Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö"

Transkriptio

1 Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö STEP-hanke

2 Koulutusaineiston sisältö 1. Johdanto, tausta, tavoitteet ja suojeltavat arvot siirry 2. Turvallisuutta ohjaava lainsäädäntö 3. Onnettomuuksista oppiminen ja tapausesimerkkejä hoitolaitospaloista 4. Tilastotietoa 5. Paloturvallisuus riskienhallinnan osana 6. Sähköpalot, tekstiilien paloturvallisuus, kemikaalit paloissa 7. Paloturvallisuuden hyvät käytännöt 8. Lähdeluettelo ja yhteystiedot STEP-hanke

3 Diasarjojen rakenne ja merkinnät Jokaisen osan alussa on kerrottu tavoitteet. Tavoitteiden jälkeen on osan asiasisältö. Osan lopussa on pohdittavaksi -dia, jossa on vinkkejä ja kysymyksiä, joiden tavoitteena on helpottaa asioiden sisäistämistä ja soveltamista. Symboli tekstissä kehottaa pysähtymään ja pohtimaan. Pohdinnan paikka Materiaalin teossa käytetyt lähteet on mainittu. Lähdeviite löytyy dian muistiinpano-osasta ja siitä muistutetaan tekstissä tähdellä*. Lähdeluettelo löytyy käyttäjän ohjeista STEP-hanke

4 Aineisto Aineisto on tarkoitettu koko sosiaali- ja terveystoimen palveluketjulle: tilaajalle, palvelun tuottajalle, henkilöstölle, asiakkaalle / potilaalle ja tämän omaisille Sisältö on moniammatillisen yhteistyön tuotos, THL kiittää kaikkia yhteistyökumppaneita asiantuntijakommenteista! Aineisto on tuotettu Palosuojelurahaston ja sisäministeriön tuella ja maksutta saatavissa THL:n verkkosivuilta osoitteesta STEP-hanke

5 Palaute: Step-hanke(at)thl.fi STEP-hanke

6 1 Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Johdanto / THL STEP-hanke

7 Koulutusaineiston tausta Yhteiskunnassa on käynnissä sosiaali- ja terveystoimen palveluiden järjestämisen muutostila: Laitoshoidon sijaan ollaan siirtymässä kodinomaisten / pienten palveluyksiköiden ja kotiin annettavien palveluiden lisäämiseen Vastuu pelastus- ja poistumisturvallisuudesta on toiminnanharjoittajalla. Vastuu edellyttää palvelun tarjoajalta omaa osaamista ja lainsäädäntö korostaa omavalvontaa. Pelastuslaitos ei pysty valvomaan kaikkia toimipaikkoja. Aineiston painopisteiden valinnat perustuvat tutkittuun tietoon, joka on saatu käymällä läpi hankkeen aikana toteutettujen kyselyiden aineistoja, pelastuslaitosten keräämiä palontutkintatietoja (Pronto-tietoja) ja mm. Onnettomuustutkintakeskuksen palontutkintatietoja STEP-hanke

8 Koulutusaineiston tavoitteet Parantaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilasturvallisuutta, asumisturvallisuutta sekä henkilöstön työturvallisuutta Edistää sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön paloturvallisuusosaamista Tarjota tietoa paloista hoitolaitoksissa ja hoiva- ja asumispalveluissa riskeistä ja riskienhallinnasta kehitystarpeesta ja hyvistä käytännöistä Antaa valmiuksia omatoimiseen varautumiseen ja turvallisuuden parantamiseen STEP-hanke

9 Lähtökohta Lähtökohtana on kokonaisturvallisuustavoite*, suojeltavat arvot ja tutkimustieto Kokonaisturvallisuus sisältää asiakas- ja potilasturvallisuuden ja toiminnan kaikkien osaalueiden turvallisuuden Paloturvallisuus sivuaa kaikkia kokonaisturvallisuuden osa-alueita STEP-hanke

10 Paloturvallisuus kokonaisturvallisuuden osana Asiakas- ja potilasturvallisuus Henkilöturvallisuus Työturvallisuus Rikosturvallisuus Tietoturvallisuus Kiinteistö- ja toimitilaturvallisuus Tuotannon ja toiminnan turvallisuus Pelastustoiminta Ympäristöturvallisuus Varautuminen ja valmiussuunnittelu P A L O T U R V A L L I S U U S STEP-hanke

11 Suojeltavat arvot Henkilöturvallisuus Ihminen Asiakas / potilas Omaiset Henkilökunta Satunnaiset ulkopuoliset henkilöt Elämä ja terveys vrs. itsemääräämisoikeus Muu kokonaisturvallisuus Tilat ja tavarat Talous Työ ja työpaikka Työturvallisuus Imago / maine Palvelutoiminta ja sen jatkuvuus Ympäristön turvallisuus STEP-hanke

12 Ajatuksia turvallisuudesta* Lisätietoa kaikista ohjeistuksista ja säädöksistä olisi hyvä saada. Henkilökunta kiinnittää huomiota riskeihin ja viestittää niistä esimiehelle. Yhteistyö palo-pelastusviranomaisten kanssa sujuu hyvin. Turvallisuusasiat ovat erittäin tärkeitä. Vaikea vastata joihinkin, kun hoito on ulkoistettu. henkilökunnalla eikä nykyään esimiehelläkään ole aikaa tarpeeksi tällaisiin asioihin. Kaikki voimavarat menee asiakastyöhön, mitoitus ei riitä turvallisuuteen! Sosiaali- ja terveydenhuollon toimipaikoissa 2013 toteutettu kysely STEP-hanke

13 Pohdi Pohdinnan paikka Pohdi, mitkä alla olevista tekijöistä ohjaavat voimakkaimmin omaa työtäsi / organisaatiosi turvallisuustoimintaa Vastuullisuus ja arkijärki Inhimillisten menetysten välttämisen tarve Lainsäädäntö Sanktioiden pelko Taloudelliset tekijät, uro konsulttina? Onko omien arvojesi / toimipaikkasi arvojen välillä ristiriitaa? Miten sovittaa yhteen turvallisuus ja itsemääräämisoikeus? STEP-hanke

14 Pohdi Pohdinnan paikka Kertaa kokonaisturvallisuuden mallin osa-alueet (dia 10) Arvioi, miten se laajentaa käsitystäsi potilasturvallisuudesta* Mitkä kokonaisturvallisuuden osa-alueet ovat omassa työssäsi / toimipaikassasi jo otettu hyvin huomioon, missä on kehittämistä? Pohdi, jääkö omassa työssäsi jokin kokonaisturvallisuusmallin osa-alue paitsioon STEP-hanke

15 Pohdi Pohdinnan paikka Pelastuslaitosten toiminta on riskiperusteista. Tämän vuoksi sosiaali- ja terveystoimen toimijoiden oma osaaminen on entistä tärkeämpää. Miten olet itse / oma toimipaikkasi on varautunut pelastustoimen toiminnassa tapahtuvaan ja odotettavissa olevaan muutokseen? Jos et ole varautunut, miten voisit varautua? STEP-hanke

16 2 Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Turvallisuutta ohjaava lainsäädäntö / THL STEP-hanke

17 Osan tavoite Tarjota tiivis yhteenveto sosiaali- ja terveysalan toimipaikkojen ja tuetun asumisen paloturvallisuutta ohjaavasta keskeisestä lainsäädännöstä ja ohjeistuksesta Tarjota valmiit linkit* ajantasaiseen lainsäädäntöön tutustumista varten STEP-hanke

18 Sisältö Terveydenhuoltolaki 1326/2010 STM:n asetus laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta laadittavasta suunnitelmasta 341/2011 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (Vanhuspalvelulaki) 980/2012 Pelastuslaki 379/2011 Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 407/2011 Vn asetus poistumisturvallisuusselvityksestä 292/2014 Työturvallisuuslaki 738/2002 Maankäyttö ja rakennuslaki 132/ STEP-hanke

19 Lainsäädäntö edellyttää osaamista ja varautumista - molemmat tukevat turvallisuutta Pelastustoimen osaaminen ja toimenpiteet SOTE-toimijoiden osaaminen ja toimenpiteet Pelastuslaki Muu lainsäädäntö STEP-hanke

20 Terveydenhuoltolaki 1326/2010 Terveydenhuoltolain tavoitteena on terveyden edistäminen. Tapaturmien ennaltaehkäisy on oleellinen osa terveyden edistämistä Laki sisältää turvallisuuden kannalta kolme keskeistä näkökulmaa 3 Tapaturmien ennaltaehkäisy 5 Henkilökunnan koulutusvelvollisuus 8 Laatu ja potilasturvallisuus STEP-hanke

21 Terveydenhuoltolaki 1326/ kohta Tapaturmien ennaltaehkäisy Terveyden edistämisellä tarkoitetaan yksilöön, väestöön, yhteisöihin ja elinympäristöön kohdistuvaa toimintaa, jonka tavoitteena on terveyden, työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja parantaminen sekä terveyden taustatekijöihin vaikuttaminen, sairauksien, tapaturmien ja muiden terveysongelmien ehkäiseminen ja mielenterveyden vahvistaminen sekä väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen sekä suunnitelmallista voimavarojen kohdentamista terveyttä edistävällä tavalla STEP-hanke

22 Terveydenhuoltolaki 1326/ Täydennyskoulutusvelvoite Kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on huolehdittava siitä, että terveydenhuollon henkilöstö, mukaan lukien sen yksityisen palveluntuottajan palveluksessa oleva henkilöstö, jolta kunta tai kuntayhtymä hankkii palveluja, osallistuu riittävästi terveydenhuollon täydennyskoulutukseen. Täydennyskoulutuksen sisällössä on otettava huomioon henkilöstön peruskoulutuksen pituus, työn vaativuus ja tehtävien sisältö STEP-hanke

23 Terveydenhuoltolaki 1326/ Laatu ja potilasturvallisuus Kunnan perusterveydenhuollon on vastattava potilaan hoidon kokonaisuuden yhteensovittamisesta, jollei siitä muutoin erikseen sovita Terveydenhuollon toiminnan on oltava laadukasta, turvallista ja asianmukaisesti toteutettua Terveydenhuollon toimintayksikön on laadittava suunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta Suunnitelmassa on otettava huomioon potilasturvallisuuden edistäminen yhteistyössä sosiaalihuollon palvelujen kanssa L 1326/ :n mukainen suunnitelma on laadittava, jalkautettava ja toteutettava, lisäksi siitä pitää tiedottaa STEP-hanke

24 Asetus laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta laadittavasta suunnitelmasta 341/2011 Suunnitelman on sisällettävä Täytäntöönpanon vastuuhenkilöt, toimijat ja edellytykset Johtamisen periaatteet, käytännöt, arvot ja menettelytavat Menettelytavat toiminnan kehittämiseksi Henkilöstön perehdyttäminen, koulutus ja ohjaustavat Palautemenetelmät potilaasta / potilaalle ja omaisille Laadunhallinta-asiakirjat Turvallisuus- ja laatuongelmien / riskien tunnistaminen ja hallinta, ilmoittaminen, raportointi ja korjaustoimenpiteiden menettelytavat Yhteistyö STEP-hanke

25 Vanhuspalvelulaki 980/2012 Järjestämisvelvollisuus 7 ja 12 Kunnan on järjestettävä ikääntyneen väestön sosiaalipalvelut sellaisina kuin kunnan ikääntyneen väestön hyvinvointi, sosiaalinen turvallisuus ja toimintakyky edellyttävät, mukaan lukien mm. onnettomuuksien ehkäisyyn tähtäävä ohjaus. Ilmoitusvelvollisuus terveyden ja turvallisuuden vaarantavista tekijöistä 25 Jos olet saanut tiedon sosiaali- tai terveydenhuollon tarpeessa olevasta iäkkäästä henkilöstä, joka on ilmeisen kykenemätön vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan, asiasta on salassapitosäännösten estämättä viipymättä ilmoitettava sosiaalihuollosta vastaavalle viranomaiselle STEP-hanke

26 Vanhuspalvelulaki 980/2012, 20 Henkilöstö ja koulutus Toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat toimintayksikön palveluja saavien iäkkäiden henkilöiden määrää ja heidän toimintakykynsä edellyttämää palvelun tarvetta ja joka turvaa heille laadukkaat palvelut STEP-hanke

27 Pelastuslaki 379/2011 Asettaa velvoitteita yksittäisille ihmisille, toiminnan harjoittajalle, kiinteistön ylläpitäjälle ja pelastuslaitokselle Edellyttää ennakoivaa suunnittelua turvallisuuden ja poistumisturvallisuuden varmistamiseksi Sisältää ilmoitusvelvollisuuden: turvallisuuden vaarantavasta tekijästä on ilmoitettava viranomaiselle Ilmoitusvelvollisuutta pitää noudattaa vaitiolovelvollisuuden sitä estämättä Edellyttää toimijoiden yhteistyötä turvallisuuden varmistamiseksi STEP-hanke

28 Pelastuslaki 379/2011, luku 3 Toiminnanharjoittajan velvollisuudet Toiminnanharjoittajan, rakennuksen omistajan ja haltijan on Huolehdittava omatoimisesta varautumisesta Laadittava pelastussuunnitelma ja poistumisturvallisuusselvitys Huolehdittava rakennusten palo- ja poistumisturvallisuudesta Varustettava tilat palovaroittimilla tai muilla vastaavilla laitteilla Pidettävä pelastustoimintaan liittyvät laitteet kunnossa Pidettävä uloskäytävät, kulkureitit ja pelastustiet esteettöminä Asuminen, toiminta, pelastautuminen ja pelastaminen pitää olla mahdollista ja turvallista STEP-hanke

29 Pelastuslaki 379/2011, 15 Pelastussuunnitelma Rakennuksen haltija tekee pelastussuunnitelman yhteistyössä hoitolaitoksen, tai palvelu- tai tukiasumisen toiminnanharjoittajan kanssa. Vastuu on toiminnanharjoittajalla. Pelastussuunnitelmassa on oltava selostus vaarojen ja riskien arvioinnin johtopäätelmistä; rakennuksen ja toiminnassa käytettävien tilojen turvallisuusjärjestelyistä; asukkaille ja muille henkilöille annettavista ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi; mahdollisista muista kohteen omatoimiseen varautumiseen liittyvistä toimenpiteistä STEP-hanke

30 Asetus pelastustoimesta 407/2011 Tarkentaa pelastussuunnitelman laatimisvelvollisuutta, pelastussuunnitelman sisältöä ja eri osapuolten tehtäviä Pelastussuunnitelmassa on otettava huomioon myös kohteen tavanomaisesta poikkeava käyttö ja tilapäinen käyttötavan muutos Velvoittaa varautumaan poikkeusoloihin STEP-hanke

31 Pelastuslaki 379/2011, Poistumisturvallisuusselvitys ja varautuminen Hoitolaitoksissa ja palvelu- ja tukiasunnoissa tms. tiloissa, joissa asuvien toimintakyky on tavanomaista huonompi (palvelu- ja tukiasuminen), toiminnanharjoittajan on etukäteen huolehdittava, että asukkaat ja hoidettavat henkilöt voivat poistua turvallisesti tulipalossa tai muussa vaaratilanteessa itsenäisesti tai avustettuina STEP-hanke

32 Pelastuslaki 379/2011, 19 Poistumisturvallisuusselvitys Laadittava aina ennen toiminnan aloittamista Päivitettävä toiminnan muuttuessa olennaisesti, kuitenkin viimeistään kolmen vuoden välein Pelastuslaki tuli voimaan , päivitys viimeistään 2014 Toimitettava alueen pelastusviranomaiselle pelastuslain 20 1 mom. mukaisen arvion tekemiseksi ja tiedoksi rakennusvalvontaviranomaiselle (kts mom) Sisällölle asetetut vaatimukset on lueteltu Vn asetuksessa poistumisturvallisuusselvityksestä 292/ STEP-hanke

33 Pelastuslaki 379/2011, Poistumisturvallisuusselvitys ja varautuminen Toiminnanharjoittajan on laadittava selvitys siitä, miten rakennuksen tai tilan käyttötapa ja henkilöiden rajoittunut, heikentynyt tai poikkeava toimintakyky sekä muut poistumisturvallisuuteen vaikuttavat tekijät otetaan huomioon tulipaloihin ja muihin vaaratilanteisiin varautumisessa ja poistumisjärjestelyissä STEP-hanke

34 Pelastuslaki 379/2011 Velvoitteet ja sanktiot Lain mukaan jokaisen on oltava huolellinen tulipalon, onnettomuuden tai muun vaaran tai vahingon välttämiseksi (4 ) Pelastuslain velvoitteiden laiminlyönnistä voidaan määrätä uhkasakko, teettämisuhka, sakko tai muu näitä ankarampi rangaistus, pelastuslaki (105 ja 106 ) STEP-hanke

35 Työturvallisuuslaki 738/2002 Työnantajalla on velvollisuus huolehtia työntekijän turvallisuudesta ja terveydestä Työn vaarat on selvitettävä ja arvioitava: Jos työnantajalla ei ole riittävää osaamista, on käytettävä asiantuntijaa Henkilöstön perehdytys ja ohjaus- / opetusvelvollisuus vaarojen tunnistamiseksi, estämiseksi tai vähentämiseksi Työntekijän velvollisuus huolehtia omasta ja muiden työntekijöiden turvallisuudesta Työntekijän on ilmoitettava työssä toteamistaan vaaroista Työstä pidättäytymisen mahdollisuus jos työstä aiheutuu vaaraa hengelle tai terveydelle Työnantajalla ja työntekijöillä on yhteistoimintavelvollisuus STEP-hanke

36 Työturvallisuuslaki 738/2002 Soveltamisala Lakia sovelletaan sekä julkisella että yksityisellä sektorilla Laki koskee paitsi perinteisiä työpaikkoja myös vuokratyötä (3 ) vapaaehtoistyötä (55 ) yhteisiä työpaikkoja (49 51, 54 ) Muista yhteistyövelvoite yhteisillä työpaikoilla! STEP-hanke

37 Maankäyttö ja rakennuslaki 132/1999 Paloturvallisuus 117 b Rakennus on suunniteltava ja rakennettava ja rakennuksen muutos- ja korjaustyöt tehtävä sekä rakennuksen mahdollinen käyttötarkoituksen muutos toteutettava siten, että rakennus täyttää siihen yleisesti ennakoitavissa olevat kuormitus- ja käyttötarkoituksen mukaiset sekä tekniset vaatimukset Rakentamisessa on käytettävä paloturvallisuuden kannalta soveltuvia rakennustuotteita ja teknisiä laitteistoja Rakennuksesta on voitava palon sattuessa pelastautua tai pelastaa: Ota huomioon myös pelastushenkilöstön turvallisuus Lupaviranomainen (kunnan rakennusvalvontaviranomainen) voi edellyttää laadittavaksi turvallisuusselvityksen vaativasta kohteesta STEP-hanke

38 Huomaa Lainsäädäntö ohjaa potilas- / asiakas- ja henkilöturvallisuutta paitsi hyvän, laadukkaan ja turvallisen hoidon, myös työturvallisuuden toiminnan ja toimitilojen turvallisuuden näkökulmasta STEP-hanke

39 Muu ohjaus Riskienhallinta ja turvallisuussuunnittelu Opas sosiaali- ja terveydenhuollon johdolle ja turvallisuusasiantuntijoille. STM:n julkaisuja 2011:15 Terveydenhuollon laitosturvallisuuden kehittäminen. STM:n selvityksiä 2009:59 Potilasturvallisuusopas potilasturvallisuuslainsäädännön ja - strategian toimeenpanon tueksi Edistämme potilasturvallisuutta yhdessä - Suomalainen potilasturvallisuusstrategia Potilasturvallisuus THL:n verkkosivuilla STEP-hanke

40 Katso myös Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeus. STM raportteja ja muistioita 2014:14 Työsuojelu Suomessa. STM:n esitteitä 2012:2 Suomen rakentamismääräyskokoelma E1 Rakennusten paloturvallisuus: Määräykset ja ohjeet 2011 E9 Kattilahuoneiden ja polttoainevarastojen paloturvallisuus: Ohjeet STEP-hanke

41 Koulutusvelvollisuus Erityisesti vanhustenhuollossa, päihdehuollossa ja mielenterveyskuntoutujien sekä vammaisten henkilöiden asumispalveluissa tulee henkilökunta kouluttaa tuntemaan pelastuslain vaatimukset, jotka koskevat ilmoitusvelvollisuutta ilmeisestä palovaarasta tai onnettomuusriskistä poistumisturvallisuusselvityksiä ohjeita onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuusja vaaratilanteissa toimimiseksi sekä henkilökunnan omatoimisen varautumisen tietoja ja taitoja STEP-hanke

