Kampuksen pitkä piina

Transkriptio

1 8 KESKISUOMALAINEN LAUANTAINA Kampuksen pitkä piina Ei todettuja sisäilmaongelmia Kohteet, joissa sisäilmaongelmia on ollut aiemmin. Tehty isompi remontti tai pienempiä korjauksia. Kohteet, joissa on ollut sisäilmaongelmia. Remontti tai korjaukset parhaillaan menossa tai ajankohta jo tiedossa. Kohteet, joissa on ollut sisäilmaongelmia. Korjauksia ei vielä tiedossa. sisäilmaongelmien vuoksi Uudisrakennuksia Rautpohjankatu Keskisuomalaisen selvityksen mukaan sisäilmaongelmia on ollut yli 25:ssä Jyväskylän yliopiston kiinteistössä. Ongelmia yritetään ratkoa täyttä päätä. Suurimman osan rakennuksista omistavan Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n mukaan korjauksiin on mennyt jo tähän mennessä kymmeniä miljoonia euroja. Osasta tiloista yliopisto on luopunut kokonaan. Väistötiloissa on tuhat yliopiston työntekijää ja tuhansia opiskelijoita. Keskisuomalainen kokosi rakennusten sisäilma- ja korjaustilanteen kartalle. Teksti: Anna Kivinen Kuvat: Riikka Kaakkurivaara Grafiikka: Tuija Tyrväinen Z ZETA Entiset Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön eli YTHS:n tilat Pitkäkadulla. Sittemmin rakennuksessa toiminut viestintätieteiden laitos. Rakennuksen ilmasta löytyi tammi helmikuussa 2014 runsaita mikrobipitoisuuksia ja useita epätavanomaisina pidettäviä mikrobilajeja. Yliopisto etsi rakennuksen työntekijöille ja opiskelijoille väistötilat. Viestintätieteiden laitos siirtyi liikunta-rakennukseen ja viestintäpalvelut hallintorakennukseen. Kevään aikana rakennus tyhjenee täysin. Sen jälkeen mietitään Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n mukaan mahdollisia korjauksia. Ylipisto ei aio enää palata tiloihin. Köyhälampi Hipposhalli Monitoimitalo Keskussairaalantie Viveca Hippos Z (ent. PIA) L Alvar Aallon katu Jäähalli OPK P U Keskikatu ILO Haarakatu Ruusupuisto Haarakatu Pitkäkatu K C Riihi Seminaarinmäki G E R X I F S J A H O T V Seminaarinkatu Hämeenkatu Par Reh JT Hannikaisenkatu Voionmaankatu M D B Minna Canthin katu N Vaasankatu Yliopistopa L Liikunta Rakennuksessa toimii liikuntatieteellinen tiedekunta. Tiloissa ollut sisäilmaongelmia. Peruskorjaus valmistui elokuussa 2012 ja maksoi 12,8 miljoonaa euroa. Osa talon käyttäjistä sai oireita uusituissakin tiloissa. Tämän jälkeen on tutkittu sisäilmaa ja tehty uusia korjauksia. Osa aiemmin oirehtineista työntekijöistä on pystynyt työskentelemään uusissa tiloissa, osa ei. Yliopiston mukaan rytmiikka- ja telinesalien käyttäjiltä on tullut palautetta koetuista ärsytysoireista. Salien äänenvaimennukseen on käytetty mineraalivillaelementtejä, jotka poistetaan. Korjausten onnistumisen varmistamiseksi tehdään Suomen Ylipistokiinteistöt Oy:n mukaan vielä seurantasuunnitelman mukaisia tutkimuksia, joiden perusteella päätetään jatkosta. Taloa peruskorjattu myös vuosina MaB MaC YSK MaA YF Y33 MaD Hotelli Alba YE Ohj 10 Ohjelmakaari uudisrakennus Yhteiskuntatieteellinen tdk Mattilanniemi MaE YK YO Survontie Ylistö Agora YFL YS Kauppakorkeakoulu YAB Nanoscience Center YA YAA YAC YAD Kärki Harju Puutarhakatu Yliopistonkatu Kauppakatu Puistokatu 250 m Tourukatu Yrjönkatu Tourula Jyväsjärvi Tourulankatu Entinen viestintätieteiden laitos Heikinkatu Jy I SEMINAARINMÄKI A Athenaeum Tiloissa toimii mm. humanistisen tiedekunnan palvelukeskus. Kellarikerroksessa ollut kosteusvaurioita ja sisäilmaongelmia. Niiden korjaustyöt valmistuivat toukokuussa Tilat normaalisti käytössä. Ylempien kerrosten peruskorjaus on ajoitettu alkamaan vuoden 2015 alusta. Päätöstä asiasta ei ole. B Kirjasto Kirjastolta on löytynyt asbestipitoisia materiaaleja mm. ilmanvaihtojärjestelmässä olevista tiivisteistä, putkieristeistä ja lattioiden vinyylilaatoista, mutta ei kuitenkaan sisäilmasta. Korjauksissa on mm. puhdistettu ilmanvaihtojärjestelmä. Tilat normaalisti käytössä. Peruskorjauksen aikataulua ei ole päätetty. Osa opiskelijoista oirehtii kirjastolla. D Educa Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos. Rakennuksen alapohjassa ollut aiemmin kosteus- ja mikrobivaurioita. Lisäksi ilmanvaihto oli riittämätön ja ilmanvaihtojärjestelmästä aiheutui kuitupäästöjä. Alapohjaa korjailtiin ja ilmanvaihtoa tehostettiin talvella Tiedossa ei ole tällä hetkellä sisäilmaongelmia. E-rakennus OKL:n tekninen työ ja teknologiakasvatus. Osalla käyttäjistä ollut sisäilmaoireita. Rakennuksen työskentelytiloissa ei tutkimusten mukaan ole rakennuksen käyttöä estävää sisäilmaongelmaa. Kellarista löytynyt mikrobivaurioituneita rakenteita. Kellaritiloihin kulkeva ovi suljetaan ja tiivistetään pois käytöstä. Korjauksia tehdään parhaillaan. Peruskorjaus suunnitteilla vuodelle F Fennicum Suomen kieli, viittomakielen keskus sekä luentosaleja. Tilat ovat normaalisti käytössä. Peruskorjaus alkaa alustavan aikataulun mukaan vuonna Rakennuksessa ei ole SYK:n tietojen mukaan ollut sisäilmaongelmia. G-rakennus Tiloissa sijaitsee yliopiston museon kulttuurihistoriallinen osasto ja toimistot. Peruskorjattu museon käyttöön Rakennus normaalissa käytössä. Ei H Historica Historian ja etnologian laitos. Rakennus normaalissa käytössä. Rakennuksen peruskorjauksen aikataulua ei ole vielä määritelty. Ei I Paja Rakennus on normaalissa käytössä. Ei J Puutarhurintalo Kokoustiloja, jotka ovat normaalisti käytössä. Ei JT Juomatehdas, Kiinteistön omistaa Kauko Sorjosen säätiö. Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos muuttanut Juomatehtaalta Mattilanniemeen ja sieltä edelleen Educaan sisäilmaongelmien vuoksi. Tämän jälkeen rakennukseen on tehty korjauksia. Kiinteistöön tulee muuta yliopiston toimintaa tulevaisuudessa. K Normaalikoulu Normaalisti käytössä. Ei tiedossa olevia sisäilmaongelmia. M Musica Musiikin laitos. Rakennukseen tehdään opiskelijoiden olohuoneeksi tarkoitettu uusi tila. Rakennustyöt on suunniteltu aloitettavaksi kesällä Osa käyttäjistä on oirehtinut puutteellisen ilmanvaihdon ja tunkkaisen ilman vuoksi. SYK:n mukaan ilmoituksia sisäilmaongelmista ei kuitenkaan ole tullut eikä sisäilmatutkimuksia ole menossa. Peruskorjauksen aikataulua ei ole vielä määritelty. N Normaalikoulu Yläkoulu ja lukio. Rakennuksen A D osia tutkitaan sekä sisäilmasta tulleiden valitusten perusteella että tulevan peruskorjauksen lähtötiedoiksi. Meneillään olevissa tutkimuksissa on löytynyt kosteus- ja mikrobivaurioituneita materiaaleja. Osa tiloista on poistettu käytöstä. Lopullisen tutkimusraportin tuloksista tiedotetaan erikseen. Rakennuksen E G osiin laaditaan tutkimussuunnitelma kesän aikana. Viidennen kerroksen lattian ja auditorion korjaus alkaa helmikuussa. Muut korjaukset päätetään myöhemmin. Tiloihin viety ilmanpuhdistimia ja niistä on koettu olevan apua. O Oppio Tiloissa toimii yliopiston kielikeskus. Rakennuksessa ollut sisäilmaongelmia. Oppiota remontoitiin ensimmäisen kerran 1990-luvun lopulla. Korjaus epäonnistui mm. koneellisen ilmanvaihdon käyttöönoton vuoksi. Uusin remontti tehtiin vuosina Rakennuksen kaikki vaurioituneet osat puhdistettiin, kunnostettiin tai vaihdettiin. Tilat ovat normaalissa käytössä. R Ryhtilä Rakennus normaalisti käytössä mm. voimistelusalina. Ei Reh Rehtoraatti Rakennuksessa sijaitsivat aiemmin hallinto, sekä rehtorin kanslia. Yliopisto luopunut rakennuksen käytöstä sisäilmaongelmien vuoksi. Rehtoraatissa tehtiin kesällä 2012 ja 2013 korjauksia, joissa uusittiin mm. pohjakerroksen laattalattia, tiivistettiin ilmavuotoreittejä ja käsiteltiin akustointilevyjen pinnat. Aiemmin puhdistettiin ilmanvaihtojärjestelmä. Rakennukseen teetetään tutkimuksia jatkokäyttöä ja korjausta varten. Ruusupuisto (uudisrakennus) Suomen Yliopistokiinteistöt Oy rakennuttaa yliopiston käyttöön uuden yliopistorakennuksen Ruusupuistoon. Rakennus tulee kasvatustieteiden tiedekunnan ja Koulutuksen tutkimuslaitoksen käyttöön. Rakennustyöt alkoivat lokakuussa Rakennus valmistuu syksyllä Uusi rakennus maksaa noin 21 miljoonaa euroa. S Seminarium Rakennuksessa sijaitsee vanha juhlasali. Ollut sisäilmaongelmia. Rakennuksen alapohjasta löytyi 2007 mm. mikrobikasvustoa ja sädesientä. Sisäilmakorjaus tehtiin Rakennuksessa korjattiin mm. väli- ja yläpohja. Kustannusarvio oli noin 2,5 miljoonaa euroa. Tilat nyt normaalisti käytössä. U Urheiluhallit Ollut sisäilmaongelmia. Rakenteista löytynyt mikrobivaurioita. Urheiluhalli U2:n peruskorjaus valmistuu tämän vuoden loppuun mennessä. Korjauksen myötä rakennuksen käyttäjille tehdään terveelliset ja turvalliset tilat. Varastoihin ja sosiaalitiloihin tehdään joitakin muutoksia. Talotekniset järjestelmät uusitaan. Urheiluhalli 1 peruskorjataan vuoden 2015 aikana. Kaupungin terveystarkastaja on vaatinut U1:n tutkimista. ISS Prokon tekemän tutkimuksen tulosten mukaan U1:ssä ei kuitenkaan esiinny sisäilmaongelmaa. ILO Ylioppilastalo Ilokivi Rakennuksessa sijaitsee yliopiston soveltavan kielentutkimuksen keskus sekä Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan eli JYY:n tiloja. Rakennuksen omistava JYY suunnittelee aloittavansa peruskorjauksen keväällä Remontin kustannusarvio on 8 miljoonaa euroa. Ei tiedossa olevia sisäilmaongelmia. OPK Opinkivi Rakennettu 2000-luvulla. Ei tiedossa olevia sisäilmaongelmia. Tiloissa työskentelee koulutuksen arviointisihteeristö sekä koulutuksen tutkimuslaitoksen väkeä. II MATTILANNIEMI MaB sisäilmaongelmien vuoksi. Suomen Yliopistokiinteistöt miettii, mitä rakennukselle tehdään jatkossa. Nyt rakennus tyhjillään. Rakennuksessa on ollut SYK:n mukaan ilmanvaihtoon ja painesuhteisiin liittyviä epäkohtia. Kosteus- tai homevaurioita ei ole tullut esiin SYK:n tutkimuksissa, mutta aiemman omistajan

2 Kilp lpis isen tu Ly LAUANTAINA KESKISUOMALAINEN 9 Pitkäkatu X Proxima (vanha ala-aste) Rakennus on tyhjänä sisäilmaongelmien vuoksi. Sisäilmaremontti alkoi helmikuussa Korjauksessa poistetaan sisäilmaongelmien aiheuttajat. Muun muassa lattiapinnoite linoleum korvataan muovilla. Lattioiden alta ja seinistä korjataan kosteusongelmia. Materiaaleja vaihdetaan nykyaikaisiksi. Korjauksen jälkeen rakennus toimii opetus- ja laboratoriotiloina sekä IT-palveluiden käytössä. Rakennustyöt valmistuvat kesällä Korjauksen kustannusarvio on noin 4 miljoonaa euroa. Viimeksi remontoitu vuonna Vanha hautausmaa T Hallintorakennus Rakennuksessa on ollut sisäilmaongelmia. Julkisivussa on todettu mikrobivaurioita. Rakennus on peruskorjattu ja muun muassa ilmanvaihto on uusittu. Peruskorjaus valmistui helmikuussa Peruskorjauksessa uusittiin rakennuksen talotekniikka, ikkunat, hissi, pintamateriaalit ja sosiaalitila. Rakennus tulee yliopistopalveluiden käyttöön. Henkilökunta on muuttanut rakennukseen toukokuun aikana. Ensimmäiseen kerrokseen tulee uusi kahvila-ravintola, joka avataan elokuussa. Harjukatu atu Lyseonkatu Lyseon onka katu Yliopistonkatu Kauppakatupakatu Kirkkopuisto kopuisto Kilpisenkatu Puistokatu Ilmarisenkatu Kalevankatu V Villa Rana Rakennus on ollut tyhjänä vuoden 2011 marraskuusta lähtien. Rakennuksessa sattuneen vesivahingon korjauksen yhteydessä avatuista rakenteista löytyi kreosoottia, mutta se ei ole aiheuttanut sisäilmahaittaa tilan käytön aikana. Korjausremontti alkoi maaliskuussa Remontissa uusitaan alue-, pohja-, katto- ja välipohjarakenteita sekä tehdään salaojat. Lämmitys-, vesi-, ilmastointi- ja kiinteistöautomaatiojärjestelmät sekä sähköja tietoverkkojärjestelmät uusitaan. Rakennukseen muuttaa yliopiston museo. Blomstedt- ja Paulaharju-luentosalit entisöidään. Korjaustöiden arvioitu valmistumisaika on keväällä Cygnaeuksenkatu Gummeruksenkatu Heikinkatu ino Hannikaisenkatu C Päärakennus väsjärvi 125 m Satamakatu makatu Uno Savola Savolan katu katu P Philologica Jontikka Kielten laitokset, ravintola Lozzi ja kokoustila Lyhty. Rakennuksessa on ollut sisäilmaongelmia, joiden vuoksi osa käyttäjistä on oirehtinut. Rakennus tyhjenee yliopiston käytöstä syksyyn mennessä. Lozzin remontti on alkamassa toukokuussa. Rakennuksessa on tehty rakenteellisia tutkimuksia ja sisäilmatutkimuk- Purilas las Schaumanin anin puistotie ie Sorvaamo aamo Laani Viilukuja sia, joiden tuloksista tiedotetaan Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n mukaan erikseen. Muun rakennuksen peruskorjaus alkaa aikaisintaan keväällä Tavoitteina on päivittää lämmitys-, vesi-, ilmanvaihto- ja sähkötekniikka nykypäivän tasolle, tehdä tiloista tarkoituksenmukaiset ja varmistaa rakennuksen terveellisyys ja turvallisuus. Yliopiston mukaan tiloihin voi alustavien kaavailujen mukaan tulla tulevaisuudessa opiskelija-asuntoja. Kielten laitoksen väki jäämässä Agoralle. Blomstedtinkatu Vaneritori Varppaaja Kiramo Tiedot on julkaistu sillä tarkkuusasteella, millä ne on saatu yliopistolta ja SYK:ltä. Tiloissa on ollut sisäilmaongelmia. Korjausremontti alkoi joulukuussa Käyttäjät siirrettiin väistötiloihin Remontin aikana muun muassa rakenteissa olevat mikrobivauriot korjataan ja ilmanvaihtoa parannetaan. Remontin jälkeen rakennukseen sijoittuvat muun muassa yliopiston johto sekä viestintäpalvelut. Sisäilmakorjaus valmistuu arviolta syksyllä Päärakennusta on remontoitu 2000-luvulla kahteen kertaan aiemminkin: vuosina ja 2000-luvun alussa. Jatkuu sivuilla Senaatti-kiinteistöjen aikana tehdyistä tutkimuksista SYK:lla ei ole tietoa. MaC sisäilmaongelmien vuoksi. Rakennuksessa on ollut ilmanvaihtoon ja painesuhteisiin liittyviä epäkohtia. Rakennus on tyhjillään ja sen kohtalo on vielä harkinnassa. Purku on ollut esillä yhtenä vaihtoehtona, mutta päätöksiä asiasta ei ole. Kosteus- tai homevaurioita ei ole tullut esiin SYK:n tutkimuksissa, mutta aiemman omistajan Senaatti-kiinteistöjen aikana tehdyistä tutkimuksista SYK:lla ei ole tietoa. Mattilanniemen uudisrakennus Mattilanniemen kampukselle tuleva uudisrakennus sijoittuu vanhan MaCrakennuksen ja rannan väliin jäävälle alueelle. Rakennuksen suunnittelu ja kaavoitus on käynnissä. Rakennustyöt aloitetaan aikaisintaan vuonna Rakennuksen arvioitu valmistusaika on syksy Rakennukseen tulee mm. kauppakorkeakoulu ja yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. MaA Kampuskirjasto ja lukusali, luentosaleja ja ruokala. Reklamaatiota sisäilmasta ei SYK:n mukaan ole tullut. Yliopiston mukaan luentosalin MaA102 alapohjassa on havaittu kosteuspoikkeamaa. Se korjataan kesän aikana. MaD Matematiikan ja tilastotieteen laitos. Käyttäjät ovat yliopiston mukaan kokeneet ilmanvaihdon paikoin riittämättömäksi. Sekä henkilökunta että opiskelijat ovat oirehtineet tiloissa. Rakennuksen alapohjaa on tutkittu ja muun muassa VSS-tilan lattia havaittu kostuneeksi. Uusi sisäilmastokysely aiotaan tehdä kevään aikana. Ilmanvaihtojärjestelmä kesän ajan käytössä ympäri vuorokauden. Tulevista korjaustöistä tiedotetaan yliopiston mukaan erikseen. MaE-rakennus sisäilmaongelmien vuoksi. Kauppakorkeakoulun väki lähti rakennuksesta väistötiloihin joulukuussa Jykes Kiinteistöt teetti talossa sisäilmatutkimukset ja korjaustyöt. Tilat on vuokrattu yritysten käyttöön. Agora, Mattilanniemi 2 Tiloissa toimii mm. informaatioteknologian tiedekunnan palvelukeskus. Osa käyttäjistä on oirehtinut. Työterveyteen tullut kevään aikana muutamia yhteydenottoja. Käyttäjille tehty sisäilmastokysely valmistumassa. Ilmanvaihdossa on havaittu puutteita. Samalla havaittiin lattiamatoissa VOC-päästöjä (haihtuvat orgaaniset yhdisteet, huoneilman kaasuja). Tiloissa on tehty parannuksia ilmanvaihtoon ja muita korjaustöitä. Suurin osa väestä on pystynyt työskentelemään tiloissa normaalisti. Lattiamattojen tilannetta aletaan tutkia tarkemmin kesän aikana. Osa matoista joudutaan vaihtamaan. Kärki, Koy Jyväskylän Mattilanniemi 6 Tiloissa toimii avoin yliopisto. Tilat omistaa Aberdeen Asset Management PLC:n hallinnoima rahasto Aberdeen Pan-Nordic. Omistajan mukaan reilun 10 vuoden ikäinen rakennus on hyvässä kunnossa eikä sisäilmaongelmia ole ollut. Kärki, Koy Jyväskylän Mattilanniemi 8 Tiloissa toimii mm. Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos. Tilat omistaa Aberdeen Asset Management PLC:n hallinnoima rahasto Aberdeen Pan-Nordic. Ei III YLISTÖ Ylistönrinteen laboratoriokeskus Sijaitsee Ylistönrinteen kampuksella aivan Kuokkalan puoleisessa päässä. Laboratorion laajennuksen rakentaminen alkanut ja se valmistuu kesällä Ei tiedossa sisäilmaongelmia. YA Ambiotica Rakennuksessa oli pitkään sisäilmaongelmia. Tehty korjaustöitä vuonna 2010 ja syksyllä 2012, mm. lattiamateriaalien uusimisia, rakenteiden tiivistyksiä ja ilmanvaihdon parannuksia. Kustannusarvio oli 2 miljoonaa euroa. Uusia ilmoituksia ongelmista ei ole viimeisissä sisäilmakyselyissä tullut. Osa käyttäjistä siirtynyt muualle. YAC Bio- ja ympäristötieteiden laitos Ei tiedossa olevia remonttitarpeita eikä sisäilmaongelmia. YAD Ympäristöntutkimuskeskus Käyttäjiltä tullut ilmoituksia sisäilman laadusta. Tehty lisätutkimuksia mahdollisia jatkoremontteja varten. Tiloissa tehty korjauksia syksyllä Viimeisin sisäilmastokysely osoitti SYK:n mukaan, että rakennuksessa ei ole sisäilmaongelmaa. YFL Fysiikan laitosrakennus Vesivahinkokorjaus tehty tämän kevään aikana loppuun. Tilat omistajan mukaan normaalisti käytössä. SYKillä ei ole tiedossa sisäilmavalituksia tai -ongelmia. YS Kiihdytinlaboratorio Osa fysiikan laitosta. Ravintola Ylistössä tehty lattiapinnoitekorjauksia kesällä 2013 ja vuodenvaihteessa Tilat ovat normaalissa käytössä. Sisäilmaongelmia ei ole tullut SYK:n tietoon. YK Ylistönrinteen Kirjasto YO, YE, YF Kemian laitos YSK Soveltava kemia Technopolis omistaa tilat, jotka ovat normaalisti käytössä. Ei tiedossa olevia Nanoscience Center (NSC) Ohj10 Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun tilat omistaa Technopolis Oy. Yksittäisissä huoneissa on havaittu ongelmia ilmanvaihdossa sekä paikallisia vesijälkiä katossa. Pieniä korjauksia on tehty ja niitä on tekeillä. Isompaa kosteusongelmaa ei omistajan mukaan ole. Yliopiston mukaan tilannetta selvitetään edelleen. Y33 (ylistönmäentie 33) Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta ja psykologian laitos. Kiinteistön omistaa Capman RE II Ky. Kohteeseen tehty talotekniikkaremontti pari vuotta sitten. Mm. ilmastointi ja jäähdytys uusittiin. Sisäilmatutkimuksia on tehty pari kertaa, mutta sisäilmasta ei ole tutkimuksissa löytynyt ongelmia. HIPPOS Viveca Hyvinvointiteknologian keskuksen tilat omistaa Technopolis. Vivecan tiloissa toimivat mm. kasvatustieteiden laitos, OKL aineen- ja luokanopettajakoulutus sekä mm. liikuntabiologian laitos (osittain) ja Gerontologian tutkimuskeskus. Tilat ovat normaalisti käytössä. Technopoliksen mukaan tiloissa tehty pieniä paikallisia korjauksia yksittäisissä huoneissa, mutta kohteessa ei ole laajempia sisäilmaongelmia. Yliopiston mukaan koettu oireilu keskittyy yksittäisiin työtiloihin. TOURULA ent. viestintätieteiden laitos Yliopisto luopui Matarakadun kiinteistön käytöstä sisäilmaongelmien vuoksi Tilat remontoitiin ja nykyisin niissä sijaitsee mm. monikulttuurikeskus Gloria. Lähteet: Jyväskylän yliopiston hallintojohtaja Kirsi Moisander, tilapalvelujohtaja Suvi Jokio, Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n ylläpitopäällikkö Jarmo Perkiö, Technopolis Oy:n kiinteistöpalvelupäällikkö Ilkka Herpman, Aberdeen Asset Management Oy:n kiinteistöpäällikkö Juha Leppänen, Capman Real Estete Oy:n asset manager Tuija Fräntilä, yliopiston sisäilmatyöryhmän 23.4 pidetyn kokouksen pöytäkirja.

3 10 KESKISUOMALAINEN LAUANTAINA Mattilanniemessä MaB ja MaC-rakennusten välisellä käytävällä vallitsee keväisenä toukokuun päivänä unelias, jopa idyllinen tunnelma. Miljöön hiljaisuudelle on kuitenkin ikävä syy, sillä rakennukset ovat poissa käytöstä sisäilmaongelmien vuoksi. Juuri täältä, MaC-rakennuksesta, alkoi Jutta Aallon sairastumiseen johtanut kierre. Elämä muuttui pysyvästi Ylipistolla vuodesta 1996 lähtien työskennellyt Jutta Aalto sai ammattitautidiagnoosin ja 30-prosenttisen invaliditeetin sairastuttuaan homeesta. Sonja Jokirannalla epäiltiin sikainfluenssaa ja masennusta. Nina Kettunen taas voi opiskella ainoastaan etänä. JYVÄSKYLÄ Teksti: Anna Kivinen Kuvat: Riikka Kaakkurivaara Sen piti olla ihan tavallinen pääsiäinen. Jyväskyläläinen Jutta Aalto oli perheensä kanssa vanhempiensa luona Kokkolan Trullevissa viettämässä vapaita. Lauantaina ohjelmassa oli yhdessäoloa läheisten kanssa ja ruuasta nauttimista. Aalto söi kuitenkin vahingossa väärää makkaraa. Tämä johti siihen, että pääsiäisateria vaihtui ambulanssikyytiin, joka vei hänet Keski-Pohjanmaan keskussairaalan teho-osastolle. Makkara sattui nimittäin sisältämään kuminaa. Kumina sisältää sellaista toksiinia, jolle Aalto on herkistynyt. Hän saa tietyistä homeeseen liittyvistä ruoka-aineista, kuten homejuustoista tai siemenistä anafylaktisia sokkeja, joiden seurauksena muun muassa kurkku turpoaa umpeen. Olin syönyt edellispäivänä eri makkaraa ilman mitään oireita. En tajunnut tarkastaa makkaran tuoteselostetta minuutin päästä syömisestä aloin oksentaa limaa ja ajantaju alkoi katoilla. Mies pisti minulle heti adrenaliinipiikin ja tilasi ambulanssin. Sairaalassa Aallolle tuli muun muassa pahoja rytmihäiriöitä. Minulle laitettiin lisää lääkkeitä suoneen. Oli hengenlähtö taas lähellä, minua ei meinattu saada siitä oikein enää hereille, Aalto kertoo. Lapsilla ja miehellä huoli läheisestä oli kova. 12-vuotias tyttöni vaan huusi, että nyt äiti kuolee. Hänen kaksoisveljensä taas joutui toimimaan tippatelineenä. Aalto oli tehohoidossa pari päivää ja sen jälkeen vielä pari päivää osastolla ennen kuin pääsi kotiin Jyväskylään. Tapaus kuvaa sitä arkea, jota 39-vuotias Aalto elää. Aalto on ollut töissä Jyväskylän yliopistolla vuodesta Hän toimii psykologian laitoksen osastosihteerinä ja opinto-ohjaajana. Työskentely Mattilanniemen kampuksella MaC-rakennuksessa on aiheuttanut Aallolle homeille ja homeeseen liittyville ruoka-aineille herkistymisen. Aalto ei nykyisin juuri syö noutopöydistä, vaan hänelle tuodaan ruoka aina erikseen. Joka päivä Aalto tarkistaa kokeilta, mitä hän voi tänään syödä. Vaikka olisi miten tarkka, välillä käy inhimillisiä vahinkoja. Joskus joku muu mokaa ja joskus sitä mokaa itse. Ennen yliopistolle tuloaan Aalto oli perusterve eikä kärsinyt allergioista. Siirryttyään MaC-rakennukseen töihin Aalto alkoi saada vähitellen kummallisia oireita. Tuli vesinuhaa, silmien kirvelyä ja päänsärkyä, Aalto listaa. Tilanne eteni pikkuhiljaa. Vuonna 1998 Aallolla diagnosoitiin lieväoireinen astma. Sairaus pysyi kurissa lääkityksellä. Tuolloin sisäilmaongelmista ei juuri puhuttu eikä tiedetty. Se oli vähän sellaista naureskelua, että onko Aallolla taas nuha. Näytteitä otettiin ja tiloja yritettiin tutkia, mutta asia ei edennyt mihinkään. Aallolla on paljon kohtalotovereita. Jyväskylän yliopistolla on nimittäin menossa mittava taistelu sisäilmaongelmia vastaan. Piina, josta ovat kärsineet enimmillään jopa yliopiston työntekijää ja tuhannet opiskelijat, jatkuu vielä lähivuosina. Erilaisia sisäilmaongelmia on ollut Keskisuomalaisen selvityksen mukaan 27:ssä kampusrakennuksessa viime vuosina. Viiden rakennuksen käytöstä on sisäilmaongelmien vuoksi jo luovuttu. Kaikkiaan yliopistolla on käytössä Jyväskylässä noin 50 rakennusta. Valtaosan kiinteistöistä omistaa Suomen Yliopistokiinteistöt Oy (SYK). Kiinteistöt siirtyivät SYK:n omistukseen Senaatti-kiinteistöiltä vuonna Yliopisto on tiloissa vuokralaisena. Keskisuomalainen pyysi listausta kunkin rakennuksen ongelmista Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:ltä ja Jyväskylän yliopistolta. Saatujen vastausten perusteella mikrobikasvusto eli kansankielellä home on sisäilmaongelmien yksi syy ainakin kahdeksassa rakennuksessa. Muina ongelmien aiheuttajina mainitaan puutteellinen ilmanvaihto, kosteusvauriot, asbestipitoiset materiaalit, rakenteiden ilmavuodot tai kuitupäästöt. Uusimpana on tullut ilmi tieto Jyväskylän normaalikoulun sisäilmaongelmista. Yläkoulusta ja lukiosta on löytynyt kosteus- ja mikrobivaurioituneita materiaaleja pääosin varastoja kellaritiloista. Tilojen tutkimukset ovat vielä kesken. Kaikki ongelmarakennukset aiotaan SYK:n mukaan laittaa kuntoon. Tällä hetkellä käynnissä on päärakennuksen, Villa Ranan, Proxima-rakennuksen ja toisen urheiluhallin sisäilmaremontti. Lisäksi pienempiä korjauksia tehdään E-rakennuksessa jossa toimii OKL:n tekninen työ ja teknologiakasvatus. Philologica-rakennuksen eli kielten laitoksen ja ravintola Lozzin tilat ovat myös remontoitavien joukossa. Korjauksia on alettu tehdä tiiviimmin kolmen viime vuoden aikana. Yliopiston hallintojohtaja Kirsi Moisanderin mukaan tämä johtuu siitä, että vuoden 2010 yliopistolain uudistuksen jälkeen yliopisto sai lisää päätösvaltaa siitä, mitä se haluaa tehdä tiloilleen ja milloin. Meillä oli paljon korjausvelkaa. Rakennuksia ei oltu remontoitu pitkiin aikoihin, joten tarve korjata niitä on ollut kova, hän myöntää. Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n ylläpitopäällikkö Jarmo Perkiön mukaan tähän mennessä tehdyt ja parhaillaan käynnissä olevat remontit nielevät kymmeniä miljoonia euroja. Lisäksi pottia kasvattavat vielä suunnitteilla olevat korjaukset, joita tehdään miljoonilla. Perkiö pitää Jyväskylässä käynnissä olevaa remonttiaaltoa mittavana koko valtakunnan tasolla. Sisäilmaongelmien ja remonttien vuoksi väistötiloissa on tällä hetkellä noin ylipiston työntekijää ja tuhansia opiskelijoita. Kaikkiaan yliopistolla on noin työntekijää ja opiskelijaa. Välttämättä väistössä eivät ole samat ihmiset, jotka olivat väistössä 2010 tai 2011, vaan osa on päässyt palaamaan. Liikunnan Se oli vähän sellaista naureskelua, että onko Aallolla taas nuha. Jutta Aalto suhtautumisesta sisäilmaongelmiin vielä 1990-luvun lopulla väki on palannut ja hallintorakennukseen on palattu toukokuun aikana, Kirsi Moisander kertoo. Suurin osa väestä on väistötiloissa siitä syystä, että koko laitoksen väki on evakossa alkuperäisten tilojen sisäilmaongelmien vuoksi. Lisäksi väistössä on joitakin kymmeniä yksittäisiä ihmisiä, jotka eivät voi saamiensa oireiden vuoksi työskennellä oman laitoksensa tai yksikkönsä kanssa samoissa tiloissa. Erityisen herkistyneitä henkilöitä on sijoitettu osiin Agorasta, Opinkivestä sekä Ylistönmäelle, Moisander sanoo. Periaatteena väistötiloihin siirtymisessä on Moisanderin mukaan se, että jos yli neljäsosa työntekijöistä joutuu sisäilman vuoksi siirtymään muualle, on järkevintä siirtää koko yksikkö väistöön, sillä muutoin sen toiminta häiriintyy liikaa. Yksittäisiä henkilöitä voidaan sijoittaa evakkoon jo varhemmin. Jos lääkäri katsoo ihmisen oireilun johtuvan tiloista, hän tekee esityksen henkilön sijoittamisesta muualle. Joskus lähtö tietystä rakennuksesta voi tapahtua nopeastikin. Rehtoraatin väistö tuli yllätyksenä. Yhtäkkiä oltiin tilanteessa, että ihmiset oirehtivat tosi paljon ja vettä oli lattialla, Moisander kuvailee. Remonttien vuoksi yliopiston maksamat Homeelle herkistymisen vuoksi Aalto ei voi syödä mitä tahansa. Hän kysyy joka päivä Ylistönmäen ruokala Hestian kokeilta, mitä uskaltaa syödä tänään. Salaatit ja leivät Aallolle toimitetaan aina erikseen, sillä niissä voi olla hänelle hengenvaarallisia siemeniä. Aalto kertoo olevansa ravintolan henkilökunnalle kiitollinen siitä, että heidän ansiostaan hän voi ruokailla yhdessä työkaveriensa kanssa.

4 LAUANTAINA KESKISUOMALAINEN 11 Söin lääkekuureja sikainfluenssaan ja mykoplasmaan. Oireet eivät kuitenkaan menneet ohi, ja sitä ihmeteltiin. Puheviestintää opiskellut ja sisäilmasta sairastunut Sonja Jokiranta Sonja Jokiranta ei voi työskennellä ollenkaan ylipiston kirjastolla, sillä hänen limakalvonsa ärtyvät välittömästi. Jokirannalla epäiltiin opiskeluaikana muun muassa masennusta, sikainfluenssaa ja mykoplasmaa epämääräisen oireilun vuoksi. Valmistumisen jälkeen oireet ovat kadonneet, kun Jokiranta ei enää ole yliopiston tiloissa. tilavuokrat ovat nousseet. Tälle vuodelle tilavuokriin on budjetoitu neljä prosenttia viime vuotta enemmän, 25,6 miljoonaa euroa. Kun korjataan vanhoja rakennuksia, niiden vuokrat nousevat. Se tarkoittaa käytännössä, että joudumme luopumaan useista nykyisistä rakennuksista. Tilavuokrien nousupaine voisi olla jopa viisi miljoonaa euroa vuosittain, jos pysyisimme kaikissa nykyisissä tiloissa. Väistötilat ovat Moisanderin mukaan tilavuokriltaan vanhoja tiloja kalliimpia. Lisäksi kustannuksia on tullut lukuisista muutoista. Muuttoihin on mennyt useita miljoonia euroja vuosina Tavaraa on jouduttu hävittämään paljon, koska niitä ei voi viedä sairaista tiloista terveisiin, kertoo Moisander. Kirjoja ja muuta paperiaineistoa on heitetty kasoittain roskiin. Mitään kirjoja tai papereita ei saa tuoda mukanaan. Aineistoja on siirretty digitaaliseen muotoon ennen muuttoja, Moisander kertoo. Paitsi että sisäilmaongelmista aiheutuu ylimääräistä vaivaa ja kustannuksia lukuisten muuttojen vuoksi, ne voivat heikentää ihmisten terveyttä vuosien ajan. Jutta Aallon tapauksessa elämä helpottui väliaikaisesti vuonna 2001, kun hän jäi äitiyslomalle. Kun Aalto palasi täyspäiväiseen työhön elokuussa 2004, hänen vointinsa huononi nopeasti. Astma paheni. Tuli silmäoireita, päänsärkyä, iho-oireita ja väsymystä. Lopulta Aalto meni niin huonoon kuntoon, että hän ei jaksanut tehdä juuri muuta kuin nukkua. Tammikuussa 2005 työterveyslääkäri päätti viheltää pelin poikki. Aalto lähetettiin ensiapuun ja sieltä sairaalaan. Keväällä 2005 Aalto sai siirron väistötiloihin Agoraan. Siellä hän työskenteli muusta laitoksen väestä irrallaan vuosia. Edelleenkään itse Mattilanniemen taloille ei tehty mitään, vaan ongelma hoidettiin minut siirtämällä, Aalto kertoo. Sisäilmaongelmia on ollut Mattilanniemen lisäksi erityisesti Seminaarinmäen kampuksella. Siellä on yhteensä 27 yliopiston käytössä olevaa rakennusta, joista 17:ssa on ollut jonkinasteisia sisäilmaan liittyviä murheita. Ongelmista kärsivien kiinteistöjen osuus on siis mittava. Seminaarinmäellä on muun muassa Alvar Aallon suunnittelemia rakennuksia. Alue on suojeltu valtioneuvoston päätöksellä. Siellä on paljon ja 1960-lukujen rakennuskantaa, joka on peruskorjausiässä. Kun rakennus ikääntyy, riski rakenteellisiin vaurioihin ja sisäilmaongelmiin kasvaa. Nämä kulkevat aika paljon käsi kädessä, SYK:n Jarmo Perkiö sanoo. Perkiön mukaan ikääntyvissä rakennuksissa on usein ilmavuotoja rakenteista. Niiden kautta voi tulla mikrobeja myös sisätiloihin. Lisäksi rakennuksessa on saattanut olla kosteusvaurio, joka on korjattu puutteellisesti. Jos sitä ei ole hoidettu kunnolla, on riski, että on kehittynyt homeita, Perkiö kertoo. Tyypillistä sisäilmaongelmille on se, että ihmisistä vain osa oireilee. Oireilevien joukossa on yliopiston työntekijöiden lisäksi opiskelijoita. Puheviestintää Jyväskylän yliopistossa opiskellut Sonja Jokiranta on joutunut kokemaan viestintätieteiden laitoksen pulmat sekä Matarakadulla Tourulassa että myöhemmin Z-rakennuksessa Pitkäkadulla. Jokiranta aloitti opintonsa vuonna Tourulassa opiskellessani minulla oli lihassärkyjä, nivelsärkyjä, sumuista oloa, pääkipuja sekä öisin yskäkohtauksia. Tennistreeneissä jouduin menemään välillä istumaan, kun keuhkoihin sattui niin kovasti. Lisäksi minulle alkoi tulla epämääräisiä sydänoireita. Minua tutkittiin YTHS:llä (ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö), terveyskeskuksessa ja keskussairaalan päivystyksessä sekä infektiopoliklinikalla, mutta syy ei selvinnyt. Jokirannalle muun muassa tarjottiin diagnoosiksi kroonista väsymysoireyhtymää sekä paniikkihäiriötä ja ehdotettiin hoidoksi masennuslääkkeitä. Syksyllä 2009 oli liikkeellä paljon sikainfluenssaa, ja Jokiranta luuli, että omakin sairastelu liittyi siihen. Söin lääkekuureja sikainfluenssaan ja mykoplasmaan. Oireet eivät kuitenkaan menneet ohi, ja sitä ihmeteltiin. Viestintätieteiden laitoksen muuttaessa Z-rakennukseen Jokiranta tiesi, että jokin siellä on pielessä, sillä hän voi yhä huonosti. Keväällä 2012 gradupalaverissa kun menin professorin koppiin istumaan, olin aluksi ihan normaali, mutta vähän ajan päästä alkoivat vedet valua silmistä ja menin ihan tukkoon. Myös professori Yhtäkkiä oltiin tilanteessa, että ihmiset oirehtivat tosi paljon ja vettä oli lattialla. Jyväskylän yliopiston hallintojohtaja Kirsi Moisander Rehtoraatin sisäilmaongelmista huomasi tämän. Yritin jo tuolloin sanoa, että täällä ei ole kaikki kohdallaan. Kesällä 2012 Jokiranta teki gradua kotonaan. Olin kolme kuukautta pois yliopistolta ja huomasin että oireet alkoivat helpottaa. Silloin tajusin, että oireeni liittyivät sisäilmaan. Athenaeum on yksi niistä rakennuksista, joihin Sonja Jokiranta ei mielellään mene. Hän on herkistynyt sisäilmaongelmille niin, että saa oireita jo korjatuissakin rakennuksissa. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:n Jyväskylän toimipisteeseen ottaa yhteyttä vuosittain parikymmentä yliopiston opiskelijaa, jotka kärsivät erilaisista huonon sisäilman aiheuttamista oireista. YTHS:n Jyväskylän yksikön yleisterveyden ylilääkäri Pirjo Paajasen mukaan osalla oireilevista on taustallaan joku perussairaus. Allergista nuhaa on lähes joka viidennellä ja astmaa lähes joka kymmenennellä opiskelijalla. Opiskelijoiden sisäilmaoireet liittyvät Paajasen mukaan lähes aina niihin rakennuksiin, joissa yliopistolla on jo parhaillaan menossa sisäilmatutkimus tai joista on jo korjaussuunnitelmat olemassa. Paajasen mukaan opiskelijan, joka epäilee kärsivänsä sisäilmasta johtuvista oireista, kannattaa ottaa yhteyttä YTHS:ään. Jos on lieviä oireita, kuten välillä tukkoinen olo ja päänsärkyä, voi ilmoittaa ensin hoitajalle. Jos tulee astman tyyppistä oireilua, kuten yskää, on syytä varata aika lääkärille, Paajanen huomauttaa. Osa opiskelijoista ei ole voinut sisäilmaongelmien vuoksi tehdä opintojaan muuten kuin etänä. 24-vuotias puheviestinnän opiskelija Nina Kettunen on opiskellut syksystä 2013 alkaen kotonaan, koska hän ei pysty olemaan yliopiston tiloissa. Kettunen asuu Mikkelissä ja tekee verkkokursseja, esseitä sekä korvaavia kotitehtäviä. Sonja Jokirannan tavoin Kettusenkin sairastelu alkoi Tourulasta ja viestintätieteiden laitokselta. Lista oireista oli samankaltainen kuin Jutta Aallolla ja Jokirannalla: äänen lähtemistä, hengitysvaikeuksia, väsymystä ja päänsärkyä. Kettusen oireet pahenivat vuonna 2012, kun hän palasi parin välivuoden jälkeen jälleen opintojen pariin. Viestintätieteiden opetusta oli A-talolla, Z-rakennuksessa sekä liikunnalla, siellä oireet pahenivat selkeästi. Tutkimuksissa on selvinnyt, että hengitystieoireiden lisäksi Kettusen kehon hormonitoiminta on mennyt sekaisin. Tämän epäillään liittyvän toksiineihin tai ympäristömyrkkyihin. Kärsin lisämunuaisten vajaatoiminnasta ja kilpirauhasen vajaatoiminnasta, ja minulla on niihin lääkitys. Oirekuvan perusteella on arvioitu, että sairaudet liittyvät sisäilmaongelmiin. Useimmissa tapauksissa syy-yhteyden osoittaminen rakennuksen sisäilman ja saatujen oireiden välillä on hankalaa. Vuosia sairastelleen Jutta Aallon oireille löytyi kuitenkin lopulta selitys, kun työterveyslääkäri lähetti Aallon vuonna 2005 ammattitautitutkimuksiin. Altistustutkimusten vuoksi Aallon piti muun muassa palata työhuoneeseensa MaC-rakennukseen. Alkuperäinen suunnitelma oli, että Aalto palaisi sinne kahdeksi viikoksi. En pystynyt olemaan tiloissa kuin kaksi päivää. Sen jälkeen minut vietiin pahojen oireiden vuoksi jälleen ensiapuun. Tutkimuksissa kävi ilmi, että Aalto on altistunut muun muassa Asbergillus-homeelle. Sitähän kukaan ei myönnä. Mutta minulla on dokumentteja, joista näkyy, että verestäni on löytynyt sen vasta-aineita suuri määrä ja että sitä on löytynyt työhuoneestani otetuista näytteistä. Yliopistolla paperit olivat hukkuneet, onneksi minulla on niistä kopiot. Vaikka ongelmat ovat olleet mammuttimaisia ja kalliita, teemme tosissaan töitä hyvän kampuksen eteen. Hallintojohtaja Kirsi Moisander MaC-rakennuksen nykyisen omistajan, Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n mukaan sen tekemissä tutkimuksissa rakennuksesta ei ole löytynyt hometta. Sen sijaan rakennuksessa on todettu olevan ilmanvaihtoon ja painesuhteisiin liittyviä ongelmia. Rakennus siirtyi SYK:n omistukseen vuonna Ylläpitopäällikkö Jarmo Perkiö sanoo, ettei tieto aiemman omistajan, Senaattikiinteistöjen aikana tehtyjen tutkimusten tuloksista ole välttämättä siirtynyt uudelle omistajalle. Niinpä Perkiö ei voi varmuudella sanoa, etteikö rakennuksesta olisi aiemmin löytynyt myös hometta. MaC-rakennuksessa työskennellyt Jutta Aalto sai joka tapauksessa vuonna 2006 altistustutkimusten tulosten perusteella ammattitautidiagnoosin. Valtionkonttorin ja Työterveyslaitoksen papereissa on todettu, että sairauteni on syntynyt työpaikalla. Meitä taitaa olla yliopistolla kaksi, jotka ovat saaneet tämän diagnoosin. Diagnoosin vuoksi minulle korvataan lääkekulut. Altistustutkimusten vuoksi Aallon vointi huononi niin paljon, että hän joutui olemaan yhdeksän kuukautta sairauslomalla. Minulla on todettu 30-prosenttinen invaliditeetti vaikeahoitoisen astman takia, Aalto kertoo. Vaikka moni on jo ehtinyt sairastua takavuosina, on tilanne alkanut helpottaa kun ongelmiin on puututtu. Hallintojohtaja Kirsi Moisanderin mukaan yliopiston työntekijöiden hengitystie-elinten sairauksiin liittyvät poissaolot ovat vähentyneet vuoden 2011 vuoden jälkeen. Jyväskylän yliopistolla on oma sisäilmatyöryhmä, jota Moisander itse johtaa. Ryhmään kuuluvat lisäksi muun muassa työterveyslääkäri, YTHS:n lääkäri, työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutetut sekä opiskelijoiden ja tilapalvelun edustajat. Sisäilmaongelmien hoidossa edetään Moisanderin mukaan siten, että jos tietyn rakennuksen käyttäjiltä alkaa tulla paljon ilmoituksia koetuista sisäilmaoireista, väelle tehdään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen eli THL:n suosituksen mukainen sisäilmastokysely. Oirekyselyjen tulosten pohjalta aletaan pohtia väen siirtämistä muualle tai korjaustoimia, Moisander kertoo. Tilapalvelujohtaja Suvi Jokion mukaan nytkin kyselyitä on tekeillä joidenkin kiinteistöjen osalta. Aina kyselyn tekeminen ei tarkoita, että rakennuksessa olisi mitään hälyttävää. En halua yksilöidä rakennuksia, koska se usein leimaa niitä kohteita ja tuo paineita ihmisille, Jokio sanoo. Osa henkilöstöstä ja opiskelijoista on herkistynyt sisäilmaongelmille niin, ettei voi työskennellä valtaosassa yliopiston tiloista. Ongelmia on sekä Sonja Jokirannan, Nina Kettusen että Jutta Aallon mukaan laajasti. A-rakennus, X-rakennus, Musica ja yliopiston kirjasto ovat sellaisia, joissa Jokiranta ei voi olla. Jos astun yliopiston kirjastoon ja otan Jatkuu seuraavalla sivulla

5 12 KESKISUOMALAINEN LAUANTAINA SISÄILMA Puutteellinen ilmanvaihto ja kosteusvauriot yleisiä Tavallisimmin työpaikkojen sisäilmaongelmat liittyvät ilmanvaihtojärjestelmään. Rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmä voi olla vanha tai toimia puutteellisesti. Tällöin ilma voidaan kokea tunkkaiseksi, vetoisaksi tai korvausilmaa ei tule riittävästi. Ongelmia on etenkin vanhoissa rakennuksissa, jotka ovat jatkuvassa käytössä ja kovassa kuormituksessa. Näitä ovat usein koulut, päiväkodit ja muut julkiset tilat. Toiseksi yleisin ongelma ovat Työterveyslaitoksen mukaan rakennuksen kuntoon liittyvät epäkohdat. Tiloissa voi olla poikkeavaa hajua tai työntekijät voivat saada sisäilmaan liittyviä oireita. Jos kyseessä on vanhahko rakennus, eikä sitä ole pidetty kunnossa, sen elinkaari voi olla loppumassa ja ongelmia alkaa tulla. Kosteus- ja homevaurio-ongelmia ilmenee vanhoissa rakennuksissa, joiden peruskorjausta on laiminlyöty, mutta myös uudemmissa rakennuksissa, joiden suunnittelussa tai rakentamisessa on tehty virheitä. Jos rakennuksessa pääsee korjausten laiminlyönnin tai suunnittelu- tai rakennusvirheiden vuoksi tapahtumaan vesivuotoja, eli kosteus siirtyy paikkoihin, joissa sen ei kuulu olla, seurauksena voi olla kosteus- ja homevaurioita. Jos kosteusvaurio ei pääse kuivumaan, syntyy mikrobikasvua, jota kansankielellä kutsutaan homeeksi. Kirsi Moisander ja muutama muu ylipistopalveluissa työskentelevä henkilö siirtyivät sisäilmaongelmien takia Rehtoraatista väistöön Kärkikiinteistöön Mattilanniemeen helmikuussa. Moisanderin mukaan Jyväskylässä tehdään nyt tosissaan hyvää kampusta. Hän uskoo, että esimerkiksi Seminaarinmäellä on terve kampus noin kolmen vuoden päästä. Yleisimpiä kosteusvaurioiden homeista ovat home- ja hiivasienet sekä sädesienet eli aktinobakteerit. YLEISIMMÄT OIREET kahdet henkoset, minulla tulee veret limakalvoilta ja tuntuu että olen ihan pois pelistä muutaman päivän, Jokiranta kuvaa. Yhteisöviestinnän professori Vilma Luoma-aho puolestaan listaa ongelmakohteiksi Z-rakennuksen lisäksi kirjaston, Philologican, Villa Ranan, päärakennuksen, MaDrakennuksen sekä jopa uudelleen remontoidut Athenaeumin ja Seminariumin. Nykyisin Luoma-aho on Opinkivessä ja vuosia jatkunut yskiminen on loppunut kuin seinään. Hallintojohtaja Moisanderin mukaan sen tietäminen, missä ihminen on oikeastaan herkistynyt, on vaikeaa. Osa on herkistynyt jo aiemmilla työpaikoilla, kotona tai koulussa. Osa ihmisistä ei voi koskaan palata niihin tiloihin, joissa on saanut aiemmin oireita. Sisäilmaongelmien laajuuden selviäminen voi viedä vuosia. Muu henkilökunta työskenteli Mattilanniemen MaC- ja MaBtaloissa vielä pitkään sen jälkeen, kun Jutta Aallon sairastumisen todettiin johtuneen homeesta. Yksittäisiä henkilöitä jouduttiin tosin siirtämään oireilun vuoksi muualle. Aalto uskoo, että ongelma pysyi vuosia piilossa, koska moni muu sairastunut ei tuonut oireitaan ilmi. Aiheesta puhuttiin talon sisällä, mutta ei ulospäin. Meilläkin tutkijat ja professorit työskentelivät aluksi kotona eivätkä menneet työterveyteen. Kun kukaan ei käynyt lääkärissä, työterveyden mukaan mitään ihmeellistä ongelmaa ei ollut eikä asiasta saatu näyttöä. Opiskelijat alkoivat Aallon mukaan tuoda esiin tyytymättömyyttään ja oirehtimistaan Erityisen pahalta tuntuu, että olemme laitoksena siirtyneet sisäilmaongelmaisesta talosta toiseen. Yhteisöviestinnän professori Vilma Luoma-aho voimakkaammin vuoden 2005 jälkeen. Oli pari vuotta niin, että meidän omat opetustilat olivat lähes nollakäytössä. Siellä ei voitu järjestää opetusta, koska opiskelijat reagoivat. Kursseilla oli aina joitakin ihmisiä, jotka eivät kerta kaikkiaan voineet olla tiloissa. Lopulta vuonna 2011 MaC ja MaB-rakennukset tyhjennettiin ja koko väki siirrettiin väistötiloihin Ylistönmäelle. Väistöpäätöksen taustalla oli hallintojohtaja Kirsi Moisanderin mukaan se, että yliopiston tekemän kyselyn mukaan erilaisista oireista kärsi jopa 84 prosenttia rakennuksia käyttäneistä ihmisistä. Tämän päätöksen myötä Jutta Aaltokin pääsi vihdoin takaisin oman laitoksensa väen pariin. Tilapalvelujohtaja Suvi Jokio on muuttanut takaisin remontoidun hallintorakennuksen uutuuttaan kiilteleviin tiloihin. Rakennus tulee yliopistopalveluiden käyttöön. Aalto on tyytyväinen Ylistönmäen väistötiloihin. Esimiesten suhtautuminen on hänen mukaansa ollut vuosien mittaan pääosin hyvää. On etsitty vaihtoehtoisia puhtaita tiloja, tehty kompromisseja ja välillä vaihdettu työtehtäviäkin. Työpaikkansa säilymisestä Aalto on iloinen. Jos oirehdit sisäilman vuoksi, elämästäsi ei tehdä helppoa. Minua ei ole savustettu ulos. Ehkä välillä on yritetty, mutta en ole antanut periksi. Periksi eivät ole antaneet myöskään Sonja Jokiranta, Vilma Luoma-aho tai Nina Kettunen. Jokiranta on toipunut oireistaan melko hyvin reilu vuosi sitten tapahtuneen valmistumisensa jälkeen. Hän opiskelee jo toista ammattia ja aikoo jatkossa tehdä myös tanssiterapeutin töitä. Hengitystie-, nivel- ja sydänoireet ovat loppuneet, kun Jokiranta ei ole enää ollut yliopiston tiloissa. Ainoa mikä minulle on jäänyt on kilpirauhasen vajaatoiminta. Se todettiin reilut 1,5 vuotta sitten. Mutta senkin tilanne on jatkuvasti parempaan päin lääkityksen ja ruokavalion ansiosta. Jokirannan mukaan tietojen saanti sisäilmaongelmista on perustunut enemmän puskaradiopuheisiin kuin viralliseen tiedotukseen. Olisin toivonut asiaan enemmän avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Jos mietin, kumman olisin ottanut mieluummin, terveyden vai tutkinnon, niin kyllä mä mieluummin terveyden pitäisin tai hakeutuisin paikkaan jossa voi opiskella puhtaissa tiloissa, hän sanoo. Nina Kettunen puolestaan aikoo valmistua keväällä tai kesällä Sisäilmaongelmat eivät ole hidastaneet hänen tahtiaan, sillä hän on ollut itse aktiivinen. Teen opintoja aika paljon teknologiavälitteisesti, esimerkiksi kandiseminaariesitelmäni pidin skypen välityksellä, hän kuvailee. Luentoja ei kuitenkaan videoida, joten niitä Kettunen ei voi seurata. Hän joutuu perehtymään itse kirjallisuuteen ja tekemään esseitä korvaavina tehtävinä. Etäopiskelumahdollisuuksiin pitäisi panostaa vielä nykyistä enemmän, koska meitä oirehtivia alkaa olla jo niin paljon. Yliopisto voisi parantaa aineistojen sähköistä saatavuutta, Kettunen ehdottaa. Kettusen muistoksi opiskeluajoista jää ainakin se, että hän ei voi jatkossakaan työskennellä tiloissa, joissa on hometta tai muita sisäilmaongelmia. Kun kukaan ei käynyt lääkärissä, työterveyden mukaan mitään ihmeellistä ongelmaa ei ollut. Jutta Aalto Vilma Luoma-aho taas kaipaa ylipistolta sitä, että kun ihmisiä siirretään väistötiloihin, niiden kunto selvitettäisiin huolella etukäteen. Erityisen pahalta tietysti tuntuu, että viestintätieteiden laitos on siirtynyt sisäilmaongelmaisesta talosta toiseen. Kun keskustelutilaisuudessa kysyttiin, miksi Z- rakennuksen tiloja ei remontin jälkeen sisäilmatarkastettu ennen kuin muutimme niihin, saimme kuulla, että eihän tämän nyt pitänytkään olla lopullinen ratkaisu. Työntekijälle tästä tulee sellainen vaikutelma, että ihmisten terveyttä pidetään vähemmän arvokkaana kuin taloudellisia säästöjä, Luoma-aho sanoo. Hallintojohtaja Kirsi Moisanderin mukaan sisäilmatilanne Jyväskylän yliopistossa on nyt huomattavasti parempi kuin se on aiemmin ollut. Moisanderin mielestä Jyväskylän yliopisto on yhä hyvä ja turvallinen opiskeluympäristö. Vaikka ongelmat ovat olleet mammuttimaisia ja meille kalliita, teemme tosissaan töitä hyvän kampuksen eteen. Tänne voi tulla opiskelemaan, opiskelijat saavat olla puhtaissa tiloissa. Asioiden eteen on tehty paljon enemmän kuin muissa yliopistoissa, Moisander vakuuttaa. Tavoitteena on, että esimerkiksi Seminaarinmäellä olisi muutaman vuoden päästä terve kampusalue. Tavoite on, että suurin korjausbuumi olisi ohi 2017, jolloin saadaan Mattilanniemen uudisrakennus käyttöön. Seminaarinmäellä on terve kampus paikkeilla, arvioi Moisander. Ensin korjataan kiireisimmät kohteet eli käytännössä ne, joissa henkilöstö on oireillut. Sen jälkeen aletaan tehdä normaaleja peruskorjauksia vanhoihin rakennuksiin. Jutta Aalto, Sonja Jokiranta, Nina Kettunen ja Vilma Luoma-aho halusivat kertoa tarinansa muille yhdestä tärkeästä syystä. Heidän mielestään olisi tärkeää ymmärtää, että homeelle tai muille myrkyille altistuminen voi pahimmillaan vaikuttaa koko loppuelämään. Vinkiksi muille oirehtijoille Aalto sanoo, että jos voi huonosti tietyissä rakennuksissa, omaan oloon kannattaa reagoida heti. Kannattaa tehdä asian eteen jotain, koska pahimmillaan seurauksena voi tulla hengenvaarallinen yliherkkyys. Kaikkien haastateltujen tuntuma on silti se, että suhtautuminen sisäilmaongelmiin on yliopistolla mennyt parempaan suuntaan: nyt asioihin todella puututaan. Ongelmaan on havahduttu, kun sairastumisia on tullut eri henkilöstöryhmissä oleville ihmisille, Jutta Aalto uskoo. Aalto sanoo myös ymmärtävänsä kiinteistöjen omistajaa Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:tä ja Jyväskylän yliopistoa. Kun on kyse isoista väkimääristä, ei väistötilojen löytäminen ole aina ollut helppoa. Nykyisin Aalto yrittää voimakkaan lääkityksen turvin elää kuten kuka tahansa muukin. Vointi pysyy kunnossa kolmen eri astmapiipun ja parin tablettilääkkeen avulla. Lisäksi mukana on aina adrenaliinipiikki hätätilanteita varten. Yritän elää normaalia elämää. Mutta tilanne voi muuttua silmänräpäyksessä. Lääkearsenaali, jonka turvin vakavaa astmaa sairastava ja homeille herkistynyt Jutta Aalto pystyy elämään lähes normaalia elämää. Mukana kulkee pari adrenaliinipiikkiä hätätilanteita varten, kolme eri astmapiippua ja parit eri lääketabletit. Jutta Aalto on herkistynyt myös eläinpölylle. Etenkin kanien pöly on hänelle vaarallista. Väärä ruoka-aine, joku eläinpöly tai homeinen rakennus, ja 10 sekunnin päästä tipun alas ja minut viedään teho-osastolle, Aalto kuvaa. Kaikesta huolimatta Aalto sanoo, ettei tunne katkeruutta. Tietenkin harmittaa, että olen sairastunut, mutta olen osannut käsitellä asian. En voi siitä ketään sinällään syyttää. Ehkä olisi pitänyt tajuta itse heti lähteä pois, mutta ei sellainen tullut mieleenkään. Sairaudesta huolimatta Aalto on tehnyt koko ajan töitä ja työmotivaatio on kova. Teen töitä sairaalastakin sekä sairauslomilla. Minä elän tätä elämää, ei se sairaus. Tulevaisuudelta Aalto odottaa erityisesti sitä päivää, jolloin Mattilanniemeen suunnitteilla oleva uudisrakennus valmistuu. Näillä näkymin vuosi 2017 on se vuosi, jolloin psykologian laitoksen väki, joukossa Jutta Aalto, pääsevät upouusiin, toivon mukaan terveisiin tiloihin. Sisäilmaoireiden syiden selvittäminen on vaikeaa. Se vaatii rakennuksen kokonaisvaltaista tutkimusta aina ilmanvaihdosta alkaen. Osa ihmisistä voi oireilla kosteus- tai homevaurioiden vuoksi, osa sisäilman muiden puutteiden vuoksi ja osa aivan muista syistä. Kosteusvauriorakennuksessa altistuneilla on todettu esiintyvän tavanomaista enemmän mm. hengitysteiden oireilua, hengitystieinfektioita, silmäoireita ja limakalvojen ärsytysoireita sekä allergiaoireita. Yleisoireista tavanomaisimpia ovat väsymys ja päänsärky, harvinaisempia kuumeilu sekä lihas- ja nivelkivut. Oireilu ja taudinkuva saattaa olla hyvin moninainen. Siksi terveysongelmien sekä kosteus- ja homevaurioiden yhteyttä tai yhteyden puutetta voi olla vaikea osoittaa. Työntekijän on mentävä työterveyshuoltoon, mikäli hänellä on terveydellisiä oireita, joiden hän epäilee johtuvan työpaikan olosuhteista. MIKROBIT SAIRASTUTTAVAT Vaikka itse mikrobeja on tutkittu paljon, tutkimustietoa eri mikrobilajien terveysvaikutuksista on vain vähän. Vieläkään ei tiedetä, mikä oikeasti aiheuttaa oireilun ja sairauden tai miten. Tämä on keskeinen syy sille, että oireista kärsivien ihmisten diagnosointi ja auttaminen on vaikeaa. Esimerkiksi allergia- tai ihotestit, verinäytteet tai vasta-ainetutkimusten tulokset eivät välttämättä anna vastauksia siihen, liittykö oireilu kosteus- ja homevaurioon. Monien kosteusvauriorakennuksessa sairastuneiden ihmisten verestä ei löydy homesienten vasta-aineita. Sitä, millä tavalla mikrobit sairastuttavat ihmisiä, ei tunneta. Ehdokkaita ovat olleet mikrobien itiöt, rihmastot, aineenvaihduntatuotteet, haihtuvat orgaaniset yhdisteet tai toksiinit sekä vaurioituneista rakenteista peräisin olevat hiukkaset ja kemialliset yhdisteet. Monia muitakin on ehdotettu. Kerran sairastuneen ihmisen oireilu voi jatkua useita kuukausia tai jopa vuoden remontin jälkeenkin. Syytä sille, miksi oireilu jatkuu, ei tarkalleen tunneta. Valtaosa ihmisistä kuitenkin paranee remontin myötä ja voi palata korjattuun rakennukseen. Lähteet: Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Kari Reijula, Työsuojeluhallinnon verkkosivut ja Eduskunnan tarkastusvaliokunnan tutkimus 1/2012.