Jyväskylän seudun liikenne 2025

Transkriptio

1 Jyväskylän seudun liikenne 2025 TOIMINTALINJAT JA KEHITTÄMISOHJELMA Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen liitto Jyväskylän kaupunki Laukaan kunta Muuramen kunta 3/2011

2 SISÄLTÖ ALKUSANAT 3 LÄHTÖKOHDAT 4 1. LIIKENNEPOLITIIKAN PÄÄMÄÄRÄ JA TAVOITTEET 6 2. YHDYSKUNTARAKENNE Yhdyskuntarakenteen kehittämisen toimintalinjat 7 3. LIIKENTEEN HALLINTA JA LIIKKUMISEN OHJAUS Liikenteen hallinnan ja liikkumisen ohjauksen toimintalinjat Liikenteen hallinnan toimenpiteet Liikkumisen ohjauksen toimenpiteet JOUKKOLIIKENNE Joukkoliikenteen kehittämisen visio ja toimintalinjat Kehittämistoimenpiteet Joukkoliikenteen kehittämisen vaikutukset KÄVELY JA PYÖRÄILY Kävely ja pyöräilyn kehittämisen toimintalinjat Toimenpiteet JYVÄSKYLÄN KESKUSTA Jyväskylän keskustan kehittämisen toimintalinjat LIIKENNEVERKKOJEN KEHITTÄMINEN Liikenneverkkojen kehittämisen toimintalinjat Toimenpiteet Liikenneverkkojen kehittämisen vaikutukset LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖN ORGANISOINTI LIIKENNEJÄRJESTELMÄN RAHOITUS JA AIESOPIMUS 26

3 ALKUSANAT Jyväskylän seudun liikenne työssä käsitellään liikennejärjestelmän nykytilaa ja kehitystrendejä, tulevaisuuden tavoitteita, toimintalinjoja ja kehittämistoimenpiteitä. Työn rinnalla on laadittu kaupunkiseudun maankäytön rakennemalli Rakennemalli 20X0, mikä on luonut erinomaiset edellytykset liikenteen ja maankäytön vuorovaikutuksen testaamiseen ja yhteisten johtopäätösten tuottamiseen. Liikennejärjestelmän kehittämisohjelma on laadittu kuntien ja muiden toimijoiden keväällä 2010 hyväksymän Liikennejärjestelmän tavoitteet ja toimintalinjat -selonteko raportin linjausten perusteella. Jyväskylän kaupunkiseudun liikkumisen ja liikenteen nykytila on selvitetty ja raportoitu syksyllä 2009 tehdyn liikennetutkimuksen yhteydessä. Joukkoliikenteestä, tieverkkotarkasteluista sekä liikenteen ja liikkumisen hallinnasta on laadittu erilliset osaraportit. Liikennejärjestelmäsuunnitelma käsittää kaupunkiseudun ydinalueen Jyväskylä, Laukaa ja Muurame. Rakennemallityössä ovat lisäksi olleet mukana Hankasalmi, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen. Liikennejärjestelmätyössä on tehty maankäytön rakennemallien liikenteellinen vaikutusarvio koko rakennemallityön alueelle. Jyväskylän seudun kokonaisväestönkehitys on ollut vuodesta 1980 lähtien tasaisesti nouseva. Jos nykyinen kasvukehitys jatkuu, saavutetaan rakennemallin väestötavoite asukasta hieman ennen vuotta Yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän vuorovaikutteiselle kehittämiselle asettavat uusia vaatimuksia mm. ilmastotavoitteet, energian hinnan nousu ja tierahoituksen riittämättömyys. Myös liikennejärjestelmäajattelussa ja liikennepolitiikassa on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Muutosten myötä liikennejärjestelmätyössä korostetaan aiempaa voimakkaammin kestävän liikenteen kehittämisen vaatimuksia. Liikennejärjestelmän suunnittelussa ja toteuttamisessa sovelletaan ns. neliporrasperiaatetta, jossa painotetaan vaikuttamista liikennetarpeeseen, nykyisen liikenneverkon käytön tehostamista ja pieniä, tarkasti kohdennettuja parantamistoimenpiteitä. Neliporrasperiaate ei sulje pois suuriakaan väyläinvestointeja, joihin on suunnitelmissa syytä ainakin varautua. Liikennepolitiikan painopiste on siirtymässä kehittämisestä ylläpidon suuntaan. Liikennejärjestelmätyön tulee olla jatkuvaa, jotta toimintalinjausten pitävyys varmistetaan ja asetetut tavoitteet saavutetaan. Suunnitelman toteutusta ohjataan viiden vuoden jaksolle ulottuvalla aiesopimuksella, jonka osapuolet hyväksyvät erikseen. Työtä on ohjannut JYSELI projektiryhmä: Seppo Kosonen Keski-Suomen ELYkeskus, pj. Hannu Keralampi Keski-Suomen ELYkeskus Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELYkeskus Pekka Kokki Keski-Suomen liitto Leena Rossi Jyväskylän Kaupunki Kari Ström Jyväskylän Kaupunki Jorma Lipponen Jyväskylän Kaupunki Kalevi Virtanen Laukaan kunta Tapio Jauhiainen Muuramen kunta Arja Aalto Liikennevirasto Suunnittelutyön konsulttina on ollut Strafica Oy, jossa työn projektipäällikkönä on toiminut DI Markku Kivari. Liikennemallin laatimisesta ja tieverkkotarkasteluista on vastannut DI Miikka Niinikoski ja liikenteen ja liikkumisen hallinnan asiantuntijana DI Tomi Laine Strafica Oy:stä. Joukkoliikenteen kehittämisohjelman laatimisesta on vastannut DI Henriikka Weiste Waystep Consulting Oy:stä.

4 LÄHTÖKOHDAT Kehityssuunnan muuttaminen Liikkumisessa ja osittain myös maankäytössä toteutunut kehitys on ollut ristiriidassa asetettujen liikennepoliittisten ja ilmastotavoitteiden kanssa. Henkilöautoliikenteen osuus liikenteestä on kasvanut yli 10 % -yksikköä viimeisten 20- vuoden aikana. Kehityksen suunnan muuttaminen edellyttää seudun kunnilta ja muilta toimijoilta johdonmukaista yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämistä sekä aktiivista vaikuttamista ihmisten ja elinkeinoelämän toimijoiden valintoihin. Keinoina liikenneasenteiden ja käyttäytymisen muuttamiseen käytetään liikkumisen ohjausta sekä taloudellisia ja muita suoria ohjauskeinoja Toimintamallien muuttaminen Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu läheisessä vuorovaikutuksessa kaupunkiseudun maankäytön rakennemallityön kanssa. Oleellinen vuorovaikutuksen keino on ollut liikenteellisten vaikutusten arviointi, käsittely ja kirjaaminen maankäyttöprosessissa. Tulevaisuudessa julkinen sektori ei yksin pysty vastaamaan liikennejärjestelmää ja yhdyskuntarakennetta koskevien tavoitteiden saavuttamisesta. Siihen tarvitaan myös ihmisten sekä yritysten ja muiden organisaatioiden tietämyksen lisäämistä toimintansa liikennevaikutuksista sekä selkeää asenteiden ja toimintamallien muutosta. Ihmisten asumisen ja liikkumisen valintoihin sekä yritysten sijoittumispäätöksiin tulee pyrkiä vaikuttamaan huomattavasti nykyistä enemmän. Tehokkainta on pyrkiä vaikuttamaan asuinpaikan ja toimintojen sijoittamiseen. Liikenneyhteyksien toimivuus Hyvät kaukoliikenteen yhteydet ovat Jyväskylän seudun asukkaille ja elinkeinoelämälle ensiarvoisen tärkeitä. Pääkaupunkiseudulle ja muihin suuriin kaupunkikeskuksiin tarvitaan nopeat ja tehokkaat yhteydet. Myös Keski- Eurooppa tulee olla päivämatkalla saavutettavissa. Kaksoisraide ja junaliikenteen edelleen nopeuttaminen Tampereen radalla sekä sujuvat liityntälennot pääkaupunkiseudulle ovat Jyväskylän seudulle ja koko Keski-Suomelle alueen kehityksen kannalta välttämättömiä. Pääosa matkoista (75 %) tehdään kuitenkin kaupunkiseudun sisällä. Liikkumisen seudulla on oltava sujuvaa, mutta kestävää. Tämä edellyttää kaupunkirakenteen tiivistämistä ja lähipalvelujen kehittämistä sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn lisäämistä autoliikenteen kustannuksella. seudun kuntien väliset matkat muu 91 % 7 % 2 % Jyväskylän sisäiset matkat muu 22 % 14 % 56 % 5 % 2 % muiden kuntien sisäiset matkat muu 22 % 10 % 63 % 1 % 4 % seudun asukkaiden tekemät matkat seudun ulkopuolelle muu 87 % 5 % 4 % 3 % Jyväskylän seudulla asuvien arkisin tekemien matkojen jakautuminen kuntien sisäisiin, kuntien välisiin ja seudun ulkopuolelle suuntautuviin matkoihin (Lähde: Jyväskylän seudun liikennetutkimus 2009, Osaraportti 1: Henkilöliikennetutkimus). 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % % 14 % 41 % 8 % 6 % % 13 % 52 % 9 % 4 % Kulkutapajakauma Jyväskylässä vuosina 1989 ja 2009 toteutetuissa liikennetutkimuksissa, vuotiaat asukkaat (Lähde: Jyväskylän seudun liikennetutkimus 2009, Henkilöliikennetutkimus). kävely polkupyörä henkilöauto, kuljettajana henkilöauto, matkustajana linja-auto muu 4

5 Kasvuun varautuminen Jyväskylän kaupunkiseutu on Suomen nopeimmin kasvavia kaupunkiseutuja. Kehittämisohjelma perustuu seudun kasvuun noin asukkaalla ja työpaikalla lähimmän 20 vuoden aikana. Liikennejärjestelmätyön rinnalla on laadittu seudun maankäytön rakennemalli, jolla ohjataan uuden maanäytön sijoittumista. TOIMINTALINJAT JA KEHITTÄMISOHJELMA Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on arvioitu rakennemallissa esitettyjen maankäytön kehittämisalueiden synnyttämiä liikenteellisiä tarpeita sekä kerrottu maankäyttöalueiden kehittämisessä ja uusien alueiden käyttöönotossa huomioitavat liikennejärjestelmän kehittämisperiaatteet. Liikennejärjestelmän kehittämisen lähtökohta on pystyä vastaanottamaan alueen maankäytön kasvu ekologisesti, taloudellisesti ja liikenteellisesti kestävällä tavalla. Kuva: Rakennemalli 20X0 (Jyväskylän seutu Rakennemalli 20X0). Kuva: Rakennemallissa uudet asukkaat sijoittuvat keskimäärin liikenteellisesti tehokkaammin kuin nykytilanteessa tai trendikehityksen mukaisessa tilanteessa. 5

6 1. LIIKENNEPOLITIIKAN PÄÄMÄÄRÄ JA TAVOITTEET PÄÄMÄÄRÄ Jyväskylän seudun keskeisten alueiden saavutettavuus kaikilla kulkutavoilla on hyvä ja liikennejärjestelmän avulla on edistetty toimivan, turvallisen ja viihtyisän kaupunkirakenteen syntymistä. Jyväskylän keskusta, aluekeskukset ja kuntakeskukset ovat seudun houkuttelevimpia kaupallisten palvelujen ja työpaikkojen sijoittumispaikkoja. Jyväskylän seudun henkilöliikenteen kehittämisen painopiste on siirretty ympäristöä vähemmän kuormittaviin liikennemuotoihin kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen. Henkilöautojen osuus kaikista matkoista on alentunut ja kevyt- ja joukkoliikenteen osuus ja houkuttelevuus on lisääntynyt. Seudun ulkoiset yhteydet on parannettu tasolle, joka turvaa Jyväskylän seudun saavutettavuuden valtakunnantasolla ja luo edellytykset elinkeinotoiminnan kehittämiselle alueella. TAVOITTEET 1. Jyväskylän seudun yhdyskuntarakennetta eheytetään keskustoja kehittämällä sekä tiivistämällä ja täydentämällä nykyistä yhdyskuntarakennetta. Asumisen, työpaikkojen ja palvelujen sijoittamisen tavoitteena on liikennetarpeen vähentäminen sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytysten parantaminen. Yhdyskuntarakenteen ulkopuolelle sijoittuvia kaupan suuryksiköitä ei toteuta. 2. Jyväskylän seudun toimijat selvittävät ja toteuttavat omista lähtökohdistaan liikkumisen ohjaustoimenpiteitä, joilla pyritään turvalliseen, terveelliseen ja ympäristöystävälliseen liikkumiseen erityisesti työmatkoilla. Liikenteen hallinnan keinoilla parannetaan liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta, tiedotetaan liikkujia ongelmista ja hallitaan tehokkaasti häiriötilanteita. Myös joukkoliikenteessä otetaan käyttöön älykkäät järjestelmät ja palvelut. Jyväskylän seutu asettuu maan kärkeen liikkumisen ohjauksen kehittämisessä ja käytössä. 3. Seudun asukkaat mieltävät joukkoliikenteen positiivisesti ja kynnys joukkoliikenteen käyttöön madaltuu. Joukkoliikenteellä matkustaminen on helppoa, edullista ja turvallista. Korkeatasoinen joukkoliikenne houkuttelee uusia matkustajia kaupunkialueen joukkoliikennekaupungiksi nimetyllä vyöhykkeellä. Muilla tärkeillä yhteysväleillä joukkoliikenne tarjoaa käyttökelpoisen vaihtoehdon useimmille matkoille. Joukkoliikenteen kulkutapaosuus kasvaa seudulla nykyisestä 5%:sta 7%:iin (vuonna 1988 osus oli 6 %). Haja-asutusalueella autottomille asukkaille tarjotaan kustannustehokkaasti järjestettyjä asiointiyhteyksiä. 4. Kävely ja pyöräily nostetaan keskeisiksi liikkumismuodoiksi kaikissa seudun taajamissa. Kävelyn ja pyöräilyn kulkumuoto-osuus kasvaa nykytilanteen 33 %:sta 41 %:iin kaikista matkoista (vuonna 1989 osuus oli 42 %) Palveluiden saavutettavuus kävellen ja pyörällä otetaan niin maankäytön ja palveluverkkojen suunnittelussa kuin kevyen liikenteen verkoston kehittämisessä keskeiseksi lähtökohdaksi. Etenkin kävelyn lisäämisen kannalta ratkaiseva tekijä ovat riittävän lyhyet etäisyydet. 5. Jyväskylän keskustaa kehitetään monipuolisena asumisen, palveluiden ja työpaikkojen kokonaisuutena. Tavoitteena on elävä, viihtyisä ja kaikilla kulkumuodoilla hyvin saavutettava keskusta. 6. Tie- ja katuverkon investoinnit suunnataan ensisijaisesti liikenneturvallisuutta parantaviin sekä yhdyskuntarakenteen eheytymistavoitetta ja elinkeinoelämän kilpailukykyä tukeviin toimiin. Maankäyttösuunnitelmissa tehdään varaukset tieverkkosuunnitelmassa määriteltäville pääväylille, mutta ne toteutetaan vasta liikennetarpeen vaatiessa. Energiatehokkaan rautatieliikenteen kilpailuasemaa parannetaan erityisesti pitkämatkaisessa kaupunkiseutujen välisessä henkilöliikenteessä. Rautatie- ja vesiliikenteen kilpailukykyä kehitetään niiden kuljetusosuuden lisäämiseksi. 6

7 2. YHDYSKUNTARAKENNE TOIMINTALINJAT JA KEHITTÄMISOHJELMA 2.1 Yhdyskuntarakenteen kehittämisen toimintalinjat Jyväskylän seudun yhdyskuntarakennetta eheytetään keskustoja kehittämällä sekä tiivistämällä ja täydentämällä nykyistä yhdyskuntarakennetta. Asumisen, työpaikkojen ja palvelujen sijoittamisen tavoitteena on liikennetarpeen vähentäminen sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytysten parantaminen. Yhdyskuntarakenteen ulkopuolelle sijoittuvia kaupan suuryksiköitä ei toteuteta. Jyväskylän seudun nykyistä yhdyskuntarakennetta eheytetään ja tiivistetään nykyisen yhdyskuntarakenteen kannalta järkevillä alueilla Seudun keskustaajamia tiivistetään ja kehitetään monipuolisina palveluiden, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina. Taajamien reuna-alueita eheytetään asemakaavoihin perustuvalla täydennysrakentamisella. Poikkeamis- ja suunnittelutarveratkaisujen käyttöä rakentamisessa rajoitetaan nykyistä tiukemmin. Maankäytön kehittämisen tulee perustua nykyisen palvelurakenteen ja liikennejärjestelmän tehokkaampaan hyödyntämiseen. Maankäytössä tulee korostaa palveluiden saavutettavuutta kävellen ja pyörällä sekä kilpailukykyisen joukkoliikenteen edistämistä. Maankäytön kehittämishankkeista toteutetaan ensin jalankulkua ja pyöräilyä edistävät hankkeet sekä kilpailukykyiseen joukkoliikenteen tukeutuvat hankkeet. Maankäyttöä lisätään alueilla, joilla riittävän kasvun avulla voidaan luoda edellytyksiä uusien palvelujen syntymiselle. Keskustojen ulkopuolella kasvu suunnataan voimakkaiden joukkoliikennekäytävien varteen. Yhdyskuntarakenteen ulkopuolelle sijoittuvia kaupan suuryksiköitä ei toteuteta. Seudullista yhteistyötä liikenteen ja maankäytön suunnittelussa lisätään Alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet arvioidaan seututasolla kuntien yhteistyönä. Aluerakenteen kehittämistä ohjataan yhteisesti hyväksytyllä seudullisella maankäytön rakennemallilla. Seudun kuntiin laaditaan yhteiset maa- ja kaavoituspolitiikan sekä hajarakentamisen periaatteet. Seudun liikennejärjestelmä huomioidaan maankäytön toteuttamisohjelmien laatimisessa. Kaavoituksessa otetaan tavoitteeksi edullisten joukkoliikenteen sekä kevyen liikenteen vyöhykkeiden aikaansaaminen ja vahvistaminen. Perusta taloudelliselle ja kilpailukykyiselle joukkoliikenteelle luodaan kaavoituksessa, jossa tavoitteeksi on otettava toimintojen sijoittaminen hyvien joukkoliikenneyhteyksien vaikutuspiiriin. Liikenteellisten vaikutusten arviointi kytketään kaikkeen maankäytönsuunnitteluun Maankäyttöratkaisut vaikuttavat ratkaisevasti ihmisten liikkumisvalintoihin ja autoliikenteen määrään. Kaikissa maakäytön ja palveluiden kehittämis- ja muutoshankkeissa arvioidaan vaikutukset liikenteelliseen saavutettavuuteen, liikenneturvallisuuteen ja eri kulkumuotojen käytettävyyteen. Merkittävin kevytliikenteen käyttöä lisäävä toimenpide on päivittäispalvelujen sijoittaminen kävelyetäisyydelle asunnoista. Rakennemalli 20X0-työn tavoitteellisen maankäytön kehittämismalli tiivistää nykyistä yhdyskuntarakennetta, mikä luo osaltaan edellytyksiä kevytliikenteen käyttöä tukevien lähipalvelujen säilyttämiselle ja kehittämiselle sekä joukkoliikenteen käytön lisääntymiselle. Liikenteellinen vyöhykejaottelu Jyväskylän seudulle on laadittu kaupunkiseudun liikenteellinen vyöhykejaottelu yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän perusteella. Jaottelun laatimisesta on vastannut SYKE ja jaottelua on hyödynnetty mm. liikennetutkimusaineiston havainnollistamisessa. 7

8 Kuva: Kulkutapakohtainen matkustussuorite (kilometriä vuorokaudessa) Jyväskylän kaupunkiseudun vyöhykkeillä, muissa seudun taajamissa, seudun kylissä sekä haja asutusalueilla asuvilla asukkailla. 8

9 3. LIIKENTEEN HALLINTA JA LIIKKUMISEN OHJAUS 3.1 Liikenteen hallinnan ja liikkumisen ohjauksen toimintalinjat Jyväskylän seudun toimijat selvittävät ja toteuttavat omista lähtökohdistaan liikkumisen ohjaustoimenpiteitä, joilla pyritään, turvalliseen, terveelliseen ja ympäristöystävälliseen liikkumiseen erityisesti työmatkoilla. Liikenteen hallinnan keinoilla parannetaan liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta, tiedotetaan liikkujia ongelmista ja hallitaan tehokkaasti häiriötilanteita. Myös joukkoliikenteessä otetaan käyttöön älykkäät järjestelmät ja palvelut. Jyväskylän seutu asettuu maan kärkeen liikkumisen ohjauksen kehittämisessä. Määritelmiä: Liikenteen hallinnalla tarkoitetaan liikenteen ohjauksen, tiedottamisen ja häiriön hallinnan toimenpiteitä, joilla tehostetaan liikenneverkon käyttöä, parannetaan turvallisuutta ja parannetaan joukkoliikenteen kilpailukykyä. Tieto- ja viestintäteknologian käyttöä liikennejärjestelmässä kutsutaan älykkääksi liikenteeksi tai älyliikenteeksi. Liikkumisen ohjauksella (eng. Mobility management) tarkoitetaan jalankulun, pyöräilyn, joukkoliikenteen ja kestävämmän autoilun edistämistä tiedollisella ja liikennekäyttäytymiseen suoraan vaikuttavalla ohjauksella, markkinoinnilla ja kehittämällä eri kulkutapojen käyttöä ja yhdistämistä helpottavia palveluja. Liikkumisen ohjauksella pyritään tehokkaasti vaikuttamaan ihmisten asenteisiin ja käyttäytymiseen. Asennemuutos edellyttää usein kokemuksen hankkimista vaihtoehtoisesta liikkumisesta. Liikkumisen ohjauksen pehmeät keinot tehostavat kovien keinojen vaikuttavuutta ja ne tuleekin kytkeä yhteen. Tyypillisesti liikkumisen ohjauksen keinot eivät edellytä suuria investointeja ja niillä on korkea hyöty-kustannussuhde. Tieliikenteen hallinnan työkaluja lisätään ja yhteistyötä viranomaisten kesken ja kaupallisten tietopalvelujen suuntaan parannetaan Joukkoliikenteen kilpailukykyä ja käyttöä lisätään mm. bussivuoroja lisäämällä, lippujen hintaa alentamalla, joukkoliikenteen kulkua nopeuttamalla sekä markkinointia ja informaatiopalveluja parantamalla Liikkumisen hallinta nostetaan osaksi seudun ylätason liikennestrategiaa, selvitetään sen resursseja ja päätetään seudullisesta organisoinnista 3.2 Liikenteen hallinnan toimenpiteet Kehitetään liikenteen seurantaa Laajennetaan liikenteen seurantajärjestelmiä, jotta suunnittelijoiden, palveluntarjoajien ja autoilijoiden käyttöön saadaan riittävän korkeatasoiset liikennetiedot. liikennevalo-ohjausjärjes- Nykyaikaistetaan telmä Jyväskylän kaupungin liikennevalojärjestelmä tulee elinkaarensa päähän noin viiden vuoden sisällä. Järjestelmä uusitaan ja samalla siirrytään avoimeen järjestelmään ja tiedonsiirtoon. Hälytysajoneuvojen valoetuuksia kehitetään mm. benchmarkaamalla muiden suomalaisten kaupunkien järjestelmät ja niiden hyödyt. Tavoitteena on ajoneuvojen todelliseen paikannukseen perustuva etuusjärjestely tärkeimmillä reiteillä. Vaihtuva ohjauksen lisääminen maanteillä Vaihtuvien nopeusrajoitusten ja kelin seurannan osalta laaditaan Keski-Suomen alueen kattava toimenpidesuunnitelma, jossa selvitetään nykyisten ohjausjärjestelmien teknologian käyttökelpoisuus, liikenteen ja kelin kannalta ongelmaiset kohteet ja edelleen laaditaan toimenpideohjelma järjestelmien uusimisesta ja tarpeen vaatiessa laajentamisesta. Vaihtuvat nopeusrajoitukset vähentävät henkilövahinko-onnettomuuksia talvella 10 % ja kesällä 6 %. Hiljaisen liikenteen aikana ja hyvällä 9

10 kelillä ne mahdollistavat nopeusrajoituksen nostamisen. Kelin seurannan kehittäminen puolestaan parantaa talvihoidon toimenpiteiden täsmällisyyttä ja kelitiedotuksen laatua. Pysäköinnin ohjauksen kehittäminen Kehitetään keskustan pysäköinninohjauksen järjestelmää siten, että se mahdollistaa tiedon jakelun ilmaiseksi kaikille halukkaille palveluntarjoajille. Automaattivalvonnan lisääminen Laajennetaan yhteistyössä poliisin kanssa risteysten ja ajonopeuksien automaattivalvontaa (kameravalvontaa) liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Tieliikenteen tiedotuksen kehittäminen Liikenteen tiedottamis- ja navigointipalvelut yhdistyvät ja niitä kehitetään ja tarjotaan aiempaa enemmän kaupallisesti, joten Jyväskylän seudulla ei ole tarvetta kehittää voimakkaasti omia tietopalvelujaan. Sen sijaan tärkeämpää on varmistaa, että seudulta on saatavissa korkeatasoiset lähtötiedot näihin palveluihin. Kehitetään erityisesti työmaista tiedottamista. Häiriönhallinta ja viranomaisyhteistyön kehittäminen Varareittien puute nostetaan esiin yleiskaavatasolla ja tarvittavat toimenpiteet on huomioitava tie- ja katuverkkosuunnitelman laadinnassa. Lentoaseman ja rautatieaseman yhteydet ovat varareittisuunnitelmissa keskeisiä. Liikenneviraston tieliikenteen hallinnan toimintalinjojen mukaisesti laaditaan koko ELY:n alueelle liikenteenhallinta- ja häiriönhallintasuunnitelmat. 3.3 Liikkumisen ohjauksen toimenpiteet Liikkumisen ohjaus tulee nähdä ajattelutapana, joka on juurrutettava kaikkeen suunnitteluun ja päätöksentekoon. Vain kytkemällä liikkumisen ohjaus muuhun liikennejärjestelmän kehittämiseen se voi olla tehokasta. Liikkumisen ohjauksen toimenpiteitä tulee toteuttaa työpaikoilla, kouluissa, uusilla asuinalueilla, joukkoliikennepalvelujen muuttuessa tai avattaessa kävelytieja pyörätieyhteyksiä. Liikkumisen ohjauksen toimenpiteistä haetaan yhteisesti muutama keskeinen toimenpide, ja räätälöidään niiden toteutus eri liikkujaryhmiä varten. Jyväskylään sopivia hankkeita ovat esimerkiksi: Kestävät työmatkat. Vaikutetaan yritysten työntekijöiden kulkumuodon valintaan työmatkoilla. Toiminta sisältää yritysjohdon motivointia, liikkumissuunnitelmien laadintaa sekä tapaamisia työntekijöiden kanssa. Työntekijöitä pitäisi palkita kestävistä valinnoista, koska myös työnantaja hyötyy niistä paremman terveyden ja työkyvyn sekä esimerkiksi pysäköintipaikkojen tarpeen vähenemisen kautta. Liikkumisen tietoisku asuinpaikan vaihtajille. Pyritään vaikuttamaan kotitalouksien liikkumistottumuksiin elämän muutoskohdissa, jolloin ihmiset ovat muutokselle alttiimpia. Jaetaan kotitalouksiin tietopaketti, jossa on tietoa alueen joukkoliikenteestä sekä pyöräteistä. Kampanjaluontoisesti annetaan ilmainen kokeilujakso joukkoliikenteeseen kahden auton talouksille. Omatoimiset koulumatkat. Liikkumiskasvatusta suunnataan koululaisille ja heidän vanhemmilleen. Tavoitteena on vähentää autolla kouluun tuotavien lapsien määrää. Tämä edellyttää vaarallisten kohteiden kartoitusta ja parantamissuunnitelman toteutusta sekä vuorovaikutusta koululaisten ja heidän vanhempiensa kanssa esimerkiksi luokittain. Vaikutustietojen lisäämiseksi ja esimerkin antamiseksi ehdotetaan, että Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaan osallistuvat toimijat Jyväskylän kaupunki, Laukaan kunta, Muuramen kunta, Keski-Suomen ELY-keskus sekä Keski-Suomen liitto teettävät omiin organisaatioihinsa liikkumisen ohjauksen suunnitelmat. Järjestetään Jyväskylän seudun asukkaille ideakilpailu, jolla haetaan keinoja edistää kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikenteen käyttöä seudulla. Ideakilpailu tuo mahdollisten toimenpide-ehdotusten lisäksi aihepiirille tarpeellista näkyvyyttä. Toteutuksen suunnittelu ja sopiminen Liikkumisen ohjauksen järjestäminen edellyttää keskeisten paikallisten toimijoiden Jyväskylän kaupungin ja muiden kuntien sekä ELY- 10

11 keskuksen yhteisen toimintasuunnitelman laatimista. Suunnitelmassa määritellään koordinointi- ja rahoitusvastuut sekä työn päälinjat ja toteutusorganisaatio. Käytännöntyössä voidaan hyödyntää myös erilaisia kansalais- tai muita toimintaryhmiä, kuitenkin siten että viranomaistahot sopivat toiminnan tavoitteista ja resursseista. Toiminnan käynnistäminen edellyttää liikkumisen hallintaan keskittyvän henkilöresurssin järjestämistä Jyväskylän seudulla sekä riittävää rahoitusta projekteille ja kampanjoille. Liikennevirasto ja LVM ovat myöntäneet kesällä 2010 Jyväskylän kaupungille tukea Älykästä työmatkaa! hankkeeseen. Hankkeessa laaditaan Jyväskylän kaupungin työntekijöille oma työmatkaliikkumisen ohjausmalli. Pysäköintipaikkojen määrään ja hinnoitteluun vaikuttaminen Henkilöautojen pysäköintipaikkojen tarjonta ja pysäköinnin hinnoittelu on tehokas liikkumisen hallinnan keino. Pysäköintipaikkoja on autoilevia asiakkaita varten oltava keskustassa riittävästi, mutta työpaikkapysäköintiä on perusteltua rajoittaa. Keskustassa kaikki pysäköintipaikat ovat maksullisia, ja taksojen avulla vaikutetaan pysäköinnin kysyntään. Asuinalueiden pysäköintipaikkojen mitoituksessa tulee ottaa huomioon alueen joukkoliikenneyhteydet sekä paikallinen palvelutarjonta. Autopaikkoja tulee olla tarpeeksi, mutta ne tulisi toteuttaa pääosin vuorokäyttöön ja kohdistaa paikkojen rakentamis- ja ylläpitokustannukset käyttäjille. Työpaikkojen pysäköintipaikkojen määrä ja maksullisuus vaikuttaa tehokkaasti työmatkojen kulkumuotovalintaan. Tämä keino tulee ottaa keskusteluun, kun laaditaan yrityksien liikkumisen ohjaussuunnitelmia. Laaditaan Jyväskylän kaupungille pysäköintistrategia. Yhteispysäköintijärjestelmän soveltuvuus selvitetään ja toteutuksesta päätetään aina kaupungin tiiviiden asuin- ja työpaikkaalueiden suunnittelun alkuvaiheessa. TOIMINTALINJAT JA KEHITTÄMISOHJELMA 11

12 4. JOUKKOLIIKENNE 4.1 Joukkoliikenteen kehittämisen visio ja toimintalinjat Seudun asukkaat mieltävät joukkoliikenteen positiivisesti ja kynnys joukkoliikenteen käyttöön madaltuu. Joukkoliikenteellä matkustaminen on helppoa, edullista ja turvallista. Korkeatasoinen joukkoliikenne houkuttelee uusia matkustajia kaupunkialueen joukkoliikennekaupungiksi nimetyllä vyöhykkeellä. Muilla tärkeillä yhteysväleillä joukkoliikenne tarjoaa käyttökelpoisen vaihtoehdon useimmille matkoille. Joukkoliikenteen kulkutapaosuus kasvaa seudulla nykyisestä 5%:sta 7 %:iin. Haja-asutusalueella autottomille asukkaille tarjotaan kustannustehokkaasti järjestettyjä asiointiyhteyksiä. Kaupunkiseudun sisällä joukkoliikenne ja muut henkilökuljetukset ovat voimakkaasti yhteiskunnan tukemia, ja kunnat ja valtio pystyvät vaikuttamaan suoraan liikennepalvelujen tarjontaan. Joukkoliikenne elää muutosten aikaa, koska uuden joukkoliikennelain myötä kaupunkiseuduilla on käytettävissään uusia keinoja joukkoliikenteen järjestämiseen. Kaukoliikenteen tarjonnan (juna-, lento- ja bussiliikenne) sen sijaan oletetaan syntyvän markkinaehtoisesti, jolloin yhteiskunnan tehtäväksi jää kaukoliikenteen toimintaympäristön kehittäminen ja erilaiset muut tukitoimet kuten esimerkiksi markkinointikampanjat. Valtakunnallisesti tavoitteeksi on asetettu joukkoliikenteen käytön lisääminen keskeisillä kaupunkiseuduilla ja niiden välisessä liikenteessä sekä peruspalvelutasoisten joukkoliikennepalvelujen turvaaminen koko maassa. Joukkoliikennelaki uudistui Uuden lain siirtymäajan päättymisen jälkeen kaupungin mahdollisuudet vaikuttaa joukkoliikenteen palvelutasoon paranevat. Samalla joukkoliikenteen hoitoon liittyvät tehtävät ja vastuu kasvavat. 4.2 Kehittämistoimenpiteet Organisointi Perustetaan Jyvässeudun yhteinen joukkoliikenneviranomainen, joka vastaa paikallisliikennealueen liikenteellisestä kokonaisuudesta (Jyväskylän sisäinen liikenne sekä Jyväskylä- Muurame ja Jyväskylä-Laukaa liikenne). Toiminta organisoidaan vastuukuntamallilla ja toteutetaan perustamalla kaupungin organisaatioon joukkoliikennelautakunta, jossa on edustus seudun kunnista. Valmistelu- ja täytäntöönpanoyksikkönä toimii seudun joukkoliikenne- ja henkilökuljetusyksikkö. Se valmistelee yhdessä kuntien edustajista muodostuvan seutuliikennetyöryhmän kanssa joukkoliikennettä koskevat päätösesitykset joukkoliikennejaostolle Paikallisliikenteen kokonaisuuden keskittäminen yhdellä viranomaiselle mahdollistaa joukkoliikenteen yhtenäisen suunnittelun ja hankinnan ja antaa yhdessä henkilökuljetusten seudullisen yhteistyön kanssa parhaat valmiudet kuljetusjärjestelmän tehostamiselle ja kehittämiselle. Kaupunkiseudun yhteinen joukkoliikenneviranomainen mahdollistaa nykyistä paremman yhteenkytkennän seudun maankäytön suunnittelun ja joukkoliikenteen suunnittelun välillä. Myös seudun henkilökuljetusten hoidon ja joukkoliikenteen hoidon yhteenkytkentä paranee. Joukkoliikenteen järjestämistapa (hoitomalli) Joukkoliikennelain toteuttamisen siirtymäaika päättyy kaupunkialueella , siihen saakka ovat voimassa viranomaisten ja liikenteenharjoittajien väliset siirtymäajan liikennöintisopimukset. Siirtymäajan jälkeisen liikenteen järjestämistavan, mm. hoitomallin, päättää joukkoliikenneviranomainen. Esityksenä on siirtyminen käyttöoikeussopimusmalliin ainakin tiheävuoroisen liikenteen osalta. Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne- ja henkilökuljetusyksikkö aloittaa kilpailutuksen valmistelun yhdessä ELY-keskuksen kanssa. Valmisteluun kuuluu kilpailuttamisstrategian määrittely, tavoitetilan kilpailutta- 12

13 miskokonaisuuksien suunnittelu sekä välivaiheiden ja etenemispolun suunnittelu. Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvattamiseen tähtäävä palvelutaso Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvattaminen edellyttää vuorotarjonnan lisäämistä ja lipun hintojen alentamista. Palvelutasoa parannetaan erityisesti parhailla joukkoliikennealueilla, joilla on eniten matkustajapotentiaalia. Jyväskylän seudulle on laadittu viisiportainen palvelutasoluokitus. Palvelutaso pyritään toteuttamaan vuoden 2014 kilpailuttamisen yhteydessä. Sitä ennen laaditaan tarkentava palvelutaso- ja linjastosuunnitelma. Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvattamiseen tähtäävä palvelutaso edellyttäisi vuorotarjonnan lisäämistä noin 15 prosentilla nykytasosta. Liikennetarjonnan lisääminen kasvattaisi joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta laskennallisesti noin 0,5 %-yksikköä. Lisäys kohdentuisi ensisijaisesti joukkoliikennekaupungin alueelle. Lisäksi Laukaasta, Muuramesta ja Muuratsalosta ajettavaa liikennettä (seutuliikenteen laatukäytävät) tulisi lisätä muutamalla vuorolla varhaisaamun, alkuillan ja kesäajan liikenteessä. Myös haja-asutusalueen kutsu- ja palveluliikenteitä tulisi kehittää ja tarjontaa lisätä. Lipputulojen kasvu huomioon ottaen vuorotarjonnan lisäämisen kustannuksiksi muodostuisi noin miljoona euroa. Jos liikennetarjonnan lisäämisen ohella päätetään alentaa kaikkien nykyisin kuntien ja valtion tukemien lippujen asiakashintoja esimerkiksi 30 prosentilla, kasvaisi joukkoliikenteen matkamäärä laskennallisesti noin viidellä prosentilla. Yhteiskunnan lipputukikustannukset kasvaisivat arviolta noin 1,5 M. Lipunhintojen alentamisen laskennallinen vaikutus joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuteen olisi 0,3 %- yksikköä, jos oletetaan, että uudet tuetuilla lipuilla tehdyt matkat ovat uusien joukkoliikennekäyttäjien tekemiä. Paikallis- ja seutuliikenteen kehittäminen Joukkoliikenteen linjastoa selkeytetään minimoimalla poikkeuslinjojen määrä, poikkeavat lähtöajat ja reittien kiertely (koulukuljetusreittejä lukuunottamatta). Joukkoliikennekaupungin (palvelutasoluokka 1) alueelle pyritään keskittämään maankäyttö. Tavoitteena on joukkoliikennekäytävien ympärille rakentuva tiivis ja nauhamainen maankäyttö- ja palvelurakenne. Taajamien päivittäispalvelut pyritään sijoittamaan kävelyetäisyydelle asutuksesta. Seutuliikenteen laatukäytävien (palvelutasoluokka 2) varret ja erityisesti jo olevat vahvat taajamat niillä muodostavat joukkoliikenteen toimintaedellytysten kannalta parhaat maankäyttöalueet kaupunkialueen ulkopuolella. Tälle alueelle ja muille joukkoliikenteen hyvin palvelemille vyöhykkeille (palvelutasoluokka 3) voi lisätä maankäyttöä harkiten ja tapauskohtaisesti liikenteen palvelumahdollisuudet selvittäen. Kaukoliikenteen laatukäytävien varsilla (palvelutasoluokka 4) voi lisätä maankäyttöä tapauskohtaisesti harkiten. Maakäyttö tulee keskittää linjojen vaikutuspiirissä jo olevien voimakkaimpien taajamien yhteyteen. Maankäytön suunnittelun yhteydessä tulee ottaa huomioon yhteydet liityntäpysäkeille pääteiden varressa. Kehitettäviä liityntäpysäkkipaikkoja voidaan määrittään maankäytön mukaan. Säännöllisen joukkoliikenteen ulkopuolella oleville alueille (luokka 5) ei lisätä maankäyttöä. Vuorotarjontaa lisätään parhailla paikallisliikenteen linjoilla yhdellä vuorolla tunnissa paitsi myöhäisiltoina. Tämän lisäksi Laukaan, Muuramen ja Muuratsalon liikenteeseen lisätään arkipäivisin kaksi aamu- ja iltapäivävuoroa. Nykyistä linjaa 5 kehitetään aluksi kokeiluna Oulun Cityliikenteen tyyppiseksi liikenteeksi. Linjan vuorotiheys (20 minuuttia) on nykyisellään jo riittävä, mutta liikennöintiaikaa tulee mahdollisesti jatkaa arki-iltaisin sekä reittiä tarkistaa. Oleellista on, että cityliikenteen reitti täydentää muuta paikallisliikennettä lyhyillä, keskustan liepeillä tehtävillä matkoilla. 13

14 Kuva: Joukkoliikenteen palvelutasovyöhykkeet. 14

15 Peruspalvelutasoinen joukkoliikenne ja henkilökuljetukset Seutuyhteistyötä hallintokuntien kuljetuksissa ja peruspalvelutasoisen joukkoliikenteen järjestämisessä lisätään seudullisen joukkoliikenneja henkilökuljetusyksikön avulla. Runko-, täydentäviä ja nopeita linjoja täydennetään hiljaisilla alueilla kutsuliikenteenä tarpeen mukaan liikennöitävällä liikenteellä. Selvitetään matkojenyhdistelyn käyttöönoton erilaisia mahdollisuuksia, vaikutuksia palveluihin ja kuljetusten järjestämisen kustannuksiin sekä perustetaan matkapalvelukeskus ja käynnistetään matkojenyhdistelytoiminta, jotta sosiaalitoimen kuljetuskustannukset saadaan kohtuullistettua. Kuntien kuljetusperiaatteet yhtenäistetään. Kaukoliikenteen kehittäminen Kaukoliikenteen tärkein matkakohde on Helsinki, johon Jyväskylän seudulta on hyvät yhteydet henkilöautolla, bussilla, junalla ja lentäen. Pitkämatkainen kaukoliikenne toimii markkinaehtoisesti, joten kaupunkiseudulla ei ole tarpeen priorisoida liikennemuotoja. Kehittämistoimenpiteet kohdistuvat toimintaedellytysten parantamiseen, missä painopisteenä on päärataverkon kehittäminen. Kaukojunaliikenteen yhteyksien nopeuttamista jatketaan ja edistetään voimakkaasti kaksoisraiteiden toteuttamista pääradoille. Kaukojunien asemille sekä kaukobussien pääpysäkeille kaukoliikenteen laatukäytävillä toteutetaan liityntäyhteyksiä, pysäköintipaikkoja sekä tarvittavat informaatio- ja muut palvelut. Jyväskylän lentoasemaa kehitetään reitti- ja charter- liikenteen tarpeiden mukaisesti. Tiedotus- ja markkinointi Laaditaan joukkoliikenteen markkinointisuunnitelma yhteistyössä markkinoinnin ammattilaisten kanssa. Pyritään vaikuttamaan siihen, että joukkoliikenteeseen liittyvässä viestinnässä keskitytään joukkoliikenteen vahvuuksiin ja positiivisiin asioihin. Lisätään ulkoista viestintää asiakaspalautteeseen vastaamisesta ja julkaistaan juttuja asiakkaita askarruttavista teemoista. Tavoitteena on oppia tuntemaan nykyiset ja potentiaaliset asiakkaat mahdollisimman hyvin. Toteutetaan kohderyhmille suunnattua markkinointia erilaisten kampanjoiden ja lipputuotteiden avulla. Joukkoliikenteen houkuttelevuutta esimerkiksi nuorten keskuudessa voidaan parantaa kytkemällä mainonta erilaisiin tapahtumiin, joihin joukkoliikenteellä pääsee, sekä nimeämällä nuorisolle suunnatut lipputuotteet heihin vetoavalla tavalla. Lisäksi voidaan toteuttaa kilpailuja ja aktivoida matkustajia myös muutoin. Liikenneväylät, pysäkit ja terminaalit Laaditaan joukkoliikenteen sujuvuudesta selvitys ja parantamisohjelma, jossa esitetään mm. liikennevaloetuuksien lisäämistä sekä mahdollisesti uusia joukkoliikennekaistoja pääväylille. Tärkeimmät liityntäpysäkit pääreittien (laatukäytävät) varsilla määritellään. Joukkoliikenteen laatukäytävien fyysiseen toimintaympäristöön liittyville toimenpiteille (esimerkiksi pysäkit, liitynnät, katu- ja tieverkostoon liittyvät sujuvoittamis- ja kunnossapitotoimenpiteet) määritetään kiireellisyysjärjestys. Tärkeimpiä nousupysäkkejä kehitetään suunnitellusti pysäkeille ja vaihtoalueille asetettujen palvelutasotavoitteiden mukaisesti. Polkupyörille ja tarvittaessa myös autoille tehdään liityntäjärjestelyjä (katokset, pyörätelineet, pysäköintipaikat) muutamille bussipysäkeille. Hankitaan nousupysäkeille lisää lasikatoksia ja aikataulukehikoita laatutason kohottamiseksi. Myös muiden maaseudun pääpysäkkien varustelutasoa kohotetaan katosten ja pyöräpysäköinnin järjestämisen keinoin. Joukkoliikenteen aikatauluinformaation, seurannan ja etuuksien kehittäminen Bussien seurannan laatutasoa parannetaan toteuttamalla hankesuunnitelman (2006) toinen vaihe, jossa ajoneuvot varustetaan gpsvastaanottimella. Muutoin järjestelmään ei ole tarpeen tehdä merkittäviä päivityksiä. Paikannustietojen tarkentuminen mahdollistaa uudenlaisten joukkoliikenteen tietopalvelujen kehittämisen. Paikannustiedot tarjotaan halukkaiden palvelunkehittäjien käyttöön. Jyväskylän bussien etuusjärjestelmää laajennetaan keskustan ja sen liepeiden ruuhkaisimpiin valoliittymään. Tavoitteena on gpspaikannukseen perustuva älykäs järjestelmä, 15

16 joka antaa etuuden vain myöhässä oleville busseille. Lähiraideliikenteen mahdollisuudet Paikallisen henkilöjunaliikenteen käynnistäminen Jyväskylän seudulla ei ole nykyisillä maankäytön kasvuennusteilla ja liikenteen tuottamistavoilla taloudellisesti mahdollista. Toteutus edellyttäisi Jyväskylä-Jämsä- rataosuuden muuttamista kaksiraiteiseksi. Seudullinen junaliikenne vaarantaisi todennäköisesti itsekannattavan markkinaehtoisen pikavuoroliikenteen toimintaedellytyksiä. Riskinä on, että sekä junaan että bussiin perustuvan järjestelmän kustannustehokkuus yhteiskunnan näkökulmasta heikkenee ja matkustajan kokema kokonaispalvelutaso laskee. Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski -kehitysvyöhykkeen vahvistaminen ei ole ristiriidassa mahdollisen paikallisen henkilöjunaliikenteen tuottamisen kanssa pitkällä aikavälillä. Joukkoliikenteen rahoitustarpeen arvioidaan alustavasti kasvavan noin kolmanneksella nykytasosta. Joukkoliikennekaupungin vaikutusalueelle noin metrin säteellä (kävelymatka pysäkille enintään 250 m) asuu asukasta ja sijaitsee työpaikkaa. Kehittämistoimet on suunniteltu niin, että uusia joukkoliikenteen käyttäjiä saadaan ensisijaisesti henkilöautoilijoista. Pelkästään joukkoliikennettä kehittämällä kulkumuoto-osuuteen pystytään vaikuttamaan vain rajallisesti ja joukkoliikenteen osuuden kasvattamiseen tavoiteltuun 7 %:iin tarvitaan myös muita keinoja. Tehokkaampia keinoja ovat liikkumisen ohjauksen keinot, henkilöautoliikenteen rajoitukset sekä maankäytön kehittämistoimet. Joukkoliikenteen näkökulmasta maankäytön kehittämisen tulee tukeutua määritettyihin joukkoliikenteen runkoreitteihin. Seuraavassa on ensin esitetty kärkihankkeiksi nimetyt kuusi kaikista tärkeintä toimenpidettä/toimenpidekokonaisuutta. Kärkihankkeet eivät ole tärkeysjärjestyksessä. Maankäytön sijoittaminen pääosin vahvojen joukkoliikennekäytävien varteen Kaukoliikenteen yhteyksien parantaminen o kaksoisraide Jyväskylän ja Tampereen väliselle rataosalle ja liikenteen nopeuttaminen o sujuvat liityntälennot Helsingistä lähteville ulkomaanlennoille Henkilökuljetusjärjestelmän tehostaminen o hallintokuntiin nimetään kuljetusten vastuuhenkilöt o selvitetään matkojenyhdistelytoiminnan käynnistämistä o seudullista yhteistyötä lisätään, perustetaan seudun joukkoliikenne- ja henkilökuljetustiimi Lippujärjestelmäuudistus o vyöhykehinnoittelu, arvokortit ja lippujärjestelmän selkeytys o lipun hintojen alentaminen Paikallisliikenteen tarjonnan kehittäminen o runkolinjojen vahvistaminen Joukkoliikenteen markkinointi 4.3 Joukkoliikenteen kehittämisen vaikutukset Tässä kehittämisohjelmassa esitetyillä toimenpiteillä pystytään lisäämään joukkoliikenteen käyttöä kaupunkialueen keskeisillä osilla joukkoliikennekaupungiksi nimetyllä alueella. Esitettyjen toimenpiteiden seurauksena joukkoliikennematkojen määrän voidaan olettaa kasvavan vajaalla viidenneksellä ja joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden noin prosenttiyksiköllä. Haja-asutusalueiden liityntäyhteyksien parantaminen ja liityntäpysäkkien palvelutason kohentaminen parantavat asukkaiden mahdollisuuksia hyödyntää hyvätasoisia pääreittien joukkoliikennepalveluita. Palvelu- ja asiointiliikenteen kehittäminen parantaa asiointimahdollisuuksia erityisesti niillä, joilla on vaikeuksia käyttää normaalia joukkoliikennettä. Kuntien yhteistyötä lisäämällä ja aloittamalla matkojenyhdistelytoiminta, pystytään hillitsemään kuntien kuljetuskustannusten kasvua. 16

17 5. KÄVELY JA PYÖRÄILY 5.1 Kävely ja pyöräilyn kehittämisen toimintalinjat Kävely ja pyöräily nostetaan keskeisiksi liikkumismuodoiksi kaikissa seudun taajamissa. Kävelyn ja pyöräilyn kulkumuoto-osuus kasvaa nykytilanteen 33 %:sta 41 %:iin kaikista matkoista (vuonna 1989 osuus oli 42 %) Palveluiden saavutettavuus kävellen ja pyörällä otetaan niin maankäytön ja palveluverkkojen suunnittelussa kuin kevyen liikenteen verkoston kehittämisessä keskeiseksi lähtökohdaksi. Etenkin kävelyn lisäämisen kannalta ratkaiseva tekijä ovat riittävän lyhyet etäisyydet. Kevytliikenteen kehittämispanostukset nykytilanteessa eivät vastaa kevytliikenteen nykyistä asemaa tai roolia Jyväskylän seudun liikkumisessa. Myös Rakennemalli 20X0 työssä on ollut keskeisenä tavoitteena kevytliikenteen käyttöedellytysten parantaminen. 5.2 Toimenpiteet Saavutettavuuden parantaminen yhdyskuntarakennetta eheyttämällä sekä säilyttämällä ja vahvistamalla lähipalveluita Kevytliikenteen kysyntä syntyy maankäytön toimintojen helpon saavutettavuuden myötä. Rakennesuunnitelmassa on lähdetty kuntakeskusten ja alakeskusten maankäytön ja palvelujen vahvistamisesta, mikä on keskeinen edellytys kevytliikenteen käytön lisääntymiselle. Väylästön, pyöräpysäköinnin ja opastuksen kehittäminen Liikennejärjestelmällä luodaan kevytliikenteelle houkutteleva ja turvallinen ympäristö suunnittelemalla ja toteuttamalla kevytliikenteen seudullinen tavoiteverkko ja ottamalla huomioon kevytliikenteen tarpeet keskustaliikenteessä. Nykyistä kevyen liikenteen verkostoa täydennetään yhtenäiseksi ja kattavaksi. Kävelyn ja pyöräilyn erilaiset tarpeet otetaan huomioon verkoston suunnittelussa. Jyväskylän keskustaa kehitetään kävelykeskustana. Taajamakeskustoissa kävely ja pyöräily priorisoidaan suhteessa muihin kulkutapoihin. Haja-asutusalueilla pääpaino on koulujen lähialueilla. Kuva. Kulkutapajakauma eri matkan pituusryhmissä. 17

18 Määritellään/tarkistetaan kevyen liikenteen laatukäytävät osana liikennejärjestelmää ja seudullista rakennemallia ja laaditaan kevytliikenteen laatukäytävien toteutusohjelma. Kevyen liikenteen ympäristöjen esteettömyyteen kiinnitetään erityistä huomiota. Pyöräpysäköintiä ja muita pyöräilyyn liittyviä palveluja kehitetään kaikissa seudun kuntakeskuksissa, merkittävissä joukkoliikenneterminaaleissa sekä julkisissa ja yksityisissä kiinteistöissä. Keskustassa otetaan käyttöön uusi pyöräpysäköinnin toteutusmalli, jossa liike- ja toimistokiinteistöille tulee asemakaavavelvoite pyöräpysäköinnin toteuttamiselle omalle tontilleen ja myös yleisille alueille. Kevyen liikenteen väylien talvihoitoa tehostetaan. Hoidon tulee olla tasalaatuista ja ajantasaista. Kevyen liikenteen laatukäytävillä ja muilla pääreiteillä tulee olla yhtenäinen laatutaso koko matkalta. Kevyen liikenteen käyttöä edistetään myös kevyenliikenteen tietopalveluiden kehittämisellä (mm. reaaliaikainen tieto väylien auraustilanteesta) sekä ottamalla kävelyn ja pyöräilyn edistäminen vahvemmin mukaan kunnalliseen liikenneturvallisuustyöhön. Myös kevytliikenteen opastuksen ja liikenteen ohjauksen kehittäminen ovat keskeisiä kevytliikenteen käyttöolosuhteita parantavia toimenpiteitä. liikenneverkkojen suunnittelussa ottaa huomioon eri käyttäjäryhmien tarpeet väylästölle, pysäköinnille, rakennusten ja alueiden tarjoamille pyöräilypalveluille. Kevytliikenneverkkojen suunnittelussa voidaan ottaa huomioon käyttäjille sopivat toteutusmallit mm. risteämiset autoliikenteen kanssa, liityntäliikenteen tarpeet, pikapyörätiet, jalankulun ja pyöräilyn erottelu, geometriavaatimukset ja pyöräilyyhteydet erilaisiin kiinteistöihin ja palvelukeskittymiin. Kevytliikenneverkkojen ja väylien suunnittelussa lähtökohtana tulisi olla saavutettavuuden parantaminen, liikenneturvallisuus ja ympäristön houkuttelevuus. Nämä lähtökohdat toteutuvat yleensä parhaiten kun väylät voidaan sijoittaa yhdyskuntarakenteen sisälle, eikä pääliikenneväylien varteen, joka on muodostunut nykyiseksi käytännöksi johtuen osin ehkä rahoituksellisista syistä. Kevytliikenneauditoinnit Kevyen liikenteen huomioimista maankäytössä edistetään ottamalla käyttöön kaavojen kevytliikenneauditointikäytäntö, jossa valmisteilla olevat kaavat arvioidaan niiden valmisteluvaiheessa kevytliikenneasiantuntijan toimesta. Arvioinnissa otetaan huomioon esimerkiksi: toimintojen saavutettavuus, väylästön tarve ja sijoittaminen sekä käyttöä helpottavat asiat pyöräpysäköinnin ja -säilyttämisen kannalta (rakentamismääräyksissä), jne. Kevytliikenteen kehittämisessä on oleellista tunnistaa eri käyttäjäryhmien tarpeet, esimerkiksi pyöräilyssä työmatkapyöräilijän, perheen asiointiin liittyvä pyöräilijän, eläkeläisten ja vanhusten, koululaisten ja virkistyspyöräilijöiden tarpeet ovat osin hyvin erilaisia ja myös matkojen suuntautuminen poikkeaa tosistaan. Suunnittelussa voidaan eri suunnitteluvaiheissa: kaavoituksessa, rakennussuunnittelussa ja 18

19 6. JYVÄSKYLÄN KESKUSTA TOIMINTALINJAT JA KEHITTÄMISOHJELMA 6.1 Jyväskylän keskustan kehittämisen toimintalinjat Jyväskylän keskustaa kehitetään monipuolisena asumisen, palveluiden ja työpaikkojen kokonaisuutena. Tavoitteena on elävä, viihtyisä ja kaikilla kulkumuodoilla hyvin saavutettava keskusta. Autoliikenne ja katuverkko Tavoitteena on, että keskustaan saapuminen autolla on jatkossakin helppoa, mutta läpiajo minimoidaan ja ajonopeuksia alennetaan. Autoliikenteen sujuvuutta parannetaan keskustan sijasta muun muassa Rajakadulla ja Nisulankadulla sekä Rantaväylällä. Keskustan pääkatukehän (Vaasankatu/Cygnaeuksenkatu Hannikaisenkatu Kalevankatu Yliopistonkatu) sisäpuolen kadut rauhoitetaan pysäköinti- ja huoltoliikenteelle, joka hoidetaan osittain maanalaisin ajoyhteyksin. Kilpisenkatu säilyy kuitenkin nykyiseen tapaan läpiajettavana ajokatuna ja Vapaudenkatu joukkoliikennekatuna. Suurten pysäköintilaitosten ajoyhteydet pyritään järjestämään pääkaduilta. Kehän sisäpuolisten katujen ajonopeudeksi tulee korkeintaan 30 km/h. Pyöräilylle, jalankululle, oleskelulle ja viherkaistoille annetaan lisää tilaa esimerkiksi katupysäköintiä vähentämällä. Ydinkeskustan tärkein lähivuosien hanke on Väinönkadun keskiosan rakentaminen kävelykaduksi. Keskustan liikennesuunnitelma laaditaan v Työn painopisteitä ovat maanalaisiin ajoyhteyksiin keskittyvä liikennesuunnitelma ydinkeskustan alueelta sekä suunnitelmat yläkaupungin ja Ruusupuiston alueen liikenneverkkomuutoksista. Viimeksi mainitun työn tavoitteita ovat alueen katuverkon selkeyttäminen ja yksisuuntaisten katujen vähentäminen. Muiden kuin pääkatujen toteuttamista pääosin yhteiskäyttötilan (Shared Space-) periaatteella tutkitaan vaihtoehtona perinteiselle, jalkakäytävin varustetulle keskustakadulle. Samoin tarkastellaan mahdollisuuksia ja tarvetta pyöräteiden suunnitteluperiaatteiden muuttamiseen keskusta-alueella. Pysäköintipolitiikka Asiointia palvelevia pysäköintipaikkoja toteutetaan tarvetta vastaavasti ja ne keskitetään yleisiin pysäköintilaitoksiin, joissa vuorokäyttö on tehokasta. Keskustan työmatkapysäköintiä vähennetään pysäköintimaksuilla ja rajoittamalla työmatkapysäköinnin rakentamista. Tarkoituksena on kannustaa kulkemaan työmatkat joukkoliikenteellä, pyörällä tai kävellen, jotta katuverkon ruuhkat helpottavat ja muut liikenteen häiriöt vähenevät. Asuntorakentamisen autopaikkavaatimuksia lievennetään ja tutkitaan voidaanko asuntohankkeita kokeeksi toteuttaa myös ilman omia pysäköintipaikkoja. Maanpäällistä katu- ja aluepysäköintiä vähennetään. Joukkoliikenteen olosuhteet Joukkoliikenteellä keskustaan tuloa suositaan erityisesti työmatkoilla. Bussien kulku joukkoliikenteen pääreiteillä tehdään sujuvaksi liikenne-etuisuuksin sekä katu- ja pysäkkijärjestelyin. Parannetaan edelleen pysäkkiympäristöjä ja - varustusta sekä aikatauluinformaatiota. Pyörätieverkko Jyväskylän keskustaan toteutetaan kattava ja korkeatasoinen pyörätieverkko. Kehän sisäpuoliset hidaskadut ja kävelypainotteiset kadut toimivat osana pyöräilyverkkoa. Pääreiteillä kävely ja pyöräily erotetaan yleensä toisistaan. Pyöräpysäköintipaikkoja keskustan yleisillä alueilla lisätään ja niiden laatutasoa parannetaan. Kiinteistöjä velvoitetaan kaavoissa ja rakennusjärjestyksessä toteuttamaan riittävästi pyöräpysäköintiä, ja tutkitaan mahdollisuutta sijoittaa osa näistä pyöräpaikoista autojen pysäköintilaitokseen. Esteettömyys Keskustan esteettömyyttä parannetaan muun muassa poistamalla fyysisiä esteitä katuympäristöstä, katulämmityksellä sekä turvaamalla liikuntarajoitteisten asiointimahdollisuudet myös kävelykeskustassa liikenne- ja pysäköintijärjestelyin. 19

20 7. LIIKENNEVERKKOJEN KEHITTÄMINEN 7.1 Liikenneverkkojen kehittämisen toimintalinjat Tie- ja katuverkon investoinnit suunnataan ensisijaisesti liikenneturvallisuutta parantaviin sekä yhdyskuntarakenteen eheytymistavoitetta ja elinkeinoelämän kilpailukykyä tukeviin toimiin. Maankäyttösuunnitelmissa tehdään varaukset tieverkkosuunnitelmassa määriteltäville pääväylille, mutta ne toteutetaan vasta liikennetarpeen vaatiessa. Energiatehokkaan rautatieliikenteen kilpailuasemaa parannetaan erityisesti pitkämatkaisessa kaupunkiseutujen välisessä henkilöliikenteessä. Rautateitä ja niiden liikennepalveluja kehitetään niiden kuljetusosuuden lisäämiseksi. 7.2 Toimenpiteet Tieliikenteen turvallisuutta parannetaan pääteitä saneeraamalla, taajamien liikennejärjestelyin ja liikenneasenteisiin vaikuttamalla Liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta parannetaan erottamalla paikallinen liikenne pitkämatkaisesta valtatieliikenteestä, vilkkaiden pääteiden saneeraustoimenpitein, sään ja kelin mukaan muuttuvien nopeusrajoitusten käyttöä tehostamalla sekä automaattista nopeusvalvontaa lisäämällä. Taajamien ja hajaasutusalueiden liikenneturvallisuutta parannetaan läpikulkuliikennettä vähentämällä, nopeusrajoituksia alentamalla sekä niitä tukevilla rakenteellisilla toimenpiteillä. Ihmisten liikkumisasenteisiin pyritään vaikuttamaan tiedottamisen avulla osana kunnissa tehtävää liikenneturvallisuustyötä. Jyväskylän seudun saavutettavuuden parantaminen ja päätieverkon toimivuuden turvaaminen Valtatien 4 parantaminen välillä Kirri Tikkakoski (osana Jyväskylä Oulu yhteysväliä) Tien parantamistarve syntyy nykyisistä liikenteen toimivuus-, turvallisuus- ja meluongelmista sekä tavoitteesta kaukoliikenteen ja paikallisen liikenteen erottamisesta omille väylilleen. Liikenteen kasvaessa tielle liittyminen tasoliittymistä vaikeutuu ja aiheuttaa liikenneturvallisuusongelmia. Tie on maakuntakaavassa ja yleiskaavassa moottoritienä. Yhteysväli on osa maakunnallista joukkoliikenteen laatukäytävää. Välistä Kirri-Vehniä on tehty YVA -selvitys vuonna 2003 ja yleissuunnitelma vuonna Tiesuunnitelma laaditaan vuoteen 2012 mennessä. Kohteen toteutusta valmistellaan vuosiksi Hankkeen kustannusarvio on 90 milj. euroa. Hankkeen hyötykustannussuhde on 1,47. Hankkeen suurimmat hyödyt muodostuvat aika- ja onnettomuuskustannussäästöistä. Vehniä Äänekoski-välistä on laadittu mm. toimenpideselvitys ja tieverkollinen selvitys. Yleissuunnitelma ja YVA- selvitys laaditaan lähivuosina. Parantamissuunnitelman valmistumisen tavoite on Vaajakosken ohitustie (VT 4 moottoritie välillä Kanavuori Haapalahti) Valtakunnallinen päätie kulkee nyt katumaista yhteyttä pitkin lähes Vaajakosken keskustan läpi, mikä aiheuttaa liikenteellisiä että ympäristöllisiä ongelmia. Liikenteen kasvaessa myös Vaajakosken kiertoliittymän ruuhkautuminen pahenee. Ohitustien avulla saadaan aikaan yhtenäinen, moottoriväylätasoinen valtatiejakso, helpotetaan Vaajakosken sisäistä liikennettä ja edistetään maankäytön kehittämistä mm. liikeelämälle. Hankkeesta on valmistumassa yleissuunnitelma ja YVA-tarkastelu vuoden 2011 aikana. Yleissuunnitelmassa tutkitaan silta- ja tunnelivaihtoehtoja. Yleissuunnitelman valmistuttua käynnistetään hankkeen tiesuunnittelu. Tiehallinto on esittänyt hanketta investointiohjelmaan (hanke on Liikenneviraston TTSkaudella ns. kehittämisohjelmassa ajoitettu valmistuvaksi vuonna 2017). Alustavat kustan- 20

21 nukset ovat noin 85 M, jotka tarkentuvat laadittavan tiesuunnitelman yhteydessä. Hanke poistaa Vaajakosken toimivuusongelmat ja vähentää liikenteestä aiheutuvia haittoja Vaajakoskella. Vt9 Jyväskylä Muurame (-Jämsä) Valtatien 9 kehittämisestä nykyisen moottoritien päästä etelään on tarpeen laatia yhtenäinen suunnitelma. Alustavana lähtökohtana on moottoritien jatkaminen Muurameen ja liittymä- ja ohituskaistajärjestelyt Muuramesta Jämsän suuntaan. Yhteysvälin kehittämisen tavoitteena on liikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden parantaminen. Vt9 välillä Jyväskylä Muurame (-Jämsä) on jo nykytilanteessa ajoittain ruuhkautunut. Läntinen ohikulkutie Läntisen ohikulkutien varaus on tarpeen siltä varalta, että seudun maankäytön ja liikenteen kasvu toteutuu ennakoitua suurempana. Tievarauksen merkitseminen tekeillä olevaan kaupungin yleiskaavaan välille VT 9 Ruoke edellyttää tien yleissuunnitelman ja YVA- selvityksen tekemistä. Esiselvityksissä tien kustannusarvio on välillä Muurame - Ruoke noin 70 M ja välillä Ruoke Lintukangas noin 70 M. Liikennekuormitukset Muuramen ja valtatien 9 sekä valtatien 18 ja valtatien 4 välillä ovat suurempia kuin keskiosalla. Tien eteläpää palvelisi yhteytenä Muuramen maankäytöstä valtatielle 9 Jyväskylän suuntaan. Pohjoispää parantaisi Palokan alueen yhteyksiä valtateille 4 ja 18. Liikenteen siirtymä ohikulkutielle vähentää liikenteen kuormitusta etenikin Rantaväylällä. Ohitustien toteutuminen riippuu liikenteen ja maankäytön kehityksestä. Päärataverkon parantaminen Junaliikenteen kehittämisen tärkein tavoite on Jyväskylän ja Pääkaupunkiseudun välisen yhteyden nopeuttaminen ja häiriöherkkyyden vähentäminen. Tämä edellyttää kaksoisraiteen toteuttamista Jyväskylä-Tampere radalle. Alle kahden tunnin matka-aikaan Jyväskylän ja Helsingin välillä päästään vain Päijänteen länsi- tai itäpuolitse linjattavalla oikoradalla Tie- ja katuverkon kehittäminen tukemaan yhdyskuntarakenteen eheytymistä Seudullisen liikenneverkon kehittämisen keskeiset toimenpiteet ovat Kuokkalan kehätien toteuttaminen, Laukaantien parantaminen, Vaajakoski-Seppälänkangas-Palokka kehätie, Seppälä-Tourula alueen liikenneverkon kehittäminen ja Rantaväylän parantaminen. Kuokkalan kehätien toteutus käynnistyy jo vuoden 2011 aikana. Kuokkalan kehätie Kehäväylä on osa Kuokkalan kaupunkirakennetta ja koko Jyväskylän keskustaajaman eteläistä liikenneverkkoa. Jyväskylän eteläisten kaupunginosien sisääntuloreitti valtateiden 9 ja 18 etelän ja lännen suunnasta tai suuntaan on epäjatkuva ja selkeä yhtenäinen kehäyhteys puuttuu. Nykytilanteessa sisääntuloliikenne aiheuttaa ympäristöhaittoja ja liikenneturvallisuusongelmia eteenkin Pohjantiellä. Suuri osa yhteydestä on jo rakennettu. Hanke käsittää kehäväylän länsiosan rakentamisen noin 2,5 km matkalla sekä liittymäjärjestelyt ja kevyen liikenteen alikulkukäytävän Viherlandian kohdalla. Kuokkalan kehäväylän rakentamiskustannukset ovat noin 12 M. Lisäksi Ristonmaan eritasoliittymän parantaminen maksaa kaikkiaan noin 3 M, mutta hanke voidaan toteuttaa vaiheittain Hanke parantaa Kuokkalan alueen ulkoisia yhteyksiä ja liikenneturvallisuutta. Kevyen liikenteen ali- ja ylikulkukäytävät vähentävät kehäväylän estevaikutusta. Meluntorjunnan toteuttaminen ja liikenteen siirtyminen nykyiseltä Pohjantieltä uudelle kehäväylälle vähentävät liikenteen meluhaittoja. Parannettuna tie toimii myös Rantaväylän ongelmakohdat ohittavana yhteytenä Vaajakosken ja Keljon välillä. Laukaantien (mt 637) parantaminen Seppäläntie Pieleslehdon liittymä Seudun tavoiterakennemallissa yksi kasvusuunnista on Laukaantien suunta. Tien lähialueelle on rakennettu ja suunnitteilla liikkeitä ja työpaikkoja, jotka tuottavat paljon sekä henkilöauto- että rekkaliikennettä. Alueen tärkein kehittämishanke on Innoroad Park- logistiikkakeskus. Alueella on jo nyt ongelmana ruuhkautuminen sekä pääsy tielle valo-ohjaamattomista katuliittymistä ja tonttiliittymistä. 21

22 Laukaantien aluevaraus- ja kehittämissuunnitelma on valmistunut 2010 ja tiesuunnittelu alkaa keväällä Suunnitelmassa esitetään mm. kaistajärjestelyjä, liittymien vähentämistä päätieltä ja maankäyttöä palvelevien katuyhteyksien tekemistä sekä eräiden liittymien parantamisjärjestelyjä. Suunnitelmassa on esitetty myös periaatteet hankkeen toteuttamisesta vaiheittain. Hanke parantaa Laukaantien sujuvuutta ja turvallisuutta sekä alueen maankäytön kehittämisedellytyksiä. Periaateratkaisu on, että Laukaantieltä poistetaan suorat tonttiliittymät ja maankäyttöliikenne johdetaan rinnakkaiskatuja pitkin harvoihin valo-ohjattuihin liittymiin ja kiertoliittymiin. Laukaantie levennetään nelikaistaiseksi Kuormaajantien liittymään asti. Laukaantien ja siihen liittyvien katujen rakentamisen arvioidaan maksavan kaikkiaan milj. euroa. Hanke toteutetaan vaiheittain. Vaajakoski-Seppälänkangas-Palokka kehätie Kehätie on uusi seudullinen tieyhteys, jolla pyritään vähentämään liikennekuormitusta jo nykyisin ruuhkaisilta Seppälän ja Tourulan alueiden pääväyliltä sekä parantamaan alueen kehittyvän maankäytön (mm. Innoroad Park) yhteyksiä. Lisäksi yhteys vähentää ruuhkia Rantaväylän liittymissä. Tievaraus on ollut yleiskaavoissa jo vuodesta 1968 ja osin myös asemakaavoissa pitkään. Tarveselvitys kehätiestä on tehty v Jatkosuunnittelun aloittamisesta ei ole päätetty. Hankkeen kustanusarvio on noin 13 M. Väylän liikenne on pääosin seudullista ja Seppälän alueella synnyttämää, mutta se toimii erityisesti ruuhka- ja häiriötilanteissa myös päätieverkon varayhteytenä. Kehäväylä päättyy idässä Haapalahden eritasoliittymään, johon on siksi Vaajakosken ohikulkutiehankkeen yhteydessä rakennettava rampit myös etelän suuntaan. Rantaväylän parantaminen Jyväskylän Rantaväylä on osa valtateitä 4 ja 9, jotka ovat osa valtakunnallista päätieverkkoa. Toisaalta Rantaväylä toimii osana Jyväskylän kaupunkiseudun sisäistä liikenneverkkoa ja välittää kaupunginosien välistä liikennettä sekä toimii merkittävässä roolissa ohikulku- ja sisääntulotienä. Rantaväylällä on nykyisin sekä turvallisuusongelmia että toimivuusongelmia, jotka lisääntyvät liikenteen kasvaessa. Rantaväylän toimivuuden kannalta kriittisiä ovat valo-ohjatut Mattilanniemen ja Satamakadun liittymät. Katuverkon toimivuuden kannalta oleellisia liittymiä ovat Tourulantien ja Rantaväylän ramppien liittymät sekä Lohikoskentien ja Rantaväylän ramppien liittymät. Tien parantamisesta on laadittu selvitys vuonna Suunnitelmassa on esitetty kehittämispolku, jossa pitkällä aikavälillä korvataan valo-ohjatut liittymät eritasoliittymillä. Esitetyn kehittämispolun kustannusarvio on noin 25 M. Hankkeen toteuttaminen parantaisi Rantaväylän toimivuutta merkittävästi. Rantaväylän kehittäminen edellyttää toimenpiteitä myös ympäröivällä katuverkolla mm. Tourulassa ja Satamakadulla toimivuusongelmien poistamiseksi. I toteutusluokka tarkoittaa noin ajalla toteutettavia tai käynnistettäviä toimenpiteitä. Tällä tarkoitetaan välttämättömiä toimenpiteitä, joista on jo toteutuspäätös tai melko varmasti tehdään toteutuspäätös ko. ajalla. II toteutusluokka, Ehdottoman tarpeellisena pidetyt tai tiedossa olevat hankkeet jotka on tarpeen toteuttaa, mutta joiden rahoitus- tai toteutuspäätöksistä ei ole tietoa. Myös toimenpiteet, joiden toteutus varmuudella ajoittuu vuoden 2016 jälkeen muista syistä. Toimenpiteiden ajoitus tarkentuu seurannan yhteydessä. III toteutusluokka tarkoittaa mahdollisesti tarpeellisia tai pitkällä aikavälillä (myös yli 2030 ulottuvat) tarvittavia toimenpiteitä, joiden toteutustarvetta ei tällä hetkellä varmuudella voida ajoittaa tai osoittaa. Näiden toimenpiteiden tarvetta tulee seurata perustettavan seudun liikennejärjestelmätyöryhmän taholta. 22

23 Vaihe M Valtakunnalliset hankkeet Vt 4 Kirri- Tikkakoski (-Äänekoski) 1 90 Vt 4 Vaajakosken ohitustie 2 85 Vt 9 Jyväskylä-Muurame (Jämsä) 2 suunnittelu Läntinen ohikulkutie 3 suunnittelu Seudulliset hankkeet Kuokkalan kehätie 1 12 Mt 637 Laukaantie Jyväskylässä ja Leppäveden kohdalla 1 12 Seppälä - Tourula alueen liikenneverkon kehittäminen 1 suunnittelu Mt 638 Vihtiälän oikaisu (+eritasoliittymä) 1 4 (10) Rantaväylän parantaminen 2 40 Vaajakoski-Seppälänkangas-Palokka kehätie 2 20 Pienten liikenneturvallisuushankkeiden toteuttaminen laadittujen 1-3 Suunnittelu liikenneturvallisuussuunnitelmien ja kaupungin suju- vuusselvityksen pohjalta. Katuverkon kehittämisen toimenpiteet tapahtuvat kuntien oman 1-3 Tarkentuu kaavoituksessa ohjelmoinnin mukaisesti ottaen huomioon maankäytön kehittämistoimenpiteet ja ja ylläpidon vaatimukset suunnittelussa Kuva: Tieverkon kehittämistoimenpiteet ja -vaiheet. 23