42 Pohdi Pohdinnan paikka Pohdi lainsäädännön asettamia velvollisuuksia: vaitiolovelvollisuutta ja ilmoitusvelvollisuutta: Oletko joutunut tilanteeseen, jossa olet pohtinut ilmoitusvelvollisuuden ja vaitiolovelvollisuuden mahdollista ristiriitaa? Minkälaisissa tilanteissa kokisit ilmoittamisen vaikeaksi? Onko työpaikallasi painotettu ilmoitusvelvollisuutta? Onko tiedonkulussa ollut ongelmia? STEP-hanke

43 Pohdi Pohdinnan paikka Poistumisturvallisuusselvitys pitää päivittää aina toiminnan oleellisesti muuttuessa, kuitenkin viimeistään kolmen vuoden välein Onko toimipaikassasi tehty poistumisturvallisuusselvitys? Oletko perehtynyt siihen / Olitko mukana sitä tekemässä? Vastaako sen sisältö todellista toimintaa ja asiakkaiden / potilaiden toimintakykyä? Onko selvitys päivitetty ja toimitettu pelastusviranomaisille? Onko suunnitelman toimivuus testattu vai pitäisikö sitä kehittää? STEP-hanke

44 Pohdi ja selvitä? Pohdinnan paikka Kiinteistön rakenteellinen turvallisuus on varmistettu rakentamismääräyksillä. Mikäli kiinteistön käyttötarkoitus kuitenkin muuttuu, voi rakenteellinen paloturvallisuus olla riittämätön. Onko työpaikkasi kiinteistö suunniteltu siihen käyttöön, mihin sitä todellisuudessa käytetään? Jos todellinen käyttötarkoitus on vaativampi kuin alkuperäinen käyttötarkoitus, millä toimenpiteillä paloturvallisuus on varmistettu? STEP-hanke

45 3 Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Onnettomuuksista oppiminen ja tapausesimerkkejä hoitolaitospaloista / THL STEP-hanke

46 Osan tavoite Tavoitteena onnettomuuksista oppimisen periaatteen* sisäistäminen ja hyvien lähdeaineistojen käyttöön ohjaaminen STEP-hanke

47 Osan sisältö Onnettomuuksista oppimisen ja jatkuvan parantamisen periaate Tapausesimerkkejä riskien tunnistamiseksi ja oman toiminnan kehittämiseksi STEP-hanke

48 Onnettomuuksista oppiminen Keskeinen turvallisuuden parantamisen työkalu on onnettomuuksista, sattuneista vaaratilanteista tai läheltä piti - tilanteista oppiminen. Oppimisessa etsitään syytekijöitä ja turvallisuuden parannusehdotuksia, ei syyllisiä. Oppimisessa voidaan käyttää aineistona omassa toiminnassa ja omalla toimialalla sattuneita tapauksia, mutta myös muilla toimialoilla sattuneiden tapausten tietoja Hyviä oppimisen lähteitä ovat tutkintaraportit, joissa on todettu sekä vaaratilanteen syyt että turvallisuussuositukset / turvallisuuden parannusehdotukset Esimerkkeinä Onnettomuustutkintakeskuksen raportit* muut onnettomuudet STEP-hanke

49 Onnettomuuksista oppiminen Periaatteet Onnettomuutta tai läheltä piti -tilannetta arvioidaan moniammatillisesti useista näkökulmista Arvioinnissa etsitään syitä ja turvallisuuden parannusehdotuksia, ei syyllisiä Tutkinnassa selvitetään tapahtumien kulku, välittömät riskitekijät, välilliset riskit, onnettomuuden seurauksia pahentaneet tekijät ja seurauksia lieventäneet tekijät Todetaan toimenpiteet, joiden avulla vaaroja ja vastaavan onnettomuuden riskiä, todennäköisyyttä ja / tai seurauksien vakavuutta voidaan pienentää Ryhdytään turvallisuutta parantaviin toimenpiteisiin Seurataan toimenpiteiden vaikuttavuutta STEP-hanke

50 Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuus Jatkuvan parantamisen kehä Lähtötilanne / Uusi tilanne, jossa entistä parempi turvallisuustaso Vaaratilanne tai onnettomuus Ehdotusten toimeenpano ja vaikutusten seuranta Turvallisuuden parannusehdotusten tekeminen Tapaustietojen tutkinta ja syytekijöiden selvittäminen STEP-hanke

51 Analogia Onnettomuuksista oppimisen ja turvallisuuden jatkuvan parantamisen kehällä on selkeä yhdenmukaisuus, verrattavuus tai vastaavuus useiden muiden toimintamallien tai järjestelmien kanssa: Laatujärjestelmä, jatkuvan parantamisen toimintamalli Potilasturvallisuuden jatkuva parantaminen STEP-hanke

52 Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapausesimerkkejä hoitolaitospaloista THL STEP-hanke

53 Tapausesimerkit Aineistossa on viisi esimerkkitapausta tulipaloista, jotka kaikki ovat sattuneet tyypillisessä sosiaali- tai terveystoimen toimintaympäristössä. Vastaavat palot ovat mahdollisia myös muissa laitoksissa. Iso terveydenhuollon yksikkö Evakuointiin johtanut sairaalapalo Potilaan sytyttämä sairaalapalo Liikuntarajoitteisten henkilöiden asuminen Asuntopalo eläkeläisten asuinkerrostalossa Päihdeongelmaisten henkilöiden asuminen Asumiskäyttöön muutetun koulurakennuksen palo Tukiasuntona käytetyn rintamamiestalon palo STEP-hanke

54 Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapausesimerkki Evakuointiin johtanut sairaalapalo THL STEP-hanke

55 Evakuointiin johtanut sairaalapalo B1/2011Y Tapahtuma Palo syttyi käytävän alaslasketun katon yläpuolisessa tilassa hoitajakutsujärjestelmän liitäntäyksikön kuumennuttua Palo kuumensi koteloidussa tilassa kulkeneiden happi- ja paineilmaputkistojen liitokset, ne sulivat ja aukesivat, jolloin tilaan pääsi lisää happea, joka voimisti paloa Tulipalo levisi ylempään kerrokseen sähkökaapeleiden läpiviennin kautta Savu levisi nopeasti koko rakennukseen hissikuilun, porraskäytävien, ilmanvaihdon ja läpivientien kautta Rakennuksesta evakuoitiin 176 potilasta ja 56 henkilökuntaan kuuluvaa Katso Onnettomuustutkintakeskuksen raportti B1/2011Y Katso myös videotallenne STEP-hanke

56 Evakuointiin johtanut sairaalapalo B1/2011Y Vahingot Ei kirjattuja potilasvahinkoja Kolme hoitajaa kuljetettiin tarkistettavaksi savulle altistumisen vuoksi. Savulle altistui yhteensä 196 henkilöä. Rakennus kärsi mittavat vahingot. Osa toimitiloista tuhoutui täysin, osa kärsi mm. savu- ja nokivahingoista Ensiapupoliklinikan itäpää toisessa kerroksessa ja päivystyslaboratorion käytävä kolmannessa kerroksessa tuhoutuivat täysin Lisäksi sairaalan tilat kärsivät eriasteisista savu- ja nokivahingoista Sairaalalaitteita tuhoutui käyttökelvottomiksi Sairaalan toiminta häiriintyi Palo aiheutti 17,5 miljoonan euron taloudelliset vahingot STEP-hanke

57 Evakuointiin johtanut sairaalapalo B1/2011Y Riskitekijät Hoitajakutsujärjestelmän liitäntäyksikkö ylikuumeni oikosulun vuoksi ja sytytti palon Samassa tilassa oli happiputki, jossa oli ollut vuotoa jo ennen paloa, palo vahingoitti happiputkia edelleen ja palo voimistui Palo-osastointi ei toiminut: sähkökaapeleiden läpiviennit olivat jääneet tiivistämättä ei todellista palokatkoa ja palo pääsi leviämään seuraavaan kerrokseen läpivientien kautta Rakennus on rakennettu 1938 ja siihen oli tehty useita korjauksia vuosien aikana. Muutostöissä oli luotettu urakoitsijoiden tekevän palo-osastojen läpiviennit huolellisesti. Kunnossapito oli reaktiivista, perustui korjaamiseen STEP-hanke

58 Evakuointiin johtanut sairaalapalo B1/2011Y Muita huomioita Aiemmin sairaalassa oli ollut useita erheellisiä palohälytyksiä, jonka vuoksi henkilökunnan ensioletus oli virhehälytys Palon ja sen sijainnin havaitseminen viivästyi. Osastolla ei ollut paloinfonäyttöä, joka olisi ilmaissut palon täsmäsijainnin Palon seurauksena ovien sähköinen lukitus häiriintyi, ovet lukkiutuivat ja ne piti avata mekaanisella avaimella Pelastuslaitoksella ei ollut sairaalasta kohdekorttia, eikä avaimia ennen kuin sairaalan henkilökunta lainasi niitä Sairaalassa ei ollut käytettävissä pelastautumishuppuja Sairaalassa oli käytössä automaattinen paloilmoitin, ei automaattista sammutusjärjestelmää STEP-hanke

59 Evakuointiin johtanut sairaalapalo B1/2011Y Turvallisuussuositukset Hoito- ja huoltolaitoksilla tulisi olla rakenteellisen turvallisuuden ennakoiva kunnossapito-ohjelma Ohjelmassa tulisi huomioida muun muassa, että palokatkot, sähkö- ja kaasujärjestelmät sekä poistumisteiden ja hissikuilujen ylipaineistusautomatiikka ovat asianmukaiset Ohjelmaa tulisi toteuttaa ja seurata säännöllisesti Sähkötarkastuksissa havaittujen puutteiden asianmukaisen korjaamisen valvontaa tulisi kehittää Hoito- ja huoltolaitoksilla tulisi olla käytettävissään toimiva järjestelmä johdon ja henkilökunnan hälyttämiseen sekä sisäiseen tiedottamiseen Automaattisen sammutusjärjestelmän käyttöönotto laitoksissa STEP-hanke

60 Evakuointiin johtanut sairaalapalo B1/2011Y Onni onnettomuudessa Palo sattui henkilökunnan vuoronvaihdon aikaan, jolloin paikalla oli poikkeuksellisen hyvä miehitys evakuointia varten Palon syttyessä osastolla oli poikkeuksellisen vähän potilaita Välitön evakuointi onnistui hyvin Hoitohenkilökunta toimi pelastussuunnitelman mukaisesti evakuoidessaan potilaat ensin toiseen palo-osastoon ja sulkiessaan sen jälkeen palo-ovet ja muut väliovet STEP-hanke

61 Säädökset, määräykset ja ohjeet Sairaaloiden tavanomaisille kaasuputkiverkoille ei ole teknisiä vaatimuksia. Säädösten (sähkö ja rakentaminen) noudattaminen ja niiden valvonta ei toimi. Rakennuksen evakuointiin johtanut sairaalapalo Turussa B1/2011Y: Lähde Onnettomuustutkintakeskus 2012 Sairaanhoitopiiri Pelastustoimi Kaasuputkiverkolle ei ollut eikä vaadittu teknistä kunnonvalvontaa. Sairaalapalo voi aiheuttaa vaativan evakuointitilanteen, jonka vuoksi voimavaroja tulisi hälyttää aina etupainotteisesti. Sairaalan turvallisuuden hallinnassa oli puutteita. Palotarkastuksissa ei ollut havaittu puutteita palokatkoissa. Sairaala Henkilökunta Potilaat Sairaalassa ei ollut kattavaa sähkölaitteiston huolto- ja kunnossapitoohjelmaa, vaikka Tukes oli huomauttanut asiasta kahdesti. Kaasuputkistot olivat lähekkäin samassa tilassa sähkölaitteiden ja -kaapeleiden kanssa. Menettelyä onnettomuustilanteesta informoimiseksi muille osastoille ei ollut. Tilanteen johtaminen koko sairaalan osalta käynnistyi hitaasti. Muutoksia läpivienteihin tehdään sairaalassa usein. Rakentamismääräysten edellyttämää järjestelyä palokatkoista huolehtimiseksi ei ollut. Ilmanvaihdon ja hapen helposta ohjattavuudesta ja savunpoistosta onnettomuustilanteessa ei ollut huolehdittu. Tekniikka ja olosuhteet Potilasmäärä koko rakennuksessa vaihtelee osin ennakoimattomasti. Tapahtumaketju A-sairaalan ensiapupoliklinikalla (2. krs) oli yöllä vain 2 potilasta ja henkilökuntaa 17. Vikoja oli ollut aikaisemminkin. Alas lasketun katon yläpuolella oli palo. Poliklinikalle tuotiin aamuyöllä kolmas potilas. Potilaspaikan valmistelun yhteydessä hoitajakutsujärjestelmään tuli vika, joka poistettiin. Palo syttyi teknisen tutkinnan perusteella hoitajakutsujärjestelmän liitäntäyksiköstä. Sen mahdollisti tilaan vuotanut happi. Suurin osa automaattihälytyksistä on erheellisiä, mikä vaikuttaa vastesuunnitteluun. Sisäpuhelinjärjestelmä lähetti aiheettoman apua-kutsun turvaorganisaatiolle. Paloilmoittimen savuilmaisin reagoi ja palokello alkoi soida. Hätäkeskus hälytti automaattihälytyksen mukaisen vasteen. Osa hoitohenkilökunnasta luuli palohälytystä aluksi hissin hälytykseksi. Ylemmissä kerroksissa epätietoisuus kesti kauemmin. Paikalle tuli henkilökuntaa selvittämään epäselvää tilannetta. Talotekniikassa oli toimintahäiriöitä, mikä kertoo palon etenemisestä. Palo oli vuotaneen hapen ja paineilman vuoksi voimakas ja levisi nopeasti. Savualueen rajalla olleen parioven yläpuoli ei ollut savutiivis. Henkilökunnan toiminta oli ripeää. Hoitaja havaitsi savua. Ensiapupoliklinikan evakuointi aloitettiin ja käytävän rautalankalasiovet suljettiin. Katonrajasta tuli kaksi kipinäsuihkua. Savu täytti poliklinikan. Pelastuslaitos sammutti palon. Palokatkoissa oli puutteita. Savua levisi myös ilmanvaihdon, hissikuilujen ja ulkoa ikkunoiden kautta. Ilmanvaihdon pysäyttämisessä ja savunpoistossa oli ongelmia. Palo levisi vielä 3. kerroksen päivystyslaborator ioon. Savua levisi koko rakennukseen. Rakennus evakuoitiin pl. teho-osasto. Palo-osastointi tehoosastolle piti. Hapen virtausta ei katkaistu happivuodon, happeen kytkettyjen potilaiden ja paloalueen aiheuttaman epäselvän kokonaistilanteen takia. Vakavia henkilövahinkoja ei tullut. Aineelliset vahingot olivat mittavat. Evakuoitujen potilaiden hoito järjestettiin onnistuneesti.

62 Pohdi Pohdinnan paikka Pohdi omia kokemuksiasi Onko oman toimipaikkasi kunnossapito ennakoivaa (proaktiivista) vai vikoja korjaavaa (reaktiivista)? Jos käytätte toimipisteessä happea, seurataanko / ennakoidaanko mahdollisia vuotoja happipitoisuusmittarilla? Muista että ennakoiva kunnossapito lisää turvallisuutta STEP-hanke

63 Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapausesimerkki Potilaan sytyttämä sairaalapalo THL STEP-hanke

64 Potilaan sytyttämä sairaalapalo B1/2007Y Tapahtuma Palo syttyi käytävällä olleessa vaatenaulakossa ja levisi osastolle. Osastolla oli palon sattuessa 18 potilasta. Hoitajat yrittivät sammuttaa paloa Hoitajat onnistuivat siirtämään osan potilaista turvaan Palokunta pelasti loput potilaat ja sammutti palon Onnettomuustutkintakeskuksen raportti B1/2007Y Simulointiraportti (13 Mt) Rekonstruktiokuva: VTT STEP-hanke

65 Potilaan sytyttämä sairaalapalo B1/2007Y Vahingot Palossa loukkaantui 18 henkilöä Mielisairaalan akuuttipsykiatrian osasto tuhoutui tulipalossa Onnettomuustutkintakeskuksen raportin mukaan palon arvioitiin aiheuttaneen euron vahingot. Sairaanhoitopiirille koituneet lopulliset taloudelliset vahingot ovat tätä selvästi suuremmat STEP-hanke

66 Potilaan sytyttämä sairaalapalo B1/2007Y Syyt / riskitekijät Palon syttymissyynä oli potilaan tahallinen teko Sytyttelytaipumus tiedettiin, tieto ei ollut välittynyt osastolle Osaston keskikäytävällä oli avoin vaatenaulakkokaappi, jonka aiheuttamaa paloriskiä ei oltu aiemmin tunnistettu Kaapissa oli ulkoiluvaatteita, jotka syttyivät helposti palamaan ja muodostivat samalla myrkyllisiä palokaasuja Olosuhteet muuttuivat alkusammutuksen aikana 2-3 minuutissa vaarallisiksi, savu pääsi leviämään käytävään ja potilashuoneisiin ja haittasi potilaiden evakuointia Palon sammutus olisi onnistunut pikapalopostilla, mutta käyttöä ei yritetty: ei harjoiteltu, olisi ollut hidasta Tiloissa ei ollut automaattista sammutusjärjestelmää STEP-hanke

67 Potilaan sytyttämä sairaalapalo B1/2007Y Palon kehittymisen rekonstruktio Palo 1 minuutin jälkeen Palo 5 minuutin jälkeen Katso myös simulaatiovideo savun leviämisestä käytävällä Kuvat: VTT STEP-hanke

68 Potilaan sytyttämä sairaalapalo B1/2007Y Turvallisuussuositukset Potilaslainsäädännön kehittäminen turvallisuuden lisäämiseksi Hoito- ja huoltolaitosten riskienhallinnan ohjeiston laatiminen Hoito- ja huoltolaitosten suojaaminen automaattisella sammutusjärjestelmällä Kohdekohtaisten kokonaisvasteiden laatiminen Ulkovaatteiden säilytyksen paloturvallisuuden parantaminen STEP-hanke

69 Potilaan sytyttämä sairaalapalo B1/2007Y Turvallisuustoimenpiteet Uusitaan sairaalan turvallisuusorganisaatio / - johtamisjärjestelmä ja palokoulutusjärjestelmä Uusitaan henkilöhälytys- ja paloilmoitinjärjestelmä, sekä lukitus- ja avainjärjestelmä Parannetaan palo-osastointia, ilmanvaihtoa ja savunpoistoa ja lisätään palo-ovia Toteutetaan turvallisuus- ja alkusammutuskoulutuksia ja osastokohtaiset evakuointiharjoitukset Päivitetään poistumisturvallisuusselvitys Rakennetaan automaattinen sammutusjärjestelmä Otetaan palvelukseen turvamies/vartija STEP-hanke

70 Potilaan sytyttämä sairaalapalo B1/2007Y Onni onnettomuudessa Vaikka tilanne kehittyi nopeasti vaaralliseksi, henkilökunta onnistui evakuoimaan useita potilaita ja palokunta onnistui pelastamaan loput potilaat Palo havaittiin nopeasti syttymisen jälkeen Palokunta sai automaattisen palohälytyksen Sammutusyritys ja evakuointi aloitettiin viivytyksettä Vaatteet paloivat nopeasti: Palon intensiivinen vaihe oli lyhyt, koska palokuorma oli vähäinen STEP-hanke

71 Kuva: Pirkanmaan pelastuslaitos

72 Pohdi Pohdinnan paikka Osa tulipaloista osa on tahallaan sytytettyjä. Pohdi, miten ennaltaehkäistä tahallista sytyttämistä. Onko tahallisuuteen varauduttu? Kulkeeko tieto asiakkaan / potilaan sytyttelytaipumuksesta? Onko tilat arvioitu tahallisen sytyttämisen varalta? Onko asiakkaalla / potilaalla tulentekovälineet? Jos on, voidaanko ne ottaa pois? STEP-hanke

73 Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Esimerkki: Asuntopalo eläkeläisten asuinkerrostalossa THL STEP-hanke

74 Asuntopalo eläkeläisten asuinkerrostalossa D1/2010Y Tapahtuma Kolmannen kerroksen yksiössä asunut iäkäs nainen huomasi asunnossaan tulipalon alun, hän lähti rollaattorin avulla ulos asunnosta ja tuupertui käytävälle Savu levisi auki jääneestä ovesta käytävälle ja paloosastoinnin epätiiviyden vuoksi edelleen muualle rakennukseen Käytävän toisessa päässä asunut nainen havahtui käytävältä kuuluneeseen palovaroittimen ääneen, avasi asuntonsa oven, myös hän lähti rollaattorilla käytävälle ja tuupertui savuun Toisen rapun asukas havaitsi tulipalon ja ilmoitti siitä hätäkeskukseen, pelastuslaitoksen yksikkö pelasti uhrit ja sammutti tulipalon Onnettomuustutkintakeskuksen raportti D1/2010Y STEP-hanke

