Metsänomistajat. Metsänhoitoyhdistys Kangasniemi-Pieksämäen tiedotuslehti 2/ Pieksämäen toimisto. Kangasniemen toimisto.

Transkriptio

1 Metsänomistajat Kangasniemi-Pieksämäki Metsänhoitoyhdistys Kangasniemi-Pieksämäen tiedotuslehti 2/ Sivu 3 Laki uudistuu - Mhy:n tärkeys edunvalvojana korostuu Sivu 5 Tyytyväinen metsänomistaja Sivu 6 Hyvää suhdetta ei kannata katkaista Pieksämäen toimisto Seunalantie Naarajärvi puh avoinna ma-pe ja Kangasniemen toimisto Otto Mannisen tie Kangasniemi puh avoinna PEFC/

2 Terveisiä Brysselistä Kuva Parlamentin aulasta. Olin syyskuun lopulla metsämatkalla Brysselissä, ryhmämme koostui lähinnä metsänhoitoyhdistysten puheenjohtajista. Vierailimme Euroopan metsätalossa, MTK:n Brysselin toimistolla, parlamentissa ja komissiossa. Kaikissa näissä kohteissa työskentelee useita suomalaisia metsäasioiden parissa puolustamassa suomalaisen metsänomistajan oikeuksia. Toisinaan moottorisahaa viilatessa tulee tuumailtua, että liekö tuolla kovin suurta merkitystä koko Brysselin touhulla. Onko se nyt niin tarpeellista olla siellä kenenkään suomalaisten asioita vahtaamassa, kasvaahan puut täällä omia aikojaan muutenkin. Kaikille EU:n metsäasioita valmisteleville ja päättäville henkilöille metsä ei tarkoita samaa asiaa. Toisille se voi olla muutaman oliivipuun muodostama metsä ja suomalaisille taas jotakin ihan muuta. Jos päätökset valmisteltaisiin ja tehtäisiin pelkästään oliivipuun juurelta tarkasteltuna, olisi sillä mitä ilmeisimmin haitallisia vaikutuksia suomalaiseen metsätalouden harjoittamiseen. Siksi myös suomalaisia, kotimaamme metsäolot tuntevia henkilöitä on oltava Brysselissä asioita hoitamassa. Tuoreimpana metsäalaa koskevana tuotoksena on komission antama Euroopan metsästrategia. Kotimaan ja metsänhoitoyhdistysten toimintaan vaikuttavana asiana julkaistiin hallituksen esitys metsänhoitoyhdistyslain muuttamisesta. Tämän lain sisältöön MTK on ollut vahvasti vaikuttamassa. Paikallistasolla metsänhoitoyhdistysten tehtäväksi jää näiden lakien ja ohjeiden toteuttaminen. Voimme olla ylpeitä paikallistason edunvalvonnan tehokkuudesta. Metsänomistajat saavat henkilökohtaista, luotettavaa ja asiantuntevaa palvelua omalta metsäneuvojalta nopeasti. Edunvalvontaa tapahtuu monella eri tasolla ja kaikella on oma tarkoituksensa. Lähimpänä on oma metsänhoitoyhdistys ja täältä puunjuurelta se voima kertyy kansalliseen ja kansainväliseen edunvalvontaan. Metsänomistajina voimme nukkua yömme turvallisin mielin, olen tarkastanut koko edunvalvontaketjun Puunjuurelta Brysseliin. Ville Häkkinen Hallituksen jäsenet HÄKKINEN VILLE, puheenjohtaja UTRIAINEN IIRIS varapuheenjohtaja FRILANDER JOUKO KOVANEN JUKKA LAITINEN TUOMO SÄVILAMMI-KETTUNEN MARJAANA VILJAKAINEN VÄINÖ Metsänomistajat Kangasniemi-Pieksämäki Metsänhoitoyhdistys Kangasniemi- Pieksämäen tiedotuslehti 2 Julkaisija Metsänhoitoyhdistys Kangasniemi-Pieksämäki ry Toimituksen osoite: Otto Mannisen tie 1-3, Kangasniemi Päätoimittaja: Aura Heikura, aura.heikura@mhy.fi Taitto ja paino: Savilahden Kirjapaino Painosmäärä 4400 kpl Kansikuvassa metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelua Kangasniemen kunnan taajamassa pururadan ympäristössä.

