PALVELUVERKKOJEN NYKYTILASELVITYS 2018 JA SUUNNITELMA VUOSILLE

Transkriptio

1 PALVELUVERKKOJEN NYKYTILASELVITYS 2018 JA SUUNNITELMA VUOSILLE Koulutus- ja varhaiskasvatuspalvelut Koulutuslautakunta

2 1

3 Sisällys 1 JOHDANTO Selvityksen pohjamateriaalit KAUPUNKISTRATEGIAN 2025 linjaukset JA PALVELUIDEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET. 1 2 ROVANIEMEN KAUPUNGIN VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN NYKYTILA Keskeiset väestörakenteen muutokset Alle kouluikäisten LASTEN määrien kehittyminen vuosina Peruskouluikäisten LASTEN määrän kehittyminen vuosina Palvelutarvekehitys Varhaiskasvatusikäisten palvelutarpeen muutos Peruskouluikäisten palvelutarpeen muutos Maankäytön suunnittelun vaikutukset kaupunkirakenteeseen sekä varhaiskasvatus ja perusopetuspalveluiden kehittymiseen MAATO, maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelman tavoitteet Maankäytön suunnittelun vaikutukset varhaiskasvatus- ja perusopetuspalveluihin 12 3 Rovaniemen kaupungin varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukion nykytila Varhaiskasvatuksen nykyinen palveluverkko Korkalovaara-Ydinkeskusta Lapinrinne-Vennivaara-Ylikylä Rantavitikka-Viirinkangas-Alakorkalo Ounasvaaran alue Saarenkylä alue Aluelautakuntien alueet Perhepäivähoito Kunnallinen ja yksityinen varhaiskasvatus vuonna Perusopetuksen nykyinen palveluverkko Oppilaskehitys Oppilaskehityksen tarkastelu alueittain Alakemijoen alue Keskusta-Ounasjoki alueen oppilaskehitys Ounasvaaran alue Saarenkylän alueen oppilaskehitys Lukiokoulutuksen palveluverkko ja oppilasmäärän kehitys Talous Varhaiskasvatus Oma toiminta päiväkodit Oma toiminta perhe- ja ryhmäperhepäivähoito... 51

4 4.1.3 Tuet ja avustukset Palvelusetelit Oman toiminnan hintaeron kehitys palveluseteliin vuosina Koulutus Oma toiminta perusopetus Oma toiminta lukiokoulutus... 60

5 1 (63) 1 JOHDANTO Palveluverkkojen nykytilaselvityksessä tarkastellaan varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukion palveluverkon nykytilaa ja viimeaikaisia muutoksia palveluverkoissa sekä tulevaisuuden kehittämisvaihtoehtoja. Selvitys on tehty syksyn 2017 tilanteen pohjalta. 1.1 SELVITYKSEN POHJAMATERIAALIT Nykytilaselvityksessä on yleiskatsaus varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukion palveluverkkojen tilasta. Analyysin pohjana on käytetty vuonna 2013 FCG Konsultointi Oy:n laatimaa palveluverkkoselvitystä sekä siihen vuosina 2014, 2015 ja 2017 tehtyjä päivityksiä. Selvityksen pohjamateriaaleina on käytetty seuraavia väestö-, lapsi- ja oppilasmäärätietoja: Rovaniemen kaupungin viralliset väestötiedot Tilastokeskuksen ennusteisiin perustuvat väestöennusteet Varhaiskasvatuksessa olevien lasten määrät ja virallisen tilastointipäivän oppilastiedot ja koulutuspalveluiden laatimat oppilasennusteet Väestö- ja oppilasmäärien tarkastelussa ei ennakoida kunnan sisäistä väestön muuttoliikettä. Rovaniemen kaupungin maankäytön suunnittelun asiakirjat ja kaupungin laatimat kartat Varhaiskasvatus- ja koulutuspalveluiden kokoamat taloustiedot 1.2 KAUPUNKISTRATEGIAN 2025 LINJAUKSET JA PALVELUIDEN JÄRJESTÄMISEN PE- RIAATTEET Kaupunkistrategian liitteessä on määritelty sivistyspalveluiden palveluverkon järjestämisen periaatteet. Palvelut on jaoteltu keskitettyyn, alueelliseen ja lähipalveluun. Varhaiskasvatuksessa keskitettyinä palveluina järjestetään vuorohoitoa, saamelaista varhaiskasvatusta ja avointa päiväkotitoimintaa. Alueellisena palveluna järjestetään varhaiskasvatuskerhotoimintaa keskustan alueella. Koulutuspalveluissa toisen asteen koulutus, musiikkiopisto ja kuvataidekoulupalvelut järjestetään keskitettynä palveluna. Kansalaisopistopalveluita järjestetään sekä keskitettynä, alueellisena että lähipalveluna. Kaupungin keskustan alueella tuotetaan varhaiskasvatus- ja esiopetuspalveluita. Perusopetuspalvelut tuotetaan siten, että saavutettavuus on suurimmalla osalla alakouluissa 3 km säteellä ja yläkouluissa 5 km säteellä. Aluelautakuntien alueilla tuotetaan varhaiskasvatus- ja esiopetuspalveluita (ei Sodankyläntien alueella) ja perusopetuspalveluita. Palveluiden järjestämisen periaatteita on määritelty tarkemmin Rovaniemen kaupungin yleisissä lähipalveluperiaatteissa ja toimialakohtaisissa periaatteissa, Varhaiskasvatuksen järjestämisen periaatteissa ja Perusopetuksen järjestämisperiaatteissa.

6 2 (63) 2 ROVANIEMEN KAUPUNGIN VARHAISKASVATUKSEN JA PERUS- OPETUKSEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN NYKYTILA 2.1 KESKEISET VÄESTÖRAKENTEEN MUUTOKSET Rovaniemen kaupungin väkiluku vuoden 2016 lopussa oli asukasta. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan kaupungin väestömäärä kasvaa vuoteen 2030 mennessä asukkaalla. Väestömäärän lisäys nykyiseen on lähes 7 prosenttia. Väestömäärän vuosittaisen kasvun ennustetaan olevan keskimääriin noin 260 henkeä vuodessa. Tarkasteltaessa ikäryhmittäistä väestökehitystä (taulukko 1), huomataan yli 65-vuotiaiden lukumäärä kasvavan voimakkaasti ja nopeasti ja viidessätoista vuodessa lähes kaksinkertaistuvan. Vuonna 2030 yli 75-vuotiaiden osuus koko kunnan väestömäärästä on 12,4 prosenttia. Vuonna 2016 määrä oli noin 8,1 % väestöstä. Tällä hetkellä yli 75-vuotiaita on jo 5017 henkilöä ja vuonna 2030 arviolta henkilöä. Myös vuotiaiden lukumäärän ennustetaan kasvavan ja vakiintuvan lähes henkeen. Rovaniemi Yli Kaikki Taulukko 1. Ikäryhmittäinen väestöennuste vuosille (Rovaniemen kaupunki 2015) Työikäisten (20 64-vuotiaat) määrä vähenee vuoteen 2030 mennessä noin 2000 hengellä. Työikäisten osuus vuonna 2016 kaikista rovaniemeläisistä oli 64,3 % ja vuonna 2030 heidän osuutensa väestöstä ennustetaan olevan 58,4 prosenttia. Vuonna 2030 kaupungin väestöllisen huoltosuhteen ennustetaan olevan 68 (lasta tai vanhusta 100 työikäistä kohden) ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN MÄÄRIEN KEHITTYMINEN VUOSINA Rovaniemellä oli yhteensä 608 alle 1-vuotiasta lasta. Vuoden 2017 ennakkoväestötietojen mukaan vuonna 2017 Rovaniemelle syntyi 601 lasta. Syntyvyyden ennustetaan olevan noin 700 lasta vuosittain 2020-luvun alkuvuosiin saakka, jonka jälkeen syntyvyyden ja alle 1-vuotiaiden määrän ennustetaan jäävän alle 700. Syntyvyyden ennustetaan vähitellen laskevan muutamalla lapsella vuodessa. Vuosina alle kouluikäisten lasten määrien ennustetaan lukumääräisesti vaihtelevan ja lapsen välillä (taulukko 2) Alle 1-v v Taulukko 2. Rovaniemeläiset 0 6-vuotiaat

7 3 (63) Alle kouluikäisten lasten määrän pitkän aikavälin väheneminen johtuu syntyvyyden laskusta ja ikäluokkien pienenemisestä (taulukko 3) sekä kaupungissa samaan aikaan tapahtuvasta muusta ikärakenteellisesta väestökehityksestä. Vuonna 2030 ikäluokan laskennalliseksi suuruudeksi ennustetaan 678 lasta. Käytännössä vain synnytysikäisten naisten voimakas tulomuutto voi muuttaa ennustetrendiä. Viiden vuoden sykli 1 6-vuotiaiden lukumäärän ennuste Muutos edelliseen sykliin 2016* Taulukko 3. Ennuste 1 6-vuotiaiden määrän kehittymisestä vuosina *Toteutunut varhaiskasvatusikäisiä lapsia (1-6-vuotiaita) oli noin lasta. Ennusteen mukaan kyseisen ikäryhmän koko pienenee vuoteen 2020 mennessä noin 10 lapsella. Tämän jälkeen varhaiskasvatusikäisten lasten määrä kasvaa vuosittain muutamalla lapsella, mutta vuoden 2025 jälkeen varhaiskasvatusikäisten lasten määrät alkavat vähetä. Vuosina ikäryhmän koko laskee vuosittain noin 20 lapsella ja tulee ennusteen mukaan olemaan vuonna 2030 nykyisiä määriä noin sata lasta pienempi PERUSKOULUIKÄISTEN LASTEN MÄÄRÄN KEHITTYMINEN VUOSINA Tilastokeskuksen väestöennusteen perusteella peruskouluikäisten lasten lukumäärä kasvaa noin kolmellasadalla lapsella vuosien aikana (taulukko 4) v Taulukko 4. Rovaniemeläiset 7 15-vuotiaat Taulukossa 5 tarkastellaan peruskouluikäisten määrän ennustettua kehitystä vuosina Taulukosta voidaan havaita kyseisen ikäryhmän määrän kasvun painottuvan vahvasti vuosille Vuoden 2020 jälkeen kasvu kääntyy laskuksi ja vuosien ikäryhmän koon ennustetaan pienenevän lähes 80 lapsella. Viiden vuoden sykli Ennustettu 7 15-vuotiaiden lukumäärä Ennustettu muutos ikäryhmässä Taulukko 5. Rovaniemeläisten 7 15-vuotiaiden määrät vuosina Nuorten, vuotiaiden (eli toisen asteen koulutuksen ja lukioikäisten nuorten) määrä on notkahtanut vuodesta 2010 (2507 nuorta) vuoteen 2016 (2110 nuorta) lähes 400 nuorella (taulukko 6) v Taulukko 6. Rovaniemeläiset vuotiaat Vuosien 2016 ja 2020 ajan nuorten ikäryhmä pienenee noin sadalla hengellä. Vuosien välillä ikäluokan koko kasvaa vastaavasti lähes 300 nuoren verran. Sen jälkeen laskua

8 4 (63) on vuosittain noin 20 nuoren verran. Kokonaisuudessaan vuotiaiden määrä on ennusteen mukaan vajaan sadan nuoren verran suurempi vuonna 2030 kuin vuonna Taulukossa 7 on esitetty nuorten ikäryhmän muutokset vuosina Tulee huomata, että nuorten määrien muutoksilla on vaikutusta sekä lukion että ammatillisen koulutuksen oppilasmääräkehitykseen. Viiden vuoden sykli Ennustettu vuotiaiden lukumäärä Ennustettu muutos ikäryhmässä Taulukko 7. Lukioikäisten (16 18) lukumäärän kehitys vuoden 2015 pohjatiedoilla Kaiken kaikkiaan voi todeta, että syksyllä 2015 laadittu vuoden 2014 Tilastokeskuksen ennusteisiin perustuva väestöennuste ja erityisesti lasten ja nuorten ennuste, on vuonna 2013 vuosien 2010/2011 perusteella laskettua väestöennustetta maltillisempi. Esimerkiksi peruskouluikäisten ennustettu kokonaismäärä jää lasta aikaisemmin arvioitua pienemmäksi eikä peruskouluikäisten määrä ole tämän ennusteen mukaan lähelläkään mennä ns. rikki. Myös nuorten ennuste jää parisen sataa nuorta aikaisempaa ennustetta pienemmäksi. Tilastokeskuksen väestöennusteen julkistamisen jälkeen 2015 Rovaniemellä väestönkehitys on ennustetta hieman suurempi. Ennusteen mukaan vuonna 2016 Rovaniemellä olisi henkeä kun toteutunut oli henkeä (erotus +89 henkeä). Vuoden 2017 ennakkoväkiluvun mukaan väkimäärä oli , ja ennuste oli henkeä (erotus +11 henkeä). Väestöennusteen mukaan syntyneiden määrä ei ole toteutunut ennusteen mukaisesti. Ennusteen mukaan vuonna 2015 arvioitiin vuonna 2017 syntyvän 708 lasta, kun toteutunut oli noin sata lasta vähemmän, 601 lasta. Vuonna 2016 syntyi myös ennusteen mukaan noin sata lasta arvoitua vähemmän (ennuste 704 lasta ja toteutunut 599). Mikäli syntyvyys on tulevaisuudessakin arvioitua matalampi, ovat tulevat ikäluokat myös ennustetta pienempiä. Tilastokeskuksen seuraava väestöennuste julkaistaan marraskuussa 2018.

