Yksi tehtävä kolme näkökulmaa, s. 9 Heben tarina, s. 12 RescOp hankkeen tuloksia, s. 16

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yksi tehtävä kolme näkökulmaa, s. 9 Heben tarina, s. 12 RescOp hankkeen tuloksia, s. 16"

Transkriptio

1 5/2013 Yksi tehtävä kolme näkökulmaa, s. 9 Heben tarina, s. 12 RescOp hankkeen tuloksia, s Koulutuspäivät meripelastustaitokilpailut , s. 20 Turussa, s. 9-15

2 Navigointielektroniikan luottomerkki: TARKKA TEHOKAS KESTÄVÄ FURUNO-tuotteet ovat NMEA-palkittua elektroniikkaosaamista, joten voit täysin luottaa veneesi elektroniikkaan. FURUNOlta saat kaiken navigointiin, kommunikointiin ja kalanetsintään. Saatavilla on kaikki mitä vesillä tarvitset.

3 Vapaaehtoinen meripelastaja Den frivilliga sjöräddaren Suomen Meripelastusseura ry Finlands Sjöräddningssällskap rf Meripelastusseuran jäsenlehti 83. vuosikerta, ISSN Painos kpl Toimitusneuvosto Kristiina Jakobsson, Markus Karjalainen, Matti Murto, Eero Nurmikko, Jari Piirainen, Aki Seeck, Sanja Starck, Sadri Wirzenius Toimitus Päätoimittaja Jari Piirainen Toimitussihteeri Sadri Wirzenius Eero Nurmikko Ulkoasu M.E.N Oy Ilmoitusmyynti Ilmoitus-Seppo Ky, Aisakatu 7, Kaarina puh Myynti: Anne-Mari Pesonen, Ilmoitusaineistot: 5/2013 Komentosillalla 4 På bryggan 4 Ego veneessä 7 Sama tehtävä kolme näkökulmaa 9 Suotuisia tuulia Hankoon 12 Meripelastuksen tutkimus ja kehitys 16 RescOp hanke huipentui 18 Koulutuspäivät Voimavarat paremmin käyttöön 24 Meripelastajan lokikirja 28 Suomalais-venäläinen meripelastushanke, RescOp päättyy vuoden lopussa. Hankkeen tuloksista kerrotaan sivuilla Paino Puna Musta Oy, Joensuu 2013 Painotuote Ilmestymis- ja materiaaliaikataulu Seuraava jäsenlehti ilmestyy helmikuun alussa. Lehden aineiston on oltava toimituksessa 6.1. mennessä. Sähköinen aineisto: Aineistoa ei palauteta. Osoitteenmuutokset pyydetään ilmoittamaan Seuran toimistoon Suomen Meripelastusseuran toimisto Vaihde: (ma-pe klo ja 13-15) Fax: Bulevardi 46, Helsinki Toimitusjohtaja Jari Piirainen Valmiuspäällikkö Jori Nordström Tekninen päällikkö Lasse Kämäräinen Talouspäällikkö Tiina Hietikko Tiedotuspäällikkö Sadri Wirzenius Koulutussuunnittelija Joonas Lahelma Alustarkastaja Taneli Mauno Jäsenvastaava Tiia-Maria Tykkä Bågaskärin isäntä Tomas Backman Kannen kuva Eero Nurmikko Joensuussa uudenlaista yhteistyötä pelastuslaitoksen ja järvipelastajien kesken, s. 24 Ilmoittaudu koulutuspäiville mennessä!

4 Komentosillalla På bryggan Harrastus tuo harrastajalleen mielihyvää, osaamista ja osaamisen jakamista. Hyvässä harrastuksessa tapaa samanmielisiä, joskaan ei aina samaa mieltä olevia vertaisia. Meripelastus harrastuksena on arvostettu ja usein myös ihailtu meripelastajat auttavat vapaaehtoisesti avuntarvitsijoita usein huonoissakin olosuhteissa. Meidän harrastuksemme voi pelastaa ihmishenkiä siinä on ajattelemista! Vaikeus onkin siinä, kuinka olla oman elämänsä sankari ja säilyä moninaisissa vaateissa itse hengissä. Meripelastus harrastuksena onkin viime aikoina noussut keskustelun keskiöön. Mitä sitten, jos meillä on maailman parhaimmat puitteet, jos meillä ei ole ihmisiä niitä käyttämään? Onko oikein, että meripelastaja vastaa aluksen kunnossapidosta ja huolloista, kuten myös yhdistyshallinnosta, taloudesta ja varainhankinnasta? Katoaako meiltä paljon osaamista ja kokemusta onko harrastuksesta tullut jo tavoitteellista, tiukkaa itsekuria vaativaa kilpaurheilua? Kuka kelpaa meripelastajaksi ja kuka ei? Älkää käsittäkö väärin! Minä rakastan kehitystä ja digimaailman tuomaa tehokkuutta. Toisaalta koen, että herkät bitit ovat aiheuttaneet myös ongelmia. Alusten huoltaminen vapaaehtoisvoimin on vähintäänkin haasteellista, digilaitteita sisältävien alusten talvisäilytys aiheuttaa uusia kustannuksia. Aikaa ja rahaa palaa asioihin, jotka eivät tue itse ydinharrastamista vesillä oloa, oppimista ja meripelastamista. Eikä sekään itse meripelastajaa juuri motivoi, jos vesillä ei voi olla suurten polttoainekustannusten takia. Olisikohan aika olla järjen sankari? Luit oikein. Me itse määrittelemme toimintamme rajat. Historiaa ovat ne ajat, jolloin kilpailtiin ainoastaan kilpalaulannassa (lue: alushankinnassa). Viime aikoina korviini on kantautunut selkeitä kentän viestejä siitä, että vähempikin riittäisi, mitä tulee aluskokoihin, teknisyyteen, suorituskykyyn, koulutusmääriin ja harrastamiseen käytettyihin tunteihin. Tai, jos ne käytetyt tunnit menisivät edes oikeisiin asioihin. Tämä on kentän viisautta ja se mielestäni johtaa kohtuullisuuteen. Minä uskon siihen, että nostamalla meripelastajan jaksamisen ja ajankäytön keskiöön, löydämme ytimen hyvän ja kohtuullisen ajankäytön vaativan harrastuksen, joka pakota tekemään valintoja. Meripelastaja järjellä ja rakkaudella sekä oman elämänsä sankari, Kristiina Jakobsson Valtuuston puheenjohtaja Oletko oman elämäsi sankari? Är du ditt livs hjälte? Ett fritidsintresse ger en tillfredsställelse, kunnande och en känsla av att dela kunnandet. Genom ett gott fritidsintresse träffar man liksinnade människor, dock inta alltid jämlikar som är av samma åsikt som en själv. Sjöräddning är en högt värdesatt och av många beundrad fritidssysselsättning sjöräddarna hjälper ofta nödställda i svåra förhållanden. Vår hobby kan rädda människoliv något att tänka på! Svårigheten är emellertid den hur sjöräddaren själv ska vara sitt eget livs hjälte och klara av alla krav. Sjöräddning som hobby har under den senaste tiden varit föremål för en livlig diskussion. Vad har vi för nytta av världens bästa förutsättningar om vi inta har människor som använder dem? Är det rätt att sjöräddaren bär ansvaret för såväl underhållet och servicen av båten som föreningens förvaltning, ekonomi och kapitalanskaffning? Förlorar vi i denna kapplöpning värdefullt kunnande och erfarenhet har denna hobby förvandlats till målinriktad tävlingsidrott som kräver järnhård självdisciplin? Vem duger som sjöräddare, vem inte? Förstå mig inte fel! Jag älskar utveckling och den effektivitet som digivärlden för med sig. Men å andra sidan tycker jag att de känsliga bitarna också har vållat problem. Det är numera minst sagt en utmaning att serva och underhålla båtarna på frivillig basis, och vinterförvaring av båtar med digital utrustning medför nya kostnader. Onödigt mycket tid och pengar går till saker som inte främjar själva kärnan av denna hobby; båtliv, inlärning och sjöräddning. Inte heller sjöräddarna känner sig speciellt motiverade om de inte kan röra sig ute på sjön för att bränslekostnaderna är så höga. Borde vi bli förnuftets hjältar? Du läste helt rätt. Det är vi själva som definierar ramarna för vår verksamhet. Den tid då vi bara tävlade i vem som får sin röst bäst hörd (läs: båtanskaffning) är ett minne blott. Under den senaste tiden har jag fått klara budskap från fältet att det skulle räcka med mindre vad gäller båtstorlek, teknisk nivå, prestationsförmåga, utbildningsmängd och den timmängd sjöräddare lägger ner på sin hobby. Och om ens timmarna skulle gå till rätta saker. Det här är förnuftet på fältet som talar, och jag tycker att det skulle resultera i måttfullhet. Jag tror att vi genom att lyfta fram sjöräddarnas orkande och tidsanvändning finner pudelns kärna god fritidssysselsättning, som kräver endast måttligt med tid och som inte tvingar en att välja. Sjöräddare med förnuft och kärlek, sitt eget livs hjälte, Kristiina Jakobsson Ordförande för fullmäktige 4 Meripelastaja 5-13

5 Vuonna 2013 oli mennessä suoritettu 1446 tehtävää, joissa autettiin 3131 ihmistä ja 1220 alusta. Arunit Venäjälle n Meripelastusseura on myynyt kaksi Arun-luokan meripelastusalusta Venäjälle. Toinen aluksista, PR Russarö, oli sijoitettu Hangon meripelastusasemalle ja toinen, PR Mac Elliot, Porvoon asemalle. Russarö siirrettiin ensin Porvooseen, missä molemmat alukset varusteltiin ja venäläiset miehistöt perehdytettiin niiden käyttöön välisenä yönä venäläiset ajoivat Arunit Haapasaaren merivartioasemalle passien tarkastusta varten, ja sunnuntaiaamuna alukset suuntasivat kohti Kronstadtia. PV Mac Elliot ja PV Russarö matkalla kohti Kronstadtia. Kuva Lahden järvipelastajat. Uusi PV4-sarja valmis n Meripelastusseura vastaanotti Mobimar Oy:ltä viimeisen seitsemän aluksen sarjaan kuuluvan PV4-luokan pelastusveneen 15. marraskuuta. Vene sijoitetaan Lahteen Lahden järvipelastajien käyttöön. Miehistöjen koulutus aloitettiin heti veneen siirryttyä Lahteen ja sitä jatketaan keväällä. Operatiiviseen valmiuteen vene tulee keväällä. Muut PV4-luokan alukset on sijoitettu valmistumisjärjestyksessä Espooseen, Naantaliin, Tampereelle, Turkuun, Jyväskylään ja Poriin. PV4 on 13,5 metriä pitkä ja 4,5 metriä leveä. Sen syväys on 0,8 metriä ja paino 15 tonnia. Moottoreina aluksessa on Caterpillar C9 -koneet, joiden teho on 575 hv/kone. Vesijetteinä toimivat Rolls-Roycen FF340- jetit interceptoreilla, ja alusta ohjataan Vector Stick -ohjausjärjestelmän avulla. Veneen matkavauhti on 30 solmua ja huippunopeus yli 35 solmua. Aluksessa on monipuolinen meripelastusvarustus ensiapuvarusteineen ja sammutuspumppuineen sekä nykyaikainen navigointi- ja viestintälaitteisto. Keulakajuutassa on paaripotilaan kuljetusmahdollisuus. PV4 soveltuu mm. etsintä-, hätäensiapu, evakuointi-, palonsammutus-, tyhjennys- sekä hinaustehtäviin rannikkoalueella ja sisävesillä. Vuoden 2012 lopussa perustetun Alusluokkatarkastelutyöryhmän (ALTTR) työ valmistuu keväällä ja sen tulosten perusteella päätetään Meripelastusseurassa jatkossa käytettävät alusluokat ja niiden määrittelyt. Tämän vuoksi Seura ei ole käynnistänyt uusia uudisalushankintaprojekteja vuodelle Rauhallista Joulua ja Turvallista veneilyvuotta 2014! Meripelastusseuran toimisto ja Vapaaehtoinen meripelastaja lehden toimitus Hallituksen uudet jäsenet n Meripelastusseuran valtuusto valitsi kokouksessaan Seuran hallitukseen erovuoroisten tilalle kaudeksi Petri Haapasalon ja Ulla von Weissenbergin. Projektipäällikkönä Marine Alutechilla toimivalle Haapasalolle kausi on kolmas Seuran hallituksessa. Weissenberg on uusi jäsen. Hän työskentelee meri- ja kuljetusoikeuden asiantuntijana Asianajotoimisto Boreniuksella. Hän on ollut myös toimiston osakas vuodesta 2012 lähtien. Suomen Meripelastusseuran hallitus 2014: Juha Toivola, puheenjohtaja Pertti Helaniemi, varapuheenjohtaja Petri Haapasalo Olli Kaljala Markus Karjalainen Pekka Mölsä Olli Parikka Valtteri Simola Ulla von Weissenberg Toimisto suljettu n Meripelastusseuran toimisto on suljettu joulun ja loppiaisen välillä Palvelemme jälleen 6.1. Hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa! Lue uusimmat tiedotteet: Meripelastaja