3 Laki uudistuu - Mhy:n tärkeys edunvalvojana korostuu Esitys metsänhoitoyhdistyslain muuttamisesta annettiin eduskunnalle syyskuun 19. päivä. Tärkein muutos nykyiseen lakiin verrattuna koskee metsänhoitomaksua. Maksu kannetaan lakiesityksen mukaan viimeisen kerran vuodelta 2013 ja se tulee maksuun joulukuussa Nykyiset jäsenet jatkavat yhdistyksen jäseninä 2015 lain voimaantulon jälkeen. Uuden lain vaikutus yhdistyksen toimintaan on metsänomistajien ja jäsenten kannalta vähäinen. Palvelutoiminta jatkuu edelleen yhdistysmuotoisena ja jäsenten edunvalvonta entisestään korostuu. Nykyisen lain toimintaa rajoittavat vaikutukset pääosin poistuvat ja metsänomistajien valinnanvapaus lisääntyy. Jatkossa metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys pitää sisällään myös metsänomistajat nimen alla edunvalvonnan paikallisen yhdistystason lisäksi maakunnallisella, valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla. Metsänhoitoyhdistykset liittyvät MTK:n metsävaltuuskunnan jäseniksi, mikä tuo mhy:n jäsenille oikeuden koko metsänomistajajärjestön edunvalvonta ja muihin jäsenetuihin. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksun suuruuden tulee päättämään yhdistyksen valtuusto. Metsänhoitomaksu on nykyisellään keskimäärin 115, verotuksen jälkeen alle satasen. Jäsenmaksu suuruus tulee varmuudella alenemaan niillä, joilla se pinta-ala perusteisesti on ollut korkea. Jäsenmaksutaso säilynee keskimääräisellä metsätilalla ennallaan. Metsänomistajalla on oikeus erota tai liittyä yhdistyksen jäseneksi oman harkinnan mukaan. Yhdistys tarjoaa palveluita jäsenyydestä riippumatta kaikille metsänomistajille. Jäsenet ovat jatkossakin erityisasemassa. Mitä suurempi osa nykyisistä jäsenistä on mukana maksamalla edunvalvontamaksun, sitä tehokkaammin metsänomistajien metsätalouden toimintaedellytyksiä voidaan puolustaa paikallisesti ja eri tasoilla esim. lainsäädännön valmistelussa. Historia osoittaa, miten merkittävää työtä metsänhoitoyhdistykset ja metsäomistajajärjestö ovat tehneet suomalaisen yksityismetsätalouden hyväksi. Jäsenyys on varmasti kannattava valinta sen puolesta, että edunvalvonta ja luotettavat palvelut ovat jatkossakin saatavissa omasta metsänhoitoyhdistyksestä. Ismo Kallio toiminnanjohtaja Uusi metsälaki voimaan Laki ei jatkossa juurikaan rajoita metsienkäsittelyä metsänomistaja päättää itse Kasvatushakkuita ovat myös eri-ikäiskasvatuksen hakkuut => jatkuva kasvatus ja pienaukkohakkuu (aukko < 0,3 ha) Uudistushakkuun järeys- ja ikävaatimuksista luovutaan, uudistamishakkuuta kun puunkorjuun seurauksena yli 0,3 ha aukea Metsänkäyttöilmoitus tehdään vähintään 10 pv ja enintään 3 vuotta ennen hakkuun alkamista (kirjallinen tai sähköinen) kasvatushakkuista, kasvatushakkuiden toteuttamistavasta, uudistamistavasta ja 10 kohteista myös tuhoalueilta, tuhon syy ilmoitettava uudistamisvelvoite säilyy Hakkuusopimukset tehtävä entistä tarkemmin Kasvatushakkuissa määriteltävä hakkuutapa, jäävän puuston pohjapinta-ala ja puulajijakauma 3