9 5 (63) 2.2 PALVELUTARVEKEHITYS Väestörakenteen muutokset ja ikäryhmittäinen väestökehitys vaikuttavat molemmat erikseen ja yhdessä kuntalaisten palvelutarpeiden kehittymiseen ja eri palveluiden käyttöön. Tässä kuvattu palvelutarvekehitys on laskettu väestötekijöiden muutosten, yksikkökustannusten ja palveluiden käytön perusteella. Väestötiedot perustuvat Tilastokeskuksen laatimaan väestöennusteeseen Rovaniemen palvelutarpeiden kehitys myötäilee kaupungin väestökehitystä. Kuviossa 1 huomio kiinnittyy vanhusten hoidon palvelutarpeen voimakkaaseen kasvuun sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelutarpeiden nousuun. Kuvio 1. Palvelutarpeiden kehittyminen vuosina Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen palvelutarpeet laskevat kuusi prosenttia. Sekä perusopetukseen että toisen asteen koulutukseen (lukio ja ammatillinen koulutus) kohdistuva kahdek-

10 6 (63) san prosentin palvelutarpeen kasvu tuntuu edellä kuvattujen vanhempiin ikäryhmiin pääsääntöisesti kohdistuvien massiivisten palvelutarvemuutosten jälkeen varsin pieneltä. Toisen asteen koulutuksen palvelutarpeeseen ennakoidaan huomattavaa vaihtelua. Perusopetusikäisten suurempien ikäluokkien myötä opiskelijamäärät kasvavat ja tasaantuvat 2020-luvun loppuvuosina VARHAISKASVATUSIKÄISTEN PALVELUTARPEEN MUUTOS Vuodesta 2008 syntyvyys on laskenut sadalla lapsella vuositasolla. Varhaiskasvatusikäisten lasten määrän ennustetaan laskevan nykyisestä. Tilastokeskuksen tietojen mukaan Rovaniemellä 1 6-vuotiaiden määrän ennustetaan laskevan vuoteen 2025 asti, jonka jälkeen tämän ikäryhmän määrä hieman nousee ja kääntyy takaisin laskuun siten, että vuonna 2030 alle kouluikäisiä ennustetaan olevan parisen sataa lasta nykyistä vähemmän. Syksyllä 2017 kunnan kustantamassa varhaiskasvatuksessa oli lapsesta keskimäärin 77,4 prosenttia. Nuorempia lapsia on varhaiskasvatuksessa ikäluokasta alle puolet ja esiopetusikäisistä lapsista lähes kaikki. Alla olevasta taulukosta voi havaita varhaiskasvatuksen palvelun käytön jaoteltuna iän mukaan (taulukko 8). Ikäluokasta varhaiskasvatuksessa % 1v. 2v. 3v. 4v. 5v. 6v. 7v. yht ,3 67,3 77, ,1 99,4 1,7 77,4 Taulukko 8. Ikäluokasta varhaiskasvatuksessa syyskuussa 2017 Taulukkoon 9 on laadittu ennuste varhaiskasvatuksen laskennallisista palvelutarpeiden muutoksista, olettaen, että varhaiskasvatusta käyttävien lasten keskimääräinen määrä säilyisi nykyisen kaltaisena. Viiden vuoden sykli 1-6-vuotiaiden ennuste Kunnan kustantamassa Muutokset päivähoidossa Taulukko 9. Ennuste 1 6-vuotiaiden määrän ja palvelutarpeen kehittymisestä vuosina , kun tarve laskettu 75,0 %:n käytöllä Ennusteen mukaan palvelutarpeen nettomuutos on -70 varhaiskasvatuspaikkaa vuoteen 2030 mennessä. Palvelutarpeen muutos on laskettu nykyisten käyttäjämäärien keskiarvon (77,4 %) mukaan. Joka tapauksessa alle kouluikäisten lasten määrään ennustetaan kääntyvän laskuun vuoden 2016 jälkeen ja oletettavasti tämän jälkeen myös varhaiskasvatuspalvelujen palvelutarve alkaa pienentyä PERUSKOULUIKÄISTEN PALVELUTARPEEN MUUTOS Perusopetuksen palvelutarve on suhteutettu Rovaniemen kaupungin väestötekijöihin ja palvelutarpeeseen. Kun tarkastellaan Tilastokeskuksen vuoden 2014 tietoihin perustuvaa vuotiaiden väestöennustetta ja Rovaniemen kaupungin perusopetuksen oppilasmääräennustetta, huomataan, että ikäryhmän ja oppilasmäärän erotus on lasta (taulukko 10). Tämä selittyy sillä, että osa lapsista osallistuu muun kuin Rovaniemen kaupungin järjestämään perusopetukseen (Lapin yliopiston harjoittelukoulu, Steinerkoulu ja Rovaniemen kristillinen koulu). Tässä tarkastellaan kuitenkin koko ikäryhmää koskevan palvelutarpeen muutosta.

11 7 (63) Viiden vuoden sykli Ennustettu 7 15-vuotiaiden Muutokset lukumäärä Taulukko 10. Perusopetustarpeen muutos vuosina Perusopetuksen palvelutarpeen nettomuutos vuosina ennustetaan olevan 383 oppilaspaikkaa. Palvelutarpeen ennustetaan aluksi kasvavan, mutta kääntyvän tarkastelujakson loppupuolella vuosina laskuun (vrt. kuvio 1). Palvelutarpeen ennuste perustuu Tilastokeskuksen vuoden 2015 trendiin, jota voidaan käyttää tarveanalyysin pohjatietona (taulukko 11). Taulukossa on esitetty väestöennusteen mukainen 7-15-vuotiaiden rovaniemeläisten väestökehitys. Tulee huomata, että Rovaniemellä väestöennuste ja oppilasmääräennuste eivät ole aivan samat, sillä vajaat 10 prosenttia eli noin lasta opiskelee muun opetuksen järjestäjän opetuksessa vuotiaiden lukumäärän ennuste Taulukko 11. Ennuste 7-15-vuotiaat vuosina

12 8 (63) 2.3 MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUN VAIKUTUKSET KAUPUNKIRAKENTEESEEN SEKÄ VARHAISKASVATUS JA PERUSOPETUSPALVELUIDEN KEHITTYMISEEN Rovaniemen kaupungin taajama-aste mukaan oli 89,5 % (Tilastokeskus). Tämä tarkoittaa, että vain reilut 10 % väestöstä asuu taajaman ulkopuolella. Rovaniemen väestö on lisääntynyt ajalla yhteensä 855 asukkaalla. 0-6-vuotiaiden määrä vähentyi 212 lapsella ja 7-14-vuotiaiden määrä kasvoi 267 lapsella. Taulukossa 12. on esitetty muutokset kyseisellä aikavälillä tilastoalueittain. Ikäluokka 0-6-vuotiaat 7-14-vuotiaat Rovaniemi, koko kaupunki Keskustatoimintojen tilastoalue Rantaviirin tilastoalue 1-5 Ratantaus tilastoalue Pullinpuolen tilastoalue Ounasrinteen tilastoalue Pöykkölän tilastoalue 3 60 Lapinrinteen tilastoalue Karinrakan tilastoalue Ounasmetsän tilastoalue Koskenkylän tilastoalue Saarenkylän tilastoalue Ylikylän tilastoalue Alakorkalon tilastoalue Kaukon tilastoalue Niesin tilastoalue -9-7 Olkkajärven tilastoalue 1 1 Lohinivan tilastoalue 6-6 Meltauksen tilastoalue -2 7 Sinetän tilastoalue Songan tilastoalue 1-22 Hirvaan tilastoalue Rautiosaaren tilastoalue Muurolan tilastoalue Jaatilan tilastoalue 2-7 Ranuantien tilastoalue Auttin tilastoalue 3-5 Vanttauskosken tilastoalue -4-5 Oikaraisen tilastoalue Tuntematon 9 4 Taulukko 12. Alle 15-vuotiaiden väestömuutokset tilastoalueittain

13 9 (63) Tilastoalueittain tarkasteltuna Ylikylässä oli kokonaisväestöön suhteessa eniten 0-6-vuotiaita, noin 15,5 % väestöstä. Vastaavasti Niesin tilastoalueella ainoastaan 0,9 % prosenttia väestöstä oli alle kuusivuotiaita. Alakorkalon tilastoalueella oli suhteessa alueen muuhun väestöön eniten 7-14-vuotiaita 16,9 % väestöstä. Vastaavasti Lohinivan tilastoalueella asui vähiten 7-14-vuotiaita suhteessa muuhun väestöön, vain 2,4 % väestöstä Rovaniemi ,9 8,8 Keskustatoimintojen tilastoalue ,4 2,7 Rantaviirin tilastoalue ,2 5,2 Ratantaus tilastoalue ,7 5,5 Pullinpuolen tilastoalue ,5 7,3 Ounasrinteen tilastoalue ,7 12,2 Pöykkölän tilastoalue ,6 12,8 Lapinrinteen tilastoalue ,7 7,8 Karinrakan tilastoalue ,0 8,4 Ounasmetsän tilastoalue ,5 7,3 Koskenkylän tilastoalue ,9 14,6 Saarenkylän tilastoalue ,1 11,7 Ylikylän tilastoalue ,5 15,4 Alakorkalon tilastoalue 787 7,4 16,9 Kaukon tilastoalue 484 6,8 12,6 Niesin tilastoalue 217 0,9 3,7 Olkkajärven tilastoalue 427 5,9 5,2 Lohinivan tilastoalue 123 5,7 2,4 Meltauksen tilastoalue 469 4,3 5,3 Sinetän tilastoalue ,1 8,9 Songan tilastoalue 495 6,1 6,5 Hirvaan tilastoalue ,3 12,1 Rautiosaaren tilastoalue 557 6,8 11,3 Muurolan tilastoalue ,9 8,2 Jaatilan tilastoalue 429 5,8 7,7 Ranuantien tilastoalue 581 7,2 11,5 Auttin tilastoalue 245 2,9 3,7 Vanttauskosken tilastoalue 688 4,1 6,8 Oikaraisen tilastoalue 458 6,1 9,0 Tuntematon 612 6,0 6,9 Taulukko ja 7-14 vuotiaiden osuudet koko väestöstä , 0-6 ja 7-14 (%) MAATO, MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN TOTEUTTAMISOHJELMAN TAVOITTEET Rovaniemen ensimmäinen maakäytön ja asumisen toteuttamisohjelma valtuustokaudelle (MAATO) hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Maaton päivitys hyväksyttiin kaupunginhallituksessa Maato on keskeinen maankäyttöä ja asumista sekä palvelutarpeita yhteen kokoava asiakirja. Maaton päivitys kuluvalle valtuustokaudelle on käynnissä ja se viedään hyväksyttäväksi keväällä Maatossa on kuvattu tulevaisuuden maankäytön päälinjat. Alla olevassa kuvassa (kuvio 2) on esitetty maaton mukaisesti vireillä olevat ja tulevaisuuden kaavoituskohteet kaavan pääkäyttötarkoituksen mukaisesti. Erityisesti asumiseen keskittyviä asemakaavoja tulee Vennivaaran, Ylikylän, Koskenkylän, Vaaralan/Vartioniemen, Saarenkylän, Pöykkölän sekä keskustan alueille.

14 10 (63) Kuvio 2. Asemakaavat pääkäyttötarkoituksen mukaan (MAATO) Maaton mukaisesti ennakoinnissa mukana ovat pääasiassa pientaloasumista sisältävät asemakaavat. Kuvattujen asemakaavojen lisäksi keskustassa on lukuisia kerrostaloasuntohankkeita käynnissä, mutta niiden odotettavissa oleva väestörakenne ei sisällä huomattavia määriä lapsia. Tulee huomata, että Keskustan tilastoalueella 7-14-vuotitaiden määrä oli ainoastaan 2,7 % väestöstä.