6 Kiitos! Kuluneen vuoden aikana Meripelastusseuran toimintaa ovat jälleen tukeneet lukuisat yhteisöt ja yksityishenkilöt. Sydämellinen kiitos teille kaikille! Tuellanne autamme merihätään joutuneita ihmisiä rannikolla ja sisävesillä yhteensä lähes 60 paikkakunnalla. Meripelastusseuraa vuonna 2013 tukeneiden yritysten ja muiden yhteisöjen luettelo julkaistaan ensi vuoden ensimmäisessä numerossa. Season s Greetings Wishing You a Merry Christmas and a Prosperous New Year Önskar Er en God Jul och ett Gynnsamt Nytt År Toivotamme Teille Hyvää Joulua ja Menestyksellistä Uutta Vuotta from all of us at/önskar alla vi på/toivottaa Bore 6 Meripelastaja 5-13

7 Ego veneessä Luit oikein, en puhu enosta vaikka sekin voisi olla mielenkiintoista. Ainakin se kuuluisa putoaminen ja miten se tapahtui ja miksi. Putosi kuin eno veneestä... Ehkä pohdimme sitä joskus myöhemmin. Tarkoitan egoa. Siis sitä Freudilaista välikerrosta viettien ja järjen välillä. Sitä mikä määrittelee meidät muiden silmissä huomaamattamme. Se näkyy ja kuuluu ja tuntuu kaikkialla. Big egoon törmäsin jo nuorena. Kyse oli silloin urheiluseuramme keskipisteestä. Siitä kaverista, joka oli aina ensimmäisenä vaatimassa itselleen etuja ja muutenkin esittelemässä erinomaisuuttaan kaikissa yhteyksissä. Ei hän ihan kaikessa niin hyvä ollut kuin antoi ymmärtää... Mitäs tällä sitten on tekemistä veneilyn kanssa? Ainakin sen verran, että ego ohjaa käyttäytymistämme veneessä olimme sitten kipparina tai gastina. Painolastillakin voi olla iso ego. Se tosin näkyy kiukutteluna pikemminkin kuin kipparin versio samasta asiasta. Kaikilla meillä on varmaan lähipiirissä joku kippari, joka osaa kaiken, tietää kaiken eikä suvaitse eriäviä mielipiteitä. Joskus hänet löytää peilistä, vaikka siinä tapauksessa tunnistaminen voi olla arpapeliä. Voi osuakin ja silloin asiaa kannattaa pohtia. Omantunnon kysymys kippareille: Koska viimeksi pyysit elämänkumppaniasi ajamaan veneesi/veneenne laituriin? Arvasin, ei tule heti mieleen... tai, en koskaan... Egopatterissa on paljon vaihtoehtoja. Kevyen kelin keittovuoro onnistuu kaikilta, jos vain tahtoa on. Perhepurjehduksessa rattia/ruoria voi vääntää nuorimmatkin ja sen hyppääperkeleen ei aina tarvitse olla se fyysisesti heikompi osapuoli. Ehkä on niin, että lapsena opitut roolit jäävät päälle ja aikuisena on vaikea niitä muuttaa. Varsinkin, jos asiaa ei sen enempää ajattele. Kyse voi olla myös iästä. Nuoremmissa veneilevissä perheissä asiat vaikuttaisivat olevan tasa-arvoisemmalla mallilla. Hyvä niin. Ego voi olla myös vaikuttavana tekijänä onnettomuuksiin johtavissa tapahtumaketjuissa. Mielipiteistään jääräpäisesti kiinni pitävä kippari voi huomaamattaan johtaa venekuntansa tilanteeseen, johon keskustelemalla ei ehkä jouduttaisikaan. Esimerkkejä tällaisesta on runsaasti. Mieleeni tulee pari vuotta sitten Englannin etelärannikolla tankkerin kanssa törmänneen purjeveneen kipparin toiminta. Oikeuden langettavan tuomion perusteluista voi lukea kipparin ylimielisyyttä ja välinpitämättömyyttä vaikka kyseessä oli erittäin osaava ja kokenut merenkulkija. Onneksi henkilövahingoilta vältyttiin tässä tapauksessa. Tahtotila eri mielipiteiden huomioimiseen tulisi kuulua jokaisen veneilijän repertuaariin. Sanotaan siis reilusti Tahdon! Harri Sane Kirjoittaja on turvallisuuskouluttaja, Espoon Pursiseuran kommodori, Espoon Veneilyturvallisuusyhdistyksen puheenjohtaja, Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n veneilytoimikunnan puheenjohtaja ja hallituksen jäsen. Meripelastaja

8

9 Sama tehtävä kolme näkökulmaa Meripelastustehtävä voi näyttää aivan erilaiselta riippuen, mistä sitä katsoo. Tässä sama tehtävä näyttäytyy kolmelta eri kantilta: hädänalaisen, meripelastuskeskuksen sekä vapaaehtoisen meripelastajan näkökulmasta. 1 Aurinko paistoi täydeltä terältä, kun Pekka Lehto käänsi moottorin virta-avaimesta Oulun vierassatamassa. Moottori käynnistyi moitteettomasti ja vaimo Marjatta hymyili. Molemmat olivat tyytyväisiä uuteen viiden ja puolen tonnin painoiseen teräsveneeseensä. Kaikki toimi kuten myyjät olivat luvanneet ja erityisesti veneen sisätilat olivat mieleen. Kiirettä ei ollut, vaikka edessä olikin vielä pitkä matka kohti veneen uutta Saaristomerellä sijaitsevaa kotisatamaa. Kello Marjatta irrotti veneen keulaköydet ja veneen keula suunnattiin kohti etelää. Tarkoituksena oli mennä reilun neljänkymmenen meripeninkulman päähän Raaheen. Koska kumpikaan ei aiemmin ollut veneillyt näin pohjoisessa, matkaan oli varustauduttu huolella. Päivän reitti oli suunniteltu etukäteen jo edellisiltana. Navigointia auttoivat ajan tasalla olevat merikartat, karttaplotteri sekä kännykkään ladattu navigointisovellus. Raahesta lisätietoa antoi upouusi vierassatamakirja, jossa eri satamien lähestymiset oli kerrottu erikseen. Kaiken kruunasi vielä erinomainen sää, sillä tuulta ei ollut laisinkaan. Lähestyminen Raahen vierassatamaan mietitytti hieman Pekkaa. Marjatta tarkasti kirjasta millaisesta satamasta oikein oli kyse. Yhdessä he päättivät vielä soittaa kirjassa oleviin numeroihin. - Onpa outoa, ajatteli Pekka, kun hän oli yrittänyt soittaa kaikkiin kirjassa olleisiin kolmeen numeroon. Yksi ei ollut käytössä, toisesta ei vastattu ja kolmannesta ei tiedetty koko satamasta mitään. Onneksi kännykkäverkko toimi hyvin, joten Marjatta sai etsittyä netistä muitakin numeroita satamaan. Niistäkään ei ollut Karilleajopaikka sijaitsee aivan Raahen vierassataman ulkopuolella (kuva Liikennevirasto). apua. Pekka ja Marjatta päättivät kuitenkin mennä Raahen vierassatamaan, sillä Perämerellä satamia on harvassa. Kolmen jälkeen iltapäivällä Raahen kaupunki alkoi häämöttää horisontissa. Pekka ja Marjatta terästäytyivät merimerkkien ja linjataulujen lisääntyessä. Tuuli oli hieman noussut, mutta montaa pyörrettä se ei silti veden pintaan saanut kerättyä. Edessä näkyivät linjataulut, joiden osoittamaa väylää pitkin Pekka päätti ajaa. Kaiku näytti syvyydeksi kaksi metriä, joten vettä ei paljoa ollut kölin alla. Huolta ei silti ollut, olihan väylä 2,1 metrin syvyinen. - Tuolla vasemmallahan satama jo näkyykin, Marjatta totesi. Linjataulujen lisäksi väylän reunoilla olivat punaiset ja vihreät viitat, joten Pekan huoli satamaan pääsystä hälveni. Pekka hidasti vauhtia viimeisen käännöksen lähestyessä, sillä paikka näytti hieman oudolta. Karttojen ja viittojen perusteella oikeannäköinen viittaportti kuitenkin löytyi ja niin Pekka päätti tehdä normaalin käännöksen väylältä kohti satamaa. Samassa hiekka ropisi veneen keulassa ja veneen aiempi kolmen-neljän solmun vauhti pysähtyi kokonaan. Vene oli kiinni pohjassa. Pekkaa harmitti. - Uusi vene, kaikki valmistelut ja siitä huolimatta näin pääsee käymään. Ääni ja se tunne kuinka hiekka rapisee veneen pohjaa vasten, ei varmaan koskaan haihdu mielestä, Pekka pohtii jälkeenpäin. Onneksi veneeseen ei ollut tullut vuotoja karilleajossa. Vaihde taaksepäin, potkuri pyörii, mutta mitään ei tapahdu. Hieman kaasua, lisää kaasua. Edelleenkään mitään ei tapahdu, vaan vene pysyy tukevasti kiinni pohjassa. Pekka päätti luovuttaa ja otti kännykän käteensä , hän näppäili meripelastuksen hälytysnumeron. Meripelastaja