4 Puukauppaa käydään vilkkaasti Keväällä alkanut puukaupan hyvä vire on jatkunut kesälomien jälkeen. Tasaisena jatkunut puun tarjonta ja hyvä kysyntä ovat pitäneet puun hinnan vakaana. Puunmyynninsuunnittelu on kasvanut noin viidenneksen edellisvuodesta. Mhy:n puukaupan toimeksiannoilla myymät puumäärät ovat nousseet yli m3:iin. Metsäneuvojat hoitavat metsänomistajien antamilla valtakirjoilla noin puolet yhdistyksen alueen yksityismetsien puukaupoista. Mhy:n kilpailuttamat puukaupat ovat perusta paikkakunnan yleiselle hintatasolle. Pieksämäellä ja Kangasniemellä varsinkin havutukista on maksettu maakunnan parasta hintaa. tarpeista. Kiinnostus talviharvennuksista vaihtelee ostajittain. Metsän tulevan tuoton kannalta tärkeitä kasvatushakkuita ei kannata lykätä, vaan niitä kannattaa tarjota ostajille. Kuitupuulla on kohtalaisen hyvä kysyntä. Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelu on vaihtoehto pystykaupalle, kannattaa pyytää tarjous. Ismo Kallio Edellisvuosista poiketen metsäteollisuuden ja varsinkin sahojen tilanne on positiivisempi. Lievän hintojen paranemisen lisäksi tuotantomäärät ovat olleet kasvussa. Viestit yleisestä talouden elpymisestä näkyvät jo nyt metsäteollisuustuotteiden markkinoiden virkistymisenä. Euroopan markkinat ovat edelleen epävarmoja, mutta Japani ja erityisesti Kiina ovat lisänneet Suomessa tuotetun sahatavaran ja sellun ostomääriä. Jos olet suunnittelemassa puukauppaa, kannattaa ryhtyä toimeen viivyttelemättä. Ota yhteyttä metsäneuvojaasi, hänellä on ajankohdan tieto ostajien Kantohinnat mhy Kangasniemi-Pieksämäki alueella syyskuussa 2013 Mäntytukki Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Koivukuitu Uudistushakkuu 59,42 59,39 47,14 18,39 19,53 17,87 Harvennushakkuu 47,01 48,64 37,43 15,66 16,53 15,60 Ensiharvennus 12,60 13,33 13,03 Metsänhoitoyhdistys tarjoaa korjuupalvelua harvennushakkuisiin ja energiapuun korjuuseen paikallisten yrittäjien voimin. Pyydä tarjous omalta metsäneuvojaltasi. OTA METSÄNHOITOYHDISTYS AVUKSI metsätilan sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa ja toteutuksessa Metsäomaisuuden hallintaan ja metsätilojen sukupolvenvaihdoksiin liittyvissä asioissa sinua palvelevat: AURA HEIKURA palvelupäällikkö ARI SAPATTINEN LKV, Spv asiantuntija metsänhoitoyhdistys KANGASNIEMI-PIEKSÄMÄKI 4 Metsänomistajien oma johtava puukaupan ja metsäomaisuuden hoidon asiantuntija.

