja talviteknologia, hyvinvointiala ja -teknologia. KOKO:ssa kehitetään alueen vahvuuksia, tuetaan yrityskeskittymien innovaatiotoimintaa, tehostetaan toimialojen välistä yhteistyötä ja edistetään yritysten kansainvälistymistä. Rovaniemen vuoden 2008 kaupunkistrategian mukaan painopisteiden läpi leikkaavina kehittämiskohteina ovat innovaatiotoiminnan kehittäminen ja alueen kansainvälistyminen. Innovaatiotoimintaa kehitetään läheisessä yhteistyössä alueen yritysten, oppilaitosten, Tekesin ja TE-keskuksen yritysosaston kanssa. Elinkeinojen kehittäminen kytketään yhteen palvelutuotannon sekä osaamisen ja ammatillisen koulutuksen kehittämisen kanssa. (Rovaniemen kaupunkistrategia 2008) Rovaniemen näkemykset sijoittamisselvityksestä Alueellinen kuulemistilaisuus järjestettiin klo Rovaniemellä kaupungintalolla. Läsnä olivat seuraavat henkilöt: Dina Solatie, Säteilyturvakeskus; Tapani Peura, ELY-keskus; Maija Uusisuo, Lapin liitto; Samu Rötkönen, Lapin liitto; Vesa Nykänen, Geologian tutkimuskeskus; Heikki Kontiosalo, Rovaniemen kehitys Oy; Erkki Kautto, Rovaniemen kaupunki. Net Effect Oy:stä paikalla olivat Petri Uusikylä ja Hannu Hyvärinen. Lisäksi kuultiin erillisessä tilaisuudessa Helsingissä GTK:n Rovaniemen toimintojen johtajaa Risto Pietilää. Valinnan arviointikriteerit pistetaulukon muodossa olivat osallistujille epäselviä. Etenkin kohta 6. muut vaikutukset herätti epäilystä; voiko kaikkien paikkakuntien pistearvot olla samat. Rovaniemellä korostettiin, että HALTIKin ja TRAFIn tehtävien siirrot Rovanniemelle ovat esimerkkejä onnistuneista alueellistamistoimenpiteistä. Asiakkaat ja palvelukyky Rovaniemen eduksi katsottiin kaivostoiminnan läheisyys ja hyvät sidosryhmäsuhteet. Osallistujien mukaan kaivostoiminta on keskittymässä Lappiin (noin 60 % uusista luvista myönnetään alueelle), ja sidosryhmäyhteistyötä esiintyy seuraavien toimijoiden kanssa: Anglo American, BHP Billiton, Gold Fields, Yara, Agnico Eagle, Ahma-insinöörit ja Arctic Drilling Company. Ruotsissa sijaitseva SGU ja sen pohjoinen sijainti koettiin myös eduksi verkostoitumisen näkökulmasta. Tämän lisäksi Rovaniemen eduksi lueteltiin yhteistyö kansainvälisten toimijoiden kanssa Fennoscandian Exploration and Mining -konferenssin kautta. Tutkimus- ja asiantuntijayksiköinä nostettiin esille Geologian tutkimuskeskus, Säteilyturvakeskus, Lapin yliopisto ja Arktinen keskus, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus sekä Metsäntutkimuslaitos. GTK:n katsottiin olevan merkittävä sidosryhmätoimija, sillä GTK:lla on Rovaniemellä noin 100 henkilön toimipiste. Koulutuksen näkökulmasta nousivat esille AMK-tutkinnot, jotka sijoittuvat substanssinsa puolesta kaivostoimintaan ainakin välillisesti sekä kaivosalan perustutkinto ammattiopistossa. Teemaan sopivaa tutkimustakin mainittiin olevan, esimerkkinä La- 18