10 Kolme näkökulmaa Kaukana Turussa 2 Yliluutnantti Martin Saarinen oli aloittanut työvuoronsa Rajavartiolaitoksen Länsi-Suomen Merivartiostoon kuuluvassa Turun meripelastuskeskuksessa sunnuntaiaamuna yhdeksältä. Utön eteläpuolella oli heinäkuulle harvinaista sumua, mutta sitä Saarinen ei ikkunattomassa keskuksessaan nähnyt. Eikä sen näkemisestä olisikaan ollut hyötyä, sillä Utön eteläpuolisen alueen lisäksi Saarinen vastasi meripelastuksen sujumisesta aina Hangon länsipuolelta Tornioon saakka Ahvenanmaa ja avomerten Suomelle kuuluvat alueet mukaan lukien. Apunaan Saarisella oli kaksi operaattoria viestiliikennettä hoitamassa ja hätäilmoituksia vastaanottamassa. Paikallisesta sumusta ja laajasta alueesta huolimatta alkuvuoro oli kulunut kohtalaisen rauhallisesti normaaleissa rutiinitehtävissä ja muutamien pienten meripelastustehtävien parissa. Rauha rikkoontui kuitenkin kello 13.38, kun meripelastuskeskuksessa operaattorina toiminut Helge Nordqvist vastaanotti hätäilmoitukseen Ahvenanmaalta: Jenkkivene oli ajanut toisen veneilijän päälle. Pelastustoimien aikana Meripelastuskeskukseen tuli myös ilmoitus kouristelevasta henkilöstä Vaasan saaristossa, polttoaineloppuisesta veneilijästä Hiittisten saaristossa, mahdollisesta ruorijuoposta Rauman edustalla, Ulkokallassa olevasta virtaloppuisesta veneilijästä, karille ajaneesta veneilijästä Houtskärin saaristossa, ensihoitotehtävästä Kustavissa, karilla olevasta purjeveneestä Naantalin edustalla, sekä merellisestä avustustehtävästä Ahvenanmaalla. Kaikkiin näihin Saarinen teki tilannearvion, määritteli tarvittaessa meripelastuksen vaaratilanteen asteen, arvioi miten tehtävät kannattaisi suorittaa ja päätti yhdessä operaattoreiden kanssa millä yksiköillä tehtävät suoritetaan. Kello Meripelastuskeskuksen hätälinja soi jälleen ja toisena operaattorina toimiva vanhempi merivartija Robin Lindström vastasi puhelimeen: Raahen edustalla, vierasvenesataman lähellä teräsvene oli ajanut hiekkasärkälle. Lindström kirjasi hätäilmoituksen suoraan Meripelastuskeskuksen käytössä olevaan tietojärjestelmään. Sen avulla hädässä olijan paikka selkisi Vanhempi merivartija Robin Lindström otti vastaan hätäpuhelun (kuva J-P. Lumilahti). nopeasti Lindströmille, vaikkei hän koskaan yli 300 meripeninkulman päässä sijaitsevassa Raahessa ollut käynytkään. Jo hätäilmoituksen aikana Saarinen puolestaan teki tilannearvion, määritteli vaaratilanteen asteen sekä mietti toiminnan perusajatuksen (TPA). Koska veneeseen ei tullut vettä sisään, Saarinen määritteli tilanteen hälytystilanteeksi. Tehtävälle päätettiin hälyttää vesillä valmiiksi partiossa ollut Raahen meripelastusyhdistyksen PR Niilo Saarinen. Meripelastusjohtaja Martin Saarinen tekee tilannearviota samalla operaattorit Robin Lindroos ja Helge Nordqvist keskustelevat (kuva J-P. Lumilahti). 10 Meripelastaja 5-13

11 Raahen meripelastusyhdistyksen PV Pikku-Niilo (kuva Petri Alminoja). Puhelin soi Raahessa 3 Ville Vainionpää oli lähtenyt autolla kohti kotiaan Raahen Meripelastusyhdistyksen tukikohdasta, kun hän sai soiton Niilo Saarisen päälliköltä. Meripelastuskeskuksen mukaan vierassataman ulkopuolella oli vene ajanut hiekkasärkälle. Tarkempaa paikkaa Villen ei tarvinnut kauaa pohtia, sillä tänäkin kesänä jo useampi vene oli samaan paikkaan ajanut. Niilo Saarisen päällikkö ehdotti, että Ville hoitaisi tehtävän Raahen yhdistyksen pienemmällä pelastusveneellä Pikku- Niilolla, sillä se olisi nopeammin paikalla kuin kauempana merellä oleva hitaampi Niilo Saarinen. Tämä sopi erinomaisesti Villelle ja hän käänsi autonsa nokan takaisin kohti rantaa. Tehtävälle hän sai mukaansa kaksi muutakin vapaaehtoista meripelastajaa. Normaalisti Pikku-Niiloa ajetaan pelastuspuku päällä, mutta nyt shortsit, Meripelastusseuran punainen T-paita ja pelastusliivit riittivät varusteiksi Villen mielestä varsin hyvin. Kypärät päähän, varustelaukut tukikohdasta mukaan, perämoottorit käyntiin ja kello Pikku- Niilon miehistö oli jo matkalla. Matka tapahtumapaikalle oli helppo, olihan Ville ajanut tätä reittiä jo kymmeniä, ellei satoja kertoja. Karilta irrotus Meripelastusseuran RIB-veneen lähestyminen yllättää Pekan, sillä hän oli hätäilmoitusta tehdessään maininnut, että heitä oli jokin aika sitten tullut vastaan Meripelastusseuran isompi pelastusvene. RIB kuitenkin tulee Pekan ja Marjatan veneen kylkeen ja sen miehistö alkaa kysellä tilanteesta. Pekka selittää tapahtumien kulun. RIB-veneen päällikkö ehdottaa, että vene yritettäisiin irrottaa samaa reittiä mitä kautta se oli karille ajanutkin. Ajatus tuntuu hyvältä myös Pekasta. PV Pikku-Niilon päällikkönä toimiva Ville Vainionpää ehdottaa Meripelastuskeskukseen veneen irrottamista, sillä se ei hänen mielestään ole kovin tiukasti karilla kiinni. Meripelastusjohtaja Saariselle Vainionpään ehdotus sopii, sillä irrottamalla vene karilta, myös siinä olevat ihmiset on helpointa saattaa turvaa, eikä veneestä pääse mahdollisten vuotojen tullessa valumaan öljyä tai polttoainetta mereen. Pikku-Niilon miehistö kiinnittää hinausköyden Pekan ja Marjatan veneen perään, mutta vene ei liikahda mihinkään. Ville nostaa Pikku-Niilon kierroksia, mutta hänen yllätyksekseen raskas teräsvene ei liikahda mihinkään. Monen yrityksen jälkeen Villeä harmittaa ja hän miettii pitäisiköhän hänen pyytää vahvempi Niilo Saarinen auttamaan irrotuksessa. Hinausköysi päätetään kuitenkin ennen sitä kiinnittää vielä veneen keulaan ja vene yritetään kääntää hiekkasärkällä ympäri. Kaikkien helpotukseksi vene irtoaakin kohtalaisen kevyesti hiekkasärkältä ja kelluu jo vapaassa vedessä. Pekka käynnistää moottorin uudestaan ja laittaa vaihteen päälle. Vuotoja ei edelleenkään ole ja kaikki tuntuu toimivan normaalisti. Pikku-Niilon saattamana Pekka ohjaa veneen vierassatamaan. Pikku-Niilon miehistö tulee vielä hetkeksi juttelemaan Pekan ja Marjatan kanssa, ennen kuin miehistö jatkaa omaa matkaansa. Pekka ja Marjatta puolestaan lähtevät kaupungille. Kirjoihin ja kansiin Kello Ville Vainionpää ilmoittaa Meripelastuskeskukseen Pikku-Niilon olevan takaisin asemapaikalla ja miehistön poistuvan. Nordqvist kiittää miehistöä ja kirjaa ilmoituksen tietojärjestelmään. Saarinen puolestaan täyttää tehtävän tilastot ja sulkee tehtävän. Vuoroa on jäljellä pari tuntia, mutta johdettavana on vielä Raahen tehtävän aikana tulleet viisi muuta tehtävää. Lisäksi aiemman Ahvenanmaan veneonnettomuuden lehdistötiedote täytyy viimeistellä ja lähettää tiedotusvälineille. Heinäkuinen sunnuntai ei ole vielä ohitse. Teksti: Jukka-Pekka Lumilahti Hädässä olleiden nimet on muutettu. TPA = Toiminnan perusajatus = Miten ihmiset saadaan pelastettua mahdollisimman järkevästi Meripelastuksen vaaratilanteen asteet: Epävarmuustilanne = vallitsee epävarmuus ihmisen turvallisuudesta merellä tai on aiheellista ryhtyä toimenpiteisiin avuntarpeen selvittämiseksi. Hälytystilanne = voidaan olettaa ihmisen turvallisuuden vaarantuneen merellä tai avutarpeen selvittämiseksi suoritetut toimet ovat olleet tuloksettomia. Hätätilanne = on ilmeistä, että ihminen on vaarassa merellä ja välittömän avun tarpeessa. Meripelastaja

12 Perämeren jäähyväiset Hebelle: Suotuisia tuulia Hankoon PR Hebe oli yksi niistä viidestä Arunpelastusaluksesta, joita Suomen Meripelastusseura hankki Iso-Britanniasta Royal National Lifeboat Institutionilta (RNLI) 2000-luvun alussa. Hebe sijoittui Kemin yhdistykseen kymmeneksi vuodeksi ja palveli koulutusaluksena koko Perämeren alueella. Tänä syksynä PR Hebe siirtyi Kemistä Hangon Meripelastajien käyttöön. Syksyllä 2003 siirtomiehistö lähti noutamaan Lifeboat nimistä pelastusalusta Englannin etelärannikolta Weymouthista. Miehistöön kuuluivat Timo Onnela, Hannu Heinonen, Markku Puijola, Kari Silvennoinen, Hannu Heinonen, Lasse Koskinen, Jukka-Pekka Kuusela ja Kari Siimes. Alus ja miehistö joutuivat heti matkaan päästyään testaamaan merikelpoisuutensa Englannin kanaalissa. Kovassa kelissä vesi lensi ohjaamon ylitse keulasta perään saakka. - Merenkäynti oli voimakkain, jossa olen koskaan tällä aluksella ollut, kertoo Lasse Koskinen, PR Heben pitkäaikainen päällikkö ja silloinen kansimies. Myllerryksessä yläohjaamon takana sijaitseva apuvene oli irrota kiinnityksistään, mutta se palautettiin lisäköysin paikalleen. Seuraavassa määränpäässä Doverissa pysähdyttiin vain lyhyesti ja jatkettiin matkaa Alankomaiden Ijmudenia kohti. Matkalla sää koetteli kiinnityksiä jälleen, kun varapolttoainetynnyri takakannella irtosi, mutta se kiinnitettiin uudelleen. Alankomaiden edustalla tuli vastaan meripelastajat valtavalla RIB-aluksellaan ja he opastivat reitin satamaan. Vastaanotto oli lämmin. Matka jatkui vielä samana iltana Pohjois- Saksan Cuxhaveniin, jossa täydennettiin ruokavarastot ja aamulla jatkettiin matkaa kohti Kielin kanavaa ja Ystadia ja edelleen Kalmaria. Kun päästiin Suomen aluevesille, kajahti meriradioaalloilla ensimmäistä kertaa PR Heben radiotunnus. Kotimatka jatkui Maarianhaminan ja Vaasan kautta määränpäähän Kemiin, jossa oli vastassa ystävien ja sukulaisten lisäksi lehdistöä ja televisiokameroita. Näin 1553 merimailin ja polttoainelitran kestoinen ajomatka oli päätöksessään. 12 Meripelastaja 5-13 Lifeboat 1086 eli tuleva PR Hebe lähtökaupungissaan Weymouthissa Enlgannin etelärannikolla (kuva Paavo Antila).