5 Taina Kuitunen - tyytyväinen metsänomistaja Keväällä 2013 vajaan 100 hehtaarin metsätila Kangasniemen Paappalanmäellä siirtyi Taina Kuitusen omistukseen. Näin Tainan pitkäaikainen haave toteutui ja hänestä tuli metsänomistaja. Isän kuoltua pari vuotta aikaisemmin Taina oli jo joutunut hoitamaan kuolinpesän metsäasioita. Taina on koulutukseltaan maatilan emäntä ja perushoitaja. Hänen perheeseensä kuuluu 3 lasta, joista vanhin on Pieksämäellä metsäkoulussa. Vanhoja metsiä on uudistettava ja puukauppaa tehtävä, kun puun hinta on kohdallaan. Isäni teki itse paljon metsänhoitotöitä. Tämän kesän aikana olen itsekin opetellut käyttämään raivaussahaa ja tehnyt taimikonhoitoa muutaman hehtaarin. Keväällä olemme istuttaneet lasten kanssa kuusen taimia. Tänä keväänä annoin valtakirjan puukauppaa varten omalle metsäneuvojalleni. Jouni Pölkki teki metsäsuunnitelman mukaan puunmyyntisuunnitelman ja kilpailutti leimikon. Olen erittäin tyytyväinen hyvin onnistuneeseen puukauppaan. Tosin talviharvennukset ovat vielä hakkaamatta. Taina Kuitunen harrastaa hyötyliikuntaa ja heinää keväällä 2012 istutettua kuusen taimikkoa. Taina Kuitusen lapsuusmuistot metsästä kulminoituvat polttopuihin. Koulujen loma-aikoina Taina oli isän tyttönä mukana polttopuiden teossa ja pinoamisessa. Isän, Matti Kuitusen tekemiä polttopuita onkin varastona toimivassa navetassa huomattavan paljon. Keskuslämmitys toimi aiemmin puilla. Nyt talo lämpiää maalämmöllä ja lisänä on leivinuuni ja takka, missä poltetaan puuta. Isä hoiti metsäasiat itse. Viimeisen kahden vuoden aikana Taina on joutunut opettelemaan metsäasiat alusta alkaen. Metsäasioista minulla ei ollut paljoakaan tietoa, joten marssin mhy:n toimistoon kysymään, mitä tehdään. Selvisi, että oma metsäneuvojani on Jouni Pölkki. Isä oli elinaikanaan todennut, että tehköön metsäsuunnitelman uusi sukupolvi. Syksyllä 2012 teimme Jounin kanssa yhdessä metsäsuunnitelmaa ja samalla pääsin jyvälle metsätaloudesta ja omasta metsästä. Minulle syntyi kuva mitä, milläkin kuviolla pitäisi tehdä. Metsäsuunnitelman teon yhteydessä sovimme, että Jouni ottaa yhteyttä, kun puun hinta on hyvä. Tainan mielestä taimikonhoitoa on mukava tehdä, kun näkee työnsä jäljen heti. Suhteeni metsään syvenee koko ajan tietämyksen lisääntyessä. Jos nyt saisin valita, niin metsäalalla olisi ammattini. Isän perintönä on hyvä metsänhoito, haluan jatkaa perinteitä. Nyt olen tajunnut, miten paljon isäni teki metsässä töitä. Hoidan ja käytän metsääni metsäsuunnitelman mukaan. Haluan olla omatoiminen, mutta puunmyynnin annan metsäneuvojani hoitaa. Hän tietää parhaiten puun hinnan ja eri ostajien katkonnan. Metsänhoitoyhdistys pyytää tarjoukset ja vertailee ne. Käymme läpi tarjousvertailun yhdessä metsäneuvojan kanssa ja saan itse päättää kenelle myyn, sanoo Taina Kuitunen. Metsänhoitoyhdistys on metsänomistajan asialla. Sieltä saan tarvittavan tiedon metsieni hoitoon ja käyttöön. Luottamus omaan metsäneuvojaan on tärkein. Toivon, että saan juurrutettua myös omille lapsilleni kiinnostuksen metsänhoitoon, kertoo Taina Kuitunen. 5

