TAIVALLAHDEN PERUSKOULUN JOHTOKUNNAN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA

Transkriptio

1 TAIVALLAHDEN PERUSKOULUN JOHTOKUNNAN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA Kokousaika klo Kokouspaikka Läsnä Jäsenet Muut, Eteläinen Hesperiankatu 38, rehtorin kanslia Marko Matilainen, puheenjohtaja Päivi Palomäki, varapuheenjohtaja Atte Ailio, huoltajajäsen Riikka Vanhanen, henkilökohtainen varajajäsen Satu von Boehm, huoltajajäsen Auli Kivi-Nieminen, henkilökunnanjäsen Sara Åström, opettajajäsen Jouni Leskinen, opettajajäsen xxx, oppilaiden edustaja xxx, oppilaiden edustaja Outi Lehtola-Räsänen, esittelijä, pöytäkirjanpitäjä Liite 1. Läsnäololista Asiat 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA Päätös Johtokunta totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Samalla johtokunta päätti valita pöytäkirjan tarkastajiksi jäsenet Sara Åström ja Jouni Leskinen. 2 KOKOUKSEN ESITYSLISTA Päätös Johtokunta päätti hyväksyä kokouksessa jaetun esityslistan kokouksen työjärjestykseksi.

2 3 MITÄ KOULUUN KUULUU? Kuultiin rehtorin esitys seuraavista asioista: - Lv Toimintasuunnitelman kevätlukukauden 18 tarkennukset - Koulukohtainen OPS, tuntijako ja kieliohjelmauudistus - Lukuvuoden toimintasuunnitelman (TOSU) valmistelu Päätös Merkitiin tiedoksi rehtorin esitys koulun ajankohtaisista asioista 4 ILMOITUSASIAT Kerrataan johtokuntatyöhön liittyvä ohjeistus ja päätökset A) Uusi johtosääntö ja johtokunnan tehtävät Esittelijä, kokouksen sihteeri jakaa johtokuntatyön käynnistymisseminaarin materiaalin johtokunnan jäsenille. Lyhyesti peruskoulun johtokunnan tehtävät: Koulujen johtokunnat toimivat kasvatus- ja koulutuslautakunnan oman kieliryhmänsä jaoston alaisina ja huolehtivat opetuksen ja kasvatuksen kehittämisestä ja tukemisesta sekä koulun ja kodin yhteistyön edistämisestä. Johtokunnan tehtävistä määrätään hallintosäännön 15 luvun 3 :ssä. 1) Johtokunta hyväksyy vuosittain koulun opetussuunnitelmaan perustuvan suunnitelman lukuun ottamatta vuotuisia työaikoja. 2) Johtokunta hyväksyy järjestyssäännöt tai antaa muut koulussa sovellettavat järjestysmääräykset. 3) Johtokunta erottaa peruskoulun oppilaan enintään kuukaudeksi ja päättää, että erottaminen voidaan panna täytäntöön ennen kuin päätös on lainvoimainen. Nämä tehtävät ovat samat kuin aiemmin. Johtokunnan tehtäviä on vähennetty aiempaan verrattuna. Esim. johtokunta ei enää ota opettajanviran haltijoita ja tuntiopettajia.

3 Oppilasedustaja koulun johtokunnassa Kaikilla perusopetuksen kouluilla on johtokunnassa kaksi oppilasedustajaa. Oppilaat nimeävät keskuudestaan edustajat ennen syksyn ensimmäisessä johtokunnan kokousta. Edustajat toimivat yhden lukuvuoden johtokunnassa. Johtokunta antaa heille läsnäolo- ja puheoikeuden ensimmäisessä kokouksessaan. Oikeus kirjataan johtokunnan pöytäkirjaan omana pykälänä. Oppilasedustajat eivät osallistu oppilaiden kurinpitoa koskevien asioiden käsittelyyn. Johtokunnan asioiden käsittelyssä ja puheessa huomioidaan oppilasedustajien läsnäolo. Koulussa esim. oppilaskunnan ohjaava opettaja valmentaa oppilasedustajat johtokunnan kokoukseen. Rehtori lähettää huoltajille kirjallisen tiedotteen, jossa kuvataan oppilasedustajan valintaprosessi yleisesti sekä rooli koulun johtokunnassa. Valinnan jälkeen rehtori tiedottaa oppilasedustajien huoltajia valinnasta ja edustustehtävään liittyvistä käytännön asioista. Johtokunnan kokouksista maksetaan kokouspalkkiot johtokunnan jäsenille toimialan ohjeistuksen mukaisesti, 125 e / kokous. Johtokunta voi halutessaan käydä keskustelua johtokunnan tehtävistä puheenjohtajan johdolla B) Johtokunnan toimintatavoista päättäminen PÄÄTÖKSET johtokunnan kokouksessa Johtokunta päätti seuraavista asioista: Esityslistan toimittaminen jäsenille ja varajäsenille: Johtokunta päätti, että esityslista toimitetaan johtokunnan varsinaisille jäsenille liitteineen sähköpostitse. Ollessaan estynyt, johtokunnan varsinainen jäsen toimittaa kutsun ja materiaalin varajäsenelleen Varajäsenen kutsuminen kokoukseen: Johtokunta päätti, että varsinaisen jäsenen ollessa estynyt osallistumasta kokoukseen, hän ilmoittaa siitä sekä varajäsenelleen että koulun rehtorille. Ennen ensimmäistä varajäsenen osallistumista kokoukseen, jäsen on yhteydessä rehtoriin, jonka kanssa varajäsen käy läpi luottamushenkilön vastuun ja vaitio-olovelvollisuusasian Vaitiolovelvollisuus Johtokuntatoiminnasta tiedottamisen tavoista Apulaisrehtorin läsnäolo johtokunnan kokouksissa n johtokunnan pöytäkirjojen nähtävänä pitäminen: Johtokunta päätti, että johtokunnan kokouksista kulloinkin laadittu pöytäkirja pidetään kahden viikon kuluttua kokouksesta koulussa, sihteerin kansliassa. Pöytäkirja lähetetään sähköisesti an.

4 C) Oppilaiden edustajien läsnäolo- ja puheoikeus Päätös ei kirjattuna pykälänä Johtokunta päätti antaa oppilaskunnan nimeämille oppilaiden edustajille läsnäolo- ja puheoikeuden johtokunnan kokouksissa lukuvuonna Oppilailla ei ole oikeutta ottaa osaa päätöksentekoon eikä läsnäolo-oikeutta silloin, kun henkilökuntaa tai oppilaiden kurinpitoa koskevia asioita käsitellään johtokunnan kokouksessa. D) Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päätti Helsingin kaupungin suomenkielisten peruskoulujen lukuvuoden työ- ja loma-ajoista seuraavaa: Työaika alkaa syksyllä (to) ja päättyy (pe). Syysloma on viikolla (ma) (pe). Joululoma on (la) (su). Työaika alkaa keväällä (ma) ja päättyy (la). Talviloma on viikolla 8 eli (ma) (pe). Suomenkielinen jaosto päätti siirtää päätösvaltaansa siten, että koulujen rehtorit voivat päättää lukuvuoden aikana tehtävästä yksittäisestä työpäivän muutoksesta lukuun ottamatta syksyn aloitus- ja päättymispäivää ja kevään aloituspäivää. Työpäivän muutos ei saa aiheuttaa kaupungille ylimääräisiä kustannuksia. E) Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päätti, että lukuvuonna lisäopetuksen aloituspaikkoja varataan enintään150 nuorelle kuuteen (6) ryhmään Helsingin kaupungin peruskouluissa ja Stadin ammattiopistossa. Lisäopetusta järjestetään seuraavissa kouluissa ja oppilaitoksissa: Pasilan peruskoulu (1 ryhmä) Käpylän peruskoulu (1 ryhmä) Myllypuron peruskoulu (1ryhmä) Stadin ammattiopisto (3 ryhmää) Lisäksi kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päättää myöntää Stadin ammattiopiston rehtorille oikeuden tarvittaessa perustaa yhden lisäopetusryhmän lisää ja perusopetusjohtajalle oikeuden olla käynnistämättä yhtä lisäopetuksen ryhmää peruskoulussa. Päätös: Johtokunta päätti merkitä ilmoitusasiat tiedoksi. Keskustelua käytiin mm. seuraavista asioista: - toimintaohjeistuksesta kun varsinainen jäsen on estynyt saapumasta kokoukseen, - koulun kotisivuille merkittävistä johtokunnan yhteystiedoista, - apulaisrehtorien osallistumisesta johtokunnan kokouksiin,

5 - laajemman materiaalipaketin lähettämisestä ennen johtokunnankokousta. Keskustelun pohjalta lisättiin päätettäviä asioita seuraavaan 5 Johtokuntatyöhän liittyvät päätökset. Lisäksi todetaan, että johtokuntaseminaarinmateriaali lähetetään johtokunnan kaikille jäsenille tiedoksi sähköpostilla. 5 TYÖHÖN LIITTYVÄT PÄÄTÖKSET A) Oppilaiden edustajien läsnäolo- ja puheoikeus Palvelukokonaisuuden johtajan (Salo Outi) REHTI-tiedote Oppilasedustaja koulun johtokunnassa Saadun palautteen perusteella tarkennamme oppilasedustajan osallistumista johtokuntatyöhön. Kaikilla perusopetuksen kouluilla on johtokunnassa kaksi oppilasedustajaa. Oppilaat nimeävät keskuudestaan edustajat ennen syksyn ensimmäisessä johtokunnan kokousta. Edustajat toimivat yhden lukuvuoden johtokunnassa. Johtokunta antaa heille läsnäolo- ja puheoikeuden ensimmäisen kokouksessa. Oikeus kirjataan johtokunnan pöytäkirjaan omana pykälänä. Oppilasedustajat eivät osallistu oppilaiden kurinpitoa koskevien asioiden käsittelyyn. Johtokunnan asioiden käsittelyssä ja puheessa huomioidaan oppilasedustajien läsnäolo. Koulussa esim. oppilaskunnan ohjaava opettaja valmentaa oppilasedustajat johtokunnan kokoukseen. Rehtori lähettää huoltajille kirjallisen tiedotteen, jossa kuvataan oppilasedustajan valintaprosessi yleisesti sekä rooli koulun johtokunnassa. Valinnan jälkeen rehtori tiedottaa oppilasedustajien huoltajia valinnasta ja edustustehtävään liittyvistä käytännön asioista. Oppilaalle maksetaan palkkiota 44 euroa (kaupungin hallitus , 265). Koulujen budjetissa johtokuntapalkkioissa huomiaidaan nämä kustannukset. Päätös: Johtokunta päätti antaa oppilaskunnan nimeämille oppilaiden edustajille: Veeti Haapalehto ja Eero Weckström, läsnäolo- ja puheoikeuden johtokunnan kokouksissa lukuvuonna kevätlukukautena Oppilailla ei ole oikeutta ottaa osaa päätöksentekoon eikä läsnäolo-oikeutta silloin, kun henkilökuntaa tai oppilaiden kurinpitoa koskevia asioita käsitellään johtokunnan kokouksessa.

6 B) Varajäsenten oikeudesta saada kokouskutsu ja alustava esityslista kokouksen asioista sekä apulaisrehtorien osallistuminen johtokunnan kokouksiin Johtokunta päätti , että esityslista toimitetaan johtokunnan varsinaisille jäsenille liitteineen sähköpostitse. Ollessaan estynyt, johtokunnan varsinainen jäsen toimittaa kutsun ja materiaalin varajäsenelleen Johtokunnan huoltajajäsenten ja rehtorin aamukahvitilaisuudessa tuli esiin toive kokouskutsujen toimittamisesta myös johtokunnanjäsenten henkilökohtaisille varajäsenille. Näin varajäsen on tietoinen johtokunnankokouksesta ja voi seurata tilannetta sekä valmistautua osallistumaan kokoukseen tarvittaessa. Lisäksi edellisen pykälän kohdalla keskustelussa toivottiin rehtorin toimittavan varajäsenten yhteystiedot varsinaisille jäsenille. Edellisen pykälän keskustelussa tuotiin esille myös toive apulaisrehtorien osallistumisesta johtokunnan kokouksiin. Päätös: Johtokunta päätti, että - kokouskutsu lähetetään kaikille johtokunnan jäsenille mukaan lukien henkilökohtaiset varajäsenet. Kokouskutsu lähetetään myös kokoukseen kutsutuille muille osallistujille mukaan luettuna oppilaiden edustajat. Kokouskutsu lähetetään sähköpostilla (koulun henkilökunnalle ja oppilasedustajille - noin kolme vuorokautta ennen kokousta lähetetään osallistujille materiaalipaketti kokouksessa käsiteltävistä asioista. - varsinaisen jäsenen estyessä hän ilmoittaa henkilökohtaiselle varajäsenelle sekä rehtorille tiedon poissaolostaan. Rehtori toimittaa kaikille jäsenille varajäsenten yhteystiedot. - apulaisrehtorit ovat tervetulleita johtokunnan kokoukseen halutessaan ja heille myönnetään läsnäolo ja puheoikeus. Kokouspalkkiota heille ei voida myöntää. C) Johtokunnan kokouspöytäkirjojen nähtävänä pitäminen Kuntalain 140 :n 2 momentin mukaan muun kuin 1 momentissa tarkoitetun viranomaisen pöytäkirja pidetään vastaavasti yleisesti nähtävänä, jos asianomainen viranomainen katsoo sen tarpeelliseksi. Esittelijä esittää, että johtokunnan pöytäkirja siihen liitettyine oikaisuvaatimusohjeineen tai valitusosoituksineen pidetään tarkastamisen jälkeen nähtävänä yleisessä tietoverkossa, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

7 Kansisivulla on tiedot kokousajasta ja -paikasta sekä läsnäolijoista. Alaikäisen oppilaan nimen julkaisemisessa verkkosivulla pitää ottaa huomioon seuraavaa: nimi voidaan viedä koulun verkkosivulle vain oppilaan tai alaikäisen oppilaan huoltajan suostumuksella. Yli 15- vuotias voi antaa itse suostumuksen, mutta huoltajalle on syytä informoida asiasta. Jos suostumusta ei ole, pitää nimi poistaa pöytäkirjasta (esim. korvata se XX:llä). Jos johtokunnan käsittelemässä asiassa tai päätöksessä esiintyy henkilön nimi, jota ei voi julkaista koulun verkkosivulla, pitää nimi poistaa. Päätösasiakirjoissa voidaan mainitta liitteitä, joita ei julkaista internetissä. Pois jätetään liitteet, jotka sisältävät salassa pidettäviä tietoja, tai joissa olevien tietojen julkistaminen voi vaarantaa yksityisyyden suojan tai elinkeinonharjoittajan liike- tai ammattisalaisuuden, tai joita ei ole teknisistä syistä saatu sähköiseen muotoon. ( Julkisuuslaki 621/1999, Sähköisen viestinnän tietosuojalaki 516/2004, Henkilötietolaki 523/1999, Sosiaalihuollon asiakaslaki 812/2000, Potilaslaki 785/1992, Laki julkisista hankinnoista 348/2007 ) Alkuperäinen pöytäkirja allekirjoitetaan entiseen tapaan. Verkkosivulle ei voida kuitenkaan viedä allekirjoituksia. Tämän vuoksi pitää tehdä julkaistavaan pöytäkirjaan seuraava merkintä: nimet ja roolit ja lisäksi maininnat, että pöytäkirja on tarkastettu ja että allekirjoitettu pöytäkirja on koulun kansliassa. Pöytäkirja julkaistaan koulun verkkosivulla mahdollisimman pian tarkastamisen jälkeen: esim. pöytäkirja on tarkastettu kuluessa, se viedään koulun verkkosivulle (= nähtävänä pitämispäivä) ja seuraavasta päivästä aletaan laskea seitsemän päivää, minkä ajan kuluttua kunnan jäsenen katsotaan saaneen tiedon päätöksestä (eli kunnan jäsen on saanut tiedon ). Päätös: Johtokunta päätti, että johtokunnan pöytäkirja siihen liitettyine oikaisuvaatimusohjeineen tai valitusosoituksineen pidetään tarkastamisen jälkeen nähtävänä yleisessä tietoverkossa koulun kotisivuilla, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu, osoitteessa: Kohdassa: Meidän koulu, alavalikosta Johtokunta. Sivun esittelykappaleen alla otsikko Pöytäkirjat Sekä kohdassa Yhteystiedot, alavalikosta Johtokunnan jäsenet. Sivun oikeassa laidassa laatikko, jossa linkkinä Johtokunnan pöytäkirjat >>

8 Lisäksi johtokunnan puheenjohtajan Marko Matilaisen sähköpostiosoite lisätään koulun kotisivuille kohtaan yhteystiedot >> johtokunta. 6 JOHTOKUNNAN LAUSUNTO Lausuntopyyntö: Suomenkielisten peruskoulujen johtokunnat JOHTOKUNTIEN ESITYKSET KOULUN A1 KIELEN ALOITTAVAN OPETUSRYHMÄN VÄHIMMÄISOPPILASMÄÄRÄSTÄ, KOULUN A2-KIELISTÄ, A2-KIELEN ALOITTAVAN OPETUSRYHMÄN VÄHIMMÄISOPPILASMÄÄRÄSTÄ, KAKSIKIELISEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISESTÄ JA/TAI KIELIKYLYOPETUKSEN JÄRJESTÄMISESTÄ Helsingin kaupungin hallintosäännön mukaan kasvatuksen ja koulutuksen toimialalautakunnan jaostojen tehtävänä on kieliohjelman osalta päättää perusopetuslain mukaisen opetuksen koulukohtaisesta järjestämisestä ja mitoituksesta. n perusopetusjohtaja pyytää johtokunnalta: 1. johtokunnan esitystä koulun A1-kielen opetuksen vähimmäisoppilasmäärästä, jolla opetus käynnistetään Kasvatus ja koulutuslautakunnan suomenkielisen jaoston päätös : A1-kielen opetuksen minimiryhmäkoko 1. vuosiluokalla alkavassa kielessä on vähintään oppilasta. Koulu päättää omassa opetussuunnitelmassaan tarkemman ryhmäkoon. 2. johtokunnan esitystä koulun A2-kielen opetuksen vähimmäisoppilasmäärästä, jolla opetus käynnistetään 3. johtokunnan esitystä koulun A2-kielestä 4. johtokunnan esitystä kaksikielisen opetuksen järjestämisestä Mikäli koulu haluaa aloittaa kaksikielisen englannin opetuksen , joko laajana (yli 25 % opetusta englanniksi ja siihen haetaan pääsykokeella) tai suppeampana eli kielirikasteisena (alle 25 % opetuksesta englanniksi), niin koulun johtokuntaa pyydetään tekemään siitä esitys. 5. johtokunnan esitystä kielikylpyopetuksen järjestämisestä Mikäli koulu haluaa aloittaa kielikylpyopetuksen , niin koulun johtokuntaa pyydetään tekemään siitä esitys. Johtokunnan esityksistä tulee käydä ilmi, miten oppilaita ja huoltajia on osallistettu ja kuultu prosessin aikana. Esitykset osoitetaan perusopetusjohtajalle (kohdat 1. ja 2. omaan pykäläänsä) tai kasvatuksen ja koulutuksen toimialalautakunnan suomenkieliselle jaostolle

9 (kohdat 3., 4. ja 5. omaan pykäläänsä) ja toimitetaan kasvatuksen ja koulutuksen toimialan alla olevaan osoitteeseen mennessä. t PL Helsingin kaupunki Lisätiedot: - ao. alueen aluepäällikkö - pedagogisten palvelujen päällikkö Pertti Joona Taina Tervonen vs. perusopetusjohtaja t n johtoryhmän valmistelema ja opettajakunnan opettajainkokouksessa antama esitys johtokunnalta pyydetystä lausunnosta: Esittelijä totesi, että lopullinen lausunto laaditaan kahdessa eri osassa seuraavasti: - Lausunto perusopetusjohtajalle (kohdat 1. ja 2. omaan pykäläänsä) ja - lausunto kasvatuksen ja koulutuksen toimialalautakunnan suomenkieliselle jaostolle (kohdat ja 5.) Henkilökunta ei esitä kohtien 4 ja 5 lausumista. Henkilökunnan lausunnossa asiasta otetaan kantaa tarpeesta kokeilla kielirikasteista opetusta ensin 7. luokalla ja nykyiseen tarpeeseen tehdä opetussuunnitelmatyötä kielikylpyopetuksen osalta. Johtoryhmän valmistelema esitys lausunnosta on annettu tiedoksi oppilaskuntaa ohjaaville opettajille. Ohjaavat opettajat eivät ole ehtineet käydä pohjalausuntoa läpi oppilaskunnan hallituksessa. Läsnäolevilta oppilasedustajilta pyydetään kommentit kokouksessa. Kohta 1 johtokunnan esitys koulun A1-kielen opetuksen vähimmäisoppilasmäärästä, jolla opetus käynnistetään Kasvatus ja koulutuslautakunnan suomenkielisen jaoston päätös : A1-kielen opetuksen minimiryhmäkoko 1. vuosiluokalla alkavassa kielessä on vähintään oppilasta. Koulu päättää omassa opetussuunnitelmassaan tarkemman ryhmäkoon.

10 Johtokunta keskusteli asiasta ja johtokunta näki tärkeänä kielivalintojen monipuolisuuden turvaamisen. Kustannusnäkökulmat huomioiden, johtokunta päätyi kuitenkin esittämään vähimmäismääräksi 15 oppilasta. Päätös Johtokunnan esitys n A1-kielien (englanti ja saksa) opetuksen minimiryhmäkoko 1. vuosiluokalla alkavassa kielessä on vähintään 15 oppilasta. Kohta 2 johtokunnan esitystä koulun A2-kielen opetuksen vähimmäisoppilasmäärästä, jolla opetus käynnistetään Johtokunnan esitys koulun A2-kielen opetuksen vähimmäisoppilasmäärästä, jolla opetus käynnistetään Päätös Johtokunnan esitys A2-kielien (englanti, saksa ja espanja) opetuksen minimiryhmäkoko alkavassa kielessä on vähintään 12 oppilasta. Lisäksi tarkennetaan, että kielikylvyn (ruotsi) toinen A1 kieli (englanti tai saksa) alkaa varhennettuna ensimmäisellä luokalla, jos kyseinen kieli muodostuu varhennettuna A1 kielenä kouluun. Tällöin kielen vähimmäisoppilasmäärä, jolla opetus käynnistetän on 15 oppilasta. Kohta 3 johtokunnan esitys koulun A2-kielestä Esitys n kieliohjelmasta alkaen A1-kieli englanti ja saksa A2-kieli englanti, saksa ja espanja B1-kieli ruotsi B2 kieli saksa, espanja ja ranska Päätös Johtokunnan esitys esittää A2 kieliksi seuraavat kielet: englanti, saksa ja espanja. Lisäksi esittää, että A2 kielen voi aloittaa kolmannelta vuosiluokalta. n kieliohjelma alkaen A1-kieli englanti ja saksa A2-kieli englanti, saksa ja espanja B1-kieli ruotsi B2 kieli saksa, espanja ja ranska

11 Kohta 4 johtokunnan esitys kaksikielisen opetuksen järjestämisestä Mikäli koulu haluaa aloittaa kaksikielisen englannin opetuksen , joko laajana (yli 25 % opetusta englanniksi ja siihen haetaan pääsykokeella) tai suppeampana eli kielirikasteisena (alle 25 % opetuksesta englanniksi), niin koulun johtokuntaa pyydetään tekemään siitä esitys. ei esitä tällä hetkellä kielirikasteen laajentamista, mutta aloittaa pilottikokeilun tulevien 7. luokkalaisten kanssa kielirikasteisesta opetuksesta. 7. luokkalaisten oppilaiden opetusryhmille tarjotaan yhteensä 7 vvt opetusta englanniksi. Tämä on heidän kokonaisopetuksesta (7/30) 23 %, joka toteuttaa kielirikasteisen eli suppean kaksikielisenopetuksen. Ensi lukuvuonna kaikki 7. luokkalaiset oppilaat voivat saada opetusta ns. pakollisen kotitalouden 3 vvt ja historian 2 vvt osin tai kokonaan englanniksi. Opetusryhmän kanssa käydään opiskelun alkaeksi keskustelu, miten paljon opetuksesta opetetaan englanniksi. Tässä huomioidaan ja tuetaan yksittäisen oppilaan valmiuksia vieraalla kielellä opiskeluun. Opetusryhmä voi valita onko englanninkielellä yksi jakso / ilmiö tai annetaanko opetus kokonaan englanniksi. Lisäksi 7. luokkalaisten englannin kielen opiskelu 2 vvt pääosin toteutetaan englanniksi. Kielirikasteinen englannin opetus vaatii aloitettaessaan 7. luokalta valmiin opetussuunnitelman. Tällä hetkellä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kehittämisyksikkö laatii kaikille kouluille yhteisen suppean kaksikielisen eli kielirikasteisen opetussuunnitelman aloittaville 1. luokkalaisille. n henkilöstöllä ei ole mahdollisuutta yksin laatia ensi lukuvuodeksi luokan kielirikasteisen opetuksen opetussuunnitelmaa. Johtokunta ei lausu eikä esitä kielirikasteen laajentamista. Kohta 5 johtokunnan esitys kielikylpyopetuksen järjestämisestä Mikäli koulu haluaa aloittaa kielikylpyopetuksen , niin koulun johtokuntaa pyydetään tekemään siitä esitys. Koulukohtaisessa n opetussuunnitelmassa on kielikylpyopetuksen tuntijako valmiina luokille. Lisäksi opetussuunnitelmassa on äidinkielen ja kirjallisuuden tavoitteet sekä sisällöt äidinkielellä ja kielikylpykielellä. Opetussuunnitelma sisältää eriteltynä tavoitteet lukemisessa ja kirjoittamisessa, puhumisessa ja kuuntelussa sekä kirjallisuudessa. Lisäksi opetussuunnitelmasta löytyvät kielikylpykielen (ruotsin kielen) taidon tavoitteet 2. luokan ja 6. luokan päätyttyä.

12 Kielikylpyopettajien tulee yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa laatia tuntijako vuosiluokille sekä kuvata tavoitteet kielikylpykielen taidolle 9. luokan päättyessä. Opetussuunnitelmassa tulee myös tarkastella millä kielellä ja milloin kutakin oppiainetta opetetaan. Tämä työ on aloitettu ja opetussuunnitelman tarkennukset pyritään tuomaan johtokunnan lausuttaviksi toukokuun 2018 kokoukseen. Johtokunta ei lausu asiasta vaan toteaa ssa jo olevan koko peruskoulun kattavan kielikylpyopetuksen. Päätös: Johtokunta päätti antaa kuultuaan koulun henkilökuntaa ja johtokunnan oppilasedustajia seuraavat lausunnot jaettuna kahteen eri pykälään ohjeistuksen mukaisesti: Esitykset osoitetaan perusopetusjohtajalle (kohdat 1. ja 2. omaan pykäläänsä) tai kasvatuksen ja koulutuksen toimialalautakunnan suomenkieliselle jaostolle (kohdat 3., 4. ja 5. omaan pykäläänsä) 7 JOHTOKUNNAN ESITYS PERUSOPETUSPALVELUN JOHTAJA TAINA TERVOSELLE LAUSUNTOPYYNNÖSTÄ: JOHTOKUNTIEN ESITYKSET KOULUN A1 KIELEN ALOITTAVAN OPETUSRYHMÄN VÄHIMMÄISOPPILASMÄÄRÄSTÄ ja A2-KIELEN ALOITTAVAN OPETUSRYHMÄN VÄHIMMÄISOPPILASMÄÄRÄSTÄ Johtokunta päätti antaa kuultuaan koulun henkilökuntaa ja johtokunnan oppilasedustajia seuraavat esitykset perusopetuspalvelun johtaja Taina Tervoselle: Kohta 1 johtokunnan esitys koulun A1-kielen opetuksen vähimmäisoppilasmäärästä, jolla opetus käynnistetään Kasvatus ja koulutuslautakunnan suomenkielisen jaoston päätös : A1-kielen opetuksen minimiryhmäkoko 1. vuosiluokalla alkavassa kielessä on vähintään oppilasta. Koulu päättää omassa opetussuunnitelmassaan tarkemman ryhmäkoon. Johtokunta keskusteli asiasta ja johtokunta näki tärkeänä kielivalintojen monipuolisuuden turvaamisen. Kustannusnäkökulmat huomioiden, johtokunta päätyi kuitenkin esittämään vähimmäismääräksi 15 oppilasta. Kohta 2 johtokunnan esitystä koulun A2-kielen opetuksen vähimmäisoppilasmäärästä, jolla opetus käynnistetään

13 Päätös: Johtokunnan esitys n A1-kielien (englanti ja saksa) opetuksen minimiryhmäkoko 1. vuosiluokalla alkavassa kielessä on vähintään 15 oppilasta. n A2-kielien (englanti, saksa ja espanja) opetuksen minimiryhmäkoko alkavassa kielessä on vähintään 12 oppilasta. Lisäksi tarkennetaan, että kielikylvyn (ruotsi) toinen A1 kieli (englanti tai saksa) alkaa varhennettuna ensimmäisellä luokalla, jos kyseinen kieli muodostuu varhennettuna A1 kielenä kouluun. Tällöin kielen vähimmäisoppilasmäärä, jolla opetus käynnistetään, on 15 oppilasta. Pöytäkirjanote perusopetuspalvelun johtaja Taina Tervoselle. 8 JOHTOKUNNAN ESITYS KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN TOIMIALALAUTAKUNNAN SUOMENKIELISELLE JAOKSELLE LAUSUNTOPYYNNÖSTÄ: KOULUN A2-KIELISTÄ, KAKSIKIELISEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISESTÄ JA/TAI KIELIKYLYOPETUKSEN JÄRJESTÄMISESTÄ Kohta 3 johtokunnan esitys koulun A2-kielestä Johtokunta päätti antaa kuultuaan koulun henkilökuntaa ja johtokunnan oppilasedustajia seuraavan esityksen kasvatuksen ja koulutuksen toimialalautakunnan suomenkieliselle jaokselle: Esitys n kieliohjelmasta alkaen A1-kieli englanti ja saksa A2-kieli englanti, saksa ja espanja B1-kieli ruotsi B2 kieli saksa, espanja ja ranska Päätös: Johtokunnan esitys esittää A2 kieliksi seuraavat kielet: englanti, saksa ja espanja. Lisäksi esittää, että A2 kielen voi aloittaa kolmannelta vuosiluokalta. n kieliohjelma alkaen: A1-kieli englanti ja saksa A2-kieli englanti, saksa ja espanja B1-kieli ruotsi B2 kieli saksa, espanja ja ranska Pöytäkirjanote kasvatuksen ja koulutuksen toimialalautakunnan suomenkieliselle jaokselle.

14 9 TAIVALLAHDEN PERUSKOULUN VUODEN 2018 TALOUSARVIOIN KÄYTTÖSUUNNITELMAN VAHVISTAMINEN n budjettikehys on Käyttösuunnitelma perustuu arvioituun oppilasmäärään, mikä kevään osalta on 719 oppilasta ja syksyn 2018 osalta 764 oppilasta. Koulukohtaisen käyttösuunnitelman lisäksi koululle on myönnetty keskitetyistä määrärahoista seuraavat määrärahat: - Strategian kohdennus / englanninkielisten paikkamäärien kaksinkertaistaminen asteittain KV toimintaan hakemusten perusteella Projektiseurannalla olevat määrärahat seuraavasti Ulkoisesta rahoituksesta: - Tutor opettaja toiminta Tasa-arvohanke Toimialan sisäisestä rahoituksesta: - Oppilaskunnan Ruuti hankkeeseen Lisäksi koulun/perusopetuslinjan talousarvion käyttösuunnitelmaan vaikuttavat seuraavat tekijät Palmialta ja muilta tukipalvelutoimittajilta tilattavien palvelujen koulukohtaiset määrärahat on laskettu viraston sopimustietojen mukaan. liite 2. Johtokuntaraportti Päätös: n johtokunta päätti hyväksyä talousarvion käyttösuunnitelman esittelijän ehdotuksen mukaisesti. 10 TAIVALLAHDEN PERUSKOULUN KÄYTTÖTALOUDEN TILISIIRROT TILIVUODEN AIKANA Päätös: Johtokunta myönsi rehtorille oikeuden tehdä tarvittaessa siirtoja tileiltä ja toiminnoilta toisille tilivuoden aikana muistiotositteilla.

15 11 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Päätös: Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 21:10. Tämän kokouksen päätösten toimeenpanosta huolehtii rehtori, ellei johtokunta ole muuta päättänyt. allekirjoitus Marko Matilainen puheenjohtaja allekirjoitus Outi Lehtola-Räsänen pöytäkirjanpitäjä allekirjoitus Sara Åström pöytäkirjan tarkastaja allekirjoitus Jouni Leskinen pöytäkirjan tarkastaja Pöytäkirja on pidetty nähtävänä yleisessä tietoverkossa osoitteessa ( )

16 MUUTOKSENHAKUKIELTO Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen. Oikaisuvaatimusoikeus Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) kunnan jäsen. Oikaisuvaatimusaika Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä. Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä. Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Oikaisuvaatimusviranomainen Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kasvatus- ja koulutuslautakunta. Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava: Postiosoite: PL HELSINGIN KAUPUNKI Helsingin kaupunki Pöytäkirja Faksinumero: (09) Käyntiosoite: Pohjoisesplanadi 11-13

17 Puhelinnumero: (09) (Yleishallinto) Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu miten päätöstä halutaan oikaistavaksi millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi oikaisuvaatimuksen tekijä millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot Pöytäkirja Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta. VALITUSOSOITUS Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella. Valitusoikeus Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen). Valitusaika Valitus päätöksestä, joka koskee oppilaalle annettavaa kirjallista varoitusta tai oppilaan määräaikaista erottamista, tulee tehdä 14 päivän kuluessa siitä, kun päätös on annettu oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle tiedoksi. Muissa tapauksissa valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon sinä päivänä, jona päätös on luovutettu asianosaiselle tai hänen lailliselle edustajalle. Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä. Postitse saantitodistusta vastaan lähetetystä asiakirjasta katsotaan asianosaisen saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana.

18 Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Valitusviranomainen Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle. Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava: Sähköpostiosoite: Helsingin kaupunki Pöytäkirja Postiosoite: Radanrakentajantie HELSINKI Faksinumero: Käyntiosoite: Radanrakentajantie 5 Puhelinnumero: Valituksen muoto ja sisältö Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutosta siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Valitukseen on liitettävä päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Oikeudenkäyntimaksu Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 250 euron oikeudenkäyntimaksun