Hämeenlinnan kaupungin TILAUSBUDJETTI 2016 TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 Hämeenlinnan kaupungin TILAUSBUDJETTI 2016 TALOUSSUUNNITELMA Kaupunginvaltuusto

2

3 3 Hämeenlinnan kaupunki Tilausbudjetti 2016 Taloussuunnitelma Kaupunginvaltuusto SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe 5 Strategiaosa Toimintaympäristö 7 Hämeenlinnan organisaatio 11 Strategiset painopisteet ja toiminnalliset tavoitteet 12 Henkilöstö 17 Taloussuunnitelman perusteet 20 Tilausbudjetti vuodelle Talouden tasapainottaminen ja pitkän aikavälin talouskehitys 28 Kaupungin yhteiset erät 30 Tilaajaosa 35 Lasten ja nuorten lautakunta 35 Lasten ja nuorten lautakunta ja tilaajatoiminta 39 Varhaiskasvatuspalvelut 39 Opetuspalvelut 40 Lasten ja nuorten kasvua tukevat palvelut 42 Elämänlaatulautakunta 44 Elämänlaatulautakunta ja tilaajatoiminta 47 Kulttuuri- ja kirjastopalvelut 48 Liikuntapalvelut 49 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta 50 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta 54 Terveyspalvelut 55 Sosiaalisen tuen palvelut 57 Vammaispalvelut 59 Henkisen hyvinvoinnin palvelut ja päihdepalvelut 61 Terveyttä ja toimintakykyä edistävät palvelut 62 Ikäihmisten lautakunta 64 Ikäihmisten lautakunta ja tilaajatoiminta 71 Koti- ja asumispalvelut ja ikäihmisten pitkäaikaishoiva 71 Yhdyskuntalautakunta 74 Yhdyskuntalautakunta ja hallinto 76 Infran suunnittelu ja ylläpito 77 Infran rakennuttaminen 78 Maaomaisuuden hallinta 79 Maankäytön suunnittelu 80 Tietopalvelu 80 Ympäristö- ja rakennuslautakunta 82 Ympäristö- ja rakennuslautakunta sekä hallinto 83 Ympäristöpalvelut 83 Rakennusvalvonta 84 Yhteinen jätelautakunta 85 Konsernipalvelut 87 Kaupunginvaltuusto ja -hallitus 87 Kaupunginjohto 88 Talous- ja hallintopalvelut 88 Henkilöstöpalvelut 89 Omistajaohjaus 90 Kehittämispalvelut 91 Keskusvaalilautakunta 92

4 4 Tarkastuslautakunta 93 Elinkeinorahaston taseyksikkö 94 Tuottajaosa 95 Palvelutuotanto 95 Palvelutuotannon hallinto 97 Lasten ja nuorten palvelut 98 Kulttuuri- ja kirjastopalvelut 99 Ikäihmisten hoito ja hoiva 100 Terveyspalvelut 101 Kanta-Hämeen Pelastuslaitos 103 Liikelaitokset 107 Linnan Tilapalvelut -liikelaitos 107 Linnan Lomituspalvelut -liikelaitos 113 LinnanInfra -liikelaitos 116 Laskelmat Tuloslaskelma 2016 (sisäiset erät ja liikelaitokset sisältyvät) 119 Tuloslaskelma (ilman liikelaitoksia) 120 Ulkoinen tuloslaskelma 121 Taloussuunnitelma Investoinnit 123 Rahoituslaskelma Rahoituslaskelma Täydentäviä taulukoita 128 Määrärahojen sitovuus 128 Avustukset ja yhteisöjen tuki 129 Strat. tytäryhtiöiden valtuustoon nähden sitovat tavoitteet 130 Sitovat tavoitteet 130 Konsernilomakkeet 134 Liitteet Maankäyttö 143

5 5 ESIPUHE Suomen kansantalous on ollut lasku-uralla jo useita vuosia. Julkinen talous on heikentynyt ja työttömyyden kasvu seurannaisvaikutuksineen on lisännyt kuntien paineita palveluiden järjestämiseen. Tarve ja talous ovat jatkuvaa tasapainoilua. Hämeenlinna on kuulunut kaupunkijoukkoon, jossa työttömyys on ollut jo kauan valtakunnallista keskiarvoa alhaisempi. Työllistämiseen ja pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon suunnattu resurssi on hidastanut työttömyyden kasvua. Lastensuojelun prosesseihin panostettiin erityisesti vuonna 2015 ja tämänhetkisen tilannearvion mukaan panostus on tuottanut tulosta. Väestön ikääntyminen haastaa meitä kaikkia, mutta yhteistyö seniorien ja kolmannen sektorin kanssa yhdistettynä kaupungin omaan panostukseen on vahvistanut yhteisöllisyyttä ja vähentänyt yksinäisyyttä. Palvelut tukevat kotona selviytymistä ja vahvistavat parempaa vanhuutta. Nykyisiin haasteisiin Suomen uusi hallitus on vastaamassa eri keinoin. Kauan odotetun soteratkaisun avulla tavoitellaan kustannusten alentamista 3 miljardilla eurolla. Kuntien tehtävien vähentämisellä ja normien purkamisella tavoitellaan kuntien kustannusten alentamista 1 miljardilla eurolla. Syksyn aikana kyseisissä asioissa on tarkoitus päästä etenemään, joten toivottavasti päätöksiä tulee mahdollisimman pian jotta kuntien toiminnan ja talouden suunnittelussa päästään ripeästi eteenpäin. Hämeenlinnan kaupungin kannalta on toivottavaa, että tulevat päätökset kyetään täysimääräisesti hyödyntämään. Sote-integraation perusajatus on mahdollistaa Yksi asiakas yksi palveluväylä -ajattelu. Tässä vaiheessa on kuitenkin keskustelun kohteena ollut hallintomalli asiakkaan tarpeiden jäädessä taustalle. Toivottavasti asiakastarve ja rahoitusmalli ohjaavat myös suunnittelua ja päätöksiä. Uusien sote-alueiden on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2019 alusta. Sote-ratkaisu vaikuttaa merkittävästi tulevaisuuden Hämeenlinnan tehtäviin. Uusi Hämeenlinna -työ on aloitettu ja suuntaviivoja ja päätöksiä on odotettavissa budjettivuoden 2016 aikana. Mainitusta haasteista huolimatta kehitämme Hämeenlinnaa palveluiden ja elinvoimaisuuden suhteen vahvasti. Talouden realiteetit asettavat kuitenkin reunaehtoja ja niiden kanssa meidän on kyettävä tulemaan toimeen. Menojen kurissapitäminen on edelleen avaintehtäviämme. Maan talouden paraneminen on ennusteiden mukaan vaatimatonta ja tarkoittaa myös että kaupungilla ei tulopuolelle ole odotettavissa suuria läpimurtoja verrattuna edelliseen vuoteen. Panostus sairaanhoitopiirin tervehdyttämisohjelmaan syö oman kasvuvaramme. Vuoden 2016 tilausbudjetin raamin määritteli kaupunginhallitus toukokuussa Lautakuntien ja konsernipalveluiden budjettiesitykset ylittivät kuitenkin raamin noin 4 miljoonalla eurolla samalla kun tuloarvioita jouduttiin alentamaan taloustilanteen heikentymisen johdosta. Syksyn aikana neuvotteluja käytiin tilaajien ja konsernipalveluiden vastuualueiden kanssa ja lopullinen kaupunginjohtajan budjettiesitys saatiin tasapainoon sekä kuluja karsimalla että tuloarvioihin liittyvien tarkennusten avulla. Tulopuolen suurin epävarmuus liittyy verotulojen kehittymiseen, mutta ne on arvioitu parhaisiin käytettävissä oleviin historiatietoihin ja ennusteisiin nojaten. Menopuolella odotusarvona on tiettyjen Suomen hallituksen linjaamien päätösten hyödyntäminen sekä lastensuojelun ja työllisyyden hoidon kustannusten kuriin saaminen suunniteltujen toimenpiteiden avulla. On kuitenkin hyvä havaita, että kaupungillamme ei koskaan ole ollut enempää rahaa käytettävänä hyvinvointipalveluihin kuin tänään. Siksi voinemme olla tyytyväisiä suomalaiseen hyvinvointikuntaan Hämeenlinnaan, joka on ketterä ja jatkuvasti kehittyvä. Maan hallitus haluaa olla kehittämässä elinvoimaista Suomea harjoittamalla yrittämistä ja työntekoa tukevaa politiikkaa. Tässä samassa kehityksessä Hämeenlinnan kaupungin on pysyttävä mukana ja uskallettava panostaa ja investoida myös elinvoimaa lisääviin kohteisiin. Kaupunkimarkkinointia uusille potentiaalisille asukkaille ja uusille yrityksille on kehitettävä. Toki tärkeää on huolehtia nykyisistä asukkaista ja yrityksistä sekä niiden toimintaedellytyksistä. Suomen kasvukäytävän keskellä meillä on erinomaiset mahdollisuudet, mutta mikään ei tule ilmaiseksi.

6 6 Työtä on jaksettava tehdä pitkäjänteisesti ja uskottavasti. Henkilöstön panos tulee edelleen olemaan äärettömän tärkeä tulevaisuuden rakentamisessa. Hyvä henkilöstöpolitiikkamme on valtakunnallisesti tunnustettua. Kaupunginjohtaja Timo Kenakkala

7 7 STRATEGIAOSA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Hämeenlinnan väkiluku vuoden 2014 lopussa oli , mikä on 0,3 % enemmän kuin vuoden 2013 lopussa. Tilastokeskuksen ennakkoväkilukutilaston mukaan vuoden 2015 heinäkuussa väkiluku oli jälleen noussut hieman lukemiin Kaupunkitutkimus TA:n vuonna 2014 tuottaman ennusteen mukaan Hämeenlinnan väkimäärä vuonna 2020 olisi ja vuonna 2030 jo Taulukossa 1 on esitelty seuraavien vuosien väestöennusteet. Vuosi Väkiluku vuoden alussa Taulukko 1. Hämeenlinnan väestöennusteet (Lähde: Kaupunkitutkimus TA) Ikärakenne Vuonna 2014 Kaupunkitutkimus TA:lta tilatun väestöennusteen (Kaavio 1) mukaan Hämeenlinnan väestönkasvu perustuu vuoteen 2030 saakka lähinnä eläkeikäiseen väestönosaan, mutta myös lasten määrän ennakoidaan kasvavan. Kaavio 1. Hämeenlinnan väestöennuste (Lähde: Kaupunkitutkimus TA) Hämeenlinnassa 65 vuotta täyttäneiden osuus 22,8 % on vuoden 2014 tilaston (Tilastokeskus) mukaan koko maan keskiarvoa (20,0 %) suurempi ja vastaavasti työikäisten ( vuotiaat) ja alle 16-vuotiaiden määrä on Hämeenlinnassa pienempi. Väestöennusteen mukaan erityisen suuri on 75 vuotta täyttäneiden osuus (Kaavio 2). Kuitenkin vuonna vuotta täyttäneiden määrä ennusteen mukaan alkaa lähestyä koko maan keskiarvoa. Toisaalta vuoden 2014 lopun väestöryhmien kokoa tarkastellessa huomataan, että väestöryhmissä on kahden vuoden aikana tapahtunut odottamattoman suuria muutoksia (Taulukko 2). Suurin ennustevirhe on opiskelijoiden ikäluokassa ( vuotiaat; 319 ennustetta pienempi). Lisäksi vuotiaita on 64 ennustettua enemmän ja 75 vuotta täyttäneitä 78 ennustettua vähemmän vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat 75 vuotta täyttäneet Ennuste Toteuma Ero

8 8 Kaavio vuotta täyttäneiden osuus väestöstä Hämeenlinnassa ja koko maassa (Lähteet: Tilastokeskus, Kaupunkitutkimus TA) Muuttoliike ja luonnollinen väestönlisäys Asukasluku Hämeenlinnassa kasvoi maan sisäisen muuttovoiton ansiosta vuoteen 2008, jonka jälkeen muuttovoitto laski aina vuoteen 2012 saakka. Kaaviossa 3 kuvataan Hämeenlinnan lähtö-, tulo- ja nettomuuttoa vuosina Vuonna 2012 muuttovoittoa ei tullut, mutta sen jälkeen 2013 ja 2014 muuttovoittoa on saatu hieman. Väkiluku on kasvanut enimmäkseen maahanmuuton ansiosta. Vuonna 2014 nettosiirtolaisuus oli 182 ja vuonna 2015 koko maan kasvaneet turvapaikanhakijamäärät enteilevät vähintään yhtä suurta määrää siirtolaisia. Pieni mutta positiivinen muuttovoitto ja nettosiirtolaisuus ylittävät negatiiviseksi jäävän luonnollisen väestönlisäyksen ja Hämeenlinnan väkiluku on edelleen kasvusuunnassa. Kaavio 3. Hämeenlinnan väestönmuutokset (Lähde: Tilastokeskus) Viimeisen viiden vuoden suurimmat muuttosuunnat ovat olleet naapurikunnat Janakkala ja Hattula sekä Suomen kasvukäytävän päissä sijaitsevat Helsinki ja Tampere. Hattula jää muuttoliikkeessä voittajaksi, mutta muuttoliike Janakkalan ja Hämeenlinnan välillä on sen sijaan kääntynyt Hämeenlinnan eduksi. Helsinkiin muuttaneita (1 723) on viiden vuoden aikana ollut lähes yhtä paljon kuin Helsingistä Hämeenlinnaan muuttaneita (1 577). Tampere erottuu joukosta selkeimmin jopa 642 henkilön nettomuuttovoitolla Hämeenlinnasta. Viiden vuoden aikavälille on osunut mm. Tampereen yliopiston Opettajankoulutuslaitoksen siirtyminen Hämeenlinnasta Tampereelle vuonna 2012, joka osaltaan selittää suurta tappiota. Muita muuttovoittoa Hämeenlinnasta saavia kuntia ovat Turku (Turun muuttovoitto Hämeenlinnasta on 114), Lahti (75) ja Jyväskylä (58), myös opiskelukaupunkeja. Muuttovoittoa Hämeenlinna on saanut erityisesti Riihimäeltä (muuttovoitto 180 henkeä 5 vuoden aikana), Forssasta (99), Hausjärveltä (91) ja Hyvinkäältä (90). Hämeenlinnan muuttovoitto kertyy pääasiassa Kanta-Hämeestä ja Suomen kasvukäytävältä, tappiota tehdään isoille opiskelijakaupungeille. (Lähde: Tilastokeskus: kuntien välinen muuttoliike)

9 9 Asuminen Hämeenlinnassa oli asuntokuntia heinäkuussa yhteensä Yksin asuvien talouksia oli , mikä on 44,4 % kaikista asuntokunnista. Kahden henkilön talouksia oli yhteensä , mikä on 33,3 % asuntokunnista. Kolmen tai useamman henkilön talouksia oli yhteensä (22,2 %). Asuntokuntien määrässä on jatkuva trendi pienempien asuntokuntien suuntaan, sillä kolmen tai useamman henkilön asuntokuntien määrän laskiessa (2009 määrä oli 7 720) viiden vuoden tarkastelujaksolla, yhden (14 000) ja kahden (10 808) henkilön talouksien määrä on kasvanut. Hämeenlinnan asuntojen lukumäärä vuonna 2014 on kuvattuna Taulukossa 3. Huomattavaa taulukossa on myös vakinaisesti asumattomien asuntojen määrä, joka on kaikissa talotyypeissä yhteensä 10,8 % asuntokannasta. Asunnot 2014 Kaikki talotyypit Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Asuinkerrostalo Kaikki asunnot Vakinaisesti asuttu Ei vakinaisesti asuttu Taulukko 3. Asuntotyyppien määrä luokiteltuna käyttötilanteen mukaan (Lähde: Tilastokeskus) Muu rakennus Kaaviossa 4. on kuvattu kaupungin suunnittelema kaavoitus vuoteen 2030 asti, jaoteltuna talotyypeittäin. Kerrosneliöinä selvästi eniten kaavoitetaan omakotitaloja, enemmän kuin kerros- ja rivitaloja yhteensä. Syyskuun 2015 alussa vapaita kaupungin omakotitontteja koko Hämeenlinnassa oli 252, joista kolme viidestä (149) sijaitsi Kantakaupungin alueella. Lisäksi yksityisiä tontteja oli tarjolla 21. Kaavio 4. Hämeenlinnan suunniteltu kaavoitustahti kerrosneliöinä Työvoima ja työttömyys Hämeenlinnan työttömyysprosentit (Kaavio 5) ovat pienen laskun jälkeen nousseet vuosien 2014 ja 2015 aikana jo vuoden 2010 tason yläpuolelle. Yleinen työttömyysprosentti vuoden 2014 lopulla oli 10,7 (Hämeenlinnan seutukunta 10,4 %) nuorisotyöttömyyden ollessa jo jopa 15,3 % (14,9 %). Pitkäaikaistyöttömyys näyttäisi seuraavan yleistä kehitystä hieman jäljessä mutta kuitenkin samansuuntaisena. Vuodesta 2012 lähtien Hämeenlinnan työttömien määrä on kasvanut tasaisesti. Kun esimerkiksi huhtikuussa 2012 työttömiä oli (8,1 %), niin huhtikuussa 2015 työttömänä oli jo (11,9 %).

10 10 Kaavio 5. Hämeenlinnan työttömyysasteet Kaavio 6. Hämeenlinnan työttömät Tammikuu 2012 Heinäkuu 2015

11 HÄMEENLINNAN ORGANISAATIO

12 12 STRATEGISET PAINOPISTEET JA TOIMINNALLISET TAVOITTEET STRATEGIA Hämeenlinnan toiminnan ja talouden suunnittelun arvopohja Hämeenlinnan kaupunki uudisti strategian vuosille Strategian perustana ovat seuraavat arvot: Yhdenvertaisuus ja yhteisöllisyys Mahdollistamme hyvän arjen ja kehityksen kaikille tasapuolisesti. Kannustamme asukkaita monipuoliseen yhteistoimintaan ja vastuuseen lähipiiristään. Asukaslähtöisyys ja palveluhenkisyys Asukkaat osallistuvat kaupungin ja palvelujen kehittämiseen. Palvelemme ammattitaitoisesti ja ystävällisesti. Luovuus ja rohkeus Tuemme kuntalaisten aloitteellisuutta ja kehitämme toimintaamme rohkeasti. Haemme ennakkoluulottomasti kekseliäitä ja raikkaita ratkaisuja. Kestävä elämäntapa Rakennamme kaupunkia taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti vastuullisesti. Huolehdimme rakennetusta ympäristöstä ja säilytämme puhtaan luonnon myös tuleville sukupolville. Arvoperustalle rakennettu Hämeenlinnan kaupungin strategia ohjaa kaupungin toimintaa ja suunnittelua sellaiseen suuntaan, että Hämeenlinna on visionsa mukaisesti vuonna 2020 historiastaan elinvoimaa ammentava, kaunis ja kodikas kulttuurikaupunki Suomen sydämessä.

13 13 Hämeenlinnan kaupungin strategia Strategiasta tavoitteisiin Kaupunginvaltuusto hyväksyi tarkennetun Hämeenlinnan kaupungin strategian. Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa. Kukin lautakunta suunnittelee strategian pohjalta palvelunsa tulevien neljän vuoden ajalle ja kaupunginhallitukselle ja valtuustolle esitetään palvelusuunnitelma, joka sisältää palvelujen, hankinnan, investointien ja henkilöstön suunnitelmat. Vuosittain valtuusto hyväksyy tilausbudjetin, joka noudattaa strategiaa ja palvelusuunnitelmia. Eri toimijoiden kanssa tehdään vuosittaiset palvelusopimukset tilausbudjetin mukaisesti. Suunnitteluprosessi on kuvattu alla olevassa kuvassa. Hämeenlinnan kaupungin strategia sisältää seuraavat viisi päämäärää. Päämääriin päästäkseen Hämeenlinnan kaupungin tulee onnistua kriittisissä menestystekijöissä eli panostaa alla oleviin toimintoihin. elinvoimainen elinkeinoympäristö 1) Luova ja elinvoimainen elinkeinoympäristö Yritysten sujuvat sijoittautumisprosessit Joustava ja tehokas elinkeinotoimi yhteistyössä eri toimijoiden kesken Suomen kasvukäytävän (HHT -akseli) vahvistaminen ja hyödyntäminen Elinkeinoelämän tarpeita vastaava koulutustarjonta ja hyvinvoivan työvoiman saatavuus

14 14 2) Kaupunkilaisten hyvää arkielämää tukevat, kumppanuuteen ja tarpeeseen perustuvat palvelut Vaikuttavat, tehokkaat, kokonaistaloudelliset ja laadukkaat palvelut Palveluita ja toimintaa kehitetään oivaltavasti ja innovatiivisesti Hyvinvointia, osallistumista aktiivisuutta tukevat tavat toimia Johtaminen ja päätöksenteko osaamiseen ja tietoon perustuvaa 3) Hyvä ympäristö ja kestävä kaupunkisuunnittelu Kokonaisvaltainen, ennakoiva ja kestävä maankäytön suunnittelu Hallittua kasvua tukeva tonttitarjonta, monipuoliset asumismahdollisuudet ja tarkoituksenmukaiset palveluverkot Ympäristö- ja energiainnovaatioiden käyttöönotto ja uuden teknologian hyödyntäminen Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, terveellinen elinympäristö ja vesistöjen puhtaus 4) Tasapainoinen talous ja tuloksellisuuden parantaminen Tulo- ja rahoituspohjan vahvistaminen Uuden tasapainotus- ja tuloksellisuusohjelman toteuttaminen Investointien vaikuttavuuden arviointi, vertailu ja priorisointi Tehokas omistajapolitiikka 5) Hyvinvoiva, osaava ja kehityshaluinen henkilöstö Arvostava ja kannustava henkilöstöjohtaminen Haluttu ja kiinnostava työnantaja Osaamisen ja aloitteellisuuden kehittäminen Yhteisvastuu hyvinvoinnista ja työn tuloksellisuudesta Vuoden 2016 strategisesti tärkeitä asioita ovat palvelujen sektorilla valmistautuminen sosiaalija terveydenhuollon Sote-järjestämisen ja tuottamisen muutoksiin sekä tulevan elinvoimaisen kunnan palveluihin. Hämeenlinnan kaupunki osallistuu Hämeen liiton organisoimaan Sote IIIryhmän toimintaan. Kaupungin omaa valmistelua varten on perustettu luottamushenkilö- ja viranhaltijaryhmät. Sote-valmistelun rinnalle käynnistettiin Uusi Kunta hanke, jossa pyritään valmistautumaan kunnan tehtävien muutokseen seuraavien kuntavaalien jälkeen. Hankkeessa paneudutaan myös poliittisen järjestelmän uudelleenmuotoamiseen ja nykyisen kaupungin toimintamallin arviointiin. Tärkeää on onnistua elinkeinotoimessa, uusien yritysten sijoittumisessa Hämeenlinnaan sekä elinvoiman lisäämisessä kaupunkiseudulla. Työttömyyden lisääntyessä on tarkoituksenmukaista lisätä yrittämisen mahdollisuuksia, keskittyä olemassa olevien yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistämiseen sekä yhteiseen markkinointiin. Työllistymisen tukeminen kaikin keinoin on merkittävä vuoden 2016 strateginen painopiste. Siihen pyritään paneutumaan seudullisen työllisyysryhmän avulla, kaupungin omin työllistämistoimin sekä työllisyyshanketyöllä. Talouden haasteet ovat huomattavia myös vuonna 2016 ja edelleen on paneuduttava palvelujen tuottamiseen kustannustehokkaasti sekä laadukkaasti. Tässä tavoitteessa onnistuminen tarkoittaa keskittymistä palvelu- ja hankintaohjelman toteutumiseen ja siinä esitettyjen hankkeiden toimeenpanon jatkamiseen. Laadukkaat ja tehokkaat palvelut edellyttävät myös oikeaaikaista ja oikein kohdistettua palvelu- ja asiakasohjausta. Toiminnassa tämä tarkoittaa asiakaspalvelun kehittämistä ja sen keskittämistä merkittävässä määrin kaupungissa palvelupiste Kastelliin. Kaupunkisuunnittelun haasteena on edistää kaavoituksen avulla elinvoimaisuutta. Erillispientalotontteja on saatavilla eri puolilla Hämeenlinnaa, niiden markkinointiin pyritään edelleen panostamaan. Uusia tulevaisuuden kerrostaloalueita edistetään rakennettavaan kuntoon Keinusaaressa, Asemanseudulla ja Engelinrannassa. Kaavoitettua tonttivarantoa kasvatetaan. Investoidaan infran parantamiseen, mm. tiestöön läntisellä kaupunkialueella.

15 15 Kaupunkilaisten hyvinvointia tuetaan monin palveluin mutta samalla myös pyritään kiinnittämään huomiota jokaisen omaan vastuuseen hyvinvoinnista. Sähköisiä palveluja kehitetään tukemaan omaehtoista terveyden edistämistä. Hyvinvointisuunnitelman painopisteiden työllisyyden, ikäihmisten palvelurakennemuutoksen ja perheiden tuen, syrjäytymisen ehkäisyn sekä elämänlaatua ja terveyttä tukevan elinympäristön edistämistä seurataan valtakunnallisin indikaattorein. Suomen kasvukäytäväverkosto, HHT-hanke Hämeenlinna on isäntäkaupunki kasvukäytäväverkostossa, joka pyrkii vahvistamaan maakuntakaavojen ja muiden maakunnallisten suunnitelmien yhteensopivuutta yhdessä maakuntaliittojen ja ympäristöministeriön kanssa. Verkosto on mukana kehittämässä alueen elinympäristöjä, sujuvaa liikkumista ja tähän liittyviä tulevaisuuden mahdollisuuksia sekä yritysten että yksilöiden näkökulmasta. Verkoston keskipisteessä ovat pääväylien lisäksi niiden tärkeimmät solmukohdat: asemanseudut, pääväylien risteykset ja liittymät. Verkoston tavoitteena on varmistaa pääväylien, lentokenttien ja satamien investointeja, joita vientiteollisuus tarvitsee. Verkostotyössä painopisteitä ovat mm. asuminen, älyliikenne, kehittyvät asemanseudut, vaihtoehtoiset liikenteen energiamuodot, yhteydet Eurooppaan ja ympäristötaide. Hämeenlinnan kaupungin vastuualueet pohtivat vuoden 2016 aikana ne painopisteet, jotka kasvukäytävällä ovat merkittäviä kaupungin kasvun, elinvoiman ja yritysten kannalta. Yhteinen edunvalvonta kaupungin edunvalvontasuunnitelman mukaisesti on osa verkostotyötä. Huomioitavat ohjelmat ja suunnitelmat Ohjelmien ja suunnitelmien toteutumista seurataan kolmannesvuosittain, ellei ko. ohjelman osalta ole muuta päätetty. Palvelu- ja hankintaohjelman (PALHA) päätavoitteena on turvata strategian mukaisesti kaupunkilaisten hyvää arkielämää tukevat, kumppanuuteen perustuvat palvelut ja toisaalta huolehtia, että kaupungin toimintakate kasvaa enintään 2 % vuodessa. Tähän tavoitteeseen pyritään palvelujen vaikuttavuuden, asiakaslähtöisyyden ja tuottavuuden kautta. Ohjelmassa on listattu joukko konkreettisia hankkeita, joista laaditaan päätöksenteon jälkeen hankesuunnitelmat sisältäen toimenpiteet, toteutusaikataulut ja tarkennetut euromääräiset tavoitteet. Hankkeista päätetään erikseen hallintosäännön mukaisesti. Palvelu- ja hankintaohjelman hankkeiden alustava yhteenlaskettu taloudellinen tavoite vuosille oli 17,7 M ja se täsmentyy valmistelun ja toteutuksen edetessä. Vuoden 2015 tilausbudjettiin kirjattu tuloksellisuusohjelma on osa palvelu- ja hankintaohjelmaa. Elinvoimaohjelman (EVO) tavoitteena on osaamisen, yritysten tuloksen, työpaikkojen määrän, investointien, hyvinvoinnin ja väestön kasvu. Kaupunkirakenteen kehittämisen linjaukset: Asiakirja valmistui vuonna 2012 ja sen on valtuustokausittain päivitettävä strateginen asiakirja, joka koostuu maapolitiikan, maankäytön strategian ja siihen sovitetun palveluverkon linjauksista sekä ympäristöasioita ja maanrakentamista sekä kunnossapitoa ohjaavista periaatteista. Asiakirja synkronoi yhteen sektorin eri osa-alueiden toiminnan ja sen pohjalta laaditaan vuosiohjelmat koskien suunnittelua, investointeja ja maanhankintaa sekä muut toimintasuunnitelmat. Kestävä elämäntapaohjelma täydentää Hämeenlinnan kaupunkistrategiaa ja edistää ympäristösitoumusten toteuttamista ja toimeenpanoa. Ohjelma pohjautuu Aalborgin sitoumuksiin ja energiansäästöstrategiaan. Asunto-ohjelma: Hämeenlinnan asunto-ohjelmassa määritellään kaupungin asuntopolitiikan yleiset periaatteet ja tavoitteet. Maaseutuohjelma: Hyvä arki Hämeenlinnan maaseutualueille -maaseutuohjelma on valmisteltu laajassa yhteistyössä asukkaiden ja maaseudun eri toimijoiden kanssa. Ohjelmassa on luotu katsaus Hämeenlinnan maaseudun nykytilaan ja maaseudun mahdollisuuksiin. Maaseudun hyvä arki edellyttää alueiden elinvoimaisuudesta huolehtimista eli hyvän elämänlaadun, asumisen ja yrittämisen turvaamista

16 16 Henkilöstöohjelma: Henkilöstöohjelma linjaa ne toimenpiteet ja hankkeet, joihin tulee ryhtyä kaupungin menestyksen, laadukkaiden palvelujen ja yhteisen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Omistajapoliittiset linjaukset: Linjausten tavoitteena on ohjata ja tukea yhteisöissä tehtäviä päätöksiä ja toimintaa sekä ohjata kaupungin päätöksentekoa ja luoda systemaattisuutta siihen. Kaupunginvaltuusto on vastuussa omistajapolitiikan ohjauksesta ja linjaamisesta. Omistajapoliittiset linjaukset koskevat kaupungin ja sen liikelaitosten lisäksi yhtiöitä, kuntayhtymiä ja säätiöitä. Hämeenlinnan kaupungin omistajapoliittisiin linjauksiin sisältyy yleinen osa ja toimialakohtaiset linjaukset. Omistajaohjauksen yleisiin periaatteisiin kuuluvat mm. yhteisön toimintamuodon valinta, markkinoilla toimiminen sekä yhtiöiden pääomittaminen ja kaupungin rahoitusvastuu yhtiöistä. Hyvinvointikertomus: Valtuustolle raportoidaan vuosittain kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä. Sen lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus, jossa asetetaan paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet ja määritellään niitä tukevat toimenpiteet. Lastensuojelusuunnitelma on lakisääteinen asiakirja, joka hyväksytään kaupunginvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Se sisältää mm. tiedot lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta, lastensuojelun tarpeesta kunnasta ja lastensuojeluun varattavista voimavaroista. Suunnitelma päivitetään vuosittain. Monikulttuurisuusohjelma: Valtuuston hyväksymä ohjelma asettaa päälinjat, miten monikulttuurisuuteen liittyviä asioita Hämeenlinnassa hoidetaan. Ohjelma jalkautetaan eri palveluihin ja käytäntöihin ja se otetaan huomioon kaikissa palvelusopimuksissa. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn seudullinen toimintaohjelma: Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan hyväksymää ohjelmaa noudatetaan kaupungin palveluissa ja sen avulla pyritään kiinnittämään huomiota perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseen esimerkiksi koulutuksen avulla. Seudullinen mielenterveys- ja päihdetyön toimintaohjelma (Miepä). Mielenterveys- ja päihdetyön painopisteitä linjaa kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma sekä seudullinen mielenterveys- ja päihdetyön toimintaohjelma. Ohjelmassa kuvataan seuraavien vuosien painopistealueet, joita ovat mielenterveyden ja päihteettömyyden tukeminen, asiakkaiden osallisuuden mahdollistaminen, lasten ja nuorten kasvuyhteisöjen tukeminen, kaikkien työntekijöiden rohkea ote edistää mielenterveys- ja päihdetyötä sekä palvelujen seudullinen toteuttaminen. Konserniohjeet: Tärkeimpien tytäryhteisöjen kanssa suunnitellaan toimenpiteet, joilla yhteisöt voivat osaltaan toteuttaa kaupungin kokonaistavoitteita. Hallintosäännössä annetaan lukuisia taloudenhoitoon ja henkilöstöhallintoon liittyviä ohjeita. Juhlavuodet: Lähivuosien toiminnassa organisaation tulee huomioida kaupungin juhlavuodet osana normaalia toimintaa. Vuosi 2016 on Luonto ja vesi -teemavuosi sekä vuosi 2017 Lapset ja nuoret itsenäisessä 100-vuotiaassa Suomessa.

17 17 HENKILÖSTÖ Henkilöstön määrä Vuonna 2015 vakinaisen henkilöstön määrä on keskimäärin henkilöä. Määräaikaisen henkilöstön määrä on keskimäärin 475 henkilöä. Tavoitteena on vähentää henkilöstöresurssia vuosina noin 200 henkilötyövuoden verran. Vuoden 2015 aikana resurssit ovat vähentyneet 115 vakanssin verran. Kaupungin vaikean taloustilanteen tasapainottamisen tuloksellisuusohjelma sisältää henkilöstötuloksellisuusohjelman, jonka mukaisesti kaupungin henkilöstöresursseja vähennetään suunnitelmallisesti hyödyntäen eläköitymis- ja muuta poistumaa mahdollisimman täysimääräisesti. Lisäksi muita henkilöstökustannuksia vähennetään palkkavarausten ja mm. erilliskorvausten osalta. Henkilöstökustannukset Henkilöstökustannuksiin on vuonna 2016 varattu 153,9 milj. euroa Tästä 25,1 % sitoutuu henkilöstön sivukuluihin. Palkantarkistukset vuonna 2016 KVTES Tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan lukien yleiskorotuksella siten, että tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 0,47 prosentilla, jos tehtäväkohtakohtainen palkka on vähintään 3 404,26 euroa. Jos tehtäväkohtainen palkka on alle 3 404,26 euroa, tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 16,00 eurolla kuukaudessa. Myös henkilökohtaisia lisiä korotetaan 0,47 prosentilla. OVTES Tehtäväkohtaista kuukausipalkkaa tai siihen rinnastettavaa peruspalkkaa korotetaan lukien 0,4 prosentin yleiskorotuksella. LS Terveyskeskusten lääkärien ja sairaalalääkärien tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan ,40 % yleiskorotuksella. Myös henkilökohtainen lisä korottuu. Terveyskeskusten johtaville lääkäreille ja muille hinnoittelemattomille sekä ylilääkäreille tulee jakoon paikallinen järjestelyerä Erän suuruus on 0,30 %. Myös terveyskeskusten lääkärien toimenpide- ja käyntipalkkiot korottuvat. Terveyskeskusten hammaslääkärien tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan ,60 % yleiskorotuksella. Myös henkilökohtainen lisä korottuu. Sairaalahammaslääkäreillä korotus ao. palkanosiin on 0,40 %. Toimenpide- ja käyntipalkkiot korottuvat. Eläinlääkäreillä ao. korotus on 0,49 %. Myös taksa korottuu vastaavasti. TS ja Tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan lukien yleiskorotuksella, tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 0,47 prosentilla, jos tehtäväkohtainen palkka on vähintään 3 404,26 euroa. Jos tehtäväkohtainen palkka on alle 3 404,26 euroa, tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 16 eurolla kuukaudessa. Myös henkilökohtaista lisää ja erillislisää korotetaan lukien 0,47 prosentilla. TTES Yleiskorotus lukien toteutetaan siten, että perustuntipalkkoja korotetaan 8 11 senttiä tunnilta ja urakkapalkkoja korotetaan 0,64 prosenttia. Kunta-alan sopimusten kustannusvaikutus on 0,59 % jäljellä olevan sopimusjakson aikana (1/2016-2/2017).

18 18 Henkilöstöpolitiikan painopistealueet vuonna 2016 Talousarviovuoden 2016 ja suunnitelmakauden vuosien 2017 ja 2018 henkilöstöpolitiikan painopistealueet kytkeytyvät kiinteästi kaupunkistrategian asettamiin henkilöstöpoliittisiin päämääriin ja tavoitteisiin. Tarkemmat keinopäämärät on asetettu Henkilöstöohjelmassa, jonka keskeiset osa-alueet ovat: - Henkilöstövoimavarojen johtaminen on tuloksellista - Hämeenlinnan kaupunki on kiinnostava työnantaja - Osaamisen kehittäminen on suunnitelmallista ja innovatiivista - Palkkaus on kannustava ja kilpailukykyinen - Työhyvinvointiin panostetaan - Henkilöstöjohtaminen on osallistavaa ja laadukasta Työn tuloksellisuuden jatkuvalle kehittämiselle asetetaan erityisen suuria vaatimuksia koko suunnittelukauden. Tuloksellisuusohjelman henkilöstötuloksellisuusosio sisältää henkilöstöresurssien vähentämiseen liittyviä toimenpiteitä sekä palkka- ja muiden henkilöstökustannusten säästöihin liittyviä toimenpiteitä. Tavoitteena on toteuttaa toimenpiteet yhteistoiminnallisesti työnantajan ja henkilöstön kesken. Toimenpiteiden tueksi pyritään laatimaan henkilöstösopimus tuloksellisuuden ja työhyvinvoinnin edistämiseksi. Edelleen jatkuvat palvelurakennemuutokset edellyttävät tarkkaa henkilöstövaikutusten arviointia ja ennakoivaa henkilöstösuunnittelua. Palvelurakennemuutosten yhteydessä työtä vaille jäävä henkilöstö sijoitetaan henkilöstön ammattitaitoa vastaaviin tai lähinnä vastaaviin tehtäviin tai koulutetaan uusiin tehtäviin. Kaikissa rakennemuutoksissa varmennetaan henkilöstön vaikuttamismahdollisuudet ja ytprosessien toteutuminen. Muutosjohtaminen toteutetaan Palvelu- ja hankintasuunnitelmassa päätetyn prosessimallin mukaisesti.

19 19 Henkilöstöpolitiikan kehittämisen tavoitteet vuodelle 2016 Kaupunkistrategian päämäärä: Hyvinvoiva, osaava ja kehityshaluinen henkilöstö Tavoitteet Henkilöstötuloksellisuusohjelman tavoitteiden toteuttaminen Työhyvinvointi ja muutosjohtamisen varmentaminen Työkyvyttömyyskustannusten vähentäminen Mittarit Henkilöstömäärä Palkka-. ja muut henkilöstökustannukset Kokonaistyöajan jakauma Sosiaalisen pääoman tulos koko kaupungin tasolla vähintään 3,84 ja laajan työhyvinvointikyselyn tulos. 7 % vähemmän sairauspoissaolopäiviä/vakinainen henkilö Varhe-maksun pieneneminen 7% Korvaavan työn periaatteet käytössä Ammattitaitoa kehitetään uudelleensijoituksin, korvaavan työn ja henkilöstön yhteiskäytön periaattein Palkan tarkistuksia toteutetaan vain virka- ja työehtosopimusten edellyttämissä rajoissa Tuloksellisuuspalkkauksenjärjestelmän käyttöönotto Muutosjohtamisen yhteistoimintamallia toteutetaan kattavasti Kuntoutusaloitteita vähintään 100 kpl/vuosi Toteutuneiden uudelleensijoitusten määrä Palkkaraportit Tulospalkkausjärjestelmä on käytössä Raportti toteutetuista muutoksista Sosiaalisen pääoman mittaustulos Kaupungin työnantajaimagoa kehitetään Sijaispalvelun laajentaminen Täydennyskoulutussuunnitelmat laaditaan ja toteutetaan kattavasti koko henkilöstölle Hakemuksia /avoin tehtävä Työvoiman vaihtuvuus Palveluja käyttävien työyksiköiden määrä Koulutussuunnittelun kattavuus palvelualueittain Täydennyskoulutuspäivät/henkilö Työinnovaatioihin kannustetaan ja niistä palkitaan Osaamisrekisterin ja osaamiskartoituksen suunnittelu Työinnovaation palkitsemisjärjestelmän päivittäminen Suunnitelma valmis

20 20 TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Kansantalouden kehitys Kunnallistalouden kehitys Suomella on takanaan jo kolme peräkkäistä taantumavuotta. Valtiovarainministeriön syyskuun lopulla julkaiseman taloudellisen katsauksen mukaan bruttokansantuote kasvaisi 2015 vain 0,2 %. Syksyn ennusteissa mm. valtiovarainministeriö, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Palkansaajien tutkimuslaitos ja Pellervon taloustutkimus ennakoivat vuodelle 2016 varovaista talouskasvua. Ennusteissa inflaatio nousee yhden prosentin tuntumaan ja työttömyysaste säilyy lähellä 2015 tasoa BKT, muutos % Inflaatio % Työttömyysaste % VM 1,3 n. 1,0 9,4 ETLA 1,0 0,7 9,5 PTL 1,2 n. 1,0 9,8 PTT 1,1 0,8 10,2 Suomen talouskehitys on EU-alueen heikoimpia. Siinä missä keskeiset kilpailijamaat ovat saaneet taloutensa jo selvään nousuun, Suomen kehitys polkee paikallaan taantuman ja vaatimattoman kasvun välillä samalla, kun julkinen velka ja työttömyys jatkavat kasvuaan. Suomen erityisinä lisärasitteina ovat talouspakotteiden katkaisema idänkauppa ja heikentynyt kilpailukyky. Hallitus onkin ottanut tavoitteekseen luoda viime kädessä vaikka lainsäädäntökeinoin viiden prosentin kustannuskilpailukyvyn kohennus vientiteollisuuden helpottamiseksi. Kilpailukyvyn parantamispyrkimyksistä huolimatta Suomen talouskasvun ennakoidaan pysyvän matalana useita vuosia. Valtion vuoden 2016 budjettiriihessä päätettiin ensimmäisen kerran Suomen historiassa julkisen talouden tasapainotavoitteista. Osana tätä tavoitetta nykyinen hallitus, toisin kuin edeltäjänsä, on luvannut pidättäytyä toimenpiteiltä ja lainsäädäntömuutoksilta, jotka lisäävät kuntien talousrasitetta. Jos kuntien kustannuksia lisääviä toimenpiteitä joudutaan tekemään, ne on luvattu kokonaisuudessaan kompensoida valtionosuuden kautta tai muuten. Tästä selvä esimerkki on kuntien verotuloja leikkaavan työtulovähennyksen korottamisen korvaaminen kunnille korottamalla vastaavasti valtionosuutta. Ilman valtion suunnalta tulevia uusia kustannuspaineitakin kuntatalous on pitkäkestoisessa kasvavien menojen ja heikkenevien tulojen ristipaineessa, jota toistuvasti joudutaan korjaamaan veronkorotuksilla. Talouden ongelmat ja epävarmuus lisäävät kuntien työttömyys- ja toimeentuloturvan kustannuksia samalla kun verotulojen kasvu hidastuu. Väestön ikääntyminen kasvattaa vuosi vuodelta palvelutarvetta. Valtion ja kuntien välistä jakosuhdetta yhteisöveron tuotosta muutettiin jo aikaa sitten kunnille epäedullisempaan suuntaan. Huononnuksen täytäntöönpanoa on lykätty vuoden 2015 loppuun saakka. Vuonna 2016 uusi, kuntien verotuloja vähentävä jakosuhde astuu voimaan. Nykyisen hallituksen ohjelma ja sen toteutus sisältää useita normimuutoksia, joilla kevennetään tiettyjä lainsäädännöllä asetettuja, palvelujen laatuun vaikuttavia kriteerejä ja muutetaan asiakasmaksutulojen rajoja maksutuloja korottavasti. Eniten näitä muutoksia on varhaiskasvatuspalveluissa. Koska muutokset mahdollistavat volyymiltaan merkittävien palvelujen tuottamisen kustannuksiltaan edullisemmin, hallitus neutraliteettiperiaatteen mukaisesti leikannee vastaavasti tulevien vuosien valtionosuuksia ja tällä tavoin patistaa kuntia ottamaan tarjotut normikevennykset käyttöön. Tällöin kuntien taloudellinen tilanne ei normien purusta huolimatta suhteellisesti parane. Hämeenlinnan talouden kehitysnäkymät Edellä mainitut kuntatalouden haasteet heijastuvat täysimääräisesti myös Hämeenlinnaan. Verotulojen kasvu pysyy ennusteiden mukaan vuosikymmenen loppuun saakka hyvin vaatimattomana. Vuoden 2016 tilausbudjetti on laadittu nykyisten veroprosenttien mukaan. Vuodelle 2017 on harkinnassa kunnallisveron 0,25 prosenttiyksikön korotus.

21 21 Vuonna 2015 toteutettu valtionosuuden laskentatavan muutos pienensi Hämeenlinnan valtionosuutta 87 euroa asukasta kohti eli 5,9 milj. euroa. Tästä 3,4 milj. euroa kohdistui vuoteen 2015 ja 2,5 milj. euroa vähennetään Verotuloja pienentävä työtulovähennyksen korottaminen ja muut veroperustemuutokset kompensoidaan kunnille valtionosuuden kautta. Lisäksi 2016 valtionosuus sisältää valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon muutoksen, tehtävämuutoshyvityksen, valtionosuusleikkauksen ja indeksitarkistuksen jäädytyksen. Muutosten nettovaikutuksena Hämeenlinnan valtionosuuden arvioidaan kasvavan noin 3,1 milj. euroa. Hämeenlinnan käyttötalouden korkeana jatkunut nettokasvu saatiin laskusuuntaan jo 2014 (vertailukelpoinen kasvu 3,7 %). Vuoden 2015 lokakuussa laaditun ennusteen mukaan kasvu supistuisi edelleen 3,0 prosenttiin. Budjettivuoden 2016 suurena haasteena on taittaa käyttömenojen kasvu kokonaan (vuoden 2016 nettokäyttömenojen eli toimintakatteen varaus on 0,2 % 2015 ennustetta pienempi). Käyttömenoissa suurimpana kasvuna on erikoissairaanhoidon talouden tasapainotusohjelman mukainen noin 4,0 milj. euron määrärahalisäys, joka nostaa 2015 kustannustasoa noin 4,9 %. Haastetta tuovat myös työmarkkinatuen kuntaosuuden, lastensuojelun, ikäihmisten palveluasumisen ja vammaispalvelujen kustannukset, joiden 2015 määrärahavaraukset ovat olleet riittämättömät. Näiden kustannusten ylitykset tosin sisältyvät jo 2015 tilinpäätösennusteeseen. Käyttötalouden tilannetta on 2016 tarkoitus parantaa myös omaisuuden myyntivoitoilla. Tärkeitä tekijöitä tulevien vuosien käyttötalouden kustannushallinnassa ovat valtion suunnittelemat normien kevennys ja maksutuloja lisäävät järjestelyt. Normien kevennys kohdistuu voimakkaimmin varhaiskasvatukseen. Negatiivisen kustannusvaikutuksen tuo perusopetuksen ryhmäkoko- ym. tukien lakkautus (noin 1,0 milj. euroa), jota vastaavat lisäresurssit eivät ole enää käytössä 2016 syyslukukaudella. Em. normiväljennyksiä ja tulolisäyksiä vastaavasti valtionosuudet vähenevät tulevina vuosina valtion ja kuntien välisen kustannusneutraliteetin perusteella. Hallitusohjelman mukaisen normien kevennyksen ja asiakasmaksutulojen lisäyksen pitäisi tuoda laskennallisesti nettona lisäliikkumavaraa käyttötalouteen 2016 noin 0,7 milj. euroa, joka kasvaisi vuonna 2017 noin 3,3 milj. euroon, 2018 hieman yli 5 milj. euroon, 2019 noin 6,3 milj. euroon ja 2020 vaikutus olisi maksimissaan noin 8 milj. euroa. Kustannushyötyä ei kuitenkaan saada, ellei kaupunki päätä ottaa uusien säädösten mahdollistamaa liikkumavaraa käyttöön. Käyttöönotosta riippumatta valtio joka tapauksessa leikkaa hyödyn pois valtionosuuksien vähennyksenä. Kaupungin tulevien vuosien henkilöstökustannuksia tulevat mahdollisesti alentamaan hallituksen kaavailemat, kilpailukykyä parantavat toimenpiteet. Koska toimenpiteet heikentävät palkansaajien osalta veropohjaa, uhkana on, että nettovaikutus voi pahimmillaan olla kaupungille jopa negatiivinen. Lähivuosinakin alhaisena jatkuva korkokehitys pitää kaupungin lainanhoitokulut maltillisina. Rahoitustuottoja ei nykyisessä taloudellisessa tilanteessa ole mahdollisuutta juurikaan kasvattaa. Tilausbudjetin vuosikate on noin 17,0 milj. euroa ylijäämäinen ja tilikauden lopputulos tasapainossa. Pitkän aikavälin suunnitelmassa tulevat vuodet ovat ylijäämäisiä. Samalla on kuitenkin todettava, että tulevaan talouskehitykseen sisältyy lukuisia epävarmuustekijöitä. Lainamäärä pysyy lähivuodet kasvavana suuresta investointitarpeesta johtuen. Nettoinvestointeihin varataan 27,6 milj. euroa. Yhdyskuntarakentamiseen varataan 8,0 milj. euroa, perusparannushankkeisiin 5,0 milj. euroa, HAMK:n tilajärjestelyihin 5,3 milj. euroa ja Tuomelan koulun rakennushankkeeseen 3,6 milj. euroa. Pitkäaikaisten lainojen määrä kasvaa nettona noin 10,6 milj. euroa. Lainakanta on 2016 lopussa arvion mukaan noin 227,5 milj. euroa, joka on euroa asukasta kohti. Lainamäärän edellä mainitun kasvun edellytyksenä on, että asetettu vuosikatetavoite saavutetaan ja nettokustannustaso ei suunnitellusta nouse.

22 22 TILAUSBUDJETTI VUODELLE 2016 Laadintavaiheet ja budjetin tasapainottaminen Tuloksellisuusohjelma Kaupunginhallitus hyväksyi vuoden 2015 tilausbudjetin kehyksen Kaupungin vuoden 2016 tilausbudjettia laadittiin hieman vuoden 2015 budjetin laadintaa positiivisemmissa näkymissä. Pääsyitä tälle olivat valtionosuusennusteen noin 3,1 milj. euron kasvu suhteessa vuoteen 2015 sekä toimintakustannusten kasvun selkeä alenema suhteessa vuosien trendiin. Toisaalta talouden hidas toipuminen sekä valtion suunnittelemien tasapainotus- ja kilpailukykytoimenpiteiden nettovaikutus kuntakenttään lisää epävarmuutta tulevaisuuskuvaan. Positiivisena kuitenkin vaikuttaa hallitusohjelmaan kirjattu periaate siitä, että valtio ei enää lisää kuntien kustannuksia lisävelvoitteita antamalla. Vuoden 2015 aikana kaupungin käyttötalouden kannalta keskeisimmät haasteet olivat käytännössä samat kuin vuonna 2014: lastensuojelu, vammaispalvelut ja työllisyyden hoidon kustannukset. Nämä kuluerät antoivat osaltaan tilausbudjetin laadintaan omat haasteensa. Jo alkusyksystä oli selvää, että kuluvalle tilikaudelle kohdennettua kustannusten karsintaa on tarpeen jatkaa, jotta tulevien vuosien taloushaasteisiin on mahdollista varautua. Kaupungin tulee edelleen terävöittää suunniteltuja säästöohjelmia sekä etsiä uusia rakenteellisia muutoksia tulevaisuuden kustannustasohaasteisiin varautuakseen. Lautakuntien jättämät budjettiesitykset ja konsernipalvelujen budjettiesitys ylittivät yhteensä noin 4 milj. euroa kaupunginhallituksen antaman kehyksen. Lisäksi tuloennusteet heikkenivät kehyksen antamisen jälkeen noin 2 milj. euroa. Näin ollen ero kehykseen muodostui yhteensä noin 6 milj. euroksi. Kaupunginjohtajan johdolla käytiin budjettineuvottelut tilaajajohtajien kanssa 15.9, ja sekä konsernipalveluiden kanssa Näissä neuvotteluissa sovittiin seuraavan vaiheen kustannusten karsinnasta. Edellä mainittujen kulukarsintojen jälkeen budjetin tasapainottamistarpeeksi jäi vielä 2,9 milj. euroa. Lopullinen tasapainottaminen tehtiin tuloarvioiden lisäyksillä (1,5 milj. euroa), kulujen karsinnalla (0,5 milj. euroa) sekä epävarmoihin alaskirjauksiin liittyvien poistovarausten poistamisella (0,9 milj. euroa). Näillä toimenpiteillä tilikausi saatettiin tasapainoon. Vuoden 2015 budjetin yhteydessä kaupunginvaltuusto päätti tuloksellisuusohjelmasta, joka kytkettiin osaksi kaupungin palvelu- ja hankintaohjelmaa (Palha-hanke). Tuloksellisuusohjelmalla tarkoitetaan rakenteellisia muutoksia, joiden arvioidaan muodostuvan sekä henkilöstötuloksellisuuteen vaikuttavista toimenpiteistä että palveluiden hankintaan liittyvistä toimenpiteistä. Tuloksellisuusohjelman tulee aikaansaada rakenteelliset muutokset, joilla pysyväisluonteisen tulorahoituksen alenemisen aiheuttama ylityspaine ehkäistään. Vuoden 2015 kaupunginvaltuuston budjettipäätös sitoo kaupunkiorganisaatiota edelleen vuonna Tuloksellisuusohjelma kohdistuu seuraaviin rakennemuutosten arviointeihin ja henkilöstötuloksellisuusohjelmaan, joihin liittyvät toimenpiteet on aloitettu syksyn 2014 aikana jatkuen vuosille 2015 ja 2016: Rakennemuutokset - Poikkihallinnollinen sote-prosessien toiminnallinen integrointi ja uudelleensuunnittelu - Ei strategisten omistusten myynnin arviointi ja valmistelu - Palveluiden määrän arviointi - Ei-lakisääteisten tehtävien arviointi - Monituottajamallin hyödyntäminen - Johtamisjärjestelmän arviointi, ml tilaaja-tuottaja mallin arviointi - Avustusten tason arviointi - Erilaisten kehittämishankkeiden määrän ja tuloksellisuuden kriittinen arviointi - Henkilöstön tuloksellisuuden kehittäminen

23 23 - Muiden Palha-hankkeiden hyödyntäminen - Uusi Hämeenlinna -työ Henkilöstötuloksellisuusohjelma Henkilöstötuloksellisuusohjelman toteutuksella tavoitellaan noin 2 %:n karsintaa henkilöstön käytön kuluista eli 3 M :n säästöjä vuonna Ohjelman tavoitteiden toteutuminen edellyttää - muutoksia organisaatio- ja palvelurakenteissa ja niiden laadussa - henkilöstöresurssien vähentämistä - henkilöstön määrän ja laadun suunnittelua ja ennakointia - henkilöstövoimavarojen käytön tehokkuutta ja suunnitelmallisuutta - henkilöstön työajan käytön ja aikaansaannoskyvyn tehostamista - henkilöstön muutosjohtamisen systemaattisuutta ja yhteistoiminnallisuutta Keinot: Henkilöstövähennykset - Palvelurakennemuutosten mukaisten henkilöstövähennysten toteuttaminen - Luonnollisen poistuman hyödyntäminen (eläke- ja muu poistuma) - Sijaisten ja muun määräaikaisen henkilöstön käytön vähentäminen - Tarpeettomien vakanssien lakkauttaminen ja palkkavarausten poistaminen - Henkilöstön yhteiskäytön lisääminen - Täyttölupamenettelyn käyttö - Henkilöstövuokrauksen vähentäminen Palkkoihin liittyvät säästökeinot - Palkattomien virka- ja työvapaiden mahdollistaminen, mm. kannustevapaat - Työkyvyttömyyskustannusten vähentäminen - Palkkapolitiikan tiukentaminen mukaan lukien palkkaliukumat - Erilliskorvausten maksamisen vähentäminen - Ylitöiden minimointi Muita säästökeinoja - Työprosessien kehittäminen - Töiden uudelleen järjestäminen ja tehostaminen - Henkilöstökoulutuksen suunnittelun tehostaminen - Henkilöstöetuuksien karsinta - Työvuorosuunnittelun ja työaikajärjestelyjen tehostaminen - Tarjoilujen, matkakulujen jne. vähentäminen Tuloksellisuusohjelma on osa palvelu- ja hankintaohjelmaa täsmentäen osin sen sisältöä. Käytännön toteutuksen näkökulmasta tuloksellisuusohjelmaa viedään eteenpäin palvelu- ja hankintaohjelman mukaisesti, josta raportoidaan erikseen sovitulla tavalla kaupunginhallitukselle. Tilausbudjetin rakenne Kunnan talousarviosta ja -suunnitelmasta, niiden rakenteesta, sisällöstä ja laadinnasta on säännökset kuntalaissa. Tämän lisäksi Suomen Kuntaliitto on antanut suosituksen talousarviosta ja -suunnitelmasta. Kunnan kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on soveltuvin osin voimassa mitä kirjanpitolaissa on säädetty. Tältä osin sitovia ohjeita ja lausuntoja kunnille antaa työ- ja elinkeinoministeriön alainen kirjanpitolautakunnan kuntajaosto. Talousarvion sisältö on laadittu ottaen huomioon em. säännökset ja ohjeet. Talousarviossa on strategiaosa, tilaajaosa, tuottajaosa, liikelaitokset sekä laskelmaosa, jossa esitetään koko kaupungin tuloslaskelma, investoinnit ja rahoituslaskelma. Tuloslaskelmalla osoitetaan, kuinka kaupungin tilikauden tulorahoitus riittää palvelutoiminnan jaksotettuihin menoihin, rahoitusmenoihin ja omaisuuden kulumista kuvaaviin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Investointilaskelma sisältää investointisuunnitelmat talousarviovuodelle ja suunnitelmavuosille. Rahoituslaskelmassa esitetään toiminnan rahavirta, antolainaus ja laina-

24 24 kannan muutos. Rahoituslaskelman lopussa on summa, joka kuvaa talousarvion vaikutusta kaupungin maksuvalmiuteen vuoden aikana. Tärkeimmille tytäryhtiöille asetetut tavoitteet ovat talousarviossa omana kohtanaan. Liitetietoina esitetään maankäytön pääpiirteet. Kaupunkistrategia on laadittu vuosille Sen mukaiset vuositavoitteet ja mittarit ovat tilausbudjetissa. Tilausbudjetti noudattaa tilaaja-tuottajamallin rakennetta. Tilaajat esittävät tekstiosassa kuvauksen lautakunnan toiminnasta, rakennemuutokset, tavoitteet budjettivuodelle ja mittarit, jolla tavoitteiden toteutumista seurataan. Samoin esitetään konsernipalvelut, kaupungin oma palvelutuotanto, Kanta-Hämeen pelastuslaitos ja liikelaitokset. Tilaajaosan avulla ohjataan kunnan varsinaista toimintaa palvelujen sisällön, laajuuden, laadun sekä kustannusten osalta. Tilaajaosassa valtuusto asettaa vuositavoitteet sekä määrärahat ja tuloarviot tehtävien hoitamiseen. Tilaajaosassa esitetään myös kaupungin yhteiset erät (verotulot, valtionosuudet, rahoituserät) sekä lautakuntien ja konsernipalvelujen talousarviot. Lautakuntien alaiset tehtävät jakaantuvat palvelukokonaisuuksiin. Tuottajaosassa esitetään palvelutuotannon organisaatio ja tavoitteet sekä palvelualueittaiset tiedot. Lisäksi esitetään Kanta-Hämeen pelastuslaitos ja liikelaitokset. Tilausbudjetin 2016 rakenteessa tapahtuneet muutokset Vuoden 2016 tilausbudjettiin on tehty seuraavat rakenteelliset muutokset edelliseen vuoteen verrattuna: - Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen palvelualue on lakannut. Sen toiminnot on siirretty terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan alaisuuteen muulta osin lukuun ottamatta henkisen hyvinvoinnin palveluita, jotka on siirretty kokonaisuudessaan palvelutuotannon terveyspalvelujen palvelualueelle. - Elämänlaatulautakunnalle on siirretty konsernipalvelujen raamista juhlavuoden järjestelyjä varten määrärahaa euroa.

25 25 Talousarvion sitovuus Kaupunginvaltuusto määrää, miten talousarvio ja sen perustelut sitovat kaupunginhallitusta ja muita kaupungin viranomaisia. Määrärahojen sitovuus on esitetty erillisessä taulukossa laskelmien yhteydessä. Jäljempänä on kuvattu sanallisesti määrärahojen sitovuuden periaatteet. Käyttötalousosa: Lautakuntien, johtokuntien, konsernipalvelujen ja tärkeimpien konserniyhtiöiden tavoitteet ovat valtuustoon nähden sitovat. Tilaajalautakunnille myönnetyt menomäärärahat, valmistus omaan käyttöön ja tuloarviot ovat sitovia (bruttositovuus). Yhteisen jätelautakunnan toimintakate on sitova (nettositovuus). Tuottajaosassa toimintakate on sitova (nettositovuus). Kanta-Hämeen Pelastuslaitos on nettoyksikkö, jolle kuntien maksuosuus on valtuustoon nähden sitova. Liikelaitoksia ovat Linnan Tilapalvelut -liikelaitos, Linnan Lomituspalvelut -liikelaitos ja LinnanInfra -liikelaitos. Liikelaitosten tulee saavuttaa tilausbudjetissa oleva tilikauden tulos. Liikelaitoksen avustus ja peruspääoman korko ovat sitovat. Konsernipalvelujen määrärahat ja tuloarviot ovat sitovat (bruttositovuus). Kaupunginhallitus vastaa konsernipalvelujen kokonaismäärärahan riittävyydestä. Elinkeinorahaston (taseyksikkö) tuotto lisätään rahaston pääomaan, ellei valtuusto vuoden aikana toisin päätä. Laskennallisiin eriin kuuluvat poistot, laskennalliset korot ja vyörytyserät eivät ole määrärahaa. Rahoitusosa, tuloslaskelmaosa: Talous- ja hallintojohtajalla on oikeus ottaa ja järjestellä pitkäaikaisia lainoja sekä ottaa olemassa oleviin ja uusiin lainasopimuksiin tarvittavat johdannaissopimukset korkoriskien suojaamiseksi. Johdannaissopimuksia voi tehdä siten, että lainamäärän suojausaste ei nouse yli 90 %:n. Pitkäaikaisten lainojen määrä saa vuoden 2016 aikana kasvaa enintään 10,6 milj. euroa. Talous- ja hallintojohtajalla on lisäksi oikeus ottaa tilapäis- tai kassalainoja kaupungin maksuvalmiuden edellyttämällä tavalla. Tilapäis- ja kassalainojen enimmäismäärä voi olla 50 milj. euroa. Kaupungin laskelmaosan yhteisten erien rahoitustuotot ja -kulut yhteen laskettuina ovat valtuustoon nähden nettositovat. Muilta osin laskelmaosa on informaatiota koko kaupungin yhteenlasketusta taloudesta ja se ei ole sitova talousarvion osa. Olennaisista poikkeamista on raportoitava valtuustolle. Investointiosa: Kiinteän omaisuuden hankinnan ja myynnin investointien määrärahat ovat valtuustoon nähden sitovat (bruttositovuus). Muiden pitkävaikutteisten menojen kokonaismääräraha on valtuustoon nähden sitova (bruttositovuus). Osakkeiden ja osuuksien kokonaismääräraha on valtuustoon nähden sitova (bruttositovuus). Kiinteiden rakenteiden ja laitteiden kokonaismääräraha on valtuustoon nähden sitova (bruttositovuus). Yhdyskuntalautakunta päättää rahan kohdistamisesta eri investointikohteisiin.