19 pin yliopiston oikeustieteen alan tutkimushankkeet koskien uutta kaivostoiminnan lainsäädäntöä. Henkilöstö Kokemusperäisen tiedon katoaminen katsottiin mahdolliseksi, mutta tapahtuessaan vain hetkelliseksi. Rovaniemen tilaisuudessa siirto nähtiin tulevaisuuden investointina, jota vasten alkuvaiheen kustannuksia tulee tarkastella. Vanhojen työntekijöiden haluttomuus muuttaa paikkakunnalle tiedostettiin, ja mikäli osaajat eivät siirry, koulutetaan uusia. Osaamisen arvioitiin jopa mahdollisesti nousevan, alun haasteiden jälkeen, kun uudet osaajat aloittavat toimintansa. Esitettiin myös mahdollisuus henkilöstön kouluttamisesta Helsingissä. Rovaniemelle paluumuuttajien panokseen rekrytoinnin suhteen uskottiin vahvasti, ja paikkakunnalla jo olevien osaajien rekrytoimiseen, joten osaavan henkilöstön rekrytoinnin ei odoteta aiheuttavan ongelmia. Alueellistamista puoltaa myös se, että nykyisten asiantuntijoiden resurssit eivät riitä toimintojen edistämiseen pk-seudulla. Rovaniemellä on mahdollisuus palkata toimiin nuorta ja pätevää henkilöstöä GTK:n resursseista tai julkisen haun kautta. AMK kouluttaa maanmittausinsinöörejä, ja lisäksi Rovaniemellä on myös oikeustieteellinen tiedekunta, mikä vahvistaa lakiosaamista. GTK:ssa on GIS-osaamista kuten myös muualla Rovaniemellä. Toimintaprosessit Osallistujien mielestä eri paikkakunnilla toimivat toimipisteet eivät etäisyytensä takia vaaranna organisaation operatiivisia toimintaprosesseja. Tästä esitettiin esimerkkinä STUK ja GTK, joiden toiminnot ovat levittyneet eri paikkakunnille. Etäyhteydet esitettiin vastauksena yhteydenpitoon, ja tämän lisäksi Rovaniemellä katsottiin olevan hyvä saavutettavuus lentoteitse. Mikäli uusi henkilöstö ei siirry mahdollisen alueellistamisen myötä, tulee osaamistaso notkahtamaan ainakin vuodeksi, mutta sitten toiminto olisi jälleen kyvykäs suorittamaan sille annetut tehtävät kun uusi henkilöstö on perehtynyt työn sisältöön. Toisaalta on huomioitava, että merkitys valtausten käsittelyaikoihin ei ole suuri, koska uuden kaivoslain voimaantulo aiheuttaa itsessään jo niin suuria muutoksia, että kaikki toimijat joutuvat pohtimaan toimintoprosessit uudestaan. Toimitilat ja kustannukset Siirtymäajan korkeammat kustannukset tiedostettiin. Uuden toiminnan perustaminen halutaan nähdä investointina. Rovaniemen eduksi katsottiin myös halvemmat toimitilakustannukset kuin Helsingissä, ja esitettiin mahdollisena sijoittamispaikkana ELYkeskukselta jääviä tiloja. Myös muita Senaatti-kiinteistön hallinnoimia toimitiloja on vapaana Rovaniemellä. Aluenäkökulma Rovaniemeltä on vähentynyt 660 työpaikkaa vuosina Valtion työpaikat ovat vähentyneet samalla aikavälillä 41,9 %, joten tässä suhteessa jokainen työpaikka on kaupungin näkökulmasta tervetullut. Rovaniemellä olevat toiminnot tukevat osaamisklusterin syntymistä alueelle, ja mahdollisen vipuvaikutuksen alueelliselle kehitykselle uskotaan olevan merkittävä ja syn- 19

20 nyttävän uusia yrityksiä ja jopa kaivosalan yritysten pääkonttorit voisivat lupaviranomaisen mukana saapua Rovaniemelle. Rovaniemelle on alueellistettu jo useita valtionhallinnon toimintoja. Rovaniemellä Lapin Liitto, kansanedustajat, ja kaupunki tukee voimakkaasti toimintojen sijoittumista Rovaniemellä. Alueen eduksi koettiin myös parempi elämänlaatu, joka rakentuu halvemmasta asumisesta, työmatkojen lyhyydestä ja luonnon läheisyydestä. Lisäksi todettiin kaivostoimintaan liittyvän yritystoiminnan olevan jo paikalla hallinnon, koulutuksen ja tutkimustoiminnan kanssa, joten lupaviranomaisen saapuminen koetaan sulkevan ympyrän. 20

