Tulisijan sekä lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmien

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tulisijan sekä lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmien"

Transkriptio

1 COMBI tulokset 2 (37) Tulisijan sekä lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmien yhteiskäyttö Yhteisrahoitteisen tutkimushankkeen (COMBI) tutkimustulosten yhteenveto,.12.2

2 VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, COMBI-tulokset (37) 1. YLEISTÄ Tulisijan, lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmän yhteiskäyttöä on tutkittu yhteisrahoitteisessa tutkimushankkeessa. Tutkimuksen rahoittajina ja tutkimusta ohjanneen johtoryhmän jäseninä ovat toimineet HL-HEAT Oy, HärmäAir Oy, Kerman Savi Oy, Motiva Oy, Nunnalahden Uuni, Optiroc Oy Ab, Puulämpö Suomi Oy, Rakennustieto Oy, Suomen Asuntomessut, Sähkö- ja telealan urakoitsijaliitto STUL, Sähköenergialiitto ry SENER, Tiileritehtaat, Tulikivi Oyj, Turun Uunisepät Oy, Tekes, Vallox Oy, Vattenfall Sähkömyynti Oy, VTT ja Ympäristöministeriö. Päärahoittajana toimineen Tekesin rahoituspäätöksen mukainen tutkimuksen alkuperäinen aikataulu on Tutkimuksen toteutuksesta on vastannut VTT. Hankkeessa on kerätty uutta lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmien yhteiskäyttöön liittyvää aineistoa kokeellisilla ja laskennallisilla menetelmillä. Mittaukset on tehty kontrolloiduissa laboratorioolosuhteissa, ja mittaustulosten avulla on voitu määrittää tutkittujen laitteiden lämpö- ja virtaustekniset perusominaisuudet. Uusia laskennallisia menetelmiä on kehitetty erilaisten laite- ja järjestelmäkombinaatioiden analysoinnin tehostamiseksi. Hankkeessa validoitujen laskentamenetelmien avulla on voitu arvioida luotettavasti esimerkiksi rakenteiden massiivisuuden vaikutuksia lämmitys- ja ilmanvaihto-olosuhteisiin erilaisissa ilmasto-olosuhteissa.

3 VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, COMBI-tulokset (37) 2. YLEISET TULOKSET Tutkimussuunnitelmassa hankkeelle asetettiin kuusi yleisen tason tavoitetta. Alla on esitetty näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tehdyt toimet sekä esitetty keskeisimmät tutkimustulokset. 2.1 Uusien analyysivalmiuksien luominen Hankkeessa on kehitetty uusia lämmitys- ja ilmanvaihtolaitteiden kokeellisia ja laskennallisia analysointivalmiuksia. Esimerkiksi tulisijojen lämmönluovutus on mitattu uusitussa laboratorioympäristössä (Kuva 1). Mittaukset tehtiin eri materiaaleista valmistetuille ja eri kokoisille tulisijoille polttamalla kokeissa analysoidut panokset valmistajan antamien käyttöohjeiden mukaan. Mittauksista saatiin täysin uutta aineistoa, josta voitiin todeta muun muassa tulisijan massiivisuuden selkeä vaikutus tulisijan lämmitystehokäyrän muotoon. Kuva 1. Tulisijan mittausjärjestelyjä uusitussa laboratorioympäristössä.

4 VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, COMBI-tulokset (37) 2.2 Lämmitysjärjestelmäkonseptien arviointi Yhtenä yleisen tason tavoitteena hankkeessa oli selvittää uusien ja perusparannettavien lämmitysjärjestelmäkonseptien toimivuutta erilaisissa kohteissa sekä osoittaa saatujen tulosten perusteella laitteille tuotekehitysperusteita ja esittää toimivia ratkaisuvaihtoehtoja. Tämä työ päätettiin johtoryhmässä tehdä hankkeessa kehitetyillä laskennallisilla menetelmillä, jolloin eri parametrien vaikutuksia voitiin arvioida kustannustehokkaammin kun esimerkiksi kenttämittausten avulla. Tehdyissä simuloinneissa tarkasteltiin erityisesti lämmitys- ja ilmanvaihtolaitteiden toimintaa erilaisilla rakenneratkaisuilla (rakenteiden eristystasot ja massiivisuus) erilaisissa käyttöolosuhteissa. Erilaisten lämmitys- ja ilmanvaihtokonseptien toimivuutta arvioitaessa on aina huomioitava rakennuksen, vaihtoehtoisten talotekniikkaratkaisujen rakennuksen sekä käytön ja ylläpidon väliset vuorovaikutukset. Esimerkiksi rakennuksen koko ja rakenteiden ominaisuudet vaikuttavat yhdessä käytön ja ylläpidon kanssa hyvin keskeisesti siihen, millaiset talotekniikkalaitteet kohteeseen parhaiten sopivat. Talotekniikka - ilmanvaihto - jäähdytys - lämmitys Lämmitys- ja ilmanavaihtolaitteiden valinnassa ja mitoituksessa on huomioitava erilaisten käyttökohteiden tarpeet. Massiivisuudeltaan kevytrakenteinen tulisija sopii hyvin esimerkiksi vapaa-ajan rakennuksiin, kun tarvitaan suuria lämmitys- Sisäilmastoolosuhteet Rakennus - muodot ja mitat - rakenteiden eristeet ja massiivisuus Käyttö ja ylläpito - rakennusautomaatio - huolto - käyttötottumukset Kuva 2. Rakennuksen, talotekniikan sekä käytön ja ylläpidon vaikutukset säilmasto-olosuhteisiin. Yleisenä havaintona hankkeessa tehtyjen analyysien perusteella voidaan todeta, että lämmityslaitteiden ja aivan erityisesti rakenteiden massiivisuudella on keskeinen vaikutus lämpöolosuhteiden hallinnassa. Tämä ilmiö korostuu esimerkiksi käytettäessä tulisijoja lisälämmönlähteenä. Koska panospoltossa hetkellinen lämmitysteho kiihkeimmän palovaiheen aikana nousee tulisijan tyypistä riippuen välille kw, ei välikaudella voida tulisijan koko lämmityspotentiaalia hyödyntää ilman riittävän massiivisia rakenteita joihin hetkellisen lämmitystarpeen ylittävä osa voidaan varastoida.

5 VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, COMBI-tulokset (37) tehoja lyhyitä käyttö- ja oleskelujaksoja varten. Hyvin eristettyihin asuinrakennuksiin puolestaan sopii luontevasti massiiviset tulisijat, joiden lämmönluovutusteho vastaa hyvin lämmitystarpeita. Yksityiskohtaiset tulokset on esitetty jäljempänä tämän raportin kappaleessa 3.2. Ilmanvaihdon ja tulisijan yhteiskäytössä saattaa joissakin käytännön toteutuksissa ilmetä ongelmia. Jos rakennuksessa esimerkiksi on pelkästään koneellinen poistoilmanvaihto, saattaa tulisijan käytössä ilmetä veto-ongelmia. Tämän johtuu siitä että koneellinen poisto aiheuttaa rakennukseen alipaineen, eikä kylmä hormi toimi halutulla tavalla. Tällaisessa ongelmatilanteessa hormi saadaan vetämään parem-min tuomalla tulisijalle erityisesti sytytysvaiheessa riittävästi palamisilmaa. Lisäksi hormin veto-olosuhteita parantaa se, että poistopuhaltimet (ilmanvaihto, liesituuletin, keskuspölynimuri) kytketään pois päältä sytytysvaiheen ajaksi. Kaikkein parhaiten ilmanvaihdon ja tulisijan yhteiskäytön ongelmat vältetään ilmanvaihdon huolellisella suunnittelulla ja toteutuksella niin, että painetasot hallitaan kaikissa käyttöolosuhteissa. Yhteiskäytön kannalta on suositeltavaa että rakennukseen valitaan koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä, koska tällöin voidaan parhaiten hallita rakennuksen painetasot. Tämän lisäksi on syytä seurata alan kansainvälistä kehitystä, koska jo tällä hetkellä eräissä Euroopan maissa edellytetään tulisijojen käytössä sellaisia hermeettisiä ratkaisuja joissa tulisijan tarvitsema palamisilma kanavoidaan suoraan tulisijaan niin ettei tulisijan käyttö vaikuta ilmanvaihtojärjestelmän toimintaan. Lisäksi on mahdollista, että erillinen palamisilman tuonti tulisijaan tullaan vaatimaan lähivuosina myös EUdirektiivissä. Myös päälämmitysjärjestelmien suunnitelussa on mitoitusolosuhteiden parametrien (rakenteiden lämmöneristävyys, ilmanvaihdon määrä ja mitoituslämpötilat) lisäksi huomioitava rakenteiden massiivisuus. Nopeasti lämmitysolosuhteiden muutoksiin reagoivien lämmitysratkaisujen (esimerkiksi radiaattorit ja ilmalämmitys) vahvuutena on yhteiskäytössä se, että tulisijan tuottaessa tilaan riittävästi lämpöä nämä ratkaisut voivat katkaista oman lämmöntuoton. Silloin kun tulisija tuottaa rakennuksen hetkellisen lämmitystarpeen ylittävän määrän lämpöä, tulisi tämä lämpö varastoida termisesti riittävän massiivisiin rakenteisiin. Esimerkiksi jatkuvasti yleistyvä varaava tai osittain varaava lattialämmitys voidaan saada toimimaan erittäin hyvin myös tulisijan tuottaman lisälämmön varastoinnissa. Tämä kuitenkin edellyttää että varaavan massan lähtölämpötilataso on riittävän alhainen. Lisäksi tarvitaan kuitenkin sellaista hyvin toimiva säätö- ja ohjausjärjestelmä, jossa sekä lämpötila-anturit on sijoitettu oikein että itse säätö-algoritmit mahdollistavat tulisijan hetkellisten lämpökuormien hyödyntämisen. 2.3 Yritysten, viranomaisten ja tutkimusyksiköiden verkottuminen Tutkimushankkeessa mukana olleet yritykset ja viranomaiset ovat osallistuneet aktiivisesti johtoryhmätyöskentelyyn sekä valvoneet ja ohjanneet tutkimuksen toteutusta. Johtoryhmätyöskentelyssä on näin samalla tutustuttu eri osapuolten toimintaan, joka on johtanut esimerkiksi täysin uusien jatkohankeideoiden kehittelyyn.