75 Asuntopalo eläkeläisten asuinkerrostalossa D1/2010Y Vahingot Viisi asukasta joutui sairaalahoitoon: Molemmat käytävälle tulleet naiset loukkaantuivat vakavasti, lisäksi kolme muuta asukasta toimitettiin sairaalaan Talosta evakuoitiin 13 asukasta Kerrostalon yksiö irtaimistoineen tuhoutui täysin Useaan asuntoon tuli savuvahinkoja Talossa oli 73 huoneistoa ja 80 asukasta, heistä kymmenen jouduttiin sijoittamaan tilapäisasuntoon remontin ajaksi STEP-hanke

76 Asuntopalo eläkeläisten asuinkerrostalossa D1/2010Y Syyt / Riskitekijät Ilmeinen syttymissyy oli tupakointi vuodesohvalla Sisäiset käytävät, uloskäytävät, kerrokset ja huoneistot olivat kukin oma palo-osastonsa. Tuuletusventtiilien vuoksi sisäisten käytävien palo-osastointi oli kuitenkin epätiivis. Huoneistot ja käytävät oli varustettu vain palovaroittimilla evakuointiin tarkoitettu henkilökunta ei saanut tietoa palosta Käytävän palovaroittimien ääni kuului myös asuntoihin, joissa ei ollut savua. Varoitusääneen reagoitiin epätarkoituksenmukaisesti poistumalla turvallisesta tilasta savuiseen käytävään Puutteelliset savunpoistojärjestelyt vaikeuttivat pelastustoimintaa STEP-hanke

77 Asuntopalo eläkeläisten asuinkerrostalossa D1/2010Y Riskitekijät Asukkaat olivat iäkkäitä (keski-ikä 79 vuotta), suurella osalla asukkaista oli alentunut toimintakyky ja liikkuminen edellytti apuvälineiden käyttöä Rakennuksen paloturvallisuustaso ei vastannut asukkaiden toimintakykyä Rakennuksen evakuoinnissa annettuja poistumisohjeita ymmärrettiin väärin, eikä evakuoiduille ollut saattajia. Tämän seurauksen osa evakuoiduista katosi pelastajilta hetkeksi. Muutoin evakuointi sujui suunnitellun mukaisesti. Henkilökunta ei osallistunut pelastustoimiin STEP-hanke

78 Asuntopalo eläkeläisten asuinkerrostalossa D1/2010Y Keskeistä Asuminen perustui vuokrasuhteeseen, mutta asunnot olivat käytännössä palveluasuntoja Rakennusluvan mukaisesti rakennus on asuinkerrostalo Vuokraustoimintaa ylläpitäneen organisaation ehtojen mukaan vuokra-asuntoa hakevien pitää tulla toimeen ilman jatkuvaa valvontaa ja hoivaa Käytännössä osalla asukkaista toimintakyky ja omatoimisen poistumisen edellytykset olivat alentuneet Asukkaiden kunto huomioon ottaen talo oli vaativa kohde Automaattinen paloilmoitin olisi nopeuttanut pelastustoimien aloittamista, automaattinen sammutuslaitteisto olisi vähentänyt vahinkoja STEP-hanke

79 Asuntopalo eläkeläisten asuinkerrostalossa D1/2010Y Toimenpide-ehdotukset Rakennusluvan mukaisesta käyttötarkoituksesta riippumatta toiminnanharjoittaja tekee poistumisturvallisuusselvityksen ja vastaa sen vaatimista toimenpiteistä aina kun kyseessä on henkilöturvallisuuden kannalta vaativa kohde (Pelastuslaki) Pelastuslaitosten tulisi huomioida hälytysohjeissaan henkilöturvallisuuden kannalta vaativien kohteiden erityispiirteet evakuoinnin näkökulmasta Evakuointisuunnitelmia ja -käytäntöjä pitää kehittää Mahdollista evakuointia varten pitää olla evakuointiohjeet ja varmistaa tiedonkulku myös sosiaalipäivystykseen Erityiskohteiden hälytystiedon kulku pitää varmistaa sekä hätäkeskukseen että toiminnanharjoittajalle STEP-hanke

80 Pohdi Pohdinnan paikka Saatko itse / oma organisaatiosi välittömästi tiedon mahdollisista tulipaloista tai muista vaaratilanteista Miten tiedonkulku on varmistettu? Oletko / onko organisaatiosi antanut asiakkaille / potilaille turvallisuuskoulutusta? Tietääkö asiakas / potilas, minkälaisissa tilanteissa on turvallisempaa jäädä asuntoon kuin poistua sieltä? Miten asiakasta voi kouluttaa?* STEP-hanke

81 Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapausesimerkki: Asumiskäyttöön muutetun koulurakennuksen palo THL STEP-hanke

82 Asumiskäyttöön muutetun koulurakennuksen palo D1/2003Y Tapahtuma Asumiskäyttöön muutetun vanhan koulurakennuksen alakerran asunnossa syttyi tulipalo Ala- ja yläkerran asunnoissa oli palon syttyessä yhteensä neljä henkilöä, jotka kaikki olivat nauttineet alkoholia Yksi miehistä haki avuksi talonmiehen, joka yritti sammuttaa paloa käsisammuttimen avulla Lähistöllä ollut henkilö huomasi palon ja ilmoitti siitä hätäkeskukseen Palokunnan saapuessa rakennuksen toinen pääty oli liekeissä. Sammutuksen aloittamisesta huolimatta palo levisi yläpohjaan, eikä rakennukseen voitu enää mennä sisälle Onnettomuustutkintakeskuksen raportti D1/2003Y STEP-hanke

83 Asumiskäyttöön muutetun koulurakennuksen palo D1/2003Y Vahingot Palossa menehtyi kolme henkilöä. Uhrien kuolinsyynä oli häkämyrkytys Puurakenteinen rakennus tuhoutui täysin STEP-hanke

84 Asumiskäyttöön muutetun koulurakennuksen palo D1/2003Y Syyt / Riskitekijät Asukkaiden toimintakyky oli alkoholin käytön vuoksi alentunut Tulipalon syttymissyy ei selvinnyt, mahdollisia syttymissyitä ovat sähköjohtojen tai -laitteiden syttyminen, tupakointi, muu tulenkäsittely tai tahallinen sytyttäminen Talon sähköjärjestelmä oli vanha ja asunnossa oli useita sähkölaitteita Kaikki syttymishetkellä paikalla olleet olivat tupakoivia Talo oli vanha puurakenteinen talo Talossa ei ollut palo-osastointeja Palovaroittimen olemassaolosta ei ole tietoa Palotarkastus oli tehty viimeksi 12 vuotta aiemmin STEP-hanke

85 Muuta Sosiaalitoimi oli vuokrannut asunnot kahdelle henkilölle Asunnoissa ei ollut varsinaisia turvajärjestelyitä (käsisammutin oli talonmiehen asunnossa, joka sijaitsi rakennuksen toisessa päädyssä) Rakennuksen sammuttamiseen käytetty vesi jouduttiin ajamaan noin kolmen kilometrin päässä olleesta laskuojasta. Sammutusveden saannissa tuli vedenajosta johtuen pieni katko STEP-hanke

86 Asumiskäyttöön muutetun koulurakennuksen palo D1/2003Y Turvallisuussuositukset Ihmisten asuinolosuhteiden on oltava sellaiset, että kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti tulipalossa Ihmisten asumiseen liittyviä päätöksiä tehtäessä muun muassa kuntien ja asumispalveluja tarjoavien järjestöjen, yhdistysten ja säätiöiden tulisi ottaa huomioon paloturvallisuusriskit ja arvioida, millainen turvallisuustaso on hyväksyttävä STEP-hanke

87 Päättäjien vastuu Paloturvallisuuskysymykset tulee ottaa huomioon jo asumisen suunnittelun alkuvaiheessa. Tällöin päätöksiä on vielä mahdollista muuttaa ja suunnitella, millä keinoin asukkaan turvallisuus saadaan hyväksyttävälle tasolle. Toisinaan entistä asumistapaa ei paloturvallisuusriskin vuoksi voi enää jatkaa, vaan asukkaan on joko muutettava turvallisempaan asuntoon tai asunnossa on tehtävä teknisiä tai muita paloturvallisuutta edistäviä parannuksia. Asumiseen liittyvät päätökset ovat merkittäviä: Ihmisten asumiseen liittyviin päätöksiin liittyy myös vastuu turvallisuudesta STEP-hanke

88 Ennaltaehkäisy Asiakkaan kunnon huomioon ottaminen asuttamispäätöksissä Asunnon rakenteellinen turvallisuus / paloturvallisuus Tarvittaessa asunnon paloturvallisuuden parantaminen Muista myös poistumisturvallisuuden varmistaminen Palon syttymisen välttäminen Paloturvalliset kalusteet, tekstiilit, tuhkakuppi, ulkona tupakointi Palovaroittimen käyttö, jotta asukas huomaa alkavan palon mahdollisimman nopeasti Nopea palotiedon välittäminen pelastuslaitokselle STEP-hanke

89 Pohdi Pohdinnan paikka Kuolemaan johtaneissa tulipaloissa osallisen menehtyminen johtuu usein siitä, että asukas ei tulipalon syttyessä pysty, ymmärrä tai halua toimia tilanteen edellyttämällä tavalla, eikä poistua asunnosta / tilasta riittävän nopeasti. Pohdi miksi. Selviytymismahdollisuudet voivat olla huonontuneet muun muassa päihteiden, fyysisten ja psyykkisten sairauksien, lääkityksen tai korkean iän mukanaan tuoman heikentyneen toimintakyvyn vuoksi. Myös pienet lapset ovat tulipalotilanteessa muiden avun varassa Oletko itse / onko omassa organisaatiossasi otettu realistisesti huomioon asiakkaan / potilaan toimintakyky ja sen vaikutus poistumismahdollisuuteen? STEP-hanke

90 Pohdi Pohdinnan paikka Erityisryhmät tarvitsevat turvallisen asunnon Onko oman kiinteistösi / toimipaikkasi toimitilat paloturvalliset? Otetaanko tuettua asumista suunniteltaessa ja sitä koskevassa päätöksenteossa huomioon turvallisuus? Onko omatoiminen varautuminen asianmukainen ja riittävä? Onko tiloissa / asunnoissa lakisääteiset palovaroittimet? STEP-hanke

91 Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapausesimerkki: Tukiasuntona käytetyn rintamamiestalon palo THL STEP-hanke

92 Käsitteet Tukiasuminen Tukiasunnot on tarkoitettu lähes itsenäiseen asumiseen kykeneville sekä erilaisille asunnottomien ryhmille Rintamamiestalo Yhden perheen käyttöön 1950-luvulla rakennettu puolitoistakerroksinen purueristeinen puurakenteinen talo. Talon huoneilta tai porraskäytävältä ei edellytetty paloosastointia. Tästä tapauksessa rintamamiestalosta oli remontoitu neljä tukiasuntoa, joihin oli sijoitettu päihdeongelmaisia asiakkaita THL STEP-hanke

93 Tukiasuntona käytetyn rintamamiestalon palo B1/2008Y Tapahtuma Tukiasumiseen käytetyssä vanhassa omakotitalossa syttyi tulipalo aamuyöllä. Rakennuksessa oli palon syttyessä neljä vuokralaista ja kuusi vierasta Kaikki olivat nauttineet alkoholia edellisiltana ja palon syttymishetkellä tiettävästi nukkumassa Palo syttyi porrashuoneessa. Osa talossa olleista havahtui, ehti pelastautua ja hälyttää apua Pelastuslaitosten yksiköiden tullessa talo oli liekeissä ja sammutustyöt ja jälkivartiointi kestivät pitkään Onnettomuustutkintakeskuksen raportti B1/2008Y STEP-hanke

94 Tarja Ojala 94 Kuva: Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

95 Tukiasuntona käytetyn rintamamiestalon palo B1/2008Y Vahingot Palossa menehtyi viisi ihmistä Yksi henkilö loukkaantui vakavasti ja neljä lievästi Palossa menetti asuntonsa neljä henkilöä Talo paloi korjauskelvottomaksi STEP-hanke

96 Tukiasuntona käytetyn rintamamiestalon palo B1/2008Y Riskitekijät Palo syttyi talon keskellä sijainneessa porraskäytävässä aamuyöllä Rakennuksen paloturvallisuus oli huono ja tuli levisi purueristeisessä puutalossa nopeasti Poistumismahdollisuudet olivat huonot: toimintakyvyltään normaalienkin ihmisten pelastautuminen olisi voinut olla mahdotonta. Henkilövahinkoja pahensi se että rakennuksessa olleiden toimintakyky oli alentunut STEP-hanke

97 Tukiasuntona käytetyn rintamamiestalon palo B1/2008Y Erityistä Kaupunki oli hankkinut ja remontoinut talon päihdeongelmaisten tukiasunnoksi. Käyttötarkoitus oli viranomaisten tiedossa, mutta kiinteistörekisterin tietoja ei oltu päivitetty. Uusi käyttötarkoitus olisi edellyttänyt mm. porraskäytävän palo-osastointia. Ei poistumisturvallisuusselvitystä Talon nimessä / paikantamisessa ja sammutusveden saannissa oli ongelmia STEP-hanke

98 Tukiasuntona käytetyn rintamamiestalon palo B1/2008Y Turvallisuussuositukset Päihdeongelmaisten tukiasunnot pitäisi tarkistaa ja niiden tilannetta seurata säännöllisesti Paloturvallisuudeltaan ongelmalliset kohteet tulisi asettaa käyttökieltoon tai niihin tulisi tehdä tarvittavat turvallisuusparannukset. Eri viranomaisten järjestelmiin kertyvä tieto turvallisuuspuutteista pitäisi voida välittää muille viranomaisille siten, että tieto tallentuu ja velvoittaa reagoimaan tarvittavalla tavalla Kiireellistä toimintaa edellyttävien pelastustehtävien välittämiseen käytettävien järjestelmien vastuu pitää olla yhdellä viranomaisella ja että järjestelmien luotettavuuden arviointiin olisi järjestelmälliset menettelyt STEP-hanke

99 Tapauksissa esiin tulleita ongelmia Osa kiinteistöistä on suunniteltu muuhun käyttöön, kuten tavanomaiseen asumiseen, eikä rakennuksen rakenteellinen paloturvallisuus ole riittävä, kuten tässä ja seuraavassa tapausesimerkissä Viranomaisvalvonta ei tavoita kaikkia kohteita, kuten tukiasuntoja, vrt. tukiasuntona käytetyn koulun ja omakotitalon palot Erityisongelmia ja kohonnut riski asiakas- / potilasryhmäkohtaisesti: tupakoijat, päihdeongelmaiset, sairaat, muistisairaat, liikuntarajoitteiset ja henkilöt, joilla on toimintakykyä alentava lääkitys STEP-hanke

100 Tapausesimerkit ja onnettomuuksista oppiminen Pohdinnan paikka Pohdi Miten onnettomuustilanteet, saati läheltä piti -tilanteet ja vaaratilanteet raportoidaan ja käsitellään omassa työssäsi: Miten tapaukset raportoidaan? Kuka tapauksia käsittelee, miten ja miten nopeasti? Johtavatko tapaukset perusteltuihin toimenpiteisiin? Minkälaisella aikataululla muutokset toteutetaan? Kuka hoitaa? Etsitäänkö syytekijöitä vai syyllisiä? Onko prosessissa / oppimisessa kehitettävää? Kulkeeko tieto vaaratilanteista ruohonjuuritasolta esimiehille ja organisaation ylimpään johtoon? STEP-hanke

101 Pohdi Pohdinnan paikka Kuinka nopeasti omassa toimipaikassasi pystytään evakuoimaan asiakkaat / potilaat? Miten asia on testattu? Milloin olette harjoitelleet viimeksi? Mitä opittiin? Mitä muutettiin? Kiinnititkö kotiin annettavissa palveluissa huomiota paloturvallisuuteen? STEP-hanke

102 Pohdi Pohdinnan paikka Onko oman toimintasi turvallisuusriskit tunnistettu? Mitä ovat keskeiset turvallisuusriskit? Onko oman toimintasi piirissä kiinteistö / kiinteistöjä, joiden sosiaali- tai terveystoimen käyttötarkoitus tai riskit eivät ole viranomaisten tiedossa? STEP-hanke

103 Muistathan, että Pelastuslaki edellyttää (L 379/2011, ), että henkilöturvallisuuden kannalta vaativiin kohteisiin, joissa paloturvallisuuden riskit johtuvat tilojen käyttötavasta ja henkilöiden rajoitetusta tai alentuneesta toimintakyvystä, tulee laatia poistumisturvallisuusselvitys Vastaava määräys on myös Suomen rakentamismääräyskokoelman rakennusten paloturvallisuutta käsittelevässä osassa E STEP-hanke

104 4 Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tilastotietoja / STEP-hanke

105 Osan tavoite Antaa yleiskuva erilaisten palojen, syttymissyiden ja suojaustekniikan tavanomaisuudesta laitoshoidossa, tuetussa asumisessa ja kotiin annettavissa palveluissa Herättää huomaamaan potentiaaliset riskit tilastoinnissa ja tutkimuksissa esiin tulleet ongelmat tilastoinnin heikkoudet Tilastotietoa voidaan hyödyntää riskienarvioinnissa ja onnettomuuksista oppimisessa Tilastotietojen kautta saatu tieto on tapausesimerkkien ohella hyvä turvallisuusjohtamisen ja riskienarvioinnin työkalu STEP-hanke

106 Sisältö Osan tavoite Tilastotietojen lähteet ja seuranta Hoitolaitospalot Pronto-tietokannassa Yleistä Laitostyyppiluettelo ja palojen määrä laitostyypeittäin Kehityssuunta Syttymissyyt Aiheuttajan ikä Hoitolaitoksissa käytössä ollut turvatekniikka Laitosluokittelun ulkopuolelle jäävät palot Pohdittavaksi STEP-hanke

107 Tilastotietojen lähteet ja seuranta Pelastustoimen resurssi ja onnettomuustilasto PRONTO ja vuositilastot, Pelastusopisto sisältää sekä palot että palovaarat Palokuolematilastot, SPEK Kuolemansyyt, Tilastokeskus Tapaturmatilastot, THL STEP-hanke

108 Hoitolaitospalot: Pronto-tiedot vuosilta * Tilastotietoja hoitolaitospaloista Suomessa sattuu keskimäärin 6000 rakennuspaloa vuodessa Näistä noin 225 on hoitolaitospaloja (~ 4 % rakennuspaloista) Huomaa, että mikä tahansa paloista voisi kehittyä koulutusaineistossa kuvattujen tapausesimerkkien kaltaiseksi onnettomuudeksi Tilastoitu hoitolaitospalojen määrä ei sisällä kaikkia tapauksia: Osa sosiaali- ja terveystoimen asiakkaista asuu kotona tai kodinomaisissa olosuhteissa, joita laitosluokittelu ei tunnista. Turvallisuus on kuitenkin yhtä tärkeä, olipa asiakas laitoksessa tai kotiin annettavien palveluiden piirissä STEP-hanke

109 Pronto-tiedot vuosilta * Hoitolaitospalot laitostyypin mukaan Laitostyyppi Yht. ka / vuosi % Vanhainkoti Muu huoltolaitosrakennus Terveyskeskus Muu sairaala Lasten päiväkoti Muu terveydenhuoltorakennus Keskussairaala Muualla luokittelematon sosiaalitoimen rakennus Terveydenhuollon erityislaitos Vankila Kehitysvammaisten hoitolaitos Lasten- tai koulukoti Yhteensä STEP-hanke

110 Pronto-tiedot vuosilta * Menetykset hoitolaitospaloissa Keskiarvo vuosina sattuneista laitospaloista: Yksi palokuolema / vuosi Noin 25 loukkaantunutta / vuosi Merkittävät taloudelliset menetykset tulipaloissa loukkaantuneiden hoitokulut palojen aiheuttamat toiminnan keskeytykset ja aineelliset menetykset Kirjattujen seurausten ulkopuolelle jäävät Sairauspoissaolot, potilasvahingot, ympäristövahingot ja muut välilliset vahingot Laitosten toiminnan häiriöt, keskeytyksen vaikutukset ja kulut Inhimilliset kärsimykset ja turvallisuudentunteen alentuminen STEP-hanke

111 Hoitolaitospalot: Pronto * Syttymissyyt toiminnan mukaan Koneen tai laitteen väärä käyttö 6 % Tahallaan sytytetty palo 8 % Tulityö 2 % Muut syyt 12 % Tupakointi, tulentekovälineet, kynttilät mm. 14 % Ruuanlaitto (valvomaton / valvottu) 29 % Tekninen vika / kone- tai sähkölaite 29 % Aiheuttajat: 2/3 ihmisen toiminta 1/3 koneen tai laitteen vika Luonnontapahtuma tai palovaarallinen aine marginaalisia aiheuttajia Kaikki syttymissyyt (n=1123) STEP-hanke

