Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille

Transkriptio

1 Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Talousarvio vuodelle 2014

2 2 Sisältö 1. Toiminta- ja taloussuunnitelma Koulutuskuntayhtymän toiminnan lähtökohdat ja strategiset linjaukset Koulutuskuntayhtymä ylläpitäjänä Koulutuskuntayhtymän tehtävä Koulutuksen järjestämisluvat Työelämän kehittämisja palvelutehtävä Hämeenlinnan seudun oppisopimustoimisto Koulutus- ja tutkimus, kehittämissuunnitelma Jäsenkuntien esittämät painopisteet Koulutuksen järjestäjän strategiset linjaukset.5 3. Koulutuskuntayhtymä Organisaatio Koulutuskuntayhtymä tuloskortti Mittarit Ammattiopisto Tavastia Yleistä Ammatillisen koulutuksen toimintaympäristön muutoksia ja haasteita Ammattiosaamisen toimikunta Alojen koulutuksen asiantuntijaryhmät Ammatilliset perustutkinnot Ohjaavat koulutukset Aikuisten maahanmuuttajien perusopetus Erityisopetus Aikuiskoulutus Osastojen sitovat tavoitteet vuodelle Lukioliikelaitos Tavastia Toiminta- ja taloussuunnitelman lähtökohdat Kuntayhtymäpalvelut...16 ja muut yhteiset palvelut Yleistä Osastojen sitovat tavoitteet vuodelle Koulutuskuntayhtymä Tavastian... hanketoiminta Ammattiopisto Tavastian hankkeet Lukioliikelaitos Tavastian hankkeet Talousarvion ja -suunnitelman yleiset perusteet ja rakenne Rahoitus Talousarvion rakenne Suunnitelman mukaiset poistot / talousarvion sitovuustaso Rahoituksen perusteet Talousarvion ja -suunnitelman euromääriin vaikuttavia tekijöitä Talousarvion käyttötalousosa Tuloslaskelma; Koulutuskuntayhtymä Tavastia Tuloslaskelma; Koulutuskuntayhtymä Tavastia ilman lukioliikelaitosta Tuloslaskelma; Lukioliikelaitos Tavastia Investointiosa Investointiosa 2014; Koulutuskuntayhtymä Tavastia Investointiosa 2014; Lukioliikelaitos Tavastia Investointien suunnittelukausi Rahoitusosa Rahoituslaskelma; Koulutuskuntayhtymä Tavastia Rahoituslaskelma; Koulutuskuntayhtymä Tavastia ilman lukioliikelaitosta Rahoituslaskelma; Lukioliikelaitos Tavastia Suunnitelmavuodet Koulutuskuntayhtymä Tavastia Koulutuskuntayhtymä Tavastia ilman lukioliikelaitosta Lukioliikelaitos Tavastia...34 LIITE 1 Ammattiopisto Tavastia; nuorten koulutus...35 LIITE 2 Ammattiopisto Tavastia; aikuisten ammatilliset tutkinnot...36 LIITE 3 Käsitteiden ja lyhenteiden kuvaaminen...38 LIITE 4 Tuloksellisuusmittarit...39

3 3 1. Toiminta- ja taloussuunnitelma Koulutuskuntayhtymä Tavastian yhtymävaltuuston hyväksymässä toiminta- ja taloussuunnitelmassa sekä talousarviossa määritellään kuntayhtymän ja sen ylläpitämien Ammattiopisto Tavastian ja Lukioliikelaitos Tavastian toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Suunnitelmiin sisältyy tavoitteiden lisäksi avaintoimenpiteet ja luettelo käytettävistä mittareista. Kuntayhtymän strategia ja sitä täydentävät ohjelmat tullaan päivittämään kevään 2014 aikana. Toimintasuunnitelmaa laadittaessa on huomioitu valtioneuvoston, opetus- ja kulttuuriministeriön ja maakunnan koulutuspoliittiset linjaukset, jäsenkuntien antamat lausunnot sekä oppilaitosten laatimat painopistemäärittelyt. Toimintasuunnitelman tavoitteita asetettaessa on tärkeänä tekijänä olleet sidosryhmäpalautteet, opiskelija- ja henkilöstökyselyn tulokset sekä ammattiopiston osastojen ja lukioiden henkilöstön kanssa pidetyt kehittämiskeskustelut. Toiminta- ja taloussuunnitelma asiakirjan lopussa suunnitellulle toiminnalle on esitetty euromääräinen budjetti 2014 ja ennuste vuosille Toiminta- ja taloussuunnitelma Koulutuskuntayhtymän toiminnan lähtökohdat ja strategiset linjaukset 2.1 Koulutuskuntayhtymä ylläpitäjänä Kuntayhtymän 6 jäsenkuntaa ovat Akaa, Hattula, Hämeenlinna, Janakkala, Pälkäne ja Urjala. Yhtymävaltuuston 22 valtuutettua käyttävät kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa. Jäsenkuntien valtuustot valitsevat kuntiensa edustajat vaalikaudeksi kuntayhtymän valtuustoon. Yhtymävaltuustossa on jokaisesta jäsenkunnasta yksi (1) jäsen kutakin alkavaa 5,8 %:n peruspääomaosuutta kohti. Jäsenille on valittu henkilökohtaiset varajäsenet. Yhtymävaltuusto valitsee keskuudestaan toimikaudeksi puheenjohtajan sekä I ja II varapuheenjohtajan sekä määrää toimikaudekseen yhtymähallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Yhtymävaltuuston valitsemassa kuntayhtymän hallituksessa on yhdeksän jäsentä, joilla on henkilökohtaiset varajäsenet. Yhtymävaltuusto valitsee toimikaudekseen tarkastuslautakunnan, jossa on viisi jäsentä ja henkilökohtaiset varajäsenet. Yhtymävaltuusto valitsee myös tilintarkastajan samaksi toimikaudeksi. 2.2 Koulutuskuntayhtymän tehtävä Perussopimuksen mukaisesti kuntayhtymän tehtävänä on järjestää ammatillista ja yleissivistävää sekä niitä tukevaa muuta koulutusta ja koulutustehtävään läheisesti liittyvää palvelu- ja tutkimustoimintaa. Tehtäviensä toteuttamiseksi kuntayhtymä hallinnoi ammatillisia oppilaitoksia ja lukioita. Yhtymävaltuuston päätöksellä kuntayhtymän ylläpidettäväksi voidaan ottaa myös muita koulutusta järjestäviä oppilaitoksia. 2.3 Koulutuksen järjestämisluvat Koulutuskuntayhtymä Tavastia voi toteuttaa toisen asteen ammatillista peruskoulutusta jäsenkunnissaan ja aikuiskoulutusta koko maassa sekä lukiokoulutusta Hämeenlinnan kaupungin alueella. Ammatillisen koulutuksen järjestämislupaan sisältyvän koulutustehtävämäärittelyn mukaan ammatillisen peruskoulutuksen vuotuinen kokonaisopiskelijamäärä on enintään opiskelijaa. Lukiokoulutuksen järjestämisluvassa ei ole opiskelijamäärärajoituksia. Erityisenä koulutustehtävänä on maahanmuuttajille järjestettävä ammatilliseen pe-

4 4 ruskoulutukseen valmistava koulutus sekä ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (ammattistartti). Ammattiopiston tarjoamat koulutusalat ovat Kulttuuriala Luonnontieteiden ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tekniikan ja liikenteen ala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala. Ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämisluvan mukaan koulutuskuntayhtymä voi järjestää ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitettua ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta ja muuta ammatillista lisäkoulutusta oppilaitosmuotoisena sekä oppisopimusmuotoisena kaikilla koulutusaloilla. Lisäkoulutuksen valtionosuuden perusteena käytettävä opiskelijatyövuosien vuotuinen määrä vaihtelee vuosittain OKM:n päätöksen mukaisesti. Vuonna 2012 rahoitusta myönnettiin 114,4 opiskelijatyövuoteen oppilaitosmuotoisessa lisäkoulutuksessa. Koulutuskuntayhtymän hallitus päättää vuosittain talousarvioon liittyen oppilaitoksen koulutustarjonnan koulutusala- ja tutkintokohtaisesti järjestämislupien puitteissa. Lukioliikelaitoksen johtokunta päättää vuosittain lukiokoulutuksen aloittavien opiskelijoiden paikkamäärän. 2.4 Työelämän kehittämisja palvelutehtävä Ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämislupaan sisältyy työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Sen tuloksellinen toteuttaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä eri yritysten ja organisaatioiden kanssa. Työelämän kehittämisohjelmia toteutetaan pääosin ELY-keskusten rahoittaman hanketoiminnan kautta. Vuonna 2013 oli meneillään 10 TYKE-hanketta 2.5. Hämeenlinnan seudun oppisopimustoimisto Hämeenlinnan seudun oppisopimustoimisto toimii seutukunnan oppisopimuskouluttajana. Sen tavoitteena on olla tunnettu ja arvostettu seudullinen oppisopimustoimija, jonka hankkiman koulutuksen vaikuttavuus alueen yritysten ja organisaatioiden kehittymisen kannalta on merkittävää. Oppisopimustoimisto solmii oppisopimuksia ammatillisiin perustutkintoihin sekä lisäkoulutuksiin. Lisäkoulutuksella tarkoitetaan ammatti- ja erikoisammattitutkintoja sekä ei-tutkintotavoitteisia lisäkoulutuksia. Perustutkintojen sopimuksiin ei ole määrällisiä rajoituksia, mutta lisäkoulutus on kiintiöity. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Koulutuskuntayhtymä Tavastialle vuodeksi 2013 oppisopimusmuotoiseen lisäkoulutukseen 213 paikkaa. Vuoden 2014 kiintiö pysyy samana. Lisäksi nuorten koulutustakuuseen kuuluvissa ohjelmissa rahoitetaan myös oppisopimusmuotoista koulutusta. Tuettujen oppisopimusten muotojen kehittämistä jatketaan Luotsi-säätiön ja Sininauhaliiton kanssa. Nuorten tuetussa oppisopimuskoulutuksessa on korotettu koulutuskorvaus, ja paikkoja tähän haetaan OKM:ltä vuosittain. 2.6 Koulutus- ja tutkimus, kehittämissuunnitelma Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman (Kesu) vuosille loppuvuodesta Kehittämissuunnitelmaa leimaa valtioneuvoston tavoite työurien pidentämisestä, mikä näkyy suunnitelman monissa eri tavoitteissa ja toimenpiteissä. Kesu sisältää ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja aikuiskoulutuksen järjestämiseen suunniteltuja muutoksia hallituskaudella. Kesu on luettavissa opetus- ja kulttuuriministeriön internet-sivuilta osoitteessa Kehittamissuunnitelma.html 2.7 Jäsenkuntien esittämät painopisteet Hattulan kunta Talousarvion ja toiminta- ja taloussuunnitelman laadinnassa on varauduttava valtionosuuksien vähenemiseen. Toiminnassa on kiinnitettävä erityistä huomiota joustavan haun mahdollisuuden säilyttämiseen, opiskelun keskeyttäneisiin ja opiskelijoiden syrjäytymisen ehkäisemiseen. Toisen asteen koulutuksen seudullista yhteistyötä tulee kehittää ja tiivistää erityisesti nuorisotakuun näkökulmasta Hämeenlinnan kaupunki Koulutuskuntayhtymä on merkittävä seutukunnallinen toisen asteen koulutusta tarjoava koulutuksen järjestäjä, jonka merkitys entisestään kasvoi vuoden 2013 alusta, jolloin kuntayhtymän alaisuuteen siirtyi Hämeenlinnan kaupungin aiemmin ylläpitämä lukiokoulutus. Hämeenlinnan kaupunki katsoo lausunnossaan, että nuorten oppimispolun näkökulmasta koulutuksen järjestäjän tulee jatkaa yhteistyön kehittämistä toisen asteen koulutuksen sisällä tavoitteena lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen synergiaetujen kasvattaminen. Valinnaisuuden ja vaihtoehtoisten opintopolkujen lisäämisellä tuetaan opiskelijoiden etenemistä opinnoissa, parannetaan koulutuksen läpäisyä ja parhaimmillaan kyetään vastaamaan entistä paremmin kehittyvän työelämän tarpeisiin.

5 Hämeenlinnan kaupunki katsoo niin ikään, että ammatillisen toisen asteen koulutuksen läpäisyyn tulee jatkossa kiinnittää erityistä huomiota tavoitteena keskeyttämisten vähentäminen ja aloitettujen tutkintojen loppuun saattaminen. Näin tuetaan keskeisesti myös nuorisotakuun toteutumista seutukunnalla. Koulutuksellisen yhteistyön lisääminen myös ammatillisen korkea-asteen suuntaan katsotaan olevan tärkeää sujuvien oppimispolkujen ja työelämän tarpeiden näkökulmasta. Lisäksi Hämeenlinnan kaupunki korostaa Koulutuskuntayhtymän yhteistyön merkitystä perusasteen koulutukseen. Siirtyminen perusopetuksesta toisen asteen koulutukseen tulee jatkossakin olla hallittua ja kontrolloitua sekä tiedonkulun säilyä edelleen peruskuntiin päin hyvällä tasolla, jotta syrjäytymisen ehkäisyssä kyetään vastaamaan kasvaviin tarpeisiin. Kuntayhtymän tulee ottaa erityisesti huomioon taloustilanteeseen paneutuminen oppilasmäärän vähentyessä. Janakkala Kuntayhtymän talousarvion ja toiminta- ja taloussuunnitelman laadinnassa on varauduttava valtionosuuksien vähenemiseen sekä varmistettava, että valtionosuusrahoitus sekä muu rahoitus riittää kattamaan toiminnasta aiheutuvat kustannukset. Toiminnassa on kiinnitettävä huomiota joustavan haun mahdollisuuden säilyttämiseen, opiskelun keskeyttäneisiin ja opiskelijoiden syrjäytymisen ehkäisemiseen. Aloituspaikoissa ja opiskelijavalinnoissa tulee edelleen huomioida opiskelijat, jotka ovat työskennelleet edellytyksiensä mukaisesti, mutta eivät täytä joustavan haun kriteerejä, eivätkä pääse koulutukseen normaalin haun kautta. Ammatillisen koulutuksen keskeyttäneiden määrä on valtakunnallisesti huolestuttavalla tasolla. Koulutuskuntayhtymän tulee kiinnittää riittävästi huomiota asiaan ja panostaa koulutuksen läpäisyn toteutumiseen. Toisen asteen koulutuksen seudullista yhteistyötä tulee kehittää ja tiivistää erityisesti nuorisotakuun näkökulmasta. 2.8 Koulutuksen järjestäjän strategiset linjaukset Kuntayhtymän strategia ja sitä täydentävät ohjelmat tullaan päivittämään kevään 2014 aikana. 5 Toiminta- ja taloussuunnitelma

6 6 3. Koulutuskuntayhtymä 3.1 Organisaatio

7 7 Toiminta- ja taloussuunnitelma

8 8 3.2 Koulutuskuntayhtymä tuloskortti Koulutuskuntayhtymässä toiminnan suunnittelun apuvälineenä käytetään tuloskortteja ja niistä johdettuja aikataulutettuja ja vastuutettuja työsuunnitelmia. Tuloskortin strategiset tavoitteet ja kriittiset menestystekijät tulevat kuntayhtymän strategiasta. Lisäksi tuloskorttia laadittaessa otetaan huomioon valtiovallan linjaukset (Kesu) hyväksytyt ohjelmat, opiskelijaja henkilöstökyselyiden tulokset sekä kehityskeskustelujen yhteenveto. Tuloskorttiin merkitään sitovat tavoitteet ja avaintoimenpiteet viiden seuraavan tekijän suhteen: Asiakkaat Aluevaikuttaminen ja kumppanuus Organisaation toiminta Talous ja puitteet Henkilöstö Tavoite Asiakkaat Oppimiseen ja vastuullisuuteen kannustavan pedagogiikan toteuttaminen Opiskelijaohjauksen vahvistaminen Aluevaikuttaminen ja kumppanuus Työelämäkumppanuuden vahvistaminen Oppilaitosyhteistyön tiivistäminen Yhteiskuntatakuun toteuttaminen Toimenpide Hyvien pedagogisten käytäntöjen laajentaminen ja vakiinnuttaminen Opiskelijoiden tietoteknisen osaamisen suunnitelman laatiminen ja toiminnan käynnistäminen Opiskelijoiden tiedotukseen ja opintojen seuraamiseen liittyvän osaamisen varmistaminen ja henkilökohtaisten suunnitelmien lisääminen / Ammattiopisto, ammatillinen peruskoulutus Atto-opetuksen ja osaamisen arvioinnin pilotointi ammatillisten tutkinnon osien, työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen yhteydessä / Ammattiopisto, ammatillinen peruskoulutus Opiskelijahuoltopalveluiden kehittäminen (Opiskelijahuoltolaki) Opetushenkilöstön valmentaminen opintojen ohjaamiseen / Ammattiopisto Tavastia Erva-tiimin, osastojen Erkka-tiimien ja Erva-toiminnan vakiinnuttaminen, erityisopiskelijoiden työllistymisen tukitoimien käynnistäminen / Ammattiopisto, ammatillinen peruskoulutus Sähköisen henkilökohtaistamislomakkeen käyttöön ottaminen aikuiskoulutuksen ohjauksen välineeksi / Ammattiopisto, aikuiskoulutus Kummityöpaikkojen hankkiminen ja kummiyritystoiminnan käynnistäminen Aktiivinen rekrytointi työpaikkaohjaajakoulutuksiin ja käytössä olevien toteutusmallien vakiinnuttaminen / Ammattiopisto Tavastia Työelämäpalautteiden hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä / Ammattiopisto Tavastia Opettajien ja opiskelijaryhmien yhteistoiminnasta sopiminen ja toiminnan käynnistäminen Yhteisten kurssien ja projektien suunnitteleminen ja toteuttaminen. Monimuotoisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen. Alueellisen kehittämissuunnitelman laatiminen / Ammattiopisto Tavastia Kilpailulainsäädännön velvoitteisiin vastaaminen: selvitetään aikuiskoulutuksen yhtiöittämistä alueellisena yhteistyönä / Ammattiopisto, aikuiskoulutus Avoimen ammattiopistomallin valmisteleminen / Ammattiopisto Tavastia Nuorten aikuisten osaamisohjelma: yhteistyö koulutustarjonnan suunnittelussa, ohjauksessa ja tukitoimissa / Ammattiopisto Tavastia

9 Tavoite Organisaation toiminta Osaamisen jakaminen Tavastia-hengen ylläpitäminen Laadunhallinnan toteuttaminen Toimintamallien kehittäminen Talous ja puitteet Turvallisen ja ajanmukaisen työ- ja oppimisympäristön varmistaminen Tasapainoisen ja ennakoivan talouden soveltaminen Henkilöstö Tulevaisuuden osaamistarpeiden varmistaminen Henkilöstön työhyvinvoinnin turvaaminen Toimenpide Opetusmateriaalin tallentaminen ja jakaminen Tavastia tutuksi -verkko-opetusmateriaalin laatiminen Sähköisen oppimisympäristön kehittäminen pedagogisista lähtökohdista (verkko, laitteet, ohjelmistot) Nuorten ja aikuisten opiskelijoiden liittäminen samaan opiskelijahallintojärjestelmään / Ammattiopisto Tavastia Yhteisten koulutusten, tilaisuuksien ja tapahtumien järjestäminen Viestinnän kokonaisvaltainen hyödyntäminen Laadunhallinnan hankkeistaminen Sähköisen laatukäsikirjan luominen Laadunhallinnan osaamisen kehittäminen Asianhallintajärjestelmän päivittäminen Lukioliikelaitoksen hallintomallin vakiinnuttaminen ja toiminnan laajentaminen / Lukioliikelaitos Opintojen rakenteen ja opetussuunnitelmien uudistamisen suunnitteleminen / Ammattiopisto Tavastia Turvallisuuskävelyjen ja poistumisharjoitusten vakiinnuttaminen Rakennuskohtaisten pelastussuunnitelmien päivittäminen Tavastian tilojen ja alueiden riskikartoituksen tekeminen sekä parantavien toimenpiteiden toteuttaminen Kiinteistöjen kunnossapitosuunnitelman laatiminen vuosille Osastokohtaisten suunnitelmien laatiminen toiminnan tuottavuuden parantamiseksi Budjetoinnin ja raportoinnin kehittäminen Toiminnan sopeuttaminen pieneneviin opiskelijamääriin Henkilöstön tietoteknisen osaamisen varmistaminen: suunnitelman laatiminen ja ohjelman käynnistyminen Kokemuskumppanuuden hyödyntäminen ja esimiesvertaismentoroinnin käynnistäminen / Ammattiopisto Tavastia Työnkierto ja työtehtävien monipuolistuminen Ammatillisen osaamisen kehittämistä koskevan suunnitelman laatiminen Tiedonkulun parantaminen Johtamisen itsearvioinnin ja kehittymissuunnitelman laatiminen 9 Toiminta- ja taloussuunnitelma

10 Mittarit Koulutuskuntayhtymä Tavastian toiminnan vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta mitataan alla esitetyillä mittareilla. Mittareiden tavoiteluvut ja -tasot vuodelle 2014 on esitetty taulukossa. Asiakkaat Koulutuksen vetovoimaisuus Opiskelijamäärä Opiskelijapalautteet Tavoite Yhteishaussa ensisijaisten hakijoiden määrä 1,3 hakijaa / aloituspaikka Normaalirahoitteinen koulutus, aloittavat opiskelijat Nuorten koulutus 765 Ylioppilaskiintiö 33 Näyttötutkinnot 230 Aloittavat yhteensä 1028 Normaalirahoitteinen koulutus, kaikki opiskelijat Ammatillinen peruskoulutus 1988 opiskelijaa Näyttötutkinnot 292 opiskelijaa Opiskelijamäärä yhteensä Muu aikuiskoulutus 367 otv Aikuiskoulutus yhteensä 292 opiskelijaa otv = 659 otv/ opiskelijatyöpäivää Lukiokoulutuksen aloituspaikat 410 Nuorten koulutus opintopalautteet 4540 kpl, palautteiden arvosanojen keskiarvo 3,9 / 5,0 opiskelijapalautteet 70 %, palautteiden arvosanojen keskiarvo 3,73 / 5,0 Aikuiskoulutus, tutkintotavoitteinen, palautteiden keskiarvo 3,8 / 5,0 Aikuiskoulutus, lyhytkoulutukset, palautteiden keskiarvo 4,1 / 5,0 Opintojen keskeyttäminen Ammatillinen peruskoulutus 10,4 % Aikuiskoulutus 12,2 % Läpäisyaste, normaalirahoitteinen koulutus Vuonna 2011 koulutuksen aloittaneista tutkintonsa vuoden loppuun mennessä läpäisseiden määrä 65 % Tutkintojen määrä, aikuiskoulutus 329 tutkintoa ja 33 osatutkintoa Ammattiosaamisen näytöt työelämässä Ammattiosaamisen näytöistä suoritettu työelämässä 69 % Kilpailutoiminta Taitaja-semifinaaleihin osallistuvien opiskelijoiden määrä 28 Saku-kilpailuihin osallistuvien opiskelijoiden määrä 20 Aluevaikuttaminen ja kumppanuus Tavoite Alojen koulutuksen asiantuntijaryhmät Kokoontumisten määrä vähintään 2 kertaa vuodessa Kansainvälisyys Kansainvälisten vaihtojen määrä 116 kpl Kansainvälisten vaihtojen laajuus yhteensä 275 vkoa Koulutuksen vaikuttavuus Vaikuttavuusselvitysten laatiminen kolmesta tutkinnosta / koulutusohjelmasta Yhteinen opintotarjotin muiden oppilaitosten kanssa Yhteistä tarjontaa vähintään kuuden oppilaitoksen kanssa Työssäoppimisjaksojen työelämäpalautteet Palautteiden määrä 540 kappaletta Organisaation toiminta Tavoite Hankkeet Hankkeiden määrä 15 kpl ja liikevaihto 1,1 M Arviointi Hojksit Päättyneiden opintojen arviointi kahden viikon kuluessa opinnon päättymisestä Ajantasaisuus, päivitys lukukausittain

11 Henkilöstö Koulutuspäivät, opetushenkilöstö Koulutuspäivät, koko henkilöstö Henkilöstön tyytyväisyys Kehityskeskustelut ja kehittymissuunnitelmat Tavoite Koulutuspäiviä / opetushenkilöstö 7,5 pv Koulutuspäiviä / koko henkilöstö 6,0 pv Henkilöstökyselyn vuosiversion laadinta Kehityskeskustelujen käyminen koko henkilöstön kanssa. Opetushenkilöstön pätevyys Opetushenkilöstö 85 % Perusrahoitteisen koulutuksen henkilöstö 89 % Talous ja puitteet Budjetin toteutuminen Energian kulutus Veden kulutus Tavoite Vuosikate 1,7 M ilman lukioliikelaitosta Lukiokoulutuksen vuosikate kwh, säästö 2 % ed. vuodesta suhteutettuna käytössä oleviin tiloihin m 3, säästö 2 % ed. vuodesta suhteutettuna käytössä oleviin tiloihin Tilojen käyttöaste Käyttöaste Winhan mukaan (ma-pe kello 8 16) 60 % Aikuiskoulutuksen liikevaihto Perusrahoitteinen aikuiskoulutus 1,8 M Muu aikuiskoulutus 3,2 M Henkilöstön koulutus 2,5 % henkilöstökuluista 11 Toiminta- ja taloussuunnitelma Ammattiopisto Tavastia 4.1 Yleistä Ammattiopisto Tavastia järjestää tutkintotavoitteista ammatillista koulutusta ammatillisena peruskoulutuksena ja näyttötutkintoina. Ammatillista peruskoulutusta järjestetään kuudella eri koulutusalalla: kulttuuriala, luonnontieteiden ala, matkailu-, ravitsemis- ja talousala, sosiaali-, terveys ja liikunta-ala, tekniikan ja liikenteen ala sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala. Nuorten koulutuksena järjestetään ammatillisena peruskoulutuksena perustutkintoja ja ohjaavia koulutuksia. Aikuiskoulutuksena suoritetaan näyttötutkintoina ammatillisia perustutkintoja sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintoja. Aikuiskoulutuksessa järjestetään myös monipuolisia lisä- ja täydennyskoulutuksia sekä toteutetaan työelämän kehittämis- ja palvelutehtävään liittyviä hankkeita. Ammattiopisto järjestää myös aikuisten maahanmuuttajien perusopetusta ja perusopetukseen valmistavaa opetusta. Opetustoiminta on jaettu 11 tulosyksikköön, ammatilliseen osastoon. Aikuiskoulutus muodostaa oman tulosalueensa Ammatillisen koulutuksen toimintaympäristön muutoksia ja haasteita Koulutuksen strategiset linjaukset määrittelee neljän vuoden välein laadittava Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma (Kesu vuosille ). Suunnitelman tavoitteena on muun muassa vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa, lyhentää opiskeluaikoja, vähentää tarpeetonta päällekkäiskoulutusta ja tehostaa läpäisyä. Toimenpiteitä suunnitelman toteuttamiseksi ovat opintojen valinnaisuuden ja joustavien opiskelupolkujen mahdollistaminen ja työssäoppimisen lisääminen. Nuorten- ja aikuiskoulutus haastetaan tekemään yhä enemmän yhteistyötä keskenään. Ammatilliseen koulutukseen on tulossa lukuisia muutoksia lähivuosina. Ammatillisen koulutuksen rahoitus tulee huomattavasti vähenemään. Opiskelijaksi ottamisen asetus suosii peruskoulun päättäneiden ja vailla toisen asteen tutkintoa olevien pääsyä koulutukseen. Uudistuvan opiskelijahuoltolainsäädännön muutokset tulevat vaikuttamaan erityisesti kuraattori- ja koulupsykologipalveluihin. Perustutkinnon perusteet tulevat muuttumaan, mutta muutosten aikataulu ei ole selvillä. Opintojen laajuutta kuvataan jatkossa opintoviikkojen sijaan osaamispisteillä. Koulutuksen rakenteen uudelleen suunnittelun lähtökohtana Tavastiassa on opiskelijoiden yksilöllisten opiskelupolkujen mahdollistaminen. Yhtenäinen kampusalue tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden laajaan opintojen valinnaisuuteen. Uudenlaiset verkko-opetuksen muodot tulevat osaltaan helpottamaan joustavaa tutkinnon suorittamista. Koulutustakuu osana nuorisotakuuta tarkoittaa Ammattiopisto Tavastian osalta sitä, että peruskoulun päättäneille nuorille pyritään järjestämisluvan puitteissa tarjoamaan opiskelupaikka. Nuorten aikuisten

12 12 osaamisohjelman kautta tarjotaan koulutusmahdollisuuksia vailla toisen asteen tutkintoa oleville vuotiaille. Nuorten tuettuja oppisopimuksia pyritään lisäämään. Yhteistyö muiden oppilaitosten kanssa syvenee edelleen. Vuorovaikutus Hämeenlinnan lukioiden kanssa on lisääntynyt saman omistajaorganisaation johdosta. Välkky-oppilaitosverkosto tekee yhteistyötä erityisopetuksen, aikuiskoulutuksen, pedagogiikan, kansainvälisyyden, viestinnän sekä henkilöstön kehittämisen ja talouden ja hallinnon kehittämisen osalta. Jalkinealan koulutus on Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa tehtävä konkreettinen yhteistyömuoto. Työelämäyhteistyön toimivuus on Ammattiopisto Tavastialle elinehto. Merkitys korostuu nuorten opiskelussa, koska nuorilla on opiskelun alussa yhä vähemmän käsitystä opiskelemansa alan työmahdollisuuksista ja työn sisällöstä. Opiskelijat vuodesta toiseen kokevat työssäoppimisjaksot erityisen merkityksellisinä. Työelämäyhteistyö on tuotava myös oppilaitoksen opetukseen. Oppimista voidaan tehostaa erilaisilla työelämälähtöisillä projekteilla ja käyttämällä työelämän toimijoita ja valmistuneita opiskelijoita opetuksen tukena Ammattiosaamisen toimikunta Ammattiosaamisen toimikunta on lakisääteinen toimielin. Toimikuntaan kuuluu työ- ja elinkeinoelämän, opettajien, koulutuksen järjestäjän sekä opiskelijoiden edustus. Toimikunnan tehtävänä on hyväksyä ammattiosaamisen näyttöjen suunnitelmat, valvoa näyttötoimintaa sekä käsitellä opiskelijan arviointia koskevat oikaisuvaatimukset. Ammattiosaamisen toimikunta toimii myös ns. Sora-lainsäädännön edellyttämänä toimielimenä vastaten muun muassa opinto-oikeuden peruuttamista ja opiskelijoiden erottamista koskevista päätöksistä. Opinto-oikeuden peruuttaminen tulee kyseeseen tilanteessa, jossa opiskelija vaarantaa turvallisuutta sosiaali- ja terveysalalla tai logistiikka-alalla. Toimikunnan puheenjohtaja allekirjoittaa ammatillisen perustutkinnon tutkintotodistukseen kuuluvan näyttötodistuksen Alojen koulutuksen asiantuntijaryhmät Ammattiopisto Tavastialla on 15 alakohtaista asiantuntijaryhmää. Niiden tehtävänä on valmistella ja antaa lausuntoja oman alansa koulutuksen ennakointiin ja suunnitteluun sekä työssäoppimisen, ammattiosaamisen näyttöjen ja tutkintotilaisuuksien kehittämiseen. Asiantuntijaryhmät käsittelevät ja analysoivat koulutuksen laadun parantamisen kannalta oleellisia opiskelija- ja sidosryhmäpalautteita. Lisäksi ne voivat toimia aktiivisesti oman alansa markkinoinnissa ja tiedottamisessa Ammatilliset perustutkinnot Elinkeinoelämän rakennemuutokset, väestökehitys ja valtakunnalliset koulutuspoliittiset linjaukset asettavat vaatimuksia joustavaan koulutustarjonnan säätelyyn. Koulutustarjonta suunnitellaan erilaisten ennakointiselvitysten, opiskelijoiden työllistymistilanteen ja työelämästä saatujen lausuntojen perusteella. Ammattiopisto Tavastia tarjoaa ammatillisena peruskoulutuksena 21 ammatillista perustutkintoa ja 37 eri koulutusohjelmaa. Ne on lueteltu liitteessä 1. Ammatillisen perustutkinnon laajuus on 120 opintoviikkoa. Tutkinto koostuu 90 opintoviikon laajuisista ammatillisista tutkinnon osista, 20 opintoviikon laajuisista ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista sekä 10 opintoviikon laajuisista vapaasti valittavista tutkinnon osista. Työssäoppimisen vähimmäismääräksi on päätetty 24 opintoviikkoa. Perustutkinnon 120 opintoviikon lisäksi opiskelijalla on mahdollisuus syventää osaamistaan 10 opintoviikon laajuisella Yritystoiminta - tutkinnon osalla, joka järjestetään joustavasti niin, että jokainen opiskelija voi sen halutessaan suorittaa. Ammattiopisto Tavastian opiskelijoilla on mahdollisuus opiskella ammatillisen perustutkinnon ohella lukio-opintoja ja suorittaa ammatillisen perustutkinnon lisäksi ylioppilastutkinto. Kahden tutkinnon suorittajiksi voivat hakea kaikki kolmivuotiseen, ammatilliseen perustutkintoon valitut Ohjaavat koulutukset Ammattiopisto Tavastiassa järjestetään opintoviikon laajuista maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta. Koulutuksessa maahanmuuttajat mm. vahvistavat suomen kielen kielitaitoaan sekä tutustuvat eri alojen opiskeluun ja työmahdollisuuksiin. Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen (ammattistartti) tavoitteena on tukea opiskelijoita tulevan ammatin valinnassa ja opinnoissa menestymisessä. Koulutuksessa tutustutaan työelämään ja eri alojen opiskeluun ja sekä vahvistetaan peruskoulussa saavutettuja taitoja. Opiskelijoilla on mahdollisuus halutessaan korottaa päättötodistuksen arvosanoja Aikuisten maahanmuuttajien perusopetus Aikuisen maahanmuuttajat voivat Ammattiopisto Tavastiassa suorittaa perusopetuksen oppimäärän. Sen laajuus on vähintään 44 kurssia, joiden suorittaminen kestää yleensä 1,5-2 lukuvuotta. Aikuisten perusopetukseen valmistavan koulutuksen laajuus on tuntia, ja sen suorittaminen kestää yleensä yhden lukuvuoden.

13 4.8. Erityisopetus Erityisopetuksen järjestämisen lähtökohtana ovat lainsäädännön edellyttämät palvelut erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille. Koko opetushenkilöstö toteuttaa erityisopetusta opiskelijan yksilöllisen suunnitelman mukaisesti. Erityisopetuksen ohjelmassa on kuvattu erityisopetuksen painopisteet. Erityisopetuksen toiminnalliset tavoitteet on esitetty opetuksen osastojen sitovien tavoitteiden yhteydessä. Erityisopetuksen tehtävänä on mahdollistaa esteettömät opiskeluolosuhteet kaikille niille opiskelijoille, jotka tarvitsevat lainsäädännön edellyttämiä erityisopetuspalveluja. Laadukas erityisopetus edellyttää osaavaa henkilöstöä, erityispedagogisia toimintatapoja ja erityisopetusjärjestelyjä. Erityisopetuksen lähtökohtina ovat erityisopetusta tarvitseville opiskelijoille laadittavat henkilökohtaiset opetuksen järjestämistä koskevat suunnitelmat eli HOJKSit sekä niihin kirjatut tavoitteet ja menetelmät Aikuiskoulutus Aikuiskoulutuksen tavoitteena on olla tunnettu ja arvostettu, monialainen aikuisten kouluttaja ja kehittäjä, joka vastaa erilaisten oppijoiden sekä yritysten ja organisaatioiden muuttuviin tarpeisiin. Aikuiskoulutuksen rahoituksen painopisteiden muutokset leimaavat tulevia vuosia. Tilanteeseen on varauduttu kehittämällä toiminnan asiakaslähtöisyyttä ja oppilaitoksen sisäisiä prosesseja aikuiskoulutuksen järjestämiseksi. Toisaalta uusia haasteita tulee opiskelijaksi oton uusista perusteista, jotka ohjaavat aiemman toisen asteen tutkinnon suorittaneet näyttötutkintoihin. Kuntalain muutos vaikuttaa siihen, että työvoimapoliittinen koulutus tulee yhtiöittää vuoteen 2016 mennessä. Yhtiön yhteistyöverkoston kartoitus on aloitettu syksyllä Ammattiopisto Tavastiassa voidaan näyttötutkintoina järjestää yli 60 eri perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoa. Näyttötutkinnot ovat ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia, mutta useimmiten niihin pätevöidytään valmistavassa koulutuksessa. Tutkintojen järjestämissopimukset solmitaan alakohtaisten, näyttötutkintojen suorittamista valvovien tutkintotoimikuntien kanssa. Ammattiopisto Tavastian näyttötutkintojen järjestämisluvat on lueteltu liitteessä 2. Työelämän kehittämis- ja palvelutoiminnan kautta alueen työelämää palvellaan lähinnä erilaisissa työntekijöiden osaamisen kehittämiseen liittyvissä hankkeissa. Hankkeet edellyttävät myös tiivistä yhteistyötä muihin aikuiskoulutusta järjestäviin oppilaitoksiin. Hämeenlinnan seudun työ- ja elinkeinotoimiston kanssa osallistutaan erilaisten täsmä- ja rekrytointikoulutuksien järjestämiseen ja tehdään yhteistyötä aikuisopintoihin ohjaamisessa. Koulutustarpeiden ennakoinnissa tehdään maakunnallista yhteistyötä. Koulutusta toteutetaan eri rahoitusmuodoilla. Suurin rahoittaja on ollut työ- ja elinkeinohallinto, joka ostaa koulutusta tarjouskilpailujen kautta. Omaehtoisia, valtionosuusrahoituksella toteutettavia ja oppisopimiskoulutuksia järjestetään kysynnän mukaan työelämän tarpeisiin. Lyhytkoulutusten kysyntä on pysynyt tasaisena viime vuodet. Tutkintotavoitteista koulutusta tarjotaan edelleen noin 1100 aikuiselle ja erilaisia lyhyt- ja henkilöstökoulutuksia noin 2000 aikuiselle vuosittain. 13 Toiminta- ja taloussuunnitelma Osastojen sitovat tavoitteet vuodelle 2014 Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat Atto Ammatillisen ja atto -opetuksen yhteistyön vahvistaminen Opetuksen sisällön kirkastaminen emansipatorisen tietokäsityksen avulla Atto-opetuksen työpaikkakäyntien aloittaminen (survival trip) Hotelli-, ravintola, catering ja elintarvike - Horecaelt Toteutussuunnitelmien päivittäminen vastaamaan nykyisiä oppimisympäristöjä Työtoiminnan selkeyttäminen Keskustelevan ja toisiaan tukevan työyhteisön vahvistaminen Kauppa ja tietojenkäsittely Kauppis Opetussuunnitelmien selkiyttäminen Yrittäjyysopintojen kehittäminen Erilaisten ryhmäytymistapojen kehittäminen

14 14 Kone, metalli ja sähkö Komesä ICT -opintojen kehittäminen Kone- ja metallin keskeyttämisen vähentäminen Työssäjaksamisen parantaminen Käsi- ja taideteollisuus, hius sekä vaatetus - Kätevä Erityisopetuksen kehittäminen Yhteisöllisyyden ja projektioppimisen lisääminen Matkailu-, ravitsemis-, hotelli- sekä puhdistus- ja kotityöpalvelut - Mrhpk Alumnitoiminnan käynnistäminen sosiaalisen median kautta Nuorten aikuisten osaamisohjelman koulutusten suunnitteleminen Erikoisammattitutkintojen koulutuskalenterin laatiminen (avoin ammattiopisto) Prosessi, kemian ja materiaalitekniikka, ajoneuvo ja logistiikka - Prolog Opettajien osaamisen ylläpitäminen opettajuudessa ja opetusalan substanssissa Työelämäyhteyksien kasvattaminen ja yhteistyön tiivistäminen Motivoivan ja turvallisen työympäristön varmistaminen Henkilökohtaisten opinpolkujen toteuttaminen Rakennus, maanmittaus, talotekniikka ja kiinteistöpalvelut - Rakmalvi Henkilöstön työhyvinvoinnin ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen Näyttötutkintojen järjestämisen kehittäminen Opetuksen moduloinnin kehittäminen Yhteisen asiantuntijaryhmän perustaminen Hamkin kanssa Sosiaali ja terveys, ammatillinen peruskoulutus Soteap Opetussuunnitelman toteuttamisen kehitystyö asiantuntijaryhmissä Palautteenantotapojen kehittäminen Työssäoppimisen ohjauksen kehittäminen pienentynein resurssein Työrauhan, myönteisen ilmapiirin ja ammatillisen kasvun vahvistaminen Opettajien työmäärän pitäminen kohtuullisena hyvän suunnittelun avulla Sosiaali ja terveys, näyttötutkinnot Sotent Soten arvo-osaamisen tuotteistaminen - näkyväksi tekeminen Opiskelijaohjauksen vahvistaminen Valmistavat ja valinnaiset opinnot Valo Maahanmuuttajien opetuksen kehittäminen ja osaamisen jakaminen Tieto- ja viestintätekniikan liittäminen kiinteäksi osaksi opetusta Opiskelijoiden poluttamisen kehittäminen (avoin ammattiopisto) Taitaja- ja Sakutoiminnan kehittäminen toimivaksi kokonaisuudeksi Erityisopetus Erva-tiimin, erkka-tiimien ja erva-toiminnan vakiinnuttaminen ja osastokohtaisten kehittymissuunnitelmien laatiminen Erityisopiskelijoiden työssäoppimisen ohjaamisen mallin laatiminen Erityisopiskelijoiden työllistymisen tukitoimien käynnistäminen

15 5. Lukioliikelaitos Tavastia 5.1 Toiminta- ja taloussuunnitelman lähtökohdat Lukioliikelaitos Tavastian toinen toimintavuosi tuo mukanaan tiukan talouden sopeutuksen, joka aiheutuu valtiovallan 4,2% laskennallisen valtio-osuuden leikkauksesta opiskelijakohtaisesta rahoituksesta. Lukioliikelaitoksen tulopuoli supistuu jo sillä yli euroa. Tulorahoitusta pienentää myös lukioiden kokonaisoppilasmäärän pieneneminen. HYKin lukion lakkauttamisen myötä lukiosta on saanut päättötodistuksen kahtena edellisenä lukuvuotena isompi abi-ikäluokka kuin sisään ensimmäiselle luokalle lukioon on tullut, vaikka lukio sai opiskelijoita enemmän ensimmäiselle luokalle 2013 yhteisvalinnassa kuin 2012 yhteisvalinnassa. Todellinen tulorahoituksen väheneminen on todellisuudessa n euroa vuodelle Lukioliikelaitos Tavastia aloitti toimintansa virallisesti Lukioliikelaitoksen oppilaitokset ovat Kaurialan lukio, Lammin lukio ja Hämeenlinnan lyseon lukio, jossa on sekä päivä- että aikuislinja. Hattulan kunnan kanssa on käyty laajat neuvottelut Parolan lukion siirtymisestä osaksi lukioliikelaitos Tavastiaa. Neuvottelut ovat edenneet siihen pisteeseen, että päätöksiä asiasta voidaan odottaa niin kunta- kuntayhtymä kuin lukioliikelaitostasollakin mennessä. Myös Janakkalan kunnan, koulutuskuntayhtymän ja lukioliikelaitoksen välillä on aloitettu alustavat keskustelut Janakkalan lukion siirtymisestä osaksi Lukioliikelaitos Tavastiaa. Seutukunnallisella lukioliikelaitoksella on leveämmät hartiat vastata lähitulevaisuuden lukiolle tuleviin opetussuunnitelma-, opetusteknologia- ylioppilastutkinnonuudistusja taloushaasteisiin. Toisen toimintavuoden 2014 keskeinen painopistealue on opetuksen sopeuttaminen rajusti pienenevään taloudelliseen resurssiin. Yli euroa tulopuolen pieneneminen tarkoittaa käytännössä seitsemän opettajan vuosipalkan sivukuluineen suuruista leikkausta opetukseen käytettävästä resurssista, jos emme saa Hämeenlinnan kaupungin avustusta tulopuolelle. Omat haasteensa taloudellisesti supistuvassa toimintaympäristössä aiheuttaa 2016 alkava sähköinen ylioppilastutkintojärjestelmä ja uusi 2016 käyttöön otettava lukion opetussuunnitelma. Ne edellyttävät koko opettajakunnan laajaa täydennyskoulutusta sähköisiin oppimisympäristöihin, jotta näistä tulevaisuuden haasteista selvitään. Elokuussa 2014 lukionsa aloittavat opiskelijat osallistuvat sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin, joten ensi syyslukukaudella lukion opettajilla pitää olla täydennyskoulutuksen myötä tietotaitoa ottaa uudet sähköiset oppimisympäristöt osaksi opetuskäytäntöä. Sähköisten oppimisalustojen koulutuksessa ja käyttöön ottamisessa hyödynnämme Digiope -hanketta, jossa lukioliikelaitoksen lukiot ovat mukana yhdessä Riihimäen ja Janakkalan lukioiden kanssa sekä tablettikouluhanketta, jossa Kaurialan lukio on mukana yhdessä 40 muun suomalaisen lukion kanssa. Kaurialan lukio jatkaa myös ns. Avohanketta, jossa keskeisenä tavoitteena on sosiaalisen median käytön hyödyntäminen opetuksessa. Sähköisten oppimisympäristöjen koulutuksen lisäksi lukioliikelaitoksessa tehdään myös koko lukioliikelaitosta koskevaa verkkokurssitarjotinta. Päämääränä on saada kuluvan lukuvuoden aikana useiden eri oppiaineiden verkkokurssit tarjolle niin lukioliikelaitoksen omille opiskelijoille kuin muillekin verkkokurssiopiskelusta kiinnostuneille lukioliikelaitoksen ulkopuolisille opiskelijoille.tarkoituksena on luoda kattava lukiokurssien tarjotin verkkoympäristössä tapahtuvaa opiskelua varten. Opiskelija voi täydentää ja tehdä yksilöllisiä opintopolkuvalintoja sähköisestä verkkokurssitarjonnasta. Verkkokurssitarjonnalla ei korvata normaalia opetustuokioilla tapahtuvaa lähiopetusta, vaan täydennetään sitä. Keskeisenä tavoitteena on lisätä ja kehittää yhteistyötä myös ammattikorkeakoulun, tiedekorkeakoulun ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen kanssa. Tällä yhteistyöllä lisätään myös lukiokoulutuksessa olevan opiskelijan mahdollisuuksia tehdä yksilöllisen opintopolun valintoja yli koulu ja oppilaitosasterajojen ja sitä kautta valmentautua ja tutustua lukion jälkeiseen opiskelumaailmaan ja sen asettamiin haasteisiin. Lukioliikelaitos on saanut OKM:ltä saamansa määrärahan turvin perustettua Urheiluakatemia Tavastian, jossa huippu-urheiluvalmennuksessa olevat nuoret voivat yhdistää toisen asteen ja korkea-asteen opinnot ja urheiluvalmennuksen joustavaksi kokonaisuudeksi. Toiminta kehittyy Urheiluakatemia Tavastian valmistuvan strategian myötä, kun Hämeenlinnan eri urheiluseurat ovat omalta osaltaan sitoutuneet toimintaan mukaan ja myös olemaan mukana toiminnan rahoittamisessa. Vuonna 2014 urheiluakatemian toiminnan pyörittämisen vastuun kantaa oma akatemian johtoryhmä valitun akatemiakoordinaattorin johdolla. Lukioliikelaitos on toiminnassa mukana juridisena henkilönä, jolla on oma Y-tunnus. Lukioliikelaitos tekee urheiluakatemiatoiminnan hallinto- ja talousasioissa yhteistyötä Lasten liikunnan tuen kanssa. Markkinoimme edelleen yleissivistävää lukiokoulutusta nuorille väylänä edetä elämässä erilaisiin vaativiin tehtäviin. Katteeksi lupauksellemme tarjoamme nuorille myös hyvää, vaativaa ja perinteistä ylioppilastutkintoon päättyvää lukiokoulutusta ja korostamme sen arvoa kertomalla, että käytännössä tiedekorkeakouluun mennään vain lukion päättötodistuksen ja valkolakin yhdistelmällä. Teemme lukio-opiskelijoille selväksi myös sen, että n. 70% ammattikorkeakouluun päässeistä ovat lukion käyneitä ylioppilaita. 15 Toiminta- ja taloussuunnitelma

16 16 6. Kuntayhtymäpalvelut ja muut yhteiset palvelut 6.1 Yleistä Kuntayhtymäpalvelut ja muut yhteiset palvelut huolehtivat laadukkaiden tukipalvelujen järjestämisestä opiskelijoille ja henkilöstölle. Toiminta on organisoitu seitsemään tulosyksikköön: it-, kiinteistö-, opiskelija-, ravitsemis- ja toimistopalvelut, kansainvälisyys sekä markkinointi ja viestintä. Palvelutoiminnan perustana on jokaisen tulosyksikön keskeisistä tehtävistä laadittu palvelutasokuvaus, jossa selvitetään mistä kokonaisuuksista palvelu koostuu, millainen on palvelun saatavuus ja miten palvelun toimivuutta mitataan. Opetuksen kanssa solmittavalla palvelusopimuksella kuvataan mm. miten ongelmatilanteissa toimitaan, miten palvelun laatu varmistetaan ja miten palvelusta raportoidaan. Kansainvälisyys ja viestintä ovat laatineet prosessikuvaukset. IT-palveluiden tehtävänä on tukea ja ohjata eri toimintayksikköjä hyväksytyn tietostrategian toteuttamisessa. Tärkeimpänä toimintona on IT-järjestelmien kunnossapito ja kehittäminen. Informaatiokeskuksen tehtävänä on toimia nykyaikaisena, digitaalisen oppimisympäristön mahdollistavana oppilaitoskirjastona, joka heijastaa koko oppilaitoksen pedagogista kulttuuria, uutta oppimisajattelua ja työkulttuuria. Kansainvälisyyspalveluiden tavoitteena on kannustaa ja motivoida opiskelijoita osallistumaan kansainväliseen toimintaan. Kansainväliseen toimintaan osallistuminen kehittää kielitaitoa, auttaa ymmärtämään kulttuurieroja ja lisää valmiuksia toimia kansainvälisessä ja monikulttuurisessa ympäristössä yhteistyössä kulttuuriltaan erilaisten ihmisten kanssa. Tavoitteena on myös oman alan kansainvälisten tietolähteiden ja sovellusten hyödyntäminen opiskelussa sekä oman alan tarjoamien kansainvälisyysmahdollisuuksien tunteminen Kiinteistönhoitopalvelujen tehtävänä on huolehtia kiinteistöjen, alueiden ja laitteiden huollosta ja kunnossapidosta. Keskusvarastotoiminta siirretään vuoden 2014 alusta Turenkiin Prolog-osastoon. Kiinteistöjen normaalit huolto- ja kunnossapitotoiminnat tehdään pääosin oman henkilökunnan toimesta. Ulkopuolisia urakoitsijoita tai muiden palvelujen tuottajia käytetään erikoiskorjauksissa ja -huolloissa. Siivoustoiminta siirtyy vuoden 2014 alusta Ravitsemis- ja siivouspalvelut osastoon. Opiskelijapalveluiden tavoitteena on luoda opiskelijoille turvallinen ja terveellinen opiskeluympäristö sekä edistää oppilaitosyhteisön hyvinvointia ja viihtyisyyttä. Keskeinen toimintaa ohjaava arvolähtökohta on koulutuksellisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutuminen sekä suvaitsevaisuuden edistäminen. Opiskelijapalvelut tarkoittavat käytännössä opinto-ohjausta, koulukuraattoripalveluita, nuoriso-ohjausta, asuntolapalveluita, opintotoimistotiimiä sekä opiskelijatoimintaa (opiskelijakunta-, tuutori- sekä kerho- ja vapaa-ajantoimintaa). Lisäksi kuntien järjestämää opiskeluterveydenhuoltoa pidetään osana oppilaitoksen opiskelijahuollon palvelukokonaisuutta. Ravitsemis- ja siivouspalveluiden perustehtävänä on valmistaa ja tarjoilla lakisääteinen päivittäinen opiskelijalounas sekä huolehtia ammattiopiston tilojen siisteydestä. Lounaan lisäksi opiskelijoille tarjotaan maksuton aamupuuro osana päivän ateriaa. Henkilöstöllä on mahdollisuus nauttia maksullisena samoista palveluista opiskelijaravintoloissa. Sisäisen ja ulkoisen palvelutoiminnan puitteissa ravitsemispalvelut tarjoaa kahvila- ja lounas- jne. palveluita asiakkaille. Toimistopalvelut tarjoaa taloushallinnon päätösten valmistelua, talousarvion laadintaa, seurantaa ja raportointia, laskutusta, sihteeripalveluja, opastus- ja infopalveluja, sisäisen postin kuljetus- ja jakelupalveluja sekä arkiston ylläpitoa. Talous- ja henkilöstöhallinnon muut palvelut sekä puhelunvälitys ostetaan KuntaPro Oy:ltä. Viestinnän onnistuminen on yksi Koulutuskuntayhtymä Tavastian menestystekijä. Markkinointiviestinnän tavoitteena on tuoda nopeasti ja luotettavasti asiakkaidemme tietoisuuteen koulutus- ja palvelutarjonta. Tavoitteena on myös maineen ja tunnettuuden ylläpitäminen sekä opiskelijahankinnan varmistaminen sekä ammattiopistossa että Hämeenlinnan lukioissa. Sisäinen tiedottamisen tavoitteena on varmistaa tiedon kulku ja viestintävälineiden tunteminen jokaiselle tavastialaiselle. Viestintä tukee Koulutuskuntayhtymä Tavastian oppilaitosten profiloitumista erilaisten oppijoiden monipuoliseksi kouluttajaksi sekä aikuisten lisä- ja täydennyskouluttajaksi.

17 6.2 Osastojen sitovat tavoitteet vuodelle It-palvelut Valmistautuminen lukioliikelaitoksen laajentumiseen Tietokoneiden käytön tehostaminen Kirjaston palveluiden uudelleenorganisointi Kansainvälisyyspalvelut KV-käytänteiden yhdenmukaistaminen Yhteinen hanke Ammattiopisto Tavastian ja Lukioliikelaitoksen kanssa KV-todistukset opintorekisteriin Mobiililaitteet liikkuvuuksiin Yhteistyön lisääminen Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyökeskus CIMO:n kanssa Vierailevien opettajien käyttö opetuksessa Vuosivaihdokkien opetus ammattiopistossa Kiinteistöpalvelut Kiinteistöjohtamisen suunnitelmallisuuden lisääminen Kiinteistöturvallisuuden parantaminen Yhteistyö opetusosastojen kanssa Opiskelijapalvelut Asiakaspalvelun kehittäminen Opiskelijoiden ohjaus- ja hyvinvointipalveluiden täsmentäminen Henkilöstön työhyvinvoinnin ylläpito ja turvaaminen Ravitsemis- ja siivouspalvelut Uusien ohjelmistojen hyödyntäminen Uuden Ravitsemis- ja siivouspalvelut yhdistelmäosaston käynnistäminen Toimistopalvelut Opintotoimistopalvelujen kehittäminen KuntaPro:n palvelujen optimointi Viestintä Henkilökunnan viestintätaitojen kehittäminen Henkilökuntaintran selkeyttäminen ja tiedon keskittäminen Kansainvälisyys viestinnässä Välkky-viestintä Aikuiskoulutuksen viestintäprosessi, suunnittelusta toteutukseen LED-ulkotaulun käyttöönotto Toiminta- ja taloussuunnitelma Koulutuskuntayhtymä Tavastian hanketoiminta Hanketoiminnan tavoitteena on tukea Koulutuskuntayhtymä Tavastian perustehtävän suorittamista ja tuloskortin sitovien tavoitteiden saavuttamista. Hankkeet on esitelty kuntayhtymän internet-sivuilla osoitteessa Lisätietoa hankkeista saa myös ottamalla yhteyttä vastuuhenkilöön. Vuoden 2014 alussa käynnissä olevat hankkeet 7.1 Ammattiopisto Tavastian hankkeet ESR-projekti Rahoittaja Vastuuhenkilö OPI, VIIHDY JA VALMISTU - ohjaus- ja tukipalvelujen toimintamalli OPH Kaarin Allenius Osaava-ohjelma Opelix- osaava oppilaitos AVI Anni Hult Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävähankkeet Katalysaattori - vetovoimaa yrityksille ELY-Keskus Leila Vuorijärvi Mobiiliratkaisuilla osaamista työelämään.mot ELY-Keskus Anu Konkarikoski Prosessit ja virtuaalioppiminen kotityöpalveluyrityksessä OPH Pia Jylhä-Ollila Työssäohjaus ja mentorointi osaamisen kehittämisen tukena OPH Pia Jylhä-Ollila Taloudesta töitä OPH Anne-Mari Hautamäki Oppimisympäristöjen kehittämishankkeet OPH Kiltakoulut II Anu Konkarikoski HOPE osk Kirsi Siirilä TOPO - Työpaikalla tapahtuman Oppimisen Pedagogisen Oppimisympäristön kehittäminen Anu Konkarikoski

18 18 Ammatillisen koulutuksen kehittämishankkeet Somepedia I will graduate Tarja Koskinen Somemobimamu 2 Tiina Alhainen TOP-ohjausverkko 2 Anne Kallioinen TOPLaatuVälkky Kirsi Kurkela TUTTU - Tutkintotilaisuudet tutuiksi! Veli Pelli SELMA - selkokielisyyttä maahanmuuttajille Tiina Alhainen TyTy - Työntöä työelämään Veli-Pekka Körkkö Kansainväliset hankkeet Land Surveying in the European Context: Developing a best practice toolkit for cooperation Comenius Eeva Kulmanen between institutions for disabled people and vocational schools PRO-VET4D Leonardo kump. Anssi Kovanen Dinner made by you Leonardo kump Anu Piirainen Tavastia Goes Global Leonardo liikk. Anssi Kovanen Sotenet Skills 3 (Sotenet-verkosto) Leonardo liikk. Tiina Hottinen Sharing Landscapes Lesbos - Mobile elearning and Outdoor Education Comenius-tk. Eeva Kulmanen North-South UM, Kuntaliitto Pasi Henriksson NABO (Sotenet-verkosto) Universitets-och Tiina Hottinen Study and Flow 2 högskolerådet Anu Piirainen OPH CIMO 7.2 Lukioliikelaitos Tavastian hankkeet Oppimisympäristöjen kehittämishankkeet Kanta-Hämeen Digi-ope Tuomo Iltanen Uudistuva pedagogiikka ja sähköiset materiaalit lukioissa Tuomo Iltanen Monipuolista oppimista langattomasti Tuomo Iltanen Kansainväliset hankkeet Tools and Information: thru Media to Education Comenius Päivi Lyytinen 21st-Century Ideas Comenius Leena Virtanen They are different, but Comenius Riitta Varkila In my skin and a little in yours too Comenius Savolainen ja Malinen Individual Pupil Mobility, Oppilasliikkuvuus Comenius Marja-Liisa Pesonen Tab - Swipe Pinch Comenius-tk. Tuomo Iltanen Adventure Track OPH Saara Tähtelä Avaruussää 2 OPH Risto Matveinen OPH CIMO

19 8. Talousarvion ja -suunnitelman yleiset perusteet ja rakenne 8.1 Rahoitus Ammattiopisto Tavastia Valtio ja kunnat rahoittavat yhdessä ammatillista koulutusta. Opetuksen valtionosuus on vuonna 2013 sama kuin vuonna 2012 eli kuntien maksuosuus on 58,11 % ja valtion 41,89 %. Kutakin koulutuksen järjestäjää varten määrätään laskennallinen opiskelijakohtainen yksikköhinta, jonka suuruus riippuu siitä, minkä alojen ja eräissä tapauksissa tutkintojen koulutusta koulutuksen järjestäjä antaa. Opiskelijoille opetus ja ruokailu sekä majoitus ovat maksuttomia. Järjestäjäkohtainen yksikköhinta on vuosittain tiedossa marraskuun lopulla. Lisäksi koulutuksen järjestäjän on mahdollista saada harkinnanvaraista valtionosuutta erityistilanteiden vuoksi (Tavastiassa mm. lasialan koulutus) sekä tuloksellisuusrahaa, joka määräytyy tulosindeksin ja määritellyn prosenttiosuuden mukaan (vuonna 2014 valtionosuuspohjasta 3 % ). Vuosina 2012 ja 2013 opetus- ja kulttuuriministeriö ei myöntänyt lasialalle harkinnanvaraista valtionosuutta lainkaan. Tuloksellisuusrahoituksen kriteerit ovat samat kuin vuoden 2013 rahoituksen osalta eli tuloksellisuutta mitataan vaikuttavuus-, opettajien kelpoisuus- ja henkilöstön kehittämismittarein. Mittarin painoarvot tuloksellisuudesta ovat vaikuttavuus 90 %, opettajien kelpoisuus 7 % ja henkilöstön kehittäminen 3 %. Vuoden 2014 yksikköhintapäätöksen mukaan Tavastia saa tuloksellisuusrahaa euroa, vuonna 2013 summa oli euroa. Vuoden 2013 mittaukseen verrattuna Tavastian tulosindeksi heikkeni 1019:stä 991:een. Koulutuskuntayhtymä Tavastian sijoitus oli 29. sarjassa suuret monialaiset oppilaitokset. Tuloksellisuusmittaustavan muutos vuodesta 2011 alkaen ja tuloksellisuuden painoarvon kasvu vaikuttaa aiempaa enemmän rahoituspohjaan. Myös jatkossa tarvitaan panostuksia ennen kaikkea opiskelijoiden läpäisyasteen parantamiseksi, jotta nykyisentasoinen tuloksellisuusraha saadaan myös tulevina vuosina. Oppisopimustoiminnalla ja maksullisena palvelutoimintana järjestettävällä valtionosuusrahoitteisella koulutuksella on omat myös yksikköhintoihin perustuvat rahoitusjärjestelmänsä. Vuodelle 2013 ammatillinen lisäkoulutus saa tuloksellisuusrahaa euroa ja oppisopimuskoulutus euroa. Vuoden 2014 laskennan perusteena olevat yksikköhinnat on laskettu täysimääräisinä. Vuoden 2014 keskimääräistä opiskelijakohtaista yksikköhintaa on leikattu 1,5 % osana valtiontalouden säästötoimenpiteitä. Oppisopimuksena toteutettavan ammatillisen peruskoulutuksen rahoitus on 63,13 % keskimääräisestä yksikköhinnasta. Talousarvioon sisältyvät investointihankkeet on rahoitettava käyttötalouden tulorahoituksella ja/ tai lainoituksella, koska niihin ei saada erillistä valtionosuutta eikä kuntien maksuosuuksia. Käyttötalous tulee Koulutuskuntayhtymä Tavastian perussopimuksen mukaan sopeuttaa em. yksikköhintatulon ja muiden tulojen mahdollistamalle tasolle. Kokonaisrahoituksen kannalta Koulutuskuntayhtymä Tavastiassa on tärkeintä sopeuttaa menojen määrä käytettävissä olevaan tulopohjaan, jossa merkittävimmän osuuden muodostaa järjestämisluvan mukaisen opiskelijamäärien tuoma tulovirta/ opiskelija sekä onnistuminen aikuiskoulutustoiminnassa. Tärkeää on myös huolehtia jo toteutettujen että tulevien peruskorjaus- ja laiteinvestointien rahoituksesta. Hallitusohjelma tuo merkittäviä leikkauksia rahoituspohjaan niin nuoriso kuin aikuiskoulutuspuolelle vuosien osalta. Talouden sopeuttamistyöryhmän tekemän esityksen mukaisesti käyttötalouteen on tehty menoleikkauksia, jotta yksikköhinnan leikkauksen aiheuttama tulomenetys voidaan kompensoida. Muilta osin menojen osalta on haettu nollakasvua ja varautumista suunnitelmavuosien tulopohjan kaventumiseen. Vuoden 2014 talousarviossa ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä on tulopohjassa kuntayhtymän voimassa olevan järjestämisluvan mukainen eli opiskelijaa. Tulorahoitus kohdennetaan suoraan tulosyksiköihin opiskelijakohtaisen tulovirran mukaisesti. Tuloksellisuusrahaa käytetään kuntayhtymän yhteisiin ja opetuksen kehittämishankkeisiin. Lisäksi tuloksellisuusrahaa budjetoidaan opetuksen tulosyksikköjen tuloksi. Tulosyksiköihin kohdennetaan ko. toiminnan menot, keskitettyjen toimintojen menot aiheuttamisperiaatteen mukaan kohdennettuina sekä ko. toiminnan poistot niin rakennusten kuin koneiden ja laitteidenkin osalta. Keskitettyjen toimintojen kustannusten osalta on tehty tarkennuksia ennen kaikkea kiinteistövyörytyksiin. Opetuksen yhteisiin osiin (atto-opinnot, erityisopetus ja kv-toiminta) varataan tarvittava määräraha. Lisäksi kuntayhtymän hallintoon ja kehittämistoimintoihin varataan erilliset määrärahat. Yksikköhintatulon sisällä oleva investointimääräraha budjetoidaan investointihankkeiden tuloksi. 19 Toiminta- ja taloussuunnitelma

20 Lukioliikelaitos Tavastia Lukion yksikköhinnat opiskelijaa kohden lasketaan joka neljäs vuosi kaikille koulutuksen järjestäjille lukiokoulutuksesta yksikköhintojen määräämistä edeltänyttä vuotta edeltäneenä vuonna aiheutuneiden valtakunnallisten kokonaiskustannusten perusteella. Yksikköhintoja laskettaessa ei kuitenkaan oteta huomioon ulkomailla järjestetystä opetuksesta aiheutuneita menoja eikä mainittua opetusta saavia opiskelijoita. Opiskelijoille opetus ja ruokailu ovat maksuttomia. Yksikköhinnat määrätään siten, että ne euromäärät, jotka saadaan kertomalla koulutuksen järjestäjille lasketut yksikköhinnat koulutuksen järjestäjien opiskelijoiden määrillä, yhteenlaskettuina vastaavat valtakunnallisia kokonaiskustannuksia. Jos opiskelija on aloittanut opintonsa 18 vuotta täytettyään, yksikköhinta on 58 prosenttia asianomaiselle koulutuksen järjestäjälle opiskelijaa kohden määrätystä yksikköhinnasta lukuun ottamatta sisäoppilaitoksessa lukiokoulutusta saavia opiskelijoita. Järjestäjäkohtainen yksikköhinta on vuosittain tiedossa marraskuun lopulla. Valtion talouden tasapainottamistoimenpiteiden johdosta lukioiden valtionosuusindeksiä leikataan 4,2 % vuoden 2013 tasosta. Suunnitelmavuonna 2015 valtiontalouden säästötoimenpiteenä lukiotoiminnalta leikataan yhteensä 37 miljoonaa euroa. Talousarvioon sisältyvät investointihankkeet on rahoitettava käyttötalouden tulorahoituksella ja lainoituksella, koska niihin ei saada erillistä valtionosuutta eikä kuntien maksuosuuksia. Lukioliikelaitoksen käyttötalous tulee kuntayhtymän perussopimuksen mukaan sopeuttaa em. yksikköhintatulon ja muiden tulojen mahdollistamalle tasolle. Lukioliikelaitoksen vuoden 2014 talousarvioraamin laskenta pohjautuu opiskelijakohtaisen yksikköhinnan euroa ja oppilaitoskohtaisten opiskelijamäärien pohjalle. Vähennystä vuoden 2013 yksikköhintaan on 256 euroa/opiskelija. Lammin lukion aiemmin saama pienten lukioiden lisä poistui vuoden 2013 alussa. Palkkamenoissa on huomioitu kunta-alan palkkaratkaisun tuoma 0,4 % kasvu vuodelle Toimintakulujen budjetointi pohjautuu pääosin vuoden 2013 käyttösuunnitelman tasolle. Tulorahoitus kohdennetaan suoraan lukioihin opiskelijakohtaisen tulovirran mukaisesti. Talousarviossa lukioille on vyörytetty kustannuksia kuntayhtymän yhteisistä toiminnoista (kuntayhtymähallinto, kv-toiminta, markkinointi, kuntayhtymäpalvelut) pääosin 10 % henkilöstökustannuksista aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Lisäksi lukioiden käytössä olevan kuraattorin henkilöstökustannukset vyörytetään kokonaan lukioliikelaitokselle. Muiden kustannusten vyörytys on toteutettu aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Kokonaisrahoituksen kannalta lukioliikelaitoksessa on tärkeintä sopeuttaa menojen määrä käytettävissä olevaan tulopohjaan, jossa merkittävimmän osuuden muodostaa opiskelijamäärien tuoma tulovirta/opiskelija. Lukioiden opiskelijamäärä on vähentymässä vuoden 2013 tasosta arviolta 27 opiskelijalla, mikä tarkoittaa vajaan euron vähennystä tulopohjaan. Tulopohjan kaventuminen merkitsee menojen karsimista, esim. järjestettävien lukiokurssien määrän vähenemistä. Säästöistä huolimatta lukioliikelaitoksen vuoden 2014 tilikauden tuloksesta on tulossa euroa alijäämäinen, mikä on samalla valtuustoon nähden sitova erä. Vuonna 2012 kuntayhtymä teki euron pääomasijoituksen lukioliikelaitoksen peruspääomaan, jolle liikelaitos maksaa vuosittain 3 % koron. 8.2 Talousarvion rakenne Yhtymävaltuusto päättää tulosaluejaosta hyväksyessään talousarvion. Tämä talousarvio noudattaa em. rakenteen periaatetta, jolloin toiminnat on ryhmitetty perusjaon mukaan. Erillisenä toimintana on oppisopimusyksikkö ja lukioliikelaitos Tavastia. Yhtymävaltuuston hyväksymän kuntayhtymän kokonaistalousarvion (sisältää toiminnalliset, määrälliset ja laadulliset tavoitteet sekä eurokokonaisuuden) taustalla on yksikkökohtaiset meno-/tuloarviot ja toiminnot. Etukäteen on määritelty kuntayhtymän yhteiset toiminnot ja niihin tarvittavat määrärahat sekä päätetty tulosaluekohtaisista opetuksen kustannuksista, yhteisistä kustannuksista sekä tukipalvelukustannuksista. Suunnitelman ja talousarvion rakenne noudattaa Kuntaliiton yleisohjetta. Viranhaltijoiden toimivalta ja päätösvalta henkilöstöasioissa on määritelty hallintosäännössä ja lukioliikelaitoksen osalta johtosäännössä. Sisäisen valvonnan ohje taas määrittelee yhtymähallituksen päättämällä tavalla sen mukaiset toiminta- ja raportointijärjestelmät sekä toimintavastuut. Tilivelvollisten määrittely tehdään vuosittain yhtymähallituksen erillispäätöksellä. Käyttötalousosan muodostavat kuntayhtymän tulosalueet ja -yksiköt. Yhtymähallitus tekee erillispäätöksen kunkin tulosalueen ja -yksikön käyttötalousosasta. Lukioliikelaitoksen osalta liikelaitoksen johtokunta päättää käyttötalousosasta. Tuloskortti on laadittu sitovien tavoitteiden osalta niin, että suunniteltu toiminta voidaan rahoittaa. Suunnittelukauden kokonaisuus tarkistetaan vuosittain silloisen toiminta- ja kustannustiedon perusteella. Kuntayhtymän talous ja rahoitus perustuvat tasapainoiseen toiminnan ja talouden hallintaan sekä kustannustietoiseen toimintakokonaisuuteen, jossa kuntayhtymän eri tulosalueilla on oma toiminnallinen ja taloudellinen vastuunsa. Tulosalueiden tulee sopeuttaa toimintonsa talouden sanelemien ehtojen mukaisesti, mikä edellyttää vastuuta omassa tulonhankinnassa, kustannusseurannassa ja nopeassa reagoinnissa talous- sekä tulospoikkeamiin.