13 Tuosta mennään, suunnittelee Hangon meripelastusyhdistyksen päällikkö Fredrik Fredde Toivarin (kuva Sanja Starck). Heben kastetilaisuutta vietettiin kesäkuussa 2004 (kuva Jussi Pajala). Ronny Sundberg, Paul Backman ja Kenneth Österlund tarkistavat konehuoneen ennen lähtöä (kuva Sanja Starck). Kastajaisia vietettiin Kemin sisäsatamassa kesäkuussa Maaherra Hannele Pokka lausui mieleenpainuvat kastesanat: Olet Perämeren ylpeys. Toivon, että tulet tekemään työsi hyvin. Niinpä annan sinulle velvoittavan ja perinteikkään nimen. Olkoon nimesi Hebe. Varustelu päivitettiin heti Siirtoajon miehistöltä oli vaadittu kekseliäisyyttä merimuonan valmistuksessa, sillä brittiläislähtöisen aluksen keittiövarustus käsitti pelkän teevedenkeittimen. Matkalla lämmitettiinkin veteen sekoitettavia ruokia ja moottorilohkon päällä paistettiin foliossa makkaraa. Muutkin mukavuudet olivat varsin rajatut ja muun muassa wc-tilaa edusti vaellusrinkan matkajakkaraa muistuttava pytty. PR Hebe viettikin ensimmäisen Suomen talvensa telakalla Kaskisissa, jossa Simo Peräkorpi teki alukseen pentterin ja wc-tilat. Samalla rakennettiin maasähköjärjestelmä, mikä sisälsi generaattorin vaihdon. Muita suuria aluksen remontteja vuosien varrella ovat olleet kylkikumien ja -listojen vaihto, koko aluksen maalaus Meripelastusseuran punavalkoisiin väreihin sekä navigointilaitteiston uusinta. Viimeisin Kemin yhdistyksen aikainen urakka oli koneiden hallintalaitteiston vaihto. Perushuollot, kunnossapidot sekä talvitelakoinnit suoritettiin talkootöinä. Ensimmäisinä vuosina Hebe nostettiin nostureilla telakalle Ajokseen. Sen jälkeen telakkapaikkana toimi Myllyniemi. Viime vuodet telakointipaikka oli Ruotsin puolella Båtskärsnäsissä. Suurikokoisen aluksen talvitela- Merellä ollessa osastot pidetään merisulkutilassa (kuva Sanja Starck). Hebe-nimellä on juuria Välimerellä ja Perämerellä Hebe on muinaiskreikkaa ja merkitsee nuoruutta tai elämän ensiarvoisuutta. Antiikin Kreikan jumaltarustossa Hebe oli nuoruuden jumalatar ja Zeuksen ja Heran tytär. Hebe toimi Olympos-vuorella jumalten ja jumalattarien juomanlaskijana ja avioitui Herakleen kanssa. Antiikin Rooman tarustossa Heben vastine on Juventus. Uljaan nimensä lisäksi Kemin yhdistyksen käytössä olleella PR Hebellä on esikuvansa myös kemiläisen merenkulun historiassa. PR Heben nimi pohjautuu turkulaisen s/s Heben miehistön pelastustapahtumaan Kemin edustalla. Laivan oli määrä edetä Pernausta Tornion kautta Kemiin. Ajoksen edustalla Pikku Fräkin matalikon karimerkki oli jäänyt huomioimatta, koska se oli myrskyn painamana näkymättömissä. Alus ajautui matalikolle ja jäi siihen kiinni keskirungostaan. Myrskyn kourissa laivan höyrykone sammui ja vettä alkoi tulvia sisään ja alus täyttyä. Voimakas aallokko irrotti sen matalikolta ja se lähti ajelehtimaan. Aamun valjetessa epätoivoinen miehistö seisoi aluksen perässä, joka oli ainoa merenpinnan yläpuolinen osa. Ajoksen luotsiasemalta nähtiin tilanne ja apuun lähti höyrypursi Ilmari. Vaasan Pohjanmeren Höyrylaiva Oy palkitsi Ilmarin rohkean miehistön tästä arvokkaasta urotyöstä. Matalikko tunnetaan nykyisinkin Hebenmatalana. Meripelastaja

14 Perämeren jäähyväiset Hebelle kointi on ollut monivaiheinen ja järjestelyjä vaativa projekti ennen jäiden tuloa. Pelastusristeilijä on kelpo koulutusalus Parhaimmillaan Hebe on ollut toimiessaan Perämeren alueella järjestetyillä koulutuspurjehduksilla vuosina Alus on tilava, mukava ja merikelpoinen ja koulutusta voi toteuttaa turvallisesti ja monipuolisesti, kertoo Kemin yhdistyksen koulutusvastaava ja Seuran meripelastuskouluttaja Lasse Koskinen. Hebe onkin tullut monelle Perämeren alueen kurssilaiselle tutuksi koulutusalukseksi. Lisäksi PR Hebe soveltuu mainiosti evakuointitilanteisiin. Matkaajossa alus on erinomainen, vaikka majoitustilat ovatkin rajalliset. Hebe osallistui myös Bottnia Eskader -purjehdukselle turvaveneenä kesällä 2012, jolloin Perämerenkaari kierrettiin Piteåsta Ouluun. Alus tarjosi Kemin yhdistykselle myös toimitilat, missä toimintaa on voinut suunnitella. Suuri alus vaatii runsaasti talkootyötä ja miehistöä Luopuminen Hebestä tuli ajankohtaiseksi, kun Kemissä virisi kiinnostus nopeampaan ja kompaktimpaan alukseen. Pienen yhdistyksen talkooresurssit vaikuttivat myös ajatuksiin päivittää aluskantaa. Suuri alus tuo mukanaan paljon huoltotoimenpiteitä ja koska talvitelakointipaikka oli kaukana, oli huoltoja vaikea järjestää. Hebe on asettanut muutenkin vaatimukset korkealle esimerkiksi päälliköksi etenemisessä. Kolmikerroksisessa aluksessa saa olla silmät selässäkin jotta tilannekuva pysyy koko ajan, summaa Lasse Koskinen. Päätös luopua Hebestä ei ollut yhdistykselle helppo, onhan Arun huolellisesti suunniteltu, kovan luokan pelastusalus. Korkeassa aallokossa Arunin parhaat ominaisuudet tulevat esille: vauhtia voi 14 Meripelastaja 5-13 nostaa, niin keula nousee, perä laskee ja kyyti pehmenee, kertoo Koskinen. Arunissa on mietitty kaikki pienet yksityiskohdat tarkasti. Jokaisella esineellä on paikkansa ja mitään turhaa ei ole, esittelee Koskinen. Uudet tuulet puhaltavat Hebelle Hangossa 5 Miehistöt poronsarvien alla. Vas. ylärivi: Ronny Sundberg, Paul Backman, Lasse Koskinen, Joni Sipilä, Jani Leminaho, Kenneth Österlund. Vas. alarivi: Timo Gasché, Ari Raatikainen, Fredrik Toivari ja Mika Veteli (kuva Matti Tranberg). PR Hebe Valmistaja: RNLI/Halmatic Pituus: 15,9 m Leveys: 5,3 m Paino: 31,0 tn Nopeus: 16 kn Koneteho: 706 kw Toimintasäde: 100 nm Kotisatama: Kemi Miehistö: 6 Propulsio: akseliveto 2000-luvun alussa Suomeen tuodut Arunit sijoittuivat Kemin lisäksi Uuteenkaupunkiin, Kaskisiin, Porkkalaan sekä Hankoon. Kahden viimeksi mainitun yhdistyksen Arunit tulivat suomalaisin standardein mitaten pelastusalustiensä päähän syksyllä Näin Hangon yhdistykseen jäi aukko hyvin palvelleen PR Russarön tilalle, juuri sopivasti PR Heben täytettäväksi. Hebe saa kokeneen miehistön, toteaa Hangon siirtomiehistön päällikkö Fredrik Fredde Toivari. Miehistö Timo Gasché, Kenneth Österlund, Ronny Sundberg ja Paul Backman perehtyivät alukseen Kemin yhdistyksen päälliköiden Lasse Koskisen, Arto Mattilan ja Joni Sipilän johdolla Hahtisaaren satamassa. Ilmassa oli yhtäaikaisesti luopumisen haikeutta, toivoa ja meripelastustoiminnasta tuttua humoristista henkeä. Huumori myös näkyy aluksella, sillä kemiläisvelmut olivat varustaneet pohjoisen vedet jättävän aluksen asiaankuuluvasti mahtavin poronsarvin. Rentoa otetta ilmentävät myös ohjaamossa roikkuvat karvanopat. Yllätys on ollut myös monelle alukseen tulijalle se kahden euron kolikko, jota tuloksetta voi yrittää nostaa sisäänkäynnin edustalta. Hankolaismiehistö myhäilee hyväksyvästi ja siirtyy tutustumaan Caterpillarin V8-dieselmoottoreihin vaikuttavan kokoiseen konehuoneeseen, jotta matka Hankoon voi alkaa. Mutta vieläkö PR Hebe on Hankoon siirryttyään Hebe vai saako omaa sukuaan Lifeboat 1086 jonkin uuden nimen? Se on meillekin vielä arvoitus, sanoo Fredde Toivari. Varmaa on kuitenkin se, että PR Hebe purjehtii seuraavaksi kohtia uusia meriseikkailuita. Teksti: Sanja Starck Jutussa käytetyt lähteet: Kari Siimes: PR Heben matkakertomus Weymouthista Kemiin; Wikipedia: Hebe; Kemin urheilusukeltajien www-sivu https://sites.google.com/site/keminurheilusukeltajatry/home/historiaa-pinnan-alta/s-s-hebe

15 Max Edin Ikuista nimesi Itämeren suojelun historiaan Lahjoita 50 euroa: Jaakko Pietiläinen Horisontti-teos Osallistu tai anna lahjaksi Lahjoittajien nimet kaiverretaan teräslaattoihin eli välkkeisiin, joista rakentuu Horisontti-taideteos Helsingin Jätkäsaareen. Nimikoituja välkkeitä voi myös antaa lahjaksi. Lahjoituksesta voit tulostaa lahjan saajalle lahjakortin. Kampanja jatkuu, kunnes kaikki välkettä on lisätty teokseen. Kampanjan tuotolla vähennetään Itämeren fosforikuormaa John Nurmisen Säätiön ja Itämerihaasteen yhteiskampanjan nettotuotto käytetään säätiön Puhdas Itämeri -hankkeisiin, joilla vähennetään Itämerta rehevöittävän fosforin määrää. Kampanjan keräystavoite on euroa. Max Edin Horisontin suunnittelutyön on lahjoittanut muotoilija, professori Hannu Kähönen. Lisäksi yritykset ovat lahjoittaneet työtä tai materiaaleja teokseen. Valmistuessaan teoksen pituus on 54 metriä, sama kuin haavoittuvan Itämeren keskisyvyys. KANNAD_R10:KANNAD 11/3/11 8:00 AM Page Keräyslupa: 1 John Nurmisen Säätiö/Poliisihallitus 2020/2012/4285, / , koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta Kannad Marine R10 Survivor Recovery System Uusi vallankumouksellinen kevyt ja pieni henkilökohtainen AIS-lähetin (Automatic Identification System). MOB MOB X Kiinnitetään pelastusliiviin Aktivoidaan manuaalisesti Lähettää GPS sijaintitiedot AIS vastaanottimille jopa 4 mpk päähän Yksilöllinen tunnistus Aktivoitaessa toiminta-aika väh. 25 tuntia Pariston kesto 7 vuotta Hernesaarenranta 13, Helsinki Puh Fax Meripelastaja