112 Hoitolaitospalot: Pronto * Arvio tulipalon tahallisuudesta Tietoa ei ole kysytty tai kirjattu 35 % Tahallinen 15 % Tuottamuksellinen 19 % Tuottamuksellisuus sisältää huolimattomuuden ja varomattomuuden Ei voida arvioida 3 % Vahinko tai tahaton 28 % Kaikki syttymissyyt (n=1123) STEP-hanke

113 Hoitolaitospalot: Pronto * Aiheuttajan ikä Aiheuttajan ikä Yht. % ka/v** Alle 7 vuotta* ,3 0, vuotta* ,1 1, vuotta* ,5 3, vuotta* ,3 4, vuotta ,1 5, vuotta ,4 11,2 Yli 74 vuotta ,4 *** Ei voida arvioida ,0 Yhteensä ,0 *Ikärajoissa on ylä- ja alaiän tilastoinnissa tapahtunut muutos ja määrä on muutoksen vuoksi suuntaa antava. ** Koska luokat eivät ole tasaväliset, on vertailun helpottamiseksi laskettu suhdeluku, joka ilmaisee keskimäärin aiheutettujen tulipalojen määrän vuodessa / ikävuosi. Esim. alle 7 vuotta: 2 paloa / 6 ikävuotta = 0,3 /vuosi *** Suhdelukua ei voida laskea STEP-hanke

114 Hoitolaitospalot: Pronto * Todettuja rakennusteknisiä ongelmia Hoitolaitoksissa käytössä olevan turvatekniikan puutteet Osa kiinteistöistä ilman palovaroitinta tai varoitinjärjestelmää Automaattisia sammutuslaitteistoja käytössä vain viidesosassa Palo-osastoinnin puutteet, väljät läpiviennit tms., tai osastoinnin puuttuminen Noin 2 % hoitolaitospaloista (22 tapausta vuosina ) palo-osastointi ei pitänyt (vrt. sairaalapalo) STEP-hanke

115 Hoitolaitospalot: Pronto * Turvatekniikka palokohteissa % STEP-hanke

116 Turvatekniikan yleisyys 2013 STEP- kyselytutkimuksen mukaan* Hoitolaitospaloissa kirjattu sprinklereiden osuus oli alle 20 % STEP-kyselyyn vastanneiden sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden toimipaikoista sprinkleri oli prosentilla (linkki STEP-tutkimusraporttiin* ) Kiinteistöjen varustaminen Laitoshoito Julk. / yksit. Asumispalvelut Julk. / yksit. Palovaroitin 93 % 94 % 93 % 92 % Paloilmoitin 100 % 92 % 98 % 89 % Sprinkleri 65 % 45 % 74 % 63 % STEP-hanke

117 Pronto-tiedot vuosilta Pohdi Pohdinnan paikka Laitospalojen trendi on laskeva, poikkeuksina terveyskeskukset ja muualla luokittelemattomat sosiaalitoimen rakennukset Mitä tapahtuu terveyskeskuksissa? Kuvaako muualla luokittelemattomat sosiaalitoimen rakennukset paloturvallisuuden kehitystä, palvelun tilaamisen ja tuottamisen politiikan muutosta, vai jotain muuta? Jos luokittelemattomien, muuhun käyttöön suunniteltujen rakennusten käyttö yleistyy laitospaikkojen vähentämisen seurauksena, mitä tapahtuu paloturvallisuudelle? Pohdi tilastoitujen ja tutkimustietojen oikeellisuutta STEP-hanke

118 Pohdi Pohdinnan paikka Tulipalojen syttymissyissä erotetaan tahalliset, tuottamukselliset ja vahingot Mikä erottaa tahallisuuden, tuottamuksellisuuden ja vahingon? Miten estät erilaisista inhimillisistä syistä syttyneitä paloja? STEP-hanke

119 Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tietoa laitostilastojen ulkopuolelta STEP-hanke

120 Arvio hoitolaitoksissa ja palvelu- ja tukiasunnoissa sattuneista paloista Tilastotiedot antavat yleiskuvan paloista luokitelluissa laitoksissa Hoitolaitospalojen tilastoinnin ulkopuolelle jää kuitenkin joukko sosiaali- ja terveystoimen toimipaikkoja, tuettu asuminen ja kotiin annettavat palvelut. Näissä sattuneita paloja on tutkittu vuosilta 2012 ja 2013 tehdyissä erillisissä selvityksissä (Sten 2013; Sten 2014*): STEP-hanke

121 Hoitolaitoksissa ja palvelu- ja tukiasunnoissa sattuneet palot Hoitolaitoksiksi luokiteltujen toimipaikkojen paloissa kuolee keskimäärin yksi henkilö vuodessa 2012 laitoksissa säästyttiin palokuolemilta Vuosilta 2012 ja 2013 tehtyjen selvitysten (Sten 2013; 2014*) mukaan hoitolaitoksissa, palvelu- ja tukiasumisessa / kotiin annettavissa palveluissa sattui kuitenkin 10 palokuolemaa, näistä yhdeksän sattui laitosten ulkopuolella, palvelu- ja tukiasumisessa 2012 sattui 6 palokuolemaa, kaikki muussa kuin laitoshoidossa 2013 sattui neljä palokuolemaa, näistä kolme muussa kuin laitoshoidossa, yksi hoitolaitoksessa sattuneessa palossa STEP-hanke

122 Hoitolaitospalojen ulkopuolisia tietoja (Sten 2012; 2013*) Palokuolemat asuntotyypin mukaan Palokuolemat Rivitalo 2 2 Kerrostalo 2 1 Pientalo 1 0 Muu 1 0 Yhteensä 6 3 Tuetun asumisen ja kotiin annettavien palveluiden asiakkaan kuolemaan johtaneissa tapauksissa palopaikka on asiakkaan oma koti. Syttymispaikka tavallisimmin olohuone tai keittiö STEP-hanke

123 Hoitolaitospalojen ulkopuolisia tietoja (Sten 2012; 2013*) Todetut syttymissyyt ja riskitekijät Tavanomaisimpana syttymissyynä oli asukkaan tupakointi Tupakoinnin ohella syttymissyy liittyi tulentekovälineisiin: mm. kynttilät Yksittäisissä paloissa mukana myös kemikaalit / palavat nesteet: nestekaasu / kiukaan sytyttämien bensan avulla Tapauksille tyypillisenä riskitekijänä oli uhrin toimintakyvyn lasku, joka vaikeutti palotilanteessa poistumista STEP-hanke

124 Hoitolaitospalojen ulkopuolisia tietoja (Sten 2012; 2013*) Palokuolemien ja vammojen tausta Tyypillistä niukka varautuminen Ei poistumisturvallisuusselvitystä Ei palovaroitinta, paristo puuttuu tai toiminnasta ei tietoa Ei henkilökuntaa paikalla (tuettu asuminen tai kotipalvelut) Uhrien alentunut toimintakyky Liikuntarajoite, päihteet, muistisairaudet Palon nopeus Vaikka henkilökunta oli paikalla ja kuuli hälytyksen, uhria ei ehditty pelastaa: 2012 yksi kuolema, yksi vakava loukkaantuminen Automaattinen sammutuslaitteisto oli käytössä yhdessä tapauksessa: uhri säilyi hengissä, mutta loukkaantui vakavasti STEP-hanke

125 Hoitolaitospalojen ulkopuolisia tietoja (Sten 2012*) Keskeinen huomio Pohdinnan paikka Kun henkilön toimintakyky on alentunut niin, ettei hän kykene poistumaan syttyneestä asunnosta 2-3 minuutin kuluessa palon syttymisestä, niin on käytännössä sama, mihin vuorokauden aikaan palo tapahtuu. Vaikka kohde olisi varustettu automaattisella paloilmoittimella ja kohteessa olisi henkilökuntaa paikalla, niin poistumisturvallisuus ei välttämättä ole Pelastuslain vaatimusten mukainen. Vaikka automaattinen paloilmoitin havaitsee palon nopeasti ja ilmoittaa siitä välittömästi henkilökunnalle, niin työntekijä ei siitäkään huolimatta välttämättä ehdi riittävän nopeasti syttyneeseen tilaan pystyäkseen sammuttamaan palon ja pelastamaan henkilön. (Sten 2013) STEP-hanke

126 Pohdi Pohdinnan paikka Pohdi tilastojen perusteella eri hoitolaitostyypeissä sattuneiden palojen määrien eroja ja niiden syitä Miksi tulipaloja on vanhainkodeissa enemmän kuin muissa laitostyypeissä? Millä tavoin pystyt hyödyntämään tilastotietoja oman toimipaikkasi turvallisuuden parantamisessa? STEP-hanke

127 Pohdi Pohdinnan paikka Kaksi kolmasosaa laitospaloista on ihmisten aiheuttamia. Riskiryhminä ovat mm. päihdeongelmaiset tai muistisairaat henkilöt Millä toimenpiteillä pienennät ihmisten aiheuttaman palon riskiä, jos kyseessä on vahingon mahdollisuus, tuottamuksellisuus, tahallisuus tai suoranainen sytyttelytaipumus. Kirjaa toimenpiteet ja hyödynnä niitä järjestelmällisesti STEP-hanke

128 5 Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Paloturvallisuus riskienhallinnan osana / STEP-hanke

129 Tavoite Tavoitteena on antaa riskienhallinnan perustiedot ja hyviä linkkejä yleisesti käytettyihin riskienhallinnan lähteisiin Avata riskiajattelua yleisesti erityisesti paloturvallisuuteen liittyvien riskien osalta STEP-hanke

130 Sisältö Riskienhallinnan yleistä tietoa Riskienhallinnan hyviä lähteitä ja linkkejä Riskienarviointiin liittyviä tulipalojen erityisominaisuuksia Palon nopeus Tulipalojen vaikutusten laajuus Palokaasujen aiheuttamat riskit Liekkivammat Pohdinta STEP-hanke

131 Riskienhallinta turvallisuuden työkaluna Ihmisen toiminta voi olla tulipalon syttymisen syytekijä, mutta palojen torjunnassa yksilönäkökulma ei tuo riittävää turvallisuutta Yksilölähtöisen ajattelun rinnalle tarvitaan järjestelmäajattelua teknisiä turvallisuusratkaisuja turvallisuuskulttuurin kehittämistä riskienhallintaa riittävää osaamista STEP-hanke

132 Riskienhallinta Riskienhallinnalla tarkoitetaan kaikkea toimintaa riskien ja niistä aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi. Riskienhallinta on työtä yrityksen toiminnan jatkuvuuden, asiakkaiden ja henkilöstön hyvinvoinnin turvaamiseksi. Riskienhallinta on tilanteiden arviointia, suunnittelua ja käytännön tekoja, johon osallistuu kukin henkilöstön jäsen omassa roolissaan. Hyvä riskienhallinta on luonteeltaan ennakoivaa, tietoista, suunnitelmallista ja järjestelmällistä. ( STEP-hanke

133 Riskienhallinnan hyviä tietolähteitä* Yleistietoa riskienhallinnasta PK-RH-sivusto Työsuojeluhallinto ISO Riskienhallintastandardi (maksullinen aineisto) Sosiaali- ja terveystoimen riskienhallinta Riskienhallinta ja turvallisuussuunnittelu. Opas sosiaali- ja terveydenhuollon johdolle ja turvallisuusasiantuntijoille. STM. Julkaisuja 2011:15 Terveydenhuollon laitosturvallisuuden kehittäminen. Työryhmämuistio. STM selvityksiä 2009: STEP-hanke

134 Tapahtuman todennäköisyyttä, seurauksia, riskin siedettävyyttä ja hallintaa arvioitaessa käydään läpi Strategia, toiminnan tavoitteet, uhat ja mahdollisuudet Suunnittelu, ennakointi, varautuminen Toimintatavat Rakenteelliset ratkaisut Tekniset laitteet Asiakkaiden / potilaiden toimintakyky, sairaudet yms. Henkilöstön osaaminen ja oikea toiminta Riskienhallintaratkaisujen toimivuuden arviointi ja testaus Valvonta ja seuranta STEP-hanke

135 Muista näkökulmaero Arvioi riskiä eri näkökulmista Tilaaja Tuottaja Henkilöstö Asiakas / asukas Asiakkaan / asukkaan omainen Yksilö, toimipaikka, toimiala, yhteiskunta STEP-hanke

136 Paloturvallisuus riskienhallinnan osana Pelastuslaki ja korkealaatuinen hoito ja palvelu edellyttävät sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioilta varautumista, yhteistyötä viranomaisten kanssa, sekä asianmukaista suunnittelua ja toimenpiteitä Vastuu on toimivalla johdolla. Johdon työkaluina ovat turvallisuusjohtamisen työkalut, riskien arviointi ja mm. onnettomuuksista ja läheltä piti tilanteista oppiminen. Riskienarviointi on hyvä turvallisuusjohtamisen väline ja luonnollinen osa turvallisuuden jatkuvaa parantamista Riskienarviointi on jatkuva prosessi Onnettomuuksien, läheltä piti tilanteiden ja muutosten jälkeen on perusteltua arvioida korjaustoimenpiteiden vaikutukset ja tarvittaessa lisätä tai muuttaa toimenpiteitä STEP-hanke

137 Riskienarvioinnin yleinen periaate Riski = x Seurausten vakavuus Seuraukset / todennäköisyys Todennäköisyys Epätodennäköinen Mahdollinen Todennäköinen Vähäinen Haitallinen Vakava Merkityksetön riski Siedettävä riski Kohtalainen riski Siedettävä Kohtalainen Merkittävä riski riski riski Kohtalainen Merkittävä Sietämätön riski riski riski Riskin tunnistaminen ja arviointi ohjaavat toimenpiteitä ja niiden priorisointia. Sietämättömiin riskeihin puututaan välittömästi, merkittäviin riskeihin nopeasti STEP-hanke

138 Tulipalon nopeus luo uuden ulottuvuuden riskienhallintaan! Riskienhallinnan yleisesti käytetty malli on kaksiulotteinen: Riski on tapahtuman todennäköisyys x seurausten vakavuus Tulipaloissa on otettava huomioon myös palon kehittymisen nopeus* STEP-hanke

139 Paloriski on suurentunut, jos asiakkaan / potilaan toimintakyky on alentunut, iän, sairauden, vamman, lääkityksen tai esim. päihteiden käytön vuoksi tiloissa on potentiaalisia syttymislähteitä (tulentekovälineet, sähkölaitteet, kemikaalit) tilojen paloturvallisuus on heikko (rakennustekniset ratkaisut) tiloissa on helposti syttyviä materiaaleja tai kemikaaleja Koska palojen kehittyminen voi olla hyvin nopeaa ja vaikutukset laajat, turvallisuus perustuu ennakointiin: riskien arviointiin, riskien tunnistamiseen ja tunnustamiseen ja asiamukaiseen varautumiseen STEP-hanke

140 Huomaa lisäksi Asiakkaalla / potilaalla ei ole välttämättä valmiuksia oman tilansa tai riskien arviointiin Jatketaan totuttuja tapoja, jotka henkilön oman toimintakyvyn alentuessa eivät enää ole turvallisia Heikentynyt arviointikyky Heikentynyt sairauden tunto STEP-hanke

141 Jäävuorimalli Tilastoaineisto antaa tietoa vain sattuneista vahingoista. Toimipaikoissa sattuu myös läheltä piti ja vähäisempiä vaaratilanteita. Näitä ei aina kirjata minnekään. Myös näiden tapausten kautta saatava tieto kannattaa hyödyntää ja ottaa huomioon riskienarvioinnissa. Kuvio: pk-rh.fi/riskienhallintaprosessi mukaan* Isot vahingot Pienet vahingot Läheltä piti - tilanteet Vaaroja ja vaaratilanteita Ongelmia, vikoja ja virheitä Huonosti hoidettuja asioita STEP-hanke

142 Riskienhallinta Riskienhallinta voidaan kokea ehkäisevän työn ja mahdollisten vahinkojen aiheuttamien kustannusten tasapainotteluna. Riskien tunnistaminen on kuitenkin omiaan varmistamaan paitsi turvallisuutta, myös toiminnan laatua ja jatkuvuutta. Turvallisuustoimenpiteiden siirtäminen kulujen leikkaamiseksi ja lyhyen aikavälin tuloksen maksimoimiseksi voi olla iso riski STEP-hanke

143 Tulipalojen riskien arvioinnissa muistettavaa Paloriskien vahinkojen arviointi Tulipalojen riskejä arvioitaessa on otettava huomioon, että paloissa henkilövahinkoja aiheuttaa sekä kuumat ja myrkylliset palokaasut että liekit Aineellisia vahinkoja aiheutuu sekä palosta että savusta STEP-hanke

144 Tulipalojen riskien arvioinnissa muistettavaa Henkilövahinkoja palokaasuista Tulipaloissa menehtyy noin 80 henkilöä vuodessa Tavanomaisin palokuoleman syy on palokaasujen hengittäminen, arviolta % palokuolemista* Palokaasut voivat olla erittäin kuumia, sisältävät myrkyllisiä yhdisteitä, jotka ovat hengenvaarallisia * peittävät nopeasti näkyvyyden ja vaikeuttavat pelastautumista ja pelastamista Palokaasuilta voidaan tilapäisesti (15-30 min) suojautua pelastautumishupun avulla, hätätilassa hengityksen voi suojata myös kostutetulla kankaalla Mikä pelastautumishuppu? STEP-hanke

145 Tulipalojen riskien arvioinnissa muistettavaa Henkilövahingot ja liekkivammat Vuosittain noin 300 henkilöä saa tulipaloissa liekkivammoja, osa vakavimpia vammoja saaneista menehtyy Valtaosa (80 %) sairaalahoitoon joutuneiden vammoista on palovammoja, muilla palokaasumyrkytys Liekkivammojen hoito vaatii merkittäviä resursseja, hoito voi kestää pitkään ja hoitokulut voivat olla hintavia Liekkivammojen sairaalahoidosta koituu yhteiskunnalle vuosittain noin 5 6 miljoonan euron lasku Lisätietoa tulipalojen terveyskustannuksista Katso myös video liekkivamman kallis tehohoito STEP-hanke

146 Ota riskien arvioinnissa huomioon tulipalojen vaikutusten laajuus Vaikutuskohde Asiakas / potilas Asiakkaan / potilaan omaiset Työntekijät Laitos / hoitopaikka Koko toimiala Tilaaja / yhteiskunta Henkilöt Tavarat Toimitilat Toiminta ja talous Jatkuvuus Imago S = suora vaikutus V = välillinen vaikutus Suora vaikutus? Pohdinnan paikka! Välillinen vaikutus? STEP-hanke

147 Entä jos Pohdinnan paikka Tiedetään tai ennakoidaan seurausten vakavuus, mutta ei tapahtuman todennäköisyyttä? Tapahtuman todennäköisyyttä ei useinkaan tiedetä, joten arvioinnissa on usein kyse seurausten siedettävyyden arvioinnista STEP-hanke

148 Pohdi Pohdinnan paikka Millä paloriskiä ja seurausten vakavuutta mitataan? Menehtyneet, vammautuneet Vammojen hoitokulut, sairauspäivät, työkyvyttömyys Ansiomenetykset Irtaimiston, koneiden, laitteiden ja kiinteistöjen vahingot Toiminnan keskeytys Turvallisuus / turvallisuuden tunne? STEP-hanke

149 Pohdi Pohdinnan paikka Onko asiakkaan / potilaan näkemys omasta toimintakyvystään realistinen? Tunnistaako asiakas / potilas oman elinympäristönsä keskeiset turvallisuusriskit? STEP-hanke

150 6 Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Sähköpalot, tekstiilien paloturvallisuus ja kemikaalit paloissa / STEP-hanke

151 Tavoite Tarjota tietoa sähkölaitteiden ja sähkön tekstiilien sekä kemikaalien ominaisuuksista ja niiden aiheuttamista lisäriskeistä tulipaloissa STEP-hanke

152 Sisältö Sähköpalot Sähköpalojen syitä ja erityisominaisuuksia Tavanomaisimmat sähköpalojen aiheuttajat Tapausesimerkkejä Tekstiilien paloturvallisuus Vaatimukset Materiaalikohtaista tietoa Tekstiilien palosuojaus Kemikaalit paloissa Hyviä tietolähteitä Pohdittavia asioita STEP-hanke

153 Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Sähköpalot THL STEP-hanke

154 Sähköpalot Sähköpaloiksi nimitetään paitsi sähköjärjestelmien ja -laitteiden paloja, myös sähkölaitteen käytössä syntyneitä tulipaloja Sähköpalot voivat johtua suunnittelu- tai valmistusvirheistä asennusvirheistä laitteen tai järjestelmän kulumisesta kunnossapidon puutteista erheellisestä, väärästä, huolimattomasta käytöstä tai suunnitellusta poikkeavasta käytöstä* THL STEP-hanke

155 Sähköpalojen erityisominaisuudet Sähköpalojen aiheuttamat palokaasut voivat olla erittäin vaarallisia / myrkyllisiä Sähköpaloja aiheuttaviin tilanteisiin liittyy myös sähköiskun vaara STEP-hanke

