ENERGIATEHOKKUUS HANKINNOISSA , WEBINAARI Klo

Transkriptio

1 ENERGIATEHOKKUUS HANKINNOISSA , WEBINAARI Klo

2 Käytännön asioita Webinaari tallennetaan Esitysmateriaali jaetaan osallistujille webinaarin jälkeen Kysymyksiä voitte kirjoittaa chattiin ja nostamme niitä sitten jokaisen esityksen jälkeen Teknisissä asioissa auttaa: Motiva 2

3 Esittelyt Kestävien julkisten hankintojen asiantuntija Elina Ojala, Motiva Materiaali- ja energiatehokkuuden johtava asiantuntija Ilkka Hippinen, Motiva Motiva 3

4 Ohjelma klo 9.30 Johdatus aiheeseen Energiatehokkuus hankinnoissa Tietoa energian käytöstä Lainsäädännön puitteet Energiatehokkuus hankintakriteerinä Esimerkkejä energiatehokkaista hankinnoista Laskentaesimerkkejä vaikutusten arvioinnista Kysymyksiä ja yhteenveto klo Webinaari päättyy Motiva 4

5 Maksuton Help Desk palvelumme vastaa kysymyksiin puhelimitse ja sähköpostitse Viestimme hyvistä hankintaesimerkeistä Ylläpidämme kansallista kestävien hankintojen kriteeritietopankkia Uutiskirje julkaistaan 5-6 kertaa vuodessa Järjestämme mm koulutuksia, webinaareja, tilaaja-toimittaja kohtaamisia Motiva 5

6 Tietoa energiankäytöstä Motiva 6

7 Energiatehokkuuden kannalta keskeisimmät tuoteryhmät Energiatehokkuuden parantaminen on erityisen keskeistä siellä, missä energia kuluu eniten Kiinteistöjen lämmitys ja muu energiankulutus Joukkoliikenne ja kuljetuspalvelut Sähkö Tarkoittaa myös suurinta säästöpotentiaalia Motiva 7

8 Kuntien oman energiankulutuksen jakaantuminen 2016 rakennukset 88% valaistus 4 % vesihuolto 5% liikenne 2 % muu kulutus 1% Lähde: KETS-KEO raportointi, 2016 Huom! Kuvaaja ei sisällä ostopalveluita kuten joukkoliikennehankintoja Motiva 8

9 Työ ja elinkeinoministeriön ohje energiatehokkaisiin hankintoihin Motiva 9

10 TEM:n päivitetty ohje Energiatehokkuus julkisissa hankinnoissa Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet Osa Suomen energia- ja ilmastostrategian sekä EU-direktiivien toimeenpanoa Opastaa julkisia hankkijoita ottamaan toiminnassaan huomioon energiatehokkuutta edistävät toimenpiteet Kunnan tulisi asettaa omat tarkemmat tavoitteet Ohjeet ohjaavat myös hankintarenkaassa tapahtuvia yhteishankintoja Ladattavissa: Motiva 10

11 KETS- sopimukset Energiatehokkaat hankinnat yhtenä osana sopimuksen toimenpiteitä Toteutus hankintojen osalta Energiatehokkuus yhdeksi kriteeriksi kaikkiin hankintoihin aina kun se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista Säästövaikutukset on mahdollista arvioida ja raportoida sopimukseen TEM:n ohje osaksi omaa hankintaohjeistusta Tulee ohjeistaa ja kouluttaa energiatehokkuuden huomioimisesta Motiva 11

12 Energiatehokkuusdirektiivi ja lainsäädäntö Motiva 12

13 Energiatehokkuusdirektiivi (EED) 2012/27/EU Artikla 6: Velvoittaa valtion keskushallintoa hankkimaan vain energiatehokkaita tuotteita, palveluita ja rakennuksia EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa. Laitteet lähtökohtaisesti vain korkeimman energialuokan laitteita Ajoneuvojen renkaat korkeinta polttoainetalousluokkaa Palveluita tilattaessa vaatimus koskee myös palveluntarjoajaa Saa hankkia ja vuokrata vain energiatehokkuuden minimivaatimukset täyttäviä rakennuksia, paitsi purkaakseen. Energiatehokkuuslaki /1429 Kunnille ja muulle julkiselle sektorille suositus Motiva 13

14 EED Liite III Liitteessä eritellään, mitä tuotteita velvoite koskee ja minkälaisia energiatehokkuusvaatimuksia tulee asettaa Viittaus Energiamerkintädirektiiviin ( 2010/30/EU) Merkintä G-A+++ Jos hankittavalle tuotteelle tai laitteelle on annettu tuoteryhmäkohtainen asetus energiamerkintädirektiivin perusteella Keskushallintojen on hankittava vain korkeimpaan mahdolliseen energiatehokkuusluokkaan kuuluvia tuotteita Kotitalouksissa käytettävät tiskikoneet, jääkaapit, pesukoneet, tv, ilmastointilaitteet, kuivausrummut, lamput ja valaisimet Viittaus Ekosuunnitteludirektiiviin ( 2009/125/EY) Täytäntöönpanoasetuksia energiaan liittyville tuotteille Hankintayksikön on hankittava ekosuunnitteludirektiivin tuoteryhmäkohtaisissa asetuksissa määriteltyjä parhaita markkinoilla olevia tuotteita. Parhaan saatavilla olevan teknologian suoritusarvot löytyvät tuoteryhmäkohtaisten asetusten kohdasta Ohjeelliset viitearvot. Energiankulutuksen vertailuarvoja tuoteryhmäkohtaisissa asetuksissa Motiva 14

15 Lisätietoja: Motiva 15

16 Laki ajoneuvojen energia- ja ympäristövaikutusten huomioimisesta julkisissa hankinnoissa (1509/2011) Astui voimaan Velvoittaa julkisia hankintayksiköitä huomioimaan tieliikenteen moottoriajoneuvojen energiatehokkuuden ja ympäristövaikutukset ajoneuvojen ja henkilökuljetuspalveluiden hankinnoissa. Hankintayksikön tulee huomioida ainakin seuraavat ajoneuvojen käytöstä aiheutuvat energia- ja ympäristövaikutukset : 1) energiankulutus; 2) hiilidioksidipäästöt; 3) typenoksidi-, hiilivety- ja hiukkaspäästöt. Tarjouspyynnössä on selkeästi määriteltävä vaatimukset ja yksilöitävä mitä selvityksiä tarjoajien tulee toimittaa Motiva 16

17 Energiatehokkuus hankintakriteereinä Motiva 17

18 Mikä on hankinnan todellinen tarve ja käyttötarkoitus? 1. Mitoitus tarkoituksenmukaisesti ja tarvelähtöisesti. 2. Asennus, käyttö, huolto ja ylläpito on tarkoituksenmukaista ja edistää energiatehokkuuden säilymistä tai paranemista. 3. Aina huomioidaan turvallisuus ja terveellisyys, eikä valintoja saa tehdä sisäilmaoloja vaarantaen. 4. Optimoinnin sijaan huomio kokonaisuuteen. 5. Erilaisten palvelujen hankinnassa tulee kiinnittää huomiota myös palvelun tuottamisen energiatehokkuuteen Motiva 18

19 Energiatehokkuus vähimmäisvaatimuksena Tuotteen energiatehokkuus, mikäli se pystytään objektiivisesti ja selvästi toteamaan, voi olla vähimmäisvaatimuksena. Vastaavasti palveluhankinnassa energiatehokkuus voidaan asettaa kelpoisuusvaatimuksena ja/tai sopimusehtona. Vaatimuksen tulee koskea tarjoajan kykyä suorittaa kyseinen palvelu mahdollisimman energiatehokkaasti. Hankintayksikkö voi vaatia selvityksiä palvelun suorittamisessa toteutettavista energiatehokkuustoimenpiteistä. Toimittaja voi osoittaa täyttävänsä ympäristöasioita koskevat vaatimukset esimerkiksi palvelun energiatehokkuussuunnitelmalla. Energiatehokkuuden asettaminen vähimmäisvaatimuksena edellyttää, että hankintayksikkö on perillä siitä, miten tarjoajat voivat sen todentaa Motiva 19

20 Energiatehokkuus tarjousten vertailuperusteena Vertailuperusteita hinnan lisäksi voi olla esim. laatu, tekniset ansiot, esteettiset ja toiminnalliset ominaisuudet, ympäristöystävällisyys, käyttökustannukset, kustannustehokkuus, myynnin ja palvelun tekninen tuki, huolto, toimitus- ja toteutusaika sekä elinkaarikustannukset. Tarjouspyynnöissä on määriteltävä ne hankinnan kohteena olevaan tavaraan tai palveluun liittyvät energiatehokkuuskriteerit, jotka tarjousvertailussa otetaan huomioon. Energiatehokkuus voidaan asettaa vertailukriteeriksi, jos markkinatilanne on epävarma tai kun halutaan edistää alan kehitystä palkitsemalla edistyksellisiä ratkaisuja Motiva 20

21 Energiatehokkuustavoitteiden seuranta ja vaikutukset On hyvä seurata ainakin: 1. Milloin energiatehokkuus on asetettu vähimmäisvaatimuksena ja/tai vertailukriteerinä? 2. Milloin energiatehokkuuskriteeri on vaikuttanut hankintapäätökseen? 3. Todennettavia säästöjä Motiva 21

22 Tuoteryhmäkohtaisia hankintaohjeita ja suosituksia esimerkkikriteereiksi yhteistyössä hankkijoiden ja yritysten kanssa Keskittyvät merkittävimpiin, todennettavissa oleviin vaikutuksiin. Tutustu: Motiva 22

23 Esimerkkejä Ajoneuvot, työkoneet, työmaat, asianpesukoneet Motiva 23

24 Työkoneiden energiatehokkuus Kriteerejä voi käyttää sekä oman kaluston hankinnassa että urakoiden kilpailuttamisessa. Raskaalle kalustolle ja työkoneille ei vielä ole olemassa virallisesti hyväksyttyä tapaa mitata hiilidioksidipäästöjä ja energiatehokkuutta. Keskeisimmät keinot energiatehokkuuden ja CO 2 -päästöjen huomioimiseksi urakkahankinnoissa ovat taloudellinen ajotapa polttoaineenkulutuksen ja ajotavan seurantajärjestelmät urakkakohtaisen ympäristösuunnitelman vaatiminen Lisätietoja: Motiva 24

25 Tavoitteena päästöttömät rakennustyömaat, Oslo Arvioilta 24 % kaupungin liikenteen päästöistä syntyy rakennustyömaiden sisällä Markkinavuoropuhelua yritysten kanssa Miten voimme hyödyntää hankintoja päästöjen vähentämisessä? Mitä ratkaisuja voidaan kehittää lähitulevaisuudessa? Mitä haasteita on? Kolme pääteemaa: 1. Rakennusten lämmitys ja kuivaus 2. Työkoneiden päästöt 3. Päästöt työmaalle kulkevasta kalustosta Motiva 25

26 Ajoneuvot ja henkilökuljetukset Tutustu ohjeisiin: Motiva 26

27 Astianpesukoneiden hankinnassa huomioitavaa 80 % käyttövedestä, 40 % sähköstä Vedenkulutuksen- ja lämpötilanseuranta antaa konkreettista kulutustietoa säästötavoitteiden seurantaan. Lämmön talteenotto pienentää keittiön energiankulutusta + vähentää astianpesualueen lämpökuormaa. Puhdistusautomatiikka auttaa säästämään vettä ja energiaa, kun se toimii oikein, ja kun keittiöhenkilöstö noudattaa laitteen puhdistusohjeita. Huollettavuus ja varaosien saatavuus pidentävät laitteen käyttöikää. mattikeittiolaitteet/ymparistokriteerit.html Motiva 27

28 Esimerkkejä vaikutusten arvioinnista Motiva 28

29 Tavoite Hankinnassa asetetuilla energiatehokkuuskriteereillä voidaan vaikuttaa käytön aikaiseen energiankulutukseen ja siten alentaa energiakustannuksia ja toiminnan aiheuttamia CO2-päästöjä Esimerkkien avulla näytetään, kuinka voidaan arvioida hankinnassa olevien energiatehokkuuskriteerien vaikutusta energiankulutukseen, energiakustannuksiin ja CO2-päästöihin. Esimerkkien lähtötiedot ovat viitteellisiä, eikä niitä voi käyttää hankintakriteereinä

30 Esimerkkien tuoteryhmät Ajoneuvot Lämpöpumput Valaistus Sairaalalaitteet: MRlaitteet Kylmälaitteet Motiva 30

31 Arvioinnin vaiheet Asetetut kriteerit Vertailutason määrittäminen: aiemmat laitteet, keskimääräiset markkinoilla olevat tai ekosuunnitteludirektiivin minimitaso Käyttöaika, sopimuskauden pituus Kriteerien mukainen energiankulutus vuodessa ja energiankulutuksen vertailutaso Energiansäästö vuositasolla Säästöt energiakustannuksissa käytettävällä energianhinnalla Vältetyt CO2-päästöt pohjautuen käytettävän energian hiilidioksidipäästöihin Motiva 31

32 Sähkönkulutuksen, kustannusten ja CO2-päästöjen laskenta Sähkönkulutus vuodessa = Käytön aikainen sähkön kulutus + standby-aikainen sähkönkulutus = Aika käyttö * Teho käyttö + Aika standby * Teho standby Sähkön hinta vuodessa ( ) = Sähkön kulutus (MWh) * Sähkön hinta ( /MWh) Hiilidioksidipäästöt (tonnia) = Sähkön kulutus (MWh) * Päästökerroin (tonnia CO2/MWh) Motiva 32

33 CO 2 -kertoimista Käytetystä energiasta aiheutuvat CO 2 -päästöt Sähkö Lämpö Polttoaineet Ohjeet CO2-päästövaikutusten laskennassa käytettäville CO 2 - kertoimille: laskentaohje_energiankulutuksen_hiilidioksidipaastojen_laskent aan Motiva 33

34 Henkilöautot Kunnan käytössä olevien bensiinikäyttöisten henkilöautojen korvaaminen hybridiautoilla tai sähköautoilla Motiva 34

35 Perusteita autovalinnoille Hankittavien henkilöautojen määrä ja keskimääräiset ajokilometrit vuodessa Vertailutasoksi tämänhetkinen autokanta tai keskimääräinen ko. kokoluokan autokanta (kulutus, CO 2 -päästöt) Esimerkissä käytetty: Henkilöauto, ajomatka km/vuodessa Kulutukset: Bensiini, 5,1 l/100 km Hybridi, 4,0 l/100 km Sähkö, 20 kwh/100 km Motiva 35

36 Vertailu Bensiini Hybridi Sähkö Energian kulutus 1020 l/vuosi 800 l/vuosi 4000 kwh/vuosi CO 2 -päästöt 2400 kg/vuosi 1880 kg/vuosi 724 kg/vuosi Energian hinta 1464 /vuosi 1148 /vuosi 520 /vuosi (+käyttövoimavero n. 80 ) Bensiini 1,435 /l Sähkö 13 c/kwh Sähkö, keskimääräinen 181 gco 2 /kwh CO 2 -kerroin laskennassa kunnan oman hankinnan tai tuotannon perusteella tai Suomen keskimääräisen tuotannon Motiva 36

37 Lämpöpumput Sähkölämmityksen korvaaminen maalämpöpumpulla: lämpöpumpulle asetetun vaatimuksen vaikutus Motiva 37

38 Maalämpöpumppu koulun tilojen ja käyttöveden lämmitykseen Esimerkki: Vanha kyläkoulu, rv. 1970, vesikiertoinen sähkölämmitys pattereilla, 400m2, sijainti Keski-Suomessa Kokonaiskulutus normivuonna 80 MWh/a Käyttösähkö 10 MWh/a Käyttöveden lämmitys 5 MWh/a Tilojen lämmitys 65 MWh/a Vaihtoehdot Sähkölämmitys Huono maalämpö COP 2,9 Hyvä maalämpö COP 3, Motiva 38

39 Vertailu: lämmityssähkön kulutuksen muutokset Sähkö Maalämpöpumppu COP 2,9 Maalämpöpumppu COP 3,7 Energian kulutus 70 MWh 24,4 MWh 18,9 MWh CO 2 -päästöt kg/vuosi kg/vuosi kg/vuosi Energian hinta /vuosi /vuosi /vuosi Sähkö 13 c/kwh Sähkö, keskimääräinen 181 gco 2 /kwh *) Sähkön CO 2 -kerroin valitaan ko. kohteen sähkönhankinnan perusteella, vertailu keskimääräisellä tuotannolla Motiva 39

40 Valaistus Valaistuksen oikealla valinnalla saavutettavat hyödyt Motiva 40

41 Valaistuksen hankinta Valaistuksen energiatehokkuuden paraneminen suunnittelulla, valaisimien valinnalla ja säädöllä Tekniikan kehitys parantanut energiatehokkuutta, pääpaino muille valintakriteereille Valaistuksessa energiansäästön ohella muita valintakriteereitä: huoltoväli, turvallisuus, viihtyisyys Arvioidaan hankintakriteerien vaikutus vuosittaiseen energiankulutukseen, näiden kautta kustannusvaikutukset ja vaikutuksen CO2-päästöihin Vuosittaiseen energiankulutukseen vaikuttavat valaistuksen teho ja käyttötunnit Motiva 41

42 Tietoa ja työkaluja energiatehokkaan valaistuksen suunnitteluun hankintaan elinkaarikustannusten vertailuun esimerkkejä onnistuneista valaistusinnovaatioista Kattaa sisä-, ulko- ja katuvalaistuksen + valaistuksen ohjauksen Vertailutyökalu elinkaarikustannusten vertailuun tarjousten välillä Sivusto ja työkalu laadittu yhteistyössä valaistusalan toimijoiden ja valaistusta hankkivien kuntien ja kiinteistön omistajien kanssa Motiva 42

43 Sairaalalaitteet MR-laitteet Tarjottujen vaihtoehtojen vertaaminen toisiinsa Motiva 43

44 Esimerkki Karolinskan sairaalan hankinnan vaihtoehtojen vertailu Lisätietoja: Motiva 44

45 Kylmälaitteet Tehorajat kylmälaitteen energiankulutukselle Motiva 45

46 Laskentaperusteita/Kylmälaitteet Asetetut kriteerit kylmälaitteiden energiankulutukselle Vertailutasona alin ekosuunnitteludirektiivin mukainen energiankulutus Näiden ja vuosittaisen käyttöajan perusteella lasketaan kriteerien energiansäästövaikutus Energiansäästön vaikutus energiakustannuksiin ja CO 2 -päästöihin Motiva 46

47 Muita laskentatyökaluja Elinkaarikustannuslaskentaa käytetään Suomen kunnissa harvoin, vain n. 10 %. Motivan sivuilla on LCC-työkalut yleiskäyttöön tietyille tuoteryhmille omat työkalut Työkalu analysoi omistuksen aikaiset kustannukset, ei kehdosta hautaan - elinkaarta. Työkalu huomioi vain ne kustannukset, jotka rasittavat hankintayksikköä. Tutustu: kustannuslaskenta_lcc Motiva 47

48 Esimerkkejä Finavia Työkone- ja kuljetuskalustohankinnoissa elinkaarikustannusten tarkastelu kannattaa Hankintahinnan lisäksi Finavian ajoneuvo- ja työkonehankinnoissa on tarkasteltu käyttökustannuksia, joihin sisältyy polttoainekustannukset, varaosat ja huoltokustannukset. Hansel Elinkaarikustannusten vertailuun kehitettiin uusi malli Tulostuslaitteet ja esitystekniikka Tarkasteltiin hankintahinnan lisäksi muun muassa energiakustannuksia ja kuluvien osien, kuten mustekasettien hintaa useamman vuoden aikajaksolla. Tutustu esimerkkiin >> Tutustu esimerkkiin >> Motiva 48

49 Kysymyksiä? Motiva 49

50 Yhteenveto Motiva 50

51 Yhteenveto Priorisointi: Missä hankinnoissa energiatehokkuus huomioidaan kilpailutusaikataulun ja investointiohjelman mukaan/vuosi Määrätkää asialle vastuuhenkilö Aloittakaa toistuvista hankinnoista: esimerkiksi toimistolaitteet, ajoneuvo- ja kuljetuspalveluhankinnat Jos kaikille on selvää missä hankinnoissa energiatehokkuus on tärkeä huomioida, siihen voidaan paremmin varautua ja hakea tietoa ajoissa. Viestintä yrityksille ensi vuoden hankinnoissa tullaan asettamaan energiatehokkuusvaatimuksia Motiva 51

52 Tarvitsetko apua hankinnassasi? Teitkö itse onnistuneen hankinnan? Ota yhteyttä: Tilaa uutiskirje:

53 KIITOS Motiva 53