Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimintasuunnitelma 2018

Transkriptio

1 Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimintasuunnitelma 2018 Hyväksytty ESAVIn johtoryhmässä Etelä-Suomen aluehallintovirasto

2 1

3 2 SISÄLTÖ 1. Strategiaperusta 4 2. Työympäristömme 4 3. Organisaatiomme 5 4. Tulosohjaus 6 5. Toimintamenomäärärahat ja henkilötyövuodet 7 6. Toiminnan ja kehittämisen painopisteet 8 7. Kriittiset menestystekijät 8 8. Vastuualueiden toiminta, tavoitteet ja resurssit Opetus- ja kulttuuritoimi Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat Pelastustoimi ja varautuminen Ympäristöluvat Työsuojelu AVIen hallinto- ja kehittämispalvelut 57 Liitteet ja aineistot: ESAVIn työtilassa: ESAVI suunnittelu ja seuranta HAKEn työtilassa: AVIen työtilassa: Aluehallintouudistus VM työtilassa:

4 3 Hyvät esavilaiset! Teemme merkittävää ja monipuolista työtä suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnin, turvallisuuden ja yhdenvertaisuuden toteutumiseksi. Lakeihin perustuen käsittelemme monesta eri näkökulmasta ihmisiin, ympäristöön ja elinkeinoelämään liittyviä asioita. Kiitän koko henkilöstöä tuloksekkaasta viime vuodesta ja sitoutumisesta näihin haastaviin tehtäviin. AVIen aloittaessa yhdeksättä toimintavuottaan olemme jälleen mittavien hallinnon uudistusten keskiössä. Asiakkaille palveluja tarjoavien toimijoiden rakenne ja nimet muuttuvat merkittävästi. Tämä kevät tulee olemaan mielenkiintoinen, koska eduskunnassa tultaneen käsittelemään useita tulevaisuuttamme ja yhteiskunnan palveluja suuntaavia lakiehdotuksia. Olemme olleet aktiivisia lakien valmistelussa ja lausuntokierroksilla. Toivon, että voimme jatkossakin olla mukana niissä pöydissä, joissa uusia rakenteita ja toimintatapoja suunnitellaan. Vähintäänkin seuraamme aktiivisesti ja kerromme näkemyksemme. Meidän henkilöstöämme työskentelee 14 paikkakunnalla ja kuudella vastuualueella, joten meillä on arvokasta kokemusta monialaisesta ja monipaikkaisesta työskentelystä ja johtamisesta. Olemme kaikki tekijöitä, joten tehdään ja kannustetaan toisiamme tekemään. Luottamus on työyhteisömme avainsana. Pidän tärkeänä sitä, että ymmärrämme sen, mitä asiakas tai työkaveri oikeasti ajattelee. Tai että kuuntelemme ja kuulemme, mitä toinen sanoo. Ja ymmärrämme niitä, jotka ajattelevat toisin kuin mitä itse ajattelemme. Muutoksessa luottamus korostuu. Lisäksi pidän tärkeänä sitä, että kaikessa työssämme tarkastelemme rakentavan kriittisesti omia toimintatapojamme sekä ohjeiden ja normien tarkoituksenmukaisuutta. Tehtävänämme on hyvinvoinnin ja turvallisuuden takaamisen ohella tukea kasvua ja yrittäjyyttä. Käyttäkäämme rohkeasti vahvuuksiamme laajaa kokemusta, asiantuntijuutta ja monialaisuutta sekä koko Suomen kattavia sidosryhmä- ja asiakaskontaktejamme kehittämisen lähtökohtina. Pitäkäämme yhdessä huolta siitä, että tieto kulkee, perustehtävämme hoituvat ja asiakkaille tarjotaan laadukkaita palveluja ennen ja jälkeen muutosten. Toivotan koko henkilökunnallemme tuloksekasta yhdeksättä toimintavuotta ja rakentavaa ilmapiiriä! Ollaan uudistuksissa vahvoja, ylpeitä osaamisestamme ja avoimia uusille toimintatavoille! Hämeenlinnassa Minna Karhunen Minna Karhunen Ylijohtaja

5 4 1. Strategiaperusta Etelä-Suomen aluehallintovirasto on monialainen valtion aluehallintoviranomainen. Me edistämme alueellista yhdenvertaisuutta hoitamalla lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus-, valvonta ja lupatehtäviä. Tehtävistämme on säädetty laeissa. Virastomme edistää: perusoikeuksia ja oikeusturvaa peruspalveluiden saatavuutta ympäristönsuojelua ympäristön kestävää käyttöä sisäistä turvallisuutta opetus- ja kulttuuritoimen palveluja terveellistä ja turvallista elin- ja työympäristöä. Valtion aluehallinnon strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat: Virastomme visio, toiminta-ajatus ja arvot sekä yhteiset toimintatapamme on määritelty AVIen ja ELYjen yhteisessä strategiassa Työympäristömme Toimimme Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Uudenmaan, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueilla. Väkiluku on yhteensä 2,3 miljoonaa. Lisäksi hoidamme ympäristöluvat Lounais-Suomen AVIn alueella (Varsinais-Suomi ja Satakunta). Vastaamme myös useista tehtävistä koko Suomen kattavasti.

6 5 3. Organisaatiomme Toimintamme organisoinnista ja terminologiasta on keskeisiltä osin säädetty laissa. Virastomme jakautuu kuuteen vastuualueeseen ja johdon tukeen. Johtoryhmään kuuluvat vastuualueiden johtajat, johdon tuen ja viestinnän edustus sekä henkilöstön edustajat. Johtoryhmällä on käytössään laajaalainen erityisasiantuntemus toisiinsa linkittyviltä eri hallinnonaloilta. Virastorakenne mahdollistaa eri toimialojen välisen vuorovaikutuksen, yhteensovituksen ja yhteistyön. Hyvinvoinnin, terveellisen ympäristön, turvallisuuden ja perusoikeuksien puolesta Henkilöstöämme työskentelee 14 paikkakunnalla yhteensä seuraavasti (tilanne ): Päätoimipaikka Hämeenlinna 118 Toimipaikat Helsinki 248 Kouvola 41 Työskentelypaikat Turku 23 Oulu 20 Lappeenranta 18 Lahti 16 Vaasa 15 Tampere 12 Mikkeli 10 Kuopio 9 Rovaniemi 8 Joensuu 5 Jyväskylä 4 Yhteensä 547

7 6 4. Tulosohjaus AVIen tulosohjauksesta vastaa kahdeksan ministeriötä: sosiaali- ja terveysministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, oikeusministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, sisäministeriö ja ympäristöministeriö sekä näiden alaisista keskushallinnon virastoista Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira), Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV), Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira). AVIen tulostavoitteista ja resursseista päätetään yhteistyössä ohjaavien tahojen ja AVIen kesken. Valtiovarainministeriö huolehtii viraston yhteisiä toimintoja ja muita yhtenäisen toiminnan kannalta tarpeellisia toimenpiteitä koskevasta toimialaohjauksesta. AVIen tulosohjauksessa on käytössä AVIen ja ELYjen yhteinen strategia-asiakirja Alueiden vahvuuksilla kestävää kasvua ja hyvinvointia. Tulossopimuspohja on tehty hallituskaudeksi ja se tarkistetaan vuosittain yhteistyössä ohjaavien tahojen ja AVIen kesken. Vuosina 2018 ja 2019 tulossopimus laaditaan AVIen yhteisiksi. Vastaava menettely on sosiaali- ja terveysministeriön sekä AVIen työsuojelun vastuualueiden kesken.

8 7 5. Toimintamenomäärärahat ja henkilötyövuodet Viraston menoihin (pl. HAKE ja työsuojelun vastuualue) on osoitettu määrärahaa euroa. Tuloarvio on euroa. Lisäksi työsuojelun vastuualueelle on osoitettu ja HAKElle euroa. Viraston menoihin on kokonaisuutena yhteensä euroa. ESAVI Hallinto POL OKT PEVA YMP Erikoistu- VM STM MMM TEM VM/ OM OKM SM YM HAKE mis- teh- tävät YH- TEENSÄ ESAVI pl. HAKE + TS Jakamaton YH- TEENSÄ Määräraha (tuhatta euroa) Menot Tulot Henkilötyövuosikehyssuunnitelma on seuraava: ESAVI Kehys 2015 Kehys 2016 Kehys 2017 Kehys 2018 Kehys 2019 Ylijohtaja ja johdon tuki PEOL STM MMM TEM OM/VM OKM PEL YMP Erikoistumisyksiköt Erikoistumistehtävät Muut momentit (ei TS.) Vapaasti kohdennettava osuus Yhteensä: HAKE Yhteensä Työsuojelu * ESAVI yhteensä AVI-momentin resurssien ja määrärahojen tarkemmasta jaosta (pl. HAKE ja työsuojelu) sovitaan virastomme vuosisuunnitelmassa. *Työsuojelun vastuualueen vuoden 2019 henkilöstövuosikehys määritellään tulostavoitteiden ja näitä koskevien neuvottelujen perusteella lähempänä vuotta 2019.

9 8 6. Toiminnan ja kehittämisen painopisteet Toiminnan asiakaslähtöinen tehostaminen ja uusien toimintatapojen haltuunotto - Päätösten laadun parantaminen - Lupien käsittelyn ja rekisteröintiprosessien digitalisointi, tehostaminen ja yhdenmukaistaminen - Normien keventämiseen vaikuttaminen kaikessa toiminnassa - Kokeilut ja niihin kannustaminen - Lupa- ja valvontafilosofian kehittäminen - Viestinnän kehittäminen, erityisesti somen haltuunoton vauhdittaminen. Yhteistyön ja poikkihallinnollisuuden vahvistaminen - Poikkihallinnollisuutta tukevien toimintatapojen kehittäminen (kokonaisturvallisuus, varautuminen, maahanmuutto, peruspalvelujen arviointi, hyvinvointiryhmä) - AVIen keskinäisen yhteistyön aktiivinen myötävaikuttaminen (lupakäsittely, valvonta, koulutus, harjoitukset, virkamiehen asettaminen toisen AVIn käyttöön). Työhyvinvoinnin kehittäminen henkilöstölähtöisesti - Työnjakoon, asiantuntemukseen, virkistystoimintaan, palautteen antamiseen sekä arvostukseen ja kannustukseen liittyvät asiat - Tehtävien kohdentaminen ja rajaaminen siten, että voimavaroja hyödynnetään tehokkaasti ja tasapuolisesti - Henkilöstön tukeminen muutoksessa. Uudistuksiin valmistautuminen ja uudistusten toteuttaminen - Turvallisuusympäristön muutosten ja uusien lakien ja strategioiden huomioon ottaminen toiminnassa (alkoholilaki, ammatinharjoittamislaki, palveluntuottajalaki, turvallisuusstrategia) - Tulevien uusien sivistyskuntien tukeminen - Organisaatiouudistuksien valmisteluun osallistuminen sekä häiriöttömän toiminnan varmistaminen ennen ja jälkeen muutosten. 7. Kriittiset menestystekijät Asiakaslupausten toteutuminen. M1: käsittelyaikatavoitteiden saavuttaminen M2: asiakastyytyväisyys Tiivis yhteistyö sidosryhmiin, kumppaneihin ja asiakkaisiin. M1: itsearviointi M2: asiakaspalaute Digitalisaatiohankkeiden toteutuminen aikataulun mukaan ja niiden käyttöönoton onnistuminen. M1: itsearviointi M2: asiakaspalaute Voimavarojen riittävyys. M1: tulostavoitteiden saavuttaminen Osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö. M1: VMbaron indeksit M2: sairaspoissaolojen määrän kehitys M3: koulutuspäivien/hlö määrän kehitys

10 9 8. Vastuualueiden toiminta, tavoitteet ja resurssit 10.1 Opetus- ja kulttuuritoimi Vastaamme alueellisista opetuksen, varhaiskasvatuksen sekä kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimen tehtävistä. Seuraamme ja arvioimme näiden peruspalvelujen saatavuuden alueellista ja yhdenvertaista toteutumista. Lisäksi edistämme opetus- ja kulttuuritoimen oikeusturvaa, järjestämme toimialojen täydennyskoulutusta sekä myönnämme valtionavustuksia. Osallistumme asiantuntijoina monenlaisiin alueemme toimijakentän ohjaukseen ja kehittämiseen. Merja Ekqvist Johtaja Merja Ekqvist Vastuualueemme organisaatio Vastuualueemme tehtävät - opetus- ja kulttuuriministeriön alueelliset opetuksen, varhaiskasvatuksen sekä kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimen tehtävät - sivistystoimen kantelut, oikaisuvaatimukset ja lausunnot, oppilasarvioinnin oikaisupyynnöt: oikeusturvan edistäminen ja toteuttaminen koulu-, kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimen sekä varhaiskasvatuksen osalta - opetus-, varhaiskasvatus-, nuoriso-, liikunta- ja kirjastopalvelujen henkilöstön lyhytkestoinen täydennyskoulutus - liikuntapaikka- ja kirjastorakentamisen valtionavustukset - valtionavustukset nuoriso-, liikunta- ja kirjastotoimen hankkeisiin - peruspalvelujen alueellisen saatavuuden arviointi koulutus-, kirjasto-, liikunta - ja nuorisotoimen sekä varhaiskasvatuksen osalta - opetus- ja kulttuuritoimen informaatio-ohjaus - perusopetuslaissa (628/1998), lukiolaissa (629/1998) ja taiteen perusopetuksessa annetussa laissa (633/1998) tarkoitettujen erivapauksien myöntäminen yleissivistävän koulutuksen opettajille ja rehtoreille (koko maassa).

11 10 Keskeiset ohjaavat tahot ja yhteistyökumppanit Opetus- ja kulttuuriministeriö ohjaa keskeisesti vastuualueemme tehtäväkokonaisuuksia ja myös Opetushallitus opetustoimen täydennyskoulutusta. Keskeisiä sidosryhmiä ja kumppaneita ovat kunnat ja kuntayhtymät, Kuntaliitto, yhdistykset ja säätiöt, keskushallinto- ja muut alueviranomaiset. Painopisteet ja toimenpiteet - lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen - tulevien uusien sivistyskuntien tukeminen - yleissivistävään koulutukseen ja varhaiskasvatukseen liittyvän, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevan henkilöstökoulutuksen järjestäminen - poikkihallinnollisuutta tukevien toimintatapojen kehittäminen ja vahvistaminen; toimenpiteinä mm. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen maakunnallisesti yhteistyössä POL-vastuualueen kanssa. Terveyttä ja hyvinvointia kuvaavien indikaattoreiden yhteinen analytiikka ja maakunnalliset moniammatilliset keskustelutilaisuudet alueen vahvuuksista ja kehittämistarpeista. Osallistuminen työsuojelun kouluryhmän toimintaan. Yhteistyön teemoja mm. oppimisympäristöjen terveys ja turvallisuus, myös ympäristöterveydenhuolto on prosesseissa mukana. Tiivis käytännön yhteistyö ja tiedonvaihto kotouttamisen yhteensovittamisesta vastaavien aluetoimijoiden kanssa liittyen maahanmuuttajien kotouttamiseen kehitämme oppilas- ja opiskeluhuollon järjestämisen valvontaan liittyviä menettelytapoja yhteistyössä POL:n, OKT:n, Opetushallituksen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Toiminnan kehittäminen - työhyvinvoinnin ja työtapojen kehittäminen - ESAVIn sivistystoimialan turvallisuusverkoston kehittäminen tavoitteena kuntien turvallisuussuunnittelun ja turvallisuusosaamisen edistäminen - valtakunnallisen yhteistyön tiivistäminen OKT-vastuualueiden kesken - valtionavustuskäsittelyn digitalisoinnin jatkokehittäminen ja hakuihin liittyvän hakijoiden informaatio-ohjauksen kehittäminen yhdistettynä VaDi-hankkeeseen - osallistuminen tulostavoitteiden ja raportoinnin selkiyttämiseen sekä tietopohjan kehittämiseen kaikkia toimialoja palvelevaksi - viestinnän kehittäminen, erityisesti somen haltuunoton vauhdittaminen vastuualueella (ESAVI pilotti: some-lähettiläät) - aluehallinnon uudistuksen valmisteluun osallistuminen ja tiedonkulun varmistaminen vastuualueella - aktiivinen osallistuminen viraston kehittämishankkeisiin (mm. Atomi, Lupa Muuttua! jne.) - toimintatapa- ja kulttuurimuutosten ja normien purun edistäminen (ml. osallistuminen HAKEn järjestämiin infoihin ja koulutuksiin, joissa esitellään ja jalkautetaan tehtyjä muutoksia) - kokemusasiakkuuden hyödyntäminen vastuualueen tehtäväkokonaisuuksien suunnittelussa.

12 11 Kriittiset menestystekijät - tiivis yhteistyö sidosryhmiin ja kumppaneihin sekä asiakkaisiin - resurssien varmistaminen: työtapojen kehittäminen, hyvinvointi ja ammattitaito. Arviot aluehallintouudistuksen vaikutuksista ja menettelyistä Esitysten mukaan opetus- ja kulttuuritoimen tehtävät siirretään Luovaan. Mikäli päätökset annetaan esitysten mukaisina: - tehtävien ja henkilöstön siirto toteutetaan valtakunnallisten periaatteiden mukaan - ESAVIn henkilöstö osallistuu aktiivisesti muutoksen valmisteluun. Vastuualueemme keskeiset tehtävät Kulttuuritoimi Kulttuuritoimen yksikössä työskentelee kaksitoista henkilöä. Vuonna 2017 valtionavustuksia jaettiin toimialueelle euroa, 745 avustushakemusta käsiteltiin määräajassa. Kulttuuritoimen tavoitteena on edistää ihmisten hyvää arkea, osallisuutta ja hyvinvointia kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimen toimialoilla. Kohderyhmänä ovat kuntalaiset kaikissa ikäryhmissä. Kuntia ja kolmannen sektorin toimijoita tuetaan ja ohjataan alueellisten ja paikallisten palvelujen toteuttamisessa ja kehittämisessä. Joka toinen vuosi toimialojen peruspalvelujen alueellista ja yhdenvertaista toteutumista seurataan ja arvioidaan. Vuotta 2017 koskeva peruspalvelujen arviointikohde on kirjastotoimessa kirjastopalvelut lasten (0 14 -vuotiaat) lukemisen ja lukutaidon edistäjänä. Liikuntatoimessa arvioidaan kunnan liikuntapalvelujen järjestämiseen kohdentamia taloudellisia sekä henkilöstöresursseja. Nuorisotoimen arviointikohteena on nuorten osallistumis- ja kuulemisjärjestelmä. Työhyvinvoinnin ja työtapojen kehittämiseen liittyen yksikkö aikoo vuonna 2018 erityisesti kehittää asiakaskohtaamisia sekä yksikön sisäisten toimialatiimien työskentelyä. Lisäksi tiedonkulun kehittämiseen ja tehtävien priorisointiin tullaan kiinnittämään erityistä huomiota. Kirjastotoimi Kirjastotoimen asioita hoitaa kolme henkilöä, avustushakemuksia käsitellään vuosittain noin 80, myönnettyjä kehittämisavustuksia noin euroa. Vuonna 2018 kirjastotoimen tehtävänä on tukea alueen kirjastojen kokeilu- ja kehittämistoimintaa valtionavustuksilla, laadukkaalla informaatio-ohjauksella, kirjastohenkilöstön lyhytkestoisella täydennyskoulutuksella sekä arvioida ja auttaa kuntia arvioimaan kirjastojen toimintaa. ESAVI tukee myös alueensa uusien kehittämistehtävää hoitavien kirjastojen työn käynnistymistä mm. järjestämällä koulutusta käynnistymistä tukevista teemoista, kuten tietojohtamisesta ja lainsäädännön muutoksista sekä avustamalla kehittämishankkeita, jotka mahdollisuuksien mukaan tukevat uuden toimintamallin käynnistymistä. Etelä-Suomen aluehallintovirasto koordinoi lisäksi valtakunnallisena erikoistumistehtävänään yleisten kirjastojen tilastotietokannan ylläpitoa ja kehittämistä. ESAVI koordinoi myös valtakunnallista kirjastojen asiakaskyselyä sekä valtakunnallisen hankerekisterin kehittämistä. VaDi -hankkeen projektipäällikkö tulee ESAVIsta.