16 RescOp -hanke Meripelastuksen tutkimus ja kehitys Meri- ja järvialueiden tehokas pelastusorganisaatio on tärkeä osa merenkulun ja veneilyn riskinhallintaa. Meripelastusseura tekee rajat ylittävässä suomalaisvenäläisessä projektissa Aalto-yliopiston kanssa analyyseja ja kehittää työkaluja, joilla edistetään faktoihin perustuvaa päätöksentekoa, joka koskee pelastuspalveluorganisaatioita. Projekti keskittyy suomalaisiin ja venäläisiin vapaaehtoisiin pelastusorganisaatioihin. Projektin ensimmäinen saavutus on kattavan pelastustapahtumakartan kehittäminen Suomen vesistöihin. Kartassa näkyvät analysoituina tärkeimpien pelastusviranomaisten ja vapaaehtoisten kaikki tehtävät. Rajavartiolaitoksen, Pelastustoimen ja Meripelastusseuran tuottamat tiedot on yhdistetty, mikä tarjoaa ennennäkemättömän hyvän keinon perehtyä todellisiin pelastuspalvelutarpeisiin eri puolella Suomea. Pelastustoimet näkyvät kartassa kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Lisäksi kartta sisältää useita tilastotietoanalyyseja, jotka liittyvät Meripelastusseuran kunkin toimipaikan palvelukysyntään. Tietoihin sisältyvät muun muassa tehtävien lukumäärät vuoden aikana, avustettujen alusten tyypit, suoritettujen tehtävien tyypit, etäisyydet päivystysasemalta kohteeseen ja lukuisat muut tiedot. Nämä tiedot ovat hyödyllisiä, kun tehdään pelastusalusorganisaatioita koskevia päätöksiä. Tutkimuksia käynnissä 16 Meripelastaja 5-13 Osana projektia Aalto-yliopistossa on myös meneillään useita tutkimuksia, joissa tutkitaan Suomen meripelastusjärjestelmää ja luodaan työkaluja riskinhallinnan ja päätöksenteon tueksi. Tutkimuksissa hyödynnetään pelastustapahtumakarttaa ja tilastotietoanalyyseja. Emilia Venäläinen arvioi Meripelastusseuran pelastusalusten suorituskykyä suhteessa tarpeisiin. Hän keskittyy Suomenlahden alueeseen. Hän käyttää uusimpia kartoitustyökaluja tutkiessaan aikaa, joka menee kohteen saavuttamiseen, samanaikaisten onnettomuuksien todennäköisyyttä tietyllä päivystysalueella ja mahdollisuutta mennä kohteeseen useammalla kuin yhdellä pelastusyksiköllä. Näiden työkalujen avulla arvioidaan mahdollisten vaihtoehtoisten aluskokoonpanojen suorituskykyä. Tutkimustuloksista tehdään järjestelmän suorituskyvyn ja tarpeiden kokonaisvaltainen arviointi. Suosituksia annetaan mahdollisuuksien mukaan. Maikki Sonninen vie onnettomuustietoanalyysin vielä pidemmälle suorittamalla lisää paikka-analyyseja ja erityisesti yhdistämällä onnettomuustiedot säätekijöihin. Hänkin keskittyy Suomenlahden alueeseen. Hän tutkii integroitua tietokantaa käyttämällä visuaalisia tiedonhankintatyökaluja, mikä antaa ennennäkemättömän hyvän keinon perehtyä onnettomuuksien systemaattisiin suhteisiin, pelastustoimien ominaisuuksiin ja ympäristöolosuhteisiin. Koottu tieto onnettomuuksien aikana vallinneista ympäristöolosuhteista on hyödyllistä päätöksentekijöille, kun mietitään, millaisia pelastusyksikköjä tarvitaan eri merialueilla. Lisäksi tiedon analysointi voi tarjota lisänäkemyksiä pelastusjärjestelmästä ja olosuhteista, joissa vapaa-ajan veneilijät liikkuvat alueella. Interaktiivinen ohjelmistotyökalu kehitteillä Edellä mainittu työ lähestyy pelastustoimien riskinhallintaa pääasiassa tietopainotteisesta näkökulmasta. Koska Suomen meripelastusjärjestelmä on ollut toiminnassa jo pitkään, saatavilla on paljon hyödyllistä tietoa, jota voidaan tutkia. RescOp-projektin tavoitteena on kuitenkin myös edistää vapaaehtoisen venäläisen pelastusyhteisön perustamista Kronstadtiin. Yhteisö on aloittanut toimintansa vasta äskettäin, joten Suomenlahden Venäjän-puoleisen osan pelastuspalvelutarpeista on saatavilla vain vähän tai ei lainkaan tietoa. Yang Gao kehittää ohjelmistotyökalua, jossa pelastusyksikköjen eri lukumäärien ja tyyppien sijoittamisen vaikutusta voidaan arvioida visuaalisesti ja interaktiivisesti. Työkalun avulla voidaan suunnitella pelastuspalveluresurssien käyttöä tehokkaasti tietyllä maantieteellisellä alueella. Tarkat ohjelmistomääritykset ovat parhaillaan viimeisteltävinä, mutta joka tapauksessa ne todennäköisesti sisältävät kattavuusajat ja eri yksikköjen lukumäärät ja tyypit ja lisäksi ne mahdollistavat sääolosuhteiden vaikutuksen huomioon ottamisen. Työkalusta on hyötyä Suomen koko rannikkoalueelle ja Suomenlahden Venäjän-puoleiselle osalle. Tuloksista hyötyä maailmanlaajuisesti? Sen lisäksi, että projektin tavoitteena on tarjota käytännöllisiä analyyseja ja työkaluja, se pyrkii myös jakamaan tärkeimmät tulokset akateemisissa konferensseissa ja julkaisuissa. Vaikka vapaa-ajan veneily on suosittua useissa maissa ja meripelastuspalvelut ovat tärkeitä joka puolella maailmaa, näitä merenkulun riskinhallinnan osa-alueita on tutkittu hyvin vähän. Projektin tuloksista voi siis olla hyötyä muuallakin kuin Suomessa ja Venäjällä. RescOp-projektia rahoittavat EU, Venäjän federaatio ja Suomen valtio. Teksti: Floris Goerlandt Kirjoittaja on RescOp-projektivastaava, Aalto-yliopisto, Meritekniikka, Merenkulun riskien ja turvallisuuden tutkimusryhmä Lähteet: Venäläinen E, Sonninen M Suomen meri- ja järvipelastustehtävät: Karttoja ja analyyseja vuosien tehtävistä. Aaltoyliopiston julkaisusarja. Unigrafia Oy, Helsinki, ISBN , s Raportti löytyy Aalto-yliopiston sivuilta: https://aaltodoc.aalto.fi/handle/ /11239

17 Ajankohdat Tehtävätyypit Kohteet Tehtävät kartalla Usko tai älä Ensinnäkin haluan kiittää Aalto yliopistoa, Floris Goerlandtia, Emilia Venäläistä ja Maikki Sonnista todella merkittävästä panoksesta vapaaehtoisen meripelastustoiminnan kehittämiseksi. Emilian ja Maikin keräämä, muokkaama, analysoima ja esittämä aineisto tukee erittäin havainnollisella tavalla Meripelastusseuran lähitulevaisuuden merkittävimpiä linjauksia. Raportti vahvistaa mielikuviamme, oikaisee vääriä uskomuksia ja antaa kasvot toimintamme laajuudelle ja valtakunnalliselle merkitykselle. Raportissa on koottu ensikertaa yhteen kaikkien keskeisten toimijoiden suorittamat tehtävät sellaisella tavalla että ne ovat aidosti vertailukelpoisia, tämä on vaatinut satoja työtunteja ja periksi-antamatonta sinnikkyyttä tilastoaineiston läpikäynnissä. Se että raportti on saatu tuotettua ja painettua osana EU:n rahoittamaa RescOp -hanketta on positiivinen osoitus siitä että EU:n naapuruus- ja kumppanuushankkeissa on mahdollista saavuttaa myös todellisia ja konkreettisia tuloksia. Aineiston aikajänne, laajuus ja kattavuus, lähes tehtävää, on niin merkittävä otos, että sen pohjalta on jo mahdollista tehdä analyysejä ja johtopäätöksiä, joiden avulla voi ja pitääkin jo tehdä konkreettisia toimenpide-ehdotuksia. Aineiston avulla pystytään mm. ensikertaa toteamaan että olemme itseasiassa suurin toimija meri- ja järvipelastus alalla, ainakin näillä kriteereillä. Yhdistettynä yhdistysten käytössä olevaan kalustoon raportti antaa meille myös kauan kaipaamaamme todistusaineistoa toimintamme vaikuttavuudesta ja nimenomaan kustannustehokkuudesta. Ottaen huomioon tämän päivän taloudelliset haasteet yhteiskunnassa, voidaan myös sanoa että meillä on vastuu rahoittajillemme, alusten käyttäjille ja viimekädessä koko yhteiskunnalle huolehtia siitä että käytämme rajalliset voimavaramme järkevästi ja kustannustehokkaasti perustuen todelliseen tarpeeseen ja analysoituun riskikartoitukseen. Menemättä vielä asioiden edelle uskon että julkaisu tukee käynnissä olevaa Meripelastusseuran alusluokkatarkastelutyöryhmän työtä, jolla on haastava tehtävä edessään löytää yhteisiä nimittäjiä tulevaisuuden pelastusalusten osalta. Hyvänä tavoitteena tulee olla kohtuulliset käyttö ja ylläpito kustannukset, konventionaaliset, koetellut ja toimivat ratkaisut. Varusteidenkin osalta voidaan miettiä esimerkiksi tarvitaanko tehokkaampaa moottoripumppua vai pärjätäänkö kevyemmällä moottoriruiskulla. Toimivaa mallia voidaan hakea vaikkapa Tukholman pelastuslaitoksen nopeista pelastusyksiköistä, jotka ovat 7,5 metrin avoimia rib-veneitä varustettuna kahdella perämoottorilla. Tehtäviä näille yksiköille kertyy useita satoja kauden aikana, joten voidaan hyvällä syyllä puhua todella kustannustehokkaista pelastusyksiköistä. Toivon että ainakin osa vastauksista näihin kysymyksiin löytyy nyt julkaistusta Atlaksesta sekä Aalto yliopiston jatkotutkimuksista, mutta työ jatkukoon Jori Nordström Vastekehät Yksiköiden peitto Meripelastaja

18 RescOp -hanke Koulutusyhteistyötä venäläisten kanssa RescOp hanke huipentui yhteisharjoitukseen Suomalais-venäläinen meripelastushanke RescOp päättyy vuoden lopussa. Hankkeen tavoitteena oli edistää meriturvallisuutta kehittämällä vapaaehtoista meripelastustoimintaa Itäisellä Suomenlahdella. Koulutuksen osalta hanke huipentui Kotkan edustalla syyskuussa pidettyyn vapaaehtoisten ja viranomaisten suureen yhteisharjoitukseen. RescOp hankkeesta ja sen tuloksista kertovat Kronstadtin meripelastusyhdistyksen puheenjohtaja Igor Kalinin, Kotkan meripelastusyhdistyksen projektivastaava Maksim Iivonen sekä Mirva Salokorpi RescOp-yhteisharjoituksen työryhmästä. Puheenjohtaja Igor Kalinin, Kronstadtin vapaaehtoinen meripelastusyhdistys: Vuonna 1872 kronstadtilaisten merimiesten aloitteesta perustettiin Haaksirikkojen yhteydessä apua tarjoava yhdistys. Vuonna 1890 yhdistyksen nimi vaihdettiin Vesipelastusyhdistykseksi. Tavallaan olemme jatkamassa heidän perinteitään, vaikka yhdistyksemme on rekisteröity vasta Yhdistyksellä on 12 kouluttajaa ja noin 40 vapaaehtoista miehistönjäsentä, jotka saivat RescOpiin kuuluneessa Bågaskärin toimintakeskuksessa pidetyllä kurssilla kansimiehen koulutuskokonaisuuden. Haluaisimme jatkaa koulutusyhteistyötä ulkomaalaisten meripelastajien kanssa. Meillä on vielä paljon opittavaa ja kehitettävää, jotta voisimme yhdistää opitut taidot toimivaksi kokonaisuudeksi. Projektin vastaava Maksim Ilvonen, Kotkan meripelastusyhdistys: Olen kotoisin Pietarista ja toimin aktiivisesti tässä projektissa linkkinä venäläisten vapaaehtoisten ja Kotkan yhdistyksen välillä. Projekti alkoi meillä varsinaisesti viime vuoden syksyllä, kun Kymenlaakson ammattikorkeakoulu lähetti tarjouspyynnöt meripelastusyhdistyksille kolmen koulutusviikonlopun järjestämisestä kronstadtilaisille vapaaehtoisille. Koulutuksen aiheiksi valikoituivat meripelastusyksikön johtaminen ja erityisesti ne aiheet joita koulutettavat halusivat vielä laajentaa Bågaskärin koulutusten jälkeen. Melkein kaikki koulutettavat olivat pelastusalan ammattilaisia, ja he ovat se joukko, joka kouluttaa Kronstadtissa vapaaehtoisia meripelastajia. Koulutus muodostui teorialuennoista ja käytännön harjoittelusta. Järjestelyjen laajuus ja toteutus muistuttivat meripelastustaitokilpailujen järjestämistä. Jaoimme vieraat aina kahteen eri miehistöön ja he saivat vuorollaan hoitaa päällikön ja perämiehen tehtävät eri koulutusrasteilla. Aiheiden kirjo kaiken kaikkiaan oli laaja potilaan kohtaamista, aluksen evakuointia, palonsammutusta, aluksen ohjausta, etsintää jne. Vaikka ResOp -projekti on päättymässä, Kronstadtin meripelastusyhdistys jatkaa ja kehittyy. He ovat rakentamassa Venäjälle ihan uudenlaista järjestelmää, missä unohtunut vapaaehtoisuuden henki on toiminnan perustana. Kuva Maksim Ilvonen 18 Meripelastaja 5-13