6 VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, COMBI-tulokset (37) 2.4 Tiedonvälitys Tiedonvälityksen yleiseksi tavoitteeksi asetettiin uusiutuvien energialähteiden käytön edistäminen sekä energian käytön tehostaminen. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi hankkeen tuloksista on informoitu eri tavoin kuluttajia, suunnittelijakuntaa sekä laitevalmistajia. Kuluttajille hankkeen tuloksista on välitetty tietoa kahdessa eri tiedotusvälineessä. Syystalvella 1 hankkeen ensimmäisen vaiheen tuloksista laadittiin tiedotus-paketti (YLE:n TekstiTV). Tämän lisäksi tutkimuksen tuloksista on kerrottu VTT:n asiakaslehdessä ja Tekniikka&Talous -lehdessä. Näiden lisäksi hankkeessa mukana olleille rahoittajille toimitettiin yhteistä tiedotusmateriaalia Kotkan Asuntomessuja 2 varten, ja keskeisimmät tulokset tullaan hankkeen päätyttyä esittämään kuluttajille myös internetissä Motivan kotisivuilla. Lämmitys- ja ilmanavaihtojärjestelmien suunnittelijakunnalle laaditaan Rakennustieto Oy:n toimittama LVI-kortti. Tässä kortissa esitetään suunnittelussa huomioitavat seikat tulisijan, lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmän toimivan yhteiskäytön saavuttamiseksi. 2.5 Kansainvälisyys Kansainvälisen yhteistyön sekä yritysten vientitoiminnan teknisen perustan lujittamiseksi on hankkeessa osallistuttu kansainvälisen energiajärjestön (IEA) asiantuntijatyöhön (Task : Building Energy Analysis Tools), ja hankkeen tieteelliset tulokset on raportoitu ASHRAE Transctionsiin kirjoitetussa artikkelissa (Tuomaala et al. 2). Artikkelissa on esitetty hankkeessa käytettyjen ja kehitettyjen laskennallisten menetelmien luotettavuuden valmistamiseksi tehdyt testit ja testien tulokset. Testeissä varmistettiin sekä ilmavirtojen että lämmönsiirron laskentamenetelmien luotettavuus kansainvälisesti yleisesti käytettyjen analyyttisten, laskentatyökalujen tuloksia vertailevien ja kokeellisten testien avulla. Keskeisimpiä laskentamenetelmiä on käsitelty myös väitöskirjatyössä (Tuomaala 2). 2.6 Uuden tietotekniikan hyödyntäminen Uutta tietotekniikkaa on hyödynnetty käyttämällä ja edelleen kehittämällä VTT:n laskennallisia analyysivalmiuksia tutkimuksen apuvälineeksi. Tutkimushankkeessa on demonstroitu simulointiketju lähtötietojen antamisesta (rakennuksen CADpiirustus sekä rakenteiden ja talotekniikkalaitteiden tietokanta, kuva 3) tulosten graafiseen 4D-animointiin (suureiden visualisointi aikariippuvina 3-ulotteisessa tilassa, kuva 4).

7 VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, COMBI-tulokset (37) Kuva 3. Tarkasteltavan rakennuksen CAD-piirustus, josta saadaan suoraan simuloinnissa tarvittavat rakenteiden lähtötiedot. Kuva 4. Tarkasteltavan rakennuksen yhteen tilaan sijoitetun varaavan tulisijan simuloidut pintalämpötilakentät.

8 VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, COMBI-tulokset (37) Uuden tietotekniikan hyödyntäminen käyttämällä rakennuksen lämpö- ja virtaustekniikan simulointisovellusta tehostaa merkittävästi eri parametrien vaikutusten arviointia. Sovelluksen avulla saadaan luotettavia arvioita esimerkiksi erilaisten rakenne- ja talotekniikkaratkaisujen vaikutuksista rakennuksen energiankulutukseen erilaisissa ilmasto-olosuhteissa (Tuomaala 2). Simulointisovelluksessa voidaan valita analysoinnin lähtötiedoiksi erilasia ulkovaipan rakenneratkaisuja, ikkunoita ja ovia, lämmitys- ja ilmanvaihtolaitteita sekä kotitalouskoneita suoraan tietokannasta. Valitun prosessin toimintaa voidaan simuloida eri vuodenaikoina eri paikkakunnilla (Helsinki, Jyväskylä ja Sodankylä), ja tuloksina saadaan mm. pintalämpötiloja, lämmönsiirtokertoimia, energiankulutus, tehontarpeet ja tilojen lämpötilat. 3. KONKRETIATULOKSET Tutkimushanketta edeltäneissä tarvekartoituksissa tunnistettiin talotekniikan yhteiskäytössä kolme selkeää osa-aluetta: (1) tulisijat sekä (2) päälämmitys- ja (3) ilmanvaihtojärjetelmät. Tutkimussuunitelmaan kirjattiin näiden keskustelujen perusteella useita konkretiatavoitteita, joista keskeisimpiin kysymyksiin on haettu vastauksia johtoryhmän ohjaamana kokeellisilla ja laskennallisilla menetelmillä. Projektin mittaukset tehtiin kontrolloiduissa laboratorio-olosuhteissa, ja laskenta suoritettiin LVIS pientalolle, jonka pohjapiirustus on esitetty kuvassa 5. Kuva 5. Laskennassa käytetyn LVIS talon pohjapiirustus.

9 VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, COMBI-tulokset (37) Laskelmat suoritettiin kevyt- ja raskasrakenteiselle rakennukselle. Kevytrakenteisen talon runkorakenne on puinen ja lämpöeristyksenä on käytetty villaeristystä (Liite 1,Taulukko 1). Raskasrakenteinen talo on rakennettu betonielementeistä (Liite 1, Taulukko 2). Kummassakin tapauksessa on sama alapohjarakenne sekä samat ikkunat ja ovet. Lisäksi molempien laskentatapausten vaipparakenteiden U- arvot ovat samansuuruiset. 3.1 Päälämmitysjärjestelmät Tulisijan panospolton lämmitysenergian hyödyntäminen Kuvassa 6 on esitetty tyypillinen mittauksiin perustuva tulisijan luovuttama aikariippuva lämmitysteho kontrollioduissa laboratorio-olosuhteissa. Puupanoksen palovaiheen aikana lasisen suuluukun kautta lämmitettävään tilaan siirtyvä teho on suuruusluokaltaan 1-2 kw. Palovaiheen jälkeinen lämmitysteho riippuu tulisijarakenteiden massiivisuudesta sekä luonnollisesti poltetun panoksen suuruudesta. Normaaleja olosuhteita vastaavassa polttokokeessa tämä teho vaihteli h polton jälkeen välillä,7-2,7 kw Teho [kw] Aika [h] Kuva 6. Tyypillisen varaavan tulisijan lämmitysteho panospolton eri vaiheissa, kun tulisijassa poltettiin kolme puupanosta kolmen ensimmäsen tunnin aikana. Panospoltosta hyödyksi saatava lämmitysenergia on arvioitu laskennallisilla menetelmillä. Laskennassa käytettiin kevyt- ja raskasrakenteista tulisijaa. Tulisijojen mitat pidettiin samoina, joten tulisijan koolla ei ole vaikutusta laskentatuloksiin. Tulisijojen aineominaisuudet (tiheys ja lämmönjohtavuus) valittiin niin, että massojen suhteeksi saatiin 1 - kuitenkin niin, että terminen diffusiviteetti pysyi vakiona. Näin kummankin tulisijan tiheys ja lämmönjohtavuus ovat fiktiivisiä, mutta kummankin terminen diffusiviteetti vastaa lämpöteknisesti normaalia tulisijan rakennetta.

10 VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, COMBI-tulokset (37) λ a = (1) ρ c p missä a on terminen diffusiviteetti, m 2 /s λ on lämmönjohtavuus, W/(K m) c p on ominaislämpökapasiteetti, kj/ (kg K) ρ on tiheys, kg/m 3 Kuvassa 7 on esitetty laskennassa käytetyt kevyt- ja raskasrakenteisen tulisijan geometriatiedot. Laskennat suoritettiin kahdella eri ulkolämpötila-arvolla ( C ja -26 C. Laskennassa ei otettu huomioon auringon lämpösäteilykuormaa, mutta sisäiset lämpökuormat huomioitiin huonekohtaisesti (valaistus, henkilöt, sähkölaitteet) tyypillisen käyttöprofiilin mukaisesti. Tulisijassa poltettiin kerran vuorokaudessa kaksi panosta peräkkäin (3 kg puuta/panos), ja tämän vuorokaudessa poltetun puumäärän energiasisällöksi arvioitiin 26,6 kwh. Takan savupellit suljettiin laskelmissa välittömästi hiillosvaiheen jälkeen. Kuva 7. Laskennassa käytettyjen kevyt- ja raskasrakenteisen takan geometria. Tulisijan hyödyntämisaste määritellään tässä analyysissä yhden vuorokauden aikana tulisijan käytön vaikutuksesta saatavan muun energiansäästön ja puiden mukana takkaan viedyn energian suhteena η T QIlman takkaa Q = Q Puut Takana kanssa missä η T on takan hyödyntämisaste, Q Ilman takkaa on rakennuksen energiankulutus vuorokaudessa kun takkaa ei käytetä, Q Takan kanssa on rakennuksen energiankulutus vuorokaudessa kun takkaa käytetään.

