VAHVASTI MERELLÄ ARCTIA-KONSERNIN VUOSIKERTOMUS 2013

Transkriptio

1 VAHVASTI MERELLÄ ARCTIA-KONSERNIN VUOSIKERTOMUS

2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS ARVOT, VISIO MISSIO ORGANISAATIOKAAVIO JÄÄNMURTOPALVELUT JÄÄNMURTO KEMIN KARHU OFFSHOREPALVELUT OFFSHORE HANNA KUJALA KOILLISVÄYLÄLLÄ TEKNIIKKA JA INVESTOINNIT KELLUVA KONTTORI AVATTU JA PALKITTU TURVALLISUUS YMPÄRISTÖ HENKILÖSTÖ EVENTS ASIAKKAAN HAASTATTELU HALLITUS JOHTORYHMÄ TOIMINTAKERTOMUS 2013 LAIVASTO

3 3 Tero Vauraste Toimitusjohtajan katsaus

4 Vahva tuloskehitys jatkui tilikaudella kaikkien liiketoimintaalueiden kyetessä voitolliseen tulokseen. Parantuneen investointikyvyn johdosta aluskantaa modernisoitiin ja yhtiö investoi sekä uuteen satamajäänmurtajaan että innovatiiviseen kelluvaan toimitilaan. Miten jäätä murretaan Shell on vahvistanut yhtiön ja Arctian välisen Alaskan merialueiden ice-management palvelusopimuksen kaudelle 2016 saakka. Euroopan Meriturvallisuusviraston Pohjoisen Itämeren sopimus sai myös kolmivuotisen jatko-option. Nykyinen sopimussalkku mahdollistaa toiminnan ja resurssien kehittämisen. Henkilöstöä ja sen osaamista tullaan lähivuosina vahvistamaan asiakastarpeiden edellyttämällä tavalla. Tilikautta leimasi ajoittain kiihkeä kansallinen keskustelu jäänmurron ympärillä. Arctia on täyttänyt sille yhtiöittämisen yhteydessä asetetut laadulliset, taloudelliset sekä palvelutavoitteensa hyvin, kuten tilikauden tapahtumat ja niitä kuvaavat tunnusluvut paljastavat. Yhtiö huolehtii suomalaisen teollisuuden tarpeista ja on kehittänyt tämän osaamisperinnön polaariseksi vientituotteeksi. Tulevaisuudennäkymät Polaarisen markkinan odotetaan kasvavan ja uutta kysyntää palveluille on odotettavissa, mutta Yhdysvaltain regulatorinen kehitys vaikuttaa arktisten asiakkuuksien palvelutarpeisiin tuoden epävarmuutta tilikauden tulosodotuksiin. 4 Jatkuvuutta sopimussalkkuun Liikennevirasto on ilmoittanut jatkavansa Arctian konventionaalisia aluksia koskevaa sopimusta vuodesta 2015 eteenpäin kymmenellä vuodella. Päätöksen johdosta nykyisen aluskannan mukainen palvelukapasiteetti varmistetaan laajentamalla elinkaaren pidennysohjelma myös jäänmurtaja Voimaa koskevaksi. Laiva tulee siis palvelemaan aina 70 ikävuoteen saakka. Avainluvut, konserni Liikevaihto, milj. euroa 63,0 75,3 59,5 Liikevoitto / -tappio, milj. euroa 17,5 44,6-1,7 Tilikauden voitto / tappio, milj. euroa 13,4 39,9-4,7 Omavaraisuusaste, % 70,7 69,2 40,8 Nettovelkaantumisaste (gearing), % -12,0-0,9 107,9 Bruttoinvestoinnit, milj. euroa 17,8 16,0 6,2

5 ARVOT, VISIO, MISSIO ARVOT Osaava Haluamme oppia uutta ja jaamme osaamistamme työtovereillemme. Osaaminen ja tavoitteisiin sitoutuminen ovat menestyksemme edellytys. Palveleva Yhteistyö asiakkaamme kanssa on toimintamme perusta. Haluamme, että asiakkaamme ovat tyytyväisiä, ja heidän tarpeensa ohjaavat tekemistämme. Palvelemme aina asiakkaitamme hyvin ja olemme siitä ylpeitä. Tehokas Luomme hyvää työilmapiiriä arvostamalla omaa ja muiden työtä. Teemme työtämme ammattitaitoisesti ja turvallisesti sekä varmistamme omalla tehokkuudellamme toimintamme jatkuvuuden. VISIO Me olemme johtava Itämeren jäänmurron sekä arktisten ice management- ja offshorepalveluiden tuottaja. MISSIO 5 Suomen meriliikenteen turvaaminen tehokkaasti Itämeren jäätalven olosuhteilta. Kustannustehokkuuden parantaminen ja kasvumahdollisuuksien luominen tuottamalla offshore- ja muita innovatiivisia merellisiä palveluita. 5

6 ARCTIA-KONSERNI Arctia Shipping Oy Tero Vauraste Toimitusjohtaja Arctia Icebreaking Oy Markus Karjalainen Liiketoimintajohtaja Arctia Offshore Oy Tero Vauraste Liiketoimintajohtaja (oto.) Arctia KARHU Oy Markus Karjalainen Liiketoimintajohtaja 6 6

7 7 JÄÄNMURTOPALVELUT

8 Talvi alkoi ennätysmyöhään Itämeren jäätalvi luokitellaan jääpeitteen laajuudella mitaten keskimääräiseksi. Muutoin talvi oli poikkeuksellinen, sillä se alkoi ennätysmyöhään ja runsaan jäälle sataneen lumen vuoksi jäät jäivät keskimääräistä ohuemmiksi. Harvinaisen leudon alkutalven jälkeen sää alkoi kylmetä. Tammikuun puolivälissä oli muutaman päivän kylmä jakso, jolloin myös ensimmäinen jäänmurtaja lähti avustustehtäviinsä myöhemmin kuin koskaan. Kunnolla sää kylmeni tammikuun viimeiselle viikolle siirryttäessä. Jääpeite oli laajimmillaan helmikuun puolivälissä, jolloin jäätä esiintyi runsaan km² alueella. Runsaan jäälle sataneen lumen seurauksena suurin osa vuoksi jäästä oli teräsjäätä heikompaa kohvajäätä. Suomenlahden jäätilanne oli melko helppo. Kovilta myrskytuulilta vältyttiin, ja esimerkiksi Arctian vanhin alus Voima pärjäsi Suomenlahdella pääosin yksin. Sen sijaan Perämerellä tuulet vaikeuttivat jäätilannetta ja ajoittain merenkulkua. Arctia saavutti sille asetetut tavoitteet: apua tarvitsevien alusten odotusaika ei operointikaudella ylittänyt neljää tuntia ja avustustehokkuus oli keskimäärin noin 62 %. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että apua kyettiin toimittamaan nopeasti ja useimmiten jäänmurtajien perässä kulki avustettavana oleva laiva. Yhteensä koko jäänmurtokaudelta kertyi 579 operointipäivää. Arctia jäänmurtajien koko laivasto (pl. Fennica) oli avustamassa Suomen talvimerenkulkua. Events-palvelut Kuusi jäänmurtajaa taltutti talvea Jäänmurtajilla kesäkaudella tapahtuvien kiertokäyntien sekä kokous- ja tapahtumapalveluiden kysyntä jatkui edellisvuoden tapaan vilkkaana. Uuden toimiston rakennustyöt ja Sisun telakointi tosin kavensivat palveluiden tarjontaa kesäsesonkina. 8 Jäänmurtokaudella 2013 Arctian aluksille kertyivät keskimääräiset operointikaudet. Talven operointi alkoi Arctian osalta suhteellisen aikaisin, , kun Kontio lähti jäänmurtoon ja loppui , kun viimeinen murtaja, Otso, palasi satamaan. Talvi luokitellaan normaaliksi, vaikkakin poikkeuksellisena voidaan pitää kylmän jakson ja jäätalven huipun huomattavan myöhäistä ajankohtaa. Lisäksi kylmä kevät pidensi jäänmurtajien avustustarvetta. Ruotsalaiset murtajat avustivat Suomen liikennettä pitkäaikaiseen keskiarvoon nähden merkittävästi enemmän, noin kaksinkertaisesti vähentäen suomalaisten murtajien käyttöä. Avainluvut, JÄÄNMURTO Liikevaihto milj. euroa 25,2 23,3 33,6* Operointipäivät *sis. Botnican, Fennican ja Nordican jäänmurron.

9 kemin karhu Rakentaminen aikataulussa Perämeren satamien toimintaedellytykset paranevat Uudisrakennuksen operointialue tulee talvisin painottumaan Perämerelle. Alus on suunniteltu niin, että sillä voidaan tarvittaessa korvata sisääntuloväylällä myös raskaampaa jäänmurtokapasiteettia erityisesti alku- ja lopputalvesta, mikä säästää kustannuksia. Arctia Shippingin ja Kemin Sataman perustaman yhteisyritys Arctia Karhu Oy:n uuden sukupolven satamajäänmurtajan rakentaminen aloitettiin heinäkuussa. Työt etenivät aikataulun mukaisesti ja vuoden loppuun mennessä aluksen runko ja tankit olivat hitsattu valmiiksi Riga Shipyardin telakalla. Pääkoneet (2 x Wärtsilä W20) koeajettiin Wärtsilän Vaasan tehtaalla marraskuussa. Rolls-Roycen Aquamaster-potkurit testattiin joulukuun viimeisinä päivinä Raumalla. Molemmat koeajot sujuivat suunnitelmien mukaisesti. - Satamajäänmurtaja toimii tällöin kuin järjestelyveturina, joka syöttää aluksia satamista rannikkoväylää pitkin isojen murtajien saapuville. Näin isojen murtajien siirtoajot vähenevät, jolloin niiden operointi tehostuu. Alusta voidaan käyttää myös luotsikuljetuksissa. Näin voidaan parantaa satamien ja siten koko alueiden kilpailukykyä, kuvaa Arctia Karhu Oy:n toimitusjohtaja Markus Karjalainen. Arctia Karhulla on sopimus satamajäänmurrosta Kemin, Tornion ja Oulun satamissa. Tulevan uudisaluksen lisäksi käytössä ovat Kemin Satama Oy:n omistamat vanhat satamajäänmurtajat Jääsalo ja Ulla. Oulussa puolestaan Arctia Karhu Oy operoi Oulun kaupungin omistamaa satamajäänmurtaja Tuuraa. 9 Uuden satamajäänmurtajan suunnittelu, potkurilaitteistot, pääkoneet, teräsmateriaalit sekä suurin osa työstä tulevat Suomesta. Hankinnan kotimaisuusaste onkin korkea, arviolta 85 prosenttia. Suora työllistämisvaikutus on vähintään 70 henkilötyövuotta. Uusimmalla teknologialla varustetun aluksen pituus on 40 metriä, leveys 12,8 metriä ja syväys noin kuusi metriä. Propulsioteho on 2 x 1800 kw. Noin 13 miljoonaa euroa maksava alus valmistuu Uudenkaupungin Työvene Oy:n telakalta syksyllä Kesät saattohinauksessa ja öljyntorjunnassa Kesäisin uutta satamajäänmurtajaa voidaan käyttää muun muassa saattohinaus- ja öljyntorjuntatehtävissä. Saattohinaajana toimiessaan se mahdollistaa suurempien alusten tulon turvallisesti satamiin. Tämä on tärkeää sillä rikkirajojen ja siten polttoaineen hinnan nousun myötä, meriliikenteeseen haetaan kustannustehokkuutta yhä suuremmilla aluksilla. Nämä suuret ja ympäristövaatimusten (EEDI) vuoksi koneteholtaan heikot alukset vaativat enenevissä määrin hinaaja-avustusta satamaan saapuessaan ja sieltä lähtiessään. Perämerellä ei ole tällä hetkellä vastaavaa saattohinaajaa, joka mahdollistaa tällaisten alusten satamaan saapumisen.

10 OFFSHOREPALVELUT 10

11 Menestystä uusissa tehtävissä Arctian alusten työt Alaskan toiminta-alueella jatkuivat rahtaussopimuksen mukaisesti koko kesäkauden. Molempien alusten komentosillat varustettiin uusimmilla Consilium-laitteilla vastaamaan arktisten alueiden vaatimuksia. Nordican DP-laitteistot päivitettiin ja Fennican peräkannen A-raami modifioitiin niin, että työskentely arktisilla vesillä on mahdollisimman tehokasta ja vaivatonta. Fennica ja Nordica olivat käytettävissä Itämeren jäänmurtoon tammi-huhtikuussa. Nordica avusti kauppa-aluksia eteläisellä Perämerellä ja Selkämerellä. Fennica oli laiturissa jäänmurtovalmiudessa. Suomen jäänmurtokauden jälkeen molemmat alukset siirtyivät Panaman kanavan kautta Yhdysvaltain länsirannikolle, missä ne varusteltiin kesäoperointia varten. Fennica ja Nordica suorittivat pohjoisilla merialueilla erilaisia tutkimus- ja mittaustehtäviä. Alusten työskentelyprofiilit poikkesivat toisistaan. Koillisväylän kautta kotiin Fennica ja Nordica palasivat Suomeen jäänmurtokautta varten Koillisväylää pitkin. Nordican paluu ajoittui lokakuun loppuun ja Fennica palasi marraskuussa. Jääolosuhteet pohjoisella merireitillä olivat edellisvuotta ankarammat. Fennican päällikkönä toimi merikapteeni Hanna Kujala, joka on ensimmäinen naispäällikkö, joka on purjehtinut läpi koko Koillisväylän. Kahdelle monitoimimurtajille kertyi operointipäiviä offshoressa vuonna 2013 yhteensä 244 (549). Vertailuvuoden luvussa on mukana monitoimimurtaja Botnica, joka myytiin joulukuussa Monitoimimurtajien käyttöaste pysyi edellisvuoden tapaan yli 90 prosentissa. Uudet tehtävät suoritettiin menestyksellä ja rahtaaja oli erittäin tyytyväinen alusten ja niiden suomalaisten miehistöjen ammattitaitoon ja toimintaan vaativissa olosuhteissa. 11 Varustelua päivitettiin Monitoimimurtajien varustelua uusittiin ja päivitettiin monipuolisesti kuluneen kauden aikana. Yleisten tilojen ilmettä kohennettiin mm. uusilla kalusteilla ja pintamateriaalien vaihdolla. Asiakkaiden työviihtyvyyttä parannettiin asuintilojen peruskorjauksilla. Avainluvut, OFFSHORE Liikevaihto, milj. euroa 37,3 48,7 23,2 Operointipäivät

12 HANNA KUJALA Ensimmäinen nainen jäänmurtajan päällikkönä 12 Merikapteeni Hanna Kujala on ensimmäinen nainen jäänmurtajan päällikkönä Suomen yli sata vuotta jatkuneessa jäänmurron historiassa. Marraskuussa hän kipparoi Fennican läpi Koillisväylän aina Beringin salmen takaa Atlantille. Takana on 20 vuotta kokemusta merenkulusta eri varustamoiden palveluksessa, Arctian edeltäjän Varustamoliikelaitoksen palvelukseen Kujala tuli vuonna Jäänmurtajat tosin olivat tuttuja jo kouluvuosilta. - Asuin lapsuuteni Katajanokalla ja jäänmurtajat näkyivät koulun ikkunoista. Merenkulkualalle tulin sattumalta, ehkä pientä sukurasitetta oli isän puolelta ja olihan syntymäkaupunkikin Kotka, naurahtaa Kujala. Hakupaperit oli lähetetty jo muuhun kouluun ja Kujala aikoi kokeilla vain vuoden merenkulkuoppilaitoksessa, mutta sillä tiellä yhä ollaan. Määräykset tutuiksi hyvissä ajoin Koillisväylällä on purjehdittu naispäällikön komennossa yhden kerran aikaisemminkin. Entisen Neuvostoliiton aikana Murmansk Shipping Companyn palveluksessa oli Ludmila Tibrajeva luvun loppuvuosista lähtien hän oli päällikkönä muun muassa kun SA-15 luokan Turussa rakennettu Tiksi-alus purjehti Venäjän Euroopan puoleisesta osasta Japaniin. Tibrajevasta tiesivät kertoa Kujalalle myös Fennican käyttämät venäläiset jääluotsit. - Aloin itse tutustua Koillisväylään jo vuotta aiemmin, kun Fennica ja Nordica ensimmäisen kerran käyttivät reittiä. Määräykset ja säännökset kävin läpi jo silloin, ja ennen matkaamme tarkastin saatavilla olevat tiedot uudelleen ja varmistin että laiva oli valmis kovia pakkasia varten, kertoo Kujala. Yhteistyö Rosatomflotin kanssa sujui hyvin. Alkuperäistä matkasuunnitelmaa viivästytti kaksi heikomman tehon venäläistä kauppa-alusta. Jääolosuhteet olivat paikoitellen vaativammat kuin edellisvuoden matkalla. Lopuksi on pakko kysyä urheilutermein: Miltä tuntuu olla ensimmäinen? - Ihan hyvältä, täytyy sanoa. Olen kiitollinen, että varustamo antoi minulle vastuuta tälle omintakeiselle merireitille. Oma tähtäin on tietysti olla vakituisena päällikkönä nimetyssä laivassa.

13 TEKNIIKKA JA INVESTOINNIT 13

14 Hankinnoissa uusia suomalaisia innovaatioita Tekniikan päivittämisten ja hankintojen arvo pysytteli viime vuosien tasolla. Vuoden 2013 bruttoinvestoinnit olivat 17,7 miljoonaa euroa (16,9 milj. euroa). Suurimmat yksittäiset investoinnit olivat Nordican syklokonvertterin päivitys ja Sisun elinkaaripidennys. Suomalaista innovoivaa suunnittelua edustavat uuden sukupolven satamajäänmurtaja Kemin Karhu sekä arkkitehtuuristaan palkittu kelluva toimistorakennus, Off.ice. Uuden konseptin satamajäänmurtaja Kemin Karhun runkoa rakennettiin suomalaisesta teräksestä Riga Shipyardilla Latviassa. Rakentaminen pysyi hyvin aikataulussa. Samaan aikaan Uudessakaupungissa valmistettiin aluksen kansirakennelmia. Uuden satamajäänmurtajan takakannen nosturin FAT-testit suoritettiin Alcamossa, Sisiliassa. Nosturin toimittajana on italialainen Melcal. Nosturin ulottuvuus on 16 metriä ja nostokapasiteetti noin viisi tonnia. Pääkoneet (2 x Wärtsilä W20) koeajettiin Wärtsilän Vaasan tehtaalla marraskuussa. Rolls-Roycen Aquamaster-potkurit testattiin joulukuun viimeisinä päivinä Raumalla. Noin 40-metrinen alus valmistuu operoimaan jäänmurtokaudella Arctia investoi alukseen Perämeren öljyntorjuntavalmiutta parantavan keräysjärjestelmän. Aluksille lisää työvuosia Kelluva konttori onnistui 14 Nordican syklokonvertterin päivitys tehtiin Fayardin telakalla Tanskassa ja se valmistui tammikuussa. Syklokonvertteri muuttaa taajuutta ja jännitettä suoraan ilman välipiiriä ja sen avulla syötetään suuren tehon tahtimoottoreita. Suomen jäänmurtokauden päätyttyä Sisu suuntasi telakalle. Elinkaaripidennyksen sisältämät huolto- ja korjaustyöt lisäävät jäänmurtajan käyttöikää. Merivesiputkiston uusiminen ja siihen liittyvien pumppujen sekä lämmönvaihtimien vaihto toteutettiin Tallinnassa. Kelluva konttori eli Off.ice ja siihen liittyvät laiturialueen muokkaustyöt valmistuivat syksyllä. Hankkeen kustannukset olivat noin neljä miljoonaa euroa. Rakentamisessa käytettiin runsaasti kotimaisia ja osin kierrätysmateriaaleja. Koko hankkeen kotimaisuusaste oli huomattavan korkea. Varustamon kannalta kelluva konttori oli erittäin onnistunut hanke. Johto ja hallinto työskentelevät nyt jäänmurtajatukikohdassa, toimitilojen kustannustehokkuus parani ja samalla hankkeen innovatiivinen toteutustapa lisäsi Arctian ja suomalaisen innovatiivisen rakennusosaamisen tunnettuutta monissa merkittävissä sidosryhmissä.

15 OFF.ICE Kiitelty ja palkittu Loppuvuoden ajan Off.ice vastaanotti lukuisia vierasryhmiä. Uusi kelluva konttori houkutteli niin merenkulun sidosryhmiä kuin myös rakentamisen ja arkkitehtuurin ammattilaisia. Joukossa oli myös Suomen Arkkitehtimuseon kansainvälinen arviointiraati. Loppuvuodesta julkistettiin, että Off.ice on valittu yhdeksi kymmenestä pääkohteesta Suomen nykyarkkitehtuuria esittelevään kaksivuotisjulkaisuun. - Hankkeessa on lähdetty rohkeasti toteuttamaan uutta ajattelua ja laivanrakennustekniikkaa toimistorakentamiseen. Se tuo esiin suomalaista osaamista kansainvälisesti ja sillä voi olla potentiaalia vientituotteena. Kohde yhdistää ensimmäistä kertaa suomalaisen arkkitehtuurin ja laivarakentamisen huippuosaaminen aivan ennennäkemättömällä tavalla, sanoi Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri ilmoittaessaan Arctian uuden toimistorakennuksen valinnasta Vuoden 2013 Rakennukseksi. Rakennusinsinööriliiton RIL-palkinto jaettiin pidetyssä Kiinteistöt 2013-tapahtumassa. Palkintoa edelsi kiireinen vuosi. Kaksikerroksisen, kelluvan kansilastiponttonin päälle sijoittuvan toimistorakennuksen runkorakenteet saatiin valmiiksi toukokuussa Arctechin Helsingin telakan tiloissa. Kesäisinä aamuyön tunteina kelluva konttori hinattiin Hernesaaresta Katajanokan jäänmurtolaituriin. Espoon Keilarannasta muuttoautot suunnistivat kohti Helsingin keskustaa juhannuksen jälkeen. Käytännössä sisätilojen varustelua käyttäjien toiveiden mukaisiksi jatkettiin pitkin kesää. Meri- ja maahenkilöstö yhdessä Ensimmäisinä toimintakuukausinaan Off.ice on ollut kiitelty menestys ja sitä on esitelty laajasti niin kotimaisessa kuin kansainvälisessäkin mediassa. Konttorin innovatiivinen konsepti yhdistettynä ympäristöystävällisiin materiaaleihin ja rakennustapaan on tehnyt siitä uuden arkkitehtonisen maamerkin merelliseen Helsinkiin. Helsingin kaupungin kaupunginsuunnitteluvirasto ja rakennusvalvonta totesivat, että hyvällä suunnittelulla rakennus on pystytty sovittamaan erittäin hyvin kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön. Arctian kannalta tärkeintä on ollut kuitenkin entisiä kustannustehokkaammat ja toimivammat neliöt. Myös johdon ja hallinnon työskentely samassa jäänmurtotukikohdassa merihenkilöstön kanssa edistää kanssakäymistä ja vuoropuhelua. Henkilöstölle on järjestetty myös yhteinen työpaikkaruokailu jäänmurtajilla. Kelluvan konttorin rakentajana toimi kevyeen teräskennotekniikkaan erikoistunut Shippax Oy Uudestakaupungista, joka valmisti ja varusteli toimiston Arctechin telakalla Helsingin Hernesaaressa. Teräsrakenteinen ponttoni rakennettiin Western Shipyardin Teijon telakalla. Helteiset avajaiset 15 Kelluvan konttorin avajaisia vietettiin helteisenä loppukesän päivänä Liki neljäsataa kutsuvierasta tutustui uuteen konttoritilaan sekä jäänmurtajiin muun muassa Urhon kiertokäynnillä. Henkilökunnalle järjestetyn nimikilpailun tuloksena kelluva konttori sai nimen Off.ice ja nimeä ehdottanut Kontion konemestari Esko Stenij palkittiin avajaisjuhlassa.

16 TURVALLISUUS 16

17 Parannuksia turvalliseen toimintaan Vuonna 2012 tapaturmatilastomme kääntyivät hienoiseen nousuun ja tästä syystä vuonna 2013 panostimme monin eri tavoin työturvallisuuteen ja turvalliseen työympäristöön. Tavoitteemme on edelleen 0-työtapaturmaa ja määrätietoisilla toimenpiteillä olemme jo edenneet kohti tuota päämäärää. Työ tavoitteen saavuttamiseksi jatkuu. Koulutus Merenkulkijoiden pätevyyksiä ja koulutuksia määrittävän kansainvälisen STCW -koodin muutosten myötä merihenkilöstön koulutusvaatimukset tulevat lisääntymään asteittain vuoden 2016 loppuun mennessä. Siirtymävaiheen jälkeen valtaosa pätevyyksiin liittyvistä koulutuksista muuttuu viiden vuoden välein uusittaviksi, mikä tulee merkitsemään pysyvää koulutustarpeen lisääntymistä. Koulutustarpeen kasvu näkyy käytännössä asteittain jo tällä hetkellä, kun henkilöstö uusii pätevyyskirjojaan niiden vanhentuessa, mutta huomattavin piikki tulee ajoittumaan vuoteen 2016, jolloin pätevyyskirjan uusinta on ajankohtainen merkittävällä osalla kansipäällystöä. Palkitseminen Aloitimme loppuvuodesta ennalta ehkäisevän turvallisuuden palkitsemisjärjestelmän, jonka tarkoitus on lisätä ilmoituksia turvallisuuspoikkeamista ja/tai läheltä piti tilanteista ja näin ollen lisätä alusten henkilöstön työturvallisuustietoutta. Turvallisuushavaintopalkinnot jaetaan neljännesvuosittain ja tämän lisäksi palkitaan paras alus koko vuoden saavutuksista. Mittareihin kuuluvat muun muassa turvallisuusraportointi ja tapaturmien määrä. Tarkastukset Syksyllä 2013 koko merihenkilöstölle hankittiin kansainvälisessä liikenteessä olevilla ISPS -aluksilla edellytettävät turvatoimipätevyydet, jotka vaaditaan vuoden 2014 alusta alkaen. Osa henkilöstöstä sai tarvittavan pätevyyden kertyneiden meripalvelupäivien myötä, osa suoritti aiheeseen liittyvän koulutuksen. Koko kansipäällystöllä on ISPS Ship Security Officer -pätevyys, joka kattaa myös alemmat turvatoimipätevyystasot. Työsuojeluhenkilöiden koulutus Työterveyslaitoksen järjestämillä merenkulkijoille suunnatuilla kursseilla aloitettiin uudelleen. Päällystön turvallisuuskoulutusta yhteistyössä Kymen Ammattikorkeakoulun kanssajatkettiin. Koulutukset ovat saaneet hyvän vastaanoton työtekijöiltämme ja ovat olleet osaltaan vaikuttamassa suotuisasti työtapaturmasta johtuvien poissaolojen määrään. 17 Vuoden 2013 aikana aloitimme alustemme kuukausittaisen työympäristön itsearvioinnit, joissa aluksen oma henkilökunta arvioi työympäristön turvallisuutta. Jatkoimme myös alusten säännöllisiä sisäisiä tarkastuksia niin turvallisuuden, tekniikan kuin navigoinnin osalta. Näiden lisäksi jäänmurtajat tarkastetaan säännöllisesti viranomaisten ja asiakkaiden toimesta. TAPATURMAT JA SAIRAUSPOISSAOLOT Poissaoloon johtaneet työtapaturmat sairauspoissaolo (pv)

18 18 YMPÄRISTÖ

19 Huomio polttoaineen ja makean veden kulutukseen Ajossa olevien alusten jätehuoltoa varten järjestettiin muun muassa biojätteen erillistyhjennyksiä talvikauden satamiin. Erillistyhjennyksiä tarvittiin satamien puutteellisten biojätteen vastaanottomahdollisuuksien takia. Vuoden 2013 keskeisimmät ympäristötavoitteet olivat polttoaineen ja makean veden kulutuksen vähentäminen. Ympäristöä tukeva toiminta Polttoaineen kulutuksen vähentämiseksi aloitettiin laajamittaisempi selvitys- ja tutkimushanke. Hankkeeseen haettiin aktiivisesti yhteistyökumppaneita, ja varsinaisiin kulutusmittauksiin on tarkoitus päästä vuoden 2014 aikana. Arctia tuottaa Euroopan Meriturvallisuusvirastolle (European Maritime Safety Agency, EMSA) öljyntorjunnan valmiuspalvelua jäänmurtaja Kontiolla. Arctian ja EMSA:n välistä sopimusta Kontion öljyntorjuntavalmiudesta Pohjois-Itämerellä jatkettiin kolmivuotisella optiolla. Sopimuksen uusimisen yhteydessä toiminta-aluetta tarkennettiin niin, että myös Venäjän Itämerellä olevilla aluevesillä voidaan tarvittaessa tarjota palveluja. Makean veden kulutukseen kiinnitettiin huomiota aluksittain ja sen johdosta muun muassa aloitettiin vanhojen vesikalusteiden uusimiset. Ympäristöinvestointeja tarkasteltaessa kannattavuuden lisäksi kiinnitetään erityistä huomiota investoinnin ympäristövaikutuksiin. Tarkastelukaudella tehtiin ensimmäinen uuden mallin mukainen, aluksen aloitteesta ja alusten SEEMP (Ship Energy Efficiency) suunnitelmaan perustuva ympäristöinvestointi, jolla pyrittiin säästämään työilmakompressorin käyntitunteja. Öljyntorjunnan kvartaaliharjoitukset pidettiin sovituissa aikatauluissa. Harjoitusten sisältövaatimuksia, muun muassa harjoitteiden pituuksia ja laitteiden vaihtelevampaa käyttöä, tarkennettiin uudelle sopimuskaudelle. Uusi harjoitusohjelma edellyttää, että vuosittain järjestetään yksi teoriakoulutuspäivä, johon liittyen pidettiin ensimmäinen öljyntorjuntaseminaari syksyllä Tilaisuuteen pyydettiin puhujia muun muassa SYKE:stä, Merivoimista ja Merivartiostosta. Yhteistyötä meriviranomaisten kanssa on kehitetty. Merivartioston aluksia on käytetty vetoaluksena raskaalle öljyntorjuntapuomille ja Merivoimien alus Louhi miehistöineen kävi tutustumassa öljyntorjuntamurtaja Kontioon. POLTTOÖLJYN KULUTUS (TONNIA) Jätehuolto toimivaksi Tukikohdassaan Katajanokalla jäänmurtajat käyttävät kunnallistekniikkaa eli maasähköä, kaukolämpöä ja jätevesiverkkoa. Katajanokan jätehuolto kilpailutettiin ja uusi auditoitu toimittaja aloitti alkuvuonna. Myös jätteiden tarkempaan lajitteluun annettiin uudet ohjeet ja niissä on huomioitu nyt Katajanokalla olevat jätteiden vastaanottopisteet. KEVYT Jäänmurtajat RASKAS Jäänmurtajat POLTTOAINEEN PALAMISESTA AIHEUTUNEET HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT (TONNIA)

20 HENKILÖSTÖ 20

21 Yhteiset tavoitteet selkeästi esille Tulosten ja käytyjen keskustelujen perusteella tehdään konkreettisia kehittämis- ja parannustoimenpiteitä vuoden 2014 aikana. Tilikauden aikana panostettiin erityisesti esimiestyöskentelyn kehittämiseen. Syksyllä käynnistettiin johtoryhmän ja alusten päälliköiden yhteinen Tosisuunta -johtamisvalmennus. Vajaan vuoden kestävän koulutuksen tavoitteena on tarkentaa johdon työnantaja- ja esimiesvastuuta sekä vahvistaa yhteistyötä konsernin johtotasolla. Arctia Karhuun palkattiin joulukuussa vuoden 2012 tapaan määräaikaisia työntekijöitä talvikaudeksi. Satamajäänmurrossa aloitettiin neuvottelut uuden yhtiökohtaisen työehtosopimuksen saavuttamiseksi. Joulukuussa käynnistettiin yhtiön aloitteesta uusi yhteistyöfoorumi pääluottamusmiesten kanssa. Vuodelle 2014 on sovittu säännölliset tapaamiset eri kokoonpanoissa. 21 Henkilöstöjohdon ja pääluottamusmiesten välille käynnistettiin joulukuussa säännöllisesti kokoontuva yhteistyöfoorumi. Tavoitteena on tiiviimmän vuoropuhelun avulla kehittää yhtiötä vastaamaan tulevaisuuden tarpeita. Henkilöstöltä vahvaa palautetta Syyskuussa valmistui henkilöstötutkimus, jonka osallistujaprosentti oli kaikkien aikojen korkein, 75 %. Tuloksissa esille nousivat hyvin toiminnan vahvuudet ja heikkoudet. Loppuvuodesta tuloksia käytiin läpi koko henkilöstölle tarkoitetussa Varustamopäivässä sekä useissa pienryhmissä aluksilla ja toimistolla. VAKITUINEN HENKILÖSTÖ VUODEN LOPUSSA Henkilöstöä keskimäärin Maahenkilöstö Merihenkilöstö Ikä- ja sukupuolijakauma Henkilöstön keski-ikä 48,4 48,4 48,8 naisia, % 18,0 16,0 15,8 Miehiä, % 82,0 84,0 84,2 Koulutus ja kehittäminen ulkopuoliset koulutuspäivät

22 Events KOKOUS JÄÄNMURTAJALLA JÄÄ MIELEEN 22 Jäänmurtajille on aktiivisesti etsitty käyttöä myös varsinaisen jäänmurtokauden ulkopuolella. Katajanokan jäänmurtajalaiturin erinomainen sijainti keskellä Helsinkiä, rauhallinen oma alue ja maailman mittakaavassa ainutlaatuiset alukset muodostavat yhdessä elämyksellisen kokous- ja tapahtumapaikan. Jäänmurtajia on käytetty valtionjohtajien vierailupaikkana jo vuosikymmeniä. Kun suuret jäänmurtajat Urho ja Sisu rakennettiin 70-luvulla, niihin suunniteltiin myös tilat vierastoimintaa varten. Presidentti Urho Kekkonen kutsui vieraita mielellään erityisesti nimikkolaivaansa. Tänä päivänä Arctian Events-toiminta tarjoaa palvelukirjon, joka käsittää valinnan mahdollisuudet aina lyhyestä kiertokäynnistä täyden palvelun gourmet-illalliseen jäänmurtajalla. Vieraina on nähty niin eurooppalaisia presidenttejä kuin jääkiekon maailmanmestareita. Pääosan kuitenkin muodostavat eri yritysten omat tilaisuudet sidosryhmilleen tai omalle henkilökunnalle. Arctia on panostanut keittiöhenkilökuntansa koulutukseen. Kaikki menut ovat suomalaisia, laivojen keittiöiden itse laatimia. Jäänmurtaja on myös yksi harvoja paikkoja Suomessa, missä voi saada vatitarjoilua. Woltti Group on yksi Suomen johtavista tapahtuma-alan yrityksistä. Yksi osa Woltin toimintaa on löytää asiakkaiden tarpeisiin uusia, mielenkiintoisia ja erikoisia tapahtumatiloja. - Ensimmäinen yhteydenottomme syntyi tarpeesta järjestää tilaisuus tavallisuudesta poikkeavassa ympäristössä. Ajatus jäänmurtajasta sopi asiakkaallemme erittäin hyvin, joten otimme yhteyttä Arctiaan. Yhdessä veimme tilaisuuden järjestelyitä eteenpäin, kertoo asiakkuusjohtaja Hans Karlsson. Ensimmäinen kokemus osoittautui menestykseksi ja sen jälkeen Woltti Group on käyttänyt toistuvasti jäänmurtajia tuotelanseerauksiin, lehdistötilaisuuksiin, pienempiin seminaareihin ja kokouksiin. - Useimmille vieraille tällainen työsatama on täysin uusi ympäristö, puhumattakaan aktiivikäytössä olevasta suuresta jäänmurtajasta. Uskomme jäänmurtajan olevan jo itsessään vetovoimainen tapahtumaympäristö ja erikoinen paikka saa kutsuvieraat saapumaan herkemmin järjestettyyn tilaisuuteen, lisää Karlsson. Mikä sitten jäi parhaiten mieleen vuoden 2013 lukuisista tapahtumista? - Yhden asiakkaamme karonkka Urholla marraskuussa. Ilta oli kaikin puolin onnistunut. Laivakierrokselta jatkoimme illalliselle salonkiin. Ruoka ja palvelu olivat ensiluokkaista. Illan kohokohta oli kuitenkin saunominen jäänmurtajalla. Tästä asiakkaamme on muistanut kiittää meitä toistuvasti!

23 23 HALLITUS JA JOHTORYHMÄ

24 HALLITUS ILPO NUUTINEN Hallituksen varapuheenjohtaja Hallitusneuvos, VNK Hallituksessa vuodesta 2013 Syntymävuosi 1964 Koulutus: OTL, KTM MAIRE LAITINEN Senior Legal Counsel, Fondia Oy Hallituksessa vuodesta 2010 Syntymävuosi 1953 Koulutus: OTK Antti Pankakoski Hallituksessa vuodesta 2011 Syntymävuosi 1954 Koulutus: OTK PÄIVI SÖDERHOLM Johtava suunnittelija, Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Hallituksessa vuodesta 2010 Syntymävuosi 1958 Koulutus: Diplomimerikapteeni 24 MATTI VIRTAALA Hallituksen puheenjohtaja asti Hallituksessa vuodesta 2010 Syntymävuosi 1951 Koulutus: DI HELI LEHTONEN Talousjohtaja, VR Hallituksen jäsen asti Hallituksessa vuodesta 2010 Syntymävuosi 1963 Koulutus: KTM MIKA MÄKILÄ Liikenneneuvos, LVM Hallituksen jäsen asti Hallituksessa vuodesta 2010 Syntymävuosi 1976 Koulutus: OTK, KTK

25 JOHTORYHMÄ TERO VAURASTE MARKUS KARJALAINEN HELI LEHTONEN David Lindström Toimitusjohtaja Liiketoimintajohtaja Talousjohtaja alkaen Henkilöstöjohtaja Johtoryhmässä vuodesta 2010 Arctia Icebreaking Oy alkaen Syntymävuosi 1963 Johtoryhmässä vuodesta 2012 Syntymävuosi 1967 Syntymävuosi 1961 Koulutus: KTM Syntymävuosi 1968 Koulutus: Meriupseeri, MSc Koulutus: Merikapteeni Koulutus: KTM KARI PATRAKKA MARKKU TUHKANEN KIMMO LAUTANEN KAI VALTARI Tekninen johtaja Viestintäjohtaja Talousjohtaja asti Liiketoimintajohtaja Johtoryhmässä vuodesta 2010 Johtoryhmässä vuodesta 2011 Johtoryhmässä vuodesta 2011 Arctia Icebreaking Oy asti Syntymävuosi 1967 Syntymävuosi 1965 Syntymävuosi 1960 Johtoryhmässä vuodesta 2010 Koulutus: DI Koulutus: FM Koulutus: KTM Syntymävuosi Koulutus: Merikapteeni