6 Hyvää suhdetta ei kannata katkaista Seija Hänninen aikoo pysyä metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä, kävi lainmuutoksessa kuinka hyvänsä Suonenjoella asuva Seija Hänninen tutkii tarkasti kuusentaimikkoaan Vanajan Itäkylällä Pieksämäellä. Se on hienossa kunnossa: vatukon yläpuolella pilkottavat täystiheän taimikon jykevät latvat. - Tämä on minun viime kesän työmaani. Sain sen valmiiksi, vaikka tein töitä vain parin tunnin pätkissä. Hännisen aseina sankassa kasvustossa olivat oksasakset ja vesuri. - Raivaussahaan en koske, sen olen päättänyt. Nuoremmat sisaret sitä ovat kokeilleet. Isä antoi metsäopit Seija Hännisestä ja hänen kolmesta sisarestaan tuli metsänomistajia 1990-luvun alussa, kun kotitilan metsät jaettiin tyttärien kesken. He saivat metsänhoitoon lentävän lähdön, sillä metsät olivat Mikko-isän intohimo. Metsäneuvoja on tuki ja turva Seija Hänninen, 66, teki koko työuransa ulkomailla ravintola-alalla. Hän muutti Suomeen 2006 Sveitsistä, jossa vierähti 29 vuotta. Hän tukeutui Sveitsin-vuosinaan metsäasioissaan isänsä ohjeisiin, ajan tasalla olevaan metsäsuunnitelmaan ja metsänhoitoyhdistyksen neuvontaan. Seija Hänninen ja hänen Mikko-isänsä karsima mänty. - Isä oli teräsvaari. Hän teki paljon töitä meidän kaikkien sisarusten metsissä. - Metsäneuvoja Jukka Nykänen on ollut minulle ja sisarilleni tuki ja turva. Hän kuuntelee, keskustelee ja antaa arvoa myös meidän mielipiteillemme. Kaikki Nykäsen esitykset eivät mene läpi. - Esimerkiksi helikopterilla tehtävästä lentolannoituksesta en innostunut, ja se jäi tekemättä. Myöskään kantojen nostosta en pidä, eikä Jukka ole tainnut sitä edes ehdottaa. Maa pitäköön voimansa. Puukaupassa tarvitaan tukea Kesän kasvu oli hulppeaa. Kuusentaimet venyivät rehevässä maassa lähes puoli metriä. - Isällä oli aina jotain tekeillä metsissä. Hän teki paljon pystykarsintaakin, Seija muistelee viime talvena 90-vuotiaana kuollutta Mikko Hännistä. Isä siirsi oppejaan tyttärilleen. Seija, sisarussarjan vanhin, arvelee olleensa ensimmäistä kertaa taimenistutuksessa kuusivuotiaana. - Olen jo kauan sitten harvennuttanut metsiä, joita olen ollut istuttamassa. Kaikki sisaret ovat metsistään kiinnostuneita. Tilojen hoitoa helpottaa se, että kaikki asuvat kohtuullisen matkan päässä Vanajalta: Seija Suonenjoella, Marja-Leena Siilinjärvellä ja Pirjo ja Jaana Kuopiossa. Laki metsänhoitoyhdistyksistä on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Yhdistykset ovat muuttumassa tavallisten yhdistysten suuntaan, kun metsänhoitomaksu korvautuu vapaaehtoisella jäsenmaksulla. Seija Hänninen uskoo pysyvänsä yhdistyksen jäsenenä myös muutoksen jälkeen. - Ja eivätköhän sisareni pysy myös. Yhteistyö yhdistyksen kanssa on ollut niin tiivistä ja hyödyllistä, että sitä ei kannata katkaista. Erityisen tärkeänä Hänninen pitää yhdistyksen tarjoamaa tukea puukaupoissa: puun hinnan seuranta omin voimin on työlästä ja tarjouksien vertailu melkein mahdotonta. - Tärkeintä on luottamuksellinen suhde oman alueen metsäneuvojaan. Häneltä pitää uskaltaa kysyä ihan kaikesta metsiin liittyvästä, vaikka vähän tyhmiäkin kysymyksiä. 6

