RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS

Transkriptio

1 TYÖNUMERO: FINSILVA OYJ SIMUNANSALON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS (SIMUNAN JA SALON RANTA- ASEMAKAAVOJEN MUUTOS JA LAAJENNUS) SWECO YMPÄRISTÖ OY Tampere

2 Muutoslista VALMIS FIPHAU FIPHAU FIKIRV EHDOTUS FITRYS FIPHAU FIKIRV LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS

3 Sisältö 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava- alueen sijainti Kaavan tarkoitus Laaditut selvitykset TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Ranta-asemakaava Ranta-asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Maisema Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne MITOITUS Kantatilatarkastelu Mitoitusperusteet Mitoitusrantaviiva ja rakennusoikeus RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Ranta-asemakaavan tavoitteet Valmisteluvaiheessa saatu palaute ja muutokset Ehdotusvaiheessa saatu palaute ja muutokset RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Aluevaraukset Kaavan vaikutukset YLEISKAAVALLINEN TARKASTELU Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö S wec o Y mp äris tö O y PL 88, Helsinki Mäkelininkatu 17 A, Oulu PL 453, Tampere Uudenmaankatu 19 A, Turku w ww.s w ec o.fi etunimi.sukunimi@sweco.fi puh Y-tunnus

4 7.3 Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus Liikenteen ja yhdyskuntateknisen huollon järjestäminen Elinympäristön terveellisyys ja turvallisuus Kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset Ympäristöhaittojen vähentäminen Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta Liitteet: Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), , Liite 2 Vastineluettelo; Liite 3 Asemakaavan seurantalomake Liite 4 Viitasammakko ja liito-oravaselvitys, Sweco Ympäristö Liite 5 Luontoselvitys, Sweco Ympäristö Liite 6 Arkeologinen inventointi, Kalle Luoto Liite 7 Liite 8 Voimassa oleva ranta-asemakaavatilanne Emätiloista muodostuneet kiinteistöt 4 (30) KM \\sweco.se\fi\projects\fitmp02\we\ _laukaa_simunan_ja_salon_ranta-asemakaavojen_muutos\000\d suunnitelmat\ehdotus\tekstit\e _simunansalon_rakm_selostus_ehdotus_ docx

5 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Simunansalon ranta-asemakaava (Simunan ja Salon ranta-asemakaavojen muutos ja laajennus) Ranta-asemakaavan laajennus koskee: Tiloja ja Ranta-asemakaavan muutos koskee: Kortteleissa 1, 2 ja 3 sijaitsevia kiinteistöjä Simunansalo ( ) ja Niittysalo ( ). Ranta-asemakaavalla muodostuu: Korttelit 1-5 sekä maa- ja metsätalous-, muinaismuisto- ja suojelualueet. Kaavatunnus: Kaavan päiväys: Kaavan laatija: Sweco Ympäristö Oy Tampere Kaavan vireille tulosta ilmoitettu: (OAS nähtäville) Kaavaluonnos MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä: Kaavaehdotus MRA 27 :n mukaisesti nähtävillä: Kaavoitus- ja rakennuslautakunnan hyväksymispäivämäärä: Kunnanhallituksen hyväksymispäivämäärä: Kunnanvaltuuston hyväksymispäivämäärä: 1 (26)

6 1.2 Kaava- alueen sijainti Ranta-asemakaavan muutos ja laajennus koskee tiloja (Simunansalo) ja (Niittysalo). Tilat sijaitsevat Simunankosken pohjoispuolella Kuusveden ja Leivonveden välisellä kannaksella. Tiloilla on voimassa vuosina 1986 ja1987 vahvistuneet ranta-asemakaavat, Salon ja Simunan rantakaavat. Osa alueesta on kaavoittamatonta. Kaava-alueen pinta-ala on noin 74 ha, josta kaavamuutosta on 62,87 ha. Kaavan rajausta on vähäisesti tarkistettu luonnosvaiheen nähtävilläolon jälkeen suoritetun tilusvaihdon mukaisesti. Kaava-alueen rajaus (Kartta MML 2016) 1.3 Kaavan tarkoitus Kaava-alueella voimassa olevat rantakaavat ovat jääneet toteutumatta eivätkä vastaa Laukaassa ranta-asemakaavojen yhteydessä yleisesti sovellettuja mitoitusperiaatteita eikä alueen tulevalle maankäytölle asetettuja tavoitteita mm. rakennuspaikkojen määrän ja rakennuspaikkakohtaisen kerrosalan osalta. Kaavamuutoksen hakijan tavoitteena on, että kaava-alueelle osoitettavien rakennuspaikkojen määrä ja rakennuspaikkakohtainen mitoitus tarkistetaan Laukaassa yleisesti sovellettujen periaatteiden mukaisiksi ja että kaava-alueelle laaditaan ranta-asemakaavan muutos. 1.4 Laaditut selvitykset Kaavaa varten on laadittu seuraavat selvitykset: Simunansalon ranta-asemakaavan viitasammakko ja liito-oravaselvitys, Aija Degerman, Sweco Ympäristö Oy (26)

7 Laukaa/Simunan ranta-asemakaava, arkeologinen inventointi, Kalle Luoto, Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy Luontoselvitys Simunansalon ranta-asemakaava, Aija Degerman Sweco Ympäristö Oy Viitasammakko- ja liito-oravaselvityksen tarve todettiin aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa. Ranta-alueiden mitoitus esitetään kaavaselostuksessa. 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Ranta-asemakaavan laatiminen on aloitettu maanomistajan aloitteesta. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty Vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta tiedottaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) nähtävillä Maanmittauslaitos on antanut toimitusmääräyksen ( ). Toimituksen loppukokous on pidetty Valmisteluaineisto ja kaavaluonnos nähtävillä Kaavaehdotus nähtävillä _._ - _._.201_. Hyväksyminen: Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavan _._.201_. Voimaantulo: _._.201_ 2.2 Ranta-asemakaava Nyt laadittavalla ranta-asemakaavalla on osoitettu 21 uutta lomarakennuspaikkaa lomaasuntojen korttelialueille RA. Loppu suunnittelualueesta on maa- ja metsätalousaluetta (M), muinaismuistoaluetta (SM), suojelualuetta (S) sekä maa- ja metsätalousaluetta, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). 2.3 Ranta-asemakaavan toteuttaminen Ranta-asemakaava tulee voimaan, kun lainvoimainen hyväksymispäätös kuulutetaan. Toteuttaminen voidaan aloittaa tämän jälkeen. 3 (26)

8 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Alueen yleiskuvaus Kaava-alue sijaitsee Simunankosken pohjoispuolella Kuusveden ja Leivonveden välisellä kannaksella noin 25 kilometrin päässä Laukaan keskustasta. Alue sijoittuu Rautalammin reitin varrelle. Rautalammin vesireitti on vanha kulkureitti, jota pitkin on liikuttu jo luvulla. Reittiä pitkin pääsee Pohjois-Savon Pielavedeltä Lahteen. Rautalammin reitti on yksi valtakunnan arvokkaimmista vesireiteistä. 3.2 Luonnonympäristö Kaava-alueen välittömään läheisyyteen sijoittuu Simunankoski, joka on valtakunnallisesti merkittävä. ( Kosken läpi virtaa Rautalammin reitin vedet. Koski on suojeltu koskiensuojelulailla. Veden laatu on kummassakin vesistössä hyvä. Kaava-alueen pohjoisosassa esiintyy valkolehdokkia, joka on rauhoitettu. Kaava-alueelta laadittiin luontoselvitys (Sweco Ympäristö 2016). Luontoselvityksessä hyödynnettiin tausta-aineistona Kuusveden rantayleiskaavan luonto- ja maisemaselvitystä (Suunnittelukeskus Oy ). Kaava-alueella ei esiinny luonnonsuojelulain, vesilain tai metsälain mukaisia luontotyyppejä tai elinympäristöjä. Huomionarvoiset luontokohteet ovat pienialaisia uhanalaisia luontotyyppejä. 4 (26)

9 Luontohavainnot, ote luontoselvityksen karttaliitteestä. Kaava-alueen rajaus punaisella. Liito-oravahavainnot oranssilla ( ) ja keltaisella ympyrällä (ELY- keskus 2005) ja viitasammakkohavainnot sinisellä ympyrällä ( ) Pohjakartta Maanmittauslaitos Kaava-alueen pohjoisosassa on saniaiskorpi, joka on Etelä-Suomessa erittäin uhanalainen luontotyyppi. Niittuniemen pohjoisosassa Juurikkalahdessa on koivuluhtaa, joka on Etelä-Suomessa vaarantunut. Niittuniemen eteläosassa on pieni lampi, jonka rannat ovat luhtaa. Avoluhdat ovat Etelä-Suomessa silmälläpidettäviä. Niittuniemen puretun talon pihapiiri erottuu ympäristöstään monilajisena ja avonaisempana. Kohde on nostettu luontoselvityksessä (Sweco Ympäristö 2016) esiin huomionarvoisena. Kaava-alueen pohjoisosassa kasvaa rauhoitettua valkolehdokkia. Kaavatyön yhteydessä alueelta laadittiin viitasammakko- ja liito-oravaselvitys (Viitasammakko ja liito-orava Simunansalon ranta-asemakaava, Sweco Ympäristö 2016). Viitasammakosta tehtiin kutuaikaisia havaintoja Kytänlahdelta, Niittulahdelta ja Haapaniemestä. Nämä alueet, ruovikkoiset ja suojaiset rannat ja lammikot, on syytä ottaa huomioon 5 (26)

10 maankäytön suunnittelussa. Viitasammakkohavainnot sijaitsevat kaava-alueen rajapinnoissa. Liito-oravasta ei tehty havaintoja kaava-alueelta. Alueen ulkopuolelta papanoita löytyi kolmen puun alta. Aiempi havainto liito-oravasta on vuodelta Havaintopaikka sijoittuu kaava-alueen rajalle. Molemmat havaintopaikat ovat maakuntakaavan suojelualuerajauksen sisällä. Vasemmalla saniaiskorpi. Oikealla Haapaniemen rantametsä. (Kuvat A.Degerman, Sweco Ympäristö) 3.3 Maisema Laukaa kuuluu Itäisen Järvi-Suomen maisemamaakuntaan ja tarkemmin Keski-Suomen järviseutuun. Maisemaa hallitsevat vesistöt ja kumpuilevat moreenimaat. Maastonmuodot sijoittuvat luode-kaakkosuuntaisesti ja metsillä on merkittävä osuus maisemakuvassa. Kaava-alueen metsä on pääasiassa mäntyvaltaista kangasmetsää. Haapaniemen rantametsä on lehtoa sekä tulvametsää, Niittuniemessä on koivuvaltaista metsää, joka on ympäristöään avonaisempaa. Haapaniemen pohjoispuolella sekä kaava-alueen pohjoisosassa on kuusivaltaista metsää. Maisema on mantereella pääasiassa sulkeutunutta, näkymiä pitemmälle on vain rannalta järvelle katsottaessa. Haapaniemessä, Kytänlahdella sekä Niittuniemessä rannat ovat tiheitä ja ruovikkoisia. Alueen maaperä on moreenia. Rannat ovat kivikkoisia ja rikkonaisia. Myllykankaalla maasto nousee paikoitellen 98 mmpy. Kaava-alueen jyrkimmät rannat ja korkein kohta on pohjoisosassa, Vimpavuoren rinteessä. Myllykankaan jakaa osiin kankaan keskellä kulkeva metsätie sekä vesistöjen välinen vetotaival, joka sijaitsee notkelmassa kankaan matalimmassa kohdassa. Vetotaival on helpottanut vesistöjen välistä kulkemista ja tarjonnut vaihtoehdon Simunankosken kautta kulkemiselle. 6 (26)

11 Vasemmalla kaava-alueen luoteisosan rantaa. Oikealla Niittuniemen koivikkoa. (Kuvat A.Degerman, Sweco Ympäristö) 3.4 Rakennettu ympäristö Kaava-alue on rakentamaton vetotaipaletta lukuun ottamatta. Kaavatyön yhteydessä alueelle laadittiin arkeologinen inventointi (Laukaa, Simunan ranta-asemakaavan arkeologinen inventointi 2016, Kalle Luoto, Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto). Inventoinnin tuloksena paikannettiin kaksi muinaisjäännöskohdetta. Lisäksi dokumentoitiin kaksi muuta kulttuuriympäristökohdetta. Kaava-alueen arkeologiset kohteet, punaisella on merkitty kiinteät muinaisjäännökset ja sinisellä kulttuuriympäristökohteet. (arkeologinen inventointi Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto 2016, pohjakartta Maanmittauslaitos 2016) 7 (26)

12 Kiinteiksi muinaisjäännöksiksi paikannettiin Haapaniemi ja Tervalampi. Haapaniemen kohde koostuu 7 kiviröykkiöstä, jotka sijaitsevat kaava-alueen eteläosassa. Luonnonkivistä kootut röykkiöt ovat lähes suorassa jonossa muutamien kymmenien metrien etäisyydellä toisistaan. Röykkiöiden muoto ja sijainti Rautalammin reitin läheisyydessä antaa olettaa, että kyseessä saattaa olla esihistorialliset hautarauniot. Kohteen selkeästi ajoittavia havaintoja ei tehty. Tervalampi- niminen kohde on historiallisen ajan kiinteä muinaisjäännös, joka koostuu kahdesta kohteesta, tervahaudasta ja hiilimiilusta. Tervahauta sijaitsee kaava-alueen ulkopuolella ja hiilimiilu kaava-alueen rajapinnassa Tervalammen itäpuolella. 8 (26) Vetotaival. (Kuva A.Degerman, Sweco Ympäristö) Kiinteiden muinaisjäännösten lisäksi alueelta havaittiin kaksi muuta kulttuuriperintökohdetta, Kuusvesi-Myllykankaan vetotaipale sekä Laukaa Kapeenkoski Niittuniemi (Simuna). Alueen maankäytön historiaan kuuluu yhä käytössä oleva Myllykankaan vetotaipale, jota pitkin voidaan kiskojen avulla siirtää veneitä Leivonveden ja Kuusveden välillä. Kohde on merkitty 1700-luvun karttoihin. Nykyisin paikalla havaittavat rakenteet ovat muutamia kymmeniä vuosia vanhoja. On mahdollista, että nykyisten rakenteiden alapuolella on säilynyt jäänteitä vanhemmista rakenteista, joista tosin ei tehty havaintoa. Niittuniemen muu kulttuuriperintökohde on historiallisen ajan asuinpaikka. 3.5 Maanomistus Alue on Finsilva Oyj:n omistuksessa. 3.6 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset ja seudulliset tavoitteet Maakuntakaava Keski-Suomen maakuntahallitus käynnisti Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksen. Tarkistus koskee Keski-Suomen maakuntakaavaa, 1., 2., 3. ja 4. vaihemaakuntakaavaa sekä Pirkanmaan 1. maakuntakaavaa Jämsän Länkipohjan osalta. Kaavoitusprosessin yhteydessä arvioidaan voimassa olevia kaavoja. Tarkistus koskee kaikkia maakuntakaavan teemoja: asutusrakennetta, liikennettä, teknistä huoltoa, luonnonvaroja, erityistoimintoja, kulttuuriympäristöä, luonnonsuojelua ja virkistystä.

13 Maakuntavaltuusto on hyväksynyt maakuntakaavan tarkistuksen Keski-Suomen maakuntahallitus päätti kokouksessaan ( 6) maankäyttö- ja rakennuslain 201 :n mukaisesti määrätä Keski-Suomen maakuntavaltuuston ( 40) hyväksymän Keski-Suomen tarkistetun maakuntakaavan tulemaan voimaan. Voimaan tullessaan Keski-Suomen tarkistettu maakuntakaava kumoaa Keski-Suomen maakuntakaavan, 1., 2., 3., ja 4. vaihemaakuntakaavat sekä Jämsän Länkipohjan osalta Pirkanmaan 1. maakuntakaavan. Ote tarkistetusta maakuntakaavasta ( ). Suunnittelualueen sijainti osoitettu punaisella ympyrällä. Maakuntakaavan tarkistuksella osoitetaan alueelle tai sen välittömään läheisyyteen vesiretkeilyreitti sekä suojelualue (s), jolla on osoitettu Simunankoski. Kaavoitettava alue on osoitettu biotalouteen tukeutuvaksi alueeksi. Merkintään liittyy suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa varmistetaan maa- ja metsätalouden ja muiden maaseutuelinkeinojen toiminta- ja kehittämisedellytykset sekä turvataan hyvien ja yhtenäisten metsä- ja peltoalueiden säilyminen maaseutuelinkeinojen käytössä. Valtakunnalliset tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa, auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys, toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakko-ohjauksen johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä, edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa sekä luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle. 9 (26)

14 Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: toimiva aluerakenne eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Kaava-alueelle kohdistuu valtakunnallisia erityistavoitteita Simunankosken suojelualueen vuoksi Kunnalliset ja muut alueelliset suunnitelmat Yleiskaava Kaava-alueella ei ole yleiskaavaa. Asemakaava Osa alueesta on kaavoittamatonta. Alueella ovat voimassa vahvistettu Simunan rantakaava sekä vahvistettu Salon rantakaava. 10 (26)

15 Kaavatilanne nyt laadittavan ranta-asemakaavan alueella. Punaisella nyt laadittavan kaavan rajaus ja sinisellä katkoviivalla voimassa olevat rantakaavat. (Kartta MML 2016). Salon rantakaavassa alueelle on osoitettu seuraavat merkinnät loma-asuntojen korttelialue (RA, keltainen väri), maa- ja metsätalousalue (M, vihreä väri), venevalkama ja (LV, valkoinen alueen luoteiskulmassa). Loma-asuntojen korttelialueelle on osoitettu rakennusoikeutta seuraavasti: enintään 80 kerros-m 2 loma-asunnolle enintään 30 kerros-m 2 talousrakennukselle enintään 20 kerros-m 2 saunarakennukselle Rakennuksia saa rakentaa enintään kolme kappaletta. Saunatilat voidaan rakentaa myös varsinaisen loma-asunnon yhteyteen. Kattomateriaalina ei saa käyttää galvanoitua kiiltävää peltiä. 11 (26)

16 Simunan rantakaavan alue sijoittuu osittain nyt kaavoitettavalle alueelle ja osittain sen ulkopuolelle Simunan rantakaavassa on alueelle osoitettu maa- ja metsätalousaluetta (M ja M-1) sekä loma-asuntojen korttelialuetta (RA-3). Loma-asuntojen korttelialueelle saa rakentaa kullekin rakennusalalle yksikerroksisia loma-asuntoja tai saunarakennuksia kerrosalaltaan enintään osoitetun määrän ( ). Pohjoispuolisen kaava-alueen M- alueelle on määrätty Alueelle saa rakentaa vain maaja metsätalouden harjoittamista palvelevia välttämättömiä rakennuksia ja rakenteita vähintään 50 m etäisyydelle rantaviivasta. Saunan rakentaminen on kielletty. Vetotaipaleen ympäristöön, eteläpuoleiselle kaava-alueelle on osoitettu M-1, maa- ja metsätalousalue, jonne ei saa rakentaa. RA-3- alueen rantaosalle on osoitettu luonnontilainen alueen osa. Alueella on säilytettävä olemassa olevaa puustoa mahdollisuuksien mukaan ja sitä on täydennettävä uusilla istutuksilla ympäristöön soveltuvalla tavalla. Muita aluetta koskevia selvityksiä, käsittelyjä ja päätöksiä: Kunnan rakennusjärjestys 2009, Laukaan kunta Rantarakentamisen suunnittelu- ja mitoitusperusteet, Ympäristönsuunnittelu Oy, Ranta-alueen mitoitus Laukaan kunnalla ranta-alueiden mitoitukseen sovelletaan Keski-Suomen mallia (5 rakennuspaikkaa/ muunnettu rantakilometri). Rantarakentamisessa hyödynnetään Laukaan kunnan Rantarakentamisen ja suunnittelu- ja mitoitusperusteita ( ). Rakennusjärjestys Kaava-alueella on voimassa Laukaan kunnanvaltuuston hyväksymä rakennusjärjestys. Rakennuspaikkakohtaisessa mitoituksessa tukeudutaan Laukaan kunnan rakennusjärjestykseen ja seuraaviin periaatteisiin: Rakennusoikeutta sallitaan 250m 2, jos tontti on vähintään 3000 m 2. Saunarakennus saa olla 25 m 2. Saunarakennuksen etäisyys rannasta vähintään 15 m ja muut rakennukset rannasta vähintään 30m. Katosten yms. rakennelmien mahdollinen sijoittaminen lähemmäksi kuin 30m rannasta saattaa olla mahdollista ja tulee tutkia tapauskohtaisesti. Rakennusjärjestyksessä rantatontilla rantaviivaa väh. 40 m. Pohjakartta Pohjakartan on laatinut Äänekartta KY. Pohjakartan hyväksyy Laukaan kunnan maanmittausinsinööri (AMK) Timo Takanen ennen kaavan hyväksymistä. 12 (26)

17 4 MITOITUS 4.1 Kantatilatarkastelu Rantarakennusoikeuden tasapuolisessa määrityksessä lähdetään ns. kantatilaperiaatteesta. Kantatilan määrittelyn perusajankohtana käytetään päivämäärää Kantatilatarkastelussa selvitetään ne alkuperäiset tilat, jotka alueella olivat tuona ajankohtana. Kantatilaperiaatetta noudatettaessa jaetaan mitoitusnormituksen mukaan tuleva rakennusoikeus ko. kantatilan alkuperäisen rantaviivamäärien perusteella. Kantatilan uusien rakennuspaikkojen määrä saadaan vähentämällä ko. kantatilan kokonaisrakennusoikeudesta jo rakennetut ja lohkotut sekä rakennusluvan saaneet rakennuspaikat. Simunansalon ranta-asemakaava-alue muodostuu kahdesta kantatilasta (SALO) ja (NIITTYNIEMI) Kantatila Salo Vuoden 1959 jälkeen kiinteistöstä (Salo) on muodostettu seuraavat kiinteistöt: , Loma-Simuna, rekisteröity , Lisä-Kellokangas, rekisteröity , Lisä-Kytöniemi, rekisteröity , Lisä-Köyrinmäki, rekisteröity , Lisä-Viita-Aho, rekisteröity , Tuulensuu, rekisteröity , Kiviranta, rekisteröity , Kytöniemi, rekisteröity , Simunan jakokunta, rekisteröity , Lahnaranta, rekisteröity , Pohjoisranta, Rekisteröity , Simunansalo, rekisteröity Kiinteistöt (Loma-Simuna), (Lisä-Kellokangas), (Lisä-Kytöniemi), (Lisä-Köyrinmäki), (Lisä-Viita-Aho), (Tuulensuu), (Kiviranta), (Kytöniemi), (Lahnaranta), (Pohjoisranta) ja (Simunan jakokunta) eivät sijaitse nyt laadittavan ranta-asemakaavan alueella. Vuoden 1959 jälkeen muodostetuista kiinteistöistä rantaan rajoittuvia kiinteistöjä ovat: , Loma-Simuna 13 (26)

18 , Lisä-Viita-Aho , Tuulensuu , Kiviranta , Kytöniemi , Lahnaranta , Pohjoisranta Simunansalo Simunan jakokunta Kiinteistöillä (Lisä-Kellokangas), (Lisä-Kytöniemi) ja (Lisä-Köyrinmäki) ei ole käytössä olevien mitoitusperusteiden mukaista rantarakennusoikeutta Kantatila Niittyniemi Vuoden 1959 jälkeen kiinteistöstä (Niittyniemi) on muodostettu seuraavat kiinteistöt: Niittylahti, rekisteröity Niittysalo, rekisteröity Niittyniemi, rekisteröity Niemelä, rekisteröity Iirisranta, rekisteröity Kiinteistöt (Niittylahti), (Niittyniemi), (Niemelä) ja (Iirisranta) eivät sijaitse nyt laadittavan ranta-asemakaavan alueella. Vuoden 1959 jälkeen muodostetuista kiinteistöistä rantaan rajoittuvia kiinteistöjä ovat: Niittylahti Niittysalo Niemelä Iirisranta Kiinteistöllä (Niittyniemi) ei ole käytössä olevien mitoitusperusteiden mukaista rantarakennusoikeutta. 14 (26)

19 4.2 Mitoitusperusteet Laukaan kunnan rantasuunnittelun rantaviivan muuntamistavan perustana on Keski- Suomen Liiton seutukaavan suosituksista ja ns. Etelä- Savon liiton mallista kehitetty laskentatapa, jota on käytetty kunnan alueelle laadituissa rantaosayleiskaavoissa ja poikkeamislupaharkinnassa. Rakennusoikeuden määrittämisessä on lähtökohtana emätilan ja nykyisen tilan rantaviivan pituus. Käytetyssä mitoitustavassa rantaviivan pituutena käytetään ns. muunnettua rantaviivan pituutta. 4.3 Mitoitusrantaviiva ja rakennusoikeus Mitoituksen perusteena oleva mitoitusrantaviiva mitataan pohjakartalta 50 metrin murtoviivaa käyttäen. Rantaviivan mittaus tapahtuu 1: mittakaavassa pienet rantaviivan mutkat oikoen. Tällä menettelyllä rannan pienmuodoista sekä osa erittäin kapeista niemistä ja lahdista karsiutuu pois. Näistä ei siten muodostu mitoitusrantaviivaa yhtä paljon kuin todellisesta, maastonmukaisesta rantaviivasta. Mitoitusrantaviivan laskennassa käytetään seuraavia alennuskertoimia: Niemen tai kannaksen leveys alle 50 m, lasketaan rantaviivaan vain niemen tai kannaksen kanta Niemen, kannaksen leveys m, alennuskerroin 0,5 Alle 50 m leveän vesistön osalla (lahti tai salmi), alennuskerroin 0,5 Kun vesistön leveys m, alennuskerroin 0,75 Alle 2 ha:n saari ei rakennusoikeutta 2-20 ha:n saari rakennusoikeutta 1 rakennusyksikkö alkavaa kolmea hehtaaria kohti 15 (26)

20 Mitoitusrantaviiva (Kartta MML 2016) Mitoitusrantaviiva kantatila Salo Em. perustein kantakiinteistön (Salo) nykyisillä kiinteistöillä on mitoitusrantaviivaa ja rantarakennusoikeutta seuraavasti: Loma-Simuna , mit. rantaviivaa 530 m ja 1,893 ha:n palsta 2,015 ha:n kokoisessa Koskensaaressa, rakennusoikeutta 3,7 lay (rantaviivan mukainen rakennusoikeus 2,7 lay + 1 lay/koskensaari) Lisä-Kellokangas , mit. rantaviivaa 0 m, ei rakennusoikeutta Lisä-Kytöniemi , mit. rantaviivaa 0 m, ei rakennusoikeutta Lisä-Köyrinmäki , mit. rantaviivaa 0 m, ei rakennusoikeutta Lisä-Viita-Aho , mit. rantaviiva 120 m, rakennusoikeutta 0,6 lay Tuulensuu , mit. rantaviiva 70, rakennusoikeutta 0,4 lay Kiviranta , mit. rantaviiva 80, rakennusoikeutta 0,4 lay 16 (26)

21 Kytöniemi , mit. rantaviiva 570 m, rakennusoikeutta 2,9 lay Lahnaranta , mit. rantaviiva 100 m, rakennusoikeutta 0,5 lay Pohjoisranta , mit. rantaviiva 50 m, rakennusoikeutta 0,3 lay Simunansalo , mit. rantaviiva 4240 m, rakennusoikeutta 21,2 lay Simunan jakokunta , mit. rantaviiva 145 m ja palsta Kynsiveden Selkäsaarissa pinta-alaltaan alle 2 ha, rakennusoikeutta 0,7 lay Em.laskennan perusteella kantatilan rantarakennusoikeus on 30,5 lay (5,905 km x 5 lay/km + 1 lay Koskensaaresta, jossa kiinteistöllä on 1,893 ha palsta ja emätilaan kuulumattomalla rekisteriyksiköllä ,1220 ha. Pinta-alaperusteisesti rakennuspaikka voidaan jakaa suuremmalle kiinteistölle) eli pyöristyssäännön mukaan 31 loma-asuntoyksikköä. Kantatilalle on jo rakennettu 6 loma- tai asuinrakennusta. Sen lisäksi huomioidaan tilan (Loma-Simuna) voimassa oleva ranta-asemakaava. Seuraaville kiinteistöille on rakennettu: Loma-Simuna , 2 rakennuspaikkaa voimassa olevassa ranta-asemakaavassa, eli kiinteistö käyttänyt 2 rakennuspaikkaa Tuulensuu , 1 loma-asunto Kiviranta , 1 loma-asunto Kytöniemi , 1 asuinrakennus Lahnaranta , 1 loma-asunto Pohjoisranta , 1 loma-asunto Joten kantatilalla Salo on jäljellä vielä 24 käyttämätöntä rakennuspaikkaa (31 lay- 7 lay). Jäljelle jääneet rakennuspaikat jaetaan rakennusoikeuden mukaan vanhimmasta alkaen tilakohtaisesti. Rantarakennusoikeuslaskelman perusteella näistä rakennuspaikoista tulisi kuusi (6) osoittaa kaavan ulkopuolisille tiloille ( Lisä-Viita-aho 1 rakennuspaikka, Kytöniemi 2 rakennuspaikkaa, Loma-Simuna 2 rakennuspaikkaa ja Simunan jakokunta 1 rakennuspaikka). Näitä em. rakennuspaikkoja ei tällä kaavalla osoiteta. Rantarakennusoikeuslaskelman perusteella näistä rakennuspaikoista 18 voidaan osoittaa kaava-alueella sijaitsevalle kiinteistölle Simunansalo Kaavan luonnosvaiheen nähtävilläolon jälkeen kaavan mitoitusta ja rajausta on tarkistettu. Kaava-alueen kiinteistöt SIMUNANSALO ja SALO ovat yhdistetty kiinteistöksi SIMUNANSALO. Rekisteriyksikön SIMUNAN JAKOKUNNAN sekä kiinteistön SIMUNANSALO kesken toimitettiin tilusvaihto. Toimituksen loppukokous järjestettiin (26)

22 Tilalle Simunansalo osoitetuista rakennuspaikoista kaksi (2) siirretään saman maanomistajan omistamalle tilalle Niittysalo Mitoitusrantaviiva kantatila Niittyniemi Em. perustein kantakiinteistön (Niittyniemi) nykyisillä kiinteistöillä on mitoitusrantaviivaa ja rantarakennusoikeutta seuraavasti: Niittylahti , mit. rantaviiva 260 m, rakennusoikeutta 1,3 lay Niittysalo , mit. rantaviiva 630 m, rakennusoikeutta 3,2 lay Niittyniemi , mit. rantaviiva 0m, rakennusoikeutta 0 lay Niemelä , mit. rantaviiva 100 m, rakennusoikeutta 0,5 lay Iirisranta , mit. rantaviiva 150 m, rakennusoikeutta 0,8 lay Em. laskennan perusteella kantatilan rantarakennusoikeus on 5,7 lay (1,140 km x 5 lay/km) eli pyöristyssäännön mukaan 6 loma-asuntoyksikköä. Kantatilalle on jo rakennettu 4 loma- tai asuinrakennusta. Seuraaville kiinteistöille on rakennettu Niittylahti , 1 asuinrakennus Niittyniemi , 1 loma-asunto Niemelä , 1 loma-asunto Iirisranta , 1 loma-asunto Kiinteistön (Niittyniemi) rakennettu rakennuspaikka sijaitsee mäen takana 430m päässä Leivonveden rantaviivasta, minkä vuoksi rakennuspaikka ei sijaitse rantavyöhykkeellä. Niittyniemen rakennettu rakennuspaikka ei täten vähennä emätilan mitoitettua rakennusoikeutta. Joten kantatilalla Niittyniemi on jäljellä vielä kolme käyttämätöntä rakennuspaikkaa (6 lay-3 lay). Jäljelle jääneet rakennuspaikat jaetaan rakennusoikeuden mukaan vanhimmasta alkaen tilakohtaisesti. Nämä kolme rakennuspaikkaa voidaan osoittaa rantarakennusoikeuslaskelman perusteella kantatilasta Niittyniemi muodostetulle kiinteistölle Niittysalo (26)

23 5 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 5.1 Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve Hankkeeseen on ryhdytty maanomistajan (Finsilva Oyj) aloitteesta. 5.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osalliset Hankkeen osallisluetteloon on merkitty seuraavat tahot: Finsilva Oyj (kaavamuutoksen hakija) Kaavan lähivaikutusalueen asukkaat, yritykset ja kiinteistönhaltijat Laukaan kunnan eri hallintokunnat Keski-Suomen liitto Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen museo Keski-Suomen pelastuslaitos Energia ja teleyhtiöt Yhdistykset ja järjestöt Simunan osakaskunta Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville Tänä aikana osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin 2 mielipidettä. Mielipiteissä otettiin kantaa muun muassa vetotaipaleen ja rantautumispaikan huomioimiseen Vireilletulo Vireilletulosta tiedotetaan osallisille, maanomistajille ja Keski-Suomen ELY-keskukselle. Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Tiedottaminen ja kuuleminen Tiedottaminen ja osallistuminen sekä kuuleminen hoidetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Valmisteluaineisto ja kaavaluonnos Valmisteluaineisto ja kaavaluonnos asetettiin nähtäville väliseksi ajaksi. 19 (26)

24 5.2.4 Viranomaisyhteystyö Valmisteluvaiheessa ja ehdotusvaiheessa pyydetään viralliset lausunnot. Hyväksymisaineisto liitteineen toimitetaan Keski-Suomen ELY- keskukseen. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa todettiin tarve laatia alueelta viitasammakko- ja liito-oravaselvitys. 5.3 Ranta-asemakaavan tavoitteet Kaavamuutoksen hakijan tavoitteena on, että kaava-alueelle osoitettavien rakennuspaikkojen määrä ja rakennuspaikkakohtainen mitoitus tarkistetaan Laukaalla yleisesti sovellettujen periaatteiden mukaisiksi ja että kaava-alueelle laaditaan ranta-asemakaavan muutos. 20 (26)

25 5.4 Valmisteluvaiheessa saatu palaute ja muutokset Nähtäville asetettu kaavaluonnos Valmisteluvaiheen nähtävilläoloaikana jätettiin kaksi mielipidettä ja kaksi lausuntoa. Lausuntojen ja mielipiteiden perusteella on tehty kaavakarttaan ja selostukseen tarkistuksia. Muun muassa ranta-alueen mitoitusta on tarkistettu. Luonnosvaiheessa esitetty mitoitus olisi mahdollistanut kaava-alueelle 24 rantarakennuspaikkaa; 22 rakennuspaikkaa kiinteistölle Simunansalo ja 2 rakennuspaikkaa kiinteistölle Niittyniemi ) sekä kahdelle kaava-alueen ulkopuoliselle kiinteistölle ( ja ) kummallekin yhden rantarakennuspaikan. Luonnoksessa kaava-alueelle kuitenkin osoitettiin 23 lomarakennuspaikkaa. 21 (26)

26 Luonnosvaiheen nähtävilläolon jälkeen tarkistettu mitoitus lisää luonnosvaiheessa osoitetusta mitoituksesta yhden laskennallisen rantarakennuspaikan kantatilalle SALO , sillä Koskensaaren pinta-ala tarkistettiin ja todettiin yli 2 ha:n suuruiseksi. Mitoitusta tarkistettiin myös muuttuneen kiinteistönmuodostuksen vuoksi sekä huomioimalla tilan Loma-Simunan voimassa oleva rantakaava. Mitoitus tarkistettiin myös kantatilan osalta. Tilan rakennetun rakennuspaikan todettiin sijaitsevan rantavyöhykkeen ulkopuolella. Luonnosvaiheen nähtävilläolon jälkeen kiinteistöt Salo ( ) ja Simunansalo ( ) on yhdistetty kiinteistöksi Simunansalo ( ). Kiinteistön Simunansalo ja rekisteriyksikön ja Simunan jakokunta kesken on suoritettu tilusvaihto. Toimituksen loppukokous on järjestetty Ehdotusvaiheessa kaava-alueelle osoitetaan yhteensä 21 lomarakennuspaikkaa. Valmisteluvaiheessa jätetyt lausunnot, mielipiteet ja niihin laaditut vastineet on esitetty vastineluettelossa, joka on liitteenä Ehdotusvaiheessa saatu palaute ja muutokset Ehdotusvaiheessa saatu palaute esitetään hyväksymisvaiheessa. 6 RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS 6.1 Kaavan rakenne Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 74,37 hehtaaria, josta korttelialuetta on 16,78 hehtaaria sekä maa- ja metsätalousaluetta, jolla on ympäristöarvoja 6,14 hehtaaria. Suojelualuetta on osoitettu 1,42 ha ja muinaismuistoaluetta 0,50 ha. Loput 49,54 hehtaaria ovat maa- ja metsätalousaluetta. Kaavalla osoitettu kokonaiskerrosala on m 2. Alueen suurin sallittu kerrosluku on I ½. Kokonaiskerrosala on jaettu 21 rakennuspaikalle: loma-asunto talousrakennuksineen 250m 2 ja saunarakennus 25m 2. Kaavalla ei osoiteta uusia palveluita. Alue tukeutuu Laukaan palveluihin. 6.2 Aluevaraukset Korttelialueet RA Loma-asuntoalue Merkinnällä on osoitettu 21 omarantaista loma-asuntotonttia Kuusveden ja Leivonveden rannoilta. 22 (26)

27 6.2.2 Muut alueet/ muut merkinnät SM Muinaismuistoalue Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista on kuultava Museovirastoa tai maakuntamuseota. Merkinnällä on osoitettu Tervalammen ja Haapaniemen kiinteät muinaisjäännökset. S Suojelualue Valtakunnallisesti merkittävä koskialuekokonaisuus. Alueen rantametsiköt tulee säilyttää nykyisellään. Suojelualueena on osoitettu Simunankosken suojelualue. M MY Maa- ja metsätalousalue Maa- ja metsätalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Kulttuuriperintökohteet (Niittuniemi ja Kuusvesi Myllykankaan vetotaival) on esitetty osaaluerajauksella kp. Luontotyypeistä saniaiskorpi ja koivuluhta ovat osoitettu merkinnällä s-1, alueen osa, jolla ei saa suorittaa luonnontilaa muuttavia toimenpiteitä Yleismääräykset Tonttijako on ohjeellinen. Kiinteistön jäte- ja vesihuolto tulee järjestää viranomaisen edellyttämällä tavalla. Saunatilat voidaan rakentaa myös päärakennuksen yhteyteen. Rakennuksen alimman lattiatason tulee olla vähintään 1,5 metriä ylävesirajaa korkeammalla. Ellei ylävesiraja ole tiedossa, on alimman lattiatason oltava vähintään 2,0 metriä keskiveden korkeudesta. Kaava-alueelle rakennettavien rakennusten ja rakenteiden tulee olla muodoltaan, materiaaliltaan ja väriltään luontoon ja ympäristöön soveltuvia. Rakennukset tulee rakentaa maaston mukaisesti, voimakkaita maaleikkauksia tai pengerryksiä välttäen. Kattojen on oltava väriltään tummia. Rakennuksen julkisivun on oltava pääasiassa puuta. Värityksessä on käytettävä maanläheisiä ja murrettuja värejä. Rakennusten enimmäismäärä rakennuspaikalla on (26)

28 6.3 Kaavan vaikutukset Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja -ympäristöön Rakentamisen määrä tulee lisääntymään ranta-asemakaavan myötä. Korttelialueet sijoittuvat pääsääntöisesti olemassa olevien metsäteiden varteen, joten uusien tieyhteyksien rakentamisen tarve jää vähäiseksi. Uudet rakennuspaikat on sijoitettu ryhmiin, jolloin yhtenäisiä rakentamiselta vapaita alueita jää enemmän. Arvokkaat luontokohteet on kaavassa osoitettu kaavamerkinnöin ja kaavamääräyksin on varmistettu kyseisten alueiden säilyminen rakentamiselta vapaana, luonnontilaisina alueina Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Alueen liikennejärjestelyt pohjautuvat olemassa olevaan tiestöön. Alueella ei ole kunnallistekniikkaa. Alueen jäte- ja vesihuolto järjestetään viranomaisen edellyttämällä tavalla Vaikutukset luontoon ja maisemaan Luonnon, maiseman ja kulttuuriympäristön erityispiirteet on huomioitu kaavamerkinnöin. Uudet rakennuspaikat on sijoitettu alueen luonto ja maisema huomioiden. Kaavan rantaalueet on osoitettu säilytettävän puuston alueina, mikä vähentää vaikutuksia kaukomaisemassa. Kaavalla osoitetaan laajoja rakentumattomia alueita. Haapaniemen ympäristö, jossa sijaitsee useita arvokkaita luonto- ja arkeologisia kohteita, on jätetty laajaksi rakentamattomaksi alueeksi Maaseudun elinkeinoelämän toimintaedellytykset Pääsääntöisesti kakkosasumisella voidaan ajatella olevan positiivisia vaikutuksia ympäröivään maaseutuun ja sen elinvoimaisuuteen. Lisäksi siihen liittyy käyttämättömiä mahdollisuuksia, jotka liittyvät esimerkiksi muuttuviin työskentely- ja vapaa-aikoihin sekä mökkeilyn luonteeseen Vaikutukset Simunankoskeen Vetotaipaleen eteläpuolinen osa kaava-alueesta on rauhoitettu uudelta maankäytöltä, minkä vuoksi uudella maankäytöllä ei katsota olevan vaikutuksia Simunankoskeen. Suojelukohteiden merkitseminen kaavakarttaan turvaa niiden säilymisen jatkossakin. 24 (26)

29 7 YLEISKAAVALLINEN TARKASTELU 7.1 Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys Ranta-asemakaava tukeutuu olemassa olevien tieyhteyksien varteen. Alueelle luvulla laaditut rantakaavat eivät ole toteutuneet eivätkä vastaa Laukaalle sittemmin laadittuja rantarakentamisen yhteydessä sovellettuja mitoitusperiaatteita. 7.2 Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö Ranta-asemakaavalla osoitetaan uusia lomarakennuspaikkoja olemassa olevien tieyhteyksien varteen. Alueella ei ole kunnallistekniikkaa. Alueen jätehuolto ja vesihuolto järjestetään viranomaisen hyväksymällä tavalla. 7.3 Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus Alue tukeutuu Laukaan palvelutarjontaan, kaavalla ei osoiteta uusia palvelualueita. 7.4 Liikenteen ja yhdyskuntateknisen huollon järjestäminen Kaava-alue ei kuulu joukkoliikenteen piiriin. 7.5 Elinympäristön terveellisyys ja turvallisuus Alueelle on mahdollista järjestää hyvä elinympäristö. Rakentaminen on ohjattu pienehköihin ryhmiin, jolloin vapaata yhtenäistä ranta-aluetta muodostuu enemmän kuin hajapaikkoja laadittaessa. Toisaalta pienet ryhmät soveltuvat paremmin maisemaan ja luovat yksityisyyden tunnetta paremmin kuin yksi laaja rakennusalue. 7.6 Kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset Rakentamisen aikana paikallisten rakennus-, huolto- ym. palvelujen kysyntä lisääntyy jonkin verran. Kunnan kiinteistöverotulot kasvavat uusien lomarakennuspaikkojen verran. Loma-asukkaat voivat rikastuttaa maaseututaajamien elinvoimaisuutta. 7.7 Ympäristöhaittojen vähentäminen Alueella ei ole mitään erityisiä kaavan toteutumiseen vaikuttavia häiriötekijöitä. 7.8 Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen Uuden rakentamisen soveltuvuutta maisemakuvaan on huomioitu kaavamääräyksillä. Ranta-alueet ja vetotaipaleelle vievän tien varren loma-asuntotontit on pidettävä puustoisena myös tien puolelta. Luontoselvityksessä sekä arkeologisessa inventoinnissa esiin nostetut arvokkaat kohteet on osoitettu kaavakartalla ja niiden ympärille on jätetty rakentamattomia alueita. Rakentamisen sopeuttamisesta ympäristöön on annettu ohjeita yleismääräyksissä. 25 (26)

30 7.9 Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Ranta-asemakaavalla osoitetaan laajoja yhtenäisiä rakentumattomia metsä- ja ranta-alueita, joiden lomassa sijaitsee myös suojelukohteita, jotka lisäävät virkistysalueiden kiinnostavuutta. 8 RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 8.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Rakentamista ohjaavat kaava-asiakirjat rakennuslupakäsittelyn yhteydessä. 8.2 Toteuttaminen ja ajoitus Ranta-asemakaavan toteutus voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. 8.3 Toteutuksen seuranta Kaavan toteutusta seuraa Laukaan kunnan rakennusvalvontaviranomainen. Tampere, 4. huhtikuuta 2018 Sweco Ympäristö Oy Petri Hautala Maanmittausinsinööri Maria Kirveslahti Kaavasuunnittelija 26 (26)