Kotiseutuposti. Seinäjoen rytmiin. Parasta eteläpohjalaisuudessa? s Palkinnot Helsinkiin ja Yläneelle s / 2013

Transkriptio

1 Kotiseutuposti Suomen Kotiseutuliiton jäsenlehti / 2013 Seinäjoen rytmiin Parasta eteläpohjalaisuudessa? s. 6 7 Palkinnot Helsinkiin ja Yläneelle s. 4 5

2 PÄÄSIHTEERIN KYNÄSTÄ Kotiseutuposti 2 / 2013 Suomen Kotiseutuliiton jäsenlehti TOIMITUS Päätoimittaja pääsihteeri Lassi Saressalo puh lassi.saressalo@kotiseutuliitto.fi Toimitussihteeri tiedottaja Anna-Maija Halme puh. (09) anna-maija.halme@kotiseutuliitto.fi I L M O I T TA M I N EN /ajankohtaista/ ilmoittaminen T I LAU KSET Jäsenyhteisöjen jäsenet voivat tilata lehden sähköisen version omaan sähköpostiinsa maksutta. Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Suomen Kotiseutuliiton toimisto puh. (09) toimisto@kotiseutuliitto.fi S I S Ä LLY S Lassi Saressalo: Loppusuora häämöttää s. 2 Riitta Vanhatalo ottaa ohjat syksyllä s. 3 Paras meininki palkittiin s. 4 5 Raija Lambacka: Kurakauppalasta urbaaniksi musiikkikeskukseksi s. 6 Gallup: Hienointa Seinäjoella? s. 8 9 Kalenteri s.11 Palkinnot ja avustukset s ERP: Ilmiantoja jo lähes sata s. 16 EuNoF: Wanha Jokela Suomen uhanalaisin kulttuuriperintökohde s.17 Rauno Lahtinen: Muutosten kourissa s. 19 Sami Myllyniemen Perinnesarjakuva s. 20 Paino: Multiprint Oy ISSN: ISSN-L: Loppusuora häämöttää Nimittäin tässä nykyisessä työtehtävässä. Viiden vuoden sopimus umpeutuu, ja eläkeikä on lähellä. On ollut suuri ilo saada työskennellä Kotiseutuliitossa ja erityisen mieluista juuri siksi, että työ on antanut mahdollisuuden tavata lukuisia kotiseututyön veteraaneja, aktivisteja ja työhön kasvavia. Näen kotiseututyön tulevaisuuden hyvänä, vaikka talouden tummat pilvet tuntuvatkin vyöryvän ylitsemme. Uskon, että niin valtiovallan kuin kuntienkin päättäjillä on järkeä nähdä kotiseututyössä mahdollisuuden tukea paikallisuutta, ihmisen henkisen turvallisuuden tunteen kannalta keskeistä ympäristöelementtiä. Erityisen merkityksellistä kotiseututyö on niissä yhteyksissä, joissa ympäristö muuttuu. Kyse voi olla kuntaliitoksista ja kotikunnan katoamisen luomasta turvattomuuden tunteesta. Ongelmana saattaa olla ruuhka-suomen rakentamisen kulttuuriympäristölle aiheuttama uhka tai globaalisuuden mukanaan tuoma juurettomuuden tunne. Maassamuutto tai maahanmuutto tuo tarpeen muuttaa uusi asuinympäristö henkisesti kotiseuduksi. Näissä ja muissa epävarmuuden tekijöissä tarvitaan aina Joku, joka työskentelee vastaanottajana, rauhoittajana, meikäläisyyden rakentajana. Ja tuo kuuluisa Joku on kotiseututyön aktivisti, ihminen, joka osaa pitää huolta ympäristöstään ja kehittää mahdollisuuksia yhteisyyden kokemiseen. Tuo Joku ja nuo Jotkut olette te, hyvät kotiseututyön tekijät. Kiitos siitä teille kaikille. Kotiseututyö tarvitsee myös uusia tekijöitä. Tarvittiinpa tekijöitä museotyölle, kulttuuriperinnön vaalijalle ja kerääjälle, kotiseutuarkistosta kiinnostuneelle tai kulttuuriympäristöaktivistille ja tulevaisuuden rakentajille, heitä kyllä löytyy, kun oikealla tavalla mukaan kehotetaan. Maailma muuttuu ja sen myötä järjestötyön muodot. Ei kaikkia kiinnosta hallintotehtävät. Nykyinen yhteisötyö tapahtuu myös muilla tavoin. On nettiä, facebookia, twitteriä ja muita uusia yhteisömuotoja, joita kotiseutuliikkeenkin tulee oppia käyttämään. Uutta sukupolvea ei saa mukaan, jos vanhempi ei sille anna tilaa. Toivotan kaikille hyvää kesää ja antoisaa tulevaisuutta. LASSI SARESSALO pääsihteeri

3 Riitta Vanhatalo ottaa ohjat syksyllä Monen kotiseudun suomalainen Riitta Vanhatalo. Kuva: A. Halme. Riitta Vanhatalo on valittu Suomen Kotiseutuliiton uudeksi toiminnanjohtajaksi. Vanhatalo aloittaa tehtävässään syyskuussa, jolloin pääsihteeri Lassi Saressalo jää eläkkeelle. Vanhatalo on työskennellyt pitkään Yleisradiossa. Tällä hetkellä hän on Ylen kulttuuriohjelmien genretuottaja ja vastaa kulttuuriohjelmien tuotannosta ja kehittämisestä eri medioissa. Aiemmin hän on toiminut Ylessä mm Kainuun radiossa tuottajana ja Radio Keski-Pohjanmaan päällikkönä. Ennen siirtymistä media-alalle Vanhatalo työskenteli opettajana, kulttuurisihteerinä ja kirjastotoimenjohtajana Pohjois-Pohjanmaan Kärsämäellä. Nyt hän asuu Kirkkonummella. Järjestökokemusta hänellä on mm. Kajaanin Kalevalaiset Naiset -yhdistyksestä, jonka puheenjohtajana hän toimi vuosituhannen vaihteessa. "Koen olevani nykyajan tyypillinen monen kotiseudun suomalainen. Opiskelut ja työelämä ovat kuljettaneet Keski-Suomen ja Kainuun kautta Helsingin seudulle. Vahvimmat juureni ulottuvat edelleen synnyinseudulleni Kärsämäelle ja Pyhäjokilaaksoon, Vanhatalo kertoo. Koulutukseltaan Vanhatalo on filosofian maisteri Jyväskylän yliopistosta. Hän tekee puheviestinnän alan väitöskirjaa Tampereen yliopistoon verkostoviestinnästä. "Kotiseututyöllä on pitkät perinteet, mutta se on hyvin ajankohtainen juuri nyt. Kiinnostus omaa kotiseutua ja asuinympäristöä kohtaan on vahvaa. Kun kuntarakenneuudistusta suunnitellaan ja siitä keskustellaan, se on lisännyt samalla pohdintaa, millainen on kotikuntani ja kotiseutuni tulevaisuudessa", Vanhatalo toteaa. Kansalaisjärjestönä Kotiseutuliiton vahva ydin on Vanhatalon mukaan paikallisessa toiminnassa satojen kotiseutuyhdistysten piirissä. Keskusjärjestön ja yhdistysten välinen vuorovaikutus vahvistaa kaikkia ja auttaa kehittämään toimintaa. Kotiseutuliitto yhdistää läpi Suomen kaikki paikalliskulttuurista ja kotiseututyöstä kiinnostuneet. Suomen Kotiseutuliitto on ollut aina aktiivisesti mukana myös yhteiskunnallisessa keskustelussa. Pidän erittäin tärkeänä, että Kotiseutuliitto vaikuttaa jatkossakin vahvana toimijana siihen, millaisia ovat tulevaisuuden kotiseudut ja rakennetut ympäristöt, Vanhatalo sanoo. Liiton hallitus päätti nimityksestä tiistaina 19. maaliskuuta. AH Kansikuva: Ruralia-instituutin tutkimusjohtaja ja kotiseutututkimuksen kehittäjä Sulevi Riukulehto esitelmöi kokemuksellisesta kotiseututeoriasta Seinäjoen kotiseutupäivillä. Kuva: Nina Harjunpää. Kotiseutuposti 2 /

4 Paras meininki palkittiin Suomen Kotiseutuliitto on valinnut helsinkiläisen Artovan eli Arabianranta Toukola Vanhakaupunki kulttuurija kaupunginosayhdistyksen Vuoden kotiseutuyhdistykseksi niiden yhdistysten sarjassa, joissa on palkattua henkilökuntaa. Täysin vapaaehtoisvoimin toimivista yhdistyksistä palkittiin varsinaissuomalainen Yläneen Kotiseutuyhdistys. Lisäksi Lemin Kotiseutuyhdistys sai kunniamaininnan perinneruoka särän myynnistään ja kotiseuturadion perustamisesta. Vuoden kotiseutuyhdistys -kilpailuun tuli kaikkiaan 42 ehdotusta. Palkinto antaa tunnustusta aktiiviselle yhdistykselle, joka edistää ja kehittää kotiseututyötä. Vuoden kotiseutuyhdistyksen toiminta on yhteisöllistä ja nousee tavanomaisen toiminnan yläpuolelle. Tämä oli ensimmäinen vuosi, jolloin liitto valitsee Vuoden kotiseutuyhdistyksen. Valinta tehtiin yhdistysten vuosikertomusten perusteella. Artovan hengessä 89 yhteisöä mukana Artova on poikkeuksellisen aktiivinen ja innovatiivinen kaupunginosiensa kehittäjä. Yhdistyksen menestys perustuu asukkaiden omaehtoiseen ja itseohjautuvaan toimintaan. Vapaaehtoistoimijoiden määrä ja kirjo ovat kasvaneet, ja perinteisen kaupunginosayhdistystoiminnan lisäksi yhdistyksestä on tullut vakiintunut kulttuuritoimija. Yhdistys järjestää lukuisia korkealaatuisia taide- ja kulttuuritapahtumia, joista isoimmat ovat Artova Kino, Artova Film Festival ja Arabian katufestivaali. Vuoden 2012 aikana yhdistys toteutti ison Artovan Henki -hankkeen osana World Design Capital Helsinki vuotta. Hankkeen tapah- tumat innostivat sadat asukkaat osallistumaan toimintaan. Tapahtumat tuotettiin 89 eri yhteisön yhteistyönä, ja niillä oli merkittävä osuus alueen identiteetin rakentamisessa. Hankkeen tapahtumissa kävi vuoden aikana kaikkiaan noin henkeä. Lue lisää Artovan menestystarinasta Kotiseutupostin 4/2012 jutusta Mistä rahaa kotiseututyöhön?. Kuvassa Hermanni Turkki ilahduttaa yleisöä katusoitolla Arabian Katufestivaaleilla Kuva: Janne Kareinen. 4 Kotiseutuposti 2 / 2013

5 Yläneellä omaperäinen kasvihanke Yläneen Kotiseutuyhdistys on perinteinen kotiseutu- ja museotoimintaan keskittynyt vireä yhdistys. Yhdistys on yhdessä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) kanssa käynnistänyt perinnekasvimaahankkeen, jossa selvitetään ja vaalitaan paikallisia perinnekasveja ja kannustetaan myös asukkaita vaalimaan kotiseutunsa perinteisiä kasvikantoja. Hankkeessa kerätään paikallista historiallista ja kulttuurista tietoa vanhoista puutarhojen kasveista. Yläneen kasvierityisyys on Huvitus-omena, joka on isänä tai äitinä 80 prosentissa suomalaisista omenalajikkeista. Tämän omenan yläneläistä kantapuuta jäljitetään projektissa geenitutkimuksin. Hanke sisälsi viime vuonna kymmeniä tapahtumia, ja se jatkuu vielä vuoden Raati piti perinnekasvimaaprojektia omaperäisenä ja innovatiivisena hankkeena, josta muutkin yhdistykset voivat ottaa mallia. Heikki Lehtonen ja MTT:n Hilma Kinnanen Yläneen kotiseutuyhdistyksen Huvitus-puun istutustapahtumassa kesällä Kuva: Tapio Rastas. Lemin särä ja kotiseuturadio saivat kunniaa Lemin Kotiseutuyhdistyksen kunniamaininta perustuu yhdistyksen taitoon ja osaamiseen käyttää kulttuuriperintöään, paikallista perinneruokaa Lemin särää, kulttuurimatkailun välineenä. Särän tarjoamisesta yhdistys saa merkittävän tulolähteen, työllistää suoraan ja alihankkijoita epäsuorasti. Toinen Lemin kotiseutuyhdistyksen ansio oli viime kesänä aloitettu Suomen ensimmäinen kotiseuturadio. Kesäradio toimii myös tänä kesänä lauantaisin 8. kesäkuuta ja 17. elokuuta välisenä aikana kello Ohjelmat uusitaan kello Taajuus on 107,1 (MHz). Lemin yläasteen oppilaat ovat talven aikana opiskelleet radiotyön alkeita. Heillä on jo valmiina radio-ohjelmia kesän lähetyksiin. Nuoria kouluttamalla saadaan uusia tekijöitä kotiseuturadioon ja jatkuvuutta kotiseututyölle. Lemin kotiseuturadion toimittajat Juha Junnonen (vasemmalla) ja Seppo Pyysalo (oikealla) jututtavat Lemin vapaa-aikasihteeri Sirkka Liljanderia kunnan tapahtumista seuraavalle viikolle. Kuva: Kari Kosonen LL, LS, AH Kotiseutuposti 2 /

6 VIERASKYNÄ Kurakauppalasta urbaaniksi musiikkikeskukseksi Rytmi yhdistää on luonteva teema Seinäjoella pidettävillä Valtakunnallisilla kotiseutupäivillä. Rytmi näkyy jokapäiväisessä elämässämme, asumisessa, harrastuksissa, musiikissa ja ympäristössä, luonnossa sekä maataloudessa. Seinäjoen rytmi on vuosikymmenten saatossa kiihtynyt urbaaniksi kaupungin sykkeeksi. Merestä noussut lakeus on osa Suomen suurinta yhtenäistä tasankoaluetta. Se on myös yksi 27 kansallismaisemastamme. Seinäjoesta on muodostunut vahva maakuntakeskus ja kaupungin sijainnilla, kuntaliitosten tuomalla kasvulla sekä hyvillä liikenneyhteyksillä on ollut vetovoimaisuuden kannalta suuri merkitys. Muutaman korttelin kauppalasta on kasvanut 50 vuodessa Suomen kuudenneksi suurin markkina-alueen keskus ja kansainvälistyvä maakuntakeskus. Nykyseinäjokelaisille 60-luvulla käytetty mystinen kurakauppala-nimitys on jäänyt historiaan. Nimitys ei tosin alunperinkään viitannut kehittymättömyyteen vaan juontaa juurensa kaupungin savimaiseen maapohjaan. Nurmolaislähtöisenä ja Helsingissä pitkään asuneena paluumuuttajana koen Seinäjoen aktiiviseksi, monipuoliseksi ja vireäksi kaupungiksi. Kaupunki tarjoaa monipuoliset harrastus- ja opiskelumahdollisuudet. Urbaanista sykkeestä huolimatta eteläpohjalaiset ovat onnistuneet säilyttämään perinteisen rauhallisen elämänrytminsä ja kulttuurinsa, joita toivon edelleen vaalittavan. Etelä-Pohjanmaa on ruokamaakunta ja Seinäjoen seudun elinkeinokeskuksen Ruokaprovinssi-hanke kokoaa ja edistää Etelä-Pohjanmaan maakunnan elintarvikeosaamista. Ruoka-, liikunta-, terveys- ja kulttuuriyritykset sekä koulutus-, tutkimus- ja kehittämisorganisaatiot rakentavat yhdessä kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettua Ruokaprovinssia. Etelä-Pohjanmaa on myös musiikkimaakunta ja rytmimusiikin tapahtumilla on merkittävä vaikutus Etelä-Pohjanmaan talouteen ja työllisyyteen. Maakuntakeskuksen tunnettujen musiikkitapahtumien ohella luovat alat työllistävät ammattilaisia myös mm. kuvataiteen ja muotoilun saralla. Kotiseutupäivien ohjelmakokonaisuus on valmistunut eri toimikunnissa talven aikana. Yhteistyö on ollut mutkatonta, ja eri alojen asiantuntijoiden kanssa työskentely on ollut antoisaa. Oma pitkä ja monipuolinen kokemukseni tapahtumaja ravitsemisalalta sekä musiikkiharrastukseni ja verkostoni ovat antaneet erinomaiset eväät koordinoida tapahtumaa. Me eteläpohjalaiset ja seinäjokelaiset toivotamme Teidät kotiseutuihmiset sydämellisesti tervetulleiksi kotiseutupäiville. Seinäjoella nähdään, miten eteläpohjalainen kotiseutuyhteistyö on kantanut hedelmää kotiseutupäivät yhdistää! RAIJA LAMBACKA Seinäjoen Valtakunnallisten kotiseutupäivien pääsihteeri 6 Kotiseutuposti 2 / 2013

7 Kotiseutuliitto kutsuu vuosikokoukseen! Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous pidetään perjantaina 9. elokuuta Seinäjoella. Kokouspaikka on Seinäjoki-salin auditorio, osoitteessa Kalevankatu 35. Valtakirjojen tarkastus on klo kaupungintalon aulassa, Kirkkokatu 6. Tarkastus jatkuu klo kokouspaikalla. Kokouskahvit juodaan kello 12.45, ja varsinainen kokous alkaa kello Provinssirockin juuret ovat syvällä kulttuurissa Sibelius-Akatemia järjestää tämänvuotisten kotiseutupäivien eteläpohjalaista musiikkia käsittelevän seminaarin. Käymme päivän aikana kattavasti läpi eteläpohjalaisen musiikin historiaa ja mietimme myös tulevaisuutta, kertoo tutkija Saijaleena Rantanen, toinen seminaarin kokoajista. Etelä-Pohjanmaalla on ollut perinteisesti vahva tosin rivoudessaan paheksuttu pelimannikulttuuri. Myös järjestöelämä on ollut vilkasta. Nuorisoseura järjesti Törnävän saaressa ensimmäiset laulu- ja soittojuhlat jo vuonna Ne eivät perusperiaatteiltaan lopulta eronneet paljoakaan nykyisestä Provinssirockista, jonka takana on myös edelleen yhdistys, Rantanen toteaa. Esityksiä kuullaan mm. pelimannikulttuurista, musiikin lähihistoriasta ja pop-rockmusiikin murroksesta. Seminaarin päätteeksi käydään paneelikeskustelu, jossa eteläpohjalaislähtöiset menestyneet ar- Kotiseutupäivien seminaari pidetään torstaina 8. elokuuta Alvar Aallon suunnittelemalla Seinäjoen kaupungintalolla, Aalto-keskuksessa. Kuva: Kari Anttila. tistit, musiikintekijät Pauli Hanhiniemi, Simo Ralli, Heikki Salo ja Suikki Jääskä keskustelevat professori Heikki Uimosen johdolla eteläpohjalaisuuden merkityksestä oman musiikin tekemiseen ja menestykseen. RL/AH Sota- ja taiteilijaretket tällä kertaa suosituimmat Retki numero kaksi Isänmaata palvellen, retki kolme Lampaanpolskasta unisillalle ja retki viisi Kyrönjoki virtaa ovat olleet tähän mennessä kotiseutupäiville ilmoittautuneiden kotiseutuihmisten suosikkikohteita. Vaikea sanoa, mitkä retket ovat minun suosikkejani. Tuo Häjyylystä yrittäjyyteen on kiinnostava ja Lampaanpolskasta unisillalle saattaisi saada minutkin parhaiten liikkeelle, päivien pääsihteeri Raija Lambacka paljastaa. RL/AH Kotiseutuposti 2 /

8 GALLUP Hienointa Seinäjoella? Parasta eteläpohjalaisuudessa? Mistä musiikki? Kiinnostavinta kesän kotiseutupäivillä? Kuvaaja: Lauri Salo / LATE Graphic 2012 Kuva: Suikki Jääskän arkisto. Heikki Salo on Lapualla syntynyt muusikko ja kotiseutupäivien seminaarin panelisti Hienointa Seinäjoella on tietysti Lakeuden ristin lisäksi se, että se on Lapuan naapuri. Parasta eteläpohjalaisuudessa on reiluus ja konstailemattomuus. Vanhan totuuden mukaan pohjalaiset miehet ovat niin ahdistuneita, että kun heitä lyö puukolla keuhkoon, niin heidän on helpompi hengittää. Varmasti tilanne on muuttunut paremmaksi. Lapua on körttipaikkakunta, ja sillä on hurja historia. Se oli vahva komposti, josta sain voimakkaat juuret. Siihen kykenee suhteuttamaan asioita, mistä tulee itsevarma olo. Meidän perheessä ei paljon harrastettu musiikkia, siihen saattoivat vaikuttaa körttiperinteet. Lapua on siinä mielessä aivan erilainen kuin Seinäjoki. Minä sain kosketuksen musiikkiin radiosta. Varmaan tämä seminaari on mielenkiintoisinta kotiseutupäivillä. Ainakin siellä on mukana loistavia puhujia ja keskustelijoita. Suikki Jääskä, seinäjokelainen muusikko ja kotiseutupäivien seminaarin panelisti Hienointa Seinäjoella on lapsuudenkotini rautatieläisten kaupunginosa Kapernaumi ratojen välissä. Kun palaan Kapernaumiin ajatuksissani, tulee hyvä fiilis ja jaksan mennä eteenpäin. Parasta eteläpohjalaisuudessa on rehtiys. Kun toimii muiden maakuntien ihmisten kanssa, eteläpohjalaiset ovat niitä, jotka ryhtyvät ensimmäisenä tekemään asioita. Pohjanmaalla on paljon seurantaloja ja sitä myötä tanssipaikkoja, ja Seinäjoen kaupunki on ymmärtänyt musiikin arvon. En tiedä liittyykö pohjalainen näyttämisen meininki ja periksiantamattomuus tähänkin. Musiikki vaatii työtä. Kotiseutupäivät tarjoavat poismuuttaneille tilaisuuden nähdä alueen nykypäivää ja saada tuulahduksia menneestä ajasta. On tärkeä huomioida mennyt ja tuleva samaan aikaan. Juuret ovat tärkeitä meille kaikille. 8 Kotiseutuposti 2 / 2013

9 Kuvaaja: Helena Tiilikainen. Kuvaaja: Mikko Lehtimäki / Kirjapaja Sulevi Riukulehto, tutkimusjohtaja ja kotiseutupäivien pääkammarin alustaja Hienointa Seinäjoella on hyvä tekemisen meininki. Täällä on erittäin innovatiivisesti ja ennakkoluulottomasti toimiva yliopistokeskus. Minulla on ollut 13 vuotta työpöytä Seinäjoella. Sinä aikana kaupunki on kasvanut ihan eri mittaan. Parasta eteläpohjalaisuudessa on uskallus ja yritteliäisyys. Oikeasti musiikin asema ja merkityskin vaihtelee pitäjittäin aika tavalla. Asun Kuortaneella. Siellä vaikuttaa selvästi vielä Heikki Klemetin pitkä varjo - myönteisessä mielessä, siis. Olen todella iloinen, että pääsen esittelemään kokemuksellisen kotiseudun teoriaa näin asiantuntevalle kuulijakunnalle kesän kotiseutupäivillä. Kaksi vuotta on tehty tiiviisti tutkimusta ja rakennettu hieman täydennyskoulutustakin. On tärkeää ymmärtää, että kotiseutu on pitkästä aikaa tutkimuksellisestikin nousussa. Heli Karhumäki, toimittaja, murrepakinoitsija ja Kampusrannan körttiseurojen puhuja Hienointa Seinäjoella on Lakeuden Risti, lapsuuteni rakas kotikirkko. Sen vaaleaa, tyynnyttävää harmoniaa katsellessa tuntee kiitollisuutta edeltävien sukupolvien kauaskantoisesta päätöksestä. Pieni maaseutukaupunki sijoitti Alvar Aallon kansainvälisen tason arkkitehtuuriin! Parasta kotiseudussani on tasa-arvon perintö ja vapaus kysyä, olla jotain mieltä ja sanoa se. Maakunnan kansanmusiikki on säveliin käärittyä tunnetta ja tarinoita. Se ei ole suurten salien, vaan tupien ja porraspäiden yhteistä sävelperintöä. Rakkaus- ja erolaulut toimivat edelleen lohtu- ja terapiamusiikkina. Monet muusikot ovat tehneet körttivirsistä omia sovituksiaan. Se on oikein! Veisuu ei ole luvanvaraista. Houkuttavin tilaisuus on puukkojunkkariaikaan liittyvien murhaballadien ilta, entisajan Alibi-lehti tunneterapialla höystettynä. AH Kotiseutuposti 2 /

10 Klubin vuositapaaminen Seinäjoella 9.8. Kotiseutuklubi kokoontuu tuttuun tapaan Valtakunnallisilla kotiseutupäivillä. Tänä vuonna tapaamme siis Seinäjoella perjantaina 9. elokuuta klo 19. Kokoonnumme Seinäjoen komeassa valtuustosalissa (Kirkkokatu 6), jossa meille on tarjolla ohjelmaa ja kuohuviiniä sekä paljon iloista puheensorinaa. Klubitapaamisen jälkeen klo 20 jatkamme valtuustosalissa ilonpitoa kotiseutupäivien osallistujien ja kaupunkilaisten yhteisessä omakustanteisessa illanvietossa. Klubilaisille lähetetään tarkempia tietoja illan ohjelmasta kesän klubikirjeessä. Klubin vuositapaaminen on klubin jäsenille ilmainen. Tervetuloa! Ellei ystäväsi ole klubin jäsen, hän voi mainiosti tulla mukaan ja liittyä samalla Kotiseutuklubiin. Loppuvuoden jäsenyys maksaa vain 20 euroa. Järjestelyjä varten toivomme, että ilmoitat osallistumisestasi Klubin vuositapaamiseen 5. elokuuta mennessä Kotiseutuliiton toimistoon puh. (09) tai Kotiseutuklubi kutsuu mukaan kaikki kotiseudun hyvinvoinnista kiinnostuneet. Klubilaisena tiedät, mitä kotiseututoiminnassa tapahtuu. Saat jäsenlehdet ja uutiskirjeet, jäsenetuja ja -tarjouksia, voit osallistua klubiretkille ja -tapaamisiin ja ennen kaikkea tapaat mukavia ja samanhenkisiä ihmisiä. LL Tule kotiseudun ystäväksi liity Kotiseutuklubiin! Klubin jäsenedut Liiton lehti Kotiseutuposti ja muu jäsenmateriaali suoraan kotiin kannettuna Kotiseutu-vuosikirja Klubin vuositapaaminen Valtakunnallisilla kotiseutupäivillä Klubiretkiä Kotiseutuliiton kirjoista 20 prosenttia alennusta Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) kirjoista 20 prosenttia alennusta Suomen Retkeilymajajärjestön (SRM) hostelleissa majoituksesta alennusta Tarton Tampere Majan majoituksesta 20 prosenttia alennusta Läsnäolo- ja puheoikeus liiton vuosikokouksessa ja maakunnallisissa kokouksissa Kutsu liiton koulutustilaisuuksiin ja seminaareihin Klubin jäsenmaksu 40 euroa/vuosi. Opiskelijajäsenmaksu 30 euroa/vuosi. Perhejäsenen jäsenmaksu 20 euroa/vuosi. Klubijäsenyys on mainio lahjaidea! Lisätiedot: tai puh. (09) / vt. järjestöpäällikkö Liisa Lohtander. 10 Kotiseutuposti 2 / 2013

11 KALENTERI ETELÄ-SAVON MAAKUNNALLINEN KOTISEUTUTAPAAMINEN 20/5 Klo 13, Etelä-Savon maakuntaliitto, kh. Piällysmies, Hallituskatu 3 A, Mikkeli POHJOIS-SAVON MAAKUNNALLINEN KOTISEUTUTAPAAMINEN 21/5 Klo 17, Kuopion Klubi, Kuninkaankatu 10, Kuopio. POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNALLINEN KOTISEUTUTAPAAMINEN 22/5 Klo 17, Pohjois-Karjalan maakunta-liitto, maakuntasali, Siltakatu 2, Joensuu KAINUUN MAAKUNNALLINEN KOTISEUTUTAPAAMINEN 23/5 Klo 15, Ristijärven kunnantalo, Aholantie 19, Ristijärvi LAPIN MAAKUNNALLINEN KOTISEUTUTAPAAMINEN 24/5 Klo 14.30, Rovaniemen kotiseutumuseo, Pöykköläntie 4, Rovaniemi POHJOIS-POHJANMAAN KOTISEUTUTAPAAMINEN 25/5 Klo 12, Pohjois-Pohjanmaan liiton Siikasali, Sepänkatu 20, Oulu HYVÄN KORJAUKSEN PALKINNON HAKUAIKA PÄÄTTYY 31/5 Ks. s. 13. ILMOITTAUTUMINEN SEINÄJOEN KOTISEUTUPÄIVILLE PÄÄTTYY 31/5 Lisämaksusta on mahdollista ilmoittautua päiville vielä saakka. VALTAKUNNALLISET KOTISEUTUPÄIVÄT SEINÄJOELLA 8 11/8 käsiohjelmatilaukset puh. (09) VUODEN KOTISEUTUKIRJA -PALKINNON HAKUAIKA PÄÄTTYY 15/8 Ks. s.13. KOTISEUTUARKISTO-OSAAJAN KURSSI JYVÄSKYLÄSSÄ 6 14/9 Viimeinen ilmoittautumispäivä > Ajankohtaista > Tapahtumakalenteri. Lisätietoa ja ohjelmat: Kotiseutuposti 2 /

12 PALKINNOT JA AVUSTUKSET Museovirasto jakanut avustuksensa Museovirasto on jakanut vuoden 2013 valtionavustukset kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten korjauksiin ja muinaisjäännösalueiden hoitoon, museoille ja kulttuuriperinteen tallentamiseen. Kotiseutuliiton jäsenistä isoimman korjausavustuksen, euroa, sai Peuran museosäätiö. Avustus myönnettiin Rautalammin museokorttelissa sijaitsevan kirkkotallin lautakaton suunnitteluun ja toteutukseen. Paattisten Seura sai euroa savusaunan ja ratasvajan restaurointisuunnitelmaan ja hirsikorjauksiin. Lisäksi Panelian Kotiseutuyhdistys sai pienen avustuksen kahden euralaisen pronssikautisen hautaröykkiön maisemanhoitoon. Avustusta myönnettiin 207 kohteelle yhteensä euroa. Avustuksilla tuetaan korjaustöitä, jotka edesauttavat talonpoikaisten pihapiirien, puukaupunkien asuinrakennusten ja maaseudun pienten hirsirakennusten kulttuurihistoriallisen arvon säilymistä. Avustuksia suunnataan erityisesti restauroiviin ja konservoiviin töihin sekä toimenpiteisiin, joilla tuetaan perinteisten ja käsityövaltaisten rakennustapojen säilymistä. Entistämisavustuksen uusi osa-alue on viime vuonna ensimmäistä kertaa haettavissa ollut tuki muinaisjäännösalueiden hoitoon. Museoiden harkinnanvaraisia valtionavustuksia lukuisille yhdistyksille Museoiden harkinnanvaraisia valtionavustuksia virasto myönsi yhteensä euroa 155 museolle. Avustuksia myönnetään museoille, jotka ovat kunnan, yhdistyksen tai säätiön omistuksessa ja jotka eivät kuulu lakisääteisen valtionavustuksen piiriin. Museoiden harkinnanvaraisista avustuksista isoimman avustuksen, euroa, sai liiton jäsenyhdistyksistä Hollolan Kotiseutuyhdistys ry ja Hollolan kotiseutumuseo Ylä-köllin keittiön katossa olevan vesivahingon aiheuttamien vaurioiden korjaukseen sekä luhtiaitan ja sen yhteydessä olevan varaston kivijalan oikaisemiseen ja vesikaton korjaukseen. Orimattila Artjärven kotiseutuyhdistys ry / Kotiseutumuseo sai euroa rakennuksen katon ja kattorakenteiden korjauksiin ja Kinnulaseura ry / Kinnulan kotiseutumuseo euroa makasiini-rakennuksen pärekaton uusimiseen. Jämsä Jämsänkosken Kotiseutuyhdistys ry /Aarresaaren kotiseutumuseo euroa museorakennusten pärekattojen uusimiseen. Muut avustukset harkinnanvaraiset-valtionavustukset-2013.pdf. Avustuksia paikallisen kulttuuriperinteen tallentamiseen Suomalaisen kulttuuriperinteen, erityisesti maaseutu- ja työväenkulttuurin paikalliseen tallentamiseen ja tutkimiseen vuonna 2013 Museovirasto myönsi kaikkiaan euroa avustuksia Avustus myönnettiin 31 hakijalle. Liiton jäsenyhdistyksistä tukea myönnettiin Kainuun museo- ja kotiseutuyhdistykselle euroa kainuulaisiin pyhiin paikkoihin keskittyneen muistitietouden haastattelukartoitukseen, Alavus-seuralle euroa Alma Kuulan käsikirjoituksen taitto- ja painatuskustannuksiin, Kolin kotiseutuyhdistykselle euroa Kolin kylähistoria kirjaksi -hankkeeseen, Keurusselän seuralle euroa Karhunsoutaja VII -julkaisusarjan toimitukseen ja taittoon sekä Hankasalmen kotiseutuyhdistykselle euroa elokuva-aineistojen digitointiin ja näyttelyn valmisteluun. SA/AH 12 Kotiseutuposti 2 / 2013

13 PALKINNOT JA AVUSTUKSET Ehdota Vuoden kotiseutukirjaa Vuoden kotiseutukirjan palkitsemisella kannustetaan kotiseutuun liittyvien tietokirjojen tekijöitä. Palkintaraati valitsee Vuoden kotiseututietokirjan vertailemalla ehdolla olevien teosten ulkoasua, kuvatarjontaa, taittoa, viimeistelyä, tekstien loogisuutta sekä miten sisältöaines on valittu ja toimitettu. Valintaan vaikuttaa myös tarjotun tiedon yleistettävyys sekä se, onko teoksessa vertailutietoa ja kontekstimateriaalia, jolla sisältö sijoitetaan laajempiin kokonaisuuksiin. Vuoden kotiseutukirja -kilpailuun osallistuvat kirjat tulee toimittaa liiton toimistoon 15. elokuuta mennessä. Lisätietoja: pääsihteeri Lassi Saressalo puh Hyvän korjauksen palkinto seurantaloille Seurantaloasiain neuvottelukunta myöntää vuosittain Hyvän korjauksen palkinnon tunnustukseksi seurantalon ominaispiirteitä kunnioittavasta ja toimivuutta parantavasta korjauksesta. Palkinnon myöntämisen edellytyksenä on, että seurantalon omistaa seurantalojen korjausavustuksiin oikeutettu yhteisö. Palkinnon saajaa voi ehdottaa kuka tahansa, yksityishenkilö tai yhteisö. Ehdotus kuluvan vuoden Hyvän korjauksen palkinnon saajaksi on lähetettävä 31. toukokuuta mennessä. Tunnustuspalkinnon kohteen tulee olla korjattu siten, että mahdollisimman paljon sen ominaispiirteitä ja ikäkerrostumia on säilytetty, korjaukset on tehty taloon soveltuvilla korjausmenetelmillä ja mahdolliset laajennukset sekä tilojen esteettömyys on suunniteltu kokonaisuus huomioiden. Myös hyvin tehty osakorjaus tai hoidettu ympäristö voi olla palkitsemisen kohteena. Lisätietoja: rakennustutkija Leni Pakkala, puh. (09) , Europa Nostran ja EU:n kulttuuriperintöpalkinnot Euroopan unionin ja Europa Nostran vuoden 2013 kulttuuriperintöpalkintojen hakuaika päättyy 1. lokakuuta. Palkinnot ovat haettavana neljässä eri kategoriassa: suojelu, tutkimus, yksilön tai yhteisön kulttuuriperintötyölle omistautunut toiminta sekä koulutus ja tietoisuuden lisääminen. Enintään 25 hyvää eurooppalaista kulttuuriperintöä säilyttävää hanketta palkitaan vuosittain. Niistä kuusi parasta saa euron Grand Prix -palkinnon. > Palkinnot > Palkinnon hakeminen Kotiseutuposti 2 /

14 Ota kantaa valtakunnalliseen kulttuuriympäristöstrategiaan Ympäristöministeriössä on valmisteilla hallitusohjelmassakin mainittu valtakunnallinen kulttuuriympäristöstrategia, joka valmistuu kesäkuussa. Suomen Kotiseutuliitto on muiden kansalaisjärjestöjen kanssa pitkään toivonut strategiaa kulttuuriympäristön hoidon nykytilanteen kohentamiseksi. Samaan tähtäsi vuoden 2010 JOY-kampanja. Kampanjan keskeiset toimijat ovat koonneet ministeriölle kansalaisjärjestöjen käsityksiä kulttuuriympäristöjen hoidon nykytilanteen ongelmista ja esittäneet kehittämistoimenpiteitä. Tämän hetkisen tiedon mukaan strategiaehdotus tulisi kesällä lausunnolle ja siihen voisi ottaa kantaa verkossa. Seuratkaa asiaa, jotta saamme kansalaisnäkökulman painokkaasti mukaan. Suomen Kotiseutuliitto otti kantaa: Yhdistysten toimintamahdollisuuksien karsiminen johtaa pahoinvoinnin lisääntymiseen Suomen Kotiseutuliitto on huolissaan kolmannen sektorin toimintamahdollisuuksien kaventumisesta. Kansalaisten aktiivisuus on lisääntynyt, kun erilaiset lyhyt- ja pitempiaikaiset hankkeet kokoavat yhteen toimijoita yhteiskuntaelämän joka sektorilla. Yhteiskunnan sosiaalisista ja kulttuurisista toiminnoista yhä suurempi osa on vapaaehtoisten kansalaisten vastuulla. Tämä tuo yhteiskunnalle selviä säästöjä. Tätä nousevaa aktiivisuutta ja yhteisöllisyyteen perustuvaa toimintakenttää kannattaa tukea. Yhteisöllisille toimijoille ohjattavat verraten vähäisetkin määrärahat tuottavat yhteiskunnalle merkittävän toiminnallisen tuloksen. Keskeisintä on pitää huolta siitä, että tulevina vuosina veikkausvoittovaroista järjestöille ohjattavat tukimäärärahat säilyvät. Yhteiskunnan kulttuuriseen infrastruktuuriin kuuluvia rakenteita, esimerkiksi taide- ja kulttuurilaitosten määrärahoja, ei pidä Suomen Kotiseutuliiton mielestä poistaa vakaasta budjettisidonnaisesta päätöksenteosta ilman perusteellista harkintaa. Sama koskee kunnallisia tukia. Erityisesti yhteiskunnan tulisi kyetä tarjoamaan järjestö- ja vapaaehtoistoimijoille toimintatiloja. Maaseudulla lukuisat seurantalot voivat toimia ja toimivat avoimina kulttuuri- ja toimintakeskuksina, ja niitä tulee jatkuvasti lisää, kun mm. vapautuvia koulutiloja otetaan kyläyhteisöjen käyttöön. Kaupungeissa tilanne on toinen, ja mm. Helsingissä on suuri puute asukastiloista. Tiloja ei juuri ole tarjolla vapaaehtoistoiminnan aktiivitoimitiloiksi tai jos on, ne ovat toimijoilleen suhteettoman kalliita. Kotiseutuliiton mielestä kuntasektorin tulisi ryhtyä pikaisiin toimenpiteisiin, jotta tarvittavia kaupunginosataloja tai asukastiloja voitaisiin osoittaa järjestöille yhteiskäyttöön. Niistä perittäviä maksuja tulisi myös subventoida yhteisistä varoista. Järjestökenttä pystyy hoitamaan tilojen käytön organisoinnin ja vastaamaan tilojen käytön peruskustannuksista, mutta yhdistykset eivät kykene maksamaan kokonaan kaupunkitasoisia vuokrakustannuksia. Mikäli valtio ja kunnat laiminlyövät vapaaehtoistyön tukemisen, se kostautuu yhteiskunnallisena pahoinvointina ja moni yhteisöllinen palvelutoiminta joudutaan toteuttamaan raskaana viranomaistyönä. 14 Kotiseutuposti 2 / 2013

15 UUSIA JÄSENYHDISTYKSIÄ Kainuun Eino Leino -seura ry, Kajaani Livokas ry, Pudasjärvi HENKILÖITÄ Viljo S. Määttälä 90 vuotta Viljo S. Määttälä Kaustisilla vuonna Kuva: Aki Paavola Maakuntaneuvos, fil. tohtori h.c. ja Kaustisen kansanmusiikkijuhlien presidentti Viljo S. Määttälä täyttää 5. syyskuuta 90 vuotta. Viljo S. Määttälän käden jälki piirtyy vahvana suomalaisen maaseudun, maaseudun kulttuurin sekä maakuntien kehityksen historiaan. Puhuttiinpa Keski-Pohjanmaalla nuorisoseura- tai osuustoiminnan, yliopistokeskuksen tai maakuntaradion tai vaikkapa Kaustisen kansanmusiikkijuhlien syntyhistorian tekijöistä, nousee nimi Viljo S. Määttälä ensimmäisenä ja merkittävimpänä esiin. Viljo S. Määttälä järjestää syntymäpäivänsä merkeissä hengellisen kansanmusiikin konsertin Toholammin kirkossa sunnuntaina 8. syyskuuta klo 14. Mahdolliset muistamiset pyydetään ohjaamaan onnittelutilille FI , jonka koko tuotto käytetään lasten ja nuorten kansanmusiikkiharrastuksen edistämiseen Keski-Pohjanmaalla. Liiton henkilöuutisia Olen Liisa Lohtander, viidennen vuoden kotiseutuliittolainen. Tulin liiton palvelukseen vuonna 2009 pyörittämään JOY-kampanjaa, siirryin sittemmin seurantalotehtäviin ja nyt pääsen keskusjärjestön toiminnan ytimeen, vt. järjestöpäälliköksi. Koulutukseltani olen arkeologi, lisäksi olen opiskellut antropologiaa sekä ympäristötieteitä ja -politiikkaa. Siirryn uusiin tehtäviini innokkaana ja avoimin mielin. Järjestötyö on lähellä sydäntäni olen mm. kaupunginosayhdistykseni johtokunnan jäsen. Odotan ilolla tapaavani teitä järjestötyön konkareita kuin myös kaltaisiani uusia kasvoja, tulkaa tervehtimään! Olen Sanna Käyhkö ja aloitan seurantalohankkeen hankesihteerinä. Aiemmin työskentelin ympäristöministeriössä, jossa vastasin Euroopan rakennusperintöpäivien koordinoinnista. Rakennusperintöpäivien kautta myös Kotiseutuliitto tuli tutuksi, vaikka paljon onkin vielä oppimista. Pienenä yksi haaveammateistani oli arkkitehti, mutta päädyin opiskelemaan ympäristönsuojelutiedettä ja viestintää Helsingin yliopistoon. Erityisesti olen kiinnostunut kulttuuriympäristöstä. Kotiseutuliiton toiminnassa yhdistyy sopivasti osasia näistä kaikista, joten odotan mielenkiinnolla töiden alkamista. Kotiseutuposti 2 /

16 Ilmiantoja jo lähes sata Rakennusperintöpäivien vuoden teemaan Eläköön rakennus! liittyen keräsimme viime talvena kansalaisilta ilmiantoja kiinnostavista rakennuksista, joissa käyttötarkoitus on muuttunut. Saimme kyselyn kautta tietoomme lähes sata kiinnostavaa kohdetta, joiden perusteella kootaan julkaisu. Kohteita esitellään myös rakennusperintöpäivien blogissa osoitteessa blogspot.fi Mikä kohde paikkakunnallanne on saanut uuden käyttötarkoituksen? Mikä tyhjillään oleva rakennus odottaa käyttäjiä? Ilmiantoja otetaan edelleen vastaan. Ohjeet ovat blogissa. Kaikki ovat myös tervetulleita mukaan järjestämään paikallisia rakennusperintöpäivien tapahtumia. Tapahtumajärjestäjät voivat tilata Eläköön rakennus! -julkaisua maksutta käyttöönsä. Teeman myötä halutaan nostaa esille rakennusten uusiokäytön merkitys. Joskus uusi käyttötarkoitus on ainoa tapa saada rakennus säilymään. Tempaus lapsille ja nuorille Ideoi uusi käyttötarkoitus ja voita 500 euron stipendi! Rakennusperintöpäiviin liittyvään Kulttuuriympäristön tekijät tempaukseen voivat osallistua vuonna 1995 tai sen jälkeen syntyneet lapset ja nuoret. Osallistuminen tapahtuu ideoimalla ryhmätyönä uusi käyttötarkoitus jollekin kotiseudun rakennukselle. Ryhmä voi muodostua esimerkiksi koululuokasta, harrastus- tai kaveriporukasta tai kerhoryhmästä. Lisätietoja tempauksesta, tapahtumista ja julkaisusta: Liisa Lohtander, puh. (09) , Hanna Lämsä EuNoFin hallitukseen Hanna Lämsä Arkkitehti Tapani Mustonen jatkaa kulttuuriperintöyhdistys Europa Nostra Finlandin (EuNoF) puheenjohtajana. Uutena jäsenenä hallitukseen valittiin Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran toiminnanjohtaja Hanna Lämsä. Suomen Arkkitehtiliiton edustajana jatkaa arkkitehtuurin historian professori Olli-Paavo Koponen ja Suomen Kotiseutuliiton edustajana liiton hallituksen puheenjohtaja Kirsi Moisander. Muut hallituksen jäsenet ovat arkkitehti Markus Bernoulli, Suomen Kulttuuriperinnön Säätiön puheenjohtaja Benito Casagrande, ritarihuonekamreeri Johan Grotenfelt sekä professori, taiteilija Riitta Nelimarkka. 16 Kotiseutuposti 2 / 2013

17 Wanha Jokela valittiin Suomen uhanalaisimmaksi kulttuuriperintökohteeksi Wanhan Jokelan ravintolamiljöö säilyi muuttumattomana aina tammikuuhun 2013 saakka, jolloin ravintola suljettiin. Kuva: Jari Hyttinen. Jokelan seinät olivat rapatut luvulla. Kuvaaja tuntematon. Europa Nostra Finland on valinnut Joensuun keskustassa sijaitsevan Wanhan Jokelan Suomen uhanalaisimmaksi kulttuuriperintökohteeksi. "Kyseessä on kulttuurihistoriallisesti arvokas kiinteistökokonaisuus. Ravintolana vuonna 1934 aloittanut Wanha Jokela, jonka hirsikehikko on 1800-luvulta, ja vuonna 1939 valmistunut entinen Kino Karjala ansaitsevat tulla pelastetuiksi. Kerroksellinen rakennustapa ja rakennusten kierrätys eri käyttötarkoituksiin olivat tuolloin vielä mahdollisuus, nykyään näitä keinoja ei juuri arvosteta, EuNoFin puheenjohtaja Tapani Mustonen toteaa. Rakennus edustaa sotia edeltäneen ajan maaseutukaupungin ajatusmaailmaa ja kulttuuria. Ravintola ja hotelli ehtivät toimia samoissa tiloissa reilun 70 vuoden ajan. Hotelli-ravintola oli vuosikymmenten mittaan kohtaus- ja majoituspaikka monelle kansallisesti sekä kansainvälisesti merkittävälle taiteilijalle ja kulttuuripersoonalle. Tällä hetkellä rakennus on tyhjillään. Rakennusperinneyhdistys Räppänä on tehnyt rakennuksesta suojeluesityksen Pohjois-Karjalan Ely-keskukselle. Rakennuksen omistaja Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö vastustaa suojelua vedoten rakennuksen huonoon kuntoon. Museovirasto puoltaa suojelua, ellei rakennuksen kunnostaminen muodostu kohtuuttomaksi. Muut ehdotukset Suomen uhanalaisimmaksi kulttuuriperintökohteeksi olivat: Alvar Aallon suunnittelema suojeluskuntatalo Suoja Jyväskylän keskustassa, Keravalla Yli-Keravan kylän Postlar-Mattila-talon peltomaisema, joka innoitti Jean Sibeliusta Finlandian säveltämisen aikoina, Empirekartano Monrepos Viipurin vieressä, Toll-suvun vuonna 1785 rakennettu hautakappeli Vihdissä, Valola-säätiön kokoelma, Kivinokan vapaa-ajanviettoalue Helsingissä, Gustavsvärnin merilinnoitus Hangon edustalla ja Linnanmäki Someron Saarentaan Kylässä muinaismuistoalueineen. Yksittäisten kohteiden lisäksi uhanalaisimmaksi kohteeksi ehdotettiin kaikkia kuntaliitosten myötä näivettyviä paikallismuseoita. EuNoF on ehdottanut kohdetta yhdeksi Euroopan merkittävimmäksi uhanalaiseksi kulttuuriperintökohteeksi. Eurooppalaisen kulttuuriperintöjärjestö Europa Nostran ja Euroopan investointipankin yhteistyönä toteuttama The 7 Most Endangered -ohjelma kokoaa julkiset ja yksityiset yhteistyökumppanit etsimään kestäviä ratkaisuja seitsemän hankkeeseen valittavan kohteen pelastamiseksi. Valitut kohteet julkistetaan Europa Nostran 50-vuotisjuhlakongressissa Ateenassa 16. kesäkuuta. AH Kotiseutuposti 2 /

18 JULKAISUJA Tilaa moderni ja juureva Kotiseutu Kotiseutu-aikakauskirjan sadas vuosikerta on ilmestynyt. Se toimitetaan jäsenetuna kaikille Kotiseutuliiton jäsenyhteisöille ja kannattajajäsenille. Kirja sisältää parikymmentä artikkelia kotiseututyön alueelta. Kirjoittajat ovat kulttuuriperinnön asiantuntijoita, kotiseututoimijoita ja perinteentutkijoita. Esille nousevat mm. kuntaliitosten vaikutukset paikallisidentiteetteihin, kotiseutukäsitteen nykytrendit ja kulttuuriperinnön merkitys kuntasuunnittelussa. Myös perinteentutkimuksen suurnimet vilahtavat mukana Paulaharjusta Pälsiin. Vuonna 1909 perustettu ja vuonna 1994 Hii- denkivi-lehteen sulautettu Kotiseutu-aikakauslehti tunnettiin erityisesti kulttuuriperintöä käsittelevän tutkimuksen popularisoijana. Tähän pyrkii myös uusi Kotiseutu. JULKAISUJA Suomen Kotiseutuliiton julkaisuja A:25 Päätoimittaja: Lassi Saressalo ISSN Hinta: 25 euroa, jäsenille 20 euroa Tilaukset: puh. (09) , Kulttuurista särmää matkailun kehittämiseen Marianne Lehtimäki. E-kirja, Suomen Kotiseutuliitto / Opetus- ja kulttuuriministeriö / Visit Finland, 2013 Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Kulttuurimatkailun edistämisessä luodaan alueiden vetovoiman uusia muotoja. Selvitys kartoittaa tämän kehittämistyön perustaksi ajankohtaisia linjauksia ja hyödynnettäviä kulttuurisia voimavaroja. Se on osoitettu kaikille kulttuurimatkailun toimijoille Kotiseutuposti 2 / 2013

19 OMAKULMA Muutosten kourissa Huomasin juuri yllättävän seikan kotiseuduistani. Muutin nykyiseen asuntooni Turun keskustassa vuonna 1995, joten olen asunut tässä yli 18 vuotta. Saman verran asuin aikoinaan myös lapsuudenkodissani, maatalossa Kokemäellä. Mutta kun muistelen elämää taaksepäin, tuntuu siltä kuin olisin viipynyt nykyisessä asunnossani vasta lyhyen ajan. Lapsuudenkodissa vietetyt vuodet sen sijaan tuntuvat kestäneen todella kauan. Lapsuuden kesät olivat loputtomia ja täynnä elämää, nykyiset taas kiitävät ohi ennen kuin niistä saa otetta. Kouluvuodet ovat muistissani kauniissa järjestyksessä. Koko luokka eteni asioissa samaan tahtiin, katselimme samat tv-ohjelmat, tunsimme samat ihmiset, kävimme samassa kaupassa. Lapsuudenaikaisten kavereiden muistot ovat samansuuntaisia kuin omanikin. Tuntuu kuin muistaisin lapsuudesta ja nuoruudesta jokaisen hetken. Aikuisena elettyjen vuosien suhteen sen sijaan vallitsee mielessäni melkoinen kaaos: tapahtuiko jokin asia 1998 vai 2004? Viime kesänä vai viisi vuotta sitten? Kaikille yhteisiä kiinnekohtia on harvassa. On tullut tehtyä sitä sun tätä, ystävät ovat tehneet jotain aivan muuta. Samasta syystä myös lapsuuden kotiseutu tuntuu jotenkin oikeammalta kuin nykyinen, jonka on kokenut vain aikuisen silmin. Lapsena pienetkin lähiseudun yksityiskohdat olivat tärkeitä, ja matka muutaman kilometrin päähän kauppaan jännittävämpi elämys kuin nykyään lento Roomaan. Uudesta kotiseudusta puuttuvat ne kaikkein tärkeimmät muistot, lapsena koetut. On helppo huomata, että monille juuri lapsuuden kotiseutu on sittenkin rakkain. Siellä asiat olivat mallillaan ja muistot on helppo kiinnittää perheen kanssa yhdessä koettuihin tapahtumiin ja paikkoihin. Monet tuttuni ovat muuttaneet suuresta kaupungista takaisin lapsuudenmaisemiinsa elämäntilanteen taas salliessa. Teen työkseni turkulaisia kotiseutukirjoja. Esitän usein eri ryhmille vanhoja valokuvia Turun keskustasta, ajalta ennen kuin suuri osa vanhoista rakennuksista purettiin ja 1960-luvuilla. Ihmisten reaktiot kuviin vanhoista lapsuudenmaisemista ovat yleensä vahvoja. Kuvat puhuttavat, ihmetyttävät ja jopa itkettävät. Miksei kaikki ole niin kuin ennen? Miksi kaikki on muuttunut? Kenen on syy? Samaa ihmettelen aina kun matkaan takaisin Kokemäelle omiin lapsuudenmaisemiini. Mihin katosi vanha tiivis keskusta ja sen pienet kaupat? Miksi jäljellä on vain rumia marketteja ja niiden suuria pysäköintialueita? Haluaisin kaiken olevan ennallaan, aivan kuin muistoissani. Asuin synnyinseudullani vakituisesti viimeksi 1980-luvulla. Sen jälkeen maailma on todella muuttunut. Maailmanpolitiikan suuriin linjoihin pystyy vaikuttamaan vain harva, mutta joitakin kotiseudun kehityskulkuja pystymme me kaikki muokkaamaan. Se edellyttää tarttumista olemassa oleviin vaikutuskanaviin. Toivottavasti me nykypäivän kotiseutuihmiset löydämme aikaa vaikuttamiselle ja pystymme jättämään jälkipolville jotain mitä 40 vuoden kuluttua arvostetaan. Siitä huolimatta, että aika tuntuu kulkevan yhä nopeammin ja karkaavan käsistä. RAUNO LAHTINEN Suomen Kotiseutuliiton hallituksen jäsen Kotiseutuposti 2 /

20 Perinnesarjakuva Sami Myllyniemi, Ylä-Kainuun Tarinakartasto -hanke, SUOMEN KOTISEU TULIIT TO KALEVANKATU 13 A HELSINKI PUHELIN (09) FAKSI (09) toimisto@kotiseutuliitto.fi