Työkykykoordinaattoritoimintamallin kehittäminen. Julia Anttilainen projektisuunnittelija, Kuntoutussäätiö

Transkriptio

1 Työkykykoordinaattoritoimintamallin kehittäminen Julia Anttilainen projektisuunnittelija, Kuntoutussäätiö

2 Työkykykoordinaattori palveluohjauksen sujuvoittajana Osatyökykyisten palvelupolkujen kehittäminen kouluttamalla työkykykoordinaattoreita tuomalla työkykykoordinaattorityö osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluketjua Työkykykoordinaattorit toimivat mm. sosiaali- ja terveyspalveluissa, TE-palveluissa ja oppilaitoksissa. Työkykykoordinaattorikoulutuksen (10 op) tavoitteena Tiedollisen ja taidollisen osaamisen lisääminen Palvelujärjestelmän ja keinovalikoiman asiantuntemus Ratkaisukeskeinen työote Verkostoituminen Välitehtäviä, kirjareferaatti, verkostotehtävä sekä omaan työhön linkittyvä kehittämistehtävä

3

4 Tavoitteena eri toimijoiden yhteistyö lisääntyy asiakkaat pääsevät terveydenhuollon palveluihin ja heidän tilanteensa pohditaan mahdollisimman monipuolisesti moniammatillista yhteistyötä ja keinovalikoimaa hyödyntäen (työkykykoordinaattori + terveydenhuolto) B-lausunnoista saadaan kouluttamisen ja yhteistyön avulla asiakkaan asioita eteenpäin vieviä Haasteita asiakkaan palaaminen työkykykoordinaattorille organisaatioiden välinen tiedonkulku

5 Toimintamallin levittäminen Päijät-Häme & Kirkkonummi Mikkeli & Kuopio Oulu Pori Yhteensä 106 uutta työkykykoordinaattoria Koulutusmalli todettu hyväksi ja koulutusta lähdetty levittämään laajemmin valtakunnallisesti osana STM:n OTE-kärkihanketta

6 Kiitos! Julia Anttilainen projektisuunnittelija, Kuntoutussäätiö #työkykykoordinaattori

7 Palveluohjaus Kirkkonummella Polkuja työelämään (TEMPO) -hanke Ari Vehmas vastaava lääkäri Kaisankoti Tempo/Vehmas A

8 Työttömien terveystarkastukset Terveydenhuoltolaki (1326/2010, 13 ): Kunnan on järjestettävä tarpeelliset terveystarkastukset alueensa asukkaille... myös opiskelu- tai työterveyshuollon ulkopuolelle jääville nuorille ja työikäisille TEM:n ohje : Työttömien työkyvyn arvioinnista ja terveystarkastuksiin ohjaamisesta TE-toimiston tehtävänä on tunnistaa ne työttömät työnhakijat, joiden työkykyä on syytä arvioida ja ohjata em. asiakkaat tarvittaessa terveystarkastukseen STM:n kuntakirje : Työttömien terveydenhuollon järjestäminen Kunnan tehtävänä on järjestää työttömien terveyspalvelut Työmarkkinatuen vastuun muutos (v. 2015) Kunta rahoittaa vähintään puolet työmarkkinatuesta (yli 300 pv:n jälkeen), jos työtön ei ole aktiivitoimenpiteissä Tempo-hanke (v ): Työttömyyden alkuvaiheessa olevat osatyökykyiset ja työelämään pyrkivät nuoret haasteineen Tempo/Vehmas A

9 Työttömän terveystarkastus Lähettävä taho = terveystarkastuksen tarpeen toteaja Lähete Palaute TERVEYSKESKUS: Tempo/Vehmas A

10 Työttömän terveystarkastus + jatko-ohjaus Kirkkonummen kunnassa Lähettävä taho: SOSIAALIPALVELUT, ASIAKAS, TK- lääkäri, TTH TE-TOIMISTO, TYP Lähete Palaute TYÖLLISTYMISYKSIKKÖ (kunnan) Rekisteröinti Yhteenveto työkyvystä ESH Dg + hoito Kela Kuntoutus Terveyssosiaalityöntekijä ostopalvelut Aktivointisuunnitelma Työeläkelaitokset TERVEYSKESKUS: Omalääkäri Sairaanhoitaja Kuntoutuslääkäri Terveyskeskuksen kuntoutustyöryhmä Muut ammattilaiset Hoito-ja kuntoutussuunnitelma Kunnan sosiaalipalvelut Tempo/Vehmas A

11 Työttömän terveystarkastus + jatko-ohjaus Kirkkonummen kunnassa: TEMPO Lähettävä taho: SOSIAALIPALVELUT, ASIAKAS, TK- lääkäri, TTH TE-TOIMISTO, TYP Lähete Palaute TYÖLLISTYMISYKSIKKÖ (kunnan) Rekisteröinti Yhteenveto työkyvystä ESH Dg + hoito Kela Kuntoutus TERVEYSKESKUS: Omalääkäri Sairaanhoitaja Kuntoutuslääkäri Terveyskeskuksen kuntoutustyöryhmä Muut ammattilaiset Hoito-ja kuntoutussuunnitelma Työkykykoordinaattori Työkykykoordinaattori Kunnan sosiaalipalvelut Terveyssosiaalityöntekijä ostopalvelut Aktivointisuunnitelma Työeläkelaitokset Työkykykoordinaattori Työkykykoordinaattori Tempo/Vehmas A

12 KIITOS! Ari Vehmas Tempo/Vehmas A

13 Yhteistyöllä sujuvampaa työkyvynarviointia Tanja Rentto, työterveyslääkäri & Eija Viukari, terveyssosiaalityöntekijä Kirkkonummen terveyskeskus

14 Työkyvynarviointi Kirkkonummen terveyskeskuksessa Hankkeen lähtötilanne Kuntoutussäätiö saattoi osalliset yhteen syksyn 2015 koulutustilaisuudessa henkilökemiat kohtasivat Taustatukena ylilääkäri Ari Vehmaksen innovatiivinen ja joustava suhtautuminen Kirkkonummen kuntoutustyöryhmän konsepti

15 Toteutus käytännössä Toimintamallin jalkautus edellyttää riittävää markkinointia Työparityöskentely osoittautui tärkeäksi voimavaraksi sekä potilaiden että tiimin kannalta Potilasvastaanottoon varattu aika on hyvä olla 1-1,5 h ja kirjaamisaika sen lisäksi + seurantakäynnit Potilasvalinnassa jouduttiin löysäämään kriteereitä

16 Potilaiden kohtaamisessa opittua Työkykyarvioon ohjatuilla potilailla oli pitkään jatkuneita monelle elämänalueelle ulottuvia ongelmia Luottamuksen saavuttaminen A&O Aito kiinnostus ihmistä kohtaan avaa portit Tavoitteena voimaantuminen ja toimijuuden lisääntyminen, mutta myös realiteettien hyväksyminen

17 Mitä tästä opimme? Monialaisten haasteiden kohtaamisessa eri näkökulmat auttavat eteenpäin Olennaista on löytää ongelmista ne, jotka ovat keskeisiä ja myös ne, joihin on mahdollista vaikuttaa Hoitosuhteen jatkuvuuden tärkeys Työn suola on yhteistyössä

18 Kiitos! Tanja Rentto & Eija Viukari

19 Kahvi Muistathan laittaa nimesi osallistujaluetteloon!

20 Työttömäksi jääneen ohjautuminen työterveyshuollosta perusterveydenhuoltoon Tempo-hankkeessa toteutetun pilotin tuloksia Niina Tanner projektikoordinaattori, Kuntoutussäätiö

21 Pilotin lähtökohdat Ongelma: Asiakkaat eivät siirry hallitusti työterveydenhuollosta perusterveydenhuoltoon työsuhteen päättyessä. Ratkaisujen löytymiseksi: Päätettiin toteuttaa pilotti, jossa tutkittiin työttömäksi jääneen osatyökykyisen siirtymistä työterveydestä perusterveydenhuoltoon. Tavoitteena oli: selvittää mitä toimia eri tahojen osalta tarvitaan, jotta siirtymä tapahtuisi hallitusti, riittävin tiedoin ja tarvittavia tutkimuksia, jatkohoitoa ja kuntoutustoimenpiteitä edistävästi.

22 Osallistujat ja prosessin kulku Pilotti toteutettiin huhti-lokakuussa Osallistujat rekrytoitiin työterveyshuollosta (Diacor, nyk. Terveystalo). Heitä yhdisti osatyökykyisyys ja se, että he olivat pääosin työttömyyden alkuvaiheessa. Työterveydessä lääkäri ja työkykykoordinaattori etsivät osallistujille jatkopolkuja. TTH PTH -siirtymän pilotoimiseksi asiakkaat ohjattiin työterveydestä edelleen joko Kirkkonummen kuntaan tai ns. malliterveyskeskukseen Kaisankotiin. Lopullinen osallistujamäärä oli 12 (Kirkkonummen kunta N = 1, Kaisankoti N = 11). Malliterveyskeskuksessa osallistujille tehtiin työ- ja toimintakyvyn arviointi. Tiedoista laadittiin lisäksi yhteenveto, joka toimitettiin myöhemmin asiakkaalle. Lopuksi pilotin hyötyjä kartoitettiin haastattelemalla neljää asiantuntijaa ja seitsemää osallistujaa.

23 Asiantuntijanäkökulma Asiantuntijanäkökulmaa edustivat: kaksi terveydenhoitajaa työkykykoordinaattori ja kuntoutuslääkäri. Siirtymän sujuvuutta lisäävät asiantuntijoiden mukaan esimerkiksi: Työelämäorientaatio ja aktiivisuus Työkykykoordinaattorin toiminta Tiedon kulku Yhteiset käytännöt, systemaattinen järjestelmä Työ- ja toimintakyvystä laadittava yhteenveto Siirtymän sujumista hankaloittavat esimerkiksi: Oman aktiivisuuden varaan jääminen Terveydelliset syyt, erityisesti mielenterveysongelmat

24 Asiakasnäkökulma Esimerkkejä asiakkailta saaduista kehittämisehdotuksista prosessin sujumiseksi: Parempi tiedon siirto TTH:n ja PTH:n välillä TTH:n antama ohjaus työsuhteen päättyessä Asiakkaan tilanteen kokonaisvaltainen kartoitus ( tulotarkastus ) PTH:oon siirryttäessä Työntekijöiden kunnioittava ja asiallinen suhtautuminen työttömään asiakkaaseen Byrokratian vähentäminen Yhteistyö työvoimahallinnon kanssa

25 Lopuksi Pilotissa varsin pieni, näytteenomainen otos. -> Aihe vaatii lisätutkimusta! Jatkossa asiaa olisi hyvä tutkia siten, että ympäristönä toimisi oikea julkinen terveydenhoito. Siirtymä työterveyshuollosta malliterveyskeskukseen sujui pilotissa erinomaisesti. Lähes kaikki vastaanottoajan saaneet tarkastettavat saapuivat paikalle, mikä on normaaliin työttömien terveystarkastukseen verrattuna varsin hyvä tulos.

26 Kiitos! Niina Tanner projektikoordinaattori, Kuntoutussäätiö

27 Sujuvaa palveluohjausta työkykykoordinaattorin tuella Mirkka Vuorento tutkija, Kuntoutussäätiö

28 Selvityksen tavoite ja toteuttaminen Miten työkykykoordinaattoreiden työtä oli toteutettu ja organisoitu? Miten työkykykoordinaattoreiden työ on vaikuttanut osatyökykyisten henkilöiden palveluohjaukseen: minkälaisia tuloksia ja hyötyjä toiminnalla oli? Miten toimintaa tulisi jatkossa kehittää? Kumppaniorganisaatioiden edustajien ja työkykykoordinaattorikoulutuksen osallistujien teemahaastattelut Päijät-Hämeen (n=6) ja Kirkkonummen (n=3) alueella. Organisaatioiden johtoa ja työntekijöitä Sosiaalitoimi, terveystoimi, TE-hallinto

29 Työkykykoordinaattorin työn organisointi ja toteuttaminen Työkykykoordinaattoreiden työ toteutui eri tavoin haastatelluissa organisaatioissa; monipuoliset tavat rakentaa toimenkuvia, organisoida työtä ja hyödyntää koulutusta. Työssä onnistumisen tekijöitä Vuorovaikutus ja asiakkaan kohtaaminen, luottamus Palvelujärjestelmän tuntemus Ratkaisukeskeisyys Haasteita työssä Yhteistyö Tiedon välittyminen toimijalta toiselle Työntekijöiden vaihtuvuus Työ usean sektorin välimaastossa tuo näkyväksi eri toimialojen ja organisaatioiden hallinnolliset ja toimintakulttuurien erot ja vaatii vahvaa ammatillista osaamista ja yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja

30 Työkykykoordinaattoreiden työn vakiintuminen osaksi organisaatioiden perustoimintaa Organisaation tuki ja sitoutuneet ammattilaiset Johdon tuki ja sitoutuminen strategiatasolla Oman esimiehen tuki Yhteinen tahto asioiden edistämiseen Ammattilaisten osaamisen kehittäminen Laaja ja vahva työkykyosaaminen organisaatiossa, siirtyminen pois henkilösidonnaisuudesta Terveydenhuollon ammattilaisten osaamisen kehittäminen Toimivat verkostot ja yhteistyön rakenteet Parhaimmillaan toiminta juurtuu osaksi organisaation perustoimintaa, mutta hyödyt voivat näkyä myös paikallisemmin omassa työssä ja verostoissa

31 Kiitos! Mirkka Vuorento, tutkija, Kuntoutussäätiö

32 Tempo-hankkeen ulkoinen loppuarviointi

33 Arvioinnin lähtökohdat Arvioinnin tehtävinä olivat 1. Arvioida hankkeelle asetettujen tavoitteiden realistisuutta 2. Arvioida asetettujen tavoitteiden toteutumista ja tuloksia 3. Hahmottaa alkuperäisten tavoitteiden lisäksi muita saavutettuja tuloksia

34 Aineisto Taustamateriaalia; hankesuunnitelmia, artikkeleita, raportteja, esityksiä jne. Kuntoutussäätiön toimittamana Kysely; työkykykoordinaattorikoulutukseen osallistuneiden arvioita koulutuksesta ja koordinaattorin työn mahdollisuuksista Haastattelut; kymmenen Tempo-hankkeessa eri rooleissa mukana ollutta henkilöä

35 Työkykykoordinaattorikysely Kysely noin sadalle työkykykoordinaattorikoulutukseen osallistuneelle henkilölle Tulokset tukivat haastatteluita: Pääosin koulutus koettiin informatiivisena ja hyödyllisenä Haasteena koulutukseen osallistuvien vaihtelevat lähtökohdat Työkykykoordinaattorin roolin toteuttaminen omassa organisaatiossa vaikuttaa osalle ongelmalliselta Tempon jälkeen huomio siihen, miten organisaatio voi tukea roolin parempaa hyödyntämistä

36 Olen tyytyväinen työkykykoordinaattorikoulutuksen sisältöön Olen tyytyväinen koulutuksen toteutukseen Työkykykoordinaattorikoulutus laajensi ammatillista osaamistani Olen pystynyt hyödyntämään koulutuksesta saamaani tietoa työtehtävissäni Työnantajani on aktiivisesti edesauttanut työkykykoordinaattorin koulutuksen hyödyntämistä työtehtävissäni Työni sisältö omassa organisaatiossani on muuttunut koulutuksessa lisääntyneen osaamisen myötä Työkykykoordinaattorikoulutuksessa hankkimastani osaamisesta on ollut asiakkailleni hyötyä Mahdollisuudet löytää asiakkaan tarpeita vastaavia, työllistymistä tukevia palveluita ovat hyvät 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä

37 Lopuksi 1. Työkykykoordinaattorikoulutus oli laajaa. Tehtävä ei ole vielä vakiintunut osaksi palveluohjautumisjärjestelmää 2. Kuntoutusmalleja suunniteltiin ja toteutettiin. Kohderyhmän tarpeet vaatisivat monipuolisempia ja yksilöllisempiä malleja 3. Valmennusmalli nuorille työnhakijoille toimi ja valmennusmateriaaleja tuotettiin myös laajempaan käyttöön 4. Tempo-hanke paransi monien osallistujien työ- ja toimintakykyä sekä antoi uutta tietoa hankkeeseen osallistuneille organisaatioille ja asiantuntijoille

38 Kiitos! Arttu Vainio & Anna Björk Oxford Research Oy

39 Koulutuksella muutokseen - työkykykoordinaattorikoulutus Osatyökykyisille tie työelämään - OTE Hankepäällikkö Päivi Mattila-Wiro Projektipäällikkö Raija Tiainen

40 OTE - kärkihanke, taustaa 1,9 miljoonaa = joku pitkäaikaissairaus tai vamma Osatyökykyisyys koskettaa jollain tavalla jokaista Taloudellinen ja inhimillinen Osatyökykyinen - käsitteestä Työkyvyn alenema ei johda kokonaan työelämän ulkopuolelle ja työhön paluu on mahdollista. Palveluketjut toimivat saumattomasti ja päällekkäiset toiminnot ovat vähentyneet, matalan kynnyksen palvelut ovat yleistyneet ja ihmiset saavat tarvitsemansa avun. OTE toteuttaa alueellisia kokeiluja (12) sekä työkykykoordinaattorikoulutuksia (25) Koulutukset ja kokeilut tuottavat hyviä uusia toimintatapoja, joista parhaat ja tuloksellisimmat levitetään valtakunnallisesti Päivi Mattila-Wiro

41 Työkykykoordinaattori OTE - kärkihankkeen tehtävänä on levittää työkykykoordinaattorin toimintamalli mahdollisimman moneen organisaatioon. Työkykykoordinaattori on saanut koulutuksen tehtäväänsä. Hän tuntee palvelut ja keinot sekä osaa yhdessä asiakkaan kanssa räätälöidä niistä, hänen tarpeitaan vastaavia kokonaisuuksia. Osaamisen vahvistamisen tavoitteena on muutos palveluissa. Työkykykoordinaattorikoulutus on tutkitusti tuloksia tuottava. Se on prosessi, joka tarjoaa osallistujille ajantasaisen tiedon, ratkaisukeskeisen työotteen perusteet, uudenlaisen verkostoitumisen väylän sekä yhteisen kehittämistyön alustan. SOTE ammattilaiset laajasti mukana aktiivisina muutoksen tekemisessä. Isojen muutosten keskellä osaamisen vahvistamista tarvitaan yhä enemmän. Siihen tulisi olla myös mahdollisuus Päivi Mattila-Wiro

42 Työkykykoordinaattorikoulutus, tausta ja toteuttajat Työkykykoordinaattorimalli on tutkitusti tuloksia tuottava Työkykykoordinaattorikoulutus ja sen vaikuttavuus on arvioitu (TTL) OSKU ohjelmassa (STM) Pilottikoulutuksen toteuttajina Osku - ohjelma sekä Kuntoutussäätiön ESR - hanke JAMIT yhteistyössä ( ). Sen jälkeen pitkäjänteistä koulutuksen kehittämistyöstä ja toteutusta on jatkanut Kuntoutussäätiön ESR - hanke TEMPO ( ), laajuus 10 lähiopetuspäivää + välitehtävät ja kehittämistyö = 10 op Vuoden 2017 alusta lähtien koulutuksen valtakunnallisesta levityksestä on vastannut OTE kärkihanke yhteistyössä Kuntoutussäätiön kanssa. Mukana toteutuksessa mm. Tampereen yliopisto, Lapin yliopisto, Sano KY, Työeläkeyhtiöt, Kela, Työterveyslaitos, järjestöt, muut yksittäiset asiantuntijat ja yhteistyökumppanit Osatyökykyisille tie työelämään 18

43 Osaamista, muutosta, onnistuneita työllistymisiä Tutkitusti tuloksia tuottava työkykykoordinaattorimalli ja toimintamallin mukainen koulutus ovat syntyneet tarpeesta Monien muutosten kohta, uutta osaamista tarvitaan Keinovalikoiman tunteminen, tiedot, taidot, työote, verkostot Asiakastyön arvot ja eettinen pohja (huom. asiakas, voi olla osatyökykyinen henkilö, työyhteisö, esimies jne.). Ihmiskäsitys ja arvot, miten se näkyy omassa työssä, yhteistyössä ja organisaatiotasolla. Työ tehdään niin, että asiakas saa tarvitsemansa palvelun. Vastuun ottaminen rinnalla kulkeminen. Asiakas on asiantuntija omassa asiassaan. Ratkaisukeskeinen työote kysyy ja kuuntelee. Hyödyntää sitä, mitä ihminen kertoo. Mihin huomio kiinnittyy se vahvistuu. Puutteet ja viat vai kyvyt, taidot, osaaminen, lahjakkuudet Päivi Mattila-Wiro

44 OSKU Päivi Mattila-Wiro

45 Työkykykoordinaattorin yhteistyö yökykykoordinaattorimalli = uutta osaamista - uusi työote - muutosta - uusia tapoja toimia - yhteistyö - ratkaisukeskeinen lähestymistapa - case manager - koordinointi - astuun ottaminen, rinnalla kulkeminen, hyvä vuorovaikutus Palvelu-järjestelmän toimijat, SOTE- sosiaalityö, kuntien työllistymispalvelut, kasvupalvelut, oppilaitokset Järjestö ja yksityiset palveluntuottajat TE- palvelut +pilotit Muutos palveluissa = asiakas ensin Työpaikat, työnantajat, esimiehet, HR KELA SOTE - Terveydenhuolto, perus- ja erikoissairaanhoito sekä työterveyshuolto OTE - kärkihankkeen 12 kokeilu-aluetta, mukana koulutuksissa ja laajassa yhteistyössä Päivi Mattila-Wiro

46 TYÖKYKYKOORDINAATTORIKOULUTUKSET Tyko 3 Rovaniemi / Lappi Tyko C Kokkola-Oulu Kokkola / Kokeilualue Tyko 11 Seinäjoki / Etelä-Pohjanmaa Tyko 12 Hämeenlinna / Kanta-Häme Tyko A Kiva-koulutus Hämeenlinna / Kokeilualue Tyko 1 Oulu / Pohjois-Pohjanmaa Tyko 4 Jyväskylä / Keski-Suomi Tyko 9 Vaasa / Pohjanmaa Tyko 13 Tampere / Pirkanmaa Tyko B Pirkka-Sata Tampere / Kokeilualue Tyko 16 Salo Tyko 7 Kuusamo / Koillismaa Tyko 6 Kajaani / Kainuu Tyko 15 Kuopio / Ylä-Savo Tyko 2 Joensuu / Pohjois-Karjala Tyko 5 Mikkeli / Etelä-Savo Tyko 14 Tyko 10 Lappeenranta / Etelä-Karjala Kouvola / Kymenlaakso Tyko D Lappeenranta & Kouvola Etelä-Karjala & Kymenlaakso / Kokeilualue Tyko 8 Turku / Varsinais-Suomi Tyko E Järvenpää / Uusimaa Ajankohtainen tieto: stm.fi/tyokykykoordinaattori

47 Koulutuksella muutokseen Olkoon se asento tulevissa muutoksissa mikä hyvänsä, on ainakin osaamista tullut paljon lisää Kiitos!

48 Kuntoutuksen uudistamiskomitean esityksiä Kari Välimäki Komitean puheenjohtaja

49 Toimeksianto pääsy toiminta- ja työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointiin toteutuu matalalla kynnyksellä ja viiveettä kuntoutus suunnitellaan yhdessä kuntoutujan kanssa takaa koko väestön yhdenvertaisen pääsyn tarpeen mukaisiin kuntoutuspalveluihin, edistää työllisyyttä, pidentää työuria ja torjuu yhteiskunnallista eriarvoistumista monialainen ja asiakaslähtöinen kuntoutus toteutuu osana yksilöllisiä tuen, hoidon ja hoivan, työllistymisen, työhön paluun ja opiskelun prosesseja integroituna palvelukokonaisuutena vahvistaa kuntoutujan kykyä kantaa vastuuta oman toimintakykynsä edistämisestä ja ylläpidosta siirtää kuntoutuksen painopisteen laitoksista ihmisten arjessa tapahtuvaksi toiminnaksi valtakunnallisesti ja alueellisesti ohjattu ja koordinoitu eri vastuutahojen ja toimijoiden roolit ovat selkeät ja yhteen sovitetut yhtenäiset seurantatiedot, jotta kuntoutuksen laatua, vaikuttavuutta ja kustannuksia pystytään arvioimaan yksilöllisten kuntoutumisprosessien, palveluntuottajien sekä järjestäjä- ja rahoittajatahon osalta resurssien käyttö on läpinäkyvää ja tehokasta ja ne kohdentuvat oikeudenmukaisesti käytössä parhaat toimintamallit ja uusin tutkimustieto

50 Komitean ehdotusten lähtökohdat ja periaatteet Asiakaslähtöisyys Kuntoutuminen on prosessi, jonka tavoitteena on toimintaja/tai työkyky Kuntoutus on osa saumatonta hyvinvointipalvelujärjestelmää Kuntoutuksen tulee tapahtua lähellä kuntoutujan omaa toimintaympäristöä Kuntoutuksessa on useita toimivia osia, joita tulee vahvistaa Valtakunnallisesti on olemassa suuri määrä hyviä ja monipuolisia käytäntöjä ja toimintatapoja

51 Haasteena vireillä olevat uudistukset - Yhteensovitus SOTE-uudistus Monikanavarahoituksen uudistaminen Maakuntauudistus Kasvupalvelujen uudistaminen Sosiaaliturvan muutoksenhakujärjestelmän moninaisuus Kärkihankkeet Professori Saaren vetämä työryhmä Tietojärjestelmien uudistaminen

52 Komitean ehdotukset 1) Kuntoutusprosessia koskevat ehdotukset Yleiset kuntoutusprosessia koskevat ehdotukset Kuntoutusprosessi eri elämänvaiheissa 2) Kuntoutuksen järjestämistä koskevat ehdotukset Maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kuntoutuspalvelut Maakuntien kasvupalvelut Kelan järjestämä kuntoutus Työeläkelaitosten järjestämä ammatillinen kuntoutus Tapaturma- ja liikennevakuutuslaitokset Sosiaali- ja terveysjärjestöt Apuvälinepalvelut ja asunnonmuutostyöt 3) Muut kuntoutusjärjestelmää koskevat ehdotukset Tietojärjestelmiä koskevat ehdotukset Kuntoutuksen koulutus, tutkimus ja kehittäminen Kannusteet

53 Prosessia koskevat ehdotukset Yleinen toimintamalli Yhtenäinen arviointijärjestelmä Osa palvelujärjestelmän asiakassuunnitelmaa Maakunnallinen keskitetty asiakas- ja palveluohjaus Vastuullisen asiakasohjauksen malli (Case Manager) Tavoitteellisuus (toiminta- ja/tai työkyky) Toiminta- ja työkyky arvioinnin perusteeksi (ICF viitekehys) Yhtenäinen mittaristo ja sen kehittäminen Tarkentavat ehdotukset väestöryhmittäin Työterveyshuollon roolia koskevat tarkennukset

54 Kuntoutusprosessi Kuntoutuksen tulee perustua yleiseen toimintamalliin, jonka periaatteet ovat samat kaikilla asiakkailla ja eri ikäryhmissä. Toimintamallin tarkoituksena on se, että kuntoutuja saa tarvitsemansa tuen ja palvelut. Toimintamalliin sisältyvät tarpeen tunnistaminen, arviointi, suunnitelma, päätökset, palvelut ja etuudet, kuntoutujan ympäristöä koskevat toimenpiteet, prosessin seuranta ja arviointi sekä sen pohjalta tehtävät tarvittavat muutokset.

55 Esimerkkejä kuntoutusprosessista eri elämänvaiheissa Työttömät: Työkyvyn tuen ja kuntoutuksen prosessivastuutahoksi sotekeskus, YTHS tai maakunnallinen toimija silloin, kun asianomainen ei ole työterveyshuollon palvelujen piirissä. Asiakkaan palvelutarpeet on syytä arvioida heti työttömyyden alkaessa ja sen jälkeen säännöllisin välein Ikääntyneet: Ikäihmisten palveluihin asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli Palveluissa painotus kuntoutukseen, joka tapahtuu lähellä ikääntyneen omaa toimintaympäristöä.

56 Kuntoutuksen järjestämistä koskevat ehdotukset Maakunnat Järjestämisvastuu sosiaalisesta ja lääkinnällisestä kuntoutuksesta osana palvelujärjestelmää Ratkaistavia asioita (ennen kuin siirretään Kelasta) o SOTE-uudistus o monikanavarahoitus o muutoksenhaku o asiakasmaksut Yhtenäiset saatavuuskriteerit Työnjako maakuntien ja sote-keskusten välillä Terveydenhuoltolain 29 ja sosiaalihuoltolain 17 uudistaminen Maakunnalliset kasvupalvelut vastuu työttömien kuntoutuksesta

57 Kuntoutuksen järjestämistä koskevat ehdotukset Kela Järjestämisvastuu toistaiseksi ennallaan Vastuu toimeentuloturvasta nykyiseen tapaan Maakunnille ostopalveluna asiantuntija-apua Harkinnanvarainen kuntoutus maakuntien tukena vaikeavammaisten ja harvinaisia sairauksia sairastavien palveluissa Selkiytys ammatilliseen kuntoutuksen työnjako suhteessa työeläkelaitoksiin...

58 Kuntoutuksen järjestäminen, muita esimerkkejä Työeläkelaitokset Kelan ja työeläkejärjestelmän ammatillisen kuntoutuksen järjestämisvastuiden välisen rajanvedon ja yhteistyömenettelyjen täsmentäminen Tapaturma- ja liikennevakuutuslaitokset Yhteistyötä työterveyshuollon, maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon, Kelan ja työeläkelaitosten kanssa vahvistetaan Sosiaali- ja terveysjärjestöt Järjestöt otetaan huomioon asiakassuunnitelmassa (integroituminen kuntoutumisen asiantuntijoina, vertaistukijoina ja kehittäjinä) Apuvälinepalvelut ja asunnonmuutostyöt Selkeät pelisäännöt valtakunnallisten, alueellisten ja maakunnallisten toimijoiden välille

59 Muita ehdotuksia Tietojärjestelmät Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmiä ja eri toimijoiden kuntoutus- ja asiakastietojärjestelmiä on uudistettava. Kuntoutujaa koskevan yhtenäisen asiakassuunnitelman tulee olla käytettävissä kaikilla kuntoutuksen toteuttajilla. Tietojen vaihdon tulee olla mahdollista. Kuntoutuksen koulutus, tutkimus ja kehittäminen Kuntoutusalan koulutuksen ja tutkimuksen kehittäminen yhteistyössä eri korkeakoulujen ja tutkimusorganisaatioiden kesken. Koulutuksen kehittämisessä tulee ottaa huomioon kuntouttavan työotteen ja vastuullisen asiakasohjauksen malliin perustuvan työotteen edellyttämät osaamisen vaatimukset Kannusteet Lakisääteisen kannustinjärjestelmän valmistelu

60 Tarvittava jatkotyö Tietosuoja ja turva; EU:n tietosuoja-asetus Sosiaali- ja terveydenhuollon muutoksenhaku

61 Kiitos! Kari Välimäki Kuntoutuksen uudistamiskomitean puheenjohtaja

62 Kiitos! Polkuja työelämään (TEMPO) -hanke