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Ylijohtaja Terttu Savolainen. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Nvm. Tapio Saavalainen Alueelliset nuorisotyöpäivät

Ylijohtaja Terttu Savolainen. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Nvm. Tapio Saavalainen Alueelliset nuorisotyöpäivät 23.8.2016 Ylijohtaja Terttu Savolainen Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Nvm. Tapio Saavalainen 16.2.2017 Alueelliset nuorisotyöpäivät Mikä muuttuu julkisen hallinnon rakenteen muutoksen iso kuva Ministeriöt

Lisätiedot

KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti

KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti 11.1.2013 Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportin luovutustilaisuus Puheenjohtaja Jouni Backman Työryhmän kokoonpano Työryhmän toimikausi: 22.8.2011

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

Asumisen klusterin Road Show Joensuussa 18.9.2012

Asumisen klusterin Road Show Joensuussa 18.9.2012 Asumisen klusterin Road Show Joensuussa Asukaslähtöinen asumisen kehittäminen Energia- ja elinkaaritehokkuus kaupunkiasumisen ja aluerakentamisen kohteissa Energiaviisas rakentaminen vuoteen 2020 (ERA

Lisätiedot

Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen

Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen OPETUSMINISTERIÖN JA YLIOPISTOJEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄ 14. 15.11.2007 Rakenteellinen kehittäminen kevään

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit

ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit 1.1.2005 31.5.2006 Yhteenveto tutkimuksesta ICT-yksiöstä valmistuneet insinöörit työllistyneet erinomaisesti 85% prosenttia valmistuneista insinööreistä työllistynyt

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

YLIOPISTO-AMMATTIKORKEAKOULUYHTEISTYÖ

YLIOPISTO-AMMATTIKORKEAKOULUYHTEISTYÖ 1 YLIOPISTO-AMMATTIKORKEAKOULUYHTEISTYÖ Case-esimerkein TEKNILLINEN TIEDEKUNTA / Ympäristö- ja kemiantekniikka / Esa Muurinen OULUN INNOVAATIOALLIANSSI OULU INNOVATION ALLIANCE 2 Oulun Innovaatioallianssi

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua 15.6.2015 Uraseurantakysely 2014 Kysely lähetettiin syksyllä

Lisätiedot

Kainuun ELY-keskus 2013

Kainuun ELY-keskus 2013 Kainuun ELY-keskus 2013 haasteita, painotuksia ja toimenpiteitä KAINUUN TYÖLLISYYSFOORUMI - SOLIDARCITY KONFERENSSI 9.10.2012 Kainuun ELY-keskus Strategiapäällikkö Juha Puranen Haasteita, painotuksia 2013+

Lisätiedot

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson

Lisätiedot

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014 Harri Kosonen MITÄ YHTEISTÄ ON KIVELLÄ JA KITARALLA? Varsinkin nuorilla on harvoin tietoa kaivannaisalasta ILMAN KAIVOSTEOLLISUUTTA ET SOITA KITARAAKAAN (etkä

Lisätiedot

Työnjaon kehittäminen Vaasan ja Seinäjoen ammattikorkeakoulujen kanssa on edennyt heikosti.

Työnjaon kehittäminen Vaasan ja Seinäjoen ammattikorkeakoulujen kanssa on edennyt heikosti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Vesienhallinta kaivoksessa

Vesienhallinta kaivoksessa Vesienhallinta kaivoksessa Hannu Tikkanen 10.6.2016 Levi Koulutuksen lähtökohtia Vesienhallin kokonaisuuteen liittyvät tekijät kaivoksen rajojen sisäpuolella Ulkoiset sääolosuhteet (meteorologia) Maaperän

Lisätiedot

Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry:n lausunto koskien yliopistojen koulutusvastuiden muutosesitystä 2017

Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry:n lausunto koskien yliopistojen koulutusvastuiden muutosesitystä 2017 15.12.2016 1 (4) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Viite: OKM/42/010/2016, asiakirja nro 304490 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry:n lausunto koskien yliopistojen koulutusvastuiden

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

2. Vuoropuhelu, tapaamiset, toimialatuntemuksen lisääminen kaupungin hallinnossa

2. Vuoropuhelu, tapaamiset, toimialatuntemuksen lisääminen kaupungin hallinnossa VAIVATON ARKI KAJAANIN ELINKEINOPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA Taulukko: Kajaanin Elinkeinopolitiikan toimenpideohjelma 2009-2012. Tarpeiden sijaan keskitytään mahdollisuuksiin. Tavoite Kehittämiskohde A:

Lisätiedot

TAMPERE3 RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS

TAMPERE3 RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS TAMPERE3 Tavoitteena on tieteenalojen rajapinnoista ammentava monialainen, innostava ja globaalisti vetovoimainen tutkimus- ja oppimisympäristö, jolla on vahvaa kansallista ja kansainvälistä painoarvoa

Lisätiedot

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011 Itä ja Pohjois Suomi ohjelma Jouni Backman 28.11.2011 Itä- ja Pohjois-Suomi -ohjelma Työryhmän tehtävänä on valmistella hallitusohjelman mukainen kehittämisohjelma Itä- ja Pohjois-Suomelle. Pitkät etäisyydet

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 131 159 163 151 130 125 % 99 % 3 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 131 159 163 151 130 125 % 99 % 3 % 8 % 1 Turun ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN IMAGO 2008 YLIOPISTOT JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Kirjekysely helmikuussa 2008 17-29-vuotiaat suomalaiset

KORKEAKOULUJEN IMAGO 2008 YLIOPISTOT JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Kirjekysely helmikuussa 2008 17-29-vuotiaat suomalaiset Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan käyttöön. Raporttia tai osia siitä ei saa edelleen toimittaa tai julkaista missään muodossa ilman tutkimuslaitoksen lupaa ja nimen mainitsemista.

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

KAIVOSTOIMINTA JA ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITTELU HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

KAIVOSTOIMINTA JA ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITTELU HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ 1 KAIVOSTOIMINTA JA ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITTELU HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Leena Soudunsaari ja Helka-Liisa Hentilä ARKKITEHTUURIN OSASTO / yhdyskuntasuunnittelu / WP1: ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITTELUPROSESSIEN JA KÄYTÄNTÖJEN

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 15 22 19 19 30 63 % 99 % -14 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 15 22 19 19 30 63 % 99 % -14 % 8 % 1 Yrkeshögskolan Novia määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK

Lisätiedot

Science with Arctic attitude

Science with Arctic attitude 1 Science with Arctic attitude Oulun yliopiston strategia 2016 2020 Strategian julkistus 4.2.2016 2 Tuotamme uutta tietoa kestävämmän, terveemmän älykkäämmän ja humaanimman maailman rakentamiseksi Globaaleja

Lisätiedot

Maakuntauudistus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Maakuntauudistus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Maakuntauudistus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 22.2.2016 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus edistää Yrittäjyyttä, työmarkkinoiden toimintaa, osaamista ja kulttuuria Liikennejärjestelmän toimivuutta ja liikenteen

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

ICT-sektorin työttömyystilanne Pohjois-Pohjanmaalla - joulukuu

ICT-sektorin työttömyystilanne Pohjois-Pohjanmaalla - joulukuu ICT-sektorin työttömyystilanne Pohjois-Pohjanmaalla - joulukuu 2015 - Jarkko Pietilä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Taustaksi ICT-sektorin määritys perustuu vahvasti valintoihin mitä aloja, luokkia tai

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri tarve

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015

Lisätiedot

Valtion tehtävät maakuntauudistuksessa

Valtion tehtävät maakuntauudistuksessa Valtion tehtävät maakuntauudistuksessa Pohjois-Karjalan ELY-keskus Lokakuu 2016 PERUSTUU HALLITUKSEN LINJAUKSIIN 5.4.2016 JA KÄSITYKSEEN TILANTEESTA LOKAKUUSSA 2016 Valtion aluehallinnon tehtävien siirtoja

