Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tulostavoitteet vuodelle 2008

Transkriptio

1 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tulostavoitteet vuodelle 2008 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Konserni 5/2008 Talousyksikkö

2

3 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) Konserni 5/ HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) TEM/Talousyksikkö Julkaisuaika Helmikuu 2008 Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tulostavoitteet vuodelle 2008 Tiivistelmä Työ- ja elinkeinoministeriö aloitti toimintansa Se vastaa Suomen yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristöstä, työmarkkinoiden toimivuudesta ja työntekijöiden työllistymiskyvystä sekä alueiden kehittymisestä globaalissa taloudessa. Uudessa ministeriössä yhdistyvät kauppa- ja teollisuusministeriön sekä työministeriön tehtävät lukuun ottamatta pakolais- ja siirtolaisuusasioita sekä kuntouttavan työtoiminnan, työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuvien opintososiaalisten etujen ja työmarkkinatuen määrärahoja. Lisäksi uuteen ministeriöön kuuluu aiemmin sisäasiainministeriöön kuulunut alueiden ja hallinnon kehittämisosasto lukuun ottamatta alue- ja paikallishallintoyksikköä. Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa Suomen yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristöstä, työmarkkinoiden toimivuudesta ja työntekijöiden työllistymiskyvystä sekä alueiden kehittymisestä globaalissa taloudessa. Ministeriön visiossa Suomi on kansainvälisissä kilpailukyky- ja hyvinvointivertailuissa maailman huippua. Lisäksi Suomessa on maailman paras innovaatioympäristö. Työ- ja elinkeinoministeriö toteuttaa hallituksen työ- ja elinkeinopolitiikkaa yhdessä hallinnonalan yksiköiden kanssa ja yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa. Työ- ja elinkeinoministeriön politiikkalohkoittaiset tulostavoitteet perustuvat vuoden 2008 talousarvioon. Talousarvion lukuperusteluissa ministeriö esittää kutakin politiikkalohkoa koskevat vaikuttavuustavoitteet ja toiminnallista tuloksellisuutta koskevat tulostavoitteet sekä momenttiperusteluissa virastojen ja laitosten sekä kunkin tehtäväalueen vaikuttavuustavoitteet ja toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet. Tämän asiakirjan jälkimmäisenä osana ovat hallinnonalan virastojen ja laitosten sekä eräiden sopimusyhteisöjen tulossopimukset, jotka ministeriö on hyväksynyt. Vuoden 2008 tulostavoitteiden toteutumisesta raportoidaan vuoden 2009 keväällä. Tulostavoitteiden toteutumista seurataan ministeriön johtoryhmässä ja osastoilla kuten myös hallitusohjelman ja hallituksen strategia-asiakirjan toteutumista. Virastojen ja laitosten toimintaa seurataan osaltaan niiden johtokunnissa ja hallituksissa. Työ- ja elinkeinoministeriön yhdyshenkilö: Talousyksikkö/Anne Rothovius, puh Asiasanat Tulostavoitteet, hallituksen strategia-asiakirja, tulossopimus, talousarvio ISSN Kokonaissivumäärä 225 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta 27 Kustantaja Edita Publishing Oy

4

5 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tulostavoitteet vuodelle 2008 Työ- ja elinkeinoministeriö vahvistaa tämän julkaisun mukaisesti valtion talousarviosta annetun asetuksen (1243/1992) 11 :n nojalla hallinnonalansa tulostavoitteet vuodelle Helsingissä Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen Työministeri Tarja Cronberg

6

7 Sisällysluettelo 1 Johdanto Työ- ja elinkeinoministeriön toimialan ja hallinnonalan keskeiset tulostavoitteet Politiikkalohkojen tulostavoitteet Teknologia- ja innovaatiopolitiikka Yrityspolitiikka Kuluttaja- ja kilpailupolitiikka ja markkinoiden sääntely Alueiden kehittäminen Energiapolitiikka EU:n rakennerahastojen ohjelmien toteutus Työvoimapolitiikka Hallinnonalan virastojen, laitosten ja sopimusyhteisöjen tulossopimukset Teknologia- ja innovaatiopolitiikka Geologian tutkimuskeskus Valtion teknillinen tutkimuskeskus Turvatekniikan keskus Kuluttajatutkimuskeskus Mittatekniikan keskus Tekes Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Keksintösäätiö Suomen Standardisoimisliitto SFS ry Yrityspolitiikka Patentti- ja rekisterihallitus Matkailun edistämiskeskus Invest in Finland Finpro ry Kuluttaja- ja kilpailupolitiikka Kuluttajavirasto Kilpailuvirasto Huoltovarmuuskeskus

8 Energiapolitiikka Energiamarkkinavirasto Yritys- ja työvoimapolitiikka Kauppa- ja teollisuusministeriön, työministeriön, maa- ja metsätalousministeriön, Tekesin, Maaseutuviraston ja TE-keskusten välinen tulossopimus vuodelle Työvoima- ja elinkeinokeskukset Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Häme Kaakkois-Suomi Kainuu Keski-Suomi Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Liite 1 Teknologia- ja innovaatiopolitiikan linjaukset

9 9 1 Johdanto Työ- ja elinkeinoministeriön eri tulosalueille laaditut linjaukset on esitetty vuoden 2008 talousarviossa. Ministeriö vahvistaa tämän asiakirjan mukaisesti hallinnonalansa tulostavoitteet vuodelle Uuden työ- ja elinkeinoministeriön valmistelu aloitettiin heti pääministeri Matti Vanhasen II hallitusohjelman valmistuttua. Työ- ja elinkeinoministeriö aloitti toimintansa Se vastaa Suomen yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristöstä, työmarkkinoiden toimivuudesta ja työntekijöiden työllistymiskyvystä sekä alueiden kehittymisestä globaalissa taloudessa. Uudessa ministeriössä yhdistyvät kauppa- ja teollisuusministeriön sekä työministeriön tehtävät lukuun ottamatta pakolais- ja siirtolaisuusasioita sekä kuntouttavan työtoiminnan, työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuvien opintososiaalisten etujen ja työmarkkinatuen määrärahoja. Lisäksi uuteen ministeriöön kuuluu aiemmin sisäasiainministeriöön kuulunut alueiden ja hallinnon kehittämisosasto lukuun ottamatta alue- ja paikallishallintoyksikköä. Luvussa kolme on esitetty politiikkalohkokohtaisesti tulostavoitteet, jotka pohjautuvat vuoden 2008 talousarvion työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tulostavoitteisiin. Luvussa neljä on esitetty hallinnonalan virastojen, laitosten ja sopimusyhteisöjen tulossopimukset, joissa tulostavoitteet on esitetty tuloksellisuuden peruskriteerien mukaisesti (tulosprisma).