13 12 Kirjastoimen tavoitteena on, että - kirjastot pystyvät mahdollisimman hyvin toteuttamaan tehtäviä, jotka niille on annettu laissa yleisistä kirjastoista 1492/ tiedon ja kulttuurin tasavertainen saatavuus toteutuu - kirjasto- ja tietopalvelujen merkitys osana alueellista kehitystä ja osaamista lisääntyy. Kehittämistoiminnassa ja informaatio-ohjauksessa painotetaan seuraavia asioita: - kirjastopalvelut lisäävät kansalaisten monipuolisia lukutaitoja, elinikäistä oppimista, aktiivista kansalaisuutta, demokratiaa ja sananvapautta - kirjastotiloja kehitetään kaikille avoimina ja monipuolisina työ- ja oppimisympäristöinä - kirjastot tekevät yhteistyötä päiväkotien, koulujen, oppilaitosten sekä muiden yhteisöjen kanssa. Liikuntatoimi Liikuntatoimen asioita hoitaa neljä henkilöä, avustushakemuksia käsitellään vuosittain noin 250 kpl, myönnettyjä valtionavustuksia reilu 7,5 miljoonaa euroa vuosittain. Vuonna 2018 liikuntatoimen tehtävänä on - tuottaa alueen toimijoille laadukasta täydennyskoulutusta ja informaatio-ohjausta - tukea valtionavustuksilla laajoja käyttäjäryhmiä palvelevien liikuntapaikkojen rakentamista ja perusparannusta sekä erityisesti koulupihojen yhteyteen rakennettavia lähiliikuntapaikkoja - antaa opetus- ja kulttuuriministeriölle lausunto ministeriössä päätettävistä suurista liikuntapaikkarakentamisen hankkeista sekä hankkeista, jotka hakevat tulevien vuosien liikuntapaikkojen rahoitussuunnitelmaan (vuosittain noin 80 lausuntoa) - edistää ja tukea valtionavustuksilla eri ikä- ja väestöryhmiin kohdentuvia, terveyttä ja hyvinvointia edistäviä liikunnallisen elämäntavan kehittämishankkeita - edistää maahanmuuttajien kotouttamista liikunnan avulla myöntämällä valtionavustuksia kunnille ja vastaanottokeskuksille monikulttuuriseen paikallistason liikuntaan - edistää hallituksen kärkihankkeen Uudet oppimisympäristöt ja digitalisaatio toimenpiteen "Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi" toteuttamista informaatio-ohjauksella ja myöntämällä valtionavustuksia. Kehittämistoiminnassa ja informaatio-ohjauksessa painotetaan seuraavia asioita: - liikuntapalvelujen ja liikunnan olosuhteiden kehittäminen ja edistäminen - koulujen toimintakulttuurin muutoksen tukeminen - terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen koko elämänkulussa ja kaikissa ikäryhmissä - liikkujien määrän ja osallisuuden lisääminen arkiliikunnan olosuhteita parantamalla. Nuorisotoimi Nuorisotoimen asioita hoitaa neljä henkilöä, avustushakemuksia käsitellään vuosittain yli 350 kpl, myönnettyjä valtionavustuksia yli 9,5 miljoonaa euroa vuosittain. Vuonna 2018 nuorisotoimen tehtävänä on - edistää nuorten kasvu- ja elinoloja Valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelman tavoitteiden mukaisesti - edistää hallituksen kärkihankkeen Osaaminen ja koulutus toimenpiteen Nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan toteuttamista - ylläpitää ja kehittää toimialueen laadukkaita, nuorille suunnattuja palveluja informaatio-ohjauksella, tuottamalla lyhytkestoista täydennyskoulutusta toimialan ammattilaisille ja sidosryhmille sekä myöntämällä valtionavustuksia

14 13 - edistää lasten ja nuorten hyvinvointia koulutuksen ja viestinnän keinoin. Tavoitteena on: - tukea ja ohjata laadukkaiden nuorten työpajapalvelujen sekä etsivän nuorisotyön järjestämistä koko toimialueella - tukea lasten ja nuorten tasapuolisia mahdollisuuksia osallistua säännölliseen ja laadukkaaseen harrastustoimintaan - edistää nuorten tieto- ja neuvontatyön sekä digitaalisen nuorisotyön kehittämistä - tukea nuorisoalan alueellisen ja paikallisen toiminnan kehittämistä ja kansainvälistä toimintaa - monialaisen yhteistyön edistäminen, erityisesti kuntien nuorten ohjaus- ja palveluverkostot (tai vastaavat yhteistyöryhmät) ja Ohjaamot. Kehittämistoiminnassa ja informaatio-ohjauksessa painotetaan nuorisolaissa mainittuja tavoitteita: - nuorten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien sekä yhteiskunnassa toimimiseen tarvittavien kykyjen ja edellytysten edistäminen - nuorten kasvun, itsenäistymisen ja yhteisöllisyyden tukeminen sekä niihin liittyvien tietojen ja taitojen oppimisen tukeminen - nuorten harrastamisen ja toiminnan kansalaisyhteiskunnassa tukeminen - nuorten yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon sekä oikeuksien toteutumisen edistäminen. Opetustoimi Opetustoimen yksikön henkilöstöstä varhaiskasvatukseen liittyviä tehtäviä ja varhaiskasvatuksen henkilöstölle suunnattuja koulutuksia hoitaa pääsääntöisesti yksi henkilö, opetushenkilöstön täydennyskoulutustilaisuuksien järjestämiseen liittyviä tehtäviä kolmesta neljään henkilöä, opetustoimen oikeusturvatehtäviä käsittelee kolme henkilöä sekä ajoittain postituksessa ja skannauksessa avustavana yksi henkilö, Osaava-ohjelmaan liittyviä tehtäviä yksi henkilö, oppilaitosturvallisuuteen ja varautumiseen liittyviä tehtäviä yksi henkilö ja oppilaitosrakentamiseen liittyviä tehtäviä yksi henkilö. Peruspalvelujen arviointiin osallistuu kaksi henkilöä. Opetustoimen yksikön tavoitteena on - edistää kansalaisten hyvinvointiin liittyvää oikeusturvan toteutumista alueella käsittelemällä saapuneet oikaisuvaatimukset mahdollisimman nopeasti - käsitellä viivytyksettä opetustoimeen ja varhaiskasvatukseen liittyvät kanteluasiat, yksityisen päivähoitopalvelun tuottajien rekisteröinnit sekä valtakunnalliset opettajien ja rehtoreiden erivapaushakemukset - antaa oikeusturvaan ja varhaiskasvatukseen liittyvissä kysymyksissä asiantuntevaa ohjausta ja neuvontaa - järjestää laadukkaita lyhytkestoisia täydennyskoulutustilaisuuksia opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstölle painopisteinä erityisesti varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden toimeenpanon tuki, varhaiskasvatuksen lainsäädännön muutokset, varhaiskasvatuksen turvallisuus, hyvinvointi- ja turvallisuusosaaminen, kieli- ja kulttuuritietoinen toimintakulttuuri, kulttuurinen osaaminen, väkivaltaisen radikalisoitumisen ja vihapuheen ehkäisy, hyvän hallinnon periaatteet ja lainsäädännön tuntemus sekä opetuksen ja koulutuksen järjestäjien laadunvarmistus, määräraha-arvio toimia aktiivisesti mukana aluehallintovirastojen ja opetus- ja kulttuuriministeriön opetustoimen henkilöstökoulutuksen yhteistyöryhmässä sekä muussa sidosryhmäyhteistyössä. Vaikka valtionavustusta ei uusille oppilaitosrakentamishankkeille enää myönnetä, jälkirahoitettavien hankkeiden maksatukset, noin 9 miljoonaa, työllistävät vastuualuetta. Sisäilma- ja kosteusvauriohankkeiden hankeselvitykset on tarkastettava ja niistä on annettava lausunto ministeriölle.

15 14 Valtionavustuksen ehtojen noudattaminen edellyttää riittävässä määrin paikan päällä tehtäviä tarkastuksia. Mahdolliset maksettujen avustusten takaisinperinnät kuuluvat yksikön tehtäviin. Osaava-ohjelmaan kuuluvia valtionavustuksia ei enää myönnetä, mutta ohjelmaan kuuluvien, toimintavuosina rahoitettujen hankkeiden valtionavustuksen käytön selvitykset käsitellään ja niiden hyväksymisestä ja mahdollisesta takaisinperinnästä tehdään päätökset. Kansainväliset tehtävät Kansainvälinen toiminta toteutuu pääosin nuorisotoimen toimialalla. Lisäksi opetustoimen yhteistyö Iso-Britannian Kentin kanssa käynnistyi keväällä AVIen nuorisotoimi edistää nuorten kansainvälistymistä sekä nuorisoalan asiantuntijoiden mahdollisuuksia kansainväliseen yhteistyöhön ja verkottumiseen omalla toimialallaan. AVIlla on omia kahdenvälisiä kansainvälisiä kumppaneita sekä mahdollisesti opetus- ja kulttuuriministeriön osoittamia kansainvälisiä tehtäviä. Opetus- ja kulttuuritoimen alueiden kahdenväliseen yhteistyösopimukseen perustuva yhteistyö vuonna 2018: Saksa: Schleswig-Holsteinin osavaltio: Yhteistyösopimus on allekirjoitettu Etelä-Suomen AVIn opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualueen ja Schleswig-Holsteinin nuorisojärjestöjen Allianssi ry:n välillä. Pitkäaikainen yhteistyö, noin 25 vuotta. Vuodelle 2018 sovitun suomalaisen asiantuntijaryhmän vierailun teemaksi on sovittu Lasten ja nuorten mielenterveyden tukeminen ennaltaehkäisevin menetelmin. Iso-Britannia: Kentin kreivikunta: Protocol of Co-operation on allekirjoitettu Etelä-Suomen AVIn ja Kent County Councilin välillä. Noin kahdenkymmenen vuoden yhteistyöhistoria. Nuorisotoimen lisäksi yhteistyösopimus pitää sisällään opetustoimen, kirjastotoimen sekä pelastus- ja varautuminen -vastuualueen yhteistyötä. Kesällä 2018 neuvotellaan toiminnan jatkosta ja laaditaan seuraava toimintasuunnitelma. Vuodelle 2018 on lisäksi suunniteltu yhteistyötä rehtorien ammatilliseen kehittämiseen ja ennaltaehkäisevään työhön liittyvissä teemoissa. Seuranta ja raportointi Palvelujen saatavuutta ja laatua toimialueella seurataan peruspalveluiden arvioinnilla ja tarvittaessa erikseen sovittavilla selvityksillä. Järjestettyihin täydennyskoulutuksiin liittyen osallistujille lähetetään linkki webropol-sivulle ja pyydetään osallistujaa arvioimaan koulutustilaisuus vastaamalla sivulla oleviin kysymyksiin, jotka ovat kaikilla aluehallintovirastoilla samat. Näin saatuja tietoja kukin aluehallintovirasto hyödyntää oman toimintansa kehittämisessä. Aluehallintovirastot tiedottavat yhdessä täydennyskoulutustyöryhmän kanssa valtakunnallisesti toteutuneen täydennyskoulutuksen määrälliset ja aihekohtaiset tiedot. Valtionavustuslain mukaisesti myönnettyjen valtionavustusten käytön tuloksellisuutta ja vaikutuksia seurataan toimialueella. Seuranta ja vaikutusten arviointi toteutuvat hyvän aluetuntemuksen, hankevierailujen sekä avustuksen saajien selvitysten ja raporttien perusteella. Seurantaa ja tulosraportointia sekä johdon raportointia varten varmistetaan, että työajanseurannan merkinnät tehdään ja seurantamittaritiedot kirjataan valtakunnallisesti sovitulla tavalla. Seurantatietoja hyödynnetään toiminnan kehittämisessä ja resurssien kohdentamisessa sekä raportoinnissa ministeriöille.

16 Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat Hoidamme sosiaali- ja terveydenhuollon sekä eläinlääkintä-, elintarvike-, kuluttaja- ja alkoholihallinnon alueellista elinkeinovalvontaa ja lupahallintoa. Edistämme julkisen ja yksityisen palvelu- ja elinkeinotoiminnan asianmukaisuutta sekä ohjaamme ja tuemme palveluntuottajien toimintaedellytyksiä. Vaikutamme ihmisten perusoikeuksiin ja oikeusturvaan myös ratkaisemalla kanteluja. Marko Peltonen Marko Peltonen Johtaja Vastuualueemme tehtävät 1) Alkoholihallinto Alkoholijuomien anniskeluluvat Alkoholijuomien vähittäismyyntiluvat Valvonta ja sanktiot Mainonnan valvonta Harmaan talouden valvonta Junien anniskeluluvat ja valvonta (koko maassa) Alkoholihaittojen ehkäisy

17 16 2) Elinkeinovalvonta Kilpailuvalvonta ja kuluttajien aseman turvaaminen Kilpailunrajoitusten selvittäminen ja kilpailun edistäminen Hintamerkintöjen valvonta Kuluttajaluottojen markkinoinnin valvonta Mittauslaitteiden varmennusten valvonta Valmismatkaliikkeiden valvonta Päivittäistavarahuollon varautumisasiat Tekijänoikeuslain mukaisen kuvataiteen teosten jälleenmyyntikorvauksen suorittamisen valvonta Kiinteistön- ja vuokrahuoneiston välitysliikkeiden rekisteröinti ja valvonta Panttilainauslaitosten luvat ja valvonta (koko maassa) Perintätoimen luvat ja valvonta (koko maassa) Kuluttajaluottoja tarjoavien elinkeinonharjoittajien (käytännössä pikaluottoyritykset) ja luotonvälittäjien (käytännössä vertaislainojen välittäjät) rekisteröinti ja valvonta (koko maassa) Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjuntaan liittyvät valvontatehtävät (koko maassa) Valuutanvaihtotoimintaa sekä omaisuudenhoito- ja yrityspalvelutoimintaa harjoittavien rekisteröinti (koko maassa) 3) Oikeusturva Yhtiökokouksen ja yhdistyksen kokouksen koollekutsumisen oikeuttaminen Toiminnantarkastajan määrääminen yhteisölle Erityisen tarkastuksen määrääminen osakeyhtiöissä ja asunto-osakeyhtiöissä, osuuskunnissa sekä asumisoikeusyhdistyksissä Talletusten ja vakuuksien vastaanotto ja luovuttaminen Kuntakantelut Haasteiden ja tiedonantojen vastaanottaminen valtiolle Valtion edun valvominen Muut oikeusturva-asiat mm. vaalipiirilautakuntien asettaminen Asuntokauppalain mukaisten turva-asiakirjojen säilyttäminen 4) Sosiaali- ja terveydenhuolto Sosiaali- ja terveydenhuollon kantelut Sosiaali- ja terveydenhuollon ohjaus ja valvonta Yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajien ohjaus, luvat, rekisteröinti ja valvonta Terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvonta Kehitysvammaisten erityishuollon oikaisut Mikrobiologisten laboratorioiden luvat ja valvonta Perheasioiden sovitteluluvat Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyö Talous- ja velkaneuvonta Romanien osallisuuden edistäminen Peruspalveluiden arviointi ja koordinointi Terveyden edistäminen Valtionavustukset Varautuminen ja valmiusasiat 5) Ympäristöterveydenhuolto Eläinlääkintähuolto, elintarvikkeet, sivutuotteet, terveydensuojelu ja tupakkalain tehtävät

18 17 - paikallistason toiminnan arviointi ja ohjaus - paikallisten viranomaisten kouluttaminen, tukeminen ja informaatio-ohjaus - varautuminen häiriötilanteisiin - kantelut - eläinlääkinnän eri aloilla luvat, ilmoitukset, tarkastukset sekä täydentävien ehtojen johtopäätökset Terveydensuojelun yleisen edun valvonta (mm. lausunnot) Talousvettä toimittavien laitosten ja yleisten uimarantojen valvontatietojen EU-raportointi Talousveden laatuvaatimusten poikkeusluvat Eläinten terveys ml. eläintautivalmius - terveysluokkapäätökset ym. - eläinten terveysvaatimusten valvonta maahan tuotaessa - toimijalle maksullisten palveluiden laskutukset Eläinten hyvinvointi - Eläinsuojelu - Otantatarkastukset ja täydentävät ehdot - Eläinkuljetukset - Luvat ja ilmoitukset - Valtion korvausten seuranta ja maksatus Eläinten lääkitsemisen valvonta Eläinlääkäripalveluiden valvonta (julkiset ja yksityiset) Alkoholi- ja tilaviinimyymälöiden elintarvikehuoneistoilmoitukset ja todistukset Erikoistumistehtävänä koe-eläinluvat ja koe-eläintoiminnan ohjaus ja valvonta. Vastuualueemme yhteiset painopisteet ja priorisoinnit - Lupa- ja rekisteröintiprosesseja digitalisoidaan ja käsittely yhdenmukaistuu, nopeutuu ja tehostuu - Ennakoivaa ohjausta, omavalvontaa ja riskiperusteista valvontaa lisätään ja informaatio-ohjausta syvennetään - Kansalaisten oikeusturvaa koskevat asiat ratkaistaan aikaisempaa nopeammin ja tehokkaammin - Uusi valmistuva ja/tai valmisteilla oleva lainsäädäntö huomioidaan lupa- ja valvontakäytännössä (mm. alkoholilaki, ammatinharjoittamislaki, palvelutuottajalaki) - Hallitusohjelman kärkihankkeiden toteuttamista tuetaan ja niiden valmisteluun osallistutaan voimavarojen mukaan (esim. Lapsi- ja perhepalveluiden muutoshanke Lape, TEM:n Luvat ja valvonta, Vahvistetaan ikäihmisten kotihoitoa ja kaikenikäisten omaishoitoa I&O -hanke) - Myötävaikutetaan viraston eri vastuualueiden yhteisten tavoitteiden toteuttamiseen (yhteistyö kokonaisturvallisuuteen, maahanmuuttoon, peruspalveluiden arviointiin ja hyvinvointiryhmään liittyen jne.) - Myötävaikutetaan kaikkien aluehallintovirastojen työn onnistumiseen: Vastuualueelta on asetettu useampi virkamies toisen aluehallintoviraston käyttöön koskien aluehallintoylilääkärin psykiatrian alan asioita, talletusasioita sekä välitysvalvonnan asioita ja sosiaali- ja terveydenhuollon kanteluita. Toiminnan kehittäminen Vastuualue osallistuu tuntuvalla panoksella - aluehallintovirastojen yhteiseen asiakaskeskeisen toiminnan kehittämishankkeeseen (ATOMI), jossa mm. kehitellään asiakkaiden osallistamiskeinoja, digitalisoidaan palveluja, parannetaan

19 18 tiedolla johtamisen edellytyksiä sekä otetaan käyttöön uusia työtapoja ja uudistetaan toimintakulttuuria - alueuudistukseen kuuluvien tehtävien maakuntasiirtojen ja keskusvirastosiirtojen sekä uuden lupa- ja valvontaviraston Luovan perustamisen valmisteluun sekä sote-uudistuksen seuraamiseen - valvonnan tehokkuutta ja vaikuttavuutta parantaviin hankkeisiin (mm. digitalisointi ja menetelmien kehittäminen yhdessä Valviran kanssa) - viestinnän vaikuttavuuden ja uusien menettelytapojen kehittämiseen osana työprosessia. Kriittiset menestystekijät - Digitalisaatiohankkeiden toteutuminen aikataulun mukaan - Voimavarojen riittävyys hallitusohjelmatavoitteiden, useiden substanssilakien uudistusten ja hallinnon uudistamisen edellyttämien valmistelu- ja täytäntöönpanonpanotehtävien yhteensovittamiseksi perustyöhön. Kansainvälinen toiminta Yhteistyö on pääosin luonteeltaan lupa- ja valvontatoiminnan kehittämistä sekä taustalla vaikuttavan lainsäädännön valmisteluun ja toimeenpanoon liittyvää asiantuntijayhteistyötä. Ympäristöterveydenhuollon osalta EU-tason toiminta ja kansainvälinen toiminta hoidetaan Eviran ja ministeriön toimesta, ei AVI:ssa. Asiantuntijayhteistyötä on jonkin verran. Elinkeinovalvontayksikkö tekee kansainvälistä yhteistyötä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisen osalta lähinnä OECD:n alaisuudessa toimivan, hallitusten välisen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastainen toimintaryhmän FATF (Financial Action Task Force on Money Laundering) kautta. EU:n rahanpesudirektiivit perustuvat myös FATF:n antamiin suosituksiin. FATF lähettää valvojille säännöllisesti kyselyitä esim. laatimiinsa suosituksiin ja suoritettuun valvontaan liittyen. Lisäksi FATF kerää havaintoja viranomaisten välisestä yhteistyöstä muiden maiden viranomaisten kanssa. FATF järjestää myös yleiskokouksia kolme kertaa vuodessa, joihin ESAVIn edustajalla on mahdollisuus osallistua, kokouksen aiheet vaihtelevat ja niissä käydään läpi myös jäsenmaihin tehdyt maa-arvioinnit. ESAVIlla on pysyvä edustus FATF:n Suomen taustaryhmässä ja Suomen FATF:n Johtoryhmässä. Kuluttaja-asioissa on EU-maiden kuluttajansuojalainsäädännön täytäntöönpanosta vastaavien kansallisten viranomaisten verkosto eli CPC (Consumer Protection Cooperation). Asiaa säätelee EU:n ns. CPC-asetus. AVIt kuuluvat verkostoon sen perusteella, miten viranomaiset on määritelty asetuksessa. Siten AVI:ille voisi tulla toisesta EU-maasta pyyntö, joka koskee kuluttajansuojalain rikkomusta (esim. hinnan ilmoittaminen verkkokaupassa). Käytännössä tiedossa ei ole, että AVI:ille olisi tullut toimenpidepyyntöjä. Seuranta ja raportointi Seurantaa ja tulosraportointia sekä johdon raportointia varten varmistetaan, että työajanseurannan merkinnät tehdään ja seurantamittaritiedot kirjataan valtakunnallisesti sovitulla tavalla. Seurantatietoja hyödynnetään toiminnan kehittämisessä ja resurssien kohdentamisessa sekä raportoinnissa ministeriöille.