7 Maltti mukana metsätöissä Koivikot kuntoon. Syyskuussa harvennus oli meneillään Seija Hännisen Pirjo-siskon metsässä. Suomeen muuttonsa jälkeen Seija Hänninen on pyrkinyt tekemään tilansa metsänhoitotöitä mahdollisemman paljon itse. Hän hurauttaa metsiinsä Suonenjoelta jopa kolme kertaa viikossa. Työtä 52 hehtaarin tilalla on aina. - Maltti täytyy säilyttää, ei pidä repiä liikaa itsestään. Metsätyöt etenevät, kun niitä tekee säännöllisesti vähän kerrallaan. Hänninen istuttaa itse taimensa ja huolehtii taimikoiden varhaisvaiheen raivauksista. Järeämmän luokan hoitotyöt hän teettää metsänhoitoyhdistyksen kautta. - Metsä tuo tuloja, mutta se merkitsee minulle myös paljon muuta. Jo pelkästään itse istutetun taimikon kasvun seuraaminen on tavattoman palkitsevaa. Kuvat ja teksti Jorma Ylönen Vanhat kaivot ovat vaarallisia Ohessa syksyinen kuva 3 metriä syvästä kaivosta, mihin metsäharjoittelija kesällä leimikkoa rajatessaan putosi. Onnettomuudesta selvittiin onneksi säikähdyksellä. Viinimarjapensaiden ja heinien peitossa oleva kanneton kaivo sijaitsi noin sadan metrin päässä autiosta talosta. Vanhat, käyttämättömät kaivot on syytä täyttää tai merkitä hyvin. 7

8 Tapahtumia vuoden varrelta Metsureiden ja metsuriyrittäjienkoulutus pidettiin Aiheina oli omavalvonta metsänuudistamisessa ja taimikonhoidossa. Osanottajia 22. Metsäopintomatka Ruotsiin tehtiin Tutustuimme taimituotantoon, Ruotsin puutavaralaatuihin ja hintoihin sekä Ruotsin metsästäjäjärjestön toimintaan. Osanottajia oli 32. Metsänomistajaviikolla järjestettiin koneellinen taimikonhoitonäytös Pieksämäen Pitkäsmäessä. Osanottajia oli 120. Vesiensuojelukoulutus järjestettiin maanmuokkaus- ja kunnostusojitusyrittäjille sekä toimihenkilöille. Osanottajia 21. Metsänhoitoyhdistys Kangasniemi-Pieksämäki järjesti yhdessä eri toimijoiden kanssa metsäpäivän Nikkarilan kampuksella Pieksämäen alakoulujen luokkalaisille. Mukana järjestelyissä olivat Mikkelin ammattikorkeakoulu, Etelä-Savon ammattiopisto, Pieksämäen seudun 4H yhdistys, Pieksämäen riistanhoitoyhditys, Suomen Metsäkeskuksen julkiset palvelut, Harvestia, MetsäGroup, StoraEnso ja UPM Metsä. Toiminnallisilla rasteilla kiersi 450 koululaista ja opettajaa. Suomen Metsäsäätiö maksoi koululaisten kuljetuksen. Mhy:n rastilla oppilaat saivat kokeilla istuttamista pottiputkella. Jokainen oppilas sai lahjaksi oman kuusen taimen. 8

9 Metsäilta ja iltamat Syvälahden lavalla oli yhdistysten vuoden tapahtuma. Järjestelyissä olivat mukana metsänhoitoyhdistyksen lisäksi MTK Kangasniemi, MTK Pieksämäki, MTK Jäppilä ja MTK Virtasalmi. Iltamiin osallistui noin 500 henkilöä. Naisten taimikonhoitokurssi pidettiin Nikkarilassa Opetuksesta vastasivat Etelä-Savon ammatiopiston lehtorit. Aamupäivällä opiskelimme luokassa teoriaa ja huolsimme sahat. Iltapäivä oli taimikonhoitoa helteisessä säässä. Osanottajia 17. Kirjanpainajatuhoja kuusikoissa Kirjanpainajatuhoja on jonkin verran havaittu mhy Kangasniemi-Pieksämäen alueella. Kirjanpainaja on 4-5 mm mittainen kaarnakuoriainen, mikä elää kuusen kuoren alla. Kirjanpainajat ovat elosyyskuulla jättäneet puut ja maastoutuneet odottamaan talvea. Kirjanpainaja tappaa tavallisesti 5-20 puun ryhmän, ei satojen puiden ryhmää. Kuolleista puista ei ole enää lisävaaraa eikä niitä tarvitse poistaa kirjanpainajatuhon näkökulmasta. Jos alueella on ollut kirjanpainajan aiheuttama tuho, niin ensi kesänä metsiköstä kuolee suunnilleen saman verran puita riippuen kuoriaisen talvehtimisesta ja ensi kevään ja kesän sääolosuhteista. Kuolleiden kuusien pesäkkeitä voi ensi vuonna ilmestyä muihinkin kuusikoihin kirjanpainajakannan suuruudesta riippuen. Kirjanpainajakuoriaisen vuoden kierto: pesintä (=iskeytyminen) ilmojen lämmettyä toukokuulla kesä-heinäkuulla nilassa eläminen ja uuden sukupolven varttuminen nila syöty, puu kuolee ja kuori varisee uudet aikuiset jättävät puut elosyyskuulla, lämpiminä kesinä jo heinäkuulla 9

10 Kemera-tukea riittävästi tarjolla nuoren metsän hoitoon Nykyinen kestävän metsätalouden rahoituslaki eli Kemera-laki on voimassa vuoden 2014 loppuun. Valtion lisätalousarvioon tuli tälle vuodelle lisää Metsänhoitoyhdistys työllistää tällä hetkellä taimikonhoitotöissä 30 metsuria ja muutamia metsuriyrittäjiä. Korjuupalveluyrittäjiä on viisi. Korjuupalvelukohteina on harvennuksia ja myös energiapuuhakkuuta. Tänä syksynä ja ensi keväänä korjataan energiapuuta lämmityskaudelle Nyt kannattaa laittaa nuoret metsän kuntoon ja hyödyntää kemera-tuet. Jos taimikonhoitotöitä ei ehditä tehdä tänä vuonna, niin vuonna 2013 sovitut työt tehdään sopimusjärjestyksessä tulevana vuonna. Otathan yhteyttä omaan metsäneuvojaasi taimikonhoito/nuoren metsän hoito asioissa. rahaa. Kemera-varoista tuetaan nuoren metsän ja taimikonhoitoa, kulotusta, juurikäävän torjuntaa, kunnostusojitusta, metsäteiden tekoa ja perusparannusta, metsien terveyslannoitusta sekä metsän uudistamista luonnontuhon jälkeen. Kemera-tukea saa myös energiapuun korjuuseen nuorista metsistä. Kemera tukea ei saa samalle alueelle kahteen kertaan. Jos taimikonhoitoon on saatu kemeratukea, niin sitä ei saa enää saman alueen energiapuuhakkuuseen. Tämä on syytä huomioida, kun miettii tukimahdollisuuksiaan. Tänä vuonna vähintään 1 hehtaarin taimikonhoitoa/nuoren metsän hoitoa tehnyt/teettänyt metsänomistaja osallistuu raivaussahan arvontaan. Tuen määrä mhy Kangasniemi-Pieksämäen alueella taimikonhoito metsänomistajan omana työnä 93 e/ha taimikonhoito ulkopuolisella työvoimalla 139 e/ha nuoren kasvatusmetsän harvennus metsänomistajan omana työnä 135 e/ha nuoren kasvatusmetsän harvennus ulkopuolisella työvoimalla 210,50 e/ha energiapuun korjuutuki on 7 e/m3, pienin tuettava erä 20 m3 tuen määrää alennetaan viidenneksellä, mikäli tilalla ei ole voimassa olevaa metsäsuunnitelmaa Kemeratuen ehdot taimikonhoitoon/ nuoren metsänhoitoon hankkeen koko väh. 1 ha kasvatettavan puuston keskiläpimitta alle 16 cm taimikonhoidossa väh. 2 metrin pituus ja poistettavia runkoja väh kpl/ha, jäljelle jäävä puusto kpl/ha puulajista riippuen nuoren metsän hoidossa väh. 4 cm:n kantoläpimitaltaan olevien puiden poistuma yli 1000 kpl, jäljelle jäävä puusto havupuilla kpl/ha ja rauduskoivulla kpl/ha 10

11 METSÄNOMISTAJAN VINKKILISTA tarkista taimikkosi kunto, tee tarvittaessa heinäys, Metlan ennusteen mukaan myyrätuhoriski on kasvussa tarkista kuusimetsäsi tuholaisten varalta lämmin kesä vauhditti kirjanpainajatuhoja teetä maksuton puunmyyntisuunnitelma kilpailuta puukauppa avaa rajalinjat, kun lehti ei ole puussa, avaus on helpompaa kuin keskikesällä ilmoitathan osoitteenmuutoksen metsänhoitoyhdistykseen, jotta postisi löytävät oikeaan osoitteeseen varaa kevään 2014 taimet ajoissa jos metsätilallasi on vanha käyttämätön kaivo, se kannattaa täyttää tai merkata hyvin, jotta metsässä liikkujat eivät putoa sinne muista ilmoittaa tekemäsi taimikonhoito osallistut raivaussahan arvontaan vuoden vaihde lähestyy, laita metsäverotukseen kuuluvat tositteet järjestykseen TAPAHTUMAKALENTERI ke klo Kahvitarjoilu alkaa klo Metsäilta Kangasniemellä Osuuspankin kokoustiloissa. Aiheena uusi mhy-laki ja puukauppa. Luennoitsijana aluejohtaja Pauli Rintala, toiminnanjohtaja Ismo Kallio. Partaharjun Puutarhan johtaja Erkki Savolainen kertoo sahahankkeestaan. Ennakkoilmoittautuminen mennessä puh to klo Kahvitarjoilu alkaa klo Metsäilta Pieksämäellä Kanttila -salissa. Aiheena uusi mhy-laki ja puukauppa. Luennoitsijana aluejohtaja Pauli Rintala, toiminnanjohtaja Ismo Kallio. Partaharjun Puutarhan johtaja Erkki Savolainen kertoo sahahankkeestaan. Ennakkoilmoittautuminen mennessä puh pe klo Joulukahvit Kangasniemen toimistolla ma klo Joulukahvit Pieksämäen, Jäppilän ja Virtasalmen toimistolla Tapahtumista löytyy ajankohtaista tietoa kotisivuiltamme Ilmoitamme myös paikallislehdissä. Suunnista lähimpään metsänhoitoyhdistykseen. Kun suunnittelet puukauppaa. Me kilpailutamme puukaupan puolestasi ja valvomme korjuun sekä mittauksen. Metsänhoitoyhdistys palvelee kaikissa metsän käyttöön, hoitoon ja suojeluun liittyvissä kysymyksissä. metsänhoitoyhdistys KANGASNIEMI-PIEKSÄMÄKI Minna Kauppi Metsänhoitoyhdistys Kangasniemi-Pieksämäki ry tai , Metsänomistajien oma johtava puukaupan ja metsäomaisuuden hoidon asiantuntija. 11

12 metsänhoitoyhdistys KANGASNIEMI-PIEKSÄMÄKI Pieksämäen toimisto Metsänomistajien Seunalantie 1, oma johtava NAARAJÄRVI puukaupan ja puhelin metsäomaisuuden hoidon asiantuntija. avoinna ma-pe ja Jäppilän toimisto Maavedentie 207, JÄPPILÄ avoinna sopimuksen mukaan Kangasniemen toimisto Otto Mannisen tie KANGASNIEMI Puhelin avoinna ma-pe Virtasalmen toimisto Virastotie 3, JÄPPILÄ avoinna sopimuksen mukaan Makkola Äkry Ohensalo 4 1 Kauppila Laitiala Instruala 2 Synsiö 12 Ruokomäki Hokka Vanaja 8 Venetmäki 7 Kylmämäki Kutemajärvi Kangasniemi 5 3 Mataramäki Halkokumpu 6 Luusniemi Liperonmäki Vilhula Haapakoski 9 Naarajärvi Pieksämäki Karjala 10 Lamminmäki Pyhitty Hietakylä 13 Siikamäki 11 Ankele Maavesi Montola Ruuhilampi Jäppilä Syvänsi Hällinmäki Tihusniemi Virtasalmi Väisälä Valkeamäki Toiminnanjohtaja Ismo Kallio Toimistonhoitaja Seija Mononen Toimistonhoitaja Irja Kurkela Toimistonhoitaja Arja Haapaniemi Palvelupäällikkö Aura Heikura LKV, SPV-asiantuntija Ari Sapattinen Tiet ja ojat -asiantuntija Urpo Väkeväinen Metsäneuvoja Jouni Pölkki Metsäneuvoja Veijo Suuronen Metsäneuvoja Jari Kurki Metsäneuvoja Henrik Roschier (muuttunut) 5. Metsäneuvoja Teuvo Pulliainen Metsäneuvoja Jukka Halttunen Metsäneuvoja Marko Oksanen Metsäneuvoja Jukka Nykänen Metsäneuvoja Jari Rautiainen Metsäneuvoja Hannu Järvinen Metsäneuvoja Jari Forss Metsäneuvoja Juha Kantanen Metsäneuvoja Eero Thitz Metsäneuvoja Juha Laitinen