11 VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, COMBI-tulokset (37) Laskennat on suoritettu kahdella lämmitysmuodolla: ideaalinen lämmitys ja lattia-lämmitys. Ideaalinen lämmitys vastaa lähinnä ilmalämmitystä, jossa lämmitysteho syötetään ilmasolmuun (konvektiivinen teho). Lämmitystä säädetään huonekoh-taisilla PI-säätimillä ja säätimien määrittelemä lämmitysteho syötetään huone-tiloihin viiveettömästi. Lattialämmitys vastaa sähkölämmitteistä lämmitysmuotoa, jossa lattialaattaan syötetään huonekohtaisten PI-säätimien määrittelemät lämmi-tystehot. Liitteessä 3 on esitetty laskennallisesti arvioidut kevyt- ja raskasrakenteisen tulisijan hyödyntämisasteet eri ulkolämpötiloilla kevyt- ja raskasrakenteisessa pientalossa, jossa on nopea ja ideaalinen lämmityksen säätö. Sekä tulisijan että rakennuksen massiivisuus parantavat hyödyntämisastetta. Kevytrakenteisessa pientalossa kevyen tulisijan hyödyntämisaste on,62 ja raskasrakenteisessa talossa,72. Raskasrakenteisen tulisijan hyödyntämisaste vaihtelee kevytrakenteisessa rakennuksessa,72-,78 ja raskasrakenteisessa kohteessa,75-,83 ulkolämpötilasta riippuen Tulisijan hyödyntäminen yhdessä lattialämmityksen kanssa Liitteessä 4 on esitetty laskennalliset arviot kevyt- ja raskasrakenteisen tulisijan hyödyntämisasteista eri ulkolämpötiloilla kevyt- ja raskasrakenteisessa pientalossa, jossa on lattialämmitys. Kevyen tulisijan hyödyntämisasteet vaihtelevat kevyessä rakennuksessa,62-,64 ja raskasrakenteisessa pientalossa,7-,79 ulkolämpötilasta riippuen. Raskasrakenteisen tulisijan hyödyntämisasteet ovat kevyessä pientalossa,86-,88 ja massiivisessa pientalossa, Lämmitysjärjestelmien säätölaitteiden suoritusarvot Lämmitysjärjestelmien säätölaitteiden suoritusarvoja ei tutkimuksessa päästy tutkimaan. Jo pelkästään tulisijojen, muiden lämmityslaitteiden ja rakenteiden lämpö- ja virtaustekninen vuorovaikutus osoittautui tutkimuksen aikana huomattavasti monimutkaisemmaksi ja haasteellisemmaksi kun mitä alkuperäistä tutkimussuunnitelmaa laadittaessa osattiin arvioida. Lisäksi tutkimuksen aikana todettiin, että erilaiset säätölaitteet ja -järjestelmät poikkeavat toisistaan niin paljon että kaikkien vaihtoehtoisten ratkaisujen riittävän perusteellinen tarkastelu olisi tullut ylivoimaisen suureksi osatehtäväksi. Säätölaitteiden toimintaan liittyen voidaan kuitenkin tutkimuksessa yhteiskäytöstä tehtyjen teoreettisten tarkastelujen perusteella todeta, että yhteiskäyttö asettaa aivan erityisiä vaatimuksia säätölaitteille ja -järjestelmille. Nämä erityis-vaatimukset aiheutuvat perimmältään siitä, että yhteiskäytössä on säädettävä rinnakkain varsin nopeita ja hitaita prosesseja. Nopeissa prosesseissa (esim. ilma- ja nestevirtaukset) tarvitaan nopeasti reagoivaa säätöä sekunti- ja minuuttitasolla. Hitaimmat lämmön varastoitumisilmiöit tapahtuvat kymmenien tai jopa satojen tuntien aikavakioilla, joten niiden huomioimisessa tarvitaan tulevaisuudessa todennäköisesti ennakoivia ja oppivia järjestelmiä energiatehokkuuden varmista-miseksi. Tulevaisuudessa rakennusten säätöjärjestelmien suunnitteluun ja huolel-liseen toteutukseen on siis syytä kiinnittää yhteiskäytön onnistumisen varmistamiseksi erityistä huomiota.

12 VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, COMBI-tulokset (37) Ilmanvaihtojärjestelmien yhteensovittaminen lämmityksen kanssa Ilmanvaihtojärjestelmällä on keskeinen vaikutus sekä rakennuksen energiankulutukseen että painetasojen hallintaan. Energiatehokkuuden varmistamiseksi ilmanvaihtomäärän on kaikissa olosuhteissa oltava mahdollisimman hyvin hallittu ja poistoilmasta tulee ottaa lämpö talteen aina kun se on tarkoituksenmukaista. Suositeltavin vaihtoehto yhteiskäytön näkökulmasta onkin koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä. Näin menetellen ilmanvaihdon tehontarpeet pysyvät kohtuullisina, mikä omalta osaltaan edistää vaihtoehtoisten (esimerkiksi uusiutuvien) energialähteiden käyttöä sekä parantaa rakennuksen energiataloutta. Yksi erityisnäkökohta ilmanvaihdon suunnittelussa tulisijojen näkökulmasta on tarvittavan palamisilman hallittu tuonti paloprosessiin. Perinteisesti palamisilma on otettu suoraan huoneilmasta. Jatkossa tilanne saattaa kuitenkin muuttua yksittäisten maiden lainsäädännöllisistä syistä ja ainakin keskusteltavana olevan EU direktiivin takia, joska tulevaisuudessa saatetaan edellyttää täysin erillistä palamisilman kanavointia tulipesään niin etteivät tulisija ja ilmanvaihtojärjestelmä vaikuta toisiinsa. Hyvin toteutettuna tämä vaihtoehto olisi teknisesti perusteltu ratkaisu, mutta se edellyttäisi muutoksia nykyisin markkinoilla oleviin tulisijoihin. Lisäksi Suomen rakentamismääräyskokoelman osa D2 Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto on uusittu (astumassa voimaan 1.1.3), jossa annetaan ohjeita ja määräyksiä jotka koskevat myös ilmanvaihdon toimintaa. 3.2 Tulisijat Tulisijan lämmönluovutuksen tehokäyrä Tutkimushankkeessa on mitattu merkittävimpien kotimaisten tulisijavalmistajien eri kokoisten ja tyyppisten sekä eri materiaaleista valmistettujen varaavien tulisijojen lämmitystehot laboratorio-olosuhteissa. Tulisijamittauksista voidaan yhteenvetona todeta, että mitatut tulisijat käyttäytyvät lämpöteknisesti tarkasteltuna hyvinkin paljon toisistaan poikkeavalla tavalla (kuva 8). Esimerkiksi kevyt tulisija luovuttaa siinä poltetun puupanoksen sisältämän energian varsin nopeasti suurella hetkellisellä teholla. Käytettäessä tulisijoja polttokokeissa valmistajan antamien ohjeiden mukaan tehohuiput vaihtelivat välillä kw. Kuvan 8 tulosten vertailua vaikeuttaa se, että eri polttokokeissa poltettiin erilaisia puumääriä. (Polttopanoksesta tilaan siirtynyt nettoenergiamäärä on tehokäyrän alapuolelle jäävän alueen pinta-ala.) Tulisijojen lämmitystehojen vertailun helpottamiseksi alkuperäiset mitatut tulokset on skaalattu kuvaan 9. Näistä tuloksista ilmenee selkeästi tulisijan massiivisuuden vaikutus lämmönluovutukseen: mitä enemmän tulisijassa on termistä massaa sitä tasaisempi lämmitystehokäyrä. Massiivinen tulisija siis luovuttaa lämmitettävään tilaan kevyttä tulisijaa hitaammin polttopanoksen energiasisällön, ja samalla lämmitysaika yhdellä panoksella pitenee.

13 VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, COMBI-tulokset (37) Lämmitysteho [kw] Keskiraskas varaava tulisija Kevyt varaava tulisija Raskas varaava tulisija Kevyt mökkitakka Massiivinen varaava tulisija Aika polttokokeen alusta [h] Kuva 8. Eri kokoisten ja eri materiaaleista valmistettujen tulisijojen lämmitystehokäyrät käytettäessä tulisijoja lämpötekniikan mittauslaboratorion mittatilassa laitevalmistajien ohjeiden mukaisesti. 3 Kevyt varaava tulisija Kevyt mökkitakka Raskas varaava tulisija Keskiraskas varaava Massiivinen varaava tulisija Lämmitysteho [kw] Aika [h] Kuva 9. Eri kokoisten ja eri materiaaleista valmistettujen tulisijojen skaalattuja lämmitystehokäyriä (kaikista vapautuu energiamäärä joka vastaa 5 kg polttopuuta) jolloin tehokäyrät ovat keskenään verrannollisia.

14 VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, COMBI-tulokset (37) Käyttäjä voi vaikuttaa tulisijan lämmönluovutukseen poltettavan puun määrän ja polttorytmin valinnalla. Esimerkiksi kevytrakenteisesta tulisijasta saadaan massiivisen tulisijan lämmitystehokäyrää muistuttava tehokäyrä polttamalla siinä puuta pienissä erissä halutulla polton rytmityksellä. Tämä kuitenkin edellyttää käyttäjältä jatkuvaa aktiivisuutta sekä hyvää käytettävän tulisijan lämpöteknisen käyttäytymisen kokemusperäistä tuntemusta. Tulisijan valinnassa tulee huomioida sopivuus suunniteltuun käyttötarpeeseen. Taulukossa 1 on annattu ohjelta tulisijan valinnalle käyttökohteen mukaan. Perusohjeena kevyet tulisijat sopivat erityisesti sellaisiin käyttökohteisiin, joissa tarvitaan nopeasti lämmitystehoa (esimerkiksi jaksottain käytettävissä vapaa-ajan rakennuksissa), ja massiiviset tulisijat sellaisiin matalaenergiarakennuksiin joiden lämmitystehotasot ovat kohtuullisen alhaiset. Luonnollisesti valintaan vaikuttavat myös käyttäjien mahdolliset aikaisemmat omat tottumukset sekä aivan erityisesti käyttäjän oma aktiivisuus polttoprosessin säätämisessä. Taulukko 1. Eri tyyppisten tulisijojen sopivuus erilaisiin rakennuksiin tulisijan massiivisuuden perusteella. Kevyt tulisija Keskiraskas tulisija Raskas tulisija Massiivinen tulisija Vapaa-ajan rakennuksennus Tyypillinen omakotitalo Matalaenergiarakennus Tulisija sopii rakennukseen huonosti ; kohtalaisesti ; erittäin hyvin Tulisijan lämmönluovutukseen vaikuttavat tekijät Tulisijan sisäinen sekä tulisijan ja sen ympäristön välinen lämmönsiirto tapahtuu kolmella eri mekanismilla: * konvektiona pinnan ja ilman välillä, * johtumalla rakenteiden läpi sekä * säteilynä tilan pintojen välillä. Lämpö siirtyy johtumalla rakenteiden sisällä. Ajavana voimana on lämpötilaero rakenteen yli, ja lämpövuo riippuu materiaalin lämmönjohtavuudesta sekä materiaalipaksuudesta. Konvektiivinen lämmönsiirto tapahtuu pinnan ja tätä ympäröivän ilman välillä. Ajavana voimana on lämpötilaero pinnan ja ympäristön välillä, ja lämpövuo riippuu lämmönsiirtokertoimesta. Lämmönsiirtokertoimeen puolestaan vaikuttaa ensisijaisesti virtausolosuhteet. Jos ympäröivä ilma liikkuu ainoastaan lämpötilaerojen aiheuttamien nostevoimien ajamina, puhutaan luonnollisesta tai vapaasta konvektiosta. Tällöin lämmönsiirtokerroin on suuruusluokaltaan tyypillisesti W m -2 K -1. Mikäli ympäröivä ilma liikkuu ulkopuolisen voiman ajamana (esimerkiksi tuloilmaventtiilistä tulisijaan), puhutaan pakotetusta konvektiosta. Tällöin lämmönsiirtokerroin riippuu väliaineen virtausnopeudesta, ja se kasvaa tyypillisesti arvoihin W m -2 K -1. Kolmas lämmönsiirtomekanismi on säteilylämmönsiirto eri pintojen välillä. Koska jokainen kappale säteilee ympäristöönsä lämpöä verrannollisena pintalämpötilan neljänteen potensiin, joudutaan yksittäisen pinnan nettosäteily arvioimaan tarka-

15 VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, COMBI-tulokset (37) steltavan pinnan ympäristöönsä säteilemän tehon ja muista pinnoista tähän pintaan tulevien säteilytehojen välisenä erotuksena. Esimerkiksi tulisijan sisällä panospoltosta vapautuva lämpövirta siirtyy konvektiona savukaasuihin sekä säteilynä suuluukun kautta tulipesän sisäpintoihin ja lämmitettävän tilan pintoihin (lattia, katto ja seinät). Savukaasuista lämpö siirtyy tulisijan sisärakenteisiin, ja sisärakenteista tulisijan pintaan. Tulisijan pinnasta lämpö siirtyy konvektiona lämmitettävän tilan ilmaan ja säteilynä tilan rakenteisiin. Kiihkeimmän palovaiheen aikana tulipesässä vapautuva lämpöteho on suurimmillaan...5 kw palamisolosuhteista riippuen, ja tulisijan ympäristöönsä luovuttama lämmitysteho on tyypillisesti,5... 3, kw. Tulisijan rakenteilla ja aivan erityisesti massiivisuudella on siis erittäin suuri vaikutus lämmönsiirtoon Tulisijan tarvitsema palamisilma Teoreettisesti puun poltossa tarvitaan palamisilmaa 3,7 m 3 ilmaa yhtä puukiloa kohti. Käytännössä puuta poltetaan tulisijoissa ilmakertoimella 2,-2,5 joten palamisilmaa käytetään tyypillisesti noin 8 m 3 /puu-kg. Panoskoko luonnollisesti vaihtelee tulisijan tyypistä ja tulipesän muodosta riippuen, mutta tyypillisisesti tulisijoissa poltetaan nykyisin noin 5 kg panoksia. Tällaisen puumäärän paloaika on polttotavasta riippuen noin...45 min. Mikäli tyypillinen 5 kg puupanos poltetaan 45 minuutissa, on keskimääräinen palamisilman tarve noin 15 dm 3 s -1. Tulisijan tarvitsema palamisilma on perinteisesti otettu tuhka- ja/tai suuluukun rakojen kautta suoraan huoneilmasta. Jos tämä palamisilma joudutaan ensin lämmittämään esimerkiksi lämmityshuipun aikana - C ulkolämpötilasta huonelämpötilaan, tarvitaan tähän lämmitysenergiaa,134 kwh/puu-kg (lämpötilaero 5 K, palamisilmaa 8 m 3 /puu-kg). Puun energiasisältö 75 % hyötysuhteella poltet-tuna on tyypillisesti 3,2 kwh/kg. Esitetyillä oletuksilla arvioituna palamisilman lämmittämiseen kuluva osuus puun energiasisällöstä on keskimäärin noin 5 %. Palamisilma joudutaan kuitenkin lämmittämään kokonaisuudessaa palovaiheen aikana (...45 min), kun taas tulisija luovuttaa lämpöä huomattavasti tätä pidemmän ajan kuluessa. Jos arvioidaan että palovaihe kestää 45 min, tarvitaan tänä aikana palamisilman lämmittämiseen keskimäärin,89 kw teho. Jos palamisilma otetaan tällaisissa olosuhteissa rakennukseen hallitsemattomasti esimerkiksi yksittäisten raitisilmaventtiilin kautta, on olemassa suuri vaara että tästä aiheutuu paikallisia veto-ongelmia sekä sisäilmassa olevan kosteuden kondensoitumista rakenteisiin. Vaihtoehtoinen tapa tulisijan tarvitseman palamisilman tuomiselle on erillinen palamisilmahormi suoraan tulisijaan. Tukimushankkeessa testattiin erikseen tätä tarkoitusta varten tehty lämmöntalteenottohormin prototyyppi. LTO-hormissa savukaasujen sisältämää lämpöä siirrettiin koaksiaalisiirtimen avulla esilämmitettävään palamisilmaan (savukaasut sisäputkessa ulos ja esilämmitettävä palamisilma vastavirtaperiaatteella ulkovaipassa tulisijaan). Mittauksissa LTO-hormin lämpötilahyötysuhde oli keskimäärin 42 %, ja tulisijan tarvitsema palamisilma tuotiin onnistuneesti suoraan tulisijan tuhkaluukkuun. Täysin hermeettisen (muusta ilmanvaihdosta erotettu palamisilman syöttö ja erillinen savukaasujen poisto) tulisijaratkaisun markkinoille saamiseksi tarvitaan kuitenkin vielä lisää tuotekehitystyötä.

16 VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, COMBI-tulokset (37) Tulisijan käyttö ja huolto Polttopuut voidaan periaatteessa asettaa tulipesään joko pystyyn tai vaakasuoraan. Polttokokeissa ei ole havaittu pelkästään puiden asennolla olevan mainittavaa vaikutusta palamisen puhtauteen. Vaakasuora puiden sijoiutus johtaa hieman hitaampaan syttymiseen ja puiden kaasuuntumiseen, ja siten myös päästöt ovat paremmin hallittavissa. Puita ei kuitenkaan tule asettaa ensimmäiseen pesälliseen liian tiiviisti, vaan niiden välissä on oltava selvät raot. Selvästi parhaaksi puupanoksen sytyttämistavaksi on polttokokeissa osoittautunut sytyttäminen panoksen päältä laittamalla puiden päälle pieni määrä puutikkuja ja sanomalehtipaperia. Silloin sytykkeiden lämmöstä kaasuuntuvat puun aineosat leimahtavat, ja kaikki mikä kaasuuntuu myös palaa. Jos kylmää panosta kuumennetaan sytykkeillä altapäin niin panos kyllä kaasuuntuu, mutta kaasut eivät pala kokonaan näissä lämpötilaolosuhteissa. Syttymisvaiheessa voidaan ilma-aukot pitää täysin auki, sillä veto savupiipussa on tässä vaiheessa vielä yleensä pieni. Palovaiheessa on varsinkin toisioilman johtaminen palamiseen tärkeää. Ilmaa annetaan niin paljon, että tuli kohisee lievästi. Jos palamisen ääni on voimakas, saa puupanos liikaa ilmaa ja liekin lämpötila laskee. Liekkien väri kertoo paljon lämpötilasta. Liekit säädetään kirkkaiksi, eikä tulipesä saa olla pimeä tai tumma. Hiipumisvaiheessa vähennetään toisioilmaa reilusti tai suljetaan sen tulo kokonaan. Hiilipaloon johdetaan palamisilmaa vain arinan kautta mikäli mahdollista. Loppuvaiheessa vähennetään myös arinan kautta johdettua ensiöilmaa. Tehdasvalmisteisen tulisijan valmistajalla on yleensä ohjeet tulisijan ilman säädöstä eri käyttöolosuhteissa. Tulisijat eivät yleensä tarvitse suuria hoitotoimia. Pääasialliset toimet ovat tuhkan poisto ja savukanavien nuohous. Tuhkan poisto on erityisen tärkeää silloin, kun tulisijassa on rakoarina. Valurautaisen arinan kestävyys perustuu alakautta johdetun ensiöilman jäähdytykseen. Jos tuhkakerroksen yläpinta ulottuu arinaan asti, muuttu palotapahtuman ilmansaanti ja toisaalta arina kuumenee. Silloin sen käyttöikä lyhenee ratkaisevasti. Tulisijan ulkopintaa on myös syytä tarkkailla, etteivät mahdolliset halkeamat ja vuotokohdat aiheuta palovaaraa. Tulisijan lisäksi myös savupiippu on huollettava säännöllisesti nuohoamalla. Siitä huolehtivat lakisääteiset nuohoajat. Nuohousta varten tulee savupiippuun sijoittaa riittävästi nuohousluukkuja. Useimmiten riittää alapäässä oleva luukku, jonka edessä on riittävästi tilaa työskennellä Poltettavan puun laatu ja määrä Poltettavan puun laatuun vaikuttaa ratkaisevasti puun kosteus. Kaadetun tuoreen puun kosteusprosentti on noin 5 %. Pienittyjä polttopuita voidaan kuivattaa erilaisissa olosuhteissa. Kattamattoman pilkekasan puiden loppukosteus vuoden varastoinnin jälkeen on vielä yli 4 %. Katetun pilkekasan vastaava loppukosteus on %. Katetussa polttopuuvarastossa loppukosteus vuoden varastointijakson jälkeen on... %, ja sisätiloissa kuivassa ja lämpimässä puun loppukosteus on noin 15 %. Eri puulajien lämpöarvot poikkeavat toisistaan vain vähän. Puun kuiva-aineen tehollinen lämpöarvo on yleensä 18, 19,5 MJ/kg (5, 5,4 kwh/kg). Sen