15 11 (63) Alla olevassa taulukossa (taulukko 14.) on Maaton (Kh hyväksynyt ) mukaiset pääasiassa pientaloasumista sisältävät merkittävimmät asemakaavakohteet, niiden arvioitu väestömäärä ja maankäytön toteuttamisen aloitusvuosi. Maankäytön toteuttaminen tapahtuu useissa kohteissa useamman vuoden aikavälillä ja taulukkoon on merkitty arvioitu rakentamisen aloittamisvuosi. Osassa asemakaava kohteista kuten Koskenkylässä, Vaaralassa ja Vartioniemessä suurin osa kaavoitettavasta alueesta on yksityisten maanomistajien hallinnassa, joten asuinrakentamisen volyymia ja aikataulua on hankala arvioida etukäteen. Toteutus alkaen (infra valmis) Asuntoja (uusia) Väestöarvio Tilastoalue Ylikylä-Vennivaaran Ylikylän tilastoalue asemakaava Vennivaaran laajennus Ylikylän tilastoalue Länsikankaan asemakaavan laajennus Ylikylän / Karirakan tilastoalue Koskenkylän asemakaava Koskenkylän tilastoalue Rajavartiosto Ratantaus tilastoalue Rinteenkenttä Karinrakan tilastoalue Vaaralan asemakaava Saarenkylän tilastoalue Vartioniemen asemakaava Saarenkylän tilastoalue Pöykkölän laajennus Pöykkölän tilastoalue Katajarinne Saarenkylän tilastoalue Puistolampi, Nivavaara Saarenkylän tilastoalue Kolpene Ounasmetsän tilastoalue Ounasrinne-Pöykkölän laajennusalue maankuntakaavan mukaisesti Yli 1000 Pöykkölän tilastoalue/ Kaukon tilastoalue Taulukko 14. Maaton mukaiset merkittävimmät asemakaavakohteet/pientaloalueet Uusille kaavoitetuille tai kaavoitettaville asuinalueille karkea arvio tulevaisuuden väestörakenteessa saadaan laskemalla alle kuusivuotiaiden osuus ja 7-14-vuotiaden osuus koko kaupungin väestörakenteen pohjalta sekä Vennivaaran pienalueen väestörakenteen pohjalta. Vennivaaran pienalue on kohtuullisen uutta asuinaluetta, joten on odotettavissa että uusille asuinalueille muuttaa jossakin määrin samantyyppistä väestöä kuin nykyiselle Vennivaaran pientaloalueelle. Seuraavassa taulukossa näkyy koko kaupungin väestöosuudet ikäkausittain sekä Vennivaaran pienalueen väestörakenne.

16 12 (63) Taulukko 15. Suhteellinen väestörakenne Rovaniemi 8,4 8,5 13,9 24,7 27,3 9,4 7,8 100,0 Vennivaara 22,0 18,8 8,2 38,8 11,7 0,4 0,1 100,0 Taulukossa 16 on laskettu alle kuusivuotiaiden määrät koko kaupungin väestöosuudella 8,4 % sekä Vennivaaran pienalueen väestöosuudella 22,0 %. Samoin 7-14-vuotiaden arvioidut määrät on laskettu koko kaupungin väestöosuudella 8,5 % väestöstä sekä Vennivaaran pienalueen 18,8 % väestöstä. Tiedot perustuvat alueiden olevaan väestörakenteeseen (lähde: Tilastokeskus) Väestöarvio 0-6-Vuotiaita Koko kaupunki: 8,4 % Vennivaara 22,0 % (lkm) 7-14-vuotiaita Koko kaupunki; 8,5 % Vennivaara: 18,8 % (lkm) 8,4 % 22,0 % 8,5 % 18,8 % Ylikylä-Vennivaaran asemakaava Vennivaaran laajennus Länsikankaan asemakaavan laajennus Koskenkylän asemakaava Rajavartiosto Rinteenkenttä Vaaralan asemakaava Vartioniemen asemakaava Pöykkölän laajennus Katajarinne Puistolampi, Nivavaara Kolpene Ounasrinne-Pöykkölän laajennusalue maakuntakaavan mukaisesti yli Taulukko 16. Alle kouluikäisten määrän lisäys vuosina tilastoalueittain (Lähde: Maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelma ) MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUN VAIKUTUKSET VARHAISKASVATUS- JA PERUSOPETUSPALVE- LUIHIN Taulukossa 16 on kuvattuna tilastoalueittainen väestöennuste/-lisäys 0-6-vuotiaiden määrään. Kyseisen ikäryhmän ennustetaan kasvavan eniten Vennivaaran laajennuksen, Ounasrinne-Pöykkölän laajennuksen sekä Ylikylä-Vennivaaran ja Rajavartioston alueilla. Myös Koskenkylän asemakaavalla ennustetaan olevan merkittävää vaikutusta sekä alle kouluikäisten että perusopetusikäisten lukumääriin. Edellä kuvattujen alueiden väestövaikutukset ovat myös merkittävimmät, kun tarkastellaan perusopetusikäisten ennustettujen määrien lisäystä. Käytännössä maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelman tavoitteiden mukainen toteutuminen tarkoittaa kaupungissa olevien varhaiskasvatus- ja perusopetuspalvelutarpeiden kasvamista näillä alueilla.

17 13 (63) Taulukkoon 17 on laskettu Maaton väestöennusteen pohjalta varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palvelutarpeiden kasvuennusteet. Varhaiskasvatuksen palvelutarve on laskettu nykyisen keskimääräisen käyttömäärän mukaan eli 79,4 % vastaavan ikäisten lasten määrästä ja väestökasvun prosentuaalisena pohjatietona on käytetty kahta eri suhteellista väestölaskennan prosentuaalista osuutta, koko kaupungin suhteellista 0-6-vuotiaiden määrää eli 8,4 prosenttia ja Vennivaaran alueen lapsirikkaimman alueen suhteellista määrää eli 22 prosenttia alueen kokonaisväestöstä. Perusopetuksen palvelutarpeen vaikutuksia on tarkasteltu siten, että 7-14-vuotiaiden ennustettu kokonaismäärä on jaettu yhdeksällä eli perusopetuksen vuosiluokkien lukumäärällä. Taustamuuttujina näissäkin laskelmissa on käytetty kahta eri suhteellista prosentuaalista osuutta väestöstä vuotiaiden suhteellinen osuus koko kaupungin väestöstä on 8,5 % ja Vennivaarassa 18,8 % kokonaisväestömäärästä. Taulukossa 17 on laskettu maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelman vuosittaisen peruskouluikäisen väestöennusteen toteutuminen oletuksella, että peruskouluikäiset jakautuvat tasaisesti peruskoulun jokaiselle luokka-asteelle. Taulukossa oleva luku kertoo, montako oppilasta laskennallisesti ko. alueelle arvioidaan tulevan jokaiselle perusopetuksen luokalle. Toisin sanoen, jos alueelle ennustetaan 113 peruskouluikäistä lasta, on tämä luku jaettu 9 ikäluokalla ja saatu 13 lasta.

18 14 (63) Väestö-arvio 0-6-Vuotiaita 7-14-vuotiaita Koko kaupunki: 8,4 % Koko kaupunki; 8,5 % Vennivaara 22,0 % (lkm) Vennivaara: 18,8 % (lkm) 8,40 22 % 8,50 18,8 % % % Ylikylä-Vennivaaran asemakaava Vennivaaran laajennus Länsikankaan asemakaavan laajennus Koskenkylän asemakaava Rajavartiosto Rinteenkenttä Vaaralan asemakaava Vartioniemen asemakaava Pöykkölän laajennus Katajarinne Puistolampi, Nivavaara Kolpene Ounasrinne-Pöykkölän laajennusalue maakuntakaavan mukaisesti Taulukko 17. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palvelutarpeen ennustettu lisäys laskettuna 79,4 % 1-6-vuotiaiden määrästä ja perusopetuksen puolella vuosiluokkakohtaisena lisäyksenä Palvelutarpeen kasvua ennustettaessa tulee kuitenkin huomioida, että osa uusien asutusalueiden väestölisäyksestä on kunnan sisäistä muuttoliikettä. Tästä johtuen koko kaupungin palvelutarve ei lisäänny yllä selostetulla tavalla, vaan palvelutarpeen kehitys kokonaisuudessaan voi jäädä maltillisemmaksi. Sama lainalaisuus koskee sekä varhaiskasvatuspalveluja että perusopetuspalveluja. Väestöllisen kasvun painopiste on Vennivaara-Ylikylä alueella. Vennivaaran alueen laajennuksen ja väestöennusteen toteutuminen tarkoittaa lähes yhden luokallisen oppilasmäärän kasvua jokaiseen peruskouluikäluokkaan. Todellisuudessa alueelle muuttavien perheiden lasten määrää on mahdotonta tarkasti ennustaa ja alueen lasten ikäluokkien suuruudet tulevat vaihtelemaan. Ikäluokkakohtaista ennustetta tässä vaiheessa on mahdotonta tehdä ja perusopetuksen palvelutarpeen ennakoinnissa joudutaan arvioimaan oppilasmäärien kasvua juuri edellä kuvatuin laskennallisin keskiarvoin.

19 15 (63) 3 Rovaniemen kaupungin varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukion nykytila 3.1 VARHAISKASVATUKSEN NYKYINEN PALVELUVERKKO Varhaiskasvatuksesta annetun lain mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että varhaiskasvatusta on saatavissa kunnan järjestämänä tai valvomana siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Kaupunki myöntää lapselle tarpeen mukaisen varhaiskasvatuspaikan huomioiden perheen toiveet ja lapsen yksilölliset tarpeet. Perusopetuslain mukaan kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville lapsille oppivelvollisuutta edeltävänä vuonna esiopetusta. Rovaniemellä esiopetusta järjestetään pääosin varhaiskasvatuspalveluiden toimesta sekä kunnallisissa että yksityisissä päiväkodeissa. Rovaniemen varhaiskasvatuspalvelut muodostuivat syyskuussa 2017 seuraavasti: Kunnallisia päiväkoteja 26 Kunnallisia ryhmäperhepäiväkoteja 1 Kunnallisia perhepäivähoitajia 21 Kunnallisia varhaiskasvatuskerhoja 6 Palvelusetelipäiväkoteja 23 Palveluseteliperhepäivähoitajia 1 Palveluseteliryhmäperhepäiväkoteja 1 Avoin päiväkotitoiminta 2 Syyskuussa 2017 (kuvio 3) varhaiskasvatuspalveluista 58 % järjestettiin kunnallisissa päiväkodeissa, 2,4 % perhepäivähoitona ja 3,4 % varhaiskasvatuskerhotoimintana. Varhaiskasvatuspalveluista 36,1 % järjestettiin palvelusetelipäiväkodeissa ja 0,1 % palveluseteliperhepäivähoitona. Kuvio 3. Varhaiskasvatuksen järjestäminen Rovaniemellä ( )

20 16 (63) Kuviossa 4 on kuvattu kunnallisten päiväkotien, perhepäivähoidon sekä varhaiskasvatuskerhojen sekä palvelusetelillä tuotetun palvelun määrien suhdetta vuosina Kunnallista varhaiskasvatusta on tällä hetkellä eniten, vaikkakin perhepäivähoidon osuus on pienentynyt vuosi vuodelta. Palvelusetelin osuus päiväkotien osalta on kasvanut, kun taas palvelusetelillä tuotettu perhepäivähoito on pysynyt pientä vaihtelua lukuun ottamatta ennallaan. Varhaiskasvatuskerhojen kysyntä väheni hieman syksyllä Kuvio 4. Varhaiskasvatuspalvelut vuosina Viime vuosina varhaiskasvatuksessa olevien osuus ikäluokasta on noussut. Vuonna vuotiaista varhaiskasvatuksessa oli noin 67 %. Vuonna 2017 prosenttiosuus ikäluokista oli yli 77 %. Varhaiskasvatuskerhot eivät ole mukana vertailussa. Kuvio vuotiaista päiväkodissa tai perhepäivähoidossa vuosina (%)

21 17 (63) Syksyllä 2017 varhaiskasvatuksessa olevista lapsista noin viidesosa oli 0-2-vuotiaita, hieman yli puolet olivat 3-5-vuotiaita, noin neljännes esiopetuksessa ja loput perhepäivähoidossa tai varhaiskasvatuskerhossa (kuvio 6). Kuvio 6. Lasten määrä palvelutarpeittain ( ) KORKALOVAARA-YDINKESKUSTA Nykytilanne Taulukossa 18 on kuvattu alueen nykytilanne yksiköittäin. Kunnalliset päiväkodit on merkitty vihreällä pohjalla ja yksityiset päiväkodit sinisellä. Lisäksi perhepalvelukeskuksen tiloissa toimii avoin päiväkoti, jonne lapset voivat tulla yhdessä vanhempansa kanssa. Varhaiskasvatuskerhotoimintaa järjestetään Etelärinteen ja Vaaranlammen päiväkotien yhteydessä. Kerhot toimivat pääsääntöisesti ulkona kaksi kertaa viikossa kolme tuntia kerrallaan. Päiväkoti Ryhmiä Muuta huomioitavaa Etelärinteen päiväkoti 6 Kärsii sisäilmaongelmista. Uuden päiväkodin hankesuunnittelu on aloitettu. Päiväkodissa on myös varhaiskasvatuskerhoryhmä. Kivalonpuiston päiväkoti 7 Käpymetsän päiväkoti 4 Ympärivuorokautinen yksikkö Päiväkoti Asemapäällikkö 3 Päiväkoti Reppuressu 3 Päiväkoti Sunnarborg 2 Touhula Korkalovaara 6 Touhula Vekarakumpu 3 Touhula Vekararinne 3 Pohjoissaamen kielipesä 1 Tiloja haetaan ydinkeskustan alueelta. Saamenkielinen päiväkoti 1 Tiloja haetaan ydinkeskustan alueelta.