19 Mirva Salokorpi, RescOp -yhteisharjoituksen työryhmä: Kronstadtin vapaaehtoisten meripelastajien koulutus huipentui isoon yhteisharjoitukseen, joka järjestettiin Kotkan edustalla syyskuussa. Harjoituksen tarkoituksena oli mm. kokeilla käytännössä kaikkia niitä taitoja, joita kronstadtilaiset ovat opetelleet useissa koulutuksissa. Harjoitus toimi samalla myös alueellisena yhteisharjoituksena, ja sen järjestelyyn ja toteuttamiseen osallistuivat useat tahot: Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Rajavartiolaitos, Suomen Meripelastusseura, Kotkan, Haminan, Loviisan ja Kronstadtin vapaaehtoiset meripelastajat, Kymenlaakson poliisi- ja pelastuslaitokset, Kymenlaakson sairaanhoitopiiri CAREA, Kuopion hätäkeskus, Metsolan Merimatkat Oy sekä SPR:n Kotkan paikallisyhdistys. Harjoituksen skenaariona oli vesibussin karilleajo, minkä seurauksena alus vaurioitui ja osa matkustajista loukkaantui. Maalihenkilöitä vesibussissa oli nelisenkymmentä, joista osa oli lähtenyt pyrkimään uimalla maihin. Yksi nähtiin vajonneen pinnan alle, ja siitä muodostui samalla sukellusharjoitus pelastuslaitokselle. Etsintä, vedestä nosto, loukkaantuneiden ensiapu, evakuointi, vauriontorjunta ja hinaus muodostivat varsinaisen harjoituksen rungon. Skenaariosta pyrittiin luomaan mahdollisimman realistinen tapahtumaketju, ja samalla myös järjestämään tekemistä useille yksiköille. Harjoituksen tavoitteet saavutettiin ja se sujui kokonaisuudessaan hyvin. Yhteistyö vapaaehtoisten ja viranomaisten välillä oli luontevaa ja haasteellinen tilanne onnistuttiin purkamaan määrätietoisella toiminnalla. Parannettaviakin asioita löydettiin esimerkiksi viestiliikenteestä ja johtamistavoista. Venäläiset miehittivät itsenäisesti Kotkan yhdistyksen PV Lassin. Käytännössä aluksella oli yhdistyksen oma päällikkö, mutta periaatteena oli puuttua toimintaan mahdollisimman vähän. Venäläisten vuoksi harjoituksen viestiliikenne käytiin englanniksi VHF-taajuudella. Tämä lisäsi harjoituksen haasteellisuutta ja sekoitti jonkin verran myös totuttuja hälytystapoja, mutta toisaalta kielitaidon harjoitteleminen koettiin myös tarpeelliseksi. Venäläisten ajoharjoittelua (kuva Kronstadtin meripelastusyhdistys). Vesitykin käytön harjoittelua (kuva Kronstadtin meripelastusyhdistys). Yhteiskuva toiselta koulutusviikonlopulta (kuva Kronstadtin meripelastusyhdistys). Meripelastaja

20 Sinustako vapaaehtoinen meripelastaja? Löydä elämäsi paras harrastus! Vapaaehtoiset meripelastajat auttavat lähes kolmeatuhatta ihmistä vesillämme vuosittain. Haemme miehistöihimme uusia vapaaehtoisia. Sovit joukkoomme, jos n haluat auttaa n olet innokas oppimaan uutta n pystyt sitoutumaan aikaa vievään harrastukseen n omaat hyvän peruskunnon ja uimataidon n olet 18 vuotta täyttänyt. Veneilykokemusta tai muutakaan ennakko-osaamista et tarvitse. Koulutamme kaikki miehistöjemme jäsenet. Lue lisää ja täytä hakulomake Suomen Meripelastusseura on vapaaehtoisten meri- ja järvipelastusyhdistysten keskusjärjestö, jolla on 64 meripelastusasemaa, 150 pelastusalusta ja noin 1800 vapaaehtoista meripelastajaa ympäri maata rannikolla ja sisävesillä. TROSSI fiksun veneilijän merkki! Tiesitkö, että vesillä toimintakyvyttömäksi joutuneen veneen hinaaminen turvaan on maksullista, jos ihmishenkiä ei ole vaarassa? Suomen Meripelastusseuran Trossi-jäsenpalvelu takaa myös veneellesi maksuttoman avun. Samalla olet mukana tukemassa vapaaehtoista meripelastustoimintaa ja parantamassa kaikkien vesillä liikkuvien turvallisuutta. Trossi-jäsenenä saat korjausapua vesillä hinauspalvelun lähimpään satamaan, mihin on saatavissa korjauspalveluita halutessasi apua korjaajan ja veneen väliaikaisen säilytyspaikan hankkimisessa vastaavan palvelun Ahvenanmaan, Ruotsin, Norjan ja Tanskan vesillä (rajatulla alueella). hyvän mielen tukiessasi vapaaehtoista meripelastustyötä Lue lisää ja liity Vastaamme mielellämme kysymyksiisi

SUOMEN MERIPELASTUSSEURA

SUOMEN MERIPELASTUSSEURA SUOMEN MERIPELASTUSSEURA Valmiuspäällikkö Jori Nordström 26.9.2012 Esitys 1 SUOMEN MERIPELASTUSSEURA 65 meri- ja järvipelastusasemaa 58 jäsenyhdistystä 1780 aktiivista vapaaehtoista meripelastajaa 153

Lisätiedot

SUOMEN MERIPELASTUSSEURA. Koulutuspäivät 2008 Viestintä Sadri Wirzenius

SUOMEN MERIPELASTUSSEURA. Koulutuspäivät 2008 Viestintä Sadri Wirzenius 1 SUOMEN MERIPELASTUSSEURA Koulutuspäivät 2008 Viestintä Sadri Wirzenius KALENTERI 2008 Tammikuu Vapaaehtoinen meripelastaja 1/2008 Helmikuu Vene 08 Båt messut Helsingissä Trossin markkinointi käyntiin

Lisätiedot

SUOMEN MERIPELASTUSSEURA. Koulutuspäivät 2008 Alukset, Lasse Kämäräinen

SUOMEN MERIPELASTUSSEURA. Koulutuspäivät 2008 Alukset, Lasse Kämäräinen SUOMEN MERIPELASTUSSEURA Koulutuspäivät 2008 Alukset, Lasse Kämäräinen 1 Uudet alukset 2008 Esitys Kuva J-P Lumilahti Kuva J-P Lumilahti 2 Watercat 1450 Rescue, PV5-luokka Tilattu 1 kpl., hankintasopimus

Lisätiedot

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 22.4.2016 tutkinnon ratkaisut Tutkinto tehdään 12 m pituisella merikelpoisella moottoriveneellä, jossa on varusteina mm. pääkompassi,

Lisätiedot

Tapahtuma Aika Paikka Yhteyshenkilö

Tapahtuma Aika Paikka Yhteyshenkilö Toimintasuunnitelma 2016 Päivitetty 25.3.2016 Keskiviikkomelonnat ovat 1-2 tunnin kestoisia porukalla tehtäviä kevyitä melontalenkkejä. Peruskurssien jälkeiset neljä ovat ohjattuja. Voi myös lähteä koskeen

Lisätiedot

Suomen meripelastusseuran strategia

Suomen meripelastusseuran strategia Suomen meripelastusseuran strategia 2008-2014 Esitys 1 Seuran historian 3. strategiakierros a e Voimassa oleva 2004 2010 strategia vahvistettiin yleiskokouksessa 27.2.2004 Kierros oli laaja ja lähtökohtaisesti

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Länsi-Suomen Pelastusalan liitto ry Tuijussuontie 10 FI Raisio

Länsi-Suomen Pelastusalan liitto ry Tuijussuontie 10 FI Raisio 1/6 1 KOKOUKSEN AVAUS Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto ry:n puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Vainio kertoi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestössä meneillään olevasta luottamusjohdon valintaprosessista,

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 9.12.2016 tutkinnon ratkaisut Tutkinto tehdään 12 m pituisella merikelpoisella moottoriveneellä, jossa on varusteina mm. pääkompassi,

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lappi kodiksi maahanmuutto- ja kotouttamistyön ajankohtaisseminaari Rovaniemi 5.10.2016 Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2015

Lisätiedot

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 1 Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 Hyvä yhdistysväki Tässä kirjeessä kerrotaan seuraavista asioista: Liiton organisaatiouudistus Revanssin toimituksen uudet yhteystiedot Yhdistysten juhlista ja tapahtumista

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

F75E ALKUPERÄINEN OHJEKIRJA

F75E ALKUPERÄINEN OHJEKIRJA ALKUPERÄINEN OHJEKIRJA 2 KÄYTTÖ SWEPAC F75E Koneella tiivistetään soraa ja hiekkaa pienissä rakennustöissä, kuten valmistaessa alustaa betonikiville tai puutarhojen kivilaatoille. Koneen kompakti muotoilu

Lisätiedot

Suomen Meripelastusseura ry Finlands Sjöräddningssällskap rf. Valmiuspäällikkö Jori Nordström

Suomen Meripelastusseura ry Finlands Sjöräddningssällskap rf. Valmiuspäällikkö Jori Nordström 1 OPERATIIVISEN TOIMINNAN KARTOITUS Valmiuspäällikkö Jori Nordström 30.2.2008 2 RVL AUDITOINTI Rajavartiolaitoksen it käynnistämä ä auditointiprosessi i ti i liittyy toiminnan i laadun hallintaan ja vireillä

Lisätiedot

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia 1 SOHO - Training Course 16.-20.10.2013 Sigulda, Latvia Eija Kauniskangas Keravan nuorisopalvelut eija.kauniskangas@kerava.fi p. 040 3182196 2 SOHO - European Training Course Siguldassa, Latviassa pidetty

Lisätiedot

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 KOTEL 14-002 26.2.2014 1 (4) KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 1 TOIMINTA-AJATUS Yhdistyksen tarkoituksena on edistää laatua, luotettavuutta ja taloudellisuutta elektroniikan komponenttien,

Lisätiedot

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011 1 RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Pirttirannan päiväkoti Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Peltopuiston päiväkoti Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Oulaisten

Lisätiedot

Saaristomerenkulun tutkinto Ratkaisuesimerkkejä

Saaristomerenkulun tutkinto Ratkaisuesimerkkejä Saaristomerenkulun tutkinto 24.04.2015 Ratkaisuesimerkkejä Tutkinnossa käytetty moottorivene on 13 metriä pitkä, sen syväys on 1,0 metriä ja korkeus 4,0 metriä. Veneen varustukseen kuuluu pääkompassin

Lisätiedot

KOTKA VTS MASTER'S GUIDE

KOTKA VTS MASTER'S GUIDE 1 (5) KOTKA VTS MASTER'S GUIDE Alusliikennepalvelut Alusliikennepalveluista säädetään Alusliikennepalvelulaissa 623/2005 ja Valtioneuvoston asetuksella alusliikennepalvelusta 763/2005 ja 1798/2009. ALUSLIIKENNEPALVELUUN

Lisätiedot

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 13.12.2013 tutkinnon ratkaisut Tutkinto tehdään 12 m pituisella merikelpoisella moottoriveneellä, jossa on varusteina mm. pääkompassi,

Lisätiedot

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 15.04.2011 tutkinnon ratkaisut Harjoitus tehdään 13 m pituisella merikelpoisella moottoriveneellä, jossa on varusteina mm. pääkompassi,

Lisätiedot

Visio: Varsinais-Suomen pelastuslaitos on valtakunnallinen suunnannäyttäjä ja positiivinen esimerkki laadukkaasta ja tehokkaasta pelastuslaitoksesta.