156 Sähköpalot laitoksissa* Pronto-tietokantaan kirjatuista laitospaloista lähes kolmasosa on koneista tai laitteista tai näiden vioista johtuneita paloja Koneisiin ja laitteisiin liittyvät palot syntyivät sähkö- tai teknisten laitteiden asennuksen, vian, häiriön tai huollon laiminlyönnin seurauksena tai palo johtuu kiinteän sähköasennuksen ylikuumentumisesta Näiden lisäksi sähköpaloja syntyy sähkölaitteen virheellisestä käytöstä Tyypillisiä virheellisestä tai huolimattomasta käytöstä johtuvia sähköpaloja ovat lieteen, uuniin tai mikroaaltouuniin liittyvät sähköpalot, etenkin ruuanlaittoon liittyvät palot THL STEP-hanke

157 Pronto-tietokanta laitospalot * Palon aiheuttaneet koneet ja laitteet KONE TAI LAITE Ka. / vuosi % Liesi, uuni tai mikroaaltouuni* Valaisin Muu kone tai laite 12 8 Sähköverkoston jakokeskus, muu osa, pistorasia tai painike 11 8 Astian- tai pyykinpesukone 5 3 Muut sähkölaitteet* Yhteensä *Sis. Myös laitteen virheellinen käyttö. ** Ilmastointilaite, kiuas, kylmälaite, kahvin- tai vedenkeitin, pyykinkuivauskone, lämmityslaite, atk-laite, televisio, muut kodinkoneet, sähköjohdot, kaapeloinnit mm STEP-hanke

158 Varaudu myös sähköiskuihin! Esimerkkejä hoitotyössä saaduista sähköiskuista: Sairaanhoitajan potilassängystä saama sähköisku Sähköisku hoitopöydän liitosjohdosta Lisää sähköiskuihin ja sähköpaloihin liittyviä tapausesimerkkejä Tukesin verkkosivuilla VARO-rekisterissä hakusanoilla sähköisku tai sähköpalo STEP-hanke

159 Tyypillinen tapausesimerkki Erehdys tai unohdus Asukas säilytti sähkölieden takalevyillä tavaroita Ruuanlaiton yhteydessä hän laittoi kattilan etulevylle, mutta kytki epähuomiossa virran takalevylle ja poistui hetkeksi keittiöstä Levy kuumeni, sillä olleet tavarat syttyivät palamaan ja palo levisi liesituulettimeen Asukas sai lieviä palovammoja, keittiö tuhoutui ja palo aiheutti savuvahinkoja koko asunnolle TO Kuva: Tarja Ojala STEP-hanke

160 Tyypillinen tapausesimerkki Riskitekijät Keittiössä oli vain vähän laskutilaa, jonka vuoksi asukas säilytti ruuanlaittoon liittyviä tavaroita nelilevyisen sähkölieden takimmaisilla levyillä Vanha kiinteistö ja keittiökoneet: lieden levy lämpeni hitaasti, asukas tiesi sen ja poistui kiehumista odotellessaan keittiöstä toiseen huoneeseen tekemään muita askareita. Rasvoittunut liesituuletin ja hormi: Kun liedellä olleet tavarat syttyivät, liekki sytytti liesituulettimen ja hormin rasvan ja palo voimistui nopeasti hallitsemattomaksi Perinteisen sähkölieden tekniikka Ei tietoa palovaroittimesta STEP-hanke

161 Tapausesimerkki 2* Kuolemaan johtanut sähköpalo Palo sai alkunsa kerrostalon 2. kerroksessa sähköjohdon pistorasian kohdalta Naapurit huomasivat parvekkeelle levinneen tulipalon. Joku kävi kehottamassa asukkaita poistumaan asunnoistaan. Palomiehet neuvoivat asukkaita pysymään asunnoissaan turvassa, etteivät nämä tulisi savuiseen rappukäytävään, koska savu on myrkyllistä ja voi tainnuttaa. Tulipalossa kuoli yksi henkilö. Onnettomuushuoneistoa lukuun ottamatta muihin asuntoihin ei tullut vahinkoja palosta tai sammutusvedestä Osaan asuntoja pääsi savun hajua STEP-hanke

162 Sähköpalo 2 Onnettomuuden syyt / riskitekijät Onnettomuuden todennäköisenä syynä oli kuumentunut jatkojohto, joka sytytti ympärillä olevat lehtipinot palamaan Asunnossa oli palovaroitin, mutta se ei ollut toimintakunnossa Tapaus Tukesin verkkosivuilla Varo-rekisterissä STEP-hanke

163 Tapausesimerkki 3 Sähköpalo tuetussa asumisessa Kuva Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos STEP-hanke

164 Tapausesimerkki 3 Palon aiheuttajana oli rollaattorin kahva Kuva Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos STEP-hanke

165 Pohdi Pohdinnan paikka Valtaosa sähköpaloista voitaisiin välttää oikealla suunnittelulla, laitteiden käytöllä, säännöllisellä huollolla, asianmukaisella kunnossapidolla ja sähkötarkastuksella Onko organisaatiossasi seurattu asiakkaiden tai potilaiden sähkölaitteiden käyttöön liittyviä riskejä? Mitä niiden vähentämiseksi on tehty? Onko sähkölaitteiden kunnossapito ennakoitu ja järjestyksessä? Reagoiko organisaatiosi huoltotarpeeseen ennakoivasti ja laitteiden vikaantumiseen välittömästi? STEP-hanke

166 Pohdi Pohdinnan paikka Tavallisin sähkölaitteesta syntyvän palon aiheuttaja on lieden virheellinen käyttö säilytystilana tai levyn unohtaminen päälle Seurataanko sähkölieden käyttöä laskutilana asiakkaan luona kotikäynneillä? Entä omissa sosiaalitiloissa? Jos huomaat, että liedellä säilytetään palavaa materiaalia, poistatko tavarat säännönmukaisesti ja muistutat niiden aiheuttamasta palovaarasta? Miten ruuanlaitossa sattuvaan virran unohtamiseen on varauduttu? Onko uutta liettä hankittaessa päätöksenteon painopiste halvassa hankintahinnassa vai turvallisuudessa? STEP-hanke

167 Testaa Pohdinnan paikka Tunnistatko ylikuumentuneen sähkölaitteen hajun? Miten toimit? Onko toimintamalli suunniteltu? Onko toimintamalli harjoiteltu? Minkälainen viive reagoinnissa on siedettävä, jotta turvallisuus ei vielä vaarannu? STEP-hanke

168 Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tekstiilien paloturvallisuus THL STEP-hanke

169 Lähtökohdat Tekstiilien paloturvallisuus on toiminnanharjoittajan vastuulla Tekstiilien paloturvallisuusvaatimukset vaihtelevat käyttökohteen mukaan Julkisille tiloille suositus paloturvallisista materiaaleista Rakennustietosäätiön ohje RT (SIT , KH ) Sisusteiden paloturvallisuus, julkiset tilat, 2012 Kuluttajakäytössä lähtökohtana on, että huonekalut tai patjat eivät saa syttyä palavasta tupakasta (Lähtökohtana kuluttajaturvallisuus). Asetus 743/1990 ja 57/1991 Ei kata vanhoja eikä päällystettyjä huonekaluja eikä sisustustekstiilejä kuten peittoja, lakanoita, verhoja Kuluttajavaatteiden paloturvallisuusvaatimukset puuttuvat STEP-hanke

170 Tekstiilien paloturvallisuus Syttymisherkkyys: vaikeasti syttyvä, sammuu itsestään SL1 / tavanomaisesti syttyvä SL2 / herkästi syttyvä SL3 Tulen leviäminen tekstiilissä: ei ylläpidä palamista vaan sammuu / jatkaa palamista / tuli leviää nopeasti tekstiilirakenteessa Sulaminen: tekstiili sulaa, mutta sulaneet osat sammuvat / sulanut osa palaa / sulanut osa palaa ja tiputtaa sulaa palavaa ainesta Sammuminen: materiaali ei ylläpidä palamista vaan sammuu itsestään / jatkaa palamista, kunnes materiaali on kokonaan palanut Palokaasut: palokaasut ovat myrkyllisiä, ne heikentävät nopeasti näkyvyyttä ja haittaavat pelastautumista THL STEP-hanke

171 Ei vain syttyminen tai palaminen! Tekstiilin paloturvallisuus ei muodostu pelkästä syttymis- tai palamisominaisuudesta, vaan myös palavan tekstiilin kehittämistä palokaasuista ja lämmöntuotosta Myös syttymisen ja palamisen näkökulmasta paloturvallinen tekstiili voi tulipalossa tuottaa paljon lämpöä, savua ja myrkyllisiä palokaasuja STEP-hanke

172 Tekstiilien paloturvallisuuteen vaikuttavat Tekstiilien paloturvallisuuteen vaikuttavat materiaali, rakenne, toiminta ja olosuhteet Rakenne: Ilmava / ohut kangas syttyy herkemmin kuin tiivis / paksu Vanutäytteiset rakenteet voivat palaa voimakkaasti Nukkapintaiset kankaat syttyvät helpommin kuin sileät Pystysuuntaiset tekstiilit (esim. verhot) palavat helpommin / helpommin kuin vaakatasossa olevat tekstiilit Kankaan viimeistely voi vaikuttaa syttymiseen (+ / -) Kuivat tekstiilit palavat helpommin kuin kosteat Väljät vaatteet palavat (päällä) nopeammin kuin tyköistuvat STEP-hanke

173 Tekstiilimateriaaleissa on eroja Helposti syttyvät, palavat tai sulavat tekstiilimateriaalit Luonnostaan paloturvalliset tekstiilimateriaalit Palosuojatut tekstiilit Tekstiilien palo-ominaisuudet pitää tiedostaa Valinnalla voidaan vaikuttaa paloturvallisuuteen STEP-hanke

174 Tavanomaisten tekstiiliraaka-aineiden palo-ominaisuuksia* Raaka-aine Syttyminen Palamisnopeus ja sulaminen Puuvilla, pellava, modaali, viskoosi Ohuena helposti syttyviä Polyamidi Syttyvä Sulaa Palaa herkästi, kytee, ei sula Polyesteri Syttyvä* Sulaa, räiskyy Polyakryyli Herkästi syttyvä Palaa voimakkaasti, sulaa, räiskyy Modakryyli Vaikeasti syttyvä Ei sula Klorokuidut Vaikeasti syttyviä Itsestään sammuvia Villa, silkki, nahka, untuvat, höyhenet Lasikuidut Vaikeasti syttyviä Eivät syty Itsestään sammuvia STEP-hanke

175 Haasteita Puhtaiden raaka-aineiden (esim. 100 % villa) palokäyttäytyminen tiedetään, mutta jo tekstiilin viimeistely voi muuttaa palo-ominaisuuksia Sekoitekankaiden (esim. 50 % villa / 50 % akryyli) ja yhdistettyjen materiaalien tai rakenteiden paloominaisuuksia voi olla vaikea ennakoida Kuituseokset: villa on paloturvallinen, mutta entä villa + akryyli? Kerrosrakenteet esim. untuva turvallinen, mutta entä untuvatyyny, jossa on puuvilla- tai puuvilla/polyesteripäällinen tai -tyynyliina? STEP-hanke

176 Palava vai paloturvallinen tekstiili? Valtaosa tavanomaisista tekstiilikuiduista on helposti syttyviä ja suuri osa myös nopeasti palavia Osa kuiduista (mm. villa) on luonnostaan paloturvallisia: ne ovat vaikeasti syttyviä eivät ylläpidä palamista Luonnostaan paloturvallisten tekstiilimateriaalien paloturvallisuusominaisuus on pysyvä, se ei heikkene käytön, pesun tai kulumisen myötä, mutta viimeistysaineet ja likaantuminen voivat muuttaa ne herkemmin syttyviksi Tekstiili voi olla palosuojattu, jolloin paloturvallisuus perustuu tekstiilikuidun kemialliseen rakenteeseen tai viimeistelyyn Palosuojaviimeisteltyjen tekstiilien paloturvallisuus voi heiketä käytön ja mm. pesujen seurauksena. Lika voi heikentää tekstiilin paloturvallisuutta! STEP-hanke

177 Tekstiilien palosuojaus Palosuojauksella parannetaan tekstiilimateriaalin paloturvallisuutta, mutta suojaus voi heikentää tekstiiliä ja lisätä palokaasujen määrää ja myrkyllisyyttä Palosuojatut tekstiilit eivät ole palamattomia: suojaus vähentää syttymisherkkyyttä ja palonleviämiskykyä Palosuojattujen tekstiilien terveyshaittoja ei tunneta, mutta palosuoja-aineet voivat olla terveydelle haitallisia*: Yksittäisiä palosuoja-aineita on asetettu käyttökieltoon niiden aiheuttamien ympäristö- ja terveyshaittojen vuoksi** Lisätietoa palosuojatuista tekstiileistä Lisätietoa sisusteiden paloturvallisuudesta STEP-hanke

178 Tekstiilien palo-ominaisuudet Käytön mukaan: huonekalut Kuluttajille myytäville (uusille) pehmustetuille istuinhuonekaluille ja patjoille on paloturvallisuusvaatimukset (asetukset). Pehmustetut istuinhuonekalut tai patjat eivät saa syttyä palavasta savukkeesta, mutta voivat syttyä liekistä. Muille kuluttajakäytössä oleville sisustustuotteille ei ole paloturvallisuusvaatimuksia Ota huomioon Mahdolliset palavat puuosat, palavat ja sulavat muoviosat Vanhat, likaiset, verhoillut tai irtopäällisellä päällystetyt kalusteet voivat syttyä / palaa helposti, paloturvallisuus riippuu verhoilumateriaalista! STEP-hanke

179 Tekstiilien palo-ominaisuudet Käytön mukaan Peitot, tyynyt, lakanat, verhot Puuvillaa, pellavaa tai tekokuituja Palo-ominaisuudet raaka-aineen mukaan Vaatetus Sulavat, helposti syttyvät vaatteet voivat olla vaarallisia Vanutäytteiset kerrosrakenteet (toppavaatteet) voivat olla vaarallisia, jos päälliskangas on helposti syttyvä ja vanu tai vuorikangas palavaa tai sulavaa materiaalia. Lämpöä vapautuu paljon ja sula aines voi tarttua ihoon. Sulava tekstiilimateriaali voi olla erittäin kuumaa ja aiheuttaa vakavia palovammoja. Joissakin vaatteissa voi olla varoitusmerkintä avotulesta (mm. Keep away from fire), useimmiten merkintää ei ole STEP-hanke

180 Esimerkki varoitusmerkinnästä STEP-hanke

181 Sulava tekstiili aiheuttaa vakavat vammat Tähän diaan on tarkoitus lisätä valokuva henkilön päälle sulaneen tekstiilin aiheuttamasta palovammasta Eettinen keskustelu asiasta on kesken Kuvan tavoitteena on konkretisoida tekokuitujen vaaroja STEP-hanke

182 Tekstiilien paloturvallisuus Käyttäjään ja tilanteeseen liittyvät riskit Riskiryhmät Lapset, ikääntyneet Tupakoijat ja tupakoivat päihteiden käyttäjät Tilanteet Avotulen teko Tupakointi Grillaus Ruuanlaitto Puulämmitys STEP-hanke

183 Tekstiilien paloturvallisuus Yleislinjaus Julkisten tilojen sisusteiden paloturvallisuudesta on olemassa Rakennustietosäätiön ohje RT (SIT , KH ) Sisusteiden paloturvallisuus, julkiset tilat, 2012 Julkisten tilojen sisusteiden paloturvallisuudelle ei ole vähimmäisvaatimuksia, vaan asia on toiminnanharjoittajan omalla vastuulla* Toiminnanharjoittajan on arvioitava mitä paloturvallisuusriskejä toimintaan sisältyy ja miten riskejä pystytään hallitsemaan.** Palotarkastus tukee tätä toimintaa. Tekstiilien paloturvallisuus on otettava huomioon sekä toimintaa suunniteltaessa, hankinnoissa että koko toiminnan harjoittamisen ajan STEP-hanke

184 Paloturvallisuus Pukeutumisessa ja sisustuksessa Valitse sisustukseen vaikeasti syttyvät materiaalit Valitse pukineisiin vaikeasti syttyvät ja itsestään sammuvat materiaalit (sekä henkilökunta että asiakas) Kerrospukeutumisessa kiinnitä huomio sekä ihoa vasten olevaan kerrokseen että pintakerrokseen, pintakerros on alttiina syttymiselle, ihoa vasten oleva kerros voi suojata paloja sulamisvammoilta Nahkatakki tai villakankainen pukine suojaa tehokkaasti Alusasuissa luonnonkuidut turvallisempia Tarkista vaatteiden materiaali STEP-hanke

185 Pukeutumisen paloturvallisuus Villa, nahka (huonekalut, takit) ja untuvat (tyynyt, peitot, takkien täyte) yleensä turvallisia, huom. päällisen materiaali vaikuttaa myös oleellisesti syttymiseen ja palo-ominaisuuksiin Kerrospukeutumisella mahdollisuus parantaa paloturvallisuutta, puuvillainen tai villainen alus- tai väliasu voi suojata ihoa palavalta ja sulavalta materiaalilta palossa Sulavasta materiaalista tehdyt alusvaatteet ja paljasta ihoa vasten olevat tekokuitupukineet voivat palossa aiheuttaa vakavia palovammoja! STEP-hanke

186 Paloturvallisuutta voidaan testata Paloturvallisuudesta ei ole merkintää tekstiilituotteissa, mutta sitä voidaan testauttaa* tai testata Tekstiiliraaka-aineiden palotestausvideo* Yksittäisenä lankana Kangaspalana Jos testaat, muista paloturvallisuus Palamaton alusta Pieni kuitumäärä / kangaspala Käytä kynttilää ja pinsettejä, varo nopeaa leimahtamista ja palossa mahdollisesti kipinöiviä tai sulavia tekokuituja Muista palokaasujen vaarallisuus, huolehdi kaasujen poistosta! STEP-hanke

187 Pohdi Pohdinnan paikka Oletko kiinnittänyt huomion tulipalojen syttymisen ennaltaehkäisyyn? Asiakkaan pukeutumiseen / pukinemateriaaleihin Liina- ja sänkyvaatteisiin Sisustustekstiileihin Huonekaluihin ja niiden päällysmateriaaliin Mahdolliseen avotuleen Tulentekovälineisiin Tekstiilien laatuun ja määrään Entä muuhun turhaan palokuormaan kuten lehdet, roskat, pakkausjäte, muovit? STEP-hanke

188 Pohdi Pohdi kuvan tapausesimerkin kautta asunnon, asukkaan ja hänen naapuriensa paloturvallisuutta Entä kotipalvelun henkilöstön ja pelastajien työturvallisuus palon sattuessa? Pohdi mitä teet. Kuva: Pirkanmaan pelastuslaitos STEP-hanke

189 Pohdi Pohdinnan paikka Pohdi kuvan tapausesimerkin kautta asunnon, asukkaan ja hänen naapuriensa paloturvallisuutta Entä kotipalvelun henkilöstön ja pelastajien työturvallisuus palon sattuessa? Pohdi mitä teet. Kuva: Pirkanmaan pelastuslaitos STEP-hanke

190 Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Kemikaalit paloissa STEP-hanke

191 Lähtökohdat Kemikaalit voivat olla samalla kertaa hyödyllisiä / välttämättömiä haitallisia tai jopa vaarallisia ja pahentaa tulipalon seurauksia Tutustu aina kemikaalin käyttöturvallisuustiedotteeseen ja varaudu vaaroihin STEP-hanke

192 Esimerkki Välttämätön, vaarallinen happi Elimistölle välttämätön, hoitotyössä tavanomainen ja hyödyllinen, mutta samalla myös vaarallinen Happikanyyli ja tupakka ovat huono yhdistelmä Happipitoisuuden noustessa palavat materiaalit syttyvät helpommin ja palavat voimakkaammin: Ilman normaali happipitoisuus on 21 %. Jos happipitoisuus on 24 %, palamisnopeus on kaksinkertainen (siis vain +3 prosenttiyksikköä). Jos happipitoisuus on 40 %, palamisnopeus kymmenkertaistuu ja palon sammuttaminen on mahdotonta. Lääkehappea käytettäessä huoneilman / tilojen happipitoisuutta voidaan seurata happipitoisuusmittarilla Lisätietoa hapen turvallisesta säilytyksestä ja käytöstä Tukes STEP-hanke

193 Tietoa kemikaaleista Kemikaalien aiheuttamien riskienarvioinnissa ja minimoinnissa voi käyttää useita vaihtoehtoisia työkaluja tai tietokantoja: Käyttöturvallisuustiedotteet (valmistaja / myyjä / lähettäjä) KETU-rekisteri, Kemikaali- ja turvallisuusvirasto Tukes Onnettomuuden vaaraa aiheuttavat aineet -turvallisuusohjeet eli OVA-ohjeet, Työterveyslaitos TTL Kansainväliset kemikaalikortit, TTL Kemikaalivihi (TTL) TOKEVA 2012, Pelastusopisto STEP-hanke