22 18 (63) Teerikallion päiväkoti 4 Vaaranlammen päiväkoti 7 Päiväkoti mukana Vaaranlammen koulun tarveselvityksessä. Päiväkodissa lisäksi myös varhaiskasvatuskerhoryhmä. Taulukko 18. Korkalovaaran ja ydinkeskustan päiväkodit Alla olevassa kartassa (kuva 1.) on kuvattu päiväkotien sijainnit syksyllä Kunnalliset päiväkodit on merkitty karttaan vihreällä ja palvelusetelipäiväkodit sinisellä. Suluissa on päiväkodin ryhmien määrä. Kuvio 7. Korkalovaaran ja ydinkeskustan päiväkodit syksyllä 2017 Suunnitelma vuosille Uusi Etelärinteen päiväkoti valmistuu Santamäelle vuonna Päiväkotiin tulee kymmenen lapsiryhmää, joista 4 ryhmää on ilta- ja viikonloppuhoitoa tarvitseville lapsille. Vanhasta kiinteistöstä luovutaan. Saamenkieliselle päiväkodille ja Pohjoissaamen kielipesälle etsitään tiloja ydinkeskustan alueelta. Yksikköjen mahdollisesti siirtyessä ydinkeskustaan, voidaan Karhuntien tilat vuokrata palvelusetelipäiväkodiksi. Vaaranlammen päiväkodin toiminta supistuu yhdellä ryhmällä erillisen tilan vuokrasopimuksen päätyttyä kesällä Päiväkoti tulee tulevaisuudessa käyttämään uuden koulun keittiö- ja ruokasalitiloja, mikäli uusi koulu rakennetaan entisen koulun paikalle. Jos koulua ei rakenneta samalle paikalle, tarvitsee päiväkoti omat keittiö- ja ruokasalitilat. Muut alueen yksiköt jatkavat ennallaan.

23 19 (63) Kuvio 8. Korkalovaaran ja ydinkeskustan päiväkodit vuonna 2023 Kuvio 8 täydentyy ydinkeskustan osalta myöhemmin, kun saamenkielisten yksiköiden sijainti varmistuu. Mikäli niille ei löydetä tiloja ydinkeskustasta, jatkavat ne Karhuntien kiinteistössä LAPINRINNE-VENNIVAARA-YLIKYLÄ Nykytilanne Taulukossa 19 on kuvattu alueen nykytilanne yksiköittäin. Lisäksi Kairatiellä toimii avoin päiväkoti, jonne lapset voivat tulla yhdessä vanhempansa kanssa. Avoimen päiväkodin yhteydessä on myös varhaiskasvatuskerhotoimintaa. Päiväkoti Ryhmiä Muuta huomioitavaa Lapinrinteen päiväkoti 5 Toimii kahdessa kiinteistössä. Sahanperän päiväkoti 6 Siirrettävä tilaelementtiratkaisu. Touhula Vekarakylä 3 Touhula Vennivaara 4 Touhula Vekaravaara 4 Ylikylän päiväkoti 4 Toimii kahdessa kiinteistössä. Tilat ovat peruskorjauksen tarpeessa. Taulukko 19. Yhteenveto päiväkodeista syksyllä 2017 Keskusta-Ounasjoen alueella Kuviossa 9 on kuvattu päiväkotien sijainnit syksyllä 2017.

24 20 (63) Kuvio 9. Lapinrinne-Vennivaara-Ylikylän alueen päiväkodit syksyllä 2017 Suunnitelma vuosille Ylikylän palvelukortteliin valmistuu uusi neliryhmäinen palvelusetelipäiväkoti arviolta vuonna Sen valmistuttua, luovutaan Lapinrinteen päiväkodin lisätilasta (kerrostalon alakerta). Ylikylän päiväkoti toimii kesästä 2019 alkaen väistötiloissa siihen saakka, kunnes uusi kahdeksanryhmäinen päiväkoti valmistuu. Päiväkodin arvioitu valmistumisaika on syksyllä Sahanperän päiväkodin vuokrasopimus päättyy vuonna Tarve vuokrasopimuksen jatkamiselle arvioidaan myöhemmin palvelutarpeen mukaisesti. Tämän hetkisen arvion mukaan yksiköstä voidaan luopua Ylikylän uuden päiväkodin myötä. Alueen päiväkotien sijainnit ryhmämäärineen vuonna 2023 on kuvattu kuviossa 10.

25 21 (63) Kuvio 10. Lapinrinne-Vennivaara-Ylikylän alueen päiväkodit vuonna RANTAVITIKKA-VIIRINKANGAS-ALAKORKALO Nykytilanne Taulukossa 20 on kuvattu alueen nykytilanne yksiköittäin. Varhaiskasvatuskerhotoimintaa järjestetään Rantavitikan päiväkodin yhteydessä. Kerho toimii pääsääntöisesti ulkona kaksi kertaa viikossa kolme tuntia kerrallaan. Päiväkoti Ryhmiä Päiväkoti Väinämöinen 6 Muuta huomioitavaa Rantavitikan päiväkoti 6 Esiopetus järjestetään koulun tiloissa. Päiväkodissa toimii myös varhaiskasvat Touhula Vekarakolo 3 Kotola Englantilainen leikkikoulu 3 Northern light playschool 2 Päiväkoti Esikko 2 Päiväkoti Aurelia 1 Päiväkoti Lyyra 2 Taulukko 20. Yhteenveto päiväkodeista syksyllä 2017 Rantavitikka-Viirinkangas-Alakorkalon alueella

26 22 (63) Kuviossa 11 on kuvattu päiväkotien sijainnit syksyllä Kuvio 11. Rantavitikka-Viirinkangas-Alakorkalon alueen päiväkodit syksyllä 2017 Suunnitelma vuosille Alueella ei ole tarvetta muutoksille. Yksiköt jatkavat ennallaan OUNASVAARAN ALUE Nykytilanne Taulukossa 21 on kuvattu alueen nykytilanne yksiköittäin. Varhaiskasvatuskerhotoimintaa järjestetään kaksi kertaa viikossa kolme tuntia kerrallaan Poropolun päiväkodin yhteydessä sekä Ounasvaaralla ulkoleikkikerhona (Napapiirin päiväkodin alaisuudessa). Päiväkoti Ryhmiä Muuta huomioitavaa Kiekerön päiväkoti 4 Rakennuksessa sisäilmaongelmia. Korjauksia tehty siten, että päiväkoti on käytössä alueen uuden päiväkodin valmistumiseen saakka. Ounasrinteen päiväkoti 5 Tilat sijaitsevat kolmessa eri rakennuksessa. Esiopetusryhmä toimii koululla. Ounasmetsän päiväkoti 3 Pöykkölän päiväkoti 5 Rakennuksen kunto edellyttää mittavia korjauksia. Touhula Ounasvaara 4 Kaarnikkametsän päiväkoti 2 Päiväkoti Vihermetsän muksut 2 Päiväkoti Tiitiäinen 4

27 23 (63) Poropolun päiväkoti 5 Päiväkodin peruskorjaus- ja muutostyöt loka2017-huhti2018. Päiväkodissa myös varhaiskasvatuskerhotoimintaa. Taulukko 21. Yhteenveto päiväkodeista Ounasvaaran alueella syksyllä 2017 Kuviossa 12 on kuvattu päiväkotien sijainnit syksyllä Kuvio 12. Ounasvaaran alueen päiväkodit syksyllä 2017 Suunnitelma vuosille Ounasrinteelle valmistuu uusi kymmenryhmäinen päiväkoti kesällä Nykyisten Ounasrinteen päiväkodin ja Kiekerön päiväkodin toiminnat siirretään uuteen päiväkotiin ja niiden kiinteistöt poistuvat käytöstä. Ounasmetsän päiväkodin toiminta siirretään palvelusetelille syksyllä Päiväkoti Tiitäisen nykyiset tilat Poropolulta tarvitaan kunnallisen varhaiskasvatuksen käyttöön. Päiväkoti Tiitäiselle osoitetaan tontti 6-ryhmäisen päiväkodin rakentamista varten Pöykkölän nykyisen päiväkodin viereiseltä tontilta. Uuden päiväkodin rakentamisaikataulu selvitetään kaavoituksen ja rakennusvalvonnan kanssa. Päiväkodin valmistuttua nykyisen Pöykkölän päiväkodin toiminta lakkaa. Lisäksi Metsäruusun alueelle tulevaan palvelukortteliin varataan mahdollisuus 4-6-ryhmäisen yksityisen päiväkodin rakentamiselle.

28 24 (63) Kuvio 13. Ounasvaaran alueen päiväkodit vuonna SAARENKYLÄ ALUE Nykytilanne Taulukossa 22 on kuvattu alueen nykytilanne yksiköittäin. Varhaiskasvatuskerhotoimintaa järjestetään Napapiirin päiväkodin yhteydessä. Ounasvaaran ulkoleikkikerho on hallinnollisesti osa Napapiirin päiväkotia. Kerhot toimivat pääsääntöisesti ulkona kaksi kertaa viikossa kolme tuntia kerrallaan. Päiväkoti Ryhmiä Saarenputaan päiväkoti 10 Muuta huomioitavaa Napapiirin päiväkoti 8 Toimii kahdessa eri rakennuksessa. Päiväkodissa myös neljä ulkoleikkikerhoryhmää. Naavametsän päiväkoti 4 Tilat toiminnallisesti huonot. Toiminnan jatko riippuu alueen kouluratkaisuista. Päiväkoti Hiirilimppu 3 Päiväkoti Kotola Mäkiranta 3 Päiväkoti Pikkusuutari 1 Päiväkoti Kotola Saarenkylä 8 Ryhmis Tenavatupa 1

29 25 (63) Taulukko 22. Päiväkodit Saarenkylän alueella syksyllä 2017 Kuvio 14. Päiväkodit Saarenkylän alueella syksyllä 2017 Suunnitelma vuosille Saarenkylän palveluverkon tarveselvitys on hyväksytty koulutuslautakunnassa huhtikuussa 2017 ( ). Sen mukaisesti kolmen esiopetusryhmän tilat suunnitellaan Nivavaaran koulun yhteyteen. Naavametsän päiväkodin kiinteistöstä luovutaan. Syksyllä 2019 tuleva muutos huomioidaan siten, että Naavametsän päiväkodin väistötiloihin sijoitetaan kolme esiopetusryhmää. Napapiirin päiväkodin lapsiryhmiin sijoitetaan siten kaikki alle esiopetusikäiset lapset. Vuoden 2020 alusta lukien esiopetusryhmät liitetään osaksi Napapiirin päiväkotia, jolloin päiväkoti muuttuu kymmenryhmäiseksi. Erillisessä rakennuksessa olevan Napapiirin päiväkodin ryhmän tilat varataan Avoimen päiväkodin ja varhaiskasvatuskerhojen käyttöön. Varhaiskasvatuskerhoryhmät siirtyvät osaksi Avoimen päiväkodin kokonaisuutta.

30 26 (63) Kuvio 15. Päiväkodit Saarenkylän alueella vuonna ALUELAUTAKUNTIEN ALUEET Alakemijoki Nykytilanne Taulukossa 23 on kuvattu alueen nykytilanne yksiköittäin. Päiväkoti Ryhmiä Muuta huomioitavaa Hirvaan päiväkoti 3 Yksi ryhmistä toimii koulun tiloissa. Alakemijoen tarveselvitys valmistuu syksyllä Muurolan päiväkoti 4 Alakemijoen tarveselvitys valmistuu syksyllä Rautiosaaren päiväkoti 2 Toimii koulun tiloissa. Alakemijoen tarveselvitys valmistuu syksyllä Taulukko 23. Alakemijoen yksiköt syksyllä 2017.

31 27 (63) Tulevaisuus Kuvio 16. Alakemijoen alueen yksikköjen sijainnit syksyllä Alakemijoen palvelutarveselvitys on käynnissä ja valmistuu syksyllä Alueen yksikköjen sijainnit ja koot määräytyvät sen valmistuttua. Hirvaan päiväkodin osalta varaudutaan kuitenkin siirtoelementtien hankintaan siten, että kaikki päiväkodin kolme ryhmää sijoittuvat siirtoelementtipäiväkotiin syksystä 2019 alkaen. Siirtoelementti sijoitetaan Hirvaan koulun tontille. Nykyistä Hirvaan päiväkotikiinteistöä tarjotaan palveluseteliyrittäjälle. Tällä tavoin voidaan vastata paremmin alueen palveluntarpeeseen ja vapauttaa koululta nyt esiopetusryhmän käytössä olevat tilat koulun käyttöön. Taulukko 24. Yläkemijoen alueen varhaiskasvatus Ranuan suunta Yläkemijoki ja Ranuan suunta Yläkemijoki Taulukossa 24 on kuvattu alueen nykytilanne yksiköittäin. Päiväkoti Ryhmiä Muuta huomioitavaa Päiväkoti Viiriäinen 1 Toimii Yläkemijoen koulun yhteydessä. Päiväkoti Ryhmiä Muuta huomioitavaa Kivitaipaleen päiväkoti 2 Toimii kahdessa rakennuksessa.

32 28 (63) Taulukko 25. Varhaiskasvatuspalvelut Ranuantien suunnalla Kuvio 17. Varhaiskasvatusyksikköjen sijainnit Yläkemijoella ja Ranuantien suunnassa Ala- ja Yläounasjoki Alaounasjoki Alaounasjoella toimii Päiväkoti Kullero, joka muuttaa kesällä 2018 uuteen monitoimitaloon. Päiväkodin nimeä esitetään muutettavaksi Ounasjoen päiväkodiksi. Lisäksi alueella toimii kaksi kunnallista perhepäivähoitajaa. Päiväkoti Ryh miä Muuta huomioitavaa Päiväkoti Kullero 3 Päiväkoti toimii väistötiloissa kunnes uusi monitoimitalo valmistuu Taulukko 26. Varhaiskasvatuspalvelut Alaounasjoella Yläounasjoki Meltauksen ryhmäperhepäiväkoti on päätetty muutettaa Meltauksen päiväkodiksi alkaen. Esiopetus on tähän saakka järjestetty Meltauksen koululla. Päiväkodiksi muuttaminen mahdollistaa esiopetuksen järjestämisen päiväkodin lastentarhanopettajan toimesta tiiviissä yhteistyössä alkuopetuksen kanssa. Päiväkoti Meltauksen ryhmäperhepäiväkoti Ryh miä Muuta huomioitavaa 1 Muuttanut uuteen monitoimitaloon maaliskuussa Muutetaan päiväkodiksi alkaen. Taulukko 27. Varhaiskasvatuspalvelut Yläounasjoella Kuvio 18. Ala- ja Yläounasjoen varhaiskasvatusyksikköjen sijainnit

33 29 (63) PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoitajien määrä on vähentynyt vuosi vuodelta. Taulukossa 28 on perhepäivähoitajien määrä kunnallisissa ja yksityisessä varhaiskasvatuksessa syyskuussa Perhepäivähoito Ryhmiä Muuta huomioitavaa Kunnallinen perhepäivähoito 21 Yksityinen perhepäivähoito 1 Taulukko 28. Perhepäivähoito Rovaniemellä syksyllä 2017 Lisäksi lokakuussa 2017 on aloittanut kaksi uutta yksityistä perhepäivähoitajaa KUNNALLINEN JA YKSITYINEN VARHAISKASVATUS VUONNA 2023 Suunnitelman mukaan kunnalliset yksiköt sijoittuvat pääosin koulujen yhteyteen tai niiden läheisyyteen, jolla edistetään lapsen yhtenäisen oppimispolun rakentumista ja vahvistetaan yhteistyön tekemistä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa. Kokonaisuudessa on huomioitu tuleville vuosille suunnitteilla olevaan maksuttoman varhaiskasvatuksen vaikutukset palvelun kysyntään. Työllisyystilanteen parannuttua Rovaniemellä on yhä suurempi osa varhaiskasvatusikäisistä palvelujen piirissä. Varhaiskasvatuksen kysyntä on ollut viime aikoina suurempaa kuin tarjonta. Suunnitelmassa oletuksena on, että nykyiset palveluseteliyksiköt jatkavat toimintaansa nykyisen kokoisina. Suunnitelman mukaiset muutokset kasvattavat palvelusetelien määrää. Ryhmien määrinä tarkasteltaessa palveluseteliyksiköissä ryhmien määrä kasvaa 16 ryhmällä ja kunnallisten yksikköjen ryhmien määrä vähenee viidellä ryhmällä. Kuvio 19. Ryhmien määrät kunnallisessa ja palvelusetelissä vuosina 2017 ja 2023

34 30 (63) 3.2 PERUSOPETUKSEN NYKYINEN PALVELUVERKKO Perusopetuslain mukaan kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta ja oppivelvollisuuden edeltävän vuonna esiopetusta. Opetus tulee järjestää kunnassa siten, että oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Kunta osoittaa oppivelvolliselle lähikoulun. Kunta voi perustellusta opetuksen järjestämiseen liittyvästä syystä opetuskieltä muuttamatta vaihtaa opetuksen järjestämispaikkaa. Rovaniemellä perusopetuksen kouluja on 23 (liite 2). Kaupungin perusopetus on jaettu neljään alueeseen. Lisäksi Lapin yliopisto ylläpitää vuosiluokkien 1 6 alakoulua, joka laajenee yhtenäiseksi peruskouluksi syksystä 2017 alkaen asteittain vuoteen 2019 mennessä (harjoittelukoulu). Steinerkoulu järjestää perusopetusta 1 9 luokille ja Rovaniemen kristillinen koulu alaluokille. Perusopetuksessa työskentelee päätoimisesti noin 450 opettajaa ja 88 koulunkäynninohjaaja. Koulujen koot vaihtelevat kahden opettajan koulusta kymmenien opettajien kouluihin. Tilastointipäivänä perusopetuksen oppilaita oli Rovaniemen kaupungin peruskouluissa oppilasta. Lisäksi valtion harjoittelukoulussa opiskeli 375 oppilasta, Steinerkoulussa 123 oppilasta ja Rovaniemen kristillisessä koulussa 15 oppilasta. Kaupungin kouluissa vuosiluokilla 1-6 oppilaita oli ja vuosiluokilla 7-10 oppilaita oli Lukuvuoden koulukohtaiset oppilasmäärät on esitetty taulukossa 29. Perusopetuksen palveluverkkoa on käsitelty ja suunniteltu koulualueittain. Perusopetuksen järjestämisen tavoitteeksi on asetettu vuosiluokkien 1-9 yhtenäisten peruskoulujen muodostaminen silloin kun se on toiminnallisesti ja taloudellisesti perusteltua. Kylissä tarjotaan 1-6 vuosiluokkien perusopetusta. Kaupunkistrategian 2025 mukaan palveluverkko suunnitellaan vastaamaan palvelutarpeita toimintaympäristön muutokset kokonaisvaltaisesti huomioiden. Muutoksia palveluverkkoon pyritään tekemään palvelukysynnän eli oppilasmäärän muuttuessa. Palvelun sisältö ja tarve ratkaisee, toteutetaanko se lähi-, alueellisena-, keskitettynä, liikkuvana vai sähköisenä/virtuaalisena palveluna. Koulukiinteistöjen tilaa käsitellään palveluverkkoselvityksissä. Palvelutarpeisiin keskeisesti vaikuttava tekijä on maankäytön ja asutuksen kehittyminen sekä kaupungin sisäinen ja ulkoa tuleva muutto. Palveluverkon laajuuteen vaikuttavat lisäksi kaupungin kantokyky ja taloudellinen tilanne sekä kiinteistöjen kunto. Palveluverkon tulee kyetä joustamaan ja siihen voidaan joutua tekemään toimintaympäristön muuttuessa muutoksia nopeallakin aikataululla. Tällöin koulujen yhteyteen on tarkoituksenmukaista sijoittaa esimerkiksi päivähoito-, kirjastoja nuorisopalveluja. Tavoitteena on myös kehittää monitoimitalojen rinnalla johtamisen organisointia siten, että eri palveluilla voi olla yksi esimies. Palveluverkon suunnittelussa tulee huomioida, että kaupungin hallintosääntöön on kirjattu aluelautakuntien päätösvalta oman alueensa palveluverkkoratkaisuihin liittyen. Toimialalautakunta käy neuvotteluja aluelautakuntien kanssa investointiratkaisuissa, jotka osaltaan liittyvät myös palveluiden järjestämiseen ja palveluverkkoratkaisuihin.

35 31 (63) 1.luokka 2.luokka 3.luokka 4.luokka 5.luokka 6.luokka 7.luokka 8.luokka 9.luokka 10.luokka Por opp. ryh. opp. ryh. opp. ryh. opp. ryh. opp. ryh. opp. ryh. opp. ryh. opp. ryh. opp. ryh. opp. ryh. Yleis.opp. Erit. opp yl.op. eo Ryhm. keskik. Alakorkalon koulu ,6 josta erityisen tuen opp Hirvaan koulu ,2 josta erityisen tuen opp Muurolan peruskoulu ,2 josta erityisen tuen opp eo:n pienryhmissä 0 Rantavitikan peruskoulu ,9 josta erityisen tuen opp eo:n pienryhmissä Rautiosaaren koulu ,3 josta erityisen tuen opp Viirinkankaan koulu ,0 josta erityisen tuen opp Korkalovaaran koulu ,1 josta erityisen tuen opp eo:n pienryhmissä 0 Meltauksen koulu ,0 josta erityisen tuen opp Nivankylän koulu ,0 josta erityisen tuen opp Ounasjoen peruskoulu ,8 josta erityisen tuen opp Vaaranlammen koulu ,5 josta erityisen tuen opp eo:n pienryhmissä Ylikylän koulu ,2 josta erityisen tuen opp eo:n pienryhmissä 0 Kaukon koulu ,7 josta erityisen tuen opp Koskenkylän koulu ,8 josta erityisen tuen opp Ounasrinteen koulu ,6 - erityinentuki eo:n pienryhmissä Ounasvaaran peruskoulu ,2 josta erityisen tuen opp eo:n pienryhmissä 0 Taipaleen koulu ,3 josta erityisen tuen opp Napapiirin yläaste ,6 josta erityisen tuen opp eo:n pienryhmissä Nivavaaran koulu ,4 josta erityisen tuen opp eo:n pienryhmissä Saaren koulu ,6 josta erityisen tuen opp eo:n pienryhmissä 0 Syväsenvaaran koulu ,8 josta erityisen tuen opp eo:n pienryhmissä Vikajärven koulu , ,5 josta erityisen tuen opp Yläkemijoen koulu ,3 Taulukko 29. Rovaniemen perusopetuksen oppilasmäärien jakautuminen

36 32 (63) Taulukossa 30 on esitetty Lapin yliopiston harjoittelukoulun, Steinerkoulun ja Rovaniemen kristillisen koulun oppilasmäärät. 1, luok ka opp. 2. luok ka ry h. opp. 3 luok ka ry h. opp. 4. luok ka ry h. opp. 5. luok ka ry h. opp. 6. luok ka ry h. opp. 7.luok ka ry h. opp. 8.luok ka ry h. opp. 9.luok ka ry h. opp. ry h. Harjoittelukoulu ,5 Rovaniemen steinerkoulu ,7 Kristillinen koulu ,5 Taulukko 30. Harjoittelukoulun, Steinerkoulun ja kristillisen koulun oppilasmäärät lv Koulujen sijainnit on esitetty seuraavissa kartoissa (kuviot 19-23): Kuvio 20. Suurkeskustan alue

37 33 (63) Kuvio 21. Keskusta-Ounasjoki alue Kuvio 22. Alakemijoen alue

38 34 (63) Kuvio 23. Ounasvaaran alue Kuvio 24. Saarenkylän alue

39 35 (63) 3.3 OPPILASKEHITYS Rovaniemen kaupungin perusopetuksen kokonaisoppilasmäärät laskivat vuoteen 2013 asti, jonka jälkeen kokonaisoppilasmäärä lähti nousemaan. Koko tarkastelujakson ajan oppilasennusteet ovat edellisvuotta positiivisempia, tosin ennustejakson loppupuolella määrät ovat tulevia neljää vuotta maltillisimpia (taulukko 31). Tässä ennusteessa ovat mukana vain Rovaniemen kaupungin järjestämässä perusopetuksessa opiskelevat lapset ja nuoret. Tilastointipäivä Luokat Luokat Yhteensä Muutos ed. vuoteen Taulukko 31. Oppilaskehitys vuosina 2014 ja 2023 ja muutos edelliseen lukuvuoteen (Lähde: Rovaniemen kaupunki) Rovaniemen kaupungin laatimien oppilasennusteiden mukaan vuonna 2023 oppilaita ennustetaan olevan 51 lasta kuluvaa lukuvuotta enemmän. Vuosiluokkien 1-6 oppilasmäärät kasvavat vuoteen 2020 asti. Vuodesta 2020 vuoteen 2023 alakoululaisten määrän arvioidaan laskevan liki 400 oppilaalla. Vastaavasti vuosiluokkien 7-9 oppilasmäärän pieneneminen vuoteen 2019 saakka johtuu siitä, että ennusteessa on huomioitu harjoittelukoulun arvioitu vuosiluokkien 7-9 oppilasmäärä vuosina Koulunsa aloittavien määrät vaihtelevat vuosittain melko paljon. Kaupungin laatimasta oppilasennusteesta voi nähdä, että koko kaupungin ensimmäisen luokan oppilasmäärät vaihtelevat 632 ekaluokkalaisesta 777 oppilaaseen. Vastaavasti tarkasteluvuosina perusopetuksensa päättävien nuorten ikäluokat ovat pienemmät kuin koulunsa aloittavien ikäryhmä. 9.luokkalaisten ikäluokka pysyy kohtuullisen tasaisena aina vuoteen saakka. (taulukko 32) luokkalaisia luokkalaisia Erotus Taulukko 32. Rovaniemeläiset 1. luokan ja 9. luokan oppilaat sekä lukumäärän erotus Harjoittelukoulu on vuosiluokkien 1 6 koulu, joten todellisuudessa Rovaniemen kaupungin kouluissa koulunsa aloittavia lapsia on vuosittain noin 60 vähemmän (kuvio 24). Harjoittelukoulussa on yläkoulu syksystä 2017 alkaen, joten oppilaita siirtyy sinne vuosittain 7. vuosiluokalta lähtien.

40 36 (63) kaupunki kaupunki ja harjoittelukoulu Kuvio 25. Koulunsa aloittavat kaupungin vain kaupungin kouluissa ja kaupungin kouluissa ja harjoittelukoulussa lukuvuosina Taulukko 33. Vuosiluokan 9. oppilasennuste ja muutos edelliseen lukuvuoteen Pitkän aikavälin ennusteen perusteella voidaan todeta perusopetuksen oppilasmäärissä olevan vuosiluokittaista vaihtelua. Perusopetuksensa päättävien määrät vaihtelevat 610 oppilaasta 775 oppilaaseen. Vaihtelua on siis 165 oppilaan verran (kuvio 25). Nykyisten päiväkoti- ja alakouluikäisten lasten suuret ikäluokat näkyvät vuoden 2023 jälkeen yli 700 perusopetuksensa päättävän oppilaan suurina ryhminä. Kaavion otsikko Kuvio 26. Peruskoulunsa päättävien lukumäärät

41 37 (63) 3.4 OPPILASKEHITYKSEN TARKASTELU ALUEITTAIN Rovaniemellä peruskoulut on jaettu alueellisesti neljään: Alakemijoen alueeseen, Ounasvaaran alueeseen, Keskusta-Ounasjoen alueeseen ja Saarenkylän alueeseen ALAKEMIJOEN ALUE Alakemijoen palveluverkkoa koskeva selvitystyö on meneillään ja siinä käsitellään kaikkien alueen koulujen asema, tulevaisuus ja kiinteistöt. Kouluverkkotarkastelu on tarkoitus viedä päätöksentekoon vuoden 2018 aikana. Alakemijoen alueella on yhdistetty Muurolan yläaste ja alakoulu 1-9 luokkien yhtenäiseksi peruskouluksi. Muita merkittäviä muutoksia ei ole tehty. Rantavitikan peruskoulu Koululla toimii 1-9 luokkien yhtenäinen peruskoulu. Lapin yliopiston harjoittelukoulu laajenee 1-9 luokkien yhtenäiseksi peruskouluksi syksyllä 2017 alkaen 7. vuosiluokalta ja edeten yläkoulun osalta 9. vuosiluokkaan saakka vuoteen 2019 mennessä, joten Rantavitikan koulu muuttuu 7-9 luokkien osalta ainakin väliaikaisesti kaksisarjaiseksi. Viirinkankaan koulu Koululla toimii yksisarjainen 1-6 luokkien koulu. Lähitulevaisuudessa koululle on suunnitteilla peruskorjaus. Alakorkalon koulu Koulu toimii yksisarjaisena 1-6 luokkien kouluna. Koulu siirtyy lukuvuoden alusta lukien väistötiloihin öljyvahingon korjauksen ajaksi. Rautiosaaren koulu Koulu toimii kolmiopettajaisena yhdysluokkien kouluna. Varhaiskasvatuksen yksikkö toimii koulun kanssa samoissa tiloissa. Hirvaan koulu Koulu toimii viisiopettajaisena 1-6 luokkien kouluna. Toiminnan kehittämiseksi koululla tarvitaan tiloihin liittyviä muutostöitä. Muurolan peruskoulu Koulu toimii 1-9 luokkien yhtenäisenä peruskouluna. Koulu jatkaa toimintaansa nykyisellä rakenteella. Tällä hetkellä alueen perusopetuksen kokonaisoppilasmäärä on noin 972 lasta (taulukko 27) lk lk Yht Taulukko 34. Alakemijoen alueen vuosiluokkien 1-9 oppilasennuste

42 38 (63) Alakemijoen alueen perusopetuksen oppilasmäärä pyörii vajaassa tuhannessa oppilaassa koko tarkastelujakson ajan. Eniten oppilaita on lukuvuonna , jolloin oppilaita on lähes tuhat. Tulevina vuosina oppilasmäärä hieman pienenee nykyisestä yläluokilla, koska vuonna 2017 aloittava Harjoittelukoulun yläkoulu ottaa osan oppilaista. Alakemijoen alueen 1-6 vuosiluokkien koulujen oppilasmäärä on kasvava vuoteen 2020 saakka (kuvio 15). Oppilasmäärä vaihtelee 623 ja 671 välillä. Vuoden 2020 jälkeen oppilasmäärän ennustetaan palautuvan lähes vuoden 2017 tasolle. Kaavion otsikko Kuvio 27. Alakemijoen alueen vuosiluokkien 1 6 oppilasennuste Vuosiluokkien 7-9 oppilaiden määrä laskee vuoteen 2020 asti, jonka jälkeen se kääntyy nousuun ja palautuu lähes nykyiseen määrään (kuvio 27). Enimmillään vuosiluokkien 7-9 oppilaita on kuluvana lukuvuotena (349) ja alimmillaan oppilasmäärä on kymmeniä oppilaita pienempi eli 291 oppilasta lukuvuonna Muutaman vuoden aikana oppilasmäärä laskee 58 oppilaalla, joka laskennallisesti tarkoittaa kahta luokallista oppilaita Kuvio 28. Alakemijoen alueen vuosiluokkien 7-9 oppilasennuste Rovaniemen maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelmassa ei ole asetettu tavoitteita, jotka vaikuttaisivat Alakemijoen alueen väestökasvuun merkittävästi.

43 39 (63) KESKUSTA-OUNASJOKI ALUEEN OPPILASKEHITYS Alueen kouluille on jo tehty merkittäviä palveluverkkoratkaisuja ja lisäksi palvelukysynnän kasvun vuoksi on tarve tehdä uusia palveluverkkoratkaisuja. Alueen palveluverkkoon vaikuttavat Lapin yliopiston harjoittelukoulun laajeneminen 1-9 luokkien yhtenäiseksi peruskouluksi. Hanke helpottaa Keskusta-Ounasjoen alueen palveluverkkoratkaisua siten, että yläkoulun 7-9 luokkien lisätarve vähenee nykyiseen verrattuna. Tällöin Korkalovaaran peruskoulussa 1-9 luokkien määrä vähenee ja tilalle voidaan tarvittaessa ottaa 1-6 luokkia. Meltauksen koulu Meltauksen koulu on aloittanut toimintansa uudessa monitoimitalossa kevään 2018 aikana. Ounasjoen peruskoulu Koulun osalta on tehty tarveselvitys ja päätös , jonka mukaisesti Ounasjoen peruskoulu rakennetaan 1-2 -sarjaiseksi yhtenäiseksi peruskouluksi. Lisäksi koulun yhteyteen rakennetaan päiväkoti. Rakennus valmistuu kesällä Koulu aloittaa toimintansa uuden monitoimitalon tiloiss lukuvuoden alussa. Nivankylän koulu Koululla toimii tällä hetkellä kolmiopettajainen yhdysluokkien koulu. Lautakunnalla ei ole vireillä merkittäviä muutoksia koulua koskien ja koulu jatkaa toimintaansa nykyisellä rakenteella. Ylikylän koulu Koulun osalta on voimassa lautakunnan päätös, jonka mukaan koulun toiminta laajenee 1-9 luokkien yhtenäiseksi peruskouluksi. Ylikylän uuden monitoimitalon suunnittelu on meneillään. Vaaranlammen koulu Koulu jatkaa nykyisellä rakenteella. Sisätilaongelmien vuoksi koulun toiminta on siirtynyt väistötiloihin Kairatielle vuoden 2017 alusta alkaen. Vaaranlammen koulun tulevaisuus ratkaistaan vuoden 2018 aikana. Korkalovaaran peruskoulu Koulu jatkaa nykyisessä laajuudessa, mutta yläluokkien (7-9) määrä vähenee, kun syksystä 2017 alkaen osa alakoulun päättävistä oppilaista siirtyy yläluokille Harjoittelukouluun. Vaihtoehtoisesti alaluokkien (1-6) määrää on mahdollista kasvattaa. Korkalovaaran yläasteelle siirtyvät Korkalovaaran ala-asteen oppilaat, sekä Vaaranlammen ja osa Ylikylän koulun oppilaista sekä puolet Harjoittelukoulun oppilaista. Ounasjoen koulussa jatkavat Nivankylän, Sinetän ja Meltauksen oppilaat sekä Ylikylän koulun oppilaista osa. Tällä hetkellä alueen perusopetuksen kokonaisoppilasmäärä on noin lasta (taulukko 35). Luku sisältää Rantavitikan kouluun 7 vuosiluokalle siirtyneet harjoittelukoulun oppilaat yläkoulun osalta. Oppilasmäärän ennustetaan nousevan melko nopeasti yli ja tarkastelujakson viimeisenä vuonna saavuttavan jo lähes oppilaan rajan lk lk Yht Taulukko 35. Keskusta-Ounasjoen alueen vuosiluokkien 1-9 oppilasennuste Keskusta-Ounasjoki alueen vuosiluokkien 1-6 oppilasmäärä on koko tarkastelujakson ajan voimakkaasti kasvava (kuvio 28). Alueen vuosiluokkien 1-6 oppilasmäärän ennustetaan kasva-

44 40 (63) van nykyisestä oppilaasta noin oppilaaseen. Käytännössä tämä tarkoittaa 3-sarjaisen koulun oppilasmäärää. Tulee toki huomata, että oppilaat sijoittuvat alueen eri kouluihin, mutta epätasaisesti Kuvio 29. Keskusta-Ounasjoki alueen vuosiluokkien 1-6 oppilasennuste Vuosiluokkien 7-9 oppilasmäärä on muutaman vuoden hieman matalampi kuin kuluvana lukuvuotena (kuvio 29). Alakouluikäisten lasten suurien ikäluokkien vaikutus alkaa näkyä vuoden 2020 tienoilla, jolloin Keskusta-Ounasjoki alueella vuosilukkien 7-9 oppilasmäärä lähtee voimakkaaseen nousuun, mutta osa näistä oppilaista menee Harjoittelukouluun, joten vaikutus ei juuri näy kaupungin tilastossa Kaavion otsikko Kuvio 30. Keskusta-Ounasjoen alueen vuosiluokkien 7-9 oppilasennuste Rovaniemen maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelmassa on asetettu Keskusta-Ounasjoki alueille keskeisiä maankäyttöä ja asumista edistäviä tavoitteita. Paineet muodostuvat erityisesti Ylikylän ja Vennivaaran sekä Rajavartioston alueilta ja kohdistuvat sekä päivähoitoon että perusopetukseen. Enimmillään perusopetuksen palvelutarpeen kasvu Keskusta-Ounasjoen alueella on laskennallisesti 200 perusopetuspaikan verran. Luokka-astetta kohden tämä tekisi noin oppilasta. Tässä laskelmassa pohjaennusteena on käytetty Vennivaaran nykyistä suhteellista peruskouluikäisten osuutta väestöstä (18,8 %).

45 41 (63) OUNASVAARAN ALUE Alueella on jo tehty merkittävät palveluverkkoratkaisut. Ounasvaaran peruskoulu Katajarannan koulu sekä Ounasvaaran yläaste on yhdistetty Ounasvaaran 1-9 luokkien yhtenäiseksi peruskouluksi. Ounasvaaran peruskoulussa on tehty laaja remontti. Ilmanvaihtokorjausksia tehdään edelleen. Ounasrinteen monitoimitalon valmistuttua Ounasvaaran kaikki toiminta siirtyy samaan kiinteistöön. Ounasrinteen koulu Ounasrinteen koulusta muodostuu 1-9 luokkien yhtenäinen peruskoulu. Ounasrinteen monitoimitalon rakentaminen on valmistunut ja koulu päässyt muuttamaan uusiin tiloihin syyslukukauden 2016 lopulla. Monitoimitalossa toimii perusopetuksen lisäksi myös nuorisopalvelut, kirjastopalvelut sekä varhaiskasvatuksen palvelut. Uuden koulun valmistuttua Ounasrinteen alueen oppilaat jatkavat yläkoulun 7-9 luokat omassa koulussa eivätkä siirry Ounasvaaran peruskouluun. Yläasteen rakentuminen on alkanut lukuvuoden alusta lukien. Kaukon koulu Koulun osalta ei ole voimassa olevia toimenpide-esityksiä. Oppilasmääräennuste on laskeva. Koskenkylän koulu Koulu toimii tällä hetkellä yksisarjaisena 1-6 luokkien kouluna, johon talousarviopäätöksen mukaisesti on yhdistetty syksyllä 2016 Oikaraisen koulun oppilaat. Tällä hetkellä alueen oppilasmäärä on oppilasta (taulukko 36). Määrät ovat hienoisessa nousussa ja vuosikymmenen lopussa korkeimmillaan, reilut 150 oppilasta nykyistä enemmän (vrt. lv oppilaita ) Tämän jälkeen oppilasmäärä kääntyy laskuun, mutta pysynee nykyistä suurempana lk lk Yht Taulukko 36. Ounasvaaran alueen vuosiluokkien 1-9 oppilasennuste Ounasvaaran koulujen asuinalueille kohdistuu vuosina maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelman toimenpiteitä, kuten Pöykkölän alueen laajennukset, jotka valmistunevat vuosina Alueiden laajentumisella on positiivisia vaikutuksia alueen peruskouluikäisten lasten kokonaismääriin. Ounasvaaran alueella on tällä hetkellä 991 vuosiluokkien 1-6 oppilasta (kuvio 30). Alueen koulujen oppilasmäärä on kasvava vuoteen 2020 saakka.

46 42 (63) Kaavion otsikko Kuvio 31. Ounasvaaran alueen vuosiluokkien 1-6 oppilasennuste Vuosiluokkien 7-9 oppilaiden määrä nousee 120 vuoteen 2023 mennessä (kuvio 31) Kaavion otsikko Kuvio 32. Ounasvaaran alueen vuosiluokkien 7-9 oppilasennuste Rovaniemen maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelmassa on asetettu Ounasvaaran alueelle keskeisiä maankäyttöä ja asumista edistäviä tavoitteita. Paineet muodostuvat erityisesti Koskenkylän, Pöykkölän ja Ounasrinteen alueilta ja ne kohdistuvat sekä varhaiskasvatukseen että perusopetukseen. Enimmillään perusopetuksen palvelutarpeen kasvu Ounasvaaran alueella on laskennallisesti 100 perusopetuspaikan verran. Luokka-astetta kohden tämä tekisi oppilasta. Tässä laskelmassa pohjaennusteena on käytetty Vennivaaran nykyistä suhteellista peruskouluikäisten osuutta väestöstä (18,8 %). Jos palvelutarvetta tarkastellaan koko kaupungin vastaavalla luvulla (8,5 %), huomataan palvelutarpeen olevan vain noin 35 perusopetuspaikkaa. Luokkaastetta kohden tämä tekee keskimäärin 4 oppilasta.

47 43 (63) SAARENKYLÄN ALUEEN OPPILASKEHITYS Saaren alueelle on tarveselvityksen mukaisesti suunniteltu muutoksia perusopetuksen järjestelyissä. Saarenkylän alueen palveluverkkoselvitys on käsitelty koulutuslautakunnassa, mutta kaupunginhallitus on käyttänyt asiaan otto-oikeutta. Asian käsittely on vielä kesken. Syväsenvaaran koulu Koululle on tehty kuntotutkimus, jonka mukaan koulurakennus alkaa olla elinkaarensa päässä. Syväsenvaaran koulu on osa Saarenkylän alueen palveluverkkoselvitystä. Nivavaaran koulu Koulu toimii nykyään kaksisarjaisena 1-6 luokkien kouluna. Lisäksi koululla toimii useita erityisen tuen luokkia. Nivavaaran koulu on osa Saarenkylän alueen palveluverkkoselvitystä. Saaren koulu Koulu toimii tällä hetkellä kaksisarjaisena 1-6 luokkien kouluna. Saaren koulu on osa Saarenkylän alueen palveluverkkoselvitystä. Napapiirin yläaste Koulu toimii tällä hetkellä yläasteena. Napapiirin yläaste on osa Saarenkylän alueen palveluverkkoselvitystä. Yläkemijoen yhtenäinen peruskoulu Koulu toimii 1-9 yhtenäisenä peruskouluna. Vaikka oppilasennusteen mukaisesti koulun oppilasmäärä on laskussa, koulu jatkaa toimintaansa 1-9 luokkien yhtenäisenä peruskouluna. Tällä hetkellä alueen oppilasmäärä on 1484 oppilasta (taulukko 30). Määrät ovat laskussa, koska Ounasvaaran peruskoulu alkaa vuodesta 2017 alkaen ottaa Koskenkylän koululta yläkouluun siirtyvät oppilaat, joiden joukossa ovat myös vuonna 2016 lakkautetut Oikaraisen koulun entiset oppilaat. Alaluokkalaisten osalta oppilasmääräennuste alueella on myös laskeva. Oppilasmäärän lasku jatkuu ja 2020-luvulle siirryttäessä pysähtynee noin oppilaaseen, noin 170 oppilasta nykyistä vähemmän lk lk Yht Taulukko 37. Saarenkylän alueen vuosiluokkien 1-9 oppilasennuste Saarenkylän alueen vuosiluokkien 1-6 oppilasmäärä on tarkastelujakson aikana vaihteleva (kuvio 32). Vuoteen 2018 oppilasmäärä nousee, mutta kääntyy sen jälkeen laskuun. Lukuvuonna oppilaita ennustetaan olevan 200 vähemmän kuin tänä lukuvuonna.

48 44 (63) Kaavion otsikko Kuvio 33. Saarenkylän alueen vuosiluokkien 1-6 oppilasennuste Saarenkylän alueen vuosiluokkien 7-9 oppilasmäärät laskevat vuoteen 2019 asti, jolloin oppilaita on 46 vähemmän kuin tällä hetkellä. Oppilasmäärät kääntyvät nousuun ja vuonna 2022 oppilaita on jälleen yli viisisataa. (Kuvio 33). Kaavion otsikko Kuvio 34. Saarenkylän alueen vuosiluokkien 7-9 oppilasennuste Rovaniemen maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelmassa on asetettu Saaren alueelle joitakin maankäyttöä ja asumista edistäviä tavoitteita. Suurempia kaavoitushankkeita pienempiä paineita muodostuvat erityisesti Vaaralan, Puistolammen ja Nivavaaran alueiden kaavoitushankkeet. Näidenkin hankkeiden toteutuessa ne kohdistuvat sekä päivähoitoon että perusopetukseen. Enimmilläänkin perusopetuksen palvelutarpeen kasvu Saaren alueella jää reilusti alle sadan ja luokka-astetta kohden alle kymmenen oppilaan. Tässä laskelmassa pohjaennusteena on käytetty Vennivaaran nykyistä suhteellista peruskouluikäisten osuutta väestöstä (18,8 %). Jos palvelutarvetta tarkastellaan koko kaupungin vastaavalla luvulla (8,5 %), huomataan palvelutarpeen olevan vain muutaman kymmenen perusopetuspaikan verran ja tarkoittavan muutamaa oppilasta luokka-astetta kohden.

49 45 (63) LUKIOKOULUTUKSEN PALVELUVERKKO JA OPPILASMÄÄRÄN KEHITYS Rovaniemen kaupungin alueella toimii kaksi nuorten lukiokoulutusta antavaa oppilaitosta: Lyseonpuiston lukio ja Ounasvaaran lukio sekä aikuisten opetussuunnitelman mukaista koulutusta tarjoava Rovaniemen aikuislukio, joka toimii Lyseonpuiston lukion tiloissa. Ounasvaaran lukio toteuttaa urheilupainotteisen erityistehtävän mukaista tuntijakoa yleislinjan lisäksi. Lyseonpuiston lukio toteuttaa IB-erityistehtävää. Lyseonpuistolla on myös omarahoitteinen kuvataidepainotteisuus, mutta siellä ei voida toteuttaa erityistehtävän mukaista tuntijakoa. Lapin ammattiopiston opiskelijat voivat suorittaa lukio-opintoja Ounasvaaran lukion tarjoamina. Tästä yhteistyömuodosta käytetään Rovaniemellä nimitystä ammattilukio. Aloituspaikkoja ja aloittaneita vuonna 2017 on ollut: Yksikkö Sarjaisuus Aloituspaikat Toteutui Lyseonpuisto kuvataide IB 1 25 Ounasvaara urlu amlu Yhteensä Kysyntä on siis ollut hieman tarjontaa suurempaa, mutta lukiokoulutuksen ollessa kyseessä ilmiö on terveellinen. Peruskoulunsa päättävien määrä tulee Rovaniemellä pienenemään lähivuosina (ks. kuva 4), mutta se kääntyy jälleen nousuun jo vuonna 2022, joten tarjonta ylittänee lievästi kysynnän ainoastaan vuosina , ja koulutuksen järjestäjä voi vapaasti määritellä vuosittain aloituspaikkojen määrän lukiokoulutuksessa.

50 46 (63) 4 Talous 4.1 VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatuksen nettokustannukset vuonna 2017 olivat 41,6 miljoonaa euroa. Varhaiskasvatuksen nettokustannusten jakautuminen on esitetty taulukossa 38. Palvelu Oma toiminta Ostopalvelut Tuet ja avustukset Palvelusetelit (sis. Hall) Yhteensä Taulukko 38. Varhaiskasvatuksen nettokustannusten jakautuminen eri palvelujen mukaan vuonna 2017 Suurimmat nettokustannukset muodostuivat kaupungin omasta palvelutuotannosta eli kaupungin päiväkodeista ja esiopetuksesta, johon kaupunki käytti yhteensä 27,8 miljoonaa euroa. Lasten kotihoidon tukiin ja avustuksiin käytettiin 2,8 milj. euroa. Ostopalveluihin käytettiin vuonna 2015 noin 0,05 milj. euroa ja palveluseteleihin 10,9 milj. euroa (josta omassa toiminnassa tapahtuva laskennallinen setelien hallinnointi oli 0,35 M ). Varhaiskasvatuksen palvelutuotannon tuloslaskelman mukaisesti toimintakulut muodostuivat seuraavasti: Kuvio 35. Varhaiskasvatuksen oman toiminnan toimintakulujen jakautuminen 2017 (muut toimintakulut sis. vyörytykset).

51 47 (63) OMA TOIMINTA PÄIVÄKODIT Taulukko 39. Oma toiminta päivähoito (Henk.kust= Henkilöstömenot, Tilakust= Tilakustannukset, Muut kust= Palvelujen ostot, Aineet,tarvikkeet, tavarat, muut toimintakulut +vyörytykset, Q= Hoitopäivät, /N= hoitopäivän nettohinta, /B = Hoitopäivän bruttohinta). VARHAISKASVATUS TULOT HENK.KUST. TILAKUST. MUUT KUST. NETTOMENOT BRUTTOMENOT HOITOPÄIVÄT YKSIKKÖHINNAT (PAINOT.) 2017 Q /N /B % Saamenkielinen päiväkoti ,93 71,40 Saamen kielipesä ,39 71,65 ERO PALVELUSETELIIN Taulukko 40. Oma toiminta saamenkielinen päivähoito (Henk.kust= Henkilöstömenot, Tilakust= Tilakustannukset, Muut kust= Palvelujen ostot, Aineet,tarvikkeet, tavarat, muut toimintakulut +vyörytykset, Q= Hoitopäivät, /N= hoitopäivän nettohinta, /B = Hoitopäivän bruttohinta).

52 48 (63) Kuvio 36. Päiväkotitoiminnan kokonaisyksikköhinta per painotettu suorite vuoden 2017 tilinpäätöksen mukaan (vertailussa palveluseteli keltainen, keskiarvo vihreä, mediaani punainen). Kuvio 37. Päiväkotitoiminnan henkilöstökulut per painotettu suorite vuoden 2017 tilinpäätöksen mukaan (vertailussa keskiarvo vihreällä, mediaani punaisella).

53 49 (63) Kuvio 38. Päiväkotitoiminnan tilakustannukset per painotettu suorite vuoden 2017 tilinpäätöksen mukaan (vertailussa keskiarvo vihreällä, mediaani punaisella). Kuvio 39. Päiväkotitoiminnan muut kustannukset per painotettu suorite vuoden 2017 tilinpäätöksen mukaan (vertailussa keskiarvo vihreällä, mediaani punaisella)

54 50 (63) SIJ PÄIVÄKOTI HENK.KULUT TILAT MUUT YHTEENVETO LUOKITTELU 1 Poropolun päiväkoti vkl 27,97 2,91 8,63 39,51 A 2 Teerikallion päiväkoti 27,58 6,65 7,98 42,20 B 3 Väinämöisen päiväkoti 27,88 6,68 8,72 43,28 C 4 Kivitaipaleen päiväkoti 30,17 2,92 10,34 43,43 D 5 Ounasmetsän päiväkoti 28,55 5,89 9,56 44,01 E 6 Pöykkölän päiväkoti 29,19 5,57 9,40 44,16 F 7 Viiriäisen päiväkoti 29,16 2,01 13,14 44,31 G 8 Kiekerön päiväkoti 32,13 3,00 9,97 45,11 9 Etelärinteen päiväkoti 32,55 3,65 9,11 45,31 10 Saarenputaan päiväkoti 30,55 5,57 9,57 45,68 11 Käpymetsän päiväkoti 33,96 3,79 8,24 45,99 12 Rantavitikan päiväkoti 30,82 6,31 9,16 46,30 13 Kivalonpuiston päiväkoti 28,83 8,72 9,04 46,60 14 Muurolan päiväkoti 32,67 4,58 9,69 46,94 15 Ounasrinteen päiväkoti 28,69 10,14 8,94 47,77 16 Hirvaan päiväkoti 34,44 4,71 10,40 49,55 17 Ylikylän päiväkoti 32,78 7,08 9,77 49,63 18 Napapiirin päiväkoti 31,47 8,53 9,94 49,94 19 Naavametsän päiväkoti 35,17 3,02 12,95 51,14 20 Vaaranlammen päiväkoti 33,76 6,47 11,20 51,44 21 Sahanperän päiväkoti 29,65 12,42 9,65 51,72 22 Rautiosaaren päiväkoti 37,01 2,68 12,41 52,09 23 Lapinrinteen päiväkoti 32,06 8,88 11,21 52,14 24 Kulleron päiväkoti 32,22 11,42 11,55 55,19 25 Koskikadun päiväkoti 34,51 13,08 9,28 56,86 2,48 HENK.KULUT TILAT MUUT YHTEENVETO A1 27,58 2,01 7,98 39,51 A2 28,92 3,59 8,71 41,99 B1 28,93 3,60 8,72 42,00 B2 30,27 5,17 9,45 44,47 C1 30,28 5,18 9,46 44,48 C2 31,62 6,75 10,19 46,94 D1 31,63 6,76 10,20 46,95 D2 32,97 8,33 10,93 49,42 E1 32,98 8,34 10,94 49,43 E2 34,31 9,91 11,67 51,90 F1 34,32 9,92 11,68 51,91 F2 35,66 11,49 12,40 54,38 G1 35,67 11,50 12,41 54,39 G2 37,01 13,08 13,14 56,86 Kuvio 40. Yksiköiden luokittelu (A-G) toteutuneiden yksikköhintojen perusteella vuoden 2017 tilinpäätöksen mukaan.

55 51 (63) OMA TOIMINTA PERHE- JA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITO VARHAISKASVATUS TULOT HENK.KUST. TILAKUST. MUUT KUST. NETTOMENOT BRUTTOMENOT HOITOPÄIVÄT YKSIKKÖHINNAT (PAINOT.) ERO PALVELUSETELIIN 2017 Q /N /B /vuosi % Koskenkylän ryhmäpph ,15 62,90 7, ,0 % Keskustan perhepäivähoito ,80 59,95 14, ,2 % Saarenkylän perhepäivähoito ,17 65,76 20, ,0 % Sinetän perhepäivähoito ,84 69,31 23, ,8 % Ounasvaara-Rantavitikan pph ,49 72,82 27, ,6 % Meltauksen ryhmäpph ,10 102,60 46, ,3 % Keskiarvo 57,52 69,40 24, ,5 % Taulukko 41. Oma toiminta perhepäivähoito (Henk.kust.= Henkilöstömenot, Tilakust.= Tilakustannukset, Muut kust.= Palvelujen ostot, Aineet,tarvikkeet, tavarat, muut toimintakulut +vyörytykset, Q= Hoitopäivät, /N= hoitopäivän nettohinta, /B = Hoitopäivän bruttohinta). Kuvio 41. Bruttomenot vuonna 2017 (perhepäivähoito:punainen, ryhmäperhepäivähoito:sininen)

56 52 (63) TUET JA AVUSTUKSET Kuvio 42. Maksetut tuet ja avustukset vuosina PALVELUSETELIT Kuvio 43. Palveluseteliyksiköiden kokonaistoteumat vuonna 2017 ((vertailussa keskiarvo vihreällä, mediaani punaisella)

57 53 (63) OMAN TOIMINNAN HINTAERON KEHITYS PALVELUSETELIIN VUOSINA Kuviossa 44 on esitetty vuosina päiväkotihoidon ja perhepäivähoidon prosentuaalinen hintaeron kehitys palveluseteliin verrattuna vuosina Päiväkotihoito palvelusetelillä olisi ollut vuonna 2017 koko kaupungissa 14,6 % edullisempaa palvelusetelillä tuotettuna. Koulutuslautakunnan osalta hintaeroa on 14,2 %. Perhepäivähoito palvelusetelillä olisi ollut vuonna 2017 koko kaupungissa 46,5 % edullisempaa palvelusetelillä tuotettuna. Koulutuslautakunnan osalta hintaeroa vuonna 2017 on 41,0 %. Kuvio 44. Oman toiminnan hintaero (%) palveluseteliin verrattuna vuosina (vertailussa koko kaupunki vihreä ja koulutuslautakunta sininen, päiväkotihoito tumma, pph vaalea). Seuraavassa kuviossa on esitetty vuosina päiväkotihoidon ja perhepäivähoidon euromääräinen hintaeron kehitys palveluseteliin verrattuna vuosina Päiväkotihoito palvelusetelillä olisi ollut vuonna 2017 koko kaupungissa 3,7 M edullisempaa palvelusetelillä tuotettuna. Koulutuslautakunnan osalta hintaeroa on 3,2 M. Perhepäivähoito palvelusetelillä olisi ollut vuonna 2017 koko kaupungissa 0,5 M edullisempaa palvelusetelillä tuotettuna. Koulutuslautakunnan osalta hintaeroa vuonna 2017 on 0,3 M.

58 54 (63) Kuvio 45. Palvelusetelin vuosittainen säästöpotentiaali ( ) omaan toimintaan verrattuna vuosina (vertailussa koko kaupunki vihreä ja koulutuslautakunta sininen, päiväkotihoito tumma, pph vaalea).

59 55 (63) 4.2 KOULUTUS Suurimmat nettokustannukset muodostuivat perusopetuspalveluista, johon kaupunki käytti yhteensä 51,5 miljoonaa euroa (sis. koulutuslautakunnan ja aluelautakuntien perusopetuspalvelut, iltapäivätoiminta, eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus, kotikuntakorvaukset sekä perusopetuksen ostopalvelut), lukiokoulutukseen käytettiin 7,1 milj. euroa. Muihin koulutuspalveluihin käytettiin noin 2,5 milj euroa. Muun oppilashuollon kustannukset olivat 0,21 M ja toimielin 0,02 M sekä projektien omavastuut olivat 0,14 milj. euroa. Palvelu Perusopetus (opetus,ip- toiminta, ostop, kotikuntak.) Lukiokoulutus Muut koulutuspalvelut Muut(oppilashuolto, projektit, toimielin) Yhteensä Taulukko 42. Koulutuspalvelujen nettokustannusten jakautuminen eri palvelujen mukaan vuonna OMA TOIMINTA PERUSOPETUS Vertailussa mukana olevien perusopetusyksiöiden kustannukset vuonna 2017 olivat noin 46,6 milj. euroa. Keskimääräinen painotettu (huomioiden alakoulu, yläkoulu ja erityinen vaativa tuki sekä pidennetty oppivelvollisuus) painotettu oppilaskohtainen meno vuonna 2017 oli euroa (pois lukien sairaalakoulu ja perusopetuksen ostopalvelut). Oman palvelutuotannon tuloslaskelman mukaisesti toimintakulut muodostuivat seuraavasti: Kuvio 46. Perusopetuksen oman toiminnan koulujen kulurakenne 2017 (muut toimintakulut sis. vyörytykset).

60 56 (63) / PERUSOPETUS Nettomenot Henkilöstö % Tilat % Kuljetukset % Muut % P.oppilas 1 Ylikylän koulu % % % % Ounasvaaran pk % % % % Korkalovaaran koulu % % % % Viirinkankaan koulu % % 0 % % Nivavaaran koulu % % % % Syväsenvaaran koulu % % % % Rantavitikan peruskoulu % % % % Napapiirin yläaste % % % % Saaren koulu % % % % Koskenkylän koulu % % % % Vaaranlammen koulu % % % % Hirvaan koulu % % % % Ounasrinteen koulu % % % % Muurolan peruskoulu % % % % Rautiosaaren koulu % % % % Nivankylän koulu % % % % Alakorkalon koulu % % % % Ounasjoen peruskoulu % % % % Yläkemijoen koulu % % % % Kaukon koulu % % % % Taipaleen koulu % % % % Vikajärven koulu % % % % Meltauksen koulu % % % % Keskiarvo 59 % 20 % 5 % 16 % Taulukko 43. Perusopetusyksiköiden toteutumatiedot vuoden 2017 tilinpäätöksen mukaan Kuvio 47. Perusopetusyksiköiden painotettu oppilaskohtainen keskihinta vuoden 2017 tilinpäätöksen mukaan (mediaani= punainen, keskiarvo= vihreä).

61 57 (63) Kuvio 48. Perusopetusyksiköiden henkilöstökulujen painotettu hinta per oppilas vuoden 2017 tilinpäätöksen mukaan (mediaani= punainen, keskiarvo= vihreä). Kuvio 49. Perusopetusyksiköiden tilakustannusten painotettu hinta per oppilas vuoden 2017 tilinpäätöksen mukaan (mediaani= punainen, keskiarvo= vihreä).

62 58 (63) Kuvio 50. Perusopetusyksiköiden kuljetuskustannusten painotettu hinta per oppilas vuoden 2017 tilinpäätöksen mukaan (mediaani= punainen, keskiarvo= vihreä). Kuvio 51. Perusopetusyksiköiden kustannusten painotettu hinta ilman kuljetuksia per oppilas vuoden 2017 tilinpäätöksen mukaan.

63 59 (63) S Koulu Henkilöstö Tilat Muut Yhteensä Luokittelu 1 Ylikylän koulu A 2 Ounasvaaran pk B 3 Korkalovaaran koulu C 4 Viirinkankaan koulu D 5 Nivavaaran koulu E 6 Syväsenvaaran koulu F 7 Rantavitikan peruskoulu G 8 Napapiirin yläaste Saaren koulu Koskenkylän koulu Vaaranlammen koulu Hirvaan koulu Ounasrinteen koulu Muurolan peruskoulu Rautiosaaren koulu Nivankylän koulu Alakorkalon koulu Ounasjoen peruskoulu Yläkemijoen koulu Kaukon koulu Taipaleen koulu Vikajärven koulu Meltauksen koulu Raja-arvot Henkilöstö Tilat Muut Yhteensä A A B B C C D D E E F F G G Kuvio 52. Koulujen luokittelu (A-G) toteutuneiden yksikköhintojen perusteella vuoden 2017 tilinpäätöksen mukaan. Valtionvarainministeriön päätöksen mukaan perusopetuksen kotikuntakorvauksen perusosa vuodelle 2018 on 6 511,92 (Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 38 :n 6 mom).

64 60 (63) OMA TOIMINTA LUKIOKOULUTUS LUKIOKOULUTUSPALVELUT OPETUS- TUNNIT / /OPETUS- Kurssihinta KURSSI TUNTI MÄÄRÄ HINTA YHT. Lyseonpuisto , Ounasvaara , Aikuislukio ja aikuisten perusopetus , YHTEENSÄ , Oppilashinta ( /lukuvuosi) MÄÄRÄ HINTA YHT. Lyseonpuisto Ounasvaara Aikuislukio ja aikuisten perusopetus YHTEENSÄ Taulukko 44. Lukioiden kustannukset vuoden 2017 tilinpäätöksen mukaan Kuvio 53. Lukioiden toteutunut kulurakenne 2017 (muut toimintakulut sis. vyörytykset).

65 61 (63) Kuvio 54. Lukioiden toteutuneet kokonaiskustannukset (M ) ja osuus (%) käytetyistä euroista vuoden 2017 tilinpäätöksen mukaan Kuvio 55. Lukioiden kustannuserittelyt vuoden 2017 tilinpäätöksen mukaan Taulukko 45. Lukioiden yksikköhinnat vuoden 2017 tilinpäätöksen mukaan

66 62 (63) Kuvio 56. Lukioiden oppilashinnan muodostuminen vuoden 2017 tilinpäätöksen mukaan Kuvio 57. Lukioiden kurssihinnan muodostuminen vuoden 2017 tilinpäätöksen mukaan