10 2 Työ- ja elinkeinoministeriön toimialan ja hallinnonalan keskeiset tulostavoitteet 10 Maailmantalouden globalisoituminen, väestön ikääntyminen, teknologian kehitys ja kestävä kehitys erityisesti ilmastonmuutoksen hillitseminen heijastuvat yhä selvemmin elinkeinoelämään ja yritysten toimintaympäristöön. Näiden aiheuttamat rakennemuutokset jatkuvat myös tulevaisuudessa voimakkaina. Hyvinvoinnin kasvu Suomessa perustuu korkeaan työllisyyteen ja tuottavuuden kasvuun. Innovaatioympäristön tulee tukea suomalaisen elinkeinoelämän ja yhteiskunnan mahdollisuuksia yhä paremmin sekä hyödyntää osaamisen ja teknologian tarjoamia mahdollisuuksia kilpailukyvyn kehittämiseksi sekä tuottavuuden ja työelämän laadun parantamiseksi. Kasvuyrittäjyys, palveluyritysten edellytysten parantaminen ja markkinaehtoisen yritystoiminnan edellytysten luominen julkisissa palveluissa ovat keskeisiä haasteita. Työmarkkinoiden toimivuutta tulee parantaa, jotta työvoimavarat saadaan täyskäyttöön ja osaavan työvoiman saatavuus kyetään turvaamaan. Tuotanto- ja kulutustapojen muuttaminen ja kestävä energia edellyttävät uudenlaisia painotuksia yhteiskuntapolitiikan eri alueilla. Elinkeinoja energiapolitiikan tulee tasapainoisesti tukea toisiaan pyrittäessä kestävään kehitykseen. Vuonna 2008 työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tutkimus- ja kehitysrahoitus kasvaa aiemmin tehtyjen linjausten mukaisesti yli 5 prosentilla. Suomen elinkeinoelämän uudistamiseksi ja vahvistamiseksi rahoitusta suunnataan erityisesti kohteisiin, joissa luodaan uutta tietämystä, vahvistetaan osaamista ja avataan innovaatioille liiketoimintamahdollisuuksia. Työvoimapolitiikan määrärahoja suunnataan uudelleen siten, että niillä nykyistä paremmin tuetaan työttömien työllistymistä avoimille työmarkkinoille ja näin helpotetaan työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaa. Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa Suomen yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristöstä, työmarkkinoiden toimivuudesta ja työntekijöiden työllistymiskyvystä sekä alueiden kehittymisestä globaalissa taloudessa. Ministeriön visiossa Suomi on kansainvälisissä kilpailukyky- ja hyvinvointivertailuissa maailman huippua. Lisäksi Suomessa on maailman paras innovaatioympäristö. Työ- ja elinkeinoministeriö toteuttaa hallituksen työ- ja elinkeinopolitiikkaa yhdessä hallinnonalan yksiköiden kanssa ja yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa.

11 11 Pääministeri Vanhasen II hallituksen työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma ( ) toteuttaa osaltaan niitä toimia, jotka ovat välttämättömiä hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan turvaamiseksi väestön ikärakenteen muutoksen sekä globalisaatiokehityksen johdosta. Ohjelman päätavoitteina on huolehtia työvoiman täysimääräisestä käyttämisestä ja työvoiman saatavuudesta, parantaa työelämän laatua ja työn tuottavuutta sekä edistää yrittäjyyden ja yritysten kasvua. Strategiset linjaukset Luodaan huippuedellytykset laaja-alaiselle innovaatiotoiminnalle. Luodaan elinvoimainen toimintaympäristö, joka kannustaa yrittäjyyteen ja kasvuun maan eri alueilla. Parannetaan työmarkkinoiden toimivuutta ja työvoiman saatavuutta. Parannetaan markkinoiden toimivuutta ja yritysten säädösympäristöä. Turvataan energian hankinta kilpailukykyiseen hintaan ja hyödynnetään kasvava ilmastoteknologian liiketoiminta- ja työllisyyspotentiaali. Luodaan kansainvälisesti arvostettu, joustavasti verkostomaisella tavalla toimiva moderni asiantuntijaorganisaatio.

12 3 Politiikkalohkojen tulostavoitteet Teknologia- ja innovaatiopolitiikka Teknologia- ja innovaatiopolitiikalla edistetään suomalaisen elinkeinoelämän kilpailukykyä ja uudistumista. Kansantalouden tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantaminen edellyttää innovaatiopolitiikan laaja-alaista toteuttamista. Ministeriö laatii kansallisen innovaatiostrategian yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa ja vahvistaa innovaatiopolitiikan tietopohjaa. Teknologisten innovaatioiden lisäksi kiinnitetään huomiota liiketoimintaosaamisen vahvistamiseen, palveluinnovaatioiden kehittämiseen, kasvuyrittäjyyteen, yritysten kansainvälistymisen vahvistamiseen sekä työelämän innovatiiviseen kehittämiseen. Tavoitteena on, että Suomi tarjoaa yrityksille kansainvälisesti korkeatasoisen innovaatioympäristön, joka houkuttelee maahamme myös ulkomaisia t&k-investointeja. Politiikkalohkon vuoden 2008 tulostavoitteet ovat: Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Innovaatiojärjestelmän tehokas toiminta tukee taloudellisen kasvun ja yhteiskunnallisen kehityksen edellytyksiä. Investoinnit innovaatiotoimintaan ovat maailman kärkeä. Uusia, kasvuhakuisia osaamiseen ja innovaatioihin perustuvia yrityksiä syntyy nykyistä enemmän. Yhä useampi yritys harjoittaa tutkimus- ja kehitystoimintaa, uudistaa toimintaansa innovaatioiden avulla ja soveltaa uusia liiketoimintamalleja. Alueiden kilpailukyky paranee teknologioita ja innovaatioita hyödyntämällä. Tekninen turvallisuus ja luotettavuus säilyvät kansainvälisesti korkealla tasolla. Yritysten teknologinen kilpailukyky paranee standardisoinnilla. Toiminnallinen tuloksellisuus Innovaatioympäristön toimijat verkottuvat sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Teknologia-alan laitosten asiantuntemusta käytetään entistä tehokkaammin alueilla toteutettavissa kehittämishankkeissa.

13 Innovaatiopolitiikassa hyödynnetään rahoituskannusteiden ohella laajaalaisesti myös muita julkisen vallan käytössä olevia välineitä Yrityspolitiikka Yrityspolitiikalla vahvistetaan yrittäjyyden edellytyksiä ja parannetaan yritysten toimintaympäristöä. Erityisesti vahvistetaan pk-yritysten teknologiaperustaa, liiketoimintaosaamista ja tuottavuutta sekä parannetaan kasvun ja kansainvälistymisen edellytyksiä. Yrityspolitiikalla kehitetään uutta yritystoimintaa ja vastataan alueellisiin rakennemuutoshaasteisiin. Yrityspolitiikan toimenpiteet ovat yritysten rahoitusta, neuvonta- ja kehittämispalveluja sekä sääntelytoimia, jotka kohdistuvat esimerkiksi teollisoikeuksien suojaustoimiin. Rahoitusta suunnataan sellaisiin kohteisiin, joita yksityiset rahoitusmarkkinat eivät ole halukkaita rahoittamaan. Politiikkalohkon vuoden 2008 tulostavoitteet ovat: Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Yritysten lukumäärä kasvaa. Yritysten kansainvälistyminen vahvistuu ja vienti lisääntyy. Ulkomainen matkailutulo ja matkailijoiden määrä Suomessa kasvaa. Toiminnallinen tuloksellisuus Julkisten yritysrahoittajien instrumentit ja palvelut täydentävät toisiaan entistä paremmin. Erityisesti alkavien kasvuyritysten rahoitus tehostuu. Viennin rahoituspalvelut ovat kansainvälisesti kilpailukykyisiä ja niiden alueellinen saatavuus on hyvä. 3.3 Kuluttaja- ja kilpailupolitiikka ja markkinoiden sääntely Kuluttaja- ja kilpailupolitiikalla, mukaan lukien markkinoiden yleistä sääntelyä koskevat kysymykset, varmistetaan markkinoiden tehokas toiminta ja tehokkuushyötyjen tasapuolinen jakautuminen markkinaosapuolten kesken. Toimivat markkinat ja kilpailu ovat innovaatiotoiminnan kannustinvoima ja väline tuottaa tehokkaasti tavaroita ja palveluita. Tehokas kilpailupolitiikka on olennainen osa

14 14 elinkeinopolitiikkaa ja välttämätön osa menestyksekästä kilpailukyvyn ylläpitämistä. Toimiva kuluttajapolitiikka edellyttää aktiivista yhteistyötä viranomaisten, elinkeinoelämän sekä kuluttaja- ja kansalaisjärjestöjen kesken. Politiikkalohkon vuoden 2008 tulostavoitteet ovat: Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Markkinat toimivat hyvin ja niiden tuottama hyöty jakaantuu yhteiskunnassa tasapuolisesti. Kuluttajien asema on turvallinen ja kuluttajat luottavat markkinoiden toimivuuteen. Yritykset ja julkinen valta noudattavat toiminnassaan kuluttaja- ja kilpailuoikeuden periaatteita. Julkiset hankinnat on avattu kilpailulle. Toiminnallinen tuloksellisuus Markkinoiden toimivuus ja yhteisön kilpailusääntöjen tehokas toimeenpano varmistetaan. Osallistuminen kansainväliseen yhteistyöhön edistää kuluttaja- ja kilpailupolitiikan tavoitteiden toteutumista Suomessa. Ostajien kilpailuttamisosaamisen ja myyjien tarjontamahdollisuuksien tuntemus julkisissa hankinnoissa parantuvat. 3.4 Alueiden kehittäminen Alueiden kehittämisen tavoitteena on edistää alueiden kansainvälistä kilpailukykyä, pienentää alueiden välisiä kehityseroja, turvata kansalaisten peruspalvelut ja yhteydet koko Suomessa. Lähtökohtana ovat alueiden omiin vahvuuksiin ja osaamiseen perustuva erikoistuminen, toimijoiden välinen yhteistyö ja verkottuminen sekä alueiden kesken että kansainvälisesti. Tavoitteena on vahvoihin maakuntiin perustuva monikeskuksinen aluerakenne, joka vahvistaa sekä kaupunkialueiden että maaseudun elinvoimaisuutta. Tavoitteisiin pyritään alueiden osaamista, innovatiivisuutta, yrittäjyyttä ja työllisyyttä sekä valtion palvelurakennetta kehittämällä. Politiikkalohkon vuoden 2008 tulostavoitteet ovat:

15 Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Tasapainoinen alueellinen kehitys (muuttoliike, työllisyys, työttömyys). Alueellisen kilpailukyvyn vahvistuminen (kilpailukykyindeksi). Kansalaisten alueellisesti tasavertainen hyvinvointi Energiapolitiikka Energiapolitiikassa korostuu yhdessä EU:n kanssa kannettava vahva vastuu ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja samanaikaisesti toimet ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi, joihin liittyvät Kioton pöytäkirjan toimeenpano ja kasvihuonekaasujen päästökauppa EU:ssa. Komissio julkisti tammikuussa 2008 ilmasto- ja energiapaketin, johon sisältyy direktiiviehdotus uusiutuvien energialähteiden edistämiseksi. Samalla annettiin ehdotukset kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteista ja päästökauppajärjestelmän kehittämisestä sekä hiilidioksidin talteenotosta ja varastoinnista. Valmisteilla olevassa pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa tullaan määrittelemään keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Energiapolitiikan tavoitteena on löytää keinot, joilla samaan aikaan turvataan energian säästö, energiatehokkuuden parantaminen, energian saatavuus, energiaomavaraisuuden kohentaminen ja päästöjen vähentäminen. Tavoitteiden saavuttamiseksi panostetaan voimakkaasti energian tuotannon ja käytön tehostamiseen, uusiutuvien energialähteiden voimaperäiseen hyödyntämiseen sekä sähkömarkkinoiden kehittämiseen. Tämän lisäksi valtio hankkii Kioton pöytäkirjan mukaisia päästöyksiköitä Kioton joustomekanismeilla. Energian käytön kasvua hillitään määrätietoisin toimin ja pyritään taittamaan energian kulutuksen kasvu. EU:ssa on tavoitteena parantaa energiatehokkuutta 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Kotimaisilla energialähteillä on merkittävä asema energiahuollon toimitusvarmuudessa. Komission Suomelle esittämä velvoite uusiutuvan energian osuuden lisäämiseksi nykyisestä 28,5 prosentista 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä on vaativa. Biopolttoaineiden osuutta liikenteessä tulisi kaikkien jäsenmaiden lisätä 10 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Politiikkalohkon vuoden 2008 tulostavoitteet ovat: Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Energiasektori ja päästökauppaan kuuluvat teollisuussektorit täyttävät kasvihuonekaasujen kansainväliset päästösitoumukset.

16 Suomen energiatalous pysyy monipuolisena ja energian toimitusvarmuus säilyy korkeana. Energiamarkkinat toimivat hyvin ja sähkön hinta pysyy kohtuullisena. Energian käyttö on entistä tehokkaampaa. Uusiutuvan energian käyttö kasvaa. Ydinenergian käyttö ja ydinjätehuolto ovat turvallisia. Kestävää kehitystä ja ympäristöä koskevat kansalliset linjaukset ja kannanotot ovat yhteneviä energia- ja ilmastostrategian sekä elinkeinopolitiikan tavoitteiden kanssa. 16 Toiminnallinen tehokkuus Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia on valmis vuonna Energiamarkkinoiden toimintasäännöt ovat selkeitä. Päästökaupan toimeenpano on tehokasta. Energiansäästösopimusten toimeenpano käynnistyy. Energia- ja elinkeinopoliittiset tavoitteet tulevat riittävästi otetuiksi huomioon kansainvälisten ilmastoneuvottelujen ja EU:n ilmastopolitiikan valmistelussa. Materiaalitehokkuuden palvelukeskuksen toiminta on käynnistynyt. 3.6 EU:n rakennerahastojen ohjelmien toteutus Kansallisen rakennerahastostrategian yleisenä tavoitteena on vahvistaa sekä kansallista että alueellista kilpailukykyä, työllisyyttä ja hyvinvointia. Tavoitteisiin pyritään muun muassa tukemalla toimia, joilla voidaan kansallisesti ja alueellisesti menestyksekkäästi vastata kiristyvään kansalliseen ja kansainväliseen kilpailuun, ennakoida ja reagoida joustavasti maailmantalouden muutoksiin, luoda houkuttelevia yritys-, osaamis-, työ- ja asuinympäristöjä sekä tasoittaa alueiden välisiä kehittyneisyyseroja. Strategiassa on otettu huomioon Eurooppa-neuvostossa hyväksytyt koheesiopolitiikan strategiset suuntaviivat, aiempien ohjelmakausien kokemukset ja hyvät käytännöt sekä toimintaympäristön haasteet. 3.7 Työvoimapolitiikka Työvoimapolitiikan ydintehtävä on työmarkkinoiden toimivuuden edistäminen. Tavoitteena on ylläpitää ja edistää työvoiman kysynnän ja tarjonnan välistä tasapainoa työmarkkinoilla, turvata työvoiman saatavuutta, torjua työttömyyttä sekä järjestää työtä hakeville mahdollisuuksia tehdä työtä. Valtion työvoimapolitiikkaa

17 17 uudistetaan tavoitteena parantaa työnhakijain ja työpaikkojen kohtaantoa, edistää uusien työpaikkojen ja yritysten perustamista sekä vähentää työttömyyttä ja osaltaan syrjäytymistä. Työvoimapolitiikan määrärahoja suunnataan erityisesti tehokkaimpiin työllisyyttä edistäviin toimiin, ammatilliseen työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen ja yrityksissä tapahtuvaan palkkatuettuun työhön. Politiikkalohkon vuoden 2008 tulostavoitteet ovat: Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi täytetään työpaikat nopeasti niin, että rekrytointiongelmia kokeneiden työpaikkojen osuus on enintään 29 prosenttia ja työpaikkojen avoinna olon kesto on enintään 17 vuorokautta, työvoimavarat ovat käytössä niin, että vaikeasti työllistettävien määrä vähenee (enintään henkilöä) ja että enintään 23 prosentilla työttömistä työttömyyden kesto on yli kolme kuukautta. Toiminnallinen tehokkuus Työvoimakoulutuksen yhteishankintakoulutuksen osuus hankituista opiskelijatyöpäivistä nousee 15 prosentin tasolle. Tuella palkatuista on yrityksissä vähintään 30 prosenttia. Työhönosoituksesta täyttyneiden työpaikkojen osuus kasvaa (ollen vähintään 15 prosenttia vuonna 2008). Avoimille markkinoille ammatillisen työvoimakoulutuksen ja palkkatuetun työn jälkeen sijoittuneiden osuus on vähintään 36 prosenttia.

18 4 Hallinnonalan virastojen, laitosten ja sopimusyhteisöjen tulossopimukset 18 Teknologia- ja innovaatiopolitiikka Geologian tutkimuskeskus Valtion teknillinen tutkimuskeskus Turvatekniikan keskus Kuluttajatutkimuskeskus Mittatekniikan keskus Tekes Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Keksintösäätiö Suomen Standardisoimisliitto SFS ry Yrityspolitiikka Patentti- ja rekisterihallitus Matkailun edistämiskeskus Invest in Finland Finpro ry Kuluttaja- ja kilpailupolitiikka ja markkinoiden sääntely Kuluttajavirasto Kilpailuvirasto Huoltovarmuuskeskus Energiapolitiikka Energiamarkkinavirasto Yritys- ja työvoimapolitiikka Työvoima- ja elinkeinokeskukset Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Häme Kaakkois-Suomi Kainuu Keski-Suomi

19 Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi 19

20 Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Geologian tutkimuskeskuksen välinen tulossopimusasiakirja vuodelle Yleistä GTK:n toiminta-ajatus, arvot ja visio Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) ydintoiminnot ovat luonnonvarojen etsintä ja arviointi, geologinen kartoitus, tutkimus ja kehittäminen sekä geologisen tiedon hallinta, joihin GTK:n osaaminen ja palvelutuotanto pohjautuvat. Toiminnan tavoitteena on tuottaa yhteiskunnan ja elinkeinoelämän käyttöön tietoa, joka osaltaan mahdollistaa yhteiskunnan taloudellisen kasvun ja hyvinvoinnin ylläpidon luonnon asettamien reunaehtojen mukaisesti. GTK:n toimintaa ohjaavat arvot ovat tutkimuksellinen ote, luottamus, vastuullisuus ja yhteistyö. GTK:ta kehitetään Euroopan huippuosaajaksi geologisten luonnonvarojen, niiden tilinpidon ja kestävän käytön tutkimuksessa sekä vahvistetaan sen roolia kansallisena geotietokeskuksena. Lähivuosien tavoitteena on innovaationäkökulman laajentaminen GTK:n tutkimusohjelmissa. Kehittämisalueina ovat luonnonvarojen tilinpidossa ja elinkaaritarkastelussa käytettävät teknologiat, raaka-aineiden kestävään käyttöön tähtäävät teknologiat sekä ympäristön tilan kunnostamista palvelevat teknologiat. Lähitulevaisuuden näkymien mukaan uusiutumattomien luonnonvarojen globaali kysyntä jatkaa kasvuaan. Suomen geologisten luonnonvarojen merkitys raaka-ainelähteinä ja investointikohteina on vahvistunut. GTK:n tehtävänä on pitää yllä ja kehittää geologista osaamista ja asiantuntemusta, mikä on edellytys yhteiskunnan kestävälle kasvulle ja hyvinvoinnille. Luonnonvarojen kestävää käyttöä edistetään osana EU:n yhteistä toimintapolitiikkaa. Kansallisen tutkimusjärjestelmän kehittäminen, kilpailun kiristyminen tutkimusrahoituksesta ja tuottavuuden parantaminen edellyttävät GTK:lta keskittymistä ydintoimintaan ja verkostomaista toimintamallia.

21 21 Sopimusvuonna GTK:n palvelu- ja kilpailukykyä kehitetään edelleen uudistumisen, osaamisen kehittämisen ja verkottumisen sekä kansainvälistymisen avulla. GTK:n alueellisten yksiköiden toiminnan lähtökohtana pidetään alueiden omia kehittämissuunnitelmia, vahvuuksia ja haasteita. Toiminnan kytkentä hallituksen strategisiin tavoitteisiin GTK edistää omalta osaltaan hallitusohjelman ja hallituksen politiikkaohjelmien keskeisten tavoitteiden toteutumista ministeriön määrittelemien linjausten mukaisesti. GTK:n toiminnassa painottuvat elinkeinopolitiikan tavoitteet sekä ilmastoja energia-asiat. GTK:n osaaminen, pitkäjänteisesti tuottama perustieto ja uudet innovaatiot maamme mineraalisista luonnonvaroista ja niiden ekotehokkaasta hyödyntämisestä edistävät Suomen kiinnostavuutta kilpailtaessa kansainvälisten yritysten tutkimus- ja kaivosinvestoinneista. Hyötymineraalilöydökset ja niiden rikastustekniset innovaatiot antavat vankan pohjan kestäville kaivosinvestoinneille, jotka luovat tavoitteen mukaisesti uusia työpaikkoja, yrittämistä ja osaamista. Toiminnan aluetaloudelliset vaikutukset ovat huomattavat, sillä useimmat suuret hankkeet sijoittuvat alueille, joilla on vähän muuta teollista toimintaa. Tietoinfrastruktuurien edistäminen on keskeinen osa kansallisen geologisen tutkimuksen ja yritysten innovaatioympäristön kehittämistä sekä kansalaisten tiedonsaannin turvaamista. Ilmasto- ja energiapolitiikassa GTK tukee toiminnallaan kotimaisten energialähteiden käytön lisäämistä sekä puhtaan elinympäristön säilyttämistä koskevia tavoitteita. GTK varautuu tehostamaan turvevarojen kartoitustaan suunnittelukaudella vastatakseen turpeen käytön mahdollisiin lisäämistarpeisiin. GTK:lla on tärkeä rooli myös turpeen hiilikertymänopeuksien tutkijana sekä uraaniesiintymien ja ydinjätteen loppusijoitusta koskevan geologisen tutkimuksen asiantuntijana. GTK ottaa toimintansa kehittämisessä huomioon myös sektoritutkimuksen kehittämisen ja osaamiskeskusohjelman tavoitteet. GTK toteuttaa ministeriön teknologia- ja innovaatiopolitiikkaa sitä koskevien linjausten (liite 1) mukaisesti. Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarvitsemien kallio- ja maaperän raaka-ainevarojen kestävän käytön edellytykset paranevat. Maankäyttö on taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävää ja se luo edellytyksiä alan teolliselle kehitykselle ja työllisyydelle.

22 22 GTK:n toiminta tukee alueellista kehitystä. Tutkimus- ja kehittämistoiminnalla vahvistetaan luotettavaa tietoperustaa yhteiskunnan kestävälle kehitykselle sekä luodaan uusia sovelluksia, innovaatioita ja ratkaisuja elinkeinoelämälle. GTK edistää aineistojensa ja palvelujensa käyttöä, millä parannetaan luonnonvarojen hyödyntämistä ja maankäyttöä koskevan suunnittelun ja päätöksenteon edellytyksiä sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. GTK on toiminnassaan laajasti verkottunut kotimaisten ja ulkomaisten asiakkaidensa ja sidosryhmiensä kanssa. GTK tukee asiantuntemuksellaan ministeriötä kaivostoiminnan kehittämiseen liittyvässä valmistelutyössä. GTK etsii ratkaisuja yhteiskunnan ja elinkeinoelämän energiahuollon tuontiriippuvuuden vähentämiseksi ja kotimaisten korvaavien energialähteiden ja teknologioiden käytön tehostamiseksi. Toiminnallista tuloksellisuutta koskevat tavoitteet Geologinen kartoitus Voimavarat kohdennetaan tarvelähtöisesti raaka-ainehuoltoa ja maankäyttöä ja yhdyskuntarakentamista palveleviin hankkeisiin. Kallioperän 1:1 milj. ja 1: karttatietokantojen laadinta jatkuu siten, että tietokantojen 1.0 versiot valmistuvat jakelukuntoon v Kuhmon Suomussalmen ja Pudasjärven alueiden 1: kallioperäkartat ja raportit valmistuvat. Yhteistyössä MTT:n ja Metlan kanssa tuotettavan maalajeja ja maannosta koskevan valtakunnallisen 1: maaperäaineiston 1.0 versio valmistuu. Aineiston soveltaminen mm. maaperäsuojeludirektiivin tarpeisiin aloitetaan. Maaperän 1:20 000/ peruskartoitusaineiston siirto ja tuotteistaminen uudelle 1: karttapohjalle aloitetaan aineiston käyttökelpoisuuden varmistamiseksi. Tuotemallit valmistuvat. Tavoitteena on saada puolet aineiston siirtotyöstä valmiiksi vuoden loppuun mennessä. Kasvukeskusten suunnittelua ja rakentamista palveleva yhteisrahoitteinen kartoitus jatkuu Tampereen seudulla ja aloitetaan Oulun kasvuympäristössä. Merenpoh-

23 jan geologinen kartoitus kohdistuu Pohjanlahden kaupunkien ja suurten satamien edustoille sekä laajana yhteistyönä toteutettavan vedenalaisen luonnon monimuotoisuutta selvittävän ohjelman (VELMU) tukemiseen. Hankkeita toteutetaan ensisijaisesti yhteisrahoitteisina. Valtakunnallisen maakairaustietojärjestelmän rakentaminen aloitetaan yhteistyössä alan keskeisten toimijoiden ja tiedon käyttäjien kanssa. Tietojärjestelmän rakennesuunnittelu valmistuu. Luonnonvarojen etsintä ja arviointi Malminetsintää tukevaa toimintaa kehitetään vastaamaan muuttuvia asiakastarpeita. Voimavaroja ohjataan uusien malmipotentiaalisten vyöhykkeiden ja malmityyppien tunnistamiseen sekä monipuolisen perustiedon tuottamiseen ja tulkintaan. Painopistettä siirretään jalometalleista perusmetalleihin. GTK raportoi taloudellisesti mielenkiintoisia raaka-aine-esiintymiä teollisuuden ja energiatuotannon jatkotutkimuksia ja kehitystyötä varten. Turvevaroja kartoitetaan vähintään 300 km² vuodessa teollisuuden raaka-ainevarojen saannin turvaamiseksi kauppa- ja teollisuusministeriön teettämän selvityksen mukaisesti. Kartoituksen tulokset liitetään osaksi METLA:n ja MTT:n kanssa tuotettavaa bioenergiatasetta. Keski-Suomen liiton alueella aloitetaan maakuntakaavoitusta tukevan turvevaratiedon tuottaminen pääosin ulkopuolisella rahoituksella. Pohjaveden suojelu- ja kiviainestarpeita yhteensovittava monivuotinen hanke aloitetaan Keski-Pohjanmaalla yhteisrahoitteisesti alueen toimijoiden kanssa. Jyväskylän seudulla täydennetään GTK:n kiviainesrekisterin tietoja kiviainestilinpitoa varten. Pohjavesialueiden geologisia rakennekartoituksia ja mallinnuksia jatketaan yhteistyössä vesihuoltoviranomaisten kanssa pohjaveden ja muun maankäytön reunaehtojen määrittämiseksi sekä vesipuitedirektiivin velvoitteiden toteuttamiseksi. Painopiste on suurilla pohjavesimuodostumilla Salpausselillä sekä Länsirannikon ja Itä-Suomen harjualueilla Tutkimus ja kehittäminen 23 Kehittämisalueena on maankamaran luonnonvarojen materiaalivirta- ja elinkaaritutkimus pidemmän aikavälin tavoitteena kansainvälisen tason osaaminen ympäristötaloudellisesti optimoidun ja ekotehokkaan tuotannon edistämisessä. Aiheeseen liittyvää tutkimustoimintaa ja yhteistyöverkostoa vahvistetaan.

24 Uudella teknologialla luodaan moniulotteisia malleja, jotka edistävät esiintymien hyötykäyttöä ja globaalimuutoksen ennustettavuutta ja muutokseen sopeutumista. Suomen ja Venäjän velkakonversiorahoituksella toteutettavan maankuoren seismisen 3D-tutkimuksen (HIRE) kenttätyöt päättyvät ja ensimmäiset tulkinnat luotausaineistosta valmistuvat. Yhteistyössä kotimaisten yliopistojen kanssa perustetun geotieteiden isotooppilaboratorion toiminta alkaa. Kiviainesten tilinpitojärjestelmä otetaan käyttöön pääkaupunkiseudun kiviaineshuoltoalueella. Geologisten luonnonvarojen tilinpidon laajentaminen metalleihin, turpeeseen ja kaivostoiminnan sekä rakentamisen sivutuotteisiin ja jätteisiin aloitetaan. Keskeisten hyötymineraalien (perus- ja platinametallit, uraani, teollisuusmineraalit) tietokannat valmistuvat käytettäväksi verkkopalveluna ja osana tilinpitokonseptia. GTK vahvistaa maalämpötutkimuksiaan ja yhteistyötään yliopistojen, korkeakoulujen ja teknologioiden kehittämiseen erikoistuneiden yritysten kanssa. Tavoitteena on maalämmön laajamittaisten tuotanto- ja varastointiratkaisujen sekä niihin pohjautuvan vähäpäästöisen energialiiketoiminnan kehittäminen. Metallien riskinarviointia tutkivat laajat yhteistyöhankkeet raportoivat keskeisiä tuloksiaan. Vuosittain julkaistaan keskimäärin 60 tieteellisesti referoitua artikkelia kansainvälisissä sarjoissa. Tiedonhallinta 24 Geologisen paikkatiedon hallintajärjestelmä otetaan operatiiviseen käyttöön koko kartoitustiedon keruussa. Pääosa tuotteista ja palveluista tuotetaan suoraan keskitetyistä tietokannoista. Pääosa sekä karttamuotoisen että muun aineiston jakelusta tapahtuu tietoverkon välityksellä. Verkkopalvelujen kehittäminen jatkuu tavoitteena palvelujen helppokäyttöisyys, ajankohtaisuus ja kiinnostavuus. INSPIRE -direktiivin vaatimuksiin sisältyvät tietoaineistot ja kuvaustietojen taso (metatietoprofiilit) määritellään. Ensimmäiset aineistot saadaan direktiivin vaatimuksia vastaavalle tasolla.

25 Outokumpu Oyj:n luovuttamien mittavien tutkimusaineistojen käytettävyyden kehittäminen aloitetaan. Aineistojen saatavuus ratkaistaan ensivaiheessa tietotuotteita tarjoamalla. Muut tehtävät 25 GTK antaa asiantuntija-apua ministeriölle kaivoslain mukaisten tehtävien hoitamisessa. Tehtävät on lueteltu liitteessä 2. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstösuunnittelun henkilöstökehykset on määritelty GTK:n tuottavuusohjelmassa. Strategia ohjaa henkilöstösuunnittelun painopisteasettelua ja henkilöstövoimavarojen kohdentamista henkilöstön rekrytoinnissa. Painopiste on henkilöstön osaamisen kehittämisessä. Vuoden 2007 osaamiskartoituksen tuloksia hyödynnetään pyrittäessä varmistamaan henkilöstön osaamisen vahvistamista ja siirtämistä koskevat tavoitteet. Vuodelle 2008 asetetaan seuraavat tavoitteet: Nuoria tutkijoita rekrytoidaan ja henkilöstön työkiertoa tehostetaan alueellistamisen ja osaamisen profiilitavoitteiden mukaisesti. Osaamista vahvistetaan jatkamalla kansainvälisten asiantuntijoiden palkkaamista strategisille kehittämisalueille ja tehostamalla GTK:n tutkijoiden kansainvälistä koulutusta. Jatketaan GTK:n ammatillisen kehittymisen ohjelmaa sekä JET-esimieskoulutusohjelmaa. Työyhteisön hyvinvointiohjelmalla tuetaan osaamisen kehittämistavoitteita. Henkilöstön kannustavuutta parannetaan kehittämällä urakehityskäytäntöjä ja palkkausjärjestelmän soveltamista. Tulospalkkiojärjestelmän suunnittelua jatketaan ja käyttöönottovaiheen aikataulu määritellään. Resurssit Tavoitteiden saavuttamiseksi valtion vuoden 2008 talousarvioehdotuksessa esitetään Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenoiksi euron nettomäärärahaa. Mikäli ehdotukseen tulee merkittäviä muutoksia käydään tätä tulosopimusta tarkentavat neuvottelut valtion vuoden 2008 talousarvion hyväksymisen jälkeen.

26 26 Kemian analyysitoiminnan ostopalvelujen rahoituksen turvaaminen GTK:lle on kirjattu yhtiöittämislain (741/2007) perusteluihin sekä KTM:n ja GTK:n tekemään tulossopimuksen täydennykseen (GTK , E/1005/221/2006). Tämä otetaan huomioon GTK:n vuoden 2008 talousarviorahoituksessa. Seuranta ja raportointi Tuloksellisuuslukuihin perustuvat tuloksellisuustavoitteet v mukaan lukien henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen on esitetty liitteessä 3. GTK:n tulee raportoida kauppa- ja teollisuusministeriölle tulostavoitteiden toteutumisesta ajalta myöhemmin sovittavana aikana v Koko toimintavuoden tavoitteiden toteutumisesta GTK raportoi ministeriölle mennessä. Ministeriö antaa GTK:lle palautteen molemmista raporteista. Helsingissä Kauppa- ja teollisuusministeriön puolesta Geologian tutkimuskeskuksen puolesta Erkki Virtanen kansliapäällikkö Tom Niemi johtokunnan puheenjohtaja Sakari Immonen teollisuusneuvos Elias Ekdahl pääjohtaja Liite 1 Teknologia- ja innovaatiopolitiikan linjaukset 2008 (katso s. 219) Liite 2 GTK:n asiantuntijatuki kaivosrekisteritoiminnoille vuonna 2008 Liite 3 Tunnuslukuihin perustuvat tuloksellisuustavoitteet vuodelle 2008

27 27 Liite 2 GTK:n asiantuntijatuki kaivosrekisteritoiminnoille vuonna 2008 Geologian tutkimuskeskus avustaa ministeriötä vuonna 2008 suorittamalla alla mainittuja asiantuntija- ja kehittämispalveluja KTM:lle. Jatkuvat palvelut 1. Digitointi- ja karttapalvelut Tehtävänä on kaivosrekisterin hakemuskarttojen alueiden digitointi, karttatietokannan ja karttasovelluksen ylläpidon tuki sekä muut erikseen sovitut karttatehtävät. Karttatietokannan ylläpito sisältää varaus-, valtaus- ja kaivospiirialueiden teknisen ylläpidon sekä avustamisen pohja-aineiston ylläpidossa. Digitointiprosessista vastaavat henkilöt nimetään erityisesti tähän tehtävään eivätkä he samanaikaisesti osallistu GTK:n malminetsintäprosesseihin. Prosessi kuvataan vaiheittain ja ohjeissa korostetaan palvelun luottamuksellisuutta. Levypalvelun käyttö on mahdollista vain niille GTK:n henkilöille, jotka osallistuvat prosesseihin. Arvioitu työmäärä vuositasolla on n. 2 htkk. 2. Valtausraporttien käsittelyn tuki Tehtävinä ovat valtausraportteihin liittyvät asiantuntijatehtävät sekä prosessien kehittäminen. Keskeisenä osana on myös valtausraporttien julkaisemisen kehittäminen. Arvioitu työmäärä vuositasolla on n. 2 4 htkk. Kehittämishankkeet 3. Karttatietopalvelu ja muut verkkopalvelujen kehittämishankkeet GTK varaa 5 htkk:tta vastaavan resurssin hankkeeseen, jossa toteutetaan uuden viranomaisportaalin rakentaminen. Portaalista tulisi olla yhteys kaivosalan keskeisimpien viranomaisten sivustoihin (GTK ml) sekä kaivostoiminnan yleistietoa. Palvelu luodaan uudelle sivustolle (esim.

28 GTK:n kehittämän karttasovelluksen jatkokehittäminen. Karttasovelluksen avulla tarjotaan kansalaisille, kunnille ja muille kiinnostuneille tietoa kaivoslain mukaisista alueista. ministeriön nykyisen internet-sivuston jaottelun ja sisällön kehittäminen sekä sivuston ylläpidon suunnittelu 4. Kaivosrekisterin uudistamishankkeen tukipalvelut sekä karttasovelluksen päivittäminen GTK suorittaa seuraavat tehtävät: kaivosrekisterihankkeen projektiaikainen tuki toteutuksessa ja testauksessa sekä käyttöönottovaiheessa (1 htkk) käytössä olevan karttasovelluksen kehittäminen ja muokkaus yhteensopivaksi uuden kaivosrekisterin kanssa yhteensopivaksi sekä muut tarvittavat päivitykset (1 htkk) kaivospiirien rajojen tarkistus ja korjaukset (2 htkk) 5. Tilastoinnin kehittäminen ja tilastointiin liittyvät avustavat tehtävät 28 GTK antaa asiantuntijapalveluja 1) kaivostilastoinnin tietosisällön kehittämisessä nykytilastoinnissa ja 2) tilastoinnin jatkokehittämisessä. Tietojen kerääminen suoritetaan viranomaistoimintana KTM:n kautta ja GTK:n roolina on tietojen jatkokäsittely. Arvioitu työmäärä vuositasolla on n. 6 htkk. Ministeriön yhteyshenkilönä toimii kaivosylitarkastaja ja GTK:n puolelta erikseen nimetyt. Palvelujen yksityiskohtia voidaan hieman muuttaa, mikäli ministeriön levypalvelun suorakäyttö mahdollistuu vuonna 2008.

29 29 Liite 3 Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet 2006 toteutuma 2007 tavoite 2008 tavoite Toiminnallinen tehokkuus: Tulosalueittaiset kustannukset, % - geologinen kartoitus tutkimus ja kehittäminen luonnonvarojen etsintä ja arviointi tiedonhallinta Yhteisrahoitteinen toiminta - kustannusvastaavuus, % 66, osuus ydintoiminnan htv-kertymästä, % 10, ,7 - hankkeiden lukumäärä Maksullinen toiminta - tulot, milj. euroa 12,4 8,2 5,2* - ylijäämä, 1000 euroa ylijäämä, %:ia tuotoista Tuotokset ja laadunhallinta: Raportointi kauppa- ja teollisuusministeriölle - valtaukset, lukumäärä Turvevarojen kartoitus - kartoitettu suoala, km raportoitu teknisesti käyttökelpoinen turvemäärä, milj. m 3 89, Alueellinen kallioperäkartoitus, kattavuus -% Aerogeofysikaalinen kartoitusohjelma, kattavuus -% Maaperän yleiskartoituksen 1. versio, kattavuus -% Merigeologia - kartoitettu pinta-ala, km luotaukset, linjakm Julkaiseminen - vertaisarvioidut kansainväliset julkaisut, lukumäärä muut julkaisut, raportit ja artikkelit, lukumäärä Verkkopalvelujen käyttö - ulkoisten käyntien lukumäärä, (1000) exploration sivut, (1000) karttapalvelut, (1000) muut tietopalvelut, (1000)

30 30 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 2006 toteutuma 2007 tavoite 2008 tavoite Henkilötyövuosien kehitys josta maksullisen toiminnan osuus Työvoimakustannukset - työvoimakustannukset, 1000 euroa Henkilöstön fyysinen hyvinvointi paranee - sairauspoissaolopäivät/htv 8,3 <7,8 <7,6 Organisaation osaaminen kasvaa - koulutuspäivät/htv 4,5 4,8 4,8 - vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden 38,7 39,4 40 %-osuus Organisaation työnantajakuva on houkutteleva - lähtövaihtuvuus, % 0,7 <0,7 <0,7 - työhakemukset/avoin työpaikka 34 >34 >34 Johtaminen (viestintä ja kannustavuus) - tiedon jakaminen ja hyödyntäminen (1-5) organisaation kannustavuus (1-5) - 3 2,9

31 Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) välinen tulossopimusasiakirja vuodelle Yleistä VTT:n missio, visio ja arvot VTT tuottaa kansainvälistä kilpailukykyä lisääviä tutkimuspalveluja yrityksille, yhteiskunnalle ja muille asiakkaille innovaatioprosessin tärkeimmissä vaiheissa ja luo siten edellytyksiä kasvulle, työllisyydelle ja hyvinvoinnille. VTT:n visio vuoteen 2012 on olla teknologian edelläkävijä ja auttaa sen avulla Suomea menestymään. Strategian mukaisesti VTT on asiakkaiden näkökulmasta kansainvälisesti haluttu, synerginen ja joustava yhteistyökumppani, valtio-omistajan ja muiden julkisten rahoittajien näkökulmasta teknologiakehityksen veturi Suomessa ja innovaatioympäristössä paras sijoituskohde, joka pystyy osoittamaan toimintansa vaikuttavuuden, henkilöstön näkökulmasta tavoitelluin monialainen työyhteisö, joka innostaa osaamisen kehittämiseen ja huippusuorituksiin. Teknologia vastaa visiossa kysymykseen, kuinka tiedettä ja tekniikkaa voidaan käyttää kestävältä pohjalta haasteisiin vastaamiseen ja ongelman ratkaisuun. VTT:n toimintaa ohjaavat arvot ovat asiakas- ja tarvelähtöisyys, tiede innovaatioiksi, aito yhteistyö sekä huippusuorituksiin kannustaminen. Kytkentä hallituksen ja ministeriön strategisiin linjauksiin VTT:n toimintaa suunnataan ja kehitetään ministeriön strategian ja teknologia- ja innovaatiopolitiikan linjausten mukaan (liite 1). Vuonna 2008 VTT:n toiminnan ja sen johtamisen kehittämistä ohjaa erityisesti valmistautuminen toimimaan vuoden 2009 alusta valtion liikelaitoksena. VTT:n tutkimustoiminnassa otetaan huomioon kansallinen ilmasto- ja energiastrategia, jonka sisällön uudistamiseen VTT osallistuu taustaselvitystyön asiantuntijana.

32 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus VTT:n pitkän tähtäimen strategiset vaikuttavuustavoitteet ovat: Innovaatiojärjestelmän tehokas toiminta tukee taloudellisen kasvun ja yhteiskunnallisen kehityksen edellytyksiä. Uusia, kasvuhakuisia osaamiseen ja innovaatioihin perustuvia yrityksiä syntyy nykyistä enemmän. Yhä useampi yritys harjoittaa tutkimus- ja kehitystoimintaa, uudistaa toimintaansa innovaatioiden avulla ja soveltaa uusia liiketoimintamalleja Edistääkseen edellä olevia vaikuttavuustavoitteita VTT pyrkii: suuntaamaan tutkimustoimintaansa ja samalla omaa osaamistaan Suomen elinkeinoelämän kannalta keskeisiin painoalueisiin, muuntamaan tutkimustuloksia hyödynnettäviksi ratkaisuksi ja uudeksi liiketoiminnaksi entistä nopeammin, osallistumaan uusien teknologiayritysten perustamiseen jaa tehostamaan alueellista kilpailukykyä ja hyvinvointia yhdessä muiden innovaatioverkoston toimijoiden kanssa 32 Toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2008 Taloudelliset tavoitteet: VTT:n toiminta on taloudellisesti kannattavaa ja tulos on 3,1 milj. euroa. Strategian mukainen vuotuinen keskimääräinen kasvutavoite on 5 prosenttia. Vuoden 2008 menoista katetaan 70 prosenttia ulkopuolisilla tuloilla. Maksullisen toiminnan tuottotavoite on euroa ja yhteisrahoitteisen toiminnan tuottotavoite 82 milj. euroa. Perusrahoituksen kohdentamisessa keskeisinä ohjaavina tekijöinä ovat vaikuttavuus ja uuden liiketoiminnan synnyttäminen. Pääosa perusrahoituksesta käytetään uutta luovaan strategiseen kansainvälisesti korkeatasoiseen tutkimukseen, jonka avulla luodaan asiakkaille mahdollisuuksia uusiin liiketoimintoihin. VTT:n monipuolista osaamista hyödyntävien suurten kokonaisuuksien toteutus korostuu. Perusrahoitusta ohjataan entistä enemmän teknologian hyödyntämisen ennakointiin sekä liiketoiminta- ja innovaatiotutkimukseen. Strategista tutkimusta ohjataan VTT:n kehittämällä tutkimusportfoliomallilla. Yhteisrahoitteista toimintaa ohjataan VTT:n teknologialinjauksen mukaan siihen liittyvän VTT:n perusrahoituksen päätöksenteon yhteydessä.

33 Kotimainen yhteistyö: VTT osallistuu vahvasti kaikkiin VTT:n kannalta merkittäviin, kansallisiin strategisen huippuosaamisen keskittymiin (SHOK). VTT tiivistää ja laajentaa strategisia kumppanuuksia tärkeiden yliopistopaikkakuntien kuten Jyväskylän, Kuopion, Oulun, Tampereen, Turun ja pääkaupunkiseudun kanssa. Kansainvälinen yhteistyö: VTT tiivistää kansainvälistä yhteistyötä yliopistoihin perustutkimuksen alueella. VTT kehittää ja fokusoi EU-toimintaansa teknologialinjauksen mukaisesti tarkentamalla hankevalintaa sekä selkeyttämällä budjetointia. Lisäksi VTT osallistuu aktiivisesti eurooppalaisten tutkimus- ja innovaatiorakenteiden kehittämiseen. 33 Menot, tulot, kannattavuus ja määrärahat 2006 toteuma 1) 2007 ennuste 1) 2008 suunnitelma 1) Bruttomenot (1,4) Bruttotulot (-4,5) (3,2) (7,7) (1,5) (9,7) Määräraha valtion talousarviosta Siirtyvät määrärahat edelliseltä vuodelta Määrärahat yhteensä Investoinnit % toimintamenoista 6,9 5,2 5,7 Kustannukset Kokonaiskannattavuus Maksullisen toiminnan tuotot (1,1) (6,2) (10,3) Maksullisen toiminnan kannattavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot ) suluissa muutos -% edelliseen vuoteen Laadunhallinta VTT on kokonaisuudessaan siirtynyt yhtenäisen sertifioidun toimintajärjestelmän piiriin. Järjestelmän toimivuutta seurataan seurantakäyntien, sisäisten auditointien, itsearvioinnin ja palauterekisterien avulla. Tietojärjestelmissä panostetaan ensisijaisesti sisällönhallintaan ja ryhmätyötä tukevien ratkaisujen kehittämiseen. Asiakkuuksien kehittymistä seurataan sekä laadullisesti että laskutuksen kehityksen kautta. Asiakastyytyväisyyttä kartoitetaan jatkossa vuosittain toteutettavalla asiakas- ja vaikuttavuusarvioinnilla. Sen lisäksi hyödynnetään projektikohtaisesti kerättyä palautetta, jonka käsittelyä on systematisoitu.

34 34 Resurssit Valtion talouden kehyksissä on sitouduttu runsaan 5 prosentin perusrahoituksen kasvuun vuoteen 2011 asti. Esitettyjen tavoitteiden toteuttamiseksi valtion vuoden 2008 talousarvioehdotuksessa esitetään VTT:n toimintamenoihin euron määrärahaa. Mikäli tähän tulee merkittäviä muutoksia, käydään tulostavoitteita koskevat tarkentavat neuvottelut valtion vuoden 2008 talousarvioehdotuksen hyväksymisen jälkeen. Vuoden 2008 talousarvioesityksen mukaan toimintamenoihin varatusta määrärahasta saa käyttää enintään 1 milj. euroa kehitysyhtiöiden, teknologian hyödyntämiseen tähtäävien osakeyhtiöiden tai muiden rajoitetun vastuun yhteisöjen sekä toimintojen ulkoistamisissa vastaanottavan yrityksen osake- tai osuuspääomien merkitsemiseen. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen VTT:n osaamista kehitetään VTT:n vuosien teknologialinjauksissa esitettyjen painotusten mukaisesti. Osaamisen kehittämisessä käytetään seuraavaa luokittelua: vahvistettavat ja uudet osaamiset (ydinosaamisen volyymi strategiakauden alussa 800 htv), joihin erityisesti suunnataan perusrahoitusta, investointeja ja muita kehityspanoksia, edelleen tärkeät perusosaamiset (ydinosaamisten volyymi n. 900 htv), joita kehitetään nykyvahvuuksiin perustuen ja joiden ajantasaisuutta arvioidaan jatkuvasti, suunnattavat osaamiset (n. 100 htv), joita hallitusti suunnataan kohti strategiassa määriteltyjä vahvuusalueita. Suuntaamiseen käytetään myös perusrahoitusta, osaamiset, joista luovutaan (n htv): VTT:n ulkopuolelle siirretään tekemistä, jonka ylläpito ja kehittäminen eivät ole VTT:llä järkevää tai mahdollista. Erityisenä painopisteenä on johdon ja henkilöstön valmentaminen liikelaitoksen asettamiin osaamisvaatimuksiin. Näiden lisäksi henkilöstön koulutuksessa kiinnitetään huomiota asiakas- ja myyntiosaamiseen sekä innovaatio- ja liiketoimintaosaamiseen.

35 35 Raportointi VTT raportoi tulostavoitteiden toteutumisesta ajalta työ- ja elinkeinoministeriölle 30. syyskuuta 2009 mennessä. Koko vuoden 2008 tulostavoitteiden toteutumisesta raportoidaan mennessä. Tuloskehityksen seurantaa tehostetaan siten, että VTT raportoi säännöllisesti kuukausittain ministeriölle taloutensa kehityksestä sekä talouden ja kannattavuuden parantamiseksi tehtyjen korjaavien toimenpiteiden vaikuttavuudesta. Helsingissä Kauppa- ja teollisuusministeriön puolesta Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen puolesta Erkki Virtanen kansliapäällikkö Pekka Ketonen hallituksen puheenjohtaja Alpo Kuparinen teollisuusneuvos Erkki KM Leppävuori pääjohtaja Liite 1 Teknologia- ja innovaatiopolitiikan linjaukset 2008 (katso s. 219) Liite 2 Tulostavoitteita koskevat tunnusluvut

36 36 Liite 2 Tulostavoitteita koskevat tunnusluvut VTT:n toiminnan tuloksellisuus 2006 toteuma 2007 ennuste 2008 tavoite Kansainväliset tieteelliset julkaisut, (% julkaisuista) Uudet keksintö- ja ohjelmistoilmoitukset Patenttisalkun uudistumis-% Uudet spin-off -yritykset Kansainvälisen toiminnan volyymi, % liikevaihdosta 13 % 15 % 16 % Maksullinen toiminta (%:ia liikevaihdosta) Tulos ( M ) -1,2 1,2 2,8 Henkiset voimavarat ja niiden kehittäminen 2006 toteuma 2007 ennuste 2008 tavoite Henkilötyövuosien kehitys Henkilöstön hyvinvointi paranee Hyvinvointi-indeksi (asteikko 1 5) 3,6 3,5 3,7 Yhteistyöindeksi (asteikko 1 5) 3,6 3,8 3,9 Organisaation osaaminen kasvaa Kehityskeskustelu /-suunnitelma, % henkilöstöstä Koulutusmenot, /htv Tutkijoiden osuus henkilöstöstä, % 59,5 59,5 60,0 Jatkotutkinnon suorittaneet / tutkijakunta, % 34,7 35,5 36,0 Kansainvälinen tutkijavaihto, henkilömäärä Organisaation työnantajakuva on houkutteleva Henkilöstötyytyväisyys, kokonaistyytyväisyysindeksi (asteikko 3,2 3,1 3,3 1 5) Tulokastyytyväisyys, sopeutuminen VTT:hen (asteikko 1 5) 4,3 4,3 4,3 ctlparjohtaminen (viestintä ja kannustavuus) Johtamiskulttuuri-indeksi (asteikko 1 5) 2,9 2,8 3,0 Esimiesindeksi (asteikko 1 5) 3,7 3,7 3,8