17 VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, COMBI-tulokset (37) sijaan puun tehollinen lämpöarvo riippuu puun kosteudesta. Esimerkiksi polttopuun lämpöarvo on 4,3 kwh/kg, kun puun kosteus on 15 %. Jos saman puun kosteus on %, on lämpöarvo 3,7 kwh. Hyvälaatuisen kuivan polttopuun energiasisältö on siis noin 4,3 kwh/kg, kun puun kosteus on 15 %. Kun tällaista puuta poltetaan 75 % polttohyötysuhteella, saadaan puusta hyödyksi 3,2 kwh/kg. Jos esimerkiksi rakennuksen pohja on 1 m x 1 m, laskennallinen huonekorkeus on 2,5 m ja nimellisilmanvaihtokerroin,5 h -1, saadaan RakMK C3:n mukaisilla rakenteiden lämmöneristysarvoilla lämmitystehon tarpeeksi 2, kw, kun sisä- ja ulkoilman lämpötilaero on K. Vuorokauden aikana tarvitaan siis näissä olosuhteissa noin 48 kwh energiamäärä. Jos tämä tuotetaan pelkästään puunpoltolla, tarvitaan puuta 15 kg. Jos ulkolämpötila olisi C, olisi tehon- ja energiatarpeet vastaavasti kaksinkertaiset. Taulukossa 2 on esitetty tarvittava polttopuun määrä erilaisilla rakennuksen lämmitysenergian tarpeilla ja polttopuulla tuotetun lämmitysenergian osuuksilla. Jos esimerkiksi vuositasolla puun poltolla halutaan tuottaa % rakennuksen kwh lämmitysenergiantarpeesta, tarvitaan puuta noin 1 5 kg (n. 5 m 3 ). Taulukko 2. Tarvittava polttopuun määrä erilaisilla rakennuksen lämmitysenergian tarpeilla ja polttopuulla tuotetun lämmitysenergian osuuksilla. Puupolton osuus Tarvittava polttopuun määrä [kg] Lämmitysenergian tarve 5 kwh 1 kwh 1 kwh 5 kwh 1 kwh kwh 1 % % % 7, % 3,9 7, Ilmanvaihtoratkaisut Siirtoilman lämmönsiirtokapasiteetti Siirtoilman avulla voidaan siirtää paikallisista lämmönlähteistä lämpöä eri puolille rakennusta. Siirtoteho riippuu siirtoilmavirrasta sekä lähtevän siirtoilman ja korvausilman välisestä lämpötilaerosta. Taulukossa 3 on esitetty siirtoilman lämmönsiirtotehoja erilaisilla parametriyhdistelmillä. Taulukko 3. Siirtoilman lämmönsiirtotehoja [W] erilaisilla ilmavirroilla sekä siirto- ja korvausilman lämpötilaeroilla (laskelmissa ilman tiheys 1,2 kg m -3, ja ominaislämpökapasiteetti 16 J kg -1 K -1 ). Siirtoilmavirta Lämpötilaero [K] [dm 3 s -1 ] Siirtoilman avulla voidaan jakaa lämpöä eri puolille rakennusta, mutta merkittävän siirtotehon saavuttamiseksi sekä ilmavirtojen että siirto- ja korvausilman

18 VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, COMBI-tulokset (37) lämpötilaerojen on oltava melko suuria. Jos esimerkiksi tulisijan yläpuolelta imetään dm 3 s -1 ilmaa jonka lämpötila on C (ja korvausilman lämpötila on C), niin siirtoilmalla siirretään W lämpöteho. Paikallisten lämmönlähteiden tuottaman lämmön jakamista rakennuksen eri osiin voidaan helpottaa huolellisella suunnittelulla. Sijoittamalla esimerkiksi tulisijat joko suoraan isoihin tiloihin tai isojen oviaukkojen läheisyyteen voidaan siirtoilmavirtoja kasvattaa ja näin tehostaa lämmön painovoimaistakin siirtymistä eri puolille rakennusta Tulisijan tiiveysmittaukset Ilmanvaihdon ja tulisijan yhteiskäytön suunnittelun ja tuotekehitysperusteiden perustaksi tutkimuksessa mitattiin myös tyypillisen markkinoilla olevan tulisijan tiiveys laboratorio-olosuhteissa. kuvissa on esitetty tiiveyskokeissa tulisijan tuloilma-aukosta sekä savuhormista mitatut ilmavirrat, kun lasisen suuluukun palamisilma-aukot olivat eri asennoissa (kiinni, auki ja koko suuluukku suljettu ilmanpitävällä muovilla). Kuvassa 1 esitetyt ilmavirrat osoittavat selvästi, että tuloilma-aukosta tulisijaan menevä ilmavirta on vain noin puolet hormista mitatusta ilmavirrasta (eikä kiertopellin asennolla ole mainittavaa vaikutusta ilmavirtasuhteeseen). Kuvassa 11 on esitetty mitatut ilmavirrat kun lasisen suuluukun karmeissa olevat sekundääriilma-aukot on avattu. Tuloksista voidaan todeta, että myöskään tällä ei ole merkittävää vaikutusta ilmavirtasuhteeseen. Tulisijan tiiveyskoe ilmalla Savun kiertopelti auki klo 15:15 asti, sitten kiinni Tuloilma-aukossa mitattuna anemometrilla Savupiipussa mitattuna laipalla (rho=1.2) Tilavuusvirta, (L/s) Kiertopelti KIINNI 13:55 14:9 14: 14:38 14:52 15:7 15: 15:36 15:5 16:4 16:19 Kuva 1. Tiiveyskokeessa tulisijan tuloilma-aukosta sekä savuhormista mitatut ilmavirrat - lasiluukun sekundääri-ilma-aukot KIINNI.

19 VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, COMBI-tulokset (37) Tulisijan tiiveyskoe ilmalla Sekundaari-ilman aukot auki Tuloilma-aukossa mitattuna anemometrilla Savupiipussa mitattuna laipalla (rho=1.2) Tilavuusvirta, (L/s) : 14:38 14:52 15:7 15: 15:36 15:5 Kuva 11. Tiiveyskokeessa tulisijan tuloilma-aukosta sekä savuhormista mitatut ilmavirrat - lasiluukun sekundääri-ilma-aukot AUKI. Tulisijan tiiveyskoe ilmalla Lasiluukku peitetty muovilla ja tiivistetty Tuloilma-aukossa mitattuna anemometrilla Savupiipussa mitattuna laipalla (rho=1.2) Tilavuusvirta, (L/s) :52 12: 12:7 12:14 12: 12:28 12:36 12:43 12:5 12:57 Kuva 12. Tiiveyskokeessa tulisijan tuloilma-aukosta sekä savuhormista mitatut ilmavirrat - lasiluukku suljettu ilmanpitävällä muovilla.