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Asiantuntijat: Lotta Mikkola hallintojohtaja, klo 15.00-15.13/79

Asiantuntijat: Lotta Mikkola hallintojohtaja, klo 15.00-15.13/79 OTE PÖYTÄKIRJASTA Kaupunginhallitus 14.03.2016 80 Kaupunginhallitus Pöytäkirja n:o 8/2016 Aika: 14.03.2016 klo 15.00 15.45 Paikka: Kaupunginhallituksen sali Läsnä: Varsinaiset jäsenet: Juha Rostedt, puheenjohtaja

Lisätiedot

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso HÄMEEN LIITTO LIITE TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso 1 14.12.2009 MÄÄRÄRAHAT JA -TULOARVIOT Sitovat erät tummennettu Maakuntavaltuusto

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 80 % 36 % 13 % Ammatillinen opettajankoulutus % -3 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 80 % 36 % 13 % Ammatillinen opettajankoulutus % -3 % -ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 45 82 80 69 60 133 % 99 % -2 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 45 82 80 69 60 133 % 99 % -2 % 8 % 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK

Lisätiedot

11.10.2013. Soja Ukkola 1

11.10.2013. Soja Ukkola 1 11.10.2013 Soja Ukkola 1 Työelämäyhteistyö Oamkissa ja opiskelijoiden työllistyminen Ammattikorkeakoululaki 2003/351 5 Ammattikorkeakoulun tulee tehtäviään suorittaessaan olla erityisesti omalla alueellaan

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 79 84 75 79 105 71 % 99 % -11 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 79 84 75 79 105 71 % 99 % -11 % 8 % 1 Lahden ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012

Lisätiedot

Alueiden käyttö, luonnonvarat ja liikenne Valmisteluryhmä 4

Alueiden käyttö, luonnonvarat ja liikenne Valmisteluryhmä 4 Valmisteluryhmä 4 Siirtyvistä tehtävistä ja sidosryhmäyhteistyöstä tulevassa maakunnassa / Satakuntaliitto Maakuntauudistukseen liittyvä sidosryhmätilaisuus koskien alueiden käyttöä, luonnonvaroja ja liikennettä

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kaarina Kärnä. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan muutokset

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kaarina Kärnä. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan muutokset Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kaarina Kärnä Kuluttajaturvallisuusvalvonnan muutokset Selvityksiä, osa 1 Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valvontajärjestelmän toimivuutta on selvitetty: Valtiontalouden

Lisätiedot

Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia

Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia Sosiologian yliopistonlehtori Leena Suopajärvi, YTK, Lapin yliopisto DILACOMI-tutkimushankkeen loppuseminaari 27.9.2013, Rovaniemi Puheenvuoron rakenne

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI Osekk lyhyesti Perustettu 15.12.1994 (varsinainen toiminta alkoi 1.8.1995) Henkilökuntaa (TA 2014) 970 Toimintatuotot (TA

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi Matti Uusitupa, pj

Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi Matti Uusitupa, pj Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 2014-2015 Matti Uusitupa, pj 1 Selvityksen lähtökohdat Yliopistojen yhteistyö, työnjako ja profilointi ovat

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

LAPPI SOPIMUS. Maakuntastrategia 2040

LAPPI SOPIMUS. Maakuntastrategia 2040 LAPPI SOPIMUS maakuntaohjelma 2014-20172017 Maakuntastrategia 2040 Hyväksytään Lapin liiton valtuustossa 20.5.2014 Lisätietoja: ohjelmapäällikkö Mervi Nikander mervi.nikander(@)lapinliitto.fi www.lapinliitto.fi/lappi-sopimus

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Lapin toimialaklusterit 2016

Lapin toimialaklusterit 2016 Lapin toimialaklusterit 2016 Ennakoima yhessä! Lapin ennakoinnin toimintamalli Osaaminen Työvoima Elinkeinot Toimintaympäristö Lapin toimialaklusterit ja puheenjohtajat 2016 Auto- ja logistiikka-ala pj.

Lisätiedot

Aluehallinnon uudistaminen

Aluehallinnon uudistaminen Aluehallinnon uudistaminen ALKU-hanke 1092009 10.9.2009 Aluehallinnon uudistaminen Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa Hallintoa uudistetaan ja kansanvaltaistetaan. Lääninhallitusten, työvoima- ja

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot.

Lisätiedot

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika Kainuun kuntarakenneselvitys Paikka Aika Vahvuudet Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Kyberturvallisuus toiminta Valtio Kyberturvallisuuden poliittinen ohjaus kuuluu valtioneuvostolle,

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) www.ely-keskus.fi/varsinais-suomi 18.5.2016 Toiminta-ajatus Varsinais-Suomen ELY-keskus tukee ja kehittää alueensa asukkaiden, yritysten,

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle Sisältö Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen Heli Kurikka Tutkija 1. Taustaa 2. Yliopistojen ryhmittely 3. Valmistuneiden alueellisen sijoittumisen piirteitä eri yliopistoista eri aloilta

Lisätiedot

Päätös 12.12.2014. Hakijasuman purkamiseen tarkoitetut valtionavustukset vuodelle 2014

Päätös 12.12.2014. Hakijasuman purkamiseen tarkoitetut valtionavustukset vuodelle 2014 Päätös OKM/88/592/2014 12.12.2014 Jakelussa mainituille Viite Asia Hakijasuman purkamiseen tarkoitetut valtionavustukset vuodelle 2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö teki 16.5.2014 päätöksen (18/592/2014)

Lisätiedot

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä Jyrki Myllyvirta kaupunginjohtaja Lahti 2011 Yksi nopeasti kasvavista kaupunkiseuduista, erityisesti korkeakoulutetun väestön osalta Suomen merkittävin

Lisätiedot

Asuinalueiden kehittämishanke Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet vetovoimainen Turku

Asuinalueiden kehittämishanke Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet vetovoimainen Turku Asuinalueiden kehittämishanke 2013-2015 Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet vetovoimainen Turku 3.6.2013 Katariina Hilke 1 Turun hanke Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

Toiminta konkretisoituu seutukuntakohtaisesti räätälöityjen, yhteisten koulutus-, tutkimus- ja kehittämishankkeiden

Toiminta konkretisoituu seutukuntakohtaisesti räätälöityjen, yhteisten koulutus-, tutkimus- ja kehittämishankkeiden MAAKUNTAKORKEAKOULU / POHJOIS-LAPIN OSAAMISSTRATEGIA 2010-2015 1. Maakuntakorkeakoulun tavoitteet Lapin maakuntakorkeakoulu on Kemi-Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun, Lapin yliopiston ja Lapin

Lisätiedot

Peruspalveluiden arvioinnista , Helsinki Kirsi Kaunisharju

Peruspalveluiden arvioinnista , Helsinki Kirsi Kaunisharju Peruspalveluiden arvioinnista Vauhtia kulttuuriin! 12.1.2012, Helsinki Kirsi Kaunisharju Peruspalveluiden arviointi Peruspalveluiden arviointi on aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) 4 :n 2

Lisätiedot

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopisto Pohjoisen veturi? Nordia-ilta 22.4.2015 Eija-Riitta Niinikoski, maakuntahallituksen jäsen, Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen esivalmistelu Satakunnassa Valmisteluryhmien käynnistystilaisuus

Maakuntauudistuksen esivalmistelu Satakunnassa Valmisteluryhmien käynnistystilaisuus Maakuntauudistuksen esivalmistelu Satakunnassa Valmisteluryhmien käynnistystilaisuus 7.10.2016 Elinkeino- ja työvoivoima/kasvupalvelut -ryhmä Ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Johtaja Juhani

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. Pääväri - sininen. HAMK pähkinänkuoressa

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. Pääväri - sininen. HAMK pähkinänkuoressa Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Pääväri - sininen HAMK pähkinänkuoressa 8.8.2016 Organisaatio Korkeakoulujohtaminen Yhtiökokous Hallitus Rehtori, Toimitusjohtaja Omistajat Hallinto Vararehtori Toimitusjohtajan

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot