POP-maakunta Sote-valmistelun vaihetta

Transkriptio

1 POP-maakunta Sote-valmistelun vaihetta Sirkku Pikkujämsä Sote-vastuuvalmistelija Kuntakierros Raahe, Siikajoki, Pyhäjoki, Kalajoki, Merijärvi, RAS

2 (?) vastuu palvelujen järjestämisestä siirtyy kunnilta 18 uudelle maakunnalle. Sote-uudistus tarvitaan, koska ihmiset eivät saa nykyisin yhdenvertaisesti sosiaali- ja terveyspalveluja eri kunnissa väestö ikääntyy ja tarvitsee monenlaisia, nykyistä yksilöllisempiä palveluja sosiaali- ja terveyspalveluissa on tehottomia toimintatapoja, ja uudet hyvät käytännöt pitäisi saada leviämään koko maahan digitaalisia palveluja on vähän ja niitä tarvitaan lisää Suomen taloustilanne on vaikea ja julkinen sektori velkaantuu palvelut rahoitetaan verotuloilla, joita kertyy aikaisempaa vähemmän samaan aikaan sote-kulut ovat kasvussa. Lähde:

3 Perustuslakivaliokunta Sote-palveluiden turvaaminen valinnanvapausjärjestelmässä Aikataulutus -> voimaantulo? siirtymäaika? alueellinen ja asiallinen vaiheistaminen? Rahoitus -> riittävyys ja menettelyt eri poikkeustilanteissa? Valtion viime kädessä turvattava Asiakassuunnitelma -> onko oikeudellisesti sitova ja valituskelpoinen vai ei? Henkilötietojen suoja valinnanvapausjärjestelmässä ->tiedonkulku, tietojärjestelmät, useat tuottajat EU-oikeuden kannalta -> taloudellinen toiminta ja valtiontuki? Notifiointi? SGEI-toiminto? Muita Valinnanvapauden pilotointia koskevat säännökset -> valmistelu ja resursointi ilman lainsäädäntöä -> valmistelu ja pilottien toimeenpano keskeytetty Esitys on mahdollista saattaa perustuslainmukaiseksi eduskuntakäsittelyssä

4 Ajankohtaista POP-maakunnan sote-valmistelussa Alueellisten sote-toimintojen simulointi Konsernia kasaan työ / Mistä on kysymys? / POPmaakunnan konsernirakenne Vaihtoehtojen valmistelu ja analyysi käynnissä Valinnanvapauden pilotointien tilanne odottaa uudistuksen kokonaisratkaisua Pohjoisen yhteistyöalueen yhteistyön tiivistäminen Esh-järjestämissopimus, tuleva yhteistyöalueen yhteistyösopimus, muu yhteistyö Julkisen sote-palvelutuotannon toteuttamistapa sote-liikelaitos, valinnanvapauspalvelut, liikelaitoksen taseyksikkö, erilliset liikelaitokset, yhtiöittäminen vaihtoehtojen selvittäminen ja analyysi käynnissä, mutta ei vielä käsittelyä tai linjauksia johtoryhmästä / poliittisesta seurantaryhmässä Kuntien asumispalveluiden, laitos- ja sairaalahoidon tilojen toiminnallisuuden ja teknisen kunnon selvitys meneillään Kuntien ja kuntayhtymien ratkaisut ennen maakuntaa Kiinteistöt, kokonaisulkoistukset, henkilöstön palkkaratkaisut

5 Anna Haverinen 50 % Leena Pimperi- Koivisto 50 % Sirkka-Liisa Olli 50 % Anu Vuorinen 50 % Elina Välikangas 50 % Johanna Kiiskilä 100 % Pirjo Kejonen 60 % Markku Kipinä 50 % Merja Meriläinen 50 % Sirkku Pikkujämsä Järjestäminen Viranomaistoiminta Palvelurak. ja -verkko Palveluohjaus Valvonta Järjest. tapa Ohjausmekan Laatu, vaikutt. Strategia Hankinta IHMISET, VÄESTÖ Lapset ja perheet Nuoret ja työikäiset Ikäihmiset ASIAKASLÄHTÖISYYS, YHDENVERTAISUUS, OMAVASTUU HYVINVOINNIN, TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMINEN JA SAIRAUKSIEN HOITO Tietojohtaminen Sote-verkostot Yritykset Järjestöt ja neuvostot Yhteistyöalue Yo-sairaalat Hyte Kunnat Ennakointi ja skenaariot Hallinto Tulevaisuus, ICT ja digi Sähköiset palvelut Ohjaus ja neuvonta Palveluiden integraatio Hoito- ja palveluketjut Paljon palv.tar Mt ja päihde Työterveysh. Toimintakyky ja kuntoutus Non-sote INTEGRAATIO JA MUUTOKSEN VARMISTAMINEN Johtaminen, talous ja ohjausmekanismit Konserni Teknologia Tutki., kehitt., innovaatiot Datan hallinta Talous- ja ohjausjärjestelmät Viestintä Osaaminen ja uudistuminen Koulutus ja opetus Työn ja toiminnan uudistaminen Asenne ja toimintakultt. Uudenlainen johtaminen Tilat Osallisuus Logistiikka Palveluverkko Tuottaminen Maakunnan liikelaitos Tulsa 2030 Sote-keskus Suunh. yksik. Sair.hoid. tukipalvelut Laadun ja tuottav. kehitt Ateria ja puhtaus Henkilöstö

6 Alueellisten sote-toimintojen simulointi Toimeksianto aluetyöryhmille Päivittyvä

7 Alueellisten sote-toimintojen simuloinnin tavoitteet Saadaan tarkempi näkökulma maakunnan eri alueiden erityispiirteisiin, hyviin käytäntöihin ja uudistustarpeisiin Löydetään keinoja saada palvelutarpeet ja resurssit kohtaamaan alueilla Lisätään maakuntavalmiutta alueilla ja koko maakunnassa Saadaan tietoa, miten palvelut toteutetaan väestön palvelutarpeet huomioiden entistä asiakaslähtöisemmin, kustannusvaikuttavammin sekä sujuvat hoito- ja palveluketjut ja muu integraatio varmistaen Syvennetään ja kohdennetaan alueittain PoPSTerissa tehtyä analyysia

8 Sote-toimintojen simulointi alueilla Rannikko asukasta (11 %) 0-17-vuotiaita n. 23 % vuotiaita n. 54 % 65 vuotta täyttäneitä n. 23 % 5 kuntaa ja 2 sote-organisaatiota Soten nettokustannukset n. 150 M (11 %) Lähde: Tilastokeskus ja Sotkanet 3/2018 Ennakkoväkiluku ja sote-organisaatiot Muut tiedot Sote-kustannukset nettona ilman ympäristöterveydenhuoltoa TP2016 Jokilaaksot Koillismaa Oulu ja ympäristö asukasta (18 %) 0-17-vuotiaita n. 25 % vuotiaita n. 53 % 65 vuotta täyttäneitä n. 22 % 12 kuntaa ja 6 sote-organisaatiota Soten nettokustannukset n. 281 M (21 %) asukasta (5 %) 0-17-vuotiaita n. 19 % vuotiaita n. 56 % 65 vuotta täyttäneitä n. 25 % 2 kuntaa ja 2 sote-organisaatiota Soten nettokustannukset n. 78 M (6 %) asukasta (66 %) 0-17-vuotiaita n. 24 % vuotiaita n. 60 % 65 vuotta täyttäneitä n. 16 % 11 kuntaa ja 8 sote-organisaatiota Soten nettokustannukset n. 818 M (62 %) Lisäksi kaikkien yhteinen PPSHP Päivitetty 3/2018

9 Miksi nämä neljä aluetta? Väestön näkökulmasta tutumpi, ei tunnetta liian suuresta / keskitetystä järjestelmästä Väestön luontaiset asiointisuunnat otettu huomioon Ei riko nykyisiä rakenteita, mutta toisaalta mikään nykyorganisaatio ei yksin muodosta omaa aluettaan, mikä tukee yhteistyötä ja maakunnallista näkökulmaa Kuntien yhteistyön näkökulmasta luonteva jako, yhteistyörakenteita olemassa Pystytään simuloimaan alueen toimintaa ja taloutta jo v nykyorganisaatioiden puitteissa PoPSTer-työryhmien ehdotukset vaihtelivat 3:n ja 5:n alueen välillä. PoPSTerissa hahmoteltu 13 aluetta on liian paljon (johtaminen hankalaa, liian pieni väestöpohja). Mitä isommat alueet, sitä tasapainoisempi väestöpohja, mutta toisaalta erityispiirteiden huomioiminen haasteellisempaa Sallitaan erikokoiset ja erityispiirteiset alueet (mm. Koillismaan turismi) Palveluverkko ja -rakenne on nyt osin raskas. Isompi yhtenäinen alue mahdollistaa uudistamisen paremmin. Väestön yhdenvertaiset palvelut taataan koko maakunnan alueella, mutta toteuttamistapa voi vaihdella Maakunnan oman tuotannon osuus voi vaihdella (mukana myös ostopalvelut, valinnanvapauden mekanismit, osto muilta maakunnilta mm. KPKS) Yksittäinen kansalainen valitsee omat palvelunsa aluejaosta huolimatta valinnanvapauslain mukaisesti

10 Aluesimuloinnin tilannekuvan sisältö (tietopaketti työryhmien työn pohjaksi) Keskeiset huomiot alueelta Katsaus alueen väestöön, palvelutarpeisiin ja toimintaympäristöön Tietoa alueen sotekustannuksista Tietoa sotehenkilöstöstä alueella Tietoa palvelukokonaisuuksista Lisämateriaalia

11 Keskeiset huomiot Rannikolla 1/3 Rannikolla väestö keskimäärin hieman vähenee tulevaisuudessa. Väestön ikärakenne muuttuu ja 65 vuotta täyttäneiden suhteellinen osuus kasvaa. Rannikolla toimintaympäristö vaihtelee kaupunkialueesta harvaan asuttuun maaseutuun. Matkailu vaikuttaa palvelujen kysyntään ja tarjontaan. Rannikolla kolme neljästä ihmisestä asuu taajama-alueella Rannikolla on maakunnan alueista matalin työttömyysaste Soten palvelutarpeet ja sairastavuus ovat alueella pääosin korkeita Soten tarvevakioidut kustannukset ovat alueella sekä maakunnan että koko maan keskitasoa matalammat Yksityisen terveydenhuollon käyttö vaihtelee alueen sisällä ja on maakunnan keskitasoa vähäisempää

12 Keskeiset huomiot Rannikolla 2/3 Perusterveydenhuolto Avoterveydenhuollon lääkärikäynnit ja muut kuin lääkärikäynnit asukasta kohden tarkasteltuna ovat maakunnan keskiarvon yläpuolella Asukasta kohden tarkasteltuna käyntejä on tasaisesti lääkärillä ja muilla sote-ammattilaisilla Perusterveydenhuollon avohoidon asukaskohtaiset nettokustannukset (pl. suun terveydenhuolto) ovat maakunnan keskitasoa Vuodeosastokapasiteettia on tarpeen tarkastella Mielenterveys- ja päihdepalvelut Ikävakioitu mielenterveysindeksi vaihtelee olennaisesti Rannikon alueen sisällä Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidon asukaskohtainen kustannus oli v jonkin verran maakunnan keskitasoa korkeampi. Asukaskohtainen kustannus vaihtelee alueen sisällä. Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Rannikolla kaikista perheistä lapsiperheitä on 38 % Alle 18-vuotiaiden osuus väestöstä (23 %) on maakunnan keskitasoa Rannikolla kodin ulkopuolelle oli vuonna 2016 sijoitettuna 119 alle 18-vuotiasta lasta tai nuorta. Osuus vastaavan ikäisestä väestöstä oli maakunnan keskitasoa. Tiivis yhteistyö alueen ja maakunnan LAPE-työn kanssa tärkeää

13 Keskeiset huomiot Rannikolla 3/3 Työikäisten sosiaalipalvelut Toimeentulotukea ja työkyvyttömyyseläkettä saavien osuudet ovat maakunnan alueista toiseksi matalimmat Vammaispalvelut Vuonna 2016 Rannikolla oli tuhatta asukasta kohden tarkasteltuna toiseksi vähiten Kelan vammaisuuden perusteella maksamien etuisuuksien saajia Ikäihmisten palvelut Väestörakenteen muutoksen huomioiminen Kotona asumisen tukipalveluiden järjestämisen haasteet korostuvat, kun väestöstä joka neljäs asuu taajaman ulkopuolella Omaishoidon peittävyys 75 vuotta täyttäneiden osalta on alueista matalin Säännöllisen kotihoidon peittävyys on alueista korkein 75 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä Ikääntyneiden muiden palvelujen (esim. eiympärivuorokautiset asumispalvelut, perhehoito ja päivätoiminta) kustannukset ovat alueista selkeästi matalimmat 75 vuotta täyttäneitä kohden tarkasteltuna Muistisairauksiin liittyvien palvelutarpeiden tarkastelu Kotihoidon toimintamallien (mm. intensiteetin) tarkastelu Monimuotoisten asumismahdollisuuksien vahvistaminen

14 Aluetyöryhmien kummit ja puheenjohtajisto Rannikko Kummit: Sirkka-Liisa Olli ja Leena Pimperi-Koivisto Pirjo Kejonen ja Markku Kipinä Puheenjohtajisto: Mervi Koski Anne Mäki-Leppilampi Kummit: Leena Pimperi-Koivisto ja Sirkka-Liisa Olli Johanna Patanen ja Pirjo Kejonen Puheenjohtajisto: Päivi Peltokorpi Tuomas Aikkila Jokilaaksot Koillismaa Kummit: Anu Vuorinen ja Anna Haverinen Markku Kipinä ja Johanna Patanen Puheenjohtajisto: Satu Kangas Kirsi Taivalkoski Oulu ja ympäristö Kummit: Anna Haverinen, Leena Pimperi- Koivisto ja Anu Vuorinen Elina Välikangas ja Merja Meriläinen Puheenjohtajisto: Arja Heikkinen Tuula Saukkonen

15 Alueellisten työryhmien muodostaminen Työskentely toimeksiannon pohjalta Kummeina sote-projektipäälliköt (järjestäminen + tuottaminen) Työryhmät voivat kutsua tarvittaessa asiantuntijoita Varajäsenet paikalla, jos varsinainen jäsen on estynyt Materiaalit varsinaisille ja varajäsenille Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Lasten ja perheiden palvelut Työikäisten palvelut Ikäihmisten palvelut Vammaispalvelut Neuvola/kouluterveydenhuolto Vastaanottotoiminta Sairaala-/vuodeosastotoiminta Mielenterveys- ja päihdepalvelut Suun terveydenhuolto Erikoissairaanhoito Sairaanhoidolliset tukipalvelut Ammattijärjestöt vara Kansalaisjärjestöt vara Yritykset vara

16 Aluetyöryhmän jäsenet Puheenjohtajat Mervi Koski ja Anne Mäki-Leppilampi Kummit Sirkka-Liisa Olli (varalla Leena Pimperi-Koivisto) ja Markku Kipinä Jäsenet RAS: Minna Alatalo, Ritva Kanervo, Marja-Liisa Karjula, Birgitta Ala-Aho, Seppä Jyrki, Mikko Weissenfelt, Karita Pesonen, Ari Salo Kalajoki: Anu Eskelinen, Kauno Salminen, Merja Gronoff, Sanna Lastikka, Seija Heikkilä, Sari Ängeslevä, Suvi- Päivi Typpö PPSHP: Kari Haukipuro Yritykset: Elina Ranta (Suomen Terveystalo Oyj), varalla Kansalaisjärjestöt: Riikka Mannila (4H-järjestö), Markku Kestilä (Eläkeliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry) Henkilöstöjärjestöt: KoHo plm Paula Anttila (Tehy), varalla ao. pj. Satu Koivusipilä (Super) JU ao.hall.j. Elisa Moilanen (Jyty), varalla Hannele Pussinen (JHL) JUKO plm Aino Liisa Haapakoski, varalla lm Jukka Rönkä

17 Lapset ja perheet Nuoret aikuiset ja työikäiset Ikäihmiset Välittömän avun tarve Avohoito ja vastaanotto Sairaala- ja vuodeosastohoito Palvelukokonaisuudet ja läpileikkaavat teemat (PoPSTer 3/2016 -> ) Järjestämiseen liittyvät selvitettävät asiat Esim. järjestäjän rooli, toiminnan ja talouden ohjausmekanismit, valvonta, kannustimet, valinnanvapaus, monituottajuus, pienyritystoiminnan edistäminen asiakkuuksiin liittyvä päätöksenteko (viranomaistoiminnot), palveluverkko, elinvoima, markkinainnovaatiot, verkostot, kumppanuudet, kriteerit, asiakasmaksut, tutkimuksen ja kehittämisen koordinaatio Palvelukokonaisuudet Tukipalvelut Mielenterveys ja päihdepalvelut Vammaispalvelut Toimintakyky ja kuntoutus Osaaminen, koulutus, opetus Lääkehuolto Välinehuolto Tilat, laitteet ja laitehuolto Kuvantaminen ja laboratorio Logistiikka ja tavarahankinta Tutkimus

18 Nyt PopSTer-työn syventäminen ja konkretisointi alueilla

19 Sote-keskusten ja suunhoidon yksiköiden palvelut, sote-keskuksiin tuotavat liikelaitoksen palvelut ja asiakassetelillä tai henkilökohtaisella budjetilla saatavat palvelut Neuvola-, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto Hoitajien vastaanotto Lääkärin vastaanotto Suun terveydenhuolto Laboratorionäytteenotto Mielenterveys- ja päihdepalvelut Työterveyshuolto Toiminta- ja työkyvyn arviot Kuntoutus (terapiat, apuvälinepalvelut) Kuvantaminen (mm. röntgen) Monialaista arviota ja hoitoa tarvitsevat ja niistä hyötyvät (paljon palveluita käyttävien ongelmat) Erityisosaaminen, mm: Geriatria Psykiatriat ja päihdehoito Sisätautien kansansairaudet (diabetes, reuma) Kivun hoito Palliatiivinen- ja saattohoito, elämän loppuvaiheen hoito Maakunta päättää 2 erikoisalaa sote-keskuksiin Sosiaaliohjaus, arjen tuki Kotona asumista tukevat palvelut (mm. ateriapalvelut, turvapalvelut, vuorohoito) Kotihoito ja perhepalvelut (lapsiperheet, ikäihmiset ja erityisryhmät) Toimintakyvyn ja palvelutarpeen arvio Aikuissosiaalityö Perheneuvola Sosiaalinen kuntoutus Työllistymistä tukeva toiminta Työhön valmennus Työ- ja päivätoiminta Perheoikeudelliset palvelut Asumispalvelut Kotoutumisen edistäminen Erityisosaaminen, mm: Vammaispalvelun sosiaalityö Kehitysvammahuolto Lastensuojelu

20 Vastaa kokonaisuudesta Muut alatyöryhmät Alatyöryhmät Valmistelun organisointi Suun terveydenhuolto Muut alatyöryhmät Aluetyöryhmä Vakavien vaikeuksien tuki Kotoa kotiin Alueellisesti toteutuva esh Aluesimuloinnissa otetaan huomioon muu samanaikaisesti etenevä valmistelu, mm. mielenterveys- ja päihdepalvelut jne. Aluetyöryhmät voivat muodostaa alatyöryhmiä erikseen määriteltäviin teemoihin. Vastuu kokonaisuudesta on aluetyöryhmällä. Ainakin seuraavat kokonaisuudet huomioidaan aluetyöryhmän raportissa: suun terveydenhuolto kotoa kotiin vakavien vaikeuksien tuki (sosiaalipalvelujen erityispalvelut) alueellisesti toteutuva somaattinen erikoissairaanhoito

21 Ehdotus palveluverkoksi Ympärivuorokautinen päivystys (PoPSTer 3/2016 -> ) OYS Laaja päivystyssairaala Oulaskangas Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys Kuusamo ja Raahe Perusterveydenhuollon ympärivuorokautinen lääkäripäivystys

22 Ehdotus palveluverkoksi Sairaala- ja vuodeosastokapasiteetti v ja muutostarpeet v mennessä (PoPSTer 3/2016 -> ) Koillismaa ss Oulu ja ympäristö ss Rannikko ss Jokilaaksot ss

23 Ehdotus palveluverkoksi (PoPSTer Sairaala- ja vuodeosastotyöryhmä 3/2016 -> ) Palveluverkko muodostetaan sairaaloista, jotka täyttävät alla mainitut edellytykset: 1. Tukeutuminen toiminta-alueitten 24/7 päivystysyksiköihin 2. Sairaalat ovat erikoislääkärijohtoisia 3. Lääkäripalvelut vähintään 8/7 4. Laboratoriopalvelut saatavilla vähintään 8/7 5. Radiologiset palvelut saatavilla vähintään 8/7 6. Terapeuttien palveluita saatavilla 8/7 7. Sairaalayksiköiden koko vähintään (40-) 50 sairaansijaa 8. Palveluiden saavutettavuus (etäisyys kuntakeskuksista ja sote-palveluyksiköistä) säilyy kohtuullisena ja kulkuyhteydet ovat mahdollisimman luontevat Toiminta-alueilla voi olla yksi tai useampi perustason sairaala. (Ehdotuksessa vuodeosasto-nimen sijasta käytetään sairaala-nimeä).

24 Aluejaon riskit, jotka ratkaistava tai hyväksyttävä? Miten taataan yhdenvertaiset palvelut ja toimintamallit? Muodostuuko valtioita valtiossa? Miten taataan kokonaisnäkemys ja kokonaisuuden johtaminen ja ohjaus? Järjestämisen näkökulmasta ( /asukas tarvevakioituna) Tuottajan näkökulmasta (keskitetty vai alueellinen johtaminen) Alueiden merkitys ja toimivallat määriteltävä jatkotyössä tarkasti Miten ratkaistaan maakunnan liikelaitoksen toiminta: alueelliset ja keskitetyt toiminnat? Ohjaus, tavoitteet, johtaminen, resurssointi, jalkautuminen Yliopistollisen sairaalan uusi määritelmä Betonoiko liikaa tai liian pysyvästi johtamisjärjestelmää? Tuleva järjestäjän organisaatio? Tuleva maakunnan palvelutuotannon organisaatio: sote-liikelaitoksen alueorganisaatio?

25 Aikataulu ja raportin käsittely Väliraporttia käsitellään ja toimeksiantoa päivitetään mm. simuloinnin ohjausryhmässä Ma klo Ti 4.9. klo (väliraportti valmiina) Aluesimuloinnin loppuraportin aikataulusta, käsittelystä (sote-ryhmä, johtoryhmä, seurantaryhmät) ja sen jälkeisistä jatkotoimista sovitaan kesäkuun kokouksessa Simuloinnin ohjausryhmän muodostavat aluetyöryhmien kummit ja puheenjohtajisto. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Sirkku Pikkujämsä. Raportti toimitetaan myös kuntiin sekä muille tarvittaville tahoille käsittelyyn ja kommentoitavaksi

26 Valinnanvapauslakiluonnos

27

28 Aikataulu???, Vrt. PeV

29 Sote-keskusten palvelut alkaen (Valinnanvapauslakiluonnos 18 ) 1) terveysneuvonta ja terveystarkastukset; 2) terveydenhuollon neuvonta ja ohjaus; 3) yleislääketieteen alaan kuuluva, vastaanotolla, kotikäynneillä tai etäyhteyksien avulla toteutettava asiakkaiden oireiden, toimintakyvyn ja sairauksien tutkimus, toteaminen ja hoito; 4) edellä 3 kohdassa tarkoitettuihin palveluihin liittyvä kuntoutusneuvonta ja -ohjaus ja toiminta- ja työkyvyn sekä kuntoutustarpeen arviointi; 5) todistusten antaminen silloin kun ne liittyvät edellä 1 4 kohdassa tarkoitettuihin palveluihin; 6) edellä mainittuihin palveluihin kuuluvat laboratorio- ja kuvantamispalvelut; sekä 7) sosiaalihuollon ammattihenkilön antama sosiaalihuollon neuvonta ja ohjaus. Lisäksi alkaen sote-keskuksessa tuotettaviin palveluihin on sisällytettävä muiden kuin yleislääketieteen alaan kuuluvien th-ammattihenkilöiden konsultaatio- ja avovastaanottopalveluita vähintään kahdelta erikoisalalta maakunnan päätöksen mukaisesti

30 Suunhoidon yksiköiden palvelut alkaen (Valinnanvapauslakiluonnos 18 ) 1) terveydenhuoltolain 13 :ssä tarkoitettu terveysneuvonta ja terveystarkastukset; 2) suusairauksien ennaltaehkäisy ja siihen liittyvä neuvonta ja muut palvelut sekä määräaikaiset suun terveystarkastukset; 3) muu kuin hammaslääketieteen erikoisaloihin kuuluva suun ja hampaiden tutkimus, hoidontarpeen arviointi ja hoidon suunnittelu; 4) suusairauksien oireiden toteaminen, oireen mukainen hoito ja hammasproteettiset korjaukset; 5) muut kuin hammaslääketieteen erikoisaloihin kuuluvat iensairauksien ja hammasinfektioiden hoidot sekä suun ja hampaiston korjaavat ja kirurgiset hoitotoimenpiteet; 6) 1 5 kohdassa tarkoitettuihin palveluihin liittyvät kuvantamispalvelut ja vastaanottotoiminta; 7) 1 6 kohdassa tarkoitettuihin palveluihin liittyvät hammaslääkärin todistukset ja lausunnot. Lisäksi maakunnan on sisällytettävä suunhoidon yksikössä tuotettaviin suoran valinnan palveluihin alueensa palvelutarjonta ja asukkaiden palvelutarve huomioon ottaen riittävä määrä 3 momentissa tarkoitettuihin palveluihin liittyviä terveydenhuollon ammattihenkilöiden konsultaatio- ja vastaanottopalveluja.

31 Mitä palveluja asiakasseteli koskee? alkaen (Valinnanvapauslakiluonnos 24 ) Sosiaalinen kuntoutus Kotipalvelu Kotihoito Asumispalvelut Vammaisten henkilöiden työtoiminta Kotisairaanhoito Lääkinnälliseen kuntoutukseen liittyvät terveydenhuollon ammattihenkilön yksittäiset vastaanottokäynnit Suunhoidossa tarpeelliset hammasproteettiset hoidot + ne palvelut, joissa maakunta haluaa ottaa asiakassetelin käyttöön (ks. seuraava dia) + muut maakunnan liikelaitoksen vastuulle kuuluvat palvelut, joita liikelaitos ei ehdi tuottaa lain mukaisessa määräajassa Tämä kuva, tekijä Tuntematon tekijä, käyttöoikeus: CC BY- SA

32 Missä sote-henkilöstön työpaikat ovat jatkossa? +YTHS

33 Tulkintaa Maakunta määrittelee palvelukuvauksessa, mitä kuuluu sote-keskuksen sopimukseen esim. yleislääketieteen alalta ja erityisalan osalta asiakassetelissä, mitä tuote tai suorite pitää sisällään Maakunta kohdentaa resurssit siten, että palvelukuvauksen mukainen palvelu on toteutettavissa tuottajan saamalla korvauksella Sote-keskus: tarveperusteinen kapitaatiokorvaus väh. 2/3, muut korvaukset (suoriteperusteinen, sijainti, kannustin/sanktio ) Suun th: kapitaatiokorvaus väh. 1/2 Asiakassetelin arvo siten, että asiakkaalla on tosiasiallinen mahdollisuus valita sillä maakunnan hyväksymä palveluntuottaja... Lisäksi otettava huomioon kustannukset, jotka aiheutuisivat maakunnan liikelaitokselle vastaavan palvelun tuottamisesta Muut kuin valinnnanvapauspalvelut toteuttaa maakunnan liikelaitos --- könttäbudjetti, ei suoriteperusteista laskutusta Asiakkaan lähipalvelu ja uudet palvelumuodot: digi on liki joko sote-keskuksen sopimukseen sisältyvä palvelu tai (samassa kiinteistössä) liikelaitoksen jalkautuva palvelu

34 Hyvinvointiverkosto

35