20 VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, COMBI-tulokset.12.2 (37) Tulisijan tiiveyskoe ilmalla Primääri-ilman aukot KIINNI. Lasiluukku tiivistetty klo 15:6 asti Tuloilma-aukossa mitattuna anemometrilla Savupiipussa mitattuna laipalla (rho=1.2) Tilavuusvirta, (L/s) Lasiluukun muovitiiviste otettu POIS 14:9 14: 14:38 14:52 15:7 15: 15:36 15:5 16:4 16:19 Kuva 13. Tiiveyskokeessa tulisijan tuloilma-aukosta sekä savuhormista mitatut ilmavirrat - lasiluukku suljettu kokeen alussa ilmanpitävällä muovilla, joka poistettiin kokeen aikana. Kuvissa 12 ja 13 on esitetty mitatut ilmavirrat, kun suuluukku on suljettu kokonaan ilmanpitävällä muovilla (kuva 12) ja kun tiivis muovi poistettiin kokeen aikana (kuva 13). Mittaustulosten perusteella voidaan todeta, että erilaiset läpiviennit (nuohousluukut, peltien vivut, yms.) - ja aivan erityisesti suuluukun raot - vuotavat tyypillisillä painetasoilla varsin paljon. Tulisijan läpivientien epätiiveydet voidaan hallita käytännössä parhaiten silloin, kun rakennuksessa on koneellinen ilmanvaihto (koneellinen tulo ja poisto). 3.4 Erityiskysymyksiä Massiivisuuden vaikutus rakennuksen energiantarpeeseen Rakenteiden massiivisuuden vaikutusta rakennuksen energiantarpeeseen on arvioitu laskennallisilla menetelmillä. LVIS -testirakennukseen valittiin kevytrakenteinen sekä massiivinen ulkovaipparakenne. Molemmissa tapauksissa vaipan U -arvo oli sama, ja vuotuinen lämmitysenergian tarve arvioitiin Helsingin säätiedoilla. Kuvassa 14 on esitetty vuotuinen kumulatiivinen lämmitysenergian tarve näillä kahdella vaihtoehtoisella ulkovaipparakenteella. Kevyen rakenteen tapauksessa vuotuinen lämmitysenergiantarve oli kwh ja raskaan rakenteen tapauksessa 12 6 kwh. Erotus oli siis 453 kwh (3,5 % kevyen rakenteen kulutuksesta). Rakenteiden massiivisuus ei siis vaikuta tarkastellussa tapauksessa merkittävästi rakennuksen vuotuiseen energiankulutukseen. Sen sijaan massiivisuus on keskeinen tekijä tarkasteltaessa huoneiden ja rakenteiden lämpötilojen pysyvyyttä sekä yksittäisten laitteiden tehomitoitusta.

Miten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita

Miten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita Miten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita Eija Alakangas, VTT Biohousing & Quality Wood Älykäs Energiahuolto EU-ohjelma 1. Puu kuivuu. Vesihöyry vapautuu. 2. Kaasumaiset palavat ainekset vapautuvat

Lisätiedot

www.biohousing.eu.com Tehokas ja ympäristöystävällinen tulisijalämmitys käytännön ohjeita

www.biohousing.eu.com Tehokas ja ympäristöystävällinen tulisijalämmitys käytännön ohjeita www.biohousing.eu.com Tehokas ja ympäristöystävällinen tulisijalämmitys käytännön ohjeita 1 Vähemmän päästöjä ja miellyttävää lämpöä tulisijasta 1. Käytä kuivaa polttopuuta 2. Hanki tutkittu, tehokas ja

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Veikkola Insinöörinkatu 84 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-758- Rakennuksen valmistumisvuosi: 99 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut

Lisätiedot

Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä. Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas

Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä. Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas Puupolttoaineen käyttö lämmityksessä Puupolttoaineita käytetään pientaloissa 6,1 milj.m 3 eli 9,1 milj.

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa?

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007 Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011

KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 MANU HOLLMÉN ESITYKSEN SISÄLTÖ Aluksi vähän polttopuusta Klapikattilatyypit yläpalo alapalo Käänteispalo Yhdistelmä Vedonrajoitin Oikea ilmansäätö, hyötysuhde 2 PUUN KOOSTUMUS

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 55 Majurinkulma talo Majurinkulma 0600, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 00 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 46 Timpurinkuja Timpurinkuja A 0650, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 986 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta Esimerkki poistoilmaja ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta 4.11.2016 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Poistoilma- ja ilmavesilämpöpumpun D5 laskenta... 4 2.1 Yleistä...

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Pyörätie 50 0280 Vantaa 2000 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 5 Pohjoinen Rautatiekatu 9 Pohjoinen Rautatiekatu 9 0000, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 000

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 105 Maininkitie 4 talo 1 Maininkitie , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 105 Maininkitie 4 talo 1 Maininkitie , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 05 Maininkitie 4 talo Maininkitie 4 00, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 97 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen. Tero Mononen Lamit.fi

Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen. Tero Mononen Lamit.fi Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen Tero Mononen Lamit.fi tero.mononen@lamit.fi MITEN LÄPÄISTÄ VAATIMUKSET? Tero Mononen, lamit.fi Esimerkkejä vaatimukset

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Hopeatie 0 talo Hopeatie 0 00440, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 979 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

LÄMPÖKAMERAKUVAUSRAPORTTI PAPPILANMÄEN KOULU PUISTOTIE PADASJOKI

LÄMPÖKAMERAKUVAUSRAPORTTI PAPPILANMÄEN KOULU PUISTOTIE PADASJOKI Vastaanottaja: Seppo Rantanen Padasjoen kunta Työnumero: 051321701374 LÄMPÖKAMERAKUVAUSRAPORTTI PAPPILANMÄEN KOULU PUISTOTIE 8 17500 PADASJOKI Kai Kylliäinen 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kohde... 3

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 0 Rasinkatu 0 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 974 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 135 Seljapolku 7 A Seljapolku , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 135 Seljapolku 7 A Seljapolku , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 5 Seljapolku 7 A Seljapolku 7 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 985 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT 25.10.2016 Talokeskus Yhtiöt Oy Timo Haapea Linjasaneerausyksikön päällikkö LÄMPÖJOHTOVERKOSTON PERUSSÄÄTÖ, MITÄ SE TARKOITTAA? Kiinteistön erilaisten tilojen lämpötilojen

Lisätiedot

Miten tulisija sopii nykyaikaiseen pientaloon? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus PTT ry

Miten tulisija sopii nykyaikaiseen pientaloon? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus PTT ry Miten tulisija sopii nykyaikaiseen pientaloon? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus PTT ry Pientaloteollisuus PTT ry 25.8.2015 Isot luvut ver 0.1 Asuntorakentaminen 2000-2017 Lähde:Tilastokeskus, PTT,

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kirrinkydöntie 5 D 4040 Jyskä Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 79-40-007-0540- / Talo D 997 Rivi-

Lisätiedot

Lämpöä pilkkeistä edullisesti ja puhtaasti. Pätkittäin puulämmityksestä

Lämpöä pilkkeistä edullisesti ja puhtaasti. Pätkittäin puulämmityksestä Lämpöä pilkkeistä edullisesti ja puhtaasti Pätkittäin puulämmityksestä Puu on kotimainen, uusiutuva polttoaine. Puunpoltto ei kiihdytä ilmastonmuutosta, sillä puut sitovat kasvaessaan ilmakehän hiilidioksidia

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 165 Lehdeskuja 1 Lehdeskuja 1 A 02340, Espoo. Kahden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 165 Lehdeskuja 1 Lehdeskuja 1 A 02340, Espoo. Kahden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 65 Lehdeskuja Lehdeskuja A 040, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 998 Kahden asunnon talot Todistustunnus:

Lisätiedot

miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun

miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun Kai Ryynänen Esityksen sisältöä Mikä ohjaa hyvää sisäilman laatua Mitä käyttäjä voi tehdä sisäilman laadun parantamiseksi yhteenveto 3 D2 Rakennusten sisäilmasto

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 7 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 7 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 7 Rasinkatu 7 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 97 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 171 Tilanhoitajankaari 11 talo A Tilanhoitajankaari , Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 171 Tilanhoitajankaari 11 talo A Tilanhoitajankaari , Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Tilanhoitajankaari talo A Tilanhoitajankaari 00790, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 000 Muut

Lisätiedot

Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa

Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa Kulttuuriympäristöseminaari 24.10.2013 Johanna Rinne - johanna.s.rinne@turku.fi ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Esityksen sisältö

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Rivi- ja ketjutalot (yli 6 asuntoa) Riekonmarkantie 20 Oulu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 992 564-077-0230-0002-2-000 () Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

ERILLINEN ENERGIATODISTUS

ERILLINEN ENERGIATODISTUS ASUNTO OY PENKKA ERILLINEN ENERGIATODISTUS Optiplan Oy Y-tunnus 0775337-1 www.optiplan.fi Puh. 010 507 6000 Helsinki Mannerheimintie 105 PL 48, 00281 Helsinki Turku Helsinginkatu 15 PL 124, 20101 Turku

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa)

ENERGIATODISTUS. Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa) ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa) Peltolankaari 3 Oulu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 998 564-08-002-0005-X-000 () Energiatodistus on annettu rakennuslupamenettelyn

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Lähde: LVI-talotekniikkateollisuus ry ja YIT Energian loppukäyttö rakennuksissa ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika -toimintaohjelmassa

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Vallox Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 280. yli D E F G HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS Vallox

Vallox Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 280. yli D E F G HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS Vallox 280 Vallox Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 280 Sertifikaatti Nro VTT--1281-21-07 Myönnetty 23.1.2007 Päivitetty 17.2.2012 1 (2) Vallox 280 on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Järkivihreä energiapäivä 24.4.2013 Forssa Sami Ronkainen

Järkivihreä energiapäivä 24.4.2013 Forssa Sami Ronkainen Järkivihreä energiapäivä 24.4.2013 Forssa Sami Ronkainen J. Nuosmaa Oy Energiatehokkaiden ja ympäristöystävällisten lämmitysjärjestelmien moniosaaja Lämmitysjärjestelmän räätälöinti ammattitaidolla Maailman

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS. As Oy Munkkionpuisto Suuret asuinrakennukset Munkkionkuja Turku. Rakennuksen puolilämpimien tilojen ominaislämpöhäviö:

ENERGIASELVITYS. As Oy Munkkionpuisto Suuret asuinrakennukset Munkkionkuja Turku. Rakennuksen puolilämpimien tilojen ominaislämpöhäviö: TUNNISTE/PERUSTIEDOT Rakennuskohde: Rakennustyyppi: Osoite: Rakennustunnus: Rakennuslupatunnus: Energiaselvityksen tekijä: Pääsuunnittelija: As Oy Munkkionpuisto Suuret asuinrakennukset Munkkionkuja 7

Lisätiedot

Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen

Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen Uudispientalon energiatodistusesimerkki 13.3.2008 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Uudispientalon energiatodistusesimerkki Tässä monisteessa esitetään