Visio: Varsinais-Suomen pelastuslaitos on valtakunnallinen suunnannäyttäjä ja positiivinen esimerkki laadukkaasta ja tehokkaasta pelastuslaitoksesta. Visio: Varsinais-Suomen pelastuslaitos on valtakunnallinen suunnannäyttäjä ja positiivinen esimerkki laadukkaasta ja tehokkaasta pelastuslaitoksesta. V-S aluepelastuslaitos lyhyesti Toimintavalmiudessa

Lisätiedot

Saaristolainen elämäntapa ilmastonmuutoksen uhat (ja mahdollisuudet) Porvoo 4.6.2013 Esko Kuusisto SYKE

Saaristolainen elämäntapa ilmastonmuutoksen uhat (ja mahdollisuudet) Porvoo 4.6.2013 Esko Kuusisto SYKE Saaristolainen elämäntapa ilmastonmuutoksen uhat (ja mahdollisuudet) Porvoo Esko Kuusisto SYKE Helsinki, Mechelininkatu, helmikuu 2013 1 HAAPASAARI 2 Konsekvenser av klimatförändring antas bli mycket starka

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 24.4.2015 tutkinnon ratkaisut Tutkinto tehdään 12 m pituisella merikelpoisella moottoriveneellä, jossa on varusteina mm. pääkompassi,

Lisätiedot

Vastaava esittelijä: Puheenjohtaja Pertti Torstila + pääsihteeri Kristiina Kumpula +

Vastaava esittelijä: Puheenjohtaja Pertti Torstila + pääsihteeri Kristiina Kumpula + 1 SUOMEN PUNAINEN RISTI Keskustoimisto HALLITUS PÖYTÄKIRJA 6/2015 Kokousaika: perjantai 25.9.2015 klo 10.06-12.24 Kokouspaikka: SPR keskustoimisto, Tehtaankatu 1 a, Helsinki Läsnä: Vastaava esittelijä:

Lisätiedot

Kuva: Juha Nurminen. Tankkeriturva-hanke

Kuva: Juha Nurminen. Tankkeriturva-hanke Kuva: Juha Nurminen Tankkeriturva-hanke Pekka Laaksonen 21.05.2010 John Nurmisen Säätiö John Nurmisen Säätiö on perustettu 1992 John Nurminen Oy:n aloitteesta. Tarkoitustaan säätiö toteuttaa monin eri

Lisätiedot

Valmiuspäällikkö Jori Nordström Suomen Meripelastusseura ry Finlands Sjöräddningssällskap rf

Valmiuspäällikkö Jori Nordström Suomen Meripelastusseura ry Finlands Sjöräddningssällskap rf PELASTUSALUSTEN MIEHITYS Valmiuspäällikkö Jori Nordström 29.2.2008 30.3.2007 1 2 TOIMEKSIANTO O Seuran hallituksen toimeksiannosta miehitys- ja koulutustasovaatimuksia on viimevuoden aikana käsitelty katsastustyöryhmässä,

Lisätiedot

INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA

INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA Tammikuun alussa Lappeenrannan Insinöörien puheenjohtaja Reijo Mustonen havahtui käydessään Ympäristöministeriön www-sivuilla, jossa ilmoitettiin

Lisätiedot

Oikotie.fi. Case: Elämäni Talot

Oikotie.fi. Case: Elämäni Talot Oikotie.fi Case: Elämäni Talot Brief Oikotien asuntopalveluun lisää kävijöitä viraalileviämiseen painottuvalla kampanjalla. Tiesimme, että ihminen haluaa Liittää itseensä myönteiseksi koettavia asioita

Lisätiedot

TAKU 1 AKU 2 NUMERO 2. Leirin avajaiset. Sää huomenna 14 [1] Lieskahdus. Kävimme VESIHIIHTO- HARJOITUKSISSA. Pelastusjohtaja Harri Setälä

TAKU 1 AKU 2 NUMERO 2. Leirin avajaiset. Sää huomenna 14 [1] Lieskahdus. Kävimme VESIHIIHTO- HARJOITUKSISSA. Pelastusjohtaja Harri Setälä Leirilehti 11.06.2015 NUMERO 2 Leirin avajaiset Pelastusjohtaja Harri Setälä Kävimme VESIHIIHTO- HARJOITUKSISSA TAKU 1 ILOISIA LEIRIKASVOJA AKU 2 Sää huomenna 14 RUOAKSI HUOMENNA: 7.30 aamupala: kaurapuuro,

Lisätiedot

Merenkulkija 4/2013. Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net. Sisältö:

Merenkulkija 4/2013. Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net. Sisältö: Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net Merenkulkija 4/2013 Sisältö: Johtokunnan yhteystiedot Kommodorin palsta Tärkeät päivämäärät Sähkönkäyttö talviaikana Talvisäilytys ja pukkiaitaus Talvisäilytysmaksut

Lisätiedot

Takeina turvallisuus ja. järkkymätön ammattitaito NOSTOPALVELUJA. Nostetta korkeuksiin. Nostamisen ammattilaiset

Takeina turvallisuus ja. järkkymätön ammattitaito NOSTOPALVELUJA. Nostetta korkeuksiin. Nostamisen ammattilaiset Takeina turvallisuus ja järkkymätön ammattitaito NOSTOPALVELUJA 1982 Nostetta korkeuksiin Nostamisen ammattilaiset 1 Nykyaikainen kalusto ja ammattitaitoinen henkilökunta. Takeina turvallisuus ja järkkymätön

Lisätiedot

7:30 Aamuvuoro alkaa yhteisellä palaverilla yövuoron kanssa. Tällöin käydään läpi yön keikat ja jaetaan muuta tärkeää tietoa. 8:30 Tarkistetaan ja huolletaan autot. Täydennetään hoitotarvikkeet, kuten

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund rf Saaristomerenkulkuopin tutkinnon 10.12.2004 tehtävien ratkaisu

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund rf Saaristomerenkulkuopin tutkinnon 10.12.2004 tehtävien ratkaisu 1 Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund rf Saaristomerenkulkuopin tutkinnon 10.12.2004 tehtävien ratkaisu Tehtävät on ratkaistu Microsoft PowerPoint ohjelmalla. Apuna on käytetty Carta Marina

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Ilmoittautuminen onnistuu myös ilmoittautumislomakkeella internetsivuiltamme. http://www.diagno.fi/lomake.html?id=3

Ilmoittautuminen onnistuu myös ilmoittautumislomakkeella internetsivuiltamme. http://www.diagno.fi/lomake.html?id=3 DIAGNO FINLAND OY KOULUTUS Ari Katila 28.1.2016 DIAGNON KOULUTUSOHJELMA KEVÄT / KESÄ 2016 Ohessa Diagnon tarjoamat koulutukset keväällä 2016. Viimeisimmät ja ajankohtaisimmat tiedot kaikista järjestämistämme

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 09.12.2011 tutkinnon ratkaisut Harjoitus tehdään 12 m pituisella merikelpoisella moottoriveneellä, jossa on varusteina mm. pääkompassi,

Lisätiedot

Näyttelypaikka «Koko totuus Suomesta» Baltian merifestivaalilla

Näyttelypaikka «Koko totuus Suomesta» Baltian merifestivaalilla Näyttelypaikka «Koko totuus Suomesta» Baltian merifestivaalilla Baltian merifestivaali 2011 2-5. kesäkuuta 2011, Pietari, Lenexpo-messukeskus 1 Kutsumme teidät osallistumaan Baltian merifestivaalille ja

Lisätiedot

Suorituskykyselvitys arktisten maiden lento- ja meripelastustoiminnasta, koulutus- ja harjoitusyhteistyön sekä tiedonvaihdon kehittäminen.

Suorituskykyselvitys arktisten maiden lento- ja meripelastustoiminnasta, koulutus- ja harjoitusyhteistyön sekä tiedonvaihdon kehittäminen. Suorituskykyselvitys arktisten maiden lento- ja meripelastustoiminnasta, koulutus- ja harjoitusyhteistyön sekä tiedonvaihdon kehittäminen Työryhmä 1 Juha Vuolle 24.10.2016 HANKEKOKONAISUUS Hankekokonaisuus

Lisätiedot

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TALENTUM HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Terhi Majasalmi ISBN: 978-952-14-1884-6 ISBN:978-952-14-1883-9 Ulkoasu: Lapine Oy Paino: BALTO print 2012

Lisätiedot

1 Kokouksen avaus, laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

1 Kokouksen avaus, laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 4/13 Aika 10.4.2013 klo 17.30 Paikka Urheilukentän huoltorakennus Osallistujat Niina Kivinen (pj), Marke Paavola (si), Katri Paavola, Ari Kankkonen, Ari Pekkarinen, Pekka Nikula, Heli Sorvisto, Marjo Salminen,

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

KILPAILUVIIKONLOPPU. www.oifbadminton.org

KILPAILUVIIKONLOPPU. www.oifbadminton.org KILPAILUVIIKONLOPPU - ENNEN KISAA HYVISSÄ AJOIN - EDELLINEN PÄIVÄ - KILPAILUPÄIVÄN AAMU - MATKA - KILPAILUPAIKALLA ENNEN PELEJÄ - PELIEN KESTÄESSÄ - PELIEN JÄLKEEN - KOTIMATKA ENNEN KISAA HYVISSÄ AJOIN

Lisätiedot

Me Mosaiikki. Visuaalinen kollaasi väkivaltaa kokeneiden naisten kertomuksista. Riikka Lahdensuo, Aalto-yliopiston Medialaboratorio 27.2.

Me Mosaiikki. Visuaalinen kollaasi väkivaltaa kokeneiden naisten kertomuksista. Riikka Lahdensuo, Aalto-yliopiston Medialaboratorio 27.2. Me Mosaiikki Visuaalinen kollaasi väkivaltaa kokeneiden naisten kertomuksista Riikka Lahdensuo, Aalto-yliopiston Medialaboratorio 27.2.2015 Lupaus Naisten Linja auttaa väkivaltaa kokeneita naisia auttamaan

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

MPK:N OSUUS ÖLJYNTORJUNNASSA. Info-tilaisuus Henrik Nysten Piiripäällikkö/Distriktschef Meripuolustuspiiri/Sjöförsvarsdistriktet

MPK:N OSUUS ÖLJYNTORJUNNASSA. Info-tilaisuus Henrik Nysten Piiripäällikkö/Distriktschef Meripuolustuspiiri/Sjöförsvarsdistriktet MPK:N OSUUS ÖLJYNTORJUNNASSA Info-tilaisuus 20.8.2015 Henrik Nysten Piiripäällikkö/Distriktschef Meripuolustuspiiri/Sjöförsvarsdistriktet 7 Tehtävät Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen julkisena hallintotehtävänä

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

VAHVAT, HYVINVOIVAT LIPPUKUNNAT

VAHVAT, HYVINVOIVAT LIPPUKUNNAT YHTEINEN TEHTÄVÄMME Partiokasvatuksen ansiosta yhä useammat lapset ja nuoret kasvavat tasapainoisiksi, vastuuntuntoisiksi, aktiivisiksi ja itsenäisiksi yhteisön jäseniksi SIKSI TAVOITTEENAMME ON: VAHVAT,

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 14.12.2007 tutkinnon ratkaisut Tehtävät on ratkaistu Microsoft PowerPoint ohjelmalla. Karttakuvat ovat skannattuja kuvia harjoitusmerikartasta

Lisätiedot

Meritilannekuva ja dynaaminen riskienhallinta paikkatiedoin. Tommi Arola Meriliikenteen ohjaus

Meritilannekuva ja dynaaminen riskienhallinta paikkatiedoin. Tommi Arola Meriliikenteen ohjaus Meritilannekuva ja dynaaminen riskienhallinta paikkatiedoin Tommi Arola Meriliikenteen ohjaus Teemat Suomenlahden alusliikenne ja alusliikennepalvelu Missä tietoa tarvitaan ja mitä tietoa välitetään merenkulkijoille?

Lisätiedot

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund rf Saaristomerenkulkuopin tutkinnon tehtävien ratkaisu

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund rf Saaristomerenkulkuopin tutkinnon tehtävien ratkaisu 1 Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund rf Saaristomerenkulkuopin tutkinnon 22.04.2005 tehtävien ratkaisu Tehtävät on ratkaistu Microsoft PowerPoint ohjelmalla. Apuna on käytetty Carta Marina

Lisätiedot

Kokkolan vertaisohjaajien kouluttaja -koulutuksen palaute (2/2016)

Kokkolan vertaisohjaajien kouluttaja -koulutuksen palaute (2/2016) 1 22.3.2016 Kokkolan vertaisohjaajien kouluttaja -koulutuksen palaute (2/2016) Koulutuksen ajankohta: 1.10.2015 5.2.2016, Yhteisöklubi Silta, Kokkola Kouluttajat: Anne Laimio & Heli Lumiaro 2 Kokkolan

Lisätiedot

Kymenlaakson pelastuslaitos. www.kympe.fi

Kymenlaakson pelastuslaitos. www.kympe.fi Kymenlaakson pelastuslaitos www.kympe.fi ULKOISEN PELASTUSSUUNNITELMAN MUKAINEN HARJOITTELU -SUUNNITTELU TARKOITUS Ulkoisen pelastussuunnitelman ja kohteen sisäisen pelastussuunnitelman toimivuuden varmistaminen

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 1/2017. Rauman MTY Friski Tuult ry. Eteläkatu 7 A 4-5, Rauma puh. (02) ,

JÄSENKIRJE 1/2017. Rauman MTY Friski Tuult ry. Eteläkatu 7 A 4-5, Rauma puh. (02) , JÄSENKIRJE 1/2017 Rauman MTY Friski Tuult ry Eteläkatu 7 A 4-5, 26100 Rauma puh. (02) 821 1065, www.friskituult.fi, friski@friskituult.fi Sisällys Sääntömääräinen Kevätkokous... 2 Kirpputori matka Poriin

Lisätiedot

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund rf Saaristomerenkulkuopin tutkinnon tehtävien ratkaisu

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund rf Saaristomerenkulkuopin tutkinnon tehtävien ratkaisu 1 Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund rf Saaristomerenkulkuopin tutkinnon 20.04.2012 tehtävien ratkaisu Tutkinnossa käytetty moottorivene on 13 metriä pitkä, sen syväys on 1,2 metriä ja

Lisätiedot

Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna!

Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna! Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna! Ensi vuotta käynnistämme innolla vapaaehtoistoiminnan juhlavuotena. Kutsumme sinutkin mukaan yhteiseen

Lisätiedot

LIIKENNEVIRASTON. Merikarttaohjelma. elokuu 2011

LIIKENNEVIRASTON. Merikarttaohjelma. elokuu 2011 1 2011 LIIKENNEVIRASTON suunnitelmia Merikarttaohjelma elokuu 2011 Merikarttaohjelma Elokuu 2011 Liikenneviraston suunnitelmia 1/2011 Liikennevirasto Helsinki 2011 Kannen kuva: Liikennevirasto (Gustaf

Lisätiedot

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava 10-12 asiantuntijaluentoa vuosittain 1 000 osallistujaa Teemoina mm. työnhaun uudet tuulet, työnantajien

Lisätiedot

Seuraseminaari 2014 Lapset ja nuoret 12.30-13.00 Teemavuoden satoa (Mika) Miltä teemavuosi on näyttänyt, tuonut tullessaan, mitä on tehty 13.00-13.

Seuraseminaari 2014 Lapset ja nuoret 12.30-13.00 Teemavuoden satoa (Mika) Miltä teemavuosi on näyttänyt, tuonut tullessaan, mitä on tehty 13.00-13. Seuraseminaari 2014 Lapset ja nuoret 12.30-13.00 Teemavuoden satoa (Mika) Miltä teemavuosi on näyttänyt, tuonut tullessaan, mitä on tehty 13.00-13.20 Seuramme junioritoiminnan haasteet (Mikko) Parityö

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Facebook-sivu tehokäyttöön. Osa 2 Facebook-sivun julkaisut

Facebook-sivu tehokäyttöön. Osa 2 Facebook-sivun julkaisut Facebook-sivu tehokäyttöön Osa 2 Facebook-sivun julkaisut 2013-3-8 1 Mitä opit tänään Mitä laaja tutkimus kertoo erilaisten julkaisujen saamasta palautteesta Miten luot sisältöstrategian Facebook-sivullesi

Lisätiedot

Toimintavuosi oli yhdistyksen kuudes. Jäseniä yhdistyksessä on tällä hetkellä yhteensä 220.

Toimintavuosi oli yhdistyksen kuudes. Jäseniä yhdistyksessä on tällä hetkellä yhteensä 220. 1 2 3 4 1 Järvenpään Yhteiskoulun ja Lukion Seniorit ry TOIMINTAKERTOMUS 1.7.2013 30.6.2014 YLEISTÄ Toimintavuosi oli yhdistyksen kuudes. Jäseniä yhdistyksessä on tällä hetkellä yhteensä 220. Toimintaa

Lisätiedot

Käyttöohje Social News

Käyttöohje Social News Käyttöohje Social News 1.1. painos FI Social News Vapauta sisäinen uutistoimittajasi ja raportoi lähiseutusi kiinnostavat tapahtumat suurelle yleisölle ammattimediakumppaneiden kautta. Lataa ja asenna

Lisätiedot

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6. Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.2014 Vesistö on valuma-alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta

Lisätiedot

Sunnuntaina startattiin rannasta klo 1400 aikoihin. Päällikkö keksi suunnata kohti Mjösundetin siltaa, matkalla rigattiin valmiiksi maailman parhaat

Sunnuntaina startattiin rannasta klo 1400 aikoihin. Päällikkö keksi suunnata kohti Mjösundetin siltaa, matkalla rigattiin valmiiksi maailman parhaat Andörja 27.07.08 Matkalle lähdettiin Turusta perjantaina klo 1800. Alku sujui hankalasti koska Villen kalsarit jäi Mietoisiin. Ajomatkaa kertyi kaiken kaikkiaan noin 1500 kilometriä. Perillä oltiin joskus

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Suomen Navigaatioliitto FinlandsNavigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinto

Suomen Navigaatioliitto FinlandsNavigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinto Suomen Navigaatioliitto FinlandsNavigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 20.04.2012 tutkinto Tutkinto tehdään 12 m pituisella merikelpoisella moottoriveneellä, jossa on varusteina mm. pääkompassi, kiinteä

Lisätiedot

Jarmo Solja, Kommodori

Jarmo Solja, Kommodori Jarmo Solja, Kommodori Kommodorin mietteitä Vuoden viimeistä Puuskaa eetteriin! Tällä kertaa palstatilan valtaa kuvat, kun kauden ylivoimainen päätapahtuma, 50-vuotisjuhla, vietettiin Teatteriravintolassa

Lisätiedot

Hyvät Castrén-suvun jäsenet

Hyvät Castrén-suvun jäsenet Huhtikuussa 2015 Hyvät Castrén-suvun jäsenet ON KULUNUT viisi vuotta kun olimme koolla Helsingissä. Kuluvan kauden aikana julkaistiin ajantasainen sukukalenteri Castrén-suku 2012 ja aloitettiin uuden kirjan

Lisätiedot

Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai klo Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu Tampere

Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai klo Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu Tampere 10.00 Aamukahvi 10.20 Tervetuloa Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai 25.9.2012 klo 10.00-15.30 Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu 2 33101 Tampere 10.30 Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja

www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja TENDERI on Turun Kiskoliikennekerho ry:n jäsenlehti, joka ilmestyy vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Lisätiedot

Jäsenkirje 4 2015 29.9.2015 SISÄLTÖ. MTKL parantaa jäsenpalvelua. Yhdistyksen jäsenmaksujen laskutusaikataulu muuttuu. Liiton koulutukset

Jäsenkirje 4 2015 29.9.2015 SISÄLTÖ. MTKL parantaa jäsenpalvelua. Yhdistyksen jäsenmaksujen laskutusaikataulu muuttuu. Liiton koulutukset Jäsenkirje 4 2015 29.9.2015 SISÄLTÖ LIITTEET MTKL parantaa jäsenpalvelua Yhdistyksen jäsenmaksujen laskutusaikataulu muuttuu Liiton koulutukset EU ruoka-apu vähävaraisille Mielenterveysviikko 47 Mielenterveysmessut

Lisätiedot

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Taru-Kalusteen Tarja Siivonen toiminut yrittäjänä 40 vuotta Nummelan Kenttälässä toimivan Taru-Kalusteen yrittäjä Tarja Siivoselle on kertynyt yrittäjyysvuosia

Lisätiedot

VETÄVÄ FACEBOOK KEVYESTI

VETÄVÄ FACEBOOK KEVYESTI VETÄVÄ FACEBOOK KEVYESTI Allergia- ja astmaliiton ja Iholiiton koulutus yhdistysaktiiveille ti 31.5. klo 17.30-18.15 Mira Airola ja Anu Sauliala TÄNÄÄN OPITAAN! Työkaluja yhdistyksesi Facebook-sivujen

Lisätiedot

Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna

Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Oikein toteutettu ja urheilijalle

Lisätiedot

Tervehdys kaikille sulkapallon harrastajille! Vuoden alkuun tiivistelmää kevätkauden 2017 keskeisimmistä asioista:

Tervehdys kaikille sulkapallon harrastajille! Vuoden alkuun tiivistelmää kevätkauden 2017 keskeisimmistä asioista: Sulkasato Iisalmi Jäsentiedote 1 /2017 Tervehdys kaikille sulkapallon harrastajille! Vuoden alkuun tiivistelmää kevätkauden 2017 keskeisimmistä asioista: Pelivuorot: Sulkasadon pelivuorot pelataan Kirkonsalmen

Lisätiedot

Työturvallisuuskilpailu 20 vuotta. Uudellamaalla. Juhla-seminaari

Työturvallisuuskilpailu 20 vuotta. Uudellamaalla. Juhla-seminaari Työturvallisuuskilpailu 20 vuotta Uudellamaalla Juhla-seminaari Eteran auditorio 1.3.2017 Hannu J. Mäkinen Talonrakennusteollisuuden Uudenmaan piiri ry Työturvallisuuden kehittäminen jatkuu Työturvallisuusasioihin

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Koulutuskysely asuinkiinteistöjen turvallisuuskoulutetuille

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Koulutuskysely asuinkiinteistöjen turvallisuuskoulutetuille Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Koulutuskysely asuinkiinteistöjen turvallisuuskoulutetuille 2012 Mistä kyselyssä oli kyse? SPEK ryhmän omatoimisen varautumisen kurssitetuille suunnattiin asiakaskysely

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma VIESTINTÄSUUNITELMA 1(10) Viestintäsuunnitelma Tervarit Juniorit ry VIESTINTÄSUUNITELMA 2(10) Sisällys 1. Johdanto 2. Tervarit Juniorit 3. Arvot 4. Viestinnän kohteet ja tavoitteet 5. Tervarit Juniorit

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016 Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016 Pyhtään Naisvoimistelijat ry 2 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 2. SEURAN TOIMINTATAVOITTEET... 3 3. TOIMINNAN KESKEISET HAASTEET...

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot