HÅKANSBÖLEN KARTANO PÄÄRAKENNUKSEN RAKENNUSHISTORIASELVITYS

Transkriptio

1 HÅKANSBÖLEN KARTANO PÄÄRAKENNUKSEN RAKENNUSHISTORIASELVITYS ARKKITEHTITOIMISTO SCHULMAN OY 2007

2 Arkkitehtitoimisto Schulman Oy Håkansbölen kartano/ Päärakennuksen rakennushistoriaselvitys Sisällys Johdanto 4 I Håkansbölen kartanon historiaa Sijainti 6 Håkansbölen kartanon varhaisemmat vaiheet Kartanon alkuvaiheet 7 Uusklassinen päärakennus 8 Munsterhjelmien aika Zilliacusten ja Andelinien aika Sanmarkien aika sata vuotta rakennushistoriaa Arvid Sanmarkin perheen kotina 11 Arkkitehti Armas Lindgren ja korjaussuunnitelmat Uuden päärakennuksen luonnokset Toteutus Vuoden 1912 laajennukset Per Kasten Sanmarkin perheen kotina luku/ Sisätilojen ilmeen uudistaminen 1950-luku/ Muutossuunnitelmat Myöhemmät muutokset Ulko- ja sisätilojen muutokset Kartanopuisto 22 Pihapiiri ja muut rakennukset 24 Kartanoalueen myöhemmät muutokset 27 Kartanoalue pienenee Asemakaavallinen tilanne Vantaan kaupungin omistus alkaa 28 2

3 Håkansbölen kartano/ Päärakennuksen rakennushistoriaselvitys Arkkitehtitoimisto Schulman Oy II Nykytilanne Päärakennus Rakennuksen runko 29 Rakennuksen ulkopuoli 29 Vesikatto Julkisivuverhous Terassit, portaat ja kaiteet Parvekkeet ja kaiteet Ikkunat ja ulko-ovet Julkisivuvärityksestä Ulkovalaisimet ja muut varusteet Sisätilat 34 Lattiat Seinäpinnat Sisäkattopinnat Kaakeliuunit Väliovet Valaisimet LVIS-kalusteet ja -asennukset Armas Lindgrenin suunnittelemat kalusteet Huonetilakohtaiset inventointikortit 41 Yhteenveto 92 Lähdeluettelo 93 Liite 1/ Arkistopiirustusten luettelo 95 Kannen kuva: Sanmarkin lapsia vastavalmistuneen rakennuksen portailla. Oikealla Per Kasten Sanmark. 3

4 Arkkitehtitoimisto Schulman Oy Håkansbölen kartano/ Päärakennuksen rakennushistoriaselvitys Johdanto Håkansbölen eheään kartanokokonaisuuteen kuuluvat arkkitehti Armas Lindgrenin vuonna 1905 suunnittelema päärakennus, joukko eri-ikäisiä talousrakennuksia sekä laaja kartanopuisto. Viimeiset sata vuotta Sanmark-suvun kotina ollut jugend-kartano on ainutlaatuisen hyvin säilyttänyt alkuperäisen luonteensa, jota laadukkaat ja luontevat myöhemmät kerrostumat vain rikastavat. Vantaan kartanoista Håkansböle on parhaiten säilyttänyt rakennustaiteellisen ja historiallisen arvonsa. Håkansbölen kartanon (Håkansböle gård) omistus siirtyi Vantaan kaupungille , mikä merkitsee uutta vaihetta kartanon historiassa. Rakennuksen tuleva käyttö ja korjaus tapahtuvat kohteen arvoja vaalien. Tämä rakennushistoriaselvitys on laadittu Arkkitehtitoimisto Schulman Oy:n toimesta (arkkitehdit Johanna Luhtala ja Sari Schulman sekä arkkit.yo Markus Manninen) jatkosuunnittelun pohjaksi. Hankkeen tilaajana on Vantaan kaupungin tilakeskus, suunnitteluprojektin vetäjänä toimistoarkkitehti Kaisu Iivonen. Vantaan kaupunginmuseon edustajana on arkkitehti Mikko Mälkki. Selvitys koskee kartanon päärakennusta. Muita rakennuksia ja puistoa on käsitelty lyhyesti kokonaiskuvan saamiseksi kartanoalueesta. Rakennushistoriaselvitys jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa käsitellään kartanon historiaa, toisessa osassa esitetään paikan päällä tammihelmikuussa 2007 suoritetun inventoinnin tulokset. Työ perustuu itse rakennuksessa tehdyn havainnoinnin lisäksi lähde- ja arkistotutkimukseen. Työn aikana ei ollut käytössä kellarin ja ullakon pohjia, eikä paikkansa pitäviä julkisivuja ja leikkauksia. 4 PÄÄRAKENNUKSEN LEIKKAUSPIIRUSTUS/ Armas Lindgrenin laveeraus vuodelta (SRM)

5 Håkansbölen kartano/ Päärakennuksen rakennushistoriaselvitys Arkkitehtitoimisto Schulman Oy HÅKANSBÖLEN KARTANO Kartanontie 1 / Vuorilehdontie 6, Vantaa (Kantakartta / Vantaan kaupunki/ maanmittausosasto) 5

6 Arkkitehtitoimisto Schulman Oy Håkansbölen kartano/ Päärakennuksen rakennushistoriaselvitys I Håkansbölen kartanon historiaa HÅKANSBÖLE v.1708 S.Broteruksen kartta Sijainti Håkansbölen (Hakunilan) kartano Itä-Vantaalla sijaitsee historiallisessa kulttuurimaisemassa, Sotungin laaksossa olevalla kukkulalla, jonka pohjoispuolella virtaa Kormuniitynoja. Håkansbölen kartanon naapurina laakson vastakkaisella rinteellä sijaitsee Nissbackan kartano. Håkansbölen kautta on kulkenut tieyhteys Kuninkaantieltä Östersundomin kappelille. Nykyinen kartanoalue on kooltaan noin kuusi hehtaaria. Päärakennuksen lisäksi alueella on sitä vanhempia talousrakennuksia. Kartanoa ympäröi suuri puisto. Arkkitehti Armas Lindgrenin suunnittelema vuonna 1905 rakennettu kartano puistoineen on valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen kohde. 6

7 Håkansbölen kartano/ Päärakennuksen rakennushistoriaselvitys Håkansbölen varhaisemmat vaiheet Arkkitehtitoimisto Schulman Oy Kartanon alkuvaiheet Helsingin pitäjän maat olivat 1500-luvun puolivälin aikoihin etupäässä rahvaan omistuksessa. Kaupungin ja kuninkaankartanon syntyessä 1500-luvun puolivälissä myös kartanolaitos sai jalansijaa. Hokonsbolle oli alun perin pieni neljän talon kylä, joka oli saanut nimensä maanviljelijä Håkan Jönssonin mukaan luvun alussa Porvoon lääninvouti Botved Hansson otti kaksi autiotilaa käyttöönsä. Hallintaoikeuden hän sai ratsupalvelusta vastaan. Hänen poikansa Elias Botwedsson laajensi säteriratsutilan omistuksia. Hän osallistui 30-vuotiseen sotaan ja vuonna 1645 päivätyssä kirjeessään kuningatar Kristiina antoi luutnantti Botwedssonille Håkansbölen perinnölliseksi rälssitilaksi. Vuonna 1651 Botwedsson korotettiin aatelissäätyyn ja nimeksi tuli Blylod. Elinikäisen säterivapauden tila sai vuonna Suku köyhtyi 1600-luvun lopulla ja tila rappeutui vähitellen. Blylodin pojat menettivät lopulta rälssioikeutensa reduktion aikana. T. WINTERIN KARTTA Päärakennusta kehystää kaksi erikokoista flyygelirakennusta. 7

8 Arkkitehtitoimisto Schulman Oy Håkansbölen kartano/ Päärakennuksen rakennushistoriaselvitys Kartano vaihtoi omistajaa useasti. Helsingin rikkain kauppias, kauppaneuvos Johan Sederholm omisti kartanon vuosien välisenä aikana. Maanmittari Timotheus Winterin laatimassa kartassa näkyy sen aikainen päärakennus sitä kehystävine erikokoisine flyygelirakennuksineen. Päärakennus näyttää sijainneen lähes samassa paikassa kuin nykyinen. Sen lounaispuolella sijaitsi suorakulmainen tallipiha (fägård), jota reunusti kolme talousrakennusta. Idempänä oli muita talousrakennuksia ja puron luona todennäköisesti mylly. Sederholm perusti kartanoon puiston 1780-luvulla, ja kuningas Kustaa III:n käynnin muistoksi rakennettiin kahdeksankulmainen huvimaja, nykyinen mutteritalo. Sederholmin aikana kartanossa tehtiin monia parannuksia ja kartano kukoisti. Maanviljelykseen panostettiin ja uusia torppia perustettiin. Vuonna 1792 Johan Sederholm myi Håkansbölen säteriratsutilan asessori Carl Gustaf Krookille. Hän asettui vuonna 1795 perheineen Håkansböleen, mutta kuoli jo kaksi vuotta myöhemmin. Leski asui kartanossa neljän tyttärensä kanssa kuolemaansa saakka vuonna Lunastettuaan muiden perillisten osuudet omistajaksi tuli Krookien vävy eversti Per August Bergenstråle. Hänen ensimmäinen vaimonsa oli nuorin Krookin tyttäristä ja toinen tämän sisar. Bergenstråle asui perheineen Håkansbölessä vuoteen 1838 saakka. KARTANON VANHA SIVURAKENNUS Armas Lindgrenin akvarellissa (SRM) Uusklassinen päärakennus 8 Munsterhjelmien aika Everstiluutnantti Anders Lorentz Munsterhjelm osti Håkansbölen kartanon luovuttuaan sotilasurastaan ja omistautui maanviljelykselle. Paul Nybergin kirjassa En nyländsk herrgård mainitaan, että suullisen perimätiedon mukaan päärakennus olisi ollut yksikerroksinen punaiseksi maalattu rakennus, jonka ympärillä oli aittarakennukset, muutamia muita ulkorakennuksia sekä kyyhkyslakka. Munsterhjelm rakennutti uuden päärakennuksen, corps de logis, uusklassiseen tyyliin arkkitehti A.F Granstedtin suunnitelmien mukaan. Vuonna 1844 valmistuneessa kaksikerroksisessa hirsirakenteisessa päärakennuksessa oli julkisi-

9 Håkansbölen kartano/ Päärakennuksen rakennushistoriaselvitys Arkkitehtitoimisto Schulman Oy POHJAPIIRUSTUKSET 1. JA 2.KRS Ensimmäinen kerros jakautui porrashallin välityksellä kahteen osaan. Sen vasemmalla puolella oli suuri biljardisali, herrainhuone ja vierashuone, toisella puolella keittiötilat varastoineen ja palvelijanhuoneineen. Toisen kerroksen paraatikerroksen keskiakselissa oli ruokasali. Sen ympärille ryhmittyivät salonki, sali, sänkykamari, tyttärien huone, lastenhuone, vierashuone sekä palvelijanhuone. vun vaakapaneelilla ja antiikin koristeaiheilla aikaansaatu vaikutelma klassismin kivirakennuksesta. Sisäänkäynnin päällä olevaa balusterikaitein koristeltua altaania kannattivat doorilaiset pylväät. Rakennuksessa oli noin 20 huonetta, keittiö, pääporras sekä palvelijain porras. Munsterhjelm jäi leskeksi ensimmäisestä vaimostaan Lovisa Charlotta Arnkihlista vuonna Heillä oli yhteensä kahdeksan lasta. Hänen toinen vaimonsa oli leski ja kuuden lapsen äiti Fredrika Lovisa de Geer. Håkansbölestä tuli näin suurperheen koti. Kreivitär oli kartanoväen suosima emäntä ja seuraelämä muiden kartanoiden kanssa oli vilkasta. Hänen aikanaan istutettiin päärakennukselle johtava tammikuja. Päärakennukseen liittyivät eri aikoina rakennettujen talousrakennusten piiri. Munsterhjelmin aikana rakennettiin flyygelirakennus eli pehtorin rakennus, jossa oli myös tilat navettapiioille sekä leivintupa, veistotupa ja käsityöhuone. Lisäksi rakennettiin pesutupa silitys-ja mankelitupineen, tiilinen kaksikerroksinen maka- UUSKLASSINEN PÄÄRAKENNUS 1890-LUVULLA. Näkymä idästäpäin, oikealla tammikuja (VKM) 9

10 Arkkitehtitoimisto Schulman Oy Håkansbölen kartano/ Päärakennuksen rakennushistoriaselvitys siini, kaksiosainen talli, vaunuliiteri, iso ja pieni navetta työkaluliitereineen, kaksi riihtä, luuva, puinen rehumakasiini sekä kolme uutta torppaa. Tilalla mainitaan olleen entuudestaan mylly, joukko työväen asuntoja sekä muutamia vanhempia talousrakennuksia. Taimitarhassa kasvatettiin mm. tammia ja lisäksi tilalla oli oma kalkkilouhos luvun lopulla kartanon maihin kuului yhteensä noin 900 hehtaaria. Suurten katovuosien aikana siirryttiin karjatalousvaltaiseen maatalouteen. Munsterhjelm sai 1860-luvulla senaatilta luvan pellava- ja hampunsiementen käyttöön perustuvaan öljynpuristamon perustamiseen Tikkurilassa sijaitsevan myllynsä yhteyteen. Vähitellen aloitettiin myös öljyn puhdistaminen sekä vernissan valmistaminen ja Tikkurilan väritehdas sai alkunsa. Vuonna 1879 Munsterhjelm myi kartanon hovioikeuden auskultantille, sittemmin sanomalehtimies Konrad Viktor (Konni) Zilliacukselle, joka oli naimisissa kreivitär Munsterhjelmin tyttären kanssa. PÄÄRAKENNUKSEN JULKISIVU JA LEIKKAUS VUODELTA Arkkitehti A.F Granstedt Zilliacusten ja Andelinien aika Konni Zilliacuksen harrastuksena olivat täysverihevoset ja hänen aikana rakennettiin uusi talli päärakennusta vastapäätä muutamien sivurakennusten lisäksi. Hankittuaan suuremman Marieforsin tilan Tuusulasta Zilliacus myi Håkansbölen vuonna 1884 langolleen kenraali Oscar Andelinille. Pitkän sotapalveluksen jälkeen Andelin omistautui kartanon viljelykseen. Hänen aikanaan keittiöpuutarha siirrettiin kauemmaksi päärakennuksesta, puistoa laajennettiin ja se suunniteltiin puutarhurin toimesta englantilaiseen tyyliin. Puistoon istutettiin lisää tammia vanhojen vaahteroiden ja tammikujan lisäksi. Myös Munsterhjelmien perustamaa tammitarhaa suurennettiin. 10

11 Håkansbölen kartano/ Päärakennuksen rakennushistoriaselvitys Arkkitehtitoimisto Schulman Oy 1900-luvun alussa Andelin kunnosti lähes 60 vuotta vanhaa päärakennusta. Ulkolaudoitusta uusittiin ja helmenharmaa rakennus maalattiin vaalean hiekanväriseksi valkoisine pylväineen ja klassisine ornamentteineen. Sanmarkien aika sata vuotta rakennushistoriaa Arvid Sanmarkin perheen kotina Oscar Andelinin kuoltua vuonna 1905 perhe myi kartanon sukulaiselleen Arvid Sanmarkille. Arvidin isä oli teollisuusministeriön yli-intendentti ja hänet oli aateloitu ansioistaan vuonna Suvun aatelisvaakunaa koristaa teollisuutta kuvaava ratas. Rouva Emilia Helena Sofia (Lilli) Sanmark (os. Antell) oli puolestaan kreivitär Munsterhjelmin tyttärentyttärentytär. Arvid Sanmark oli muuttanut perheineen Oulusta takaisin Helsinkiin vuonna 1896 siirtyäkseen teollisuuden parista Nordiska Föreningsbankenin palvelukseen. Perheessä oli neljä lasta Carl Samuel, Emelie Marie, Beate-Sophie ja Per Kasten Gustaf, joista nuorimmainen oli syntynyt vuonna Arvid Sanmarkin sairastama vakava sokeritauti muutti kuitenkin suunnitelmat. Sairautensa takia hän joutui viettämään pitkiä aikoja Saksan terveyskylpylöissä. Vuonna 1905 Sanmarkit päättivät hankkia Håkansbölen kartanon ja omistautua maanviljelykselle. Terveellisen maalaiselämän toivottiin parantavan heikkenevää terveyttä. Sanmarkit tarttuivat innokkaasti kartanonsa hoitoon. Päärakennuksen korjaussuunnittelu käynnistettiin. Puistosuunnitelmat tilattiin Svante Olssonilta. Lisäksi rakennettiin uusi navetta ja kanala. Arkkitehti Armas Lindgren ja korjaussuunnitelmat Arvid Sanmarkin isä Karl Gustaf Sanmark oli tutustunut Armas Lindgreniin vuonna 1900 Pariisin maailmannäyttelyn yhteydessä. Gesellius-Lindgren-Saarisen saama näyttelypaviljongin kilpailuvoitto oli toimiston suuri läpimurto ja rakennus sai osakseen suurta kansainvälistä huomiota. Gesellius, Lindgren ja Saarinen olivat myös sen ajan näkyvimpiä asuntoarkkitehtuurin uudistajia. Helsingin ympäristöön rakennettiin useita heidän suunnittelemiaan huviloita, ARMAS LINDGREN ( ) ARVID ( ) JA LILLI ( ) SANMARK joissa edustavuuden lisäksi kiinnitettiin ennen kaikkea huomiota kodikkuuteen. Uuden tyylin mukaiset kokonaistaideteokset perustuivat romanttiseen ajatukseen paremmasta ympärivuotisesta elämästä luonnossa ja toisaalta vanhaan herrasväen huvilaperinteeseen. Kolmikon itselleen rakennuttamassa Hvitträskissä toteutuvat parhaiten yksityistalojen sen ajan arkkitehtoniset ihanteet. 11

12 Arkkitehtitoimisto Schulman Oy Håkansbölen kartano/ Päärakennuksen rakennushistoriaselvitys Armas Lindgren oli nimitetty vuonna 1902 Taideteollisuuskeskuskoulun taiteelliseksi johtajaksi. Vuoden 1905 alussa hän perusti oman toimiston ja muutti pois Hvitträskistä. Kirjeessään jouluna 1904 sisarelleen Bertha Helanderille hän totesi jatkuvan matkustamisen kaupunkiin käyneen liian rasittavaksi ja toisaalta hänelle tarjoutui näin tilaisuus oman toimiston perustamiseen, jossa saisi itse vastata töistään. Hän mainitsi myös, että Lindgrenin toimistolla oli jo yksi työ, venäläisen kreivi Bobrinskijn metsästyshuvila. Tämä samoihin aikoihin Håkansbölen kartanon kanssa suunniteltu monimuotoinen huvilasuunnitelma jäi toteutumatta, mutta se julkaistiin Arkkitehtilehdessä v Vuonna 1905 Armas Lindgren sai tehtäväkseen Granstedtin suunnitteleman Håkansbölen kartanon päärakennuksen korjaus- ja muutostyön. Työ oli tarkoitus toteuttaa Sanmarkin perheen ulkomaanmatkan aikana. Håkansbölessä säilyneessä piirustuskansiossa on sinikopio ensimmäisen kerroksen muutospiirustuksesta, jossa on signeeraus A.L LINDGRENIN PERSPEKTIIVIKUVA päärakennuksen eteishalliin suunnitellusta jugendasusta kaakeliuuneineen. (SRM) POHJAPIIRUSTUS 1.KRS Lindgrenin muutospiirustus uusklassisen päärakennuksen uudistamiseksi vuodelta (HBA) 12

13 Håkansbölen kartano/ Päärakennuksen rakennushistoriaselvitys Arkkitehtitoimisto Schulman Oy Suurimmat muutokset koskivat ruokasalin siirtämistä toisesta kerroksesta ensimmäiseen ja siihen liittyvien tilojen mm. porrashuoneen muutosta. Pääporrasta korostettiin muotoilemalla sen ulkoseinä kaarevaksi. Pohjapiirustus on osittain kalustettu muutettujen tilojen osalta. Rakennustaiteen museon arkistossa on nimeämätön Lindgrenin tekemä perspektiivikuva, joka selvästi esittää kyseisen rakennuksen eteishallia ja siihen suunniteltua uuden tyylin mukaista uunia. Lindgren päätyi kuitenkin siihen lopputulokseen, että vanhat hirret olivat lahoja ja rakennus siten korjauskelvoton. Paul Nybergin kirjan En nyländsk herrgård mukaan arkkitehdin ja omistajan välillä käytiin vilkasta kirjeenvaihtoa, jonka seurauksena Lindgren sai Arvid Sanmarkin vakuuttumaan uuden rakennuksen tarpeellisuudesta. Purkamisen aikana osoittautui, että hirsien laho oli paikallista. Uuden päärakennuksen luonnokset Kartanon arkistossa on säilynyt Armas Lindgrenin lukuisia erilaisia versioita luonnoksista uutta päärakennusta varten. Lindgrenille tyypilliset taidokkaat laveerauspiirustukset (1/200) on signeerattu vuonna Osa luonnoksista esittää kivirakennusta. A.Sanmark toteaa muistiossaan vuodelta 1993, että Arvid ja Lilli Sanmark olivat erittäin kiinnostuneita siitä, miltä uuden rakennuksen tulisi näyttää ja kartanossa on säilynyt useita ruotsalaisia ja ulkomaisia kirjoja sekä aikakausilehtiä koskien aikakauden rakentamista. Riitta Nikula on tutkinut Armas Lindgreniä koskevassa monografiassaan vaihtoehtoisia luonnoksia. Vuonna 1901 käyttöönotetussa luonnoskirjassa (LK30) on kaksi kaksikerroksisen mansardikattoisen rakennuksen luonnosta. Toisessa toteutettavaksi valittu ratkaisu kaksine ristipäätyineen ja niiden väliin jäävine kuisteineen on lähellä Hakunilaan rakennettua. Toisessa korkea mansardikatto painaan volyymin matalammaksi ja koko jäsentely tähtää kevyempään ja plastisempaan kokonaisvaikutelmaan. Kaarevamuotoista keskirisaliittia säestävät kaksi kapeaa sivurisaliittia. Suunnittelua jatkettiin molempien vaihtoehtojen PERSPEKTIIVILUONNOS Lindgrenin laveeraus uutta kivirakenteista päärakennusta varten v.1905 (HBA) 13

14 Arkkitehtitoimisto Schulman Oy Håkansbölen kartano/ Päärakennuksen rakennushistoriaselvitys pohjalta. Nikulan mukaan uuden päärakennuksen suunnittelu historiallista maisemaa hallitsevalle paikalle tarjosi Lindgrenille mieluisan tehtävän ja arkkitehti tutki maisemassa kauas näkyvän päärakennuksen ulkomuotoa huolellisesti. 1. JA 2. KERROKSEN POHJAPIIRUSTUKSET V Suurimpana erona toteutuneeseen on pääportaan paikka (HBA / SRM). 14

15 Håkansbölen kartano/ Päärakennuksen rakennushistoriaselvitys Arkkitehtitoimisto Schulman Oy Håkansbölen kartano poikkeaa muista Lindgrenin sen aikaisista suunnitelmista selkeän pohjamuodon ja yksinkertaisemman massoittelun puolesta. Vanhat perustukset sekä hirsirakenteisena toteutettava rakennus vaikuttivat osaltaan sen selkeään muotoon ja ilmeeseen. Tosin myös luonnosvaiheen kivirakenteisina esitetyt rakennukset ovat hyvin symmetrisiä verrattuna aikakauden vapaamuotoisempiin sommitelmiin. Symmetria ja aksiaaliset ratkaisut olivat vähitellen palaamassa takaisin arkkitehtuuriin. Håkansbölen luonnospohjissa näkyvää jännitettä käytännön tarpeista lähtevien huoneratkaisujen ja ulkokuoren sanelemien symmetristen muotojen välillä voi Nikulan mukaan pitää sekä ajankohdalle että Lindgrenille tyypillisenä. Tyylien murros heijastuu Nikulan mielestä myös Lindgrenin kartanoon tekemissä sisutussuunnitelmissa. Herra Sanmarkin huoneeseen piirretyt kalusteet poikkeavat muista muodin mukaisella biedermeier-tyylillään. Toteutuneesta ratkaisusta ei löydy täysin paikkansa pitäviä pohjapiirustuksia. Lähinnä toteutettua versioita olevissa mitoitetuissa pohjapiirustuksissa mm. pääportaan paikka poikkeaa nykyisestä. Per Kasten Sanmark lainasi Lindgrenin alkuperäispiirustuksia näyttelyyn luvulla ja kaikkia kuvia ei saatu takaisin. ENSIMMÄISIÄ LUONNOKSIA Armas Lindgrenin luonnoskirjassa. (SRM) Toteutus Uudessa päärakennuksessa käytettiin hyväksi puretun päärakennuksen hirsiä ja hyödynnettiin vanha kellari sekä mahdollisesti osa perustuksista. Työnjohtajana toimi rakennusmestari Johan Johansson Bäcksbacka. Rakennustyöt valmistuivat vuoden 1908 aikana. Tältä vuodelta on suurin osa kartanossa säilyneistä rakentamiseen liittyvistä kuiteista. Tapetit tilattiin Salomo Wuoriolta, linoleum-mattoja sekä Wuoriolta että Ivar Schoultzin Linoleum- och Korgmöbel affär-nimisestä liikkeestä. Carl Slotten Stuccatur & Måleriaffär teki todennäköisesti koristemaalauksia. Uusi päärakennus tuli maksamaan yhtä paljon kuin koko kartano tiluksineen muutamaa vuotta aiemmin. Arvid Sanmark ei ehtinyt nähdä rakennusta täysin valmiina. Hän kuoli tammikuun ensimmäisenä päivänä vuonna Pohjamuodoltaan H-mallisesta rakennuksesta tuli lähes symmetrinen ja kooltaan se vastaa pitkälti vanhaa päärakennusta. Ensimmäisen kerroksen tilat ryhmiteltiin sisäänkäyntihallin ympärille, jota hallitsee yläkertaan johtava pääporras. Rakennuksen sisäänvedettyyn keskiosaan sijoitettiin sisäänkäyntihalli ja ruokasali. Niiden edustoilla oli puistoon avautuvat terassit. Hallista vasemmalle puolelle sijoittuivat herrainhuone, salonki ja biljardihuone. Salonkia korostettiin lähes koko seinän levyisellä erkkerillä. Hallin toiselle puolelle sijoittuivat keittiötilat omine si- 15

16 Arkkitehtitoimisto Schulman Oy Håkansbölen kartano/ Päärakennuksen rakennushistoriaselvitys säänkäynteineen ja toiseen kerrokseen johtavine palvelijainportaineen. Tämän lisäksi konttorihuoneesta (Sininen huone) oli käynti vierashuoneeseen (Vihreä huone). Keittiön eteläpäädyn alun perin yksikerroksinen sisäänkäynti sijoittui saman levyisenä symmetrisesti pohjoispuolen erkkerin kanssa. Toinen kerros noudatti ensimmäisen kerroksen pohjamuotoa. Sisennyksissä terassien yläpuolella oli parvekkeet sekä itään että länteen. Toisen kerroksen avarasta ja valoisasta hallista oli käynti rouvain huoneeseen, makuuhuoneeseen (Keltainen huone), lasten huoneisiin ja vierashuoneeseen (Punainen huone). Keittiöportaan läheisyyteen sijoitettiin kaksi huonetta palvelusväelle sekä kylpyhuone. Armas Lindgrenin ajatuksena oli kartanoiden vanhan tradition mukaisesti huoneiden erivärisyys ja huoneita hallitsi tietty väri, jolloin puhuttiin esim. Vihreästä huoneesta. Huoneet nimettiin uunien kaakelien värien mukaan. Arkistossa säilyneistä kaakeliuunien luonnoksista ja niihin liittyvistä väritetyistä yksityiskohdista saa aavistuksen alkuperäisestä suunnitellusta värimaailmasta. Rakennuksen alla oleva kellari on osittain aikaisemmasta rakennusvaiheesta ja kuuluu tiilien perusteella todennäköisesti jo Granstedtin rakennusta edeltäneeseen vaiheeseen 1700-luvulle. Kellaritila on osittain holvattu ja sitä käytettiin enimmäkseen juuresvarastona. On mahdollista, että kellarin uudempi osa kuuluu osittain 1840-luvun rakennusvaiheeseen. Uudempaan osaan sijoitettiin apukeittiö huoltotiloineen. Ullakkotila sijoittui mansardikaton alle ja on koko rakennuksen kokoinen. Lindgrenin sommittelusta johtuen rakennus vaikuttaa ulospäin enemminkin huvilamaiselta kuin kartanolta. Mansardikattoista rakennusta on kevennetty jakamalla pitkät sivut kahteen erillispäätyyn, joiden väliin jää terassit ja parvekkeet. Hirsirakennus verhoiltiin pääosin vaakapaneelilla. Ikkunoita ja sisäänkäyntiterassia korostettiin pystylaudoituksella. Kattopinnat verhoiltiin savitiilillä. Ikkunoiden yläosissa käytettiin jugendille tyypillistä pienempää ruutujakoa. Neliöruudutus on vallitseva niin ikkunoissa kuin kaiderakennelmissa. Päätykolmioissa on ovaalinmalliset koristeelliset ullakon ikkunat. Kartanon sisutuksesta saa käsityksen Arvid Sanmarkin kuoleman jälkeen vuonna 1908 laaditussa omaisuuden inventoinnista, jossa on tarkasti lueteltu eri huoneiden kalusteet. Vuoden 1912 laajennukset Varsin pian rakennuksen valmistumisen jälkeen todettiin, että idänpuoleinen terassi oli harvemmin käytössä. Näin ollen ruokasalia päätettiin laajentaa terassille päin. Todennäköisesti samalla kertaa länsipuolen terassia muutettiin muodoltaan kaarevaksi. Lisäksi keittiön sisäänkäyntiä laajennettiin rakentamalla uusi kaksikerroksinen eteläpääty. Näin saatiin myös lisätilaa toisen kerroksen palvelijain huoneeseen ja kylpyhuoneeseen. Kaikki muutokset ovat mitä todennäköisimmin Armas Lindgrenin suunnittelemat. Sanmarkin tyttären Beate-Sophie joulupiirustuksessa vuodelta 1910 näkyy ruokasalin ulkoseinä ennen tehtyä laajennusta. Alkuperäinen ikkunaseinä muistuttaa nykyistä. Todennäköisesti vanhaa seinää ikkunoineen ja ovineen siirrettiin ulommas. Ruokasalin laajennuksen rajakohdassa näkyy kaareva kattopalkki. Sitä kevennettiin kahdella soikionmallisella aukolla. Vuonna 1955 otetussa valokuvassa aukot on peitetty tapetilla. Myöhemmin ne on avattu uudestaan ja niihin on asetettu koristeristikot. Laajennuksen yhteydessä seiniin laitettiin sinisen värinen 16

17 Håkansbölen kartano/ Päärakennuksen rakennushistoriaselvitys Arkkitehtitoimisto Schulman Oy pinkopahvi ja sen päälle sininen kangas. Ruokasalin laajennusosaa varten suunnitellut sohvapenkit pöytineen on Lindgren päivännyt vuonna Elokuussa 1912 H.W. Sjöblomin (Repslagaregatan 9) rouva Sanmarkille osoitetussa laskussa luetellaan tarkasti varsin laajat maalaustyöt. Osa liittyy ruokasalin laajennukseen toisaalta myös sisä- ja ulkotiloissa on tehty varsin laajamittaisia kunnostustöitä. Ne liittyvät todennäköisesti vastavalmistuneen rakennuksen viimeistelyyn. Suurin osa kaikista sisäpuolen ikkunoista ja ovista maalattiin. Osassa tiloista maalattiin seiniä, kattoja ja lattioita. Julkisivumaalauksen lisäksi mainitaan sisäänkäyntiterassin koristamisesta ornamentein. Piharakennelmista maalattiin mm. kaikki kolme kaarisiltaa, kaksi lyhtyä ja leikkimökki. Per Kasten Sanmarkin perheen kotina Lilli Sanmark kuoli lokakuussa vuonna 1918 ja kartano jäi lapsille. Sisarukset asuivat yhdessä, kunnes kolme vanhinta lasta menivät naimisiin 1920-luvun alkuvuosina. Vanhin poika, rehtori ja historioitsija Carl Sanmark muutti Helsinkiin. Molemmat tyttäret avioituivat saksalaisten upseerien kanssa ja muuttivat Müncheniin. Vuonna 1924 Per Kastenista tuli kartanon omistaja lunastettuaan sisarustensa osuudet. Perinnönjaossa myös kalusteet oli jaettu neljään osaan. Saksaan muuttaneet sisaret jättivät suurimman osan osuudestaan kartanoon. Kalustus muuttui kuitenkin jonkin verran vanhimman veljen vietyä oman osuutensa Helsinkiin. Per Kasten avioitui ruotsalaisen Astrid Belfragen kanssa vuonna En- PÄÄRAKENNUS LÄNTEEN V.1955 (C.Grünberg/ VKM). Pikkukuva: SALONKI v.1955 (C.Grünberg / VKM) 17

18 Arkkitehtitoimisto Schulman Oy Håkansbölen kartano/ Päärakennuksen rakennushistoriaselvitys LAAJENNETTU RUOKASALI V.1955 sinisensävyisine tapetteineen. C.Grünberg (VKM) nen Astridin muuttoa Håkansböleen palkattiin arkkitehti uudistamaan kartanon sisutusta. Perheeseen syntyi neljä lasta Arvid, Gunilla, Marie-Louise ja Christina. Ennen sotaa perhe asui talvikuukausien aikana Håkansbölessä ja kesät Ruotsissa. Sodan ajaksi äiti ja lapset muuttivat Ruotsiin isän jäädessä kartanoon. Sodan jälkeen tilanne muuttui. Varsinainen koti oli Ruotsissa, mutta Håkansbölessä vietettiin kesät toukokuusta elokuuhun sekä joulut. Per Kasten oli 1930-luvulla hankkinut itselleen Hesselbyholmin kartanon Ruotsista. Suurin osa Ateneumin taidekokoelmista oli sodan aikana evakuoituna Ruotsin kartanoon. Vuonna 1953 hän täydensi omistuksiaan ostamalla Fiholmin kartanon Hesselbyholmin lähistöltä Sörmlannista. Per Kastenin aikana Håkansbölen tilan hoitoa kehitettiin. Kartano oli Suomen ensimmäisiä maatiloja, jossa siirryttiin kokonaan koneelliseen maanviljelyyn. Kasvihuoneita laajennettiin 1950-luvulla. Per Kasten hoiti Håkansbölen kartanoa aina kuolemaansa saakka vuonna 1983, vaikka kartanon omistus oli siirretty lapsille vuonna Astrid Samark kuoli Tukholmassa vuonna Kartano oli Sanmarkien perheen käytössä vuoteen 2005 saakka ja sisarukset perheineen ovat aina asuneet osan vuodesta kartanossa. Vuosien saatossa kartanoa on korjattu ja ajanmukaistettu perheen muuttuvien tarpeiden mukaan luku / sisätilojen ilmeen uudistaminen 1930-luvulla jugendtyylinen asu voimakkaine väreineen ja ornamenttikuvioineen vaikutti jo vanhanaikaiselta uuden isäntäväen kodiksi. Sisätiloihin kaivattiin uutta raikkaampaa ilmettä ja Helsingistä palkattiin naispuolinen sisustusarkkitehti uusimaan talon tyyliä. Koristelua muutettiin yksinkertaisemmaksi ja klassistisemmaksi. Kunnostamistyön toteutti todennäköisesti helsinkiläinen Hemflit-niminen yritys. Seinäpintojen tapetteja ja kalusteiden verhoiluja uusittiin mm. toisen kerroksen hallissa, salongissa ja makuuhuoneissa. Yläkerran hallin kalusteiden viher-

19 Håkansbölen kartano/ Päärakennuksen rakennushistoriaselvitys Arkkitehtitoimisto Schulman Oy tävät kankaat vaihdettiin kukkakuvioiseen kankaaseen. Jonkin verran hankittiin myös uusia huonekaluja ja Armas Lindgrenin suunnittelemat valaisimet siirrettiin ullakolle luku/ muutossuunnitelmat Håkansbölen kartanon arkistossa on säilynyt suunnitelmia 1950-luvulta päärakennuksen uudistamiseksi. Arkkitehti Marius af Schultén on laatinut lukuisia vaihtoehtoja pääsisäänkäynnin siirtämisestä rakennuksen toiselle puolelle. Asemapiirustuksissa on tutkittu uusia järjestelyjä sisääntulon kannalta. Pääportaan paikkaa on pohdittu uudelleen ja ruokasali ja halli ovat vaihtaneet paikkaa. Tämän lisäksi rakennusta on laajennettu verannoilla ja terasseilla pergolarakennelmineen. Ulkoasultaan suunniteltu rakennus muistuttaa Granstedtin purettua päärakennusta. Osassa ehdotuksissa koristeaiheet ovat voimakkaan klassisia. Nämä suunnitelmat jäivät kuitenkin toteutumatta. PERSPEKTIIVIPIIRUSTUS Marius af Schulténin suunnittelemasta muutoksesta (HBA) Myöhemmät muutokset Kartanossa tehtiin ja -60-luvuilla pienempiä kunnostuksia. Sodan aikana lähialueelle pudotetut pommit olivat vaurioittaneet uunien muureja ja seiniin oli tullut halkeamia. Keskuslämmitys otettiin käyttöön 1930-luvulla ja sodan jälkeen uuneja ei enää uskallettu käyttää. Rakennuksessa oli alun perin 16 kaakeliuunia, joista neljä purettiin luvulla. Ennen purkamista pohdittiin perusteellisesti uunien rakennushistoriallista arvoa ja pääosa uuneista säilytettiin. Huoneiden tapetointeja uusittaessa kartanon sisätilat saivat nykyisen vaaleamman huvilamaisen ilmeen. Ruokasalin jugend-tyyliset siniset tapetit poistettiin. Biljardisaliin ja vihreään huoneeseen jätettiin vanhat tummasävyiset tapetit. Keittiötä suurennettiin purkamalla tarjoiluhuoneen välinen seinä. Näin saatiin perheelle riittävän suuri ruokailutila. Palvelusväen verannalla sijaitsevasta ruokailutilasta tehtiin kodinhoitohuone. Kellaria oli käytetty 1960-luvulle saakka enimmäkseen juuresvarastona. Sodan jälkeen osa kellarista oli kalustettu oleskelutilaksi kaikille tilan asukkaille. Kellariin tehtiin 1960-luvun lopulla pieni sauna ja tekniset tilat. 19

20 Arkkitehtitoimisto Schulman Oy Håkansbölen kartano/ Päärakennuksen rakennushistoriaselvitys Ulko- ja sisätilojen muutokset Täydennetyn luettelon pohjana on Håkansbölen kartanon arkistossa oleva Arvid Sanmarkin tekemä lista päärakennuksen muutoksista ja korjauksista Ruokasalin laajennus idänpuoleiselle terassille Länsipuolisen terassin laajennus ja muutos kaarevaksi Eteläpäädyn kuistin muutos/ laajennus ja korotus Sisä- ja ulkotilojen kunnostustyöt (lasku vuodelta 1912) 1920-l. Sähköjen asennus 1930-l. Sisätilojen kunnostus: uudet tapetit/pinkopahvit, uunien maalaus Tässä yhteydessä herrainhuoneen 103 ja rouvan huoneen 203 ikkunat laitettiin todennäköisesti umpeen sisäpuolelta Vesikeskuslämmityksen ja lämpöjohtojen asennus 1950 Neljän uunin purkaminen. Purkamiseen liittyvät seinien ja kattojen kunnostus, tapettien uusiminen. Pohjoisen hormin katkaisu (uunit 4, 8 ja 9) Ulkomaalaus 1963 Öljylämmitys 1964 Parvekkeiden kuparipellitys 1968 Kattopintojen osittainen kuparipellitys 1969 Kellarisaunan rakentaminen 1970-l. Sähköistystä uusittu 1972 Ukkosenjohdatin 1973 Keittiön suurentaminen, tarjoiluvälikön poistaminen Uusi keskuslämmityskattila 1974 Uudet termostaattipatterit 1980-l. Keittiön kunnostus 1985 Ulkomaalaus 1986 Lämpöpattereiden maalaus 1987 Sauna- ja suihkutilan kunnostus Sisäkattojen maalausta Itäisen verannan kunnostus, uusi lattia valettu 1988 Sisäportaiden maalaus 1990 Puiston puuportin korvaaminen uudella vanhan mallisella rautaportilla. Uusi paisuntasäiliö Salongin ja biljardihuoneen lattioiden maalaus harmaaksi 1991 Savupiipun uusi pellitys 1993 Tielle päin olevan itäisen verannan maalaus 1994 Länsiparvekkeen uusiminen: uusi kaide pellistä, uusi lattia, uudet lattiapalkit, uudet koristemedaljongit puusta, myös länsiterassin maalaus 1997 Kattotiilien osittainen uusiminen 2000 Sisäkattojen uudelleen maalausta, uudet laminaattiparketit tiloihin 108,110 ja Keittiön, keittiön eteisen ja keittiön portaiden maalaus 2002 Ylähallin maalaus Länsiterassin kiinteiden penkkien uusiminen (?) 2006 Yläkerran vesivahinko, porrashallin muovimaton poistaminen, kylpyhuoneen lattian täytteiden poistaminen ja levytys vanerilevyllä. 20