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS 19.8.2014 RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT pinta-ala noin 11 784 br-m 2, kerrosala noin 12 103 ke rakennus

Lisätiedot

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Korjaussivut julkaisuun SYKEra16/211 Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Sirkka Koskela, Marja-Riitta Korhonen, Jyri Seppälä, Tarja Häkkinen ja Sirje Vares Korjatut sivut 26-31 ja 41

Lisätiedot

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, 15.02.2016 Toni Semenoja Mitä hyötyä on energiatehokkuudesta? Energian järkevä, tehokas ja taloudellinen käyttö on niin asiakkaan kuin energiayhtiönkin etu. Energia-alan

Lisätiedot

Tuovi Rahkonen 27.2.2013. Lämpötilahäviöiden tasaus Pinta-alat, m 2

Tuovi Rahkonen 27.2.2013. Lämpötilahäviöiden tasaus Pinta-alat, m 2 Rakennuksen lämpöhäviöiden tasauslaskelma D3-2007 Rakennuskohde Rakennustyyppi Rakennesuunnittelija Tasauslaskelman tekijä Päiväys Tulos : Suunnitteluratkaisu Rakennuksen yleistiedot Rakennustilavuus Maanpäälliset

Lisätiedot

Uudet oppaat: Erillinen moottoriajoneuvosuoja PILP ja IVLP. TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy

Uudet oppaat: Erillinen moottoriajoneuvosuoja PILP ja IVLP. TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy Uudet oppaat: Erillinen moottoriajoneuvosuoja PILP ja IVLP TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland O Moottoriajoneuvosuojat Pinta-alasäännöt Rakennuksen sisällä sijaitsevien tai rakennukseen rakenteellisesti

Lisätiedot

Betonipäivät & näyttely Helsingissä

Betonipäivät & näyttely Helsingissä Betonipäivät & näyttely Helsingissä 23.11.2011 Hyvä energiatehokkuus ja riskittömät rakenteet joko-tai vai sekäettä Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1. Taustaa 2. Rakennusfysikaaliset

Lisätiedot

Tiilipiipun palonkestävyysanalyysi Simulointi välipohjan paksuudella 600 mm Läpivienti täysin eristetty ja osittain tuuletettu rakenne

Tiilipiipun palonkestävyysanalyysi Simulointi välipohjan paksuudella 600 mm Läpivienti täysin eristetty ja osittain tuuletettu rakenne 14.04.2014 Lämmönsiirtolaskelmat Päivitys 15.4.-14 Tiilipiipun palonkestävyysanalyysi Simulointi välipohjan paksuudella 600 mm Läpivienti täysin eristetty ja osittain tuuletettu rakenne Kokkola 14.04.2014

Lisätiedot

Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti

Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti Jäähdytyspalkkijärjestelmään yhdistetty Combi Cooler on helppo, toimintavarma ja sähkötehokas

Lisätiedot

Uuni osana hybridilämmitystä Onni Ovaskainen, Tulikivi

Uuni osana hybridilämmitystä Onni Ovaskainen, Tulikivi Uuni osana hybridilämmitystä Onni Ovaskainen, Tulikivi Onni Ovaskainen 17.4.2013 Puulämmitys modernissa talossa mennyttä aikaa? Nykytalojen lämmöntarve Kari Ojala: Parempi pientalo. Näin rakennat omakotitalon

Lisätiedot

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Lepolan Puutarha Oy pilotoi TTY:llä kehitettyä automaattista langatonta sensoriverkkoa Turussa 3 viikon ajan 7.-30.11.2009. Puutarha koostuu kokonaisuudessaan 2.5

Lisätiedot

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen TkT Risto Ruotsalainen, tiimipäällikkö Rakennusten energiatehokkuuden palvelut VTT Expert Services Oy Rakenna & Remontoi -messujen asiantuntijaseminaari

Lisätiedot

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016 COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017 Prof. RAKENUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN NYKYINEN AIKATAULU Uudisrakennukset 2016 lähes nollaenergiarakentamista koskevat määräykset tulevat lausunnolle. 2017

Lisätiedot

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen Kuivauksen fysiikkaa Hannu Sarkkinen 28.11.2013 Kuivatusmenetelmiä Auringon säteily Mikroaaltouuni Ilmakuivatus Ilman kosteus Ilman suhteellinen kosteus RH = ρ v /ρ vs missä ρ v = vesihöyryn tiheys (g/m

Lisätiedot

Pellettikoe. Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela

Pellettikoe. Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela Pellettikoe Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela Johdanto Tässä kokeessa LAMKin ympäristötekniikan opiskelijat havainnollistivat miten puupellettien kosteuden muutos vaikuttaa

Lisätiedot

ILTO Comfort CE5 ENEMMÄN KUIN LÄMPÖPUMPPU AINUTLAATUINEN UUTUUS LÄMPÖPUMPPU JA ILMANVAIHDON LÄMMÖN- TALTEENOTTOLAITE YHDESSÄ MERKITTÄVÄSTI PIENEMMÄLLÄ INVESTOINNILLA MAALÄMPÖPUMPUN VEROISTA TEHOA LÄMPIMÄN

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Karinkaari (kerrostalo) Tumppi Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Karinkaari (kerrostalo) Tumppi Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Karinkaari (kerrostalo) Tumppi 70 Tampere Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 87-65-79-8-L

Lisätiedot

Tulisijakuvasto 3.2.2015. www.warmauunit.com

Tulisijakuvasto 3.2.2015. www.warmauunit.com Tulisijakuvasto 3.2.2015 2 Savukaasujen lämpötila on alhainen, koska lämpö varautuu tehokkaasti runkoon. Kaksoispolton ansiosta päästöt ovat todella vähäisiä Savukaasut nousevat vielä kerran ylös (tuplakierto)

Lisätiedot

PUUHIILIUUNI METOS INKA P300, P600, P900

PUUHIILIUUNI METOS INKA P300, P600, P900 PUUHIILIUUNI METOS INKA P300, P600, P900 Asennus- ja käyttöohjeet (Rev. November 2012) 4149933, 4149936, 4149939 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä...3 2. Laitteen osat ja rakenne...3 2.1. Rakenne...4 3. Asennus...5

Lisätiedot

Tiilipiipun palonkestävyysanalyysi Simulointi välipohjan paksuudella 600 mm Lämpötilaluokka T450

Tiilipiipun palonkestävyysanalyysi Simulointi välipohjan paksuudella 600 mm Lämpötilaluokka T450 04.05.2014 Lämmönsiirtolaskelmat Tiilipiipun palonkestävyysanalyysi Simulointi välipohjan paksuudella 600 mm Lämpötilaluokka T450 Kokkola 04.05.2014 Rauli Koistinen, DI Femcalc Oy Insinööritoimisto Femcalc

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Entinen hammashoitola Ukkolankuja Yli_Ii, Oulu tontti Rivi- ja ketjutalot

ENERGIATODISTUS. Entinen hammashoitola Ukkolankuja Yli_Ii, Oulu tontti Rivi- ja ketjutalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Entinen hammashoitola Ukkolankuja 4 900 Yli_Ii, Oulu Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 564477 tontti 977 Rivi

Lisätiedot

HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA

HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA 9.9.2016 Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos Vain hyviä syitä: Julkisen hirsirakentamisen seminaari, 8.-9.9.2016, Pudasjärvi MASSIIVIHIRSISEINÄN

Lisätiedot

Käytä tulisijaasi oikeinkampanja

Käytä tulisijaasi oikeinkampanja Käytä tulisijaasi oikeinkampanja Nuohoojien opintopäivä 2012 29.11.2012 Maria Myllynen 1 Käytä tulisijaasi oikeinkampanja Nuohoojat opastavat käyttämään oikein tulisijaa. Vanhaakin tulisijaa voi käyttää

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Kanjoni Kanjoninkatu Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Kanjoni Kanjoninkatu Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Kanjoni Kanjoninkatu 7 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-708- Rakennuksen valmistumisvuosi: 987 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma

KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma Sekä A- että B-osiosta tulee saada vähintään 10 pistettä. Mikäli A-osion pistemäärä on vähemmän kuin 10 pistettä,

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Kadettikoulunkatu , HAMINA. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Kadettikoulunkatu , HAMINA. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Rautakortteli Kadettikoulunkatu 49400, HAMINA Rakennustunnus: 00095880B Rakennuksen valmistumisvuosi: 84 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset

Lisätiedot

Energiaremontti-ilta

Energiaremontti-ilta Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti-ilta 19.4.2011 Valtuustosali Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Juhani Heljo Jaakko

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennus RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy

Lähes nollaenergiarakennus RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy Lähes nollaenergiarakennus 13.5.2013 RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy 29.5.2013 2 Motivointi lähes nollaenergiarakennuksille (EPBD) Rakennukset

Lisätiedot

Tulisijojen, savupiippujen ja -hormien aiheuttamien tulipalojen torjunta

Tulisijojen, savupiippujen ja -hormien aiheuttamien tulipalojen torjunta Turvaohje 6/2007 Tulisijojen, savupiippujen ja -hormien aiheuttamien tulipalojen torjunta SISÄLLYSLUETTELO 1. Turvaohjeen tarkoitus 2. Turvaohjeen velvoittavuus 3. Viranomaismääräykset 4. Määritelmiä 5.

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta

Lisätiedot

EXIMUS Mx 180, EXIMUS Jr 140

EXIMUS Mx 180, EXIMUS Jr 140 EXIMUS Mx 180, EXIMUS Jr 140 LÄMMÖNTALTEENOTTOKONEET EXIMUS Mx 180 EXIMUS Jr 140 Elektroninen säädin (E) Parmair - puhtaan ilman puolesta 25 vuoden kokemuksella AirWise Oy on merkittävä ilmanvaihtolaitteiden

Lisätiedot

Rakennuksen lämpökuvaus

Rakennuksen lämpökuvaus Rakennuksen lämpökuvaus 1. RAKENNUKSEN LÄMPÖKUVAUKSEN TARKOITUS 2. KOHTEEN LÄHTÖTIEDOT 3. TUTKIMUSSUUNNITELMA 4. LAITTEISTO 4.1 Lämpökamera 4.2 Muut mittalaitteet 4.3 Mittalaitteiden kalibrointi 5. OLOSUHDEVAATIMUKSET

Lisätiedot

Rakennusten olosuhteiden hallinta - Onko talotekniikan laadussa kaikki kunnossa?

Rakennusten olosuhteiden hallinta - Onko talotekniikan laadussa kaikki kunnossa? Rakennusten olosuhteiden hallinta - Onko talotekniikan laadussa kaikki kunnossa? Lvi -päivät 05.-06.11. 2015 Olavi Suominen, asiantuntijapalvelut Vallox Oy päivitetty 7.10.2011 Ennen oli ennen.. Lukumäärä

Lisätiedot

Energiatehokkuuden analysointi

Energiatehokkuuden analysointi Liite 2 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Energiatehokkuuden analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Avanto arkkitehdit

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Avanto arkkitehdit Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo Equa Simulation Finland Oy TkL Mika Vuolle 23.5.2011 2 Sisällysluettelo 1 Keskeiset lähtötiedot ja tulokset... 3 1.1 Määräystenmukaisuuden osoittaminen

Lisätiedot

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Näin lisäeristät 4 Sisäpuolinen lisäeristys Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Tammikuu 202 Sisäpuolinen lisälämmöneristys Lisäeristyksen paksuuden määrittää ulkopuolelle jäävän eristeen

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

Ilmanvaihdon riittävyys koulussa. Harri Varis

Ilmanvaihdon riittävyys koulussa. Harri Varis Ilmanvaihdon riittävyys koulussa Harri Varis Johdanto Ympäristöterveydenhuollossa on keskusteltu ilmanvaihdon riittävyydestä kouluissa Vaikutukset ilmanvaihtoon, kun ilmanvaihto on pois päältä yö- ja viikonloppuaikaan

Lisätiedot

Energiatehokkuuden huomioonottaminen pientalohankkeessa. Espoon pientaloilta Energia-asiantuntija Visa Koivu

Energiatehokkuuden huomioonottaminen pientalohankkeessa. Espoon pientaloilta Energia-asiantuntija Visa Koivu Energiatehokkuuden huomioonottaminen pientalohankkeessa Espoon pientaloilta 4.2.2016 Energia-asiantuntija Visa Koivu Energiatehokkuuden osoittaminen Rakennusluvan liitteenä toimitettava energiaselvitys

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Kulomäen koulu Maauuninpolku Vantaa TAMPERE:

IV-kuntotutkimus. Kulomäen koulu Maauuninpolku Vantaa TAMPERE: 09.03.2012 IV-kuntotutkimus Kulomäen koulu Maauuninpolku 3 01450 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 31 11 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb b.fi keskus: 0207 311 160,

Lisätiedot

AS OY HELSINGIN KARPALO Passiivinen auringonsuojaus

AS OY HELSINGIN KARPALO Passiivinen auringonsuojaus AS OY HELSINGIN KARPALO Passiivinen auringonsuojaus Optiplan Oy Y-tunnus 0775337-1 www.optiplan.fi Puh. 010 507 6000 Helsinki Mannerheimintie 105 PL 48, 00281 Helsinki Turku Yliopistonkatu 30 PL 56, 20101

Lisätiedot

Puukattilat Puhdasta lämpöä

Puukattilat Puhdasta lämpöä www.jäspi.fi Puukattilat Puhdasta lämpöä Jäspi Econature 40 Jäspi YPV 40 Jäspi Stoker 40 Jäspi Ecopuu 25 Puukattila lämmitysjärjestelmänä Puulämmityksessä käytettävä puu (halko,klapi) on kotimainen, edullinen,

Lisätiedot

PERUSKORJAUSSELVITYKSIÄ, ILMANVAIHDON SELVITYSTYÖ

PERUSKORJAUSSELVITYKSIÄ, ILMANVAIHDON SELVITYSTYÖ Pelimannin ala-aste ja päiväkoti ILMANVAIHDONSELVITYSTYÖ 4.6.2013 1(4) Pelimannin ala-aste ja päiväkoti Pelimannintie 16 Helsinki PERUSKORJAUSSELVITYKSIÄ, ILMANVAIHDON SELVITYSTYÖ 1. TEHTÄVÄ Tarkoituksena

Lisätiedot

ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Lämpö- ja kosteustekniset laskelmat. Hannu Hirsi.

ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Lämpö- ja kosteustekniset laskelmat. Hannu Hirsi. ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Lämpö- ja kosteustekniset laskelmat Hannu Hirsi. SRakMK ja rakennusten energiatehokkuus : Lämmöneristävyys laskelmat, lämmöneristyksen termit, kertausta : Lämmönjohtavuus

Lisätiedot

Lähes nollaenergiatalo EPBD:n mukaan

Lähes nollaenergiatalo EPBD:n mukaan 1 Lähes nollaenergiatalo EPBD:n mukaan Lähes nollaenergiatalo on hyvin energiatehokas Energiantarve katetaan uusiutuvista lähteistä peräisin olevalla energialla rakennuksessa tai sen lähellä Kustannusoptimi

Lisätiedot

PALOTURVALLISET TULISIJAN JA SAVUHORMIN YHDISTELMÄT Osa 1: Perustietoa laitteiden hankkimiseen ja käyttöön 26.5.2014 1

PALOTURVALLISET TULISIJAN JA SAVUHORMIN YHDISTELMÄT Osa 1: Perustietoa laitteiden hankkimiseen ja käyttöön 26.5.2014 1 PALOTURVALLISET TULISIJAN JA SAVUHORMIN YHDISTELMÄT Osa 1: Perustietoa laitteiden hankkimiseen ja käyttöön 1 Paloturvalliset tulisijan ja savuhormin yhdistelmät Tässä ohjeistuksessa annetaan hyödyllistä

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen pientalossa

Energiatehokkuuden parantaminen pientalossa Energiatehokkuuden parantaminen pientalossa Tommi Riippa Tiimipäällikkö, RTA 16.4.2016 Page 1 Säästä kotia korjaamalla! 16.4.2016 Page 2 Maankäyttö- ja rakennuslaki muuttui vuonna 2013 Nyt vaaditaan rakennuslupa,

Lisätiedot

Savupiippu-tulisija yhdistelmien paloturvallisuus

Savupiippu-tulisija yhdistelmien paloturvallisuus Savupiippu-tulisija yhdistelmien paloturvallisuus Syttymissyitä Hormeista alkaneet tulipalot kpl kaikista hormeista Teräshormi yläpohjan läpivienti 38 47% Teräshormi seinän läpivienti 18 22% Muuratun hormin

Lisätiedot

Korjausrakentamisen viranomaisohjaus

Korjausrakentamisen viranomaisohjaus Korjausrakentamisen viranomaisohjaus Lauri Jääskeläinen Direktiivi pohjana Uudet rakennukset olleet jo aiemmin (v:n 2002 direktiivi täytäntöönpanon kautta) vähimmäisenergiatehokkuuden piirissä Suomessa

Lisätiedot

Kingspan-ohjekortti nro. 109

Kingspan-ohjekortti nro. 109 Toukokuu 2016 Kingspan-ohjekortti nro. 109 MÖKKIOHJE Kingspan Therma -eristeiden vahvuudet mökkien lämmöneristämisessä Paremman lämmöneristyksen ansiosta mökkien vuosittainen käyttöaika pitenee. Mökit

Lisätiedot

lämpöviihtyvyys toimistohuoneessa

lämpöviihtyvyys toimistohuoneessa Mitattu, mallinnettu ja koettu lämpöviihtyvyys toimistohuoneessa Miimu Airaksinen, Riikka Holopainen, Pekka Tuomaala, Jouko Piippo, Kalevi Piira, Mikko Saari, At Arto Antson, Risto Ruotsalainen, Anssi

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi. Rakentaminen

Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi. Rakentaminen Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi Rakentaminen 30.9.2014 EPBD lähes nollaenergiarakennus 2 art. 2 alakohta: lähes nollaenergiarakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jolla on erittäin

Lisätiedot

Kosteusturvallista betonielementtirakentamista

Kosteusturvallista betonielementtirakentamista Lumen 1/2016 ARTIKKELI Kosteusturvallista betonielementtirakentamista Tuomas Alakunnas, talo- ja energiatekniikan insinööri (AMK), projektipäällikkö, ACEtutkimusryhmä, Lapin ammattikorkeakoulu Mikko Vatanen,

Lisätiedot

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Iiwari ExSK, ExSOK ja ExSEK

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Iiwari ExSK, ExSOK ja ExSEK Parmair Iiwari ExSK Parmair Iiwari ExSK Air Wise Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Iiwari ExSK, ExSOK ja ExSEK Sertifikaatti Nro C325/05 1 (2) Parmair Iiwari ExSK (ExSOK, ExSEK) on tarkoitettu käytettäväksi

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennus. Muut rakennukset. Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Mikkeli

ENERGIATODISTUS. Rakennus. Muut rakennukset. Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Mikkeli ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Muut rakennukset Osoite: Poronkatu 50190 Mikkeli Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 26421 Energiatodistus on annettu x rakennuslupamenettelyn yhteydessä ja perustuu

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimukset ja rakennusterveys

Energiatehokkuusvaatimukset ja rakennusterveys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Energiatehokkuusvaatimukset ja rakennusterveys Tuomo Ojanen, erikoistutkija Miimu Airaksinen, tutkimusprofessori Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sairaat talot, sairaat

Lisätiedot