20 19 Alkoholihallinnon painopisteet ja toimenpiteet Riku-Matti Lehikoinen Riku-Matti Lehikoinen Yksikön päällikkö Aluehallintovirasto myöntää toimialueellaan alkoholijuomien anniskeluluvat, anniskelun jatkoaikaluvat, alkoholijuomien vähittäismyyntiluvat, Alkon myymälöiden hyväksymiset sekä Alkon luovutuspaikkaluvat. Lisäksi aluehallintovirastossa käsitellään anniskelu- ja vähittäismyyntipaikkaa sekä anniskelu- ja vähittäismyyntiluvanhaltijaa koskevia muutoksia. Etelä-Suomen aluehallintovirastossa käsitellään noin alkoholihallinnon lupa-asiaa vuodessa. Alkoholihallinnossa toiminnan lähtökohtana on alkoholilaki ja sen nojalla annetut säädökset ja määräykset. Alkoholilain tarkoituksena on vähentää alkoholipitoisten aineiden kulutusta rajoittamalla ja valvomalla niihin liittyvää elinkeinotoimintaa alkoholin käyttäjilleen, muille ihmisille ja koko yhteiskunnalle aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi. Keskeisimpinä tehtävinä 2018 on uuden alkoholilain toimeenpano. Aluehallintovirasto valvoo alueellaan alkoholijuomien anniskelua, vähittäismyyntiä sekä alkoholijuomien mainontaa ja muuta myynninedistämistoimintaa. Toimipaikkoja eli valvontakohteita toimialueella on noin Valvonnan tavoitteena ovat toimivat markkinat ja elinkeinonharjoittajien sitoutuminen toimintaa ohjaavien ja yhteiskunnallisen vastuun edellyttämien säännösten noudattamiseen. Valvontaan liittyy todettujen epäkohtien ja rikkomusten johdosta annettavat hallinnolliset sanktiot. Valvonnan tarkoituksena ei ole pelkkä syynääminen vaan valvonnassa kuten lupahallinnossakin pyritään konsultoivaan työotteeseen ja luvanhaltijoiden omavalvonnan kehittämiseen. Tämä korostuu erityisesti maahanmuuttajien kohdalla puutteellisen kielitaidon ja yhteiskuntatuntemuksen vuoksi. Lisäksi aluehallintovirasto ehkäisee harmaan talouden ja talousrikollisuuden esiintymistä alkoholielinkeinossa alkoholilain ja kuittilain mukaisin keinoin. Valtakunnallinen valvonnan ohjaus tapahtuu VM:n ja aluehallintoviraston välisen vuoden 2018 tulossopimuksen sekä vuosille asetettujen ennakollisten tavoitteiden ja sen liitteiden sekä lisäksi Valviran ja aluehallintovirastojen yhteistyössä laatiman alkoholihallinnon valtakunnallisen valvontaohjelman kautta. Alkoholihallinnon resurssit ja tuloarvio Henkilöstöresurssit - etukäteisvalvontaan noin 13.5 htv:tta. - jälkikäteisvalvontaan vähintään kolme ja puoli henkilötyövuotta. Tuloarvio on euroa. Arviot aluehallintouudistuksen vaikutuksista ja menettelyistä Esitysten mukaan AVIen alkoholihallinnon tehtävät siirretään maakuntien vastuulle (erillinen POL muistio ja HAKEn kokoamat htv-ennusteet työajanseurannan mukaan). ESAVIn alueella maakuntia on viisi. Mikäli päätökset annetaan esitysten mukaisina: - tehtävien siirrosta maakunnille sekä mahdollisesta yhteistyöstä maakuntien kesken tulee saada valtakunnalliset linjaukset - tehtävien ja henkilöstön siirto toteutetaan valtakunnallisten periaatteiden mukaan - ESAVIn alkoholihallinnon henkilöstö osallistuu aktiivisesti muutoksen valmisteluun.

21 20 Uusi alkoholilaki Pitkään valmisteltu alkoholilainsäädännön kokonaisuudistus on saatu valmiiksi ja laki tulee voimaan asteittain 1.1 ja Alkoholilainsäädäntö koostui alkoholilaista ja 13 asetuksesta. Uudistuksessa on pyritty kokoamaan säännöstö mahdollisimman kattavasti yhteen lakiin, mutta joitakin tarkentavia asetuksia tullaan kuitenkin antamaan. Asetusten sisällöstä ei ole vielä tietoa. Alkoholilain tarkoituksena on jatkossakin ehkäistä alkoholista aiheutuvia haittoja. Uudistuksen periaatteina ovat esimerkiksi Alkon vähittäismyyntimonopolin ja nykyisen lupajärjestelmän säilyttäminen. Uudessa laissa on muu muassa kolme uutta lupatyyppiä ja anniskeluajan jatkaminen tulee kaikkien anniskelupaikkojen saataville. Ainakin lyhyellä tähtäimellä alkoholihallinnon tehtävät lisääntyvät. Alkoholihallinnon keskeiset tehtävät Lupaharkinnan yhteydessä AVI tutkii hakijan toimintaan tarvittavat edellytykset ja luotettavuuden. Lupapäätöksistä AVI perii valtiovarainministeriön maksuasetuksessa säädetyt suoritemaksut. Suoritemaksu peritään huolimatta siitä, onko päätös myönteinen vai kielteinen. AVI perii vuosittain myös valvontamaksun toimipaikkakohtaisesti. Lupatoiminnan painopisteet - Luvat käsitellään nopeasti, laadukkaasti ja tehokkaasti keskimäärin 30 vuorokaudessa noudattaen hyvän hallinnon periaatteita. - Luvanhakijoiden hallinnollisen taakan vähentämiseksi ja käsittelyn jouduttamiseksi hankitaan tarvittavat selvitykset viranomaisteitse siltä osin kuin se on mahdollista. - Jatkoaikoja hakiessaan sekä ilmoituksia tehdessään luvanhakijoita pyritään ohjaamaan sähköisen jatkoaikahakemuksen/-ilmoituksen käyttämiseen. Hallinnollisen taakan keventäminen - Uudessa alkoholilaissa ja sen nojalla annettavissa asetuksissa pyritään minimoimaan luvanhaltijoiden ja -hakijoiden hallinnollinen taakka - Alkoholihallinnossa sovelletaan täysipainoisesti yrittäjien hallinnollisen taakan keventämiseksi käyttöönotettuja viranomaisaloitteisia selvitysten hankkimistapoja. - Vuonna 2016 aloitettua lupahallinnon ja valvontatoiminnan tehostamista jatketaan. Näkökulma tehostamisessa vuonna 2018 on ensisijassa alkoholihallinnon omien sekä yhteistyöviranomaisten resurssien säästämisessä harkitsemalla tarkkaan lausuntojen pyytämisen tarpeellisuutta. Luvanhaltijoiden ja -hakijoiden hallinnollisen taakan keventämistä jatketaan jo aiemmin tehtyjen linjausten mukaisesti mm. hankkimalla rekisteriotteita suoraan sähköisesti verottajalta, virrestä, oikeusrekisterikeskuksesta, harmaan talouden selvityskeskukselta, vrk:sta jne. lupahakemuksia käsiteltäessä sekä valvontatoiminnassa. - Lupa- ja valvontaprosessin sujuvoittamista jatketaan muun muassa aluehallintovirastojen yhteistyötä lisäämällä. Uutena toimintamallina on ollut 2017 kaikkein AVIen alkoholihallintojen yhteiset Skype-palaverit - Alkoholihallinnon toiminnassa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että luvanhakijan asiakaskokemus olisi positiivinen. Asiakaslähtöistä palvelua parannetaan ja samalla valmistaudutaan alkoholilain kokonaisuudistuksen tuomiin muutoksiin toiminnassa.

22 21 Valvonnan painopisteet Vuoden 2018 valvontaohjelmaa ei ole tehty, koska uuden lain nojalla annettuja asetuksia ei ole tätä kirjoitettaessa annettu. Valvontaohjelman 2018 painopisteeksi on sovittu uuden alkoholilain toimeenpano. Valvonnan painopisteet täsmentyvät kevään aikana tulossopimuksen ja valvontaohjelman mukaiseksi toiminnaksi. Kenttävalvonta Kenttävalvonnassa keskeisimpänä tavoitteena on oikein kohdistetun ja näkyvän valvontatoiminnan avulla ennalta ehkäistä räikeimpiä anniskelurikkomuksia sekä puuttua havaittuihin rikkomuksiin - erityisesti alaikäisille ja päihtyneille anniskeluun. Tarkastukset tehdään pääsääntöisesti viikonloppuisin iltaisin ja yöaikaan, mutta on tarkoituksenmukaista, että tarkastuksia tehdään myös muina ajankohtina ja sidosryhmäyhteistyön esittämät toiveet huomioituna. Tarkastuksia pyritään tekemään yhteistyössä erityisesti poliisin kanssa. Kohdevalinnassa huomioidaan mm. Alkoholivalvonnan riskiperusteiden kartoittaminen -muistiossa esille nostetut seikat sekä poliisilta ym. saadut vinkit. Valvontatarkastusten laatua on viime vuonna kehitetty ja sitä jatketaan kuluvana vuonna. Tavoitteena on määrän vähentäminen ja vaikuttavuuden lisääminen. Omavalvontaa tukeva tarkastustoiminta Alkoholihallinto on ottanut uutena tarkastusmuotona käyttöön tulossopimuksen mukaiset omavalvontaa tukevat neuvovat tarkastuskäynnit uusiin toimipaikkoihin. Näiden tarkastuskäyntien kattavuuden tavoite on 80 prosenttia uusista toimipaikoista. Tavoite on saavutettu joka vuosi. Uudella toimipaikalla tarkoitetaan uudisrakennusta tai tilaa, jossa ei ole aikaisemmin tai yli vuoteen ollut anniskelupaikkaa. Omavalvontaa tukevia tarkastuksia jatketaan tänä vuonna. Kuittitarkastuskäyntien tarkoituksena on valvoa kuitintarjoamisvelvollisuudesta käteiskaupassa (kuitinantolaki) annetun lain noudattamista. Lain tavoitteena on torjua harmaata taloutta, käteistulojen kirjaamatta jättämistä sekä edistää kansalaisten mahdollisuuksia havaita tällaista myyntiä. Kuitinantolakia sovelletaan kaikilla toimialoilla toimiviin elinkeinonharjoittajiin, joiden tilikauden liikevaihto ylittää euroa. Taloudellisten edellytysten valvonta Aluehallintovirasto on keskittänyt harmaan talouden torjuntaa erityisesti majoitus- ja ravitsemisalalle. Vuosina 2015 ja 2016 harmaan talouden torjuntaa on toteutettu erityisesti Ripatti-projektin avulla. Ripatti-projekti saatettiin loppuun alkuvuoden 2017 aikana. Verovelkaisten valvonta on Ripatti-projektin vuoksi ollut vuosina 2015 ja 2016 hieman vähemmällä huomiolla. Vuonna 2017 palattiin tässä suhteessa arkeen ja aloitettiin verovelkaisten luvanhaltijoiden (verovelkaa yli euroa) kuulemiset. Uutena toimintamuotona on alkamassa alkoholitarkastajan ja verotarkastajan yhteiset tarkastukset anniskelupaikkoihin. Tästä oli pilottikokeilu syksyllä Tavoitteena oli etsiä uusia tulokulmia verotarkastuskohdevalintaan. Ehkäisevä päihdetyö Ehkäisevä päihdetyö on päihteiden aiheuttamien haittojen ehkäisyä ja vähentämistä. Tavoitteena on vähentää päihteiden kysyntää, saatavuutta, tarjontaa ja päihdehaittoja sekä edistää terveyttä,

23 22 turvallisuutta ja hyvinvointia. Ehkäisevä päihdetyö kohdistuu alkoholiin, huumausaineisiin, tupakkaan ja muihin päihtymiseen käytettyihin aineisiin. Rahapeliriippuvuus ja muut toiminnalliset riippuvuudet kuuluvat myös työn piiriin. Aluehallintovirastot ohjaavat toimialueensa ehkäisevää päihdetyötä, suunnittelevat ja kehittävät sitä yhteistyössä muiden viranomaisten ja yhteisöjen kanssa sekä tukevat toimialueensa kuntia ehkäisevän päihdetyön toteuttamisessa ja kehittämisessä. Keinoina tässä ovat kunnissa toimivien yhdyshenkilöiden verkoston ylläpito, ennakoivan valvonnan kuntakäynnit ja vuorovaikutusohjaus, alueellisten päihdetilastojen koostaminen sekä yhteistyökokoukset ja koulutukset. Viranomaisyhteistyö Poliisin, elintarvikevalvonnan, tupakkavalvonnan, terveysvalvonnan, veroviranomaisten/htsy:n, viraston työsuojelun vastuualueen, pelastus- ja rakennusvalvontaviranomaisten sekä tullin kanssa pyritään järjestämään yhteistarkastuksia ja muuta tietojen vaihtoa. Yhteistyön määrä riippuu omien resurssien lisäksi yhteistyöviranomaisen käytettävissä olevista resursseista. Ohjaavan viranomaisen kanssa yhteistyötä tehdään mm. osallistumalla erilaisiin yhteistyötyöryhmiin ja työkokouksiin. Tärkeänä yhteistyökumppanina ovat myös muiden aluehallintovirastojen alkoholihallinnot, alkoholiohjelman toimijat sekä seutulausuntoja antavat tahot. Laki kuitintarjoamisesta käteiskaupassa lisää kenttävalvonnassa yhteistyötä poliisin ja verotarkastajien kanssa. Työsuojelu on aktiivisesti mukana yhteisvalvonnassa vuonna 2018 jo vakiintuneiden toimintamallien mukaisesti. Seuranta ja raportointi Käsittelyaikatavoite on luvissa 30 päivää. Aluehallintoviraston tulossopimuksen mukaan riskiperusteisia alkoholilupatarkastuksia suoritetaan 20 prosenttiin valvontakohteista. Etelä-Suomen aluehallintoviraston tarkastustavoitteet vuodelle 2018: Vähittäismyynnin tarkastukset - elintarvikeliikkeet 250 kpl:tta (16 %) - Alkot 20 kpl:tta (16 %) - tilaviinimyymälät 2 kpl:tta (25 %) - käsityöläisoluiden vähittäismyyntipaikat 5 kpl:tta (? %) - omavalvontaa tukevat tarkastukset 32 kpl:tta Anniskelun tarkastukset - anniskelupaikat 1300 kpl:tta (27 %) - joista jatkoaikapaikkoja 250 kpl:tta (51 %) - joista omavalvontaa tukevia tarkastuksia 32 kpl:tta Valvonta-asioiden käsittelyaikatavoitteeksi on asetettu tulossopimuksen mukaisesti 60 päivää. Harmaan talouden valvonnan seuranta tapahtuu puolivuosittain tapahtuvalla raportoinnilla Valviralle. Raportti toimitetaan Valviralle ajalta viimeistään mennessä sekä ajalta viimeistään mennessä.

24 23 Suunnitelmat näkyvyyden ja vaikuttavuuden kehittämiseksi Alkoholihallinto tiedottaa toiminnastaan aktiivisesti ja oma-aloitteisesti sekä osallistuu yhteistiedotteisiin verohallinnon ja poliisin kanssa. - Alkuvuodesta laaditaan yhdessä Valviran kanssa tiedote edellisen vuoden toiminnasta ja sen tuloksista. - Muutoin pyritään tiedottamaan kaikista sellaisista päätöksistä, joilla voi olla laajempaa merkitystä kuin vain se, kehen päätös suoranaisesti kohdistuu. - Tiedotetaan elinkeinonharjoittajille hallinnollisen taakan kevenemisestä sekä hakemuksessa tarvittavien liitteiden vähenemisestä. - Kehitetään viestinnän vaikuttavuutta ja some-viestintää. - Järjestetään koulutuksia.

25 24 Elinkeinovalvonnan painopisteet ja toimenpiteet Kilpailu- ja kuluttajahallinnossa sekä elinkeinovalvonnassa tavoitteena on edistää tervettä ja toimivaa taloudellista kilpailua, kuluttajansuojan ja kansalaisten taloudellisen turvallisuuden toteutumista sekä elinkeinonharjoittajien tasapuolisia toimintaedellytyksiä. Risto Pennanen Risto Pennanen Yksikön päällikkö Vuonna 2018 Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) ohjaa ja perehdyttää sekä antaa valvonta- ja muita hankkeita sen mukaisesti, että toiminnassa valmistaudutaan tehtävien siirtoon KKV:oon vuoden 2020 alussa. Välitysliike- ja muut yritysrekisteröintitehtävät ovat muuttuneet raskaammiksi lakimuutosten takia lisääntyneiden selvitysvelvoitteiden vuoksi. Toisaalta välitysliike- ja muussa rekisteröinnissä jatketaan toimintojen kehittämistä. Tarkoitus on mm. ottaa sähköinen välitysliikkeen toiminnan aloitusilmoituslomake valtakunnalliseen käyttöön. Valvonnassa toimitaan riskejä ennakoivasti ja vaikutusperusteisesti. Tarkastuskohteita valitaan sen mukaan. Kirjallisia valvontapäätöksiä tehdään ensi sijassa seuraamuksiin tai huomautuksiin johtavissa tapauksissa. Muut ilmoitukset ja vähäiset puutteet pyritään selvittämään yhteydenotoilla ilmoittajiin ja yrityksiin. Kansallista turvallisuutta edistetään valvomalla rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lainsäädännön noudattamista. Toimintaa priorisoidaan ja valvontasuunnitelmia uudistetaan tehtyjen riskiarvioiden perusteella. Uusien säännösten mukaiset velvoitteet kohderyhmille huomioidaan toiminnassa. Merkittävistä valvontapäätöksistä ja linjauksista tiedotetaan. Päätöstiivistelmiä julkaistaan aluehallintoviraston internet-sivuille sekä tiedotetaan valvontalinjauksista elinkeinonharjoittajille. Selvitetään mahdollisuuksia käyttää sosiaalista mediaa yksikön tehtävissä. Ollaan mukana tätä koskevissa ja muissa kehittämishankkeissa. Arviot aluehallintouudistuksen vaikutuksista ja menettelyistä Esitysten mukaan Kilpailu- ja kuluttajaviraston alaiset tehtävät ja henkilöresurssit siirtyvät vuoden 2020 alusta Kilpailu- ja kuluttajavirastoon. Samaan aikaan mittauslaitevalvonnan tehtävät siirtyvät Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon. Muut tehtävät eli pääosa elinkeinovalvontayksikön tehtävistä siirtyy tulevaan Luova-virastoon. Kilpailu- ja kuluttaja-asiat Aluehallintovirasto valvoo tavaroiden ja palvelujen hinnan ilmoittamista vähittäiskaupassa ja markkinoinnissa sekä valvoo yhdessä Kilpailu- ja kuluttajaviraston kanssa kuluttajaluottojen markkinoinnin ja luottosopimusten lainmukaisuutta. Aluehallintovirasto valvoo, että markkinoilla toimivat valmismatkaliikkeen harjoittajat ovat rekisteröityneet Kilpailu- ja kuluttajaviraston ylläpitämään matkatoimistorekisteriin. Aluehallintovirasto toimii yhteistyössä Kilpailu- ja kuluttajaviraston kanssa

26 25 alueellisena kilpailuviranomaisena. Aluehallintovirasto valvoo yhdessä Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (TUKES) kanssa, että mittauslaitteet soveltuvat aiottuun käyttöön ja ovat varmennettuja säädösten edellyttämällä tavalla. Kilpailu- ja kuluttaja-asioissa suunnitelma sisältää seitsemän selvitystä/hanketta/kampanjaa Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) esittämänä. Lisäksi on KKV:n hankkeena koulutus- ja perehdytysohjelma, jolla valmistaudutaan tehtävien ja henkilöiden keskittämiseen Kilpailu- ja kuluttajavirastoon vuoden 2020 alussa. Kuluttaja-asioissa KKV pitää kevään 2018 aikana neljä koulutusta kuluttajansuojalaista sekä viraston ja Kuluttaja-asiamiehen tehtävistä. Henkilöillä voi olla tutustumisjaksoja KKV:ssa tai etätyötä KKV:n tehtävissä. KKV:n esittämässä suunnitelmassa on viime vuosia enemmän hankkeita, jotka koskevat kilpailua, julkisia hankintoja ja markkinoiden toimivuutta. Taksialaa koskee hanke, jossa selvitetään alan paikallista kilpailua ennen ja jälkeen Liikennekaaren voimaantulon. Vuoden 2018 kesällä voimaan tulevalla Liikennekaarella puretaan sääntelyä. Selvityksessä katsotaan, etteivät uuden lain kilpailua lisäävät vaikutukset mitätöidy. Vuonna 2017 KKV:lle tuli uutena tehtävänä julkisten hankintojen valvonta. Vuoden 2018 suunnitelmassa on kartoitus siitä, hyödynnetäänkö kuntien hankinnoissa olemassa olevia kilpailuolosuhteita. Jätemarkkinoita koskee selvitys sopimuskäytännöistä kunnallisessa yhdyskuntajätehuollossa. Tämä on jatkoa sille, että aluehallintovirastot olivat muutama vuosi sitten edellisen kerran KKV:n mukana selvittämässä jätemarkkinoiden toimintaa. Tämä hanke alkaisi vuoden 2018 alkuvaiheessa. Kuluttaja- ja kilpailuoikeudellisena yhteishankkeena on pilottityö KKV:n markkinakatsausten kehittämistyön tueksi. Hanke liittyy mm. siihen tavoitteeseen, että kuluttajat toimivat markkinoilla osaavasti ja hyödyntävät mahdollisuuksiaan. KKV tarkentaa tämän ja muiden hankkeiden sisältöä ja aikataulua kevään 2018 aikana. Vuoden 2020 virastouudistukseen liittyy se, että kuluttaja-asioiden hankkeet vuonna 2018 kohdistuvat osittain uusille tehtäväalueille. Uudenlainen hanke on sen valvonta, että yritykset antavat kuluttajille tiedot tuomioistuinten ulkopuolisista riidanratkaisuelimistä lain mukaisesti. Hanke kulkee ADRhankkeen nimellä (ADR = Alternative Dispute Resolution). Kuluttaja-asioissa on yleensä kyseessä kuluttajariitalautakunta. Toinen uudenlainen selvitys koskee sitä, miten toteutuu yritysten kuluttajapalveluissa perushintainen asiakaspalvelunumero, jota kuluttajansuojalaissa edellytetään. Syyskaudella on perinteinen KKV:n esittämä luottomarkkinoinnin valvontakampanja. Kohteena on ilmeisesti kodinkone/elektroniikka/huonekalukauppa, jolloin se on jatkoa vuoden 2017 valvontahankkeelle. KKV tarkastelee vuoden 2017 hankkeen tuloksia kevään 2018 aikana. Valmismatkaliikevalvonnan hanke vuonna 2018 liittyy siihen, että heinäkuun alussa tulevat voimaan lait matkapalveluyhdistelmistä ja matkapalveluyhdistelmien tarjoajista. Ne korvaavat valmismatkoja koskevat lait. Selvityksessä kartoitetaan yrityksiä, joiden tulisi uuden lain mukaan rekisteröityä ja asettaa vakuus. Ennen hanketta KKV antaa infopaketin ja järjestää videokoulutusta uusista säädöksistä. Yhteenveto vuoden 2017 valmismatkaliikkeiden valvontahankkeesta annetaan KKV:lle tammikuun 2018 aikana. Mittauslaitteiden ja niiden käytön valvonnasta Turvallisuus- ja kemikaalivirasto voi antaa suuntaviivoja myöhemmin vuoden 2018 aikana. Mahdollisena tehostetun valvonnan kohteena voi olla edelleen kauppaliikkeiden vaakojen taaraus. Vaakojen tulee olla irtomyynnissä siten ohjelmoituja, ettei pakkaus (taara) ole mukana tuotteen painossa, jonka mukaan hinta määräytyy. Sitä koskevia puutteita on todettu vuonna 2017 melko runsaasti isoissakin myymälöissä.

27 26 Hankkeiden ja selvitysten ohella tehdään normaalivalvontaa ja tapauskohtaista valvontaa hintailmoittelussa, kuluttajaluottojen mainonnassa, valmismatkaliikkeiden rekisteröitymisessä ja mittauslaitteiden valvonnassa sekä kilpailuasioissa. Siihen sisältyvät liikekäynnit ja kenttävalvonta, verkkovalvonta, mainonnan, ilmoittelun ja median seuranta sekä toimenpiteet ja selvitykset asiakkaiden ja tiedotusvälineiden yhteydenottojen perusteella. KKV:n järjestämän hankekohtaisen koulutuksen ja perehdyttämisen lisäksi osallistutaan KKV:n seminaareihin ja koulutuksiin. Lisäksi osallistutaan tehtävien hoitoa tukevaan ESAVIn sisäiseen koulutukseen. Myös maksulliseen koulutukseen on osallistuttu mm. kilpailuasioissa. Tammi-maaliskuussa on kuluttaja-asioiden tarkastaja opintovapaalla kaksi kuukautta, joksi ajaksi on rekrytoitu sijainen. Päivittäistavarahuolto Päivittäistavarahuolto on osa normaaliolojen vakavien häiriötilanteiden sekä poikkeusolojen elintarvikehuoltoa turvaavaa järjestelmää. Se pyrkii takaamaan tärkeiden päivittäistavaroiden saatavuuden sekä joukkoruokailut vaikeissakin tilanteissa. Päivittäistavarahuoltoon varaudutaan suunnitelmin, kouluttamalla siihen varattua henkilökuntaa sekä viranomaisten ja päivittäistavarahuoltoon liittyvien elinkeinoelämän toimijoiden yhteisillä valmiusharjoituksilla. Päivittäistavarahuolto on työja elinkeinoministeriön hallinnonalaan kuuluva tehtävä. Päivittäistavarahuollossa yhteistyökumppaneita ovat eri viranomaiset, Huoltovarmuuskeskus, järjestöt sekä elinkeinoelämän toimijat. Päivittäistavarahuollon valmiusasioista vastaava henkilö on ollut perinteisesti elinkeinovalvontayksiköstä. Vuonna 2018 hän osallistuu aikaisempaan tapaan ESAVIn valmiustoimikunnan sihteeristön toimintaan. Sihteeristön kokouksia on lähes kuukausittain ja niihin liittyy valmistautumista kokouksen aiheiden mukaan. Tämän lisäksi henkilöllä voi olla muita tehtäviä ESAVIn valmiusasioihin liittyen. Vuoden lopussa osallistutaan Kymi 18-harjoitukseen. Pelastusopisto järjestää eri aiheisia koulutuksia, jotka voivat olla hyödyllisiä myös päivittäistavarahuollon vastuuhenkilölle. Kesäkuun alussa voi tapahtua henkilövaihdos, jos aikaisempi vastuuhenkilö päättää palata virastoon opintovapaaltaan. Välitysvalvonta Aluehallintovirasto (AVI) valvoo välitysliikkeiden toiminnan lainmukaisuutta mm. käsittelemällä liikkeiden toiminnasta tehtyjä ilmoituksia, tekemällä valvontakäyntejä liikkeisiin ja valvomalla liikkeiden markkinointi-ilmoittelua. Välitysliikkeiden on markkinoinnissaan noudatettava markkinointia koskevia säädöksiä ja hyvää välitystapaa. AVI voi määrätä laiminlyöntien johdosta välitysliikkeelle hallinnollisen seuraamuksen (varoitus tai määräaikainen toimintakielto). Aluehallintovirasto (AVI) pitää rekisteriä kiinteistövälitysliikkeistä ja vuokrahuoneistojen välitysliikkeistä. Välitysliikkeen on ennen toimintansa aloittamista rekisteröidyttävä siihen aluehallintovirastoon, jonka alueella liikkeen hallintoa on tarkoitus pääasiallisesti hoitaa. Rekisteriasioiden osalta priorisointi on rekisteröintipäätösten tekeminen tavoiteaikataulussa. Tavoitekäsittelyaika aloitusilmoitusten ja muutosilmoitusten osalta on 2 viikkoa. Välitysliikkeiden toiminnasta tehtyjen ilmoitusten käsittelyaikatavoite on 6 kuukautta. Valvonta-asioissa priorisoidaan vakavat rikkomukset. Asiat, jotka eivät edellytä päätöstä, pyritään päättämään sähköpostitse tai kirjeellä.

28 27 Mahdollinen on tontti- ja urakkasopimusten tarjoamiseen liittyvä valvontakampanja (markkinoinnin seuraaminen ja valvontakäynnit), muuten tehdään yleistä markkinoinnin valvontaa. Mahdollisuuksien mukaan saatetaan loppuun vuonna 2017 aloitettu energiatodistuksiin liittyvä valvontakampanja. Lisäksi valvonnassa joudutaan arvioimaan erilaisten asunnon myyntiin liittyvien digitaalisten palveluiden mahdollista velvollisuutta rekisteröityä välitysliikkeeksi. Valvontakäyntejä tehdään mahdollisuuksien mukaan kahdeksaan tai useampaan välitysliikkeeseen. Määrä riippuu saatujen ilmoitusten määrästä. Ammattipätevyyden valvontaan joudutaan todennäköisesti edelleen panostamaan. Aluehallintoviraston päätöksistä ja valvontalinjauksista tiedottamista jatketaan laittamalla ohjaavista ja merkittävistä päätöksistä lyhennelmät viraston verkkosivuille. Kehitetään sähköistä välitysliikerekisteriä (VäSä) toiminnallisemmaksi, jotta yhdessä asiankäsittelyjärjestelmä USPA:n kanssa työvaiheet vähenisivät ja raportointiominaisuudet paranisivat. Otetaan koekäytössä oleva sähköinen välitysliikkeen toiminnan aloitusilmoituslomake valtakunnalliseen käyttöön. Tavoitteena on, että välitysliikeryhmän jäsenet voivat kukin osallistua ainakin yhteen ammattitaitoa lisäävään välitysalan maksulliseen koulutukseen. Koulutuksiin osallistumisesta sovitaan ryhmän vetäjän kanssa. Lisäksi pyritään osallistumaan koulutuksiin luennoimalla niissä. Perintätoimen valvonta Etelä-Suomen AVI myöntää valtakunnallisesti toimiluvat perintätoiminnan harjoittamiseen ja valvoo, että toimiluvan saaneet noudattavat toiminnassaan lakia ja hyvää perintätapaa. Toimilupa myönnetään enintään viideksi vuodeksi. AVIn on kiellettävä ilman toimilupaa harjoitettu perintätoiminta. Perintätoiminnan harjoittamisella tarkoitetaan saatavien perintää toisen lukuun sekä omien saatavien perintää tapauksissa, joissa on ilmeistä, että saatavat on otettu vastaan yksinomaan perintätarkoituksessa. Ilmoitusten käsittelyä pyritään edelleen tehostamaan ottamalla käyttöön ilmoitusten seulontamenettely. Sen mukaan vähäiset ja selvät asiat, jotka eivät johda seuraamuksiin, päätetään puhelimella, kirjeellä tai sähköpostilla, jossa todetaan, ettei vakavaa laiminlyöntiä ole tapahtunut tai että AVIssa jo vireillä vastaavia tapauksia, joten ei ole valvonnallista tarvetta jatkaa asian käsittelyä. Ilmoittajalle kerrotaan myös, ettei AVI voi antaa hänen edukseen täytäntöön pantavissa olevaa määräystä, vaan päätös kohdistuu perintätoimen harjoittajaan. Samalla annetaan neuvontaa, miten yksittäistä asiaa kannattaa viedä eteenpäin. Valvonnassa pyritään ilmoitusten mahdollisimman nopeaan käsittelyyn, millä lisätään valvonnan vaikuttavuutta. Kirjallisten päätösten pituutta pyritään lyhentämään keskittymällä olennaiseen. Perintäyhtiöiden vastineita lyhennetään ja kerrotaan perintäyhtiön ilmoittamat olennaiset asiat vain perusteluissa. Valvonnan osalta jatketaan aktiivista sidosryhmäyhteistyötä KKV:n, Suomen Yrittäjien järjestön ja Tietosuojavaltuutetun toimiston kanssa. Lisäksi tehdään yhteistyötä Harmaan talouden selvitysyksikön ja Suomen Perimistoimistojen liiton kanssa. Kuukausittain katsotaan, onko ilmoitusten johdosta tehdyissä kirjallisissa päätöksissä valvonnan kannalta merkittäviä ratkaisuja. Sellaiset julkaistaan tiivistelminä viraston internetsivuilla.

29 28 Tiedotuksen osalta jatketaan perintäyhtiöiden tiedottamista internetsivuilla sekä suoraan perintäyhtiöille sähköpostilla. Myös perintäyhtiöille suunnattuja tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia jatketaan tarpeen mukaan. Tarvittaessa neuvotellaan havaituista ongelmista valvonnan kohteiden kanssa. Tarpeen mukaan jatketaan uuden perintätoiminnan harjoittajien rekisteröinnistä annettavan lain valmisteluun ja täytäntöönpanoon liittyviä toimia. Luotonantaja- ja vertaislainanvälittäjärekisteri Vuoden 2017 alusta tuli voimaan uusi laki luotonantajien ja luotonvälittäjien rekisteröinnistä. Rekisteröintiprosessi on osittain monimutkaistunut tämän vuoksi. Rekisteröinnissä joudutaan arvioimaan asiakasvaroja vastaanottavien osalta niiden sopivuutta, mikä edellyttää velvoitteidenhoitoselvitysten tilaamista Harmaan Talouden Selvitysyksiköltä. Vuoden 2018 aikana rekisteri-ilmoitusten käsittelyssä tavoiteaika täydellisten ilmoitusten osalta on 2 viikkoa ja epätäydellisten ilmoitusten osalta 1 kuukausi. Myös niiden ilmoitusten osalta, joiden käsittely edellyttää velvoitteidenhoitoselvitysten tilaamista ja arvioimista, tavoiteaika on 1 kuukausi. Rekisteriasioiden käsittelyn nopeus on priorisoitu ykköstavoitteeksi. Luotonantaja- ja vertaislainanvälittäjärekisteriin merkittyjen tietojen ajantasaisuus tarkistetaan 2 kertaa vuodessa. Vuonna 2018 tehdään myös koko rekisterin kattava luotettavuusselvitys. Selvitettävien asioiden joukossa ensisijaisin asia on selvittää, milloin luottoja tarjotaan tilapäisesti toisesta EU-valtiosta, jolloin rekisteröitymistä AVIn luotonantaja- ja vertaislainanvälittäjärekisteriin ei vaadita. AVI odottaa FIVA:lta tietoa siitä, ovatko vertaislainanvälittäjät FIVA:n näkemyksen mukaan maksupalveluiden tarjoajia ja siten FIVA:n valvottavia. Valvonnan osalta koordinoidaan Kilpailu- ja kuluttajaviraston kanssa alalla ilmi tulleista valvontatarpeista ja toimintamahdollisuuksista yhteistyökokouksissa. Vuoden aikana valmistaudutaan toteuttamaan valvontakampanja rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjuntaan liittyen. Luotonantajien ja vertaislainanvälittäjien valvonnassa jatketaan tiivistä yhteistyötä Kilpailu- ja kuluttajaviraston kanssa tietoa vaihtamalla ja toimintaa koordinoimalla. Lisäksi yhteistyötä tehdään tilanteen mukaan Tietosuojavaltuutetun toimiston, Väestörekisterikeskuksen, Finanssivalvonnan sekä Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikön kanssa. Rahanpesulain valvonta Etelä-Suomen AVI valvoo valtakunnallisesti rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä annetun lain (rahanpesulain) ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamista useiden ilmoitusvelvollisten osalta. Tammikuun 2018 aikana päivitetään ESAVIn rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskiarvio. Riskiarviota päivitettäessä otetaan huomioon rahanpesun ja terrorismin rahoituksen kansallinen riskiarvio 2015, EU:n ylikansallinen riskiarvio, KRP:n rahanpesun selvittelykeskuksen tilastot sekä omassa valvontatyössä tehdyt havainnot. Lisäksi arvioinnissa huomioidaan myös muista lähteistä saatavat tiedot (esim. FATF:n maa-arvioraportit, Europol, EBA). Riskiarvion perusteella laaditaan helmikuun aikana vuoden 2018 valvontasuunnitelma. Valvontasuunnitelmassa tullaan jokaisen ilmoitusvelvollisryhmän osalta laatimaan suunnitelma vuoden aikana toteutettavista valvontatoimenpiteistä. Valvonnassa tärkein tehtävä on valvonnan toteuttaminen valvontasuunnitelman mukaisesti. Valvontasuunnitelmassa tulee huomioida havaitut riskit (riskiarvio) ja kohdentaa valvontaresurssit

30 29 merkittävimpiin riskeihin. Valvontasuunnitelmassa tarkennetaan vuoden aikana tehtävien valvontakäyntien lukumäärä. Lisäksi valvontasuunnitelmassa arvioidaan, millaisia muita valvontatoimenpiteitä kunkin ilmoitusvelvollisryhmän osalta tullaan toteuttamaan. Tavoitteena on myös aktiivisesti tiedottaa uuteen rahanpesulainsäädäntöön (444/2017) liittyvistä asioista (esim. riskiarvio, valvontarekisteri) ilmoitusvelvollisille. Niiden ilmoitusvelvollisten osalta, jotka ovat ESAVIn rekisterissä tai lupaluettelossa, tiedotuksessa hyödynnetään sähköpostia. Myös toimialajärjestöihin ollaan yhteydessä tiedotusasioissa ja tarvittaessa laaditaan valtakunnallisia lehdistötiedotteita. ESAVI osallistuu kutsujen mukaan ilmoitusvelvollisille järjestettäviin koulutustilaisuuksiin kouluttajana ja harkinnan mukaan voidaan järjestää koulutustilaisuuksia myös itse. Jatkamme aktiivista yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa erilaisten työryhmien, FATF:n toimintaan liittyvien ryhmien sekä kahdenvälisten tapaamisten avulla. Vuonna 2018 Suomen osalta jatkuu FATF:n 4. kierroksen maa-arviointiprosessi ja tässä prosessissa ESAVI on aktiivisesti mukana. Maatarkastus pitää sisällään materiaalin keräämistä ESAVIn valvontatyöstä, aineistoon perehtymistä ja tapaamisia muiden viranomaisten kanssa. Maatarkastukseen kuuluu arviointiryhmän tarkastuskäynti Suomeen touko-kesäkuun vaihteessa. Suomen maa-arvioraportti käsitellään FATF:n yleiskokouksessa helmikuussa Valuutanvaihtotoimintaa harjoittavien sekä omaisuudenhoito- ja yrityspalveluja tarjoavien rekisteriilmoitusten käsittelyaikatavoite on 2 viikkoa ja epätäydellisissä ilmoituksissa 1 kuukausi. ESAVIn rahanpesulainsäädännön valvontaa ja lain nojalla valvottavia rekistereitä koskevia verkkosivuja päivitetään tarpeen mukaan.

31 30 Oikeusturvatehtävien painopisteet ja toimenpiteet Päivi Kemppi Päivi Kemppi Yksikön päällikkö Aluehallintovirasto (AVI) edistää perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista kaikessa toiminnassaan. AVIn oikeusturvayksikössä hoidetaan AVIlle useissa laeissa säädettyjä erityistehtäviä, jotka koskevat oikeusturvan toteutumista muun muassa kunnissa ja eri yhteisöissä. Arviot aluehallintouudistuksen vaikutuksista ja menettelyistä Esitysten mukaan oikeusturvatehtävät siirtyvät uuteen perustettavaan Valtion lupa- ja valvontavirastoon. Strategiset tavoitteet - Viestintä: Yhteisöasioista laaditaan vuosittain tiedote, jossa ilmoitetaan käsittelymäärät ja määrät, joissa hakemus on menestynyt. Lisäksi oikeusturvayksikkö tiedottaa muista käsittelemistään asioista, joilla on yleisempää merkitystä. - Valvonnan vuorovaikutteisuuden lisääminen: Oikeusturvayksikön virkamiehet osallistuvat jonkin verran valvontatehtäviin. - Perustehtävään keskittyminen ja tehtävien priorisointi: Tehtäväkuvat ovat pääosin ajan tasalla. Oikeusturvayksikössä toimivien tehtäväkuvia muokataan tehtävien priorisoinnin edellyttämällä tavalla. Kuntakantelut Aluehallintovirastoon voi tehdä kantelun silloin, kun katsoo kantelun kohteena olevan organisaation tai henkilön menettelyn tai toiminnan olevan lainvastaista, virheellistä tai epäasianmukaista. Kantelun voi tehdä myös tehtävien laiminlyönnin perusteella. Kuntakantelujen käsittelyn tavoiteaika on kahdeksan kuukautta. Kuntakantelujen määrä on ollut hienoisessa kasvussa. Yhtiöasiat AVI voi oikeuttaa hakemuksesta hakijan kutsumaan koolle osakeyhtiön tai asunto-osakeyhtiön yhtiökokouksen, asuntokauppalain mukaisen osakkeenostajien, osuuskunnan, asumisoikeusyhdistyksen tai yhdistyksen kokouksen. Aluehallintovirasto voi määrätä yhteisölle tilintarkastajan tai toiminnantarkastajan kirjallisen ilmoituksen tai hakemuksen perusteella. Osakeyhtiön tai asunto-osakeyhtiön osakkeenomistaja tai osuuskunnan tai asumisoikeusyhdistyksen jäsen voi hakea aluehallintovirastolta (AVI) erityisen tarkastuksen toimittamista yhteisön hallinnosta ja kirjanpidosta tietyltä päättyneeltä ajanjaksolta taikka tietyistä toimenpiteistä tai seikoista. AVI määrää erityisen tarkastuksen, jos se katsoo tarkastukselle olevan painavia syitä. Tavoitteena on, että yhtiökokousten koollekutsumiset ratkaistaan noin kahdessa kuukaudessa ja ratkaisuvalmiit käsitellään 1-2 viikon kuluessa. Erityisen tarkastuksen määräämiset ratkaistaan noin 10 kuukaudessa.

32 31 Talletukset Suoritteen tai maksuun velvoitetulla on oikeus määrätyin edellytyksin tallettaa rahaa, arvopapereita tai muita asiakirjoja aluehallintoviraston (AVI) haltuun. Tallettamisella vapaudutaan maksun tai asiakirjan suoritusvelvollisuudesta ja myös koron maksamisvelvollisuus katkeaa. ESAVIn tavoitteet: - Talletukset tehdään, kun asia on ratkaisuvalmis. - Talletuksista perittävä suoritemaksun määrä laskutetaan tallettajalta talletuspäätöksen ratkaisun jälkeen. - Talletettujen varojen maksupäätökset tehdään varoihin oikeutetuille, kun asiat ovat valmiita ratkaistavaksi. Valtion edunvalvonta Aluehallintovirasto (AVI) kantaa ja vastaa valtion puolesta sekä valvoo tuomioistuimissa ja viranomaisissa valtion etua ja oikeutta kaikissa toimialaansa kuuluvissa asioissa sekä sellaisissa asioissa, joissa toimivaltaista viranomaista ei ole laissa erikseen määrätty, jollei toiminnallisesta ohjauksesta vastaavan ministeriön tai keskushallinnon viraston edustaja sitä tee. Kun valtion edun ja oikeuden valvominen kuuluu muulle viranomaiselle, AVI määrää asiamiehen asianomaisen viranomaisen pyynnöstä. Käsittelyaikaan vaikuttaa tuomioistuimen toiminta-aikataulu. Lisäksi käsittelyaikaan vaikuttaa se, tapahtuuko asian käsittely kirjallisessa menettelyssä vai suullisesti tuomioistuimessa ja vielä mahdolliset jatkovalitukset vaikuttavat aikaan. Valtion vastaus on annettava käräjäoikeuden asettamassa määräajassa, muutoin asiassa annettaisiin yksipuolinen tuomio. Käsittelyaikaa ei voi edeltä käsin määritellä eikä asettaa aikarajaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon kantelut Oikeusturvayksikköön kuuluu kaksi ylitarkastajaa, joiden pääasiallinen tehtävä on esitellä terveydenhuollon kanteluja. Sosiaali- ja terveydenhuollon kanteluista ratkaistaan oikeusturvayksikössä arviolta 2/3 kaikista esitellyistä kanteluista ja oikeusturvayksikön ylitarkastaja ratkaisee 1/2 ympäristöterveydenhuollon kanteluista.

33 32 Sosiaali- ja terveydenhuollon painopisteet ja toimenpiteet Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteena on kansalaisten sekä asiakkaiden ja potilaiden aseman ja oikeuksien varmistaminen ohjaamalla julkista sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluja, tekemällä suunnitelmallista ja jälkikäteistä valvontaa, rekisteröimällä ja myöntämällä luvat yksityistä palvelutoimintaa sekä ammatinharjoittamista varten. Sosiaali- ja terveydenhuoltoyksiköiden toiminta on ennakollista, vuorovaikutteista ja se mahdollistaa hyvän ja asiakaslähtöisen palvelutoiminnan. Sosiaali- ja terveydenhuollossa toimitaan yhteistyössä eri tahojen kanssa ja osallistutaan valtakunnallisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän uudistamistyöhön. Eija Hynninen-Joensivu Eija Hynninen-Joensivu Sosiaalihuoltoyksikön päällikkö Anne Hiiri Anne Hiiri Terveydenhuoltoyksikön päällikkö Viraston toimintaa sosiaali- ja terveydenhuollon substanssitehtävissä ohjaa lainsäädäntö ja sosiaalija terveysministeriö. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira ohjaa keskusvirastona ratkaisujen ja menettelytapojen yhdenmukaisuutta. Lisäksi tehdään yhteistyötä mm. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, alan järjestöjen, ELY-keskusten sekä pelastusalan toimijoiden kanssa. Ehkäisevä päihdetyö on siirretty alkaen terveydenhuoltoyksiköstä alkoholihallinnon yksikköön ja se vähentää ohjaukseen ja valvontaan kohdentuvaa työpanosta. Arviot aluehallintouudistuksen vaikutuksista ja menettelyistä Esitysten mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon ohjaus-, lupa- ja valvontatehtävät siirtyvät uuteen perustettavaan Valtion lupa- ja valvontavirastoon. Uuteen virastoon siirretään myös Valviran sosiaalija terveydenhuollon tehtäviä ja tässä yhteydessä viraston substanssiohjaus jää vain sosiaali- ja terveysministeriön tehtäväksi. Romaniasiat ja ehkäisevä päihdetyö on kaavailtu siirrettäväksi osaksi maakuntien tehtäviä. Talous- ja velkaneuvontapalvelutehtävät siirtyvät oikeusaputoimistojen vastuulle vuoden 2019 alusta lukien. Tehtävien siirtovaikutukset varmistuvat vuoden 2018 aikana. Priorisointi Ohjauksessa ja suunnitelmallisessa valvonnassa priorisoituvat tässä suunnitelmassa mainitut mitattavat asiat ja väistyvät muut asiat kuten - muiden tilaisuuksien järjestäminen ja niihin osallistuminen - muihin työryhmiin osallistuminen - lausunnot, joiden antaminen ei ole välttämätöntä. Strategisesti tärkeää on - onnistua sähköisen lupakäsittelyn käyttöönotossa ja sen täysimääräisessä hyödyntämisessä - osallistua ja vaikuttaa sote- ja valinnanvapausmallia tukevan ohjauksen ja valvonnan sisältöjen ja menetelmien kehittämiseen yhdessä Valviran kanssa

34 33 - osallistua ja vaikuttaa valtion lupa- ja valvontaviraston perustamisen toimeenpanohankkeeseen erityisesti sote-toimialan osalta. Ohjaus ja valvonta Sosiaali- ja terveydenhuollon ohjaus- ja valvontatyö koostuu yleisestä neuvonnasta ja ohjauksesta, ennakoivasta ja suunnitelmallisesta ohjauksesta ja valvonnasta sekä jälkikäteisestä valvonnasta. Valvonnan tarkoituksena on ehkäistä ennalta epäasianmukaisia toimintakäytäntöjä sekä puuttua säädösten vastaiseen ja laadun minimivaatimukset alittavaan toimintaan. Valvonnassa painotetaan ennakollista valvontaa ja sitä tehdään sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisen valvontaohjelman sekä aluehallintoviraston oman suunnitelman perusteella. Jälkikäteistä valvontaa tehdään silloin, kun virheellinen toiminta on jo toteutunut. Tieto tapahtumasta tulee viranomaisen tietoon esim. kantelun tai muun epäkohtailmoituksen kautta. Valvontaohjelmaa toteutetaan valtakunnallisesti yhdenmukaisella suunnitelmaperusteisella valvonnalla. Ohjelman piiriin on koottu sellaiset kohteet, joissa arvellaan olevan erityinen lainvastaisen toiminnan riski tai joissa asiakasryhmänä on erityisen haavoittuva, viranomaisvalvonnan tukea tarvitseva asiakasryhmä. Valvonnan kohteita ovat vuonna 2018 palveluiden rakenteet, saatavuus sekä sisältö ja laatu. Valvonnan painoalueiksi on valittu - Päivystysasetuksen ja erikoissairaanhoidon keskittämistä koskevien asetusten valvonta - Ikäihmisten kotiin annettavat palvelut - Kiireettömään hoitoon pääsy sekä lastensuojelun sekä täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen määräajat - Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalvelut - Itsemääräämisoikeuden toteutuminen kehitysvammahuollossa. Suunnitelmallisessa valvonnassa painottuvat työmuotoina ohjaus- ja arviointikäynnit sekä alueelliset tilaisuudet. Uutena valvonnan kohteena sosiaalihuoltoyksikkö valvoo myös kehitysvammahuollossa käytettäviä rajoitetoimia, joista kunnalliset ja yksityiset toimintayksiköt ovat velvoitettuja ilmoittamaan aluehallintovirastoon. Sote-uudistuksen osana aluehallintoviraston tehtävänä on seurata ja valvoa kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta annetun lain (548/2016) noudattamista. Vuonna 2018 käsitellään noin 550 terveydenhuollon valvonta-asiaa ja sosiaalihuollon valvonta-asiaa. Valvonta-asioiden käsittelyaika oli vuonna 2017 terveydenhuollossa keskimäärin 3,9 kk ja sosiaalihuollossa 7,8 kk. Tavoitteena on 8 kuukauden käsittelyaika. Valvontaprosessin kriittisiä menestystekijöitä ja tavoitteita ovat: 1. informaatio-ohjaus a) vuorovaikutteisella valvonnalla lisätään valvonnan läpinäkyvyyttä ja vaikuttavuutta b) valvontaviranomaiset viestivät sekä kansalaisille että päättäjille. 2) omavalvonnan tukeminen ja varmistaminen sekä riskiperusteisuus ja ennakoivuus; määrätavoitteina valvontaohjelmaan pohjautuen a) 1-2 ohjaus- ja arviointikäyntiä b) 5 alueellista tilaisuutta c) 2 ennalta ilmoittamatonta tarkastuskäyntiä

35 34 d) valvonta-aineistoihin perustuvat valvontatoimenpiteet. 3) vaikuttavuus a) sosiaali- ja terveydenhuollon yhtenäisyys ohjaus- ja arviointikäynneillä ja tilaisuuksissa b) tiedot, havainnot ja yhteenvedot muutoksesta c) tiedolla johtamisen kehittäminen. 4) tarkastus- ja valvontafilosofian muutos; asiantuntijavirkamiehen harkinta asiakkaalle/tilanteelle sopivasta toimintatavasta yksityiskohtaisten soveltamisohjeiden sijaan; Kaiku-hanke. 5) sisäinen tiedon kulku merkittävistä valvontaratkaisuista eli esimiesten (lähiesimies ja johtaja) informointi huomautukseen ja määräykseen johtavista kantelu- ja valvontaratkaisuista ennen niiden ratkaisua. Alueelliset tilaisuudet sekä ohjaus- ja arviointikäynnit vuonna 2018 suunnitellaan toteutettavaksi erillisen suunnitelman mukaan. Koulutukset järjestetään - ensisijaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyönä - vuorovaikutteista ja dialogista työskentelyotetta hyödyntäen - johtopäätöksistä sopien ja yhteisesti viestien (dokumentointi). Suunnitelmat näkyvyyden ja vaikuttavuuden kehittämiseksi Sosiaali- ja terveydenhuollossa panostetaan työn näkyvyyteen ja vaikuttavuuteen. Yksiköiden työstä, toimenpiteistä ja päätöksistä viestitään eri viestintäkanavia hyödyntämällä. Helmikuussa tiedotetaan vuoden 2017 kantelu- ja valvontapäätöksistä. Vuoden aikana erityinen huomio kiinnitetään niiden asioiden esille tuomiseen, joilla on ennakollista ohjaavaa vaikutusta ja ovat tärkeitä kansalaisten oikeusturvan toteutumisen kannalta. Tällaisista asioista laaditaan tiedote, ohjauskirje tai annetaan oma kannanotto. Kehitysvammahuollon yksiköiden velvollisuudesta ilmoittaa itsemääräämisoikeuden rajoitetoimista laaditaan tiedote alkuvuonna. Ajankohtaisissa tapahtumissa ja tilaisuuksissa hyödynnetään aluehallintoviraston Twitter-tiliä. Internet-sivujen informatiivisuutta lisätään. Lupa-asiat Vuonna 2018 käsitellään yhteensä noin 650 yksityisen terveydenhuollon lupa-asiaa ja rekisteröintiasiaa. Sosiaalihuollossa käsitellään noin 60 alueellista lupa-asiaa ja noin 30 valtakunnallisen luvan tarkastus- ja lausuntoasiaa sekä ilmoitusasiaa kuten toiminnan aloittaminen ja lopettaminen sekä vastuuhenkilön muutos. Lupakäsittelyn kriittisiä menestystekijöitä ja tavoitteita ovat: 1. Lupien käsittelyn joutuisuus a. luvat priorisoidaan jatkossakin käsittelyaikatavoitteena 2 kk 2. Lupaprosessin yhdenmukaisuus 3. Luparatkaisujen yhdenmukainen linja viraston sisällä ja valtakunnallisesti 4. Yhteistyö sijaintikunnan ja palveluntuottajan kanssa lupaprosessin aikana.

36 35 Suunnitelmat näkyvyyden ja vaikuttavuuden kehittämiseksi Lupiin liittyvän asioinnin sujuvuuden varmistamiseksi aluehallintovirasto tiedottaa monikanavaisesti sähköisestä lupa-asioinnista niin palvelujen tuottajia kuin kuntia. Tammikuussa tiedotetaan lupa- ja rekisteröintimaksujen muutoksista. Kantelut Vuoden 2018 aikana käsitellään 700 terveydenhuollon kantelua ja 310 sosiaalihuollon kantelua. Kanteluiden keskimääräinen käsittelyaika oli vuonna 2017 sosiaalihuollossa 6,8 kk ja terveydenhuollossa 8,6 kk, yhteensä keskimäärin 8,3 kk. Kanteluprosessin kriittisiä menestystekijöitä ja tavoitteita ovat: 1. viivytyksetön käsittely, käsittelyajan maksimi 8 kk 2. kanteluiden käsittelyn tuottavuus, käsittelymäärätavoite on 85 kantelua/htv 3. laadukkuus a) riittävä selvittäminen b) ratkaisujen selkeys ja ymmärrettävyys a) yhdenmukaiset ratkaisulinjat 4. vaikuttavuus a) olennaisten asioiden priorisointi ja oikea-aikainen hallinnollinen ohjaus b) yksittäistapauksista nousevan yleisen ohjaustarpeen havaitseminen ja siitä tiedottaminen yleisesti hallinnollisen ohjauksen kohteen ohella c) epäkohtien ja valvonnan kannalta merkityksellisten ilmiöiden kehitys/muutos kantelumassassa ja niistä viestiminen d) muistutusvastausten seuranta 5. sisäinen tiedonkulku: merkittävistä ratkaisuista l. huomautukseen päätyvistä ratkaisuista informoidaan esimiestä ja johtajaa. Suunnitelmat näkyvyyden ja vaikuttavuuden kehittämiseksi Valvonta-asioiden tapaan myös kantelukäsittelyssä olleista tapauksista viestitään, kun asialla katsotaan olevan ennakollista merkitystä epäkohdan poistamiseksi ja kansalaisten oikeusturvan edistämiseksi. Kehitysvammahuollon oikaisuvaatimukset Aluehallintovirasto toimii kehitysvammahuollon oikeusturvaviranomaisena ja ratkaisee erityishuoltoa koskevat oikaisuvaatimukset jälkeen vireille tulevat oikaisuvaatimukset käsittelee Lapin aluehallintovirasto aluehallintovirastoista annetun lain 6 a :n nojalla. Asiantuntijatehtävät ja sidosryhmäyhteistyö Aluehallintoviraston asiantuntijoiden työhön kuuluu asiantuntijalausuntojen antaminen sekä osallistuminen asiantuntijaryhmiin sekä valtakunnallisella että aluetasolla. Suunnitelmat näkyvyyden ja vaikuttavuuden kehittämiseksi Sosiaali- ja terveydenhuoltoyksikön edustajat osallistuvat valmisteilla olevien lakien valmisteluun lausuntoja antamalla ja tarvittaessa muilla kannanotoilla.

37 36 Rahoitusasiat Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusprosessiin on osoitettu 0,8 henkilötyövuotta. Rahoitusprosessissa hoidetaan - yliopistotasoisen terveyden tutkimukseen myönnettyjen valtionkorvausten maksaminen - lääkäreiden ja hammaslääkäreiden koulutuksesta aiheutuneisiin kustannuksiin suoritettava valtionkorvauslapseen kohdistuneen seksuaali- ja pahoinpitelyrikoksen selvittämisen järjestämisestä määrätyn korvauksen maksaminen - mahdolliset muut sosiaali- ja terveydenhuollon valtionavustusasiat, valtionosuusasiat ja valtionkorvausasiat (esimerkiksi vuoden 2013 kolmannessa lisätalousarviossa kunnille ja kuntayhtymille vuosina 2013 ja 2014 alkaviin sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden korjaushankkeisiin myönnetyn valtionavustuksen maksaminen). Rahoitusasioissa tärkeää on, että asiat ratkaistaan ja maksut laitetaan maksuun lakisääteisessä määräajassa tai asioissa joissa määräaikaa ei ole, mahdollisimman nopeasti. Käsittelyvaiheessa varmistutaan siitä, että perusteet valtionkorvauksen, -avustuksen tai -osuuden maksamiselle ovat olemassa. Perustoimeentulotuen siirtyminen kunnilta Kelalle alkaen poisti aluehallintovirastolta perustoimeentulotukeen suoritettavan valtionosuuden ennakoiden maksutehtävän. Varautumistehtävät Häiriötilanteen sattuessa aluehallintovirastolla on tilannekuvan kokoava tehtävä. Virasto kerää kuntakohtaiset tilannetiedot ja välittää ne ohjaavalle ministeriölle. Näissä tilanteissa kuntia ohjataan tarvittaessa ja tuetaan muitakin viranomaistahoja tarpeen mukaan. Poikkeusoloissa aluehallintoviraston toimivalta kasvaa ja se voi ohjata palveluiden järjestämistä laajentamalla, siirtämällä tai lopettamalla toimintayksikön toiminnan. Varautumistehtäviin käytetään sosiaali- ja terveydenhuollossa 0,4 henkilötyövuotta. Sillä vastuualue ohjaa omalta osaltaan kuntien valmiussuunnittelua. Sosiaali- ja terveydenhuoltoyksiköt osallistuvat alueellisiin valmiusharjoituksiin ja pyytävät harjoitukseen osallistuvia päivittämään valmiussuunnitelmansa ja toimittamaan sen myös aluehallintovirastoon. Harjoitukseen osallistuville kunnille annetaan tarvittaessa suunnitteluapua. Virasto myös valvoo ympärivuorokautisten sosiaalipäivystyspalvelujen saatavuutta alueellaan ja ylläpitää sosiaalipäivystyspisteiden ajantasaista yhteystietoluetteloa. Sosiaali- ja terveydenhuollon edustaja on tarvittaessa pitämässä oman hallinnonalansa puheenvuoron alueellisilla pelastuksen ja varautumisen vastuualueen toimeenpanemilla maanpuolustuskursseilla. Yhtenä valmiustehtävänään aluehallintovirasto huolehtii viranomaisverkko Virven käyttövalmiuden ylläpidosta ja käytön harjoittelusta. Valmiustehtävien hoitamiseen liittyy laaja eri viranomaisten välinen yhteistyö. Yhteistyökumppaneita ovat hätäkeskukset. Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialue jakautuu Turun, Keravan ja Kuopion hätäkeskusalueelle. Tarpeen mukaan sosiaalihuollon edustaja osallistuu hätäkeskusalueen yhteistyöryhmätyöskentelyyn ja/tai sosiaalialan kehittämisryhmän toimintaan. Sosiaalihuoltoyksikön edustajat ovat mukana alueellisten ELY-keskusten kokoamissa laajamittaista maahantulon kysymyksiä käsittelevissä paikallisissa yhteistyöryhmissä (Häme, Uusimaa ja Kaakkois- Suomi) sekä Uudenmaan ELY-keskuksen koordinoimassa laajan alueellisen (kaakkoisen) yhteistyö-

38 37 ryhmän työssä. Tarvittaessa edustaja osallistuu niin ikään alueellisen valmiustoimikunnan sihteeristön työhön sekä toimikunnan kokouksiin. Aluehallintoviraston edustaja osallistuu tarvittaessa myös maakunnallisten ja kunnallisten valmius- ja turvallisuusfoorumeiden kokouksiin. Vuonna Osallistutaan Etelä-Karjala 2018 harjoitukseen ja sen suunnitteluun, kerätään ja arvioidaan harjoitukseen osallistuvien kuntien valmiussuunnitelmat 2. Pidetään tarvittaessa alueellisen maanpuolustuksen peruskurssin sote-luento 3. Osallistutaan aktiivisesti varautumisen yhteistyöryhmiin (tartuntatautityöryhmä, valmiustoimikunta ja sen sihteeristö ym.). 4. Seurataan aktiivisesti toimintaympäristöä ja varaudutaan nopeaan tilannekuvan muodostamiseen tarpeen niin vaatiessa. Suunnitelmat näkyvyyden ja vaikuttavuuden kehittämiseksi - Kehitetään sosiaalisen median hyödyntämistä ja viestinnän vaikuttavuutta.

39 38 Ympäristöterveydenhuollon painopisteet ja toimenpiteet Ympäristöterveydenhuollon tavoitteena on edistää elinympäristömme turvallisuutta sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia, mitä kautta turvataan ja edistetään ihmisten terveyttä. Eila Kaliste Eila Kaliste Yksikön päällikkö Ympäristöterveydenhuollon tehtäviin kuuluu maa- ja metsätalousministeriön (Eviran) alaisina eläinten terveyden, hyvinvoinnin ja lääkitsemisen, eläinlääkintähuollon, sivutuotelain sekä elintarvikevalvonnan tehtävät. Sosiaali- ja terveysministeriön (Valviran) alaisia ovat terveydensuojelulain ja tupakkalain mukaiset tehtävät. Hoidamme yksikössä valtakunnallisena erikoistumistehtävänä myös koe-eläintoiminnan hankelupien valmistelun ja muut virastolle osoitetut tehtävät. Koe-eläintoiminnan ohjausta ja valvontaa toteutetaan kolmen aluehallintoviraston alueella Yksikön tehtäviin kuuluu lupahallintoa, toimijoiden valvontaa, kuntatason tehtäviä hoitavien valvontayksiköiden toiminnan arviointia ja ohjausta, näiden koulutusta ja neuvontaa sekä toiminnan kehittämistä esimerkiksi hankkeissa ja työryhmissä. Toiminnassa otetaan huomioon virastolle asetetut strategiset ja tulossopimuksen tavoitteet. Tehtäviä toteutetaan ympäristöterveydenhuollon yhteisen valvontaohjelman mukaisesti. Vuoden 2018 toiminta on suunniteltu tarkempien suunnitelmien avulla: - Etelä-Suomen aluehallintoviraston suunnitelma ympäristöterveydenhuollon ohjaus- ja valvontatehtävien järjestämisestä vuodelle Terveydensuojelutiimin tuloskortti Ympäristöterveydenhuollon viranomaistehtävät on nykytilanteessa järjestetty paikallisesti valvontayksiköihin, jotka ovat joko yksittäisissä kunnissa tai kuntien yhteistoiminta-alueilla. Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella on tällä hetkellä 18 ympäristöterveydenhuollon valvontayksikköä viiden maakunnan alueella: Uudellamaalla 8, Kanta-Hämeessä 3, Päijät-Hämeessä 2, Kymenlaaksossa 3 ja Etelä-Karjalassa 2 valvontayksikköä. Valvontayksiköiden yhdistyminen maakunnittain sekä tehtävien hoidon organisointi tulevissa maakunnissa ovat maakuntien valmistelussa. Vuonna 2018 kuntatason toimintaa ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköissä (18 yksikköä) arvioidaan arviointi- ja ohjauskäyntien avulla. Järjestämme työnohjaus- ja neuvottelupäiviä ajankohtaisista asioista. ESAVI valvoo eläinten hyvinvointia sekä otantatarkastuksilla, epäilyn perusteella, toimintalupien ja ilmoitusten avulla. Eläintautivalmiutta pidetään yllä harjoitusten ja koulutuksen avulla. Maakuntauudistuksen valmistelu on toiminnassa vahvasti esillä, koska kuntatason ympäristöterveydenhuollon tehtävät keskitetään maakuntiin. Yksikön resurssit Eläimiin ja elintarvikkeisiin liittyviä tehtäviä hoitaa 9 läänineläinlääkäriä, 2 ympäristöterveydenhuollon ylitarkastajaa sekä 3,5 sihteeriä. Terveydensuojelu- ja tupakkalain mukaisia tehtäviä hoitaa 3 ympäristöterveydenhuollon ylitarkastajaa. Ratkaisijajuristiapua hyödynnämme 0.2 htv:n verran ja määräaikaisena on lisäksi yksi juristi valmistelutehtävissä. Koe-eläintoiminnan tehtäviä hoitaa läänineläinlääkäri, 2 ylitarkastajaa ja sihteeri.

40 39 Arviot aluehallintouudistuksen vaikutuksista ja menettelyistä Hallituksen linjauksen mukaan maakunnat vastaavat alkaen ympäristöterveydenhuollon tehtävistä, myös osasta aluehallintoviraston (AVI) nykyisistä tehtävistä. Aluehallintovirastoista tehtävät siirtyvät joko maakuntiin tai keskusvirastoihin vuonna Etelä-Suomen alueella aloittaa viisi maakuntaa toimintansa 2020 (siirtyy eläinlääkinnän tehtäviä). Uusi Ruokavirasto (siirtyy eläinlääkinnän ja elintarviketehtäviä) on suunnitteilla perustaa vuoden 2019 alusta lukien ja Luova (terveydensuojelun ja tupakkalain tehtäviä) aloittaa toimintansa Painopisteet ja toimenpiteet Eläinten terveys, hyvinvointi, lääkitseminen, eläinlääkintähuolto Aluehallintovirasto (AVI) ohjaa ja valvoo eläinten terveyden ja hyvinvoinnin, eläinten lääkitsemisen, eläinten jäljitettävyyden, sivutuotelain ja eläinlääkintähuollon järjestämisen toteuttamiseksi säädetyn lainsäädännön toteutumista pitämällä huolta, että kunnaneläinlääkärit, valvontaeläinlääkärit ja valmiuseläinlääkärit toimivat paikallistasolla tavoitteiden mukaisesti. Paikallistason toimintaa ohjataan myös valvontayksiköihin tehtävien arviointi- ja ohjauskäyntien avulla. Lisäksi AVI on toimivaltainen viranomainen tietyissä eläimiin liittyvissä lupa-, ilmoitus- ja rekisteröinti- sekä valvonta-asioissa. Vuonna 2018 pidämme yllä eläintautivalmiutta erityisesti lohikalojen IHN-taudin ja afrikkalaisen sikaruton leviämisen estämiseksi. Tarvittaessa ohjaamme vastustettavan eläintaudin leviämisen ehkäisemiseksi tarvittavia toimenpiteitä. Eläinten terveyttä turvataan myös koordinoimalla näytteiden ottamista, eläinlääkinnän valvonnalla eläinlääkärien vastaanotoilla ja tuotantotiloilla sekä valvomalla eläinten maahantuonnissa terveydellisten vaatimusten noudattavista. Eläinten hyvinvointia turvaamme otantaan perustuvien eläinsuojelutarkastusten sekä täydentävien ehtojen perusteella tapahtuvan tukisanktioiden arvioinnin avulla. Paikallisen tason eläinsuojelutyötä autamme osallistumalla paikallistasolla hankalien eläinsuojelutapausten hoitoon. Eläinten hyvinvointia turvataan myös valvomalla eläinkuljetuksia ja varmistamalla kuljettajien pätevyys. Eläinten pitopaikkojen asianmukaisuus varmistetaan tietyiltä osin ilmoitus- ja lupamenettelyillä. Vuoden 2018 painopisteitä ovat: 1. Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvointia koskevien muutosten toimeenpano 2. ELVI-rekisterin käyttöönotto (eläinsuojeluvalvonta) 3. Eläintautivalmiuden tarkistaminen, aiempien valmiusharjoitusten korjaavat toimenpiteet 4. Eläinten lääkitsemistä ja lääkkeiden luovutusta koskevan lainsäädännön toimeenpano sekä valvontasuunnitelman toteuttaminen 5. Sivutuotteiden sisämarkkinakaupan valvonta. Elintarvikevalvonta Elintarvikevalvonnan tavoitteena on varmistaa elintarvikkeiden ja niiden käsittelyn turvallisuus sekä elintarvikkeiden terveydellinen ja muu elintarvikemääräysten mukainen laatu sekä estää ihmisravinnoksi sopimattomien elintarvikkeiden pääsy markkinoille. Elintarvikemääräyksillä säädetään elintarvikkeiden valmistus- ja käsittelyolosuhteista, elintarvikkeiden laadusta, koostumuksesta ja pakkausmerkinnöistä sekä elintarvikkeen kanssa kosketukseen tulevista kontaktimateriaaleista. Tärkeä valvonnan työkalu on ns. OIVA-arviointi, jonka avulla elintarviketoimijoiden toiminnan laatu arvioidaan yhdenmukaisella tavalla koko maassa.

41 40 Aluehallintovirasto (AVI) ohjaa ja arvioi kuntien suorittamaa elintarvikevalvontaa. Elintarvikevalvonnan arviointi- ja ohjauskäynneillä varmistetaan, että kunnallisen elintarvikevalvonnan toiminta ja tulokset ovat lainsäädännön ja valtakunnallisten ohjeiden mukaisia. Ohjauksella pyritään yhtenäistämään elintarvikevalvonnan käytäntöjä eri valvontayksiköissä. Vuonna 2018 elintarviketurvallisuutta varmistamaan kehitetään toimivia tietojärjestelmiä (VATIhanke), ohjataan paikallisviranomaisia entistä riskiperusteisempaan valvontaan ja lisätään OIVAarviointien yhdenmukaisuutta koulutuksen avulla. Valvonnan painopisteinä ovat: 1. Yhteiset: KUTI-tietojen hyödyntäminen valvonnan ohjauksessa ja toteuttamisessa; VATI-hanke; Elintarvikevalvonnan yhdenmukaisuuden ja riskiperusteisuuden edistäminen; Valvonnan kohdeja vaativuuskattavuuden varmistaminen 2. Elintarvikkeiden alkutuotanto: Alkutuotannon elintarvikevalvonnan käynnistäminen 3. Elintarvikepetokset: Petosten valvonnan ja torjunnan valmiuden kehittäminen 4. Valvontaverkostot: Valvontaverkostojen toiminnan kehittäminen 5. Luonnonmukainen tuotanto: Tuotannon jäljitys luomuketjussa: jäljittäminen rutiiniksi 6. Nimisuojan valvontahanke 7. Valmissalaattien patogeeniprojekti 8. Gluteenittomien elintarvikkeiden valvontahanke. Seuranta ja raportointi MMM:n tehtävissä Maa- ja metsätalousministeriö on antanut vuodelle 2018 yhteiskunnalliseksi vaikuttavuustavoitteeksi, että ihmisten, eläinten ja kasvien terveys, hyvinvointi ja turvallisuus on varmistettu maassamme vastuullisella toiminnalla. Tavoitteiden saavuttamista varmistetaan viraston tulossopimukseen kirjatuilla tuloksellisuusmittareilla, joita ovat vuonna 2018 arviointi- ja ohjauskäyntien määrä, eläintaudin leviämisen estämiseksi tehtyjen päätösten sekä eläintautien alkuperän ja levinneisyyden selvitysten toteutuminen, eläinten hyvinvoinnin ja täydentävien ehtojen otantatarkastusten sekä eläinten lääkitsemisen valvontaohjelman tarkastusten toteutuminen sekä OIVA-arvosanojen jakauman kehittyminen. Sekä eläimet että elintarvikkeet kuuluvat elintarvikeketjuun, jonka laatua Evira kontrolloi valtakunnallisesti Elintarvikeketjun monivuotisen kansallisen valvontasuunnitelman (VASU) avulla ja siihen sisältyvien valvontaohjelmien avulla. Valvontatiedot kootaan kansallisesti ns. VASUraportoinnin avulla seuraavana vuonna ja raportoidaan EU:lle. Evira ohjaa valvonnan toteutumista vuosittaisten painopisteiden avulla ja seuraa yksikön tehtävien toteuttamista syksyn neuvottelupäivillä sekä tulossopimusraportoinnin avulla. Terveydensuojelu- ja tupakkalain tehtävät Aluehallintovirasto arvioi ja ohjaa valvontayksiköiden terveydensuojelu- ja tupakkavalvontaviranomaisten toimintaa alueellaan. Terveydensuojeluvalvonnan tavoitteena on ehkäistä, vähentää ja poistaa elinympäristössä esiintyviä tekijöitä, jotka saattavat aiheuttaa ihmisille terveyshaittaa. Terveydensuojeluvalvonnan osa-alueita ovat mm. - asuntojen ja muiden oleskelutilojen terveellisyyden valvonta (mm. sisäilman laatu, radon, melu ja vahinkoeläimet); - talous- ja uimaveden sekä uima-allasveden valvonta; - luvat talousvettä toimittaville laitoksille; - ilmoituksenvaraisten huoneistojen valvonta (mm. julkiset kokoontumis- ja majoitushuoneistot, liikuntatilat, koulut, päiväkodit, vanhainkodit, yleiset saunat, uimahallit, kylpylät ja uimarannat, parturit, kampaamot, kauneushoitolat sekä eläinsuojat); - jätteiden ja jätevesien yleisten vaatimusten ja haitattomuuden valvonta;

42 41 - yleisten alueiden, rakennusten ja laitosten sekä suurten yleisötilaisuuksien terveydellisten olojen valvonta; - erityistilanteisiin varautuminen terveyshaittojen ehkäisemiseksi, selvittämiseksi ja poistamiseksi. Vuonna 2018 priorisoitavina tehtävinä ovat muun muassa arviointi- ja ohjauskäynnit ja VATI-hanke (keskitetyn toiminnanohjaus- ja tiedonhallintajärjestelmän kehittäminen). Valvontaohjelman mukaan toiminnan painopisteitä ovat: Talousvesi - Valvontatutkimusohjelman päivittäminen sekä valvonnan ja näytemäärien saattaminen asetuksen mukaiseksi - Valvontayksikön vesihuollon häiriötilannesuunnitelman laatiminen - Talousveden laatuun vaikuttavien riskien arviointi ja hallinta yhdessä talousvettä toimittavan laitoksen kanssa Kauneushoitola tai muu ihonkäsittely - Ihon läpäisevien toimintojen valvominen (esim. tatuointi, kuppaus) Terveydellisten olojen valvonta - Laadukkaat sisäilmaselvitykset: Edistetään ulkopuolisten asiantuntijoiden hyödyntämistä sisäilmaselvityksissä (koulut, päiväkodit ja yksityiset asunnot) Koulujen yhteistarkastukset eri tahojen kanssa Sidosryhmät - Terveydensuojelun huomioiminen suunnittelussa ja päätöksenteossa (kaava, ympäristölupa jne.) Seuranta ja raportointi STM:n tehtävissä Tehtävien hoidon seuranta tapahtuu oman seurannan lisäksi tulosraportoinnin yhteydessä sekä sosiaali- ja terveysministeriön, Valviran ja AVIen välisillä neuvottelupäivillä. Koe-eläintoiminta Eläinten käyttö tutkimus- tai opetustarkoituksessa on luvanvaraista toimintaa. Luvan edellytyksenä on, että toiminnanharjoittajalla on muun muassa asianmukaiset tilat, laitteisto ja pätevä henkilöstö. Toimintalupa-asiat on keskitetty kahteen aluehallintovirastoon: Etelä-Suomen aluehallintovirasto (Etelä-, Lounais- sekä Sisä-Suomen aluehallintoviraston alueet) sekä Itä-Suomen aluehallintovirastoon (Itä- ja Pohjois-Suomen sekä Lapin aluehallintoviraston alueet). Samat viranomaiset vastaavat myös koe-eläintoiminnan valvonnasta. ESAVI hoitaa sopimuksen nojalla myös Itä-Suomen aluehallintoviraston tehtävät. Hankelupa (eläinkoelupa) tarvitaan, jos eläimille aiheutetaan tutkimus- tai opetustarkoituksessa neulanpistoon verrattavaa tai sitä suurempaa haittaa. Hankelupaa haetaan hankelupalautakunnalta. Lautakunnan esittelytehtävät hoidetaan valtakunnallisesti Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. Yksikkö kokoaa valtakunnalliset käytettyjen eläinten tilastot sekä hoitaa TOKES:n (tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun neuvottelukunta) sihteeri- ja tukipalvelut. Vuonna 2020 tehtävien hoito keskitetään Ruokavirastoon. Seuranta ja raportointi Toiminnasta raportoidaan maa- ja metsätalousministeriölle ja EU:lle.

43 Pelastustoimi ja varautuminen Valvomme pelastustointa sekä pelastustoimen palvelujen saatavuutta ja tasoa Etelä-Suomessa. Tuemme alueemme toimijoiden varautumista häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Kimmo Kohvakka Kimmo Kohvakka Johtaja Vastuualueemme organisaatio Lakisääteiset tehtävät: Pelastustoimi valvoo pelastustointa sekä pelastustoimen palvelujen saatavuutta ja tasoa toimialueellaan ja raportoi sisäministeriölle avustaa sisäministeriötä pelastustoiminnan johtamisessa tarvittavan tiedon hankinnassa ja tilannekuvan ylläpitämisessä osallistuu suuronnettomuusharjoitusten suunnitteluun ja järjestämiseen edistää eri tahojen yhteistoimintaa pelastustoimessa toimialueellaan varautumisen yhteensovittaminen alueella ja siihen liittyvän yhteistoiminnan järjestäminen valmiussuunnittelun yhteensovittaminen alueellisten maanpuolustuskurssien järjestäminen

44 43 kuntien valmiussuunnittelun tukeminen valmiusharjoitusten järjestäminen alue- ja paikallishallinnon turvallisuussuunnittelun edistäminen toimivaltaisten viranomaisten tukeminen niiden johtaessa turvallisuutteen liittyviä tilanteita ja toiminnan yhteensovittaminen tarvittaessa niiden kesken. Valtakunnalliset erikoistumistehtävät: väestönsuojan rakentamisvelvollisuudesta vapauttaminen Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta hengenpelastusmitalilautakunnan sihteerintehtävät ja toimistotyöt. Vastuualueen resurssit Yksityiskohtaiset voimavarojen kohdennukset eri toiminnoille on esitetty vastuualueen toimintasuunnitelmassa: Yhteiset tehtävät Varautuminen Pelastustoimi Yhteensä 4 HTV 4 HTV 2 HTV 10 HTV Vastuualueen voimavaroiksi esitetään 10 HTV:tä (10,3 vuonna 2017). Lisäksi vastuualueella työskentelee vuonna 2018 Huoltovarmuuskeskuksen rahoituksella ylitarkastaja, jonka tehtävänä on varautumisen huoltovarmuuteen liittyvät tehtävät. Arviot aluehallintouudistuksen vaikutuksista ja menettelyistä Hallituksen linjauksen mukaan maakunnat vastaavat alkaen nykyisten alueellisten pelastuslaitosten tehtävistä. AVIen pelastustoimen ja varautumisen tehtävistä on annettu reformiministeriryhmän linjaus, jonka mukaan - pelastustoimen ja varautumisen tehtävät siirretään sisäministeriöön - valmiusharjoitusten ja alueellisten maanpuolustuskurssien järjestämisvastuu siirretään Pelastusopistoon - laillisuusvalvonta valtion lupa- ja valvontavirastoon. Vastuualue on mukana pyydettyjen lausuntojen valmistelussa sekä osallistuu valmisteluun. Toiminnan kehittäminen Vastuualueemme henkilöstön osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittämiseen ja hallinnon uudistuksen vaikutusten muutostukeen kohdennetaan voimavaroja aluehallintoviraston yhteisillä sekä vastuualuekohtaisella toiminnalla. Henkilöstön voimavarojen kehittämistä substanssitoiminnoissa jatketaan. Tavoitteena on saavuttaa VMbaron työyhteisöindeksissä vuotta 2017 korkeampi taso. Henkilöstön kehittämisen painopisteinä ovat: - vastuualueen henkilöstön valmentaminen muutokseen - vastuualueen sisäisen yhteistoiminnan kehittäminen ja käytännöt - vastuualueen viestinnän kehittäminen kaikilla tehtäväalueilla.

45 44 Painopisteet - turvallisuusympäristön muutosten, hallitusohjelmalinjausten ja kansallisten turvallisuusstrategioiden vaatimusten huomioon ottaminen - alueellisen varautumisen kehittäminen kaikilla AVIn tehtäväalueilla ja sisäministeriön ohjauksessa - pelastustoimen valvonnan yhdenmukaistamisen jatkaminen - hallinnon uudistukseen valmistautuminen - tehtävien kohdentaminen ja rajaaminen siten, että voimavaroja hyödynnetään tehokkaasti - lakisääteisten tehtävien työtaakan keventäminen toimintatapoja muuttamalla - aluehallintovirastojen yhteistyön tiivistäminen - valmistellaan yhteisiä valtakunnallisia toimintaprosesseja pelastustoimen valvonnassa, varautumisen yhteensovittamisessa ja valmiusharjoitusten toteutuksessa - kehitetään edelleen yhteisiä toimintakonsepteja. Kansainvälinen toiminta - North Atlantic Treaty Organization (NATO) / Euro-Atlantic Partnership Council (EAPC) / Civil Protection Group (CPG), 2 CPG:n asiantuntijaa (experts) - Pelastustoimen Suomi Venäjä viranomaisyhteistyö Toimenpiteet Varautuminen - Etelä-Suomen alueellinen riskienarviointi päivitetään osana kansallista riskienarviointityötä - Etelä-Suomen aluehallintoviraston valmiussuunnitelman päivittäminen - viraston tehtävät häiriötilanteissa tai poikkeusoloissa tarkistetaan: tilannekuvan muodostaminen, toimivaltaisten viranomaisten tukeminen - viraston toimintaedellytysten turvaaminen (mm. tietotekniset tukiratkaisut, varavoiman yms. sähkönsaanti olennaisiin paikkoihin, henkilöstön hälytysjärjestelyt, toimitilat (suoja, hajauttaminen) sisäministeriön linjausten (2010) mukaisesti - johtamissuunnitelma - johtokeskusorganisaatio sekä väestönsuojelun johto- ja erityishenkilöstö - tilannekeskustoiminta - kyberturvallisuustoiminta. - Etelä-Suomen alueen viranomaisten yhteistoiminnan edistäminen varautumisessa ja pelastustoimessa valmiustoimikuntatyöskentelyllä (2 kokousta) - Valmiusharjoituksen toteutus ja valmiusharjoituskonseptin kehittäminen osana hallintouudistusta - Etelä-Karjalan maakunnan valmiusharjoitus ( ) - Muu yhteistoiminta: aluehallintovirastojen varautumisen yhteistyöryhmä Sisäisen turvallisuuden edistäminen - Osallistumme sisäisen turvallisuuden strategian alueelliseen toteutukseen ja tuemme strategiassa määritettyjä toimenpiteitä: o analysointi ja ennakointi o varautuminen ja valmius o arjen turvallisuus - nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäiseminen o turvallisuusosaaminen ja kriisinkestokyky

46 45 o turvallisuuden innovaatiot o sisäisen turvallisuuden ohjaus o yhteiskunnan ja yksilöiden kriisinkestokyvyn parantaminen o maakuntien ja kuntien turvallisuustyö strategiatyön ja turvallisuussuunnittelun tukeminen o seuranta - Valmistelemme viraston yhteisiä sisäistä turvallisuutta edistäviä hankkeita. (Sisäisen turvallisuuden selonteon linjausten mukaan, erityisenä painopisteenä vastuualueiden yhteiset hankkeet). Alueelliset maanpuolustuskurssit - Alueelliset maanpuolustuskurssit toteutetaan ja raportoidaan suunnitelman mukaisesti. o Peruskurssit Pääkaupunkiseutu: 3 kurssia ( Tuusula, Tuusula, Tuusula) Uusimaa 1 kurssi ( Tuusula) Etelä-Karjala ja Kymenlaakso 1 kurssi ( Hamina) Kanta- ja Päijät-Häme 1 kurssi ( Tuusula) o Jatkokurssit Pääkaupunkiseutu 1 kurssi ( Tuusula) Uusimaa 1 kurssi ( Tuusula) Etelä-Karjala ja Kymenlaakso 1 kurssi ( , Hamina) Kanta- ja Päijät-Häme 1 kurssi ( Parola) o Erikois- ja täydennyskurssit (maakuntien valmistelijat, elinkeinoelämä / Helsingin seudun kauppakamari ja ESAVIn toimialueen varhaiskasvatus) Uudenmaan maakunta 1 kurssi ( Tuusula) Kanta- ja Päijät-Hämeen maakunnat 1 kurssi (Parola) Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnat 1 kurssi (Kaakonkulma) Helsingin seutu 1 kurssi ( Tuusula) ESAVIn toimialue, varhaiskasvatus 1 kurssi (Tuusula) - Alueellisia maanpuolustuskursseja kehitetään edelleen yhteistoiminnassa Maanpuolustusopetuksen neuvottelukunnan, aluehallintovirastojen, kurssien järjestämiseen osallistuvien puolustusvoimien joukko-osastojen sekä koulutukseen osallistuvien opettajien ja taustaorganisaatioiden kanssa. Suuronnettomuusharjoitukset ja -koulutus Tuemme suuronnettomuusharjoituksia toimialueella ja tiedotamme pelastusopiston koulutustarjonnasta. AVI-HVK-yhteistoiminta alueellisessa huoltovarmuudessa Varautumiseen ja erityisesti huoltovarmuuteen liittyvien keskeisten alueellisten ja paikallisten toimijoiden yhteistoimintaa tehostetaan Huoltovarmuuskeskuksen tuella palkatun henkilön työpanoksella. Työ on aloitettu vuoden 2016 lopulla nykytilanteen kartoituksella ja raportoinnilla ja sitä jatketaan 2018 Huoltovarmuuskeskuksen kanssa yhteistoiminnassa määritetyillä painopistealueilla. Projektit: - alueellisen huoltovarmuuden ja siihen liittyvän varautumisen vakioidun aluetason tiedonkeruujärjestelmän määrittely

47 46 - pelastuslaitoksen huoltovarmuuden kehittäminen Pelastustoimen valvonta Valvomme pelastustointa sekä pelastustoimen palvelujen saatavuutta ja tasoa toimialueella. Lisäksi tehtäviin kuuluu: - huolehtia pelastustoimen palvelujen saatavuuden ja tason raportoinnista sisäministeriölle - avustaa sisäministeriötä pelastustoiminnan johtamisessa, tarvittavan tiedon hankinnassa ja tilannekuvan ylläpitämisessä - osallistua pelastuslaitosten ja pelastustoimeen osallistuvien muiden tahojen yhteistoimintaa edistävien suuronnettomuusharjoitusten suunnitteluun ja järjestämiseen - edistää toimialueellaan eri tahojen yhteistyötä pelastustoimessa - toteuttaa pelastustoimen valvontastrategiaa - kehittää aluehallintovirastojen yhteisiä valvontakäytäntöjä. Valvonnan painopisteet 2018: - toteutetaan aluehallintovirastojen yhteisessä kansallisessa valvonnan vuosisuunnitelmassa määritetyt kansalliset valvontakohteet - tuetaan aluehallintovirastojen pelastustoimen valvontaa toimintavalmiuden seurannassa - kootaan vuoden 2018 valvontatiedot PRONTO-järjestelmästä - toteutetaan pelastuslaitoksiin 2 yhteistoimintakokousta ja 8 valvontakäyntiä - tehostetaan palvelutasopäätösten toteutumisen valvontaa, päivitetään toimialuetta koskeva suunnitelma - valvotaan erityistä vaaraa aiheuttavien kohteiden ulkoisia pelastussuunnitelmia (62 kohdetta) - osallistutaan noin 25 suuronnettomuusharjoitukseen, jotka alueen pelastuslaitokset järjestävät. Väestönsuojapäätökset Väestönsuojan rakentamisesta voi hakea vapautusta valtakunnallisesti Etelä-Suomen AVIsta. ESAVI käsittelee ja ratkaisee vapautushakemukset väestönsuojien rakentamisvelvollisuudesta sekä hoitaa tehtäviin liittyvät lausunnot, yhteistoiminnan ja asiantuntijuuden. Hengenpelastusmitalit Hengenpelastusmitali annetaan tunnustukseksi erittäin rohkeasta tai neuvokkaasta taikka oman hengenvaaran uhalla suoritetusta teosta, jolla toisen ihmisen henki on pelastettu uhkaavasta vaarasta. Hengenpelastusmitalihakemus lähetetään sen alueen AVIlle, jonka alueella teko on tapahtunut tai, jos teko on tapahtunut maan rajojen ulkopuolella, sille AVIlle, jonka alueella pelastajalla tai pelastetulla on kotipaikka. Hengenpelastusmitalin antamista koskevat ehdotukset käsitellään hengenpelastusmitalilautakunnassa. ESAVI vastaa valtakunnallisesti hengenpelastusmitalilautakunnan valmistelu-, lausunto- ja toimistotöistä sekä tehtäviin liittyvästä yhteistoiminnasta ja asiantuntijuudesta. Lausunnot palosuojelurahastolle hakemuksista Kunnat, pelastustoimen alueet ja sopimuspalokunnat voivat saada Palosuojelurahastolta erityisavustusta pelastustoimen kalusto- ja rakennushankintoihinsa. AVI koordinoi alueen hankinnat ja asettaa avustushakemukset tärkeysjärjestykseen. Päätökset avustuksista tekee Palosuojelurahasto.

48 47 Avustusta haetaan Palosuojelurahaston määrääminä aikoina yleensä kerran vuodessa. AVI tiedottaa avustusten hakemisesta tavallisesti vuoden lopussa. Sisäministeriön tukeminen asiantuntijatehtävissä Tuemme sisäministeriötä pelastustoimen ja varautumisen valtakunnallisessa kehittämisessä: - pelastustoimen uudistamishankkeen työryhmät - aluehallinnon uudistamishanke - erilliset selvitykset. Suunnitelmat näkyvyyden ja vaikuttavuuden kehittämiseksi Vastuualue osallistuu viraston tavoitteiden toteutumiseen näkyvyyden ja vaikuttavuuden kehittämisessä ja luo osaltaan toiminnallaan viraston julkikuvaa. Varautumistehtävissä Etelä-Karjalan maakunnan valmiusharjoitus ja alueelliset maanpuolustuskurssit muodostavat viestinnän ja näkyvyyden painopistealueet. Myös pelastustoimen valvonnan tehtävien tunnettuutta kehitetään. Vastuualueen virkamiehet ovat osaltaan vastuussa oman tehtävänsä viestinnästä sekä sidosryhmäyhteistyöstä, mutta tämän lisäksi viestinnän keinoin kerrotaan yleisesti vastuualueen tehtävistä, palveluista ja tuloksista. Vuonna 2018 jatketaan seuraavien viraston tavoitteiden edistämistä vastuualueella: vaikuttavuuden parantaminen ja toiminnan tunnetuksi tekeminen tiedotteiden ja esittelymateriaalien kehittäminen sosiaalisen median välineiden käyttöönotto vastuualueen toiminnassa blogien aktiivinen käyttöönotto (vähintään 2 kirjoitusta). Seuranta ja raportointi Seurantaa ja tulosraportointia sekä johdon raportointia varten varmistetaan, että työajanseurannan merkinnät tehdään ja seurantamittaritiedot kirjataan valtakunnallisesti sovitulla tavalla. Seurantatietoja hyödynnetään toiminnan kehittämisessä ja resurssien kohdentamisessa sekä raportoinnissa ministeriöille.

49 Ympäristöluvat Olemme ympäristönsuojelua ja ympäristöön vaikuttavien toimintojen kestävää toteuttamista edistävä lupaviranomainen. Toimialueemme on Etelä- ja Lounais-Suomi. Päämääränämme on ympäristön tilan parantaminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Raija Aaltonen Raija Aaltonen Johtaja Vastuualueemme organisaatio Vastuualueemme tehtävät 1) Ympäristönsuojelu- ja vesilainsäädännön alaan kuuluvat lupa- ja muut hakemusasiat sekä ilmoitus- ja oikaisuvaatimusasiat 2) Muut vastuualueen käsiteltäväksi määrätyt asiat. Keskeiset ohjaavat tahot, yhteistyökumppanit ja asiakkaat Ympäristölupavastuualueen toimintaa ohjaa sisällöllisesti ympäristöministeriö, jonka lisäksi keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat ELY-keskukset, SYKE, kunnat ja Tukes sekä elinkeinoelämän ja ympäristöalan järjestöt. Vastuualueen asiakkaita ovat hakijoina yritykset, kunnat, yhteisöt ja yksityiset henkilöt. Lisäksi asiakkaitamme ovat ne ihmiset ja yritykset, joiden olosuhteisiin hankkeet vaikuttavat sekä järjestöt ja muut yhteisöt, jotka toimivat ympäristöalalla. Suurta osaa ympäristönsuojelulain mukaisesta toiminnasta säätelevät EU-säädökset.

50 49 Resurssit Vastuualueen henkilöstökehys on 51 henkilötyövuotta, josta viraston yhteisiä on 11 htv. Lisäksi viraston yhteisestä kehyksestä on osoitettu 1 htv aluehallintouudistukseen kuluvan työpanoksen korvaamiseen vuodelle Ympäristöministeriö on vuonna 2016 myöntänyt vastuualueelle euron ja 2017 yhteensä euron erillisen määrärahan aluehallintovirastojen ympäristölupavastuualueiden toimialaryhmien kehittämistyöhön osallistumiseen. Toiminnan painopisteet Vastuualueen toiminta keskittyy ympäristö- ja vesitalouslupien ja niihin liittyvien päätösten tekemiseen. Lupien käsittelyssä keskeistä on toiminnan tehostaminen ja uudet toimintatavat sekä yhteistyön kehittäminen. Vastuualueen toiminnassa priorisoidaan 1. uudet investoinnit, myös toiminnan muutokset 2. BAT-asiat 3. asioiden sähköinen käsittely. Toiminnan ja kehittämisen painopisteet toimintavuonna ovat - työhyvinvointi - päätösten laatu - yhteistyö. Työhyvinvointia kehitetään henkilöstölähtöisesti. Toiminta täsmentyy kevään kuluessa ja toimenpiteisiin voi sisältyä työnjakoon, asiantuntemukseen, virkistystoimintaan, palautteen antamiseen sekä arvostukseen ja palkitsemiseen liittyviä asioita. Päätösten laadun parantamiseksi keskitytään lupien käsittelyn lisäksi sähköisen lupajärjestelmän käyttöön ja kehittämiseen. Sen ohjeistuksen laatimiseen osallistutaan aktiivisesti. Vastuualueen toimintatapoja kehittämällä lisätään lupakäsittelyn yhdenmukaisuutta ja tehostetaan käsittelyä. Yhteistyötä eri toimijoiden kanssa lisätään. Keskeisinä yhteistyötahoina ovat muiden AVIen ympäristölupavastuualueet ja ELY-keskukset muun muassa Luova-valmistelussa sekä toimialayhteistyössä lupakäsittelyssä, valvonnassa ja koulutuksessa. Tärkeitä yhteistyötahoja ovat myös Tukes, kunnat ja toiminnanharjoittajat. Ympäristömenettelyjen sujuvuutta parannetaan hakijoiden neuvonnalla ja ennakkoneuvotteluilla. Kriittiset menestystekijät Vastuualueen toiminnan tärkein menestystekijä on osaava ja motivoitunut henkilöstö. Lähiajan onnistumisen kannalta on keskeistä se, miten sähköisen lupajärjestelmän kehittäminen jatkuu ja myös käsittelyosuus saadaan käyttöön. BAT-tarkistushakemuksia tulee vireille tämän ja ensi vuoden aikana paljon. Hakemusten kertyminen ja lain edellyttämä lyhyt käsittelyaika edellyttävät erityistä prosessin suunnittelua ja riittävää henkilöstöresurssia.

51 50 Arviot aluehallintouudistuksen vaikutuksista ja menettelyistä Lakiesitysten mukaan ympäristölupavastuualueen kaikki tehtävät siirtyvät valtion lupa- ja valvontavirastoon. Lisäksi uuden viraston ympäristötoimialan tehtäviin kuuluvat myös ELY-keskusten ympäristö- ja vesiasioiden valvonta, pilaantuneita maita koskevat asiat sekä YVA-tehtävät ja luonnonsuojelun lupatehtävät. Aluehallintouudistuksen valmistelu edellyttää vastuualueen henkilöstöltä huomattavaa työpanosta. Vastuualue on mukana Ympäristötehtävät alaryhmän työssä ja toisena vastuullisena toteuttajana Luvat ja valvonta -kehittämishankkeessa, jossa hahmotellaan uuden viraston keskeisten ympäristötoimintojen järjestämistä. Valmistelussa on mukana koko henkilöstö ja sitä tehdään myös yhteisissä tilaisuuksissa ELY-keskusten henkilöstön kanssa. Vastuualueemme toiminta ja tavoitteet Vastuualueen toiminnan strategiset lähtökohdat ovat ympäristön hyvän tilan edistäminen ja kasvu luonnonvarojen kestävästä käytöstä. Ympäristölupavastuualueella käsitellään ympäristönsuojelulain 34 :ssä määritellyt ympäristölupa-asiat sekä vesilain mukaiset lupa- ja hallintopakkoasiat. Lisäksi käsitellään korvausasioita, oikaisuvaatimuksia ja koetoimintailmoituksia. - Vesiyksikössä käsitellään vesitalousasiat sekä turvetuotantoa, kalankasvatusta ja yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoja koskevat asiat sekä korvaukset. - Ympäristönsuojeluyksikössä käsitellään teollisuuden, jätteenkäsittelylaitosten, eläinsuojien sekä muiden toimintojen ympäristönsuojelulain mukaiset asiat. - Tukipalvelut hoitaa kaikki vastuualueen tukitehtävät, joista merkittävimmät ovat asiakirjojen rekisteröinti, hakemusten kuuluttaminen ja julkaiseminen sekä päätösten antaminen. Asiat tulevat vireille hakemuksesta. Vuoden 2018 alussa vastuualueella oli vireillä 333 asiaa. Toimintavuonna vireille arvioidaan tulevan noin 450 asiaa. Lisäksi loppuvuonna ja vuoden vaihteen jälkeen tulee vireille noin 150 eläinsuojien ja noin 45 suurten polttolaitosten BAT-tarkistushakemusta. Valtiovarainministeriö on asettanut vuodelle 2018 vastuualueen tulotavoitteeksi euroa. Ympäristö- tai vesitalousluvat ovat yritys- ja rakennustoiminnan ja eri vesienkäyttömuotojen tärkeitä edellytyksiä. Menettelyssä arvioidaan lupaa tarvitsevien toimintojen sijoittumismahdollisuudet ja toimintaedellytykset ottaen huomioon luonnon ja alueella asuvien tai toimivien ihmisten tarpeet ja sovitetaan yhteen eri osapuolten intressejä. Toiminnalta edellytetään ympäristöhaittojen ehkäisyä sekä parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamista ja parhaita käytäntöjä. Lupamenettelyssä turvataan yleinen etu, toiminnanharjoittajan toimintamahdollisuudet ja kansalaisten vaikutusmahdollisuudet. Vastuualueen toiminta: - tehdään 550 päätöstä - otetaan käyttöön sähköinen lupajärjestelmä nopeasti eri osien valmistuttua ja osallistutaan ohjeistuksen ja mallien tekemiseen - järjestetään eläinsuojia ja suuria polttolaitoksia koskevien tarkistushakemusten käsittely ja tiivistetään yhteistyötä tulkinnoista - jatketaan jätteenkäsittelyn käsittelijöiden yhteistyöryhmän työtä, jossa pyritään menettelyjen yhdenmukaistamisen lisäksi myös linjaamaan ratkaisuja ja jakamaan lupakäsittelyssä tarvittavaa tietoa. Tarvittaessa toimintaa laajennetaan uusille toimialoille.

52 51 - kehitetään yhteisiä toimintatapoja ja pyritään lisäämään ratkaisujen yhdenmukaisuutta yksiköissä ja toimialoilla sekä nostamaan esiin lainsäädännön kehittämistarpeita - lisätään aluehallintoviraston ja ELY-keskusten välistä yhteistyötä: vuoden aikana järjestetään useita eri toimialojen lupa- ja valvonta-asioita käsittelevien henkilöiden tapaamisia ja jatketaan yhteistyötä ELY-keskusten valvontapäälliköiden kanssa sekä tapaamisia Tukesin kanssa - osallistutaan ELY-keskusten järjestämiin kuntien neuvottelupäiviin ja muihin koulutustilaisuuksiin kouluttajana. Vastuualueen henkilöstöstä merkittävällä osalla on mahdollisuus jäädä eläkkeelle muutaman vuoden kuluessa, minkä vuoksi tiedon siirtäminen otetaan huomioon kokoonpanojen määräämisessä sekä osaamisen kehittämisessä. Samaan aikaan parannetaan työssä jaksamista töiden tasaamisella ja työhyvinvointia lisäämällä. Vastuualueen ja yksiköiden kehittämispäivät järjestetään keväällä ja mahdollisesti myös syksyllä. Kehittämishankkeet ja työryhmät Vastuualue on järjestänyt ELY-keskuksille mahdollisuuden antaa palautetta ympäristö- ja vesilupapäätöksistä. Palaute käsitellään yksiköissä ja sen toimenpiteistä tiedotetaan palautteen antajille. Vastuualueelta on työntekijä Varinais-Suomen ELYn kanssa Luvat ja valvonta -hankkeen projektiryhmässä. Vastuualueen työntekijät osallistuvat seuraavien alojen BAT-päätelmiä valmistelevien ja toimeenpanevien työryhmien työhön: - jätteiden käsittely (WT), kansallisen ryhmän 2 jäsentä - jätteiden poltto (WI), TWG:n jäsen ja kansallisen ryhmän puheenjohtaja sekä kansallisen ryhmän ulkojäsen - öljyjalostamot (REF), TWG:n jäsen ja kansallisen ryhmän puheenjohtaja - värimetalliteollisuus (NFM), TWG:n jäsen ja kansallisen ryhmän puheenjohtaja ja /kansallisen ryhmän jäsen - lasiteollisuus (GLS), TWG:n jäsen ja kansallisen ryhmän puheenjohtaja - sikojen ja siipikarjan tehokasvatus (IRPP), kansallisen ryhmän jäsen - suuret polttolaitokset (LCP), kansallisen ryhmän jäsen ja päätelmien kansallinen toimeenpanoryhmä - elintarvikkeiden ja maidon valmistus ja jatkojalostus (FDM), TWG:n jäsen ja kansallisen ryhmän puheenjohtaja - rautametallien jalostus (FMP), kansallisen ryhmän 2 jäsentä - pintakäsittely orgaanisia liuottimia käyttäen (STS), kansallisen ryhmän jäsen - kemianteollisuuden jätekaasujen käsittely, kansallisen ryhmän jäsen. Vastuualue osallistuu aktiivisesti sähköisen lupajärjestelmän kehittämiseen ja käyttöön ottoon toteutus- ja ylläpitohankkeissa. Lisäksi henkilöstö osallistuu aluehallintovirastojen toimintamalliryhmän ja toimialaryhmien työhön, joiden ensisijainen tehtävä kuluvana vuonna on tuottaa materiaalia sähköistä lupajärjestelmää varten. Vastuualueella on edustaja myös seuraavissa ryhmissä: - YM:n BAT-IED -työryhmä - Impel-työryhmät - TEM:n Luvat ja valvonta kärkihanke - Eläinsuojien ilmoitusmenettely työryhmä - Tukesin, lupa- ja valvontaviranomaisten sekä elinkeinoelämän yhteistyöryhmä - Vesien- ja merenhoidon seurantaryhmä

53 52 - Uudenmaan vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä - Varsinais-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä - Kemikaalivalvonnan yhteistyöryhmä KEHYS - Jätevesien lääkeaineet -hanke - YLVAn kehittämisen projektiryhmä - HAKEn seuranta- ja kehittämisryhmä - Luovan ympäristötoimialaryhmä - Luovan Luvat ja valvonta -hanke - Luovan Palvelukokonaisuus-hanke - Vesistönalituksia koskeva asetuksen valmisteluryhmä - toimialaryhmät - eluvan kehittämisryhmä. Vastuualueelta osallistuu useita henkilöitä Muutoksentekijät-verkoston toimintaan. Seuranta ja raportointi Vastuualueen toiminnan tuloksia seurataan ensisijaisesti tulossopimuksen mittareilla, jotka kuvaavat vastuualueen toimintaa. Päätösten laadun seurantaa pyritään kehittämään kuluvan vuoden aikana. Tulossopimuksen tuloksellisuusmittarit ovat seuraavat: - käsittelyajat - YSL- ja VL-hakemukset ka. 10 kk - Uusi toiminta YSL med. 10 kk - YSL- ja VL-hakemukset med. 10 kk - VL-asiat med. 6 kk - YSL-asiat med. 12 kk - BAT-tarkistukset YSL - 10 kk:ssa käsiteltyjen osuus 100 % - yli 10 kk, lukumäärä 0 - muut - lupien kustannusvastaavuus 50 % - ratkaisut/htv 10 - sähköisen asioinnin osuus 50 % Seurantamittareina ovat vireille tulleiden, ratkaistujen ja vireillä olevien ympäristö- ja vesitalouslupa-asioiden määrät sekä tuloksellisuusmittareiden käsittelyaikakeskiarvot. Lisäksi seurataan vuoden aikana käynnistyneiden ennakkoneuvottelujen ja vireille tulleiden koetoimintailmoitusten määriä sekä kaikkien hakemusasioiden käsittelyaikaa. Suunnitelmat näkyvyyden ja vaikuttavuuden kehittämiseksi Vastuualueella tehdyt päätökset, lukuun ottamatta korvaus- ja hallintopakkopäätöksiä, ovat nähtävänä Lupa-Tietopalvelussa, jossa tiedotetaan myös hakemusten kuulemisesta. Myös hakemusasiakirjat ovat nähtävinä palvelussa. Merkittävien hankkeiden kuulemisajasta ja päätöksen antamisesta tiedotetaan lisäksi lehti-ilmoituksilla. Merkittävistä päätöksistä laaditaan erillisiä tiedotteita. Päätösten antamisesta twiitataan säännönmukaisesti. Vuonna 2018 erityisinä tavoitteina ovat sosiaalisen median hyödyntämisen kehittäminen ja viestinnän vaikuttavuuden parantaminen.

54 Työsuojelu Työsuojelun vastuualueiden toiminnan tavoitteena on vaikuttaa työpaikkojen turvallisuuden johtamiseen ja työolosuhteisiin siten, että työpaikkatapaturmat, ammattitaudit, haitallinen kuormitus ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen vähenevät. Lisäksi toiminnalla vaikutetaan työsuhteen ehtojen parempaan noudattamiseen ja työnantajavelvoitteista huolehtimiseen. Näillä torjutaan myös osaltaan harmaata taloutta. Kaarina Myyri-Partanen Kaarina Myyri-Partanen Johtaja Palvelulupaus Palvelulupauksellaan työsuojeluhallinto varmistaa toimintansa asiakaslähtöisyyden: Työsuojelun vastuualueet toimivat yhteiskunnan antamin valtuuksin siten, että työstä ihmisten terveydelle aiheutuvat vaarat ja haitata ovat asianmukaisesti hallinnassa. Työsuojelun vastuualueiden toiminta on riippumatonta, puolueetonta ja asiantuntevaa. Kaikilta toimialoilta ja työpaikoista tulevaan asiakaskysyntään vastataan kattavasti sovittuja toimitus. ja saatavuusaikoja noudattaen. Työsuojelun vastuualueet kehittävät toimintaansa keräämäänsä asiakaspalautetta hyödyntäen.

55 54 Vastuualueemme tehtävät 1) Työsuojelun valvonta ja kehittäminen 2) Työssä käytettävien tuotteiden tuotevalvonta 3) Työsuojelulainsäädännön noudattamisen valvonta työsuojeluviranomaisena 4) Työelämän pelisääntöjen valvonta. Voimavarat Vastuualueen toimintaan osoitetaan vuodelle 2018 määrärahaa yhteensä euroa. Henkilötyövuosikehys on 174. Toiminnan kehittäminen Toiminta suunnitellaan ja organisoidaan siten, että se mahdollistaa ja tukee henkilöstön työhyvinvointia ja tulossopimuksen toteutumista. Keskeiset kehittämistoimet ovat: - Luova-viraston valmisteluun osallistuminen - valtakunnallisen työsuojelun riskiperusteisen valvonnan yhtenäistäminen osana työsuojelun toimeenpanoryhmän työtä. Arviot aluehallintouudistuksen vaikutuksista ja menettelyistä Esitysten mukaan työsuojelun vastuualueen tehtävät ja resurssit siirtyvät uuteen valtion lupa- ja valvontavirastoon. Työsuojeluviranomaisten kannalta olennaisin muutos on alueellisen toimivallan muuttuminen valtakunnalliseksi. Puolueeton ja riippumaton työsuojelun viranomaistoiminta jatkuu uudessakin virastossa. Vastuualueemme merkittävimmät tavoitteet Vastuualueen tulostavoitteista ja resursseista on sovittu sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja työsuojeluvastuualueiden yhteisessä tulossopimuksessa vuodelle Tulossopimus perustuu vuosille tehtyyn runkosuunnitelmaan, joka puolestaan on työsuojelun vastuualueiden strategia. Liitteissä kerrotaan suunnitelmista ja niiden sisällöstä tarkemmin. Runkosuunnitelmassa on asetettu seuraavat keskeiset painopisteet ja tavoitetilat: Painopisteet : - Työturvallisuuden hallinta - Riskiperusteinen valvonta ja erityisesti psykososiaalisen kuormituksen valvonta - Valtakunnallisesti yhtenäinen valvontaote ja laatu - Valvonnan kattavuus alueellisesti ja toimialoittain. Vuoteen 2020 asetetut tavoitetilat (lähtotilanne 2010): - ammattitautien määrä vähenee 10 % - työpaikkatapaturmien taajuus alenee 25 % - työn aiheuttama haitallinen kuormitus vähenee koettu fyysinen kuormitus vähenee 20 % koettu psyykkinen kuormitus vähenee 20 %

56 55 Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää useiden eri tahojen toimenpiteitä ja yhteistyötä. Tulossopimuksessa on sovittu, että - toiminnan ja talouden suunnittelussa otetaan huomioon säästöjen ja mahdollisten sopeuttamistoimien vaikutukset - toiminnan vaikutusta yhteiskunnalliseen muutokseen seurataan sovituilla seirantaindikaattoreilla vuosiraportoinnissa. 1) Tavoitteet yhteiskunnallisen vaikuttavuuden saamiseksi Viranomaisaloitteinen valvonta Viranomaisaloitteinen valvonta suunnataan - valtakunnallisesti määritellyille riskitoimialoille - tarvittaessa vastuualuekohtaisesta perustelluille riskitoimialoille - vastuualuekohtaisesti myös muille kuin riskiperusteisesti valituille toimialoille valvonnan kattavuuden saavuttamiseksi. Toimialojen sisällä valvontaa suunnataan työpaikoille, joiden turvallisuuden hallinta tai riskiperusteisesti valvottavat asiat eivät ole lainsäädännön edellyttämällä tasolla. Viranomaisaloitteisen valvonnan valinnat määräytyvät tulossopimuksen pohjalta. Eri tiimien ja muiden toimintojen tavoitteet, työnjako, työssä noudatettavat pelisäännöt sekä hankkeet ilmenevät tiimien valvontasuunnitelmista, ryhmien toimeksiannoista tai henkilökohtaisista työsuunnitelmista. Hankkeita varten laaditaan suunnitelmat ja niiden toteutuminen raportoidaan erillisen ohjeen mukaisesti. Tulostavoitteet - turvallisuuden hallinnan valvonta: niiden toimialojen määrä, joissa velvoitteiden noudattaminen on kunnossa, on kasvanut - psykososiaalisen kuormituksen valvonta: valvonnan kohteeksi valituilla työpaikoilla on toimivat menettelyt kuormituksen hallintaan - erikseen määriteltävien valvottavien asiakokonaisuuksien valvonta - valtakunnalliset valvontahankkeet: koordinoi korjausrakentamisen valvontahanketta. Asiakasaloitteiden valvonta Asiakasaloitteinen valvonta tuotetaan pääasiassa viidellä päivystysryhmällä, jotka kukin koostuvat työsuhde-, työhyvinvointi-, työympäristö- ja rakennustiimeistä. Tiimit vastaavat oman päivystysjaksonsa aikana vireille tulleiden valvonta- ja tarkastuspyyntöjen toteuttamisesta. Poikkeuksena tästä kirjallisesti vireille tulevat ns. työhyvinvointiasiakasaloitteet, jotka ohjataan erilliselle kirjallisten tyhy-asioiden käsittelijäryhmälle. ESAVIn vastuualue koordinoi valtakunnallista puhelinneuvontaa. Tulostavoitteet: - vastuualue vastaa kattavasti asiakaskysyntään sovittuja toimitus- ja saatavuusaikoja noudattaen - vastuualue osallistuu valtakunnalliseen puhelinneuvontaan.

57 56 2) Toiminnallinen tuloksellisuus Toiminnallinen tehokkuus - tarkastusten kokonaismäärä on valvonta kohdistuu valvontakohteeseen. Tuotokset ja laadunhallinta - valvonta on yhdenmukaista ja tasalaatuista - tilaajavastuulain valvonta on valtakunnallisesti yhdenmukaista ja tasalaatuista - velvoitteiden jälkivalvonta on hoidettu sovitussa määräajassa - valtakunnallisista hankkeista saatujen tietojen pohjalta määritellyt toimenpiteet ovat toteutuneet. 3) Erikoistumistehtävät - koordinoi valtakunnallista puhelinneuvontaa: tekninen toteutus ja seuranta, resurssien jako, raportointi - koordinoi työsuojelun vastuualueiden kehittämishankkeita - valtakunnallinen tilaajavastuulain valvonta - tiettyjen nostureiden kuljettajien poikkeusluvat. 4) Muut tavoitteet - ELYt, AVIt ja Tukes tiivistävät ja systematisoivat viranomaisyhteistyötä erityisesti ympäristö, kemikaaliturvallisuus ja kaivosviranomaisia koskevissa lupa- ja valvonta-asioissa. Työsuojelun vastuualueet osallistuvat viranomaisyhteistyön kehittämiseen työsuojeluvalvonnan näkökulmasta tarpeellisin osin. - Vastuualue varautuu osallistumaan perustettavan LUOVA-viraston valmisteluun ja kehittämistyöhön sekä käynnistämään hankkeita, joilla tuetaan siirtymistä uuteen virastoon ja varmistetaan työsuojeluviranomaisen tuloksellinen toiminta jatkossakin. - ATOMI-hankkeen projektien toteuttamistavoista ja resursseista sovitaan erikseen valvontakokouksissa. Toiminnan seuranta Toiminnan seurannan arviointikriteerit on sovittu tulossopimuksessa. - Asiakas- ja viranomaisaloitteisen valvonnan tuloksia seurataan pääasiassa VERA-tietojärjestelmän avulla. - Tiimien toimintaa seurataan esimiesten pitämissä seurantapalavereissa. - Henkilökohtaista suoriutumista ja kehittymistä tuetaan säännönmukaisesti ja arvioidaan tarkemmin tulos- ja kehityskeskusteluissa. - Asiakasreklamaatiot kirjataan ja arvioidaan vastuualueen mallin mukaisesti. - Tulostavoitteiden toteutuma raportoidaan ministeriölle osa- ja vuosiraporteissa. Suunnitelmat näkyvyyden ja vaikuttavuuden kehittämiseksi Vastuualueella toteutetaan työsuojeluhallinnon viestintästrategiaa ja ollaan osana PSAVIn koordinoimaa työsuojeluvastuualueiden valtakunnallista viestintäsuunnitelmaa. Sidosryhmäyhteistyön toteuttamiseksi vastuualueella toimitaan suunnitelmallisesti.

58 AVIen hallinto- ja kehittämispalvelut Aluehallintovirastojen yhteinen hallinto- ja kehittämispalvelut- vastuualue (HAKE) on organisatorisesti sijoitettu Etelä-Suomen AVIn yhteyteen. Vastaamme AVIen henkilöstöpalveluista, taloushallinnosta, tietohallinnosta, toimitila- ja materiaalihallinnosta ja yleishallinnosta sekä viestinnästä. Anu Nousiainen Anu Nousiainen Hallintojohtaja Toimintamenomäärärahat ja henkilötyövuodet Vastuualueemme menoihin on osoitettu yhteensä euroa. Tuloarvio on euroa. Henkilötyövuosikehyssuunnitelma on seuraava: Kehys 2015 Kehys 2016 Kehys 2017 Kehys 2018 Kehys 2019 HAKE Vastuualueemme organisaatio

59 58 Vastuualueemme tehtävät Aluehallintovirastojen - henkilöstöhallintoa koskevat tehtävät - AVIen ja maistraattien palkkaus- sekä työnantajapolitiikkaan liittyvät tehtävät - taloushallintoa koskevat tehtävät - tietohallintoa koskevat tehtävät - toiminnan yhteiset kehittämistehtävät - virastojen viestintä pl. työsuojelun vastuualue - asiakirjahallintotehtävät pl. ympäristölupa- ja työsuojelun vastuualueet - käännöspalvelut pl. työsuojelun vastuualue - virastopalvelut - toimitila- ja materiaalihallintotehtävät - yleishallinnon tukitehtävät - yhteispalvelun valtakunnalliset kehittämistehtävät. Vastuualueen yhteiset tavoitteet Vuoden teema: Laadukkaammin Luovaa kohti turvaten perustoiminnan palvelukyky. - Kehitämme prosesseja ja toimintatapoja vuorovaikutteisesti ja asiakaslähtöisesti turvaten perustehtävien laadukkaan hoitamisen digitaalisuuden mahdollisuudet hyödyntäen. - Tuemme henkilöstön osaamisen kehittymistä ja toimintatapojen kehittämistä vastaamaan tulevaisuuden vaatimuksiin. - Valmistaudumme ja osallistumme aktiivisesti tulevaan organisaatiomuutokseen sekä varmistamme osaltamme uuden viraston häiriöttömän käynnistymisen. Vastuualueemme tarkemmista tehtävistä ja tavoitteista on laadittu erillinen AVIen hallinto- ja kehittämispalvelujen toimintasuunnitelma, joka löytyy mm. ESAVIn ja HAKEn työtiloista: ESAVIn työtilassa: ESAVI suunnittelu ja seuranta HAKEn työtilassa:

60 59