TI-TURINA. Jäsenlehti 1/2009

Transkriptio

1 TI-TURINA Jäsenlehti 1/2009

2 TURUN SEUDUN INVALIDIT RY Invalidiliitto ry:n jäsenyhdistys TOIMISTO Asesepänkatu TURKU puh. (02) telefax (02) toiminnanjohtaja (02) toimisto@turunseuduninvalidit.fi Aukioloajat: ma - to perjantaisin suljettu Toimistossa palvelee Satu Järviö Ulla Piippo toimistosihteeri Sampo Juntti, toiminnanjohtaja PANKKITILI: TOP Tue työtämme! KOIVUKANKARE: Asuntolan ja ravintolan varaukset Tuire Ylitalo Jäsenyys yhdistyksessä kannattaa! TOIMISTO TIEDOTTAA: Yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous pidetään keskiviikkona 22.4 klo yhdistyksen toimitilassa, Asesepänkatu 1. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja päätetään yhdistyksen liittovaltuustovaaliehdokas/ehdokkaat. Amputaatiovertaistukiryhmä on aloittanut toimintaansa. Jos olet kiinnostunut asiasta, ota yhteyttä toimistoon/ulla puh Invalidiliiton 5 vuorokauden tuetut lomat ovat haettavissa. Hakemuskaavakkeita saa toimistosta tai suoraan Invalidiliitosta (Kaija Heikkilä ). Hakemukset tulee lähettää maaliskuun loppuun mennessä Invalidiliittoon Mannerheimintie 107, Helsinki. Myytävänä toimistolla: yhdistyksen historiikkeja 10 EUR kappale. Ostamalla näitä tuotteita tuet yhdistyksemme toimintaa. Toimistolla on nyt jäsenten käyttöön varattu tietokone, jolla pääsee myös internettiin. Piipahda katsomaan, onko kone vapaana tai soita ja varaa itsellesi käyttöaikaa! Mökki- ja asuntovaunupaikkojen vuokran ensimmäisen osuuden eräpäivä on ja toisen Toimisto hoitaa laskutuksen postitse, käteisellä toimistoon maksaminen ei ole mahdollista. VAUNUPAIKKOJA VAPAANA Mökin ja asuntovaunupaikan vuokraajalta peritään vuokran lisäksi 20 euron jätemaksu. Muistathan tehdä muuttaessasi osoitteenmuutoksen toimistolle. Näin varmistat jäsenlehden perille tulon! Posti ei ilmoita meille osoitteenmuutoksista. 2

3 TI-Turina 35. vuosikerta PUHEENJOHTAJAN PALSTA Osoite: TI-turina Asesepänkatu Turku Päätoimittaja Leila Häkkinen leila.hakkinen@pp.inet.fi Toimitussihteeri Satu Järviö puh satu.jarvio@turunseuduninvalidit.fi Toimitus Tiedotustoimikunta Toukokuussa ilmestyvään TI-Turinaan aineisto mennessä! Tilaushinnat Jäsenille ja kannattajajäsenille jäsenetuna ilmainen. Muut kuin jäsenet: 11 euroa Ilmoitusmyynti Toimisto puh. (02) Painatus Painola, T. Nieminen Oy Kaarina 2009 Kansikuva: Raisa Herpiö Toivottavasti teidän jokaisen vuosi on alkanut parhaalla mahdollisella tavalla. Yhdistyksellä ja yrittäjällä on ollut harmaita hiuksia tuova aika lomakodin asuntolan vesivuodon takia. Toiminnanjohtaja Sampo Juntti kertoo siitä tarkemmin tässä lehdessä sivulla 5. Itse tuon terveiset puheenjohtajien järjestöpäiviltä Ikaalisista. Päivät sisälsivät uudistusta uudistuksen perään. Valtiovarainministeriöstä kehittämisjohtaja Marko Puttonen oli kertomassa aluehallinnon uudistumista. Suomen kuntaliitosta erityisasiantuntija Antti Kuopila kertoi kunta- ja palvelurakenneuudistuksen etenemisestä. Invalidiliitossa on myös käynnissä yhdistys- ja aluetoiminnan kehittäminen YKE. Aluetoiminnan rajat tulevat uudessa ehdotuksessa hiukan muuttumaan. Invalidiyhdistykset jaetaan uudelleen Aluehallintovirastojen mukaiseen aluejakoon. Uusia alueita olisi kuusi. Turku- Pori tulisi tämän ehdotuksen mukaan hiukan hoikistumaan. Neljän vammaisurheilujärjestön yhdistymi- 3

4 nen etenee. Uudeksi nimeksi tulisi Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry. Myös vammaislainsääsäntö uudistuu. Tästä oli kertomassa lakimies Jaana Huhta Sosiaali- ja terveysministeriöstä. Meiltä kaikilta vaaditaan paljon kaiken tämän uuden opettelussa, seurannassa jne. Näistä asioista riittää koulutusta monille päiville ja kursseille. Tänä vuonna marraskuussa valitaan postiäänestyksellä liitolle uusi liittovaltuusto, joka on liiton korkein elin. Jokaisen jäsenen toivotaan käyttävän arvokkaan äänensä. Tästä asiasta tiedotetaan vielä monesti. Oman yhdistyksemme hallitus ei ole vielä keskustellut esim. siitä, montako ehdokasta asetamme. Lopullisen päätöksen määrästä ja henkilöistä tekee vuosikokous huhtikuussa. Teillä kaikilla on monta syytä tulla kokoukseen. Invalidiliiton nykyinen puheenjohtaja Pekka Tuominen olisi vielä käytettävissä puheenjohtajaksi. Toimitusjohtaja Raimo Lindberg puolestaan on lupautunut jatkamaan hyvää työtänsä liitossa. Eläkepäivät siis saavat odottaa. YKE:n viesti meille kaikille oli kehity tai näivety. Tässä meille kaikille neuvo. Monen yhdistyksen puheenjohtajan toteamus päivien jälkeen oli: liiaksi uutta asiaa, tehtäviä paljon pienelle aktiivijäsenistölle. Tämän takia jälleen kerran toivon toimintaan uusia, vireitä aktiiveja. Tuokaa rohkeasti halukkuutenne esille. Olemme monesti tietämättömiä ja aristelemme ottaa yhteyttä. Meidän melko suuressa yhdistyksessä löytyy taitoa ja tietoa joka alalta. Siksi meillä ei luulisi olevan vaikeuksia selvitä monista uusista haasteista. Tarvitsemme toimijoita, mutta tarvitsemme myös jokaista ns. rivijäsentä. Jäsenet tekevät yhdistyksen. Kaikista suurista haasteista huolimatta katson luottavaisin mielin eteenpäin. Yhdessä meissä on voimaa. Leila Häkkinen Kuusiston Peltomökki 2:vuorokausivuokraus Hinnat: jäsen ei-jäsen 15 eur/vrk 20 eur/vrk Mökkiä vuokrataan max. 2 viikoksi kerrallaan. Varaukset toimistolle asti, sen jälkeen Leilalle p

5 Kuusistossa on tapahtunut laaja vesivahinko Vahinko havaittiin asuntolarakennuksessa aivan yhdistyksen syyskokouksen alla. Kokouksessa asia oli jo epävirallisesti esillä: Aavistelin tuolloin, että vahingon korjaamiseen kuluu vähintään euroa. Koska uutta budjettia ei parissa päivässä ehditty valmistella, kokous hyväksyi talousarvion, jossa em. summaa ei ollut otettu huomioon. Ja pieleenhän se olisi mennytkin, sillä nyt näyttää, että korjauksiin kuluu ainakin kaksi kertaa silloista arviota enemmän rahaa. Rakennuksessa ei ole salaojia eikä sadevesiä ole johdettu pois seinustalta. Kun vielä rakennuksen maanvarainen pohjalaatta on valettu matalalle ja kostealle rakennuspaikalle, niin pohjalaatassa pitkään muhinut kosteus on vähitellen haperruttanut putkiston. Rakennuksen käyttövesiputket sijaitsevat alapohjarakenteen sisällä, samassa tilassa eristeiden kanssa. Vettä on valunut rakenteisiin kenties jopa 100 kuutiota. Tästä johtuen rakennuksen lattiat ja osin seinätkin ovat pahasti kostuneet. Korjausrahat lainataan pankista Vakuutusyhtiön vahinkotarkastajan alustavan käsityksen mukaan kyseessä ei ole vakuutustapahtuma, koska putket ovat hiljakseen hajonneet. Vakuutustapahtumalle on ominaista, että se on odottamaton ja yhtäkkinen. Joka tapauksessa putkien iän perusteella tehtävät ikäalennukset johtavat siihen, että putkien uusimista ei mikään vakuutus korvaisi. Yhdistykselle on myönnetty euron laina Turun Seudun Osuuspankista korjaustöitä varten. Yhdistys elvyttää rakennusalaa Rakenteet ja viat korjataan nykyisen tilaohjelman mukaisiksi. Turunmaan Rakennus- ja LVI-palvelu oli vahingon ilmetessä tulossa tekemään korjaustöitä ravintolarakennukseen. Yrityksen työmaa laajeni, mutta korjaustöihin päästiin välittömästi. Uudet käyttövesiputket vedetään pintavetoina. Alapohjan kuivattamiseksi rakennetaan salaojat ja sadevesijärjestelmä. Lattialaattaan tehdään kuivatusta varten reikiä samoin seiniin. Lattioiden pintamateriaalit ja osa seinälaatoituksesta uusitaan. Vaatekaapit ja keittiöiden kiintokalusteet uusitaan. Kuivatus- ja rakennustyöt kestävät ainakin vappuun asti. Sampo Juntti 5

6 Uusi ihminen toimistolla Yhdistyksen toimistolla on aloittanut uusi työntekijä, Ulla Piippo. Hän toimii Anna Lingenfelterin äitiyslomasijaisena ensi vuoden alkupuolelle saakka. Ulla pitää ihmisten kanssa työskentelemisestä, ja on oikein hyvillään siitä, että tuli valituksi Annan sijaiseksi toimistolle. Minusta on hienoa, että Turun Seudun Invalideillä on oma toimisto, jossa huolehditaan siitä, että yhteiset asiat tulevat hoidetuiksi, sanoo Ulla ja jatkaa. -Kivaa on myös se, että toimiston ovi käy tiuhaan ja jäsenet todella käyttävät meidän palveluitamme täällä toimistolla. Vaikka eihän sitä aina tarvitse mitään asiaa olla tullakseen tänne meitä viihdyttämään, naurahtaa Ulla. Ulla asuu Livonsaarella vanhassa saaristolaistorpassa miehensä ja löytökissa Pekan kanssa. Taloa on kunnostettu nyt muutama vuosi, eikä loppua näy. Näissä vanhoissa yli satavuotiaissa taloissa asuminen pitää kyllä ottaa elinikäisenä harrastuksena. Nyt opettelen vanhojen ikkunoiden entisöintiä, eihän sitä tiedä, vaikka joskus perustaisi oman entisöintiyrityksen, fundeeraa Ulla. Juttutuokion lopuksi Ulla huikkaa: -Tervetuloa toimistolle. Kyllä tässä pikkuhiljaa tutustutaan. Satu, Sampo ja Ulla toivottavat Annalle hyvää äitiyslomaa! Hallituksen uusi jäsen: Jukka Nimeni on Jukka Kumpuvuori. Olen ollut pyörätuolinkäyttäjä 13-vuotiaasta asti, nyt olen 31-vuotias. Ammatiltani olen juristi ja teen tällä hetkellä väitöskirjaa vammaisten ihmisoikeuksista. Harrastuksiini kuuluu ruoanlaitto ja joskus satunnaisesti vammaisurheilun eri muodot. Olen ollut aktiivisesti mukana vammaisjärjestöelämässä noin kuuden vuoden ajan. Luottamustoimia tuli jossain vaiheessa liikaakin, mutta nyt olen karsinut niitä ja haluan keskittyä niistä tärkeimpiin, siksi olen mukana kasvattajaseurassani, Turun Seudun Invalidit ry:ssä ja nyt sen hallituksessa. Toimin toki yhdistyksen puheenjohtajana vuosina 2004 ja

7 Hallituksen uusi jäsen: Raimo Nimeni on Raimo Ilmanen. Olen useille teille lomakodilla kävijöille tuttu vuosien varrelta. Niille, jotka eivät minua vielä tunne, voisin kertoa lyhyesti itsestäni. Olen 63 vuotta nuori. Ensimmäinen kosketukseni yhdistykseen oli vuonna -48, kun kahden vuoden iässä olin Kesäkoti Koivukankareen kevättalkoissa. Minulla oli talkoiden tärkein tehtävä, kun sain poimia äideille äitienpäivän valkovuokkoja. Vuonna - 51 muutimme Temppelinkadulle asumaan isän talonmiestehtävien vuoksi. Näin alkoi varsinainen tutustumiseni vammaisiin. Olen siis kasvanut ja kasvatettu vammaisten lähellä. Toimintani yhdistyksessä on liittynyt pääasiassa kesäkotimme viihtyvyyden ja kunnossapidon ympärille. Olen toiminut myös Invalidiliiton palvelutalon huoltomiehen avustajan tehtävissä 80-luvun alkuvuosina. Kannatusjäsenenä olen toiminut pätkittäin riippuen elämän eri tilanteista. Varsinaiseksi jäseneksi liityin vuonna -99 keväällä. Lomakotitoimikunnassa olen toiminut vuodesta 2002 alkaen. Yhdistyksen hallitukseen minut valittiin 2008 syyskokouksessa. Mottonani voisi olla: tehdään kaikki yhdessä vammaisten asioita tutummaksi päättäjille ja niille, joiden keskuudessa mekin toimimme. Meillä on tukenamme hyvin toimiva Invalidiliitto ja me olemme yksi sen toimivimmista yhdistyksistä. Tavoitteenamme tulisi olla myös saada uusia nuoria vammaisia mukaan toimintaan ja jäsenistöömme. En voi olla käyttämättä tilaisuutta hyväkseni ja toivottaa teidät kaikki jäsenet ja tuttavanne tutustumaan lomakotiimme ja sen viihdyttävään ja kauniiseen luontoon. Speedy Rakentajat Oy Tilhenkatu 21 E 88, Turku puh fax Hiekkapuhallus ja maalaustyöt liikkuvalla kalustolla 7

8 Teksti Helvi Lähteenmäki Vammaistyöryhmän 30-vu Seurakuntien vammaistyöryhmän perustamisesta on kulunut yli 30 vuotta. Vammaistyöryhmän perustava kokous pidettiin diakoniakeskuksessa Vammaistyöryhmä on diakoniajohtokunnan alainen. Diakoniakeskuksessa on tehty yhteistyötä monien vammaisjärjestöjen kanssa. Yhteistyö on ollut erilaisten leirien järjestämistä: esim. afasia-, epilepsia- ja reumayhdistyksen yhteinen vammaisleiri, MS-leiri ja viikonloppuleirejä huonokuuloisille. Leireillä on ollut yhdistysten vapaaehtoisia sekä palkattuja työntekijöitä. Lisäksi mukana on ollut myös paikallisseurakuntien diakoniatyöntekijöitä. Pitkäaikainen diakoniajohtaja Helge Vaittinen on ollut alullepanija monien erilaisten toimintojen käynnistämisessä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaistyössä. Diakoniakeskukseen perustettiin ensimmäinen aistiviallisten diakonissan virka Alussa työhön kuuluivat näkövammaiset ja kuulovammaiset. Vuonna 1961 perustettiin diakoniakeskukseen näkövammaisten diakonissan virka, johon valittiin diakonissa Salme Häihälä ( ent.välimäki). Salme hoitikin virkaa koko sen olemassaolon ajan eli vuoteen 1994, jolloin näkövammaisten työntekijän virka lakkautettiin ja säästyneet varat käytettiin maahanmuut- tajatyöntekijän palkkaamiseen. Kuurojen työntekijän virkoja oli kaksi vuodesta 1968 alkaen. Toinen virka oli diakonin eli sosiaalityöhön keskittynyt virka ja toinen oli diakonissan virka (terveyden/ sairaanhoito). Kuurojen diakonissan virka lakkautettiin Kehitysvammaisten diakonissan virka perustettiin diakoniakeskukseen vuonna 1964, jolloin virkaan tuli sisar Elli Jokinen. Elli hoiti virkaa 10 v. ja hänen jälkeensä virassa oli Lahja Lehtonen 4 vuotta ja hänen jälkeensä Helvi Lähteenmäki seuraavat 26 vuotta. Nykyinen viranhaltija on diakoni Tarja Mäntyvaara syksystä 2004 alkaen. Vammaistyön diakonissan virkaan valittiin syksyllä 1978 diakonissa Marja-Helmi Attila. Marja-Helmi lähti kehittämään vammaistyötä niin, että ns. muille vammaisillekin voitaisiin tarjota seurakunnallista toimintaa ja yhteistyö yhdistysten kanssa voisi jatkua ja kehittyä. Vammaistyöryhmää olivat perustamassa Turun Huonokuuloiset ry, Turun Reumayhdistys ry, Turun seudun aivohalvaus- ja afasiayhdistys, T-S Epilepsiayhdistys sekä Lounais- Suomen MS-yhdistys. Turun CP-yhdistys ry tuli mukaan vuoden 1979 alusta. Omapappijärjestelmä alkoi vuonna 8

9 otistaipaleelta poimittua Yhdistyksille on pyritty löytämään ns. oma pappi, joka on sitten osallistunut yhdistyksessä järjestettävään hengelliseen toimintaan ja erilaisiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin oman työnsä ja kiinnostuksensa puitteissa. Vammaistyöryhmän puheenjohtajana oli aluksi rovasti Jukka Suokivi vuosina Maarian seurakunnan kappalainen Kimmo Loukiala on toiminut puheenjohtajana Vuoden 2005 alusta puheenjohtajana oli MS-yhdistyksen edustaja Marja Paavola ja keväästä 2008 puheenjohtajana on ollut Turun Seudun Invalidien edustaja Leila Häkkinen. Sihteerinä vammaistyöryhmässä on ollut alusta alkaen diakoniatyöntekijä, jolle vammaistyö on kuulunut. Diakonissa Marja-Helmi Hautala (Attila) vv , diakonissa Pirkko Larkela (Granberg) ja diakonissa Helvi Lähteenmäki elokuusta Vammaistyöryhmään ovat voineet tulla sellaiset yhdistykset, jotka ovat halunneet tehdä yhteistyötä seurakuntien kanssa. Vammaisyhdistyksille tehtiin v. 1986, kysely jonka seurauksena vammaistyöryhmään saatiin kymmenkunta yhdistystä. Vammaistyöryhmässä on nyt edustettuina 21 eri vammais- ja potilasyhdistystä. Työryhmän tehtävät: Työryhmä järjestää kirkkopyhiä ja retkiä sekä leirejä ja erilaisia tapahtumia. Vammaistyöryhmän edustajat ovat mukana asiantuntijoina esim. leiriavustajakursseilla vuodesta 1983 ja vapaaehtoistyön kursseilla vuodesta Vammaisavustajakursseja on pidetty 1996 vuodesta. Tukihenkilötoiminta on alkanut Työryhmään on perustettu ns. tiloja tutkiva työryhmä (1996), joka on tutkinut seurakuntien tilojen esteettömyyttä ja antanut kiinteistöosastolle ehdotuksia parannusten aikaansaamiseksi. Työryhmän rinnalla on toiminut ns. lasten ja nuorten työryhmä (1995), joka järjestää lapsille ja nuorille suunnattua ohjelmaa. Lasten ja nuorten työryhmässä ovat sellaiset yhdistykset, jotka toimivat lasten ja nuorten parissa. Työryhmän sisällä toimii myös kokousten valmisteluryhmä (1986) ja leirisuunnittelutyöryhmä. Vammaistyössä on vapaaehtoisia Kirkko ja me -lehden äänipostinlukijoita. Kirkko ja me -lehteä on luettu näkövammaisille 1990-luvulta alkaen ääninauhalle. Pistevirsikirjat hankittiin seurakuntiin

10 Vammaistyöryhmä on järjestänyt myös omia lähimmäispalvelukursseja. Vammaistyöryhmä on osallistunut moniin erilaisiin yhteiskunnallisiin ja kirkollisiin tapahtumiin vuosien varrella. Viimeisin tapahtuma oli Kirkkopäivät Turussa Kirkkopäivillä julkistettiin viittomakielinen Luukkaan evankeliumi. Vammaistyöryhmällä on ollut yhteyksiä myös Viron näkövammaisten lasten ja vanhempien yhdistykseen ja Kristlik Meelerahu (kristillinen mielenterveys) -yhdistykseen vuodesta 1997 alkaen. Em. yhdistyksiä on avustettu myös taloudellisesti vammaistyöryhmän toimesta. Vammaistyöryhmän tarkoituksena on edesauttaa vammaisten ihmisten yhdenvertaista osallistumista seurakuntien toimintaan esteitä poistamalla. Esteet voivat olla fyysisiä ja/ tai psyykkisiä: Esim. kuulemisen esteet, näön esteet, liikuntaesteet, ymmärtämisen esteet ja asenteelliset esteet. Asenteelliset esteet ovat pitkälti tietämättömyydestä johtuvia. Vammainen voi jäädä ulkopuolelle sen vuoksi, että hän ei tule kuulluksi ja ymmärretyksi. Erilaisuuden kohtaaminen voi olla vaikeaa kenelle tahansa. Kun asia on vieras, niin meille voi tulla vääränlaisia olettamuksia ja päätelmiä asiasta. Me voimme pelätä erilaisuuden kohtaamista. Voimme pelätä mennä lähelle ihmistä, joka näyttää erilaiselta. Pelkäämme, että emme ymmärrä emmekä osaa käyttäytyä oikein. Kirkkoon saatiin vammaispoliittinen ohjelma Me kaikki olemme Jumalan kuvia. Meidän ei tarvitse olla virheettömiä eikä toisista ihmisistä riippumattomia. Kristillinen ajattelu hyväksyy ihmisen erilaisuuden. Seurakunnan jäsenten erilaisuus kuuluu olennaisena osana Kristuksen kirkon olemukseen. Tämä tuli voimakkaasti esiin jo ensimmäisenä helluntaina. Eri puolilta lähtöisin olevat, eri kieliä puhuvat, eri rotuja ja yhteiskuntapiirejä edustavat ihmiset saivat kuulla evankeliumia omalla kielellään. Apostoli Paavali torjuu ensimmäisessä Korinttilaiskirjeessä ihmisten keskinäisen paremmuusvertailun. Jokainen ihminen on yhtä arvokas kuin toinen, koska hän on olemassa Jumalan tahdosta. Vammaistyöryhmä on tehnyt kyselyn Turun vammaisjärjestöille vammaisneuvoston tarpeellisuudesta ja yhdistysten toiveista seurakuntien vammaistyölle vuonna Kyselyn vastausten perusteella haluttiin perustaa seurakuntayhtymään vammaisneuvosto. Yhteinen kirkkoneuvosto perusti vammaisneuvoston Vammaisneuvoston ensimmäisenä tehtävänä on ollut yhtymän vammaisohjelman tekeminen. Seurakuntayhtymän vammaisohjelma on nyt valmis ja toiminta voi alkaa esteettömyyden aikaansaamiseksi ja osallistumisen esteiden poistamiseksi seurakunnissa. Vammaisneuvostossa on 6 var- 10

11 sinaista jäsentä ja heillä kullakin oma varajäsen. Vammaisjärjestöjen edustajia on 3 varsinaista jäsentä ja 3 varajäsentä. Luottamusmiehistä ja virkamiehistä on 3 varsinaista jäsentä ja 3 varajäsentä. Vammaisneuvoston vammaisjäsenet eivät edusta ainoastaan omaa yhdistystään, vaan he ovat laaja-alaisia asiantuntijoita vammaisuusasiassa. Yhteinen kirkkoneuvosto valitsee vammaisneuvoston vammaisedustajat vammaistyöryhmän ehdotuksen pohjalta. Vammaisneuvoston toimikausi on sama kuin johtokunnilla (2 vuotta). sen kehittämisessä yhdessä vammaisneuvoston kanssa. Kun Jumala sanallaan sinutkin loi, Hän tarkoitti samalla näin. Sä arvokas oot, sä osaat ja voit mä tuollaisna rakastan sua! Helvi Lähteenmäki vammaistyöryhmän sihteeri Vammaistyöryhmällä on edelleen tärkeä tehtävä vammaistyössä ja Satakunnantie 100 Turku Niemeläntie 2 Kaarina Avoinna Ark. klo La klo Suomalaista perheyrittäjyyttä lähes 60 vuotta Lomauutisia naisille Invalidiliiton naisten tuetut lomat on tänä vuonna tarkoitettu Turku-Pori -alueen naisille. Loma-ajankohta on Paikkana toimii Turun Seudun Invalidien lomakoti Koivukankare Kaarinassa. Lisätiedot ja hakuohjeet toukokuun IT-lehdessä. 11

12 Teksti : Hilkka Huotari Vammaisten kuvataideprojekti Yhdistyksemme on järjestänyt jo muutaman vuoden ajan mahdollisuuden harrastaa toimistollamme torstaisin maalausta. Wäinö Aaltonen -seuran aloittama Vammaisen taiteilijan tukemisprojekti (VAKU) kutsui Invalidiyhdistystämme mukaan toimintaansa jo aika alkuvaiheessa. Mukana työryhmän kokouksissa ovat olleet Hilkka Huotari ja Satu Järviö Projektin tarkoitus on edistää vammaisten pääsyä ammattiin johtavaan kuvataidekoulutukseen ja tukea vammaisten kuvataideharrastusta. Vammaisten taidetoiminta ei nykyisellään saa riittävää yhteiskunnan tukea ja arvostusta. Projektin pohjana olivat ne lukuisat keskustelut WA-Seuran puheenjohtajan, Antti Lehtisen ja minun välillä. Kävimme keskusteluissamme läpi niitä epäkohtia, joita vammainen taiteilija kohtaa opiskelun ja apuraha-anomusten kanssa. Lopulta Kynnys ry teki kirjallisen aloitteen WA- Seuralle projektin käynnistämiseksi. WA-Seuran hallitus suhtautui kokouksessaan myönteisesti projektiin ja toteutus aloitettiin. Lähtötilanne - Vammaisten kuvataidetoiminta ei saa yhteiskunnassamme ansaitsemaansa huomiota. - Vammaisilla on vaikeuksia päästä opiskelemaan taidealan oppilaitoksiin. - Vammaisen taiteilijan on usein vaikeuksia saada töitään esille gallerioihin ja museoihin. - Eri tavoin vammautuneet taiteilijat tarvitsevat yksilöllisesti kehitettyjä työtapoja ja apuvä- Pirjo Paarman avajaispuhe. 12

13 Antti Lehtinen, Pirjo Paarma ja allekirjoittanut vaihdamme ajatuksia VA- KU-projektista. lineitä, joiden suunnitteleminen ja valmistaminen vaativat asiantuntemusta ja varoja. - Vammaisten ammatillinen taidetoiminta ja taideharrastukset eivät saa helposti mediajulkisuutta. Tavoitteet: Tarkoituksena on - esitellä vammaisten luomaa kuvataidetta suurelle yleisölle - kiinnittää päättäjien ja yleisen mielipiteen huomiota vammaisten kuvataiteen ammattilaisten ja harrastajien puutteellisiin mahdollisuuksiin kuvataiteen opiskelussa ja taiteen tekemisessä - tukea taloudellisesti kuvataiteilijoita ja kuvataiteen harrastajia - luoda edellytyksiä vammaisten kuvataiteilijoiden kontaktien solmimiseen naapurimaiden kuvataiteen tekijöihin ja pyrkiä aikaansaamaan vaihtonäyttelyjä naapurimaiden kesken - vahvistaa vammaisten kuvataiteen tekijöiden tervettä itsetuntoa taiteilijoina ja taiteen harrastajina VAMMAISTEN KESKUSTELUFOORUMI - Foorumi järjestettiin Wäinö Aaltosen museossa klo Tilaisuuteen kutsuttiin kaikki valtakunnalliset vammaisjär- 13

14 jestöt - Kutsuttujen järjestöjen ja viranomaisten lisäksi tilaisuus oli avoin kaikille asiasta kiinnostuneille. - Foorumissa käytiin keskustelua vammaistaiteesta ja sen ongelmista, sekä laadittiin julkilausuma viranomaisille ja medialle. Julkilausuman laati pidettyjen puheenvuorojen perusteella tiedottaja Paula Kairinen ja taideryhmien ohjaaja Hilkka Huotari. - Vuonna 2011 pidetään seurantafoorumi, jossa tarkastellaan, miten vuonna 2008 asetetut tavoitteet on saavutettu. Jonas Backlund ja teoksensa Madonna. VALTAKUNNALLISET NÄYTTELYT - Ensimmäinen näyttely pidettiin Turussa galleria Nefretissä, joka on esteetön. - Mukana oli maalareita ja taiteen tekijöitä ympäri Suomen, noin sata taiteilijaa ja n. 130 taideteosta. Pohjoisin taulu tuli Ivalosta, töitä oli myös Ilomantsista, Kotkasta, Hämeenlinnasta, Tampereelta, Helsingistä, Salosta ja Turun ympäristöstä. - Näyttely oli sekä esittely että myyntinäyttely. Kaksi teosta myytiin varsinaisen näyttelyn aikana. - Tavoitteena on järjestää kansainvälinen vammaisten taiteilijoiden näyttely Turussa vuonna 2011 ja vaihtonäyttelynä toisessa kulttuuripääkaupungissa Tallinnassa. - Välivuosina 2009 ja 2010 on tarkoitus järjestää valtakunnallinen näyttely Tampereella ja Helsingissä. VUODEN VAMMAISTAITEILIJA Vammaisten taiteilijoiden näyttelyssä palkitaan ja palkittiin Vuoden vammaistaiteilija, joka valittiin ja valitaan näyttelyyn osallistuneista taiteilijoista. Ensimmäisessä näytte- 14

15 lyssä Vuoden vammaistaiteilijan valitsivat kansainvälisesti tunnustettu turkulainen taidemaalari, professori Kauko Lehtinen ja WA-museon amanuenssi Riitta Kormano. Palkinnon sai Kynnyksen maalausryhmä. Ei taidoista, vaan ahkeruudesta. Nämä valitsijat toimivat vanhan kaavan mukaan, vammainen ei voi olla hyvä maalari, ahkera ainoastaan. Millä vuosituhannella me oikein elämme? Tämä näyttelyyn liittyvä työ tehtiin Turussa vapaaehtoistyönä. Saimme nauttia upeasti avajaistilaisuudesta, jonka avasi projektin suojelija, arkkipiispa Jukka Paarman puoliso, lehtori Pirjo Paarma. Avajaissanojen jälkeen sain vastaanottaa stipendin, joka oli euroa. Se on ohjaamalleni Kynnyksen maalausryhmälle. Toivon, että projekti voi jatkua nämä neljä vuotta, jotka on suunniteltu. Tässä tarvitaan kuitenkin rahaa ja yhteistyötä eri vammaisjärjestöjen välillä. Hilkka Huotari kirjoitti artikkelin. Tiedottaja Paula Kairisen ja Hilkka Huotarin yhteistyönä laatiman suunnitelman pohjalta. Yleisnäkymä töistä. 15

16 Teksti: Vappu Viemerö V eraskynä Tätä lukiessamme kunnallisvaalien tulokset ovat selvillä ja sekä uudelleen valitut että uudet kunnallispoliitikot miettivät tulevan kautensa toimia. Haluan kuitenkin vielä palata varsinaiseen äänestystilanteeseen. Olin lipasvahtina kahdella eri paikkakunnalla, kolmessa eri paikassa. Äänestyspaikalla A äänestystila oli rakennettu ison tavaratalon avoimelle käytävälle. Lukemattomat ihmiset yrittivät tunkea suljetun äänestystilan läpi matkallaan eri liikkeisiin. Jouduin opastamaan useita ihmisiä oikeaan paikkaan. Vaalivirkailijoita tuntui ärsyttävän ihmisten epätietoisuus vaalioikeudesta ja -paikasta ilmoittavasta lipukkeesta, joka useimmilla henkilöllä oli kädessään. Ilmoituksessa lukee aivan selvästi, miten äänestettäessä tulee toimia. Ilmoituslipuketta ei tarvita, henkilöllisyystodistus sen sijaan on välttämätön. Ihmiset tyrkyttivät ilmoituslipuketta ja kun sitä ei huolittu, yrittivät tunkea sitä taskuunsa, etsivät roskista jne. Äänestyskopista tultuaan ihmiset tungeksivat ahtaassa tilassa virkailijoiden tiskin äärelle. Poistuessaan äänestystilasta he ohittivat pöydän, jolla keräyslipas sijaitsi. Laskin, että noin joka kymmenes laittoi rahaa lippaaseen, yleensä kolikoita mutta jotkut myös seteleitä. Ne yhdeksän kymmenestä katsoivat tärkeinä muualle ja menivät kiireesti ohi. Tyypillinen lippaaseen pudottaja oli iäkkäämpi naisihminen. Hyvin pukeutuneet, ns. menevät miehet olivat liian kiireisiä edes huomatakseen keräyslipasta tai lipasvahtia. Eräs tällainen mieshenkilö pysähtyi pöydän ääreen, osoitti keräyskohteista ilmoittavaa julistetta ja tokaisi, että yhteiskuntahan tuollaisista huolehtii. Istumani viisi tuntia kului ihan rattoisasti. Äänestyspaikalla B tilana oli kirjastorakennuksen iso aula. Aulassa oli selkeä aloita tästä kyltti opastamassa äänestämään tulevia. Virkailija otti lipukkeen, pudotti sen vierelleen varaamaansa laatikkoon. Hän myös kertoi ystävällisesti, että seuraava toimenpide on mennä äänestyskoppiin, jonka jälkeen tulee mennä keltaisen viiva taakse jonon päähän odottamaan vuoroaan virkailijoiden pöydän ääreen. Äänestys sujui nopeasti ja hyvässä järjestyksessä lukuun ottamatta muutamia henkilöitä, jotka eivät kuunnelleet virkailijan ohjeita. Täällä lipaspöytä oli sijoitettu siten, että ihmiset ohittivat sen tullessaan äänestystilaan. Äänestettyään useat poistuivat aulan toisesta päästä, ohittamatta enää lipaspöytää. Ehkä korkeintaan yksi kahdestakymmenestä henki- 16

17 löstä tipautti kolikon lippaaseen. Yksi ainoa vanhempi naishenkilö pysähtyi juttelemaan minulle. Toivotti, että saisimme kerättyä miljoona euroa ja ettei niitä annettaisi maahanmuuttajille. Kolmessa tunnissa kerkisin pitkästyä monta kertaa. Paikka C oli kaupungintalon iso eteisaula ja sijaintina asiallinen. Ihmiset kulkivat ohi mennen tullen. Sateinen ja tuulinen sää puhutti ihmisiä. Monet pysähtyivät juttelemaan riisuessaan vettä valuvia vaatteistaan. Eräs iäkkäämpi herra kertoi pilke silmäkulmassaan, että yksi puolueista kehottaa äänestämään kotiaan, kirjoitanko minä osoitteeni äänestyslipukkeeseen. Ihmiset olivat anteliaita. Lippaaseen pudotettiin runsaasti setelirahojakin. Hämmästyttävän moni mies ja nuori verrattuna kahteen edelliseen paikkaan laittoi rahaa lippaaseen. Paikka C oli ainoa, missä vaalivirkailijat yleensä noteerasivat lipaskerääjän olemassaolon. He toivat kahvia, voileipiä ja hedelmiä. Tällä paikalla aika meni kuin siivillä, olisin istunut pitempäänkin. On ehdottomasti mietittävä, mikä on paras mahdollinen sijaintipaikka lipaalle. NUORTEN ASUMISVALMENNUS Invalidiliiton Asumispalvelut Oy:n Turun Validia-palvelut järjestää kesällä 2009 määräaikaista (31 vrk) asumisvalmennusta vuotiaille liikuntavammaisille nuorille välisenä aikana. Jakson aikana nuori harjaannuttaa moniammatillisen työryhmän ohjauksella itsenäiseen elämiseen ja asumiseen vaadittavia taitoja.valmennus on sekä yksilöllistä että ryhmässä tapahtuvaa, jolloin nuoren sosiaaliset taidot saavat harjoitusta. Jakson aikana kartoitetaan nuoren avuntarve ja häntä ohjataan tutustumaan erilaisiin harrastus- ja vapaa-ajanvietto mahdollisuuksiin. Validia-palvelut Hakemuslomakkeita, joiden tulee olla perillä mennessä saa Turun Validia-palvelut toimintayksiköstä Hippoksentie 29, TURKU, puh (02) Lisätietoja arkisin 8 16 Anita Eriksson puh. (02) anita.eriksson@invalidiliitto.fi Mikko Kerminen puh. (02) mikko.kerminen@invalidiliitto.fi 17

18 LIIKKEELLE SE KANNATTAA! Kunto kasvaa, poltat rasvaa, etkä anna vatsan kasvaa! Kun joku liikuntamuoto kiinnostaa, mene katsomaan harjoituspaikalle tai soita lajin vetäjälle tai toimistoon, niin pääset mukavasti alkuun. Toimiston puhelinnumero on (02) Uintivuoro Laukkavuoren uimahallissa, Västäräkinpolku 1, keskiviikkoisin klo Mukana uintiavustaja. Uintimaksu on 3 euroa/kerta. Laskut lähetetään uimareille kahdesti vuodessa, syksyn kaudesta joulukuussa ja kesän kaudesta ennen kesätaukoa. Pöytätennis maanantaisin ja keskiviikkoisin klo Invalidiliiton Turun Asumispalveluyksikössä, Hippoksentie 29. Yhteyshenkilö Jukka Kumpuvuori, puh Pyörätuolirugby maanantaisin klo ja keskiviikkoisin Hannuniitun koululla, Virmuntie 3. Yhteyshenkilö Juha Salminen, puh Pyörätuolikoripallo Peltolan Ammatti-instituutin tiloissa torstaisin klo Yhteyshenkilö Jonne Laurila, puh Ilma-aseammunta Kupittaan Urheiluhallilla, Paavo Nurmentie 1 tiistaisin ja torstaisin klo Käytettävissä yhdistyksen ilmakivääri, jonka saa lainaksi hallin valvojalta. Keilailu maanantaisin klo ja keskiviikkoisin klo Kupittaan keilahallissa, Kupittaankuja 1. Vuoromme voivat toisinaan olla kilpailukäytössä. Varmistu asiasta soittamalla hallille, puh Joogaajat! Hetta Häyrysen johdolla sovellettua joogaa torstaisin Ruusukorttelissa, Puistokatu 11 klo euroa/kerta. Kysele myös esteettömän kuntosalin käyttövuoroista toimistolta! 18

19 MINNE MENNÄ TARJOLLA ASIAA, VIIHDETTÄ SEKÄ MATKOJA. TULE MUKAAN! Taidepiiri tervetuloa maalaamaan torstaisin klo yhdistyksen toimitilaan Asesepänkadulle. Lisätietoja Hilkka Huotari Amputaatiovertaistukiryhmä torstaina 5.3. klo 18 toimistolla. Jos olet kiinnostunut asiasta, ota yhteyttä toimistoon/ulla Piippo p. (02) Sunnuntaiolohuone jälleen sunnuntaina 8.3. ja 5.4. klo toimistolla. Ota mukaan käsityösi, lempipelisi tai vain itsesi ja tule viihtymään hyvässä seurassa. Myös yhdistyksen vanhat valokuvat ovat esillä. Lomakodin kevättalkoot lauantaina alkaen klo 9. Kaikki joukolla mukaan, yhdistys tarjoaa talkookeiton. Samppalinnan kesäteatterissa esitetään All shook up näytelmä lauantaina 4.7. Olemme varanneet paikkoja hintaan 24 euroa per kappale, varaathan lippusi ajoissa. Invalidiliiton vuosien teema on Kiinni elämässä. Teemavuosien aikana on haluttu nostaa myös mielenterveys kunniaan. Mielen hyvinvointi on jokaiselle tärkeä asia; myös mielenterveyspalvelujen tulisi kuulua kaikille. Liiton toisena teemavuonna 2009 liitto järjestää 8 alueella samansisältöisen tilaisuuden HYVÄ MIELI PAREMPI ARKI. Tilaisuudet ovat 4 tunnin pituisia ja ne järjestetään yhdessä Suomen Mielenterveysseuran kanssa. Meidän alueellamme tilaisuus pidetään lauantaina Huittisissa, Länsi-Suomen opistolla. Tilaisuus on maksuton ja kaikki jäsenet ovat tervetulleita. Toivomme, että mahdollisimman moni yhdistyksen jäsen lähtee tilaisuuteen. 12 ensimmäiseksi ilmoittautunutta mahtuu mukaan invakuljetukseen, sitovat ilmoittautumiset toimistolla tiistaihin 5.5. mennessä. Seurakunta ilmoittaa: Kiinni elämässä opintopiiri torstaina klo 18 Diakoniakeskuksessa. Sunnuntaina klo 12 kirkkopyhä Poikluoman seurakuntakodilla, Poikluomantie 9, Piispanristi. Toukokuussa tehdään matka Tallinnaan, perillä 2 yötä. Lisätiedot Helvi Lähteenmäki, p , tai helvi.lahteenmaki@evl.fi. Yhteisleiri Sinapissa ti-to Sitovat ilmoittautumiset Helville mennessä, katso yhteistiedot ylempää. 19

20 Happy House tiedottaa: Kursseja ja muuta mukavaa Tuolijumppa ja kuntoutusryhmä (Ryhmää ohjaa Terhi Patrikainen) - Kaikille avoin ryhmä kokoontuu Happy Housessa keskiviikkoisin klo Kevätkausi Kausimaksu on 25 ja kertamaksu on 3. ATK-kurssit keväällä 2009 (kursseja vetää Pirjo Laulajainen) - Alkeiskurssi , ilmoittautuminen alkaen - Kurssipäivät maanantaisin ja torstaisin klo Kurssin hinta: 40 (laskun saa ensimmäisellä kurssikerralla) - Word- iltakurssi ilmoittautuminen Kurssipäivä keskiviikko klo Kurssin hinta: 15 (laskun saa ensimmäisellä kerralla) Kokkikurssit keväällä 2009 (kurssia vetää Katariina Ottosson) - Kurssimaksu, 8, sis. materiaalin ja ohjauksen. Maksetaan käteisellä. - Kurssi järjestetään mikäli ilmoittautuneita on vähintään 2 hlö. 1. Pe ja pe , klo ilmoittautuminen Latinalaistanssit keväällä 2009 (tanssitunnin ohjaajana Karina) - Tanssitunnit tiistaisin ja klo (Keväällä 1 viikon loma, ilmoitetaan myöhemmin.) - Hinta keväältä 14, maksetaan käteisellä ensimmäisellä tanssikerralla. - Voit kysellä mahdollisia peruutuspaikkoja p Lisäksi tulossa keväällä Ilmaisutaidon kurssi tiistaisin klo 18-20, lisätietoja maaliskuussa - Tavaranvaihtotori ti 5.5. klo Avoimet ovet klo Ilmoittautumiset ja lisätiedot Happy Housesta p Kurssimaksut peritään ilmoittautuneilta automaattisesti, mikäli kurssilainen ei peruuta osallistumistaan. Happy House pidättää oikeuden muutoksiin. 20