194 Käyttöturvallisuustiedotteet Tutustu käyttöturvallisuustiedotteeseen jo ennen kemikaalin käyttöönottoa Kemikaalin valmistajan, maahantuojan, jakelijan tai muun toiminnanharjoittajan, joka vastaa kemikaalin markkinoille saattamisesta, on laadittava ammattikäyttöön tarkoitetusta kemikaalista käyttöturvallisuustiedote ja toimitettava se kemikaalin vastaanottajalle ja Kemikaali- ja turvallisuusvirastolle Jos käyttöturvallisuustiedotetta ei ole katso Tukesin KETU-rekisteri tai joku muu edellä mainituista lähteistä STEP-hanke

195 KETU-rekisteri Käyttöturvallisuustiedotteet on kerätty Tukesin ylläpitämään KETU-rekisteriin Rekisteri on hyödyllinen tietolähde vaaroja ennakoitaessa, tai jos kemikaalista ei ole käytettävissä asianmukaista käyttöturvallisuustiedotetta Rekisterissä on julkinen ja viranomaisosa. Julkisen osan tiedot ovat kaikkien saatavilla maksutta. Avoin haku perustuu kauppanimeen tai valmistajan nimeen Tunnisteena CAS-numero (Chemical Abstract Service) STEP-hanke

196 OVA-ohjeet OVA-ohjeet sisältävät noin 120 yleisimmin käytetyn vaarallisen aineen turvallisuustiedot suomeksi Haku YK-numerolla (UN) tai nimellä YK-numero on aineen kansainvälinen nelinumeroinen numerokoodi, joka yksilöi aineen Numerot ovat välillä Esim. happi tai 1073 Katso OVA-ohjeet: STEP-hanke

197 Kansainväliset kemikaalikortit Noin 1600 aineen turvallisuustiedot suomeksi Sisältää vaarallisen aineen keskeiset vaara ja torjuntatiedot Haku Nimellä YK-numerolla ICSC-numerolla tai CAS-numerolla mm. Katso kansainväliset kemikaalikortit: STEP-hanke

198 Kemikaalivihi Työterveyslaitoksen uusi käyttöliittymä, josta löytyy yleistietoa kemikaaleista Testejä Yleistietoa STEP-hanke

199 TOKEVA-ohjeet Pelastustoimen ohjeistus toimintaohjeet kemikaalien ja muiden vaarallisten aineiden aiheuttamien vaarojen torjuntaan Avoin versio vapaasti haettavissa Pelastusopiston verkkosivuilta Helppotajuista tietoa kemikaalien aiheuttamien vaarojen torjuntaan Sisältää myös OVA-ohjeet ja kansainväliset kemikaalikortit Haku nimellä tai nimen osalla, YK-numerolla, vaaranumerolla, symbolilla tai lipukkeella STEP-hanke

200 Tutustu aineen ominaisuuksiin Ei ole väliä, mitä työkalua käytät, kunhan osaat: eri työkalut täydentävät toisiaan, keskeisimpien aineiden osalta niissä on luonnollisesti yhtäläisyyksiä ja päällekkäisyyksiä Käytä olemassa olevaa tietoa paloturvallisuuden ja kokonaisturvallisuuden parantamiseksi Tutustu aineen ominaisuuksiin aina mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Siis etukäteen, jo ennen vaarallisen aineen toimitusta ja käyttöönottoa. Arvioi aineen aiheuttamat riskit ja varaudu niihin Varmista, että kemikaalit on otettu huomioon myös pelastussuunnitelmassa ja poistumisturvallisuusselvityksessä STEP-hanke

201 Erityisosaamista edellyttävät Räjähdysvaaralliset tilat, ATEX (Ex) Hoitolaitoksissa voi olla nesteen, kaasun tai pölyn vuoksi räjähdysvaarallisia ATEX (aiemmin Ex) tiloja Tiloissa pitää käyttää ATEX-luokiteltuja koneita, laitteita ja varusteita, myös pukineita ja jalkineita Suojauksen tavoitteena on estää kipinät, jotka voisivat sytyttää räjähdysvaarallisen tilan palamaan Räjähdysvaaralliset tilat edellyttävät aina erityisosaamista, lisätietoja räjähdysvaarallisista tiloista: Tukes TTL STEP-hanke

202 Pohdi Pohdinnan paikka Oletko tietoinen toimipaikkasi kemikaaleista, niiden paloominaisuuksista ja mahdollisista lisäriskeistä tulipalon yhteydessä? Onko toimipaikassasi Toimintaohjeet kemikaalivuotojen varalta? toimintaohjeet kemikaalien käsittelystä tulipalon varalta? Mitä työkalua työpaikallasi / itse käytät kemikaalivaarojen torjuntaan? Onko koko henkilökunta tietoinen käytössä olevasta työkalusta? Käytetäänkö tietoa varautumiseen? Onko myös pelastuslaitos tietoinen tieto toimipaikallasi käytettävistä kemikaaleista? STEP-hanke

203 7 Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Paloturvallisuuden hyvät käytännöt / THL STEP-hanke

204 Osan tavoite ja sisältö Tarjota muistilista hyvistä käytännöistä valmiita linkkejä yleisiä periaatteita toimijakohtaisia hyviä käytäntöjä konkreettisia työkaluja turvallisuuden parantamiseksi STEP-hanke

205 Turvallisuutta voidaan parantaa Määrätietoisella turvallisuusjohtamisella Lainsäädännön mukaisella, turvallisuushakuisella ja vastuullisella toiminnalla ja yhteistyöllä Toiminnan hyvällä suunnittelulla Vaaratilanteiden analysoinnilla ja jatkuvalla parantamisella Syttymismahdollisuuksien ja palokuorman minimoinnilla Varautumisella Rakenteellisilla ratkaisuilla Teknisillä ja toimintaan liittyvillä ratkaisuilla Koulutuksella STEP-hanke

206 Määrätietoinen turvallisuusjohtaminen Turvallisuusjohtaminen ja -toimenpiteet ovat osa normaalia jokapäiväistä toimintaa Turvallisuusjohtamisessa otetaan huomioon sekä kiinteistön, toimitilojen, toiminnan, toimijoiden, asiakkaan / potilaan ja ulkopuolisten toimijoiden ja henkilöiden tuottamat riskit Turvallisuusjohtaminen ja vastuu jaetaan tarpeeksi monen henkilön harteille. Turvallisuus on yhteistyötä, johon otetaan mukaan toiminnan kaikki osapuolet, myös työntekijä ja asiakas ja tämän läheiset, sekä tarvittaessa ulkopuolisia asiantuntijoita. Toimenpiteet resursoidaan ja aikataulutetaan ja niiden toteutumista seurataan STEP-hanke

207 Lainsäädäntö ja hyvä suunnittelu Ota huomioon lainsäädännön vaatimukset Pelastuslaki Asetus poistumisturvallisuusselvityksestä Ota toiminnan suunnittelussa huomioon paitsi lainsäädännön vaatimukset myös ihmisten heikkoudet Hyödynnä eri osapuolten osaamista Hyödynnä viranomaisyhteistyötä Suunnittele toiminta proaktiiviseksi ei reaktiiviseksi STEP-hanke

208 Riskien arviointi ja hallinta Pidä huolta riskienarvioinnista ja riskienhallinnasta Kehitä jatkuvasti omavalvontaa Hyödynnä viranomaisvalvonta, kysy jos et tiedä Palotarkastus, sähkötarkastus Seuraa vahinkoja ja poikkeamia ja opi niistä, korjaa toimintatavat / poista vaarat välittömästi Opi paitsi omista, myös muille sattuneista vahingoista ja läheltä piti -tilanteista Varmista kehittämisen toimenpiteet, resurssit, rahoitus aikataulu, toteutus, seuranta ja tiedonkulku Hanki ja pidä yllä riittävä osaaminen: kouluttaudu ja kouluta STEP-hanke

209 Rakenteelliset ja tekniset ratkaisut Tiedosta paloturvallisuusluokitus ja tee rakenteelliset ratkaisut turvallisuutta tukevaksi Hyödynnä teknisiä ratkaisuja Paloilmaisimet ja palovaroittimet Sammuttimet, kiinteät ja siirrettävät sammutusjärjestelmät Liedet, uusi tekniikka, induktio- ja keraamiset liedet, liesivahti Pidä huolta rakenteellisten ratkaisujen pysyvyydestä ja toimivuudesta myös muutos- ja korjaustilanteissa Muista palokatkot Teknisistä ratkaisuista riippumatta PIDÄ huolta osaamisesta! STEP-hanke

210 Toimintatavat Varautuminen Syttymisriskin ja palokuorman minimointi Tekstiilit, paperit, kartonkijäte, jätteiden sijoittaminen Opasteet Valvonta ja kulunvalvonta Sammutusvälineistö Riittävä henkilökunta Säännöllinen koulutus, turvallisuusosaaminen ja harjoittelu Turvallisuutta ei voi rakentaa yhden kortin varaan! STEP-hanke

211 Roolit Turvallisuus on yhteinen asia. Sen varmistamiseksi tarvitaan jokaisen osapuolen - tilaajan, palvelun tuottajan, kiinteistön omistajan / haltijan, työntekijän ja asiakkaan / potilaan - omaa toimintaa ja kitkatonta yhteistyötä Roolista riippumatta pitää muistaa sekä työturvallisuuslain että pelastuslain asettama ilmoitusvelvollisuus JOS huomaat vakavan vaaran, muista että ilmoitusvelvollisuus ohittaa vaitiolovelvollisuuden! STEP-hanke

212 Tilaaja Ota huomioon palveluiden kilpailutuksessa ja ostossa sekä kokonaisturvallisuus että paloturvallisuus sen osana Kouluta toimijat / kannusta turvallisuusosaamiseen Ota huomioon* Riskienhallinta ja turvallisuussuunnittelu Opas sosiaali- ja terveydenhuollon johdolle ja turvallisuusasiantuntijoille. STM:n julkaisuja 2011:15 Terveydenhuollon laitosturvallisuuden kehittäminen. STM:n selvityksiä 2009:59 Turvallisuussuunnitteluopas sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköille STM:n julkaisuja 2005:13 (soveltuvin osin) STEP-hanke

213 Palvelun tuottaja Kuten tilaaja + Varaudu vaaroihin, tee realistiset suunnitelmat Pelastussuunnitelma ja poistumisturvallisuusselvitys Ota huomioon asiakkaiden / potilaiden todellinen toimintakyky Muista myös toimintakyvyn muutokset! Valvo turvallisuutta, kehitä aina kun on tarvetta Seuraa muutosta Jatkuvasti / säännönmukaisesti / määräajoin seurattavat asiat Turvallisuuskävelyt Seuraa ja ohjaa määrätietoisesti turvallisuuskulttuuria Kouluta ja kannusta koulutukseen ja turvallisuusosaamiseen STEP-hanke

214 Kiinteistön omistaja / haltija Ota huomioon pelastuslaki Toiminnanharjoittajan ja kiinteistön omistajan / haltijan yhteistyövelvoite Varaudu Pidä kulkutiet ja hätäpoistumistiet avoinna ja asianmukaisesti merkittyinä Huolehdi alkusammutuskaluston ajantasaisuudesta ja riittävyydestä Huolehdi turvallisuustason säilymisestä myös kunnossapitotöiden yhteydessä STEP-hanke

215 Työntekijä Ota turvallisuus luonnolliseksi osaksi omaa työtäsi ja keskustelunaiheeksi asiakkaan kanssa Jos epäilet turvallisuuden vaarantuvan, sano välittömästi / ilmoita lähiesimiehelle, tarvittaessa suoraan viranomaiselle / pelastuslaitokselle Jos olet epävarma, kysy / ilmoita Parempi liian aikaisin kuin liian myöhään Osallistu turvallisuuskoulutukseen aktiivisesti Kerää tietoa myös oma-aloitteisesti STEP-hanke

216 Asiakas / potilas / omaiset / läheiset Kiinnitä huomio turvallisuuteen ja ota turvallisuus luonnolliseksi keskustelunaiheeksi Puhu, kysy tai huomauta, jos olet huolissasi jostain turvallisuusasiasta Osallistu voimavarojen mukaan harjoituksiin ja koulutukseen STEP-hanke

217 Yhdessä Harjoitelkaa, kehittäkää, tiedottakaa Hyvä ja rakentava turvallisuusasioiden käsittelyn toimintatapa Poikkeamailmoituksen tai vaaraepäilyn ilmoittamistapa Käykää jokainen ilmoitus läpi asiallisesti Arvioikaa, mikälaiseen muutokseen on tarve Tehkää toteuttamispäätös, aikataulu ja määritelkää toimeenpanija Varmistakaa, että asia tulee tehtyä Seuratkaa muutoksen vaikutusta Kiittäkää ilmoittajaa STEP-hanke

218 Työkaluja Rakenteellinen turvallisuus Pelastussuunnitelma ja poistumisturvallisuusselvitys Opasteet Palovaroittimet ja - ilmoittimet Sammuttimet Sammutusjärjestelmät Lukitukset ja kulunseuranta Koulutus, osaaminen ja yhteistyö STEP-hanke

219 Tee pelastussuunnitelma ja poistumisturvallisuusselvitys Lähtökohtina Pelastuslaki Asetus poistumisturvallisuus-selvityksestä Tarkista suunnitelmat aina toiminnan muuttuessa, päivitä viimeistään kolmen vuoden välein Ota huomioon potilaiden / asiakkaiden toimintakyvyn mahdollinen muutos Olemassa olevia ohjeita / oppaita ja mallipohjia saa Omalta aluepelastuslaitokselta ja sen verkkosivuilta Suomen pelastusalan keskusjärjestöltä SPEK STEP-hanke

220 Opastaminen ja varoittaminen Yleiset turvallisuusohjeet / toimintaohjeet Poistumisreittien opastus ja valaistus Asetus 805/2005 Tukes: Poistumisvalaistus ja merkinnät Ohje: Rakennusten turvamerkit SPEK 22 Opastus pitää näkyä ja toimia myös hämärässä / pimeässä Palovaroittimet Sijoittaminen ja kunnossapito Asetus 239/2009 Sammuttimet Tarkastus ja huolto Asetus 917/ STEP-hanke

221 Opastaminen ja varoittaminen Yleiset turvallisuusohjeet / toimintaohjeet Poistumisreittien opastus ja valaistus Asetus 805/2005 Rakennustieto: Kiinteistön opasteet Rakennusten turvamerkit SPEK 22 Opastus pitää näkyä ja toimia myös hämärässä / pimeässä Palovaroittimet Sijoittaminen ja kunnossapito Asetus 239/2009 Sammuttimet Tarkastus ja huolto Asetus 917/ STEP-hanke

222 Rakenteellinen turvallisuus Varmista käyttötarkoituksen mukainen rakenteellinen turvallisuus JOS todellinen käyttö on vaativampaa kuin suunniteltu käyttö, pitää rakenteellisen turvallisuuden riittävyys varmistaa ja tarvittaessa sitä pitää parantaa Pidä huolta rakenteellisen turvallisuuden säilymisestä myös muutostöiden ja kunnossapidon yhteydessä STEP-hanke

223 Sammutusjärjestelmä Voi olla kiinteä tai siirrettävä (huone tai asuntokohtainen) Automaattisen sammutusjärjestelmän / sprinklerin asentamisesta huolimatta huolehdi henkilökunnan riittävästä mitoituksesta ja paloturvallisuusosaamisesta! Katso video* sammutusjärjestelmän toiminnasta STEP-hanke

224 Avaa kaappi ja harjoittele! Muista riittävän iso sammutin Muista sammuttimen huolto määräajoin Tarkista, että pikapalopostiin tulee vettä Harjoittele pikapalopostin käyttöä Kuva: Tarja Ojala STEP-hanke

225 Turvallisuuskävely Turvallisuuskävely on hyvä keino arvioida esimerkiksi poistumisturvallisuusselvityksen ja pelastussuunnitelman toimivuutta Käytä turvallisuuskävelyä paitsi henkilökunnan myös asiakkaiden / potilaiden opastamiseen, ota asiakas mukaan! Toteuta turvallisuuskävely rauhallisesti, jotta se ei aiheuta ahdistusta tai hätääntymistä Toista turvallisuuskävely säännöllisesti, jotta se sisäistetään Päivitä ja toista turvallisuuskävely aina, kun kulkuväylät tai muut kulkujärjestelyt tai olosuhteet muuttuvat pysyvästi tai tilapäisesti esim. remontin vuoksi! STEP-hanke

226 Turvallisuuskävely Suunnittele turvallisuuskävely, tee tarkistuslista, toteuta kävely ja arvioi sitä, kehitä edelleen Kävele ja käy läpi konkreettisesti kaikki turvallisuuteen ja poistumisturvallisuuteen liittyvät asiat Palo-osastointi, lähimmät ja myös vaihtoehtoiset poistumistiet Sammutusvälineet Opasteet ja valaistus (myös sähkökatkoksen aikana) Kokoontumispaikka Harjoittele turvallisuuskävelyllä myös potentiaalisia tilanteita Harjoittele myös epätyypilliseen aikaan / sähköt sammutettuna Päivitä turvallisuuskävelymalli, jos huomaat kehittämistarvetta Turvallisuuskävelyn tarkistuslistaesimerkki SPEK STEP-hanke

227 Toiminnan turvallisuus Minimoi syttymislähteet Minimoi palokuorma Sälytä helposti syttyvää / palava materiaali asianmukaisissa säilytystiloissa Valitse huonosti syttyviä / palavia materiaaleja Pidä käytävät ja rappukäytävät esteettöminä ja tyhjinä Poista välittömästi käytäviin tai rappuun jätetyt tavarat Tiedota esteettömyyden turvallisuusmerkityksestä Katso, ettei rakennuksen seinustalle / lastauslaiturille kerry palavaa materiaalia Sijoita jäteastiat riittävän etäälle rakennuksista ja lukitse astiat STEP-hanke

228 Palokuorma Valitse paloturvallisia pintamateriaaleja ja heikosti syttyviä ja palavia sisustusmateriaaleja Minimoi tekstiilien ja muun palonaran materiaalin määrä. Poista tarpeettomat tekstiilit, paperi ja kartonki tiloista. Sijoita ylimääräinen varastoitava / säilytettävä palonarka materiaali suljettuun tilaan Muista Pelastuslaki 379/2011, 9 Helposti syttyvää materiaalia tai muuta tavaraa ei saa säilyttää myöskään ullakolla, kellarissa, rakennuksen alla tai välittömässä läheisyydessä niin, että siitä aiheutuu tulipalon syttymisen tai leviämisen vaaraa tai että tulipalon sammuttaminen vaikeutuu STEP-hanke

229 Lukitus ja avaimet Estä lukituksella tarpeeton liikkuminen ja asiattomien sisällepääsy Alue, rakennus, yksittäinen tila, säilytystila Tarkista että lukitus toimii oikein myös poikkeusoloissa, kuten tulipalon tai sähkökatkoksen sattuessa Tarkista onko pelastuslaitosta varten varattu avaimet paikallaan avainsäilössä ja ovatko ne ajantasaiset Varmista vara-avainten sijainti välittömässä läheisyydessä Jos lukituksella rajoitetaan asiakkaiden ulospääsyä, varmista että poistuminen on mahdollista hätätilanteessa Varmista, että hätäpoistumistiet ovat avoimet ja ovet pystytään avaamaan vaivatta poistumista varten STEP-hanke

230 Sähköturvallisuus Sähkötarkastus Palotarkastus Ja niiden edellyttämät toimenpiteet Muista, että kiinteitä sähköasennuksia saa tehdä vain asianmukaisen pätevyyden omaava henkilö! Käy läpi sähköturvallisuuden perusohjeet Sähköturvallisuuden edistämiskeskuksen verkkosivuilta Lisätietoa sähköturvallisuussäädöksistä ja -turvallisuudesta Työsuojeluhallinnon verkkosivulta Tukesin verkkosivuilta STEP-hanke

231 Liedet Keraaminen tai induktioliesi on perinteistä liettä turvallisempi Keraamisen lieden lämpenevä levy näkyy punaisena ja levyn päälle unohtaminen on helppo huomata jopa etäältä (vrt. perinteisen lieden levyt) Induktiolieden levy ei lämpene, mikäli sillä ei ole keittoastiaa Jos käytössä on perinteinen liesi, sen voi varustaa ajastimella tai liesivahdilla Liesivahdissa on automaattinen lämpötilan valvonta ja virran katkaisu. Lisäksi se on kierrätettävä ja voidaan siirtää asukkaalta / asiakkaalta toiselle. Katso Liesiturvalaitevertailu STEKin verkkosivuilta THL STEP-hanke

232 Pohdi lieden turvallisuutta Kuvat: Tarja Ojala STEP-hanke

233 Tahallisten palojen ennaltaehkäisy Paloturvallisuuden tavanomaisten turvallisuustoimenpiteiden lisäksi Pidä huoli riittävästä valaistuksesta ja valvonnasta, mukaan lukien kameravalvonta Estä ja rajaa asiaton kulku lukituksella Jos henkilöllä on sytyttelytaipumus, tunnista / tiedosta / ole tiedon tasalla ja ennakoi Minimoi palokuorma Valvo / varmista, ettei sytyttelytaipumuksen omaavalla henkilöllä ole tulentekovälineitä STEP-hanke

234 Kemikaalit Minimoi kemikaalien määrä Varaudu olemassa olevien kemikaalien aiheuttamiin vaaroihin Muista kemikaalit myös pelastussuunnitelmassa ja poistumisturvallisuusselvityksessä, pelastusharjoituksissa ja koulutuksessa Opettele symbolit ja jokin vaihtoehtoisista työkaluista, josta saat tietoa aineen aiheuttamista vaaroista ja torjuntatoimenpiteistä Ohjeita varastointiin Tukes STEP-hanke

235 Tunnista kemikaalien vaarat Katso purkkien merkinnät Käsidesi Ponnekaasupakkaukset, kuten deodorantit ja ilmanraikasteet! STEP-hanke

236 Varaudu ja tiedosta turvalaitteiden sijainti ja toiminta STEP-hanke

237 Tulipalojen ennaltaehkäisy Palon syttyminen ja palaminen edellyttää syttymislähdettä, palavaa materiaalia, happea ja lämpöä Syttymisen taustalla on usein ihmisen toimintaa tai teknisen laitteen vikaantumista Puuttumalla mihinkä tahansa näistä osatekijöistä - tai tärkeysjärjestyksessä useampaan / mahdollisimman moneen - paloja voidaan ennaltaehkäistä ja niiden seuraukset minimoida STEP-hanke

238 Turvallisuuden parantaminen Sosiaali- ja terveystoimen paloturvallisuuden ongelmat näkyvät sekä tilastotiedoissa, tapausesimerkeissä että lainsäädännön, mm. pelastuslain perusteluissa Paloturvallisuutta voidaan parantaa määrätietoisella turvallisuusjohtamisella Turvallisuus edellyttää yksikön sisällä kaikkien toimijoiden yhteistyötä: johdosta jokaiseen työntekijään ja asiakkaaseen / potilaaseen Ulkoisessa yhteistyössä palvelun tilaajan, toimittajan ja pelastuslaitoksen välinen avoin yhteistyö on välttämätöntä THL STEP-hanke

239 Lisäksi Pohdinnan paikka Pidä huolta yhteystietojen ajantasaisuudesta Kuka teillä on turvallisuuden vastuuhenkilö? Perinteisessä potilas-/ asiakasturvallisuudessa Paloturvallisuudessa Tapaturmissa Muussa turvallisuudessa Ovatko vastuuhenkilön yhteystiedot tiedossa ja myös hätätilanteessa helposti saatavissa Entä onko seurantajärjestelmä työkalu, vai ohjaako seurantajärjestelmä toimintaanne? Vrt. Saario STEP-hanke

240 Pohdittavaksi Pohdinnan paikka STEP-hanke

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 1 Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 22.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 1 Koulutusaineiston sisältö 1. Johdanto, tausta, tavoitteet

Lisätiedot

Turvallisuutta ohjaava lainsäädäntö

Turvallisuutta ohjaava lainsäädäntö 2 Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Turvallisuutta ohjaava lainsäädäntö / 15.10.2014 THL STEP-hanke 2014 1 Osan tavoite Tarjota tiivis yhteenveto sosiaali-

Lisätiedot

Poistumisturvallisuusselvitys ja poistumisturvallisuuden uudet vaatimukset

Poistumisturvallisuusselvitys ja poistumisturvallisuuden uudet vaatimukset Poistumisturvallisuusselvitys ja poistumisturvallisuuden uudet vaatimukset Kirsi Rajaniemi Turvallisen asumisen koti -seminaari, 3.8.2011 Kokkola Vuosi 1999 Vuosi 2015 Sisäisen turvallisuuden ohjelma:

Lisätiedot

Pelastuspäällikkö Petri Talikka

Pelastuspäällikkö Petri Talikka Pelastuspäällikkö Petri Talikka AIHEALUEET Keskeiset hoitolaitoksien paloturvallisuutta koskevat säädökset, mm.: Pelastuslaki Laki pelastustoimen laitteista Suomen rakentamismääräyskokoelma muut määräykset

Lisätiedot

Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy esimiestyönä

Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy esimiestyönä Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy esimiestyönä Kehittämispäällikö Anne Lounamaa, FT Tapaturmien ehkäisyn yksikkö, THL 4.10.2013 RAI- vertailukehittämisen seminaari 3.10.2013, Helsinki, Paasitorni

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri koostuu...

Turvallisuuskulttuuri koostuu... Turvallisuuskulttuuri koostuu... Oikeat arvot, asenne Riittävästi tietoa ja taitoa Käytännön teot ja toimet motivaatio X osaaminen X mahdollisuudet= tulos Professori Veikko Teikari / Aalto- yliopisto 1

Lisätiedot

15.10.2014. Poistumisturvallisuusselvityksen laadintaopas

15.10.2014. Poistumisturvallisuusselvityksen laadintaopas 15.10.2014 Poistumisturvallisuusselvityksen laadintaopas Poistumisturvallisuusselvityksen laatiminen 15.10.2014 2 Pelastuslaki 18 Poistumisturvallisuus hoitolaitoksissa sekä palvelu- ja tukiasumisessa

Lisätiedot

Asumisturvallisuuden parantaminen

Asumisturvallisuuden parantaminen Asumisturvallisuuden parantaminen - työkäytännöt sosiaali- ja terveystoimessa Anne Lounamaa, Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Pelastustoimen ajankohtaisseminaari, 22.10.2012 Jyväskylä 2.6.2014 Anne Lounamaa

Lisätiedot

Helsingin asuntopalot ja niihin johtaneet tekijät. Mitä asukas voi itse tehdä turvallisuutensa parantamiseksi?

Helsingin asuntopalot ja niihin johtaneet tekijät. Mitä asukas voi itse tehdä turvallisuutensa parantamiseksi? Helsingin asuntopalot ja niihin johtaneet tekijät Mitä asukas voi itse tehdä turvallisuutensa parantamiseksi? Pelastustoiminta Helsingin pelastuslaitoksen suorittamien paloja pelastustehtävien kokonaismäärä

Lisätiedot

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Pelastuslain 379 / 2011velvoitteet 1. Yleiset velvollisuudet 4 Jokaisen on

Lisätiedot

Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö

Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö Jukka Koivuranta Helsingin pelastuslaitos Palotarkastaja/Sosiaali- ja terveysviraston yhteyshenkilö Lyhyesti Pelastuslaki 379/2011 Poistumisturvallisuusselvitys

Lisätiedot

Hoitolaitosten ja erityisryhmien paloturvallisuus

Hoitolaitosten ja erityisryhmien paloturvallisuus Hoitolaitosten ja erityisryhmien paloturvallisuus Johtaja Ilkka Horelli Lounais-Suomen aluehallintovirasto 4.9.2015 1 Esityksen sisältö: 1) Tulipalo Turun yliopistollisen keskussairaalan A-sairaalassa

Lisätiedot

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa. Tilastotietoja STEP-hanke

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa. Tilastotietoja STEP-hanke 4 Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tilastotietoja / 24.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 1 Osan tavoite Antaa yleiskuva erilaisten palojen, syttymissyiden ja

Lisätiedot

Rakennuksen evakuointiin johtanut sairaalapalo Turussa 2.9.2011 - B1/2011Y -

Rakennuksen evakuointiin johtanut sairaalapalo Turussa 2.9.2011 - B1/2011Y - - - Sairaalatekniikan päivät Pori, 7.2.2013 Johtaja, dosentti Veli-Pekka Nurmi Onnettomuustutkintakeskus www.onnettomuustutkinta.fi TYKS A-sairaala Sairaala-alueen kartta Pohjakartta: TYKS Palon syttyminen

Lisätiedot

Palonehkäisyn uudet tuulet

Palonehkäisyn uudet tuulet pelastuslain (ja rakentamismääräysten) muutokset esitys FinnSec-messuilla 13.10.2011 Rakentamisen ja paloturvallisuuden perussäädökset uusiutuivat tänä vuonna Rakentamismääräyskokoelman osa E1 - Rakennusten

Lisätiedot

Pelastustoimen kehittämispäällikkö?? LUP onnettomuuksien ehkäisyn seminaari

Pelastustoimen kehittämispäällikkö?? LUP onnettomuuksien ehkäisyn seminaari LUP onnettomuuksien ehkäisyn seminaari 6.-7.2.2012 Rakennusvalvonnan ja pelastusviranomaisen roolit rakennusluvan vastaisen käyttötarkoituksen yhteydessä Hotelli Kuninkaantie 7.2.2012 Jussi Rahikainen

Lisätiedot

POISTUMISTURVALLISUUSSELVITYKSEN ARVIOINTI, KOKEMUKSIA AUTOMAATTISEN SAMMUTUSLAITTEISTON MERKITYKSESTÄ, AJANKOHTAISTA

POISTUMISTURVALLISUUSSELVITYKSEN ARVIOINTI, KOKEMUKSIA AUTOMAATTISEN SAMMUTUSLAITTEISTON MERKITYKSESTÄ, AJANKOHTAISTA POISTUMISTURVALLISUUSSELVITYKSEN ARVIOINTI, KOKEMUKSIA AUTOMAATTISEN SAMMUTUSLAITTEISTON MERKITYKSESTÄ, AJANKOHTAISTA Johtaja Matti Orrainen SPEK 15.2.2013 18 Poistumisturvallisuus hoitolaitoksissa sekä

Lisätiedot

HOITOLAITOSTEN TULIPALOT

HOITOLAITOSTEN TULIPALOT 1 (5) HOITOLAITOSTEN TULIPALOT HOITOLAITOKSET HELSINGISSÄ Palontutkinnan tiedotteeseen on poimittu havaintoja Helsingin pelastuslaitoksen alueella hoitolaitoksissa tapahtuneiden rakennuspalojen ja rakennuspalovaarojen

Lisätiedot

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa STEP-hanke Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Tarja Ojala, DI, KM

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa STEP-hanke Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Tarja Ojala, DI, KM Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa STEP-hanke Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Tarja Ojala, DI, KM 15.10.2014 STEP-hanke 2014 1 STEP-hanke 2012 2016 1. VAIHE:

Lisätiedot

Erityisasuminen Turjo Jaakkola

Erityisasuminen Turjo Jaakkola Erityisasuminen Mitä on erityisasuminen? Tarkoituksenmukainen asuminen ylipäänsä edistää asukkaan itsenäistymistä ja elämän hyvää hallintaa. Erityisryhmät tarvitsevat tarpeisiinsa erilaisia asuntoja, kuten

Lisätiedot

PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT

PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT TS AGILITYURHEILUKESKUS OY PELASTUSSUUNNITELMA 1 Johdanto: PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT Tämän pelastussuunnitelman tarkoituksena on antaa perusteita kohteessa oleskelevien henkilöiden

Lisätiedot

HENKILÖTURVALLISUUSKOHTEISSA VUONNA 2017 AUTOMAATTISEN SAMMUTUSLAITTEISTON AKTIVOITTANEET TULIPALOT

HENKILÖTURVALLISUUSKOHTEISSA VUONNA 2017 AUTOMAATTISEN SAMMUTUSLAITTEISTON AKTIVOITTANEET TULIPALOT HENKILÖTURVALLISUUSKOHTEISSA VUONNA 2017 AUTOMAATTISEN SAMMUTUSLAITTEISTON AKTIVOITTANEET TULIPALOT Yhteenveto henkilöturvallisuuskohteissa vuonna 2017 automaattisen sammutuslaitteiston aktivoittaneista

Lisätiedot

Vammaisasiain yhteistyöryhmä seminaari. Pelastusalan lainsäädäntöä Pelastustoimen maakuntauudistus

Vammaisasiain yhteistyöryhmä seminaari. Pelastusalan lainsäädäntöä Pelastustoimen maakuntauudistus Vammaisasiain yhteistyöryhmä seminaari Pelastusalan lainsäädäntöä Pelastustoimen maakuntauudistus 16.5.2018 Pikkuparlamentti erityisasiantuntija Jarkko Häyrinen 18.5.2018 1 Pelastuslaki 9 Rakennusten palo-

Lisätiedot

HASO. Turvallisuusilta

HASO. Turvallisuusilta HASO Turvallisuusilta 30.1.2019 Ohjelma Vastuut ja velvollisuudet omistaja vs. asukas Kiinteistön Pelastussuunnitelma arjen turvallisuuden kivijalka Kodin pelastautumissuunnitelma riskianalyysi sekä toimintamallit

Lisätiedot

Poistumisturvallisuusselvitys. Vesa-Pekka Tervo ylitarkastaja

Poistumisturvallisuusselvitys. Vesa-Pekka Tervo ylitarkastaja Poistumisturvallisuusselvitys Vesa-Pekka Tervo ylitarkastaja 2 Toimintakyky palon tapahtumahetkellä Tulipalossa olosuhteet ovat ihmiselle hengenvaaralliset jo muutamassa minuutissa, sillä savukaasut ovat

Lisätiedot

Vanhusten ja toimintakyvyltään alentuneiden henkilöiden asumisen turvallisuus Kokkolassa

Vanhusten ja toimintakyvyltään alentuneiden henkilöiden asumisen turvallisuus Kokkolassa Vanhusten ja toimintakyvyltään alentuneiden henkilöiden asumisen turvallisuus Kokkolassa Turvallisen asumisen koti-seminaari 3.8.2011 Palvelupäällikkö laitos- ja palveluasuminen Pasi Paasila Esityksen

Lisätiedot

SAIRAALATEKNIIKAN PÄIVÄT HELSINGISSÄ 12.-13.2.2014. Sairaalan ja pelastuslaitoksen välinen yhteistyö savunpoistossa

SAIRAALATEKNIIKAN PÄIVÄT HELSINGISSÄ 12.-13.2.2014. Sairaalan ja pelastuslaitoksen välinen yhteistyö savunpoistossa SAIRAALATEKNIIKAN PÄIVÄT HELSINGISSÄ 12.-13.2.2014 Sairaalan ja pelastuslaitoksen välinen yhteistyö savunpoistossa Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos Keijo Kangastie Pelastuspäällikkö SAVUNPOISTO Rakennukseen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke

Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke Tarja Ojala, DI, KM, tutkija Pelastustoimen ajankohtaisseminaari 2015, Jyväskylä

Lisätiedot

Turvallisuussuunnittelu vanhustenhuollon toimintayksiköissä. Vanhustyön vastuunkantajat 16.5.2014 Finalndia-talo Anne Lounamaa

Turvallisuussuunnittelu vanhustenhuollon toimintayksiköissä. Vanhustyön vastuunkantajat 16.5.2014 Finalndia-talo Anne Lounamaa Turvallisuussuunnittelu vanhustenhuollon toimintayksiköissä Vanhustyön vastuunkantajat 16.5.2014 Finalndia-talo Anne Lounamaa Esitykseni taustamateriaali Julkaisu: Riskienhallinta ja turvallisuussuunnittelu.

Lisätiedot

Omavalvontasuunnitelma yksityissektorilla

Omavalvontasuunnitelma yksityissektorilla Omavalvontasuunnitelma yksityissektorilla Yksityissektorin edunvalvonnalliset päivät 2017 Tehy Yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen toimiala 15.9.2017 1 Keskustele naapurisi kanssa: Onko työpaikallasi omavalvontasuunnitelma?

Lisätiedot

Pelastuslaki 379/2011 14 - Omatoiminen varautuminen. Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan:

Pelastuslaki 379/2011 14 - Omatoiminen varautuminen. Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan: Pelastussuunnitelma Pelastussuunnitelma on asiakirja, joka toimii turvallisuutta kehittävän työn välineenä. Pelastussuunnitelman tulee sisältää tiedot siitä, millä tavalla vaaratilanteita pyritään ennaltaehkäisemään,

Lisätiedot

Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen

Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät Tampere 9.11.2016 Rakenteellista paloturvallisuutta koskevat olennaiset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke

Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke Palotutkimuksen päivät 2015, Espoo Tarja Ojala, DI, KM, tutkija Palotutkimuksen

Lisätiedot

Suomen rakentamismääräyskokoelma muuttuu, miten käy rakentamista koskevien palomääräysten ja ohjeiden?

Suomen rakentamismääräyskokoelma muuttuu, miten käy rakentamista koskevien palomääräysten ja ohjeiden? Suomen rakentamismääräyskokoelma muuttuu, miten käy rakentamista koskevien palomääräysten ja ohjeiden? Paloseminaari 17, Paloturvallisuus ja standardisointi 11.2.2015 Jorma Jantunen Rakenteellista paloturvallisuutta

Lisätiedot

sähköpostitse osoitteeseen (allekirjoitettuna ja skannattuna) 2. postitse osoitteeseen:

sähköpostitse osoitteeseen (allekirjoitettuna ja skannattuna) 2. postitse osoitteeseen: OHJE 1 (7) POISTUMISTURVALLISUUDEN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA Poistumisturvallisuuden toteuttamissuunnitelma (jatkossa toteuttamissuunnitelma) tarkoittaa toiminnanharjoittajan laatimaa suunnitelmaa siitä,

Lisätiedot

Talonraknnusteollisuus ry Itä-Suomi

Talonraknnusteollisuus ry Itä-Suomi Talonraknnusteollisuus ry Itä-Suomi Pohjois-Savon pelastuslaitos Kuopio 10.4.2019 Palotarkastaja Hannu Korhonen Valvontatoiminta Alueen pelastustoimen ja pelastuslaitoksen tehtävät 27 PelL 1) pelastustoimelle

Lisätiedot

Pelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta

Pelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta Pelastusalan neuvottelupäivät SN27 9. 11.12.2009, Silja Serenade Pelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Lisätiedot

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Kokonaisvaltainen riskienhallinta Osallistuja tiedostaa kokonaisvaltaisen riskienhallinnan periaatteet. Osallistuja ymmärtää eri tahojen laatimien riskianalyysien ja uhkamallien

Lisätiedot

OTKESin palontutkinnat, suositukset ja niiden toteutuminen

OTKESin palontutkinnat, suositukset ja niiden toteutuminen OTKESin palontutkinnat, suositukset ja niiden toteutuminen Johtava tutkija Kai Valonen Kuva: Varsinais-Suomen pelastuslaitos Kuva: Kymenlaakson pelastuslaitos Kuva: Poliisi Onnettomuuksien tutkinnan tarkoitus

Lisätiedot

Pelastustoimi ja pelastuslaitos

Pelastustoimi ja pelastuslaitos Pelastustoimi ja pelastuslaitos Päijät-Hämeen pelastuslaitos Marjo Oksanen marjo.oksanen@phpela.fi Pelastustoimen tehtävänjako Sisäasiainministeriö johtaa, ohjaa ja valvoo pelastustointa ja sen palvelujen

Lisätiedot

Asumisturvallisuuden parantaminen

Asumisturvallisuuden parantaminen Asumisturvallisuuden parantaminen - työkäytännöt pelastus-, sosiaali- ja terveystoimessa Anne Lounamaa, Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Pelastustoimen ajankohtaisseminaari, 22.10.2012 Jyväskylä 11.12.2012

Lisätiedot

Sallan koulukeskuksen YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA. (Pelastuslaki 379/ ) (VN asetus pelastustoimesta 407/ ) Tarkastettu

Sallan koulukeskuksen YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA. (Pelastuslaki 379/ ) (VN asetus pelastustoimesta 407/ ) Tarkastettu 2016 2017 Sallan koulukeskuksen YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA (Pelastuslaki 379/2011 16 ) (VN asetus pelastustoimesta 407/2011 3 ) Tarkastettu Pelastusviranomaisen hyväksyntä / 20 / 20 Sallan kunta

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN TURVALLINEN ARKI - Ennakoi ja varaudu -

IKÄIHMISTEN TURVALLINEN ARKI - Ennakoi ja varaudu - MUISTIVIIKKO 2016 IKÄIHMISTEN TURVALLINEN ARKI - Ennakoi ja varaudu - 17 Ikäihmisten asumisturvallisuus vinkkejä turvallisuuden parantamiseen Palotarkastaja Eerik Virtanen, Varsinais-Suomen pelastuslaitos

Lisätiedot

KAINUUN MATKAILUFOORUMI 260912. Apulaispalopäällikkö Reino Huotari Kainuun pelastuslaitos

KAINUUN MATKAILUFOORUMI 260912. Apulaispalopäällikkö Reino Huotari Kainuun pelastuslaitos KAINUUN MATKAILUFOORUMI 260912 Apulaispalopäällikkö Reino Huotari Kainuun pelastuslaitos Kainuun pelastuslaitos Kuva: Kainuun pelastuslaitos www.kaipe.fi Uutisaiheita Kelomökki syttyi Luostolla www.lapinkansa.fi

Lisätiedot

Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen

Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen Johtava tutkija Kai Valonen Onnettomuustutkintakeskus www.turvallisuustutkinta.fi Tutkitaan Suuronnettomuudet Ilmailu, raideliikenne ja vesiliikenne

Lisätiedot

PALOKLUSTERI Tapio Aaltonen paloinsinööri

PALOKLUSTERI Tapio Aaltonen paloinsinööri PALOKLUSTERI 4.5.2017 1 Tapio Aaltonen paloinsinööri Pelastuslaitoksen tehtävät (Pelastuslaki 379/2011) Pelastuslaitoksen tulee huolehtia alueellaan: 1) pelastustoimelle kuuluvasta ohjauksesta, valistuksesta

Lisätiedot

Ajankohtaista ja Ikäihmiset turvallisuushaasteena

Ajankohtaista ja Ikäihmiset turvallisuushaasteena Ajankohtaista ja Ikäihmiset turvallisuushaasteena Matti Orrainen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Onnettomuuksien ehkäisy 2012 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos ja UPL 9.2.2012 Onnettomuuksien ehkäisy Katto-

Lisätiedot

Uloskäytävät ja lukitukset

Uloskäytävät ja lukitukset 2014 Uloskäytävät ja lukitukset Päijät-Hämeen pelastuslaitos 25.11.2014 Sisältö 1. Yleistä... 2 2. Uloskäytävien vähimmäisleveys... 2 3. Kulkureitin pituus... 3 4. Uloskäytävien merkitseminen ja valaiseminen...

Lisätiedot

KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA PIELAVESI

KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA PIELAVESI KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA PIELAVESI 1.10.2012 Paloriskit, omatoiminen varautuminen ja valvontasuunnitelmat Paavo Tiitta riskienhallintapäällikkö Pohjois-Savon pelastuslaitos paavo.tiitta@kuopio.fi 044

Lisätiedot

Turvallisuustutkinnan havainnot ja suositukset

Turvallisuustutkinnan havainnot ja suositukset www.turvallisuustutkinta.fi SPPL, Kouvola 30.10.2014 Turvallisuustutkinnan havainnot ja suositukset Onnettomuuksien tutkinnan tarkoitus Tutkinnan tarkoituksena on yleisen turvallisuuden lisääminen, onnettomuuksien

Lisätiedot

Marko Vatanen

Marko Vatanen Marko Vatanen 22.11.2011 Potilasturvallisuus Terveydenhuollon ammattihenkilöiden, toimintayksiköiden ja organisaatioiden periaatteet ja toimintakäytännöt, joilla varmistetaan potilaiden terveyden- ja sairaanhoidon

Lisätiedot

MARJATILA TYÖNANTAJANA. Majoitustilat ja niille asetettavat vaatimukset. Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen

MARJATILA TYÖNANTAJANA. Majoitustilat ja niille asetettavat vaatimukset. Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen MARJATILA TYÖNANTAJANA Majoitustilat ja niille asetettavat vaatimukset Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Turvallinen työskentely ympäristö? Yhteisillä tiedolla Yhteisillä

Lisätiedot

Rakennusten paloturvallisuus, säännökset ja ohjeet

Rakennusten paloturvallisuus, säännökset ja ohjeet Rakennusten paloturvallisuus, säännökset ja ohjeet Paloseminaari 18, Paloturvallisuus ja standardisointi 10.2.2016, HILTON Kalastajatorppa Jorma Jantunen Rakenteellista paloturvallisuutta koskevat olennaiset

Lisätiedot

Suomen Pelastusneuvonta Oy. konsultointia Suomessa, kotipaikkana Espoo

Suomen Pelastusneuvonta Oy. konsultointia Suomessa, kotipaikkana Espoo Suomen Pelastusneuvonta Oy Turvallisuusalan koulutusta ja konsultointia Suomessa, kotipaikkana Espoo Palvelut Pelastussuunnitelmat Poistumisturvallisuusselvitykset Turvallisuuskoulutukset Konsultointi

Lisätiedot

TURVALLISUUSKARTOITUS

TURVALLISUUSKARTOITUS TURVALLISUUSKARTOITUS Turvallisuusosan tarkastukset Vanajan kirkko Hautausmaantie, 13110, Hämeenlinna Raporttipäivä: 14.01.2014 Tarkastuspäivä: 28.10.2013 Muokkauspäivä: 12.06.2014 2 (14) Vanajan kirkko

Lisätiedot

Ajankohtaista säädöksistä

Ajankohtaista säädöksistä Ajankohtaista säädöksistä Kirsi Rajaniemi Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivä pelastustoimen laitteista, Tukes 8.-9.11.2011 Sisältö Voimassa olevat asetukset ja laitteita koskevat pelastuslain säännökset

Lisätiedot

Työpaikan henkilöstöä koskevat suunnitelmat

Työpaikan henkilöstöä koskevat suunnitelmat 3.11.2016 Työpaikan henkilöstöä koskevat suunnitelmat Opetustoimen ajankohtainen juridiikka Kouluneuvos Petri Heikkilä Suunnitelma Säädösperusta Työsuojelun toimintaohjelma Työturvallisuuslaki 9 Häirinnän

Lisätiedot

Onnettomuuksista oppiminen tutkinnan näkökulmasta

Onnettomuuksista oppiminen tutkinnan näkökulmasta Onnettomuuksista oppiminen tutkinnan näkökulmasta Onnettomuuksien ehkäisy 2012, Espoo 7.2.2012 Johtaja, dosentti Direktör, docent Veli-Pekka Nurmi Onnettomuustutkintakeskus Olycksutredningscentralen Uutisointia:

Lisätiedot

Yleisötapahtuman turvallisuus. Kalle Eklund turvallisuusviestintäpäällikkö

Yleisötapahtuman turvallisuus. Kalle Eklund turvallisuusviestintäpäällikkö Yleisötapahtuman turvallisuus Kalle Eklund turvallisuusviestintäpäällikkö Sisältö Lainsäädäntö Lupamenettely käytännössä Viranomaisten laatimia ohjeita Yleisötilaisuuden määritelmä ITSE TAPAHTUMANJÄRJESTÄJÄNÄ

Lisätiedot

2. Poistumisturvallisuus ja tulipalon vaarallisuus. 1. Esipuhe

2. Poistumisturvallisuus ja tulipalon vaarallisuus. 1. Esipuhe 1. Esipuhe Tämän dvd:n tarkoituksena on havainnollistaa poistumisturvallisuuden kannalta keskeisiä tekijöitä erilaisissa asumisympäristöissä ja julkisissa rakennuksissa. Video tai sen erilliset osat soveltuvat

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Palontutkinnassa opittua Rakenteellisen palonehkäisyn opintopäivät Oulu

Palontutkinnassa opittua Rakenteellisen palonehkäisyn opintopäivät Oulu Palontutkinnassa opittua Rakenteellisen palonehkäisyn opintopäivät Oulu 16.11.2016 Oulu-Koillismaan pelastuslaitos Palotarkastaja Pasi Nyman Oulu-Koillismaan p: 044-703 8682 pelastuslaitos pasi.nyman@ouka.fi

Lisätiedot

Pelastuslain uudistaminen. Kirsi Rajaniemi

Pelastuslain uudistaminen. Kirsi Rajaniemi Pelastuslain uudistaminen Kirsi Rajaniemi Pelastuslain uudistamishanke Hallituksen esitys: luonnos lausunnolle 2.11.2009 eduskuntaan maaliskuu 2010 laki voimaan tammikuu 2011 Lausuntopyyntö: www.intermin.fi/suomi/pelastuslaki

Lisätiedot

ASUINRAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUS

ASUINRAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUS ASUINRAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUS 12.9.2012, Kirkkotorin koulutuskeskus, Oulu 12.9.2012 1 OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOS ALUEELLINEN PELASTUSLAITOS VUODESTA 2004 ALKAEN - 16 kuntaa - 273 000 asukasta

Lisätiedot

Palontutkimuksen päivät 2007 Tekniikka uhkana ja mahdollisuutena

Palontutkimuksen päivät 2007 Tekniikka uhkana ja mahdollisuutena Palontutkimuksen päivät 2007 Tekniikka uhkana ja mahdollisuutena Hanasaaren kulttuurikeskus 28.8.2007 Sprinklaus henkilösuojauksessa missä mennään tällä hetkellä Seppo Männikkö Pelastuspäällikkö Tampereen

Lisätiedot

Asumisturvallisuuden parantaminen

Asumisturvallisuuden parantaminen Asumisturvallisuuden parantaminen sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevat työkäytännöt pelastustoimessa Anne Lounamaa, Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Pelastustoimen ajankohtaisseminaari, 22.10.2012 Jyväskylä

Lisätiedot

Yleisötapahtuman pelastussuunnitelman laatimisvelvoite Pelastuslaki 379/2011 16 Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma

Yleisötapahtuman pelastussuunnitelman laatimisvelvoite Pelastuslaki 379/2011 16 Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma Yleisötapahtuman pelastussuunnitelman laatimisvelvoite Pelastuslaki 379/2011 16 Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma Yleisötilaisuuksiin ja muihin tapahtumiin, joihin osallistuvien ihmisten suuren määrän

Lisätiedot

HIKLU. Ohjepäivityksiä Tekeillä olevia ohjeita Ohjetarpeita. Jarkko Häyrinen Sähköverkkoon kytkettävien palovaroittimien asentaminen

HIKLU. Ohjepäivityksiä Tekeillä olevia ohjeita Ohjetarpeita. Jarkko Häyrinen Sähköverkkoon kytkettävien palovaroittimien asentaminen HIKLU Rakenteellinen paloturvallisuus Ohjepäivityksiä Tekeillä olevia ohjeita Ohjetarpeita Jarkko Häyrinen 7.2.2012 Sähköverkkoon kytkettävien Sähköverkkoon kytkettävillä palovaroittimilla varustettavat

Lisätiedot

PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26. Teuvo Reinikainen SPEK

PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26. Teuvo Reinikainen SPEK PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26 Teuvo Reinikainen SPEK SUOJELUSUUNNITELMA Velvoite väestönsuojelulaista ja -asetuksesta v. 1958/1959 (muutokset v. 1990) Ohje teollisuuslaitosten ja liikeyritysten poikkeusolojen

Lisätiedot

Lapin sairaanhoitopiirin Asiakasraati 23.2.2016

Lapin sairaanhoitopiirin Asiakasraati 23.2.2016 Lapin sairaanhoitopiirin Asiakasraati 23.2.2016 Lasse Kylén Turvallisuuspäällikkö Turvallisuuspäällikkö sairaalassa Riskienhallintaa Turvallisuussuunnittelua Sisäisen kokonaisturvallisuuden kehittämistä

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

Uusi pelastuslaki (379/2011) ja omatoiminen varautuminen. Ylitarkastaja Vesa-Pekka Tervo Kulttuurihistoriallisten kohteiden turvallisuus 21.9.

Uusi pelastuslaki (379/2011) ja omatoiminen varautuminen. Ylitarkastaja Vesa-Pekka Tervo Kulttuurihistoriallisten kohteiden turvallisuus 21.9. Uusi pelastuslaki (379/2011) ja omatoiminen varautuminen Ylitarkastaja Vesa-Pekka Tervo Kulttuurihistoriallisten kohteiden turvallisuus 21.9.2011 Lain valmistelun lähtökohdat Tausta: Hallitusohjelman kirjaukset

Lisätiedot

Yleisötapahtuman turvallisuus. Paloinsinööri Jarno Kivistö Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Hyvinkää

Yleisötapahtuman turvallisuus. Paloinsinööri Jarno Kivistö Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Hyvinkää Yleisötapahtuman turvallisuus Paloinsinööri Jarno Kivistö Keski-Uudenmaan pelastuslaitos 30.3.2017 Hyvinkää Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Hyvinkää Vantaa Tuusula Kerava Järvenpää Pornainen Nurmijärvi

Lisätiedot

KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA LEPPÄVIRTA 12.11.2012

KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA LEPPÄVIRTA 12.11.2012 KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA LEPPÄVIRTA 12.11.2012 Paloriskit, omatoiminen varautuminen ja valvontasuunnitelmat Paavo Tiitta riskienhallintapäällikkö Pohjois-Savon pelastuslaitos paavo.tiitta@kuopio.fi

Lisätiedot

Paloriski-ilmoitus: Ilmeisen paloriskin määrittely, ilmoitusvelvolliset, ilmoitusmenettely

Paloriski-ilmoitus: Ilmeisen paloriskin määrittely, ilmoitusvelvolliset, ilmoitusmenettely Paloriski-ilmoitus: Ilmeisen paloriskin määrittely, ilmoitusvelvolliset, ilmoitusmenettely Miten määritellä paloriski? Ilmeisen paloriskin määrittely tilastojen valossa Toimintakyvyltään alentunut, tupakoiva,

Lisätiedot

OHJE 1 (9) AJä 24.11.2014 POISTUMISTURVALLISUUDEN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA

OHJE 1 (9) AJä 24.11.2014 POISTUMISTURVALLISUUDEN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA OHJE 1 (9) POISTUMISTURVALLISUUDEN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA Laatimisvelvoite ja jatkotoimenpiteet Tämä ohje käsittelee pelastuslain 379/2011 20 mukaisen poistumisturvallisuuden toteuttamissuunnitelman laatimista.

Lisätiedot

Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen

Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen Jorma Jantunen Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivät pelastustoimen laitteista, Hotelli Käpylä 27.09.2016

Lisätiedot

ASUINKIINTEISTÖN OMAVALVONTA

ASUINKIINTEISTÖN OMAVALVONTA Omavalvonnan lakitausta Omavalvonta on pelastuslain 379/2011 78 mukaista valvontaa. Tämän omavalvontalomakkeen täyttäminen ja palauttaminen annettujen ohjden mukaisesti on velvoittavaa. Vastaajan tulee

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM Lisätietoa: www.stm.fi Tiedotteet Tiedote 66/2012 VALMISTELUN KONTEKSTI TAVOITTEENA VAIKUTTAVA OHJAUS Ikäihmisten palvelujen

Lisätiedot

Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne

Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne Kirsi Rajaniemi Palonehkäisyn perinnepäivät, 25.-26.5.2011 Padasjoki 25.5.2011 1.7.2011 voimaan tulevat asetukset VN asetus pelastustoimesta (407/2011) VN asetus

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 10.11.2014 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Matti Orrainen 2.2. 1 Säädöksissä vaaditus turvallisuusasiakirjat 2.2.1. 1 Suunnittelun ja valmistelun turvallisuusasiakirja Valtioneuvoston asetuksessa (205/2006)

Lisätiedot

Rakennusten paloturvallisuus. Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö

Rakennusten paloturvallisuus. Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö Rakennusten paloturvallisuus Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö https://prontonet.fi/ 7000 Rakennuspalot, -palovaarat ja rakennuskanta 1550000 6000 5000 4485 6234 6267 6013 5906 5727 5958 5211 5519 5290

Lisätiedot

Palopupu ja uusi * pelastuslaki

Palopupu ja uusi * pelastuslaki Palopupu ja uusi * pelastuslaki Väritettävä pupuhahmo päiväkoti- ikäisille isille Lain tavoite, soveltamisala ja yleiset velvollisuudet tiedoksi jokaiselle, mutta erityisesti pienten lasten vanhemmille

Lisätiedot

Turvallisuuden monialainen edistäminen

Turvallisuuden monialainen edistäminen Turvallisuuden monialainen edistäminen Jyväskylä, Turvallisuutta ja hyvinvointia hoitotyössä -seminaari 25.11.2014 Anne Lounamaa. THL, Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Tapaturmissa kuolleet ja ennuste vuoteen

Lisätiedot

PELASTUSLAKI JA SÄHKÖINEN PELASTUSSUUNNITELMA

PELASTUSLAKI JA SÄHKÖINEN PELASTUSSUUNNITELMA PELASTUSLAKI JA SÄHKÖINEN PELASTUSSUUNNITELMA 8.11.2018 KÄYNNISSÄ OLEVIA SÄÄDÖSHANKKEITA Pelastustoimen järjestämislaki Pelastuslain uudistukset Pelastustoimen laitelain uudistaminen Nuohousta koskevan

Lisätiedot

KH 400 Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg, puh

KH 400 Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg, puh Kaupunginhallitus 400 19.10.2015 Jari Nallin ym. valtuustoaloite asemakaavamääräysten muuttamiseksi siten, että kerrostaloista pelastautuminen/pelastaminen mahdollistuu nykyistä paremmin 774/00.02.04.00/2014

Lisätiedot

TURVALLISUUSKARTOITUS

TURVALLISUUSKARTOITUS TURVALLISUUSKARTOITUS Turvallisuus - Asuintalot Syöksynsuun leirikeskus Syöksynsuu 27, 13500, Hämeenlinna Raporttipäivä: 19.02.2013 Tarkastuspäivä: 28.01.2013 Muokkauspäivä: 24.06.2014 2 (10) Syöksynsuun

Lisätiedot

POISTUMISTURVALLISUUDEN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA

POISTUMISTURVALLISUUDEN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA POISTUMISTURVALLISUUDEN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA Tämä ohje käsittelee pelastuslain 379/2011 20 mukaisen poistumisturvallisuuden toteuttamissuunnitelman laatimista. Poistumisturvallisuuden toteuttamissuunnitelma

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Lasse Lehtonen Vaaratapahtumien raportointiverkosto

Lasse Lehtonen Vaaratapahtumien raportointiverkosto Lasse Lehtonen Vaaratapahtumien raportointiverkosto 3.10.2013 Kansallinen potilasturvallisuusstrategia, STM 29.1.2009 Visio - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan

Lisätiedot

KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOS

KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOS KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOS TURVALLINEN YLEISÖTAPAHTUMA / -TILAISUUS Kirsi Arola palotarkastaja Kouvolan toimipiste Pelastuslaki 379 /2011 14 Omatoiminen varautuminen koskee myös yleisötilaisuuksia 1)

Lisätiedot

PELASTUSVIRANOMAISEN ROOLI OLEMASSA OLEVAN VÄESTÖNSUOJAN TOIMINTAKUNTOISUUDEN VALVONNASSA

PELASTUSVIRANOMAISEN ROOLI OLEMASSA OLEVAN VÄESTÖNSUOJAN TOIMINTAKUNTOISUUDEN VALVONNASSA PELASTUSVIRANOMAISEN ROOLI OLEMASSA OLEVAN VÄESTÖNSUOJAN TOIMINTAKUNTOISUUDEN VALVONNASSA Palotarkastusinsinööri Tapio Stén Pirkanmaan pelastuslaitos, pvm. 27.9.2017 Pelastusviranomaisen rooli väestönsuojien

Lisätiedot

VIRANOMAISVALVONTA vs. OMAVALVONTA

VIRANOMAISVALVONTA vs. OMAVALVONTA VIRANOMAISVALVONTA vs. OMAVALVONTA 8.4.2014 Riitta Husso Valvira, LM 14.4.2014 Riitta Husso 1 Valviran tehtävät VALVIRA: TEO ja STTV yhdistyivät 2009 Sosiaalihuollon valvonta tuli viraston tehtäväksi vuonna

Lisätiedot

Mikä ihmeen tuottajalaki? Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö Tehy

Mikä ihmeen tuottajalaki? Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö Tehy Mikä ihmeen tuottajalaki? Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö Tehy 28.1.2017 Miksi minun pitäisi tietää lainsäädännöstä? Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä: Ammattieettiset velvollisuudet ( 15) sovellettava

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö. Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä

Sosiaali- ja terveysministeriö. Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä Sosiaali- ja terveysministeriö Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia 2017-2021 Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä Ensimmäinen kansallinen potilasturvallisuussuunnitelma

Lisätiedot

Keräilypakko ja vaaratilanteet: miten tunnistaa ja toimia? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatria Helsinki

Keräilypakko ja vaaratilanteet: miten tunnistaa ja toimia? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatria Helsinki Keräilypakko ja vaaratilanteet: miten tunnistaa ja toimia? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatria Helsinki 20.9.2017 Pakko-oireisen kirjon häiriöt tavallisesti on katsottu dysmorfisen ruumiinkuvahäiriön,

Lisätiedot

OHJE TILAPÄISMAJOITUKSEN TURVALLISUUSJÄRJESTELYISTÄ KOKOONTU- MISTILOISSA

OHJE TILAPÄISMAJOITUKSEN TURVALLISUUSJÄRJESTELYISTÄ KOKOONTU- MISTILOISSA OHJE 1 (5) OHJE TILAPÄISMAJOITUKSEN TURVALLISUUSJÄRJESTELYISTÄ KOKOONTU- MISTILOISSA Ohje on laadittu yhteistyössä kumppanuusverkoston pelastuslaitosten ja Kuntaliiton kesken ja sen tavoitteena on alueiden

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi Päiväys Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman pohjana. Lomake noudattaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot